työajat ja hyvinvointi – mitä tutkimus kertoo?

Hyvinvointia työstä

TYÖAJAT JA HYVINVOINTI

01.05.2023

© Työterveyslaitos | www.ttl.fi 2

Annina Ropponen, vanhempi tutkijaMikko Härmä, tutkimusprofessoriMikael Sallinen, vanhempi tutkija; Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija; Tarja Hakola, vanhempi asiantuntija; Kati Karhula, tutkija

Työajat ja hyvinvointi – mitä tutkimus kertoo?

01.05.2023 © Työterveyslaitos | www.ttl.fi 3

TYÖAJAT SUOMESSA


Työajoissa on Suomessa vaihtelua enemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa

Yötyö > 10 tunnin työpäiviä Viikonlopputyö Epäsäännölliset alkamis- ja loppumisajat

0

10

20

30

40

50

60

EUROOPAN TYÖOLOTUTKIM US 2015 (%) Suomi EU

Suomessa vuorotyötä tekeviä 20 % ja Euroopan Unionissa 21 %


Työajan joustavuus

0102030405060

EUROOPAN TYÖOLOTUTKIMUS 2015 (%) Suomi Euroopan unioni


Etätyö, liikkuva työ ja töiden jatkaminen vapaa-ajalla yleistyvät

1990

1997

2003

2008

2013

2015-...

0 5 10 15 20 25

Työtä vapaa-ajalla vähintään viikottain (%)

Liikkuvaa työtä vähin-tään puolet työajasta (%)

Työnantajan kanssa so-vittu ainakin osittaisesta etätyöstä (%)

T YÖ O LO T U T K I M U S 1 9 9 0 ‒ 2 0 1 3 , E U R O O PA N T YÖ O LO T U T K I M U S 2 0 1 5 , T YÖ O LO B A R O M E T R I 2 0 1 6

2015‒2016

2013

2008

2003

1997

1990

01.05.2023 © Työterveyslaitos | Annina Ropponen | www.ttl.fi 7

JOUSTAVA TYÖTyötä, jota voidaan tehdä osin tai kokonaan ajasta ja paikasta riippumatta esimerkiksi asiantuntijatyössä


Joustava työ ja vaikutusmahdollisuudet työaikoihin tukevat hyvinvointiaM E K A N I S M I TJoustava työ (etätyö, liikkuva työ, työaikaliukumat)Parantaa työn ja muun elämän yhteen sovittamista, terveyttä ja hyvinvointia Wheatley 2016, Nijp ym. 2012,

Morganson ym. 2010, Grönlund 2007Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Lisää hyvinvointia ja työn ja muun elämän yhteensovittamista Anttila ym. 2015, Kattenbach ym.

2010, Ala-Mursula ym. 2004

Vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkeriskiä:Lähde Tulosmuuttuja Asetelma Tutkittavi

aRiskisuhde

Nätti ym. 2015 > 10 pv sairauspoissaolo Seuranta 3 436 0.60

Vahtera ym. 2010 Työkyvyttömyyseläke (tule-diagnoosit) Seuranta 30 700 0.76

Vähäiset vaikutusmahdollisuudet työaikoihin lisää sairauspoissaolojen riskiäAla-Mursula ym. 2005 > 3 pv sairauspoissaolo Seuranta 16 139 1.26‒1.29


Työstä irrottautuminen vapaa-ajalla parantaa hyvinvointia ja työssä suoriutumistaM E TA - A N A LY Y T T I S E T KO R R E L A AT I O T T Y Ö S TÄ I R R O T TA U T U M I S E N J A T E R V E Y S T E K I J Ö I D E N VÄ L I L L Ä

Terveys lkm LKM r95 % LV

AT KTBurnout (väsymys) 23 7 007 -0,36 -0,42 -0,30Elämään tyytyväisyys 5 1 236 0,32 0,11 0,50Hyvinvointi 16 11 133 0,32 0,26 0,37Uni 18 12 028 0,30 0,22 0,38Tilannekohtainen hyvinvointiVäsymys 17 12 510 -0,42 -0,52 -0,30Sitoutuminen 24 5 145 0,28 0,21 0,34Palautuminen 7 2 824 0,31 0,18 0,43

lkm = tutkimuksien lukumäärä, LKM=tutkittavien lukumäärä, r=aineistokoon perusteella painotettu keskimääräinen korrelaatiokerroin, LV = luottamusväli, AT = luottamusvälin alataso, YT = luottamusvälin ylätaso

Wendsche J, Lohmann-Haislah A. A Meta-Analysis on Antecedents and Outcomes of Detachment from Work. Frontiers in Psychology. 2016;7:2072. doi:10.3389/fpsyg.2016.02072.


Joustava työ ja vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat myös kuormittaaM E K A N I S M I TTyön ja vapaa-ajan välisen rajan häilyminen (ml. työstä irrottautumisen heikkeneminen, palautumisen tarve kasvaa)Palautuminen ja uni heikkenevät Mellner ym. 2016, Barber & Jenkins 2014, Sonnentag ym.

2014, 2010, 2008Heikko palautuminen ennustaa sydän- ja verenkiertosairauksia

Van Amelsvoort ym. 2003

Heikko palautuminen yhteydessä masennukseen Nieuwenhuijsen ym. 2016 (poikkileikkausasetelma)Etätyö ja liikkuva työ (ml. epäselvät odotukset, kovat vaatimukset)Stressi ja aikapaine lisääntyvät Mäkinen 2012, Ojala ja Pyöriä 2013, Ojala ym. 2014Työtyytyväisyys ja sosiaalinen tuki (yhteydenpito työyhteisön jäseniin ja esimieheen) heikkenevät

Mäkinen 2012, Ojala ja Pyöriä 2013, Ojala 2014

Paljon vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin ja yli 40 tuntia/viikko työskentelevätUnihäiriöiden riski lisääntyy Salo ym. 2014 (pitkittäisasetelma)Hyvin joustava (rajaton) työTehtyjen työtuntien määrä kasvaa ja työstä irrottautuminen heikkenee Mellner ym. 2016

Itsensä johtaminen ja rajojen asettaminen korostuvat Mellner ym. 2015


Pitkät työajat (>50-55 t/vko) lisäävät kroonisia terveysriskejä ja heikentävät toimintakykyä

A I V O H A LV A U K S E N R I S K I ( R R )

Kivimäki ym.201535-40 t 41-48 t 49-54 t >55 t 0.8

1.21.62.02.4

Viikkotyötunnit→

Virtanen ym. 2012

S E P E LV A LT I M O TA U D I N R I S K I ( R R )

<40 40-50 >500.8

1.2

1.6

2.0

2.4

Viikkotyötunnit→

R I S K I N TA S O

sepelvaltimotauti 1,1‒1,81,2

aivohalvaus 1,32

alkoholin liikakäyttö 1,13

ylipaino 1,34

tyypin II diabetes 1,25 (vain suorittava työ)

ennenaikainen synnytys

1,36

unihäiriöt kohonnut7

kognit. toimintakyky alentunut8

1 Virtanen ym. 2012, 2 Kivimäki ym. 2015 (IPD), 3

Virtanen ym. 2015 (IPD) 4 Kivimäki ym. (unpublished, IPD), 5 Kivimäki ym. 2015 6 Melick ym. 2014 7 Bannai ym. 2014 8Virtanen ym. 2009

01.05.2023 © Työterveyslaitos | Mikko Härmä | www.ttl.fi 12

VUOROTYÖ

01.05.2023 13

Vuorokausirytmi ja hereillä vietetty aika säätelevät unen määrää ja vireyttä

© Työterveyslaitos | Mikko Härmä | www.ttl.fi

V O I M A K A S U N E L I A I S U U S E R I V U O R O I S S A

Vuorokauden aika →

Uneliaisuus ↑

4 6 8 10 12 14

12 14 16 18 20 22

22 24 2 4 6

5

4

3

2

1

20 %

7 %

50 %

Aamuvuoro Iltavuoro Yövuoro

U N E N P I T U U S PÄ I V Ä - J A Y Ö V U O R O N J Ä L K E E N

hereilläoloaika

vuorokausirytmi

unen pituusunen pituus

Ilta-aamuyhdistelmät ja yövuorot lyhentävät unen pituutta

Aikaiset aamuvuorot ja yövuorot alentavat vireyttä


Työajat vaikuttavat vireyden ja unenkautta toimintakykyyn

KYKY KESK ITTYÄ I TSEOH JAUTUVUUS UUDEN OPP IM INEN

Tarkkaavaisuus Toiminnanohjaus

Vireys ja motivaatio

Unen määrä ja laatu

Muisti

01.05.2023 15

Fyysinen ja psyykkinen palautuminen keskeistä terveyshaittojen kannalta


Kuormittavattyön piirteet

Akuutitkuormitusreaktiot

Krooniset kuormitusreaktiotHeikentynyt terveys*

Palautuminen

*Palautumisen onnistuminen on yhteydessä esimerkiksi • koettuun terveyteen• sairauspoissaoloihin• sydänterveyteen.

Lähteet: Geurts ym. Scand J Work Environ Health 2006, 32, 482–492. Sluiter ym. Occup. Environ. Med. 2003, 60, 62-70. Van Amelsvoort ym. Occup Environ Med 2003, 60, 83–87. Croon ym. J Psychosom Res 2003, 55, 331–339.

01.05.2023 16

Yötyötä sisältävä kolmivuorotyö lisää kroonisten sairauksien ja tapaturmien riskiä


R I S K I N ÄY T Ö N A S T E

syöpä (rinta/eturauhanen/suolisto) 1,2‒2,0sepelvaltimotauti 1,2 aikuistyypin diabetes 1,2‒1,6metabolinen syndrooma 1,6‒1,7ylipaino 1,2‒2,0vatsakatarri 1,2‒2,0työtapaturmat 1,2‒1,6raskauden ajan ongelmat <2 (naiset)multippeli skleroosi 1,6reuma 1,4 (naiset)

01.05.2023 17

ES IMERKKI :

Vuorotyön yhteys sepelvaltimo-taudin riskiin

Vuorotyössä riski saada sepelvaltimotauti on 23% suurempi kuin päivätyössä

Vyas ym. BMJ 2012• yht. 34 tutkimusta, yli

2 miljoonaa osallistujaa.


Pitkät työvuorot lisäävät työtapaturmien ja onnettomuuksien riskiäT U T K I M U S A S E T E L M A A M M AT T I RY H M Ä T U T K I T TAV I E N L K M R I S K I S U H D EYli 12 tunnin työvuorotVegso ym. 2007 Tapaus-verrokki Teollisuuden työntekijät 1 955 1.88Dembe ym. 2005 Prospektiivinen Teollisuuden työntekijät 10 793 1.37Barger ym. 2005 Prospektiivinen Lääkärit 2 737 2.30

Rogers ym. 2004 Poikkileikkaus Hoitajat 393 3.29

Yli 8 tunnin työvuorotFransen ym. 2006 Poikkileikkaus - 15 687 1.32Dong ym. 2005 Prospektiivinen Teollisuuden työntekijät 12 686 1.98Rogers ym. 2004 Poikkileikkaus Hoitajat 393 1.85Gander ym. 2000 Poikkileikkaus Nukutuslääkärit 301 1.48

Wagstaff & Sigstad Lie. Shift and night work and long working hours – a systematic review of safety implications. SJWEH 2011; 37: 173-185.


Jaksotyön kuormittavuuteen liittyvien piirteiden yleisyys Pohjoismaissa (sairaalat)V U O R O T Y Ö N T Y Ö A I K A P I I R R E

L U O K I T E LT U L U K U M Ä Ä R Ä / V U O

S IS U O M I

N = 1 8 6 4 2%

TA N S K AN = 3 2 2 2 4

%

( N O R J A )N = 1 5 3 8 )

%

Yövuoroja/vuosi

0 56 49 331-12 15 22 2013-50 22 19 33>50 7 11 14

9-12 tunnin työvuoroja/vuosi

0 40 18 201-12 32 44 2813-50 22 30 37>50 6 8 15

< 11 tunnin vuorovälejä/vuosi

0 32 35 151-12 32 50 7013-50 33 15 7>50 3 0 0

Garde et al., käsikirjoitus


TERVEYTEEN VUOROTYÖSS

Ä VAIKUTTAVIA TYÖAIKOJEN

PIIRTEITÄ

Työajan pituus► pitkät työvuorot► pitkät työviikot

Vuorotyö► aikaiset aamuvuorot► yövuorot

Peräkkäiset työpäivät► pitkät yövuororupeamat

Palautuminen► lyhyet työvuorovälit► yövuorojen jälkeinen riittävä vapaa

Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin► Vuorotoiveet

Vapaapäivät► vapaat viikonloput► yksittäiset vapaapäivät


Työaikojen kehittäminen kunta-alalla

Kaupungit ja sairaanhoitopiirit- Sairaalakohortti- Kunta-10

PalauteportaaliTyöaikojen kehittämiseksi

Uutta tietoa työaikapiirteiden yhteydestä

- terveyteen- työkykyyn ja - työhön osallistumiseen

Palaute ja vuorosuunnittelun kehittämisen tuki

Kyselytietoja kahden vuoden välein

Päivittäiset työaikatiedotvuodesta 2008(150 000 henkeä)

Rekisteritiedot

Dataa työstä ja terveydestä

VuorosuunnitteluohjelmaTyöterveyslaitoksen päivittyvät suositukset ohjelmassa(CGI, Titania)

TYÖTERVEYSLA ITOS


KANNANOTTOMME:Työaikalain tulee varmistaa terveyden ja työkyvyn säilyminen kaikessa työssä ja kaikilla toimialoilla


Työaikaan ja palautumiseen liittyvät vähimmäisvaatimukset Olemassa olevan tutkimuksen perusteella seuraavat, jo nykyisessä työaikadirektiivissä olevat raja-arvot ovat edelleen terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta perusteltuja. Näiden tulisi koskea kaikkia työaikalain piirissä olevia henkilöitä, mukaan lukien joustava työ ja vuorotyö• 40 tunnin keskimääräinen viikkotyöaika ja 48 tunnin

keskimääräinen enimmäisviikkotyöaika sisältäen ylityöt • lyhyin vuorokautinen yhtäjaksoinen lepoaika 11 tuntia


Joustava työ• Asiantuntijoita ei pidä sulkea työaikalain ulkopuolelle vaan

työaikalainsäädännössä pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon modernin tietotyön haasteet. • Asiantuntijatyön kannalta on oleellista, että työaikalaissa

säädetään etätyöstä, matkatyöstä sekä työntekijän tavoitettavuudesta, jotta työkuormituksen hallinta on mahdollista myös digitalisoituvassa työelämässä.• Etätyötä tekevä asiantuntija on nykyisin käytännössä

työnantajan tavoitettavissa ja työnantajalla on mahdollisuus valvoa työntekijän työhön käyttämää aikaa myös etätyössä. Näin ollen etätyö on perusteltua rinnastaa kiinteällä työpaikalla tehtävään työhön.


Vuorotyö• Työterveyslaitoksen mielestä jaksotyön osuutta Suomessa

ei tule lisätä. • Alle 11 tunnin pituisten vuorokausilepojen määrä tulisi

rajata nykyisestä riittävän palautumisen turvaamiseksi.• Työvuorolistojen julkaiseminen nykyistä (2-3 viikkoa)

pitemmäksi ajaksi edistäisi puolestaan työn ja muun elämän yhteensovittamista.


Paikallinen sopiminen• Työterveyslaitoksen mielestä työaikojen paikallista sopimista

tulee edistää molemminpuolisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi työaikoihin• Työajat tulee silti toteuttaa työaikaan ja palautumiseen liittyvin

kansallisten vähimmäisvaatimusten puitteissa• Työaikalaissa on syytä määrätä toiminta- ja

yhteistyömalleista työaikoja olennaisesti muutettaessa, esimerkiksi siirryttäessä vuorotyössä yhdestä vuorokierrosta toiseen• Toimintamallien tulee edistää yhteistyötä ja paikallista

sopimista


Työajat voidaan suunnitella terveyttä ja tuottavuutta tukeviksi

√√

√

tyoterveyslaitos@tyoterveys@fioh

Kiitos!Tyoterveyslaito

styoterveysttl.fi

https://instagram.com/tyoterveys/

https://www.facebook.com/tyoterveyslaitos

https://twitter.com/tyoterveys

https://www.youtube.com/user/Tyoterveyslaitos

http://www.ttl.fi/fi/sivut/default.aspx

työajat ja hyvinvointi – mitä tutkimus kertoo?

Health & Medicine