ISBN ---- (painettu)ISBN ---- (pdf)ISSN -

Korkeakoulujen arviointineuvostoPL (Meritullinkatu ) HELSINKIPuh. + Fax +

www.kka.fi

Timo Ala-Vähälä

Mitä auditointi tekee?Tutkimus korkeakoulujenlaadunvarmistusjärjestelmienauditointien vaikutuksista

Mitä auditointi tekee?

KORKEAKOULUJENARVIOINTINEUVOSTONJULKAISUJA

:

Korkeakoulujen arviointineuvosto suuntasi vuoden arviointi-tukirahoituksen auditoinnin ja muun arviointitoiminnan vaikuttavuudentutkimukseen. Rahoitettavaksi valittiin kaksi tutkimusta, joista tämäJyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen hanke ”Mitä auditointitekee?” on toinen.

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa auditointienvaikuttavuudesta korkeakouluille laatutyön perustaksi, Korkeakoulujenarviointineuvostolle auditointimallin kehittämiseksi ja päättäjillekorkeakoululaitoksen arviointien tueksi. Tutkimuksessa tarkastellaanauditointien suoria ja välillisiä vaikutuksia sekä tuodaan esiin korkeakouluissaeri tehtävissä työskentelevien näkemyksiä laatutyön merkityksestä.

9 789522 061751

ISBN 978-952-206-175-1 (painettu)ISBN 978-952-206-176-8 (pdf)ISSN 1457-3121

Julkaisija: korkeakoulujen arviointineuvosto

kansi: Juha IlonenLayout: Pikseri Julkaisupalvelut

Tammerprint OyTampere 2011

Esipuhe

Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtävänä on arviointien järjestämisen li-säksi tukea myös muuten korkeakoulujen laadun varmistamista ja kehittämistä. Tärkeä osa työtä on arvioinneissa havaittujen hyvien käytänteiden jakami-nen ja toimintojen kehittäminen. Tässä tarkoituksessa arviointineuvosto jakaa vuosittain arviointitukirahoitusta kansallisesti merkittäviin hankkeisiin. Tällä rahoituksella on tuettu esimerkiksi hankkeita, joiden tavoitteena oli laadun-varmistuksen yhteisöllisyyden ja laadunvarmistuksen ja toiminnanohjauksen välisen yhteyden vahvistaminen sekä laadunvarmistusjärjestelmien kehittämi-nen usean korkeakoulun benchmarking-hankkeina.

Viime vuosina Korkeakoulujen arviointineuvosto on pitänyt tärkeänä tu-kea kansalliseen arviointitoimintaan liittyvää riippumatonta ulkopuolista tut-kimusta. Vuonna 2008 arviointineuvosto päätti suunnata arviointitukirahoi-tuksen auditoinnin ja muun arviointitoiminnan vaikuttavuuden tutkimukseen. Auditointi on viime vuosina koskettanut kaikkia suomalaisia korkeakouluja, mutta tutkimusta siitä ei kansallisella tasolla ole tässä mittakaavassa aiemmin tehty.

Määräaikaan 6.10.2008 mennessä Korkeakoulujen arviointineuvosto sai yhteensä 14 hakemusta, joiden arviointikriteereinä olivat tutkimussuunnitel-man toteuttamiskelpoisuus, aiheen merkittävyys, tulosten hyödynnettävyys kehittämistoiminnassa ja ajankohtaisuus. Rahoitettavaksi valittiin kaksi tutki-mushanketta, joista tämä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitok-sen tutkimus ”Mitä auditointi tekee” on toinen. Tutkimuksen johtajana toimi professori Jussi Välimaa Koulutuksen tutkimuslaitokselta ja tutkijana FM Timo Ala-Vähälä. Tutkimuksen johtoryhmään kuuluivat Välimaan lisäksi asiantuntija Johanna Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, pääsuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvostosta sekä tutkijatohtori Taina Saari-nen ja erikoistutkija Jani Ursin Jyväskylän yliopistosta. Tutkimus toteutettiin vuosina 2009 ja 2010.

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa eri tahoille luotettavaa tutkimustie-toa auditointien vaikuttavuudesta: korkeakouluille laatutyön perustaksi, Kor-keakoulujen arviointineuvostolle auditointimallin kehittämiseksi ja päättäjille korkeakoululaitoksen arviointien tueksi. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä au-ditointien suoria että välillisiä vaikutuksia, ja tutkimusraportti tuo mielenkiin-toisella tavalla esiin korkeakouluissa eri tehtävissä työskentelevien näkemyksiä laatutyön merkityksestä.

Kiitämme Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Koulutuksen tutki-muslaitoksen puolesta tutkija Timo Ala-Vähälää itsenäisestä ja hyvin teh dystä

työstä. Uskomme, että tämä auditointien vaikuttavuudesta Suomessa tehty tutkimus tuo uusia näkökulmia ja uutta tietoa arvioinneista käytävään kes-kusteluun. Samasta syystä voimme suositella tätä tutkimusta sekä auditointien kohteina olevien korkeakoulujen että auditointeja suorittavien tahojen ja hen-kilöiden käsikirjastoon.

Riitta Pyykkö, professori Jussi Välimaa, professoriKorkeakoulujen arviointi- Jyväskylän yliopisto, neuvoston puheenjohtaja Koulutuksen tutkimuslaitos

Sisällys

JohdantoJohdantoJohdantoJohdantoJohdanto __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ . Tutkimushankkeen esittely __________________________________________ . Keskeiset käsitteet _________________________________________________ . Auditoinnin toteutus _______________________________________________ . Laatutyön ja auditointien historiaa ___________________________________ . Kysymyksenasettelu ________________________________________________

Tutkimuksen keskeiset lähteetTutkimuksen keskeiset lähteetTutkimuksen keskeiset lähteetTutkimuksen keskeiset lähteetTutkimuksen keskeiset lähteet ___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ . Haastattelut _______________________________________________________ . Kyselyn toteutus ___________________________________________________ . Vastausten analysointi ______________________________________________

Kolme näkökulmaa laadunvarmistukseenKolme näkökulmaa laadunvarmistukseenKolme näkökulmaa laadunvarmistukseenKolme näkökulmaa laadunvarmistukseenKolme näkökulmaa laadunvarmistukseen _________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Laadunvarmistusjärjestelmän rakentaminenLaadunvarmistusjärjestelmän rakentaminenLaadunvarmistusjärjestelmän rakentaminenLaadunvarmistusjärjestelmän rakentaminenLaadunvarmistusjärjestelmän rakentaminen _______________________________________________________________________________________________________________________________________ . Laatutyön juurten paikantaminen ____________________________________ . Laatujärjestelmien rakennusprosessin keskeiset toimijat ________________ . Korkeakoulujen arviointineuvoston rooli laadunvarmistusjärjestelmän

rakentamisessa ja kehittämisessä _____________________________________

Laatutyö ja laadunvarmistusjärjestelmä osana omaa työtäLaatutyö ja laadunvarmistusjärjestelmä osana omaa työtäLaatutyö ja laadunvarmistusjärjestelmä osana omaa työtäLaatutyö ja laadunvarmistusjärjestelmä osana omaa työtäLaatutyö ja laadunvarmistusjärjestelmä osana omaa työtä ______________________________________________________________________ . Laatuajattelun oppiminen ___________________________________________ . Yleisasenne laatutyöhön ____________________________________________ . Laadunvarmistusjärjestelmän tuki omalle työlle _______________________

Auditointi kokemuksenaAuditointi kokemuksenaAuditointi kokemuksenaAuditointi kokemuksenaAuditointi kokemuksena ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ . Auditointiin valmistautuminen ______________________________________ . Arvioita auditoinnin toteutuksesta ___________________________________

Auditoinnin ennakko- ja jälkivaikutuksetAuditoinnin ennakko- ja jälkivaikutuksetAuditoinnin ennakko- ja jälkivaikutuksetAuditoinnin ennakko- ja jälkivaikutuksetAuditoinnin ennakko- ja jälkivaikutukset ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________ . Auditoinnin merkitys _______________________________________________ . Ennakko- ja jälkivaikutusten luonne __________________________________

PohdintaaPohdintaaPohdintaaPohdintaaPohdintaa _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

LähteetLähteetLähteetLähteetLähteet ___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

7

1 Johdanto

1.1 Tutkimushankkeen esittely

Tutkimuksen ydinkysymys oli, miten Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamat laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit vaikuttavat yliopisto-jen ja ammattikorkeakoulujen toimintaan – suoraan että välillisesti. Tutkimus keskittyi yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa työskentelevien henkilöiden laatutyötä ja auditointeja koskeviin tulkintoihin ja näkemyksiin. Sen sijaan auditointien tuottamien konkreettisten muutosten analyysi rajattiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle.

Tutkimuksen laadullinen lähdeaineisto kerättiin haastattelemalla yhden monitieteisen yliopiston ja yhden ammattikorkeakoulun työntekijöitä: joh-toa, opettajia, tutkijoita, muuta henkilökuntaa sekä opiskelijoita. Tutkimuk-sen tilastollinen aineisto kerättiin internet-kyselynä, joka kohdistettiin nel-jän yliopiston ja neljän ammattikorkeakoulun kaikille työntekijöille neljässä tiedekunnassa tai koulutusalalla sekä keskushallinnossa. Sekä laadullisessa että tilastollisessa tutkimuksessa on mukana auditoinnin ensimmäisellä kerralla lä-päisseitä että uusinta-auditoinnin läpikäyneitä yliopistoja ja ammattikorkea-kouluja.

1.2 Keskeiset käsitteet

Korkeakoulujen arviointineuvoston määritelmän mukaan ”auditointi on riip-pumatonta ulkopuolista arviointia, jossa selvitetään, onko laadunvarmistusjär-jestelmä tavoitteiden mukainen, tehokas ja tarkoituksiin sopiva. Auditoinnissa ei oteta kantaa tavoitteisiin tai toiminnan tuloksiin sinänsä, eikä arvioida kou-lutuksen tai tutkimuksen laatua, vaan niitä prosesseja, joilla korkeakoulu hallit-see ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua.” (KKA 2005, 33.)

Laadunvarmistuksella tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai jär-jestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään korkeakoulun, sen järjestämän koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Laadunvarmistusjärjestelmä puolestaan tarkoittaa kokonaisuutta, johon sisältyvät laadunvarmistuksen vastuunjaot, me-nettelytavat, prosessit ja resurssit. Laadunvarmistusjärjestelmästä voidaan puhua sekä yliopiston tai ammattikorkeakoulun sisäisenä että kansallisena järjestelmä-nä. (KKA 2005, 34.)

8

Laadun osalta auditointikäsikirjassa sanotaan, että se voidaan määritellä useilla eri tavoin: huippulaatuna, tasalaatuisuutena, asiakkaiden odottamana laatuna, kustannustehokkuutena tai toiminnan aikaansaamana muutoksena. Auditoinnin yhteydessä laadulla tarkoitetaan ”laadunvarmistuksen menettely-tapojen, prosessien ja järjestelmien tarkoituksenmukaisuutta suhteessa tavoit-teisiin tai tarkoitukseen”. (KKA, 2005, 34.)

Sana ”laatu” voi tarkoittaa useita eri asioita.1 Laatu-käsitteen erityyppiset käyttötavat tulivat esiin myös haastatteluissa. Hieman yksinkertaistaen voisi sanoa, että perinteisen, tutkimuksen ja opetuksen sisältöä korostavan laadun rinnalle nousi ”menettelytapojen ja prosessien tarkoituksenmukaisuutta” korostava laatuajattelu. Tämän lisäksi maksullisen palvelutoiminnan asiakas-lähtöinen laatu mainittiin vaihtoehtoisena tai rinnakkaisena laatukäsityksenä auditointeihin liittyvän laadun rinnalla. Asiaan palataan laatutyötä käsitteleväs-sä luvussa 5.

1.3 Auditoinnin toteutus

Auditointiprosessi voidaan korkeakoulun näkökulmasta jakaa kolmeen vaihee-seen: valmistautumiseen, auditointivierailuun ja sitä seuraavaan Korkeakoulu-jen arviointineuvoston auditointipäätökseen sekä auditoinnin jälkihoitoon.

Auditointiin valmistautuminen etenee pääpiirteittäin siten, että yliopisto tai ammattikorkeakoulu ilmoittautuu halukkaaksi auditointiin. Korkeakoulu-jen arviointineuvosto laatii korkeakoulujen ilmoittautumisten perusteella auditointien kokonaisaikataulun. Auditoinnin lähestyessä yksittäinen korkea-koulu ja Korkeakoulujen arviointineuvosto laativat auditointisopimuksen, jos-sa sovitaan muun muassa auditoinnin käytännön toteutuksesta, kustannusten jaosta sekä sitoutumisesta uusinta-auditointiin, jos korkeakoulu ei läpäise au-ditointia. Tämän jälkeen alkaa korkeakoulun valmistautuminen auditointiin eli käytännössä auditointiaineiston kokoaminen. Auditointiaineisto sisältää eri tyyppisiä laatutyötä kuvaavia dokumentteja sekä SWOT-analyysin laadunvar-mistusjärjestelmän vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista.

Auditointiryhmän tekemä auditointivierailu kestää pääsääntöisesti 2–3 päivää, ja sen aikana auditointiryhmä haastattelee kohdekorkeakoulun hen-kilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmien edustajia. Auditointiryhmään kuu-luu tyypillisesti edustajia yliopistoista, ammattikorkeakouluista, ulkoisista si-dosryhmistä sekä opiskelijoista. Vierailun jälkeen ryhmä laatii raportin, joka

1 Laatukäsityksistä laajemmin, ks. esimerkiksi Ursin 2007, 22–31. Suomen yliopistojen rehto rien neuvosto on koonnut rehtorien ja yliopistojen johdon käsityksiä laadusta ja laadunvarmistuk-sesta julkaisuun (Sohlo 2000) ”Laatu polttopisteessä. Yliopistojen rehtorien näkemyksiä laadusta ja sen kehittamisestä” Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston julkaisuja 1/2000.

9

sisältää arvion laadunvarmistusjärjestelmän tilasta ja toimivuudesta. Sen poh-jalta Korkeakoulujen arviointineuvosto päättää, vastaako laatujärjestelmä sille asetettuja kriteereitä. Jos Korkeakoulujen arviointineuvosto katsoo, että laa-tujärjestelmän kehitystyö ei ole riittävän pitkällä, seuraa uusinta-auditointi. Yliopistolla tai ammattikorkeakoululla on halutessaan mahdollisuus Korkea-koulujen arviointineuvoston tarjoamaan tukeen, kun se valmistautuu uusinta-auditointiin.

Auditoinnin jälkihoidolla tarkoitetaan tässä päätöksiä ja toimenpiteitä, joita yliopisto tai ammattikorkeakoulu tekee hyväksytyn auditointipäätök-sen pohjalta. Ahtaimmillaan tätä voisi pitää auditoinnin suorana vaikutuksena, koska auditoinneilla ei ole suoria institutionaalisia vaikutuksia. Käytännös-sä auditointi vaikuttaa yliopiston tai ammattikorkeakoulun toimintaan useita suorempia ja epäsuorempia reittejä, joita esitellään tarkemmin auditointia kä-sittelevässä luvussa 6 ja yhteenvedossa.

1.4 Laatutyön ja auditointien historiaa

Suomessa käytössä olevan yliopistojen ja korkeakoulujen laadunvarmistusjär-jestelmien auditoinnin taustalla on Suomen sitoutuminen Bolognan prosessiin, tarkemmin sanoen Berliinissä 2003 julkaistuun kommunikeaan, jossa osallis-tujamaat sitoutuivat siihen, että jokainen allekirjoittajamaa rakentaa vuoteen 2005 mennessä korkeakoululaitokseensa ulkoisen laadunvarmistusjärjestelmän: akkreditoinnin, sertifioinnin tai vastaavan järjestelmän.2 Berliinin tapaami-sen jälkeen opetusministeriö nimitti asiaa käsittelevän työryhmän, joka esitti vuonna 2004 julkaisemassaan raportissa auditointeihin perustuvan järjestelmän perustamista Suomeen.

Korkeakoulujen arviointineuvosto käynnisti auditoinnit pilotoinnein vuonna 2005; samana vuonna julkaistiin auditointikäsikirja vuosille 2005–2007; uusi käsikirja vuosille 2008–2011 ilmestyi vuonna 2007. Korkeakoulu-jen arviointineuvoston vuosia 2010–2012 koskevan toimintasuunnitelman mukaan kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut on tarkoitus auditoida vuo-teen 2011 mennessä ja ensimmäisen auditointikierroksen viimeiset auditoin-tipäätökset tehdään vuoden 2012 aikana. Toinen auditointikierros käynnistyy vuonna 2011. (KKA 2010, 13.)

Vuosina 2005–2009 yliopisto- tai ammattikorkeakoululaki ei vielä vel-voittanut korkeakouluja rakentamaan laadunvarmistusjärjestelmiä eikä niitä auditoimaan. Yliopistolaissa tosin todettiin velvollisuus arvioida koulutusta,

2 Communique of the Conference of Ministers responsible for Higher Education in Berlin on 19 September 2003.

10

tutkimusta, taiteellista työtä ja niiden vaikuttavuutta. Lisäksi todettiin, että yli-opistojen oli osallistuttava ulkoisiin arviointeihin ja että arviointien tulosten piti olla julkisia. Vastaava maininta sisältyi myös ammattikorkeakoululakiin. Korkeakoulujen arviointineuvoston toimeenpanemia auditointeja ei kummas-sakaan laissa mainittu. (Yliopistolaki 27.6.1997/645, 5 §1, Ammattikorkeakou-lulaki 9.5.2003/351, 9 §1.)

Toisaalta korkeakoulujen ohjausjärjestelmässä oli epäsuoria auditointiin sitovia elementtejä: opetusministeriö3 seurasi yliopistojen ja ammattikorkea-koulujen laatutyötä ja asiasta keskusteltiin resursointiin liittyvien tulosneuvot-telujen yhteydessä. Auditointijärjestelmän perustamista esittäneen työryhmän raportissa asia todettiin sanoen, että

”Tavoite- ja tulosohjausprosessia on mahdollista edelleen kehittää niin, että se tukee entistä paremmin korkeakoulujen laadunvarmistustyötä ja sen vaikutusta koulutuksen kehittämiseen” (OPM 2005, 43).

Käytännössä asia tuli esiin myös siten, että vuosien 2001–2009 osalta ope-tusministeriö julkaisi yliopistojen ja korkeakoulujen tilinpäätöksiä koskevat palautteensa, joissa otettiin kantaa myös laatutyön etenemiseen.4 Siihen, mi-ten vahvana yliopisto- ja ammattikorkeakouluväki piti auditointien asemaa, palataan haastattelujen ja kyselyn tulosten esittelyn yhteydessä. Alustavasti voi sanoa, että yliopisto- ja ammattikorkeakouluväki piti auditointeihin osallistu-mista melko itsestään selvänä ja tiedosti kytkennän tulosohjaukseen.

Auditointien käynnistämistä esittäneen opetusministeriön työryhmän muistiossa samoin kuin Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisemassa auditointikäsikirjassa auditointi kytketään kansalliseen kehittävän arvioinnin perinteeseen (OPM 2004, 38–39; KKA 2005, 13). Käytännössä tämä tulee esiin muun muassa siten, että auditointiin ei sisälly suoria sanktioita. Toisaal-ta jos yliopisto tai ammattikorkeakoulu ei läpäise auditointia ensimmäisellä kerralla, se on auditointisopimuksessa sitoutunut uusinta-auditointiin (KKA 2005, 16).

Laatujärjestelmien ulkoisen arvioinnin lakiperusta vahvistui uuden, vuon-na 2010 voimaan tulleen yliopistolain myötä, kun yliopistot velvoitettiin yli-opistot laatujärjestelmiensä ulkoiseen arviointiin. Vastaavat muutokset tehtiin

3 Opetusministeriön (OPM) nimi muuttui 1.5.2010 opetus- ja kulttuuriministeriöksi (OKM). Tässä työssä ministeriöstä käytetään asiayhteydestä riippuen sitä nimeä, joka on ollut tarkastelun kohteena olleena hetkenä ministeriön voimassaoleva nimi.4 Yliopistojen ja opetusministeriön väliset tulossopimukset 2001–2009 ja OPM:n kannanotot. www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/yliopistojen _tulossopimukset/sopimukset_20012009.html. Ladattu 26.1.2011. Ks. myös OPM 2004, 13. ”Yliopistot ovat vuodesta 1999 alkaen raportoineet tulosneuvotteluissa arviointi toiminnastaan, keskeisistä arviointituloksista ja niiden pohjalta päätetyistä kehittämistoimenpiteistä.”

11

myös ammattikorkeakoululakiin. (Yliopistolaki 87 §1. Ammattikorkeakoulu-laki 9 §1.) Uudetkaan lait eivät liitä arviointeihin suoria sanktioita. Toisaal-ta laatutyöllä ja arvioinneilla on edelleen oma roolinsa korkeakoululaitoksen tulosohjausjärjestelmässä, sillä opetusministeriön julkaisemassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusasetuksen perusteita tarkastelleessa muistiossa (2009) todetaan, että toiminnan laatu otetaan välillisesti huomioon yliopisto-jen tunnuslukutavoitteissa ja näiden toteutumisen seurannassa. Muistion mu-kaan tilastoseurannan lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaisempia arviointeja, ja sen vuoksi koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laatua ja vaikutta-vuutta ”vahvistetaan säännöllisillä arvioinneilla sekä yliopistojen laatujärjestel-mien ulkopuolisilla arvioinneilla” (OKM 2010). Yliopistot ovat siis velvollisia arvioimaan toimintansa laadukkuutta, ja tämän laadunvarmistuksen toimivuut-ta arvioidaan laatujärjestelmien ulkopuolisin arvioinnein (OPM 2009, 8).

Laadunvarmistuksen historia on luonnollisesti käynnistynyt jo ennen au-ditointien alkamista: yliopistojen opetusta ja tutkimusta on arvioitu eri näkö-kulmista jo 90-luvun alusta lähtien. Arviointi käynnistyi opetusministeriön organisoimin tieteenala- ja yliopistoarvioinnein, mutta eriytyi vähitellen siten, että Suomen Akatemia alkoi seurata tutkimuksen tilaa ja korkea-asteen koulu-tuksen arviointi siirtyi vuonna 1996 toimintansa aloittaneelle Korkeakoulujen arviointineuvostolle.

Ammattikorkeakoulujärjestelmän rakentaminen lisäsi laatutyön historiaan oman juonteensa, sillä ammattikorkeakoulujen perustaminen käynnistyi ensin kokeiluin, sitten vakinaistamisin, ja molemmissa vaiheissa Korkeakoulujen ar-viointineuvosto arvioi hakijat. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kokeilulupahakemukset. (Moitus & Saari 2004, 29–30.)

Laatutyön yhteydessä on luonnollisesti hyvä muistaa, että akateemiseen työhön itseensä sisältyy useita erilaisia arvioinnin ja akateemisen laadunvar-mistuksen muotoja, kuten opinnäytteiden arvioinnit, julkaisujen asiantuntija-arvioinnit, tutkimusrahoituksen jakamiseen liittyvä arviointi sekä virantäyt-töihin liittyvät arvioinnit. Myös maksullinen palvelutoiminta voi vaatia omaa laatutyötään: esimerkiksi laboratorioissa tehtävät mittaukset voivat edellyttää jonkin standardin mukaista laatujärjestelmää.5

5 Yliopiston johdon tavoista määrittää eri laatukäsityksiä ks. Sohlo (2000).

12

1.5 Kysymyksenasettelu

Kuten alussa todettiin, tutkimuksen aiheena ovat Korkeakoulujen arviointi-neuvoston toteuttamien auditointien vaikutukset yliopistojen ja ammattikor-keakoulujen toimintaan. Tässä yhteydessä vaikutuksilla ei tarkoiteta pelkästään sitä, miten yliopisto tai ammattikorkeakoulu on reagoinut audintointiryhmän kommentteihin ja suosituksiin, vaan termi ”vaikutus” ymmärretään laajemmin eli pohditaan suoria ja epäsuoria vaikutuksia, samoin ennakko- ja jälkivaiku-tuksia; sitä, millaisia tunteita laatutyö on herättänyt, millaisia toimintastrate-gioita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa työskentelevät ovat valinneet ja miten he kokevat laatutyön ja auditointien vaikuttaneen työyhteisöönsä.

Kysymyksenasettelu ei sisällä sellaista olettamaa, että laatujärjestelmän ra-kentaminen ja ylläpito ja toisaalta sen auditointi olisivat selkeästi toisistaan eroavia asioita. Näin ei ilmeisesti ollut, sillä osa haastateltavista samaisti laatu-järjestelmän rakentamisen ja auditointiin valmistautumisen.

Auditointien ja laatutyön vaikutuksien arviointia vaikeuttaa se, että kor-keakouluissa oli samoihin aikoihin käynnissä muitakin arviointeja ja uudistuk-sia, esimerkiksi valmistautuminen uuden yliopistolain vaatimiin uudistuksiin. Sen vuoksi muutamat haastateltavat arvioivat, että auditoinnin vaikutuksia oli vaikea erottaa muista samanaikaisista prosesseista. Myös kyselyyn tulleissa avoi-missa vastauksissa viitattiin tähän ongelmaan.

”On menossa niin monta uudistusta, ja hallinnosta tutkijoille ja opettajille annettua ylimääräistä tehtävää ja tiedonantoa, ettei niitä erota toisistaan eikä ehdi niitä sisäistää eikä toteuttaa.” (Avoin kommentti yliopistojen ja am-mattikorkeakoulujen henkilöstölle lähetettyyn kyselyyn.)

Auditointien vaikutusten arviointia vaikeuttaa myös se, että laatutyön pii-riin kuuluville asioille ei ole yksiselitteistä rajausta. Internet-kyselyn vapaissa osioissa osa vastaajista liitti laatutyöhön työajan seurannan ja muun raportoin-nin. Laatutyö saatettiin siten samaistaa lisääntyneeseen valvontaan ja kontrol-liin.

”Tutkimus ja opetus ovat ihan oikeasti kärsimässä laatu-, seuranta-, työ-aika-, travel-, palvelussuhde-, henki-, vaati-, soleTM-, EU- ja kehityskes-kustelubyrokratian yhtäkkisestä kasvusta muutaman viime vuoden aikana. (Avoin kommentti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilöstölle lähetettyyn kyselyyn.)

Työajanseurantajärjestelmät samoin kuin EU:n tutkimushankkeisiin liittyvä byrokratia ovat todennäköisesti kehittyneet laatutyöstä riippumatta. Ne kui-tenkin saatetaan kytkeä yleisempään kertomukseen ”asioiden muuttumisesta hankalammiksi”, mihin yllä olevassa sitaatissa viitataan. Kun myöhemmin esi-tellään ja tulkitaan kyselyssä haastatteluissa kerättyjä kommentteja, on siis hyvä

13

muistaa, että vastaajat saattavat mieltää laatutyön sisällön ja rajata sen piirin hyvin eri tavalla kuin mitä Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointikäsi-kirjassa tai yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laatudokumenteissa tehdään. Sen vuoksi tutkimuksessa joudutaan myös arvioimaan, missä valossa laatutyö ja laadunvarmistusjärjestelmä eri osapuolille näyttäytyy; mikä on se laadunvar-mistusjärjestelmä, johon he ottavat kantaa.

14

2 Tutkimuksen keskeiset lähteet

Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu yhteen ammattikorkeakouluun ja yhteen tiedeyliopistoon kohdistetusta haastattelukierroksesta ja neljään yliopistoon ja neljään ammattikorkeakouluun kohdennetusta internet-kyselystä, jossa selvi-tettiin vastaajien asenteita laatutyöhön ja auditointeihin.

2.1 Haastattelut

Tutkimus aloitettiin haastattelukierroksella, jonka tavoitteena oli etsiä ja pai-kantaa laatutyötä ja auditointia koskevia näkemyksiä. Haastattelut toteutettiin melko vapaamuotoisina: perusteemoina olivat laatutyötä koskevat käsitykset, laatutyön historia, auditoinnit sekä arvio auditoinnin toteutuksesta ja vaiku-tuksista. Haastattelujen kuluessa avautui myös uusia laatutyöhön liittyviä tee-moja, kuten laatutyöhön ja muuhun työhön liittyvä verkostoituminen ja muu yhteistyö, joka antaa sisältöä laatutyölle ja muulle yliopistoissa ja ammatti-korkeakouluissa tehtävälle työlle. Alunperin keskusteltavien aiheiden lista oli pidempi ja detaljoidumpi, mutta useimmat teemoista osoittautuivat liian yksi-tyiskohtaisiksi tai vieraiksi haastateltaville. Sen vuoksi haastatteluissa keskityt-tiin edellä mainittuihin perusteemoihin, ja haastattelu sai edetä melko vapaasti haastateltavan tehtävien ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Haastattelujen avulla siis onnistuttiin poimimaan esiin haastateltavien tärkeinä pitämiä asioita, mutta haastattelut eivät olleet teemoiltaan yhteismitallisia.

Haastatteluihin koottiin ihmisiä, jotka olivat osallistuneet laatujärjestel-män rakentamiseen tai kehittämiseen, auditointien valmisteluun tai toteutuk-seen tai jotka asemansa vuoksi joutuivat muuten ottamaan kantaa laatutyöhön ja auditointiin. Haastatellut opiskelijat olivat usein opiskelijajärjestöissä toimi-via aktiiveja. Haastattelut eivät siis tämänkään vuoksi anna edustavaa kuvaa yliopisto- ja ammattikorkeakouluväen asenteista, mutta kertovat kyllä, miten laatutyöhön ja auditointiin aktiivisesti osallistuneet asian hahmottivat.

Haastattelut koottiin yhdestä yliopistosta ja yhdestä ammattikorkeakou-lusta. Yliopisto ja ammattikorkeakoulu valittiin seuraavin kriteerein: 1. kaksi mahdollisimman eri tyyppistä yksikköä, 2. auditoinnin ensimmäisellä yrittä-mällä läpäissyt ja toinen uusinta-auditointiin joutunut, 3. toinen suuri yksikkö ja toinen pieni yksikkö. Haastattelujen avulla pyrittiin etsimään eri tyyppisiä näkemyksiä ja kokemuksia, ei edustavaa otosta mielipiteiden jakaumasta.

15

Opinaloiksi valittiin yliopistosta yksi ihmistiede ja yksi luonnontieteelli-nen tiedekunta ja ammattikorkeakoulusta tekniikka ja toisaalta sosiaali- ja ter-veysalan koulutus. Kummastakin yksiköstä haastateltiin myös keskushallinnon ja ylimmän johdon edustajat.

Yliopistosta haastateltiin 13 henkilöä: hallinnon, opettaja- ja tutkijakun-nan, opiskelijoiden ja laatuasiantuntijoiden edustajia. Ammattikorkeakoulusta haastateltiin 25 henkilöä: määrä on yliopistoa suurempi, koska ammattikorkea-koulu jakautui useaan alueelliseen yksikköön ja sen vuoksi mukaan tahdottiin edustajia sekä keskusyksikön kampukselta että yhdestä suuresta alueellisesta yksiköstä. Lisäksi haastateltiin kyseisen ammattikorkeakoulun maksullisen pal-velutoiminnan ja sidosryhmien edustajia.

2.2 Kyselyn toteutus

Kysely toteutettiin internet-kyselynä neljässä monitieteisessä yliopistossa ja neljässä ammattikorkeakoulussa. Kyselyvaiheeseen valittiin eri yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kuin haastatteluvaiheeseen. Kysely kohdistettiin kaikille valituissa tiedekunnissa ja keskushallinnossa työskenteleville, joten sitä reittiä saatiin uusia, haastatteluista poikkeavia näkemyksiä.

Yliopistoissa kyselyyn vastasi keskushallinnon ja johdon, oikeustieteen, yhteiskuntatieteiden, kasvatustieteiden, luonnontieteiden tiedekunnissa työs-kenteleviä opettajia, tutkijoita ja tuki- ja hallintohenkilöstöä. Yliopistot eivät tiedekuntajakaumaltaan olleet täysin identtisiä, sillä kaikissa ei ollut oikeustie-teellistä tai matemaattis-luonnontieteellistä tiedekuntaa.

Ammattikorkeakouluissa kysely kohdistettiin keskushallinnolle ja johtoon sekä seuraaviin koulutusaloihin: (1) yhteiskuntatieteet, liiketalous, hallinto; (2) tekniikka, liikenne ja merenkulku; (3) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; (4) kulttuuri.

Kyselyyn saatiin 902 vastausta. SPSS-ohjelmalla tehty tarkistus osoitti, että yksi vastaaja oli vastannut kahteen kertaan, joten hänen toinen vastauksensa poistettiin, ja lopullinen vastaajamäärä oli 901.

Kysely kysely koostui pääosin joukosta mielipideväittämiä, joita pyydet-tiin kommentoimaan Likert-skaalan asteikolla: 1 = täysin eri mieltä, 2 = jos-sain määrin eri mieltä, 3 = ei samaa eikä eri mieltä, 4 = jossain määrin samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä. Lisäksi vastaaja saattoi valita vaihtoehdon ”ei osaa sanoa”. Kysymykset jakaantuivat neljään aihepiiriin: vastaajaa koskeviin tietoihin, laatutyöhön, auditointeihin sekä vastaajan arvioihin omasta asemas-taan ja työnsä luonteesta.

16

Vastausprosentti suhteessa kyseisissä yksiköissä työskentelevien määrään oli yli-opistoissa melko pieni: kolmessa yliopistossa luokkaa 14–16 % ja yhdessä vain noin 9 %. Tiedekunnittain vastausprosentti tasolla 10–16 %, mutta keskushal-linnon osalta vastanneiden osuus oli vain noin 5 %. Ammattikorkeakoulujen vastausprosentti oli parempi: yhdessä 27 % ja muissa luokkaa 19–21 %. Opin-aloittain vastanneiden osuus oli tasolla 16–23 %, ja keskushallintoa edustavien vastausprosentti oli noin 9. Opinalakohtaisesta vertailusta puuttuu yhden am-mattikorkeakoulun tiedot, koska niitä ei oltu opinaloittain eritelty.

Vastanneiden osuus henkilöstön kokonaismäärästä on siis melko pieni, vaikka vastaajamäärä sinänsä on suurehko.

2.3 Vastausten analysointi

Kyselyn vastaukset esitellään myöhemmissä luvuissa pääosin tunnusluvuin ja niitä esittävin kuvioin. Keskeisinä taustamuuttujina ovat erottelu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilöstöön sekä vastaajan itsensä määrittämä pää-asiallinen tehtävä omassa yliopistossaan tai ammattikorkeakoulussaan. Lisäksi joidenkin teemojen osalta vastauksia vertaillaan yliopistojen tiedekuntien ja ammattikorkeakoulujen koulutusalojen kesken. Tunnusluvut ja niiden tilastol-linen luotettavuus on laskettu kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla, ellei tekstissä toisin mainita.

Tutkimuksessa käytettyyn tehtäväluokitteluun päädyttiin sen vuoksi, että ennakkoarviona oli, että vastaajien ammattinimikkeiden määrä muodos-

Taulukko . Vastaajat koulutusaloittain, yliopistot ja ammattikorkeakoulut

YliopistoYliopistoYliopistoYliopistoYliopisto Ammatti-Ammatti-Ammatti-Ammatti-Ammatti-korkeakoulukorkeakoulukorkeakoulukorkeakoulukorkeakoulu

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 155 0

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 123 0

Kasvatustieteellinen tiedekunta 117 0

Oikeustieteellinen tiedekunta 15 0

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon 0 45koulutuksen yksikkö

Tekniikan, liikenteen ja merenkulun koulutuksen 0 112yksikkö

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen 0 102yksikkö

Kulttuurialan koulutuksen yksikkö 0 29

Keskushallinto ja ylin johto 67 47

Muu 34 55

Yhteensä 511 390

Vastausprosentti suhteessa kyseisissä yksiköissä työskentelevien määrään oli yli-opistoissa melko pieni: kolmessa yliopistossa luokkaa 14–16 % ja yhdessä vainnoin 9 %. Tiedekunnittain vastausprosentti tasolla 10–16 %, mutta keskushal-linnon osalta vastanneiden osuus oli vain noin 5 %. Ammattikorkeakoulujenvastausprosentti oli parempi: yhdessä 27 % ja muissa luokkaa 19–21 %. Opin-aloittain vastanneiden osuus oli tasolla 16–23 %, ja keskushallintoa edustavienvastausprosentti oli noin 9. Opinalakohtaisesta vertailusta puuttuu yhden am-mattikorkeakoulun tiedot, koska niitä ei oltu opinaloittain eritelty.

Vastanneiden osuus henkilöstön kokonaismäärästä on siis melko pieni,vaikka vastaajamäärä sinänsä on suurehko.

. Vastausten analysointi

Kyselyn vastaukset esitellään myöhemmissä luvuissa pääosin tunnusluvuin janiitä esittävin kuvioin. Keskeisinä taustamuuttujina ovat erottelu yliopistojenja ammattikorkeakoulujen henkilöstöön sekä vastaajan itsensä määrittämä pää-asiallinen tehtävä omassa yliopistossaan tai ammattikorkeakoulussaan. Lisäksijoidenkin teemojen osalta vastauksia vertaillaan yliopistojen tiedekuntien jaammattikorkeakoulujen koulutusalojen kesken. Tunnusluvut ja niiden tilastol-linen luotettavuus on laskettu kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla, elleitekstissä toisin mainita.

Tutkimuksessa käytettyyn tehtäväluokitteluun päädyttiin sen vuoksi, ettäennakkoarviona oli, että vastaajien ammattinimikkeiden määrä muodostuu

Missä seuraavistatiedekunnista taiyksiköistäensisijaisestityöskentelet?

17

tuu suureksi ja tosiasialliset tehtävät voivat vaihdella voimakkaasti samankin ammattinimikkeen seassa. Sen vuoksi vastaajia pyydettiin esittämään itse arvio pääasiallisesta tehtävästään. Käytännössä asia toteutettiin siten, että vastaajille esitettiin seuraava kysymys:

Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tehtäviäsi yliopistosi tai ammattikorkea-koulusi työntekijänä? ■ Tutkimus ja opetus yhtäläisellä painoarvolla ■ Ensisijaisesti opetus ■ Ensisijaisesti tutkimus ■ Ensisijaisesti johto- ja asiantuntijatehtävät tiedekunnassa, osastolla tai

muuten hallinnon ”keskitasolla” ■ Ensisijaisesti johto- ja asiantuntijatehtävät keskushallinnon tasolla ■ Ensisijaisesti johto- ja asiantuntijatehtävät yliopistoni tai ammattikorkea-

kouluni ylimmän johdon tasolla ■ Ensisijaisesti johto- ja asiantuntijatehtävät muualla hallinnossa ■ Ensisijaisesti neuvonta ja muu asiakaspalvelu ■ Muut tuki- ja palvelutehtävät ■ Tehtäväni eivät sovi yllämainittuihin luokitteluihin.

Vastauksia analysoitaessa yhdistettiin luokka ”johto- ja asiantuntijatehtä-vät ylimmän johdon tasolla” luokkaan ”johto- ja asiantuntijatehtävät keskus-hallinnon tasolla”; luokat ”johto- ja asiantuntija tehtävät muussa hallinnossa”; ”ensisijaisesti neuvonta ja muu asiakaspalvelu” sekä ”muut tuki- ja palveluteh-tävät” yhdistettiin luokaksi ”tuki- ja palvelutehtävät”. Yhdistämisellä pyrittiin luomaan suurin piirtein yhtä suuria ryhmiä tilastollisen analyysin luotettavuu-den varmistamiseksi.

Kuten seuraavista taulukoista näkyy, ryhmien yhdistämisestä huolimat-ta johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien määrä on edelleen pie-nempi kuin opetuksen ja tutkimuksen piirin kuuluvien. Lisäksi melko harva ammatti korkeakouluissa sijoitti itsensä luokkiin ”tutkimus ja opetus” ja ”tut-kimus”. Tämä voi jossain määrin vähentää laskentametodina käytetyn kaksi-suuntaisen varianssianalyysin luotettavuutta, ja sen vuoksi kyselyn tuloksia on syytä pitää enemmän suuntaa antavina kuin tarkkoina. Tästä syystä tulosten luotettavuutta arvioidaan myös vertaamalla eri kysymyksiin annettujen vas-tausten keskinäistä johdonmukaisuutta sekä peilaamalla tuloksia haastatteluissa kerättyyn tietoon.

18

Taulukko . Vastaajat luokiteltuina ammatin tai ensisijaisen työtehtävän mukaan,yliopistot

Mikä seuraavista kuvaaMikä seuraavista kuvaaMikä seuraavista kuvaaMikä seuraavista kuvaaMikä seuraavista kuvaaparhaiten työsuhteesi luonnetta?parhaiten työsuhteesi luonnetta?parhaiten työsuhteesi luonnetta?parhaiten työsuhteesi luonnetta?parhaiten työsuhteesi luonnetta?

Vaki-Vaki-Vaki-Vaki-Vaki- Määrä-Määrä-Määrä-Määrä-Määrä- MuuMuuMuuMuuMuu KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikkituinentuinentuinentuinentuinen aikainenaikainenaikainenaikainenaikainen

Tutkimus ja opetus N 47 42 1 90yhtäläisellä painoarvolla % 52,2% 46,7% 1,1% 100,0%

Ensisijaisesti opetus N 58 32 1 91% 63,7% 35,2% 1,1% 100,0%

Ensisijaisesti tutkimus N 18 116 3 137% 13,1% 84,7% 2,2% 100,0%

Johto- ja asiantuntijatehtävät N 25 4 0 29tiedekunnassa tai osastolla % 86,2% 13,8% 0% 100,0%

Johto- ja asiantuntijatehtävät N 25 6 0 31keskushallinnossa % 80,6% 19,4% 0% 100,0%

Tuki- ja palvelutehtävät N 73 23 1 97% 75,3% 23,7% 1,0% 100,0%

Muut N 15 21 0 36% 41,7% 58,3% 0% 100,0%

Kaikki N 261 244 6 511% 51,1% 47,7% 1,2% 100,0%

Taulukko . Vastaajat luokiteltuina ammatin tai ensisijaisen työtehtävän mukaan,ammattikorkeakoulut

Mikä seuraavista kuvaaMikä seuraavista kuvaaMikä seuraavista kuvaaMikä seuraavista kuvaaMikä seuraavista kuvaaparhaiten työsuhteesi luonnetta?parhaiten työsuhteesi luonnetta?parhaiten työsuhteesi luonnetta?parhaiten työsuhteesi luonnetta?parhaiten työsuhteesi luonnetta?

Vaki-Vaki-Vaki-Vaki-Vaki- Määrä-Määrä-Määrä-Määrä-Määrä- MuuMuuMuuMuuMuu KaikkiKaikkiKaikkiKaikkiKaikkituinentuinentuinentuinentuinen aikainenaikainenaikainenaikainenaikainen

Tutkimus ja opetus N 20 1 0 21% 95,2% 4,8% 0% 100,0%

Opetus N 144 22 3 169% 85,2% 13,0% 1,8% 100,0%

Tutkimus N 8 9 0 17% 47,1% 52,9% 0% 100,0%

Johto- ja asiantuntijatehtävät N 27 2 0 29tiedekunnassa tai osastolla % 93,1% 6,9% 0% 100,0%

Johto- ja asiantuntijatehtävät N 26 4 0 30% 86,7% 13,3% 0% 100,0%

Tuki- ja palvelutehtävät N 58 18 1 77% 75,3% 23,4% 1,3% 100,0%

Muut N 37 9 1 47% 78,7% 19,1% 2,1% 100,0%

Kaikki N 320 65 5 390% 82,1% 16,7% 1,3% 100,0%

Mikä seuraavistakuvaa parhaitentehtäviäsi yliopistositai ammattikorkea-koulusi työntekijänä?

Mikä seuraavista kuvaaparhaiten tehtäviäsiyliopistosi taiammattikorkeakoulusityöntekijänä?

19

3 Kolme näkökulmaa laadunvarmistukseen

Johdannossa todettiin, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunvar-mistuksen muotoja ovat perinteinen akateemiseen työhön liittyvä laadun-varmistus ja korkeakoulujen palvelutehtäviin liittyvä laadunvarmistus, joita voi edellyttää esimerkiksi laboratoriomittausten myyminen. Kolmas ja ehkä uusin laadunvarmistuksen muoto on nyt tutkimuksen kohteena oleva laatutyö, jon-ka tavoitteena on toiminnan systemaattinen kehittäminen yliopiston tai am-mattikorkeakoulun kaikilla tasoilla ja sen vahva kytkentä tulosohjaukseen.

Nämä kolme laatukäsitystä tulivat esiin myös haastatteluissa. Akateemisen työn laatuun ja laadunvarmistuksen piiriin luettiin muun muassa opinnäyttei-den arviointi, virantäytöt ja julkaisujen hyväksymiseen liittyvä referee-menet-tely. Hieman laajemmin akateemiseen laatuun voidaan liittää myös yliopiston tai korkeakoulun maine: tutkimuksen ja tutkijoiden asema tiedeyhteisössä sekä se, miten motivoituneita ja lahjakkaita opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita yli-opisto tai ammattikorkeakoulu houkuttelee. Nämä asiat nousivat keskustelun kohteeksi, kun haastateltavat pohtivat perinteisen akateemisen laadunvarmis-tukseen ja auditoinnin kohteena olevan laadunvarmistusjärjestelmän suhdetta.

”... Et ehkä vaikein oli sitten tää meidän tutkija-, tutkijakunta, jotka ei oikein nähnyt sitä, että mitä hyötyä tästä nyt olisi heille, ja todettiin, että tutkimustahan nyt arvioidaan joka tapauksessa, niin vertaisarviointina kun lähetetään artikkeleita julkaistavaksi, niin siinähän ne arvioidaan, tutki-muksen taso arvioidaan ja laatu arvioidaan. Samaten kun haetaan rahaa, niin siinä aina arvioidaan se, että minkä tasoista se tutkimus on. Et siellä ei oikein nähty sitten aina sitä.” (Yliopisto, dekaani, luonnontieteet.)

”(Tuliko siinä mitään uutta esille, kun te kävitte sen toimintakäsikirjan lävitse? Paljastuko tästä laitoksesta tai yliopistosta tai tiedekunnasta mitään, mitä te ette olisi tiennyt tai mitä ei ole totuttu puhumaan?) No ei varmasti paljastu, ei varmasti paljastu. Oikeastaan siis meillä oli alussa niin kun hyvin yleinen käsitys se, että tota ja joka meillä on vieläkin tiedekunnassa vahvana, että meillä on tän maan parhaat [...] proffat ja opettajat, meillä on tän maan parhaat [...] opiskelijat ja melkein parhaat opiskelijat muutenkin; siinä on meidän laatu.” (Yliopisto, dekaani, ihmistieteet.)

Korkea-asteen koulutuksen laadun yhtenä erityispiirteenä voi pitää sitä, että asiakasta tai hyödyn saajaa ei voi yksiselitteisesti määritellä. Tietyssä mielessä

20

se on opiskelija, joka pystyy hyödyntämään hankkimaansa ammattitaitoa työmarkkinoilla. Toisaalta asiakkaana voidaan pitää mielessä työnantajaa tai yh-teiskuntaa, jonka palvelukseen koulutuksen saaneet opiskelijat tulevat. Asiak-kaan määrittämisen ongelma tuli esiin myös haastatteluissa.

”(No kuka on asiakas sitten?) Noh se riippuu taas, jos ajatellaan opetusta niin... mää näkisin, että opiskelija on niin kun se meidän... opiskelija. Yksi ammattikorkeakoulu mun mielestä hyvin, hyvin määritteli tän asiakkaansa. He oli sitä mieltä, että opiskelija on asiakas, mutta hän ei ole tavallinen asiakas niin kun kaupassa on, vaan hän on tämmöinen opiskelija-asiakas, joka tarkoittaa sitä, että se opiskelija on itse mukana niin kun tuottamassa sitä tuotetta, joka on se, se hänen tutkintonsa tai niin kun vielä syvälli-semmässä mielessä se, että hän oppii ja hän sitten niin kun vie eteenpäin sitä asiantuntemusta. Et se on niin kun, se ei ole semmoinen perinteinen asiakassuhde kun on jossain tuolla bisneksessä, vaan se on paljon, paljon niin kun syvällisempi. Ja tavallaan voidaan ajatella, että opiskelija on siinä mielessä meidän asiakas. Tietysti voidaan ajatella sit sillä tavalla, että se... yhteiskunta on asiakas, jos ajatellaan, että opetusministeriö sitten edustaa sitä asiakasta ja asiakas sitten tilaa meiltä sitä toimintaa, niin sillä tavalla sitä nyt vois hahmottaa, että.” (Yliopisto, dekaani, luonnontieteet.)

Yllä siteerattu haastattelu heijastavat myös tapaa ajatella siten, että opiskelu on pitkä kasvun ja kehityksen prosessi, jossa opiskelija itse vaikuttaa koulutus-prosessin lopputulokseen. Koulutuksen laatua ei siis voi arvioida samalla ta-valla kuin ”kaupasta ostettavaa tavaraa”, joka laadusta voi reklamoida, ja jonka voi palauttaa takuuajan aikana. Opiskelija voi tietysti ottaa kantaa opetuksen tasoon tai muihin järjestelyihin, mutta hänen henkilökohtainen oppimisensa ja kehityksensä riippuu myös opetuksen ulkopuolisista seikoista, kuten hä-nen kyvyistään ja motivaatiostaan sekä todennäköisesti myös ympärillä olevan opiskelijayhteisön tuesta ja kannustuksesta. Tässä yhteydessä ei ole mahdollis-ta arvioida, missä määrin opiskelijan oppiminen, kasvu ja kehitys perustuvat opetuksen laatuun; missä määrin hänen omiin kykyihinsä ja motivaatioon. Yllä olevat esimerkit osoittavat kuitenkin, että pitkä, tutkintoon johtava koulutus on luonteeltaan hyvin erilaista kuin suppeammat tutkimus- ja koulutuspalve-lut, ja siksi niitä koskeva laatutyökin on luontevaa erottaa toisistaan.

Myös vapaa tutkimus ja maksulliset palvelut eroavat toisistaan – ainakin ideaalitapauksissaan. Vapaan tutkimuksen laatua arvioi tiedeyhteisö, joka voi vapaasti perehtyä julkistettuihin tutkimuksiin. Laadunvarmistusta toteutetaan rahoitusta myönnettäessä, julkaisemisesta päätettäessä ja myöhemmin luonnol-lisesti kriittisessä tieteellisessä keskustelussa. Maksullisessa palvelutoiminnassa laadun arvioi maksava asiakas, joka myös voi usein päättää tulosten julkisuu-desta tai salaisuudesta. Asiakas voi edellyttää, että tuote tai palvelut valmistetaan

21

alalle määriteltyjen laatustandardien mukaisesti ja tuotteen sisältö on ennalta määrätty.6

Seuraava sitaatti havainnollistaa hyvin myös sitä, miten maksullisen pal-velutoiminnan piirissä työskentelevä haastateltava koki Korkeakoulujen ar-viointineuvoston auditoiman laatujärjestelmän jäsentävän toimintaa yleis-periaatteista lähtien ja ”ylhäältä alas”, kun taas heidän omissa palveluissaan laatu määriteltiin tuote- ja asiakaslähtöisesti.

”(käytättekö te näitä prosessikuvauksia?) Noh kyllähän me niitä tietyllä ta-valla käytetään, tai kun sanotaan nyt, että tuota... tossa auditoinnin osal-ta... jossa tuota... jos ajatellaan tätä ammattikorkeakoulun kokonaisuutta ja tämän koko auditoinnin osalta, jos se miten niin kun ammattikorkea-koulun kokonaisuutta, niin siellä on tietyllä tavalla kuvattu nämä yläpro-sessit... Mutta sitten tuota, sitten toisaalta kun tuota... tuota... ajatellaan sitten tuota näitä prosessin kuvauksia sitten... käytännössä, mitä sitten taas tämmöisen asiakasauditoinnissa tehdään, niin siellähän me joudutaan tuota kuvaamaan ne prosessit sieltä alhaaltapäin... Ja tuota jossakin vaiheessa sit-ten keskellä ne kohtaa (naurahdus), että tuota, nyt nuo prosessikuvaukset, mitä tehtiin tän auditoinnin yhteydessä, niin ne on, niitä voidaan käyttää sitten tämmöiseen ylätason kuvauksena näissä asiakasauditoinneissa, mutta sitten ne ei pelkästään riitä ainakaan T&K:n osalta, niin sitten tuota tänne asiakasauditointiin, vaan siellähän joudutaan sitten jokaisen tiimin osalta tekemään sitten kuvaus siitä, että miten se itseasiassa se prosessi toimii ihan sillä tavalla, että kun tavara tulee meille, niin ja tuota... se käsitellään meillä ja sen jälkeen se lähetetään takaisin asiakkaalle. Me joudutaan siitä teke-mään se prosessikuvaus.” (Ammattikorkeakoulu, maksullinen palvelutoiminta, johtavassa asemassa oleva.)

Auditointeihin liittyvä laadun käsite on melko avoin. Kuten johdantoluvus-sa todettiin, sen piiristä on rajattu pois koulutuksen ja tutkimuksen tulosten laatu. Sen sijaan huomion kohteena on erityyppisten johtamiseen, päätöksen-tekoon ja palautteen keräämiseen liittyvien prosessien määrittäminen. Haas-tattelujen perusteella tämän tyyppinen johtamista ja toiminnan kehittämistä tukeva laatutyö ei välttämättä liittynyt saumattomasti kahteen muuhun laatu-perinteeseen.

Uuden laatutyön suhteesta maksullisen palvelutoiminnan laatutyöhön esitettiin sekä myönteisiä että kriittisiä arvioita. Muutama ammattikorkeakou-lussa maksullisen palvelutoiminnan piirissä työskennellyt arvioi, että näiden kahden eri laatuajattelun erot olivat sen verran suuria, että niitä oli vaikea luontevasti sovittaa yhteen.

6 Yliopistojen osalta ks. myös Sohlo (2000) 147.

22

”(Jos verrataan niin, teillähän on ilmeisesti, koska tää on tekniikan alaa, niin teillä on myös näitä teollisuudessa käytettäviä laatujärjestelmiä tai ainakin tun-nette niitä. Onks teillä laboratoriossa akkreditoituja laatujärjestelmiä?) ... on joo, kyllä... (Miten paljon se laatujärjestelmä eroaa tästä laatujärjestelmästä?) ... no täysinhän se eroaa, näin voi sanoa... (Joo, mikä siinä on niin kun olennaista siinä?) Se on se prosessin kuvaaminen yksinkertainen ja selkeä. (Joo, ja se on niin kun se ydin tässä mielessä perinteisessä laatujärjestelmässä?) Joo, ja nyt kun on tämmöinen, tämmöinen iso organisaatio, jossa on prosesseja ties kuinka paljon, niin tota... siis se on vaikea löytää sieltä sitten semmoista, se on hyvin strategisella yleisellä tasolla. (Elikkä edelleenkin on vaikea tietää, mitä on yksittäisen, mitä se yksittäinen prosessi on tai mitä siihen sisältyy?) Kyllä, kyllä näin voi sanoa, näin voi sanoa. Sitten se on eri asia, että kuinka paljon siitä siis tarvii hallinnon tietää tai johdon tietää, että... et tuota... tärkeintä, että ne ihmiset tietää, jotka siinä toimii ja sitten kun on ongelmia niin sitten pystytään ne paikallistamaan.” (Yksikönjohtaja, ammattikorkeakoulu.)

Toisaalta muutama haastateltava katsoi, että laatuajattelu oli helppo markkinoi-da eri tyyppisissä laboratorioissa työskenteleville, koska siellä oli jo totuttu eri tyyppisten laatujärjestelmien rakentamiseen. Sama haastateltava toi kuitenkin samalla esiin jännitteen, joka vallitsi toisaalta perinteisen akateemiseen työhön ja etenkin tutkimukseen liittyvän laatuajattelun ja toisaalta uuden hallintoon, johtamiseen ja päätöksentekoon liittyvän laatuajattelun välillä. Hänen mu-kaansa tutkijat kokivat uuden laatutyön rakentamisen kaikkein turhimmaksi tai vieraimmaksi. Myös saman tiedekunnan dekaani kuvaili asian saman suun-taisesti. Myös alla siteerattu toisen tiedekunnan professori toi esiin perinteisen akateemisen laadun ja uuden laatuajattelun välisen jännitteen.

”(No mites teillä tehdään ihan muutakin laatutyötä. Mun käsittääkseni teillä pitäis laboratoriossa, ainakin osassa on jonkinlaisia laatujärjestelmiä...)... Joo... (Miten niihin suhtaudutaan?) No niihin suhtaudutaan hirveen hyvin, et siinä on just tää jännä asetelma, et se laatutyöhän on ihan osa tätä toimintaa... ja just nää laboratoriot ja laatu, niin nehän tarvitsee sitä, ja ehkä ne labo-ratorioporukat oli... ne oli jo niinku... niille oli tuttuja jo se sana laatutyö ja sertifikaatiot, ja tämmöset, niin ne suhtautu siihen niinku kaikist niin-ku parhaiten ja varmaan niinku kaikist asiallisimmin ja ilman näit tunne-asioita. Mut sit tää opetuspuoli ainakin, ja tutkimuksest mä en niin tiedä, mut samoja ihmisiähän ne on opettajat ja tutkijat, niin niille se asia oli jotenkin vieras ja niit selvästi niinku ärsytti se, että me yrite... et mehän kaikin tavoin...koko meidän toiminta on sitä hyvän laadun tuottamista.... ja sitten niinku, et se jotenkin herätti semmost ärtymystä, et mikä ihmeen laatutyö ja... ja... ehkä se just ihan se semmonen sanasto tai semmonen, tuntu vieraalta.” (Yliopisto, tiedekunta, luonnontieteet, laatuasiantuntija, peda-goginen asiantuntija.)

23

”Minusta on vähän ongelmallista puhua laatujärjestelmästä, koska ... kaik-kihan toimintamme pyrkii siihen, että se on korkealaatuista... Ja minusta nää prosessikuvaukset, ne on vaan yksi osa sitä. Et se ei välttämättä sano mitään siitä sisällöllisesti laadusta vielä.” (Yliopisto, professori, ihmistieteet.)

Yhteenvetona voi todeta, että haastatteluista voi tunnistaa ne kolme laatu-ajattelun päätyyppiä, joihin jo johdannossa alustavasti viitattiin, eli (1) toi-minnan kehittämiseen, johtamiseen ja päätöksentekoon liittyvän laadun ja sitä tukevan laatujärjestelmän; (2) perinteisen akateemisen työn – opetuksen ja tutkimuksen – laadun ja siihen liittyvät laadunvarmistuksen menetelmät sekä (3) yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen palvelutoiminnan ja sen mahdol-lisesti edellyttämät laatustandardit ja -järjestelmät. Haastattelujen perusteella nämä laatukäsityksen eivät aina luontevasti kohdanneet toisiaan. Etenkin tut-kijat, joiden työhön liittyy oma vahva laadunvarmistuksen perinteensä suh-tautuivat – haastateltavien mukaan – epäluuloisesti uuteen järjestelmään. Tut-kijoiden kriittinen asenne tulee esiin selvästi tuonnempana, kun esitellään eri henkilöstöryhmien asenteita laatutyötä kohtaan.

24

4 Laadunvarmistusjärjestelmän rakentaminen

4.1 Laatutyön juurten paikantaminen

Haastattelujen perusteella yliopistojen edustajat ajattelivat usein, että laatutyö lähti käyntiin suurin piirtein siitä, kun Korkeakoulujen arviointineuvosto teki päätöksen auditointien toteuttamisesta. Ammattikorkeakoulujen johdon edus-tajat puolestaan ajattelivat tyypillisesti, että laatutyö lähti käyntiin jo 90-luvulla ammattikorkeakoulujen perustamisprosessin yhteydessä. Ammattikorkeakoulut arvioitiin hyvin tarkkaan jo kokeilulupia myönnettäessä ja uudelleen vaki-naistamisprosessien yhteydessä. Sen vuoksi niillä oli takanaan vähintään kaksi auditoinnin kaltaista prosessia jo 90-luvulta.

”Laatutyö on lähtenyt liikkeelle siitä päivästä lähtien, kun ammattikorkea-koulu on tehnyt ensimmäisiä toimilupahakemuksiaan, että ... Sehän perus-tui silloin KKA:n arviointiin ja nää hakemukset oli hyvin määrämuotoisia, että mää olen tullut tänne [...] työhön syksyllä 1991, olin silloin kauppa-oppilaitoksen rehtori ja ... ja tuota sitten 1992 käynnistyi tää väliaikainen ammattikorkeakoulu, niin silloin jo osallistuin yhden oppilaitoksen... roo-lissa tähän hakemusten valmisteluun ja sitten 1995 [...] sitten nää hake-musten valmistelut siirtyi minun vastuulle, ja siinä silloin voidaan todeta, että ammattikorkeakoulujen laatutyö käynnistyi hakemusten muodossa, koska siellä piti hyvin täsmällisesti määritellä ammattikorkeakoulun visio, missio ja strategia ja ottaa kantaa hyvin keskeisesti monenlaisiin asioihin: ...” (Ammattikorkeakoulu, ylin johto.)

”(kuin pitkä sun mielestä on tää laatutyön historia tässä ammattikorkeakoulus-sa?) Ööö, se lähti liikkeelle sillo -96 vuonna, että sillo tehtiin ensimmäisiä näitä laatudokumentaatioita.” (Sidosryhmän edustaja ammattikorkeakoulun johdossa.)

Vaikka case-tutkimuksen kohteena olleessa yliopistossa oli osallistuttu eri-tyyppisiin arviointeihin jo 90-luvulta lähtien, monet haastateltavat kokivat auditointien kohteena olleen laatutyön alkaneen vasta niihin aikoihin, jolloin laatu järjestelmien tuleva auditointi tuli yliopistoväen tietoisuuteen.

”No silloin yliopiston tasolla se alkoi...muistaakseni talvella 2005 kun meillä oli tämmöinen seminaari tuolla [...], tämmöinen yliopiston strate-giaseminaari, niin siellä nousi esiin nää, nää laatuun liittyvät kysymykset vähän niin kun välillisesti, eli siellä puhuttiin yliopiston hallinnon kehittä-

25

misestä ja näin. Ja silloin oltiin jo keskusteltu laatuasioista. [...] sitten myös-kin silloin oli jo tiedossa, että KKA ryhtyy näitä auditointeja järjestämään ja että OPM edellyttää näitä laadunvarmistusjärjestelmiä ja niin edespäin, tavallaan se ajankohta oli niin kun sillä tavalla, tai tää asia oli just niin kun tulossa eteen.” (Yliopisto, dekaani, luonnontieteet.)

”No laatutyö on täällä aika uutta meidän yliopiston tasollakin, että oi-keastaan kaikki alkoi siitä kun tuli tietoon, että [...] yliopisto auditoidaan. Ja kyllä me sitä ennen oltiin jo jonkun verran asiasta, asiaa mietitty, mutta lähinnä se laatutyön virallinen niin kun käynnistäminen koko tän yliopis-ton puitteissa niin, niin mää sanon ihan suoraan; pakotti meidät tekemään tämmöisen toimintakäsikirjan, joka oli hyödyllinen prosessi sinällään.” (Yli-opisto, dekaani, ihmistieteet.)

Myös kirjalliset lähteet viittaavat siihen, että ammattikorkeakoulut lähtivät yli-opistoja aiemmin liikkeelle kehittämiseen, johtamiseen ja hallintoon liittyvässä laatutyössään. Kuten edellä todettiin, ammattikorkeakoulut saivat toimilupansa auditointia muistuttavan arviointimenettelyn kautta. Lisäksi osassa ammatti-korkeakouluja tehtiin vapaaehtoisia laatutyön auditointeja jo vuodesta 1999 lähtien (Moitus & Saari 2004, 26). Yliopistojen osalta voi siis hieman kärjistä-en sanoa, että siellä herättiin laatujärjestelmien rakentamisen välttämättömyy-teen paljolti siinä vaiheessa, kun Korkeakoulujen arviointineuvosto ilmoitti niitä auditoivansa. Tosin yliopistojen johto oli keskustellut tämän tyyppisestä kehitystyöstä jo joitakin vuosia aiemmin, sillä Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto käynnisti laatutyön luonnetta pohtivan hankkeen vuonna 1999, ja julkaisi sen pohjalta seuraavana vuonna raportin ”Laatu polttopisteessä” (Sohlo 2000). Ammattikoulujen ”etumatka” tuli haastattelujen lisäksi esiin myös ky-selyn tuloksissa, sillä ammattikorkeakoulujen edustajat suhtautuivat yliopistoja myönteisemmin laatutyön tarpeeseen ja hyötyihin, vaikka kriittisiä mielipitei-tä löytyi heidänkin piiristään.

4.2 Laatujärjestelmien rakennusprosessin keskeiset toimijat

Auditointiin valmistautuminen lähti paljolti liikkeelle yliopiston johdon pää-töksestä, mutta sisällön laatutyölle antoivat paljolti laatujärjestelmän rakenta-jat, jotka saivat käyttöönsä tarvittavat tiedot ja valmiudet aiemman työkoke-muksensa, asiantuntijaverkostojen ja erityyppisten koulutusten avulla. Laatu-työn sisältöä ohjasivat olemassa olevat elementit ja koetut kehittämistarpeet, Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisema ohjeisto, sen järjestämä kou-lutus, korkeakoulujen välinen benchmarking ja laatutyön ammattilaisten muu verkostoituminen.

26

”(Tästä mä aattelinkin kysyä, niin kuinka paljon...minkälaista vertaistukea sä sait? Minkälaisia kontakteja sulla oli muihin korkeakouluihin ja minkälaista koulutusta sä sait?) Siis, sanotaan niin, et se oli kyllä ihan todella tärkeä henkireikä se vertaistuki, että mä olin [...] koulutuksessa. Tää mun edeltäjä oli alottanut sen, ja sit sitä koulutusta oli oikeestaan enää kolme kuukautta jäljellä, kun mä aloitin, mut mä kysyin, että saanks mä tulla siihen ja mä pääsin sit heti mukaan ja tein siihen oman semmosen harjoitustyön ja sii-nä mä niinku pääsin... kato just kuuntelemaan sitä, että mikä se vertaistuki, et mitä vaikeuksia on. Ja sitte tää [...] se koulutus, missä tää [...], niin... niin tota, se oli aivan huikee, kun siellä tuli tää ammattikorkeakoulujen ja yli-opistojen välinen ero, ja sitten se, että kun ammattikorkeakoulut on niin paljon pidemmällä, niin kuinka paljon niistä on opittavaa ja sitten se, että kun laatujärjestelmän rakentamisessa kuitenkin ne ongelmat on aina ihan samat, niin se, että sitten kuulee muilta, että joo, että tämmösiä ongelmia ja näin – että se oli kyllä, siis se oli todella, et sieltä kun tuli sieltä koulu-tuksesta, niin oli niinku henki ja elämä [...] oli kyllä henki ja elämä siis kyllä...” (Yliopisto, laatuasiantuntija, luonnontieteet.)

Laadunvarmistusjärjestelmän kokoaminen koostui toimintakäsikirjan ja mui-den laatudokumenttien työstämisestä ja muista mahdollisista kehittämisprojek-teista, kuten portaalien ja sähköisten palautejärjestelmien kehittämisestä. Työtä tehtiin tyypillisesti siten, että yliopisto tai ammattikorkeakoulu palkkasi yhden tai useampia päätoimisia laatuasiantuntijoita, jotka keräsivät tietoa, antoivat koulutusta ja koordinoivat muutenkin laatutyötä. Varsinaisia laatudokumentte-ja koottiin työryhmissä, joihin osallistuivat opettajat, tutkijat ja hallintohenki-löstö oman työnsä ohessa. Seuraavasta sitaatista, joka on ammattikorkeakoulun ylimmän johdon edustajalta, tulee hyvin esiin se, että laatuasiantuntija tekivät hyvin itsenäisesti työtään, mutta johto tuki vahvasti häntä.

”(Oliko se kuinka haastava prosessi se oli sitten? Tai millä tavalla haastava?) No, mää en kaikilta osin niihin keskusteluihin... tietenkään osallistunut eli näit-ten prosessien kuvaukset oli kyllä... tuota... laatupäällikön vastuulla, mutta kun hän noissa papereissa ja puheissa aina ... korostaa sitä, että johdon tuki oli. Niin kun hän tuli tänne joskus, niin hän oli kyllä tosi uupunut ja sa-noi, että ei tästä mitään tule, niin aina sitten käytiin se keskustelu, että kyllä tästä tulee ja yritetään vaan. Että mää arvasin ja tein johtopäätöksiä, että niissä oli just tällaista, mut ei me niitä seikkaperäisesti käyty läpi- (Mut teit-te niin kun tällä, sää niin kun annoit tuen, mut sää en käynyt niitä yksityiskohtia mennyt lävitse?) En en, ei mulla ollut mahdollisuutta ja toisaalta niin en mää halunnutkaan, koska sitten taas, niin mitä enemmän mää kaikkia yk-sityiskohtaisia asioita rupean pohtimaan, niin sitä vähemmän mää kerkeen sitten mitään isompaa, että kyllä se mun kapasiteetti on myöskin rajallinen. (Joo, elikkä sää niin kun tavallaan) ... eikä se kuulu... (Se niin kun tavallaan operatiivinen ongelmien ratkaisu, niin se oli laatupäällikön vastuulla?) ... niin oli... Ja sitten niillä yksikön johtajilla-...” (Ammattikorkeakoulu, ylin johto.)

27

Työn raskaus tuli esiin myös case-yliopiston haastatteluissa. Yhdessä tie-dekunnassa laatutyön koordinaattori vaihtui, koska ensimmäinen työntekijä väsyi vastustuksen vuoksi työhönsä. Lisäksi useissa yliopistoväen haastattelu-issa viitattiin yleisempään arviointiväsymykseen. Kyse ei ollut siis pelkästään laatujärjestelmän rakentamisesta, vaan reaktiosta uuteen laatu- ja arviointikult-tuuriin laajemminkin.

”(Anteeks, mutta tarkoittaako tää sitä, että yksittäisellä laitoksella, niin sillä on tavallaan aina joku arviointi menossa?) Kyllä, joo. Se, et... olemme huoman-neet, että se tuottaa tätä arviointiväsymystä, huomattavaa arviointiväsymys-tä kyllä ja sen vuoksi me olemme nyt tehneet tämmöisen... arviointisuun-nitelman vuoteen 2020, laittaneet näkyviin, et mitä kaikkea on meneillään, mitä tulee KKA:sta, mitä tulee niinku tieteenaloista, mistä tiedämme – ja sit että mitkä on ne meidän isot, mihin kohtaan ne sitten menevät. No nyt tää meidän... yliopiston laatutyö lähtee siitä, että se palvelee meidän strategiaa ja strategian keh... et se on liittynyt meillä näinä vuosina hyvin keskeisesti strategian tekemiseen, et siitä työstä mitä me laatu – sitten tässä arvioinnissa olemme nähneet heikkoina kohtina, niin ne nostetaan esille strategisina kehittämiskohteina, et siinä mielessä meillä on tää laatutyö... niinku osana tätä strategiatyötä.” (Yliopisto, ylin johto.)

Kyselyn perusteella (kuvio 1) etenkin tiedekuntien ja keskushallinnon asian-tuntijat ja johdon edustajat kokivat osallistuneensa aktiivisesti laatujärjestelmän rakentamiseen tai kehittämiseen. Erityisen passiivisia olivat oman arvionsa mukaan yliopistojen tutkijat. Yliopistotutkijoiden kriittinen asenne liittynee heidän asemaansa tiedeyhteisössä laajemminkin. Valtaosa heistä teki työtään erilaisissa määräaikaisissa työsuhteissa, ja he osallistuivat selvästi muita ryhmiä vähemmän yliopistojen hallintoon tai muuhun yliopisto-organisaation kehit-tämistyöhön.

28

Kuvio 1. Osallistuminen laadunvarmistusjärjestelmän rakentamiseen tai kehit-tämiseen, erottely vastaajaryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Johtavassa asemassa olevilla oli asemansa johdosta muita suurempi paine määritellä kantansa siihen, miten aktiivisesti he osallistuivat laadunvarmistus-järjestelmän rakentamiseen ja missä määrin he ylipäätään tätä prosessia tuki-vat. Haastattelujen perusteella ratkaisujen ääripäissä olivat toisaalta aktiiviset toimijat ja toisaalta kriittiset vetäytyjät. Hallinnon alemmalla tasolla asenteet olivat ehkä neutraalimpia. Etenkin ammattikorkeakoulujen edustajat kuvasivat laatujärjestelmän rakentamista ja hyödyntämistä enemmän käytännön työn etujen ja hankaluuksien näkökulmasta. Tämän tyyppiset mielipiteet tulevat tuonnempana esiin, kun tarkastellaan sitä, miten yliopisto- ja ammattikorkea-kouluväki kokivat laatutyön liittyvän jokapäiväiseen työhönsä.

Ne johtavissa asemissa olleet, jotka osallistuivat omassa yksikössään ak-tiivisesti laadunvarmistusjärjestelmän rakentamiseen, olivat usein laatutyössä aktiivisia muutenkin. He saattoivat osallistua auditointijärjestelmän suunnit-teluun ja perustamiseen valtakunnallisella tasolla, tehdä päätöksiä laatutyön käynnistämisestä omassa yliopistossaan tai ammattikorkeakoulussaan ja johtaa laatujärjestelmän valmistelua omassa tiedekunnassaan tai osastossaan. Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt saattoivat toimia myös asiantuntijoina tai audi-tointiryhmien jäseninä kotimaassa tai ulkomailla. Aktiivisiin toimijoihin voi

Kuvio !" Osallistuminen laadunvarmistusj#rjestelm#n rakentamiseen tai kehitt#miseen$ erottely vastaajaryhmitt#in ja korkeakoulutyypeitt#in"

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Olen osallistunut aktiivisesti oman yliopistoni tai ammattikorkeakouluni laatujärjestelmän rakentamiseen tai kehittämiseen (1=täysin eri mieltä ... 5=täysin

samaa mieltä), vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

29

lukea myös useimmat haastatteluihin osallistuneet opiskelijat: he osallistuivat laatujärjestelmän kehittämiseen omissa ylioppilaskunnissaan tai oppilaskunnis-saan, tiedottivat asiasta ja toimivat erilaisissa työryhmissä. He eivät tässä suh-teessa tietenkään edustaneet opiskelijoiden valtavirtaa, vaan yliopistonsa tai ammattikorkeakoulunsa toimintaan osallistuneita järjestö- ja hallintoaktiiveja. Heidän kannaltaan laatujärjestelmän rakentamisessa ei ollut kyse vain järjestel-män rakentamisesta ja kehittämisestä, vaan mahdollisuudesta vaikuttaa yliopis-ton toimintaan laajemminkin.

”Joo, kyllä. Ja niinku sinänsä, siis nimenomaan ei suuren julkisuuden asia, mut et sit me niinku... esimerkiks sinä vuonna me käytiin tapaamassa, niinku [...] koulutuspoliittisen sektorin kanssa, me käytiin tapaamassa jo-kaisen tiedekunnan hallinnon opiskelijaedustajia niinku yksittäin periaat-teessa ja kerrottiin auditoinnista, ja et miten siihen pitää... mitä asioita kannattaa nyt ottaa huomioon ja mitä... lähinnä niinku.... myös niinku lobbaustyön avaimena, että meillä oli niinku lista, että mitä käytiin läpi, että jos nää nyt mättää sun tiedekunnassas, niin nyt on tää ”tsäänssi” niin-ku saada eteenpäin näitä asioita, ja niinku että... tavallaan että mihin kriit-tisiin asioihin kannattaa nyt ottaa huomiota ja yrittää nyt nostaa esille tässä vaiheessa, kun on hyvä sauma parantaa asioita. (Auditointi oli eräänlainen vipu, jonka avulla te...) Kyllä, ehdottomasti. Et se oli kyllä semmonen niin-ku edunvalvontatyökalu, vois sanoo näin niinku ... (...Siinä tilanteessa?...) Siinä tilanteessa, aivan.” (Yliopisto, opiskelija, aktiivi opiskelijajärjestöissä ja yli-opistohallinnossa.)

Haastatteluihin osallistui myös muutama laatutyöhön kriittisesti suhtautuva ammattikorkeakoulun yksikkö- tai yliopiston tiedekuntatason johtohenkilö. Heidän tapauksessaan kriittinen asenne liittyi laajempaan näkemykseen siitä, mihin suuntaan heidän yliopistonsa tai ammattikorkeakoulunsa oli kehitty-mässä. Yliopistossa dekaanin asemassa ollut katsoi, että laatutyö tuki kehitystä, jossa valta keskittyi keskushallinnolle tiedekuntien kustannuksella. Vastaavasti ammattikorkeakoulussa yksikön johtaja arvioi, että vallan keskittäminen kes-kushallinnolle oli syönyt hänen yksikkönsä pelivaraa ja mahdollisuutta reagoi-da nopeasti toimintaympäristön muutoksiin ja yhteistyökumppanien tarpei-siin.

Neljään yliopistoon ja ammattikorkeakouluun lähetetyn kyselyn pe-rusteella vaikuttaa siltä, että yliopistoissa työskentelevät eivät kokeneet yk-sikköjensä johdon sitoutuneen laatutyöhön yhtä vahvasti kuin miten am-mattikorkeakouluissa työskentelevät arvioivat johtonsa sitoutumista (ku-vio 2). Kiinnostavaa on, että myös yliopistojen keskushallinnossa johto- ja asiantuntija tehtävissä toimineet suhtautuivat ammattikorkeakoulukollegoitaan skeptisemmin yksikköjensä johdon sitoutumiseen. Myös vastausten keski-hajonta oli etenkin tämän ryhmän osalta yliopistoissa ammattikorkeakouluja

30

voimakkaampi (yliopistot 1,3/ ammattikorkeakoulut 0,9). Vastausten suurempi keskihajonta kertonee siitä, että yliopistoissa oli enemmän johtavissa asemissa olevia, joiden ei katsottu sitoutuneen laatutyöhön.7

Kuvio 2. Arviot oman yksikön johdon sitoutumisesta laatujärjestelmän käyttöön, erottely vastaajaryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Haastattelujen perusteella näyttää siltä, että laatutyöhön kriittisesti suhtau-tuneet johtavassa asemassa olevat henkilöt eivät pyrkineet aktiivisesti estämään laadunvarmistusjärjestelmän rakentamista, vaan pysyivät passiivina tai tarkkaili-vat prosessia kriittisesti sivummalta. Tarkastelun kohteena olleessa yliopistossa tämä ilmeisesti aiheutti jonkin verran sisäistä skismaa, sillä yhdessä tiedekun-nassa laatutyöryhmän puheenjohtajana toiminut professori oli hyvin turhau-tunut tiedekunnan johdon passiivisuuteen ja katsoi, että laatujärjestelmään kirjatut periaatteet eivät vastanneet tiedekunnan johdon todellisia asenteita. Myös toisen tiedekunnan laatuasiantuntija oli hieman turhautunut siihen, että eräs tiedekuntahallinnon keskeisistä henkilöistä vetäytyi laatujärjestelmän ke-hittämisestä.

7 Kysymyksessä ei ole yksilöity sitä, mitä käsite ”oma yksikkö” tarkoittaa, joten vastaajat ovat saattaneet asemastaan tai tulkinnastaan riippuen viitata omaan perusyksikköönsä, tiedekun taansa tai koko yliopiston tai ammattikorkeakoulun johtoon.

Kuvio %" Arviot oman yksikk&n johdon sitoutumisesta laatuj#rjestelm#n k#ytt&&n$ erottely vastaajaryhmitt#in ja korkeakoulutyypeitt#in"

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

yhtäläisellä painoarvolla

Oman yksikköni johto on vahvasti sitoutunut laatujärjestelmän käyttöön (1 = täysin eri mieltä ... 5 = täysin samaa mieltä), vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

31

”... no esimerkiks [...], siis joka on niinku avainasemassa kun lähetään kou-lutusprosessia tekemään, niin sillä ei ollut koskaan aikaa. Niin se oli kyllä... mä olin ihan... mä olin tosi äreissäni siitä, että miten voi olla. Mä pidin sitä lähinnä virkavirheenä, ettei niinku... mutta sitten piti ymmärtää se, että hän ei pitäny sitä tärkeenä.” (Yliopisto, laatuasiantuntija, luonnontieteet.)

Laatujärjestelmän rakentaminen herätti vastustusta myös muun henkilös-tön piirissä, etenkin yliopistossa. Edellä olleesta ammattikorkeakoulun johdon edustajan haastattelusta tuli esiin, että laatupäällikön työ oli ajoittain hyvin ras-kasta ja vaikeaa sen herättämän vastustuksen ja epäluulojen vuoksi. Yliopistossa tiedekuntatasolla työskennellyt laatuasiantuntija (lehtori) kuvasi alussa nous-sutta vastarintaa hyvin ahdistavaksi kokemukseksi. Toisaalta laatutyön edetessä mielipiteet alkoivat muuttua ja osa alkuvaiheiden kriitikoista oli myöhemmin ilmaissut hänelle, että kyseessä olikin hyvä kokemus.

”... just se ensimmäinen kokous, ku meillä oli se [...] kokous, niin se oli niin... se oli laaduttomin kokous, missä mä oon ikinä ollu! [...] mut se po-rukka joka osallistu siihen ja nimenomaan ne hallinnon ihmiset alko vaan niinku valittaa ja valittaa ja valittaa ja valittaa niinku kaikesta, ja sit kes-kustelusta ei saatu... [...] (Muuttuko se tunnelma jossain vaiheessa vai onko se edelleen sitä?) No sit se niinku muuttu kuinkin asialliseks...kohti... ja sitten nekin ihmiset jotka oli niinku aika raipakkaasti siellä matkan varrella ar-vostellu kaikkee, niin sano siin loppuvaiheessa, että täähän oli ihan järkevää ja miks täst ei puhuttu heti alussa ja... ja... et se jotenki tasottu niinku en-sinnäkin se, ja sit... sit siihen alettiin tekeen ihan asial... – siis mun mielestä se loppuvaihe oli ihan asiallinen...” (Yliopisto, laatuasiantuntija, pedagoginen asiantuntija, luonnontieteet.)

4.3 Korkeakoulujen arviointineuvoston rooli laadunvarmistusjärjestelmän rakentamisessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointikäsikirjassa todetaan, että kukin korkeakoulu päättää laadunvarmistusjärjestelmänsä tavoitteista, rakenteesta, toi-mintaperiaatteista, käytettävistä menetelmistä ja laadunvarmistuksen kehittä-misestä ja että korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmiä ei haluta yhdenmu-kaistaa minkään tietyn mallin mukaiseksi (Korkeakoulujen arviontineuvosto 2005, 12; Korkeakoulujen arviointineuvosto 2007, 9). Periaatteessa yliopistoil-la ja ammattikorkeakouluilla on siis ollut hyvin vapaat kädet laatujärjestelmän rakentamiseen. Käytännössä sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen henkilöstöön kuuluvat yhtyivät melko selkeästi väitteeseen: ”Korkeakoulu-jen arviointineuvoston julkaisemat auditointikriteerit ohjasivat voimakkaasti

32

auditointiin valmistautumista” (kuvio 3). Väitelause viittaa auditointiin, mutta laatujärjestelmän rakentaminen ja auditointiin valmistautuminen kytkeytyivät etenkin yliopistoissa hyvin vahvasti toisiinsa.

Kuvio 3. Arviot Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointiohjeiston vai-kutuksesta auditointiin valmistautumiseen, erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulu tyypeittäin

Auditointikäsikirja ei kuitenkaan määrittele laatujärjestelmää yksityis-kohtaisesti, joten pelkästään sen pohjalta ei laatujärjestelmää voi rakentaa. Siinä mielessä Korkeakoulujen arviointineuvosto on antanut yliopistoille ja ammat-tikorkeakouluille vapaat kädet laatujärjestelmän rakentamiseen.

Tilanne ilmeisesti muuttuu siinä vaiheessa, jos korkeakoulu ei läpäise au-ditointia. Tällöin auditointipäätöksessä määritellään ne laatujärjestelmän osa-alueet, jotka eivät ole riittävän kehittyneellä tasolla ja edellyttävät uusinta-auditointia.

Case-tutkimuksen kohteena ollut ammattikorkeakoulu ei läpäissyt audi-tointia ensimmäisellä kertaa, vaan joutui uusinta-auditointiin. Haastatteluista tulee hyvin esiin, että uusinta-auditointiin valmistauduttaessa Korkeakoulujen arviointineuvoston rooli oli selvästi ensimmäistä auditointikertaa vahvempi. Auditointiraportti määritti laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiskohteet, ja

Kuvio '" Arviot Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointiohjeiston vaikutuksesta auditointiin valmistautumiseen$ erottelu vastaajaryhmitt#in ja korkeakoulutyypeitt#in"

5

4

3

2

1

Ammatti/pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisemat auditointikriteerit ohjasivat voimakkaasti auditointiin valmistautumista (1 = täysin eri mieltä ... 5 = täysin samaa

mieltä)

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

33

ammattikorkeakoulun johto rakensi niiden pohjalta laadunvarmistusjärjestel-män kehittämissuunnitelman.

”(Ohjasko ne sitten paljon tätä työtä, kun lähettiin tekemään sitä, valmistautu-maan seuraavaan – ) Täysin... joo... aivan täysin, että mun mielestä niin kun se ratkaisu. Ja esimerkiksi mää olen useammassa eri yhteydessä, mitä on erilaisia haastatteluja tai, tai tilaisuuksia tai muita ollut, niin oon sanonut ja mää olen vieläkin niin kun sitä mieltä, että sillä tavallahan se oli hirveen hyvä asia, että joku oli niin kun miettinyt meidän järjestelmää ja sit sano-nut, että nämä on hyviä ja sitten näissä on... on tuota niin kehittämisen kohde. Että oli niin kun määritelty sitten mitä tehdään, ja sehän meni niin, että kun kysyit sitä, että ohjasiko ne, niin mehän tehtiin ja se käytiin muu-ten Korkeakoulujen arviointineuvostollekin esittelemässä sitten tuota niin erikseen vielä, et semmoinen kehittämissuunnitelma. Ja kyllä se oli laadittu ihan selkeästi sen raportin pohjalta, että näihin ja näihin pitää puuttua.” (Ammattikorkeakoulu, keskushallinto, päällikkö.)

”(Ohjaako se auditointi paljon teidän työtä? Tai se auditointiin liittyvät odo-tukset, ohjaako ne teidän työtä? Ohjasko ne?) No, kyllä se tuota... nyt sitten sen jälkeen kun jouduttiin siihen uusinta-auditointiin, niin kyllä se ohjas tottakai. (Minkälaiset asiat siinä tuli esiin?) No, siinähän piti ministeriön... tai Korkeakoulujen arviointineuvoston... aika tarkkaan sitten... nehän halus aika nopeesti sitten jo suunnitelman, että... eli meidän piti tehdä suunni-telma, että miten me sitten selviydytään siitä seuraavasta, eli meidän piti tehdä oikein kunnon toimintasuunnitelma ja tottakai se ohjas.” (Ammatti-korkeakoulu, tekniikka, lehtori.)

Korkeakoulujen arviointineuvosto ohjasi siis ilmeisesti laatujärjestelmän raken-tamista kahdella tavoin. Ensinnäkin kyselyn perusteella yliopisto ja ammatti-skorkeakouluväki koki, että Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisema auditointikäsikirja, samoin kuin neuvoston tuella laatutyön tekijöille järjestetty koulutus, ohjasivat olennaisesti auditointiin valmistautumista – eli käytännössä paljolti laadunvarmistusjärjestelmän kokoamista. Lisäksi auditoinnissa epäon-nistuminen merkitsi sitä, että Korkeakoulujen arviointineuvosto tuki tai ohjasi uusinta-auditointiin valmistautumista paljon ensimmäistä auditointia voimak-kaammin.

34

5 Laatutyö ja laadunvarmistusjärjestelmä osana omaa työtä

Haastattelut ja internet-kysely antoivat jossain määrin toisistaan poikkeavan kuvan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa työskentelevien laatutyötä kos-kevista asenteista. Hieman tiivistäen voi sanoa, että web-kysely toi esiin haas-tatteluita kriittisempiä näkemyksiä. Tämän lisäksi ilmeni, että yliopistoväen asenteet olivat ammattikorkeakouluissa työskenteleviä kriittisempiä. Erot joh-tuvat ilmeisesti siitä, että haastatteluihin etsittiin ihmisiä, jotka olivat tavalla tai toisella osallistuneet laadunvarmistusjärjestelmän rakentamiseen tai auditoin-teihin, kun taas kysely kohdistettiin kaikille valituissa tiedekunnissa ja keskus-hallinnossa työskennelleille. Sen vuoksi myös laatutyöhön, laatujärjestelmän rakentamiseen ja auditointeihin etäisyyttä ottaneet saivat äänensä esiin.

5.1 Laatuajattelun oppiminen

Haastattelujen perusteella laatujärjestelmän rakentaminen ei merkinnyt pel-kästään uusien hallinnollisten rakenteiden perustamista, vaan myös uuden ajat-telutavan oppimista. Oppimisen haaste saattoi yksinkertaisimmillaan tarkoittaa uuden terminologian haltuunottoa, hieman laajemmin käsitettynä uuden ajat-telutavan omaksumista. Joissain yliopistoväen haastatteluissa tuli myös esiin, että oppiminen saattoi tarkoittaa myös sopeutumista uudenlaisiin valta- ja resurssipeleihin.

Kyselyn perusteella yliopistoväki, johto mukaan lukien, jakoi varovaisen myönteisesti väitteen ”Kun auditointiin valmistauduttiin, yliopistoni tai am-mattikorkeakouluni toiminnasta puhuttiin tavalla, jota ainakin aluksi oli vai-kea ymmärtää” (kuvio 4). Ammattikorkeakoulujen vastaajat suhtautuivat väit-teeseen keskimäärin neutraalimmin, tai varovaisen kielteisesti. Ero ammatti-korkeakoulujen ja yliopistojen välillä tilastollisesti merkittävät (p<0,05) ja se kertonee jonkin verran siitä, että laatutyö oli alun perin ammattikorkeakou-luväelle tutumpaa.

35

Kuvio 4. Arviot laatutyön kielen vaikeudesta, erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Uuden kielen tai slangin oppimisen haaste tuli esiin myös haastatteluissa. Laatujärjestelmän rakentamiseen tai kokoamiseen osallistuneiden oli pakko opiskella uutta terminologiaa ja siihen liittyen myös uutta ajattelutapaa. Yhden yliopistossa keskeisessä asemassa olleen laatuasiantuntijan mukaan ongelmia aiheutti myös se, että Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointikäsikirjan terminologia koettiin sitovaksi eikä sen vuoksi voitu käyttää omaan toimin-ta ympäristöön paremmin sopivia termejä. Toisaalta kyse ei ollut vain uusien sanojen opiskelusta, vaan niiden mielekkäästä tulkinnasta omassa toiminta-ympäristössä.

Ammattikorkeakoulussa työskennellyt laatutyön asiantuntija sanoi samaan asiaan liittyen, että merkittävä osa hänen työtään oli osoittaa, että keskeiset laatutyön elementit olivat jo olemassa, mutta ne piti järjestää laatujärjestelmän kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Tähän viittasi yleisemmin myös edellä siteerattu haastateltava. Laatutyö oli siis samaan aikaan sekä uusien auditoinnin edellyttäminen termien tulkintaa että olemassa olevien toimintamallien uu-delleentulkintaa siinä valossa, että ne voitiin ymmärtää luontevina osina uutta laatujärjestelmää.

Kuvio (" Arviot laatuty&n kielen vaikeudesta$ erottelu vastaajaryhmitt#in ja

korkeakoulutyypeitt#in

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Kun auditointiin valmistuduttiin, yliopistoni tai ammattikorkeakouluni toiminnasta puhuttiin sellaisella tavalla, jota minun oli ainakin aluksi hyvin hankala ymmärtää (1

= täysin eri mieltä ... 5= täysin samaa mieltä), vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

36

”(Minkälainen prosessi se oli se laadunvarmistuksen, oliko se niin kun tavallaan niin kun uuden ajattelutavan tai uuden ideologian viemistä?) Se oli, ei mut se oli tavallaan sen niin kun sen käsitteen avaamista, että itse asiassa se ei niin kun tarkoita meille niin kun mitään uutta, koska meillä ne kaikki, kaikki elementit oli niin kun jo olemassa, että nytten vaan niin kun, että ne pa-likat saadaan niin kun kohdalleen ja. Siis hirveen ... se oli niin kun raskas prosessina, koska kiersin kuitenkin niin kaikki yksiköt ja monta eri niin kun tilaisuutta tai henkilöstöryhmiä, niin niin, mutta se oli niin kun antoi-sa siinä mielessä, että siinä niin kun sitä keskustelua syntyi niin paljon ja.” (Ammattikorkeakoulu, keskushallinto, laatuasiantuntija.)

Kielen haltuunottoon liittyi ammattikorkeakoulun laatuasiantuntijan mukaan myös se, että ei menty laatuslangiin mukaan, vaan puhuttiin ymmärrettävin termein toiminnan kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun yliopettaja kuvasi samaa asian siten, että laatutyön perusasiat eivät olleet vaikeita; laatutyö edel-lytti lähinnä olemassa olevien toimintatapojen ja prosessien ylöskirjaamista. Haaste oli pikemminkin siinä, että uskalsi ajatella, että kyse ei ole mistään erikoisesta asiasta. Auditointiin liittyvä laatujärjestelmän kehittäminen siis loi tavallaan paineita puhua ja kirjoittaa uudella, omien käytäntöjen kannalta vie-raalla tavalla, ja laatuajattelun oppimiseen sisältyi siis olennaisena osana tämän tyyppisistä suorituspaineista vapautuminen.

”(Minkälainen prosessi se oli ihan niinku oppimisprosessina tai työstämisproses-sina? Tuliko siinä yllättävää vai menikö se helposti?) Se, ehkä sen... ajatuksen työstäminen, että mitä mä tästä nyt kirjoitan, et niinku itelle saada auki se, että mähän kirjoitan sen, minkä mä teen – tai että mä siihen laatu-kansiooni laitan sen, että tämmösellä palautuslomakkeella tässä vaiheessa kerätään palautteet ja ne käsitellään tässä tiimissä ja siitä seuraa tämä, niin... eihän se sitten se tekeminen itseasiassa ollut kauheen vaikeeta. (No oliks siinä jotain, joka oli vaikeeta?) No ehkä se oman pään kääntäminen silleen, että se laatutyö itseasiassa ei oo mitään... mitään niinku hienojen sanojen vääntämistä tai... tai niinku semmosta retoriikkaa eikä liturgiaa, vaan et siinä vaan esitetään se mitä me tehdään, et se on aika praktista kuitenkin.” (Ammattikorkeakoulu, yliopettaja, sosiaali- ja terveysala.)

Yliopistossa tiedekuntatasolla toimineet laatuasiantuntijat ja johtohenkilöt toi-vat esiin se, että laatuajattelun omaksumisen ja hyväksymisen helppous riippui myös siitä, millaisissa tehtävissä ihmiset työskentelivät. Kuten edellä alustavasti tuli esiin, tutkijat kokivat asian kaikkein vieraimmaksi, sen sijaan opetus- ja hallintotehtävissä työskentelevillä työ koostui prosesseista, joiden kuvaamiseen laatutyön menetelmät sopivat hyvin. Kyse ei välttämättä ollut laatuajattelun vaikeudesta sinänsä, vaan siitä, että se koettiin oman työn kannalta vieraaksi ja ainakin osin myös tarpeettomaksi.

37

”(kuin helppoo oli niitten prosessien avaaminen? Tuliko siinä ristiriitoja? Oliko se helppo saada konsensus siitä?) No sanotaan, et tietyis asioissa oli niinku selkeesti nähtävissä se, että ne on niinku hirveän rutinoituneita ja ne on niinku kaikille selviä ja yleensä ne oli nää hallinnolliset prosessit. ...joo... Et se oli jotenkin niinku esimerkiks niinku tässä kansliassa ja tässä niinku opinto...opintopuolella niin ihmiset on niinku tottunu siihen, että on tie-tyt prosessit ja...ja, ja... niiden kans ollaan päivittäin tekemisissä tai siin on selkee vuosikello jonka mukaan sit työskennellään, niin se oli niinku heille niinku hirveen paljon helpompaa mun mielestä lähtee ylipäätään työs-kentelemään. He ymmärsi niinku heti mist on kyse. ...joo... ja tää menee tällä tavalla ja näin pois päin. Ja sit jos aatellaan, et kun täs on nää niinku osa-alueet sitten, et täs on niinku hallinto, sit on opetus, tutkimus ja sit on yhteiskunnallinen vuorovaikutus, niin... niin tietyl taval se opetuskin oli viel suhteellisen helppo, koska sekin noudattaa tiettyy selkeet vuosikelloo ja siel on tietyt selkeet opetuksen suunnitteluun liittyvät prosessit, opetus-prosessit, arviointiprosessit, tutkinnon myöntämisprosessit ja tän tyyppiset. Mut sitten niinku... tutkimus, et kun se on tietyl taval luovaa prosessia ... ” (Yliopisto, tiedekunta, ihmistieteet, laatuasiantuntija, pedagoginen asiantuntija.)

Ammattikorkeakoulujen pidempi kokemus laatutyössä tuli siten näkyviin, että ammattikorkeakouluissa työskentelevien mukaan laatujärjestelmään tai jotain sen osa-aluetta oli opittu käyttämään arkipäiväisessä työssä. Yliopistoväen haas-tatteluissa tuli enemmän esiin se, että laatujärjestelmän rakentaminen, etenkin hallinnon prosessien määrittäminen, oli opettanut jotain yliopiston toiminnas-ta. Muutamat ammattikorkeakouluväen edustajat korostivat myös, että laatu-järjestelmän kehittäminen ja käyttö vaatii harjaannusta. Ammattikorkeakoulun keskushallinnossa johtavassa asemassa ollut kuvasi asiaa siten, että laatujärjes-telmään sisältyvien mittareiden seuraaminen oli hänen mielestään muuttunut arkipäiväiseksi rutiiniksi. Ammattikorkeakoulun lehtori katsoi lisäksi, että ko-kemuksen karttuessa oppi myös erottamaan, millaista tietoa aidosti tarvittiin ja siten vähitellen tuli mahdolliseksi karsia ja virtaviivaistaa laatujärjestelmää ja sen ylläpidon vaatimaa työtä.

”(Onks se kehittynyt se mittarien tuottama tieto tässä vuosien mittaan) ... taval-laan niinku... esimerkiks tää laatuasiakirja, niin se saattaa mennä niinku yli, että hirveesti niinku dokumentoidaan ja mittareita tehdään taas niinku liikaa ja kaikki niinku menee vähän niinku... yli... ja mutta sitten... ehkä sitten... tavallaan kun siinä sitten kypsyy siihen laatuajatteluun, niin sitten osataan taas yksinkertaistaa, ehkä löytyy sitten... (...sekin vaatii oman aikan-sa, joo...) Niin, se vaatii niinku aikansa, että se ei niinku heti...” (Ammatti-korkeakoulu, tekniikan koulutusala, lehtori.)

Yliopistossa akatemiatutkijana toiminut haastateltava puolestaan arvioi, että nyt yliopistoissa oli alettu oppia, että toimintaa arvioidaan uudenlaisin mene-

38

telmin, uusin standardein ja että tämä vaikuttaa myös rahanjakoon. Sen vuoksi sellainen asenne alkoi yleistyä, että laatutyö kannattaa hallita, jotta pärjäisi sii-hen tukeutuvassa rahanjaossa. Tässä haastateltava ei siis viitannut auditointei-hin, vaan laatuun ja tuloksellisuuteen perustuvaan rahanjakoon laajemmin.

”(Elikkä... tästä jos täsmennät, niin onko sulla sellainen olo, että tässä on ta-pahtunut jotain pientä pysyvää muutosta vai tuntuuko, että kaikki on palannut ennalleen auditoinnin jälkeen?) Mun mielestä on tapahtunut muutosta eli just tää, että on olemassa nää kriteerit, nää laatu ... laatustandardit, joitten mukaan asioita arvioidaan, ja joihin on syytä pyrkiä siis ihan jo rahanah-neudessaan elikkä, elikkä kun sillä perusteella vaikkapa erilaisten laatujen toteuttamisen perusteella tulee näitä huippuyksiköitä ja kaikkea muita täl-laiseen niin kun resursseja jaetaan, niin jo se tietenkin tekee sen, mut-ta myöskin se ylipäätään, että, et tää on semmoinen niin kun kieli, jota nykyään puhutaan ja semmoinen peli, jossa ollaan, ollaan niin kun koko ajan mukana. (Hmm. Tarkoitatko sää, että teidän on niin kun tavallaan pitänyt opetella uutta kieltä ja uusia pelisääntöjä tässä samalla?) Joo kyllä.” (Yliopisto, tiedekunta, ihmistieteet, akatemiatutkija.)

Tietyn tyyppistä oppimista on ilmeisesti myös ”kollektiivinen oppiminen”; yliopisto- tai ammattikorkeakouluyhteisölle kehittyneet yhteiset tarinat tai ajattelutavat. Ammattikorkeakoululle, joka joutui uusimaan auditointinsa, oli etenkin johdon tasolle kehittynyt voimakas tarina siitä, että ”oli hyvä, ettei päästy ensimmäisellä yrittämällä lävitse, koska uusinta-auditoinnin yhteydessä laatutyötä alettiin vasta tosissaan tehdä.” Tarina pitää varmaankin paikkaansa, mutta kiinnostavaa on, että saman tarinan saattoi kuulla lähes samassa muo-dossa useilta eri henkilöiltä. Yhteinen tarina viittaa myös siihen, että kahteen kertaan toteutettu auditointi oli ammattikorkeakoulun henkilöstölle voimakas kokemus ja että toisella kertaa oltiin tosissaan asialla.

”Kyllä se oli pettymys, että se ensimmäinen tavallaan niin kun jäi sillä lailla puolitiehen, mutta toisaalta mää näen, että se oli, se oli sitten tän loppu tuloksen kannalta jopa hyvä, koska se sai tavallaan niin kun, joutui avaamaan ne silmät uudella tavalla ja ottamaan vielä niin kun...tarkemmin nää, ja tavallaan niin kun oikein viimeisen päälle, niin sitten.” (Ammattikor-keakoulu, sidosryhmien edustaja ammattikorkeakoulun johdossa.)

”Kyl mun täytyy sanoo, että se oli kyllä todella hyvä, että me ei päästy siitä ensimmäisestä läpi. Ei sen takia, että me oltais oltu niin huonoja, mutta... mutta se anto kauheesti niinku puhtii tänne, että se oli äärimmäisen hyvä, koska mä luulen, että meillä on aika toimivat systeemit nytten...” (Ammat-tikorkeakoulu, yksikön johtaja.)

”Ja ... tuota, meillähän oli tää auditointi silloin yhden kerran, mut me ei päästy siitä läpitte, ja se oli hyvä, että me ei päästy lävitte, koska me saatiin niin kun palaute silloin, mitä meidän pitää korjata, mihin meidän pitää

39

kiinnittää huomio ja, ja kyllä nyt sitten niin mää sanoisin näin, että se oli meille onni, että me ei eka kerralla päästy lävitte.” (Ammattikorkeakoulu, yksikön johtaja.)

Yliopistossa hieman samanlainen tarina tai ajatustapa kulki suurin piirtein siten, että työ on muuttunut vuosi vuodelta vaikeammaksi tai että jatkuvat muutokset ja uudistukset vievät vuosi vuodelta enemmän aikaa työltä. Tämä tuli kyselyssä esiin, mutta ei haastatteluissa. Kuten kuviosta 5 näkyy, väitelau-seeseen ”Minusta tuntuu, että erilaiset muutokset ja uudistukset vievät vuosi vuodelta enemmän aika varsinaiselta työltäni” vastattiin myönteisesti ammatil-lisen uran pituudesta riippumatta, eli riippumatta siitä, miten paljon eri uud-istuksia asianomaiset olivat kokeneet. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö laatutyö tai muut uudistukset olisi tuoneet työhön lisäpaineita. Vastausten yhdenmukai-suus viittaa vain siihen, että kyseessä on yhteisesti jaettu tapa ajatella asiasta, ja se omaksutaan hyvin nopeasti työuran alettua.

Kuvio 5. Arviot siitä, miten erilaiset muutokset ja uudistukset ovat vaikutta-neet käytettävissä olevaan työaikaan, erottelu työuran pituuden mukaan sekä korkeakoulutyypeittäin

Kuvio )" Arviot siit#$ miten erilaiset muutokset ja uudistukset ovat vaikuttaneet k#ytett#viss# olevaan ty&aikaan$ erottelu ty&uran pituuden mukaan sek# korkeakoulutyypeitt#in"

Miten pitkä työura sinulla on nykyisessä yliopistossasi tai ammattikorkeakoulussasi?

Arvioni mukaan yli 20

vuotta

Noin 10 - 20 vuotta

Noin 4 - 9 vuotta

Noin 1 - 3 vuotta

Alle vuosi

5

4

3

2

1

Minusta tuntuu, että erilaiset muutokset ja uudistukset vievät vuosi vuodelta enemmän aikaa varsinaiselta työltäni (1=täysin eri mieltä ... 5=täysin samaa mieltä),

vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

40

Oma – tämän työn ulkopuolelle jäävä – kysymyksensä onkin, missä määrin haastattelut ja kyselyjen tulokset heijastavat vastaajien omia kokemuk-sia, missä määrin yhdessä opittuja tapoja puhua laatutyöstä ja muista työhön liittyvistä asioista.

5.2 Yleisasenne laatutyöhön

Haastatteluissa laatutyötä ja laadunvarmistuksen järjestelmää kommentoitiin pääosin neutraalisti tai myönteisesti. Poikkeuksena olivat muutamat johtavassa asemassa olevat henkilöt, joiden näkemyksiin on jo edellä viitattu. Lisäksi yli-opistossa johtavassa asemassa toiminut laatuasiantuntija arvioi, että laadunvar-mistusjärjestelmä oli kaiken aikaa kriittisen keskustelun kohteena.

”(Tota miten... kuin legitiimi tää järjestelmä sun mielestä on, että hyväksytään-kö se vaan muodollisesti vai jaetaanko tää laatuideologia, mistä me ollaan nyt puhuttu, ihan aidosti, jos sää ajattelet esim. professorikuntaa tai opettajakuntaa laajemmin?) Ei se mitenkään kiistaton tietenkään ole mun mielestäni. Tää-hän se juuri on se akateemisen yhteisön suuri vahvuus, että sitä kritiikkiä on ilmassa koko ajan ja kritiikitön suhtautuminen musta on kyllä joten-kin triviaalia. Itsekin olen kyllä, siinä mielessä edustan mielummin, vaikka yliopistoyhteisö oli mitä mieltä tahansa, niin kyllä mää edustan tätä perin-teistä yliopisto näkemystä siinä, että ei tätä suinkaan ole tarpeen ottaa sillä tavalla annettuna, että se on nyt tässä kaikki ja mitään muuta totuutta ei ole.” (Yliopisto, keskushallinto, johtava laatuasiantuntija.)

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluväen yleistä asennetta laatutyöhön testattiin joukolla positiivisia ja kriittisiä väittämiä, joista seuraavat on koottu summa-muuttujaksi:■ Mielestäni yliopistoni tai ammattikorkeakouluni toiminta vaatii sujuak-

seen hyvää laatujärjestelmää.■ Mielestäni on hyvä, että laatujärjestelmän avulla voidaan yhdenmukaistaa

yliopistoni tai ammattikorkeakouluni toimintatapoja.■ Auditoinnit ja ulkoiset arvioinnit antavat luotettavan kuvan yliopistoni

tai ammattikorkeakouluni toiminnan tasosta.■ Minusta tuntuu, että laatujärjestelmä ja todellinen tapa tehdä työtä ovat

eri asioita. (Vastauksen arvot koodattu uudelleen: Täysin eri mieltä = 5 ... Täysin samaa mieltä =1)

Vastaukset olivat keskenään melko koherentteja, sillä Cronbachin relia-biliteettikerroin oli neljälle muuttujalle 0,72.

Vastausten perusteella ammattikorkeakouluväki suhtautui yhtyi kautta linjan myönteisiin väittämiin yliopistojen vastaajia voimakkaammin (kuvio 6). Keskushallinnon johto ja asiantuntijat olivat kaikkein myönteisimpiä, yliopis-

41

totutkijat puolestaan kriittisimpiä. Ero yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken oli tilastollisesti merkittävä (p<0,05), samoin eri henkilöryhmien kes-ken.

Kuvio 6. Yleisasenne laatutyöhön, erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulu-tyypeittäin

Kun vastaajista poistetaan keskushallinnossa työskentelevät ja vertaillaan vastausten eroja tiedekunnittain tai ammattikorkeakoulujen osalta koulu-tusaloittain, tulee esiin, että laadunvarmistusjärjestelmää koskeva yleisasenne vaihteli myös jonkin verran tiedekunnittain tai koulutusaloittain. Yksisuun-taisen varianssianalyysin perusteella tiedekuntien tai koulutusalojen väliset erot olivat tilastollisesti merkittäviä (p<0,05) sekä sekä yliopistoissa että am-mattikorkeakouluissa. Yliopistoissa väitteeseen suhtautuivat varauksellisimmin oikeustieteilijät (ka 2,4) ja yhteiskuntatieteilijät (ka 2,8); hieman myönteisem-min matemaattis-luonnontieteiden (ka 3,0) ja kasvatustieteiden (ka 3,1) vas-taajat. Ammattikorkeakouluissa väitteeseen suhtautuivat varauksellisimmin tekniikan, liikenteen ja merenkulun alojen edustajat (ka 3,3) sekä kulttuurialaa edustavat vastaajat (ka 3,3); vahvemmin summamuuttujan väitteisiin yhtyivät sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaa edustavat vastaajat (ka 3,6) sekä yhteiskunta-tieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutuksen piirissä toimivat vastaajat (ka

Kuvio *" Yleisasenne laatuty&h&n$ erottelu vastaajaryhmitt#in ja korkeakoulutyypeitt#in

5,00

4,00

3,00

2,00

1,00

Ammatti/ pääasiallinen työ

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Summamuuttuja yleisasenteesta laatutyöhön (1=täysin eri mieltä ... 5=täysin samaa mieltä), vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

42

3,6). Ammatti korkeakoulujen vastausten yleishenki oli siis myönteisempi ja tieteenalakohtaiset erot pienempiä, vaikka tilastollisesti merkittävää eroa oli.

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan sitä, miten hyvin kokivat perehty-neensä laadunvarmistusjärjestelmään, missä määrin osallistuivat sen ylläpitoon ja miten kokivat sitä hyödyntävänsä. Perehtymistä ja sitoutumista mittaamaan koottiin seuraava summamuuttuja:■ Mielestäni olen perehtynyt hyvin yliopistoni tai korkeakouluni laatujär-

jestelmään.■ Osallistun aktiivisesti laatujärjestelmän ylläpitoon päivittämällä sen tieto-

ja tai osallistumalla jonkin seurantajärjestelmän ylläpitoon.■ Hyödynnän säännöllisesti yhtä tai useampaa laatujärjestelmän osa-aluet-

ta. (Cronbachin reliabiliteettikerroin 0,76)

Kuvio 7. Perehtyneisyys ja sitoutuminen laadunvarmistusjärjestelmän ylläpitoon ja hyödynnykseen, erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Kuviossa 7 esitetyt summamuuttujan arvot tuovat esiin voimakkaat hen-kilöryhmien ja korkeakoulusektorien väliset erot. Näkemykset erosivat tilas-tollisesti merkittävästi (p<0,05) myös opinaloittain. Eri opinalat sijoittuivat kuitenkin hieman toiseen järjestykseen kuin edellä esitetyissä analyyseissa.

Kuvio +" Perehtyneisyys ja sitoutuminen laadunvarmistusj#rjestelm#n yll#pitoon ja hy&dynnykseen$ erottelu vastaajaryhmitt#in ja korkeakoulutyypeitt#in"

43

Kaikkien ”vieraantuneimpia” olivat matemaattis-luonnontieteellisen alan edu-stajat (ka 2,3); sen jälkeen tulivat yhteiskuntatieteilijät (ka 2,5) ja oikeustieteen edustajat (ka 2,6). Positiivisimmin väitelauseisiin suhtautuivat kasvatus tieteilijät (ka 2,9). Ammattikorkeakouluissa kaikkein varovaisimmin väitteeseen yhtyivät tekniikan, liikenteen ja merenkulun koulutusalalla työskentelevät (ka 3,1) ja kulttuurialan koulutuksen edustajat (ka 3,3). Myönteisimmin väitteisiin suhtautuivat sosiaali- ja terveysalan ja liikunta-alan edustajat (ka 3,5) sekä yhteiskuntatieteiden, hallinnon ja liiketalouden koulutusalalla työskentelevät (ka 3,6).

Vaikuttaa siis siltä, että oikeustieteen alalla toimineet olivat kriittisimpiä, mutta kokivat ainakin jossain määrin hallitsevansa laatutyön periaatteet ja ky-kenevänsä niitä hyödyttämään. Matemaattis-luonnontieteellisen alan tilanne oli päinvastainen. Tiedekunnittain tarkastellen he suhtautuivat laatutyöhön keskimääräistä myönteisemmin, mutta toisaalta suhtautuivat epäilevimmin omaan asiantuntemukseensa ja laadunvarmistusjärjestelmän hyödyntämiseen.

Myös haastatteluissa viitattiin muutamaan otteeseen sekä ammattiryhmit-täisiin eroihin että erilaisiin tiedekunta- ja koulutusalakulttuureihin, yleensä siten, että jonkin tiedekunnan tai koulutusalan oletettiin olevan erityisluon-teensa vuoksi muita myönteisempi tai kielteisempi laadunvarmistusjärjestel-män rakentamista kohtaan. Haastatteluissa esitetyt mielikuvat eivät kaikilta osin vastanneet kyselyn tuloksia. Yliopistojen yhteiskuntatieteilijät olivat hie-man keskimääräisiä kriittisempiä, kuten muutama haastateltava olettikin. Toi-saalta pari ammattikorkeakoulun haastateltavaa uskoi, että laatuajattelu sopi nimenomaan tekniikan alan toimintakulttuuriin, mutta tälle ajatukselle ei ky-sely anna tukea.

Yliopistotutkijoiden kriittinen asenne selittynee osin sillä, että heidän työnsä oli jo tähänkin asti ollut tiukan laadunvarmistuksen piirissä. Tähän asiaan on viitattu jo edellä siteeratuissa haastatteluissa. Tämä lisäksi heidän asenteisiinsa voi vaikuttaa se, että heidän siteensä yliopistoon oli huomattavasti muita henkilöryhmiä löysempi: kuten vastanneiden jakaumaa esiteltäessä tuli esiin, valtaosa heistä työskenteli määräaikaisissa työsuhteissa. Kuten kuvio 8 tuo esiin, he myös osallistuivat muita henkilöryhmiä harvemmin erilaisten toimintaa koordinoivien tai asioita valmistelevien työryhmien ja vastaavien organisaatioiden toimintaan.

44

Kuvio 8. Osallistuminen oman yliopiston tai ammattikorkeakoulun hallintoon tai kehittämistyöhön, erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Edellä esitettyjä analyyseja yhteenvetäen voi sanoa, että sitoutuminen laa-dunvarmistukseen ja muuhun laatutyöhön näyttää eroavan (1) koko korkea-koulujärjestelmän tasolla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken sekä (2) yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sisällä sisällä ammattiryhmittäin ja tiedekuntien kesken. Suurinta vaikuttajaa ei voi yksiselitteisesti määritellä, koska muuttujat ovat erimitallisia: henkilöstöryhmien välinen vertailu kattaa myös korkeakoulun keskushallinnon ja johdon, kun taas tiedekuntien välisestä vertailusta se on jätettävä pois.

5.3 Laadunvarmistusjärjestelmän tuki omalle työlle

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun johdon edustajat toivat – ymmärrettä-västi – esiin laadunvarmistusjärjestelmän kytkennän strategiseen suunnitte-luun, toiminnan kehittämiseen ja tulosjohtamiseen.8 Strategisen suunnittelun

8 Vrt. Ursin 2007, 66–67.

Kuvio ," Osallistuminen oman yliopiston tai ammattikorkeakoulun hallintoon tai kehitt#misty&h&n$ erottelu vastaajaryhmitt#in ja korkeakoulutyypeitt#in"

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Osallistun aktiivisesti erilaisiin työryhmiin, tiimeihin, verkostoihin tai hallintoelimiin, joissa vaikutetaan yliopistoni tai ammattikorkeakouluni toimintaan (1 = täysin eri

mieltä ... 5 = täysin samaa mieltä), vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

45

osalta kyse oli siitä, että kyettiin asettamaan mitattavissa olevia tavoitteita ja seuraamaan niiden toteutumista erilaisten arviointien ja indikaattorien avul-la. Tulosneuvotteluihin laadunvarmistusjärjestelmä liittyi etenkin siten, että se tarjosi tietoa neuvottelujen pohjaksi. Laadunvarmistusjärjestelmään sisältyvien indikaattorien avulla johto saattoi myös seurata tulossopimuksiin liittyvien sitoumusten toteutumista.

”Laadunvarmistusjärjestelmän ydin on se, että siellä on mittaristo keskeis-ten toimintojen mittaamiseen ja että se mittaristo tuo oikeaa luotettavaa tietoa, ajan tasalla olevaa tietoa johtamisen välineeksi, jolloin sitten näitten mittaustulosten perusteella, kun niitä verrataan tavoitearvoihin, osataan tehdä oikeita johtopäätöksiä” (Ammattikorkeakoulu, ylin johto).

Eräs ammattikorkeakoulua edustava haastateltava ennakoi myös, että uudet tulostavoitteisiin liittyvät resurssoinnin käytännöt asettivat entistä suurempia vaatimuksia laadunvarmistusjärjestelmään sisältyviin seurannan järjestelmiin ja että hänen korkeakoulussaan yksikköjen tasolla asiaa ei oltu sen täydessä vaka-vuudessa ymmärretty.

”(Mites nyt tulevaisuudessa, jos tosiaan tulee niin, että opetusministeriö päättää vähän koulutusaloittain ne opiskelijamäärät ja tutkintotavoitteet, niin teidän täy-tyy sitten nää sisällä –) Kaikki se jatko, kaikki se jatko, mikä tavallaan niin kun ministeriö, jos ajatellaan tätä 2007–2009 tavoitekautta, niin tavallaan ne kaikki valmisteltiin jo sinne ja esitettiin niin kun ministeriölle, vaikka ne sitten yhteenvetona tuli aloittain. Se on niin kun tavallaan, kääntyy toisinpäin se prosessi sitten, että siellä on ne raamit ja nyt... nyt sitten lähe-tään sieltä jakamaan alaspäin. (No mitenkä, muuttaako tää, voisko sanoa pelin logiikkaa sitten?) Muuttaa se, se muuttaa aivan oleellisesti. Ja sellainen, mitä me ei tänä päivänä, enkä mää niin kun, siitä kun kysyt, että ymmärrettiin-kö sitten asioita, niin mää en ole vieläkään aivan varma, että nyt on puoli vuotta mää olen käyttänyt tätä puheenvuoroa, että pitäisi niin kun ajatella sitä, että enää ei puhuta aloituspaikoista, vaan pitää miettiä tutkintoja. Pitää miettiä tulee tutkinto ja lähtee niin kun sieltä päin kerimään sitä prosessia, niin en mää ole ihan varma, että se on kaikissa yksiköissä mennyt vielä-kään loppuun asti läpi. Että tästä on nyt puoli vuotta puhuttu. (Täähän ilmeisesti asettaa uusia haasteita myös teille seurantajärjestelmille, laatujärjestel-mälle. Tai mitä sää itse arvioit sitä asiaa?) Asettaa, asettaa ja erityisesti sille semmoiselle reaaliaikaisen, ei voi puhua, että ne tiedot on reaaliaikaisia, mutta reaaliaikaisemmalle. Että ehkä se jatkossa se neljännesvuosiseuranta joiltakin osin on liian harva. Me kuitenkin on tehty se ratkaisu, koska se on talouspuolella ihan sama juttu, jos ajatellaan talouden kehittymistä, niin on sen niin kun 3 kuukauden välein, ja mikä on tietysti ihan luontevaa tuota niin sitten noin muutenkin, mutta että sen niin kun tulosten seu-ranta ja sen niin kun arviointi, niin sitä varmaan joudutaan miettimään uudella tavalla. ” (Ammattikorkeakoulu, keskushallinto, päällikkö.)

46

Muiden ryhmien osalta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen haastat-telut erosivat siten, että yliopistossa haastattelut painottuivat enemmän laatu-järjestelmän rakentamiseen ja tämä prosessi kuvattiin eräänlaisena harjoituk-sena, oppimisprosessina, toimintojen läpikäymisenä ja kirjaamisena, joka on tukenut epäkohtien kirjaamista ja toiminnan kehittämistä. Ammattikorkea-koulussa puolestaan laadunvarmistusjärjestelmä nähtiin useammin vakiin-tuneena asiana ja siitä puhuttiin enemmän kuten arkiseen työhön integroi-dusta työkalusta.

”Kyl sieltä poiki, mut en mä edes niinku muista... kyl niitä ihan poiki... semmosii just, et kun käytiin niitä jotain... jotain tuota... näitä erilaisii pro-sesseja, niin siellä sun täällä aina huomas, et täähän ei toimi tai... täällä tää tieto ei kulje tai... niin sitten niitä niinku tavallaan samalla kyllä lä-hettiin korjaamaan, että... et mun mielestä siin oli paljon sen tyyppistä nimenomaan ja se oli niinku se hyöty... hyöty, mikä siin oli tavallaan täl-le toiminnalle, et niitä sit alettiin... niihin tartuttiin ja niistä tehtiin listaa ja... lähettiin ja sitten nää toimikunnat. Ne asiat niinku pyörii sit näiden... et meil on organisoitu se niin, että opetuksen kehittämisen toimikunta vastaa niistä opetusasioista ja tutkimustoimikunta ja näin, et ne niissä toi-mikunnissa... on siel toiminnan taustalla nekin asiat jotka nousi sieltä ja niitä viedään eteenpäin.” (Yliopisto, tiedekunta, laatuasiantuntija, pedagoginen asiantuntija.)

”En mää varmaan sitä niin kun käytä sillä lailla, mutta tota, tai sitä termiä, mutta tota...Mitenhän mää sitä kuvaisin. Et tavallaan ne elementit, mitä siitä laatujärjestelmässä on, niin ne on niin kun mun semmoisia päivittäisiä työkaluja, esimerkiksi se oppimisportaalihan on sellainen, josta niin kun, johonka saattui hirveän paljon tietoa, jota käyttää ihan päivittäin. Et mää tiedän, että sieltä löytyy ne, joku dokumentti, mihin mää vetoan tai jotain muuta, ja samaten opiskelijat löytää sieltä.” (Ammattikorkeakoulu, tekniikka, lehtori.)

Ammattikorkeakoulussa tehdyissä haastatteluissa tuli myös esiin, että laadun-varmistusjärjestelmä oli tuonut ongelmien ratkomiseen systemaattisemman otteen. Laadunvarmistusjärjestelmä vaikutti ilmeisesti kahdella tapaa. Yhden haastateltavan mukaan korkeakoulun toiminnassa oli nyt enemmän tartun-takohtia, joissa ongelma voitiin kirjata ylös ja asian ratkominen saattoi lähteä eteenpäin. Toinen haastateltava korosti puolestaan sitä, että laatujärjestelmän kehittyminen on osaltaan vaikuttanut siihen, että koulutuksen suunnittelu on muuttunut systemaattisemmaksi. Tähän viittaavia mielipiteitä tuli esiin myös yliopistossakin: haastateltavien mukaan oli alettu keskustella toiminnan ko-konaisvaltaisemmasta johtamisesta ja opetuksen johtamisesta, kun aiemmin oppiaineet ja yksittäiset opettajatkin olivat melko vapaasti itse päättäneet ope-tuksensa sisällöstä.

47

”(Sitten vielä ihan täsmennys, niin kun puhutaan laatutietoisuudesta, niin mi-hinkä asioihin sää kytket kaikkein vahvimmin sen: hallinnollisten prosessien pyö-rittämiseen, opetuksen toteuttamiseen, tutkimukseen. Missä tää tulee kaikkein vahvimmin esiin?) No mää luulen, että sellaisen niin kun kokonaisuuden hallinnassa eli semmoinen, että... just se, että kun tähän asti tää on ollut pikkaisen semmoinen kokoelma individualisteja tai niin kun yksittäisiä henkilöitä, niin mää luulen, että nää laatuasiat on tuonut sellaista jäsenty-neisyyttä niin kun ylipäätään ja sanotaan vaikkapa johdolle velvollisuutta ajatella sillä lailla strukturoidummin eikä pelkästään ... tavallaan niin kun, että ei pelkästään sellaista herrasmiesjohtoa enään, johon otetaan joku ... joku professori vaan tosta, vaan sillä on nyt ihan selkeesti jotenkin ... jo-tenkin tällaista laatuvastuuta ja tämmöistä, että asiat sujuu. Et musta se on ihan selvä semmoinen ... kulttuurin muutos, jossa tää laatumeininki on ollut yksi osa, että on tässä ollut paljon muitakin, mutta se myös.” (Yliopisto, tiedekunta, ihmistieteet, akatemiatutkija.)

Ammattikorkeakoulujen osalta on mahdollista, että yliopettajat ja opetusta tu-keva hallinto kokivat laatujärjestelmän hyödylliseksi, mutta maksullisen palve-lutoiminnan väelle se oli jäänyt etäisemmäksi. Edellisen pääluvun alussa tuli jo esiin, että maksullisen palvelutoiminnan laatutyö ja auditoinnin kohteena ollut hallintoa, johtamista ja toiminnan kehittämistä tukeva laatutyö eivät välttämät-tä kohdanneet toisiaan, koska ammattikorkeakoulun yleinen laatujärjestelmä ikään kuin laskeutui ylhäältä alas, yleisestä erityiseen, kun taas palvelutoimin-nan laadun lähtökohtana oli tuotteeseen tai palveluun liittyvä laatustandardi. Ongelmana saattoi olla myös se, että yksittäisen projektit poikkesivat luon-teeltaan korkeakoulun muusta toiminnasta eikä laadunvarmistuksen järjestel-mä sen vuoksi voinut antaa suurta tukea projektin suunnittelulle, rahoituksen haulle ja toteutukselle.

”(Ootappa nytten... suunnittelu... ...Esimerkiks hankehankemuksen kirjoitta-minen, niin onko se muuttunu helpommaks vai vaikeammaks?.).. Mitä tuohon nyt vastaa. Se on semmoinen viidakko, että... (naurua) ...siellä on joka...joka rahoittajalla on eri... erilaiset vaatimukset ja... tottakai kun sitä tekee, niin sitä oppii ja... ja kumuloituu sitä, mutta mä mietin vaan, että jos pitäis hanke... tässä laatutyöhön liittyen, niin tietysti ollaan me niinku näitä... päivitetty näitä ohjeistuksia ja hankesuunnittelua ja sitten sen... toteutuk-seen, että kyllä me on aateltu se, että siinä on tietysti se... meillä on siinä jaettu siellä... esimerkiks siellä meidän intrassa tai portaalissa, niin siellä on niinku ensin on niinku se suunnittelu ja sitten on tavallaan se ohjeistettu se suunnittelu ja sitten on se toteutus ja sitten se arviointien kehittäminen, että näihin... et kyl se on niinku sillä tavalla on yritetty systematisoida sitä, mut et kyllä siellä on hyvä nyt niinku alusta ja tuota... sinne... sitä vois niinku edelleenkin kehittää paljon, mutta ei vaan oo ehtinyt... eikä, sitten kun toisaalta niin ei oo ollut semmosta... et jos siin ois joku tämmönen... pakko, että joku auditointi lähestyis, niin kyllä se vois olla, että se pistäis

48

meidät – joku semmonen väliarviointi – niin se pistäis vähän liikettä töp-pösiin.” (Ammattikorkeakoulu, maksullinen palvelutoiminta, johtavassa asemassa oleva.)

Kuten yllä todettiin, yliopistoissa laatujärjestelmän kokoaminen koettiin har-joitukseksi ja hyödylliseksi oppimisprosessiksi sekä tilanteen kartoitukseksi. Tähän on viitattu jonkin verran jo edellä esitetyissä haastatteluissa. Osa haas-tateltavista mielsi myös, että laatujärjestelmää voi käyttää esimerkiksi tietoläh-teenä, mutta toisille se oli aivan uusi ajatus.

”(Joo, joo. Ootteks te käyttänyt niitä laatujärjestelmän elementtejä, kun te olette esimerkiksi opiskellu yliopiston hallinnon rakenteita tai kun on pitänyt selvittää jotain asiaa, miten joku toimii?) Joo, ollaan. Kyllä sinänsä, että jokin on ollut epäselvää, niin se on yleensä löytynyt sitten sieltä laatujärjestelmän niistä käsikirjoista.” (Yliopisto, ihmistieteet, opiskelija, opiskelijajärjestöaktiivi.)

”(Entä nyt, kun se laatukäsikirja on olemassa, niin voiko sitä hyödyntää, kun pe-rustaa jonkun tutkimushankkeen tai hakee rahaa tutkimushankkeelle?) Joo, kyllä mun mielestä voi eli just tässä ennen kaikkea niin kun ne liitteet ja sen tyyliset tai ne linkit ja tämmöiset, jotta. Ja kyllä siinä on niitä perusasioita. Mää luulen, että siit tosiaankin vois olla hyötyä niin kun uusille ihmisille. (Tiedät sää, onks sitä käytetty tällä tavoin?) En, mut nyt ... justiin kun ollaan tässä puhuttu, niin just sain päähäni sen, että täytyykin niille [jatko-opis-kelijoille] sanoa, että voisitte lukaista ton läpi. Mut sitä en tiedä, et se on ihan hyvä kysymys, että onko vaikka tuolla jatkokoulutustoimikunnassa, jonka kautta ...joo... ne menee, niin onko siellä sitten... kehotettu niin kun kattelemaan tätä myös.” (Yliopisto, tiedekunta, ihmistieteet.)

Kun kyselyssa vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin laadunvarmistus-järjestelmä tukee heidän omaan työtään, vastaukset seurasivat paljolti samaa kaavaa kuin edellä yleisasennetta mitanneet lauseet tekivät. Keskushallinnon asiantuntijat ja johdon edustajat yhtyivät vahvimmin väitteeseen “Mielestäni yliopistoni tai ammattikorkeakouluni laatujärjestelmä tukee hyvin työtäni.” Kriittisimmin tähän väitteeseen suhtautuivat yliopistojen tiedekuntatason vas-taajat, etenkin tutkijat. (Kuvio 9.)

49

Kuvio 9. Arviot siitä, missä määrin laatujärjestelmä tukee omaa työtä, erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ja toisaalta johdon ja tiedekunta-tason erot asenteissa laatuvarmistuksen järjestelmään tulivat esiin myös, kun vastaajia pyydettiin arvioimaan, keitä varten laatujärjestelmä on ensisijaisesti rakennettu. Vastaajat saivat kommentoitavakseen seuraavat väitelauseet:■ Mielestäni yliopistoni tai ammattikorkeakouluni laatujärjestelmä on ra-

kennettu palvelemaan etenkin opetuksen perusyksikköjen tasolla tehtä-vää työtä.

■ Mielestäni yliopistoni tai ammattikorkeakouluni laatujärjestelmä on rakennettu palvelemaan etenkin tutkimus- tai kehitysprojektien työtä.

■ Mielestäni laatujärjestelmä on rakennettu palvelemaan etenkin opetus- ja tutkimushallinnon ”keskitasolla”, kuten tiedekunnissa ja koulutus-yksiköissä tehtävää työt.

■ Mielestäni laatujärjestelmä on rakennettu palvelemaan etenkin opinto-toimistossa, taloustoimistossa ja vastaavissa tuki- ja palvelutoiminnan yksiköissä tehtävää työtä.

■ Mielestäni laatujärjestelmä on rakennettu palvelemaan etenkin yliopisto-ni tai ammattikorkeakouluni johdon työtä.

Kuvio -" Arviot siit#$ miss# m##rin laatuj#rjestelm# tukee omaa ty&t#$ erottelu vastaajaryhmitt#in ja korkeakoulutyypeitt#in"

´5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Mielestäni yliopistoni tai ammattikorkeakouluni laatujärjestelmä tukee hyvin työtäni (1=täysin eri mieltä ... 5=täysin samaa mieltä), vastausten keskiarvo

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

50

Neljä ensimmäistä väitelausetta olivat melko koherentteja keskenään; Cronbachin reliabiliteettikertoimen arvo oli 0,76. Niistä kootun summa-muuttujan perusteella vaikuttaa, että opetuksen ja tutkimusyksikköjen pe-rustason toimijat eivät kovin vahvasti allekirjoittaneet väitettä, että laadun-varmistusjärjestelmä olisi rakennettu palvelemaan nimenomaan heidän työtän-sä (kuvio 10). Sen sijaan keskushallinnon asiantuntijat ja johtavissa asemissa olevat yhtyivät – etenkin ammattikorkeakouluissa – ajatukseen siitä, että laadunvarmistuksen järjestelmä on rakennettu opetuksen perustason työtä palvelemaan.

Väitteeseen ”Mielestäni laatujärjestelmä on rakennettu palvelemaan eten-kin yliopistoni tai ammattikorkeakouluni johdon työtä” vastattiin puolestaan paljon yksimielisemmin (kuvio 11). Väitteeseen yhdyttiin kaikissa ryhmissä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Vaikuttaa siis siltä, että tiede-kuntatasolla ja tuki- ja palvelutoiminnoissa laadunvarmistusjärjestelmä miel-lettiin ensisijaisesti johdon työkaluksi. Keskushallinnon asiantuntijat ja johtajat puolestaan olivat taipuvaisempia ajattelemaan, että laatujärjestelmä on tarkoi-tettu palvelemaan tasapuolisesti koko yliopistoa tai ammattikorkeakoulua.

Kuvio 10. Summamuuttuja väitelauseista, joissa todetaan että laadunvarmis-tusjärjestelmä on rakennettu palvelemaan muiden tahojen kuin yliopistojen tai ammattikorkeakoulun johdon työtä, erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulu-tyypeittäin

Kuvio !." Summamuuttuja v#itelauseista$ joissa todetaan ett# laadunvarmistusj#rjestelm# on rakennettu palvelemaan muiden tahojen kuin yliopistojen tai ammattikorkeakoulun johdon ty&t#" Erottelu vastaajaryhmitt#in ja korkeakoulutyypeitt#in"

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Summamuuttuja arvioista siitä, miten laadunvarmistusjärjestelmä on tarkoitettu palvelemaan muiden kuin johdon työtä (1=täysin eri mieltä ... 5=täysin samaa mieltä),

vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

51

Kuvio 11. Arviot siitä, onko laadunvarmistusjärjestelmä rakennettu ensisijaisesti yliopiston tai ammattikorkeakoulun johtoa varten, erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Kyselyn perusteella vaikuttaa myös siltä, että yliopistoissa koettiin laatu-työn ja siihen liittyvien arviointien ja auditointien tuoneen liikaa lisätyötä suhteessa niiden tuottamiin hyötyihin. Kuten seuraavasta kuviosta näkyy, kaik-ki yliopistojen osalta kaikki vastaajatahot yhtyivät väitteeseen siitä, että ”laatu-työhön liittyvät auditoinnit ja ulkoiset arvioinnit vievät kohtuuttomasti aikaa suhteessa niiden tuottamiin hyötyihin” (kuvio 12). Ammattikorkeakoulujen vastaajat yhtyivät väitteeseen maltillisemmin, mutta heidänkin osaltaan vain keskushallinnon asiantuntijat ja johto olivat eri mieltä väitteen kanssa.

Kuvio !!" Arviot siit#$ onko laadunvarmistusj#rjestelm# rakennettu ensisijaisesti yliopiston

tai ammattikorkeakoulun johtoa varten" Erottelu vastaajaryhmitt#in ja

korkeakoulutyypeitt#in"

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Mielestäni laatujärjestelmä on rakennettu palvelemaan etenkin yliopiston tai ammattikorkeakoulun johdon työtä (1=täysin eri mieltä ... 5=täysin samaa mieltä),

vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

52

Kuvio 12. Arviot laatutyön etujen ja haittojen suhteesta, erottelu vastaajaryhmit-täin ja korkeakoulutyypeittäin

Kyselyssä esitettiin myös seuraavat väitteet, jotka ottivat kantaa tiedon kul-kuun, asioiden etenemiseen hallinnossa ja työn ajoittamisen haasteeseen:■ Laatujärjestelmä helpottaa olennaisesti yliopistoani tai ammattikorkea-

kouluani koskevan tiedon etsintää.■ Laatujärjestelmän ansiosta ymmärrän paremmin, miten asiat hallinnossa

etenevät.■ Mielestäni laatujärjestelmän ansiosta asiat on nyt helpompi hoitaa ajal-

laan.

Vastaukset olivat hyvin koherentteja, sillä Cronbachin reliabiliteettikerroin oli 0,85. Myös näihin kysymyksiin vastattiin samaa kaavaa seuraten, mikä tuli esiin arvioitaessa vastaajien yleisasennetta laatutyötä ja laadunvarmistuksen jär-jestelmää kohtaan. (Kuvio 13.)

Kuvio !%" Arviot laatuty&n etujen ja haittojen suhteesta$ erottelu vastaajaryhmitt#in ja

korkeakoulutyypeitt#in"

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Laatutyöhön liittyvät auditoinnit ja ulkoiset arvioinnit vievät kohtuuttomasti aikaa suhteessa niiden tuottamiin hyötyihin (1 = täysin eri mieltä ... 5 = täysin samaa

mieltä), vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

53

Kuvio 13. Summamuuttuja arvioista siitä, miten laadunvarmistusjärjestelmä tukee omaa työtä, erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Kuvio 13 osoittaa, että ammattikorkeakoulun keskushallinto (johto ja asiantuntijat) yhtyi melko voimakkaasti väitteisiin laadinvarmistusjärjestelmän heille tuomistä hyödyistä, mutta ammattikorkeakoulun muut työntekijät oli-vat neutraalimpia. Yliopistoissa työskentelevät yhtyivät väitteisiin kautta linjan vähemmän: jopa tiedekuntatason ja keskushallinnon johto suhtautuivat väit-teisiin lähinnä neutraalisti ja laitostason vastaajat suhtautuivat väitteisiin kes-kimäärin kielteisesti. Myös nämä lauseet tukevat edellä esitettyä havaintoa, että laadunvarmistusjärjestelmät ovat integroituneet paremmin ammattikorkea-kouluissa työskentelevien jokapäiväiseen työhön, vaikka sielläkin tutkimuksen ja opetuksen perustasolla asenteet vaikuttavat pikemminkin neutraaleilta kuin kehuvilta.

Kuvio !'" Summamuuttuja arvioista siit#$ miten laadunvarmistusj#rjestelm# tukee omaa

ty&t#" Erottelu vastaajaryhmitt#in ja korkeakoulutyypeitt#in"

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

Muut

Ensisijaisesti tuki- ja

palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

5

4

3

2

1

Summamuuttuja: Laatujärjestelmä helpottaa tiedonetsintää; auttaa ymmärtämään, miten asiat etenevät; helpompi hoitaa asiat ajallaan (1=täysin eri mieltä ... 5=täysin

samaa mieltä), vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

54

6 Auditointi kokemuksena

6.1 Auditointiin valmistautuminen

Kuten edellä on tullut esiin, ammattikorkeakouluissa laadunvarmistusjärjes-telmän rakentaminen koettiin enemmän sisäisistä tarpeista lähtevänä kehittä-misprosessina, kun taas yliopistolla sitä saatettiin pitää enemmän eräänlaisena auditoinnin vaatimana harjoituksena. Tätä kielii myös vastaajien kanta väite-lauseeseen ”Yliopistoni tai ammattikorkeakouluni laatujärjestelmä rakennet-tiin ensisijaisesti sitä varten, että auditoinnista päästäisiin lävitse”. Yliopistoväki yhtyi väitteeseen kautta linjan, kun taas ammattikorkeakouluissa sekä yksikkö-tason että keskushallinnon asiantuntijat ja johtavassa asemassa olevat olivat kes-kimäärin väitteen kanssa eri mieltä. (Kuvio 14.)

Kuvio 14. Arviot siitä, rakennettiinko laadunvarmistusjärjestelmä ensisijaisesti sitä varten, että auditoinnista päästäisiin lävitse, erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Kuvio !(" Arviot siit#$ rakennettiinko laadunvarmistusj#rjestelm# ensisijaisesti sit# varten$

ett# auditoinnista p##st#isiin l#vitse" Erottelu vastaajaryhmitt#in ja korkeakoulu/

tyypeitt#in"

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Yliopistoni tai ammattikorkeakouluni laatujärjestelmä rakennettiin ensisijaisesti sitä varten, että auditoinnista päästäisiin lävitse (1=täysin samaa mieltä ... 5=täysin eri mieltä), vastausten

keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

55

Myös haastateltavia pyydettiin arvioimaan, mitä varten laadunvarmistuk-sen järjestelmää ensisijassa rakennettiin: toiminnan kehittämiseksi vai audi-toinnin läpäisyä varten. Haastateltavien kommenttien perusteella käsitykset laadunvarmistusjärjestelmän rakentamisen tarkoitusperistä vaihtelivat kum-mankin koulutussektorin sisällä. Lisäksi käsitykset saattoivat muuttua prosessin edetessä. Ammattikorkeakoulussa eräs haastateltava arvioi, että ensimmäisellä yrittämällä laatujärjestelmää koottiin ensisijaisesti auditointia varten, kun taas uusinta-auditoinnissa kyse oli enemmän laatujärjestelmän systemaattisesta ke-hittämistä.

”(kumpaa susta tuntu, että te teitte enemmän: valmistauduitte auditointiin vai ra-kensitte laatujärjestelmää?) Tässä toisessa auditoinnissa, niin rakennettiin laa-tujärjestelmää. (...Entä jos...) Mä koen sen niin. Ensimmäisessä, niin kuin mä sanoin, et mun on huono sitä siinä mielessä arvioida, kun mä tunnen jostain syystä olleeni aika ulkopuolinen siinä, et enempi statistin roolissa, mutta sillon musta tuntui, että valmistaudutaan enempi auditointiin.” (Am-mattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, koulutusohjelmajohtaja.)

Yliopistossa tiedekuntatasolla toiminut laatuasiantuntija korosti sitä, että hänen tiedekunnassaan laatujärjestelmän rakentaminen ja auditointiin valmistautu-minen pyrittiin erottamaan ajallisesti toisistaan, jotta ne näyttäytyisivät yli-opistoväelle eri asioina; haluttiin korostaa, että laatujärjestelmää ei rakennettu pelkästään auditointia varten.

”(Jos sä aattelet sitä, niin kuinka teillä oli niin... tai teitte niitä prosessikuvauksia ja laatutyötä, muuta laatutyötä, niin kuinka pitkä väliaika siinä oli siihen audi-toinnin valmistautumiseen? Tuliko se heti sen jälkeen vai miten...?) No ei, siinä oli kyllä muutamia kuukausia, että sanotaan niin, että... mitenköhän se meidän toimintakäsikirja... musta tuntuu, että se niinku alkuvuodesta... tai mites se oli ne materiaalit piti... Joo, ne materiaalit piti olla silloin keväällä ihan valmiit ja tota sitten niinku se oli lokakuussa, marraskuussa se tais olla se auditointi. Eli sanotaan niin, että siinä oli niinku, kun syksyllä noi opettajat tuli, niin sitä ei aloitettu heti, vaan siinä oli semmonen niinku, että ne sai kaikki tulla kesälomalta ja sai olla, että se viimeinen kuukaus oli sellasta tiiviimpää, tai viimeset pari kuukautta oli tiiviimpää valmistau-tumista. (... Siis keväällä?... ) Ei, tota, sillon syksyllä. (... Niin syksyllä kun auditointi oli tulossa?) ... Niin, niin, kun auditointi oli tulossa, että se oli sitten ihan sitä normaalia työtä sillo keväällä. Sitä toimintakäsikirjatyön tekemistä ja tiedottamista ja muuta, et ei se auditointi ollu esillä, koska sitä haluttiin just korostaa, että sitä ei tehdä sen auditoinnin takia, että se oli niinku se... että se oli niinku se pointti.” (Yliopisto, tiedekunta, luonnontieteet, laatuasiantuntija.)

56

Toisaalta saman yliopiston opiskelija katsoi, että laadunvarmistusjärjes-telmää koottiin ja työstettiin nimenomaan sen vuoksi, että auditointi läpäistäi-siin kunnialla.

”Me oltiin siis yhteistyössä tehtiin sitä toimintakäsikirjaa ja siellä oli sit tie-tyt kappaleet, mitä... miten...niinku erityisesti kiinnitettiin huomiota [epä-selvää] tosiaan... voimavarat... Nää kappaleet, mitä niinku perattiin sitten ja näin poispäin. (kumpaa tää susta oli enemmän: Auditointiin valmistautumista vai laatujärjestelmän rakentamista?) Ehdottomasti auditointiin valmistautu-mista, et se oli niinku se painopiste oli kyllä niinku siinä auditoinnissa tasantarkasti...” (Yliopisto, opiskelija, aktiivi opiskelijajärjestöissä ja yliopistohal-linnossa.)

Useissa haastatteluissa viitattiin laadunvarmistusjärjestelmän rakentamisen ja laatutyöhön liittyvien auditointien aiheuttamaan arviointiväsymykseen. Lisäksi edellä puhuttiin lyhyesti muutosvastarinnasta, jota laatutyötä koordinoineet kohtasivat etenkin prosessin alkuvaiheissa. Tästä huolimatta kyselyyn vastan-neet arvioivat keskimäärin, että auditointiin valmistauduttiin hyvässä hengessä, ja että siitä tiedotettiin hyvin (kuviot 15 ja 16). Ero edellä esitettyyn saattaa johtua siitä, että vastaajat ajattelivat tässä yhteydessä nimenomaan auditointia edeltäneitä palavereja, tiedotustilaisuuksia ja muuta tiedotusta; eivät prosessin alkuvaiheen – ilmeisesti – raskaampia hetkiä.

Kuvio 15. Arviot auditointia edeltäneestä ilmapiiristä, erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Kuvio !)" Arviot auditointia edelt#neest# ilmapiirist#" Erottelu vastaajaryhmitt#in ja

korkeakoulutyypeitt#in"

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa, tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Auditointiin valmistauduttiin hyvässä hengessä (1 = täysin samaa mieltä ... 5 = täysin eri mieltä), vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

57

Kuvio 16. Arviot auditoinnin ennakkotiedotuksesta, erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

6.2 Arvioita auditoinnin toteutuksesta

Haastatteluihin osallistuneet pitivät tilaisuutta yleensä myönteisenä kokemuk-sena. Haastattelujen tunnelmaa kuvattiin rennoksi tai avoimeksi. Uusinta- auditointiin joutuneessa ammattikorkeakoulussa ensimmäiseen auditointi-haastatteluun osallistuneet tosin kuvasivat ensimmäisen auditoinnin tunnelmaa epätietoiseksi ja jännittyneeksi, kun taas uusinta-auditointi oli tunnelmaltaan rennompi.

Haastateltavat pohtivat jonkin verran myös sitä, miten todenmukainen kuva auditoijille annettiin. Yliopistossa yksi tiedekuntatasolla toiminut haasta-teltava arvioi, että yliopiston toimintaa esiteltiin hieman kaunisteltuun sävyyn. Eräs ammattikorkeakoulun edustaja puolestaan arvioi, että uusinta-auditoin-nissa käytiin avoimesti myös läpi myös laatujärjestelmän puutteita:

”No kyllä mää, jos ajattelee sitä jälkimmäistä sitten, mikä oli tää uusinta-auditointi, niin kyllä siinä oli mun mielestä jo ehkä niin kun, että, että oliko se nyt juhlapuhetta sitten pelkästään, niin aika niin kun kriittistäkin, koska siinä ryhmässä, jossa mää sitten olin, joka oli pienempi ryhmä, joka oli selkeesti niin kun tämmöinen niin kun koulutuksen. Se oli vähän niin

Kuvio !*" Arviot auditoinnin ennakkotiedotuksesta$ erottelu vastaajaryhmitt#in ja

korkeakoulutyypeitt#in

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Mielestäni auditoinnista tiedotettiin hyvin ennen auditointivierailua (1=täysin eri mieltä ... 5=täysin samaa mieltä), vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

58

kun tuommonen niin kun omaan teemaan liittyvä ryhmä, ei tämmöinen niin kun monialainen, minkä he oli siinä alussa halunneet. Niin niin ... siinä esimerkiksi tätä laatupäällikön nimittämistä ja niitä ... tuota niistä prosessien, jota tästä nyt kipuiltiin täällä talossa, niin aika avoimesti kyllä käytiin, että musta siinä niin kun ... jotenkin tuli mun mielestä aika lailla niin kun se tilanne miltä se näyttäytyi, ...” (Ammattikorkeakoulu, keskushal-linto, päällikkö.)

Haastateltavat arvioivat, että auditointiryhmä oli perehtynyt hyvin heidän yli-opistonsa tai korkeakoulunsa tilanteeseen ja kysymykset olivat asiallisia ja ai-heeseen hyvin liittyviä. Toisaalta muutamassa puheenvuorossa tuli esiin se, että laatutyön taustaideologia ohjasi keskustelun kulkua ja sen vuoksi keskustelun ulkopuolelle jäi asioita, jotka olisivat olleet asianomaisille itselleen tärkeitä, mutta eivät sopineet keskustelun kohteeksi.

”(Auditointia etenkin, mut voidaan puhua muistakin, puhutaanko siinä oikeista asioista vai meneekö se sivuraiteille?) No kyllä auditointi... kohdistuu varmaan niin kun auditoinnin tommoisen, mikä on semmoisen auditointidoktrii-nin kannalta se kohdistuu oikeisiin asioihin, mutta, mut juuri edelleenkin se, että tota... et, et jos mää diktaattorina voisin kehittää tätä laatua, niin mää edelleenkin panostasin kahteen asiaan: parhaan mahdollisen opetta-jakunnan saamiseen tänne ja parhaiden opiskelijoiden saamiseen tänne. ...kun me ollaan jatkuvassa rahapulassa ja noin niin, niin silloin se herättää täällä valtavasti keskustelua, että miten sitten tota tämmöiseen riittää ra-haa, että tulee valtavii paneeleja ja tota meidät pannaan tekee viikkokausia jotain toimintakäsikirjoja, samalla kun meillä on perusrahoituksesta puu-tetta. Aina löytyy rahaa niin kun, mut ei aina oikeisiin asioihin, siis tää on enemmän kentän mielipide, mutta aika paljon mun omakin mielipide.” (Yliopisto, dekaani, ihmistieteet.)

Opiskelija kuvasi samaa asiaa seuraavasti:

”(Minkälainen mielikuva sulle jäi siitä, puhuitteks te semmoisista asioista, jotka sun mielestä on tärkeitä kun ajatellaan laadukasta yliopisto-opiskelua?) Joo, si-nänsä, että kyllähän se, mielestäni se oli ihan tärkeetä, et just katottiin tietty näitä ihan prosesseja miten ne toimii, mutta sitä varten on tietysti ... muut, muunlaiset arvioinnit, mutta mun mielestä... olisi hyvä, jos pystyisi enem-män vielä keskittyy siihen niin kun mitä opetetaan... joo... Se on tietysti vähän (naurahdus) ehkä hankalampi – (Niin sehän on periaatteessa rajattu ni-menomaan auditointien ulkopuolelle.) Niin kyl tavallaan. Tai mun mielestä se vois olla ehkä mielekkäämpääkin keskittyä enemmän opetuksen sisältöön ja opetusmenetelmien sisältöön ja, mutta siis ja hyödylliseltä tää musta vaikutti, vielä hyödyllisempää vois olla sitten ...” (Yliopisto, opiskelija, aine-järjestöaktiivi.)

Kyselyn perusteella sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa työskentele-vät arvioivat, että auditoinnin yhteydessä yliopiston tai ammattikorkeakoulun

59

laadunvarmistusjärjestelmä esiteltiin auditointiryhmälle totuudenmukaisesti, vahvuudet ja heikkoudet esiintuoden (kuvio 17).

Kuvio 17. Arviot siitä, miten totuudenmukaisesti laadunvarmistusjärjestelmä au-ditointiryhmälle esiteltiin. Erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Yliopistojen osalta vastauksissa ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja hen-kilöryhmien kesken. Toisaalta auditointihaastatteluihin osallistuneet yhtyivät väitteeseen selvästi vahvemmin kuin ne, jotka ei niihin olleet osallistuneet (Osallistuneet: ka 4,23; eivät osallistuneet: ka 3,59. Eron merkitsevyys: p<0,05). Ammattikorkeakouluissa ei vastaavaa eroa tullut esiin. Yliopiston osalta tulos kertoo joko siitä, että yliopistoissa auditointiin osallistuminen vähensi siihen kohdistettuja epäluuloja tai sitten järjestelmään kriittisesti suhtautuvat jät-täytyivät tai jätettiin auditoinnin ulkopuolelle. Jälkimmäinen selitys on ehkä epätodennäköisempi, koska merkittävä osa haastateltavista osallistuu siihen suoraan, asemansa perusteella eikä yliopisto tai ammattikorkeakoulu pysty sanelemaan vapaasti muitakaan haastateltavia.

Tämän kysymyksen osalta on syytä todeta erikseen, että ”ei osaa sanoa” vastausten osuus oli suuri etenkin yliopistoissa. Numeroarvion antoi yliopis-tojen osalta 39,5 % vastaajista, ammattikorkeakoulujen osalta 62,6 %. Yliopis-tojen vastausprosenttia alensivat etenkin tutkijat (19,7 %); tuki- ja palvelu-tehtävät (28,9 %) ja luokka ”muut” (30,6 %). Auditointihaastatteluun osallis-

Kuvio !+" Arviot siit#$ miten totuudenmukaisesti laadunvarmistusj#rjestelm# auditointiryhm#lle esiteltiin" Erottelu vastaajaryhmitt#in ja korkeakoulutyypeitt#in"

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen työ

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunta- tai osastotasolla

Ensisijaisesti tutkimus

Ensisijaisesti opetus

Tutkimus ja opetus

Yliopistoni tai ammattikorkeakouluni laatujärjestelmä esiteltiin auditontiryhmälle totuudenmukaisesti, vahvuudet ja heikkoudet esiintuoden (1=täysin eri mieltä ...

5=täysin samaa mieltä), vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

60

tuminen vaikutti voimakkaasti vastausprosenttiin kummassakin korkeakoulu-tyypissä. Ne jotka eivät osallistuneet, vastasivat paljon harvemmin: yliopistojen osalta numeroarvion antoi 29,6 % vastaajista, ammattikorkeakoulujen osalta 50,0 %. Auditointihaastatteluun osallistuneiden osalta arvosanansa antoi yli 90 % sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa työskennelleistä.

Tutkijoiden alhaisempi vastausprosentti johtunee siitä jo käsitellystä sei-kasta, että heidän suhteensä yliopisto-organisaatioon on muita ryhmiä väljem-pi ja etäisempi ja he osallistuivat laadunvarmistusjärjestelmän rakentamiseen ja auditointiin valmistautumiseen muita ryhmiä vähemmän. Haastatteluun osal-listumattomien osalta ”ei osaa sanoa” vastausten määrä on ilmeisesti nostanut sama seikka: ei tahdottu ottaa kantaa asiaan, josta ei ollut omaa kokemusta.

61

7 Auditoinnin ennakko- ja jälkivaikutukset

7.1 Auditoinnin merkitys

Johdantoluvussa todettiin, että vuosien 2005–2009 aikana laki ei velvoittanut yliopistoja tai ammattikorkeakouluja auditointiin ryhtymiseen. Silti sekä yli-opistoissa että ammattikorkeakouluissa auditointi koettiin hyvin tärkeäksi ja sitovaksi asiaksi. Yksikään haastateltava ei oma-aloitteisesti kiistänyt auditoin-nin välttämättömyyttä. Kun ammattikorkeakoulun ylintä johtoa edustavalta kysyttiin, olisiko auditoinnista voinut kieltäytyä, hän piti asiaa jo ajatuksena mahdottomuutena.

”(Jos te ette olisi... ajatellaan hypoteettisesti, että jos te ette ollenkaan halunnut kutsua auditoijia tänne näin. Sitähän ei mikään laki pakoita sitä tekemään, niin mikä olisi se tilanne, miten teidän keskustelujen sujuisi opetusministeriön kanssa, miten siinä olisi käynyt?) ... No en mää niitä keskusteluja niinkään, mutta kyllähän, en minä, en näe sitä mahdollisuutta ollenkaan... En itse ainakaan olisi voinut koskaan jättäytyä pois tästä. Se on ihan teoreettisesti mah-dotonta ajatella näin, ja... mää sanoisin, että jos, jos täällä joku olisi sitten tehnyt päätöksen, että siihen ei mennä, niin meidän toiminnan tulokset ja laatu olisi todennäköisesti sillä tasolla, että me ei pärjättäisi kansallisessa eikä kansainvälisessä korkeakoulukilpailussa eikä pärjättäisi neuvotteluissa, mutta ei pärjättäisi paljoa muussakaan.” (Ammattikorkeakoulu, ylin johto.)

Yliopiston johdon edustaja mainitsi samasta aiheesta keskusteltaessa kytkennän opetusministeriön kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin, mihin viitattiin myös johdantoluvussa, kun käsiteltiin kansallisen laadunvarmistusjärjestelmän ja au-ditointien tosiasiallisia sidoksia.

”(Tämä on ihan detaili, et sä varmaan... osaat sanoa ainakin varmaan mikä mielikuva sulla on, niin tälle... nyt tähän astihan – mä en tiedä mitä tää uusi yliopistolaki – mut tällä hetkellä, niin auditoinnillahan ei oo mitään lakisääteistä perustaa, mikään ei velvoita yliopistoa kutsumaan auditointiryhmää...) ...Ei ... (... tänne näin, niin... kukaan yliopisto ei ole kieltäytynyt siitä. Mistä tää vahva status tulee? Tää on mun tulkintani mukaan hyvin vahva, et sitä ei oo kukaan kyseenalaistanu koskaan... ) No... no se... nyt kun... tähän asti kun me olim-me opetusministeriön alaisena, niin se oli tavallaan... Opetusministeriön säätelemää tämä entisen... (...Tuliks se tulosneuvotteluissa esiin tai mistä se ois tullu esiin sitten?) ......No se oli, kun arviointineuvosto oli tehnyt sen

62

kansallisen ratkaisun, jonka opetusministeriö otti sitten käyttöön, niin kyllä me sillä tavalla ollaan oltu opetusministeriön talousnuorassa. (...Joo, sitä ei niinku kyseenalaistettu sitten?)... Niin sitä ei kyseenalaistettu... ja laki kuitenkin edellytti, että yliopistot arvioivat... (...Joo, se on totta...) ...arvioi-vat koulutustaan, et... tuohan on tietysti ihan mielenkiintoinen kysymys, oisko se ollut edellisen lain yhteydessä mahdollista irtautua täysin tästä... ja pyytää esimerkiks joku muu tekemään... Se on kyllä aika oleellista, et jos yliopistot heittäytyisivät täysin, et ei ole minkään, ei auditointia, ei akkre-ditointia, ei mitään, niin ei ole kauan eurooppalainen... yliop... ainakaan tavoiteltu yliopisto.” (Yliopisto, ylin johto.)

Yllä siteeratussa haastattelussa tuli esiin, se että auditoitu laatujärjestelmä ko-ettiin erääksi edellytykseksi sille, että yliopisto tai ammattikorkeakoulu saattoi olla uskottavasti mukana eurooppalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Auditoin-nin koettiin vahvistavan ammattikorkeakoulun asemaa ja uskottavuutta ylei-semminkin.

”(Onks sulla mitään mielikuvaa, että onko tässä korkeakoulussa ketään, joka hyötyy siitä, että laatujärjestelmä on rakennettu? Tai onko tässä voittajia tai hä-viäjiä, tai ketkä häviää enemmän ja ketkä vähemmän?) Noh yleisellä tasollahan tää on ilman muuta järkevää, koska me voidaan sitten olla eurooppalaisessa korkeakoulujärjestelmässä osana, ja kun suoritetaan meillä tietyntasoinen tutkinto, niin ... niin tuota tää antaa sille perustat, että se tuota muodol-lisesti ja hallinnollisesti, että se, se niin kun sitten on relevantti ...se on niin kun uskottavuuteen... uskottavuuteen liittyvä asia, mutta sitten jos mennään siihen operatiivisempaan asiakasrajapintatapahtumaan, missä on opiskelijat tai työelämän partnerit mukana niin, niin ei tämä siihen kyllä kovin paljon.” (Ammattikorkeakoulu, yksikönjohtaja.)

”(Oliko tää vakava tai iso asia teille sillon...?) No kyllä se varmaan oli... sillä lailla koettiin se ja kyllähän se tietenkin tietyllä lailla onkin, kun täähän on tietynlainen... niinku varmaan jossain vaiheessa oli, kun mä [epäselvää] tuolla toisella asteellakin sanoin järjestäjille, että ”katsotaan auditoinnin kautta ikään kuin oikeutus toimia”... niinkuin aika ajoin.” (Ammattikorkea-koulu, sidosryhmän edustaja ammattikorkeakoulun johdossa.)

”(Mikä ois ollut se ongelma, jos tää auditointi ei olisi toisellakaan kertaa mennyt lävitte, mitä vaikut-, mitä teille olisi tullut, seurannut siitä?) Mää luulen, että se olisi vaikuttanut ensinnä siihen, että miten ... miten hakeutuu opiskelijoita, miten me saadaan pätevää henkilöstöä, miten OPM meitä sitten muistaa, mää luulen.” (Ammattikorkeakoulu, yksikönjohtaja.)

Auditoinnin merkitys tuli myös kyselyssä esiin. Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin kolmeen väitelauseseeseen:

63

■ Jos auditointi ei menisi uusintayritykselläkään lävitse, se saattaisi hei-kentää yliopistoni tai ammattikorkeakouluni asemaa opetusministeriön kanssa käytävissä neuvotteluissa (kuvio 18).

■ Kielteinen auditointipäätös vahingoittaa yliopiston tai ammattikorkea-koulun mainetta (kuvio 19).

■ Mielestäni myönteinen auditointipäätös lisää yliopistono tai ammattikor-keakouluni uskottavuutta kansainvälisessä yhteistyössä (kuvio 20).Vastaajat yhtyivät kaikkiin väitelauseisiin, etenkin ensimmäiseen. Yli-

opistoväki suhtautui skeptisemmin viimeiseksi mainittuun väitteeseen. Syynä saattaa olla se, että tiedeyhteisön jäsenet ovat perinteisesti toimineet erilai-silla kansainvälisillä foorumeilla eikä korkeakoulua koskevan auditoinnin tu-loksen välttämättä koettu vaikuttavan heidän kansainväliseen yhteistyöhön-sä. Vas taukset näihin väitteisiin, etenkin ensimmäiseen, tukevat haastattelujen antamaa käsitystä siitä, että auditointia ja sen lopputulosta pidettiin tärkeänä asiana.

Kuvio 18. Arviot auditoinnin kytköksestä tulosneuvotteluihin, erottelu vastaaja-ryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Kuvio !," Arviot auditoinnin kytk&ksest# tulosneuvotteluihin" Erottelu vastaajaryhmitt#in ja korkeakoulutyypeitt#in"

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Jos auditointi ei menisi uusintayritykselläkään lävitse, se saattaisi heikentää yliopistoni tai ammattikorkeakouluni asemaa opetusministeriön kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa.

(1 = täysin eri mieltä ... 5 = täysin samaa mieltä), vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

64

Kuvio 19. Arviot auditoinnin vaikutuksesta yliopiston tai ammattikorkeakoulun maineeseen, erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Kuvio 20. Arviot auditoinnin vaikutuksesta uskottavuuteen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kansainvälisessä yhteistyössä, erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Kuvio !-" Arviot auditoinnin vaikutuksesta yliopiston tai ammattikorkeakoulun maineeseen" Erottelu vastaajaryhmitt#in ja korkeakoulutyypeitt#in"

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Kielteinen auditointipäätös vahingoittaa yliopiston tai ammattikorkeakoulun mainetta (1 = täysin eri mieltä ... 5 = täysin samaa mieltä), vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

Kuvio %." Arviot auditoinnin vaikutuksesta uskottavuuteen yliopiston tai

ammattikorkeakoulun kansainv#lisess# yhteisty&ss#" Erottelu vastaajaryhmitt#in ja

korkeakoulutyypeitt#in"

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Mielestäni myönteinen auditontipäätös lisää yliopistoni tai ammattikorkeakouluni uskottavuutta kansainvälisessä yhteistyössä (1 = täysin eri mieltä ... 5 = täysin samaa

mieltä), vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

65

7.2 Ennakko- ja jälkivaikutusten luonne

Johdantoluvussa pohdittiin alustavasti sitä, että auditoinnilla on sekä ennak-ko- että jälkivaikutuksia. Ennakolta auditointi voi ohjata laatutyötä siten, että auditointia koskevat käsitykset vaikuttavat tapaan, jolla laadunvarmistuksen järjestelmää kehitetään; jälkikäteen saattoivat vaikuttaa auditointiraportissa esi-tetyt huomiot ja kehittämisehdotukset. Laatujärjestelmän rakentamista koske-van luvun yhteydessä tuli esiin, että erityisesti uusinta-auditointipäätökseen johtanut auditointi ja siihen liitetyt johtopäätökset vaikuttivat voimakkaasti laatujärjestelmän edelleen kehittämiseen.

Jos uusinta-auditointiin valmistautuminen jätetään tarkastelun ulkopuo-lelle, sekä kyselyn että haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että valtaosa yliopisto- ja ammattikorkeakouluväestä koki auditoinnin ennakkovaikutukset jälkivaikutuksia voimakkaammiksi. Yliopiston keskushallinnossa toimiva laatu-asiantuntija muotoili asian siten, että ennakkovaikutukset olivat näkyvämpiä, mutta yliopiston johto oli toki reagoinut auditointiraportin suosituksiin.

”(No mites välilliset vaikutukset tuleekin mieleen sitte...auditointi esimerkiks ...niinku ...kummassa vaiheessa se vaikutti enemmän: ennen sitä varsinaista au-ditointia, kun pantiin paikkoja kuntoon, vai sen jälkeen kun analysoitiin niit johtopäätöksiä ja ruvettiin tekemään niitä... toteuttamaan suosituksia?) No mä vähän luulen, että se ...aikaa ennen (naurua) oli se tärkeämpi, et se...ne vaikutukset, mitkä näkyy nyt sitten, niin ne on siitä ajasta tulleita, mut toki... toki nyt sitte kun on näitä strategia- ja toimenpideohjelmia esimer-kiks tehty, niin auditointiraportin suositukset on ollu siinä mukana niiden valmistelussa ja jokainen ryhmä on käyttänyt niitä hyväkseen, et on... kyl niitä on luettu todella niitä raportteja, auditointiraporttia ja sitä on siinä käytetty, mutta...ja...ja nyt sitte erilaisissa muissa yhteyksissä, esimerkiks on tää [...] ryhmä, niin sillä oli semmonen...- millä nimellä se – [...] viime syksynä, jossa mietittiin nimenomaan näitä auditointiraportin suosituksia, tai kokonaisuudessaan kaikkia kehittämiskohteita ja ihan muitakin...ja sit-te... sitte tässä laatuyhdyshenkilöiden verkostossa me on aikaisemminkin jo käsitelty niitä auditointiraportteja jonkun verran, mut nyt meillä oli tässä hetki sitten... viime viikollako se peräti oli, et käytiin ihan kaikki nää kehittämiskohteet läpi ja mietittiin porukalla, minkälaisia toimenpiteitä vois sitte edelleen olla. Et se oli tavallaan kun nää sit käytiin siellä sillai, et meillä oli nää toimenpideohjelmat, niin kerätty sieltä, että mitkä liitty mi-hinkin kehittämiskohteeseen, siis auditointiraportin kehittämiskohteeseen, et mitkä kussakin toimenpideohjelmassa, mitkä kohdat tuli sieltä... nousi esiin niinku tähän kohteeseen liittyen ja mitä sitten keskusteltiin siitä, et mitä se edelleen merkitsee tiedekunnissa ja laitoksissa sitten. (Yliopisto, kes-kushallinto, laatuasiantuntija.)

66

Laatujärjestelmän rakentamista käsittelevän luvun alussa siteerattiin yli-opiston dekaania, joka arvioi, että laatujärjestelmän kokoaminen lähti liikkeel-le siitä, että laatujärjestelmää tullaan auditoimaan. Sama asia tuli esiin myös kuudennen luvun alussa, jossa pohdittiin, millainen kokemus auditointi yli-opisto- ja ammattikorkeakouluväelle oli. Hieman kärjistäen voi siis sanoa, että laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnin ensimmäinen vaikutus on ollut se, että etenkin yliopistot ovat alkaneet niitä rakentaa.

Ammattikorkeakoulussa yksikköjohtajana toiminut haastateltava arvioi, että auditointi pakotti laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisvaltaisempaan kehittämiseen. Myös muissa haastatteluissa arvioitiin, että auditoinnin vuoksi laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen oli määrätietoisempaa ja auditointi asetti kehitystyölle määräajan, mikä osaltaan joudutti kehitystyötä. Myös kyse-lyssä vastaajat yhtyivät väitteeseen siitä, että ilman auditointia laadunvarmistus-järjestelmän kehittäminen olisi edennyt paljon hitaammin (kuvio 21).

Kuvio 21. Arviot auditoinnin roolista laatutyön vauhdittajana, erottelu vastaaja-ryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Sama asia tulee hieman käänteisesti esiin siten, että yliopistoväki yhtyi jossain määrin väitteeseen ”Mielestäni laatujärjestelmän kehitys pysähtyi audi-toinnin jälkeen”. Myös ammattikorkeakouluissa osa vastaajista oli samaa miel-tä, mutta johtavassa asemassa olleet torjuivat väitteen. (Kuvio 22)

Kuvio %!" Arviot auditoinnin roolista laatuty&n vauhdittajana" Erottelu vastaajaryhmitt#in ja korkeakoulutyypeitt#in"

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Ilman auditoinnin asettamaa määräaikaa laatujärjestelmän rakentaminen olisi edennyt paljon hitaammin (1 = täysin eri mieltä ... 5 = täysin samaa mieltä), vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

67

Kuvio 22. Arviot laatujärjestelmän kehitystyöstä auditoinnin jälkeen, erottelu vastaajaryhmittäin ja korkeakoulutyypeittäin

Yliopiston johdon näkökulmasta asia oli luonnollisesti monisyisempi: siellä auditointiraportti luettiin tarkimmin, kommentit ja kehittämisehdotukset kirjattiin ylös ja otettiin huomioon erilaisia suunnitteludokumentteja, kuten strategioita ja toimenpideohjelmia laadittaessa. Ilmeisesti kehittämishankkeet hukkuivat muun hallinnon ja kehittämisen joukkoon, ja sen vuoksi auditoin-nin seurausvaikutukset jäivät ennakkovaikutuksia näkymättömämmiksi. Laatu-työtä kriittisesti kommentoinut dekaani arvioi, että strategian ja vastaavien suunnitelmien status on käytännössä melko matala niin kauan, kun niihin ei liity päätöksiä rahata tai muista resursseista. Sen vuoksi niitä ei myöskään kovin aktiivisesti lueta.

”(Millä fiilingillä te seuraatte niitä, anteeksi mää keskeytin, mutta millä fiilin-gillä te seuraatte sitä strategista prosessia? [epäselvää], että mitä siitä seuraa, mitä pannaan toimintaohjelmiin ja –) No odotetaan, kyllähän siihen, täällähän kaikki saa osallistua kaikkeen. Täällä on, mutta vain oikealla mielipiteellä on vaikutusta – (Mut uskotaanko niihin, siis niin kun että tarjootteko te kahvit, jos toimintaohjelmassa on jotain mielenkiintoista vai odotatteko) ...EI, EI, EI ... (Anteeksi, jos mää käytin tämmöistä kieltä –) Ei, ei, joo ihan tottakai määkin heitän ihan vapaasti, siis joo, et ei... ei, ei varmaankaan. Musta ne on... mää

Kuvio %%" Arviot laatuj#rjestelm#n kehitysty&st# auditoinnin j#lkeen" Erottelu vastaajaryhmitt#in ja korkeakoulutyypeitt#in"

5

4

3

2

1

Ammatti/ pääasiallinen tehtävä

MuutTuki- ja palvelutehtävät

Johto- ja asiantuntijatehtävät

keskushallinnossa

Johto- ja asiantuntijatehtävät

tiedekunnassa tai osastolla

Tutkimus

Opetus

Tutkimus ja opetus

Mielestäni laatujärjestelmän kehitystyö pysähtyi auditoinnin jälkeen (1=täysin eri mieltä ... 5=täysin samaa mieltä), vastausten keskiarvot

AmmattikorkeakouluYliopisto

Page 1

68

sanoisin, että täällä tehdään liikaa papereita ja tota ei niillä ole, ei niillä ole varsinaista, varsinaista merkitystä, että se merkitys tulee sit siinä vaiheessa vain niissä prosesseissa tai niiden prosessien kautta, johon liittyy resurssien jakoa... eli laitetaan rahastoon... rahaa, sit kun...on rahaa mukana, niin sit, sit ne on niin kun oikeita prosessaja.” (Yliopisto, dekaani, ihmistieteet.)

Myös yliopiston johdon edustaja toi esiin strategian laatimiseen, toimeen-panoon ja seurantaan liittyviä ongelmia: toisaalta strategia oli johdon kannalta keskeinen työkalu, toisaalta sen lyhyt voimassaolo aika aiheutti sen, että varsi-naiselle toimeenpanolle jäi vain vähän aikaa ennen uuden strategian laatimisen aloittamista.

”(Anteeks, saanks mä tästäkin kysyä. Nyt mä vähän tivaan, mutta...nää on tär-keitä asioita, niin tota... kumpaa te ootte enemmän: toteuttanu voimassaolevaa strategiaa vai valmistellu uutta?) Tuo on hyvä kysymys, koska ne menee niin tämmöisessä aikataulussa... kun puoltoista vuotta on toteutettu, niin sit pi-tää jo alkaa tekemään uutta, koska se prosessi on niin hidas, tai että saadaan ne ihmiset kaikki mukaan siihen, niin sen vuoksi se on sillä tavalla hidas, että... että sitä edellistä, tai sen toteuttamisen osalta ehkä... ollaan päästy niinku hyvään alkuun, kun jo täytyy alkaa arvioimaan sitä, että mitä tässä on saavutettu ja mitä seuraavaan, että ehkä... tämmönen viis vuotta olis järkevämpi, että ehtis enemmän toteuttaa ja sitten niinku siltä pohjalta tehdä sitä arviointia. Nyt on vähän niinku semmonen... niinku kokoajan semmonen niinku juoksu.” (Yliopisto, ylin johto.)

69

8 Pohdintaa

Auditointien käynnistämisen keskeisin vaikutus oli se, että se pakotti yliopistot ja ammattikorkeakoulut panostamaan tosissaan laadunvarmistusjärjestelmiensä rakentamiseen ja systematisointiin. Ammattikorkeakoulut olivat käynnistäneet tämän tyyppisen työn jo edellisen vuosikymmenen aikana, joten niillä oli il-meisesti parempi perusta vastata auditoinnin haasteeseen. Laadunvarmistusjär-jestelmän rakentaminen tai kokoaminen auditonnin edellyttämään kuntoon on silti ollut vaativa projekti sekä yliopistoille että ammattikorkeakouluille. Siihen liittyy yksiköiden sisäisiä yhteisiä tarinoita vastustuksesta, epäonnistu-misista ja luonnollisesti projektin loppuun saattamisesta.

Ammattikorkeakouluissa laadunvarmistusjärjestelmä näyttää sekä haastat-telujen että kyselyn perusteella hioutuneen – ainakin jossain määrin – korkea-koulussa työskentelevien arkipäiväiseksi työkaluksi. Yliopistoissa laatujärjestel-män rakentaminen koettiin ehkä enemmän auditointiin liittyväksi ponnistuk-seksi ja laadunvarmistusjärjestelmän varsinainen hyödyntäminen jäi taka-alalle. Taustalla vaikuttanee se, että ammattikorkeakouluilla on pidempi kokemus tarkastelun kohteena olleesta laatutyöstä.

Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa johto suhtautui nyt tarkas-teltavana olevaan laatutyöhön kaikkein myönteisimmin.9 Etenkin ammatti-korkeakoulujen johto oli vahvasti sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmän ke-hittämiseen ja hyödyntämiseen. Kaikkein kriittisimmin laadunvarmistusjär-jestelmään ja sen rakentamiseen suhtautuivat yliopistojen tutkijat. He kokivat laadunvarmistuksen turhauttavaksi ilmeisesti sen vuoksi, että heidän työnsä tulokset olivat muutenkin tiukan akateemisen laadunvarmistuksen kohteena. Samanlainen, mutta lievempi jännite tuli esiin myös ammattikorkeakoulujen maksullisen palvelutoiminnan ja korkeakoulun yleisen laatutyön välillä.

Haastattelujen ja kyselyn perusteella vaikuttaa hieman paradoksaalisesti, että etenkin yliopistoissa työskentelevät suhtautuivat laatujärjestelmän rakenta-miseen kriittisesti, mutta auditointia ei kukaan kyseenalaistanut. Taustalla vai-kuttanee se, että vastaajat arvioivat laatutyön vaikuttavan yliopiston asemaan opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Samoin arvioitiin – tosin hieman maltillisemmin – että auditoinnin tulos voi vaikut-

9 Yliopistojen keskushallintoa edustavien vastausprosentti oli muita matalampi, joten vastausten edustavuudessa voi olla systemaattista virhettä esimerkiksi siten, että kaikkein kiireisimmiksi itsensä kokeneet ja tutkimuksen kohteena olleesta asiasta vähiten kiinnostuneet ovat vastanneet muita vähemmän, ja siksi heidän näkemyksensä eivät tule oikealla painollaan esiin.

70

taa yliopiston tai ammattikorkeakoulun maineeseen ja tukea (tai heikentää) mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Jälkimmäinen seikka korostui vahvemmin ammattikorkeakouluväen vastauksissa.

Vaikka yliopistoväen piirissä yleisasenne laatutyöhön oli melko kriittinen, haastattelujen perusteella kaikilla tasoilla löytyi ihmisiä – hallintohenkilöstöä, opettajia, tutkijoita, opiskelijoita – jotka olivat sitoutuneet laadunvarmistus-järjestelmän kehittämiseen ja kokivat, että se tarjosi foorumin yliopiston toi-minnan kehittämiselle. Lisäksi useat haastateltavat ja kyselyyn vastaajat toivat esiin sen, että että laadunvarmistusjärjestelmän rakentaminen ja auditointiin valmistautuminen olivat olleet hyviä oppimiskokemuksia: ne olivat auttaneet hahmottamaan yliopiston tai ammattikorkeakoulun toimintaa, paikantamaan ongelmia ja käynnistämään kehittämishankkeita.

71

Lähteet

Communique of the Conference of Ministers responsible for Higher Education in Berlin on 19 September 2003.

KKA (2010). Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2010–2013. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 8:2010.

KKA (2005). Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi, Auditointikäsikirja vuosille 2005– 2007, 33.

Moitus Sirpa, Saari Seppo (2004). Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointi neuvoston arviointimenetelmät vuosina 1996–2003. Korkeakoulujen arviointineuvosto.

OPM (a). Yliopistojen ja opetusministeriön väliset tulossopimukset 2001–2009 ja OPM:n kannanotot. www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/ hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/yliopistojen_tulossopimukset/sopimukset_20012009.html. Ladattu 26.1.2011.

OPM (b). Yliopistojen ohjaus ja rahoitus vuodesta 2010 alkaen. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/hallinto_ohjaus_ja _rahoitus/yliopistojen_tulossopimukset/Sopimukset_2010_-_2012/ohjeet_/RV_14102009_OPMa_muistio.pdf Ladattu 26.1.2011. (Muistiossa ei ole päiväystä, mutta 14.8.2009 päivätty versio viittaa siihen, että se on valmisteltu vuoden 2009 aikana, ennen yliopistolain voimaantuloa vuonna 2010.)

Sohlo Sauli (2000). Laatu polttopisteessä. Yliopistojen rehtorien nakemyksia laadusta ja sen kehittamisesta Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston julkaisuja 1/2000.

Ursin Jani (2007). Yliopistot laadun arvioijina. Akateemisia käsityksiä laadusta ja laadun-varmistuksesta. Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto. 2007.

TIIVISTELMÄ

JulkaisijaKorkeakoulujen arviointineuvosto

Julkaisun nimiMitä auditointi tekee? Tutkimus korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien vaikutuksista

Tekijät Timo Ala-Vähälä

TiivistelmäKorkeakoulujen arviointineuvosto päätti vuonna 2008 suunnata arviointitukirahoituksen auditoinnin ja muun ar-viointitoiminnan vaikuttavuuden tutkimukseen. Korkeakoulujen 14 tutkimushakemuksesta rahoitettavaksi valittiin kaksi kaksivuotista tutkimusta, joista tämä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimus on toinen. Tutkimuksen aiheena oli Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamien auditointien vaikutus yliopistojen ja am-mattikorkeakoulujen laatutyöhön ja toimintaan. Tutkimuksen johtajana toimi professori Jussi Välimaa Koulutuksen tutkimuslaitokselta ja tutkijana toimi FM Timo Ala-Vähälä.

Tutkimus toteutettiin vuosina 2009 ja 2010 kaksivaiheisena prosessina. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin 38:aa henkilöä yhdessä monitieteisessä yliopistossa ja yhdessä ammattikorkeakoulussa. Toisessa vaiheessa tehtiin internet-kysely neljään monialaiseen yliopistoon ja neljään ammattikorkeakouluun. Kysymykset määriteltiin osin haastattelu-jen, osin aiemman tutkimuksen pohjalta.

Auditointien keskeisin vaikutus on ollut se, että se on pakottanut yliopistot ja ammattikorkeakoulut panostamaan tosissaan laadunvarmistusjärjestelmien rakentamiseen ja systematisointiin. Ammattikorkeakoulut olivat käynnistäneet tämän tyyppisen laatutyön jo edellisen vuosikymmenen aikana, joten niillä oli parempi perusta auditoinnin haas-teeseen vastaamiselle. Erityisesti verkkokyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että ammattikorkeakoulujen kaikki henki-löstöryhmät suhtautuivat laadunvarmistusjärjestelmän rakentamiseen ja laatutyöhön myönteisemmin kuin vastaavat ryhmät yliopistoissa.

Ammattikorkeakouluissa laadunvarmistusjärjestelmä näyttää sekä haastattelujen että kyselyn perusteella hioutu-neen korkeakoulussa työskentelevien arkipäiväiseksi työkaluksi. Yliopistoissa laatujärjestelmän rakentaminen koettiin enemmän auditointiin liittyväksi ponnistukseksi ja laadunvarmistusjärjestelmän varsinainen hyödyntäminen on jäänyt taka-alalle.

Eri henkilöstöryhmiä vertailtaessa korkeakoulujen johto suhtautui nyt tarkasteltavana olevaan laatutyöhön kaik-kein myönteisimmin. Etenkin ammattikorkeakoulujen johto oli vahvasti sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmän ke-hittämiseen ja hyödyntämiseen. Kaikkein kriittisimmin laadunvarmistukseen suhtautuivat yliopistojen tutkijat. He kokivat laadunvarmistuksen turhauttavaksi sen vuoksi, että heidän työnsä tulokset ovat muutenkin akateemisen laadunvarmistuksen kohteena.

Vaikka yliopistoväen piirissä yleisasenne laatutyöhön oli melko kriittinen, haastattelujen perusteella kaikilla or-ganisaatiotasoilla löytyi ihmisiä – hallintohenkilöstöä, opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita – jotka olivat sitoutuneet laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen ja kokivat, että se tarjosi foorumin yliopiston toiminnan kehittämiselle. Lisäksi useat haastateltavat ja kyselyyn vastanneet toivat esiin sen, että laadunvarmistusjärjestelmän rakentaminen ja auditointiin valmistautuminen olivat olleet hyviä oppimiskokemuksia: ne olivat auttaneet hahmottamaan yliopiston tai ammattikorkeakoulun toimintaa, paikantamaan ongelmia ja käynnistämään kehittämishankkeita.

AvainsanatArviointi, auditointi, laadunvarmistus, laatu, korkeakoulut

SAMMANDRAG

UtgivareRådet för utvärdering av högskolorna

PublikationMitä auditointi tekee? Tutkimus korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien vaikutuksista (Hur fungerar en auditering? Forskning om effekterna av auditeringarna av högskolornas kvalitetssäkringssystem)

FörfattareTimo Ala-Vähälä

AbstraktRådet för utvärdering av högskolorna beslutade 2008 att anvisa finansiering för utredning av effekterna av audite-ringarna och andra utvärderingar. Högskolorna lämnade in 14 ansökningar för forskningsfinansieringen. Bland dessa valdes två tvååriga studier av vilka den ena var föreliggande utredning vid Forskningsinstitutet för utbildning vid Jyväskylä universitet. Forskningstemat var RUH-auditeringarnas effekter på universitetens och yrkeshögskolornas kvalitetsarbete och verksamhet. Forskningsledare var professor Jussi Välimaa från Forskningsinstitutet för utbildning och forskare var FM Timo Ala-Vähälä.

Utredningen genomfördes i två faser under 2009 och 2010. Under den första fasen intervjuade man 38 per-soner från ett mångvetenskapligt universitet och en yrkeshögskola. Den andra fasen omfattade en webbenkät som genomfördes vid fyra mångdisciplinära universitet och fyra yrkeshögskolor. Frågorna utformades dels med stöd av intervjuerna, dels utifrån tidigare forskning.

Den största effekten av auditeringarna har varit att universiteten och yrkeshögskolorna verkligen har tvingats att satsa på att bygga upp och systematisera sina kvalitetssäkringssystem. Yrkeshögskolorna hade inlett motsvarande kva-litetsarbete redan under föregående årtionde och var således mer inställda på att ta itu med auditeringarna. Speciellt utifrån webbenkäten förefaller det att alla personalgrupper vid yrkeshögskolorna förhöll sig mer positivt till att bygga upp och följa ett kvalitetssystem än motsvarande grupper vid universiteten.

Utifrån både intervjuerna och enkäten verkar yrkeshögskolorna ha infört kvalitetssäkringssystemen som verktyg i det vardagliga arbetet vid högskolorna. Vid universiteten ansågs arbetet med att skapa ett kvalitetssäkringssystem kanske vara mer som en insats med anknytning till auditeringarna och systemen utnyttjas de facto inte så mycket i verksamheten.

Vid jämförelse mellan olika personalgrupper förhöll sig högskolornas ledning mest positivt till det kvalitetsarbete som var föremål för denna studie. Speciellt vid yrkeshögskolorna engagerade sig ledningen i att utveckla och utnyttja kvalitetssäkringssystemet. Mest kritiska var forskarna vid universiteten. De ansåg att kvalitetssäkringen var frustre-rande eftersom resultaten av deras arbete utsätts redan för akademisk kvalitetskontroll.

Trots att man vid universiteten förhöll sig rätt så kritiskt till kvalitetsarbetet fanns det utifrån intervjuerna perso-ner på alla organisationsnivåer – förvaltningspersonalen, lärarna, forskarna och de studerande – som hade omfattat kvalitetssäkringssystemet och upplevde att systemet erbjöd ett forum för utveckling av universitetets verksamhet. Dessutom framgick det av intervju- och enkätsvaren att många hade upplevt uppbyggandet av kvalitetssäkrings-systemet och förberedelserna inför auditeringen som lärorika: arbetet hade hjälpt personerna att få grepp om univer-sitetets eller yrkeshögskolans verksamhet, lokalisera problem och starta utvecklingsprojekt.

NyckelordUtvärdering, auditering, kvalitetssäkring, kvalitet, högskolor

ABSTRACT

Published byThe Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC

Name of publicationMitä auditointi tekee? Tutkimus korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien vaikutuksista (What do audits accomplish? Research on the impact of HEI quality assurance system audits)

Authors Timo Ala-Vähälä

AbstractIn 2008 the Finnish Higher Education Evaluation Council decided to direct funding to assess the impact of its auditing. Out of 14 applications submitted by higher education institutions, the Council chose to finance two proj-ects. The study in hand looks into the impact of audits on quality assurance and the operations of universities and polytechnics. The research was led by Professor Jussi Välimaa and conducted by Timo Ala-Vähälä, MA, both from the Institute for Educational Research from the Institute, University of Jyväskylä.

The review was undertaken as a two-year process in 2009 and 2010. The first stage consisted of interviews with altogether 38 persons in one university and in one polytechnic. The second phase was a net-based survey conducted in four multi-faculty universities and four polytechnics. The questions were based on the previous interviews and on previous studies.

The foremost impact of the audits has been that they have made universities and polytechnics seriously invest in the construction and systematisation of quality assurance. Polytechnics have done this type of work longer, and were therefore better placed to respond to the challenge of an audit. In the light of the web survey in particular, it appears that the personnel groups in polytechnics take a more positive view of the construction of a QA system and quality assurance in general than corresponding groups in universities.

Both the interviews and the survey revealed that in polytechnics the quality assurance systems appear to have been honed into an everyday tool for personnel. In universities the construction of a quality assurance system was perhaps seen more as an undertaking connected with the audit, and the actual use of the system has remained on a back burner.

A comparison of different personnel groups shows that the leadership of the institutions had the most positive attitude to quality assurance. Especially in polytechnics, the leadership were strongly committed to the enhancement and use of quality assurance. University researchers had the most critical view of quality assurance. They considered it frustrating because their work was already under academic scrutiny.

Although the overall attitude among university personnel was fairly critical, the interviews showed that there were people at all organisational levels – administrators, teachers, researchers and students – who were commit-ted to the development of the quality assurance system and felt that it offered a forum for the development of the university operations. Further, several interviewees and respondents noted that the construction of the system and preparations for the audit had been excellent learning experiences, helping to gain an overall view of the operation of the university/polytechnic, to identify problems and to launch development projects.

KeywordsEvaluation, audit, quality assurance, quality, higher education institution

KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJAPL 133, 00171 HELSINKI • Puh. 09-1607 6913 • Fax 09-1607 6911 • www.kka.fi

1:2000 Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.: Tampereen yliopiston opetuksen arviointi2:2000 Cohen, B., Jung, K. & Valjakka, T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions3:2000 Goddard, J., Moses, I., Teichler, U., Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional Adjustment:

An Evaluation of the University of Turku4:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish

Polytechnic, Finland5:2000 Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Central

Ostrobothnia Polytechnic6:2000 Moitus, S. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–20037:2000 Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–20038:2000 Hara, V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information

Industry9:2000 Jussila, J. & Saari, S. (Eds.): Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of

Teacher Education in Finnish Universities10:2000 Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen

arviointi11:2000 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–200312:2000 Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–200313:2000 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 200014:2000 Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS

Evaluation Report15:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta

Polytechnic16:2000 Kells, H.R., Lindqvist, O. V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of a

small regional university17:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Miikkulainen, L. , Stone, J., Tolppi, V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work.

Tampere Polytechnic18:2000 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and

Research in Slavonic and Baltic Studies19:2000 Harlio, R. , Kekäle, T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammatti-

korkeakoulu20:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi.

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu21:2000 Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle, T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen, T.: Audit of Quality Work. South Carelia

Polytechnic

1:2001 Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa2:2001 Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle, T.: Maanpuolustuskorkea-

koulun arviointi3:2001 Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi4:2001 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i

nau^no-issledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertizaobrazovanija i nauc’´no-issledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki)

5:2001 Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuudenarvottamiselle

6:2001 Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä7:2001 Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston,

Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti8:2001 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 20019:2001 Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola.

10:2001 Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy11:2001 Ponkala, O. (toim.): Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta12:2001 Miettinen, A. & Pajarre, E.: Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta

13:2001 Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.:Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa

14:2001 Fonselius, J., Hakala, M.K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education atUniversities and Polytechnics

15:2001 Kekäle, T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective.Institutional Evaluation of theHumanistic Polytechnic

1:2002 Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi2:2002 Kallio, E.: Yksilöllisiä heijastuksia. Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi?3:2002 Raivola, R., Himberg, T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola, T.: Monta tietä maisteriksi. Yliopisto-

jen maisteriohjelmien arviointi4:2002 Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steiner-

pedagogisen opettajankoulutuksen arviointi5:2002 Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutus-

ohjelmissa. Kymenlaakson, Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut6:2002 Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin

yliopisto. Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti7:2002 Rantanen, T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta, T., Pohjanpalo, L., Rajamäki, T.&

Woodman, J.: Evaluation of Media and Communication Studies in Higher Education in Finland8:2002 Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.:

Mahdollinen korkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi9:2002 Kekäle, T. & Scheele, J.P: With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic

10:2002 Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluidenbenchmarking

11:2002 Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.Näkökulmia ammatti-korkeakoulujen aluekehitystehtävän toteutukseen

12:2002 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–200313:2002 Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen

kehittämisvälineenä14:2002 Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva, V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu

and Rovaniemi Polytechnics15:2002 Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko, T., Korhonen, A., Penttilä, J.,

Jakobsson, M. & Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kielten-opetuksen arviointi Helsingin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa

16:2002 Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work. VaasaPolytechnic

17:2002 Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen, T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.:Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi

18:2002 Tuomi, O. & Pakkanen, P.: Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education andthe Degree Programmes in the University of Helsinki

1:2003 Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universities andPolytechnics

2:2003 Ursin, J. (toim.): Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–20063:2003 Hietala, H., Hintsanen, V., Kekäle, T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja

mahdollisuudet. Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi4:2003 Varis, T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic

Library – FinELib5:2003 Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–20066:2003 Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen, T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L.

& Mustonen, K.: Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketaloudenkorkeakoulutuksen arviointi

7:2003 Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin8:2003 Parjanen, M. : Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon

9:2003 Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi10:2003 Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology11:2003 Goddard, J., Asheim, B., Cronberg, T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of

the Third Role of Eastern Finland universities12:2003 Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammatti-

korkeakoulut aluekehittäjinä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003–2004

13:2003 Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M., Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki Schoolof Economics. An EQUIS re-accreditation

14:2003 Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking15:2003 Ala-Vähälä, T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus16:2003 Goddard, J., Teichler, U., Virtanen, I., West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A re-

evaluation of the third role of the University of Turku17:2003 Baran, H., Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin

seuranta

1:2004 Kekäle, T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J., Tynjälä, P. & Holm, K.:Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi

2:2004 Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA –Sammanhållning, decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylandssvenska yrkeshögskola 2003

3:2004 Hautala, J.: Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta4:2004 Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta

koulutuksen laatuun. Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi5:2004 Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen,

T., Tulva, T., Ylönen, F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön jaammattikorkeakoulujen sosiaalialan arviointi yhteistyössä työelämän kanssa

6:2004 Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J., Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä –elävä dialogi. Helian laatutyön auditointi

7:2004 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–20038:2004 Luopajärvi, T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.: Perämerenkaaren

ammattikorkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi9:2004 Moitus, S. & Seppälä, H.: Mitä hyötyä arvioinneista? Selvitys Korkeakoulujen arviointineuvoston

1997–2003 toteuttamien koulutusala-arviointien käytöstä10:2004 Moitus, S. & Saari, S.: Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointi-

menetelmät vuosina 1996–200311:2004 Pratt, J., Kekäle, T., Maassen, P., Papp, I., Perellon, J. & Uitti, M.: Equal, but Different – An Evaluation of

the Postgraduate Studies and Degrees in Polytechnics – Final Report

1:2005 Niinikoski, S. (toim.): Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna2:2005 Ala-Vähälä, T.: Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa3:2005 Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammatti-

korkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2005–20064:2005 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–20075:2005 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2005–2007

1:2006 Dill, D.D., Mitra, S. K., Siggaard Jensen, H., Lehtinen, E., Mäkelä, T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M. A.& Saari, S.: PhD Training and the Knowledge-Based Society. An Evaluation of Doctoral Education inFinland

2:2006 Antikainen, E.-L., Honkonen, R., Matikka, O., Nieminen, P., Yanar, A. & Moitus, S.: Mikkelin ammatti-korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

3:2006 Kekäle, T., Ilolakso, A., Katajavuori, N., Toikka, M. & Isoaho, K.: Kuopion yliopiston laadunvarmistus-järjestelmän auditointi

4:2006 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for2005–2007

5:2006 Rauhala, P., Kotila, H., Linko, L., Mulari, O., Rautonen, M. & Moitus, S.; Keski-Pohjanmaan ammatti-korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

6:2006 Hämäläinen, K., Kantola, I., Marttinen, R., Meriläinen, M., Mäki, M. & Isoaho, K.: Jyväskylän ammatti-korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

7:2006 Kekäläinen, H.: (toim.)Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2007–20098:2006 Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2007–20099:2006 Ojala, I. & Vartiainen, P.: Kolmen yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Lapin

yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston opetuksen kehittämistoiminnanvaikuttavuuden benchmarking-arviointi

10:2006 Lappalainen, M. & Luoto, L.: Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa11:2006 Levänen, K., Tervonen, S., Suhonen, M. & Stigell, L.: Verkko-opintojen mitoituksen arviointi12:2006 Vuorela, P., Kallio, U., Pohjolainen, T., Sylvander, T. & Kajaste, M.; Avoimen yliopiston arvioinnin seuranta-

raportti13:2006 Käyhkö, R., Hakamäki, S., Kananen, M., Kavonius, V., Pirhonen, J., Puusaari, P., Kajaste, M. & Holm, K.:

Uudenlaista sankaruutta. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2006–200714:2006 Malm, K., Lavonius, H., Nystén, P., Santavirta, N. & Cornér, S.: Auditering av Svenska yrkeshögskolans

kvalitetssäkringssystem15:2006 Papp, I., Carolan, D., Handal, G., Lindesjöö, E., Marttinen, R., Mustonen, V. & Isoaho, K.: Audit of the

quality assurance system of Seinäjoki Polytechnic16:2006 Alaniska, H. (toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa.17:2006 Pyykkö, R., Keränen, P., Lahti, M., Mikkola, A., Paasonen, S. & Holm, K.: Media- ja viestintäalan

seuranta

1:2007 Karppanen, E., Tornikoski, E., Töytäri, R., Urponen, H., Uusitalo, T., Holm, K.: Lahden ammatti-korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

2:2007 Liljander, J.-P., Heikkilä, J., Lappalainen, M., Nystén, P., Sulameri, T. & Kajaste, M.: Savonia-ammatti-korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

3:2007 Wahlbin, C., Heikkilä, J., Hellberg, M., Lindroos, P., Nybom, J. & Cornér, S.: Auditering av Svenskahandelshögskolans kvalitetssäkringssystem

4:2007 Jokinen, T., Malinen, H., Mäki, M., Nokela, J., Pakkanen, P. & Kekäläinen, H.: Tampereen teknillisenyliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

5:2007 Saari, S. (toim.): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarking-arviointi

6:2007 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Uusinta-auditoinnin käsikirja 2007–2009 –Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Handbok för förnyad auditering 2007–2009 –Audits of the quality assurance systems of higher education institutions. Manual for Re-Audits2007–2009

7:2007 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–20118:2007 Seppälä, K., Rinne, R. & Trapp, H. (eds.): Connecting Research and Client. Finnish Experience of

Quality Enhancement in University Lifelong Learning9:2007 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2008–2011

10:2007 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for2008–2011

11:2007 Toikka, M., Aarrevaara, T., Isotalo, J., Peltokangas, N., Raij, K., Hiltunen, K. & Holm, K.: Kajaaninammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

1:2008 Ståhle, P., Karppanen, E., Kiiskinen, N., Okkonen, T., Saxén, H., Uusi-Rauva, E., Holm, K.& Seppälä, H.:Teknillisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

2:2008 Vuorio, E., Huttula, T., Kukkonen, J., Kurtakko, K., Malm, K., Mikkola, A., Mäki, M., Rekilä, E., Yanar, A.,Kekäläinen, H., Moitus, S. & Mustonen, K.: Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

3:2008 Aaltonen, E., Anoschkin, E., Jäppinen, M., Kotiranta, T., Wrede, G. H. & Hiltunen, K.: Sosiaalityön jasosiaalialan koulutuksen nykytila ja kehittämishaasteet – Yliopistojen sosiaalityön ja ammatti-korkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen seuranta-arviointi

4:2008 Leppisaari, I., Ihanainen, P., Nevgi, A., Taskila, V.-M., Tuominen, T. & Saari, S.: Hyvässä kasvussa –Yhdessä kehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko-opetusta

5:2008 Hiltunen, K. & Kekäläinen, H.: Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämi-sessä – Laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking-hankkeen loppuraportti

6:2008 Rauhala, P., Liljander, J.-P., Mulari, O. & Moitus, S.: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadun-varmistusjärjestelmän uusinta-auditointi

7:2008 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2008–20098:2008 Hintsanen, V., Höynälänmaa, M., Järvinen, M.-R., Karjalainen, A., Peltokangas, N. & Hiltunen, K.: Vaasan

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi9:2008 Rekilä, E., Heikkilä, J., Kääpä, P., Seppälä, M., Virtanen, T., Öberg, J., Moitus, S. & Mustonen, K.: Tampe-

reen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi10:2008 Luoma, M., Daniel, H.D., Kristensen, B., Pirttilä, A., Vaisto, L., Wahlén, S., Mustonen, K. & Seppälä, H.:

Audit of the quality assurance system of Helsinki School of Economics11:2008 Stenius, M. Ansala, L., Heino, J., Käyhkö, R., Lempa, H., Niemelä, J., Holm, K. & Seppälä, H.: Turun

yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

1:2009 Helander, E., Ahola, J., Huttunen, J., Lahtinen, M., Okko, P., Suomalainen, H., Virtanen, I., Holm, K. &Mustonen, K.: Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi. Yliopistokeskusten arviointi

2:2009 Saarela, M., Jaatinen, P., Juntunen, K., Kauppi, A., Otala, L., Taskila, V.-M., Holm, K. & Kajaste, M.:Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2008–2009

3:2009 Hiltunen, K. (ed.): Centres of Excellence in Finnish University Education 2010–20124:2009 Harmaakorpi, V., Furu, P., Takala, M., Tenhunen, M.-L., Westersund, C. & Holm, K.: Turun kauppakorkea-

koulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi5:2009 Pirttilä, A., Keränen, P., Pirnes, H., Tiilikka, A.-M., Virtanen, A. & Seppälä, H.: Tampereen ammattikorkea-

koulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi6:2009 Malinen, H., Hallikainen, J., Karttunen, P., Majander, M., Pudas, M. & Mustonen, K.: Satakunnan

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi7:2009 Suntioinen, S., Myller, E., Nieminen, P., Pohjolainen, S., Wahlgrén, A., Kajaste, M. & Moitus, S.: Lappeen-

rannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi8:2009 Urponen, H., Kinnunen, J., Levä, K., Nieminen, R., Raij, K., Seppälä, M. & Hiltunen, K.: Jyväskylän

yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi9:2009 Papp, I., Lindesjöö, E., Töytäri, R. & Seppälä, H.: Re-audit of the Quality Assurance System of the

Seinäjoki University of Applied Sciences10:2009 Kantola, I., Keto, U. & Nykänen, M: Avaimia arvioinnin tehokkaampaan hyödyntämiseen – Turun ja

Mikkelin ammattikorkeakoulujen benchmarking11:2009 Heikkilä, J., Lappalainen, M., Mulari, O. & Kajaste, M: Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistus-

järjestelmän uusinta-auditointi12:2009 Hulkko, P., Virtanen, A., Lampelo, S., Teckenberg, T., Vieltojärvi, M., Saarilammi, M.-L. & Mustonen, K.:

Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi13:2009 Hiltunen, A.-M, Uusitalo, E., Hietanen, O., Hyyryläinen, T., Kettunen, S. & Söderlund, S.: Dynaaminen

laatunäkemys – kolmen yliopistoverkoston kehittävä vertaisarviointi14:2009 Moitus, S.: Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta

2005–200815:2009 Järvinen, M.-R., Granö, P., Huhtamo, E., Kettunen, A., Laaksonen, E., Holm, K. & Holopainen, H.:

Taideteollisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi16:2009 Andersson, Ö., Cornér, S., Heikkilä, J., Huldin, H.,Lejonqvist, G.-B. & Lundin, K.: Auditering av kvalitets-

säkringssystemet vid Högskolan på Åland17:2009 Antikainen, E.-L., Eskelinen, H., Mäki, M., Nykänen, M., Taskila, V.-M. & Mustonen, K.: Rovaniemen

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi18:2009 Aarrevaara, T., Toikka, M., Apajalahti, H., Huttula, T., Mäkilä, M., Kajaste, M. & Saarilammi, M.-L: Lapin

yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

1:2010 Auvinen, P., Kauppi, A., Kotila, H., Loikkanen, A., Markus, A., Holm, K. & Kajaste, M.: Ammatti-korkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2010–2012

2:2010 Hintsanen, V., Luukka, M.-R.,Lounasmeri, T., Majander, M., Renvall, J., Holopainen, H. & Hiltunen, K.:Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

3:2010 External Review of Finnish Higher Education Evaluation Council. Self-evaluation report4:2010 Lundqvist, R., Löfström, E., Hokkanen, A., Lindesjöö, E., Westermarck, C.-M., Raaheim, A. & Lundin, K.:

Auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Åbo Akademi5:2010 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus toimikaudelta 2008–20096:2010 Okko, P., Pirttilä, A., Ansala, L., Immonen, H., Uusitalo, T. & Saarilammi, M.-L.: Oulun yliopiston laadun-

varmistusjärjestelmän auditointi7:2010 Virtanen, T., Ahonen, H., Ahonen, H., Koski, P., Lähteenmäki, J. & Mustonen, K.: Teatterikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi8:2010 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2010–20139:2010 Rådet för utvärdering av högskolorna: Verksamhetsplan 2010–2013

10:2010 Finnish Higher Education Evaluation Council: Plan of action 2010–201311:2010 Karppanen, E., Kiiskinen, N., Urponen, H., Uusi-Rauva, E., Holm, K. & Mattila, J.: Teknillisen korkea-

koulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi12:2010 Varmola, T., Granö, P., Hyvönen, U., Klemettinen, T., Lippus, U., Salo, T., Mattila, J., Seppälä, H.: Sibelius-

Akatemian laadunvarmistusjärjestelmän auditointi13:2010 Virtanen, A., Aaltonen, M., Markus, A., Oresto, J., Rytkönen, P. & Saarilammi, M.-L.: HAAGA-HELIA

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi14:2010 Lähdeniemi, M., Hulkko, P., Lappalainen, A., Mäkitalo, J., Suviranta, L. & Mustonen, K.: Kemi-Tornion

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi15:2010 Moitus, S.: Analysis on FINHEEC Audit Outcomes 2005–200816:2010 Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011–201717:2010 Niemelä, J., Ahola, S., Blomqvist, C., Juusola, H., Karjalainen, M., Liljander, J.-P., Mielityinen, I.,

Oikarinen, K., Moitus, S. & Mattila, J.: Tutkinnonuudistuksen arviointi 201018:2010 Lampelo, S., Kainulainen, S., Turunen, J., Viljanen, J., Yanar, A., Mattila, J. & Saarilammi, M.-L.:

Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

1:2011 Tornikoski, E., Korhonen, K., Okkonen, E., Rantakangas, T.-M., Tarkkanen, J., Holm, K. & Mattila, J.:Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

2:2011 Okko, P., Immonen, H., Kolehmainen, S., Levä, K., Seppälä, M., Kajaste, M. & Mustonen, K.:Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi