(Tulevia) kansalaisiakurittamassa:

Oppikoulujen sukupuolittuneetrangaistuskäytänteet 1905–1925

Karoliina PuranenHYTTI-seminaari

30.11.2017, Jyväskylä

JYU. Since 1863. 30.11.2017

JYU. Since 1863.

Yhteystiedot

• Tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto,Historian ja etnologian laitos

• karoliina.n.puranen@jyu.fi• Väitösprojektin työnimi (toistaiseksi):

Koulukuri, oppilaan sukupuoli jayhteiskunnallinen asema sekä arviointisuomalaisissa oppikouluissa 1900-luvunalussa

30.11.2017

JYU. Since 1863.

Esityksen rakenne1.Rangaistuskirjat2.Kasvatus, kansalaisuus ja rangaistukset3.Koulujärjestys 18724.Alustavia tuloksia

30.11.2017

Lähde: Helsingin suomalaisennormaalilyseon rangaistuskirja

30.11.2017JYU. Since 1863.

JYU. Since 1863.

Kasvatus, kansalaisuus jarangaistukset• Kansalaisyhteiskunnan rakentaminen korostui

suomalaisessa koulutuspolitiikassa erityisesti1900-luvun alussa (esim. Rantala 2001)

• Erot esim. mies- ja naiskansalaisuuden välillämäärittivät koulutusta ja koulukasvatusta (esim.Kaarninen 1995; Meinander 1994)

• Myös kurilla ja rangaistuksilla suuri merkityskoulukasvatuksessa (Landahl 2013; Launonen2000; Ojakangas 1998)

Ø Rangaistukset ”opetusvälineitä” kansalaiskasvatuksessa?

30.11..2017

Koulujärjestys 1872Lyseoissa ja yhteiskouluissa

sallitut rangaistukset

1. Varoitus2. Erottaminen tovereista3. Muutto alimmaiseksi luokassa4. Jälki-istunto5. Ankara varoitus6. Karsseri7. Kehotus lähteä koulusta8. Määräaikainen erotus9. Erotus

Tyttökouluissa sallitutrangaistukset

1. Varoitus2. Erotus

Ø Lainsäädäntö tuottisukupuolittuneitarangaistuskäytänteitä!

30.11..2017JYU. Since 1863.

Vasa svenska samskola: rangaistuskirjaan merkityt rangaistukset 1907—1925

Rangaistus Pojat Tytöt %Jälki-istunto 108 11 47,6%Varoitus 42 5 18,8%Muistutus 32 1 13,2%Ankara muistutus 17 0 6,8%Määräaikainen erotus 9 0 3,6%Ankara varoitus 6 1 2,8%Karsseri 4 0 1,6%Kehotus lähteä koulusta 3 0 1,2%Erotus 3 0 1,2%Muu 6 0 2,4%Rangaistusta ei merkitty 0 0 0,0%Yhteensä 230 18 99,2%

• Yhteensä 250 rangaistusta merkittiin koulun rangaistuskirjaan vuosina 1907–1925,mutta 2 tapauksessa oppilaan sukupuoli on epäselvä.

• Noin 65% koulun oppilaista oli tyttöjä vuosina 1914–1923 (Pensar 1957, 69)

30.11.2017JYU. Since 1863.

Alustavia tuloksia

Vaasan lyseo: Rangaistuskirjaan merkityt rangaistukset 1905–1925

Rangaistus Määrä %Jälki-istunto 2117 96,62%Karsseri 30 1,37%Määräaikainen erotus 15 0,68%Ankara varoitus 9 0,41%Ruumiillinen kuritus 4 0,18%Erotus 1 0,05%Kehotus lähteä koulusta 1 0,05%Rangaistusta ei merkitty 14 0,64%Yhteensä 2191 100,00%

• Vaasan lyseo: vuosina 1905–1925 koulun keskimääräinen vuosittainen oppilasmäärä oli200 (Arve 1930, 85).

• Vasa svenska samskola: vuosina 1913–1925 koulun keskimääräinen vuosittainenoppilasmäärä oli 221 (Pensar 1957, 69).

30.11.2017JYU. Since 1863.

Alustavia tuloksia

JYU. Since 1863.

Alustavia tuloksia• Yleisimmät rikkeet, joista poikia syytettiin:

epäjärjestys, vilkkaus, häiritsevä taisopimaton käytös

• Yleismmät rikkeet, joista tyttöjä syytettiin:lunttaaminen, vilppi, epärehellisyysØTyttöjä rangaistiin kuitenkin vain harvoin!

30.11.2017

JYU. Since 1863.

Johtopäätöksiä• Pojat ankaramman kurin kohteena

Sotilaallinen kuri?Naiskansalaisuus vaati erilaista kontrollointia?

• Sukupuoli määritti myös oppilaiden käytöstäTytöt ja pojat käyttäytyivät kuten heidän oletettiinkäyttäytyvän”Pojat ovat poikia”

ØKoulujen rangaistusjärjestelmä tuotti javahvisti kansalaisihanteita:Øetenkin mitä tulee mieskansalaisuuteen.

30.11.2017

JYU. Since 1863.

Lähteet:• Alkuperäislähteet

Rangaistuskirjoja, oppilasmatrikkeleita ja arvosanaluetteloita seuraavista arkistoista:Helsingin kaupunginarkisto, Läröverket för gossar och flickor arkivHämeenlinnan maakunta-arkisto, Tampereen lyseon arkistoHämeenlinnan maakunta-arkisto, Tampereen tyttölyseon arkistoKansallisarkisto, Helsingin normaalilyseon arkistoKansallisarkisto, Svenska filiclyceet i Helsingfors arkivVaasan maakunta-arkisto, Vaasanpuistikon yhteislyseon arkistoVaasan maakunta-arkisto, Vasa svenska samskola arkiv

• AlkuperäiskirjallisuusArve, F. E. (1930). Katsaus koulun vaiheisiin vv. 1905–1930. In Järviluoma, A. (Toim.), Vaasansuomalainen lyseo 1880–1930 (s. 76–83). Vaasa: Vaasan lyseon entiset oppilaat ry.Alkio, P. (1980). Koulumuistoja Vaasan Lyseosta. In Rapila A. K. (Toim.) Vaasan Lyseo 1880 – 1980(s. 262–270). Vaasa: Vaasan lyseon entiset oppilaat ry.Keisarillisen Majesteetin Armollinen Koulujärjestys Suomen Suuriruhtinaanmaalle, SuomenAsetuskokoelma, 8.8.1872, No. 26/1872.Pensar, L. (1957). Vasa svenska samskola 1907–1957. Jubileumsskrift. Vaasa: Vasa svenskasamskola.

30.11..2017

JYU. Since 1863.

Lähteet:• Kirjallisuus:

Ikonen, R. (2011). Korkeasti koulutetun ihmisen ihanne. Teoksessa: Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P.(Toim.), Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (s. 217–236).Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Kaarninen, M. (1995), Nykyajan tytöt. Koulutus, luokka ja sukupuoli 1920- ja 1930-luvun Suomessa.Bibliotheca Historica 5. Helsinki: Suomen historiallinen seuraKaarninen, M. (2011). Oppikoulu yhteiskunnan rakentajana. Teoksessa: Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P.(Toim.), Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (s.405–429).Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Landhal, J. (2013). The eye of power(-lessness). On the emerge of the panoptical and synoptical classroom.History of Education, 42 (6), 803–821.Launonen, L. (2000), Eettinen kasvatusajattelu suomalaisen koulun pedagogisissa teksteissä 1860-luvulta1990-luvulle. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and social research 168. Jyväskylä: Jyväskylänyliopisto.Meinander, H. (1994). Towards a bourgeois manhood: Boys’ physical education in Nordic secondary schools1880–1940. Helsinki: The Finnish Society od Sciences and Letters.Ojakangas, M. (1998). Lapsuus ja auktoriteetti: Pedagogisen vallan historia Snellmanista Koskenniemeen.Tutkijaliiton julkaisu 85. Helsinki: LIKE.Rantala, J. (2001). Political Ethos of Model Citizen – Ensuring the Correct Political Attitude of ElementarySchool Teachers During the First Decades of Finland’s Independence. Teoksessa: Ahonen, S. & Rantala, J.(Toim.), Nordic Lights. Education for Nation and Civic Society in the Nordic Countries, 1850–2000 (s. 153–172). Helsinki: Finnish Literature Society.Tuomaala, S. (2004). Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi: Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun jamaalaislasten kohtaaminen 1921-1939. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Bibliotheca historica.

30.11.2017