pohjois-karjalan strategia 2020

Pohjois-Karjalan strategia 2030maakuntasuunnitelma

Julkaisu 127 2010

Maakuntasuunnitelma 1

Julkaisu 127 2010

Pohjois-Karjalan strategia 2030maakuntasuunnitelma

Pohjois-Karjalan maakuntaliittoJoensuu 2010

2 Pohjois-Karjalan strategia 2030

Pohjois-Karjalan strategia 2030Maakuntasuunnitelma

Jarno Turunen

Painosmäärä 1 000

Pohjois-Karjalan maakuntaliittoPielisjoen linna, Siltakatu 280100 JOENSUU

Puhelin (013) 267 4700Faksi (013) 267 4730 [email protected] www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto

Taitto Laura Jussila

Kuvat Kansi Place Marketing Oy Stock.XCHNG kuvapankki 6, 12, 13, 15, 17, 19, 26, 37, 39, 41 (oikea) 43, 48 Place Marketing Oy 8, 11, 22, 34 Riitta/Vastavalo.fi 10 Rauno Jussila 14, 38, 41, 54, 56 JukkaMähönen/ImagePark.biz 25 LauriOlanterä/ImagePark.biz 24 Keijo Penttinen 27, 35 Jarno Turunen 30, 31, 32-33, 36 PerttiHeikkinen/ImagePark.biz 39 Pekka Turtiainen 40, 41 (vasen)

Painopaikka Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2010

ISBN978-952-5717-42-6(nid.)ISBN978-952-5717-43-3(pdf)ISSN1795-5610


Sisältö

Uusiutuva ja hyvinvoiva Pohjois-Karjala 2030...........................................................4

Johdanto..........................................................................................................................7

1 Maakunnan tulevaisuuden haasteet................................................................9 1.1 Maailmanlaajuisetyleisetmuutostrendit............................................................................9 1.2 Rakenteelliset muutokset.................................................................................................13 1.3 Sisällölliset painotukset....................................................................................................16 1.4 Kaikki inhimilliset voimavarat käyttöön.............................................................................18 1.5 Kehittämisen ilmapiiri ja toimintatavat..............................................................................20

2 Strategia ja keskeiset linjaukset....................................................................23 2.1 Strategiset linjaukset........................................................................................................25 Strateginen linjaus 1: Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta.............................25 Strateginen linjaus 2: Osaamisenjatyöllisyydenvahvistaminen.....................................26vahvistaminen Strateginen linjaus 3: Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta...............................................27 Strateginen linjaus 4: Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus........................................28 2.2 Kehittämisteemat.............................................................................................................30 Teema 1: Tulevaisuudenkasvualat..................................................................................30 Teema 2: Luonnonvarojen uusi aika................................................................................32 Teema 3: ValttikorttinaVenäjä..........................................................................................38 Teema4:Nuorettulevaisuudentekijöinä.........................................................................43

3 Väestö- ja työpaikkatavoitteet........................................................................49 3.1 Lähtökohtia ja haasteita...................................................................................................49 3.2 Väestötavoitteet................................................................................................................50 3.3 Työpaikkatavoitteet...........................................................................................................50 3.4 Työvoiman tarjonta ja kysyntä..........................................................................................52

4 Arviointi ja seuranta........................................................................................55 4.1 Vaikutustenarviointi.........................................................................................................55

Liitteet...........................................................................................................................57


Strategiset linjaukset

1 Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta

Kansainvälisestikilpailukykyisetyrityksetovatehdo-ton edellytys Pohjois-Karjalan menestykselle. Maa-kunnan yrityksille on taattava kilpailukykyinen ja yritysten kehitystä tukeva toimintaympäristö. Jalos-tusastetta ja tuottavuutta on nostettava kaikilla alue-talouden keskeisillä toimialoilla. Yritystoiminnan jat-kuvuusonturvattava.Yrittäjyyteenonkannustettava.Kansainvälinen kasvupotentiaali ja sijainti Venäjänrajanaapurinaonhyödynnettävä.

3 Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta

Pohjois-Karjala on elinvoimainen ja turvallinen maa-kunta, jossa asukkailla on hyvät perusedellytyksethyvinvointiin ja terveelliseen elämään. Hyvinvointi-tuotantoonkorkeatasoista,innovatiivistajataloudel-lisesti kestävää. Kansalaisilla on hyvät osallistumi-senjavaikuttamisenmahdollisuudet.Monimuotoinenkulttuuritoiminta luo hyvinvointia ja lisää maakunnan elinvoimaisuutta.

2 Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen Osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen panos-taminen on maakunnan menestyksen avaintekijä. Kansainvälisen tason osaamista ja osaamisen tuot-teistamista on vahvistettava. Pohjois-Karjalaa on ke-hitettävä osaamismaakuntana. Muuttuvissa oloissa on turvattava osaavan työvoiman saatavuus sekä työn ja koulutuksen kohtaaminen.

4 Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus

Keskeisenä tavoitteena on turvata maakunnan kat-tava, monipuolinen, toimiva ja hyvin saavutettavis-sa oleva palveluverkko ja tasapainoinen aluekehitys ja -rakenne toimivine yhteysverkostoineen. Tavoit-teenaovatelinvoimaiset jakehittyvätseudut.Joen-suun asemaa tutkimukseen ja innovointiin perustuva-na kilpailukykyisenä kasvukeskuksena vahvistetaan. Pohjois-Karjalan saavutettavuutta ja arjen matkojen sujuvuuttaparannetaan.Ympäristönhyvätilajaluon-nonvarojenkestäväkäyttöovathyväntulevaisuudenedellytyksiä.Tavoitteidentoteutumiselleluodaanpoh-jaa tarkoituksenmukaisella aluerakenteen ja maan-käytön suunnittelulla ja kaavoituksella.

Uusiutuva ja hyvinvoiva Pohjois-Karjala 2030

Uusiutuva ja hyvinvoiva Pohjois-Karjala on luonnonläheinen, vetovoimainen ja

kansainvälinen rajamaakunta.

Visio 2030

Kehittämisen ydin

Uusiutuvan Pohjois-Karjalan tulevaisuuden perus-tan luo kehittämiselle myönteinen ilmapiiri ja yhteis-työkyky. Maakuntasuunnitelman perusajatuksena on maakunnanvahvuuksienjaosaamisenyhdistelykil-pailukyvyn ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Parhaimmil-laankehittämistoimetyhdistelevät luovastiniinstra-tegisissa linjauksissa kuin teemoissa valittuja asioita. Pohjois-Karjalan on jatkossa panostettava tämän monipuolisenosaamisentuotteistamiseen.Yrittäjyysja liiketoimintaosaaminen ovat keskeisessä asemas-sauudenhyvinvoinninrakentamisessa.Rohkeakan-sainvälistyminen on ainoa oikea tie eteenpäin. Kan-sainvälistyminen ei kuitenkaan ole vain liiketoimintaa, seonluontevaosaorganisaatioidemmetoimintaajajokapäiväistä elinympäristöämme.

Pohjois-Karjalan strategia 2030 –maakuntasuun-nitelma on yhteinen tahdonilmaus maakuntamme tulevasta kehityksestä. Asiakirja on arvopape-ri, jossa kuvataan Pohjois-Karjalan pitkän aika-välin tavoiteltu kehitys ja keskeiset strategiset linjaukset.


Kehittämisteemat

Teema 1: Tulevaisuuden kasvualat

Pohjois-Karjala panostaa jatkossa kasvualoihin, uu-siin nouseviin osaamisaloihin ja näiden yhdistämi-seen nykyisiin vahvuuksiin. Vankka kansainvälinenasema on saavutettavissa esimerkiksi fotoniikan,nanoteknologian, materiaaliosaamisen ja ympäris-töliiketoiminnan ratkaisuilla. Pohjois-Karjalassa on määrätietoisesti hakeuduttava alihankinnasta omiintuotteisiin, palvelukokonaisuuksiin, arvoverkostoihin jabrändeihin.

Tulevaisuudenkasvujauusiliiketoimintaperustuvateri näkökulmien ja osaamisalojen monipuoliseen ja innovatiiviseen yhdistelyyn. Voimavaroja on suun-nattava tunnistettuihin uusien kasvupotentiaalisten osaamis- ja liiketoimintamahdollisuuksien edistämi-seen, uusien liiketoimintamallien kehittämiseen sekä alueen yritysten ja toimijoiden keskinäisiin yhteis-työmalleihin jakansainväliseenverkottumiseen.Yri-tystenkansainvälistyminen jakiinnittyminenglobaa-leihin arvoverkostoihin ovat kasvun avaintekijöitä. Kasvuyrittäjyyttä ja siihen liittyvää pääomasijoitustoi-mintaaedistetäänerityistoimenpitein.

Teema 3: Valttikorttina Venäjä

Pohjois-Karjalasta rakennetaanmaan johtava Venä-jä-osaamisen keskittymä. Venäjä-osaamista vah-vistetaan kaikilla tasoilla. Venäjän läheisyys tarjo-aamaakunnalle aidon kilpailuedun ja yritystoimintahyödyntäänämäVenäjäntarjoamatkasvunmahdol-lisuudet. Venäläisten matkailu maakuntaan kasvaamerkittävästi. Nopeita ja sujuvia itäisiä yhteyksiä ke-hitetään. Rajanylitysten sujuvuuteen panostetaan ja rajamuodollisuuksiinajetaanmerkittäviähelpotuksiapäämääränä viisumivapaus.

Teema 2: Luonnonvarojen uusi aika

Pohjois-Karjalan runsaat luonnonvarat; metsät, kai-vannaiset, puhdas vesi ja ruoan tuotanto tarjoavatmahdollisuuksia niukkenevien luonnonresurssienmaailmassa. Luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta sekä osaamis-palvelut voivat jatkossa toimia maakunnan aluekehi-tyksen moottoreina. Kunnianhimoisena pitkän aika-välin tavoitteena on luoda maakunnasta öljyvapaa,uusiutuvalta energiantuotannoltaan yliomavarainen maakunta.

Euroopan metsämaakunnan ainutlaatuinen met-säosaaminen ja merkittävät metsävarat jalostuvat nykyistä laajemmin työksi ja toimeentuloksi. Kan-sainvälisesti tunnettua metsäosaamisen keskitty-mää vahvistetaan. Metsäalan uusiutumista ediste-tään määrätietoisesti luomalla tuoteinnovaatioita, palveluratkaisuja sekä panostamalla puurakenta-miseen. Kaivannaisala kehittyy maakunnan talou-dentukijalaksi.Elintarvikealallapanostetaanlähiruo-kaan ja puhtaisiin raaka-aineisiin erikoistuneeseen elinkeinotoimintaan.

Teema 4: Nuoret tulevaisuuden tekijöinä Pohjois-Karjala houkuttelee nuoria aikuisia ja tarjoaa heille vireän ja kiinnostavan elinympäristön. Maakun-ta onnistuu vastaamaan nuorten ja nuorten aikuisten odotuksiin, tarpeisiin, arvoihin ja asenteisiin. Nuor-ten ikäluokkien muuttotappio käännetään muutto-voitoksi.Opiskelumahdollisuudet tarjotaankattavas-ti ja tasavertaisesti. Nuorille on tarjolla mielekkäitä työmahdollisuuksia, nuorten ja työelämänyhteyksiävahvistetaan januortenyrittäjyyttäedistetään.Nuo-risotyöttömyyden hoitamiseen pureudutaan tarmok-kaasti.Resurssejakohdennetaannuortensosiaalistenriskien ennaltaehkäisyyn ja poistamiseen. Nuorten kansainvälistymistä, suvaitsevaisuutta ja ympäristö-vastuullisuuttaedistetään.Nuortenjanuortenperhei-denasemaayhteiskunnassakohotetaan.


Johdanto

Pohjois-Karjalan kehityksen kannalta keskeiset pit-kän aikavälin linjaukset määritellään maakunta-suunnitelmassa. Maakuntasuunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain.Edellisenvuonna2005valmistu-neen suunnitelman keskeiset linjaukset on nyt tarkis-tettu ja päivitetty. Sen lisäksi valmistelun aluksi pää-tettiin valita neljä teemaa, joilla on erityistä merkitystä maakunnan tulevaisuuden kannalta. Valitut teematovatTulevaisuudenkasvualat,Luonnonvarojenuusiaika, Valttikorttina Venäjä ja Nuoret tulevaisuudentekijöinä.

Asiakirjan valmistelu tehtiin laajana yhteistyöproses-sinamaakunnankeskeistentoimijoidenkanssa.Maa-kuntasuunnitelmaa käsiteltiin 37tilaisuudessa,tämänlisäksi teemoja valmisteltiin erillisissä asiantuntijaryh-missä. Nuorten teemaa varten haettiin avoimella ha-kemuksella nuoria aikuisia mukaan Tulevaisuuden tekijöihin ideoimaanmaakunnan tulevaisuutta. Pro-sessiin liittyikiinteästi Itä-SuomenyliopistonvetämäTulevaisuusohjelma PK 2030. Tässä koulutusohjel-massaPohjois-Karjalanavaintoimijatpohtivatyhdes-sämaakunnantulevaisuudeneväitä.RadioRexissäpyöri maakunnan tulevaisuutta käsittelevä ohjelma-sarja Tulevaisuuden kultahiput. Luonnosversio oli avoimesti nähtävillä ja siihen saatiin kaikkiaan 30 lausuntoa,jotkaonpyrittymahdollisuuksienmukaanhuomioimaan lopullisessa suunnitelmassa. Palautet-ta on lausuntokierroksen lisäksi voinut antaa koko valmistelun ajan erillisellä nettilomakkeella maakunta-liiton internetsivujen kautta. Maakuntavaltuusto hyväk-syi suunnitelman 14.6.2010.

Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakun-takaava muodostavat maakunnan keskeiset kehit-tämisasiakirjat. Maakuntasuunnitelmaa ja -ohjelmaa valmisteltiin rinnakkain, käytännössä maakuntaohjel-

ma POKAT 2014 toteuttaa suunnitelman neljää en-simmäistä vuotta. Maakuntaohjelmassa esitetään ja kootaan yhteen maakunnan kehittämistyön keskeiset tavoitteet, toimenpide-ehdotukset ja niiden toteutta-misen voimavarat lähivuosille. Maankäyttöä ja sen to-teuttamista maakunnassa ohjaa maakuntakaava.

Maakuntasuunnitelman laadinnasta ja roolista sää-detään maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä laissaalueiden kehittämisestä. Molempien mukaan maa-kuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoi-teltu kehitys.

Strategian rakenne

Maakuntasuunnitelmassa on ensiksi kuvattu maa-kunnan tulevaisuuden keskeiset haasteet. Globaa-lien muutostrendien ja keskeisten rakenteellistenmuutosten lisäksi käydään tiiviisti läpi sisällöllistenpainotusten muuttuminen Pohjois-Karjalan kehittämi-sessä. Jatkossa tarvitsemme aluekehityksessä kaikki inhimilliset voimavarat ja osaamisen käyttöön. Kehit-tämisessä on myös kyse toimintatavoista, miten toi-mimalla pärjäämme jatkossa. Nämä on tunnistettu ja kuvattutulevaisuudenhaasteet-luvussa.

Keskeisettulevaisuudenstrategisetlinjauksetonesi-tetty elinkeinoelämän, osaamisen, hyvinvoinnin sekä kestävänaluerakenteenjasaavutettavuudenosalta.Vastaavastionkuvattupitkänaikavälinerityisteematjaniidenkeskeisetlinjaukset.Uskomme,ettäyhdes-sä nämä linjaukset parantavat maakunnan kilpailu-kykyä ja elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä. Maa-kuntasuunnitelmassa on myös esitetty väestö- ja työpaikkatavoitteet aina vuoteen 2030 saakka. Ta-voitteet ovat yhtenäisiä maakuntaohjelman kanssa.


Muutokset edellyttävät jatkuvaa ja rohkeaa uusiutumista

Elämme suurten muutosten aikaa. Pohjois-Karjalan kehitykseen ja kehittämiseen kohdistuu tulevaisuu-dessamoniamuutospaineita.Nämäerilaisetmuutos-tekijätvoidaanjakaakolmeenryhmään:1)maailman-laajuisiinyleisiinmuutostrendeihin,2) rakenteellisiinmuutoksiin ja 3) sisällöllisiin muutoksiin.

Pohjois-Karjalan kehittämisen kannalta kyse ei ole vainsiitä,osaammekonähdäjatunnistaanämäerilai-set muutostekijät. Maakunnan kilpailukyvyn ja asuk-kaidenhyvinvoinninkannaltakyseonennenkaikkeasiitä,osaammekorohkeastitarttuanäidenmuutostentarjoamiinmahdollisuuksiin.Oikealla,määrätietoisel-la toiminnalla erilaiset muutokset ovat käännettävissä maakunnan hyväksi.

1.1 Maailmanlaajuiset yleiset muutostrendit

Monissa yhteyksissä on määritelty keskeisiä maail-manlaajuisia megatrendejä. Seuraavassa on hyö-dynnettyEuroopankomissionRegions2020-raportinneljäämuutostrendiäsekätäydennettynäitäkansalli-sissa strategioissa esiinnousseilla teemoilla:

Globalisaatio,väestörakenteenkehitys,ilmas- �tonmuutos ja energia (Regions 2020)Kiihtyvä teknologinen kehitys ja muutokset ar- �vomaailmassa (mm. Sitra ja Tekes).

Regions 2020 -raportti on tulevaisuutta koskeva sel-vitys siitä, mitä vaikutuksia eri alueisiin on neljällä

merkittävimmiksikoetullaedessämmeolevallahaas-teella–globalisaatiolla,väestörakenteenkehityksel-lä, ilmastonmuutoksella sekä energian käytöllä ja saatavuudella.Komissionlaatimanraportinhavainto-jahyödynnetäänmuotoiltaessaEU:ntulevaaaluepo-litiikkaa. Raportin päätelmänä on, että EU:n politiikan puitteita on mukautettava niin, että alueita voidaanauttaaselviytymäänvuoden2020haasteista.Kaikillaalueillaonmyöslöydettäväomiapaikallisiaratkaisu-ja,jotkasoveltuvatjuuriniidenkohtaamienongelma-kokonaisuuksien hallitsemiseen.

Globalisaatio vaikuttaa monin tavoin

Globalisaatio ja kansainvälisen talouden kehitys onmerkittävin Pohjois-Karjalan ja koko Suomen talou-delliseenkehitykseenvaikuttavatekijä.Teollinenval-mistus sijoittuu nykyisin hyvin joustavasti sinne, mis-sä toimintaedellytykset ovat edullisimmat.Samaontapahtumassa myös tiedolle ja osaamiselle. Maail-man talouspolitiikan painopiste siirtyy enenevässä määrinAasiaan kysynnän kasvun ja edullisen kus-tannustason siivittämänä. Kehittyvienmaiden toimi-jat pyrkivät haastamaan nykyiset menestyjät kaikkial-la maailmassa.

Globalisaationosaltaalueidenvälilläonsuuriaeroja.Alueet,joidentalousonkilpailukykyinenjainnovatii-vinen, hyötyvät globalisaatiosta.Alueet, joilla ei olekykyä osaamistalouden kehittämiseen, ovat alttiim-pia kielteisille vaikutuksille. Hyviä menestymismah-dollisuuksiaennakoidaansellaisillealueille, joillasi-jaitsee suuria kaupunkikeskuksia, jotka houkuttelevat

1 Maakunnan tulevaisuuden haasteet

”Nopeasti muuttuvassa maailmassa ei ole tyyntä rauhaisaa satamaa, johon Pohjois-Karjala voitaisiin soutaa tai huovata maailman myrskyiltä,

sisäisiltä ja ulkoisilta paineilta lopulliseen suojaan.”

Pulliainen & Eskelinen (1977). Pohjois-Karjala 2017: Näkökulmia tulevaisuuteen


koulutettuja asukkaita ja eturivin teollisuutta. Raaka-aineiden ja luonnonvarojenniukkuus lisäävätniidenkysyntää,mikäsynnyttääuusialiiketoimintamahdolli-suuksia.Globalisaatiosynnyttäämyösuusiamahdol-lisuuksia osaamisen viennille. Pohjois-Karjalan kan-naltaVenäjänkasvavienmarkkinoidenläheisyysvoijatkossa olla merkittävä kilpailuetu.

Johtopäätökset Pohjois-Karjalan kannalta:taloudenavautuminen,kasvavatmarkkina- �alueet,Venäjärohkea kansainvälistyminen �luonnonvarat ja osaamisen vienti �mahdollisuuksinayhteydetlähimpiinisoihinkeskuksiin �(Helsinki, Pietari)alueen houkuttelevuus �

Väestörakenteessa ikääntyminen haasteena

Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joka kohtaa työvoiman supistumisen. Nopea väestörakenteen muutos pakottaa Suomen nopeisiin tuottavuutta ja tehokkuutta parantaviin ratkaisuihin ja luo samalla edellytyksiäuusilleinnovaatioille.

Noin kolmanneksella EU:n alueista väestön odote-taanvähenevänvuoteen2020mennessä.Alueiden

tulisi valmistella talouttaan ja yhteiskuntarakenteitaan väestön vanhenemisen seurauksiin.

SiinämissäEuroopassa haasteena nähdään väes-tön ikääntyminen, kamppaillaan globaalisti samaanaikaan väestönkasvun ongelmien kanssa. Kyse on pitkältisiitä,riittävätkönäidenväkirikkaidenalueidenluonnonvaratkasvaviin tarpeisiin.ErityisestiAfrikas-sajaAasiassatämäkantokykymuodostuukriittisek-sijavoitulevaisuudessajohtaamerkittäväänmuutto-liikkeeseen ja siirtolaisuuteen maanosien välillä.

Väestönikääntyminen,nuortenikäluokkienpienene-minen ja työvoiman määrän väheneminen ovat kes-keisiätyövoimansaatavuuteensekäalueidenkilpai-lukykyyn ja elinvoimaisuuteen liittyvistä tekijöistä. Vanhusväestön osuus koko väestöstä tuleePohjois-Karjalassa kasvamaan. Jotta työikäisten määrä py-syisi Pohjois-Karjalassa nykytasolla, tarvitaan maa-hanmuuttoa, tulomuuttoa Suomesta sekä täällä opiskelevillenuorilletyömahdollisuuksia.

Johtopäätökset Pohjois-Karjalan kannalta:väestörakenne iso haaste palvelujen �järjestämiselletarvitaan uusia, rohkeita palvelujen tuottamisen �tapoja ja panostamista sähköisiin palveluihintulevaan osaajapulaan tarvitaan nuoria ja �maahanmuuttajia


Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kauaskantoiset

Kasvanut tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä uhkista on synnyttänyt paineen siirtyä eko-logisesti kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Pai-nettalisäävätraaka-aineidenjaenergianniukkuusjaniidenjyrkästinousseethinnat.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat useimmillaEU:n alueilla enemmän tai vähemmän negatiivisia. Paineitakohdistuuuseilletaloudenaloille,kutenmat-kailuun, energiantuotantoon, maatalouteen ja kalas-tukseen. Euroopan etelä- ja itäosissa sademäärätmuuttuvat ja lämpötilat kohoavat, ja pohjoisessa ja lännessä rannikkoalueideneroosio voimistuu jaää-rimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt, lisääntyvät.

Suomessa keskilämpötila nousee ja sateet lisään-tyvät etenkin talvella. Muutokset ovat osin epäsel-viä,mutta tulvariskien jahyönteistuhojenarvioidaanlisääntyvän, toisaalta satojen kasvavan ja puidenkasvun nopeutuvan. Ilmastonmuutoksella voi ollavaikutuksia esimerkiksi matkailussa talvisesongin pi-tuuteen ja lumivarmuuteen sekä ihmisten kulutustot-tumusten muuttumiseen.

Johtopäätökset Pohjois-Karjalan kannalta:tietoisuus ilmastonmuutoksen hillinnästä lisään- �tyy ja vaikuttaa arjen valintoihinympäristötekijöillä entistä suurempi painoarvo, �siihen panostaminen tuo elämänlaatua ja voi tarjotakilpailuedunyrityksillekaiken toiminnan, tuotannon ja kulutuksen on �oltavaa kestävää

Energian saatavuus, hinta ja puhtaus

Korkea energian hinta ja päästöjen vähentäminen asettavat haasteita kehittää energian tuotantoa ja käyttöä entistä kestävämmäksi. Energiamarkkinoilla tapahtuvat muutokset lisääntyvät. Toimitusvarmuu-destatunnetaanhuolta jahaasteinaovatenergiate-hokkuus sekä ympäristön kannalta kestävä energia-talous. EU:n sisällä pohjoisilla ja läntisillä alueilla on yleisesti paremmat valmiudet sopeutua tapahtuviinmuutoksiin tulevina vuosina.

Kasvihuonepäästöjä vähennetään tehostamalla energian käyttöä rakentamisessa, asumisessa, lii-kenteessä ja maataloudessa. Uusiutuvan energiantuotanto ja käyttö lisääntyvät voimakkaasti. Moni-puolisella energiatuotannolla ja sen hajauttamisella saadaanaikaanalueellista tuotekehitystä javarmis-tetaanenergiankohtuuhintainensaatavuus.Ympäris-töystävällisen energian kysyntä voi vahvistaa Pohjois-Karjalantaloudellisiamahdollisuuksia.

Johtopäätökset Pohjois-Karjalan kannalta:energiaomavaraisuudenlisääminen,uusiutuviin �energialähteisiin ja osaamiseen panostaminen


Teknologian kiihtyvä kehitys

Teknologiankehitysjatkuukiihtyvällänopeudella.Esi-merkiksitieto-javiestintä-,bio-sekänanoteknologi-oidenaloillasyntyyjatkuvastitietoajatuloksia,jotkasynnyttävät valtavan potentiaalin uusille sovelluksil-le ja vanhojen toimintojen uudistamiselle.Menesty-vät innovaatiot perustuvat yleensä ennakkoluulotto-maanerilaistenosaamistenyhdistämiseen.Jatkossavahvistuu asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta, joka perustuu kykyyn oivaltaa asiakkaiden, kuluttajien jakansalaisten tarpeet sekä tarjota niitä vastaavia tuot-teita ja palveluja.

Johtopäätökset Pohjois-Karjalan kannalta:tieto-javiestintäteknologianhyödyntäminen �kaikilla aloillauusienosaamisalojenhyödyntäminenjayhdis- �täminen nykyisiin vahvuuksiin

Muutokset arvomaailmassa

Arvojenmuutosonhidasta,muttaajanmyötänekinmuuttuvat. Arvojen eräänlaisesta kovenemisesta on jo nyt näyttöä, kun yksilöllisyys, minäkeskeisyys ja yhteiskunnan tehokkuusvaatimukset lisääntyvät. Te-hokkuusvaatimusten vastapainona inhimilliset ja eko-logiset arvot korostuvat. Taloudelliseen toimintaankytkeytyy entistä vahvemmin ns. vihreä kasvu, jossa talouttaohjaavatekologisuudenjakestävänkehityk-sen periaatteet ja kulutustottumukset.

Toinen Pohjois-Karjalan kannalta mielenkiintoinen il-miöonns.hitausliike,SlowLife.Jatkuvienmuutostenja kiihtyvän talouden rytmin vastapainoksi tarvitaanaikaa, tilaa jaelämänhidastamista.Tähänkiireettö-myydenjakohtuullisuudenetsintäänPohjois-Karjalatarjoaapuhtaanluonnonjaväljyydenvuoksierinomai-setedellytyksetniinmatkailukohteenakuinhoukutte-levana elinympäristönä. Ekologiset arvot, henkistä hyvinvointia, kansainvälisyyttä, koulutusta, kulttuuria javapaa-aikaakorostavatarvotovattulevaisuudessatodennäköisestivielätärkeämpiäkuinnyt.

Muutokset työelämän vaatimuksissa näkyvät työn henkisenkuormittavuuden,stressinjakiireenlisään-tymisenä. Jatkuvat työelämän muutokset edellyttä-vät työntekijöiltä sopeutumiskykyä ja joustavuutta. Ihmiset joutuvat aiempaa enemmän elämään epä-varmuuden kulttuurissa.Toisaalta työntekijöiden ar-vot ja asenteet ovat muuttumassa, entistä enemmän työltä halutaan mielekkyyttä, haastavuutta ja mie-lenkiintoisuutta. Samaan aikaan työltä kaivataan li-sää joustavuutta niin, että se ottaa nykyistä parem-min huomioon ihmisten elämäntilanteet, perheen ja harrastusmahdollisuudet.

Erityisestinuortenarvot jaodotuksetvaikuttavatsii-hen, mihin suuntaan Pohjois-Karjalan on tulevaisuu-dessasuunnattavaasuin- jaelinympäristönkehittä-mistä.Tulevaisuudessaollaanmyösentistäalttiimpiamuuttamaan työn ja opiskelun perässä sinne, mis-säon tarjolla hyvät elämänedellytykset.Odotuksetasuin- ja elinympäristölle kasvavat, tarvitaan virikkei-tä, palveluja, kulttuuritarjontaa, ystäviä ja harrastus-mahdollisuuksia.Merkityskuluttaminenlisääntyy:elä-män tarkoituksen hakeminen, itsensä toteuttaminen, oman työnmielekkyys jaomatvaikuttamismahdolli-suudetohjaavattoimintaa.


Johtopäätökset Pohjois-Karjalan kannalta:houkuttelevan asuin- ja elinympäristön sekä �alueen henkisen ilmapiirin merkitys kasvaa ihmisten valinnoissaturvallinen ja viihtyisä elinympäristö voi olla �Pohjois-Karjalan valtti, meillä luonto on lähelläkeskeisiä maakunnan kehittämisen arvoja ja �ohjenuoria ovat hyvinvointia, kansainvälisyyt-tä,suvaitsevaisuutta,välittämistäjayhdenver-taisuutta sekä koulutusta, osaamista, kulttuuria ja ympäristöä korostavat arvot, yritystoiminnan kehittäminensekäuusiutumisen,yhdessäteke-misenjayhteisöllisyydenkorostaminen

1.2 Rakenteelliset muutokset

Viime vuodet ovat olleet suurten rakenteellisten uudistusten aikaa eikä muutosten vauhti näytä ai-nakaan hidastuvan.

Väestö ja keskittyvä aluerakenne

Ihmistenjataloudellisentoiminnankeskittyminenonmaailmanlaajuinen ilmiö. Myös Suomessa pääkau-punkiseudunjasuurimpienkeskustenväestönmää-rä on kasvanut voimakkaasti. Pohjois-Karjalassa Joen-suunydinaluejamaakuntakeskuksenlähialueetovatkasvaneet. Keskittymisen kääntöpuoli on maaseu-dunhaja-asutusalueentyhjeneminen.

Riskinä on, että väestö Suomessa keskittyy entistä harvempiin kaupunkikeskuksiin. Pohjois-Karjala tar-vitsee kasvun veturin, keskuksen, jossa tutkimustoi-minta ja innovointi luovat perustan uusille työpaikoille ja hyvinvoinnille. Koko maakunnan kehityksen kan-nalta on tärkeää, että Joensuu kuuluu jatkossa näihin kasvaviin ja kehittyviin, osaamiseltaan ja taloudelli-selta toiminnaltaan monipuolisiin kaupunkiseutuihin.

Samaan aikaan on vahvistettava maakunnan eri osi-en omiin vahvuuksiin pohjautuvaa kehitystä. Monet keskuksista kauempana sijaitsevat maaseutualu-eet joutuvat ikääntymisen myötä jatkossa kamppai-lemaan väestö- ja työvoimaresurssien vähentymisen kanssa.Mahdollisuuksianäillealueillevoivat tarjotaesimerkiksi luonnonvarojen kestävä hyödyntäminensekä hyvinvointiin, matkailuun ja virkistymiseen liitty-vät palvelut.

Kunta- ja palvelurakenne kuntatalouden haasteissa

Pohjois-Karjalan kuntien taloustilanne on erittäin haasteellinen huomioiden tulevat väestörakenteelli-setmuutokset.Väestöeläköityy ja ikärakenne van-henee, mikä asettaa paineita kuntatalouteen. Maa-kunnankuntientuloverojenkasvuuhkaajäädäkokomaasta jälkeen ja samaan aikaan sosiaali- ja terveys-palvelujenkustannuksetvoivatnoustataloudenkan-tokykyä nopeammin.

Eriytyvä kuntatalouden kehitys asettaa kuntalaiseteriarvoiseen asemaan palvelujen ja verotuksen suh-teen.Tarvitaanvaltion tasaavia toimia,ettävoidaanturvata tasavertaiset palvelut koko maassa kohtuulli-sella kunnallisverotuksen tasolla.

Pohjois-Karjalan kuntien erot ovat suuria riippuen pal-velutarpeen muutoksista, verotulojen erilaisesta ke-hityksestä ja valtionosuusjärjestelmästä. Työikäisten määrän aleneminen ja toisaalta ikäihmisten määrän kasvu voivat haasteellisimmissa kunnissa aiheuttaa jopa 3–5 % nousupaineen veroprosenttiin jo vuoteen 2015mennessä. Veroasteen nousupaineiden hillin-nässäjulkistenpalvelujenuudistaminenjatuottavuu-denparantaminenovatavainasemassa.

Lähivuosinakuntientaloudellisethaasteetkasvavat,kun menot kasvavat tuloja nopeammin. Nousu taan-tumasta on aiemmin tapahtunut Pohjois-Karjalassa koko maata myöhemmin.

Päättyneen vuosikymmenen aikana Pohjois-Karjalassa tehtiin useita kuntaliitoksia, samalla kuntien lukumää-räväheni19kunnasta14kuntaan.Valtakunnallinensuunta tulevaisuudessa on entistä suurempiin kun-


tayksiköihin. Tämä tehostaa palvelujen tuottamista ja madaltaa hallinnollisia rajoja,mutta samaanaikaanasettaa haasteita lähipalvelujen säilymiselle.

Kuntien välisessä yhteistyössä on Pohjois-Karjalassa monenlaisia toteuttamistapoja kuten kuntayhtymä, isäntäkuntamalli, liikelaitos, yhtiö ja sopimuspohjai-nen yhteistyö. Jatkossa kuntayhteistyötä on edel-leen tiivistettävä ja luotava uusia tehokkaita yhteisiä malleja palveluntuottamiseen. Palvelun tuotanto-tapojen kehittäminen edellyttää kuntien, yksityisensektorin ja kolmannen sektorin tiivistä yhteistyötä ja kumppanuutta.

Koulutuksen rakenteet

Koulutuksen rakenteet ovat olleet voimakkaassa muu-toksessa viime vuosina. Itä-Suomen yliopisto aloit-titoimintansavuoden2010alussa.Pohjois-Karjalanammattikorkeakoulu on tiivistänyt yhteistyötä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Ammattikorkeakoulun koulutus on viime vuosina keskittynyt maakunnassa Joensuuhun, samaan aikaan on kuitenkin rakennet-tumaakuntakorkeakoulu täydentämäänmaakunnal-lista koulutustarjontaa. Myös Pohjois-Karjalan koulu-tuskuntayhtymä on muovannut koulutustarjontaansa maakunnan kunnissa. Muutoksia lienee jatkossakin luvassa myös lukio- ja peruskouluverkkoon.

Koulutuksenrakenteellisissauudistuksissasuuntanaovat isommat ja erikoistuneemmat yksiköt. Samaan aikaan huoli koulutuksen tasavertaisesta tarjonnasta eri puolilla maakuntaa kasvaa.

EU:n aluepolitiikan painotukset

Euroopan Unionin alue- ja rakennepolitiikalla on ol-lutkokoSuomenEU-jäsenyydenajansuurimerkitysPohjois-Karjalan kehittämiselle. Euroopan Unionin aluetukien kautta on tuettu yritysten investointeja ja kehitystyötä,edistettyelinkeinoelämäntoimintaedel-lytyksiä sekä parannettu maakunnan kilpailukykyä, työllisyyttä ja saavutettavuutta.

Nykyinen Euroopan Unionin ohjelmakausi kestää vuoteen 2013 saakka. Tämän ajan jälkeisen aluepo-litiikanvalmisteluonkäynnissä.Itä-Suomenkannaltaonensiarvoisentärkeää,ettäItä-Suomenerityisase-mahuomioidaantulevissalinjauksissa.

Alueidenvälinen rajanylittäväyhteistyöonhyvin lä-helläEU:nydinajatusta:rajojamadaltamallajaestei-täpoistamallavahvistetaanalueidenvälistäkumppa-nuutta ja sen myötä ehkäistään ristiriitoja. Tulevassa EU:n aluepolitiikassa tulee ulkoraja-alueet olla kes-keisessä asemassa. Pohjois-Karjalan kannalta on tärkeää EU:n strateginen kumppanuuspolitiikka Ve-näjän kanssa.


Rakennerahastojen ohella Euroopan Unioni jakaa ra-hoitusta erillisohjelmien kautta. Tämän rahoitusmuo-donmerkitysonkasvanut jokaisellaohjelmakaudel-la. Tämä rahoitus jatkuu myös 2013 jälkeen ja näihin erillisohjelmiin ohjattava rahoituksen määrä säilynee ainakin nykytasolla. Maakunnan oma aktiivisuus ja osaaminen ovat avaintekijöitä rahoituksen hankkimi-seksi erillisohjelmista.

Aluehallinnon muutokset ja alueellistaminen

Tuoreet aluehallinnon muutokset ovat osa hallinnon uudistuksia, jotka tulevaisuudessa edelleen jatku-vat. Näissä muutoksissa on tärkeää huolehtia siitä, että valtion aluehallinnolla on maakunnassa jatkos-sakin vahva ja merkittävä päätoimipaikka Joensuus-sa, missä on myös omia erityistehtäviä laajemmassa itäsuomalaisessa ja kansallisessa yhteydessä. Sa-maan aikaan on turvattava kattavat valtion paikalliset asiakaspalvelut. Aluehallinnon muutoksissa voi syn-tyä tarve lähteä miettimään myös omaa pohjoiskarja-laista mallia järjestää hallinto ja palvelut.

Kun valtionhallinnossa isoimmat muutokset ovat vii-mevuosinakohdistuneetaluehallintoon,tulisiseuraa-vassavaiheessakeskittyäkeskushallinnonuudistuk-seen.Valtionyksikköjenjatoimintojenalueellistamistaon jatkettava. Joensuu ja Pohjois-Karjala ovat osaa-miseenperustuvassavaltion jamuidenorganisaati-oidentoimintojenalueellistamisessaluontevapäätoi-mipaikkamm.metsäosaamiseen,Venäjä-toimintoihinsekä talouden ja hallinnon palveluihin keskittyvilleorganisaatioille. Tänä päivänä teknologia mahdol-listaa paikasta riippumattomat toiminnot. Nykyisen keskusjohtoisen valtion toiminnot voitaisiinkin miet-tiä kokonaan uudelta pohjalta hyödyntäen nykyistäviestintäteknologiaa.

Alueiden välinen yhteistyö

Itä-Suomi-yhteistyöonviimevuosinatiivistynyt.Kou-lutusorganisaatioiden osalta yliopistot yhdistyivät jaammattikorkeakoulut ovat tiivistäneet yhteistyötä. Maakunnat ovatmuodostaneet Itä-Suomenneuvot-telukunnan rinnalle mahdollisuuden tehdä ylimaa-kunnallisia päätöksiä maakuntahallitusten yhtäpitä-vin päätöksin. Keskuskaupungit Joensuu ja Kuopio ovat tiivistämässä yhteistyötään. Pohjois-Karjala on

jatkossakin aktiivinen toimija Itä-Suomi-yhteistyössä.Luontevia yhteisiä intressejä on esimerkiksi liiken-neyhteyksien, koulutuksen, innovaatiotoiminnan, Venäjä-yhteistyön,matkailun,bioenergian jametsä-sektorin kehittämisessä. Yhteistyötä kannattaa teh-dä aina, kun olemme yhdessä vahvempia ja kunsiitä saatava etu kohdistuu kaikille mukanaolevilletahoille.

Alueidenvälistäyhteistyötäon tehtävä tarpeenmu-kaanylihallinnollistentaivirallistenyhteistyöalueidenrajojen.EsimerkiksiliikenneasioissaItä-jaKaakkois-Suomi ovat luontevia yhteistyökumppaneita. Monis-sa keskeisissä kehittämisasioissa Pohjois-Karjalan ja sen toimijoiden on aktiivisesti ja ketterästi haet-tava erilaisia liittoumia ja verkostoja tavoitteidensaavuttamiseksi.

Rajat ylittävässä yhteistyössä Pohjois-Karjalalla on vakiintuneet yhteistyösuhteet erityisesti Karjalan ta-savallan kanssa. Elinkeinoelämälle väkirikas Pieta-rin metropolialue on jatkossa tärkeä markkina-alue. KiinnostusBarentsinalueelleonkasvussa,Pohjois-Karjala onkin Barentsin euroarktisen alueen tark-kailijajäsen. Tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan ase-maa vahvistaa tiivis yhteistyö Venäjän lähialueidenkanssa.


1.3 Sisällölliset painotukset

Maailmanlaajuisten megatrendien ja rakenteel-listen muutosten lisäksi myös Pohjois-Karjalan aluekehityksen sisällölliset painotukset ovat muuttumassa.

Tuotannollisesta teollisuudesta palveluihin

Kun taloudellisen perustan on pitkään luonut teolli-nen tuotanto, entistä merkittävämmäksi on kasva-massa palvelujen merkitys. Etenkin työntekijöidenmäärällä mitattuna on havaittavissa selvää siirtymää alkutuotannosta ja teollisuudesta palveluammattei-hin. On kuitenkin hyvä korostaa, että tämä ei tarkoita teollisuudentaialkutuotannonkatoamista,molempi-enrooliPohjois-Karjalanaluetaloudessaonjatkossa-kin tärkeä.

Palvelujen merkityksen kasvulla ei tarkoiteta vain palvelualoja, kuten matkailua, luovia aloja, hyvin-vointipalveluja ja kauppaa, vaan myös teollises-sa tuotannossa siirrytään yksittäisistä tuotteista palvelukokonaisuuksiin.

Hyvinvointiala on palvelualoista voimakkaimmin kasvava toimiala. Luovan talouden piiriin kuulu-vaelämysteollisuuskorostaauudenlaistapalvelujentuotteistamista, jossa keskiöön nousevat kulttuurin, median,vapaa-ajanjamatkailunilmiötjaelämykset.

Joensuu on jo tänä päivänä tunnettu opiskelukau-punki sekä kaupan ja palvelujen keskus. Koulutus on myös merkittävä työllistäjä. Maakunnan asukkaille myös kaupunki- ja kuntakeskukset ovat tärkeitä pal-velujen ja kaupan keskittymiä.

Matkailussa kasvua on saatavissa panostamalla voimakkaasti venäläisiin asiakkaisiin, Kolin ja mui-den matkailukeskittymien investointeihin ja kehit-tämiseen sekä luomalla tunnettuja omaleimaisia teematuotteita.

Liike-elämän palvelujen ennustetaan kasvavan tu-levaisuudessa, vaikkakin näiden palvelujen kysyntäonriippuvaistamuidenalojenkysynnästä.

Klustereiden kehittämisestä osaamisen yhdistelyyn

Yritysten innovaatiotoiminta kansainvälistyy ja sa-malla myös hajaantuu maantieteellisesti. Alueelli-sista toimialalähtöisistä klustereista siirrytään entis-tä enemmän kansainväliseen toimintaympäristöön, jossa tieto, osaaminen ja yhteistyökumppanit hae-taan maailmalta kulloisenkin tarpeen mukaan. Tämä kehitys pakottaa muuttamaan myös alueellista ke-hittämistä klustereiden rakentamisesta osaamisenyhdistelyyn. Entistä enemmän rikotaan perinteistentoimialojen rajoja.

Uudenlaista yrittäjyyttä voi löytyä perinteisten ja uusi-en alojen rajapinnoilta. Esimerkiksi kulttuurin, hyvin-voinnin, matkailun ja uuden teknologian yhdistelytuouusiamahdollisuuksiapalvelualoille.Perinteinenteollisuusuusiutuuteknologian jauudenosaamisenkautta. Teknologiateollisuus voi löytää uusia ratkaisu-ja optiikasta ja materiaaliosaamisesta. Tuotteisiin ja palveluihin voi syntyä lisäarvoa luovien alojen, kuten muotoiluntaitarinoidenavulla.Kyseonpitkältiuudentiedon luomisesta, ennakkoluulottomasta yhdistele-misestä ja soveltamisesta.

Energian ja luonnonvarojen uudet painotukset

Luonnonvarojenkestäväkäyttöonnoussutuudelleenalueidenvoimavaraksi.Kyseonpaitsi luonnonvaro-jen hyödyntämisestä,myös viihtyvyydestä ja virkis-täytymisestä. Huoli ympäristön tilasta on lisääntynyt, tämä näkyy muutoksena ihmisten arvomaailmassa ja käyttäytymisessä.

Metsät ovat Pohjois-Karjalan merkittävin uusiutuva luonnonvara.Metsän,puun ja luonnontuotteiden ja-lostaminenjakestävähyödyntäminenovatmaakun-nalle merkittävä voimavara. Uusien energiamuotojen


kehittäminenjatuottaminenovatlisänneetodotuksiaerityisesti bioenergia-alan kasvulle. Maailmanlaajui-sesti niukkenevat luonnonvarat lisäävät kaivostoimin-nan merkitystä. Pohjois-Karjalan kannalta on tärke-ää, ettemme ole jatkossa raaka-aineiden tuottajiavaantuotteiden,palvelujenjaosaamisenjalostajia.

Teknologia kaikkialla

Teknologia ulottuu kaikkialle. Teknologinen kehitys ja uudenteknologiankäyttöönottoelämänerialueillaonollut keskeinen muutosvoima. Tietoyhteiskunnassa keskeistä ovat tiedonmahdollisimman laaja hyväk-sikäyttö sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyn-täminen muun muassa kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi.Tieto-javiestintäteknologianvälillinenvaikutusalueellisenbruttokansantuotteenarvonlisä-ykseen onkin tutkimusten mukaan merkittävä.

Erityisestijulkishallinnonpalvelurakenteidenja-tuotan-non kehittämisessä ja tehostamisessa tieto- ja vies-tintäteknologia tulee näyttelemään merkittävää osaa. Yritysten sähköisen liiketoiminnan ja verkkokaupanodotetaanlisääntyvänmerkittävästi.

Tämän päivän kansalaisen, opiskelijan, työntekijän ja vapaa-aikanaan tieto- javiestintätekniikkaahyödyn-tävän henkilön on osattava tuottaa sisältöä, vastaan-ottaa ja tulkita sitä sekä toimia vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa. Pystyäkseen kaikkeen tähän hä-nen on myös hallittava tieto- ja viestintätekniikan pe-rustaidot.Osaamistaonhankittavajapäivitettäväjat-kuvasti näiden uusien taitojen oppimiseksi. Nopeattietoliikenneyhteydet on jatkossa oltava kattavas-ti kunnossa, myös kaupunkikeskusten ja taajamien ulkopuolella.

Ikääntyminen voimavaraksi

Pohjois-Karjalassa väestö ikääntyy muuta Suomea ja Eurooppaa nopeammin. Väestön ikääntyminennäkyy jatkossa niin palvelujärjestelmissä kuin katu-kuvassakin.Ikääntymisenaiheuttamatkuntataloudenhaasteet ovat maan suurimpia 2010-luvulla. Tämän seurauksena mm. asumista, liikkumista ja vuorovai-kutustaonajateltavauudelleen.Väestönikääntyessätarvitaan uutta osaamista, tuoreita ratkaisuja ja en-nakkoluulotonta yhteistyötä. Kasvavista haasteista huolimatta ikääntyminenonnähtävämahdollisuute-najauudistumisenvoimavarana.

Pohjois-Karjalassaonaineksiaikääntymisenedellä-kävijäksi.Ikääntymiseenliittyvälläosaamisella,toteu-tetuilla hankkeilla ja hyvillä arkipäivän käytännöillä on niin kansallista kuin kansainvälistäkin kiinnostusta. EU:n linjauksissa ikääntyminen on noussut yhdeksikeskeisistätulevaisuudenasioista.

Väestönikääntyessäjulkistenpalvelujenkustannuk-set kasvavat voimakkaasti erityisesti sosiaali- ja tervey-denhuollonalueella,muttamyösmuissaikääntyneillesuunnatuissa palveluissa. Samanaikaisesti kuntata-louden jamuun julkisen talouden paineet uhkaavattuotettavien palvelujen määrää ja laatua.

Tulevaisuudessa tarvitaan uusia toimivia toiminta-malleja ja yhä enemmän julkisen, yksityisen sektorin ja järjestöjen yhteistyötä. Sitä tarvitaan myös kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien välillä. Tieto- ja viestin-täteknologian ja erityisesti käyttäjälähtöisten sovel-lusten kehittyminen ja käyttöönotto sekä sähköisten palvelujen kehittäminen osaltaan parantavat palve-lujajaniidensaavutettavuutta.Varallisuustasonkas-vun ja lisääntyvän vapaa-ajan seurauksena tarvitaan uudenlaisiaasumisen, liikkumisen javuorovaikutuk-sen kokeiluja ja muotoja sekä jatkuvia ponnistuksia laadun kehittämiseen. Maakunnan yrittäjille ja pal-


velujentuottajille tarjoutuunäinuusiamahdollisuuk-sia. Hyvinvointialan yritysten toimintaedellytystenkehittämiseksi tarvitaan yhteistyön tiivistämistä kun-tien kanssa sekä yrittäjien liiketoimintaosaamisen ja -mahdollisuuksienvahvistamista.

Ikääntyvässäyhteiskunnassatarvitaanmyösuuden-laistaosaamista.Väestönikääntyminenonsuuriyh-teiskunnallinen, sosiaalinen ja kulttuurinen muutos, jokaedellyttäämerkittävääosaamisenvahvistamistakaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Pohjois-Karjalassa tähän haasteeseen on tartuttu hyvissä ajoin ja ennak-koluulottomasti. Maakunnassa on vahva käytännön vanhustyön, kehittäjien ja kouluttajien verkosto, joka on nostanut ikäosaamisen vahvistamisen yhteiseksi tavoitteeksi.

Ikäosaamisellatarkoitetaanikääntyvänyhteiskunnanmyötä syntyvien muutosten ja vaikutusten laaja-alaista tunnistamistajatiedostamistasekämahdollisuuksienhyödyntämistätuote-japalvelukehitystyössä.Ikään-tymiseen liittyvää hyvinvointiosaamista vahvistetaan kehittämällä vanhustyön osaamista, tuotteistamalla ikääntymiseen liittyviä hyvinvointipalveluja ja tuotteita sekä levittämällä uusia palveluinnovaatioita kansalli-sesti ja kansainvälisesti.

Väestön ikääntyminen asettaa haasteita työvoimansaatavuuteen ja koulutukseen. Työikäisen väestön määrän lasku näkyy niin teollisilla aloilla kuin julkisel-la sektorillakin. Erityisen vaikeaksi tilanteen ennakoi-daanmuodostuvansosiaali-jaterveydenhoitoaloilla.Riittävän työvoiman saannin turvaamiseksi tarvitaan jatkuvaa työvoima- ja koulutustarpeen ennakointia jakoulutustarpeidenarviointia.Samanaikaisesti tar-vitaan toimia työperäisen maahanmuuton, maahan-muuttajille suunnatun koulutuksen ja kotouttamisen sekämaakunnanmonikulttuurisuudenjasensallivanilmapiirin edistämiseksi. Työllisyysasteen nostami-seksi tarvitaan panostuksia työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseensekäuudenlaisiatoimintamallejatyöuri-enpidentämiseen.Uusia ja joustavia toimintatapojatuleeluodasiihen,mitenikääntyvätvoivatosallistuatyöelämään ja että miten hiljaista tietoa ja osaamista siirretään aiempaa tehokkaammin työyhteisöissä.

1.4 Kaikki inhimilliset voimavarat käyttöön

Yhden mielenkiintoisen näkökulman Pohjois-Karjalan kehittämiseen tuo pohdinta siitä, onko meillä mahdollisesti osittain hyödyntämättömiä tai vajaasti käytössä olevia inhimillisiä voimavaroja.

Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden osaaminen

Pohjois-Karjalassa on vahvat ja monipuoliset tutki-mus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatiot: Itä-Suo-men yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Joensuun tiedepuisto,Metsän-tutkimuslaitos, Euroopan metsäinstituutti, Geologi-an tutkimuskeskus, Itä-Suomen sosiaalialan osaa-miskeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Itä-Suomen yliopisto jaPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu muodostavatyhdessä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa pe-rustan alueen innovaatiotoiminnalle. Maakunnan ke-hityksen kannalta avainkysymys on, miten näidenorganisaatioidenosaaminen,kansainvälisyysjaver-kostot vahvassa vuorovaikutuksessa elinkeinoelä-mänkanssakantavathedelmää.

Työttömäksi jääneet

Pohjois-Karjalassa on runsaasti työvoimaa, joka on joutunut jäämään työttömäksi rakennemuutoksen ja maailmantaloustilanteenheikentyessä.Yrityksille jamuille organisaatioille on täällä tarjolla hyvää työvoi-maa. On tärkeää, että ihmisille löytyy näissä muu-tostilanteissa työtä ja toimeentuloamahdollisimmannopeasti.

Valmistuvat opiskelijat

Pohjois-Karjala on vahva koulutusmaakunta, joka houkuttelee opiskelijoita niin muualta Suomesta kuin yhä enenevissä määrin kansainvälisiä vaihto-opiskeli-joita ja tutkinnon suorittajia. Maakunnan on rakennet-tava entistä enemmän houkuttelevia mahdollisuuk-sia joustavasti opiskelusta työelämään siirtymiselle ja näiden valmistuvienopiskelijoiden työllistymisellePohjois-Karjalassa.


Maahanmuuttajat

Pohjois-Karjalan on oltava kansainvälisesti houkutte-levapaikkaelää,asuajatehdätöitä.Maahanmuutta-jien kannalta on tärkeää, että maakunnassa on hyvät kansainväliset yhteistyövalmiudet ja valmiudet vas-taanottaa maahanmuuttajia. Kansainvälistyminen on monimuotoista,monikulttuuristajaetnistäyhdenver-taisuutta edistävää. Maahanmuuttajien vastaanottoja palvelut on vastattava eri perustein maahan tullei-dentarpeita.Tavoitteenaon,ettämaahanmuuttajienkotouttaminen ja työllistyminen on nopeaa ja jous-tavaa. Maahanmuuttajat ovat merkittävä voimavara maakunnan kehittämiselle.

Järjestöt

Pohjois-Karjalan monipuolinen ja aktiivinen järjes-tötoiminta edistää kansalaisten hyvinvointia. Järjes-töt tarjoavat ihmisille osallistumisen, liittymisen ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksia. Jär-jestöjen tehtävät ovat moninaisia: vapaaehtois- ja vertaistoiminta, auttamistyö, kohtaamispaikkojen tar-joaminen sekä harrastus- ja virkistystoiminta. Muita järjestöjentehtäviäovatedunvalvontajavaikuttami-nen, asiantuntijana toimiminen, kehittämistehtävät sekä palvelujen tuottaminen. Hyvinvointialalla käy-däänläpisuuriamuutoksia.Tulevaisuudessajärjes-töjen merkitys hyvinvoinnin edistäjinä ja palvelujentuottajina kasvaa. Keskeisenä haasteena on järjes-töjenyhteistyönrakentaminenjulkistentoimijoidenjayritysten kanssa.

Pohjois-Karjalan ystävät

Suomessa ja maailmalla on paljon ihmisiä, jotka pi-tävät Pohjois-Karjalasta ja haluavat toimia maakun-nanasioidenpuolesta.NämäPohjois-Karjalanystä-vät voivat olla täällä joskus asuneita, työskennelleitä, opiskelleita tai täällä vierailleita. Mutta on myös niitä, joilla on joku yhteys tänne esimerkiksi ystävien, suku-laisten tai harrastusten kautta. Tämä ryhmä voi tuo-dauusia,tuoreitaajatuksia,viedäviestiämmeeteen-päin ja vaikuttaa Pohjois-Karjalan kannalta tärkeisiin asioihin.

Kansainväliset yhteydet voimavaraksi

Pohjois-Karjalan toimijoilla on tänä päivänä paljon kansainvälisiä yhteyksiä. Täällä myös vierailee ja asuu kansainvälisiä ihmisiä eri puolilta maailmaa. Kansainvälistyvässämaailmassameidänonentistätärkeämpää luoda jarakentaanäitäyhteyksiä.Vuo-rovaikutus on kaksisuuntaista: yhtäältä mitä me voim-me oppia muilta ja toisaalta, mitä me voimme muille tarjota.


1.5 Kehittämisen ilmapiiri ja toimintatavat

Tavoitteellinen yhteistyö

Pohjoiskarjalaiset toimijat tuntevat toisensa hyvin. Meidänonaikasiirtyäentistätavoitteellisempaanjatoi-minnallisempaanyhteistyöhön-uusiuduttavarohkeas-ti.Yritystenjakorkeanosaamisenyksiköidentiiviimpiyhteistyö on avain elinkeinoelämän uusiutumisessa. Koulutusorganisaatioidentiiviimpiyhteistyöelinkeino-elämänjajulkistentoimijoidenkanssaauttaaparanta-maan koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin. Julkisessa palvelutuotannossa on rohkeasti etsittävä yhteistyömalleja yritysten ja järjestöjen kanssa.

Pohjois-Karjalassa on aktiivisesti haettava uusia yh-teistyömuotoja. Asettamalla yhteiset kunnianhimoiset tavoitteetjatoimimallayhdessäniidentoteutumisek-sivoimmeluodauusiayhteisiämenestystarinoita,kil-pailukykyä ja hyvinvointia.

Ilmapiirin muutos – rento tekemisen meininki

Tarvitsemme maakunnassa lisää innostunutta ja in-tohimoista tekemisen meininkiä. Tämä tarkoittaa rohkeutta tarttuahaasteisiin ja luodauutta.Tulevai-suudenusko syntyy siitä, että teemme yhdessä töi-tä asettamiemme tavoitteiden eteen. Kehittämisenilmapiirin kivijalkoina ovat pohjoiskarjalaisille ominai-set iloisuus sekä rempseä ja rento ote elämään. Tääl-lä asioita ei hoideta ryppy otsassa, vaan huumorinhöystämänä. Rento tekemisen meininki tarttuu!

Yleiset muutostrendit- globalisaatio- ikääntyminen- ilmastonmuutos- energian saatavuus- teknologian kehitys

Rakenteelliset muutokset- keskittyvä aluerakenne- kunta- ja palvelurakenne- koulutuksen rakenteet- EU:n aluepolitiikka- aluehallinto ja alueellistaminen- alueidenvälinen yhteistyö


Kuva 1.Pohjois-Karjalantulevaisuudenkeskeisethaasteet.

Sisällölliset painotukset- teollisuudesta palveluihin- klustereista osaamisen yhdistelyyn- energian ja luonnonvarojen uudet painotukset- teknologia kaikkialla- ikääntyminen voimavaraksi

Kehittämisen ilmapiiri ja toimintatavat- tavoitteellinen yhteistyö- rento tekemisen meininki

Kaikki inhimilliset voimavarat käyttöön- tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden osaaminen- työttömäksi jääneet- valmistuvat opiskelijat- maahanmuuttajat- järjestöt- Pohjois-Karjalan ystävät- kansainväliset yhteydet


Pohjois-Karjalan strategisten linjausten pohjana on kysymys siitä, minkälaisen tulevaisuuden Pohjois-Karjalanhaluamme.Linjauksiinonpohdittukeinoja,joillamaakuntamenestyytulevaisuudessa.Meilläonmaakunnassamme monia luontaisia vahvuuksia ja avautuviamahdollisuuksia.Tulevaisuudessaonkysesiitä,kuinkahyvinosaammehyödyntäänäitäasioita.

Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kehitystä ohjataanyhdessävalittuunsuuntaan.Keskeisetstrategisetlin-jaukset ovat:

Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta �Osaamisenjatyöllisyydenvahvistaminen �Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta �Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus. �

Maakuntasuunnitelmaan päätettiin valita neljä tee-maa, joilla on erityistä merkitystä maakunnan tulevai-suudenkannalta.

Näiden teemojen valinnan taustalla ovat seuraavatPohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta strategisetavainkysymykset:

Miltä aloilta voimme löytää uutta kasvua ja me- �nestymisenmahdollisuuksia?(Teema1:Tulevaisuudenkasvualat)Kuinkavoimmeluodaluonnonvaroistamme �maakunnanmenestystekijän?(Teema 2: Luonnonvarojen uusi aika)MitenhyödynnämmePohjois-Karjalansijainnin �lähelläVenäjää?(Teema3:ValttikorttinaVenäjä)Miten maakunta onnistuu houkuttelemaan nuo- �ria aikuisia ja tarjoamaan heille vireän ja kiin-nostavanelinympäristön?(Teema4:Nuorettulevaisuudentekijöinä)

2 Strategia ja keskeiset linjaukset

KEHITTÄMISEN YDIN

TEEMAT

STRATEGISET LINJAUKSET

Vahvuuksienyhdistäminen

Osaamisentuotteistaminen

Kansain-välistyminen

Ilmapiiri jayhteistyökyky

Luonnonvarojenuusi aika

ValttikorttinaVenäjä

Nuorettulevaisuuden

tekijöinä

Tulevaisuudenkasvualat

Yrittäjyys jaliiketoiminta-osaaminen

Kestäväaluerakenne jasaavutettavuus

Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta

Osaamisen ja työllisyyden

vahvistaminen

Kansainvälisestikilpailukykyinen

yritystoiminta

Kuva 2. Pohjois-Karjalan kehittämisen pitkän aikavälin strategiset linjaukset.


Visio 2030

Kehittämisen ydin

Maakunnan kehittämisen perustan luo kehittämiselle myönteinen ilmapiiri ja yhteistyökyky. Maakunta-suunnitelman perusajatuksena on maakunnan vah-vuuksien ja osaamisen yhdistely kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Parhaimmillaan kehittä-mistoimetyhdistelevätluovastiniinstrategisissalinjauk-sissa kuin teemoissa valittuja asioita. Pohjois-Karjalan on jatkossa panostettava tämän monipuolisen osaa-misen tuotteistamiseen. Yrittäjyys ja liiketoimin-taosaaminen ovat keskeisessä asemassa uudenhyvinvoinnin rakentamisessa. Rohkea kansainvä-listyminen on ainoa oikea tie eteenpäin, pelkästään keskinäisellä kaupankäynnillä emme vaurastu. Kan-sainvälistyminen ei kuitenkaan ole vain liiketoimintaa, seonluontevaosaorganisaatioidemmetoimintaajajokapäiväistä elinympäristöämme.

Uusiutuva ja hyvinvoiva Pohjois-Karjala on luonnonläheinen, vetovoimainen ja kansainvälinen rajamaakunta.


2.1 Strategiset linjaukset

Strateginen linjaus 1

Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta

Globaalissa maailmanpyörässä ylöspäin

Strategia: Kansainvälisesti kilpailukykyiset yri-tykset ovat ehdoton edellytys Pohjois-Karjalan menestykselle. Maakunnan yrityksille on taattava kilpailukykyinen ja yritysten kehitystä tukeva toi-mintaympäristö. Jalostusastetta ja tuottavuutta on nostettava kaikilla aluetalouden keskeisillä toimi-aloilla. Yritystoiminnan jatkuvuus on turvattava. Yrittäjyyteen on kannustettava. Kansainvälinen kasvupotentiaali ja sijainti Venäjän rajanaapurina on hyödynnettävä.

Vahvistetaanyritystenliiketoimintaosaamis- �ta ja kiinnitetään erityishuomio markkinointi- ja myyntiosaamisen lisäämiseen. Lisätäänyritystenjayritysryppäidentutkimusta, �tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa tavoittee-nauudetlopputuotteet.Kannustetaan yrityksiä jatkuvaan ennakointiin �ja uusiutumiseen. Edistetäänyritystenkansainvälistymistäjakiin- �nittymistäglobaaleihinarvoverkostoihin.Vahvistetaanvahvojentoimialojenkehityskel- �poisimpia osa-alueita. Panostetaan palvelulii-ketoiminnan,luovantalouden,matkailun,bio-energian ja ympäristöliiketoiminnan kaltaisiin tulevaisuudenkasvualoihinjatehdäänniilläuusia avauksia.

Edistetäänosaamisenkehittämistä,hyödyntä- �mistä ja soveltamista sekä innovatiivisuutta eri-tyisesti toimialojen rajapinnoilla.Kehitetään liikenneyhteyksiä elinkeinoelämän �tarpeethuomioiden.Kehitetäänmaaseudunelinkeinojamonipuoli- �sesti vahvuuksien pohjalta.Kannustetaanyrittäjyyteen-luodaan �kohdennettujajaräätälöityjätoimintamallejamm. nuorten, maahanmuuttajien ja akateemis-tenyrittäjyydenlisäämiseen,panostetaanerikoulutustasoilla ja -ohjelmissa yrittäjyysopintoi-hin sekä liiketoiminta- ja markkinointitaitoihin.Edistetäänsukupolven-jaomistajanvaihdoksia �erityistoimenpitein.



Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen

Menestys viriää osaamisesta Strategia: Osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittä-miseen panostaminen on maakunnan menestyk-sen avaintekijä. Kansainvälisen tason osaamis-ta ja osaamisen tuotteistamista on vahvistettava. Pohjois-Karjalaa on kehitettävä osaamismaakun-tana. Muuttuvissa oloissa on turvattava osaavan työvoiman saatavuus sekä työn ja koulutuksen kohtaaminen.

Koulutetaan nuorten koko ikäluokat. �Suunnataan koulutusta ja koulutusjärjestel- �määtarpeidenjahaasteidenmukaisestitule-viamuutoksiaennakoidenjaniihinaktiivisestivaikuttaen.Panostetaan erityisesti nuorten sekä maahan- �muuttajien työelämään sijoittumiseen ja osaa-misenhyödyntämiseen.Kehitetään maakunnan innovaatiojärjestelmää �ja osaamisen siirtoa.Edistetäänosaamisentuotteistamistaja �liiketoimintaosaamista.

Panostetaantutkimustiedonjakorkeanosaami- �sen soveltamiseen elinkeinoelämässä ja julki-sella sektorilla. Panostetaan maakunnan vahvojen alojen �kansainvälisen tason huippuosaamiseen ja verkottumiseen. Puretaan pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyttä �uusin toimintamallein. Varaudutaantyöperäiseenmaahanmuuttoon. �Vahvistetaanaikuiskoulutustajaelinikäistä �oppimista.Panostetaantyöntekijöidenfyysiseenja �henkiseen hyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen.




Hyvinvointi, palvelut ja vapaa-aika

Strategia: Maakuntasuunnitelma tähtää siihen, että Pohjois-Karjala on elinvoimainen ja turval-linen maakunta, jossa asukkailla on hyvät pe-rusedellytykset hyvinvointiin ja terveelliseen elämään. Hyvinvointituotanto on korkeatasois-ta, innovatiivista ja taloudellisesti kestävää. Kansalaisilla on hyvät osallistumisen ja vaikutta-misen mahdollisuudet.

Turvataan peruspalvelut tiivistämällä hallinto- ja �sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja lisäämällä palvelujen järjestämisen tehokkuutta. Tämä toteutuu mm. tiivistämällä kuntien yhteistyötä, kehittämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä, uusia toimintamalleja ja ra-kenteitasekähyödyntämälläpalvelutuotannos-satietoteknologianmahdollisuuksia.Turvataan hyvinvointialan erityisosaajien �saatavuus.Panostetaan sairauksia ja syrjäytymistä ennal- �taehkäisevään työhön sekä ikääntyvien palveluihin. Kannustetaan kasvavaa ikääntynei-denryhmäähuolehtimaanomastaterveydes-täjavireydestäsekätuetaankotonaselviytymistä.Vahvistetaanikääntymiseenliittyväähyvin- �vointiosaamista ja kehitetään uusia tuote- ja palveluinnovaatioita. Luodaanedellytyksiämonimuotoiselle �hyvinvointiyrittäjyydelle.Vahvistetaanheikommassaasemassaole- �vienjasyrjäytyneidenmahdollisuuksiatasa-arvoiseen elämään.Edistetäännuortenhyvinvointia,viihtyvyyt- �tä ja osallisuutta. Parannetaan nuorten toimeen-tulo-,koulutus-jatyöskentelymahdollisuuksia,kohennetaannuortenperheidenasemaasekätartutaan nuorten ongelmiin varhaisessa vaiheessa.

Luodaanedellytyksetlaadukkaillekult- �tuuri-,liikunta-jaharrastusmahdolli-suuksille sekä vapaa-aikaan liittyville liiketoimintamahdollisuuksille.Vahvistetaanlähiyhteisöllisyyttätukemallaja �kehittämällä järjestötoimintaa, paikallista aktiivi-suutta ja kansalaisten osallistumista.Nähdäänmaahanmuuttajatvoimavarana,hyö- �dynnetäänmaahanmuuttajienosaamistasekäluodaankulttuuristamonimuotoisuuttatukevaja suvaitseva ilmapiiri.



Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus

Puitteet houkutteleviksi Strategia: Maakuntasuunnitelman keskeisenä ta-voitteena on turvata maakunnan kattava, moni-puolinen, toimiva ja hyvin saavutettavissa ole-va palveluverkko ja tasapainoinen aluekehitys ja -rakenne toimivine yhteysverkostoineen. Tavoitteena ovat elinvoimaiset ja kehittyvät seu-dut. Joensuun asemaa kilpailukykyisenä tut-kimukseen ja innovointiin perustuvana kas-vukeskuksena vahvistetaan. Pohjois-Karjalan saavutettavuutta ja arjen matkojen sujuvuutta parannetaan. Ympäristön hyvä tila ja luonnonva-rojen kestävä käyttö ovat hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Tavoitteiden toteutumiselle luodaan pohjaa tarkoituksenmukaisella aluerakenteen ja maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella.

Parannetaan Pohjois-Karjalan saavutettavuutta �ja nopeita yhteyksiä keskeisinä tavoitteina:

junalla kolmessa tunnissa Joensuusta �Helsinkiin, alle neljässä Pietariinraideliikenteenuudetavaukset �valtatiet 6 ja 23 korkeatasoisia tieliikenteen �valtaväyliävaltatie 9 (Kuopio–Joensuu–Niiralan �rajanylityspaikka) sujuva ja turvallinen poikittaisyhteys Petroskoihinsujuvatjanopeatidänjalännenväliset �yhteydetNiiralankauttalentoliikenteessä monipuolinen ja kilpai- �lukykyinen tarjonta: ”aamulla maailmalle - yöksi kotiin”ympärivuotinen vesitieyhteys merelle �joukkoliikenteen kehittäminen �haja-asutusalueen tieverkon ylläpito �

Panostetaan liikennejärjestelmän kehittämises- �sä turvallisiin ja sujuviin arjen matkoihin sekä elinkeinoelämän kilpailukykyyn kehittämällä logistista yhteistyötä, parantamalla yhteyksiä

sekäniidensujuvuutta,nopeutta,turvallisuuttaja energiatehokkuutta. VahvistetaanJoensuunasemaakilpailukykyi- �senä kasvukeskuksena sekä tutkimukseen ja innovointiin perustuvana koko maakunnan veturina. Edistetäänmaakuntakeskuksenjaseutujenvä- �listä tavoitteellista toimintaa sekä yleisemmin taajamienjamaaseudunvuorovaikutusta.Panostetaanmaaseudunvetovoimaisuuteenja �kilpailukykyyn. Luodaannopeatjakattavattietoliikenneyhtey- �detsekähyödynnetäänviestintäteknologiaakaikessa toiminnassa.Kehitetään palveluverkostoa vahvistamalla �kuntienyhteistyötä,uudistamallarakenteitajaomaksumalla uusia toimintamalleja.Edistetäänsuunnittelulla,kaavoituksella,tont- �tipolitiikallajahyvällärakentamisellainfrastruk-tuurin toimivuutta sekä viihtyisän, toimivan ja virikkeellisen elinympäristön luomista. Kehitetään rakenteita ja palveluvarustusta �ikääntyneidentarpeethuomioiden.Varaudutaanilmastonmuutoksenhaasteisiin, �kehitetään energiatehokkuutta, energiaoma-varaisuutta ja ympäristöosaamista kaikessa toiminnassa.Turvataan suunnittelussa ja kehittämistoimin- �nassaluonnonmonimuotoisuudenjakulttuuri-ympäristöjen säilyminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö.

Maakuntasuunnitelma 29Maakuntasuunnitelma 29

Juuka

Polvijärvi

Liperi Joensuu

Ilomantsi

Rääkkylä

VT 6

VT 23

VT 9

VT 9

VT 6

Niiralan kansainvälinenrajanylityspaikka

Koli

Kitee

Kontiolahti

Outokumpu

Lieksa

Nurmes

Valtimo

Kesälahti

Karjalan rata

Tohmajärvi


2.2 Kehittämisteemat

Teema 1

Tulevaisuuden kasvualat

Yksimerkittävimmistä kysymyksistäPohjois-Karjalantulevaisuudenkannaltaon,miltäaloiltavoimmelöy-tääuuttakasvua jamenestymisenmahdollisuuksia.Jatkossa Pohjois-Karjalan on panostettava kasvu-aloihin,uusiinnouseviinosaamisaloihinjanäidenyh-distämiseennykyisiinvahvuuksiin.

Keskeisimpinä trendeinä tulevaisuuden kasvualojenkannaltaovatenergia-jaraaka-aineidenmerkityksennousu jaympäristötietoisuuden lisääntyminen,niuk-karesurssisuusjaväestönikärakenne.Näitätrende-jä ei voi tyytyä vain seuraamaan, vaan ne on osat-tava soveltaa ja hyödyntää omassa toiminnassa.Esimerkiksi ympäristötietoisuuden lisääntyminen jamaailmanlaajuinen huoli ilmastonmuutoksesta tarjo-aamahdollisuuksiaenergiatehokkaille jaympäristö-osaamista hyödyntäville ratkaisuille. Ympäristöasiatonkin huomioitava kaikessa toiminnassa, näin se tar-joaa myös yrityksille kilpailuetua.

Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia on erityisestiseuraavilla nykyisillä vahvoilla aloilla (palveluliiketoi-minta sisältyy kaikkiin näihin):

hyvinvointi �luonnonvara-alat �teknologiateollisuus �

Seuraavatosaamisetjaniidenyhdistelyovatratkaisevassa asemassa:

fotoniikka �materiaaliosaaminen �älykäs viestintä �ympäristöosaaminen �liiketoimintaosaaminen �tuotekehitysosaaminen �

Näidenosaamisalojenkeskeisiäominaispiirteitä ovat:

vahva tutkimus- ja kehitystoiminta �korkea osaaminen ja koulutus �kansainvälisyys �uudenteknologianhyödyntäminen �tutkimuksen ja elinkeinoelämän tiivis yhteistyö. �

Yleisenä suuntauksena on, että teollisuudesta siir-rytään entistä enemmän palveluihin ja palvelukoko-naisuuksiin. Erilaiset palvelukonseptit kytkeytyvät jat-kossa entistä vahvemmin osaksi teollista tuotantoa. Pohjois-Karjalassa on määrätietoisesti hakeudutta-va alihankinnasta omiin tuotteisiin, palvelukokonai-suuksiin, arvoverkostoihin ja brändeihin. Yrittäjäksiryhtymisenkynnystäonmadallettava lisäämälläyh-teisöyrittämiseen ja ennen kaikkea osuutoimintaan liittyvää osaamista.

Jo tänäpäivänäPohjois-Karjalassa luodaanpohjaatulevaisuudenvankallekansainväliselleasemalleesi-merkiksifotoniikan,nanoteknologian,materiaaliosaa-misen ja ympäristöliiketoiminnan aloilla. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen keskeinen vah-vuusalaonuudetteknologiatjamateriaalit.

Pohjois-Karjalan pitkän aikavälin tavoitteena on muo-dostua merkittäväksi osaamiskeskittymäksi tule-vaisuuden kasvualoilla. Uudet kasvualat ovat hyvinosaamispainotteisia ja niihin liittyy usein teknologian soveltaminen. Tulevaisuuden kasvu ja uusi liiketoi-minta perustuvat eri näkökulmien ja osaamisalojen monipuoliseenjainnovatiiviseenyhdistelyyn.Paino-tus muuttuu toimialan kehittämisestä entistä enem-mänperinteistentoimialojenvälisiinyhdistelmiin.Yh-distelemällä yllättävilläkin tavoilla erilaista tietoa jaosaamistaluodaanuutta:osaamista,ratkaisuja,tuot-teita ja palvelukokonaisuuksia.


Tulevaisuudenkasvuedellyttäävoimavarojensuun-taamista 1) tunnistettuihin uusien kasvupotentiaalis-tenosaamis-jaliiketoimintamahdollisuuksienedistä-miseen, 2) uusien liiketoimintamallien kehittämiseen sekä3)alueenyritystenjatoimijoidenkeskinäisiinyh-teistyömalleihin ja kansainväliseen verkottumiseen. Yritysten kansainvälistyminen ja kiinnittyminen glo-baaleihin arvoverkostoihin ovat kasvun avaintekijöi-tä. Kasvuyrittäjyyttä ja siihen liittyvää pääomasijoitus-toimintaatuleeedistääerityistoimenpitein.

Tärkeää kehittämisessä on vahvuusalojen yhdistä-minen, vahvat veturiyritykset, verkottuminen, taitavat ja ketterät pk-yritykset sekä kaupallisten läpimurtojen saaminen.

Keskeiset kehittämislinjaukset kasvun aikaansaamiseksi:

1. Innovaatiotoiminnan johtaminen ja organisointi

Prosessin kehittäminen ja hallinta. �Tiedonsiirtäminenjajalostaminentoimijoiden �ja yritysten välillä.Uudetosaamiskeskittymät. �Tutkimus-jakehitysorganisaatioidenjayritys- �ten välisten yhteyksien vahvistaminen.Spinoffjahautomotoiminta. �Pääomarahastotjabisnesenkelit. �Osaamisenyhdistäminentoimialojenjaosaa- �misten rajapinnoilta.Testimarkkinat julkisen ja yksityisen sektorin �toimesta.

2. Kansainvälisyys lähtökohdaksi (global thinking)

VenäjäjaItä-Eurooppakasvavanamarkkina- �alueena ja yhteistyökumppanina.Osaajien ja investointien houkuttelu ja työvoi- �man rekrytoinnin tehostaminen.Arvoverkostot ja asiakkaat. �Kansainvälisten rahoitusohjelmien �hyödyntäminen.

3. Yritysten liiketoiminnan ja tuotekehityksen vahvistaminen

Alihankinnasta arvoverkostoihin ja omiin �tuotteisiin.Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen: myynti, �markkinointi.Hallitustyöskentely. �Riittävän asiantuntemuksen kokoaminen yrityk- �sen ympärille.Yritystenyhteyksientiivistäminentutkimus-ja �kehitysorganisaatioidenkanssa.

4. Yrittäjyyden edistäminenYrittäjyydenpositiivinentuominenura �vaihtoehtona.Yrittäjyyskoulutuskaikillatasolla. �

5. Huippututkimuksen edistäminenTutkimuksen kansainvälistymisen tukeminen. �Kansainvälinen verkottuminen huippuyliopistoi- �hin ja -tutkimuslaitoksiin.Poikkitieteellisyys. �


Teema 2

Luonnonvarojen uusi aika

Yhteiskunnallinenjapoliittinenkiinnostusluonnonva-rojenkäyttöäkohtaankasvaatulevinavuosina.Väes-tönkasvun ja elintason nousun myötä maaperän rik-kaudet,puhdasilmajavesisekäenergiaovattulleetentistä arvokkaammiksi. Energian ja luonnonvaro-jen riittävyys nousee keskeiseksi kysymykseksi. Sa-maan aikaan huoli ympäristön tilasta lisääntyy, mikä näkyy muutoksena paitsi ihmisten arvomaailmassa, myös käyttäytymisessä. Energiatehokkaat ja ympä-ristöystävälliset ratkaisut syrjäyttävät markkinoilta ne hyödykkeet,joissaeiolehuomioitunäitäasioita.Ih-misten arvomaailmassa korostuvat jatkossa myös luonnonvarojen aineettomat arvot, kuten viihtyvyys ja virkistäytyminen.

Pohjois-Karjalalla on runsaat luonnonvarat. Met-sä,kaivannaiset,puhdasvesi ja ruoantuotanto tar-joavat viisaasti toimienmahdollisuuksia niukkenevi-en luonnonresurssien maailmassa. Hyödyntämälläkestävällä tavalla luonnonvarojamme ja niihin liit-tyvää osaamistamme voimme luoda uutta työtä jayritystoimintaa.

Pohjois-Karjalassa on pitkät perinteet metsäalalla, kaivannaistoiminnassa ja elintarvikkeiden tuotan-nossa.Pohjois-Karjalaeivoi jäädävainraaka-aine-aitaksi, vaan jalostusastetta on kyettävä nostamaan. Raaka-aineet jalostetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi lähellä. Luonnonvarojenkestävään käyttöön liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta sekä osaamispalvelut voivat jatkossa toimia maakun-nan aluekehityksen moottoreina.

Metsäalan uusiutuminen

Pohjois-Karjalassa on kansainvälisesti kovatasoinen metsäosaaminen, jonka erityisosaamista ovat metsä-tutkimus,metsäbioenergia,metsänkorjuuteknologiaja logistiikka. Metsäalan merkitys maakunnan alue-taloudelleonpoikkeuksellisensuuri.Suurihaasteonsiinä, miten Pohjois-Karjala kykenee uusiutumaan ja monipuolistamaan metsäalan elinkeinorakennetta. Käynnissä oleva rakennemuutos massan- ja paperin


tuotannostakohtiuudenlaisiametsäpohjaisiatuottei-taonuusimahdollisuus.Uudetbiotaloudentuotteetavaavattulevaisuudessarajattomiamahdollisuuksia,esimerkkinä selluntuotantoprosessissa syntyy sellu-loosanlisäksisivutuotteenaniinbiodieseliäjaetanoliakuin myös lääke-, kosmetiikka- ja luontaistuoteteolli-suudenraaka-aineita.Jatkossaonkintärkeääkehit-tää metsään liittyviä asiakas- ja markkinalähtöisiä tuoteinnovaatioita ja palveluratkaisuja. Samaan ai-kaanonpanostettavaerikoistuotteiden tuotteistami-seen ja myyntiin.

Kunnianhimoisena pitkän aikavälin tavoitteena on luoda maakunnasta öljyvapaa, uusiutuvalta energi-antuotannoltaan yliomavarainen maakunta. Uusien energiaratkaisujen ja -hankintojen käyttöönottoa on edistettävä määrätietoisesti. Pohjois-Karjalassa tar-vitaan uusia hajautettuja ratkaisuja ja energiatehok-kuuden merkittävää parantamista. Öljyriippuvuuttavähennetään määrätietoisesti ja öljy korvataan alu-een omilla uusiutuvilla energiaratkaisuilla. Lämmön, sähkön ja liikenteen polttoaineiden valmistus, jake-lu ja käyttö muodostuvat merkittäväksi elinkeinok-si Pohjois-Karjalassa. Monipuoliset metsäpohjaiset tuotteet (erityisesti metsähake, pelletti, polttopuu, teollisuuden sivutuotteet ja biopolttoaineet), metsä-energia-alaan liittyvät koneet ja laitteet sekä vahva energiayrittäjyys toimivat perustana maakunnan kun-nianhimoisessa tavoitteessa energiaomavaraisuu-desta sekämerkittävästä osaamisen ja teknologianvientitoiminnasta.

Pohjois-Karjalan on panostettava myös materiaali- ja energiatehokkaaseen puurakentamiseen ja mui-hin puutuotteisiin. Metsät ja metsäpohjaiset tuotteet korvaavat uusiutumattomia luonnonvaroja ja toimi-vat samalla merkittävänä hiilinieluna. Näin Euroopan metsämaakunnan ainutlaatuinen metsäosaaminen ja vahva raaka-aineperusta jalostuvat nykyistä laa-jemmin työksi ja toimeentuloksi. Alueen metsäbio-energiaan, laitetekniikkaan ja palveluihin liittyvästä osaamisesta voi jatkossa kehittyä eurooppalaisesti merkittävä osaamiskeskittymä. Osaamisen vahvis-tamisessa keskeisenä lähiajan kärkihankkeena on metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskuksenperustaminen.


Kaivannaisalan uusi nousu

Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden ja suotui-san talouskehityksen ansiosta Pohjois-Karjalasta onmahdollisuusluodakansainvälisestitunnettukai-vannaisteollisuusmaakunta. Alueella on neljä vah-vaa kiviteollisuuden haaraa: vuolukiviteollisuus,kovien kivilaatujen louhinta- ja jalostustoiminta, kal-liokiviaineksia tuottava teollisuus sekä kaivosteolli-suus, joka tuottaa metalleja ja teollisuusmineraaleja kotimaahan ja maailman markkinoille. Kaivannaiste-ollisuudestajasenliitännäisistäkehitetäänmaakun-nalle tärkeä talouden tukijalka.Alan teollisuudella ja siihen liittyvillä toiminnoilla on jatkossa merkittävä työllisyysvaikutus.

Tavoitteena on, että Pohjois-Karjala säilyttää kansain-välisen ykkös tilan vuolukiven louhijana ja vuolukivituot-teidenvalmistajana.Vuolukiviteollisuudenrinnalla ns. kovien luonnonkivien tuotanto kehittyy ripeästi. Uniikit liuskekivityypit kuuluvat erityyppisten graniittien lisäksi maailman merkittävimpienkivialantoimijoidenvalikoi-miin. Huomattavimmat kiviesiintymät paikannetaan jatutkitaan.Uusiinhyödyntämiskelpoisiinesiintymiinavataan 5–10 louhimoa. Luonnonkivituotannon kylki-äisenä ja omanateollisuudenhaaranakorkealaatuiset

kalliokiviainekset korvaavat harjuaineksen koti maan rakennustoiminnassa ja löytävät tiensä Pietarin, Moskovan ja Itämeren eteläpuolen valtioiden kas-vaville kiviainesmarkkinoille. Kalliokiviaineslouhokset ja jalostuslaitokset on järkevää käynnistää edullisen laivakuljetuksen mahdollistavan Saimaan kanavanvaikutuspiirin alueelle. Alueen teollisuusmineraalien tuotannossa kalkin tuotanto säilyy jatkossa vahva- kalkin tuotanto säilyy jatkossa vahva-na. Monia uusia esiintymiä otetaan tuotantoon. Tutki-utki-muksen ja tuotekehityksen myötä teollisuusmineraali- teollisuusmineraali-en käyttö laajenee ja monipuolistuu.

Uusien etsintämenetelmien ansiosta maakunnasta on mahdollistapaikantaauseitauusiajauudentyyppisiä,kallion pintaan puhkeamattomia metallisia malmi-esiintymiä. Parhaimmat niistä voivat olla vuon- niistä voivat olla vuon-na 2030 mennessä tuotannossa. Syvämalmioidenhyödyntämiseen sovelletaan uusia, luontoa säästä-sovelletaan uusia, luontoa säästä-viä louhinta- ja rikastusmenetelmiä. Lisäksi metallien kasvavan kysynnän ja siitä aiheutuvan hinnan nou-sunmyötäaiemmintaloudellisestikannattamattomatmalmiaiheet otetaan malmeiksi muuttumisen myötä tuotantoon. Metallisten malmien uusi, ympäristöys-tävällisempi ja luontoa säästävä tekno logia otetaan käyttöön.


Pohjois-Karjalastavoijatkossamuodostuamaanjoh-tava kaivannaisalan koulutus- ja tutkimustoiminnan alue. Tutkimus- ja kou lutustarjonta kehitetään vastaamaan kotimaisten ja kansainvälisten yritysten uusia tarpeita ja vaatimuksia. Koulutuksen ja tutki-. Koulutuksen ja tutki-muksen ansiosta yritysten työntekijöiden osaami-nen ja ammattitaito ovat korkeaa kansainvälistä ta-soa. Geologian tutkimuskeskuksen Outokummun mineraalitekniikan laboratorio on merkittävä kaivos- laboratorio on merkittävä kaivos-teollisuuden jaympäristöteknologianprosessientut-kija, kehittäjä ja testaaja. Kaivannaisalaan liittyen maakunnassa on myös merkittäviä matkailukohteita, Suomen Kivikeskus, Outokummun Vanha kaivos jaKaivosmuseo ovat näistä tunnetuimpia.

Pohjois-Karjalassa merkittävimpiä uusia metallikai-voksia ovat Ilomantsin Pampalo ja Polvijärven Ky-lylahti, lisäksi Kainuun puolella jo käynnistyneen Talvivaaran kaivoksen vaikutus heijastuu etenkin maakunnan pohjoisosiin. Vuoteen 2030 mennessäPohjois-Karjalassa on toiminnassa useita uusia kai-voksia. Uusilla tekniikoilla ja yritysrakenteilla pienet-kinesiintymätvoidaanottaakäyttöön.Kaivostoimin-nankäynnistyminentarvitseemyöshyvättieyhteydetja toimivan energiahuollon.

Ruoasta elämys

Pohjois-Karjala on vahva elintarvikemaakunta, joka on valtakunnan kärkitasoa sekä raaka-ainetuottajana että jalostajana. Elintarvikeala kattaa ruoan tuotan-non ja jalostuksen koko tuotantoketjun. Tällä hetkel-lä Pohjois-Karjalassa elintarvikealasta saa elantonsa hieman vajaa 5 000 henkeä. Maatiloja on noin 2 700. Alan yritykset jakautuvat muutamaan suureen ja kan-sainväliseen yritykseen ja lukuisiin paikallistasolla toi-miviin pk-yrityksiin.

Globalisaation ilmentymänä suomalaisen elintarvi-kealan rakennemuutos jatkuu jasuurten toimijoidenkuten keskustukkujen valta kasvaa edelleen. Poh-joiskarjalaisen elintarvikeketjun on säilytettävä kil-pailukykynsä muuttuvassa markkinatilanteessa. Markkinoidenhäiriöillealttiitamuutaman työntekijänpk-yrityksiä on rohkaistava yhteistyöhön ja sitä kaut-ta kasvuun. Volyymin nosto tulee hakea ennakko-luulottomasti sekä valtakunnan että ulkomaan mark-kinoilta. Myynnin kasvun mahdollistavat laadukkaatraaka-aineet, hyvin toimiva logistiikka ja korkean jalos-tusasteen omaavat innovatiiviset elintarviketuotteet.

Paikallinen muutoshaaste liittyy sukupolvenvaihtoon maakunnan elintarvikeyrittäjien eläköityessä. Uusi-en yrittäjien saamiseksi alalle kaivataan monipuolista työkalupakkia sekä koulutuksessa että yrittäjyyskas-vatuksessa. Pohjois-Karjalassa tuotetun lähiruoan käytönkokonaistaloudellisiahyötyjäontuotavamää-rätietoisesti esiin tuottajille ja kuluttajille, mutta myös kuntien hankintavastaaville. Lähiruoan käytöllä kun-nat tukevat omaa elinkeinotoimintaansa ja alueen yrittäjyyttä. Näin turvataan elintarvikealan elinvoimai-suusjalaadukkaanraaka-aineensaantimaakunnas-sa myös tulevina vuosikymmeninä.


Uusiutuvan energian mallimaakunta: energiatehokkuus, omavaraisuus ja ilmastonmuutos

1. Luodaan maakunnasta öljyvapaa, uusiutuvaltaenergian tuotannoltaan yliomavarainen maakunta.

Käytetään säästeliäästi energiaa ja paranne- �taan energiatehokkuutta.VähennetäänolennaisestiPohjois-Karjalan �öljyriippuvuutta.Kasvatetaanuusiutuvienenergialähteiden �osuutta käytössä maksimaalisesti.Vähennetäänliikenteenpäästöjäjaasumisesta �aiheutuvaa kuormitusta.Lisätään tietoisuutta ilmastonmuutoksen hillin- �nästä ja vaikutetaan arjen valintoihin.Edistetäänpuunenergiakäyttöäjaluodaan �energiayrittäjyydestämerkittäväelinkeino.Luodaanuusiutuvanenergianosaamisesta �maakunnan merkittävä kasvuala.

2. Panostetaan uusiin energiatehokkaisiin ja ympä-ristöystävällisiin ratkaisuihin.

Luodaansuotuisatoimintaympäristöesim.toi- �mimalla maakunnallisena testimarkkina-aluee-na tuotteille.Rakennetaanmaakuntaankahdestakolmeen �biopolttoainetehdastasekäuusiutuviinener-giaratkaisuihin pohjautuva liikenteen tankkaus- ja jakeluasemaverkosto.

3. Käytetään luonnonvaroja kestävästi ja nostetaan jalostusastetta.

Euroopan metsäpääkaupunki ja metsäalan uusiutuminen

4.Vahvistetaanmaakuntaakansainvälisestitunnettu-na metsäosaamisen keskittymänä.

Metsäbioenergia,metsänkorjuuteknologiaja �logistiikka. Vahvistetaanmetsäalantutkimus-,kehittämis- �ja innovaatiotoimintaa.

5. Kehitetään metsään liittyviä asiakas- ja markkina-lähtöisiä tuoteinnovaatioita ja palveluratkaisuja sekä panostetaan samalla erikoistuotteiden tuotteistami-seen ja myyntiin.

6. Panostetaan materiaali- ja energiatehokkaaseen puurakentamiseen.

Luonnonvarojen uuden ajan keskeiset kehittämislinjaukset:


Kaivannaisteollisuuden kasvu ja kaivannais-alan johtava koulutus- ja tutkimus-toiminnan maakunta

7.Vahvistetaan ja tuetaan kaivannaisalan kehitystämaakunnantaloudentukijalaksi.

Kartoitetaan kaivannaisvarantoja ja selvitetään �niidentuotannollisetmahdollisuudet.Vaikutetaanuusienrahoitusjärjestelmi- �en kehittämiseen ja pienkaivostoiminnan käynnistymiseen.Parannetaan kaivannaisyritysten ja uusien �kaivostentoimintaedellytyksiä:liikenneyhte-ydetjaenergiahuolto,palvelujenrakentami-nen, työvoiman kouluttaminen, palveluja alihankintaverkot.

8.Vahvistetaanmaakunnankaivannaisalantutkimus-ja koulutusjärjestelmää.

Jalostetut luonnontuotteet ja elintarvikkeet

9. Panostetaan elintarvikealan yritysten yhteistyöhön ja kasvuun.

Markkinointi- ja liiketoimintaosaaminen. �Merkkituotteistaminen. �Imago. �Vientiosaaminen. �

10. Panostetaan lähiruoan logistiikkaan, tuotteista-miseenjamarkkinointiinsekäturvataanlaadukkaanraaka-aineen saanti.

11.Luodaanpuhtaisiin raaka-aineisiinerikoistunuttaelinkeinotoimintaa.

Luomutuotanto. �Erilaiset luonnontuotteet. �Puhdasvesi. �


Teema 3

Valttikorttina Venäjä

Pohjois-Karjalan sijainti Venäjän rajalla on erityinenvahvuus maakunnan kehittämisessä. Maakunta on Luoteis-Venäjän ja Euroopan raja- ja reuna-aluei-den tutkimuksen ja korkeimman opetuksen johtavakeskus. Itä-Suomen yliopistossa on ainutlaatuinenmahdollisuus erikoistua Venäjä- ja rajakysymyk-siin maisteriopinnoista aina tohtoriopintoihin saakka. Laaja-alainenVenäjä-osaaminenonyliopistonstrate-giassamääriteltyyhdeksimerkittävimmistävahvuus-alueista. Yliopisto koordinoi rajojen ja raja-alueidentutkimuksenvaltakunnallista tutkijakoulua.Vahvat javakiintuneet yhteistyösuhteet venäläisten tutkimus-laitosten ja korkeakoulujen kanssa ovat yliopiston eri-tyinen vahvuus eurooppalaisella tutkimus- ja koulu-tuskentällä. Suomalaisten ja venäläisten yliopistojen muodostamakonsortioFinnish-RussianCross-BorderUniversity tarjoaa monipuolisia maisteriohjelmia.

Metla ja Euroopan metsäinstituutti ovat metsäalan johtavia yksiköitä Venäjä-yhteistyössä. Itä-Suomenammattikorkeakouluilla on yhteistyössään yksi kol-mesta painoalasta Venäjä ja erityisenä keskeisenäteemana matkailu. Lisäksi esimerkiksi nuorisoalan koulutuksessa Humanistisessa ammattikorkeakou-lussa ja ammatillisessa oppilaitosyhteistyössä on pit-käkokemusVenäjä-yhteistyöstä.

Johtava Venäjä-osaamisen keskittymä

MeilläonainutlaatuinenmahdollisuusrakentaaPohjois-Karjalaan maan johtava Venäjä-osaamisen keskit-tymä kokoamalla ja yhdistämällä verkostomaisestinykyistä osaamista, vahvistamalla osaamisen avain-alueita sekä hyödyntämällä tätä osaamista määrä-tietoisesti. Pohjois-Karjala on luonteva sijaintipaikka Venäjään erikoistuville yksiköille niin hallinnon, tut-kimuksen, kehittämisen, koulutuksen kuin elinkei-noelämän parissa. Maakunnan toimijoille on kerty-nyt merkittävää kokemusta Venäjä-yhteistyöstä erialoilla. Eri alojen tutkimusyhteistyötä ja tutkimusver-kostojenrakentamistaVenäjänsuuntaanontarpeenedelleen jatkaa javahvistaa.Erityistäosaamistaerialoilla on kertynyt esimerkiksi kulttuuri- ja opetusvaih-dossa,nuorisotyössä,kansalais-jajärjestötoiminnas-sa, luonnonvarojen kestävässä käytössä ja ympäris-töasioissa,hyvinvoinnin ja terveydenedistämisessäsekä viranomaisyhteistyössä. Näillä aloilla osaamista jayhteistyösuhteitaedelleenvahvistetaan.

MonillaerialoillaVenäjä-yhteistyön institutionaalisetrakenteet ovat jo olemassa, organisaatiot ovat tot-tuneita toimimaan Venäjällä. Jatkossa hieman ha-jallaan oleva osaaminen pitäisi saada kohtaamaanparemmin, tämäolisi todellinenvahvuus.Tässäeri-laistenyhteistenfoorumienroolionmerkittävä.Keski-Karjalan kuntien, Joensuun kaupungin ja Sortavalan säännöllinenRajafoorumitoimiihyvänäesimerkkinäjoolemassaolevastafoorumitoiminnasta.

Aluekehityksen kannalta keskeinen näkökulma on, mitenVenäjä-osaaminenhyödyntäisiparhaallamah-dollisellatavallaelinkeinoelämäntarpeita.Tämänky-symyksen ratkaisemiseen tulee panostaa jatkossa. YritystenkannaltaonerityisentärkeäävahvistaaVe-näjään liittyvää liiketoimintaosaamista sekä ylipää-täänlisätärohkeuttatoimiaVenäjällä.


Venäjä-osaamisen vahvistaminen

Venäjä-osaamisenvoimääritelläsisältävänpaitsitie-tämyksen ja taidontoimia jollakinerityisalallaVenä-jällä (nk. substanssiosaaminen),myös venäjän kie-len, kulttuurin ja laajemmin venäläisen yhteiskunnan tuntemuksena. Itä-SuomenkouluonSuomenainoapääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kielikoulu,jonka erityistehtävänä on lisätä venäjän kielen tai-toajakulttuurintuntemusta.Imatralla,JoensuussajaLappeenrannassa toimivassa Itä-Suomen koulussaon tarjolla peruskoulu ja lukio-opetus.

Venäjänkielenopetuksentarjonnanjakiinnostuksenlisäämiseen kaikilla koulutustasoilla on panostettava. Yhtenämerkittävänäavauksenatässäonns.Tohma-järven mallin käyttöönotto eli että koululaiset voisivat valitatoiseksivieraaksikieleksiVenäjän.

Merkittävän mahdollisuuden Pohjois-Karjalan Venäjä-osaamiselle tarjoavat jo tänäpäivänäVenäjältä ko-toisin olevat maahanmuuttajat, joiden osaamisenhyödyntämiseen panostetaan. Jatkossa kotoutta-mista on helpotettava, luotava siihen toimivat mallit ja panostettava maahanmuuttajapalveluihin. Samal-latarjotaanedellytyksetvahvistaamaahanmuuttajienomaa osaamista toimia linkkinä suomalaisen ja venä-läisen kulttuurin välillä.

Yritystoiminnalla kasvun paikka

YritystoiminnalleVenäjä on kasvunmahdollisuus jasijainnintakiaVenäjänläheisyystarjoaameilleaidonkilpailuedun.Tätäerityismahdollisuuttameilläeiolevaraa jättääkäyttämättä.Rajan läheisyyttähyödyn-tämällävoimmeyhdistääkahdenalueenparhaimmatkilpailutekijät. Tuotannollisilla aloilla hyödynnetäänVenäjälle suuntautuvaa yritysyhteistyötä ja alihan-kintaa. Aivan itärajan takana on väestöltään Suomea suurempimarkkinapotentiaali, jaVenäjän kokonais-kulutusonpitkällätähtäimelläkasvussa.Yrittäjyysli-sääntyytällähetkellänopeastiVenäjällä.

Pohjois-Karjalan logistisen aseman sekä erityistun-temuksen hyödyntäminen niin Venäjän matkailus-sa kuin kaupassakin ovat Pohjois-Karjalan valtteja. TämäetulyöntiasemaVenäjänmarkkinoilleeikuiten-kaan ole itsestään selvä, vaan vaatii määrätietoista työtä. Yritysten Venäjä-toimintojen tukemiseksi onluotava pysyvät rakenteet. Maakunnan avaintoimi-aloilla on luotava tiiviit ja toimivat yhteistyösuhteet. Esimerkiksi energia- ja luonnonvarojen kestävä käyt-tö ja jatkojalostus tarjoavat työtä ja toimeentuloa ra-ja-alueille. Korkealaatuiset Pohjois-Karjalan kallio-kiviainekset löytävät toivottavasti väylän Pietarin, MoskovanjaItämereneteläpuolenvaltioidenkasva-ville kiviainesmarkkinoille.

VenäläisteninvestointienhoukutteluPohjois-Karjalaanvoituodakaivattuapääomaamaakuntaan.Myöstek-nologiayhteistyön käynnistäminen on merkittävä uusi avaus.Sosiaali- ja terveydenhuollonyritystoiminnal-le Venäjä tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuk-sia.Työvoimanhallitunliikkuvuudenedistäminenonmyös tärkeä tavoite.


Matkailu kasvuun

Pohjois-Karjalan on mahdollista saada venäläistenmatkailussa merkittävää kasvua. Joensuun ja maa-kunnan matkailukohteiden tunnettavuutta Venäjäl-lä nostetaan. Maakunnan sähköinen markkinointi ja markkinoinnin jakelukanavat venäjän kielellä ovat avainasemassa. Jatkossa venäläinen pääoma on mukana matkailukeskittymien investoinneissa. Toi-vottavaa on, että charter-matkat Venäjältä Pohjois-Karjalaankäynnistyvätmahdollisimmanpian.Matkai-lussa ja kaupankäynnissä yleensä on panostettava siihen, että venäläisiä asiakkaita palvellaan omalla äidinkielellä ja heidän kulutustottumukset ja tarpeetotetaan entistä paremmin huomioon.

Tulevaisuudessa Venäjän ja Suomen raja-alue voiyhdessätoimiakansainvälisestihoukuttelevanamat-kailukohteena,missämatkailijallevoidaantarjotaai-nutlaatuisia palveluja ja elämyksiä molemmin puolin rajaa.

Vahvat yhteistyösuhteet

Pohjois-Karjalalla on sijaintinsa ja syntyneiden yh-teistyösuhteidenperusteellavahvimmatsiteetKarja-lan tasavallan, Petroskoin ja Sortavalan toimijoihin. Euregio Karelia on Karjalan tasavallan ja Suomen kolmen maakunnan – Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan – muodostama yhteistyöalue.Erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta väkirikas Pietarin metropolialue on mielenkiintoinen suunta, Pietari on myös merkittävä osaamisen ja kaupan kes-kus. Itä-SuomenBusinessedustusto ISBEOy tarjo-aaasiantuntevaatukeayritystenVenäjä-toiminnoillePietarissa. Kiinnostus energia- ja luonnonvaroiltaan mittavaanBarentsinalueeseenonkasvussa.Vaikkanämä kolme aluetta ovat maantieteellisesti läheisim-piä ja yhteistyösuhteet näihin ovat vahvimmat, Poh-jois-Karjalan yhteistyökohteena on monissa asioissa kokoVenäjä.

Venäjänläheisyydenmuuntaminenvalttikortiksiedel-lyttäärohkeitaavauksiajayhteistyösuhteidenvahvis-tumista.Kyseontasavertaisestakumppanuudestajasiitä, että molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Monimuotoinen ja syventyvä rinnakkaiselo on tärkeä tavoite myös raja-alueen hyvinvoinnin kannalta. Jär-jestöillä on merkittävä rooli yhteistyön käytännön ra-kentajina. Jatkossa järjestöjen keskinäiseen verkos-toitumiseen tulee kiinnittää huomiota.


Nopeat ja sujuvat yhteydet

Yksiyhteistyönkäytännönedellytysonnopeatjasu-juvat itäiset yhteydet. Tie- ja ratayhteyksiä Niiralankansainvälisen rajanylityspaikan kautta kehitetään. Toimivat julkiset yhteydet eri liikennemuodoilla onmahdollistettava.Raideliikenteessätärkeitätavoittei-ta ovat henkilöjunaliikenteen avaaminen Petroskoi-hin sekä yhteyksien nopeutuminen Pietariin niin, että Joensuun ja Pietarin välinen matka-aika lyhenee alle neljään tuntiin.

Niiralaa on jatkossakin kehitettävä kansainvälise-nä rajanylityspaikkana ja logistisena keskuksena. Ajankohtaisena tavaraliikenteen kehityskohteena on konttiliikenteen käynnistäminen Niiralan kautta. Myös maakunnan tilapäisten rajanylityspaikkojen toiminnan laajentaminenavaisimahdollisuuksiayritystoiminnal-le.Saimaankanavantarjoamiamahdollisuuksiavesi-liikenteelleonsyytäedelleenvahvistaa.

Rajanylityksen helppous ja viisumivapaus

Rajanylitysten sujuvuuteen on panostettava. Ensi askelina viisumikäytäntöihin ja rajamuodollisuuksiinon saatava merkittäviä helpotuksia, esimerkiksi pi-kaviisumit käyttöön. Tämä ei kuitenkaan riitä tavoit-teeksi,vaanmäärätietoisesti ja ripeästionedettäväkohti viisumivapautta. Viisumivapaus tarjoaa ainut-laatuisenmahdollisuuden raja-alueidenaluekehityk-selle, vuorovaikutuksen lisäämiselle ja esimerkiksi matkailulle.

Keskeiset kehittämislinjaukset:

1. Pohjois-Karjala johtava Venäjä-osaamisen keskittymä

Itä-Suomenyliopistostaraja-jaVenäjätutki- �muksen ja tohtorikoulutuksen huippuyksikkö.KansainvälisestitunnetunVenäjä-osaamisen �keskittymän luominen kokoamalla verkosto-maisesti nykyistä osaamista, vahvistamalla osaamisenavainalueitasekähyödyntämällätätäosaamistaesimerkiksiyhteistenfoorumi-en kautta.Julkistentutkimus-jakoulutusorganisaatioiden �sekä alueviranomaisten erikoistuminen kansal-lisestiVenäjäänliittyviintoimintoihin.Yliopistonjatutkimuslaitostenosaamisenhyö- �dyntäminenyritystoiminnassa.Venäjä-toimintojatukevatyrityspalvelut. �


2. Venäjä-osaamisen vahvistaminenYliopistotarjoaaerikoistumisväylänperusope- �tuksesta tohtorikoulutukseen.Koulutuskaikillatasoilla:Venäjänkielen,kult- �tuurin ja liiketoimintaosaamisen opiskelumah-dollisuudetovathyvätkaikillakoulutustasoilla.Kieli- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen, lisä- �tään koulutusta.Substanssiosaamisen,omanalanerityisosaa- �misen vahvistaminen.Venäjänkielitoiseksivieraaksikieleksiperus- �opetuksessaelins.Tohmajärvenmallinedistä-minenkokoItä-Suomentasolla.

3. Nopeat ja sujuvat itäiset yhteydet: liikenneyhteyksien kehittäminen

Tie- ja ratayhteyksien kehittäminen. �Toimivatjulkisetyhteydeteriliikennemuodoilla. �Henkilöjunaliikenteen avaaminen Petroskoihin, �alle neljässä tunnissa Pietariin.Niiralan kehittäminen kansainvälisenä �rajanylityspaikkana.Saimaankanavanhyödyntäminen. �

4. Kohti viisumivapautta: rajamuodollisuuksien helpottaminen

Sujuvat rajanylitykset. �Pikaviisumit välivaiheena, myös ulkomaalaisille. �

5. Yritystoiminta hyödyntää Venäjän tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet

Venäjänkaupankasvu. �Tiiviit ja toimivat yhteistyösuhteet maakunnan �avaintoimialoilla.Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jatkojalostus. �Venäläisteninvestointienhoukuttelu. �Teknologiayhteistyön käynnistäminen. �PysyvätrakenteetyritystenVenäjä-toimintojen �tukemiseksi.Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen �yrityksissä.Työvoimanliikkuvuudenedistäminen. �

6. Venäläisten matkailun merkittävä kasvuJoensuujamaakuntatunnetaanVenäjälläveto- �voimaisena matkailukohteena.Maakunnan sähköinen markkinointi ja mark- �kinoinnin jakelukanavat venäjän kielellä ovat kunnossa.Venäläinenpääomaonmukanamatkailukeskit- �tymien investoinneissa.Charter-matkojen käynnistyminen. �Venäläistäasiakastapalvellaanhänen �äidinkielellään.

7. Maahanmuuttajat voimavarana ja monikulttuu-rinen maakunta

Maahanmuuttajienosaamistahyödynnetään �täysipainoisesti.Luodaankotouttamistahelpottavamallija �maahanmuuttopalvelut.Venäjänmerkitysmaakunnalleonsisäistettyja �toimimme sen mukaisesti kaikilla tasoilla.Ilmapiirimuuttuusuvaitsevammaksikaikkia �maahanmuuttajia kohtaan ja tukee kulttuurista monimuotoisuutta.

8. Monimuotoinen ja syventyvä rinnakkaiseloVastavuoroinenkulttuuri-jaopetusvaihto. �Nuoretuudenlaisentulevaisuudenluojina:vah- �vistetaan nuorisotyötä, nuorten koulutusvaihtoa ja järjestötoimintaa, kansainvälisyyskasvatusta. Järjestötoiminta: kansalaistoiminnan roolin kas- �vattaminen, vuorovaikutuksen lisääminen ja jär-jestöjenyhteistyömuodot.Kestävä kehitys ja ympäristö yhteisenä haas- �teena: luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmas-tonmuutoksenvaikutuksiinsopeutuminen,bios-fäärialue,Fennoskandianvihreävyöhykejaympäristöosaaminen.Hyvinvointi ja terveys: painopisteenä ennalta- �ehkäiseväterveydenedistäminen,elintapojenja -ympäristön parantaminen laajana eri sekto-reidenyhteistyönä.Kunta- ja viranomaisyhteistyö. �


Teema 4

Nuoret tulevaisuuden tekijöinä

Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta keskeinenkysymys on, miten maakunta onnistuu houkuttele-maan nuoria aikuisia ja tarjoamaan heille vireän ja kiinnostavan elinympäristön. Pohjois-Karjalan nuor-ten ikäluokkien muuttotappio käännetään muutto-voitoksi. Nuorten ja nuorten aikuisten kiinnittymisellä maakuntaan voidaan vaikuttaa myös väestöraken-teeseen ja helpottaa näin osaltaan väestön ikäänty-misestä johtuvia haasteita.

Nuorten toimeentulo, hyvinvointi ja yleinen viihtyvyys ovatalueidenvetovoimaisuudenjamyönteisenkehi-tyksenperusedellytyksiä.Kehittämistyössänuoretjanuoret aikuiset tulisi nähdä omana erityiskohderyh-mänä, jonka koulutus-, työllistymis-, harrastus- ja vai-kutusmahdollisuudet ovat tärkeitä painopisteitä. Isohaaste on se, miten maakunta onnistuu vastaamaan nuortenjanuortenaikuistenodotuksiin,tarpeisiin,ar-voihin ja asenteisiin.

Opiskelumahdollisuudet tarjotaan kattavasti ja ta-savertaisesti. Nuorten koko ikäluokat koulutetaan. Pohjois-Karjalanerityisenämahdollisuutenaon,ettämaakuntaan tulee myös ulkopuolelta paljon nuoria opiskelemaan erityisesti yliopistoon. Tärkeää onkin huolehtia siitä, että tämä ryhmä myös kiinnittyy tän-ne opiskelujen jälkeen ja että heille on tarjolla mielek-käitä työmahdollisuuksia ja houkutteleva elinympä-ristö. Nuorten ja työelämän yhteyksiä vahvistetaan ja nuortenyrittäjyyttäedistetään.Nuorisotyöttömyydenhoitamiseen kehitetään uusia malleja, Pohjois-Karja-la on kiinnostunut toimimaan tässä valtakunnallisena pilottialueena.

Nuorisoystävällinen maakunta

Tavoitteena on nuorisoystävällinen Pohjois-Karjalan kehittäminen. Tämä tarkoittaa käytännössä elinym-päristöä ja maakuntaa, mihin nuoret ovat kiintyneet ja minkä kehittämisessä he ovat aktiivisesti mukana. Nuorten keskinäiseen ja muuhun kanssakäymiseen onoltavariittävätpuitteetjaedellytykset.Nuoriakan-nustetaan ja tuetaanyhteistenasioidenhoitamises-sa.Nuortentarpeetjanäkemyksethuomioidaanpää-töksenteossa.Tiedonkulkuasekänuortenkeskinäistäkanssakäymistä helpotetaan. Edullinen pääsy tieto-verkkoihin ja julkisten nettipalvelujen kehittäminen ovat tärkeitä asioita nuorille, joille netin käyttö on arki-päivää. Kohtuuhintaista ja toimivaa julkista liikennettä kehitetäänhuomioidenopiskelijatjalapsiperheet.

Nuorten arvot ja asenteet otetaan huomioon Pohjois-Karjalan strategioissa ja aluekehittämisessä. Keskei-siä tällaisia arvoja ovat suvaitsevaisuus, ekologisuus ja kansainvälisyys. Nuorten kansainvälistymistä, su-vaitsevaisuutta ja ympäristövastuullisuutta ediste-tään.Nuorten januortenperheidenasemaayhteis-kunnassa kohotetaan.

Kansainvälistymistä tuetaan erityisesti koulutuksen, nuorisotyön ja nuorisokulttuurin alueilla. Resursseja kohdennetaan nuorten sosiaalisten riskien ennalta-ehkäisyyn ja poistamiseen. Nuorisokulttuuria tuetaan voimavarana, itsetunnon vahvistajana ja ammatti-vaihtoehtona. Maahanmuuttajat ja maahanmuutta-januoret ovat kasvava ryhmä, jonka näkökulma on otettava huomioon palveluja kehitettäessä.

Tulevaisuuden tekijöiden teesit

Maakuntasuunnitelmaa varten Pohjois-Karjalan maa-kuntaliitto kokosi 16–34-vuotiaita nuoria aikuisia poh-timaan maakunnan tulevaisuutta. Tähän Tulevaisuu-dentekijät-ryhmäänosallistuiyhteensä37henkilöä.Ryhmän laatimat teesit soveltuvat erinomaisesti ke-hittämisen ohjenuoriksi, miten Pohjois-Karjalan tulee huomioidatuleviensukupolvientarpeita.


Asennemuutoksen aika: I. yhdessä tekemistä, kansainvälisyyttä ja avoimuutta

Tahtoa yhdessä tekemiseen Pohjoiskarjalainen iloinen asenne lähtökohtana•Oma-aloitteellisuuden tukeminen•Vahvaa menestymismentaliteettia koko maakunnan tasolla•Luottamusta omiin vahvuuksiin•Kannustaminen yhteiskunta-aktiivisuuteen•”Otetaan mukaan ja kysytään kaikilta” -asenne•Yhteistyökyky kilpailukyvyn tilalle•Kuntarajat mataliksi•Ammattikorkeakoulut ja yliopisto yhteistyöhön•Kotouttamisohjelma ulkomaalaisille ja muualta Suomesta tuleville •

Kansainvälistytään rohkeasti Vaihto-opiskelijat Pohjois-Karjalan airuina•Monikulttuurisuus voimavarana •Vuorovaikutus ja yhteistyö sujuvammaksi ja arkipäiväisemmäksi•Rajanläheisyys etuna arkipäivässä•Kannustaminen venäjän kielen opetukseen kaikilla koulutusasteilla•

Avoimuutta ja vuorovaikutusta päätöksentekoonNuoret mukana päätöksentekijöinä•Kuntien ja maakunnan asioihin vaikuttaminen ja palautteen antaminen helpoksi •Pohjois-Karjala 2.0: Pohjois-Karjalaan edistyksellisimmät julkiset internet-palvelut ja käyttäjien osallistuminen •asioiden valmisteluun hyödyntämällä sosiaalista mediaa (esim. YouTube, Facebook, Twitter, blogit) Paneelit, keskustelutilaisuudet ja kansankäräjät päätöksenteon välineinä•Tavalliset ihmiset elinympäristönsä asiantuntijoina •



II. Opiskelun ja työn aika: työtä, toimeentuloa ja joustavuutta

Opiskelijaystävällinen maakunta Järkevän hintainen asuminen•Opiskelijoille kaupunki- tai maakuntakortti (esim. alennuksia julkisessa liikenteessä ja kulttuuripalveluissa) •Peruspalvelut kuntoon (esim. terveyspalvelut)•Lapsiperheiden tarpeet huomioitava•

Joustavat ja yksilölliset opiskelukäytännötMonimuoto-opiskelu mahdolliseksi (esim. verkko-opiskelu, joustavat tenttikäytännöt, tenttiakvaario)•Opastus- ja koulutusportaali•Uusien langattomien tekniikoiden ja tietoliikenneyhteyksien hyödyntäminen•Oppisopimuskoulutuksen ja kaksoistutkinnon uudelleen nostaminen•Joustavat tutkintorajat (esim. mahdollisuus yhdistää ammattikorkeakoulun ja yliopiston opintoja)•

Opiskelun ja työn parempi kohtaaminenAloituspaikkojen määrä vastaamaan työelämän tarpeita•Työmahdollisuudet paremmin tietoisuuteen •Työelämään tutustumiseen (TET) lisää tekemisen mahdollisuuksia ja vaativuutta•Lisää laadukkaita työharjoittelupaikkoja ja lopputyömahdollisuuksia yrityksissä, julkisella ja kolmannella •sektorillaTyöharjoitteluajan tukimuotojen kehittäminen •Työharjoittelut vahvemmin opintosuunnitelmiin (esim. tulevat maisterit ja tohtorit työssä oppimaan •pidempiä jaksoja)Paremmat rekrytointipalvelut jo opiskeluaikana•Työelämätutorit, yritysmentorit ja yrityskummit •Opetushenkilökunta ajan hermolla •Teoreettisuuden ja käytännönläheisyyden yhdistäminen•

Työtä ja toimeentuloaYrittäjyyden tukeminen •Nuorille työpaikkoja ja uusia näkökulmia työpaikoille (esim. mestari-oppipoika -mallit)•Tutkimus- ja asiantuntijatyöpaikkojen luominen•Perustulokokeilu Pohjois-Karjalassa•Opiskelijoiden toimeentulon loukut pois •Perhe- ja työelämän joustava yhdistäminen•Etätyö vaihtoehdoksi•Korkeakouluihin yrityshautomoita•



Ekologisuus ja elämänlaatu etusijalle Ekologisissa ratkaisuissa sanoista arjen tekoihin •Kestävää ja inhimillistä ympäristön suunnittelua ja hyödyntämistä (permakulttuurin soveltaminen)•Luomu- ja lähiruoan tuottamisen tukeminen ja parempi saatavuus•Tilaa yhteiskunnallisille kokeiluille ja rahoitusta pilottihankkeisiin•Energiaa ja luontoa säästäviin ratkaisuihin kannustaminen•Pohjois-Karjala terveiden elämäntapojen maakunnaksi (Pohjois-Karjala -projekti II)•Pohjoiskarjalaisen hyvän elämän tuotteistaminen•

Kestävä matkailu ja virkistyskäyttöAinutlaatuiset neljä vuodenaikaa Pohjois-Karjalan markkinointivalttina•Luontoarvojen korostaminen •Olemassa olevien resurssien hyödyntäminen (esim. autiotalot uusiokäyttöön, säännöllinen reitistöjen •ylläpito, satamapalveluista ja laituripaikoista huolehtiminen)

Paikallisen ruokakulttuurin nosto: eko-, lähi- ja perinneruoka (esim. Maakuntamenu ja paikallismenut, •ruokatapahtumat)

Kaikki matkailupalvelut kootusti netissä (esim. majoitus, ruoka, harrastusmahdollisuudet, kartat ja reitistöt)•Ekomatkailun kehittäminen (esim. lomapaketti luomu- ja lähiruokineen ja majoituksineen)•Pohjoiskarjalaiset itse edelläkävijöiksi kestävässä lähimatkailussa ja -ruoan käytössä•

III. Kulttuurin ja ekologisuuden aika: elämyksiä ja elämänlaatua



Elämyksiä kulttuuristaErilaisia yleisöjä houkuttelevien tapahtumien kehittäminen ympäri maakuntaa•Pohjoiskarjalaiset kulttuurin suurkuluttajiksi•Kulttuurin lippulaivojen ylläpito (esim. Scifest, Ilosaarirock)•Vanha rakennuskulttuuri eläväksi (esim. Joensuun kauppahalli)•Taide lähelle (esim. katutaide, graffittilabyrintti)•Mystisiä kokemuksia Pohjois-Karjalasta perinteitä modifioimalla: kalevalaisuus ja paikalliskulttuurin nosto•Nostetta elokuva- ja rockmaakuntaan•

Monipuoliset vapaa-ajan mahdollisuudetHarrastusmahdollisuudet kaikkien tietoon ja ulottuville (esim. kootusti internetiin ja kouluissa tiedottaminen)•Kokoontumis- ja harrastustilojen parempi saatavuus•Välineiden kierrättäminen ja vuokraus (esim. Joensuu-passi, jolla voi vuokrata välineitä) •Aikuisten leikkipuistot (esim. ulkoilupelit)•Lastenhoitopalvelut asiointipaikkojen yhteyteen•

Toimiva ja kattava julkinen liikenne koko maakunnassaPanostetaan ja kannustetaan joukkoliikenteen käyttöön ja ekologisempiin vaihtoehtoihin liikkumisessa (esim. •kohtuuhintaiset liput, kimppakyydit, toimivat jatkoyhteydet, yöbussit)Seutukuntaliikenteeseen lähijunakokeilu•Julkisen liikenteen itä-länsi -yhteydet kuntoon •Joensuu-Kuopio -yhteyksien kehittäminen (esim. selvitettävä ratayhteyden avaaminen)•Rataverkosto käyttöön myös rajan yli•



3.1 Lähtökohtia ja haasteita

Väestö- ja työpaikkatavoitteidenasettamisessakes-keisenä lähtökohtana ja haasteena on väestön ja työvoiman ikääntyminen. Vuonna 2020 työikäisiäon Suomessa noin 144 200 (4,1 %) vähemmän kuin 2009. Pohjois-Karjalassa työikäisiä on Tilastokeskuk-sen mukaan 15 226 (14,0 %) vähemmän kuin 2009. Työikäisten määrä vähenee 2010-luvulla maakunnas-sa joka vuosi noin 1150–1500 hengellä. Tässä tilan-teessaosaavantyövoimansaatavuudenjakoulutuk-sen osuvuudenmerkitys korostuu.Maahanmuuttoajasenvaikutuksiaonvaikeaarvioida.Pohjois-Karja-lassa maahanmuutto on 2000-luvulla kasvanut ja tä-mänkasvunodotetaanjatkuvan.

Toisen merkittävän haasteen tavoitteiden asettami-selle aiheuttaa nykyinen taloudellinen taantuma jasiitä nouseminen. Jokainen taantuma muuttaa myös toimialarakennetta ja lähivuosien nousun vetureita on vaikea ennustaa.

Pohjois-Karjalan nykyinen väestörakenne (kuva 3) osoittaa, että maakunnassa suuret ikäluokat ovat siir-tymässä eläkkeelle lähivuosina. Toisaalta kuviossa Pohjois-Karjalan rooli vahvana koulutusmaakuntana näkyy melko suurena 15–25-vuotiaiden osuutena.Tästä ikäluokasta kiinni pitäminen on maakunnan tu-levaisuudenkannaltaratkaisevaa.Mikälitässäeion-nistuta,muuttuuväestöpyramidivahvastivanhusvoit-toiseksi ja työikäisten määrä liian pieneksi.

Kuva 3. Pohjois-Karjalan ikä- ja sukupuolirakenne 2009

3 Väestö- ja työpaikkatavoitteet

Väestön ikä- ja sukupuolirakenne: Pohjois-Karjala 31.12.2009

2 000 1 500 1 000 500 0 500 1 000 1 500 2 0000

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

70

75

80

85

90

95

100 -

Naiset Miehet


3.2 Väestötavoitteet

Pohjois-Karjalan väestötavoitteet seutukunnittain on asetettu taulukossa 1. Tavoitteena on, että 1990-luvulta jatkunut väestön määrän väheneminen onnistutaan pysäyttämään noin 162 500 asukkaaseen. Kuvassa 4 ja taulukossa 2 on kuvattu eri aikoina tehtyjä Pohjois-Karjalan väestöennusteita. Vertailemalla eri ennus-teita huomataan, että nyt maakuntasuunnitelmassa esitetty uusi väestötavoite on varsin tavoitteellinen.

3.3 Työpaikkatavoitteet

Pohjois-Karjalan ja seutukuntien työpaikkatavoitteet on kuvattu taulukossa 3. Pohjois-Karjalan työpaikka-tavoitteena vuonna 2030 on 62 500 työpaikkaa. Mer-kittävästä eläköitymisestä huolimatta tavoitteena on, että työpaikkojen määrä säilyy suunnilleen nykytasol-la. Toimialoittain tarkasteltuna tavoitteissa on monia epävarmuustekijöitä. Merkittävin kasvuala on tervey-denhoito-jasosiaalipalvelut(Taulukko4).

1995 2000 2005 2009 2010 2015 2020 2025 2030Joensuunseutukunta 115 495 114 704 115 998 116 849 117 204 118 190 119 242 120 054 120 900Keski-Karjalanseutukunta 23 871 22 331 20 746 19 565 19 358 18 507 17 883 17 450 17 200Pielisen Karjalan seutukunta 37 905 34 574 31 578 29 548 29 138 27 053 25 875 24 996 24 400Pohjois-Karjala 177 271 171 609 168 322 165 962 165 700 163 750 163 000 162 500 162 500

Taulukko 1. Pohjois-Karjalan väestötavoitteet seutukunnittain vuoteen 2030.

* Huom. Juuka (5705 asukasta vuonna 2009) on seutuaineistossa Pielisen Karjalan luvuissa.

VÄESTÖKEHITYS JA VÄESTÖENNUSTEITA: Pohjois-Karjala1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

Toteutunut väestökehitys 177 089 176 650 177 567 176 836 177 271 171 609 168 322 165 700Tilastokeskus (2001) 167 184 162 462 157 923 153 633 149 376 144 720Tilastokeskus (2009) 165 286 163 632 162 485 161 684 160 874Tavoite (Maasu 2030) 165 700 163 750 163 000 162 500 162 500Huom! Väestö 31.12.2009: 165 962

Taulukko 2.VäestökehitysjaPohjois-Karjalanväestöennusteitavuoteen2030.

Kuva 4. Pohjois-Karjalan väestökehitys 1975–2000 ja väestöennusteita vuoteen 2030.

Pohjois-Karjalan väestökehitys 1975-2009 ja väestöennusteita vuoteen 2030

145000

150000

155000

160000

165000

170000

175000

180000

1975 1985 1995 2005 2015 2025

Toteutunut väestökehitysTilastokeskus (2001)Tilastokeskus (2009)Tavoite (Maasu 2030)


Taulukko 3. Pohjois-Karjalan ja sen seutukuntien työpaikkatavoitteet.

* Huom. Juuka (2137 työpaikkaa vuonna 2007) on seutuaineistossa Pielisen Karjalan luvuissa.

Taulukko 4. Työpaikkatavoitteet toimialoittain

1995 2000 2005 2007 2010 2015 2020 2025 2030Joensuunseutukunta 38 498 42 443 44 699 45 878 44 000 45 900 47 200 47 750 48 100Keski-Karjalanseutukunta 7 644 7 653 7 188 7 128 6 650 6 700 6 300 6 100 6 000Pielisen Karjalan seutukunta 11 147 10 878 10 029 10 106 9 600 9 500 8 850 8 500 8 400Pohjois-Karjala 57 289 60 974 61 916 63 112 60 250 62 100 62 350 62 350 62 500

TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN: 1995 2000 2005 2007 2010 2015 2020 2025 2030A 01,B Maa- , riista- ja kalatalous 6 187 4 794 3 698 3 633 3 350 3 190 3 070 3 010 3 000

A 02 Metsätalous 1 149 1 154 1 346 1 509 1 300 1 430 1 470 1 500 1 510C Mineraalien kaivu 237 233 253 162 300 450 490 500 500D 15-16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 930 905 872 865 800 820 830 840 850

D 17-18Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus

499 368 327 318 300 280 250 220 200

D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 1 943 1 567 1 409 1 381 1 150 1 340 1 400 1 430 1 440

D 21-22 Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. 1 071 1 458 1 133 1 125 750 790 790 780 780

D 23-25 Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. 1 498 2 544 1 139 1 108 1 000 990 970 950 940

D 26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 626 813 901 918 800 850 870 880 890

D 27-28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus 1 221 1 570 1 723 1 888 1 600 1 750 1 790 1 820 1 830

D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus 966 1 381 2 079 1 979 1 750 1 880 1 910 1 940 1 950

D 30-33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 334 485 2 191 1 045 700 660 630 610 600

D 34-35 Kulkuneuvojen valmistus 77 105 74 117 100 100 90 70 70

D 36-37 Muu valmistus ja kierrätys 387 471 423 457 350 380 370 350 350

E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 639 576 336 318 350 360 330 310 310

F Rakentaminen 2 767 3 296 3 881 4 407 3 900 4 070 4 100 4 100 4 100G Tukku- ja vähittäiskauppa 5 414 5 738 5 962 6 242 6 150 6 250 6 230 6 200 6 180H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 310 1 550 1 832 1 882 1 900 2 080 2 150 2 190 2 220

I 60-63 Kuljetus ja varastointi 2 809 2 883 2 770 2 830 2 650 2 730 2 700 2 690 2 680I 64 Tietoliikenne 1 027 1 000 955 757 750 740 720 700 690J Rahoitus- ja vakuutustoiminta 907 714 708 743 700 670 640 620 610

K pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) 2 676 3 498 4 040 4 680 4 500 4 670 4 700 4 690 4 680

K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus 733 857 1 090 1 008 950 900 850 820 800

L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 3 757 3 667 3 543 3 638 3 500 3 380 3 250 3 120 3 100

M Koulutus 5 085 5 342 5 378 5 248 5 150 5 120 5 070 5 020 5 000N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 8 935 9 919 10 047 10 797 11 450 12 050 12 460 12 740 12 950

O,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut 2 281 2 834 2 895 3 342 3 350 3 470 3 520 3 550 3 570

X Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palv.

1 747 1 173 911 715 700 700 700 700 700

Työpaikat yhteensä 57 212 60 895 61 916 63 112 60 250 62 100 62 350 62 350 62 500


3.4 Työvoiman tarjonta ja kysyntä

Pohjois-Karjalan työvoiman tarjonta ja kysyntä on ku-vattu kuvassa 5. Kuvasta näkee, kuinka tällä hetkellä työttömyys on merkittävä haaste. Tilanne muuttuu tä-män vuosikymmenen aikana, kun työvoiman tarjonta jakysyntälähenevättoisiaan.Työmarkkinoidenkes-keisimmäksihaasteeksimuodostuutällöinosaajapu-la. Työvoiman saatavuus voi muodostua kriittiseksitekijäksi paikallisesti ja joillakin toimialoilla. Seutukun-nittain tarkasteltuna tämä haaste tulee voimakkaim-min ja ensimmäisenä esiin Pielisen Karjalassa. Keski-Karjalassa kehitys on hyvin samankaltainen.

Väestö-jatyöpaikkatavoitteidensaavuttaminenedel-lyttää maakunnan aktiivisia toimia strategian toteut-tamiseksi. Mikäli väestömäärä vähenee voimakkaasti ja työpaikkojen määrää ei onnistuta säilyttämään ar-vioidulla tasolla, aiheuttaa tämämerkittävän vajeenverotuloille ja toisaalta nykyisen palvelujärjestelmän ylläpidolle.

Taulukko 5.Keskeisetaluetaloudenindikaattorit1995-2030.

MAAKUNNAN VÄESTÖ, TYÖVOIMA JA TYÖLLISYYS 1995-2008 SEKÄ NIIDEN ENNAKOINTI 2010-2030HEMAASU Pohjois-Karjala

TK 2009e 165 286 163 632 162 485 161 684 160 874

TK:n trendiennusteen muk. muuttoeroToteut. -299 -249 410 1 085 1 601

VÄESTÖ, TYÖLLISYYS Toteutuma 2007/ Tavoite1995 2000 2005 2008 2010 2015 2020 2025 2030

MUUTTOERO ED. JAKSOLLA -423 -4 944 -1 743 -1 330 -5 -524 717 1 283 2 170MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -313 -1132 -577 -762 -353 -505 -307 -243 -166NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ED. JAKSOLLA 228 143 228 318 350 400 450 500 600SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) 137 -172 -324 -289 -212 -285 -293 -357 -434VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 177 271 171 609 168 322 166 129 165 700 163 750 163 000 162 500 162 500TYÖVOIMA (henkeä) 77 437 76 807 75 516 75 163 73 316 69 294 66 659 65 256 65 055TYÖVOIMAOSUUS (% 15-64 -v:sta) 66,8 68,1 68,0 68,4 67,9 68,7 70,6 72,7 74,5TYÖPAIKAT 57 289 60 974 61 916 63 112 60 250 62 100 62 350 62 350 62 500NETTOPENDELÖINTI -687 -1 089 -829 -908 -910 -910 -910 -910 -910TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (IND.) 98,8 98,2 98,7 98,6 98,5 98,5 98,5 98,5 98,5TYÖTTÖMÄT (henkeä) 19 461 14 744 12 771 11 143 12 156 6 284 3 400 1 995 1 645TYÖTTÖMYYSASTE (%) 25,1 19,2 16,9 14,8 16,6 9,1 5,1 3,1 2,5TYÖLLISYYSASTE (työlliset 15-64 -v:ista,%) 50,2 55,2 56,7 58,8 56,9 62,8 67,5 71,1 73,3TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) 2,06 1,77 1,68 1,59 1,71 1,60 1,58 1,57 1,56


Kuva 5. Työvoiman tarjonta ja kysyntä 1995–2030 Pohjois-Karjalassa.

* Joensuun seutukunnan luvuissa ei ole mukana Juukaa.

Kuva 6. Työvoiman tarjonta ja kysyntä 1995–2030 Joensuunseudulla.

Kuva 7. Työvoiman tarjonta ja kysyntä 1995–2030 Keski-Karjalassa.

* Juuka on seutuaineistossa Pielisen Karjalan luvuissa.

Kuva 8. Työvoiman tarjonta ja kysyntä 1995–2030 Pielisen Karjalassa.

TYÖVOIMANTARJONTAJAKYSYNTÄ1995-2030Joensuun seutukunta

38 000

40 000

42 000

44 000

46 000

48 000

50 000

52 000

54 000

56 000

1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

Työvoima Työpaikat

TYÖVOIMANTARJONTAJAKYSYNTÄ1995-2030Keski-Karjala

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

11 000

1995 2000 2005 2007 2010 2015 2020 2025 2030


TYÖVOIMANTARJONTAJAKYSYNTÄ1995-2030Pielisen Karjala

5 000

7 000

9 000

11 000

13 000

15 000

17 000

1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030


TYÖVOIMANTARJONTAJAKYSYNTÄ1995-2030Pohjois-Karjala

50 000

55 000

60 000

65 000

70 000

75 000

80 000

1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030



4.1 Vaikutusten arviointi

Maakuntasuunnitelmalla, sen kehittämislinjauksil-la jakehittämisteemoillaonmerkittäviätaloudellisia,sosiaalisia, kulttuurisia ja ympäristöllisiä vaikutuk-sia. Viimekädessä vaikutukset riippuvat käytettävis-sä olevista resursseista, käytännön toimenpiteistä ja kehittämishankkeista.

Asiakirjan strategisen luonteen takia sen vaikutuksia voidaanarvioidavainhyvinyleisellätasollakeskeis-tenlinjaustenjatavoitteidenperusteella.Vaikutuksetjakeinotmahdollistenhaitallistenvaikutustenlieven-tämiseksi tulevat arvioitavaksi konkreettisempia ke-hittämisohjelmia laadittaessa ja kehittämishankkeitasuunniteltaessa.

Lähtökohtana ja maakuntasuunnitelman keskeise-nä päämääränä on, että maakuntasuunnitelmaa to-teuttavatkehittämistoimetedistävätPohjois-Karjalanmyönteistäsekätaloudellisesti,sosiaalisesti,kulttuu-risesti ja ekologisesti kestävää kehitystä.

Yritystoiminnan,osaamisenjatyöllisyydenvahvista-minen, kansainvälisen kilpailukyvyn tukeminen sekä verkostoitumiseenjayhdessätekemiseenkaikillata-soilla panostaminen ovat vastauksia tulevaisuudenhaasteisiin.Needistävättaloudenkasvuajanostavatmaakunnanasukkaidenelintasoajaluovatsitenhy-vinvoinninedellytyksiä.

Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat sairauksien ja syr-jäytymisenennaltaehkäisyäjahyvinvointiaedistävätsekä elinympäristöä ja elämänlaadun parantamistakoskevat linjaukset kohentavat pohjoiskarjalaisten terveyttä, elinoloja ja viihtyvyyttä. Myös yhteisöllisyy-den ja kulttuurin edistäminen tukee henkistä hyvin-vointia. Erityisinä kohderyhminä suunnitelmassa ontunnistettu maahanmuuttajat, nuoret ja ikääntyvät

sekä heidän tarpeiden huomiointi. Suunnitelmassaon huomioitu myös heikommassa asemassa olevi-en ja syrjäytyneiden mahdollisuus tasa-arvoiseenelämään.

Innovatiivisuuteenjaosaamiseenpanostaminenluo-vatedellytyksiäPohjois-Karjalanmenestymiselleki-ristyvänkansainvälisenkilpailunoloissa.Maaseudunvahvuuksien kehittämistä koskevat linjaukset vahvis-tavattasapainoisenkehityksenedellytyksiä.

Tuotannon jalostusasteennostaminen ja fossiilistenpolttoaineiden korvaaminen energiantuotannossauusiutuvilla energiaratkaisuilla edistävät luonnonva-rojen kestävää hyödyntämistä. Luonnonvaroja hyö-dynnettäessäonhuolehdittava,ettäniidenkäyttöonkestävää ja ympäristölle kohdistuvat haittavaikutuk-set minimoidaan. Ympäristösäädösten noudattami-nen, päästöjen vähentäminen ja ympäristöarvojen huomioiminen minimoi haittavaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen sekä luon-non monimuotoisuuteen.

Maakuntasuunnitelman liikenneyhteyksien kehittämi-sessä painotetaan nykyiseen liikennejärjestelmään kohdistuviatoimenpiteitä,kutennopeuteenjaturvalli-suuteen panostamista. Liikennemäärien ja päästöjen kasvua pyritään kompensoimaan mm. edistämälläjoukkoliikennettä ja uusiutuvien liikennepolttoainei-dentuotantoajakäyttöä.

Väestö- ja työpaikkatavoitteiden toteutuminen tu-kee osaltaan Pohjois-Karjalan valtakunnallisen ase-man sekä maakunnan eri osien elinvoimaisuudensäilymistä ja vahvistumista. Näin suunnitelman ta-voitteiden toteutuminen tukeevaltakunnallista tavoi-tetta tasapainoisesta aluekehityksestä. Keskittymis-

4 Arviointi ja seuranta


kehityksentavoitellustahidastumisestajamaaseudunelinvoimaisuudenkorostamisestahuolimattaonerit-täintodennäköistä,että ilmanvaltiovallanvahvaali-säpanostusta käytettävissä olevat resurssit ja mah-dollisuudet eivät ole riittäviä syrjäisimpien alueidenkehityksen kääntämiseksi.

Erityisesti elinkeino- ja yritystoiminnan kehittymiseen kohdistuvatlinjauksetedesauttavattyöpaikkojensyn-nynohellamm.muuttoliikkeentasapainottumista.Vä-estömäärän kehittyminen tavoitteeksi asetetulla ta-vallaedistääPohjois-Karjalantasapainoistakehitystäja luo edellytyksiämaakunnan talouden kasvulle japalvelurakenteen turvaamiselle. Palvelurakenteidenuudistaminen tukeepalvelujenkestävyyttä,mikäonmerkittävä haaste väestörakenteen ikääntyessä.

Maakuntasuunnitelmassa esitettyjen linjausten vaiku-tusten arviointi tapahtuu monella tasolla. Lähivuosi-enkeskeistentoimenpiteidenvaikutuksetarvioidaantarkemmin maakuntaohjelman vaikutusten arvioinnin yhteydessä.Nämävaikutuksetesitetäänmaakunta-ohjelman ympäristöselostuksessa. Edelleen maa-kuntaohjelmaa täsmentävien maakunnallisten eril-lisstrategioidenvaikutuksetarvioidaan.Ohjelmien jastrategioidenvaikutustenarvioinnissahyödynnetäänmaakunnallista SOVA-ryhmää. Hanketasolla vaiku-tuksiaarvioidaanerityisestiniidensuunnittelu-jaarvioin-tivaiheessa ennen toteutusta.

4.2 Seuranta

Maakuntasuunnitelman tavoitteita ja kehittämis-linjauksia toteutetaan pitkäjänteisesti ja askeleit-tain maakuntakaavan ja maakuntaohjelman kautta maakunnan toimijoiden yhteistyönä. Kehittämislin-jaukset konkretisoidaan ja vaiheistetaan maakun-taohjelmassa, jossa määritellään lyhyemmän aika-välinkehittämisentavoitteetjatoimenpiteet.Edelleenmaakuntaohjelmasta laaditaan konkreettisempi to-teuttamissuunnitelma vuosittain.

Kehittämislinjausten viemistä käytäntöön edistetäänmm. suuntaamalla kehittämisrahoitusta linjausten mukaisiin hankkeisiin sekä toteuttamalla priorisoituja kärkihankkeitajatoimijoidenohjelmasopimuksia.

Toiminnan ohjaaminen toivottuun suuntaan edellyt-tää kehityksen ajantasaista seurantaa ja arviointia, jottamuutoksiaosataanennakoidajareagoidaniihinnopeasti.Maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteu-tumista seurataan mm. maakuntaohjelman toteutta-missuunnitelmienlaatimisenyhteydessä.Jatkuvake-hityksenseuranta jaarviointimahdollistaasen,ettäsuunnitelmaavoidaantarvittaessapäivittääjamuut-taa. Lähtökohtana on, että maakuntasuunnitelma laaditaanainavaltuustokausittain.


Liitteet

Sidosryhmäkeskustelut

Maakuntahallitus 27.10.2008: Lähetekeskustelu �SOVA-ryhmä3.11.2008 �LaajennettuMYR4.11.2008:Lähetekeskustelu �Maakuntavaltuusto 17.11.2008: �Lähetekeskustelu Kunnanjohtajat 16.1.2009 �Pohjois-KarjalanSosiaaliturvayhdistyksen �hallitus 19.1.2009Eläkeläistyöryhmä 22.1.2009 �Pohjois-Karjalan TE-keskus 16.2.2009 �Maakunnallinen elinkeinopäivä 23.3.2009 �Naisyrittäjät 25.3.2009 �Pohjois-Karjalan kauppakamarin kansain- �välistymisvaliokunta 16.4.2009Pohjois-Karjalan hyvinvointiryhmä 20.5.2009 �Metsä-jaenergia-alanteemafoorumi26.5.2009 �Elinkeinoelämän keskusliiton aluejohtokunta �26.5.2009Kauppakamarin paikallisvaliokunta, Kitee �26.5.2009Pohjois-Karjalan kauppakamarin hallitus �27.5.2009Itä-Suomenammattikorkeakoulujenstrategia- �päivä 25.8.2009Pohjois-Karjalan päätoimittajatapaaminen �24.9.2009SOVA-ryhmä10.11.2009 �Pohjois-Karjalan kulttuuriryhmä 12.11.2009 �Maakuntahallitus 13.11.2009 �Maakuntavaltuusto 30.11.2009 �Pohjois-Karjalan kulttuuritoimijat 20.1.2010 �Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategiaryhmä �2.2.2010Tekes 5.2.2010 �PIKES8.2.2010 �Maakuntahallituksen iltakoulu 5.3.2010 �Kunnanjohtajat 19.3.2010 �

Nelistys 22.3.2010 �Maakuntahallitus 22.3.2010 �Maakunnallinen elinkeinoseminaari 23.3.2010 �Lausuntokierros ja nähtävillä olo � 25.3.–23.4.2010SOVA-ryhmä21.4.2010 �SAK aluetoimikunta 24.4.2010 �Pohjois-KarjalanELY-keskus6.5.2010 �Maakuntahallitus 17.5.2010 �Maakuntavaltuusto 14.6.2010: �Hyväksymiskäsittely

Asiakirjan valmistelun organisointi

Maakuntasuunnitelman valmistelua on ohjannut maa-kuntahallituksen nimeämä työryhmä. Maakuntasuun-nitelmaryhmänovatmuodostaneetmaakuntahallituk-senjäsenetBirgittaMuukkonen(pj.),AulikkiSihvonen(vpj.) ja Matti Kämäräinen. Lisäksi työryhmän työhön ovat osallistuneet maakuntaliiton toimistosta suun-nitteluassistentti Laura Jussila, aluekehityspäällikkö Sisko Kaarto, ympäristösuunnittelija Hanne Lohilah-ti, maakunta-asiamies Kimmo Niiranen, maakunta-suunnittelija Pasi Pitkänen, suunnittelujohtaja Risto Poutiainen,EU-hankekoordinaattoriMaaritSiitonen,kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen, maakunta-suunnittelija Jarno Turunen ja aluekehityspäällikkö Eira Varis. Käytännön kirjoitustyöstä on vastannutJarnoTurunen,väestö-jatyöpaikkatavoitteidenmää-rittämisestä Kimmo Niiranen ja raportin ulkoasusta Laura Jussila.

ValttikorttinaVenäjäjaTulevaisuudenkasvualat-tee-moja valmisteltiin erillisissä asiantuntijaryhmissä sekäNuoret tulevaisuuden tekijöinä -teemaa omannuorista aikuisista koostuneen ryhmän avulla.

Liite 1 Sidosryhmäkeskustelutjaasiakirjanvalmistelunorganisointi


Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisujaPohjois-Karjalan liiton nimi muuttui 1.1.2005

Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi

19931 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 1.6.–31.12.19932 Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi 1994–1998, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi 19943 Joensuun seudun seutukaava

19944 Toimintakertomus 1.6.–31.12.19935 Selvitys Tanskan maaseutualueille kohdistetuista EY:n rakennerahastojen tuista6 Kuntayhtymäsuunnitelma 1995–1999, toimintasuunnitelma ja talousarvio 19957 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1995–19998 Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille 1995–19999 Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma10 Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö sekä uudet käsittelymenetelmät11 Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille 1995–1999 - 2. korjattu painos 1995 - 3. osittain korjattu painos 199612 Joensuun seudun kansainvälinen asema ja sen vaikutus seudun kehittämisstrategiaan

199513 Kylät ja kunnat kehittäjinä Itävallassa - esimerkkinä syrjäinen Waldviertel14 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 99415 Raja-alueen kehittämisohjelma: Itä-Suomi ja Karjalan tasavalta16 Asumisen tulevaisuus ja yhteistyö Joensuun seudulla17 Toimintakertomus 199418 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1996–200019 Kuntayhtymäsuunnitelma 1996–2000, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1996

199620 Pohjois-Karjalan kansainvälistymisstrategia21 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 199522 Toimintakertomus vuodelta 199523 Asunto-ohjelmointi Joensuun seudun kunta- yhteistyössä24 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 1996–2000

25 Pohjois-Karjalan matkailufakta 199426 Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen periaatteet27 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1997–1999 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1997

199728 Pohjois-Karjalan maakunnallinen tietostrategia, oppiva maakunta – luova periferia29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 199630 Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha Pohjois- Karjalassa vuosina 1995–199631 Toimintakertomus 199632 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1998–2000 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1998

199833 POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen puitteet vuoteen 200634 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 199735 POKAT 2006: Pohjois-Karjala uudelle vuosi- tuhannelle36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös 31.12.199737 Euroopan metsämaakunta 2010 - Pohjois-Karjalan metsästrategia vuosiksi 1998–201038 Kauneimmat Karjalasta – Karjalasta parhaimmat - Pohjois-Karjalan maakuntatapahtuma Helsingissä 13.–15.6.1997, loppuraportti39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta 1990–199740 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1999–2001 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1999

199941 Talkoilla tietoyhteiskuntaan - Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntastrategia ja toimenpideohjelma 1999–200642 By Joint Work Party to the Information Society43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa - realismia vai idealismia44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 199845 Toimintakertomus 199846 Pohjois-Karjala – Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia

1 (3)


200047 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2002 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200048 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 199949 Tilinpäätös 31.12.199950 Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen vuosina 1990–199751 Suurpedot Pohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista Large terrestrial carnivores in North Karelia52 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2003 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200153 Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämis- strategia 2000–2006

200154 Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka55 Tilinpäätös 31.12.200056 Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 200057 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä59 Urban regions in KASPNET area - Urban structures60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys61 KASPNET – Summary of Urban Structures62 Teknologian kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa63 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2002–2004 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2002

200264 Pohjois-Karjalan maakunnan TASKUTIETO 2002–65 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma66 Toimintakertomus 200167 Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa 200668 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys69 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2003–2005 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2003

200370 Toimintakertomus 200271 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! - Pohjois-Karjalan kulttuuristrategia 2003–200672 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 - Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys

74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne 202075 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut76 Raitis Elämä -projekti 2000–2003 - Loppuraportti77 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004–2006 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200478 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpano- suunnitelma

200479 Nopeat tietoliikenneyhteydet kylille ja haja-asutus- alueille80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta - 1994–200381 Toimintakertomus 200382 Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt84 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia85 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005–2007 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200586 Joensuun ydinkaupunkiseudun palveluja rakenneselvitys87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa

200588 Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa89 Elävänä Pohjois-Karjalassa 202590 Toimintakertomus 200491 Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskunta- kehitykseen92 Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia93 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006–2008 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200694 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 202595 Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 2005–201096 Maakunta liikkumaan – Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia

200697 Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 21.11.2005 - Tiivistelmä98 Toimintakertomus 200599 POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010100 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007–2009 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2007101 POKAT 2010 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010 - Ympäristöselostus

2 (3)


2007102 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys 2007104 Toimintakertomus 2006105 Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015106 Yhteistä Hyvää – Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia 2015107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi – Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007108 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007–2013109 Ruoasta Elämys – Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2007–2010110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä – Strategiset valinnat 2007–2013111 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja/ Tiivistelmä Towards a Competitive and Competent Eastern Finland Regional structure development trends/ Summary112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja113 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008–2010 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2008

2008114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus Osa B: Ehdotusvaiheen palaute Osa C: Liitekartat115 Toimintakertomus 2007116 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009–2011 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2009117 Kehittämisprojektista palveluksi – Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi118 The Path from Development Project to Service – Evaluation of the Innovative Actions in Eastern Finland Programme Summary Kehittämisprojektista palveluksi – Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi Tiivistelmä

2009119 Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008120 Toimintakertomus 2008121 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Strategiaosa122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorin työvoimatarpeiden ennakointiraportti 2010–2030123 Pohjois-Karjalan terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelu- yritysten tunnuslukuja 2000-luvulta124 Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena125 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010–2012 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2010

2010126 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan alue- kehityksessä – Strategiset valinnat 2010–2014127 Pohjois-Karjalan strategia 2030 - Maakuntasuunnitelma

3 (3)

ISBN 978-952-5715-42-6ISSN 1795-5610

www.pohjois-karjala.fi

KEHITTÄMISEN YDIN

TEEMAT

STRATEGISET LINJAUKSET

Vahvuuksienyhdistäminen

Osaamisentuotteistaminen

Kansain-välistyminen

Ilmapiiri jayhteistyökyky

Luonnonvarojenuusi aika

ValttikorttinaVenäjä

Nuorettulevaisuuden

tekijöinä

Tulevaisuudenkasvualat

Yrittäjyys jaliiketoiminta-osaaminen

Kestäväaluerakenne jasaavutettavuus


Osaamisen ja työllisyyden

vahvistaminen

Kansainvälisestikilpailukykyinen

yritystoiminta

Pohjois-Karjalan strategia 2030 –maakuntasuunnitelma on yhteinen tahdonilmaus maakuntamme tulevasta kehityksestä. Asiakirja on arvopaperi, jossa kuvataan Pohjois-Karjalan pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys ja keskeiset strategiset linjaukset.

pohjois-karjalan strategia 2020

Documents