pohjois-karjalan kansainvälisyys uudessa maakunnassa

Pohjois-Karjalan kansainvälisyys uudessa maakunnassa

Pia Pitkänen

Sisältö

Johdanto.......................................................................................................................3

1 Nykyiset kansainväliset toiminnot uuteen maakuntaan siirtyvissä organisaatioissa.............4

2 Toiveet ja tarpeet kansainväliseen toimintaan............................................................6 2.1 Uuteen maakuntaan liittyvissä organisaatioissa..............................................6 2.2 Asiakkaiden toiveet & tarpeet.......................................................................7

3 Uuden maakunnan kansainvälisessä toiminnassa huomioitavia asioita...........................8

Liite 1 Kansainvälinen toiminta uuteen maakuntaan siirtyvissä organisaatioissa Pohjois-Karjalassa

3

Pohjois-Karjalassa, kuten muissakin Suomen maakunnissa, kan-sainvälisyyden merkitys uuden maakunnan toiminnoissa on tun-nistettu, mutta lakiluonnoksessa (22.12.2016) maakunnan tehtä-vissä, kansainvälisyys pudotettu lisätehtäväksi, jota maakunta voi lisäksi hoitaa muiden tehtäviensä ohella:

6) maakunnan tehtäviin liittyviä kansainvälisiä ja Euroopan unionin asioita ja yhteyksiä

Lakiluonnoksessa on ristiriita lain alueiden kehittämisestä 7/2014 kanssa – samainen ristiriita on myös olemassa uudes-sa aluekehityslain luonnoksessa (pykäläviittaukset ovat 7/2014 lain mukaiset):

§4 Alueiden kehittämisen tavoitteena on vahvistaa alueiden tasapainoista kehittymistä sekä kansallista ja kansainvälis-tä kilpailukykyä

§17 Maakunnan liiton tehtävät: Edistää kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä, hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä

Lisäksi on paljon erillislainsäädäntöä – mm. rahoitusohjelmien osalta, joiden säädöksissä on määritelty erinäisiä kansainväli-siä tehtäviä maakunnille.

Jo pelkän sijaintinsa EU:n ulkorajalla Pohjois-Karjalan toimin-taympäristö on kansainvälinen ja kansainvälisyys on jo nyt arki-päivää kaikissa uuteen maakuntaan liittyvissä organisaatioissa. Erot löytyvät lähinnä kansainvälisen toiminnan tunnistamisen tasoissa.

Selvitys jakautuu kolmeen osioon. Ensimmäinen osio käsitte-lee sitä, miten kansainvälisyys toteutuu nyt eri organisaatioi-den työssä eli käytännössä tekee näkyväksi organisaatioiden kansainvälisen toiminnan ulottuvuudet. Kansainvälisyys on lä-pileikkaava teema, joka on mukana useissa eri työtehtävissä ja toiminnoissa, mutta koska se on myös arkipäiväistynyt, se jää helposti tunnistamatta. Ensimmäisenä liitteenä on ”kv-matriisi”, konkreettinen näkyväksi tekemisen työkalu - 7-sivuinen luette-lo kaikista kv-toiminnan eri toiminnoista uuteen maakuntaan liittyvissä organisaatioissa.

Toisessa osiossa selvitettiin uuden maakunnan kv-toimintaan kohdistuvat toiveet ja tarpeet, joita tarkasteltiin kahdesta näkö-kulmasta. Toiveet ja tarpeet selvitettiin uuteen maakuntaan tule-vista organisaatioista mutta myös ”asiakkailta” eli pohjoiskarja-laisten kv-toimijoiden osalta. Asiakkaiden asiantuntijaryhmänä toimivat maakuntaohjelman Kansainvälisyys ja Venäjä-ryhmät, jotka edustavat monipuolisesti kv-toiminnassa mukana olevia organisaatioita eri puolilta maakuntaa.

Kolmas osio keskittyy uuden maakunnan kansainvälisessä toi-minnassa huomioitaviin asioihin. Tämän selvityksen laadinta-ai-ka yhdessä maakuntauudistuksen epävarman tilanteen kanssa ei mahdollistanut varsinaista uuden maakunnan kv-toimintamal-lin kehittämistä. Mikäli maakuntauudistus etenee, seuraava askel olisi luoda uuden maakunnan kv-toimintamalli, joka määrittäisi kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja vaatisi taustatiedoksi nä-kemyksen uudesta organisaatiosta sekä sen resursseista kan-sainvälisyyden saralla. Näihin resursseihin lukeutuvat yhtä lail-la osaaminen kuin taloudelliset resurssit. EU:n ohjelmakauden

vaihdos määrittää paljon tulevia resursseja, haasteellisesti myös EU:n uuden ohjelmakauden resurssit tarkentuvat myöhemmin.

Tämän selvityksen aineisto on kerätty keskusteluin, kyselyin, työryhmätyöskentelyin ja kokouksin sekä kollegakeskusteluin muiden maakuntaliittojen kv-asioista vastaavien henkilöiden kanssa. Kävi maakuntauudistuksen lopulta miten tahansa niin selvityksen työ ei mene hukkaan, sillä aineistoa hyödynnetään Pohjois-Karjalan kansainvälistymisen kehittämisessä ja seuran-nassa. Laadinnan antoisin osuus olivat keskustelut niin uuden maakuntaan tulevien organisaatioiden edustajien kuin uuden maakunnan kansainvälisen toiminnan asiakkaiden kanssa. Ai-kataulu ei tällä kertaa sallinut pidempiä keskusteluja, mutta toi-mintaa tulisi jatkaa.

Tämä uuden maakunnan kansainvälisten asioiden selvitys on laadittu loka-joulukuussa 2018 25 % työpanoksella ja sen tiedot ovat kyseisenä ajankohtana saatavilla olleen aineiston mukaiset.

KansainvälisyydestäKansainvälisyys on kehittämistoiminnan perusarvo ja kansain-välistä toimintaa pitäisi löytyä jokaiselta toiminnan tasolta osa-na perustoimintaa. Kansainvälisyys tuottaa lisäarvoa toimintaan, mutta ei ole enää sen erillinen lisäosa. Kansainvälistyminen läh-tee kotikansainvälistymisestä matalalla kynnyksellä tarjottujen mahdollisuuksien kautta. Kaikessa kansainvälisessä toiminnas-sa tarvitaan riittävää rohkeutta, pitkäjänteisyyttä ja kunnianhi-moa, jonka perustana on myös yleinen Suomi-brändin vahvis-taminen.

Pohjois-Karjalalle kansainvälisyys on maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman perusta. Saavutettavuustalouden keskeiset teki-jät – logistiikkajärjestelmä ja toimintaympäristö – ovat entistä keskeisempi tekijä alueen kestävälle kehitykselle ja kasvulle. Kansainvälisessä toimintaympäristössä alueen ja sen toimijoi-den tulee olla myös ketteriä ja muutosherkkiä – nopeita enna-koimaan ja hyödyntämään tulevat trendit mutta samalla myös varautumaan äkillisiin muutoksiin. Tähän tarvitaan oman asian-tuntijuuden kasvattamista, mutta myös yhtä lailla tehokasta ver-kostoitumista maailmanluokan tiedon ja osaamisen lähteille. Kan-sainvälisen toimintaympäristön mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii yhteistyön ja laadukkaan toimintaympäristön lisäksi erilai-sia tukimekanismeja esim. yritysten markkinoillepääsyn helpotta-miseksi. Monitoimijainen yhteistyö mahdollistaa maailmanluokan TKI-osaamisen syntymisen ja innovaatioiden kaupallistamisen.

Viime aikoina julkisella sektorilla käytävässä kansainvälisyyt-tä koskevassa keskustelussa on noussut esille selkeä paradig-man muutos. Kansainvälisyyttä ei nähdä enää vain yhteistyön rakentamisena ja yhteisenä kehittämistoimintana vaan entistä enemmän myös kaupallisena toimintana, joka tavoittelee mm. osaamisen ja palvelujen tuotteistamista. Tämä on sinällään po-sitiivinen asia, mutta kansainvälisyys tarvitsee laaja-alaisuuten-sa ja pitkäjänteisyytensä vuoksi molempia näkökulmia – välillä on aika avata ovia ja verkottua, välillä myydä osaamista ja pal-veluja. Uuden maakunnan rooli kansainvälisessä toiminnassa olisi luontevasti toimintaedellytyksiä luova yhteistyöjohtaja ja kilpailukykyisen kansainvälisen toimintaympäristön ylläpitäjä.

Johdanto

4

Aineiston keruun pohjaksi luotiin kv-matriisitaulukko, johon uuteen maakuntaan tulevat organisaatiot kirjasivat omat ny-kyiset kansainväliset toimintonsa. Taulukkopohjan otsikointia sai soveltaa omaan organisaatioon sopivaksi, sillä kansainvä-lisyyden ulottuvuudet ovat niin laaja-alaiset, että yleispäteviä otsikoita oli kaikilta osin vaikea luoda. Silti tietyt kansainväli-sisen toiminnan teemat nousevat esille kaikissa vastauksissa.

Taulukkoon kirjattiin nykyiset kansainväliset tehtävät seuraa-valla jaottelulla (pystyakseli):

• Rakenteet• Viranomaistehtävät• EU-ohjelmatyö (kv-yhteistyön ohjelmat, joissa lakisää-

teinen rooli)• Sidosryhmäyhteistyö• Verkostot ja yhteistyöalueet• Kansainvälisten EU-rahoitusohjelmien rahoittamat hank-

keet (maakunnan ulkopuolisen kilpaillun rahan hankkeet, joissa mukana kv-yhteistyötä)

• EU rakennerahastohankkeet (vain Pohjois-Karjalan ELY-keskus)

Vaaka-akseli määritteli toiminnan organisointia ja sen otsi-kot olivat:

• Toimiva organisaatio (Pohjois-Karjalassa, uuteen maakun-taan tulevien organisaatioiden keskuudesta)

• Toiminnan perusta (sopimus, ohjelma, laki…)• Toiminnan tarkoitus• Toiminnan muoto• Olemassa uuden maakunnan aikaan• Yhteyshenkilö(t)• HUOM!

Taulukkoa sai soveltaa oman organisaation lähtökohtiin ja sii-hen oli täytetty valmiiksi muutama ”mallirivi” Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kv-toiminnasta. Aineisto kerättiin organisaatioit-tain, mutta yhdistetiin lopussa yhdeksi kokonaisuudeksi. Todel-lisuudessa taulukon tiedot tulevat tietenkin muuttumaan mo-neen kertaan ennen kuin uusi maakunta aloittaa toimintansa, mutta matriisia voidaan päivittää tarpeiden mukaan.

Matriisi on tärkeä näkyväksi tekemisen työkalu, sillä se osoittaa kv-toiminnan laajuuden ja määrän eri organisaatioissa. Matrii-sin tulostetta käytettiin myös ”havainnemateriaalina” kv-selvi-tyksen työpajoissa. Kv-matriisiin pituus on 7 sivua, mikä ker-too kansainvälisen toiminnan laaja-alaisuudesta. Pelkästään kohtaan sidosryhmäyhteistyö tuli 19 riviä, viranomaistehtä-viä 8 riviä, kansainvälisesti rahoitettuja hankkeita 17 riviä jne. Tämä osaltaan osoittaa, ettei kansainvälisyys todellisuudessa ole maakuntalain linjaama ”ylimääräinen, valinnainen tehtä-vä” vaan se on keskeinen osa organisaatioiden arkea. Kv-mat-riisi löytyy liitteestä 1.

Kv-matriisissa kysyttiin myös, onko kyseinen toiminto olemassa uuden maakunnan aikaan. Tätä on tietysti nykyisessä tilantees-sa hieman haastavaa linjata ja käytännön ratkaisut ja jatkotoi-minnan organisointi on luonnollisesti vielä auki – alustava tah-totila jatkamiselle kuitenkin löytyy. Käytännössä kv-toiminnot ehtivät vielä muuttua ja jatkavia toimintoja voi olla vähemmän tai enemmän (esim. uusia kv-hankkeita todennäköisesti käyn-nistyy). Alle on poimittu taulukosta uuden maakunnan aikaan tämänhetkisen tiedon mukaan jatkavia toimintoja:

1. Rakenteet:

• Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto• TeamFinland koordinaattori verkosto• Pohjois-Karjalan biosfäärialue

2. Viranomaistehtävät:

• EURES• Maahanmuuttajien kotouttaminen• Ulkomailta Suomeen tuleva, työttömyysturvansa sieltä

tänne siirtävä• Kahden maan pelastuspalvelun välinen yhteistyö Venä-

jän kanssa• FRF-joukoissa mukana oleminen (FinnRescueForce)• Kotoutumisen edistämislain mukaiset ELY-keskuksen teh-

tävät• Alueellinen linjaus ulkomaisen työvoiman käytön ylei-

sistä edellytyksistä• Varautuminen laajamittaiseen maahantuloon

3. EU-ohjelmatyö:

• Karelia CBC Joint Programming Committee (yhteinen oh-jelmakomitea)

• Karelia CBC Joint Monitoring Committee (yhteinen seu-rantakomitea)

• Karelia CBC Joint Selection Committee (yhteinen valin-takomitea)

• Interreg Itämeren alueen ohjelman kansallinen asian-tuntijaryhmä

• Pohjoinen Periferia ja Arktinen ohjelman kansallinen asi-antuntijaryhmä

1 Nykyiset kansainväliset toiminnot uuteen maakuntaan siirtyvissä organisaatioissa

5

4. Sidosryhmäyhteistyö

• POKAT Kansainvälisyysryhmä• POKAT Venäjäryhmä• Maakuntien ja kuntien EU- ja kv-verkosto • Maakuntaliittojen kv-vastaavien ryhmä• Kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunnan Venäjä-

jaos• Euregio Karelia sihteeristö• Euregio Karelia hallitus• Barents taustaryhmä• Barents aluekomitea• Barents alueneuvosto• Smerec-hanke• TalentHub Joensuu• Kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta jäsenyys• POKAT Kansainvälisyysryhmä jäsenyys• POKAT Venäjäryhmä jäsenyys• Barents ympäristötyöryhmä (ja taustaryhmä)• Fennoskandian vihreän vyöhykkeen Karjalan työvalio-

kunta• Barents-rescue - toiminta• Pohjois-Karjalan alueellinen maahanmuuttoasiain toi-

mikunta

5. Verkostot ja yhteistyöalueet

• AEBR – Association of European Border Regions• NSPA - Network of Northern Sparsely Populated Areas• ERIAFF - European Regions for Innovation in Agriculture,

Food and Forestry alaverkosto Forested Regions Europe (maakuntaliitto ERIAFFin alaverkoston perustaja)

• Lodz, Puola • Heilongjiang, Kiina• UNECE ICP IM - Ympäristön yhdennetyn seurannan (YYS)

ohjelma. Lieksa, Hietajärven tutkimusalue• EuroMAB• NordMAB• ENCORE

6. Kansainvälisten EU:n rahoitusohjelmien rahoittamat hank-keet (maakunnan ulkopuolisen kilpaillun rahan hankkeet, jois-sa mukana kv-yhteistyötä). HUOM! Hankkeita voi tulla vielä uu-siakin, suluissa päättymisvuosi!

• Destinations SME´s (2021)• CLEAN - Technologies and open innovation for low car-

bon region (2021)• Barents Region Transport and Logistics (2021)• Freshabit LIFE IP Koitajoki (2022)• Freshabit LIFE IP Puruvesi (2022)• NatureBeST - Green Nature Based Solutions in Tourism to

reduce negative impact on the environment (2021)• BioKARELIA (2021)

7. EU-rakennerahastohankkeet

• TEM Kasvupalvelupilotti: Metsäbiotalousosaamisen vien-ti maailmalle case Kanada

• Työvoiman liikuvuus Euroopassa ESR-hanke

6

Molemmat kohderyhmät saivat vastata kolmeen tiiviiseen (mut-ta sisällöltään laaja-alaiseen kysymykseen):

• 1) Mitä asioita haluaisit kehittää oman organisaatiosi kan-sainvälisessä toiminnassa?

• 2) Mitä kansainvälisiä asioita uuden maakunnan tulisi hoitaa?

• 3) Mitkä kansainväliset asiat eivät kuulu mielestäsi uu-delle maakunnalle?

Molemmissa ryhmissä hyödynnettiin niin sähköistä kyselyä kuin ryhmätyöskentelyä erillisessä työpajassa. Sähköinen ky-sely mahdollisti laajemman palautteen saannin loppuvuoden kiireisten aikataulujen keskellä.

2.1 Uuteen maakuntaan liittyvissä organisaatioissaUuteen maakuntaan liittyvien organisaatioiden näkemykset koottiin sähköisellä kyselyllä ja erillisellä, 6.11 järjestetyllä, työ-pajalla. Aineistoa tuottivat ja työstivät Pohjois-Karjalan ELY-kes-kuksen, Pohjois-Karjalan TE-toimiston, Pohjois-Karjalan pe-lastuslaitoksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton edustajat. Yhteensä aineistoa tuotti 14 henkilöä 4 eri organisaatiosta.

Oman organisaation kansainvälisen toiminnan kehittäminenYhtenä selkeänä kehittämiskohteena nousi esille kansainvä-listen asioiden koordinointi, erityisesti organisaatioiden sisäl-lä, mutta myös niiden välillä. Kansainväliset asiat ovat haaste niukkenevien resurssien keskellä ja yhteistoiminta vahvistai-si tekemistä. Kansainvälisten asioiden substanssit ovat kaikilla hieman erilaiset, mutta jo erilaisten kv-prosessien toimintata-pojen parempi tuntemus auttaisi paljon. Kaikilla organisaatioil-la oli nykyisiä työryhmiä, joissa kansainvälisiä asioita käsiteltiin osana muita asioita tai sitten ryhmiä, jotka olivat keskittyneet vain tiettyyn kansainväliseen toimintaan – esim. hankkeisiin. Kansainvälinen hanketoiminta ja kansainvälisen työvoiman saatavuus olivat teemat, johon kohdistui erityisen paljon yh-teistyötoiveita.

Kansainvälisyys kaipaa kokonaisvaltaista näkemystä ja lähes-tymistä, asiakaslähtöisyyden lisäämistä ja tehokkuutta. Parem-pi koordinaatio lisäisi vaikuttavuutta ja jatkuvuutta. Kansain-välinen toiminta on yhä liian henkilöitynyttä – avainhenkilön poistuminen yksittäisestä organisaatioista on ongelmallista. Yhteistyö poistaisi tätäkin ongelmaa. Pohjois-Karjalassa toi-mii lukuisia kansainvälisyyttä tukevia työryhmiä, kuten kv-mat-riisikin osoittaa, mutta selkeänä jatkotoimenpiteenä voisi olla suositus jokaiselle uuden maakunnan organisaatiolle miettiä oman sisäisen kv-toiminnan organisointia. Uuden maakuntaan tulevat organisaatiot kaipaavat myös yhteistä kansainvälisten asioiden työryhmää, jonka tulisi aloittaa työskentelynsä mah-dollisimman nopeasti. Työryhmä voisi alkaa työstämään uu-den maakunnan kansainvälisen toiminnan toimintamallia, jon-

ka yksi osa voisi olla palvelujen/osaamisen tuotteistaminen.

Toimenpide-ehdotukset:

• Kaikkiin uuteen maakuntaan liittyviin organisaatioihin oma sisäinen kv-ryhmä/tiimi

• Uuteen maakuntaan liittyvien organisaatioiden yhteinen kv-ryhmä (v. 2019 alusta)

• Uuden maakunnan kv-toimintamallin luominen

Uuden maakunnan kansainväliset tehtävätSuurta yllätystä ei tuota se, että vastaajilla oli selkeä näke-mys siitä, että kansainvälisyys on keskeinen osa uuden maa-kunnan toimintaa. Uuden maakunnan tehtävissä korostui kol-me teemaa:

• Lakisääteiset tehtävät (esim. työvoima, kotouttaminen, EU-ohjelmat)

• Viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö (yhteistyön ylläpi-täjä ja luoja)

• Hankerahoitukseen, sen saantiin ja hankkeiden toteutuk-seen liittyvät tehtävät

Näiden rinnalle kaivattiin toimenpiteitä, jotka perustuisivat pit-käjänteiseen kehittämisnäkemykseen ja joissa vaikuttavuuden seuranta olisi kiinteämmin osa toteutusta. EU edunvalvonta suotuisan toimintaympäristön tukemiseksi ja kehittämisresurs-sien saamiseksi on keskeinen osa tätä toimintaa. Yhtälailla on tärkeää luoda ja ylläpitää kansainvälisen toiminnan osaamis-ta organisaatioissa. Osa tätä on kansainvälisyyden kohtaami-sen mahdollistaminen mahdollisimman monelle – tämä voi olla myös ”kotitoimistossa” (omalla työpaikalla) tapahtuvaa toimin-taa. Organisaation oma sisäinen oppiminen on myös keskei-nen osa kv-toimintaa.

Uuden maakunnan kv-tehtävien osalta nähtiin, että ne on ra-kennettava yhdessä (kootusti), niitä ei saa eriyttää liikaa, sil-lä vaikka substansseissa on eroa niin prosessit ovat yllättävän samankaltaiset. Toiminnan tuloksellisuuden kannalta tarvitaan koordinaatiota ja yhteistyön mahdollistamista.

Uuden maakunnan kohtaamat kv-toiminnan asiakkaat edus-tavat myös laaja-alaisemmin eri tahoja ja taustoja kuin mihin nykyiset organisaatiot ovat tottuneet. EU tason (ja muun maa-ilman) yhteistyön lisäksi kansainvälisessä toiminnassa tulee kiinnittää huomiota myös kansalliseen tasoon – miten nämä yhdet rakentuvat ja toimivat.

Yksi keskeinen osa uuden maakunnan kv-toimintaa ovat re-surssit (osaamiset, rahalliset) joita linjataan toivottavasti myö-hemmin laadittavassa kv-toimintamallissa.

Kansainväliset asiat, jotka eivät kuulu uuden maakunnan hoidettavaksi Tämä kategoria osoittautui vaikeimmaksi vastata ja vain muu-tamat ottivat siihen kantaa. Selkeänä linjauksena nousi näke-mys siitä, että kv-toiminnoissa täytyy olla jatkumoa. Ne eivät saa olla irrallisia tai henkilölähtöisiä. Matkustelu matkustelun

2 Toiveet ja tarpeet kansainväliseen toimintaan

7

vuoksi (tästä käytettiin nimitystä pelkät PR-matkat) toivottiin loppuvan. Toiminnan laajuus herätti hieman ristiriitaisia ajatuk-sia. Toisaalta toivottiin, että yhteistyöjohtajuuden vuoksi oltaisiin mahdollisimman paljon mukana, mutta toisaalta nähtiin, että olisi tärkeää etsiä aktiivisesti parasta toimijaa myös oman pii-rin ulkopuolelta, koska kaikkeen ei kannata itse lähteä mukaan.

2.2 Asiakkaiden toiveet & tarpeetAsiakkaiden asiantuntijaryhmänä toimivat POKAT2021 maakun-taohjelman Kansainvälisyys ja Venäjä-ryhmät, jotka edustavat monipuolisesti kv-toiminnassa mukana olevia organisaatioita eri puolilta maakuntaa. Molemmissa ryhmissä on myös jäseni-nä henkilöitä, jotka työskentelevät uuteen maakuntaan liittyvis-sä organisaatioissa. He eivät osallistuneet tämän kartoituksen sähköiseen kyselyyn tai ryhmätyöhön työpajassa. Maakuntaliiton henkilöstön rooli oli tässä osiossa myös pelkästään organisoiva eivätkä he myöskään osallistuneet sisältöjen työstämiseen. Tällä haluttiin varmistaa mahdollisimman aito ja puhdas asiakaspalau-te ilman omia intressejä omaavien henkilöiden vaikutusta. Ryh-mätyöskentelyn työpaja järjestettiin 4.12 ja sähköinen kysely oli vastattavissa 12.–28.11.2018 välisenä aikana. Asiakaskyselyn ky-symykset olivat pääosin samat kuin uuden maakunnan organi-saatioiden kyselyssä – vain ensimmäisessä kysymyksessä oli hienoinen painotuseron muutos omasta organisaatiosta maa-kunnalliseen kontekstiin. Sähköiseen kyselyyn saatiin 4 vastaus-ta ja 4.12 järjestettyyn työpajaan osallistui 8 henkilöä.

Kysymykset olivat:

• Mitkä ovat kansainvälisen toiminnan kehittämistarpeet Pohjois-Karjalassa nyt?

• Mitä kansainvälisiä tehtäviä uuden maakunnan tulisi hoi-taa Pohjois-Karjalassa?

• Mitä kansainvälisiä tehtäviä uuden maakunnan ei pitäisi hoitaa?

Pohjois-Karjalan kansainvälisen toiminnan kehittämistarpeetPohjois-Karjalan kansainvälisen toiminnan kehittämistarpeissa nousi esille viisi selkeää kehittämisteemaa:

• Alueen kansainvälinen houkuttelevuus, näkyvyys ja vetovoima

• Kansainvälinen väestö – kotouttaminen, palvelut, kohtaa-miset, englanninkieliset palvelut, kielikoulut

• Kansainvälisen toiminnan yhteistyö ja koordinaatio• Kuntatason kansainvälisyyden edistäminen• Kv-hankerahoituksen saannin edistäminenEsitetyt teemat ovat erittäin relevantteja kehittämisen kohtei-ta. Erityisen myönteistä on, että kuntatason kansainvälisyyden edistäminen on nostettu erikseen esille. Kuntatason haasteeksi nousevat erityisesti resurssit – kansainvälistä toimintaan liitty-viä resursseja (osaaminen, rahallinen) löytyy enemmälti lähin-nä keskuskaupungeilta. Kansainvälisyys on kuitenkin tärkeää kuntatasollakin, sillä kaikki kansainvälisyys lähtee kotikansain-välistymisestä, mutta yhtä lailla kansainvälisyyden tuomises-ta työpaikoilla ja muuhun arkipäiväisiin kohtaamisiin. Mikään alue tai toimiala ei nykyään ole myöskään täysin irrallaan kan-sainvälisyydestä.

Osaajapula on merkittävä haaste maakunnan kehitykselle ja sen juurisyitä helpottavat toimenpiteet ovat monitahoiset ja – tasoi-set. Itse asiassa kaikki esitetyt teemat liittyvät samaan osaajien houkutteluun teemaan omalta näkökantiltaan. Positiivista on, että useissa vastauksissa korostettiin yhdessä tekemisen tärkeyttä.

Uuden maakunnan kansainväliset tehtävätUudelle maakunnalle laadittiin pitkä kansainvälisten tehtävien lista, jossa korostuu osin samat asiat kuin Pohjois-Karjalan kan-sainvälistymisen tarpeissa. Tämä on luonnollista, koska kyse ei ole tosistaan täysin erillisistä kokonaisuuksista.

Samoina teemoina nousivat esille:

• Maakunnan kansainvälinen vetovoima ja houkuttelevuus • Osaajien saaminen (kv-väestö)• EU-ohjelmatyö ja kv-hanketyö, erityisesti sen koordinaatioYlipäänsä laadukkaan kansainvälisen toimintaympäristön kehit-täminen nostettiin kaikissa vastauksissa esille. Mielenkiintoista on, että kv-hanketoimintaan toivottiin voimakkaasti koordinaa-tiota mikä on ymmärrettävää, mutta myös varsin haastavaa ns. kilpaillun EU-rahoituksen ohjelmissa. Työtä tämän eteen tulee kuitenkin tehdä, toimenpiteinä voisi olla luottamuksen ilmapiirin luominen, mikä mahdollistaa syvenevän yhteistyön.

Uusina tekijöinä esille nousivat:

• Maakunnan saavutettavuus – liikenneyhteydet• Strategiayhteistyö – koordinaatio• Kansainvälisen toiminnan tuki• Verkostot ja yhteistyöalueetUuden maakunnan toivottiin luovan kansainvälisen toiminnan toi-mintaedellytykset ja olevan kansainvälisen toiminnan lobbaus, ve-turi, koordinaatio ja tukiorganisaatio. Yhteistyöjohtajuutta toivottiin, koska uusi maakunta voisi neutraalina toimijana saattaa toimijoita yhteen ja sovittaa mahdollisia ristiriitoja. Saavutettavuus ja kilpai-lukykyinen liikenneinfrastruktuuri tunnistettiin maakunnan kv-kil-pailukyvyn avaintekijäksi.

Osion vastanneita ei millään lailla ohjattu ajattelemaan teemaa maakuntaliiton roolin kautta, mutta vastauksissa tulivat kuitenkin varsin usein esille maakuntaliiton nykyiset kansainväliset tehtävät.

Kansainväliset asiat, jotka eivät kuulu uuden maakunnan hoidettavaksi Tämä kysymys osoittautui vaikeimmaksi ja siihen tuli vähiten kannanottoja. Nähtiin, että maakunnan tulisi ottaa roolia kv-ke-hityksen teemoissa, jotka ovat keskeisiä maakunnan kehityksel-le, johon tarvitaan maakuntatason toimija ja joita kukaan muu ei ylipäänsä hoida. Asiakokonaisuudet tulee jakaa tarkoituksen-mukaisesti.

Erikseen on määriteltävä, missä kansainvälisissä tehtävissä on tärkeää aluevetoisuus ja missä valtiovetoisuus. Valtiovetoisissa tehtävissä on tärkeää huolehtia toiminnan riittävästä jalkaut-tamisesta alueille, mutta yhtä lailla aluelähtöisissä tehtävissä on muistettava pitää myös kansallinen taso informoituna ke-hityskuluista.

Todettiin, että kansainvälisyyden tulee toteutua myös kuntata-solla eikä se saa määrittyä pelkän maakunnallisen toiminnan kautta. Nähtiin, että on olemassa hyvin toimivia toimintoja, esim. Erasmus + opiskelijavaihdot, joihin maakunnan osallistuminen ei toisi lisäarvoa.

8

Uuden maakunnan kansainvälisen toiminnan tavoitteena tulee olla kansainvälisen toiminnan edellytysten luominen ja ylläpi-täminen sekä yhteistyöjohtajuus. Kilpailukykyisen kansainvä-lisen toimintaympäristön turvaaminen sisältää mm.:

• saavutettavuus ja liikenneinfrastruktuuri• palvelut• houkuttelevuus/vetovoimaUuden maakunnan kansainvälisen toiminnan suunnittelu tu-lee aloittaa kokonaisnäkemyksellä kansainvälisestä toiminnas-ta. Tämä alkaa kansainvälisen toiminnan toimintojen määrit-telyllä eri aluetasoille:

• Kuntataso – mitä kunnat hoitavat, mitä niiden tulisi hoi-taa -> kuntien tukeminen tarvittaessa, mutta myös vas-tuun antaminen

• Maakuntataso – missä asioissa luontevin toimija ja yh-teistyöjohtaja -> toiminnan sitominen myös kansalliseen toimintaan, ei vain kansainväliseen

• Valtiotaso – palvelujen aito jalkauttaminen alueilleNämä määrittelyt tulee tehdä osallistavan ja yhteistyöraken-teita luovan prosessin kautta.

Uuden maakunnan kansainvälisen toiminnan rooliin kohdis-tuu odotuksia. Uusi maakunta nähdään paitsi kansainvälisen

toiminnan toimintaedellytysten luojana niin myös yhteistyö-johtajana, neutraalina tahona koordinoimaan toimintaa sekä veturiorganisaationa. Maakunnan rooli muodostuu erinäisistä lakisääteisistä tehtävistä, mutta myös yhtä lailla edunvalvon-nasta tai ovien avaajana (verkostot, yhteistyöalueet) toimimi-sesta. Ennen kaikkea korostuu sidosryhmäyhteistyön merki-tys. Uuden maakunnan laaja-alaisuus luo myös täysin uusia mahdollisuuksia kansainvälisessä toiminnassa.

Toinen puoli uuden maakunnan kansainvälisessä toiminnas-sa ovat resurssit – rahalliset ja osaamiset. Kansainvälinen yh-teistyö tarvitsee toimintarahoitusta, esim. hankkeet tarvitsevat omarahoitusosuuksia jne. Kansainvälisen toiminnan osaami-set tulevat eri substanssialojen kautta, mutta niissä on myös yhteisiä ja yleisiä osaamistarpeita esim. yhteistyö- ja neuvot-telutaitojen, kielitaidon, toiminnan välineiden (esim. rahoitus-ohjelmien) kautta.

Uuden maakunnan kv-toiminnassa on huomioitava myös ny-kyisten toimintojen jatkuvuus, jota teemaa käsiteltiin selvityk-sen luvussa 1. Yhteenvetona voi todeta, että uuden maakunnan rooli kansainvälisessä toiminnassa olisi luontevimmin toimin-taedellytyksiä luova yhteistyöjohtaja ja kilpailukykyisen kan-sainvälisen toimintaympäristön ylläpitäjä. Miten tämä käytän-nössä toteutetaan on jatkotyöskentelyn asia.

3 Uuden maakunnan kansainvälisessä toiminnassa huomioitavia asioita

9

Liite 1 Kansainvälinen toiminta uuteen maakuntaan siirtyvissä organisaatioissa Pohjois-Karjalassa – tilanne lokakuu 2018

Toiminto Toimiva organisaatio

Toiminnan perusta Toiminnan tarkoitus Toiminnan muoto Olemassa uuden maakunnan aikaan

Yhteyshenkilöt(t) HUOM!

1. Rakenteet

Itä- ja Pohjois-Suo-men EU-toimisto

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Sopimus Itä- ja Poh-jois-Suomen maa-kuntien välillä

Tiedonvälitys, neuvonta, edunvalvonta

Johtoryhmä, työva-liokunta, ad-hoc ryh-mät

Kyllä Risto Poutiainen, Eira Varis

www.northfinland.fi

TeamFinland koordinaattori verkosto

Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehit-tämisestä ja kasvu-palveluista ja eräik-si siihen liittyviksi laeiksi

Kuhunkin ELY-keskuk-seen on maakunnittain nimetty Team Finland -kasvu- ja kansainvälis-tymiskoordinaattori, jon-ka keskeisenä tehtävänä on maakunnallisen palve-lukokonaisuuden raken-taminen ja hankinta yh-teistyössä maakunnassa toimivien julkisten ja yk-sityisten Team Finland -osapuolten kanssa.

Toiminnan muoto ke-hittyy jatkossa, jos laki tulee voimaan. Nykyisin kokoukset, seminaarit, tiedot-taminen, asiakasak-tivointi ja asiakas-palvelu

Kyllä Tapio Kinnunen team.finland.fi/ota-yhteytta

Pohjois-Karjalan biosfäärialue


Ympäristöministeriön määräyskirje

Kestävän kehityksen edistäminen paikallises-sa, alueellisessa, kan-sallisessa ja kansainvä-lisessä viitekehyksessä UNESCON biosfäärialue-ohjelman kautta

Alueellinen ylläpito-rakenne (ohjausryh-mä, työvaliokunta), hankkeet ja tiedotus-toiminta

Kyllä Timo J. Hokka-nen, Janne Kärk-käinen

www.kareliabios-phere.fi

10




2. Viranomaistehtävät

EURES (European Employment Services)

Pohjois-Karjalan TE-toimisto

Euroopan komis-sion asetus (EY) 2016/586, Suomen lainsäädäntö

Vapaan liikkuvuuden edistäminen: rekrytointi-palvelut, opastus, ohjaus, neuvontapalvellut

Asiakaspalve-lut työnhakijoille ja työnantajille. Yhteis-työn kehittäminen eri maiden välillä työvoiman liikkuvuu-teen liittyen

Kyllä Taru Asikainen, Mikko Nissinen

www.eures.euro-pa.eu

www.te-palvelut.fi/eures

www.te-palvelut.fi/ulkomaille

Maahanmuuttajien kotouttaminen


lainsäädäntö kotouttamisen täytän-töönpano

Asiakaspalvelut, kou-lutukset jne

Kyllä Mikko Nissinen www.te-palvelut.fi

Ulkomailta Suomeen tuleva, työttämyys-turvansa sieltä tänne siirtävä


lainsäädäntö antaa ulkomaille toimi-valtaisella laitokselle il-moitus asiakkaan ilmoit-tautumisesta Suomessa työnhakijaksi

tiedon toimittaminen Kyllä Mikko Nissinen

Kahden maan pe-lastuspalvelun väli-nen yhteistyö Venäjän kanssa

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Sopimus kahden maan pelastuspal-velujen välisestä yh-teistyöstä

Avun saannin mahdollis-taminen rajan läheisyy-dessä tapahtuvissa on-nettomuuksissa

Yhteistyöharjoituk-set, videoneuvotte-lut, kokoukset

kyllä Lari Parkkinen

FRF-joukoissa muka-na oleminen (Finn-RescueForce)

CMC Finland/Poh-jois-Karjalan pelas-tuslaitos

Ulkomaille lähetettä-vä apu

Avun saannin mahdollis-taminen ulkomailla sattu-vassa kriisitilanteessa

Raskapelastus-joukkueen toimin-nan kehittäminen ja henkilöstön jatkoko-ulutuksen mahdol-listaminen CMC-kou-lutusjärjestelmän mukaisesti


Kotoutumisen edis-tämislain mukaiset ELY-keskuksen teh-tävät


Laki kotoutumisen edistämisestä

edistää maahanmuuttaji-en kotoutumista ja pako-laisten vastaanottoa

kotouttamisen kehit-täminen, toimijoiden ohjaus, koulutus-ten hankinta, pako-laisten ja ilman huol-tajaa saapuneiden alaikäisten vastaan-ottoon liittyvät teh-tävät, etnisten suh-teiden edistäminen yms

kyllä Reijo Vesakoivu toiminta jatkuu koto-lakiluonnoksen mu-kaisesti: maakunta vastaa kotoutumi-sen suunnittelusta ja kehittämisestä sekä huolehtii siitä, että alueella järjestetään ja tuotetaan kotoutu-mista edistäviä pal-veluja palvelutarvet-ta vastaavasti

Alueellinen linjaus ul-komaisen työvoiman käytön yleisistä edel-lytyksistä


Ulkomaalaislaki, Vnp 11.10.2012

määritellä ammattialat, joihin työlupaprosessi voidaan käynnistää ilman kotimaisen/EU-työvoi-man saatavuuden selvit-tämistä

tilastotietoihin poh-jautuvan linjausasia-kirjan laatiminen yhteistyössä eri toi-mijoiden kanssa

kyllä Eija Ratinen työvoiman saata-vuusharkinnan jat-kuessa toiminta jat-kunee ennallaan

Varautuminen laaja-mittaiseen maahan-tuloon


Laki kansainvälis-tä suojelua hakevan vastaanotosta

tehdä aiesopimuksia laa-jamittaiseen maahantu-loon varautumisesta

yhteistyöneuvottelut, sopimusasiakirjat

sisältömuu-toksin toi-minta jatku-nee?

Eija Ratinen lakimuutoksista ei vielä tietoa

11




3. EU ohjelmatyö (kv-yhteistyön ohjelmat, joissa lakisääteinen rooli)

Karelia CBC Joint Pro-gramming Committee (yhteinen ohjelmako-mitea)


lakisääteinen, nime-tyt edustajat

Ohjelman valmistelu Kokoukset, teemase-minaarit yms.

Kyllä Timo Leinonen, Tiina Moisala

Uusi ohjelmakausi muuttaa nimeä

Karelia CBC Joint Mo-nitoring Committee (yhteinen seurantako-mitea)



Ohjelman seuranta, ar-viointi. Vahvistaa hanke-valinnat

Kokoukset, teemase-minaarit yms.

Kyllä Risto Poutiainen, Timo Leinonen


Karelia CBC Joint Sele-ction Committee (yh-teinen valintakomitea)



Hankevalinnat Kokoukset, teemase-minaarit yms.

Kyllä Tiina Moisala, Timo Leinonen


Interreg Itämeren alueen ohjelman kan-sallinen asiantuntija-ryhmä



Ohjelman valmistelu, to-teutus, hankevalinnat, seuranta, arviointi


Kyllä Pia Pitkänen Uusi ohjelmakausi muuttaa nimeä

Pohjoinen Periferia ja Arktinen ohjelman kansallinen asiantun-tijaryhmä



Ohjelman valmistelu, to-teutus, hankevalinnat, seuranta, arviointi


Kyllä Pia Pitkänen Uusi ohjelmakausi muuttaa nimeä

12




4. Sidosryhmäyhteistyö

POKAT Kansainväli-syysryhmä


maakuntaohjelman asiantuntijaryhmä, nimetyt edustajat

ohjelman toteutuksen oh-jaus, seuranta ja arviointi

Kokoukset, teemase-minaarit, ad-hoc ryh-mät yms

Kyllä Pia Pitkänen Kausi päättyy 31.12.2021

POKAT Venäjäryhmä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

maakuntaohjelman asiantuntijaryhmä, nimetyt edustajat

ohjelman toteutuksen oh-jaus, seuranta ja arviointi

Kokoukset, teemase-minaarit, ad-hoc ryh-mät yms

Kyllä Timo Leinonen Kausi päättyy 31.12.2021

Maakuntien ja kuntien EU- ja kv-verkosto


nimetyt edustajat kv-asioiden yhteistyöryh-mä Suomessa

kokoukset, semi-naarit

Kyllä Pia Pitkänen, Timo Leinonen

Maakuntaliittojen kv-vastaavien ryhmä


nimetyt edustajat maakuntien kv-asioiden asiantuntijaryhmä


Kyllä Pia Pitkänen Facebook ryhmä (vain jäsenille)

Kauppakamarin kan-sainvälistymisvalio-kunnan Venäjäjaos


nimetyt edustajat elinkeinoelämän Venäjä yhteistyö


Kyllä Timo Leinonen

Euregio Karelia sih-teeristö


nimetyt edustajat Euregio Karelia-yhteis-työn koordinointi, hal-lituksen kokousten valmistelu ja sen päää-tösten toimeenpano

kokoukset Kyllä Timo Leinonen, Tiina Moisala

http://www.eure-giokarelia.com/

Euregio Karelia hal-litus


nimetyt edustajat Euregio Karelia-yhteis-työn ylin päättävä elin


Kyllä Risto Poutiai-nen, Eira Varis

http://www.eure-giokarelia.com/

Barents tausta-ryhmä


nimetyt edustajat Suomen Barents-yh-teistyön koordinointi ja tiedonvaihto

kokoukset Kyllä Timo Leinonen, Tiina Moisala

Barents alueko-mitea


nimetyt edustajat Barents-yhteistyön koordinointi, alueneu-voston kokousten val-mistelu ja sen päää-tösten toimeenpano


Kyllä Timo Leinonen, Tiina Moisala

https://www.barentscoope-ration.org/en/Barents-Regio-nal-Council

Barents alueneu-vosto


nimetyt edustajat Barentsin alueiden vä-lisen yhteistyön ylin päättävä elin


Kyllä Risto Poutiai-nen, Eira Varis

https://www.barentscoope-ration.org/en/Barents-Regio-nal-Council/Regio-nal-Committee

Smerec-hanke Pohjois-Karjalan TE-toimisto

Edistää kv-toimintaa ohjausryhmän jä-senyys, yhteistyö kv-asioissa

Mikko Nissi-nen, Taru Asi-kainen

13

TalentHub Joensuu Pohjois-Karjalan TE-toimisto

Edistää kv-toimintaa ohjausryhmän jä-senyys, yhteistyö kv-asioissa

Taru Asikainen

Kauppakamarin kansainvälistymis-valiokunta jäsenyys


nimetyt edustajat elinkeinoelämän kan-sainvälistymiseen liit-tyvä yhteistyö


Kyllä Tapio Kinnunen

POKAT Kansainvä-lisyysryhmä jäse-nyys


nimetyt edustajat ohjelman toteutuksen ohjaus, seuranta ja ar-viointi

Kokoukset, teema-seminaarit, ad-hoc ryhmät yms

Kyllä Tapio Kinnunen Kausi päättyy 31.12.2021

POKAT Venäjäryhmä jäsenyys


nimetyt edustajat ohjelman toteutuksen ohjaus, seuranta ja ar-viointi

Kokoukset, teema-seminaarit, ad-hoc ryhmät yms

Kyllä Tapio Kinnu-nen, varalla Timo Hokkanen

Kausi päättyy 31.12.2021

Barents ympäristö-työryhmä (ja taus-taryhmä)


nimetyt edustajat Barents-alueen ym-päristöyhteistyö ja tie-donvaihto


Kyllä Janne Kärkkäi-nen

Fennoskandian vih-reän vyöhykkeen Karjalan työvalio-kunta

Pohjois-Karjalan ELY-keskus/PK biosfäärialue

ympäristöministe-riön valtuutus; or-ganisaatioiden edustajat

Pohjois-Karja-lan, Kainuun ja Poh-jois-Pohjanmaan ra-ja-alueyhteistyön (Suomi-Venäjä) edistä-jä ja valmistelija


Kyllä Timo J. Hok-kanen, Janne Kärkkäinen

Barents-rescue - toiminta

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Barents-sopimus (Pohjoisen Suo-men pelastuslai-tokset mukana so-pimuksessa)

Suomen, Ruotsin, Nor-jan ja Venäjän pohjoi-silla alueilla sattuvien onnettomuuksien hoi-taminen

Osallistuminen tar-vittaessa Barents - rescue harjoi-tuksiin


Pohjois-Karjalan alueellinen maa-hanmuuttoasiain toimikunta


laki kotoutumi-sen edistämisestä 1386/2010

tiedon jakaminen toi-minnan ja yhteistyön kehittämisen tueksi, kannanotot työlupalin-jaukseen yms.

kokoukset kyllä Eija Ratinen toiminta jatku-nee kotolakiluon-noksen mukaisesti maahanmuutto- ja kotouttamisasioi-den yhteistyöryh-mänä

14




5. Verkostot ja yhteistyöalueet

AEBR – Association of European Border Re-gions


nimetyt edustajat edunvalvonta raja-alu-eilla

kokoukset, konfe-renssit, seminaarit, teemaryhmät jne

Kyllä Eira Varis

NSPA - Network of Northern Sparsely Po-pulated Areas


nimetyt edustajat pohjoisten harvaan asut-tujen alueiden edunval-vonta


Kyllä Eira Varis

"ERIAFF - European Regions for Inno-vation in Agricultu-re, Food and Forestry alaverkosto Forest-ed Regions Europe (maakuntaliitto ERIAF-Fin alaverkoston pe-rustaja) "


nimetyt edustajat metsäisten alueiden edunvalvonta ja yhteis-työn kehittäminen


Kyllä Risto Poutiainen, Anniina Kontio-korpi

Lodz, Puola Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Yhteistyöalue biotalousyhteistyö kokoukset, konfe-renssit, seminaarit, teemaryhmät jne

Kyllä Risto Poutiainen, Anniina Kontio-korpi

Heilongjiang, Kiina Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Yhteistyöalue monialainen yhteistyö kokoukset, konfe-renssit, seminaarit, teemaryhmät jne

Kyllä Risto Poutiainen

UNECE ICP IM - , Ympäristön yhden-netyn seurannan (YYS) ohjelma. Liek-sa, Hietajärven tut-kimusalue


Yleissopimus, vas-tuutaho YM. Tutki-musyhteistyöso-pimus, mukana POKELY.

Ympäristön tilan, il-mansaasteiden ja il-mastonmuutoksen vai-kutusten seuranta

Ympäristön tilan seuranta, pintave-det, pohjavedet, valunta

Kyllä Minna Kukko-nen

EuroMAB PK ELY/PK BR UNESCOn valtuu-tus; kv-verkos-to (Pohj. Amerikka, Eurooppa, Venäjä) (biosfäärialueille)

ympäristö, talous, kult-tuuri (keke)


kyllä Timo J. Hokka-nen

www.unesco.org/mab

NordMAB PK ELY/PK BR UNESCOn val-tuutus, kv-tee-maverkosto (Pohjoismaat, Poh-jois-Eurooppa, Ka-nada, Venäjä) (biosfäärialueille)


kokoukset, semi-naarit, hankkeet

Kyllä Timo J. Hokka-nen

www.nordmab.com

ENCORE PK ELY kv-verkosto (EU), YM valtuutus, alu-eellinen edustus

ympäristöasiat yhteistyöallianssit, hankkeet, kokouk-set, poliittisten päättäjien ja asian-tuntijoiden konfe-renssit


www.encoreweb.eu

15




6. Kansainvälisten EU:n rahoitusohjelmien rahoittamat hankkeet (maakunnan ulkopuolisen kilpaillun rahan hankkeet, joissa mukana kv-yhteistyötä)

IMPROVE - Invol-ving the coMmunity to co-PROduce public serVicEs


Pohjoinen Periferia ja Arktinen

julkisten palvelujen uu-delleenorganisointi

päättynyt Ei Pasi Lammin-luoto

http://improve.in-terreg-npa.eu/

EMMA - Enhancing freight Mobility and logistics in the BSR by strenghtening in-land waterway and ri-ver sea transport and proMoting new inter-nAtional shipping ser-vices


EU Strategy for the Baltic Sea Region - Sead Money Facility

valmisteluhanke vesi-liikenteen EMMA hank-keelle

päättynyt Ei Jyrki Suorsa N/A

Enhancing freight mo-bility and logistics in BSR by strengthening inland waterway and river sea transport and promoting new international shipping services


Interreg Itämeri sisävesiliikenteen yhte-yksien tehostaminen Itä-merelle

käynnissä, päät-tyy 2019

Ei Jukka Hasu http://project-em-ma.eu/

TENTacle - Capitali-sing on TEN-T core network corridors for growth and cohesion


Interreg Itämeri yhteyksien parantaminen TEN-verkostoon


Ei Jukka Hasu http://tentacle.eu

5. Destinations SME´s Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Interreg Europe matkailualan yritystoi-minta


Kyllä Tiina Hyvärinen https://www.inter-regeurope.eu/des-tinationsmes/

6. SUSTAINABLE RE-GIONAL BIOMASS POLICIES (A GAME CHANGER)


Interreg Europe metsäbiotalous käynnissä, päät-tyy 2020

Ei Anniina Kontio-korpi

https://www.inter-regeurope.eu/bio-4eco/

7. On the way to-wards a low carbon society


Erasmus + vähähiilisyys koulutus-ohjelma

päättynyt Ei Jukka Nykänen http://www.uef.fi/en/web/toward-slcs

8. CIRCWASTE-FIN-LAND


Life + kiertotalous käynnissä, päät-tyy 2019

Ei Aino Heikura http://www.syke.fi/hankkeet/circwaste

9. CLEAN - Techno-logies and open in-novation for low carbon region


Interreg Europe energiatehokkuus käynnissä, päät-tyy 2021

Kyllä Aino Heikura https://www.in-terregeurope.eu/clean/

16

10. MAMBA - Maxi-mized mobility and services in regions affected by demo-graphic change


Interreg Itämeri harvaan asuttujen alueiden julkinen lii-kenne


Ei Pasi Lammin-luoto

https://www.mam-baproject.eu

11. Barents Region Transport and Lo-gistics


Kolartic CBC liikennejärjestelmä-suunnittelu


Kyllä Jyrki Suorsa https://www.kai-nuunliitto.fi/en/ba-rents-region-tran-sport-and-logis-tics-brtl

Freshabit LIFE IP Koitajoki


Life + Vesienhoito Osahankkeen koordinointi. Han-ke päättyy 2022.

Kyllä Tiina Käki

Freshabit LIFE IP Puruvesi


Life + Vesienhoito Osahankkeen yksi toteuttaja. Hanke päättyy 2022.

Kyllä Tiina Käki

SHAPE - Sustainab-le Heritage Areas - Partnerships for ecotourism

PK ELY/PK BR NPA luonnon ja lulttuuripe-rinnön hoito ja käyttö; matkailu

05/2017 - 04/2020 ? (jatko-hanke suunnit-teilla)

Timo J. Hokka-nen

http://shape.inter-reg-npa.eu/

NatureBeST - Green Nature Based Solu-tions in Tourism to reduce negative im-pact on the envi-ronment

PK ELY, SYKE CBC Karelia ympäristöinnovaati-oiden käytön edistä-minen matkailuyrityk-sissä

11/18 - 03/21 Kyllä Timo J. Hokka-nen

SUPER- Sustainabi-lity Under Pressure: Environmental Re-silience in natural and cultural herita-ge areas with inten-sive recreation

PK ELY, Metsähal-litus

CBC Karelia matkailun ympäristö-ongelmat


BioKARELIA PK ELY, Luke CBC Karelia metsäpalot, monimuo-toisuus





7. EU rakennerahastohankkeet

Your Gateway to Bio-Business in Asia -kansainvälistymisen ja vienninedistämisen kehittämishanke


ohjausryhmän jäsen kokoukset, semi-naarit

ei Tapio Kinnunen

Karelia AMK: FINPET-RA-hanke


ohjausryhmän jäsen kokoukset kyllä Tapio Kinnunen

ExportGrowth – vien-nillä kasvuun


ohjausryhmän jäsen kokoukset ei Tapio Kinnunen

TEM Kasvupalvelu-pilotti: Metsäbiota-lousosaamisen vien-ti maailmalle case Kanada


toteutus ja koordinaatio-vastuu

kokoukset, seminaa-rit, kehittämistoi-menpiteet

kyllä Tapio Kinnunen

Työvoiman liikuvuus Euroopassa ESR-han-ke


Laki alueiden kehit-tämisen ja raken-nerahastohankkei-den rahoittamisesta (8/2014), Valtioneu-voston asetus aluei-den kehittämisen ja rakennerahasto-hankkeiden rahoitta-misesta (357/2014), Valtioneuvoston ase-tus rakennerahas-toista osarahoitetta-vien kustannusten tukikelpoisuudesta (358/2014)

EURES-palveluiden ke-hittäminen, yritysten ja työnantajien osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työnhakijoi-den eurooppalaisen liik-kuvuuden edistäminen

ESR:n kautta rahoi-tettava valtakun-nallinen kehittä-mishanke 16.10.2014 - 15.10.2020. Työ-paikkasuomi/-ruotsi -koulutus, kansain-välinen työyhteisö -valmennus ja muut täsmäpalvelut; eu-rooppalaisen rekry-toinnin palveluiden kehittäminen tar-velähtöisesti; palve-luiden kytkeminen kasvupalveluihin; EURES-palveluiden tunnettuuden ja vai-kuttavuuden lisää-minen

ei tietoa jatkosta 15.10.2020 eteenpäin

Päivi Moilanen p.0295 026 080, [email protected]

UNECE ICP IM - , Ympäristön yhden-netyn seurannan (YYS) ohjelma. Liek-sa, Hietajärven tut-kimusalue


Yleissopimus, vas-tuutaho YM. Tutki-musyhteistyöso-pimus, mukana POKELY.

Ympäristön tilan, il-mansaasteiden ja il-mastonmuutoksen vai-kutusten seuranta

Ympäristön tilan seuranta, pintave-det, pohjavedet, valunta

Kyllä Minna Kukko-nen

EuroMAB PK ELY/PK BR UNESCOn valtuu-tus; kv-verkos-to (Pohj. Amerikka, Eurooppa, Venäjä) (biosfäärialueille)




www.unesco.org/mab

NordMAB PK ELY/PK BR UNESCOn val-tuutus, kv-tee-maverkosto (Pohjoismaat, Poh-jois-Eurooppa, Ka-nada, Venäjä) (biosfäärialueille)


kokoukset, semi-naarit, hankkeet

Kyllä Timo J. Hokka-nen

www.nordmab.com

ENCORE PK ELY kv-verkosto (EU), YM valtuutus, alu-eellinen edustus

ympäristöasiat yhteistyöallianssit, hankkeet, kokouk-set, poliittisten päättäjien ja asian-tuntijoiden konfe-renssit


www.encoreweb.eu

Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistusTeksti: Pia Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: Jarno Artika

pohjois-karjalan kansainvälisyys uudessa maakunnassa

Documents