TUTKIELMATYÖSKENTELY PROVIISORIN TUTKINNOSSAJA

PRO GRADU -TUTKIELMAN OHJE

TekijäHelsingin yliopistoFarmasian tiedekuntaOsasto

Toukokuu 2018

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Osasto/Sektion– Department

Tekijä/Författare – Author

Työn nimi/Arbetets titel – Title

Oppiaine/Läroämne – Subject

Työn laji/Arbetets art – Level Aika/Datum – Month and year Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages

Tiivistelmä/Referat – Abstract

Tiivistelmä on suppea itsenäinen esitys pro gradu -tutkielman sisällöstä. Tiivistelmänperusteella lukijan tulee saada selkeä kuva tutkielman oleellisesta sisällöistä, etenkin senkeskeisistä tuloksista ja työn johtopäätöksistä.

Tiivistelmässä sisältöinä ovat tutkimuksen tarkoitus, teoreettiset lähtökohdat jaongelmanasettelu, tutkimusmenetelmät ja -aineisto, keskeiset tutkimustulokset ja niidentarkastelu sekä tulosten perusteella tehdyt johtopäätökset. Painopiste tiivistelmän sisällössä ontutkielman tuloksissa ja työn johtopäätöksissä. Tiivistelmä on ytimekäs kokonaisuus, joka eisisällä viittauksia, lainauksia, kuvia tai taulukoita eikä tietoja, jotka eivät sisälly itse tutkielmaan.

Tiivistelmä laaditaan lomakkeelle, joka sijoitetaan kansilehden jälkeen. Pro gradu -tutkielmaanliitetään myös englanninkielinen tiivistelmä, kun tutkielma on kirjoitettu suomen tai ruotsinkielellä. Jos pro gradu -tutkielma on kirjoitettu englannin kielellä, liitetään tutkielmaan tiivistelmäsuomeksi tai ruotsiksi. Tiivistelmät kirjoitetaan kukin omalle lomakkeelleen.

Tiivistelmä kirjoitetaan käyttämällä riviväliä 1 ja kirjasinkoko on tutkielman varsinaisessatekstissä käytettyä kirjasinkokoa pienempi (kuten fontti 10 tai fontti 11). Tiivistelmänavainsanojen (4-8 kpl) tulee olla mahdollisimman informatiivisia kuvaten työn keskeisintäsisältöä. Tutkielman säilytyspaikaksi merkitään Helsingin yliopiston digitaalisten opinnäytteidenarkisto (e-thesis). Tiivistelmän kohdassa ”Muita tietoja” kerrotaan pro gradu -tutkielmanohjaajan/ohjaajien nimet.

Tutkielmatyöskentelyyn proviisorin tutkinnossa kuuluvat ”Pro gradu -tutkielmankirjallisuuskatsaus, tutkimussuunnitelma ja seminaarit” sekä ”Pro gradu -tutkielma proviisorintutkinnossa”. Tiivistelmä liitetään näistä ainoastaan tutkielmaan (ei kirjallisuuskatsaukseen taitutkimussuunnitelmaan). Jos pro gradu -tutkielma tehdään tieteellisen artikkelin käsikirjoituksenmuotoon, myös tässä tapauksessa tehdään tiivistelmä tämän ohjeen mukaan. Palautettaessatutkielma arviointiin e-thesis järjestelmään, tiivistelmäteksti lisäksi kopioidaan sille annettuuntekstikenttään.

Avainsanat – Nyckelord – Keywords

Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where depositedethesis.helsinki.fi

Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional informationohjaaja(t)

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO.......................................................................................................1

2 TUTKIELMATYÖSKENTELY PROVIISORIN TUTKINNOSSA ....................12.1 Kirjallisuuskatsaus ja tutkimussuunnitelma....................................................12.2 Seminaarit .....................................................................................................22.3 Pro gradu -tutkielma .....................................................................................32.4 Kypsyysnäyte ................................................................................................4

3 PRO GRADU -TUTKIELMAN RAKENNE ......................................................43.1 Kansilehti ......................................................................................................53.2 Tiivistelmä ....................................................................................................53.3 Sisällysluettelo ..............................................................................................53.4 Johdanto ........................................................................................................53.5 Kirjallisuuskatsaus.........................................................................................53.6 Tutkimusosa ..................................................................................................63.7 Johtopäätökset ...............................................................................................73.8 Kirjallisuusluettelo ........................................................................................7

4 ULKOASU- JA KIRJOITUSOHJEITA ..............................................................84.1 Marginaali ja rivivälit.....................................................................................84.2 Otsikot ...........................................................................................................84.3 Kuvat, taulukot ja liitteet ................................................................................84.4 Kirjallisuusviitteet ........................................................................................ 104.5 Lyhenteet ja vierasperäiset sanat .................................................................. 124.6 Sivunumerot ................................................................................................ 124.7 Kirjasinlaji ................................................................................................... 12

5 PRO GRADU -TUTKIELMAN TARKASTAMINEN JA ARVIOINTI ........... 13

KIRJALLISUUSLUETTELO ..................................................................................... 15

LIITTEETLIITE 1 Proviisorin pro gradu –tutkielman työskentely- ja ohjaussopimusLIITE 2 Proviisorin pro gradu -tutkielman arvosteluasteikko ja arviointimatriisi

1

1 JOHDANTO

Pro gradu -tutkielma on itsenäisesti kirjoitettu opinnäytetyö syventävien opintojen

opintosuunnassa. Nämä ohjeet on tarkoitettu pro gradu -tutkielman kirjoittamisen

avuksi selventämään ja helpottamaan tutkielman laatimista. Ohjeet täydentävät

Opiskelijan ohjeet -sivuston tutkielmaohjeita (Helsingin yliopisto, 2018). Teksti on

kirjoitettu ulkoasultaan sellaiseen muotoon kuin sen tutkielmassa tulisi olla. Ohjeet ovat

yhteiset kaikille farmasian tiedekunnan opintosuunnille. Ohjeissa kuvataan myös pro

gradu -tutkielmatyöskentelyn pääpiirteet. Tarkempaa ohjeistusta on annettu

kurssialueella Moodlessa.

2 TUTKIELMATYÖSKENTELY PROVIISORIN TUTKINNOSSA

Farmasian tiedekunnassa proviisorin tutkinnon pro gradu -tutkielmatyöskentely koostuu

”PROV-002 Pro gradu -tutkielman kirjallisuuskatsaus, tutkimussuunnitelma ja

seminaarit 10 op” sekä ”PROV-003 Pro gradu -tutkielma proviisorin tutkinnossa

30 op” opintojaksoista (opintonsa 1.8.2017 jälkeen aloittaneet proviisoriopiskelijat).

Pro gradu -tutkielma voi olla perinteinen akateeminen maisterin opintojen tutkielma,

joka koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta yhdistettyinä. Vaihtoehtoisesti

tutkielman voi tehdä tieteellisen artikkelin käsikirjoituksen muotoon. Tässä

jälkimmäisessä tapauksessa kirjallisuuskatsaus laaditaan omaksi dokumentikseen.

2.1 Kirjallisuuskatsaus ja tutkimussuunnitelma

Pro gradu –opinnot alkavat kirjallisuuskatsauksen tekemisellä tutkielman aiheesta,

jolloin tavoitteena on tukea teoreettista perustaa pro gradu -työskentelylle. Tässä

vaiheessa harjaannutaan järjestelmällisen kirjallisuushaun ja tutkimustiedon kriittisen

arvioinnin periaatteissa ja kirjoitetaan ensimmäinen työn aihepiirin valmis

kirjallisuuskatsaus. Tavoitteena on, että teksti on myöhemmin hyödynnettävissä pro

gradu -tutkielman osaan kirjallisuuskatsaus sellaisenaan tai mahdollisin

sisältöpäivityksin ja/tai laajennuksin. Opintosuunnasta ja aiheesta riippuen

2

kirjallisuuskatsauksen sopiva pituus on noin 20-35 sivua. Tukea kirjallisuuskatsauksen

tiedonhakuun saa esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston MOOC ”Information

Seeking and Management for Thesis Writers" verkkokurssilta.

Osana kirjallisuuskatsausvaihetta laaditaan tutkimussuunnitelma pro gradu -työlle.

Tutkimussuunnitelmassa kuvataan tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja

kysymyksenasettelu sekä työssä käytettävät tutkimusmenetelmät. Tutkimusmenetelmien

ei vielä tässä vaiheessa tarvitse olla esiteltyinä vastaavalla yksityiskohtaisella

tarkkuudella kuin myöhemmin pro gradu -tutkielman menetelmäosiossa.

Tutkimussuunnitelman sopiva pituus on enimmillään noin viisi sivua.

Tutkimussuunnitelman liitteessä kuvataan opiskelijan pro gradu -tutkimuksen ohjaajat

sekä tutkimuksen suunniteltu aikataulu (Liite 1).

Kirjallisuuskatsauksen (sisältäen tutkimussuunnitelma) laatimiselle varataan noin yksi

kuukausi täysipäiväistä työskentelyä tutkielmatyöskentelyn alussa. Kirjallisuuskatsaus

ja tutkimussuunnitelma palautetaan opintosuuntaan hyväksyttäviksi pääsääntöisesti

ennen täysipäiväisen tutkimusvaiheen aloittamista. Opintosuunnan käytänteiden

mukaisesti tähän vaiheeseen saattaa liittyä tutkimusaiheen- ja suunnitelman suullinen

esittäminen. Opiskelija palauttaa yhdistettynä dokumenttina kirjallisuuskatsauksen ja

tutkimussuunnitelman (mukaan lukien Liite 1) opintosuunnan vastuuprofessorille ja/tai

työn ohjaajalle opintosuunnan käytänteiden mukaisesti. Tutkimussuunnitelman liitteen

”Proviisorin pro gradu -tutkielman työskentely- ja ohjaussopimus” (Liite 1) opiskelija

palauttaa lisäksi kurssialueelle Moodleen. Opintosuunnan vastuuhenkilö hyväksyy

osasuorituksen kirjallisuuskatsaus ja tutkimussuunnitelma (PROV-002a).

2.2 Seminaarit

Seminaarityöskentelyn tavoitteena on tarjota perusnäkemys erityisesti farmasian alan

ajankohtaisista tutkimussuunnista ja tutkimuksen moninaisuudesta.

Seminaarityöskentely tutustuttaa tieteellisen esityksen pitämiseen ja harjaannuttaa

tieteelliseen keskusteluun, jossa tutkimukseen valittuja menetelmiä ja päätelmiä

tuloksista nostetaan kriittisen tarkastelun kohteeksi.

3

Seminaarityöskentelyssä osallistutaan farmasian tiedekunnan pro gradu -

seminaarisarjan esityksiin sekä muihin tieteellisiin esityksiin (kuten tiedekunnan

tutkimusseminaarit, muut yliopiston tai soveltuvat tieteelliset esitykset).

Seminaarityöskentely pitää sisällään aktiivisen osallistumisen vähintään 10 esitykseen,

joista yksi esitys opponoidaan, sekä oppimispäiväkirjan laatimisen. Opiskelija pitää

seminaariosallistumisista reflektoivaa oppimispäiväkirjaa.

Seminaarityöskentely (sisältäen oppimispäiväkirjan) vastaa noin 15 tuntia työskentelyä

ja se suositellaan aloitettavaksi maisterin tutkinnon ensimmäisenä lukukautena

(proviisorin opintojen 4. lukuvuoden syyslukukausi). Seminaarikokonaisuuden lopuksi

opiskelija palauttaa oppimispäiväkirjan tiivistelmän arvioitavaksi kurssialueelle

Moodleen. Opintosuunnan HOPS-vastaava hyväksyy osasuorituksen seminaarit

(PROV-002b). Oman tutkielman tulosseminaarin pitäminen on osa PROV-003 Pro

gradu -tutkielma proviisorin tutkinnossa -opintojaksoa.

2.3 Pro gradu -tutkielma

”Pro gradu -tutkielma proviisorin tutkinnossa 30 op” -opintojaksossa opiskelija osoittaa

tutkimusalan tuntemusta sekä kykyä tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien

hallintaan ja tieteelliseen kielenkäyttöön. Tutkielma vastaa työmäärältään noin yhden

lukukauden päätoimista opiskelua. Tämä kattaa tutkielmaan liittyvän aineiston

kokoamisen ja aineiston käsittelyn sekä työn esittämisen kirjallisena tutkielmana viiden

kuukauden aikana.

Proviisorin tutkinnon pro gradu -tutkielma voi rakenteeltaan olla akateeminen maisterin

opintojen tutkielma koostuen yhdistetyistä kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta.

Vaihtoehtoisesti tutkielma voi olla tieteellisen artikkelin käsikirjoituksen muotoon

laadittu, jolloin arvioitava opinnäyte on opiskelijan itsensä kirjoittama valmis

käsikirjoitus. On huomattava, että tutkimusryhmän muiden jäsenten mahdollinen

osallistuminen artikkelikäsikirjoituksen kirjoitusprosessiin tapahtuu vasta

opintosuorituksen arvioinnin jälkeen. Tutkielman tulokset esitetään farmasian

4

tiedekunnan pro gradu -seminaarisarjassa. Tutkielma arvioidaan asteikolla 0-5

farmasian tiedekunnan arviointimatriisin kriteerein (Liite 2).

Pro gradu -tutkielman tehtyään opiskelijalla on perusvalmiudet itsenäiseen

tutkimusryhmässä tapahtuvaan tieteelliseen tutkimukseen. Lisäksi opiskelija hallitsee

hyvät tieteellisen käytännön mukaiset työmenetelmät sekä tieteen tekemisen eettiset

periaatteet. Opiskelijalla on valmiudet tutkimusaineistoon ja -etiikkaan perustuvaan

johtopäätösten tekoon ja hyvän tieteellisen käytännön mukaiseen tulosten raportointiin.

2.4 Kypsyysnäyte

Maisterin tutkinnossa kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyyttä tutkielman

tieteenalaan. Proviisorin tutkinnossa kypsyysnäyte muodostuu pro gradu -tutkielman

seminaariesityksestä ja tiivistelmästä. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin

kielen taitoa proviisorin tutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on

osoittanut tämän kielitaitonsa farmaseutin tutkintoa varten antamassaan

kypsyysnäytteessä (lisätietoa kypsyysnäytteen kielestä Opiskelijan ohjeet –sivustolla).

3 PRO GRADU -TUTKIELMAN RAKENNE

Pro gradu -tutkielma sisältää kansilehden, tiivistelmän, sisällysluettelon, johdannon,

kirjallisuuskatsauksen, tutkimusosan, johtopäätökset, kirjallisuusluettelon sekä

mahdolliset liitteet. Tutkielman sopiva pituus on opintosuunnasta ja aiheesta riippuen

noin 50-70 sivua (ei sisällä kirjallisuusluetteloa). Tutkielma kirjoitetaan tieteellisen

artikkelin rakenteen mukaisesti. Erona tieteelliseen artikkeliin on, että johdantoa

(Introduction) vastaava kirjallisuuskatsaus on pro gradu -tutkielmassa laajempi.

Tutkielma voi olla myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen muotoinen.

Vaihtoehtoisesti pro gradu -tutkielma voidaan tehdä täysin tieteellisen artikkelin

käsikirjoituksen muotoon julkaisusarjan ohjeiden mukaisesti. Valinta soveltuvasta

5

julkaisusarjasta tehdään yhdessä työn ohjaajan kanssa. Kirjallisuuskatsaus on tehty

aiemmassa vaiheessa pro gradu –opintoja.

3.1 Kansilehti

Pro gradu -tutkielman kansilehden mallina käytetään tämän ohjeen kansilehteä.

Lehteen tulee keskelle pro gradu -tutkielman nimi ja oikeaan alalaitaan muu teksti.

3.2 Tiivistelmä

Tiivistelmä on suppea itsenäinen esitys pro gradu -tutkielman sisällöstä. Tiivistelmän

perusteella lukijan tulee saada selkeä kuva tutkielman oleellisesta sisällöistä, etenkin sen

keskeisistä tuloksista ja työn johtopäätöksistä.

3.3 Sisällysluettelo

Sisällysluetteloon tulevat pää- ja alaotsikot tämän ohjeen sisällysluettelon mallin

mukaisesti. Myös liitteet merkitään sisällysluetteloon. Sisällysluettelon jälkeen saattaa

olla tarve esittää luettelo työssä käytetyistä lyhenteistä (tai käsitteistä) määrittelyineen.

3.4 Johdanto

Johdannossa kuvataan lyhyesti tutkielman aiheen tausta ja ongelma-alue, sekä se, miksi

työ on tehty ja mitä sillä halutaan tuoda julki. Tekstissä viitataan kirjallisuuteen

johdannosta lähtien.

3.5 Kirjallisuuskatsaus

Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan tutkielman aihealueeseen liittyvä teoreettinen tausta.

Kirjallisuuskatsauksessa määritellään myös työssä käytetyt keskeiset käsitteet (ellei

näitä ole kuvattu aiemmin käsiteluettelossa).

6

Kirjallisuuskatsauksessa syvennytään aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja tehdään

tuloksista yhteenvetoja. Kirjallisuuden perusteella tehdään myös omia johtopäätöksiä ja

synteesejä aihepiiristä. Tekstin tulee olla selkeää, havainnollista ja loogisesti etenevää

asiatekstiä. Tekstin tukena käytetään asioita tai ilmiöitä havainnollistavia taulukoita, ja

kuvia (esim. kuvioita, pylväitä tai kuvaajia). Tekstissä vältetään turhaa toistoa.

Väliotsikoita on hyvä käyttää selkeyttämään tekstin rakennetta. Jokaiseen pro gradu -

tutkielmaan sisällytettyyn kuvaan sekä taulukkoon tulee viitata tekstissä.

3.6 Tutkimusosa

Tutkimusosassa työn yhteys tutkimuksen teoreettiseen taustaan tuodaan esiin selvästi

sekä huomioidaan tutkimuseettiset näkökulmat. Tutkimusosa (kokeellinen osa) sisältää

työn tavoitteiden kuvauksen, materiaali- ja menetelmäkuvauksen, tulokset ja tulosten

tarkastelun (=pohdinnan) sekä johtopäätökset.

Tavoitteet osassa kuvataan tutkimuksen tieteellinen tarkoitus, kysymyksenasettelu ja

yksityiskohtaiset työn tavoitteet. Tässä kohdassa esitetään ne olennaisimmat asiat tai

ilmiöt, mitä työssä selvitetään ja mitä ongelmaa tai ongelmia kyseisellä tutkimuksella

pyritään ratkaisemaan. Menetelmät osassa kuvataan käytettävät tutkimusmenetelmät

sopivalla tarkkuudella ja siten, että ilmenee miten ne edistävät tutkimuskysymyksiin

vastaamista ja hypoteesien todentamista.

Tulokset esitetään selkeästi, loogisina kokonaisuuksina ja tutkimuskysymyksiin

vastaten. Tulosten tarkastelussa käsitellään tulosten merkitystä tutkimusongelman sekä

tavoitteiden ratkaisun kannalta. Omia tuloksia tarkastellaan vertaillen niitä

tutkimusalueen kirjallisuuteen. Tulosten tarkastelussa omat päätelmät sekä pohdinta

tulosten merkityksestä yksittäisessä tutkimuskentässä ja myös yleisemmin farmasian

tieteenalalla ovat tärkeitä. Osioon sisältyy tulosten kriittinen tarkastelu ja luotettavuuden

arviointi, lisäksi voidaan kartoittaa mahdollisten jatkotutkimusten tarvetta.

7

3.7 Johtopäätökset

Johtopäätöksissä esitetään tiivistetysti, mitä tutkielmassa käsitellyistä asioista voidaan

päätellä ja mikä on niiden laajempi merkitys tieteen näkökulmasta. Johtopäätöksissä ei

esitetä enää uusia yksityiskohtia aiheeseen liittyen.

3.8 Kirjallisuusluettelo

Kirjallisuusluetteloon sisällytetään tiedot kaikista tekstissä mainituista viitteistä (kuten

tieteelliset julkaisut, käsikirjat, säädökset, internet-viitteet). Yksi viite merkitään

lähdeluetteloon vain kerran. Ainoastaan tapauksissa, joissa viittaukset kohdistuvat

toimitetun kirjan eri lukuihin, sama kirja voi esiintyä kirjallisuusluettelossa useamman

kerran (kunkin kappaleen kirjoittajan mukaan). Kirjallisuusviitteiden hallinnassa ja

kirjallisuusluettelon luomisessa voidaan käyttää esimerkiksi RefWorks-ohjelmaa, jonka

käyttöön saa opastusta Viikin kampuskirjaston järjestämillä kursseilla.

Kirjallisuusluettelo tehdään ohjeita noudattaen. Kirjallisuusviitteet luetteloidaan

ensimmäisen tekijän mukaan aakkosjärjestykseen. Jos luettelossa on useampia saman

kirjoittajan kirjoittamia julkaisuja, luetteloidaan niistä ensin ne, joissa on kaksi

kirjoittajaa, jälkimmäisen kirjoittajan mukaan aakkosjärjestyksessä ja

aikajärjestyksessä. Tämän jälkeen tulevat julkaisut, joissa on useampia kuin kaksi

tekijää, aikajärjestyksessä, koska tekstin lomassa olevassa viittauksessa muut tekijät on

korvattu merkinnällä ym. (katso lisätietoja luvusta 4.4).

Julkaisusarjat ilmoitetaan lehden lyhennetyssä kirjoitusasussa (esimerkiksi N Engl J

Med). Lyhenteitä voi etsiä esimerkiksi The CAS Source Index, CASSI –tietokannasta

internetistä osoitteesta cassi.cas.org/ tai National Library of Medicinen ylläpitämästä

lehtiluettelosta https://www.ncbi.nlm.nih.gov/nlmcatalog/journals. RefWorks viitteiden-

hallintaohjelma tuottaa lähteen valitun tyylin perusteella automaattisesti.

Kirjallisuusluettelossa käytetään riviväliä 1. Esimerkkejä erilaisten lähteiden

merkitsemisestä löytyy kirjallisuusluettelon mallista.

8

4 ULKOASU- JA KIRJOITUSOHJEITA

4.1 Marginaali ja rivivälit

Paperin vasempaan reunaan varataan 3,5, oikeaan reunaan 2,5 sekä ylä- ja alareunaan 3

senttimetrin marginaali. Riviväli on 1,5 ja kirjasinkoko 12 pistettä. Pääotsikko erotetaan

edeltävästä tekstistä kahdella tyhjällä rivillä. Alaotsikko erotetaan edeltävästä tekstistä

yhdellä tyhjällä rivillä. Pää- ja alaotsikon jälkeen seuraava teksti erotetaan otsikosta

yhdellä tyhjällä rivillä. Mikäli otsikoiden jälkeen sivun alareunaan ei tule lainkaan

tekstiä tai tulee ainoastaan yksi rivi (orporivi), siirretään otsikko seuraavalle sivulle.

Uusi kappale aloitetaan jättämällä yksi rivi väliin. Jokainen rivi alkaa samasta tasosta ja

myös oikea reuna tasataan.

4.2 Otsikot

Otsikoissa tulee välttää lyhenteiden käyttöä. Otsikoiden numeroinnissa käytetään

hierarkkista kymmenjärjestelmää. Eri hierarkiatasot erotetaan toisistaan pisteellä, eikä

niitä saa olla enempää kuin kolme (esim. 2.3.2). Samanarvoisia hierarkiatasoja on oltava

vähintään kaksi kappaletta (esim. kappaletta 4 ei ole voitu jakaa vain alakappaleeseen

4.1). Pääotsikko kirjoitetaan suuraakkosin ja alaotsikko pienin kirjaimin.

4.3 Kuvat, taulukot ja liitteet

Kuvat ja taulukot erotetaan selvästi päätekstistä. Taulukoissa selitysteksti tulee taulukon

yläpuolelle, kuvissa kuvateksti sijoitetaan kuvan alapuolelle (ks. malliesimerkkeinä

olevat Taulukko 1 ja Kuva 1). Kuva- ja taulukkotekstin ensimmäinen lause toimii sen

otsikkona. Kuvien ja taulukoiden tulee olla ymmärrettävissä selitystekstin perusteella

ilman päätekstiin tutustumista. Selitystekstin tulee siis olla mahdollisimman

informatiivinen.

9

Tekstissä tulee olla viittaus kuviin ja taulukoihin, esimerkkinä oman tuloksen

esittäminen tulososassa: ”Annosjauheiden todellinen lääkeainemäärä jäi teoreettista

lääkeainemäärää merkitsevästi (p < 0,05) pienemmäksi (Taulukko 1)”.

Taulukko 1. Annosjauheiden annosvaihtelu (n = 10). Dipyridamoliannosjauheetsisälsivät apuaineena mikrokiteistä selluloosaa (MCC) tai hiukkaskooltaan kahtaerilaista laktoosilaatua.

Apuaine Lääkeaine-määränkeskiarvo(mg)

Hyväksymis-raja ± 15%

(mg)

Suurinyksittäinenpoikkeama(mg)

Suurinpoikkeama

(%)

Määräteoreettisesta

(%)MCC 4,52b 3,84-5,20 1,18 +26,3 90,4Laktoosi (< 355 µm)

4,04b 3,43-4,65 0,52 +12,9a 80,8

Laktoosi(< 250 µm)

4,46b 3,79-5,13 1,37 -30,7 89,2

aAnnosjauhe-erä täyttää Euroopan farmakopean annosvaihtelun kokeen vaatimukset;bAnnosjauheen lääkeainemäärä poikkeaa tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,05)teoreettisesta lääkeainemäärästä (5 mg).

Kuvien ja taulukoiden tekstissä käytetään riviväliä 1. Sekä kuvat että taulukot

numeroidaan omilla juoksevilla numeroillaan (arabialaiset numerot). Kuvissa ja

taulukoissa esiintyvien symbolien ja tekstin tulee olla selvästi luettavissa. Kaikki kuviin

ja taulukoihin liittyvä teksti kirjoitetaan tutkielman kirjoituskielellä. Jokaisen lainatun

aineiston kuva- ja taulukkotekstin lopussa on oltava viittaus lähdejulkaisuun,

esimerkkinä kuva tutkielman kirjallisuuskatsauksessa (Kuva 1).

Liitteeksi sijoitetaan sellainen tulosaines, jonka ei asian ymmärtämisen kannalta tarvitse

olla itse tekstissä, mutta johon tekstissä joudutaan viittaamaan. Tutkielmantekijä voi

neuvotella ohjaajan kanssa, mitä tulosaineksia olisi syytä sijoittaa liitteiksi. Kukin

liitekokonaisuus numeroidaan juoksevasti omalla numerollaan esiintymisjärjestyksessä

(esim. Liite 1). Viittaus liitteeseen on tekstissä siinä kohdassa, jossa kyseinen tulosaines

tulee ensimmäisen kerran esille. Myös liitteet otsikoidaan.

10

Kuva 1. Lääkemuotoon liittyvät ongelmat iäkkäiden lääkehoidossa; hoitajien (n= 48)vastausjakauma kysymykseen ”Kuinka usein joudut antamaan murskatunlääkkeen/murskaamaan suun kautta annettavan lääkkeen sen antamisenhelpottamiseksi?” (Niittymäki ja Sivén 2017).

Liitteen otsikko on lähinnä rinnastettavissa taulukoiden ja kuvien otsikkoon. Erikseen

on muistettava, että jos liitteenä oleva kuva, taulukko, selvitys vst. ei ole kirjoittajan

laatima, sen alkuperä on laitettava näkyviin tarkalla lähdeviitemerkinnällä.

4.4 Kirjallisuusviitteet

Opintosuunnasta ja aiheesta riippuen pro gradu -tutkielmassa on noin 40–100 lähdettä,

jotka ovat pääasiassa tieteellisiä julkaisuja. Tieteellinen julkaisu tarkoittaa artikkelia,

joka on julkaistu tieteelliseen arviointijärjestelmään perustuvassa lehdessä. Julkaisun

johdannossa tai pohdinnassa esitettyihin asioihin, jotka ovat muiden kuin kyseisen

artikkelin kirjoittajien tekemiä havaintoja, ei pääsääntöisesti tule viitata. Tällöin etsitään

alkuperäinen lähde, jossa aihealuetta on tutkittu ja asia esitetty ensimmäisen kerran ja

viitataan siihen. Pohdinnassa esitettyyn kirjoittajan omaan johtopäätökseen voi

kuitenkin viitata. Myös katsausartikkelia voidaan käyttää lähteenä, jos se soveltuu työn

11

luonteeseen. Opinnäytetyössä käytetyt julkaisut hankitaan ja tiedot tarkistetaan, ennen

kuin niihin voi viitata.

Tekstissä viitataan kirjallisuuslähteisiin kirjoittajan nimellä tai kirjan nimellä

(hakuteokset) sekä vuosiluvulla (Hirvonen ja Yli-Kauhaluoma 2005 tai Handbook of

pharmaceutical excipients 2012). Oppikirjoihin viittaaminen ei ole suositeltavaa, vaan

tutkielmassa pyritään viittaamaan tieteellisiin julkaisuihin. Jos tekijöitä on kaksi,

erotetaan tekijät toisistaan ja-sanalla. Jos kirjoittajia on useampia kuin kaksi, viitataan

vain ensimmäisen tekijän nimellä ja vuosiluvulla ja muut korvataan merkinnällä ym.

(Hirvonen ym. 2014). Viittaus tulee aina ensimmäisen viitatun lauseen perään sulkuihin

ennen pistettä. Poikkeuksena on tilanne, jossa tutkijan nimi esitetään tekstissä. Tällöin

merkitään julkaisun vuosiluku heti nimen perään, kuten esimerkissä ”Salminen (2017)

työryhmineen tutki…”. Mikäli samaan julkaisuun viitataan myöhemmin samassa

kappaleessa (välissä jokin toinen viite tai oma pohdinta), viite mainitaan uudelleen.

Kappaleen vaihtuessa viitataan lähteeseen uudelleen, vaikka se olisi sama kuin

edellisessä kappaleessa.

Jos viittauksia on yhdessä kohtaa useita, viittaukset tulevat aikajärjestykseen, ja samalta

vuodelta olevat viitteet aakkosjärjestykseen. Samaan kohtaan tulevat viittaukset

erotetaan toisistaan puolipisteellä (Hirvonen ja Yli-Kauhaluoma 2005; Salminen ym.

2017). Jos viitataan saman julkaisijan useina eri vuosina julkaistuihin kirjoituksiin,

viittaukset ovat aikajärjestyksessä. Jos samalta julkaisijalta on samana vuonna useita

julkaisuja, ne erotetaan toisistaan merkitsemällä vuosiluvun jälkeen a, b, c, jne.

(Holm ym. 2011a).

Laajoihin teoksiin viitattaessa voidaan mainita sivunumero (Hirvonen 1999, s. 167). Jos

teoksessa on useita kirjoittajia, mainitaan viitattaessa kyseisen luvun kirjoittajat eikä

kirjan toimittajia. Jos kirjoittajia on useita ja nimet halutaan esittää tekstissä, mainitaan

vain ensimmäinen tekijä nimeltä seuraavan esimerkin mukaisesti: ”Vuorensola

työtovereineen (2002) selvitti PVCL-mikrogeelin hydrodynaamisen säteen riippuvuutta

lämpötilasta”. Jos tekstissä luetellaan useita asioita, joista jokaiseen liittyy useita

viitteitä, kunkin luetellun asian perään merkitään siihen kuuluva viite.

12

Julkaisemattomat lähteet mainitaan sulkeissa vain tekstiosassa (Salminen O,

julkaisematon havainto 2018) tai (Holm Y, henkilökohtainen tiedonanto 24.5.2018).

Internet-viitteiden perusrakenne noudattelee pääpiirteissään painettujen lähteiden

merkintätapaa. Viitteeseen merkitään lähde ja sen tuottaja. Internet-aineistosta

ilmoitetaan julkaisu/päivitysajankohta ja www-osoite (http:// näkyviin vain, jos

osoitteeseen ei sisälly www:tä). Jos tämä ei ole tiedossa, merkitään se päivämäärä,

jolloin tieto on haettu internetistä. Internet-viitteitä on syytä käyttää kriittisesti harkiten.

4.5 Lyhenteet ja vierasperäiset sanat

Kaikki lyhenteet lukuun ottamatta SI-järjestelmän lyhenteitä selitetään niitä

ensimmäistä kertaa käytettäessä. Erityisesti on huomattava, että suomen kielessä

prosenttimerkin, mittayksikön lyhenteen ja celsiusasteen merkin edellä on tyhjä väli.

Desimaalierottimena käytetään pilkkua eikä pistettä, kuten anglosaksisissa kielissä.

Lääkeaineiden niminä käytetään lääkeaineen suositeltua yleisnimeä (INN,

Recommended International Nonproprietary Names for Pharmaceutical Substances,

http://www.fimea.fi/valvonta/lait_ja_ohjeet/euroopan_farmakopea/laakeaineiden_yleisn

imet_inn_). Latinankieliset sanat ja lyhenteet yleensä kursivoidaan.

4.6 Sivunumerot

Sivunumerointi aloitetaan siten, että Johdanto alkaa sivulta yksi. Ennen Johdantoa

olevilla sivuilla ei ole sivunumeroita. Kirjallisuusluettelo sisältyy sivunumerointiin.

Liitteitä ei sen sijaan numeroida. Sivunumero sijoitetaan sivun yläreunaan keskelle (ks.

tämän ohjeen numerointi).

4.7 Kirjasinlaji

Kirjasinlajin on oltava mahdollisimman selkeä ja helppolukuinen. Suositeltava

kirjasinlaji on Times New Roman pistekoolla 12.

13

5 PRO GRADU -TUTKIELMAN TARKASTAMINEN JA ARVIOINTI

Pro gradu -tutkielmassa mitataan opiskelijan tieteellisen kirjoittamisen taitoa. Pro

gradu -tutkielmaprosessin aikana ohjaaja lukee tutkielman käsikirjoitusversioita, antaa

palautetta ja neuvoo tieteellisessä kirjoittamisessa. Lukukertojen määrä vaihtelee

työkohtaisesti, mutta sopivaa yleensä on kokonaisten osioiden kommentointi muutamia

kertoja. On huomioitava, että tutkielma on opiskelijan opinnäytetyö. Myös vastuu

tutkielman kieliasusta on opiskelijalla. Ohjaajan lisäksi opintosuunnan vastuuprofessori

saattaa antaa työn arvioijan roolissa ennen työn varsinaista arviointiin jättämistä

kommentit, joiden perusteella opiskelijan on vielä mahdollista muokata työtä. Tämä

käytänne saattaa vaihdella opintosunnittain.

Opintosuunnan vastuuprofessori määrää tutkielmalle kaksi tarkastajaa, joiden tulee

pääsääntöisesti olla tohtorin tutkinnon suorittaneita tai vastaavan tasoisia henkilöitä.

Poikkeustapauksessa opintosuunnan vastuuprofessori voi perustellusta syystä määrätä

toiseksi tarkastajaksi myös vähintään maisteritasoisen tutkinnon suorittaneen. Toinen

tarkastajista voi olla tutkielman ohjaaja. Pro gradu -tutkielma arvioidaan

arviointimatriisin kriteereihin perustuen (Liite 2) ja arvosanaksi (asteikko 0-5)

muodostuu matriisiin ryhmiteltyjen osa-alueiden painotettu keskiarvo. Opiskelijan

kannattaa tutustua arviointikriteereihin yhdessä ohjaajan kanssa jo tutkielma-

työskentelyn alkuvaiheessa.

Opiskelija jättää pro gradu –tutkielman arvioitavaksi tallentamalla tutkielman

lopullisessa muodossaan e-thesis –järjestelmään (ethesis.helsinki.fi). Opiskelijan tulee

sopia vastuuprofessorin ja ohjaajan kanssa työn jättämisestä tarkastukseen ennen

sähköiseen järjestelmään tallentamista, koska järjestelmään tallentamisen jälkeen

tutkielmaan ei voi enää tehdä muutoksia. Järjestelmässä tutkielma siirtyy

tarkastettavaksi, arvioitavaksi sekä tekijän suostumuksella verkossa julkaistavaksi.

Järjestelmä ohjaa työn myös Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmään. Tutkielman

arvostelun jälkeen opiskelija päättää itse tuleeko se julkiseksi Heldassa

(https://helda.helsinki.fi), jolloin sitä pystyy lukemaan avoimesti verkossa. Muussa

tapauksessa tutkielma on julkisesti luettavissa vain kirjastossa. Tutkielmalle voidaan

14

asettaa myös ns. embargo-aika (viivästetysti julkaistava), jolloin tutkielma ei ole

luettavissa ennen sovittua päivämäärää.

Tarkastajat arvioivat tutkielman sähköisessä järjestelmässä ja tallettavat arvion

järjestelmään kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat saaneet tutkielman arvosteltavaksi.

Opintosuunnan vastuuprofessori ja arvioijat ovat yhteydessä arvosanaan liittyen

ennen arvioinnin loppuunsaattamista e-thesis -järjestelmässä. Päätöksen tutkielman

hyväksymisestä ja arvosanasta tekee tiedekuntaneuvosto. Tarkastajien

arvosanaesityksen tulee olla hyväksyttynä sähköisessä järjestelmässä viimeistään kaksi

viikkoa ennen sitä tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa tutkielman hyväksymisestä ja

arvosanasta päätetään. Opiskelija saa tiedon arvosanaehdotuksesta noin viikkoa ennen

tiedekuntaneuvoston kokousta.

Opiskelijalla on oikeus saada työstään palautetta. Palaute voi olla suullista tai lyhyt

lausunto, kuten sähköiseen järjestelmään jätetty vapaamuotoinen arvio. Osana

proviisorin portfoliotyöskentelyä opiskelija käy opintojen lopussa keskustelun

opintosuunnan vastuuprofessorin ja/tai HOPS-vastaavan kanssa. Pro gradu –tutkielman

palaute on hyvä liittää tähän samaan yhteyteen.

KIRJALLISUUSLUETTELO

Alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen LääkäriseuranDuodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: SuomalainenLääkäriseura Duodecim, 2008 (viitattu 16.6.2010). Saatavilla Internetissä:www.kaypahoito.fi (esimerkki internet- viitteestä)

Ahtee L, Attila LMJ, Carlson KR, Haikala H: Changes in brain monoamine metabolismduring withdrawal from chronic oral selfadministration of morphine and inresponse to amorphine challenge in the withdrawal state. J Pharmacol Exp Ther 249: 303–309, 1989(esimerkki artikkelista)

Ahtee L, Attila LMJ, Carlson KR: Augmentation of morphine-induced changes in brainmonoamine metabolism after chronic naltrexone treatment. J Pharmacol Exp Ther 255:803–808, 1990 (esimerkki artikkelista)

Bedetti G: Fluid bed granulation process and apparatus 2004. EP 1491253 A1 20041229(esimerkki patentista)

Block JH: Physicochemical properties in relation to biologic action. Kirjassa: Wilsonand Gisvold's Textbook of Organic Medicinal and Pharmaceutical Chemistry. s. 343, 9.painos. Toim. Delgado JN, Remers WA, J.P. Lippincott Company, Philadelphia 1991(esimerkki luvusta kirjassa)

Collet JO, Boivin JF, Spitzer WO: Bias and confounding in pharmacoepidemiology.Kirjassa: Pharmacoepidemiology, s. 609-627, 2. painos. Toim. Strom BL, John Wiley &Sons Ltd, New York 1994 (esimerkki luvusta kirjassa)

Ganong WF: Review of Medical Physiology. 14. painos. Prentice-Hall InternationalInc., New Jersey 1989 (esimerkki kirjasta)

Hirvonen J: Re: Tutkinnonuudistus [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Raimo Hiltunen.Lähetetty 12.5.2005. (esimerkki sähköpostiviestistä, lähettäjältä pyydettävä lupa viestinkäyttöön lähteenä)

Holm Y, Hiltunen R: Bolognan prosessi ja farmasian tutkintojen uudistaminen. Dosis2004 (painossa) (esimerkki julkaistavaksi hyväksytystä artikkelista)

Niemi R: Bisphosphonate prodrugs – synthesis and in vitro evaluation of novelclodronic and etidronic acid derivatives. Kuopion yliopiston julkaisuja A.Farmaseuttiset tieteet 50, Kuopion yliopisto, Kuopio 2000 (esimerkki julkaisusarjanosasta)

LIITE 1 Proviisorin pro gradu –tutkielman työskentely- ja ohjaussopimus

1/2

PRO GRADU -TUTKIELMAN TYÖSKENTELY- JA OHJAUSSOPIMUS

Liitetään tutkimussuunnitelmaan ja palautetaan kurssialueelle Moodleen.

Nimi ____________________________________ Opiskelijanumero_____________________Opintosuunta_________________________________________________________________Opintosuunnan vastuuprofessori__________________________________________________

Tutkielman aihe (työnimi)

Toteutustapa (1. Pro gradu –tutkielma sisältäen kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusosan tai2. Tutkimusjulkaisun käsikirjoitus ja erillinen kirjallisuuskatsaus) ja tutkielman kieli.

Aikataulu (työvaiheet, kokonaiskesto ml. tutkielman kirjoitus)

Ohjaaja(t) (ohjaajan nimi, organisaatio, yhteystiedot; kunkin ohjaajan ohjausvastuualueet).

2/2

Tutkielman työskentely- ja ohjaussopimuksen tekeminen

Opiskelija ja opintosuunnan vastuuprofessori (tai vastaava vastuuhenkilö) sekäohjaajat keskustelussa sopivat tutkielman sisällöstä, toteutuksesta ja ohjauksesta.Opiskelija täyttää tämän lomakkeen, joka liitetään tutkimussuunnitelmaan japalautetaan opintokokonaisuuden kurssialueelle Moodleen.

Vastuut

Opiskelijalle nimetään tutkielmaprosessin alussa ohjaaja(t). Tämän tekee tavallisimminopintosuunnan vastuuprofessori (vai vastaava vastuuhenkilö). Ohjaajia on yleisimminkaksi tai useampia.

Pro gradu -tutkielma on opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on ensisijaisesti perehdyttääopiskelija tieteelliseen tutkimustyöhön. Opiskelija työskentelee itsenäisesti jatavoitteellisesti, mutta samanaikaisesti ohjaajien tukemana ja osanatutkimusryhmää. Ohjaajien välinen mahdollinen työnjako ja ohjauksen vastuualueeton ilmaistava opiskelijalle.

Vastuu työn etenemisestä on ensisijaisesti opiskelijalla. Opiskelijalta edellytetäänsäännöllistä yhteydenpitoa ohjaajaan. Ohjauskeskusteluja on hyvä järjestääsäännöllisesti työn etenemisen aikana. Tapaamisten sopiva tiheys riippuu työnluonteesta ja vaiheesta.

Ohjaajalla on vastuu tukea opiskelijaa suunnitelmavaiheessa sekä työn kokeellisessavaiheessa aineiston keruussa ja menetelmien käytössä. Osana tutkimusryhmääopiskelijan on oikeus saada tukea myös tutkimusryhmän muilta tutkijoilta. Ohjaajan taitutkimusryhmän muiden jäsenten velvollisuuksiin ei kuitenkaan kuulu opiskelijanpuolesta tekeminen.

Ohjaaja tukee opiskelijaa tutkielman kirjoitusvaiheessa. Ohjaajan tulee lukea tutkielmankäsikirjoitusversioita, antaa palautetta ja neuvoa tieteellisessä kirjoittamisessa. Sopivalukukertojen määrä vaihtelee työkohtaisesti, mutta yleensä sopivaa ontyökokonaisuuksien (kuten kokonainen tulososio) kommentointi muutamia kertoja.Vastuu tutkielman kieliasusta on opiskelijalla.

Tämän sopimuksen osalliset ovat sitoutuneet työskentelemään ohjaussopimuksensisällön ja siinä sovitun aikataulun puitteissa. Muussa tapauksessa ohjaussopimusraukeaa, ellei sitä päivitetä.

Työskentely- ja ohjaussopimus on voimassa ________________________ asti.

LIITE 2 Proviisorin pro gradu -tutkielman arvosteluasteikko ja arviointimatriisi.

Pro gradu -tutkielma Arvosteluasteikko

Arvioinnin osa-alueet(katso arviointimatriisi)

1 (välttävä) 2 (tyydyttävä) 3 (hyvä) 4 (kiitettävä) 5 (erinomainen)

1. Tutkimusaihe ja tutkimuksentarkoitus

2. Tutkimusalan tuntemus jateoreettinen perehtyneisyys sekäkirjallisuuden käyttö

Tutkielmassa on paljonpuutteita, mutta sevastaa välttävästiopinnäytetyölleasetettuja vaatimuksiauseilla arvioinnin osa-alueilla.

Tutkielma sisältääoleellisia asioitajokseenkin loogisessajärjestyksessä ja ylittäähyväksyttävissä olevanrajan.

Tutkielmassa onpuutteita, mutta sevastaa opinnäytetyölleasetettuja vaatimuksiauseilla arvioinnin osa-alueilla.

Tutkielma muodostaaymmärrettävän jariittävän loogisenkokonaisuuden.

Tutkielma vastaahyvin opinnäytetyölleasetettuja vaatimuksiauseimmilla arvioinninosa-alueilla.

Tutkielma on hyvä jase sisältää oleellisetasiat loogisessajärjestyksessämuodostaenyhtenäisenkokonaisuuden.

Tutkielma vastaaopinnäytetyölleasetettuja vaatimuksiakiitettävästilähes kaikilla arvioinninosa-alueilla.

Tutkielma on erittäinhyvä ja osoittaa tekijänkypsyyttä, kriittisyyttä japerehtyneisyyttäaiheeseen.

Tutkielma sisältääoleelliset asiatloogisessa järjestyksessäja muodostaa selkeän jayhtenäisenkokonaisuuden.

Tutkielma täyttääopinnäytetyölle asetetutvaatimukseterinomaisestikaikilla arvioinnin osa-alueilla.

Tutkielma onpoikkeuksellisen hyvä jaosoittaa tekijäntieteellistä kypsyyttä,kriittistä ajattelua jasyvällistäperehtyneisyyttäaiheeseen.

Tutkielma sisältääoleelliset asiat loogisessajärjestyksessä jamuodostaa koherentin jayhtenäisenkokonaisuuden.

3. Aineisto, aineistonhankinta jaanalyysit (= menetelmät)

4. Tutkimustulokset ja niidenraportointi

5. Tulosten tarkastelu (pohdinta) jajohtopäätökset

6. Tutkielman rakenne, selkeys javiimeistely

7. Työskentely tutkielmaprosessinaikana

Tutkielman arvosana* 0 (hylätty) Tutkielman arvioinnin osa-alueiden vaatimukset eivät täyty hyväksyttävällä tavalla. Tutkielma on hajanainen jaepälooginen, eikä muodosta kokonaisuutta.

* Arvioinnin osa-alueiden painotettu keskiarvo, hyväksytyssä tutkielmassa kaikkien osa-alueiden arviointi oltava 1-5.

Arviointi 0-5, painotus 20 - 35

Arviointi 0-5, painotus 20 - 35

Arviointi 0-5, painotus 20 - 35

Arviointi 0-5, painotus 10 - 25

ARVIOINNIN VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ * HYVÄ KIITETTÄVÄ * ERINOMAINENOSA-ALUE 1 2 3 4 5

1. Tutkimusaiheja tutkimuksentarkoitus

Työn tavoite on kuvattu suppeasti ja työn tieteellisentarkoituksen perustelu jää epäselväksi.Kysymyksenasettelun suhde esitettyyntaustakirjallisuuteen on epäselvä. Työn rajaus suhteessakysymyksenasetteluun jää epäselväksi. Tutkimuseettisetnäkökulmat on huomioitu puutteellisesti.

Työn tarkoitus ja sen yhteys teoreettiseen taustaan onesitelty selkeästi. Tutkimuksen tieteellinen tarkoitus onkuvattu hyvin. Kysymyksenasettelu on selkeä ja aiheenvalinta sekä työn rajaus on selkeästi perustelu suhteessakysymyksenasetteluun. Tutkimuseettiset näkökulmat onhuomioitu hyvin.

Teoreettinen lähtökohta ja käsitteistö on kuvattusyvällisesti. Kysymyksenasettelu on perusteltu erittäinselkeästi ja kriittisesti. Työn aihe on oivaltava ja työn rajauson selkeästi perusteltu suhteessa kysymyksenasetteluun.Tutkimuseettiset näkökulmat on huomioitu erinomaisesti.

2. Tutkimusalantuntemus jateoreettinenperehtyneisyyssekä kirjallisuu-den käyttö

Teoreettista taustaa on kuvattu suppeasti taiepätasapainoisesti ja osittain puutteellisesti. Näkökulmanvalinta ja käytetyt käsitteet soveltuvat osittain/heikostikäsiteltävään aiheeseen. Kirjallisuuden käyttö onyksipuolista, epävarmaa tai epätasaista, ja osoittaaniukkaa kirjallisuuden hallintaa ja/tai lähdekritiikinpuutteita.

Teoreettista taustaa on kuvattu hyvin. Näkökulman valintaja käsitteiden määrittely ovat työn teeman kannalta hyvätja tarkoituksenmukaiset. Tutkimuskysymysten kannaltaolennaista kirjallisuutta on käytetty monipuolisesti.Lähdekirjallisuudessa esiintyviä näkökulmia tarkastellaanja niistä tehdään synteesiä.

Työn teoreettinen tausta on kuvattu analyyttisesti japerustellen. Näkökulman valinta ja käsitteiden määrittelytyön teeman kannalta on oivaltavaa. Kirjallisuus on käytössätarkoituksenmukaisesti, ja sisältää tutkimuskysymystenkannalta oleelliset alkuperäislähteet. Lähdekirjallisuudessaesiintyviä näkökulmia tarkastellaan analyyttisesti ja niistätehdään onnistunutta synteesiä.

3 Aineisto,aineiston-hankintaja analyysit(=menetelmät)

Aineisto ja menetelmät on kuvattu niukasti. Valintojatutkimusmenetelmiksi on perusteltu puutteellisesti ja/taivalittu menetelmä soveltuu tutkimustehtävään vaintyydyttävästi. Aineiston hankintaa ja analyyseja on tehtyliian vähän tai liikaa. Teorian ja empiirisen työn yhteys onosoitettu heikosti. Tutkimuseettisiä periaatteita onhuomioitu vain vähän.

Aineisto ja menetelmät on kuvattu riittävällätarkkuudella. Valintoja tutkimusmenetelmiksi onperusteltu hyvin ja menetelmät soveltuvat hyvintutkimustehtävän ratkaisemiseen. Aineisto on työhönriittävä ja sopiva. Teorian ja empiirisen työn yhteys onosoitettu hyvin. Tutkimuseettiset periaatteet on huomioituhyvin aineiston keruussa, käsittelyssä ja/tai analyysissä.

Aineisto ja menetelmät on kuvattu ansiokkaasti.Valintoja tutkimusmenetelmiksi on perusteltu erinomaisestitiedostaen valintojen seuraukset. Aineistoa onerinomaisesti suhteessa kysymyksenasetteluun. Teoria jaempiria on yhdistetty erinomaisesti ja oivaltaen. Työssä onkaikilta osin käsitelty erinomaisesti tutkimuseettisiäperiaatteita.

4. Tutkimus-tulokset jaraportointi

Aineiston mahdollisuuksia on hyödynnetty niukasti.Tulokset on esitetty pintapuolisesti, tai jopa virheellisesti,tulosten ja tutkimuskysymyksen yhteys ei ole selkeä.Kuvien, taulukoiden ja tekstien välillä onepäjohdonmukaisuutta.

Tuloksissa vastataan tutkimuskysymyksiin. Aineistoa onhyödynnetty hyvin. Tulokset on esitetty loogisesti jaselkeästi. Kuvat, taulukot ja liitteet ovat selkeät ja tukevathyvin tekstiä.

Tulosten ja tutkimuksen tavoitteen yhteys on erinomaisenselkeä. Tulokset on esitetty kokonaisuutena tieteellistäkypsyyttä osoittaen. Tuloksissa tuodaan esiin tieteellisestiuutta. Ansiokkaasti itse koostetut kuvat ja taulukot tukevaterinomaisesti tekstiä.

5. Tulostentarkastelu(pohdinta) jajohtopäätökset

Tulosten tarkastelu on vähäistä ja keskittyy omiin tuloksiinja suhteuttaminen aiempaan tutkimukseen jää niukaksi.Myös uusien tutkimusongelmien esittäminen jasovellusmahdollisuuksien pohdinta vähäistä. Tulostenluotettavuustarkastelu on puutteellista. Johtopäätöksetperustuvat saatuihin tuloksiin, mutta niitä on vähän.

Tutkimuksen olennaiset tulokset on nostettu esiin hyvinja niitä tarkastellaan suhteessa tutkimusalueenkirjallisuuteen, esitettyyn teoreettiseen taustaan ja omiintutkimuskysymyksiin. Tehdyt johtopäätökset ovatperusteltuja. Tulosten luotettavuustarkastelu on hyvää.Työssä pohditaan tulosten sovellusmahdollisuuksia.

Tulosten tarkastelu on erinomaista ja perustellun kriittistä,tulokset on liitetty tutkimusalueen kirjallisuuteen jateorioihin ansiokkaasti. Tuloksia osataan hyödyntäätarkastelussa kokonaisvaltaisesti ja tuoden esiin tieteellisestiuutta tietoa. Johtopäätökset vastaavat tutkimuskysymyksiinerinomaisesti. Tulosten luotettavuutta on arvioituperustellun kriittisesti. Uusia tutkimusongelmia esitetäänja/tai sovellusmahdollisuuksia pohditaan vakuuttavasti.

6. Tutkielmanrakenne,selkeys javiimeistely

Työ sisältää olennaisia asioita, mutta kokonaisuus onepätasapainoinen, useilta osin puutteellinen. Teksti onasiatyylistä, mutta kieliasussa on virheitä.Lähdeluettelossa ja/tai viittaustekniikassa on virheitä.Ulkoasu vastaa annettuja ohjeita. Havainnollistaminen(taulukot, kuvat ja liitteet) on tarkoituksenmukaista, muttaesitystapa on osittain epäselvä.

Työ sisältää oleelliset asiat loogisessa järjestyksessä jatutkielma muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden.Teksti on täsmällistä ja oikeakielistä tieteellistä asiatyyliä.Kirjoittajan tieteellinen ajattelu näkyy tekstistä.Terminologiaa on käytetty asianmukaisesti. Lähdeluetteloja viittaustekniikka ovat pääosin moitteettomat.Havainnollistaminen on moitteetonta.

Kaikilta osin johdonmukainen ja selkeä tutkielmamuodostaa erinomaisen kokonaisuuden. Kielellinen ilmaisuja tieteellinen tyyli ovat moitteettomat. Tekstistä onnäkyvissä erinomaisesti tekijän tieteellinen ajattelu jasyvällinen ymmärrys. Terminologia, viittaustekniikka jalähdeluettelo ovat moitteettomat. Ulkoasu on huoliteltu.

7. Työskentelytutkielma-prosessinaikana

Opiskelijalla on ollut vaikeuksia itsenäisessä jatavoitteellisessa työskentelyssä prosessin eri vaiheissa jahän tarvitsee paljon tukea prosessin etenemisessä,menetelmien omaksumisessa ja ongelmienratkaisemisessa.

Opiskelijan työskentely on ollut tavoitteellista ja hyvinetenevää, opiskelijalla on itsenäinen ja osaava työote.Opiskelija osaa työskennellä sujuvasti osanatutkimusryhmää. Opiskelija ylläpitää ja noudattaatutkimussuunnitelmaa ja aikataulua.

Opiskelija on osoittanut erinomaisesti oma-aloitteisuutta jaitsenäisyyttä työskennellen samalla vastuullisesti osanatutkimusryhmää. Hän on vaivattomastiomaksunut/kehittänyt menetelmiä ja ollut luovaongelmanratkaisussa. Opiskelija on toiminut selkeäntavoitteellisesti ja päämäärätietoisesti.

* Arvosanat (2) TYYDYTTÄVÄ tai (4) KIITETTÄVÄ: Tutkielma ei täytä kaikkia seuraavan tason kriteereitä, yksi tai useampi ylemmän tason korostettu arviokriteeri ei toteudu.