© Marko Kesti

Marko KestiDosentti, HTT, DI

Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/)

040 717 8006marko.kesti@ulapland.fi

Työelämän laatu tuotantotekijänä

16.11.2016Työkaari kantaa seminaari

© Marko Kesti

Henkilöstötuottavuuden tutkimusohjelma

Henkilöstötuottavuudenkehittämisen parhaat

käytännöt

Työelämän laadunmittaaminen

Henkilöstötuottavuudenanalysointi

(uusi teoria)

•HRM-kypsyysmalli•HR-käytännöt•HRD prosessi•Pelillistäminen

•Työhyvinvointimittaukset•Hiljaiset signaalit mittaus•QWL indeksinmäärittäminen (uusi malli)

•Yritykset•Kuntaorganisaatiot•Skenaariolaskenta•Toimialatilastot

© Marko Kesti

Tehdyn työajan kehitys Suomessa

Singapore

+5%

Suomi

Teht

y ty

öaik

a vu

odes

sa (

tunt

ia)

Aika

Suomi oli mailman kilpailukykyisin maa vuosina 2001-2003

© Marko Kesti

Yritysjakauma tuloskyvyn mukaan (oletuksena Normaalijakauma)

Hyvä tuloskuntoHuono tuloskunto

Yrity

sten

osu

usTilannearvio 1:Yritysten kyky tehdä tulosta on normaalijakau-man mukainen.

TOP-yritykset noin 15 % kaikista. Heikosti menestyvien osuus on noin 15 % kaikista

Kohtuullisesti menestyvien osuus on 70 % eli reilusti valtaosa yrityksistä

Yritysten tuloskunto SuomessaMikä on oikea tilannearvio?Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedot yli 10 hengen yrityksistä (teollisuus, palvelut, rakentaminen, kauppa)

OIKEIN

VÄÄRIN

© Marko Kesti

4 494

2 643

1 7841 388

991674 515 330 264 132

0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 5004 0004 5005 000

TOP-yritykset 1700 yritystä. EBITDA keskimäärin 47 000 €/FTE

11 500 yritystä.EBITDA keskimäärin 9 600 €/FTE

EBITDA/työntekijä

Yritysten tuloskunto SuomessaNoin puolella yrityksistä on heikko tuloskunto.Noin 470 000 työntekijää.

Kolmannes yrityksistä on kohtuullisen tuloskykyisiä.Noin 270 000 työntekijää. TOP-yritykset noin 15 %.

Erinomainen tuloskunto.Noin 110 000 työntekijää.

Yrity

sten

luku

mää

rä(y

li 10

hen

keä

työl

listä

vät

yrity

kset

)

Johtopäätös • Tarvitaan yksikkötyökulujen vähentämistä ja paikallista sopimista, jotta ei menetetä

työpaikkoja• Tarvitaan johtamisen ja esimiestyön kehittämistä, jotta voidaan parantaa työelämän laatua

ja sitä kautta yritysten kannattavaa kasvua

Keskimäärin -5000 €/FTE

© Marko Kesti

Tuloskyvyn kehitys vuosina 2012, 2013 ja 2014

Tuloksentekokyky (EBITDA/FTE)

Tuloksentekokyky (EBITDA/FTE)

Henkilöstön määrä vähenee, työttömyys pahenee

Heikon tuloskyvyn yritysten määrä kasvaa

Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedot yli 10 hengen yrityksistä (teollisuus, palvelut, rakentaminen, kauppa)

© Marko Kesti

Tuottavuudennousu

HR-kehittäminen

Organisaatio

Henkilöstötuottavuuden kehittämisen ’punainen lanka’

Mitä on henkilöstötuottavuus ja miten sitä mitataan?

© Marko Kesti

Henkilöstöresurssit40 HTV * 1900 h

Muu työaika

Aika työhön78.5%

Tehollinen työaika

21.5%

Lomat 11.0%Poissaolot 5.5%

Työn opastus 1.5%Perhevapaat ym. 2.0%Koulutus ja HRD 1.5%

Raken-teellinen ajankäyttö

Liik

evai

hto

Muut-tuvat kulut

Muut kikut

EBITDA

Liiketoiminta

Henki-löstö-kulut

Liiketoiminta Liikevaihto 14.03 M€Muuttuvat 9.58 M€Henkilöstö 2.01 M€Muut kikut 1.94 M€EBITDA 0.50 M€

Liikevaihto

Liik

evai

hto

+0.60M€

+190 000 €+ 4 750 €/hlö

HRD jälkeen:Liikevaihto 14.63 M€Muuttuvat 9.99 M€Henkilöstö 2.01 M€Muut kikut 1.94 M€EBITDA 0.69 M€

Henki-löstö-kulut

Muut kikut

EBITDA

Muut-tuvat kulut

Liikevaihto

PAFF: Preventive actions Appraisal, Internal Failure, External Failure), (BS 6143-2, 1990).

60.0%

työelämän laatuQWL

Henkilöstön aineeton pääoma

47.1%

63.0%

49.1% (+4.3%)

Lomat 11.0%Poissaolot 5.5%

Työn opastus 1.5%Perhevapaat ym. 2.0%Koulutus ja HRD 2.0%

22.0%

78.0%

Henkilöstötuottavuuden analysointi, periaateKeskimääräinen teollisuustoimialan pk-yritys

© Marko Kesti

Henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio

LV = K * HR * TVA * (1 – RA) * QWL

LV = liikevaihto (kokonaistuotannon määrä), €HR = henkilöstövahvuus, FTETVA = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika, h (noin 1900 h/v)K = liiketoimintakerroin, €/hQWL = työelämän laatu, % (Quality of Working Life)RA = rakenteellinen työajan käyttö, %

Liikevaihdosta lasketaan normaalin kustannuslaskennan avulla käyttökate (EBITDA)

EBITDA = LV – Muuttuvatkulut

– Henkilöstö-kulut

– Muut kiinteätkulut

Kesti M. (2013). Human Capital Production Function, GSTF Journal on Business Review, Volume 3, Number 1, pages 22-32.

Kesti M. & Syväjärvi A. (2013). Human Resource Intangible Assets connected to the Organizational Performance and Productivity. In Ravindran, A. & Shirazi, F. (eds.). Business Review: Advanced Applications. Cambridge Scholars Publishing, UK. 136-173.

työelämän laatu

© Marko Kesti

Useat työhyvinvointikyselyt eivät ole yhteydessä organisaation suorituskykyyn

Miksi?

Koska kysytyt asiat eivät ole samanarvoisia henkilöstön suorituskyvyn kannalta. Työpahoinvointi vaikuttaa eri tavalla suorituskykyyn kuin työn imun kokemus. Näitä asioita ei siis

voi tarkastella samalla skaalalla.

1 2 3 1 +2 + 3 = 6, keskiarvo = 6/3 = 2

Yksinkertaistettu ongelman kuvaus VÄÄRIN

1 ft = 31 cm 2” = 5 cm 3 cm

31 + 5 + 3 = 39, keskiarvo = 39/3 = 13

OIKEIN

ft ” cm

© Marko Kesti

Työhyvinvoinnin yhteys suorituskykyyn Työelämän laatu itsearvostuksen tekijöilläKesti M. (2014). Henkilöstövoimavarat tuottaviksi, FINVA

Ei toteudu Toteutuu

Työhyvinvointi-pääoma

QWL = FE *YI + PL

2

Itsearvostus-tekijät, FE• Fyysinen turvallisuus

• Emotionaalinen turvallisuus

FE

Itsearvostus-tekijät, YI• Yhteenkuuluvuus• Identiteetti

YI

Itsearvostus-tekijät, PL• Päämäärät• Luovuus

PL

Työpahoinvointi

Yhteistyö ja osaaminen

Työn imu

© Marko Kesti

Työhyvinvoinnin QWL-indeksin analyysiTyöolotutkimuksesta saatu alustava tulosjakauma

© Marko Kesti

Uusia digitaalisia ratkaisuja henkilöstötuottavuuden kehittämiseen

HR-business analytiikka

-skenaariot-älykäs

analytiikka

QWL kuumemittari

-jatkuva-toiminen-ohjaa

kehittämiseen

Tuottavaesimies

simulaatio

-koulutus-testaus

-strategiantuki

Uuden sukupolven älykkäät digitaaliset ratkaisutmullistavat henkilöstötuottavuuden johtamisen

© Marko Kesti

Esimiesosaamisen kehittäminen simulaatiopelillä

© Marko Kesti

Esimiehen kohtaamia haasteitaYT-neuvottelutIrtisanominenTyösopimuksen heikennysJohtamisongelmaTyöpaikkakiusaaminenTapaturmaAlkoholiongelmaTyökyvyn alenemaLievä työkyvyn alenemaTyöolojen heikentyminenTietotekniset vakavat ongelmatSairauspoissaolojärjestelyKokeneen työntekijän työsuhdepäättyyUudet tehtävänkuvatIT-järjestelmän käyttöönottoUusi työntekijä ryhmässäOsaamisvajeYhteishengen heikentyminenTyytymättömyys urakehitykseenTietotekniset puutteetReklamaatioJohtamisongelmaUusi tuote tai palveluTarjouskilpailussa häviäminenUuden strategian lanseerausTyöprosessien ongelmat

© Marko Kesti

Esimiehen hyviä johtamiskäytäntöjäKehityskeskustelu työntekijän kanssaVarhaisen välittämisen malliTyöntekijöiden tarpeiden kuunteleminen ja tuen antaminenRekrytointiprosessiUusien työntekijöiden perehdytysLähtöhaastatteluTyöroolien ja prosessien kehittäminenTehtäväkuvien ja palkkauksen sopiminenPsykososiaalisen riskin hallintaohjelmaTyöhyvinvointi- ja kehittämiskartoitusRyhmäkohtainen kehityspalaveriTyöyhteisöryhmälle kohdistettu HRD tukiEsimiespajatoimintaTyöelämäinnovaatiot (työtavat, prosessit, työvälineet ym.)Työyhteisöryhmän tavoitteiden sopiminenLaatuauditointiKoulutussuunnitelman tekeminen ja viestintäYksilökoulutusTyön opastustoimintoRyhmäkoulutusEsimieskoulutusTietotekninen tuki ja huoltotoimenpiteetYhteisöllinen palkitseminen ja tunnustusYksilön palkitseminen ja tunnustusSisäinen viestintä ajankohtaisista asioistaTyösuojelutoimintaTyöpaikkaselvitys ja riskien arviointiTyöyhteisön epäkohtien puheeksiotto rakentavastiTyöterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntäminenVirkistyspäivätKehittämistoimenpiteet asiakaspalautteen mukaanYhteishengen kohottaminen (pikapalaveri tms.)

Esimiestaidoista todistus

© Marko Kesti

QWL kuumemittariToimintaan ohjaava kehittämiskysely, jossa 15 kysymystä

Mielestäni tuki on hyvää ja tasapuolista

Mielestäni tuki on hyvää ja tasapuolista

Hieman kehitettävää

© Marko Kesti

Suosituksia kehittämiseenYlätason suosituksia organisaation kehittämiseen

© Marko Kesti

Tehokas työelämän kehittäminenHRD-prosessi (HRD = Human Resource Development)Työelämäinnovaatiot ovat tuottavuuden virtalähde

Vaihe 1: ValmisteluHRD prosessin valmistelu johdon ja HR-edustajien kanssa

Vaihe 3: Johdon palaveriKäydään tulokset johdon kanssa

Vaihe 2: Kehittämiskysely

Vaihe 4: KehittämispalaveritToimenpiteiden ideoinnit ja valinta työyhteisöryhmissä

Aikataulu lähtöhetkestä

Vaihe 6: Seuranta ja tukiSeurataan tuloksia ja tuetaan työyhteisöjä ja esimiehiä työelämäinnovaatioiden toteuttamisessa käytännössä

Vaihe 5: EsimiespajatEsimiehet jakavat hyviä käytäntöjä ja ratkaisevat haasteita yhdessä

© Marko Kesti

Työelämän laadun merkitys tuottavuudelle

Ville VelinHead of RetailJYSK

”Tulos oli yllätys meillekin: myymälöissä oli tapahtunut todella paljon parannuksia. Prosessit olivat parantuneet, sählääminen vähentynyt ja tehokas työaika lisääntynyt. Myös työtyytyväisyys kasvoi.”

Case: JYSK työelämän laadun kehittäminen

© Marko Kesti

Henkilöstötuottavuuden johtaminenViisi muistisääntöä parempaan tuottavuuteen

1. Luo johtamiselle ”punainen lanka”• Henkilöstö on kilpailuedun lähde

2. Kehitä lähijohtamista• Ongelmat syntyvät ja ratkaistaan työn ääressä

3. Hanki liiketoimintaosaamista• Talousluvut perustelevat työelämän laadun kehittämisen• LV = K x HR x TVA x (1-RA) x QWL

4. Korosta taloudellisia hyötyjä• 1% parannus työelämän laatuun tuo tulosta keskimäärin 800

€/työntekijä

5. Priorisoi - keskity oleelliseen• Tunnista oleellinen ja keskitä voimavarat niihin

Cappelli, P. (2015). HR – miksi sitä on niin ihana vihata., Harward Business Review, FAKTA lokakuu 2015, Suom. Hammarsten H. s. 40-47Maxwell, J., C. (2015). Presentation at Nordic Business Forum, Helsingin Messukeskus. Kesti, M. and Syväjärvi, A. (2015) Human Capital Production Function in Strategic Management.Technology and Investment, 6, 12-21.

© Marko Kesti

Kirjallisuutta

© Marko Kesti

Kirjallisuutta

Kesti, M., Leinonen, J. and Syväjärvi, A. (2016). A Multidisciplinary Critical Approach to Measure and Analyze Human Capital Productivity. In Russ, M. (ed.). Quantitative Multidisciplinary Approaches in Human Capital and Asset Management (pp 1-317). Hershey, PA: IGI Global. (1-22).

Kesti, M. and Syväjärvi, A. (2015) Human Capital Production Function in Strategic Management.Technology and Investment, 6, 12-21. doi: 10.4236/ti.2015.61002.

Kesti M. (2014). Henkilöstövoimavarat tuottaviksi, FINVA, Helsinki.

Kesti M. (2013). Human Capital Production Function, GSTF Journal on Business Review, Volume 3, Number 1, pages 22-32.

Kesti M. & Syväjärvi A. (2013). Human Resource Intangible Assets connected to the Organizational Performance and Productivity. In Ravindran, A. & Shirazi, F. (eds.). Business Review: Advanced Applications. Cambridge Scholars Publishing, UK. 136-173.

Kesti M. (2013). Hiljaiset signaalit esimiestyössä, FINVA Kustannus, Helsinki.

Kesti M. (2013). Human Capital Production Function. Conference paper at Qualitative and Quantitative Economics. Bangkok May 20-21.Kesti M. (2012). The tacit signal method at human competence based organization performance development. University of Lapland.Kesti M. & Syväjärvi A. (2012). Human Resource Development Function to both Organizational Performance and Quality of Working Life, Journal of Global Business Review GBR Vol 2 No 1, Global Science and Technology Forum.Kesti M. (2012). Organization Human Resources Development Connection to Business Performance, Procedia Economics and Finance Vol 2 2012, pp. 257–264.Pietiläinen V. & Kesti M. (2012). ’Johtamisen tilanneherkistyminen ja asiantuntijuus’, kirjassa Johtamisen psykologia, ed. Perttula J & Syväjärvi A.Kesti M. (2012). Qualitative and Quantitative Economics Conference, Singapore 21-22.05.2012. Human resource development connection to business performance.Syväjärvi A. & Kesti M. (2012). Positive Human Tacit Signal Approach and Competence System Intelligence in Organization. In Di Fabio Annamaria (ed.), Emotional Intelligence – New Perspectives and Applications, Research Laboratory of Psychology for Vocational Guidance and Career Counseling, Department of Psychology, University of Florence, Italy.