turvallista elÄmÄÄ joensuussa · toimijat ja niiden roolit 7 3. toimintaympÄristÖn muuttuminen...

TURVALLISTA ELÄMÄÄ

JOENSUUSSAJoensuun kaupungin turvallisuussuunnitelma

2

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO 3

2. TOIMIJAT JA NIIDEN ROOLIT 7

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTTUMINEN 13

3.1. Väestö ja työllisyys 13

3.2. Infrastruktuuri 14

3.3. Kaupungin palvelurakenteet ja palvelutarpeet 15

3.4. Yleinen turvallisuus 15

3.5. Lapset ja nuoret 18

3.6. Monikulttuurisuus 20

3.7. Päihteiden käyttö 20

4. TURVALLISUUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010–2015 22

4.1. Rakennettu ympäristö 22

4.2. Kaupunki- ja palvelurakenteiden muutokset 25

4.3. Ikääntyvä väestö 26

4.4. Lapset ja nuoriso 28

4.5. Monikulttuurisuus 31

4.6. Päihteet 33

4.7. Rikollisuus 35

4.8. Onnettomuudet 37

4.8.1. Liikenneturvallisuus 38

4.8.2. Vapaa-ajan tapaturmat 39

4.8.3. Tulipalot 40

4.9. Suurtapahtumat 41

4.10. Järjestöjen mahdollisuudet turvallisuustyössä 42

5. YLEINEN TURVALLISUUSVIESTINTÄ 44

6. TURVALLISUUSTYÖN JATKOTOIMENPITEET,

SEURANTA JA ARVIOINTI 45

Liite 1: Järjestöjen mahdollisuudet turvallisuustyössä 47

3

1. JOHDANTO

Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa 24.6.2003 päätettiin käynnistää sisäisen turvalli-

suuden ohjelman valmistelu, koska sisäisen turvallisuuden alueelta oli puuttunut laaja, sektorirajat

ylittävä useampivuotinen kehittämissuunnitelma, jolla olisi myös ylimmän poliittisen johdon tuki.

Ensimmäisen sisäisen turvallisuuden ohjelmaa koskevan periaatepäätöksen valtioneuvosto teki

23.9.2004. Keskeinen linjaus oli laajentaa turvallisuussuunnitelmat kattamaan rikoksentorjunnan

lisäksi kaikki keskeiset paikalliset turvallisuusongelmat.

Sisäasiainministeriö asetti 4.4.2005 työryhmän laatimaan ehdotuksen seudullisen ja paikallisen

turvallisuussuunnittelun edelleen kehittämiseksi ja valtakunnallisen mallin laatimiseksi. Työryh-

män tehtävänä oli laatia esitys turvallisuussuunnittelun valtakunnan malliksi, jossa kuvataan pai-

kalliselle turvallissuunnittelulle asetettavat tavoitteet, suunnitteluprosessi ja muut turvallisuus-

suunnittelun onnistumista tukevat toimenpiteet, kuten koulutus ja viestintään liittyvät kysymykset.

Valtakunnallisen mallin tuli kattaa kaikki sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanon kannalta

keskeiset alueet, jotka ovat ennalta estävän työn tehostaminen, kiinnijäämisriskin lisääminen, ri-

koslajikohtainen tarkastelu, liikenneturvallisuus, onnettomuudet, rajaturvallisuus, rikoksen uhrin

palvelujen varmistaminen ja yhteistyön lisääminen.

Toisessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen 8.5.2008,

on asetettu tavoitteeksi, että uudenmuotoiset paikalliset turvallisuussuunnitelmat käsitellään val-

tuustoissa viimeistään vuoden 2010 aikana. Päävastuu paikallisen turvallisuussuunnittelun kehit-

tämisessä on osoitettu sisäasiainministeriölle. Ohjelma ulottuu vuoteen 2015 ja sen tavoitteena on,

että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015.

4

Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oike-

usjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista sekä turvallisesta yhteiskunnasta ilman rikol-

lisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän

maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.

Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät

turvallinen koti-, asuin-, ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympä-

ristö, avun saanti silloin, kun siihen on tarvetta ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutu-

vat edesvastuuseen teoistaan.

Sisäasiainministeriö on kirjannut sisäisen turvallisuuden haasteet, jotka ovat:

syrjäytyminen

tapaturmien määrä

väestönryhmien väliset suhteet

väkivalta

suuronnettomuudet

yhteiskunnan haavoittuvuus

rajat ylittävä rikollisuus

tietoverkkorikollisuus

terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen.

Joensuun kaupungin väestön turvallisuuteen liittyviä riskejä ja niiden pohjalta tarvittavia toimenpi-

teitä arvioidaan tässä suunnitelmassa. Monet haasteista ovat yhteneviä sisäasiainministeriön edellä

esitetyn listauksen kanssa, mutta paikalliset erityispiirteet ja paikallinen toimintaympäristö antavat

näille haasteille omat painoarvonsa.

Joensuun kaupunki on laatinut ensimmäisen turvallisuussuunnitelmansa vuonna 2003. Uuden tur-

vallisuussuunnittelun valmistelu käynnistyi 13.11.2006 poliisipäällikkö Kai Markkulan toimesta.

Suunnitelman tarkoituksenmukaista toteuttamista varten muodostettiin neljä alatyöryhmää, jotka

ovat: tekninen toimi, sosiaali- ja terveystoimi, koulu- ja nuorisotoimi sekä poliisi ja pelastustoimi.

5

Ohjaavaksi toimielimeksi perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat: Jari Horttanainen puheenjoh-

taja (keskushallinto), Jorma Parviainen (pelastuslaitos), Kai Markkula (poliisilaitos), Anu Näätä-

nen (tekninen toimi), Jouni Erola (koulu- ja nuorisotoimi) ja Marjo Lavikainen (sosiaali- ja terve-

ystoimi). Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata suunnitelman valmistelua ja huolehtia valmistelun

edellyttämästä yhteistyöstä. Kirjoituksen toteutti Jani Kareinen (pelastuslaitos). Valmistelun aika-

na on kuultu myös rajavartiolaitosta ja tullia.

Ohjausryhmän linjauksen mukaisesti turvallisuussuunnitelmaan sisällytetään ne ilmiöt ja asiat,

jotka paikallisen toimintaympäristön analyysin ja riskien kartoituksen seurauksena arvioidaan tär-

keimmiksi alueen turvallisuuteen vaikuttaviksi seikoiksi. Kullekin osa-alueelle määritellään tavoit-

teet ja toimenpiteet sekä niiden aikataulut.

Jokainen työryhmä arvioi aluksi nykytilan ja teki toimintaympäristöanalyysin, jolla tarkoitetaan

paikallisten ongelmien tunnistamista ja riskien analyysia.

Turvallisuussuunnitelman luonnos toimitetaan arvioitavaksi keskeisille viranomaistahoille sekä

alueen toimiville vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöille. Tässä yhteydessä avataan myös kansalais-

keskustelut, joiden perusteella suunnitelmaa voidaan tarkentaa. Kansalaiskeskustelulla pyritään

myös lisäämään tietämystä alueen turvallisuuteen vaikuttavista seikoista paikallistason ja sitoutu-

mista toimenpiteisiin. Vuoropuhelu asukkaiden kanssa paikallisesta turvallisuustilanteesta lisää

ihmisten omaa vastuunottoa turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Joensuun kaupunginvaltuuston v. 2009 hyväksymän kaupungin päästrategian visio vuodelle 2015

on seuraava: ” Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jos-

sa on hyvä elää.” Yhtenä kriittisenä menestystekijänä on viihtyisä ja turvallinen elinympäristö,

johon tähdätään muun muassa turvallisuussuunnittelulla.

Turvallisuussuunnitelma on osa kaupungin valmiussuunnittelukokonaisuutta, jonka muita osia

ovat valmiussuunnitelman yleinen osa, eri toimialojen valmiussuunnitelmat sekä virastojen ja lai-

tosten pelastussuunnitelmat.

6

Suunnitellussa pyritään kokonaisvaltaiseen turvallisuusajatteluun, joka rakentuu normaaliolojen

turvallisuusratkaisujen varaan ja etenee aina poikkeusoloihin varautumiseen saakka. Suunnitelmi-

en ajan tasalla pitäminen sekä koulutus- ja harjoitustilaisuuksien järjestäminen henkilöstölle ovat

keskeinen osa varautumista. Kaupungin valmiussuunnittelukokonaisuutta täydentävät pelastuslai-

toksen ja muiden yhteistyöviranomaisten valmiussuunnitelmat sekä niiden yritysten valmiussuun-

nitelmat, joiden toiminta perushuollon, teollisuustuotannon, energiahuollon ja infrastruktuurin

alueilla on kaupungin toimintojen kannalta välttämätöntä.

7

2. TOIMIJAT JA NIIDEN ROOLIT

Joensuulaisten turvallisuuteen vaikuttavat monet tekijät ja toimijat. Seuraavassa on lueteltu keskei-

simmät toimijat ja esitetty niiden rooli turvallisuuden edistämisessä.

Pohjois-Karjalan poliisilaitos

Poliisin tehtävät ja toiminnot perustuvat lainsäädäntöön. Poliisilain mukaan poliisin tehtävänä on

oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi-

nen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Lisäksi poliisin

on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä

kuuluvaa apua. Poliisin keskeisimmät tehtävät ovat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitä-

minen antamalla kansalaisille turvallisuuspalveluja ja vastaamalla erilaisiin hälytystehtäviin sekä

suoritettujen rikosten esitutkinta ja näihin liittyvä ennalta estävä toiminta.

Poliisin hallintouudistuksen myötä vuoden 2009 alusta vanhat kihlakuntien poliisilaitokset lakkau-

tettiin ja niiden tilalle perustettiin uudet, edellisiä laajemmilla alueilla toimivat poliisilaitokset.

Pohjois-Karjalan maakuntaan muodostettiin yksi poliisilaitos. Poliisilaitoksen pääpoliisiasema

sijaitsee Joensuussa ja poliisiasemat ovat Ilomantsissa, Kiteellä, Lieksassa ja Nurmeksessa. Näiden

lisäksi poliisilaitoksella on palvelupiste Juuassa, Enossa, Liperissä, Outokummussa ja Polvijärvel-

lä.

8

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tehtävänä on huolehtia pelastustoimen ja ensihoidon palvelui-

den järjestämisestä kaikissa olosuhteissa hyödyntäen yhteistyöviranomaisten kumppanuussuhteita.

Toiminta-alue käsittää Pohjois-Karjalan maakunnan, joka on jaettu kolmeen toiminnalliseen osi-

oon. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos organisoitiin 1.1.2009 kunnalliseksi liikelaitokseksi. Merkit-

tävimpänä uudistuksena on, että pelastuslaitoksella on oma johtokunta. Joensuun kaupungissa on

yhdeksän paloasemaa, joista kaksi on tehdaspalokuntien ylläpitämiä. Jokaisella pelastuslaitoksen

ylläpitämällä paloasemalla Joensuun kaupungin alueella on jatkuva päivystys- ja varallaolovalmi-

us.

Pohjois-Karjalan rajavartiosto (P-KR)

Pohjois-Karjalan rajavartioston toiminnan päämääränä on ylläpitää rajaturvallisuutta toimialueel-

laan Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Tämä toteutetaan vastaamalla raja-

valvonnasta ja rajatarkastuksista sekä muista Rajavartiolaitoksen lakisääteisistä tehtävistä. Sisäisen

turvallisuuden tehtävien lisäksi rajavartiosto on osa ulkoista turvallisuusjärjestelmää. Rajaturvalli-

suuden ylläpitämiseksi Pohjois-Karjalan rajavartiosto toimii yhteistyössä muiden kansallisten ja

ulkomaisten viranomaisten kanssa. Tehtävät toteutetaan siten, että toiminnalla kyetään paljasta-

maan ja ennaltaehkäisemään rikollisuutta sekä muuta säännösten vastaista toimintaa. Toiminnot

painottuvat valtakunnan rajan läheiselle alueelle. Rajaturvallisuuden ylläpidon alueellinen paino-

piste on Värtsilän rajavartioaseman alueella. Toiminnallinen painopiste on rajavalvonnassa valta-

kunnan rajalla sekä rajatarkastuksissa Niiralan rajanylityspaikalla.

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Pohjois-Karjalan rajavartiosto voi hoitaa

yksittäisiä, kiireellisiä poliisitehtäviä laissa säädetyllä tavalla. Pohjois-Karjalan rajavartiosto voi

myös tarvittaessa antaa virka-apua poliisille ja muille viranomaisille. Pohjois-Karjalan rajavartios-

to osallistuu tarvittaessa pelastustehtäviin omalla toiminta-alueellaan. Käytännössä tehtävät ovat

maastoon kadonneiden etsimistä tai siellä avun tarpeessa olevien avustamista.

9

P-KR:n organisaatio muuttui 1.1.2010 siten, että pienet rajavartioasemat yhdistettiin Lieksan ja

Ilomantsin kuntakeskuksissa sekä Tohmajärven Värtsilän kylässä sijaitseviksi rajavartioasemiksi.

Lisäksi Niiralan rajatarkastusasema jatkoi toimintaansa omana yksikkönään. 1.1.2011 alkaen raja-

vartioalueiden johtopaikat lopettavat toimintansa ja rajavartiosto siirtyy kaksiportaiseen organisaa-

tioon. Uuden organisaation rajanvartiointitaktiikassa korostuvat liikkuvuus ja tekniikan hyödyntä-

minen. Rajavartioston tilannekeskus (TIKE) toimii 24/7-periaatteella rajavartioston esikunnassa

Onttolassa.

Tulli

Tulli valvoo laillisia ja paljastaa laittomia tavaravirtoja ja kohdistaa niihin kansallisesti ja kansain-

välisesti säädettyjä vero- ja kauppapoliittisia sekä muita toimenpiteitä. Tulli on palveluja lainval-

vontaorganisaatio, joka suojaa yhteiskuntaa torjumalla terveyteen ja turvallisuuteen sekä Suomen

ja EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia uhkia ja huumaus- ja muiden vaarallisten aineiden sala-

kuljetusta sekä talousrikollisuutta.

Tullin päätehtävät ovat veronkanto- ja ulkomaankauppatehtävät sekä yhteiskunnansuojaaminen.

Tulli suojaa yhteiskuntaa ja kansalaisia suorittamalla elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden tuonti-

valvontaa sekä estämällä kiellettyjen tavaroiden ja aineiden tuontia ja vientiä sekä torjuu yhteis-

työssä muiden (PTR) viranomaisten kanssa kansallista ja kansainvälistä talous- ja muuta rikolli-

suutta.

Itäinen tullipiiri osallistuu Savo-Karjalan liikkuvan ryhmän toimesta myös ”HARVA” projektiin.

Niiralan tullin toimialueeseen kuuluu Pohjois-karjalan maakunta jonka alueella on Niiralan kan-

sainvälinen rajanylityspaikka ja Ruhovaaran, Haapovaaran, Leminahon ja Inarin tilapäiset ra-

janylityspaikat sekä Joensuun syväsatama ja Joensuun lentokenttä. Näillä paikoilla tulli suorittaa

valvonta- ja verotustehtäviä.

Joensuun kaupungin keskushallinto

Kaupunginhallitus johtaa ja valvoo keskushallinnon toimintaa ja yhteensovittaa sen ja kaupungin

muiden toimielinten ja viranhaltijoiden toimintaa.

10

Kaupunginjohtaja toimii kaupungin henkilöstön ja hallintokuntien ylimpänä esimiehenä, joka vas-

taa kaupunkikonsernin johtamisesta yhteistyössä kaupungin luottamuselinten, strategisen johto-

ryhmän ja operatiivisen johtoryhmän kanssa.

Kaupungin keskushallinnon tehtävänä on johtaa konsernia strategisella ja operatiivisella tasolla

sekä ohjata voimavarojen käyttöä ja kohdentamista.

Valmiussuunnittelua johtaa ja valvoo kaupunginjohtaja ja sitä ohjeistaa ja koordinoi kaupungin

valmiussuunnitellun yhteyshenkilö, jona toimii työturvallisuuspäällikkö. Valmiussuunnittelun yh-

teyshenkilö ohjeistaa myös valmiussuunnitelmien päivittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä muodos-

taa tarvittaessa valmiussuunnitteluun liittyviä työryhmiä sekä huolehtii tarvittavan yhteistoiminnan

järjestämisestä turvallisuusviranomaisten sekä muiden tahojen kanssa. Toimialajohtajat vastaavat

oman toimialansa henkilöstön ohjeistamisesta sekä suunnittelun toteuttamisesta, koordinoinnista ja

valvonnasta.

Joensuun kaupungin toimialat:

Sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatuksena on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, omatoi-

misuutta ja terveyttä. Tehtävänä on ehkäistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymistä

sekä vastata lainsäädännön edellyttämien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Toiminta-

ajatusta toteutetaan kumppanuudessa asukkaiden, kolmannen ja -yksityisen sektorin toimijoiden

sekä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa.

Koulutustoimi järjestää esi- ja perusopetusta, lukio- ja ammatillista koulutusta sekä taiteen perus-

opetusta ja harrasteopetusta, kehittää niitä elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti sekä edis-

tää kaupungin ja sen lähialueella toimivien muiden oppilaitosten välistä yhteistyötä.

Nuorisotoimen tehtävänä on lasten ja nuorten identiteetin vahvistaminen ja harrastus-

mahdollisuuksien turvaaminen. Tehtävänä on ehkäisevin menetelmin tukea lasten ja nuorten kas-

vua ja kehitystä erilaisten harrastuskokemusten ja kokeilujen kautta. Tiedon välittäminen harras-

tus- koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksista on keskeinen nuorisotyön toiminta-alue. Muuttuvassa

toimintaympäristössä lasten- ja nuorten riskien lisääntyessä sosiaalisten medioiden merkitys nuor-

ten kohtaamisessa korostuu. Tärkeää on tavoittaa myös ne nuoret, jotka ovat jäämässä eri järjes-

11

telmien ulkopuolelle ja ohjata takaisin koulutuksen sekä työelämän piiriin. Nuorisotoimi tukee

toiminnallaan nuorisojärjestöjen kenttää ja pyrkii erilaisin keinoin vahvistamaan nuorten osalli-

suutta ja vaikutusmahdollisuuksia nuoria koskevissa asioissa.

Tekninen toimi huolehtii erilaisten teknisten palveluiden järjestämisestä ja toimintaedellytysten

luomisesta elinkeinoelämälle ja asukkaille. Teknisen toimen tehtäviin kuuluu huolehtia sekä ra-

kennettujen että rakentamattomien yleisten alueiden hallinnasta ja käytöstä sekä julkisen kaupun-

kiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta. Konkreettisesti toimintaym-

päristö muodostuu kaikista kaupungin hallintaan kuuluvista maa-alueista, kaduista, puistoista,

leikki- ja liikunta-alueista sekä metsistä ja virkistysalueista. Joensuussa toiminta-alueen luontee-

seen vaikuttaa olennaisesti vesialueiden runsaus. Teknisen toimen toimenpiteillä voidaan merkit-

tävästi vaikuttaa ihmisten elinympäristöön ja turvallisuuteen. Kyse on pitkälti julkisten yleisessä

käytössä olevien alueiden viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Toimintaympäristön muodostumi-

seen vaikutetaan jo kaavoituksesta ja tontin luovutuksesta lähtien aina rakennushankkeiden val-

mistumiseen ja ylläpitoon saakka.

Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu valvovat omalta osaltaan, että myös yksityissektorilla

rakentamisessa ja ympäristönhoidossa noudatetaan lainsäädännössä asetettuja määräyksiä ja sää-

döksiä ja huolehditaan toimintaympäristön turvallisuudesta.

Kaupungissa toimivat järjestöt

Kaupungissa toimii lukuisia yhdistyksiä ja tahoja, jotka suunnittelevat ja toteuttavat turvallisuus-

työtä. Monet niistä tekevät ennaltaehkäisevää työtä. Useat yhdistykset ja muut toimijat tukevat

poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisia näiden toimissaan. Tällaisia tehtäviä ovat

muun muassa nuorisotyö, vanhusten auttaminen, kadonneiden henkilöiden etsintä, liikenteen ohja-

us ja henkisen tuen antaminen.

Omatoiminen varautuminen

Pelastuslaissa säädetään, että rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoit-

taja, virasto, laitos ja muu yhteisö on toiminnassaan velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syn-

tymistä sekä varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa.

Tämä suojaaminen tarkoittaa myös mahdollisia pelastustoimenpiteitä.

12

Tämän omatoimisen varautumisen tavoitteena on onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja vahinkojen

minimoiminen ennen kuin itse onnettomuustilanne pääsee syntymään. Tässä yhteydessä on syytä

korostaa sitä, että vaikka monet viranomaiset toimivat aktiivisesti kaupunkilaisten arkiturvallisuu-

den edistämiseksi, on jokaisen yksittäisen ihmisen asenteilla ja toiminnalla suuri merkitys siihen,

kuinka turvallinen asuinympäristömme lopulta on. Yhteiskunta luo turvallisuudelle puitteet, mutta

turvallisuusajattelun pitää olla osa yksittäisten ihmisten ja perheiden arkipäivää.

13

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTTUMINEN

Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi edellisen vuonna 2003 tehdyn turvallisuussuunni-

telman jälkeen. Merkittävin muutos on kaupunkirakenteen laajeneminen. Vuoden 2005 alusta Jo-

ensuun kaupunkiin liittyivät Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kunnat ja vuoden 2009 alusta Enon ja

Pyhäselän kunnat. Aiempi tiivis kaupunkirakenne käsittää nyt useita taajamia ja laajoja haja-

asutusalueita. Joensuun kaupungin pinta-ala on nyt 2382 km2 ja asukastiheys 30 asukasta neliöki-

lometrillä. Joensuun maaseutumaisilla alueilla on 59 kylää ja kahdeksan taajamaa. Toimipaikkoja

ja palvelupisteitä on runsaasti eri puolilla kaupunkia. Liikenneyhteyksien merkitys korostuu.

3.1. Väestö ja työllisyys

Vuoden 2009 lopussa Joensuun kaupungin asukasluku oli 72 718 henkilöä. Työvoiman osuus vä-

estöstä oli vuoden 2007 lopussa runsas 47 % (34 107). Työvoimasta työllisiä oli 29 132 henkilöä.

Työpaikkamäärältään suurimmat toimialat olivat teollisuus, yhteiskunnalliset palvelut sekä tukku-

ja vähittäiskauppa. Työvoiman ulkopuolella olevan väestön määrä oli yhteensä 37 998. Heihin

luetaan lapset, koululaiset ja opiskelijat, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet sekä eläkeläiset.

Työttömiä oli joulukuun 2009 lopussa 5757 henkilöä. Keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna

2009 16,5 %. Työttömyysaste aleni 2000-luvulla hitaasti, mutta kääntyi vuoden 2008 loppupuolel-

la selkeään nousuun talouden taantuman seurauksena ja vuoden 2009 keskimääräinen työttömyys-

aste nousi 2,6 % edellisvuotta korkeammaksi.

14

Vuoden 2008 lopussa oli Joensuun kaupungissa yli 65-vuotiaita henkilöitä yhteensä 11 718. Vuo-

den 2012 loppuun mennessä yli 65-vuotiaita henkilöitä on arvioitu olevan n. 13.500 ja vuonna

2015 n. 15 100. Yli 85-vuotiaiden määrä oli vuoden 2008 lopussa 1208 ja vuonna 2012 heitä on

arvioitu olevan yhteensä runsas 1600 ja vuonna 2015 runsas 1900 henkilöä.

Päivähoitoikäisten lasten (0-6-vuotiaat) määrä oli vuoden 2008 lopussa 5000 henkilöä. 0-6-

vuotiaiden määrän on arvioitu kasvavan tulevina vuosina hitaasti ja vuonna 2015 päivähoitoikäis-

ten määrän on arvioitu olevan vajaa 5300.

Vanhusikäryhmät 2008-2020

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

65-74v.75-84v.85+v.

Kuva 1. vanhusikäryhmät 2008–2020

3.2. Infrastruktuuri

Toimintaympäristöön vaikuttava merkittävin tekijä on ilmastossa tapahtuvat muutokset, joiden

seurauksena äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Tulvat, veden pinnan kohoaminen ja myrskyt voi-

vat aiheuttaa sekä vakavia onnettomuuksia että toimintahäiriöitä erilaisiin teknisiin järjestelmiin.

Sähkön ja lämmöntuotantoon sekä telekommunikaatioon liittyvät järjestelmät ovat yksityisten

toimijoiden omistuksessa ja näiden järjestelmien kaatumisesta aiheutuvia riskejä on vaikea hallita.

15

Riskien hallitsemiseksi on tullut voimaan erilaisia uusia normeja ja määräyksiä, jotka toiminnassa

on otettava huomioon. Toimintaympäristön suunnittelua ja rakentamista keskeisesti ohjaava lain-

säädäntö muodostuu maankäyttö- ja rakennuslaista sekä sen nojalla annetuista asetuksista ja oh-

jeista. Ympäristön hallintaa ja ylläpitoa säätelee edellä mainittujen lisäksi hyvin merkittävästi muu

lainsäädäntö, muun muassa ympäristönsuojelulaki, tieliikennelaki sekä laki kadun ja eräiden yleis-

ten alueiden kunnossa ja puhtaanapidosta. Tuoteturvallisuuslainsäädäntö asettaa omat vaatimuk-

sensa toiminnan ylläpitäjille ennaltaehkäistä käyttäjiä mahdollisesti uhkaavilta vaaroilta, mutta

toisaalta asettaa myös kuluttajille vaatimuksia noudattaa varovaisuutta, ottaa huomioon omat ky-

vyt, noudattaa ohjeita ja merkintöjä sekä ilmoittaa mahdollisista vaaratilanteista.

3.3. Kaupungin palvelurakenteet ja palvelutarpeet

Kunnalliset palvelurakenteet ja palvelutarpeet ovat muutoksessa, joka jatkuu ripeänä. Voimak-

kaimmin palvelutarve kasvaa vanhusten palveluissa väestön ikärakenteen muuttuessa. Palvelutarve

kasvaa tasaisesti myös erikoissairaanhoidossa, päivähoidossa ja esiopetuksessa. Perusterveyden-

huollon ennustetaan pysyvän ennallaan. Kaupungin on suuntauduttava palvelurakenteiden, tuotan-

totapojen ja prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi ja tuotta-

vuuden parantamiseksi. Palvelujen riittävä saatavuus on taattava kaupungin eri osissa. Työikäisten

määrä kääntyy Suomessa laskuun jo 2010-luvun alussa ja Joensuussa omien ennusteiden mukaan

jo vuonna 2010. Riittävän, osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saanti erityisesti sosiaali- ja

terveydenhuollon tarpeisiin on keskeinen haaste.

3.4. Yleinen turvallisuus

Poliisin arvion mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tila tulee Pohjois-Karjalassa ja Joen-

suussa säilymään kohtalaisen vakaana tulevina vuosina. Rikosten kokonaismäärä tulee vähene-

mään ja yhtenä syynä tähän on väestön ikääntyminen; ikääntyneet ihmiset syyllistyvät rikoksiin ja

joutuvat rikosten uhreiksi harvemmin kuin aktiivi-iässä olevat ihmiset.

Väestön ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin jonkin verran yksilöllisen turvattomuuden tunteen li-

sääntymistä. Ihmiset saattavat kokea ikääntyessään ympäristönsä entistä turvattomampana, vaikka

turvallisuuden todellisessa tasossa ei olisikaan tapahtunut muutoksia huonompaan.

16

Väkivaltarikollisuus Suomessa on korkeampi verrattuna muihin läntisiin maihin. Vastaavasti Itä-

Suomessa väkivaltarikollisuus suhteutettuna on muuta maata korkeampi. Erityisesti väkivaltakäyt-

täytyminen ja väkivaltarikokset yleisillä paikoilla ovat poliisin rikollisuustilastojen mukaan vähe-

nemässä Joensuun seudulla ja koko Pohjois-Karjalassa. Sen sijaan yksityisillä paikoilla, esimer-

kiksi perheissä tapahtuva väkivaltarikollisuus on jopa lievästi lisääntymässä. Perheväkivalta on

tyypillinen toistuva rikos. Se kohdistuu pääasiassa naisiin ja on luonteeltaan keskimääräistä vaka-

vampaa ja toistuvaa. Väkivaltarikollisuuteen liittyy alkoholin käyttö ja huumausainekulttuuri. Vä-

kivaltarikosten uhrit ja tekijät ovat usein päihtyneitä sekä usein monin tavoin syrjäytyneitä.

Koko maan kattava turvallisuustutkimus tehtiin vuonna 2009 kolmannen kerran. Aiemmin turval-

lisuustutkimus on tehty vuosina 2006 ja 2003. Vuonna 2009 Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen alu-

eella suoritetusta turvallisuustutkimuksesta on poimittu kaksi taulukkoa, jotka kuvaavat turvatto-

muuden tunnetta asuinalueella ja turvattomuuden tunnetta keskustassa. Turvattomuuden tunne

asuinalueella ja keskustassa - taulukoissa esitellään jonkinasteista turvattomuutta kokevien o/o-

osuudet. Taulukoista on nähtävissä, että Joensuun osalta turvattomuutta kokevien osuus sekä

asuinalueella, että keskustassa on vähentynyt vuoden 2006 turvallisuustutkimuksen tulokseen ver-

rattuna. Taulukot alla.

Turvattomuuden tunne asuinalueella

2003 2006 2009 Muutos (06-09) Poikkeama poliisilaitoksen keskiarvosta vuonna2009

146 Ilomantsi 13,2 5,4 6,1 -0,7 5,9

167 Joensuu 19,6 18,5 15,2 3,3 -3,3276 Kontiolahti 12,0 6,8 7,6 -0,8 4,4426 Liperi 13,1 5,0 12,1 -7,1 -0,2309 Outokumpu 19,4 7,5 15,3 -7,8 -3,3607 Polvijärvi 3,2 12,5 15,4 -2,9 -3,4248 Kesälahti 30,8 0,0 0,0 0,0 11,9260 Kitee 14,5 4,8 10,3 -5,5 1,7707 Rääkkylä 7,7 0,0 3,0 -3,0 8,9848 Tohmajärvi 14,8 0,0 2,6 -2,6 9,3176 Juuka 15,4 10,0 3,2 6,8 8,8422 Lieksa 7,4 7,8 11,6 -3,8 0,4541 Nurmes 12,2 8,3 8,8 -0,5 3,1911 Valtimo 9,1 8,3 11,8 -3,4 0,28480 Pohjois-Karjala 15,6 11,7 11,9 -0,2 0,0Koko maa 16,5 12,9 15,8 -2,9 -3,9

17

Turvattomuuden tunne keskustassa

Po

hjo

is-

Kar

jala

on

mu

ut-

to-

tap

pioaluetta, jolle tunnusomaista on väestön väheneminen ja keskittyminen taajama-alueille. Tämä

aiheuttaa myös pelastustoimen operatiivisten palveluiden tarpeen siirtymisen yhä enemmin näihin

taajamiin ja niiden lähiympäristöön. Väestön keskittyminen keskustaajamiin vaikeuttaa sopimus-

henkilöstön rekrytointia harvaan asutuilla alueilla ja sitä kautta voi vaikuttaa myös pelastuslaitok-

sen palvelutasoon. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla ennaltaehkäiseviä toimia syrjäytyneiden

osalta on entisestään lisättävä. Viranomaisyhteistyö tulee lisääntymään ja tiivistymään poliisin,

rajavartioston ja pelastuslaitoksen välillä harvaan asutuilla alueilla.

Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa on

viime vuosina kuollut noin seitsemän kertaa enemmän ihmisiä verrattuna liikenteessä kuolleiden

määrään. Tulevaisuuden uhkana on, että koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrä lisääntyy edelleen.

Suuronnettomuuksiin liittyvät riskit ovat aikaisempaa suurempia. Erityisen merkittäviä suuronnet-

tomuusriskejä ovat sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat laajat myrskytuhot, nopeasti kehittyvä, laaja

vaarallisten aineiden onnettomuus asutuskeskuksessa sekä laaja energiahuollon katkos. Pelastus-

laitoksen riskianalyysi- ja valmiussuunnittelussa on huomioitu suuronnettomuusriskien kasvami-

nen. Suuronnettomuussuunnitelma päivitetty vuoden 2009 aikana, joka on erillinen suunnitelma.

Nykyisessä Joensuun kaupungissa oli vuoden 2009 aikana yhteensä pelastustoimen hälytystehtäviä

1372. Määrä on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tähän on suurelta osal-

2003 2006 2009 Muutos (06-09) Poikkeama poliisilaitoksen keskiarvosta vuonna 2009

146 Ilomantsi 25,7 17,6 15,6 2,0 8,6

167 Joensuu 34,3 35,2 30,6 4,6 -6,3

276 Kontiolahti 22,5 21,6 18,5 3,1 5,8

426 Liperi 19,6 20,8 21,1 -0,2 3,2309 Outokumpu 21,4 15,8 25,0 -9,2 -0,7

607 Polvijärvi 6,9 17,4 33,3 -15,9 -9,1248 Kesälahti 46,2 0,0 5,9 -5,9 18,4

260 Kitee 30,0 23,8 23,0 0,8 1,3707 Rääkkylä 16,7 7,1 3,8 3,3 20,4

848 Tohmajärvi 18,2 4,3 3,2 1,1 21,0

176 Juuka 29,2 24,1 12,7 11,4 11,5422 Lieksa 25,0 24,7 21,3 3,4 3,0

541 Nurmes 20,0 22,2 15,2 7,1 9,1911 Valtimo 36,4 25,0 18,8 6,3 5,5

8480 Pohjois-Karjala 28,2 26,6 24,3 2,4 0,0

Koko maa 33,8 30,6 34,6 -4,0 -10,3

18

taan vaikuttanut väkimäärän kasvaminen ja tehtäväkentän laajeneminen. Vuoden 2009 aikana ny-

kyisessä Joensuun kaupungissa oli yhteensä 13000 sairaankuljetustehtävää. Ensihoitotehtävien

lukumäärät ovat olleet tasaisessa nousussa viime vuosien ajan. Lähitulevaisuudessa on odotetta-

vissa, että sairaankuljetustehtävien määrä on nousujohteinen. Tähän osaltaan vaikuttaa väestön

vanheneminen ja toisaalta terveystoimen rakennemuutokset, jolloin päivystysalueet laajenevat ja

päivystystoiminta keskittyy suurempiin keskuksiin.

Pohjois-Karjalan rajavartioston arvion mukaan rajaturvallisuustilanne säilyy P-K:n alueella vakaa-

na. Rajan läheisellä harvaan asutulla alueella, kuten Tuupovaara, korostuu erityisesti viranomais-

ten välinen yhteistoiminta kansalaisten turvallisuustarpeisiin vastaamiseksi. Keskeistä on saada

kuhunkin tarpeeseen soveltuva ja toimivaltainen viranomaisapu mahdollisimman nopeasti tapah-

tumapaikalle.

3.5. Lapset ja nuoret

Lapsiperheistä suuri osa voi paremmin kuin koskaan, mutta osalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden

pahoinvointi on lisääntynyt viime vuosien aikana. Nuorten psyykkiset ongelmat ovat kasvussa ja

tämä näkyy lastensuojelun ja erityisopetuksen tarpeen kasvuna. Ennaltaehkäisevän työn merkitys

korostuu.

Nuorten osallistumisen edistäminen ja syrjäytymisen estäminen on keskeinen asia. Koulutuksen ja

työelämän uran löytäminen ei ole enää itsestäänselvyys. Ammatillisen koulutuksen Pohjois-

Karjalassa keskeyttää noin 8 prosenttia ja kokonaan vaille koulutuspaikkaa jäävien määrä on kas-

vanut.

Oheiset tilastot osoittavat ne rikokset, joihin alle 18-vuotiaat nuoret pääasiassa syyllistyvät. (Lähde

PolStat)

Alle 15-vuotiaiden tekemät rikoslakirikokset

19

167 JoensuuIlmoitettu epäillyt rikoksina

arvoina 2005 2006 2007 2008 2009

Omaisuusrikokset 148 164 216 103 162

Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 6 25 38 20 16

Seksuaalirikokset 0 0 0 0 0

Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista jayleistä järjestystä vastaan 0 1 0 2 8

Rikokset rikoslain 42, 43 ta 44 lukua vastaan 0 0 3 18 4

Liikennerikokset 11 8 6 12 5Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset 2 2 5 4 12

Huumausainerikokset (uudet RL 50-luku) 0 1 0 0 1

15–17-vuotiaiden tekemät rikoslakirikokset


arvoina 2005 2006 2007 2008 2009

Omaisuusrikokset 128 127 134 222 102

Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 36 49 32 46 23

Seksuaalirikokset 2 2 5 5 1Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista jayleistä järjestystä vastaan 12 12 15 24 25

Rikokset rikoslain 42, 43 ta 44 lukua vastaan 2 3 9 7 5

Liikennerikokset 120 112 89 84 105Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset 2 8 13 24 19

Huumausainerikokset (uudet RL 50-luku) 9 8 3 9 4

Alle 18-vuotiaiden tekemät alkoholirikokset


arvoina2005 2006 2007 2008 2009

luvaton alkoholipitoisen aineen valmistus 0 0 0 0 0

alkoholipitoisen aineen välittäminen 1 1 1 1 0alkoholijuoman tai väkiviinan laitonhallussapito 117 111 47 46 60

muut rikokset alkoholilakia vastaan 0 0 0 0 3Kaikki alkoholirikokset 118 112 48 47 63

20

3.6. Monikulttuurisuus

Joensuussa on pysyvästi kirjoilla noin 1300 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Heistä noin 700

on venäläistaustaisia. Ulkomaisia opiskelijoita on kaupungissa vuosittain lähes tuhat. Lisäksi kau-

pungin kansainvälisyyteen vaikuttaa voimakkaasti myös vuonna 1993 perustetun Kontiolahden ja

2009 perustetun Kontioniemen vastaanottokeskusten sijainti kaupungin läheisyydessä. Vuoden

2009 lopussa vastaanottokeskusten asiakkaiden yhteismäärä on lähes 400 henkilöä. Joensuun seu-

dulla maahanmuuttajien määrä kasvaa ja erityisesti kotouttamisen alkuvaiheen sekä lasten ja nuor-

ten palvelujen toimivuutta tulee arvioida. Monikulttuuristuminen näkyy entistä selkeämmin ja

maahanmuuttajien palvelujen ja väestön asennekulttuurin kehittämiseen tulee löytää niin resursse-

ja kuin toiminnallisia menetelmiäkin. Maahanmuuttajapalveluita järjestävät lukuisat eri tahot, on

eri toimijoiden yhteistyö ja tiedonkulku tärkeää. Samalla on syytä kiinnittää myös huomiota ylei-

sen asennekulttuurin kehittymiseen.

3.7. Päihteiden käyttö

Joensuussa alkoholijuomien myynti on kasvanut muuta maata suuremmaksi viime vuosina. Runsas

alkoholinkäyttö voi pahimmillaan aiheuttaa henkilökohtaisia turvallisuusriskejä sekä lähipiiriin

pahoinvointia fyysisen väkivaltaisuuden ja pelon tunteiden lisääntyessä. Hyvinvoinnin ongelmat

ja palvelujen vajeet ovat syventyneet erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmaisilla sekä osalla

lapsista ja nuorista. Toisaalta nuorten asenteissa on päihteiden osalta tapahtunut positiivista kehit-

tymistä.

Alkoholin käyttö yleisissä anniskeluravintoloissa näyttää jonkin verran vähentyneen erityisesti

taloudellisen taantuman aikana. Tämän seurauksena yksityisillä paikoilla alkoholin käyttö sen si-

jaan lisääntyy, mikä ennakoi puolestaan sitä, että perhe- ja läheisväkivallan määrät tulevat lisään-

tymään. Perheväkivalta ja erityisesti nuorten häiriökäyttäytyminen ovat ainakin osin seurausta

joidenkin yksilöiden kokemasta tai todellisesta syrjäytymisestä yhteiskunnan ulkopuolelle. Poliisin

tietoon tulleiden yksityispaikkojen väkivaltarikosten tilastolliseen lisääntymisen vaikuttaa myös

ihmisten ilmoittamiskynnyksen selvä alentuminen. Väkivaltaan puuttumista vaikeuttaa se, että teot

tapahtuvat lähipiirissä ja yksityisissä tiloissa ja kaikki toiminta ei tule riittävän ajoissa viranomais-

ten tietoon.

21

Huumausainerikosten käyttörikosten määrä on kasvussa. Entistä vaarallisempien ja vahvempien

huumeiden, kuten heroiinin käyttäjäkunta on lisääntymässä. Yhtenä syynä tähän on kyseisen erit-

täin vaarallisen ja käyttäjälleen kalliin huumausaineen helppo saatavuus ja jakelukanavien tiukka

ylläpito Venäjän Karjalasta.

Huumausainerikollisuuteen liittyy poikkeuksetta kytkös omaisuusrikoksiin. Omaisuusrikoksilla

pyritään ainakin osittain rahoittamaan omaan käyttöön hankittujen huumeiden rahoitusta. Polku-

pyörävarkaudet näyttelevät merkittävää osaa varkausrikosten kokonaismäärässä. Tilastojen mu-

kaan polkupyörävarkauksien osuus on jopa 50 % varkausrikosten kokonaismäärästä. Viimeaikoi-

na on ollut havaittavissa, että anastettuja polkupyöriä on löytynyt huumausainekotietsintöjen yh-

teydessä. Myös kannettavat tietokoneet ja muu vastaava helposti saatava ja rahaksi muutettava

omaisuus kiinnostaa huumerikollisia.

Käyttörikosten osalla kysymys on omaan käyttöön hankitusta tai kasvatetusta huumausainemää-

rästä, jota käytetään viikoittain erilaisissa tilanteissa. Löydetyt ainemäärät ovat pieniä.

22

4. TURVALLISUUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010–2015

Turvallisuussuunnitteluun osallistuneet työryhmät ovat määritelleet painopistealueet, jotka esite-

tään seuraavaksi. Suunnitelman tarkoituksena on olla eräänlainen ”sateenvarjo”, jota tarkennetaan

ja kasvatetaan tulevien havaintojen ja kokemuksien perusteella. Suunnitelmasta ovat tarkoituksella

rajattu vähemmälle huomiolle yritys- ja tietoturvallisuus. Tämän turvallisuussuunnittelun yhtey-

dessä on pyritty vaikuttamaan yleiseen turvallisuuteen, jotta yrityksillä on turvalliset puitteet har-

joittaa toimintaa. Yritysten on itse osaltaan huolehdittava sisäisestä turvallisuudesta ja tarvittavien

suunnitelmien ylläpidosta.

Tietoturvallisuutta on käsitelty tarkemmin kaupungin valmiussuunnitelman yleisessä osassa. Tele-

operaattoreilla ja sähköyhtiöillä on omat varautumisvelvoitteensa, joilla pyritään turvaamaan kriit-

tisten toimintojen jatkuvuus. Joensuun kaupunki ostaa tietohallinnon tehtävät Pohjois-Karjalan

Tietotekniikkakeskus Oy:ltä, joka tältä osin vastaa valmiussuunnittelusta.

4.1. Rakennettu ympäristö

Ympäristön turvallisuus on yksi keskeinen yhdyskuntasuunnittelun tavoite. Ympäristössä ei tulisi

olla alueita, joissa liikkumista ja oleskelua kartetaan rikoksen kohteeksi joutumisen pelossa. Myös

liikenneonnettomuuksia voidaan ehkäistä hyvällä yhdyskuntasuunnittelulla.

23

Leikkipuistoihin liittyy erilaisia tapaturmariskejä kuten putoamis- ja kaatumisriskit sekä lasten

karkaamiseen liittyvät riskit. Riskejä voidaan pienentää hyvällä suunnittelulla ja leikkialueiden

sijoittelulla. Leikkialueiden tulisi olla näkyvillä paikoilla ja hyvin valaistuja, jolloin ne eivät hou-

kuttele asiattomaan oleskeluun ja ilkivaltaan. Leikkipaikkojen rakentamisessa otetaan huomioon

leikkipaikkojen turvallisuutta koskevat määräykset. Vastuu lasten valvonnasta ja välineiden

asianmukaisesta käytöstä on lasten vanhemmilla/ hoitajilla.

Tutkimukset osoittavat, että turvattomaksi ja epäsiistiksi koettu ympäristö lisää rikosten, onnetto-

muuksien ja tapaturmien todennäköisyyttä. Puistoissa ja yleisillä alueilla turvallisuuteen voidaan

vaikuttaa sekä kunnossapito- että puhtaanapitotoimilla. Roskaamisesta aiheutuvia erityisiä riskejä

ovat muun muassa huumeruiskut.

Ilmaston lämpeneminen tuo tulleessaan aivan uudenlaisia riskejä. Talvien leutoneminen ja sääolo-

jen vaihtelu on jo nyt muuttanut totuttua liikkumisympäristöä.

Liukastumis- ja kaatumistapaturmien riski kasvaa sääolosuhteiden vaihtelun lisääntyessä. Kevyen-

liikenteen väylien sekä tie- ja piha-alueiden kunnossapidossa joudutaan entistä enemmän panos-

tamaan liukkaudentorjuntaan turvallisuuden parantamiseksi. Väestön ikääntyminen lisää myös

kaatumistapaturmia ja kulkuväylien esteettömyyden merkitys korostuu entisestään.

Myös liikuntaverkoston ylläpidossa on otettava huomioon jatkossa erityisesti sääolosuhteiden vai-

kutukset luonnonjäällä sijaitsevien jääliikuntapaikkojen turvallisuuteen. Turvallisten käyttöaikojen

ajankohdat voivat tulevaisuudessa poiketa paljonkin siitä, mihin aiemmin on totuttu. Opastusta ja

tiedotusta tarvitaan erityisesti jäälatujen ja retkiluistelupaikkojen käyttöaikoihin liittyen.

Muita mahdollisesta sääolojen muuttumisesta johtuvia riskejä ovat tulvariskit. Tulvariskit osataan

ottaa jo huomioon kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa uusien rakennusten osalta. Alimpia ra-

kentamiskorkeuksia on tarkistettu ja viranomaisyhteistyötä tehdään ympäristökeskuksen kanssa.

Uusimmat suositukset alimmiksi rakennuskorkeuksiksi ovat vuodelta 2006 ja niissä varautuminen

on hyvää. Ongelman muodostavat vanhat alueet, joihin kohdistuvat riskit on otettava huomioon

valmiussuunnittelussa. Riskialttiita alueita ovat lähellä ranta-alueita sijaitsevat alueet sekä vanhat

rakennetut alueet, joilla on vielä sekaviemäröintijärjestelmä.

24

Esteettömyys

Esteettömyyteen tulee asumisen, asuinympäristön ja toimintaympäristön suunnittelussa kiinnittää

erityistä huomiota. Esteettömyyden huomiointi on tärkeä vammaisten, vanhusten ja liikuntarajoit-

teisten kannalta. Asumisen ja korjausrakentamisen osalta asiaan liittyvä ohjaus- ja neuvonta kuu-

luvat asuntotoimiston tehtäviin, kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun sekä liikenteen osalta

valmisteluvastuu on teknisellä virastolla ja palvelujen osalta asia koskee kaikissa hallintokunnissa

tapahtuvaa suunnittelua ja toimintaa. Vammaispalvelujen osalta tehtävät kuuluvat vielä erityisesti

sosiaali- ja terveystoimen vastuualueeseen.

Toimenpideohjelma

Riski Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Mittarit

Tapaturmat leikkipai-

koilla

Uusien alueiden sijoit-

tamisessa otetaan

liikenneturvallisuus

huomioon jo kaavoi-

tusvaiheessa

Suunnitelmat ja toteu-

tus täyttävät turvalli-

suusmääräykset

Leikkipuistojen käytön

turvallisuus:

- säännölliset välinei-

den tarkastukset

- korjaustoimet

- aitaaminen tarvittaes-

sa vesistöjen ja vilk-

kaiden väylien äärellä

- infotaulujen asenta-

minen

tekninen toimi / kaa-

voitus, kuntatekniikan-

suunnittelu, puistojen

ylläpito

Käyttäjät / käyttäjien

ilmoitukset havaituista

puutteista tärkeitä

jatkuvaa

4 krt/ vuosi

vahinkoilmoitukset

tarkastusraportit

toteutetut korjaustoimenpiteet

Tapaturmat ulkoliikun-

tapaikoilla

Ulkoliikuntapaikkojen

turvatarkastukset ja

infotaulujen asentami-

nen valittuihin kohtei-

siin

liikuntatoimi 2010- vahinkoilmoitukset

Tapaturmat retkeilyrei-

teillä

Retkeilyreittien hoito-

suunnitelmat ja kun-

nossapito

Infotaulujen asentami-

nen tärkeimmille

tauko- ja pysäköinti-

paikoille

liikuntatoimi, tekninen

toimi / metsät

2010tehdyt toimenpiteet

25

Tulvavahingot

valmiussuunnitelmien

päivittäminen tulvaris-

kikohteiden osalta

sekaviemärijärjestelmi-

en muuttaminen erillis-

viemäreiksi

tekninen toimi, riskialt-

tiit laitokset

tekninen toimi, Joen-

suun Vesi

2010

toimenpiteet sovitetaan

taloudellisiin resurssei-

hin

valmiussuunnitelma päivitetty

toteutetut kohteet

Omaisuus- ja henkilö-

vahingot yleisillä

alueilla

riskialttiiden kohteiden

kartoittaminen =>

korjaustoimien suunnit-

telu ja toteutus (esim.

valaistus, näkemäalu-

eet)

yleisten venesatamien

ja – laitureiden infotau-

lujen asentaminen.

kartoitus yhteistyössä

tekninen toimi, poliisi,

pelastuslaitos

tekninen toimi, pelas-

tuslaitos

kartoitus 2010

toimenpiteet sovitetaan

taloudellisiin resurssei-

hin

2010

tehdyt toimenpiteet

Liukastuminen ja

kaatuminen kadulla

toimenpiteet esteettö-

myyden parantamisek-

si, vanhusväestön

kannalta keskeisten

kohteiden ja reittien

kartoittaminen,

keliolosuhteiden mu-

kainen varustautumi-

nen

tekninen toimi, sosiaa-

li- ja terveystoimi

kartoittaminen 2010

toteutus vaiheittain

taloudellisten resurssi-

en puitteissa

tehdyt toimenpiteet

4.2. Kaupunki- ja palvelurakenteiden muutokset

Kaupunkirakenteen muuttuessa ja kaupunkikoon kasvaessa kuntalaisten pidentyvät asiointimatkat

ja reuna-alueiden syrjäytyminen muodostuvat turvallisuusriskiksi. Myös reuna-alueilla väestö

ikääntyy ja pitkät asiointimatkat tuottavat yhä enemmän ikäihmisiä liikenteeseen. Pitkät välimatkat

voivat aiheuttaa harvaan asuttujen alueiden kuntalaisissa turvattomuuden tunnetta (mm. pelastus-

ja poliisipalvelut). Sisäasianministeriön kesällä 2009 asettama HARVA-projekti pyrkii osaltaan

löytämään parhaita käytänteitä ja uusiakin avauksia harvaan asuttujen alueiden viranomaistoimin-

nan laadukkaaksi ja tehokkaaksi järjestämiseksi. HARVA-projektiin osallistuvat ensimmäisessä

vaiheessa Pohjois-Karjalan alueella mm. poliisi. tulli, pelastuslaitos, hätäkeskus ja rajavartiosto.

Perhe, sukulaiset ja ystävät muodostavat meille kaikille turvaverkoston, yhteisön jota kautta

luomme yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi työpaikalla oleva työyhteisö, naapurit tai toimivat lähipalve-

lut ovat täyttämässä yhteisöllisyyden tunnetta. Yhteisöllisyyttä voidaan tukea esimerkiksi asukas-

toiminnan sekä kylätoimikuntien avustamisen kautta. Sosiaalisen verkon katoaminen luo syrjäy-

26

tymistä. Samalla ongelmia alkaa yhä helpommin kasaantua ja tästä on enää lyhyt matka rikoskier-

teeseen, josta poispääseminen on hankalaa. Tätä varten on viranomaisten välillä oltava toimivaa ja

tehokasta yhteistyötä, jolloin saataisiin syrjäytymisvaarassa olevia tavoitettua ajoissa.

Pelastustoimen näkökulmasta suurimmat kaupunkirakenteen laajenemisesta aiheutuvat riskit liit-

tyvät alueiden saavutettavuuteen ja väestön ikääntymiseen. Avuntarve kasvaa yleensä iäkkään

väestön keskuudessa. Avun viivästyminen voi pahimmillaan aiheuttaa hengenvaaran. Avun saa-

minen oikeaan paikkaan mahdollisimman nopeasti edellyttää sekä ajantasaisia osoitejärjestelmiä

että katujen ja teiden kulkukelpoisena säilymistä myös harvaanasutuilla haja-asutusalueilla.

Toimenpideohjelma


palvelut/palvelujen

saatavuus eivät vastaa

palvelutarpeita

palveluverkkoselvi-

tyksien tekeminen

kaupunginhallitus,

kaupungin suunnitte-

lulautakunta, eri

toimialojen lautakun-

nat

2010- jatkuvaahyväksytyt palveluverkkoselvi-

tykset, asukaskyselyt

osoitejärjestelmän

jatkuva ajantasalla

pitäminen, tiedottami-

nen,

tekninen toimi,

osoitejärjestelmän

päivittäminen jatku-

vaa,

kaikilla kiinteistöillä on osoitteet

avun saamisen viiväs-

tyminen

pelastuslaitoksen

palvelutasopäätös

pelastuslaitos-

liikelaitoksen johto-

kunta

palvelutasopäätös

tarkistetaan 4-vuoden

välein

palvelutasopäätöksen mukainen

toiminta ja raportointi

asukasyhdistys- ja

kylätoiminnan ja

järjestöjen aktivoimi-

nen ja tukeminen

talous- ja strategiayk-

sikkö, tekninen toimi,

nuorisotoimi, järjestöt

2010-järjestöjen lukumäärä, järjestöjen

toiminta-avustushakemukset

Syrjäytyminen

työllisyysohjelma kaupunginhallitus vuosittainen pitkäaikaistyöttömien määrä

4.3. Ikääntyvä väestö

Melkein kaikki vanhukset haluavat asua omassa kodissaan niin kauan kuin mahdollista. Laitoshoi-

to on kallista, joten asunnon remontointi turvallisemmaksi on usein myös yhteiskunnalle edullinen

vaihtoehto. Jotta kotona asuminen toteutuisi mahdollisimman pitkään, on tärkeää kiinnittää huo-

miota turvallisuuteen. Joensuun kaupungin seniorineuvonta Ankkurin palveluohjaajat antavat tie-

27

toa ja ohjaavat myös ikääntyneen henkilökohtaisen turvallisuuden lisäämisestä. Seniorineuvonta

Ankkurin henkilöstön toteuttamien ennakoivien kotikäyntien avulla tavoitetaan kunakin vuonna 75

vuotta täyttäneitä joensuulaisia, jotka eivät vielä ole kunnallisen kotihoidon palvelujen piirissä.

Ennakoivalla kotikäynnillä tehdään asiakaskohtainen haastattelu, jossa myös turvallisuus on kes-

keinen teema. Käyntien tavoitteena on tukea kotona asumista ja saada tietoa kotona asuvien ikään-

tyvien henkilöiden tilanteesta ja tarpeista palvelujen suunnittelua sekä kehittämistä varten. Myös

kotihoidossa käydään asiakkaiden kanssa läpi asiakkaiden henkilökohtaista turvallisuutta. Lisäksi

Seniorineuvonta Ankkuri järjestää ajoittain turvallisuuteen liittyviä teemapäiviä.

Ikääntyvän kotona asumisen turvallisuutta voidaan parantaa useilla keinoilla. Tavalliseen puheli-

meen asennettava hälytyslaite eli turvapuhelin on usein hyvä apuväline yksin asuvalle vanhuksel-

le. Rannekkeessa olevaa hälytysnappulaa painamalla saa yhteyden esimerkiksi sukulaisen puheli-

meen tai turvapalveluun.

Ikääntynyt ihminen on hyvin altis kaatumaan. Yli 80 % vanhusten sairaalassa hoidetuista tapatur-

mista johtuukin kompastumisista ja liukastumisista. Kaatumista voidaan vähentää, kun kodin sisä-

ja ulkotilojen turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Kodin järjestys vaikuttaa ratkaisevasti turval-

lisuuteen. Usein tarvittavat esineet kannattaa säilyttää alhaalla ja harvemmin käytettävät yläkome-

rossa. Silloin, kun on pakko kiipeillä, kunnolliset taloustikkaat ovat turvallisemmat kuin tuoli tai

jakkara. Kotona kompastutaan kynnyksiin, irrallisiin pieniin mattoihin ja jatkojohtoihin. Myös

portaissa kompastutaan paljon.

On tärkeää, että kotona varmistetaan mahdollisimmat vaarattomat kulkureitit. Mattoihin voidaan

hankkia liukuesteet, niiden reunat voidaan kiinnittää teipillä tai laittaa huonekalujen alle. Pienet

irralliset matot poistetaan. Myös kynnykset on syytä poistaa ja irralliset johdot kiinnittää seinälis-

toihin pois lattioilta. Portaat merkitään selkeästi ja etureunoihin asennetaan liukuesteet. Myös va-

laistuksen tulee olla riittävä. Kaiteet ja tukikahvat eri tiloissa ehkäisevät hyvin kaatumisia.

Ikäihmisille sattuu myös paljon liukastumisia. Kotona voi liukastua esimerkiksi pesutiloissa tai

liian liukkailla lattioilla. Talvikelien aikaan on syytä kiinnittää huomiota jalkineiden valintaan.

Erityisen liukkailla keleillä ovat jalkineiden liukuesteet tarpeelliset ja apuvälineinä keppi tai käve-

lysauvat. Myös katujen sekä kiinteistöjen väylien kunnossapitoon tulee kiinnittää huomiota. Ilma-

tieteen laitos on käynnistänyt jalankulkijoille kohdistetun kelitiedottamisen talviajan liukkaista

keleistä radioasemilla ja tulevaisuudessa myös TV:n alueellisissa lähetyksissä. Kodin sisä- ja ulko-

tilojen kunnossapito on tärkeää ympäristön turvallisuuden kannalta.

28

Ympäristön parantamisen lisäksi keskeisiä keinoja ovat liikuntakyvyn edistäminen, ravitsemus-

neuvonta, sairauksien ja toimintavajavuuksien hoito, kuntoutus ja lääkityksen tarkastaminen. Ta-

loyhtiöiden tulee kiinnittää huomioita paloturvallisuuteen ja huomioida myös osaltaan väestön

ikääntymisen vaikutuksia suunnitelmissaan.

Ikärakenteen muutoksen vaatimia vanhuspalvelujen kehittämistoimia linjataan mm. vanhuspalve-

lustrategiassa. Strategiaa päivitetään parhaillaan ja työn on määrä valmistua vuoden 2010 alussa.

Toimenpideohjelma


tietämättömyys miten

voi lisätä henkilökoh-

taista turvallisuutta

ikääntymisen myötä

ennakoivat kotikäynnit

ja kotihoito: annetaan

tietoa miten ehkäistä

kotitapaturmia, van-

huspalveluhenkilöstön

koulutus

sosiaali- ja terveys-

toimi, järjestöt, pelas-

tuslaitos.

ennakoivien kotikäyntien luku-

määrä, yksin asuvat 75 vuotta

täyttäneet (% vastaavan ikäisestä

asuntoväestöstä), valistustilastot

kotien sisä- ja ulkoti-

lojen kunto

korjausrakentaminen,

kodin ympäristön

muuttaminen turvalli-

semmaksi

taloyhtiöt/hallitus,

asuntotoimi, sosiaali-

ja terveystoimi

korjaus- ja hissi-

avustushakemusten lukumäärät

liikuntakyvyn heikke-

neminen

terveys- ja liikuntapal-

velujen saatavuus,

seniorikortit

liikuntatoimi,

sosiaali- ja terveys-

toimi

2010- jatkuvaa

seniorikorttihakemuksien luku-

määrät

4.4. Lapset ja nuoriso

Valtion lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman strategiset painopisteet korostavat ennalta-

ehkäisevän työn merkitystä korjaaviin toimenpiteisiin nähden, palvelujärjestelmän toimivuutta

elämän siirtymä-, muutos- ja kriisivaiheissa, varhaista puuttumista ja tukea orastaviin ongelmiin,

poikkihallinnollista monitoimijuutta ja osaamisen turvaamista. Tärkeällä sijalla on myös päätök-

senteon lapsi- ja perhevaikutusten ennakointi, arviointi ja seuranta.

Joensuun kaupungin lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman visiona on ”Hyvinvoiva lapsi ja

nuori terveessä, turvallisessa ja virikkeellisessä kasvuympäristössä.” Hyvinvointisuunnitelma toi-

29

mii myös uuden lastensuojelulain edellyttämänä kaupungin lastensuojelun suunnitelmana. Uudes-

sa lastensuojelulaissa painotetaan ehkäisevää lastensuojelutyötä jonka tekemiseen tarvitaan monia-

lainen verkosto, jolla voidaan edistää lasten- ja nuorten tervettä ja turvallista kasvuympäristöä.

Nuorten keskeinen ongelma ei ole rikollisuus, vaan nuoren yleiset elinolosuhteet, joissa hän altis-

tuu rikosten tekemiselle. Lasten ja nuorten asioissa onkin olennaista löytää ne hoito- ja tukijärjes-

telmät, jotka kunkin nuoren kohdalla parantavat hänen elämänlaatuaan ja elinolosuhteita. Suurin

osa tukiverkoista rakentuu hyvin yleiselle taholle ja erityispalvelujen määrä on pieni, koska palve-

lujen tuottaminen on kallista pienille ryhmille.

Lasten ja nuorten rikoskierteen katkaisussa on tärkeää nopeat ja riittävät toimenpiteet, joiden kaut-

ta nuori voi kokea yhteiskunnan selkeän väliintulon ja puuttumisen sekä samalla löytää tarjotut

tukitoimenpiteet.

Lasten ja nuorten asioita varten on Pohjois-Karjalan poliisilaitoksella, Joensuun pääpoliisiasemal-

la, toiminut vuoden 2000 helmikuusta lähtien poliisilaitoksen ja Joensuun kaupungin yhteinen

nuortentiimi. Nuortentiimi on moniammatillinen ryhmä, jossa toimii kaksi poliisia, sosiaalityönte-

kijä ja erityisnuorisotyöntekijä sekä osa-aikainen sosiaaliohjaaja.

Nuortentiimin tehtäviin kuuluvat alle 18-vuotiaiden nuorten rikosten ja rikoskierteen ehkäisemi-

nen, alle 18-vuotiaiden nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä tukijärjestelmien liittäminen osaksi

rikosprosessia.

Nuortentiimin työssä korostuu toiminnan nopeus. Väliintulo tapahtuu mahdollisimman nopeasti

rikoksen tapahduttua. Keskeistä työssä on myös sosiaali- nuoriso- ja poliisityön ammattitaidon

yhdistäminen ja samanaikaisuus. Etuna toimintamallissa on mm. se, että eri viranomaiset voivat

toimia yhtä aikaa toisiaan häiritsemättä. Näin asian käsittely nopeutuu ja usein se voidaan hoitaa

samassa paikassa. Näin myös asiakas hyötyy, kun hänen ei välttämättä tarvitse asioida monessa

paikassa. Huomioitavaa nuorten tiimin työssä on myös se, että työn kohteena ovat mahdollisim-

man nuoret ensikertalaiset. Nuorten tiimin toiminnan painopiste on alle 15-vuotiaissa nuorissa eli

rikosvastuun ulkopuolella olevissa nuorissa. Näiden nuorten toimintaan puuttumisella on myös

merkittävää ennalta ehkäisevää vaikutusta. Sidosryhmäyhteistyön merkitys korostuu kaikilla toi-

minnan tasoilla.

30

Toimintaympäristön muuttuessa on riski, että palvelutarjonta ei seuraa riittävän nopeasti palvelu-

jen kysyntää ja palvelujärjestelmään muodostuu ”aukkoja”. Erityisesti nuorten kohdalla on riski,

että nuorilla ei ole riittävästi tarjolla harrastusmahdollisuuksia, mikä voi johtaa turvallisuusriskejä

aiheuttaviin lieveilmiöihin esimerkiksi päihteiden käytön lisääntymiseen. Tekemisen puutteeseen

voidaan vaikuttaa tuottamalla edullisia, erilaisia nuorten omaa aktiviteettia tukevia palveluja. Jär-

jestöjen ja vapaaehtoisten toiminta on tärkeä osa palvelujen tuottamista. Hallintokunnat voivat

vaikuttaa omien palvelujensa ajantasaisuuteen seuraamalla jatkuvasti palvelutarpeen muutoksia ja

kehittämällä toimintaa.

Palvelujen kohdentamisessa alle 10-vuotiaille tulee kiinnittää huomiota ennalta ehkäiseviin palve-

luihin. Mahdollisimman monelle tulee turvata pääsy osalliseksi iltapäivä- ja kerhotoimintoihin.

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on esitetty oppilaiden turvallisuuskortin kehittämistä osana

peruskoulutusta. Tavoitteena on turvallisuuskorttikoulutuksen käynnistäminen Joensuun peruskou-

luissa vuoden 2011 aikana.

Harrastusmahdollisuuksien turvaaminen erityistä huomiota vaativille nuorille on käynnistetty vuo-

den 2009 aikana. Hankkeessa on mukana kaksi pilottikoulua, joissa nuorille järjestöjen kautta py-

ritään järjestämään sopivia harrastusmahdollisuuksia.

Joensuun kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa on laadittuina turvallisuuskansiot, jotka pitävät

sisällään pelastussuunnitelmat. Niiden tarkoituksena on taata turvallinen toimintaympäristö. Suun-

nitelmia päivitetään yhteistyössä eri viranomaisten kanssa säännöllisin väliajoin.

Toimenpideohjelma

Riski Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Mittaristo

riittämätön turvallisuus-

tietousturvallisuuskortti

lapsiperhepalveluiden

koordinaatioryhmä

(LAKO)

2011 kortin suorittaneiden lukumäärä

riittämätön toiminnan

turvallisuus

koulujen ja päiväkotien

turvallisuuskansioiden

laatiminen ja päivitys

koulutoimi/rehtorit,

sosiaali- ja terveystoi-

mi/päiväkodit

2010kaikilla kouluilla ja päiväko-

deilla päivitetyt suunnitelmat

31

erityistä huomiota

tarvitsevat nuoret-

hanke

nuorisotoimi 2010hankkeeseen osallistuvien

nuorten lukumäärä

aamupäivä-, iltapäivä-

ja muun kerhotoiminta

koulutoimi, nuoriso-

toimi2010-

kerhojen ja osallistujien luku-

määrä

nuorille suunnattujen

verkkopalvelujen

kehittäminen

nuorisotoimi 2010- kontaktien lukumäärä

nuorten osallisuus ja

vaikuttaminen

nuorisotoimi, koulu-

toimi2010-

oppilaskuntien määrä, aktiivi-

sesti toimiva nuorisovaltuusto

työpajatoimintaJoensuun nuorisovers-

tas ry2010-

alle 25-vuotiaiden nuorten

työttömien lukumäärä

ammattistarttiPohjois-Karjalan

koulutuskuntayhtymä2010-

koulutuksen ulkopuolelle

jääneet 17–24-vuotiaat

työllisyysohjelma henkilöstöyksikkö 2010- kesätyöpaikkojen lukumäärä

syrjäytyminen

lasten ja nuorten

rikosten ennaltaehkäisynuorten tiimi 2010-

nuorten rikosten tekijöiden

lukumäärä

4.5. Monikulttuurisuus

Vuodesta 2005 alkaen monikulttuurisuus on ollut yksi kaupungin kansainvälistymisstrategian alu-

eista, jossa on painotettu positiivisuutta ja kotikansainvälistymistä. Asiaa on linjattu lähinnä strate-

giatasolla kansainvälisyystoimikunnassa. Kaupunginhallitus on myös hyväksynyt ”Kulttuurisesti

monimuotoistuva Joensuu” – ohjelman vuosille 2007–2012.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2009 uuden Joensuun kaupungin päästrategian ”Kanta-

vat siivet”. Siihen on yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi kirjattu ”Monikulttuurisuuden ja su-

vaitsevaisuuden edistäminen”.

Suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista edistämään on Joensuuhun perustettu maahanmuuttaji-

en matalan kynnyksen neuvontapiste syyskuussa 2009. Toiminnasta vastaa Pohjois-Karjalan Sosi-

aaliturvayhdistys ry Kansalaistalon tiloissa (osoite: Torikatu 20) ja kaupunki toimii neuvontapis-

teen pääasiallisena rahoittajana. Matalan kynnyksen neuvontapiste on tarkoitettu ohjaamaan asiak-

kaita oikeisiin palveluihin. Neuvontapisteessä maahanmuuttajia myös neuvotaan ja avustetaan

viranomaispalveluasioissa.

32

Joensuussa toimii monikulttuurinen kohtaamispaikka Vatakka, jonka toimintaa järjestää ja koor-

dinoi SPR. Joensuun kaupunki tukee toimintaa vuokratuen kautta. Vatakassa kokoontuu mm.

joukko ystävyysseuroja ja vastaavia monikulttuurisuuteen liittyviä yhdistyksiä.

Kotouttamislain mukaan maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi ja tukemiseksi laaditaan

kunnissa kotoutumisohjelma. Joensuun kaupunki on parhaillaan päivittämässä omaa kotouttamis-

ohjelmaansa. Kotouttamisohjelman tarkoituksena on edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutu-

mista ja sopeutumista uuteen kotimaahan.

Uusi Joensuun kaupungin kotouttamisohjelma on valmistunut loppuvuodesta 2009. Valtakunnan

tasolla kotouttamislakia ollaan uudistamassa ja tämä aiheuttaa sen, että myös Joensuussa kotout-

tamisohjelma päivitetään vastaamaan uutta lakia.

Joensuun kaupungin kotouttamisohjelmassa kuvataan maahanmuuttajien palveluiden nykytilanne

hallintokunnittain. Ohjelmassa päätetään myös maahanmuuttajien palveluiden kehittämistavoitteet

ja toimenpiteet sekä konkreettiset toimenpiteet vuosille 2010-2012.

Väestöpohja monikulttuuristuu. Suomeen on tullut vuoden 2008 aikana 700 alaikäistä turvapai-

kanhakijaa ja kaikkiaan 5000 maahanmuuttajaa. Joensuun seudulla maahanmuuttajien määrä myös

kasvaa ja erityisesti myös lasten ja nuorten palvelujen toimivuutta tulee arvioida. Samalla on syytä

kiinnittää myös huomiota yleisen asennekulttuurin kehittymiseen.

Toimenpideohjelma


ajantasaisen kotoutta-

misohjelman laatimi-

nen

kaupungin hallitus

monikulttuurisuuden

tiedostaminen ja

tarvittava huomioimi-

nen palveluissa.

kaikki hallintokunnat

monikulttuurisuuden

huomioimattomuus

palvelujen järjestämi-

sessä ja kehittämisessä

tehokas alkuvaiheen

kotouttaminen, ml.

kielikoulutus

TE-keskus, sosiaali-

toimi, järjestöt

jatkuvaa voimassa oleva

kotouttamisohjelma

33

maahanmuuttajanuor-

ten määrän seuraami-

nen ja siinä tarvittavien

tukitoimenpiteiden

ottaminen osaksi

perustyötä.

sosiaalitoimi, koulu-

toimi, nuorisotoimi,

kulttuuritoimi, järjestöt

maahanmuuttajanuor-

ten kanssa tehtävän

työn menetelmien

kehittäminen

nuorisotoimi

/HUMAK/

vyöhykehanke

monikulttuurisuuteen

ja maahanmuuttajapal-

veluihin liittyvien

organisaatioiden ja

toimijoiden koordinaa-

tion kehittäminen

sosiaalitoimi, koulu-

toimi, nuorisotoimi,

kulttuuritoimi, järjestöt

jatkuvaa voimassa oleva

kotouttamisohjelmamonikulttuurisuuden

huomioimattomuus

palvelujen järjestämi-

sessä ja kehittämisessä

matalan kynnyksen

neuvontapiste

kaupungin hallitus, P-

K:n sosiaaliturvayhdis-

tys

2009- asiakasmäärät

rasistinen käyttäytymi-

nen ja rikollisuus

rasististen ilmiöiden

tunnistaminen ja

seuranta

kaupungin hallinto-

kunnat ja järjestöt,

nuorisotoimi sekä

poliisi

jatkuvaa poliisin tietojärjestelmä

4.6. Päihteet

Päihtyneiden kokonaismäärä Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen alueella on lievässä laskussa, kuten

muuallakin Suomessa. Alueelliset erot poliisilaitoksen sisällä ovat nähtävillä. Tietyillä alueilla

päihtymys kiinniotot ovat kasvussa. Näillä alueilla olevat syvästi alkoholisoituneet henkilöt kas-

vattavat hälytysmääriä ja säilöönottoja merkittävästä. Samalla nämä henkilöt työllistävät muitakin

viranomaisia (terveydenhoito, sairaankuljetus, sosiaalitoimi). Päihtyneiden lukumäärissä näkyy

selkeästi selviämisaseman puute.

Päihteidenkäytön lisääntyminen muodostuu turvallisuusriskiksi turvattomuuden tunteen ja häiriö-

käyttäytymisen lisääntyminen kautta. Päihteiden käytön lisääntyessä muun muassa väkivallan ja

päihtyneenä liikenteessä olon kasvaminen on jo ongelma itsessään, mutta vaikuttaa myös ympäris-

töön tuottaen kerrannaisvaikutusta. Lisäksi moniongelmaisuus (mm. yhtäaikaiset päihde- ja mie-

lenterveysongelmat) yleistyy ja päihteiden käytöstä mahdollisesti lähtevästä yhteiskunnasta syrjäy-

34

tymisen kierteessä myös asunnottomuus kasvaa. Ikääntyvän väestön osan kasvaessa myös vanhus-

ten päihteiden käyttö muodostuu suuremman kokoluokan kysymykseksi kuin tähän saakka.

Päihdeongelmien kasvua voidaan hillitä varhaisen puuttumisen avulla, muun muassa Audit- ja

kouluterveyskyselyjen sekä työttömien terveystarkastusten avulla. Päihdeongelmien havaitsemi-

nen ja niihin puuttuminen tulisi ottaa laajasti yhteiskunnassa vastuuksi. Päihdeongelmiin tarjotta-

vaan hoitoon ohjaaminen tulisi olla matalalla kynnyksellä tapahtuvaa.

Panostetaan ehkäisevään päihdetyöhön ja varhaiseen puuttumiseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi

ja sosiaalisten ongelmien ketjun katkaisemiseksi. Korostetaan vanhempien osuutta tässä työssä

lapsiin ja nuoriin liittyvässä päihdetyössä. Lähes kaikki toimenpiteet edellyttävät hallintokuntien

yhteistyötä ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa ja osittain myös paikkakunnan yrittäjien

kanssa (K-18 kampanja). Hyödynnetään jo laadittuja tehtäväalueeseen liittyviä strategioita ja toi-

mintaohjeita, joiden käyttöön arkipäivässä tulisi kiinnittää lisää huomiota.

Päihdehuollon avohoidossa on oltava kattava hoitoketju. Ongelmat liittyvät asumiseen, jota voitai-

siin helpottaa esimerkiksi tukihenkilötoiminnalla ja selviämisaseman/yömajan perustamisella. Sel-

viämisaseman puute on ollut viimeisten vuosikymmenien ajan suuri ongelma päihdehuollon ket-

jussa, koska päihtyneelle asunnottomalle henkilölle ei ole ollut tarjolla paikkaa minne mennä.

Nuorille tarkoitettu päiväkeskustoiminta tulisi toimimaan avohoidon tukipalveluyksikkönä ja sen

tavoitteena olisi auttaa syrjäytymisuhan alaisena olevia ja jo syrjäytyneitä nuoria. Esimerkkinä

ovat opiskelusta ja työelämästä putoamassa olevat nuoret.

Toimenpideohjelma


nuorten alkoholisoitu-

minen, uhriutuminen ja

järjestyshäiriöt

alkoholin myynnin javälittämisen estäminenalaikäisille yhteistyöllä

(K18).

poliisi, kauppiaat,

alkoholitarkastajat2010–2011

poliisin tietojärjestelmä: alko-

holirikkomukset

yleisen järjestyksen ja

turvallisuuden vaaran-

tuminen

julkijuopotteluun puutu-

taan järjestyslain suomin

oikeuksin

poliisi 2010-poliisin tietojärjestelmä: järjes-

tyslakirikkomukset

yleisen järjestyksen ja

turvallisuuden vaaran-

tuminen

päihtyneet ja samalla

yleistä järjestystä häirit-

sevät henkilöt poistetaan

poliisi 2010–2011poliisin tietojärjestelmä: päih-

dekiinniotot

35

kouluissa tapahtuvavalistus ja ohjaaminen

poliisi, koulukuraattorit,

koulutoimi, nuorisotoi-

mi

jatkuvaa valistustilastot

vanhempien tukeminenkoulutoimi,

vanhempainyhdistykset2010–2011

varhaisen tuen

puuttuminen

tukihenkilötoiminnankehittäminen sosiaali- ja terveystoimi 2011- toiminnan käynnistyminen

huumausaineiden

käytön lisääntyminen

tunnistetaan huumausai-neiden käyttäjät ja käyt-

töympäristö.

tiivistetään yhteistyötäviranomaisten ja sidos-

ryhmien välillä

poliisi, koulutoimi,

sosiaali- ja terveystoimi,

pelastuslaitos, 3-sektori

2010 - jatkuvaapoliisin tietojärjestelmä: huu-

mausaineiden käyttörikokset

4.7. Rikollisuus

Poliisin arvion mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tila säilyvät kohtalaisen hyvinä koko

maakunnan alueella. Omaisuusrikosten taso säilyy keskimääräistä alhaisempana, mutta henkeen ja

terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä pysyy keskimääräistä korkeammalla tasolla. Väestön

ikääntyessä rikosten kokonaismäärä laskee, koska iäkkäämmät ihmiset tekevät vähemmän rikoksia

ja joutuvat harvemmin rikoksen uhriksi. Toisaalta lisääntyvä työttömyys saattaa lisätä alkoholin

käyttöä ja siitä aiheutuvia poliisin tehtäviä.

Syrjäytymiskehitys jatkuu ja se yhdessä runsaan päihteiden käytön kanssa lisää väkivaltaa ja nuor-

ten häiriökäyttäytymistä. Kouluturvallisuuden aleneminen koskee myös Pohjois-Karjalaa. Poliisi

joutuu tekemään yhä enemmän yhteistyötä sosiaali- ja terveysviranomaisten ja kouluviranomaisten

kanssa.

Väestön keskittyminen Joensuun ympäristöön ja seutukunnissa kuntakeskuksiin asettaa poliisille

ja myös muille viranomaisille haasteen, miten turvata syrjäseutujen valvonta- ja hälytyspalvelut,

poliisin lupapalvelut sekä kansalaisten turvallisuuden tunne kohtuullisella tasolla. Tältä osin poliisi

tekee yhä enemmän yhteistyötä rajavartioston, pelastusviranomaisten sekä hätäkeskuksen kanssa.

Kansainvälistyminen näkyy myös Pohjois-Karjalassa. Maahanmuutto lähialueelta Venäjän Karja-

lasta lisääntyy jonkin verran, mutta laajamittaista maahanmuuttoa ei ole näköpiirissä. Toimeentu-

lon epävarmuus Venäjän Karjalassa tulee jossain määrin näkymään rikollisuuden kasvuna myös

Pohjois-Karjalan maakunnassa. Maakunnassa on kesäisin ja syksyisin huomattava määrä luonnon-

36

tuotteiden poimijoita Venäjältä ja Aasiasta. Maakuntaan sijoitettujen turvapaikanhakijoiden luku-

määrä lisääntyy ja sen myötä lisääntyvät myös ulkomaalaisvastainen ja rasistinen käyttäytyminen.

Baltian maista saapuvat kerjäläiset, kaupustelijat ja rikolliset ovat yleisiä maakunnassa. Ulkomaa-

laisvalvonta yhdessä PTR-viranomaisten kanssa lisääntyy.

Tietotekniikka-, talous- ja ympäristörikoksia esiintyy myös Pohjois-Karjalassa, mutta ne eivät

muodosta erityistä alueellista ongelmaa.

Järjestäytynyt rikollisuus on vähitellen rantautumassa myös Pohjois-Karjalaan.

Väkivaltarikollisuuden vähentyminen (sis. läheisväkivalta, syrjäytyminen ja rasistiset rikokset)

Väkivaltarikollisuuden vähentäminen analysoituun ja kokemusperäiseen tietoon pohjautuvalla

kohdevalinnalla sekä jatkuvalla seurannalla otetaan poliisilaitoksen ongelmakeskeisen toiminta-

mallin luomiseksi. Erityisesti aktiivista ja suunnattua valvontaa kohdennetaan ongelmakohteisiin

kuten yleisiin paikkoihin, joissa tapahtuu väkivaltarikoksia. Samoin ravintolat ja niiden lähialueet

saatetaan kohdennetun valvonnan alaiseksi.

Lähisuhdeväkivala tunnistetaan kaikessa poliisitoiminnassa ja siihen puututaan poliisin ja viran-

omaisyhteistyön avulla. Lähisuhdeväkivaltatilaan puututaan ohjaamalla asianomistajan tueksi heti

akuutissa vaiheessa sosiaalitoimen viranomaiset jo siinä vaiheessa, kun tapahtuman toinen osapuo-

li on mahdollisesti poliisin suojissa.

Rasistinen käyttäytyminen ja siihen liittyvät teot tunnistetaan valvonnassa ja rikostutkinnassa. Il-

miöön puututaan nopeasti ja tehokkaasti. Suhtautumisessa rasistiseen käyttäytymiseen poliisilai-

toksessa on nollatoleranssi.

Sidosryhmäyhteistyö

Paikallinen sidosryhmäyhteistyö toimii maakunnan alueella niin, että yhteistyö poliisin ja kaikkien

kuntien viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa on kattavaa ja toimivaa. Kunnalliset turvalli-

suussuunnitelmat toimivat yhteistyön perustana. Suunnitelmissa määritellään toimenpiteet yleisten

paikkojen häiriökäyttäytymisen ja väkivallan vähentämiseksi ja luodaan toimivia yhteistyömuotoja

perhe- ja läheisväkivallan ennalta estämiseksi ja alkoholihaittojen vähentämiseksi.

37

Turvapaikka- ja ulkomaalaisasiat

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos (PTR) tekevät yhteistyössä ulkomaalaisvalvontaa säännöllisesti

vuosittain erikseen laadittujen valvontasuunnitelmien mukaisesti. Kenttävalvontaa painotetaan

laittomaan maassa oleskeluun, laittoman maahantulon järjestämiseen ja luvattomaan työntekoon.

Valvonnassa ja tutkinnassa kiinnitetään huomio turvapaikkahakemusten väärinkäyttöön ja sen

yhteyteen liittyviin rikoksiin. Ulkomaalaisvalvonta nivelletään osaksi päivittäistä poliisin valvon-

tatehtävää.

Toimenpideohjelma


yleisten paikkojen

turvattomuus

näkyvä valvonta, kamera-

valvontapoliisi, tekninen toimi poliisin analyysitoiminta

turvattomuuden

lisääntyminen

rikoksen uhriutumisen

estäminen valistustoimin-

nalla

poliisi, järjestöt ja eri

viranomaistahot

2010–2012

poliisin turvallisuustutkimus

kokonaiskuvan puut-

tuminen

yhteistoiminnan ja tieto-

jen vaihdon lisääminen

eri viranomaistahojen

välillä (lähisuhdeväkival-

ta)

poliisi, pelastustoimi,


koulutoimi.

2010–2012 analysointi

ei puututa lähisuhde-

väkivaltaan

lähisuhdeväkivallan

tunnistaminen, puuttumi-

nen ja ennaltaehkäisy

lainsäädännön keinoin

(mm. lähestymis- ja

matkustuskiellot)

sosiaali- ja terveystoimi

poliisi2010–2012

lähestymis- ja matkustuskieltojen

lukumäärät, rikosilmoitusten

lukumäärät, turvakotiasiakkaiden

lukumäärä

4.8. Onnettomuudet

Kansanterveyslaitos teki selvitystyön Pohjois-Karjalan alueella tapahtuvista kuolemaan johtaneista

tapaturmista. Selvityksen mukaan vuosina 1996–2007 suurimmat onnettomuustapausryhmät olivat

kaatuminen ja putoaminen (451 kpl), liikennetapaturma moottoriajoneuvolla (155 kpl) ja alkoho-

limyrkytys (155 kpl) sekä hukkuminen (76 kpl). Kaatumistapaturmia käsitellään tarkemmin väes-

tön ikärakenteen muutoksien toimenpideohjelmassa ja toisaalta vapaa-ajan tapaturmien toimenpi-

38

teissä. Liikennetapaturmien ennaltaehkäisyä käsitellään liikenneturvallisuusosiossa. Alkoholiin

liittyvät toimenpiteet tulevat esille päihteiden toimenpideohjelmassa. Hukkumistapaturmiin ote-

taan kantaa rakennettu ympäristön toimenpideohjelmassa.

4.8.1. Liikenneturvallisuus

Liikenneonnettomuuksissa menehtyi vuonna 2008 neljä henkilöä ja loukkaantuneita 76 henkilöä.

Eriasteisia liikennerikkomuksia Joensuu alueella on poliisin tietoon tullut runsaat 3300 kpl vuonna

2008. Näistä liikenneturvallisuuden vaarantamisia (sisältää mm. liikenneonnettomuudet) oli 825

kpl. Onnettomuuksien ehkäisyssä pääpaino on valvonnan lisäksi liikenneympäristön parantamises-

sa ja turvalaitteiden käyttämisessä. Lisäksi mopo- ja moottoripyörä sekä kevyenliikenteen onnet-

tomuuksiin tulee jatkossa kiinnittää huomiota valvonnalla ennalta estävästi.

Päivittäisistä riskeistä suurimmat liittyvät liikenteeseen. Samalla kun liikenneympäristö on liiken-

nesuoritteiden kasvaessa muuttunut entistä vaativammaksi, on myös vanhenevan väestön osuus

liikenteessä kasvanut. Tämä tuo aivan uudenlaisia haasteita sekä liikennesuunnittelulle että liiken-

nevalvonnalle. Liikenneturvallisuuden kehittymistä seurataan jatkuvasti analysoimalla onnetto-

muustilastoja. Tietoja käytetään hyväksi liikenneturvallisuussuunnitelmien laatimisessa. Liikenne-

turvallisuussuunnitelmista ajan tasalla ovat Joensuun kantakaupungin, Enon ja Tuupovaaran aluei-

den suunnitelmat. Kiihtelysvaaran ja Pyhäselän liikennesuunnitelmat ovat vanhentuneita. Py-

häselän suunnitelmaa on päivitetty hallintokuntaisella osiolla vuonna 2008. Liikenneturvallisuus-

suunnitelmissa otetaan huomioon sekä tarvittavat rakenteelliset ja liikennejärjestelmään liittyvät

toimenpiteet että asennekasvatus. Liikenteessä turvallisuusriskin muodostavat aina myös normaa-

lista poikkeavat tilanteet kuten tapahtumiin tai rakentamiseen liittyvät liikennejärjestelyt.

Toimenpideohjelma


liikenneturvallisuuden

heikkeneminen

liikenneturvallisuus-

suunnitelmat:

- päivittäminen

- toteutusohjelmat

tekninen toi-

mi/tiehallinto max 10 v. jatkuvaa suunnitelmat ajan tasalla

39

liikenneturvallisuuteen

liittyvä poliisin ja teknisen

viraston jatkuva yhteistyö ja

onnettomuus tilastojen seu-

ranta => valvonta, ongelma-

kohteiden tunnistaminen ja

liikennejärjestelyt

tekninen toimi,

poliisi

liikennekasvatus ja asenne-

muokkaus

vanhemmat, koulu-

toimi, poliisi

liikenneonnettomuudet

vanhusväestön ajokyvyn

arviointi

terveydenhuolto,

läheiset

liikenneonnettomuustilastot

liikenneonnettomuudet,

tapaturmat

Tilapäiset liikennejärjestelyt,

kadulla tehtävien töiden luvat,

valvonta, ohjeistus ja määrä-

ykset

tekninen virasto

yhdessä toimijan

kanssa

jatkuvaa

liikenneonnettomuustilastot,

vahinkoilmoitukset

valistustoiminnan tarjonnan

lisäyspoliisi, pelastuslaitos 2010-2012 liikenneonnettomuustilastot

valvonnan teematoiminta

paikallisesti

poliisi, tekninen

toimijatkuvaa toteutetut valvonnat

liikenneturvallisuuden

heikkeneminen

liikennevalo- ja ajotapaval-

vonta

taajamassa

poliisi jatkuvaatoteutetut valvonnat,’ rike’-

tilastot

4.8.2. Vapaa-ajan tapaturmat

Väestön ikääntyminen, lisääntyvä vapaa-aika ja kasvava alkoholin kulutus lisäävät koti- ja vapaa-

ajan tapaturmariskiä. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tapaturmakuolleisuudesta valtaosan

muodostavat työajan ulkopuolella tai muualla liikenteessä tapahtuvat tapaturmat. Tapaturmissa

kuolee Suomessa vuosittain yli 3000 ihmistä.

Valistus ja neuvonta ovat pääasiallisia keinoja vaikuttaa ennaltaehkäisevästi vapaa-ajan tapatur-

miin. Sillä vaikutetaan asenteisiin oikeiden käytäntöjen omaksumiseksi ja vaaratilanteiden välttä-

miseksi kotona ja vapaa-aikana. Tätä varten pelastuslaitos lisää valistustoimintaa ja tekemään sitä

yhä enenevissä määrin yhteistyönä eri toimijoiden kanssa.

ToimenpideohjelmaRiski Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Mittaristo

PaloturvallisuusV vapaa-ajan tapaturmien

dsdsds lisääntyminen

valistustoiminnan

tarjonnan lisäys ja

kohdentaminen

pelastuslaitos, järjestöt jatkuvaa valistustilastot

40

4.8.3. Tulipalot

Vuonna 2009 nykyisen Joensuun kaupungin alueella sattui yhteensä 24 rakennuspaloa, joissa ei

sattunut yhtään kuolemaan johtanutta menetystä. Rakennuspalojen ja niistä aiheutuneiden vahin-

kojen määräksi arvioitiin vuoden 2009 aikana yhteensä 7.200.000 €. Uhattuna olleen omaisuuden

arvoksi arvioitiin noin 27.000.000 €.

Pelastuslaitos määritteli pääpainoksi tulipaloihin liittyen ennaltaehkäisyn, joka jakaantuu asumisen

paloturvallisuuteen sekä tuhopolttojen ennaltaehkäisyyn. Asumisen paloturvallisuuteen liittyen

pelastuslaitos on tehnyt jo useita vuosia kiinteää yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen kanssa

muun muassa kouluttamalla sosiaalitoimen henkilöstöä. Tätä yhteistyötä halutaan jatkaa ja tiivis-

tää toimijoiden kesken. Sairaaloissa, vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa ja muissa erityisryhmien

palveluja asuinrakennuksissa paloturvallisuustason riittävyys testataan pelastussuunnitelman liit-

teenä olevalla turvallisuusselvityksellä. Turvallisuusselvitykset ovat osoittaneet, että 35 kohteista

tulee suojata automaattisella sammutuslaitteistolla. Vuoden 2009 alussa näistä 9 oli toteuttanut

automaattisen sammutuslaitteiston asennuttamisen. Hoiva- ja hoitolaitosten suojaaminen auto-

maattisilla sammutuslaitteistoilla on mainittu myös sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Pelastuslai-

toksen tavoitteena on että turvallisuusselvitysten edellyttämät toimenpiteet toteutetaan mahdolli-

simman nopeasti. Riittävän paloturvallisuustason saavuttamiseksi tulee turvallisuustekniikka ulot-

taa tulevaisuudessa myös erityisryhmien kodinomaiseen asumiseen.

Koulujen ja pelastuslaitoksen välisen kumppanuusohjelman tavoitteena Pohjois-Karjalassa on

opettaa koulujen turvallisuusvastaavat toteuttamaan päivittäistä turvallisuutta omassa koulussaan.

Tavoitteena on vuoteen 2013 mennessä saada jokaiselle Pohjois-Karjalan koululle pelastuslaitok-

selta turvallisuuskumppani. Pelastuslaitoksen turvallisuuskumppani ja koulun vastuuhenkilö kehit-

tävät yhdessä koulun turvallisuutta. Turvallisuuskumppanuudella pyritään vaikuttamaan myös

kotien paloturvallisuuteen.

Tuhopolttoihin liittyen Suomen pelastusalan keskusjärjestö on lähtenyt liikenteeseen tulipysäkki-

hankkeella, jonka tarkoituksena puuttua lasten luvattomaan tulenkäyttöön yhteistyössä sosiaali-,

terveys ja pelastuslaitoksien sekä poliisien kanssa.

41

Vuosittain järjestetään Suomen pelastusalan keskusjärjestön järjestämänä peruskoulun kahdeksas-

luokkalaisille Nou-hätä kilpailu, jonka tavoitteena on lisätä nuorten tietämystä tulipalojen ja mui-

den onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

Toimenpideohjelma


tulipalot

palovahinkojen ehkäi-

sy taloyhtiöiden suun-

nitelmien sekä neu-

vonnan ja oppaiden

avulla

Taloyhtiöt/hallitus,

pelastuslaitos,

Sosiaali- ja terveystoi-

mi/Ankkuri

/palveluneuvojat

onnettomuustilastot, vakuutus-

yhtiöiden vahinkotilastot

erityisryhmien asumi-

nen paloturvallisuudel-

taan riittämättömissä

asunnoissa tai hoitolai-

toksissa

turvallisuusselvitysten

ja niiden edellyttämien

toimenpiteiden tekemi-

sen lisäys

pelastuslaitos, sosiaali- ja

terveystoimi, yksityiset

palveluntarjoajat

tehtyjen turvallisuusselvitysten

ja tehtyjen toimenpiteiden

lukumäärä

riittämätön turvallisuus

tietouskumppanuushanke pelastuslaitos, koulut koulutettavien lukumäärä

tuhopoltot

Tulipysäkki hanke,

valistus ja neuvonta,

rakentamisen valvonta

pelastuslaitos, SPEK,

rakennusvalvontaviran-

omainen, koulut

onnettomuustilastot, koulutetta-

vien lukumäärä

riittämätön turvallisuus

tietousNou-hätä kilpailu SPEK, pelastuslaitos

jatkuvaa

Valistustilastot

4.9. Suurtapahtumat

Turvallisuuteen liittyvät riskit lisääntyvät aina myös suurtapahtumien yhteydessä. Suurtapahtumi-

en yhteydessä riskit koskettavat aina merkittävää ihmisjoukkoa kerrallaan. Suurtapahtumiin liitty-

vät riskit voidaan jakaa itse tilaisuuden riskeihin (esim. Areenan tapahtumat) ja muuhun toimin-

taan vaikuttaviin riskeihin (liikenteen lisääntyminen, yleiset järjestyshäiriöt tms.). Päävastuu tur-

vallisuussuunnittelusta kuuluu aina tapahtuman järjestäjälle. Ohjeet yleisötilaisuuden järjestämi-

sestä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä löytyy pelastuslaitoksen internet-sivulta

(www.pkpelastuslaitos.fi -> yleisötilaisuuden järjestäminen).

42

Toimenpideohjelma


Suurtapahtumien

yhteydessä sattuvat

henkilö- ja omaisuus-

vahingot, liikenneon-

gelmat

säännönmukainen

toimijatahojen yhteis-

toiminta ja palaverit

tapahtuman osalta

tapahtuman järjestäjä,

viranomaisyhteistyössä:

(poliisi, pelastuslaitos,


tekninen toimi, liikunta-

toimi)

jatkuvaapidetyt palaverit, raportoidut

havainnot


vahingot, liikenneon-

gelmat

koulutus ja henkilös-

tön perehdyttäminentapahtuman järjestäjä jatkuvaa palaute, poliisin tilastot

liikennevahingot,

liikenteen ruuhkautu-

minen

liikennevirtojen

ohjaaminen ja

muut liikennejärjeste-

lyt

(liikennevalojen

ohjausjärjestelmien

hallinta, katujen

sulkemiset, pysäköin-

nit; autot ja kevyt

liikenne)

tekninen toimi, tapahtu-

man järjestäjä

aina tapahtumien

yhteydessäliikenne palaute


vahingot, asiattomien

pääsy tapahtuma

alueelle

suurtapahtumien

selkeä rajaaminen

aidoin, järjestyksen-

valvojin (poliisi

määrittää)

tapahtuman järjestäjäaina tapahtumien

yhteydessäpalaute, poliisin tilastot

odottamattomista

vaurioista aiheutuvat

tapaturmat, liikennöi-

tävyys rajoitukset

yleensä kaupungilla

olevan kaluston ja

materiaalin käyttöön-

otto viivytyksettä

tekninen toimi (yhdys-

kuntatekniikka)jatkuvaa tehdyt toimenpiteet

4.10. Järjestöjen mahdollisuudet turvallisuustyössä

Paikallisessa turvallisuussuunnittelussa olisi tärkeää saada aktivoitua kansalaiset antamaan tietoa

paikallisesta turvallisuustilanteesta ja toimimaan turvallisuuden edistämiseksi ja riskien vähentä-

miseksi. Kansalaisaktiivisuuden organisoitu muoto on järjestötoiminta. Järjestöjen merkitys julki-

sen sektorin ohella, rinnalla ja sen täydentäjänä kasvaa koko ajan. Järjestöt toimivat lähellä kansa-

laista ja näin ollen järjestöillä on paljon tietoa ihmisten arjesta ja arjen turvallisuudesta. Järjestöt

43

voivat omalta osaltaan vaikuttaa onnettomuuksien ja rikosten ennaltaehkäisyyn ja perheiden tur-

vallisuuden kokemiseen tuottamalla kohdennettuja palveluita kansalaisille. Monia näistä palveluis-

ta tuotetaan yhteistyössä ja rinnan kaupungin ja muiden viranomaistahojen kanssa.

Turvallisuussuunnitelman liitteelle (s. xx) on koottu tietoja Joensuussa toimivien järjestöjen mah-

dollisuuksista turvallisuustyössä. Aktiivisia turvallisuuden edistämiseksi toimivia järjestöjä Joen-

suussa ovat mm. Suomen Punainen Risti ja sen alue ja paikallisjärjestöt, Pohjois-Karjalan Pelas-

tusalanliitto ry (valtakunnallisena järjestönä SPEK), Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Rikosuhri-

päivystyksen Itä-Suomen aluetoimisto ja Viola –väkivallasta vapaaksi ry. Myös monien muiden

järjestöjen (esim. nuoriso- ja urheiluseurat, asukasyhdistykset jne.) toiminta pitää sisällään merkit-

tävää työtä turvallisuuden edistämiseksi ja tätä toimintaa tulee pyrkiä edelleen aktivoimaan ja tu-

kemaan.

44

5. YLEINEN TURVALLISUUSVIESTINTÄ

Yleisessä turvallisuusviestinnässä käytetään kanavina internetiä, kuntalaisille suunnattuja suoria

tiedotteita sekä alueen tiedotusvälineitä.

Kaupunki laatii vuoden 2010 aikana turvallisuusasioita koskevan viestintäsuunnitelman, josta tu-

lee osa kaupungin valmiussuunnitelmakokonaisuutta. Suunnitelmaan kootaan turvallisuusasioiden

viestintä toimialoittain.


turvallisuutta koskeva

tiedotus ei tavoita

kaupunkilaisia

laaditaan viestintä-

suunnitelma

keskushallinto erityisesti

tiedotustoimittaja ja

kaikki hallintokunnat

2010 viestintäsuunnitelma tehty

45

6. TURVALLISUUSTYÖN JATKOTOIMENPITEET,

SEURANTA JA ARVIOINTI

Kaupungissa toimii lukuisia yhdistyksiä ja tahoja, jotka suunnittelevat ja toteuttavat turvallisuus-

työtä. Monet niistä tekevät ennaltaehkäisevää työtä. Näiden järjestöjen mahdollisuudet turvalli-

suustyössä selvitetään ja laaditaan yhteistyössä näiden järjestöjen kanssa turvallisuussuunnitelmaa

täydentävä ja tarkentava osa. Valmistelusta vastaa hallintoyksikkö ja asiaa koskeva selvitys teh-

dään vuoden 2010 aikana.

Edellä esitettyjä toimenpiteitä tulee tarkastella kriittisesti ja katsoa kohdentuvatko ne oikeisiin

kohteisiin ja tarkoitetuilla tavoilla. Suurta osaa kirjattuja toimenpiteitä voidaan mitata määrällisillä

mittareilla ja osaa voidaan seurata laadullisesti. Tavoitteena on kehittää koko ajan enemmän laa-

dullisia mittareita, joilla voidaan havainnollistaa ja koota tietoja siitä, ollaanko menossa haluttuun

suuntaan.

Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus on laatinut internetpohjaisen ARTU-ohjelman arkipäivän

turvallisuusuhkien kartoittamiseen ja arvioimiseen. Ohjelman yhtenä hyvänä puolena on se, että

sitä voi käyttää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jolloin alueen turvallisuusuhkia saadaan kar-

toitettua yhteiseen tietokantaan. Suunnitelmaa laadittaessa työryhmillä ei ollut käytössä ARTU-

ohjelmaa, mutta tulevaisuudessa se tullaan ottamaan yhdeksi keskeiseksi osaksi turvallisuussuun-

nittelua.

46

Itsearviointi on tärkeä menetelmä toiminnan kehittämiseksi. Sillä pyritään tarkastelemaan kaikkien

toimintaan osallistuvien toimintatapoja, joilla pyritään saavuttamaan halutut tulokset. ARTU-

ohjelmaan on kytketty itsearviointilomake, jota tullaan käyttämään yhtenä johtamisen apuvälinee-

nä.

Toimenpideohjelmien toteutumista seurataan vuosittain ja koko suunnitelma päivitetään valtuus-

tokausittain eli neljän vuoden välein. Suunnitelman päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta

vastaa perustettava seurantaryhmä.

47

Liite 1: Järjestöjen mahdollisuudet turvallisuustyössä

Riski Toimenpide Toimija

Turvallisuustiedonpuute

Turvapassi-koulutus

Sosiaali- ja terveysalan turvakortti-koulutus

Palokuntanuorisotyö

Plus-piste seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa

Nettiturvallisuuskoulutus

Koulutusta esim. syrjintä ja rasismi

Rikosten ennaltaehkäisyyn liittyvää tiedotustyötä

SPR/ Savo-Karjala

SPEK/P-K:n PelastusalanliittoPohjois-Karjalan Pelas-tusalanliittoSPR/Savo-Karjala

RIKU + SPR/Savo-Karjala

RIKU

RIKU

Perheiden

turvattomuus

Erilaisista perheväkivallan muodoista tiedottami-nen, esim. henkisen väkivallan monimuotoisuus.

Hoito- ja palvelupolkujen rakentaminen, niidenylläpitäminen ja niistä tiedottaminen.

Riittävän pitkän ja monipuolisen avun tarjoami-nen moniammatillisen yhteistyön keinoin.

Viola + RIKU

Syrjäytyminen SPR:n ystävätoiminta tukee ihmisten selviyty-mistä eri elämäntilanteissa ja lievittää yksinäistenihmisten eristyneisyyttä.

Siirrettävä turvajärjestelmä perheväkivallan vai-non kohteena oleville

Palokunnan vapaaehtoistoiminnan ylläpitäminenja kehittäminen kunnissa (nuoriso-, nais- ja palo-kuntatyö)

Reddie kids-kerhot

Kouluyhteistyötä esim. päihteet, rasismi

SPR/Joensuu

Viola

Pohjois-Karjalan Pelas-tusalanliitto

SPR/Joensuu

SPR/JoensuuRIKU

48

Ikääntyvän

väestön

turvattomuus ja

kodissa

pärjääminen

SPR Ystävätoiminta

Sairaalavapaaehtoiset

Senioriklubit

Arjen turva –koulutusohjelma

Kotitalkkari-toiminta, vähävaraisten vanhustentukena kohtuullista korvausta vastaan

Osallistuminen Eläkeläis-seniorijärjestöjen järjes-tämiin tilaisuuksiin/valistaminen tapaturmissa japaloturvallisuusasioissa

SPR/Joensuu

SPR/Joensuu

SPR/Joensuu

SPR/Savo-Karjala

SPR/Savo-Karjala

Pohjois-Karjalan

Pelastusalanliitto

Rasistinen

käyttäytyminen

Rasismin vastainen työ

Rasismin vastainen viikko

Maahanmuuttajaystävätoiminta

Venäjänkielinen terveyspiste

Palvelut rikoksen uhreille, uhrin läheisille ja to-distajille (suomi +venäjä + englanti)

Koulutusta esim. ihmiskauppa, kunniaan liittyväväkivalta, syrjintä ja rasismi

SPR/Vatakka + RIKU

SPR/ piiri + osasto

SPR/Joensuu

SPR/Joensuu

RIKU

RIKU

Päihteet Päihdekoulutus

Päihdetietoiskut kouluyhteistyöllä

Päihteiden käytön varhainen puuttuminen

festivaaleilla + tietopaketit

SPR/Savo-Karjala

SPR/Joensuu

Järjestöt yhteistyössä SPR+ RIKU

Rikollisuus Palvelut rikoksen uhreille, uhrin läheisille ja to-distajille – tukihenkilötoiminta ja puhelinautta-minen

Rikoksen uhrin aseman parantamiseen liittyvävaikuttamistyö

Rikosuhriviikko

RIKU

RIKU

RIKU

49

Rikollisuus Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vähentäminen jaennaltaehkäiseminen

Seurusteluväkivallan ehkäisyyn liittyvää tietoa jakoulutusta V-luokilta alkaen nuorille sekä heidänparissaan toimiville.

Kaltoinkohtelun havaitseminen, huomiointi jaennaltaehkäisy

Viola + RIKU

Viola

Viola

Onnettomuudet Ensiapukoulutukset

Arjen turva –koulutus

Koulutettu Henkisen tuen ja Ensihuollon ryhmä

Kotimaan apu tulipalotilanteissa

Ensiapuryhmä

Vapaaehtoinen pelastuspalveluEnsiapupäivystyspalvelu/festarit

Taloyhtiöiden turvallisuuskoulutus ja turvalli-suussuunnitelmien laatiminen

Alkusammutuskoulutus

Nou-Hätä kilpailu 8-luokkalaisille

Piippaako sinulla-Toimivat palovaroittimetkamppanja

SPR/piiri + osasto

SPR/piiri+ osasto

SPR/Joensuu

SPR/piiri + osasto

SPR/Joensuu

Järjestöjen yhteistyössäSPR piiri vetovastuussa





Suurtapahtumiinliittyvät riskit

Toimintapisteitä, väkivalta- sekä omaisuusrikok-siin liittyvä tuki ja auttaminen

Palo- ja pelastusalan valistuspiste

RIKU


50

kv 26.4.2010 § 54

kh 27.12.2010 § 677

turvallista elÄmÄÄ joensuussa · toimijat ja niiden roolit 7 3. toimintaympÄristÖn muuttuminen...

Documents