SAKHyvinvointi syntyy työstä

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAK:n 16. edustajakokous 28.-30.5.2001

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

HYVINVOINTI SYNTYY TYÖSTÄ ........................................................................... 7

1 TAVOITTEENA TYÖ JA HYVINVOINTI ................................................................. 8

1.1 KOHTI TÄYSTYÖLLISYYTTÄ .................................................................................................... 81.2 OIKEUDENMUKAINEN PALKKAUS ........................................................................................... 81.3 TURVALLINEN JA HYVÄ TYÖYHTEISÖ ...................................................................................... 91.4 VALTAKUNNALLISET TYÖEHTOSOPIMUKSET PALKANSAAJAN PERUSTURVA ............................... 91.5 LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT ................................................................................. 101.6 KESTÄVÄ SOSIAALITURVA ................................................................................................... 101.7 ELINIKÄINEN OPPIMINEN .................................................................................................... 111.8 KOHTUUHINTAINEN JA VIIHTYISÄ ASUMINEN ....................................................................... 111.9 PUHDAS YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS ............................................................................ 11

2 OIKEUDENMUKAISEMPI MAAILMA ................................................................. 13

2.1 KESKINÄINEN RIIPPUVUUS KASVAA ..................................................................................... 132.2 KÖYHYYS EDELLEEN SUURIN ONGELMA ............................................................................... 142.3 KASVIHUONEILMIÖ PYSÄYTETTÄVÄ ..................................................................................... 152.4 KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY JA HALLINTA TÄRKEÄÄ ............................................................... 152.5 TYÖELÄMÄN PERUSOIKEUDET MAAILMANKAUPAN PELISÄÄNTÖIHIN ..................................... 162.6 YRITYKSILLE YHTEISKUNTAVASTUU ...................................................................................... 162.7 KANSALAISTEN EUROOPPA ................................................................................................. 17

2.7.1 SOSIAALISTA JA POLIITTISTA UNIONIA VAHVISTETTAVA ................................. 172.7.2 ITÄLAAJENTUMISESSA TARVITAAN SIIRTYMÄAIKOJA ..................................... 19

2.8 KANSAINVÄLISEN AY-YHTEISTYÖN MERKITYS KASVAA ........................................................... 202.9 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN KANSAINVÄLISEN EDUNVALVONNAN LINJAUKSET .................... 21

KESKINÄINEN RIIPPUVUUS KASVAA ..................................................................... 21KÖYHYYS EDELLEEN SUURIN ONGELMA ............................................................... 22KASVIHUONEILMIÖ PYSÄYTETTÄVÄ ..................................................................... 22KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY JA HALLINTA TÄRKEÄÄ .............................................. 22TYÖELÄMÄN PERUSOIKEUDET MAAILMANKAUPAN PELISÄÄNTÖIHIN ..................... 22YRITYKSILLE YHTEISKUNTAVASTUU ..................................................................... 23SOSIAALISTA JA POLIITTISTA UNIONIA VAHVISTETTAVA .......................................... 23ITÄLAAJENTUMISESSA TARVITAAN SIIRTYMÄAIKOJA .............................................. 23KANSAINVÄLISEN AY-YHTEISTYÖN MERKITYS KASVAA .......................................... 24

Sisällys

3

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryGraafinen suunnittelu Mikko Huttunen

Valkealan Painokarelia 2001

ISBN 951-714-211-0

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

HYVINVOINTI SYNTYY TYÖSTÄ ........................................................................... 7

1 TAVOITTEENA TYÖ JA HYVINVOINTI ................................................................. 8

1.1 KOHTI TÄYSTYÖLLISYYTTÄ .................................................................................................... 81.2 OIKEUDENMUKAINEN PALKKAUS ........................................................................................... 81.3 TURVALLINEN JA HYVÄ TYÖYHTEISÖ ...................................................................................... 91.4 VALTAKUNNALLISET TYÖEHTOSOPIMUKSET PALKANSAAJAN PERUSTURVA ............................... 91.5 LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT ................................................................................. 101.6 KESTÄVÄ SOSIAALITURVA ................................................................................................... 101.7 ELINIKÄINEN OPPIMINEN .................................................................................................... 111.8 KOHTUUHINTAINEN JA VIIHTYISÄ ASUMINEN ....................................................................... 111.9 PUHDAS YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS ............................................................................ 11

2 OIKEUDENMUKAISEMPI MAAILMA ................................................................. 13

2.1 KESKINÄINEN RIIPPUVUUS KASVAA ..................................................................................... 132.2 KÖYHYYS EDELLEEN SUURIN ONGELMA ............................................................................... 142.3 KASVIHUONEILMIÖ PYSÄYTETTÄVÄ ..................................................................................... 152.4 KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY JA HALLINTA TÄRKEÄÄ ............................................................... 152.5 TYÖELÄMÄN PERUSOIKEUDET MAAILMANKAUPAN PELISÄÄNTÖIHIN ..................................... 162.6 YRITYKSILLE YHTEISKUNTAVASTUU ...................................................................................... 162.7 KANSALAISTEN EUROOPPA ................................................................................................. 17

2.7.1 SOSIAALISTA JA POLIITTISTA UNIONIA VAHVISTETTAVA ................................. 172.7.2 ITÄLAAJENTUMISESSA TARVITAAN SIIRTYMÄAIKOJA ..................................... 19

2.8 KANSAINVÄLISEN AY-YHTEISTYÖN MERKITYS KASVAA ........................................................... 202.9 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN KANSAINVÄLISEN EDUNVALVONNAN LINJAUKSET .................... 21

KESKINÄINEN RIIPPUVUUS KASVAA ..................................................................... 21KÖYHYYS EDELLEEN SUURIN ONGELMA ............................................................... 22KASVIHUONEILMIÖ PYSÄYTETTÄVÄ ..................................................................... 22KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY JA HALLINTA TÄRKEÄÄ .............................................. 22TYÖELÄMÄN PERUSOIKEUDET MAAILMANKAUPAN PELISÄÄNTÖIHIN ..................... 22YRITYKSILLE YHTEISKUNTAVASTUU ..................................................................... 23SOSIAALISTA JA POLIITTISTA UNIONIA VAHVISTETTAVA .......................................... 23ITÄLAAJENTUMISESSA TARVITAAN SIIRTYMÄAIKOJA .............................................. 23KANSAINVÄLISEN AY-YHTEISTYÖN MERKITYS KASVAA .......................................... 24

Sisällys

3

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryGraafinen suunnittelu Mikko Huttunen

Valkealan Painokarelia 2001

ISBN 951-714-211-0

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

3.5 TYÖLLISYYSASTEEN NOSTO TAVOITTEENA ............................................................................. 303.6 VALTIOLLA JA KUNNILLA VAHVA ROOLI ELINKEINOPOLITIIKASSA ........................................... 313.7 TASAPAINOISEMPAAN ALUEKEHITYKSEEN ............................................................................. 333.8 ILMASTOSOPIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA ENERGIANSAANTI TURVATTAVA ............................. 343.9 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN TALOUS- JA YHTEISKUNTAPOLIITTISET LINJAUKSET ................... 36

TÄRKEINTÄ VARMISTAA RIPEÄ TALOUSKASVU JA TORJUA KÖYHYYTTÄ .................... 36PUOLET JULKISEN TALOUDEN YLIJÄÄMÄSTÄ VELANMAKSUUN ............................... 36VEROTUKSELLA TASATTAVA TULOEROJA ............................................................... 37TYÖLLISYYSASTEEN NOSTO TAVOITTEENA ............................................................ 37VALTIOLLA JA KUNNILLA VAHVA ROOLI ELINKEINOPOLITIIKASSA .......................... 37TASAPAINOISEMPAAN ALUEKEHITYKSEEN ............................................................ 38ILMASTOSOPIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA ENERGIANSAANTI TURVATTAVA ............. 39

4 TYÖELÄMÄ MUUTOKSESSA ............................................................................ 41

4.1 JOUSTAVUUDEN JA OSAAMISEN VAATIMUKSET KASVAVAT ....................................................... 414.1.1 TUOTANTOA JA TYÖTÄ ORGANISOIDAAN UUDELLEEN .................................. 414.1.2 EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET LISÄÄNTYVÄT ............................................... 424.1.3 TYÖN LAAJA-ALAISUUS KOROSTUU ............................................................ 444.1.4 PALKKAJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN AKTIIVISTA ..................................... 444.1.5 TYÖAJAT ERILAISTUVAT ............................................................................. 454.1.6 IKÄÄNTYVÄT VOIMAVARANA ..................................................................... 46

4.2 TYÖLAINSÄÄDÄNTÖÄ UUDISTETTU ...................................................................................... 474.3 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN LINJAUKSET TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISESSÄ ............................. 48

HYVÄ TYÖ JA TYÖYMPÄRISTÖ ............................................................................. 48OSAAMISEN VAHVISTAMINEN ............................................................................. 49TURVALLISET JA TOIMEENTULON TAKAAVAT TYÖSUHTEET ..................................... 49TYÖAIKOJEN JÄRJESTELYISSÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET HUOMIOITAVA .................. 51TASA-ARVON EDISTÄMINEN YHTEISTYÖLLÄ ......................................................... 51OIKEUDENMUKAISET PALKKAJÄRJESTELMÄT ........................................................ 52HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT AVAINASEMASSA MUUTOKSESSA ................................... 53

3 VAHVA TALOUSKASVU HYVINVOINNIN PERUSTA ............................................. 25

3.1 TALOUS- JA TULOPOLITIIKAN SUUNTA ON OLLUT OIKEA ........................................................ 253.2 TÄRKEINTÄ VARMISTAA RIPEÄ TALOUSKASVU JA TORJUA KÖYHYYTTÄ .................................... 263.3 PUOLET JULKISEN TALOUDEN YLIJÄÄMÄSTÄ VELANMAKSUUN ............................................... 273.4 VEROTUKSELLA TASATTAVA TULOEROJA ............................................................................... 28

5 KEHITTYVÄÄN HYVINVOINTIYHTEISKUNTAAN ................................................ 55

5.1 SUOMALAINEN HYVINVOINTIMALLI PERUSTANA ................................................................... 555.2 HAASTEITA HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISELLE ................................................... 56

5.2.1 RAHOITUKSEN TURVAAMINEN ................................................................... 565.2.2 SOSIAALITURVAN ERILAISET MALLIT ........................................................... 575.2.3 JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN .................................................... 58

5.3 SYRJÄYTYMISUHAT KASVAVAT .............................................................................................. 595.4 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN LINJAUKSET HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISESSÄ ..... 60SYRJÄYTYMINEN ESTETTÄVÄ ..................................................................................................... 60TOIMEENTULOTURVAA KEHITETTÄVÄ JA SEN RAHOITUS TURVATTAVA ........................................... 61LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT EDISTÄVÄT TASA-ARVOA ...................................................63

4 5

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

3.5 TYÖLLISYYSASTEEN NOSTO TAVOITTEENA ............................................................................. 303.6 VALTIOLLA JA KUNNILLA VAHVA ROOLI ELINKEINOPOLITIIKASSA ........................................... 313.7 TASAPAINOISEMPAAN ALUEKEHITYKSEEN ............................................................................. 333.8 ILMASTOSOPIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA ENERGIANSAANTI TURVATTAVA ............................. 343.9 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN TALOUS- JA YHTEISKUNTAPOLIITTISET LINJAUKSET ................... 36

TÄRKEINTÄ VARMISTAA RIPEÄ TALOUSKASVU JA TORJUA KÖYHYYTTÄ .................... 36PUOLET JULKISEN TALOUDEN YLIJÄÄMÄSTÄ VELANMAKSUUN ............................... 36VEROTUKSELLA TASATTAVA TULOEROJA ............................................................... 37TYÖLLISYYSASTEEN NOSTO TAVOITTEENA ............................................................ 37VALTIOLLA JA KUNNILLA VAHVA ROOLI ELINKEINOPOLITIIKASSA .......................... 37TASAPAINOISEMPAAN ALUEKEHITYKSEEN ............................................................ 38ILMASTOSOPIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA ENERGIANSAANTI TURVATTAVA ............. 39

4 TYÖELÄMÄ MUUTOKSESSA ............................................................................ 41

4.1 JOUSTAVUUDEN JA OSAAMISEN VAATIMUKSET KASVAVAT ....................................................... 414.1.1 TUOTANTOA JA TYÖTÄ ORGANISOIDAAN UUDELLEEN .................................. 414.1.2 EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET LISÄÄNTYVÄT ............................................... 424.1.3 TYÖN LAAJA-ALAISUUS KOROSTUU ............................................................ 444.1.4 PALKKAJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN AKTIIVISTA ..................................... 444.1.5 TYÖAJAT ERILAISTUVAT ............................................................................. 454.1.6 IKÄÄNTYVÄT VOIMAVARANA ..................................................................... 46

4.2 TYÖLAINSÄÄDÄNTÖÄ UUDISTETTU ...................................................................................... 474.3 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN LINJAUKSET TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISESSÄ ............................. 48

HYVÄ TYÖ JA TYÖYMPÄRISTÖ ............................................................................. 48OSAAMISEN VAHVISTAMINEN ............................................................................. 49TURVALLISET JA TOIMEENTULON TAKAAVAT TYÖSUHTEET ..................................... 49TYÖAIKOJEN JÄRJESTELYISSÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET HUOMIOITAVA .................. 51TASA-ARVON EDISTÄMINEN YHTEISTYÖLLÄ ......................................................... 51OIKEUDENMUKAISET PALKKAJÄRJESTELMÄT ........................................................ 52HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT AVAINASEMASSA MUUTOKSESSA ................................... 53

3 VAHVA TALOUSKASVU HYVINVOINNIN PERUSTA ............................................. 25

3.1 TALOUS- JA TULOPOLITIIKAN SUUNTA ON OLLUT OIKEA ........................................................ 253.2 TÄRKEINTÄ VARMISTAA RIPEÄ TALOUSKASVU JA TORJUA KÖYHYYTTÄ .................................... 263.3 PUOLET JULKISEN TALOUDEN YLIJÄÄMÄSTÄ VELANMAKSUUN ............................................... 273.4 VEROTUKSELLA TASATTAVA TULOEROJA ............................................................................... 28

5 KEHITTYVÄÄN HYVINVOINTIYHTEISKUNTAAN ................................................ 55

5.1 SUOMALAINEN HYVINVOINTIMALLI PERUSTANA ................................................................... 555.2 HAASTEITA HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISELLE ................................................... 56

5.2.1 RAHOITUKSEN TURVAAMINEN ................................................................... 565.2.2 SOSIAALITURVAN ERILAISET MALLIT ........................................................... 575.2.3 JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN .................................................... 58

5.3 SYRJÄYTYMISUHAT KASVAVAT .............................................................................................. 595.4 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN LINJAUKSET HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISESSÄ ..... 60SYRJÄYTYMINEN ESTETTÄVÄ ..................................................................................................... 60TOIMEENTULOTURVAA KEHITETTÄVÄ JA SEN RAHOITUS TURVATTAVA ........................................... 61LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT EDISTÄVÄT TASA-ARVOA ...................................................63

4 5

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Hyvinvointi syntyy työstä

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on etu- ja painostus-järjestö sekä yhteiskunnallinen uudistusliike. Sen vaikutusvalta ja asemamaan suurimpana ammatillisena keskusjärjestönä perustuu jäsenliitto-jen hyvään yhteistyöhön ja niiden yli miljoonan jäsenen voimaan. SAKon osa kansainvälistä ammattiyhdistysliikettä.

Sääntöjen mukaan liikkeen tehtävänä on lisätä palkansaajien ja heidänperheidensä henkistä ja aineellista hyvinvointia kehittämällä palkka- jatyöehtoja ja ammatillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia, terveydellisiäja sivistyksellisiä oikeuksia sekä toimimalla hyvän elinympäristön puo-lesta.

Solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet ohjaavat SAK:n toi-mintaa. Pysyvä rauhantila ja kestävä kehitys ovat koko jäsenistöä yhdis-täviä suuria päämääriä. SAK toimii tasa-arvon ja yhtäläisten mahdolli-suuksien puolesta sekä vastustaa rasismia ja kaikenlaista syrjintää.

Tavoitteisiinsa SAK pyrkii sopimustoimintaa harjoittamalla sekä vaikut-tamalla lainsäädäntöön, talous- ja finanssipolitiikkaan ja muuhun yhteis-kunnalliseen päätöksentekoon. Suomalaisen yhteiskunnan keskeinenvahvuus ja menestystekijä on laaja yhteistyö: hallituksen ja työmarkki-najärjestöjen asialliset neuvottelusuhteet ja kyky sopia yhdessä keskei-sistä asioista. Kolmikantayhteistyö on sopimusyhteiskunnan ydin. Se onperusta yhteiskunnan vakaudelle, talouden kasvulle ja palkansaajienhyvinvoinnille.

SAK:n tavoitteena on, että kaikki osapuolet � työnantajat ja valtiovaltaammattiyhdistysliikkeen lisäksi � sitoutuvat sopimusyhteiskunnan pe-riaatteisiin tulevinakin vuosina. Palkansaajien etujen ja vaikutusmahdol-lisuuksien turvaamiseksi on välttämätöntä, että sopimusyhteiskunnantulevaisuus taataan ennakoivan edunvalvonnan ja yhteiskunta-vaikuttamisen keinoin ja hallituksen kokoonpanosta riippumatta.

Tässä asiakirjassa asetetaan järjestön keskeiset tavoitteet ja toimintalinjatvuosille 2001�2006.

6 7

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Hyvinvointi syntyy työstä

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on etu- ja painostus-järjestö sekä yhteiskunnallinen uudistusliike. Sen vaikutusvalta ja asemamaan suurimpana ammatillisena keskusjärjestönä perustuu jäsenliitto-jen hyvään yhteistyöhön ja niiden yli miljoonan jäsenen voimaan. SAKon osa kansainvälistä ammattiyhdistysliikettä.

Sääntöjen mukaan liikkeen tehtävänä on lisätä palkansaajien ja heidänperheidensä henkistä ja aineellista hyvinvointia kehittämällä palkka- jatyöehtoja ja ammatillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia, terveydellisiäja sivistyksellisiä oikeuksia sekä toimimalla hyvän elinympäristön puo-lesta.

Solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet ohjaavat SAK:n toi-mintaa. Pysyvä rauhantila ja kestävä kehitys ovat koko jäsenistöä yhdis-täviä suuria päämääriä. SAK toimii tasa-arvon ja yhtäläisten mahdolli-suuksien puolesta sekä vastustaa rasismia ja kaikenlaista syrjintää.

Tavoitteisiinsa SAK pyrkii sopimustoimintaa harjoittamalla sekä vaikut-tamalla lainsäädäntöön, talous- ja finanssipolitiikkaan ja muuhun yhteis-kunnalliseen päätöksentekoon. Suomalaisen yhteiskunnan keskeinenvahvuus ja menestystekijä on laaja yhteistyö: hallituksen ja työmarkki-najärjestöjen asialliset neuvottelusuhteet ja kyky sopia yhdessä keskei-sistä asioista. Kolmikantayhteistyö on sopimusyhteiskunnan ydin. Se onperusta yhteiskunnan vakaudelle, talouden kasvulle ja palkansaajienhyvinvoinnille.

SAK:n tavoitteena on, että kaikki osapuolet � työnantajat ja valtiovaltaammattiyhdistysliikkeen lisäksi � sitoutuvat sopimusyhteiskunnan pe-riaatteisiin tulevinakin vuosina. Palkansaajien etujen ja vaikutusmahdol-lisuuksien turvaamiseksi on välttämätöntä, että sopimusyhteiskunnantulevaisuus taataan ennakoivan edunvalvonnan ja yhteiskunta-vaikuttamisen keinoin ja hallituksen kokoonpanosta riippumatta.

Tässä asiakirjassa asetetaan järjestön keskeiset tavoitteet ja toimintalinjatvuosille 2001�2006.

6 7

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

1.3 Turvallinen ja hyvä työyhteisö

Turvallinen ja viihtyisä työ taattava jokaiselle palkansaajalle.

Työelämää on jatkuvasti kehitettävä niin, että jokaisella palkansaajallaon turvallinen työympäristö ja tukenaan kannustava ja kehittävä työ-yhteisö. Hyvin toimiva työsuojelu ja asianmukainen työterveyshuoltotukevat sairauksien ja vahinkojen ehkäisemistä. Mielekäs ja hyvä työauttaa jaksamaan, torjuu työuupumusta ja luo ammatillisen ja inhimilli-sen kasvun mahdollisuuden.

Lisääntyvät, entistä vaativammat työtehtävät sekä vaikeudet työ- ja per-he-elämän yhteensovittamisessa aiheuttavat työntekijöille kiirettä ja stres-siä. Syynä tähän on usein se, että henkilöstöä on liian vähän eikä työnte-kijöillä ole vaikutusmahdollisuuksia tai työtä organisoidaan ja johdetaanhuonosti.

Työelämää kehitetään laadullisesti ennen muuta paikallistasolla. Siinäavainasemassa on kehittää työpaikkatason paikallista sopimista ja yh-teistoimintaa työ- ja virkaehtosopimuksien puitteissa. Työmarkkinajär-jestöjen ja valtiovallan yhteistyöllä on kuitenkin myös tärkeä merkityslainsäädännön ja hyvien käytäntöjen kehittämisessä.

Työelämän inhimillistäminen, työssä jaksaminen ja työ- ja perhe-elämänyhteensovittaminen ovat toimintakaudella entistä tärkeämmällä sijallaSAK:n edunvalvonnassa ja vaikutettaessa lainsäädäntöön.

Työlainsäädännön tehtävänä on antaa työntekijöille perusturva javähimmäissuoja. Lainsäädäntöä on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan työ-elämän muutoksia.

1.4 Valtakunnalliset työehtosopimukset

palkansaajan perusturva

Vain järjestäytyminen ja sopimustoiminta turvaavat palkansaajien

edut ja oikeudet.

Järjestäytymis-, kokoontumis- ja työtaisteluoikeus sekä oikeus neuvotel-la ja tehdä sopimuksia ja valita luottamushenkilö edustamaan työnteki-jöitä ovat keskeisiä ammattiyhdistysoikeuksia. Ne ovat olennainen osademokraattista yhteiskuntaa eivätkä ole miltään osin menettäneet mer-kitystään.

1 Tavoitteena työ ja hyvinvointi

Suomen perustuslaki, YK:n ihmisoikeuksien julistus, Euroopanihmisoikeussopimus, Euroopan unionin perusoikeuskirja ja ILOn julis-tus työelämän perusoikeuksista takaavat kaikille kansalaisille perusta-vaa laatua olevat kansalais- ja ihmisoikeudet sekä taloudelliset ja sosiaa-liset perusoikeudet. Ne eivät saa jäädä pelkiksi julistuksiksi, vaan ne ontoteutettava myös käytännössä.

SAK korostaa palkansaajien perusoikeuksien turvaamista ja asettaa seu-raavat perustavoitteet:

1.1 Kohti täystyöllisyyttä

Työ on palkansaajan perusoikeus.

Mielekäs työ antaa paitsi toimeentulon myös tyydytystä tekijälleen jamerkitystä koko elämälle. Työtä tekemällä jokainen osallistuu yhteiskun-nan rakentamiseen voimiensa ja kykyjensä mukaan. Hyvinvointi syntyytyöstä. Siksi työttömyys on aina vakava inhimillinen ja yhteiskunnalli-nen ongelma.

SAK:n tärkein tehtävä on taistella työttömyyttä vastaan.

1.2 Oikeudenmukainen palkkaus

Työstä on maksettava kunnon palkka.

Talouskasvu ja tuottavuuden nousu luovat edellytykset palkansaajienmyönteiselle ansiokehitykselle. Palkansaajilla on oikeus työn ja osaami-sen synnyttämään lisäarvoon. Työn tulokset on jaettava oikeudenmukai-sesti, ja siksi työn vaativuuteen perustuva ja kannustava palkkaus sekäpalkanmääräytymisen yhdessä sovitut pelisäännöt ovat edunvalvonnassaentistä tärkeämmällä sijalla. Sukupuolten välisiä palkkaeroja onkavennettava maksamalla saman vaativuus- ja pätevyystason tehtävistäsamaa palkkaa sekä naisille että miehille.

SAK:n toimintalinjana on saada jäsenistön reaaliansiot ja ostovoima kas-vamaan tasaisesti ja tasoittaa tuloeroja solidaarisen palkka-, vero- ja so-siaalipolitiikan keinoin. Työtulojen nykyistä osuutta kansantulosta on li-sättävä palkankorotuksin sekä myönteisen työllisyyskehityksen avulla.

8 9

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

1.3 Turvallinen ja hyvä työyhteisö

Turvallinen ja viihtyisä työ taattava jokaiselle palkansaajalle.

Työelämää on jatkuvasti kehitettävä niin, että jokaisella palkansaajallaon turvallinen työympäristö ja tukenaan kannustava ja kehittävä työ-yhteisö. Hyvin toimiva työsuojelu ja asianmukainen työterveyshuoltotukevat sairauksien ja vahinkojen ehkäisemistä. Mielekäs ja hyvä työauttaa jaksamaan, torjuu työuupumusta ja luo ammatillisen ja inhimilli-sen kasvun mahdollisuuden.

Lisääntyvät, entistä vaativammat työtehtävät sekä vaikeudet työ- ja per-he-elämän yhteensovittamisessa aiheuttavat työntekijöille kiirettä ja stres-siä. Syynä tähän on usein se, että henkilöstöä on liian vähän eikä työnte-kijöillä ole vaikutusmahdollisuuksia tai työtä organisoidaan ja johdetaanhuonosti.

Työelämää kehitetään laadullisesti ennen muuta paikallistasolla. Siinäavainasemassa on kehittää työpaikkatason paikallista sopimista ja yh-teistoimintaa työ- ja virkaehtosopimuksien puitteissa. Työmarkkinajär-jestöjen ja valtiovallan yhteistyöllä on kuitenkin myös tärkeä merkityslainsäädännön ja hyvien käytäntöjen kehittämisessä.

Työelämän inhimillistäminen, työssä jaksaminen ja työ- ja perhe-elämänyhteensovittaminen ovat toimintakaudella entistä tärkeämmällä sijallaSAK:n edunvalvonnassa ja vaikutettaessa lainsäädäntöön.

Työlainsäädännön tehtävänä on antaa työntekijöille perusturva javähimmäissuoja. Lainsäädäntöä on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan työ-elämän muutoksia.

1.4 Valtakunnalliset työehtosopimukset

palkansaajan perusturva

Vain järjestäytyminen ja sopimustoiminta turvaavat palkansaajien

edut ja oikeudet.

Järjestäytymis-, kokoontumis- ja työtaisteluoikeus sekä oikeus neuvotel-la ja tehdä sopimuksia ja valita luottamushenkilö edustamaan työnteki-jöitä ovat keskeisiä ammattiyhdistysoikeuksia. Ne ovat olennainen osademokraattista yhteiskuntaa eivätkä ole miltään osin menettäneet mer-kitystään.

1 Tavoitteena työ ja hyvinvointi

Suomen perustuslaki, YK:n ihmisoikeuksien julistus, Euroopanihmisoikeussopimus, Euroopan unionin perusoikeuskirja ja ILOn julis-tus työelämän perusoikeuksista takaavat kaikille kansalaisille perusta-vaa laatua olevat kansalais- ja ihmisoikeudet sekä taloudelliset ja sosiaa-liset perusoikeudet. Ne eivät saa jäädä pelkiksi julistuksiksi, vaan ne ontoteutettava myös käytännössä.

SAK korostaa palkansaajien perusoikeuksien turvaamista ja asettaa seu-raavat perustavoitteet:

1.1 Kohti täystyöllisyyttä

Työ on palkansaajan perusoikeus.

Mielekäs työ antaa paitsi toimeentulon myös tyydytystä tekijälleen jamerkitystä koko elämälle. Työtä tekemällä jokainen osallistuu yhteiskun-nan rakentamiseen voimiensa ja kykyjensä mukaan. Hyvinvointi syntyytyöstä. Siksi työttömyys on aina vakava inhimillinen ja yhteiskunnalli-nen ongelma.

SAK:n tärkein tehtävä on taistella työttömyyttä vastaan.

1.2 Oikeudenmukainen palkkaus

Työstä on maksettava kunnon palkka.

Talouskasvu ja tuottavuuden nousu luovat edellytykset palkansaajienmyönteiselle ansiokehitykselle. Palkansaajilla on oikeus työn ja osaami-sen synnyttämään lisäarvoon. Työn tulokset on jaettava oikeudenmukai-sesti, ja siksi työn vaativuuteen perustuva ja kannustava palkkaus sekäpalkanmääräytymisen yhdessä sovitut pelisäännöt ovat edunvalvonnassaentistä tärkeämmällä sijalla. Sukupuolten välisiä palkkaeroja onkavennettava maksamalla saman vaativuus- ja pätevyystason tehtävistäsamaa palkkaa sekä naisille että miehille.

SAK:n toimintalinjana on saada jäsenistön reaaliansiot ja ostovoima kas-vamaan tasaisesti ja tasoittaa tuloeroja solidaarisen palkka-, vero- ja so-siaalipolitiikan keinoin. Työtulojen nykyistä osuutta kansantulosta on li-sättävä palkankorotuksin sekä myönteisen työllisyyskehityksen avulla.

8 9

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

1.7 Elinikäinen oppiminen

Kaikille taattava oikeus jatkuvaan oppimiseen.

Uuden vuosituhannen työelämä ja siirtyminen yhä enemmän tietoon pe-rustuvaan yhteiskuntaan edellyttävät paitsi hyvää peruskoulutusta jayleissivistystä myös jatkuvaa ammattitaitojen kehittämistä ja uuden omak-sumista. Niinpä ammatillinen lisäkoulutus, työssä oppiminen ja ammat-tipätevyyttä osoittavan tutkinnon suorittaminen työssä saavat yhä suu-remman merkityksen. Mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen tulee ollakaikkien perusoikeus.

SAK:n tavoitteena on se, että myös ammatillisen perus- ja lisäkoulutuk-sen tarjonta, määrärahat ja laatu ovat riittävällä tasolla ja että työnantajatpanostavat riittävästi henkilöstön osaamiseen sekä täydennys- jauudelleenkoulutukseen.

1.8 Kohtuuhintainen ja viihtyisä asuminen

Suomessa on tilaa ja varaa parempaan asumistasoon.

Voimistunut muuttoliike on johtanut paitsi asumiskustannustenkohtuuttomaan kasvuun myös suoranaiseen asuntopulaan pääkaupun-kiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Vaikka maa on pinta-alaltaanEuroopan suurimpia ja väestömäärältään pienimpiä, rakentamis-kelpoisista kaavoitetuista tonteista on pula. Erityisesti nuoret ja lapsi-perheet kärsivät, eivätkä yritykset saa haluamaansa työvoimaa asunto-pulan takia. Siksi tarvitaan valtiovallan, kuntien ja rakennuttajien paljontehokkaampaa yhteistyötä, jotta kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoike-us- sekä omistusasuntoja laadukkaissa ympäristöissä tuotetaan riittävästi.

SAK:n yhtenä tavoitteena toimintakaudella on varmistaa riittävä jalaadukas asuntotuotanto sekä vaikuttaa siihen, että asumiskustannuksetpysyvät kohtuullisina. Hyvän eurooppalaisen asumistason ja -väljyydenon oltava jokaisen tavallisen palkansaajaperheen ulottuvilla.

1.9 Puhdas ympäristö ja kestävä kehitys

Huoli ympäristöstä on yhteinen.

Huoli asuinympäristömme ja koko maapallon tulevaisuudesta on yhtei-nen ja vaatii käytännön tekoja. Saasteiden vähentäminen ja vastuu elin-

Sopimustoiminta on edelleen ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä. Val-takunnalliset työehtosopimukset ovat palkansaajan perusturva, ja niistäon huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Samanaikaisesti paikallinen ja Eu-rooppa-tason sopiminen lisääntyy ja näiden merkitys edunvalvonnassakorostuu.

Suomalainen sopimusyhteiskunta ja neuvottelujärjestelmä ovat osoitta-neet vahvuutensa eri aikoina sekä erilaisissa poliittisissa ja talouden olois-sa. Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen avulla ja jatkuvan neuvottelunperiaatteita soveltamalla ammattiyhdistysliike voi parhaiten turvatajäsenistönsä edut ja vaikuttaa myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

1.5 Laadukkaat hyvinvointipalvelut

Parasta hyvinvointiyhteiskunnassa ovat julkiset palvelut.

Ammattiyhdistys- ja koko työväenliikkeen suurin saavutus on pohjois-mainen hyvinvointiyhteiskunta. Sen ydin ovat kaikille kuuluvat,laadukkaat ja pääosin maksuttomat, yhteisillä verovaroilla kustannettavathyvinvointipalvelut. Hyvä hallinto, turvallinen elinympäristö ja kaikinpuolin toimiva infrastruktuuri ovat hyvinvointivaltion perusedellytyk-siä. Julkiset palvelut auttavat myös sukupuolten välisen tasa-arvon to-teutumista. Kouluissa, sairaaloissa, vanhustenhuollossa ja kulttuuri-palveluissa on kuitenkin parantamisen tarvetta ja varaa.

SAK toimii määrätietoisesti sen hyväksi, että valtion ja kuntien vastuullaolevien hyvinvointipalvelujen rahoitusperusta on turvattu ja että julkis-ten palvelujen saatavuutta ja laatua edelleen kehitetään koko maassa.

1.6 Kestävä sosiaaliturva

Työllä ansaittu sosiaaliturva on arvokas osa suojaverkkoa.

Hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä ominaisuuksia ovat myös vakuu-tusperusteinen sosiaaliturva ja verovaroin katetut tulonsiirrot. Ne ehkäi-sevät syrjäytymistä ja köyhyyttä silloin, kun ihminen ei työttömyyden,sairauden, vanhuuden tai muun syyn takia itse pysty huolehtimaanriittävästä toimeentulostaan. Työhön perustuva ansiosidonnainen so-siaaliturva on olennainen osa tätä suojaverkkoa. Työeläke- ja työttömyys-turva-järjestelmän luomisessa ja ylläpitämisessä ammattiyhdistysliikkeenrooli on ollut ja on edelleen keskeinen. Ay-liikkeen pysyvä tehtävä onkehittää sosiaaliturvaa ja turvata sen rahoitusperusta.

10 11

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

1.7 Elinikäinen oppiminen

Kaikille taattava oikeus jatkuvaan oppimiseen.

Uuden vuosituhannen työelämä ja siirtyminen yhä enemmän tietoon pe-rustuvaan yhteiskuntaan edellyttävät paitsi hyvää peruskoulutusta jayleissivistystä myös jatkuvaa ammattitaitojen kehittämistä ja uuden omak-sumista. Niinpä ammatillinen lisäkoulutus, työssä oppiminen ja ammat-tipätevyyttä osoittavan tutkinnon suorittaminen työssä saavat yhä suu-remman merkityksen. Mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen tulee ollakaikkien perusoikeus.

SAK:n tavoitteena on se, että myös ammatillisen perus- ja lisäkoulutuk-sen tarjonta, määrärahat ja laatu ovat riittävällä tasolla ja että työnantajatpanostavat riittävästi henkilöstön osaamiseen sekä täydennys- jauudelleenkoulutukseen.

1.8 Kohtuuhintainen ja viihtyisä asuminen

Suomessa on tilaa ja varaa parempaan asumistasoon.

Voimistunut muuttoliike on johtanut paitsi asumiskustannustenkohtuuttomaan kasvuun myös suoranaiseen asuntopulaan pääkaupun-kiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Vaikka maa on pinta-alaltaanEuroopan suurimpia ja väestömäärältään pienimpiä, rakentamis-kelpoisista kaavoitetuista tonteista on pula. Erityisesti nuoret ja lapsi-perheet kärsivät, eivätkä yritykset saa haluamaansa työvoimaa asunto-pulan takia. Siksi tarvitaan valtiovallan, kuntien ja rakennuttajien paljontehokkaampaa yhteistyötä, jotta kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoike-us- sekä omistusasuntoja laadukkaissa ympäristöissä tuotetaan riittävästi.

SAK:n yhtenä tavoitteena toimintakaudella on varmistaa riittävä jalaadukas asuntotuotanto sekä vaikuttaa siihen, että asumiskustannuksetpysyvät kohtuullisina. Hyvän eurooppalaisen asumistason ja -väljyydenon oltava jokaisen tavallisen palkansaajaperheen ulottuvilla.

1.9 Puhdas ympäristö ja kestävä kehitys

Huoli ympäristöstä on yhteinen.

Huoli asuinympäristömme ja koko maapallon tulevaisuudesta on yhtei-nen ja vaatii käytännön tekoja. Saasteiden vähentäminen ja vastuu elin-

Sopimustoiminta on edelleen ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä. Val-takunnalliset työehtosopimukset ovat palkansaajan perusturva, ja niistäon huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Samanaikaisesti paikallinen ja Eu-rooppa-tason sopiminen lisääntyy ja näiden merkitys edunvalvonnassakorostuu.

Suomalainen sopimusyhteiskunta ja neuvottelujärjestelmä ovat osoitta-neet vahvuutensa eri aikoina sekä erilaisissa poliittisissa ja talouden olois-sa. Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen avulla ja jatkuvan neuvottelunperiaatteita soveltamalla ammattiyhdistysliike voi parhaiten turvatajäsenistönsä edut ja vaikuttaa myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

1.5 Laadukkaat hyvinvointipalvelut

Parasta hyvinvointiyhteiskunnassa ovat julkiset palvelut.

Ammattiyhdistys- ja koko työväenliikkeen suurin saavutus on pohjois-mainen hyvinvointiyhteiskunta. Sen ydin ovat kaikille kuuluvat,laadukkaat ja pääosin maksuttomat, yhteisillä verovaroilla kustannettavathyvinvointipalvelut. Hyvä hallinto, turvallinen elinympäristö ja kaikinpuolin toimiva infrastruktuuri ovat hyvinvointivaltion perusedellytyk-siä. Julkiset palvelut auttavat myös sukupuolten välisen tasa-arvon to-teutumista. Kouluissa, sairaaloissa, vanhustenhuollossa ja kulttuuri-palveluissa on kuitenkin parantamisen tarvetta ja varaa.

SAK toimii määrätietoisesti sen hyväksi, että valtion ja kuntien vastuullaolevien hyvinvointipalvelujen rahoitusperusta on turvattu ja että julkis-ten palvelujen saatavuutta ja laatua edelleen kehitetään koko maassa.

1.6 Kestävä sosiaaliturva

Työllä ansaittu sosiaaliturva on arvokas osa suojaverkkoa.

Hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä ominaisuuksia ovat myös vakuu-tusperusteinen sosiaaliturva ja verovaroin katetut tulonsiirrot. Ne ehkäi-sevät syrjäytymistä ja köyhyyttä silloin, kun ihminen ei työttömyyden,sairauden, vanhuuden tai muun syyn takia itse pysty huolehtimaanriittävästä toimeentulostaan. Työhön perustuva ansiosidonnainen so-siaaliturva on olennainen osa tätä suojaverkkoa. Työeläke- ja työttömyys-turva-järjestelmän luomisessa ja ylläpitämisessä ammattiyhdistysliikkeenrooli on ollut ja on edelleen keskeinen. Ay-liikkeen pysyvä tehtävä onkehittää sosiaaliturvaa ja turvata sen rahoitusperusta.

10 11

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

2 Oikeudenmukaisempi maailma

2.1 Keskinäinen riippuvuus kasvaa

Globalisaatio on edennyt huimasti viimeisen parinkymmenen vuodenaikana. Kyseessä on ennen kaikkea maailmanlaajuisten pääomamarkki-noiden synty ja markkinatalouden ulottuminen maapallon lähes jokai-seen kolkkaan. Suomenkin talous, työpaikat, hyvinvointipalvelut ja so-siaaliturvan rahoitus ovat hyvin riippuvaisia kansainvälisestä kehityk-sestä. Johtavien suomalaisten yritysten toiminta on täysin maailmanlaa-juista, ja niiden omistus ja osakkeiden arvo määräytyvät pitkälti maail-man arvopaperimarkkinoilla.

Toistaiseksi Suomi on kuulunut tämän kehityksen menestyjiin. Pohjois-mainen hyvinvointiyhteiskunta on osoittanut osaamiseen perustuvassa,avoimessa taloudessa vahvuustekijäksi. Markkinoiden vapauttaminen jajulkisten palvelujen avaaminen kilpailulle voi tuoda kuitenkin myös uhkiaperinteisesti hyvin toimineiden järjestelmien kestävyydelle.

Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana maapallon kokonaistuotantohenkeä kohden � väestökasvusta huolimatta � on kaksinkertaistunut, ul-komaankauppa nelikertaistunut ja monikansallisten yritysten tuotannol-liset sijoitukset kansallisten rajojen yli ovat kasvaneet 16-kertaisiksi. Ai-kaisemmin ulkomaankauppa toimi kasvun moottorina, mutta viime vuo-sikymmeninä suorat sijoitukset ovat ottaneet tämän roolin. Rahamarkki-noiden kansainvälistyminen on saanut osin puhtaasti spekulatiivisia piir-teitä. Päivittäiset rahavirrat maasta toiseen arvioidaan jo yli 1 000 miljar-diksi euroksi, ja tästä tavara- ja palvelukauppaa on kymmenesosa. Va-roittava esimerkki kansainvälisten rahamarkkinoiden epävakaudesta oli1990-luvun lopun Aasian kriisi.

Yritysten ja rahamarkkinoiden kansainvälinen verkostoituminen on teh-nyt maat ja työntekijät entistä riippuvaisimmiksi toisistaan, niin hyvässäkuin pahassakin. Vahva talouskasvu teollisuusmaissa heijastuu nopeastimyös kehitysmaihin, ja pörssiromahdus ja lama vaikkapa Yhdysvallois-sa leviää nopeasti kaikkialle muuallekin.

Kasvava kansainvälinen kauppa ja suorat sijoitukset voivat luoda kas-vua ja hyvinvointia sekä rikkaissa että köyhissä maissa. Mutta tämä eitoteudu itsestään, vaan tarvitaan markkinavoimien poliittista ohjausta jamyös vahva ja vapaa ammattiyhdistysliike, joka varmistaa, että palkan-

mahdollisuuksien turvaamisesta myös tuleville sukupolville edellyttääsitä, että tuotannon ja yhteiskunnan kaikki toiminnot järjestetään kestä-vän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Puhdas ympäristö ja mahdol-lisuus virkistäytyä luonnossa ovat olennainen osa elämisen laatua.

Tarvitaan ympäristöystävällisen teknologian jatkuvaa käyttöönottoa sekäasennemuutosta, jotka tukevat energian ja materiaalien säästöä,kierrätystä sekä sitä, että siirrytään käyttämään yhä enemmän uusiutu-via luonnonvaroja. Ilmaston lämpenemisen vakava uhka edellyttäähiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Ympäristönsuojelu on myös osa työ-paikkojen kehittämistyötä ja riskien hallintaa.

12 13

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

2 Oikeudenmukaisempi maailma

2.1 Keskinäinen riippuvuus kasvaa

Globalisaatio on edennyt huimasti viimeisen parinkymmenen vuodenaikana. Kyseessä on ennen kaikkea maailmanlaajuisten pääomamarkki-noiden synty ja markkinatalouden ulottuminen maapallon lähes jokai-seen kolkkaan. Suomenkin talous, työpaikat, hyvinvointipalvelut ja so-siaaliturvan rahoitus ovat hyvin riippuvaisia kansainvälisestä kehityk-sestä. Johtavien suomalaisten yritysten toiminta on täysin maailmanlaa-juista, ja niiden omistus ja osakkeiden arvo määräytyvät pitkälti maail-man arvopaperimarkkinoilla.

Toistaiseksi Suomi on kuulunut tämän kehityksen menestyjiin. Pohjois-mainen hyvinvointiyhteiskunta on osoittanut osaamiseen perustuvassa,avoimessa taloudessa vahvuustekijäksi. Markkinoiden vapauttaminen jajulkisten palvelujen avaaminen kilpailulle voi tuoda kuitenkin myös uhkiaperinteisesti hyvin toimineiden järjestelmien kestävyydelle.

Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana maapallon kokonaistuotantohenkeä kohden � väestökasvusta huolimatta � on kaksinkertaistunut, ul-komaankauppa nelikertaistunut ja monikansallisten yritysten tuotannol-liset sijoitukset kansallisten rajojen yli ovat kasvaneet 16-kertaisiksi. Ai-kaisemmin ulkomaankauppa toimi kasvun moottorina, mutta viime vuo-sikymmeninä suorat sijoitukset ovat ottaneet tämän roolin. Rahamarkki-noiden kansainvälistyminen on saanut osin puhtaasti spekulatiivisia piir-teitä. Päivittäiset rahavirrat maasta toiseen arvioidaan jo yli 1 000 miljar-diksi euroksi, ja tästä tavara- ja palvelukauppaa on kymmenesosa. Va-roittava esimerkki kansainvälisten rahamarkkinoiden epävakaudesta oli1990-luvun lopun Aasian kriisi.

Yritysten ja rahamarkkinoiden kansainvälinen verkostoituminen on teh-nyt maat ja työntekijät entistä riippuvaisimmiksi toisistaan, niin hyvässäkuin pahassakin. Vahva talouskasvu teollisuusmaissa heijastuu nopeastimyös kehitysmaihin, ja pörssiromahdus ja lama vaikkapa Yhdysvallois-sa leviää nopeasti kaikkialle muuallekin.

Kasvava kansainvälinen kauppa ja suorat sijoitukset voivat luoda kas-vua ja hyvinvointia sekä rikkaissa että köyhissä maissa. Mutta tämä eitoteudu itsestään, vaan tarvitaan markkinavoimien poliittista ohjausta jamyös vahva ja vapaa ammattiyhdistysliike, joka varmistaa, että palkan-

mahdollisuuksien turvaamisesta myös tuleville sukupolville edellyttääsitä, että tuotannon ja yhteiskunnan kaikki toiminnot järjestetään kestä-vän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Puhdas ympäristö ja mahdol-lisuus virkistäytyä luonnossa ovat olennainen osa elämisen laatua.

Tarvitaan ympäristöystävällisen teknologian jatkuvaa käyttöönottoa sekäasennemuutosta, jotka tukevat energian ja materiaalien säästöä,kierrätystä sekä sitä, että siirrytään käyttämään yhä enemmän uusiutu-via luonnonvaroja. Ilmaston lämpenemisen vakava uhka edellyttäähiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Ympäristönsuojelu on myös osa työ-paikkojen kehittämistyötä ja riskien hallintaa.

12 13

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Avustusohjelmien ehtona on korostettava demokratian ja ihmisoikeuk-sien, mukaan lukien ay-oikeuksien, kunnioittamista. Monikansallisetyhtiöt on velvoitettava noudattamaan kansainvälisesti hyväksyttyjä so-siaalisia, eettisiä ja ekologisia käyttäytymissääntöjä myös silloin, kun netoimivat kehitysmaissa. Lisäksi pakkotyöhön, ihmiskauppaan ja lapsi-työvoiman käyttöön on puututtava tehokkain toimenpitein.

Ammattiyhdistysliikkeen toimintaoikeuksia rajoitetaan useimmissa ke-hitysmaissa. Ihmisoikeuksia loukataan räikeästi, ja ammattiyhdistys-aktiivit ovat vainon kohteena. Kansainvälinen solidaarisuus on olennai-nen osa suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Tärkein työka-lu tässä työssä on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK,ja SASKista onkin muodostumassa koko ammattiyhdistysliikkeen yhtei-nen solidaarisuusjärjestö.

2.3 Kasvihuoneilmiö pysäytettävä

Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat kärjistyvät. Erityisesti ilmastonlämpeneminen, aavikoituminen ja metsien tuhoutuminen ovat vakaviaongelmia. Toimettomuus kasvihuoneilmiön edessä voi johtaaluonnonkatastrofeihin. Köyhyys on osa ympäristöongelmaa. Siksikehityshankkeilla voidaan sekä vähentää köyhyyttä että suojella ympä-ristöä.

Kioton sopimus hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen vä-hentämiseksi on välttämätöntä panna toimeen.

2.4 Kriisien ennaltaehkäisy ja hallinta tärkeää

Köyhyys, räikeä taloudellinen eriarvoisuus, äärinationalismi sekä etni-seen alkuperään tai uskontoon perustuva vihamielisyys ja vaino ovat ai-heuttaneet ja aiheuttavat sotia ja kärsimystä eri puolilla maailmaa. Neovat myös lisänneet pakolaisten ja siirtolaisten määrää, ja Balkanin ta-pahtumat ovat tästä yhtenä vakavana esimerkkinä.

Sekä YK:n että Euroopan unionin ja koko kansainvälisen yhteisön kykyäehkäistä jo ennalta kriisien puhkeamista on lisättävä, ja siksi diplomatiaaja talousapua sekä tarvittaessa myös pakotteita on käytettävä riittävänaikaisessa vaiheessa. Sotilaallinen uhka ja väliintulo ovat vasta viimei-nen keino humanitaaristen päämäärien toteuttamiseksi. Hätää kärsiviäja vainottuja ihmisiä on autettava sekä paikan päällä että tarjoamalla pa-kolaisille turvapaikkoja.

saajat saavat oikeudenmukaisen osuuden tuotannon ja tuottavuudenkasvusta.

Yritysten kansainvälistyminen ja tuotannon siirtely ympäri maapalloaon vahvistanut monikansallisten yritysten neuvotteluasemaa suhteessakansallisiin ammattijärjestöihin. Mutta globalisaatio on myös tiedon jataidon, aatteiden ja yhteyksien vapaata, rajatonta ja reaaliaikaista liikku-mista. Myös ammattiyhdistysliike ja muut kansalaisjärjestöt voivat ja nii-den tuleekin kansainvälistyä ja verkostoitua sekä tiedottaa ja sopia yh-teisistä toimista työntekijöiden etujen puolustamiseksi.

Ongelmallisinta globalisaatiossa on se, että valtioiden rajat ylittävien ta-loudellisten toimijoiden ja prosessien merkitys ja autonomia kasvaa niin,ettei mikään poliittinen taho kykene yksin niitä ohjaamaan tai hallitse-maan. Demokratiahan nojaa yhä pääasiassa kansallisvaltioihin ja niidenväliseen yhteistyöhön, mutta tämä ei enää riitä.

2.2 Köyhyys edelleen suurin ongelma

Parin viime vuosikymmenen voimakkaasta talouskasvusta jahuomattavista kehityshankkeista huolimatta maailma jakaantuu edelleen-kin köyhiin ja rikkaisiin. Erityisesti tulo- ja varallisuuserot ovat kasva-neet eri maissa. Neljä viidestä maapallon asukkaasta elää niukkuudessaja lähes miljardi näkee suoranaista nälkää. 880 miljoonaa ihmistä on vail-la lukutaitoa, ja 250 miljoonaa lasta tekee töitä epäinhimillisissä oloissa.Uuden tietotekniikan myötä kuilu rikkaiden ja köyhien välillä uhkaasyvetä entisestään.

Afrikkaa on vuosia varjostanut taloudellinen alamäki, luonnon katastro-fit, AIDS ja muut epidemiat sekä sisällissodat. Aasian ja LatinalaisenAmerikan maiden paikoin lupaavaa kehitystä hidastavat liian usein krii-sit, korruptio ja demokratian puute. Globalisaation seurauksena työtäon siirretty halvan työvoiman maihin. Näihin on syntynyt ammatti-yhdistys- ja ihmisoikeuksia polkevia vapaatuotantoalueita, jotka käyttä-vät työvoimana erityisesti naisia.

Köyhyyden voittamiseksi on välttämätöntä, että kehitysmaiden tuotteetpääsevät esteettä maailman markkinoille reilun kaupan pelisäännöin.Maiden omia kehitysponnistuksia, erityisesti lukutaidon ja naisten ase-man parantamiseksi, on tuettava Maailmanpankin ja muiden kansainvä-listen järjestöjen lainoin ja avustuksin. Köyhimpien maiden velat on an-nettava anteeksi, ja Suomen on lisättävä kehitysyhteistyömäärärahojaan.

14 15

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Avustusohjelmien ehtona on korostettava demokratian ja ihmisoikeuk-sien, mukaan lukien ay-oikeuksien, kunnioittamista. Monikansallisetyhtiöt on velvoitettava noudattamaan kansainvälisesti hyväksyttyjä so-siaalisia, eettisiä ja ekologisia käyttäytymissääntöjä myös silloin, kun netoimivat kehitysmaissa. Lisäksi pakkotyöhön, ihmiskauppaan ja lapsi-työvoiman käyttöön on puututtava tehokkain toimenpitein.

Ammattiyhdistysliikkeen toimintaoikeuksia rajoitetaan useimmissa ke-hitysmaissa. Ihmisoikeuksia loukataan räikeästi, ja ammattiyhdistys-aktiivit ovat vainon kohteena. Kansainvälinen solidaarisuus on olennai-nen osa suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Tärkein työka-lu tässä työssä on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK,ja SASKista onkin muodostumassa koko ammattiyhdistysliikkeen yhtei-nen solidaarisuusjärjestö.

2.3 Kasvihuoneilmiö pysäytettävä

Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat kärjistyvät. Erityisesti ilmastonlämpeneminen, aavikoituminen ja metsien tuhoutuminen ovat vakaviaongelmia. Toimettomuus kasvihuoneilmiön edessä voi johtaaluonnonkatastrofeihin. Köyhyys on osa ympäristöongelmaa. Siksikehityshankkeilla voidaan sekä vähentää köyhyyttä että suojella ympä-ristöä.

Kioton sopimus hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen vä-hentämiseksi on välttämätöntä panna toimeen.

2.4 Kriisien ennaltaehkäisy ja hallinta tärkeää

Köyhyys, räikeä taloudellinen eriarvoisuus, äärinationalismi sekä etni-seen alkuperään tai uskontoon perustuva vihamielisyys ja vaino ovat ai-heuttaneet ja aiheuttavat sotia ja kärsimystä eri puolilla maailmaa. Neovat myös lisänneet pakolaisten ja siirtolaisten määrää, ja Balkanin ta-pahtumat ovat tästä yhtenä vakavana esimerkkinä.

Sekä YK:n että Euroopan unionin ja koko kansainvälisen yhteisön kykyäehkäistä jo ennalta kriisien puhkeamista on lisättävä, ja siksi diplomatiaaja talousapua sekä tarvittaessa myös pakotteita on käytettävä riittävänaikaisessa vaiheessa. Sotilaallinen uhka ja väliintulo ovat vasta viimei-nen keino humanitaaristen päämäärien toteuttamiseksi. Hätää kärsiviäja vainottuja ihmisiä on autettava sekä paikan päällä että tarjoamalla pa-kolaisille turvapaikkoja.

saajat saavat oikeudenmukaisen osuuden tuotannon ja tuottavuudenkasvusta.

Yritysten kansainvälistyminen ja tuotannon siirtely ympäri maapalloaon vahvistanut monikansallisten yritysten neuvotteluasemaa suhteessakansallisiin ammattijärjestöihin. Mutta globalisaatio on myös tiedon jataidon, aatteiden ja yhteyksien vapaata, rajatonta ja reaaliaikaista liikku-mista. Myös ammattiyhdistysliike ja muut kansalaisjärjestöt voivat ja nii-den tuleekin kansainvälistyä ja verkostoitua sekä tiedottaa ja sopia yh-teisistä toimista työntekijöiden etujen puolustamiseksi.

Ongelmallisinta globalisaatiossa on se, että valtioiden rajat ylittävien ta-loudellisten toimijoiden ja prosessien merkitys ja autonomia kasvaa niin,ettei mikään poliittinen taho kykene yksin niitä ohjaamaan tai hallitse-maan. Demokratiahan nojaa yhä pääasiassa kansallisvaltioihin ja niidenväliseen yhteistyöhön, mutta tämä ei enää riitä.

2.2 Köyhyys edelleen suurin ongelma

Parin viime vuosikymmenen voimakkaasta talouskasvusta jahuomattavista kehityshankkeista huolimatta maailma jakaantuu edelleen-kin köyhiin ja rikkaisiin. Erityisesti tulo- ja varallisuuserot ovat kasva-neet eri maissa. Neljä viidestä maapallon asukkaasta elää niukkuudessaja lähes miljardi näkee suoranaista nälkää. 880 miljoonaa ihmistä on vail-la lukutaitoa, ja 250 miljoonaa lasta tekee töitä epäinhimillisissä oloissa.Uuden tietotekniikan myötä kuilu rikkaiden ja köyhien välillä uhkaasyvetä entisestään.

Afrikkaa on vuosia varjostanut taloudellinen alamäki, luonnon katastro-fit, AIDS ja muut epidemiat sekä sisällissodat. Aasian ja LatinalaisenAmerikan maiden paikoin lupaavaa kehitystä hidastavat liian usein krii-sit, korruptio ja demokratian puute. Globalisaation seurauksena työtäon siirretty halvan työvoiman maihin. Näihin on syntynyt ammatti-yhdistys- ja ihmisoikeuksia polkevia vapaatuotantoalueita, jotka käyttä-vät työvoimana erityisesti naisia.

Köyhyyden voittamiseksi on välttämätöntä, että kehitysmaiden tuotteetpääsevät esteettä maailman markkinoille reilun kaupan pelisäännöin.Maiden omia kehitysponnistuksia, erityisesti lukutaidon ja naisten ase-man parantamiseksi, on tuettava Maailmanpankin ja muiden kansainvä-listen järjestöjen lainoin ja avustuksin. Köyhimpien maiden velat on an-nettava anteeksi, ja Suomen on lisättävä kehitysyhteistyömäärärahojaan.

14 15

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Kansainvälisiä laatuvaatimuksia on myös kehitetty yritysten eettisen käyt-täytymisen ohjaamiseksi, kuten yhteiskuntavastuuta korostava SA-8000-standardi. Se perustuu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja YK:n lastenoikeuksien yleissopimukseen sekä ILOn perusoikeussopimuksiin. Toi-sin kuin yritysten omat eettiset ohjeet standardi edellyttää ulkopuolistatarkastusta. Suomessa Teollisuus ja Työnantajat on julkaissut ohjekirja-sen yritysten yhteiskuntavastuusta.

Ammattiyhdistysliikkeen kannalta OECD:n monikansallisten yritystenkäyttäytymissäännöstöt ovat erityisen tärkeitä työkaluja. OECD:n vuon-na 1976 hyväksytty ja vuonna 2000 uudistettu säännöstö on kaikkien teol-lisuusmaiden hallitusten hyväksymä yhteinen suositus monikansallisilleyrityksille. Sen valvonnassa ovat mukana myös ammattiyhdistysliike jatyönantajat. OECD:n käyttäytymissääntöjä tunnetaan kuitenkin heikos-ti, vaikka puhdas maine on myös yritysten oma etu silloin, kun ne mielivättoimia menestyvinä yrityksinä.

Uudistuksen myötä suositukseen on otettu mukaan kaikki ILOn perus-oikeudet, ja siinä korostetaan, että yrityksetkin ovat vastuussa ihmisoi-keuksien kunnioittamisesta. Yritysten edellytetään noudattavan säännös-töä kaikkialla, missä toimivat, ja myös vaikuttavan liikekumppaneihinsa,esim. alihankkijoihin, jotta nekin noudattaisivat suosituksen määräyk-siä.

2.7 Kansalaisten Eurooppa

2.7.1 Sosiaalista ja poliittista unionia vahvistettava

SAK ja muut palkansaajakeskusjärjestöt tukivat Suomen jäsenyyttä Eu-roopan unionissa sekä talous- ja rahaliitto Emussa. Maamme työllisyys-ja talouskehitys on ollut jäsenyyden aikana myönteistä. Osallistumallayhteiseen päätöksentekoon Suomi on paremmin voinut vaikuttaa kokomaanosan tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin. Euroopan unionissa onvakiintumassa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja neuvottelu-järjestelmä, joka takaa ammattiyhdistysliikkeelle vaikutusvaltaa työnte-kijöiden kannalta tärkeissä asioissa.

EU:n tulevaisuutta koskevaan keskusteluun ay-liikkeen pitää tuoda omatnäkemyksensä. Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön EAY:n edustaja-kokous Helsingissä vuonna 1999 asetti tavoitteeksi vahvan jatoimintakykyisen, koko maanosan yhdistävän EU:n rakentamisen. Uni-onin on oltava avoin ja demokraattinen ja toiminnallaan ansaita kansa-laisten luottamus. EU:ssa tulee rakentaa kansalaisten Eurooppaa. Unio-

2.5 Työelämän perusoikeudet maailmankaupan

pelisääntöihin

Kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi vuonna 1998 työelämän perus-oikeuksien julistuksen. Se antaa hyvän pohjan kamppailulle työntekijöi-den oikeuksien ja oikeudenmukaisemman maailmankaupan puolesta.Työelämän perusoikeudet ovat järjestäytymis- ja työehtosopimusoikeus,pakkotyön kielto, lapsityövoiman kielto ja kaikenlaisen syrjinnän kielto.Kaikkien maiden tulee sitoutua noudattamaan työelämän perusoikeuksia.

Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen keskeinen tavoite on vaikuttaakansainvälisen kaupan pelisääntöihin. Maailmankaupassa tarvitaan paitsireilua ja vapaata kilpailua myös luontoa ja työntekijöitä suojaavia sitoviakansainvälisiä sääntöjä. Pelisääntöihin on sisällytettävä ILOssa määritel-lyt työntekijöiden perusoikeudet. Niiden polkeminen on vapaatuotanto-vyöhykkeillä, mukavuuslippulaivastoissa ja harmaassa, epävirallisessataloudessa estettävä. Palvelukaupan vapauttaminen ei saa johtaa yksioi-koiseen pakkokilpailuttamiseen tai halvimman hinnan politiikkaan.

Vapaakauppaan sisältyvien ongelmien ratkaisu ei ole se, että Maailmankauppajärjestö WTO romutetaan, vaan sen toimintaa on muutettava jatehostettava. WTO:sta voisi tulla se kansainvälinen elin, joka yhdessäMaailmanpankkiryhmän kanssa tehokkaimmin hallitsee ja ohjaaglobalisaatiota. Mahdollisuutta muuttaa WTO:n sääntöjä rajoittaa kui-tenkin päätöksenteon nykyinen yksimielisyysvaatimus ja se, että sieltäpuuttuu säännöllinen konsultaatiomenettely kansainvälisen ay-liikkeenkanssa.

2.6 Yrityksille yhteiskuntavastuu

Poliittisen ohjauksen ja sääntelyn lisäksi ammattiyhdistysliikkeen tuleevaikuttaa myös monikansallisten yritysten käyttäytymiseen. Monikan-salliset yritykset pitävät tarkkaa huolta maineestaan. Huono käyttäyty-minen voi johtaa siihen, että yrityskuva kärsii ja myynti laskee. Siksi nekuuntelevat herkästi kuluttajien ja sijoittajien vaatimuksia, ja ammatti-yhdistysliike voi vaikuttaa molempiin, kuten maailmanlaajuisessalapsityövoimakampanjassa on tehty.

Kuluttajien ja sijoittajien vaatimusten seurauksena monet suuryrityksetovatkin ottaneet käyttöön yrityskohtaisia eettisiä sääntöjä. Monessa ta-pauksessa näin on käynyt ammattiyhdistysliikkeen painostuksesta taialakohtaisen eurooppalaisen työmarkkinavuoropuhelun tuloksena.

16 17

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Kansainvälisiä laatuvaatimuksia on myös kehitetty yritysten eettisen käyt-täytymisen ohjaamiseksi, kuten yhteiskuntavastuuta korostava SA-8000-standardi. Se perustuu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja YK:n lastenoikeuksien yleissopimukseen sekä ILOn perusoikeussopimuksiin. Toi-sin kuin yritysten omat eettiset ohjeet standardi edellyttää ulkopuolistatarkastusta. Suomessa Teollisuus ja Työnantajat on julkaissut ohjekirja-sen yritysten yhteiskuntavastuusta.

Ammattiyhdistysliikkeen kannalta OECD:n monikansallisten yritystenkäyttäytymissäännöstöt ovat erityisen tärkeitä työkaluja. OECD:n vuon-na 1976 hyväksytty ja vuonna 2000 uudistettu säännöstö on kaikkien teol-lisuusmaiden hallitusten hyväksymä yhteinen suositus monikansallisilleyrityksille. Sen valvonnassa ovat mukana myös ammattiyhdistysliike jatyönantajat. OECD:n käyttäytymissääntöjä tunnetaan kuitenkin heikos-ti, vaikka puhdas maine on myös yritysten oma etu silloin, kun ne mielivättoimia menestyvinä yrityksinä.

Uudistuksen myötä suositukseen on otettu mukaan kaikki ILOn perus-oikeudet, ja siinä korostetaan, että yrityksetkin ovat vastuussa ihmisoi-keuksien kunnioittamisesta. Yritysten edellytetään noudattavan säännös-töä kaikkialla, missä toimivat, ja myös vaikuttavan liikekumppaneihinsa,esim. alihankkijoihin, jotta nekin noudattaisivat suosituksen määräyk-siä.

2.7 Kansalaisten Eurooppa

2.7.1 Sosiaalista ja poliittista unionia vahvistettava

SAK ja muut palkansaajakeskusjärjestöt tukivat Suomen jäsenyyttä Eu-roopan unionissa sekä talous- ja rahaliitto Emussa. Maamme työllisyys-ja talouskehitys on ollut jäsenyyden aikana myönteistä. Osallistumallayhteiseen päätöksentekoon Suomi on paremmin voinut vaikuttaa kokomaanosan tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin. Euroopan unionissa onvakiintumassa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja neuvottelu-järjestelmä, joka takaa ammattiyhdistysliikkeelle vaikutusvaltaa työnte-kijöiden kannalta tärkeissä asioissa.

EU:n tulevaisuutta koskevaan keskusteluun ay-liikkeen pitää tuoda omatnäkemyksensä. Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön EAY:n edustaja-kokous Helsingissä vuonna 1999 asetti tavoitteeksi vahvan jatoimintakykyisen, koko maanosan yhdistävän EU:n rakentamisen. Uni-onin on oltava avoin ja demokraattinen ja toiminnallaan ansaita kansa-laisten luottamus. EU:ssa tulee rakentaa kansalaisten Eurooppaa. Unio-

2.5 Työelämän perusoikeudet maailmankaupan

pelisääntöihin

Kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi vuonna 1998 työelämän perus-oikeuksien julistuksen. Se antaa hyvän pohjan kamppailulle työntekijöi-den oikeuksien ja oikeudenmukaisemman maailmankaupan puolesta.Työelämän perusoikeudet ovat järjestäytymis- ja työehtosopimusoikeus,pakkotyön kielto, lapsityövoiman kielto ja kaikenlaisen syrjinnän kielto.Kaikkien maiden tulee sitoutua noudattamaan työelämän perusoikeuksia.

Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen keskeinen tavoite on vaikuttaakansainvälisen kaupan pelisääntöihin. Maailmankaupassa tarvitaan paitsireilua ja vapaata kilpailua myös luontoa ja työntekijöitä suojaavia sitoviakansainvälisiä sääntöjä. Pelisääntöihin on sisällytettävä ILOssa määritel-lyt työntekijöiden perusoikeudet. Niiden polkeminen on vapaatuotanto-vyöhykkeillä, mukavuuslippulaivastoissa ja harmaassa, epävirallisessataloudessa estettävä. Palvelukaupan vapauttaminen ei saa johtaa yksioi-koiseen pakkokilpailuttamiseen tai halvimman hinnan politiikkaan.

Vapaakauppaan sisältyvien ongelmien ratkaisu ei ole se, että Maailmankauppajärjestö WTO romutetaan, vaan sen toimintaa on muutettava jatehostettava. WTO:sta voisi tulla se kansainvälinen elin, joka yhdessäMaailmanpankkiryhmän kanssa tehokkaimmin hallitsee ja ohjaaglobalisaatiota. Mahdollisuutta muuttaa WTO:n sääntöjä rajoittaa kui-tenkin päätöksenteon nykyinen yksimielisyysvaatimus ja se, että sieltäpuuttuu säännöllinen konsultaatiomenettely kansainvälisen ay-liikkeenkanssa.

2.6 Yrityksille yhteiskuntavastuu

Poliittisen ohjauksen ja sääntelyn lisäksi ammattiyhdistysliikkeen tuleevaikuttaa myös monikansallisten yritysten käyttäytymiseen. Monikan-salliset yritykset pitävät tarkkaa huolta maineestaan. Huono käyttäyty-minen voi johtaa siihen, että yrityskuva kärsii ja myynti laskee. Siksi nekuuntelevat herkästi kuluttajien ja sijoittajien vaatimuksia, ja ammatti-yhdistysliike voi vaikuttaa molempiin, kuten maailmanlaajuisessalapsityövoimakampanjassa on tehty.

Kuluttajien ja sijoittajien vaatimusten seurauksena monet suuryrityksetovatkin ottaneet käyttöön yrityskohtaisia eettisiä sääntöjä. Monessa ta-pauksessa näin on käynyt ammattiyhdistysliikkeen painostuksesta taialakohtaisen eurooppalaisen työmarkkinavuoropuhelun tuloksena.

16 17

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

2.7.2 Itälaajentumisessa tarvitaan siirtymäaikoja

Euroopan unionin laajentuminen on kannatettavaa ja välttämätöntä de-mokratian sekä Euroopan rauhan ja vakauden turvaamiseksi sekä maan-osamme kahtiajaon poistamiseksi. Laajentuminen vahvistaa EU:n ase-maa maailmassa ja lisää kansalaisten hyvinvointia. Taloudelliset ja sosi-aaliset erot ehdokasmaiden ja nykyisten EU-maiden välillä ovat kuiten-kin suuria, ja kestää vielä pitkään, ennen kuin ne saadaan kurottua um-peen.

Ehdokasmaiden on kyettävä täyttämään jäsenyyden ehdot sekä lainsää-dännössä että käytännössä. Kööpenhaminan kriteerit demokratiasta,markkinataloudesta ja unionin säännöstön sekä politiikkojen toimeen-panosta ovat velvoittavia. Unionin on autettava ehdokasmaita jäsenyys-kelpoisuuden saavuttamisessa.

Työelämän pelisäännöt ovat olennainen osa kansalaisyhteiskunnan ke-hittymistä ehdokasmaissa ja niiden suhdetta unioniin. Työmarkkinoidenjärjestäytymisaste ja kolmikantayhteistyö on useissa ehdokasmaissa heik-koa. EU:n tulee jäsenyysneuvotteluissa edellyttää ja edistää hyvientyömarkkinakäytäntöjen vakiintumista ehdokasmaissa.

On tärkeää, että laajentuminen toteutetaan hallitusti ja niin, että siitä hyö-tyvät sekä uudet että vanhat jäsenmaat. Laajentuminen ei saa luoda kil-pailun vääristymiä, kiihdyttää verokilpailua eikä aiheuttaa sosiaalitur-van tai ympäristönsuojelun tason heikentymistä. Laajentuminenkin edel-lyttää, että EU:n päätösvaltaa ja yhteistyötä lisätään erityisesti verotuk-sen vähimmäistasojen säätämiseksi.

Ehdokasmaat ovat esittämässä huomattavan joukon siirtymäaikoja, jottahallittu sopeutuminen olisi mahdollista. Myös nykyisille jäsenmaille voisivarsinkin raja-alueilla aiheutua liian suurten elintaso- ja palkkaerojen takiahäiriötä työmarkkinoilla, mikäli työvoiman ja palveluiden vapaa liikku-vuus toteutettaisiin yhtäkkisesti.

Unionin ja Suomen tulee edellyttää työvoiman vapaalle liikkuvuudelleriittäviä siirtymäaikoja. Sama koskee myös palvelujen vapaata liikku-vuutta, kuten alihankintojen ja työvoiman vuokrauksen sekä kuljetus- jahenkilöliikenteen palveluiden liikkuvuutta. Siirtymäaikoja puoltaa se,että jäsenmaiden ja hakijamaiden väliset erot ovat oleellisesti suurempiakuin esimerkiksi silloin, kun Espanja ja Portugali tulivat jäseniksi � jol-loin myös käytettiin siirtymäaikoja. Eräissä ehdokasmaissa on Suomea-kin huonompi väestökehitys. Hallittu siirtymävaihe on ehdokasmaiden-kin etu, sillä �aivovuodolla� ei pidä aiheuttaa niiden kehittymiselle va-hinkoa.

nin pitää keskittyä olennaisiin hyvinvointia, työllisyyttä, turvallisuuttaja ympäristöä koskettaviin tehtäviin. Sisämarkkinoita sekä talous- ja raha-liittoa on täydennettävä tiivistämällä sosiaalista ja poliittista unionia.

Globalisaation oloissa eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvoi-hin tukeutuva unioni voi muodostaa vastapainon markkinavoimille jaYhdysvaltojen yksipuolisille tavoitteille. EU:n tulee toimia edelläkävijä-nä oikeudenmukaisten maailmankaupan pelisääntöjen ja tehokkaidenympäristönormien luomisessa, ja lisäksi sen tulee edistää laajentumallasolidaarisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamista koko maan-osassa.

Pohjoisen ulottuvuuden politiikalla unionin tulee edesauttaa demokra-tian, oikeusvaltion ja toimivan, myös sosiaaliset näkökohdat huomioivanmarkkinatalouden vakiintumista Venäjällä. Lähivuosina voi olla huomat-tavaa taloudellistakin merkitystä sillä, että kaupan ja energia-alan yh-teistyö kehittyy unionin ja Venäjän välillä, ja myös Suomi voi hyötyä täs-tä.

Euroopan unionin rakenteita ja päätöksentekoa on muutettu viimeksiAmsterdamin (1997) ja Nizzan (2000) sopimuksilla. Amsterdamin sopi-muksen työllisyysluku on sittemmin velvoittanut EU:n jäsenmaat vuo-sittain raportoimaan kolmikantaisen valmistelun pohjalta työllisyys-kehityksestä kussakin jäsenmaassa. Vaikka työllisyys on parantunut,paljon on vielä tehtävää erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja siitä joh-tuvan syrjäytymisen voittamiseksi.

Nizzan huippukokouksessa hyväksyttiin Euroopan kansalaistenperusoikeuskirja. Siihen on kirjattu keskeiset oikeudet ja vapaudet, mu-kaan lukien ammattiyhdistys- ja lakko-oikeus. On välttämätöntä, ettäasiakirjasta tehdään jatkossa myös juridisesti sitova, kuten unionin Eu-rooppa-tason työmarkkinaneuvottelut mahdollistava EU:n sosiaalipöytä-kirja ja Euroopan Neuvoston sosiaalinen peruskirja. Nizzassa tehtiin myöslaajentumisen kannalta välttämättömät muutokset unioninperussopimuksiin.

Unionin tulevaisuudesta tulee aloittaa avoin keskustelu, sillä ensi sijassahallitusten väliseen yhteistyöhön nojaava unioni ei riittävästi enää kyke-ne vastaaman kansalaisten odotuksiin eikä tulevaisuuden haasteisiin.Kansallinen itsekkyys estää liian usein unionin toimintakyvyn ja tarpeel-lisen päätöksenteon. EU:n perustuslain laatiminen tarjoaisi mahdollisuu-den yksinkertaistaa unionin päätöksentekoa ja selkiyttää sen toimi-valtuuksia. On tarpeen määritellä osittain uudelleen, mikä on viisaintapäättää unionitasolla ja mitkä asiat taas parhaiten hoituvat kansallisellaja paikallisella tasolla.

18 19

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

2.7.2 Itälaajentumisessa tarvitaan siirtymäaikoja

Euroopan unionin laajentuminen on kannatettavaa ja välttämätöntä de-mokratian sekä Euroopan rauhan ja vakauden turvaamiseksi sekä maan-osamme kahtiajaon poistamiseksi. Laajentuminen vahvistaa EU:n ase-maa maailmassa ja lisää kansalaisten hyvinvointia. Taloudelliset ja sosi-aaliset erot ehdokasmaiden ja nykyisten EU-maiden välillä ovat kuiten-kin suuria, ja kestää vielä pitkään, ennen kuin ne saadaan kurottua um-peen.

Ehdokasmaiden on kyettävä täyttämään jäsenyyden ehdot sekä lainsää-dännössä että käytännössä. Kööpenhaminan kriteerit demokratiasta,markkinataloudesta ja unionin säännöstön sekä politiikkojen toimeen-panosta ovat velvoittavia. Unionin on autettava ehdokasmaita jäsenyys-kelpoisuuden saavuttamisessa.

Työelämän pelisäännöt ovat olennainen osa kansalaisyhteiskunnan ke-hittymistä ehdokasmaissa ja niiden suhdetta unioniin. Työmarkkinoidenjärjestäytymisaste ja kolmikantayhteistyö on useissa ehdokasmaissa heik-koa. EU:n tulee jäsenyysneuvotteluissa edellyttää ja edistää hyvientyömarkkinakäytäntöjen vakiintumista ehdokasmaissa.

On tärkeää, että laajentuminen toteutetaan hallitusti ja niin, että siitä hyö-tyvät sekä uudet että vanhat jäsenmaat. Laajentuminen ei saa luoda kil-pailun vääristymiä, kiihdyttää verokilpailua eikä aiheuttaa sosiaalitur-van tai ympäristönsuojelun tason heikentymistä. Laajentuminenkin edel-lyttää, että EU:n päätösvaltaa ja yhteistyötä lisätään erityisesti verotuk-sen vähimmäistasojen säätämiseksi.

Ehdokasmaat ovat esittämässä huomattavan joukon siirtymäaikoja, jottahallittu sopeutuminen olisi mahdollista. Myös nykyisille jäsenmaille voisivarsinkin raja-alueilla aiheutua liian suurten elintaso- ja palkkaerojen takiahäiriötä työmarkkinoilla, mikäli työvoiman ja palveluiden vapaa liikku-vuus toteutettaisiin yhtäkkisesti.

Unionin ja Suomen tulee edellyttää työvoiman vapaalle liikkuvuudelleriittäviä siirtymäaikoja. Sama koskee myös palvelujen vapaata liikku-vuutta, kuten alihankintojen ja työvoiman vuokrauksen sekä kuljetus- jahenkilöliikenteen palveluiden liikkuvuutta. Siirtymäaikoja puoltaa se,että jäsenmaiden ja hakijamaiden väliset erot ovat oleellisesti suurempiakuin esimerkiksi silloin, kun Espanja ja Portugali tulivat jäseniksi � jol-loin myös käytettiin siirtymäaikoja. Eräissä ehdokasmaissa on Suomea-kin huonompi väestökehitys. Hallittu siirtymävaihe on ehdokasmaiden-kin etu, sillä �aivovuodolla� ei pidä aiheuttaa niiden kehittymiselle va-hinkoa.

nin pitää keskittyä olennaisiin hyvinvointia, työllisyyttä, turvallisuuttaja ympäristöä koskettaviin tehtäviin. Sisämarkkinoita sekä talous- ja raha-liittoa on täydennettävä tiivistämällä sosiaalista ja poliittista unionia.

Globalisaation oloissa eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvoi-hin tukeutuva unioni voi muodostaa vastapainon markkinavoimille jaYhdysvaltojen yksipuolisille tavoitteille. EU:n tulee toimia edelläkävijä-nä oikeudenmukaisten maailmankaupan pelisääntöjen ja tehokkaidenympäristönormien luomisessa, ja lisäksi sen tulee edistää laajentumallasolidaarisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamista koko maan-osassa.

Pohjoisen ulottuvuuden politiikalla unionin tulee edesauttaa demokra-tian, oikeusvaltion ja toimivan, myös sosiaaliset näkökohdat huomioivanmarkkinatalouden vakiintumista Venäjällä. Lähivuosina voi olla huomat-tavaa taloudellistakin merkitystä sillä, että kaupan ja energia-alan yh-teistyö kehittyy unionin ja Venäjän välillä, ja myös Suomi voi hyötyä täs-tä.

Euroopan unionin rakenteita ja päätöksentekoa on muutettu viimeksiAmsterdamin (1997) ja Nizzan (2000) sopimuksilla. Amsterdamin sopi-muksen työllisyysluku on sittemmin velvoittanut EU:n jäsenmaat vuo-sittain raportoimaan kolmikantaisen valmistelun pohjalta työllisyys-kehityksestä kussakin jäsenmaassa. Vaikka työllisyys on parantunut,paljon on vielä tehtävää erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja siitä joh-tuvan syrjäytymisen voittamiseksi.

Nizzan huippukokouksessa hyväksyttiin Euroopan kansalaistenperusoikeuskirja. Siihen on kirjattu keskeiset oikeudet ja vapaudet, mu-kaan lukien ammattiyhdistys- ja lakko-oikeus. On välttämätöntä, ettäasiakirjasta tehdään jatkossa myös juridisesti sitova, kuten unionin Eu-rooppa-tason työmarkkinaneuvottelut mahdollistava EU:n sosiaalipöytä-kirja ja Euroopan Neuvoston sosiaalinen peruskirja. Nizzassa tehtiin myöslaajentumisen kannalta välttämättömät muutokset unioninperussopimuksiin.

Unionin tulevaisuudesta tulee aloittaa avoin keskustelu, sillä ensi sijassahallitusten väliseen yhteistyöhön nojaava unioni ei riittävästi enää kyke-ne vastaaman kansalaisten odotuksiin eikä tulevaisuuden haasteisiin.Kansallinen itsekkyys estää liian usein unionin toimintakyvyn ja tarpeel-lisen päätöksenteon. EU:n perustuslain laatiminen tarjoaisi mahdollisuu-den yksinkertaistaa unionin päätöksentekoa ja selkiyttää sen toimi-valtuuksia. On tarpeen määritellä osittain uudelleen, mikä on viisaintapäättää unionitasolla ja mitkä asiat taas parhaiten hoituvat kansallisellaja paikallisella tasolla.

18 19

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Kansainvälisessä toiminnassa palkansaajakeskusjärjestöt ovat tehneet hy-vää yhteistyötä. Yhteinen KEY-projekti ja toimisto Brysselissä on hyö-dyllinen tiedonkulun kannalta, ja sen toimintaedellytyksiä tulee vahvis-taa. Se parantaa edunvalvonnan edellytyksiä sekä kotimaassa että EU-tasolla. SAK on valmis edelleen tiivistämään palkansaajakeskusjärjestöjenyhteistyötä kansainvälisessä edunvalvonnassa.

Lähialueiden maissa ay-liikkeellä ei ole paljoakaan kokemusta työnteki-jöiden etujen puolustamisesta markkinatalouden oloissa, ja siellä järjes-täytyminen on vaikeaa ja ay-järjestöjen talous heikkoa. Ay-liikkeen vah-vistaminen on tärkeä edellytys työmarkkinoiden vakaudelle ja Itämerentalousalueen menestykselle. Siksi lähivuosien kansainvälisen toiminnanpainopiste on edistää yhteistyötä ja ammattiyhdistystoimintaa Virossa,Latviassa ja Liettuassa sekä Puolassa ja Luoteis-Venäjällä. SAK osallis-tuu myös aktiivisesti pohjoisten alueiden ay-neuvoston työhön � tämäonkin yksi EAY:n virallisista rajat ylittävän yhteistyön foorumeista.

2.9 SAK:n edustajakokouksen kansainvälisen

edunvalvonnan linjaukset

Keskinäinen riippuvuus kasvaa

Globaalien markkinavoimien vastapainoksi tarvitaan ylikansallisia de-mokraattisia ohjausmekanismeja.

Ammattiyhdistysliikkeen kansainvälistä verkostoitumista ja yhteistyötämuun kansalaisyhteiskunnan kanssa on vahvistettava sekä kotimaassaettä kansainvälisesti.

Euroopan unionia ja muita alueellisia toimijoita sekä YK-järjestelmää onmuutettava ja kehitettävä niin, että ne kykenevät vastaamaan nykyistäparemmin globalisaation haasteeseen.

Maailman Pankin, Kansainvälisen Valuuttarahaston ja Maailman Kauppa-järjestön on otettava huomioon työntekijöiden taloudelliset ja sosiaalisetperusoikeudet, ja niiden on toimittava nykyistä avoimemmin ja demo-kraattisesti.

Ulkomaisen työvoiman väärinkäytöstapaukset ovat lisääntyneet jo nyt,ja työlupaehtojen noudattamisen valvonta ei toimi asianmukaisesti. Lain-säädännön ja valvonnan porsaanreikiä käytetään myös suoranaisesti ri-kolliseen toimintaan harmaan talouden piirissä. Ulkomaalaisten työ-ehtojen valvontaa on tehostettava. Valvonnan tehostamista varten ontyösuojeluviranomaisilla oltava asianmukaiset voimavarat ja valtuudetja myös luottamushenkilöille on annettava lakiin perustuva mahdolli-suus osallistua valvontaan.

Suomenkin työmarkkinoille tulee lähivuosina lisää ulkomaalaisia työn-tekijöitä ja asiantuntijoita. Siksi ammattiyhdistysliikkeen on varaudutta-va entistä paremmin puolustamaan myös ulkomaalaisten työntekijöidenetuja ja oikeuksia sekä järjestämään heitä ammattiliittojen jäseniksi.

2.8 Kansainvälisen ay-yhteistyön merkitys kasvaa

Ammattiyhdistysliike on aina perustamisestaan asti ollut ja on kansain-välistä. SAK on 1950-luvulta alkaen osallistunut Vapaiden Ammattiyh-distysten Kansainvälisen Liiton VAKL:n toimintaan � VAKL:n jäsenmääräon nousussa kaikissa maanosissa. Venäjän ammattiyhdistysliikkeen jä-senyyden myötä maailman ammattiyhdistysliike eheytyy ja sen merki-tys vahvistuu. VAKL ja sen johtama työntekijäryhmä ILOssa tarjoaasuomalaisellekin ammattiyhdistysliikkeelle tärkeimmän maailmanlaajui-sen vaikutuskanavan työelämän asioissa.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on tärkein vaikutus- jayhteistyökanava. SAK toimii järjestössä aktiivisesti ja tukee sen toimin-taedellytysten vahvistamista, sillä Eurooppa-tason edunvalvonta on ar-kipäivää ja täysin välttämätöntä. Virallinen asema sopijaosapuolena eu-rooppalaisessa vuoropuhelu- ja neuvottelujärjestelmässä korostaa enti-sestään EAY:n merkitystä.

Pohjoismaisella yhteistyöllä on merkityksellinen paikkansatyömarkkinastrategioita laadittaessa ja hyvinvointiyhteiskuntaapuolustettaessa. Suuret yritysfuusiot Pohjoismaissa korostavat ay-yhteistyönkin tarvetta ja vaativat valppautta. SAK:n yhteistyöfoorumiPohjolassa on Pohjolan Ammatillinen Yhteisjärjestö PAY.

Useimmat SAK:n jäsenliitot osallistuvat aktiivisesti oman ammatti-alakohtaisen kansainvälisen ammattiyhdistyssihteeristönsä työhön. Näilläsihteeristöillä onkin koko ajan suurempi merkitys kansainvälisessä jaEurooppa-tason edunvalvonnassa.

20 21

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Kansainvälisessä toiminnassa palkansaajakeskusjärjestöt ovat tehneet hy-vää yhteistyötä. Yhteinen KEY-projekti ja toimisto Brysselissä on hyö-dyllinen tiedonkulun kannalta, ja sen toimintaedellytyksiä tulee vahvis-taa. Se parantaa edunvalvonnan edellytyksiä sekä kotimaassa että EU-tasolla. SAK on valmis edelleen tiivistämään palkansaajakeskusjärjestöjenyhteistyötä kansainvälisessä edunvalvonnassa.

Lähialueiden maissa ay-liikkeellä ei ole paljoakaan kokemusta työnteki-jöiden etujen puolustamisesta markkinatalouden oloissa, ja siellä järjes-täytyminen on vaikeaa ja ay-järjestöjen talous heikkoa. Ay-liikkeen vah-vistaminen on tärkeä edellytys työmarkkinoiden vakaudelle ja Itämerentalousalueen menestykselle. Siksi lähivuosien kansainvälisen toiminnanpainopiste on edistää yhteistyötä ja ammattiyhdistystoimintaa Virossa,Latviassa ja Liettuassa sekä Puolassa ja Luoteis-Venäjällä. SAK osallis-tuu myös aktiivisesti pohjoisten alueiden ay-neuvoston työhön � tämäonkin yksi EAY:n virallisista rajat ylittävän yhteistyön foorumeista.

2.9 SAK:n edustajakokouksen kansainvälisen

edunvalvonnan linjaukset

Keskinäinen riippuvuus kasvaa

Globaalien markkinavoimien vastapainoksi tarvitaan ylikansallisia de-mokraattisia ohjausmekanismeja.

Ammattiyhdistysliikkeen kansainvälistä verkostoitumista ja yhteistyötämuun kansalaisyhteiskunnan kanssa on vahvistettava sekä kotimaassaettä kansainvälisesti.

Euroopan unionia ja muita alueellisia toimijoita sekä YK-järjestelmää onmuutettava ja kehitettävä niin, että ne kykenevät vastaamaan nykyistäparemmin globalisaation haasteeseen.

Maailman Pankin, Kansainvälisen Valuuttarahaston ja Maailman Kauppa-järjestön on otettava huomioon työntekijöiden taloudelliset ja sosiaalisetperusoikeudet, ja niiden on toimittava nykyistä avoimemmin ja demo-kraattisesti.

Ulkomaisen työvoiman väärinkäytöstapaukset ovat lisääntyneet jo nyt,ja työlupaehtojen noudattamisen valvonta ei toimi asianmukaisesti. Lain-säädännön ja valvonnan porsaanreikiä käytetään myös suoranaisesti ri-kolliseen toimintaan harmaan talouden piirissä. Ulkomaalaisten työ-ehtojen valvontaa on tehostettava. Valvonnan tehostamista varten ontyösuojeluviranomaisilla oltava asianmukaiset voimavarat ja valtuudetja myös luottamushenkilöille on annettava lakiin perustuva mahdolli-suus osallistua valvontaan.

Suomenkin työmarkkinoille tulee lähivuosina lisää ulkomaalaisia työn-tekijöitä ja asiantuntijoita. Siksi ammattiyhdistysliikkeen on varaudutta-va entistä paremmin puolustamaan myös ulkomaalaisten työntekijöidenetuja ja oikeuksia sekä järjestämään heitä ammattiliittojen jäseniksi.

2.8 Kansainvälisen ay-yhteistyön merkitys kasvaa

Ammattiyhdistysliike on aina perustamisestaan asti ollut ja on kansain-välistä. SAK on 1950-luvulta alkaen osallistunut Vapaiden Ammattiyh-distysten Kansainvälisen Liiton VAKL:n toimintaan � VAKL:n jäsenmääräon nousussa kaikissa maanosissa. Venäjän ammattiyhdistysliikkeen jä-senyyden myötä maailman ammattiyhdistysliike eheytyy ja sen merki-tys vahvistuu. VAKL ja sen johtama työntekijäryhmä ILOssa tarjoaasuomalaisellekin ammattiyhdistysliikkeelle tärkeimmän maailmanlaajui-sen vaikutuskanavan työelämän asioissa.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on tärkein vaikutus- jayhteistyökanava. SAK toimii järjestössä aktiivisesti ja tukee sen toimin-taedellytysten vahvistamista, sillä Eurooppa-tason edunvalvonta on ar-kipäivää ja täysin välttämätöntä. Virallinen asema sopijaosapuolena eu-rooppalaisessa vuoropuhelu- ja neuvottelujärjestelmässä korostaa enti-sestään EAY:n merkitystä.

Pohjoismaisella yhteistyöllä on merkityksellinen paikkansatyömarkkinastrategioita laadittaessa ja hyvinvointiyhteiskuntaapuolustettaessa. Suuret yritysfuusiot Pohjoismaissa korostavat ay-yhteistyönkin tarvetta ja vaativat valppautta. SAK:n yhteistyöfoorumiPohjolassa on Pohjolan Ammatillinen Yhteisjärjestö PAY.

Useimmat SAK:n jäsenliitot osallistuvat aktiivisesti oman ammatti-alakohtaisen kansainvälisen ammattiyhdistyssihteeristönsä työhön. Näilläsihteeristöillä onkin koko ajan suurempi merkitys kansainvälisessä jaEurooppa-tason edunvalvonnassa.

20 21

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Yrityksille yhteiskuntavastuu

Osana kansainvälistä, eurooppalaista ja pohjoismaista ammattiyhdistys-liikettä SAK:n on vaikutettava siihen, että suomalaiset suuryritykset jarahoituslaitokset kaikessa toiminnassaan ottavat huomioon OECD:n suo-situksen käyttäytymissäännöistä ja toimivat eettisesti sekä yhteiskun-nallisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Suomen hallituksen on toimittava aktiivisemmin työelämän perusoikeuk-sien ja sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi kaikissa kauppa-neuvotteluissa ja virallisten vierailujen yhteydessä. Hallituksen tuleevarmistaa, että OECD:n käyttäytymissäännöstöä noudatetaan paitsi val-tionyhtiöissä ja valtion osakkuusyrityksissä myös julkisissa hankinnoissa,vientitakuissa ja vientiluotoissa sekä kehitysavussa. Vientitakuulakiin onotettava mukaan sosiaalisen vastuun periaate.

SAK vaatii eettisesti kestävää sijoituspolitiikkaa kaikilta eläkeyhtiöiltä janiiltä rahastoilta, joissa on työntekijöiden varoja.

Sosiaalista ja poliittista unionia vahvistettava

Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava, ja unioninpoliittista toimintakykyä on lisättävä päätöksentekoa tehostamalla.

Unionin pitää toimia avoimesti ja demokraattisesti ja keskittyä toimin-nassaan kansalaisten kannalta olennaisiin asioihin, kuten työllisyydenedistämiseen, rikollisuuden torjuntaan ja ympäristön suojeluun.

EU:n perusoikeuskirjasta tulee tehdä juridisesti sitova, unionin päätök-sentekoa pitää yksinkertaistaa sekä unionin ja jäsenvaltioiden välisiätoimintavaltuuksia on selkiytettävä.

Eurooppalaista työmarkkinaosapuolten neuvottelu- ja keskusteluyhte-yttä on kehitettävä edelleen olennaisena osana eurooppalaistayhteiskuntamallia.

Itälaajentumisessa tarvitaan siirtymäaikoja

SAK tukee EU:n itälaajentumista, koska sen avulla edistetään vakautta jahyvinvointia koko Euroopassa.

Sekä unionin että kansainvälisen ja Suomen ay-liikkeen on tuettava hakija-maiden sopimus- ja työmarkkinajärjestelmien kehittymistä kohti euroop-palaista käytäntöä.

Köyhyys edelleen suurin ongelma

Maailmankaupalle on luotava reilut pelisäännöt, ja monikansalliset yh-tiöt on velvoittava noudattamaan niitä.

Köyhimpien maiden lainat on annettava anteeksi, ja Suomen kehitys-yhteistyömäärärahoja on pikaisesti lisättävä ja niitä on suunnattava en-tistä enemmän köyhimpien maiden hyväksi.

Ihmiskauppaa, pakkotyötä sekä lasten ja naisten hyväksikäyttöä on es-tettävä tehokkaalla kansainvälisellä yhteistyöllä mm. ILOn toimesta.

SASKia on kehitettävä koko ammattiyhdistysliikkeen yhteiseksisolidaarisuusjärjestöksi.

Kasvihuoneilmiö pysäytettävä

Myös ammattiyhdistysliikkeen on annettava panoksensa kansainvälis-ten ympäristösopimusten toimeenpanoon ja globaalin ympäristönsuoje-lun tehostamiseen.

Kriisien ennaltaehkäisy ja hallinta tärkeää

YK:n ja EU:n kykyä ehkäistä kriisejä jo ennalta on lisättävä, jotta konflik-tien puhkeaminen sodiksi voitaisiin välttää.

Siviilikriisinhallintaan ja kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen konflikti-alueilla on luotava paremmat edellytykset. Ay-liikkeellä on tärkeä roolitalouksien jälleenrakentamisessa, demokratian vakiinnuttamisessa jakansainvälisten avustusohjelmien toimeenpanossa.

Työelämän perusoikeudet maailmankaupan pelisääntöihin

Maailman ammattiyhdistysliikkeelle on avattava suora vaikutuskanavaWTO:n ja Maailmanpankkiryhmän toimintaan.

ILOn toimintaa työelämän perusoikeuksien puolesta on kaikin puolintuettava ja tehostettava.

Oikeudenmukaisuuden ja reilun kaupan periaatteet (sosiaaliklausuuli)on sisällytettävä maailmankaupan ja WTO:n pelisääntöihin.

22 23

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Yrityksille yhteiskuntavastuu

Osana kansainvälistä, eurooppalaista ja pohjoismaista ammattiyhdistys-liikettä SAK:n on vaikutettava siihen, että suomalaiset suuryritykset jarahoituslaitokset kaikessa toiminnassaan ottavat huomioon OECD:n suo-situksen käyttäytymissäännöistä ja toimivat eettisesti sekä yhteiskun-nallisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Suomen hallituksen on toimittava aktiivisemmin työelämän perusoikeuk-sien ja sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi kaikissa kauppa-neuvotteluissa ja virallisten vierailujen yhteydessä. Hallituksen tuleevarmistaa, että OECD:n käyttäytymissäännöstöä noudatetaan paitsi val-tionyhtiöissä ja valtion osakkuusyrityksissä myös julkisissa hankinnoissa,vientitakuissa ja vientiluotoissa sekä kehitysavussa. Vientitakuulakiin onotettava mukaan sosiaalisen vastuun periaate.

SAK vaatii eettisesti kestävää sijoituspolitiikkaa kaikilta eläkeyhtiöiltä janiiltä rahastoilta, joissa on työntekijöiden varoja.

Sosiaalista ja poliittista unionia vahvistettava

Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava, ja unioninpoliittista toimintakykyä on lisättävä päätöksentekoa tehostamalla.

Unionin pitää toimia avoimesti ja demokraattisesti ja keskittyä toimin-nassaan kansalaisten kannalta olennaisiin asioihin, kuten työllisyydenedistämiseen, rikollisuuden torjuntaan ja ympäristön suojeluun.

EU:n perusoikeuskirjasta tulee tehdä juridisesti sitova, unionin päätök-sentekoa pitää yksinkertaistaa sekä unionin ja jäsenvaltioiden välisiätoimintavaltuuksia on selkiytettävä.

Eurooppalaista työmarkkinaosapuolten neuvottelu- ja keskusteluyhte-yttä on kehitettävä edelleen olennaisena osana eurooppalaistayhteiskuntamallia.

Itälaajentumisessa tarvitaan siirtymäaikoja

SAK tukee EU:n itälaajentumista, koska sen avulla edistetään vakautta jahyvinvointia koko Euroopassa.

Sekä unionin että kansainvälisen ja Suomen ay-liikkeen on tuettava hakija-maiden sopimus- ja työmarkkinajärjestelmien kehittymistä kohti euroop-palaista käytäntöä.

Köyhyys edelleen suurin ongelma

Maailmankaupalle on luotava reilut pelisäännöt, ja monikansalliset yh-tiöt on velvoittava noudattamaan niitä.

Köyhimpien maiden lainat on annettava anteeksi, ja Suomen kehitys-yhteistyömäärärahoja on pikaisesti lisättävä ja niitä on suunnattava en-tistä enemmän köyhimpien maiden hyväksi.

Ihmiskauppaa, pakkotyötä sekä lasten ja naisten hyväksikäyttöä on es-tettävä tehokkaalla kansainvälisellä yhteistyöllä mm. ILOn toimesta.

SASKia on kehitettävä koko ammattiyhdistysliikkeen yhteiseksisolidaarisuusjärjestöksi.

Kasvihuoneilmiö pysäytettävä

Myös ammattiyhdistysliikkeen on annettava panoksensa kansainvälis-ten ympäristösopimusten toimeenpanoon ja globaalin ympäristönsuoje-lun tehostamiseen.

Kriisien ennaltaehkäisy ja hallinta tärkeää

YK:n ja EU:n kykyä ehkäistä kriisejä jo ennalta on lisättävä, jotta konflik-tien puhkeaminen sodiksi voitaisiin välttää.

Siviilikriisinhallintaan ja kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen konflikti-alueilla on luotava paremmat edellytykset. Ay-liikkeellä on tärkeä roolitalouksien jälleenrakentamisessa, demokratian vakiinnuttamisessa jakansainvälisten avustusohjelmien toimeenpanossa.

Työelämän perusoikeudet maailmankaupan pelisääntöihin

Maailman ammattiyhdistysliikkeelle on avattava suora vaikutuskanavaWTO:n ja Maailmanpankkiryhmän toimintaan.

ILOn toimintaa työelämän perusoikeuksien puolesta on kaikin puolintuettava ja tehostettava.

Oikeudenmukaisuuden ja reilun kaupan periaatteet (sosiaaliklausuuli)on sisällytettävä maailmankaupan ja WTO:n pelisääntöihin.

22 23

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

3 Vahva talouskasvu hyvinvoinnin

perusta

3.1 Talous- ja tulopolitiikan suunta on ollut oikea

Teollisuustuotannon ja viennin siivittämänä Suomen kansantalous on kas-vanut poikkeuksellisen myönteisesti. Syvän laman jäljiltä työttömyys onsilti edelleen suurta ja alueelliset erot tuntuvia, mutta muutoin taloudentunnusluvut ovat kauttaaltaan positiivisia. Vahvasta kasvusta huolimat-ta inflaatio on pysynyt alhaisena öljyn ja heikon euron aiheuttamaa vuo-den 2000 nousupiikkiä lukuun ottamatta.

Työn tuottavuus ja kokonaistuotanto ovat kasvaneet useina vuosinakilpailijamaita enemmän. Ensimmäisen kerran sitten 1930-luvun Suomel-la on enemmän ulkomailta saatavia kuin sinne on velkaa. Kauppatase onrunsaasti ylijäämäinen. Ylijäämä ja ulkomaiset sijoitukset suomalaisyri-tysten osakkeisiin ovat viime vuosina tuoneet kansantalouteen satojamiljardeja uutta rahaa, ja se näkyy myös rajusti kasvaneina pääoma- jaoptiotuloina.

Vuonna 2001 kokonaistuotanto ylittää 800 miljardia markkaa. Maankokonaisvarallisuus arvioidaan noin 2 800 miljardiksi markaksi, ja kes-kimääräiset vuositulot henkeä kohti lähestyvät 150 000:ta markkaa. Tulon-lisäykset eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, sillä pääoma- ja optiotulojenseurauksena eniten ansaitsevan kymmenyksen osuus kansantulon ka-kusta on lisääntynyt muita selvästi enemmän. Pitkäaikaistyöttömyys jasiihen liittyvä syrjäytyminen ja köyhyys sekä alueellinen eriarvoisuusovat ongelmia, joihin on tartuttava entistä ponnekkaammin.

Laman alkaessa 1990-luvun alussa teollisuustuotannon ja viennin osuuskansantuotteesta oli pudonnut viidesosaan. 2000-luvulle tultaessa vien-nin osuus on jo yli 40 % ja myös teollisuustuotannon osuus on merkittä-västi noussut. Avautuneilla maailmanmarkkinoilla Suomi on menesty-nyt erittäin hyvin, ja ratkaisevan panoksen tähän on antanut sähkö-tekninen ja elektroniikkateollisuus. Hyvä koulutus- ja osaamispohja sekäpanostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat kantaneet hedelmää,josta on hyötynyt koko yhteiskunta.

Informaatio- ja telekommunikaatiosektorin ohella muutkin teollisuudenalat, kuten metsä- ja kemianteollisuus sekä perinteinen metalliteollisuusovat myös kansainvälistyneet ja menestyneet hyvin. Rakentamisessa ja

Jotta laajentuminen toteutetaan hallitusti myös työmarkkinoilla, tarvi-taan joustavia siirtymäaikoja työvoiman ja eräiden palveluiden vapaa-seen liikkuvuuteen, kuten työvoiman vuokraukseen.

Ulkomaalaisten työehtojen valvontaa on Suomessa parannettava, ja ay-liikkeelle on annettava viranomaisten ohella lisää valtuuksia valvonnantoteuttamiseen.

SAK:n ja sen jäsenliittojen on varauduttava ulkomaalaisten työntekijöi-den edunvalvontaan ja jäsenhankintaan. Työpaikoilla on edistettävä yh-dessä työnantajien kanssa suvaitsevaisuutta ennakkoluulojen ja rasisminkitkemiseksi.

Kansainvälisen ay-yhteistyön merkitys kasvaa

SAK toimii vastakin PAY:n, EAY:n ja VAKL:n aktiivisena jäsenenä sekäILOn työntekijäryhmässä.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyötä kansainvälisissä asioissa on tii-vistettävä, ja mm. KEY:n toimintaedellytyksiä on vahvistettava.

SAK pyrkii vahvistamaan ay-liikettä erityisesti Suomen lähialueilla Itä-meren talousalueen vakaiden työmarkkinoiden edistämiseksi. Suomen,Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden eurooppalaisen ay-neuvoston työlleon annettava täysi tuki. SAK:n on selvitettävä, missä määrin alueneuvosto-pohjalla voidaan ratkoa työmarkkinaongelmia Suomen ja Viron kesken.

24 25

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

3 Vahva talouskasvu hyvinvoinnin

perusta

3.1 Talous- ja tulopolitiikan suunta on ollut oikea

Teollisuustuotannon ja viennin siivittämänä Suomen kansantalous on kas-vanut poikkeuksellisen myönteisesti. Syvän laman jäljiltä työttömyys onsilti edelleen suurta ja alueelliset erot tuntuvia, mutta muutoin taloudentunnusluvut ovat kauttaaltaan positiivisia. Vahvasta kasvusta huolimat-ta inflaatio on pysynyt alhaisena öljyn ja heikon euron aiheuttamaa vuo-den 2000 nousupiikkiä lukuun ottamatta.

Työn tuottavuus ja kokonaistuotanto ovat kasvaneet useina vuosinakilpailijamaita enemmän. Ensimmäisen kerran sitten 1930-luvun Suomel-la on enemmän ulkomailta saatavia kuin sinne on velkaa. Kauppatase onrunsaasti ylijäämäinen. Ylijäämä ja ulkomaiset sijoitukset suomalaisyri-tysten osakkeisiin ovat viime vuosina tuoneet kansantalouteen satojamiljardeja uutta rahaa, ja se näkyy myös rajusti kasvaneina pääoma- jaoptiotuloina.

Vuonna 2001 kokonaistuotanto ylittää 800 miljardia markkaa. Maankokonaisvarallisuus arvioidaan noin 2 800 miljardiksi markaksi, ja kes-kimääräiset vuositulot henkeä kohti lähestyvät 150 000:ta markkaa. Tulon-lisäykset eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, sillä pääoma- ja optiotulojenseurauksena eniten ansaitsevan kymmenyksen osuus kansantulon ka-kusta on lisääntynyt muita selvästi enemmän. Pitkäaikaistyöttömyys jasiihen liittyvä syrjäytyminen ja köyhyys sekä alueellinen eriarvoisuusovat ongelmia, joihin on tartuttava entistä ponnekkaammin.

Laman alkaessa 1990-luvun alussa teollisuustuotannon ja viennin osuuskansantuotteesta oli pudonnut viidesosaan. 2000-luvulle tultaessa vien-nin osuus on jo yli 40 % ja myös teollisuustuotannon osuus on merkittä-västi noussut. Avautuneilla maailmanmarkkinoilla Suomi on menesty-nyt erittäin hyvin, ja ratkaisevan panoksen tähän on antanut sähkö-tekninen ja elektroniikkateollisuus. Hyvä koulutus- ja osaamispohja sekäpanostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat kantaneet hedelmää,josta on hyötynyt koko yhteiskunta.

Informaatio- ja telekommunikaatiosektorin ohella muutkin teollisuudenalat, kuten metsä- ja kemianteollisuus sekä perinteinen metalliteollisuusovat myös kansainvälistyneet ja menestyneet hyvin. Rakentamisessa ja

Jotta laajentuminen toteutetaan hallitusti myös työmarkkinoilla, tarvi-taan joustavia siirtymäaikoja työvoiman ja eräiden palveluiden vapaa-seen liikkuvuuteen, kuten työvoiman vuokraukseen.

Ulkomaalaisten työehtojen valvontaa on Suomessa parannettava, ja ay-liikkeelle on annettava viranomaisten ohella lisää valtuuksia valvonnantoteuttamiseen.

SAK:n ja sen jäsenliittojen on varauduttava ulkomaalaisten työntekijöi-den edunvalvontaan ja jäsenhankintaan. Työpaikoilla on edistettävä yh-dessä työnantajien kanssa suvaitsevaisuutta ennakkoluulojen ja rasisminkitkemiseksi.

Kansainvälisen ay-yhteistyön merkitys kasvaa

SAK toimii vastakin PAY:n, EAY:n ja VAKL:n aktiivisena jäsenenä sekäILOn työntekijäryhmässä.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyötä kansainvälisissä asioissa on tii-vistettävä, ja mm. KEY:n toimintaedellytyksiä on vahvistettava.

SAK pyrkii vahvistamaan ay-liikettä erityisesti Suomen lähialueilla Itä-meren talousalueen vakaiden työmarkkinoiden edistämiseksi. Suomen,Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden eurooppalaisen ay-neuvoston työlleon annettava täysi tuki. SAK:n on selvitettävä, missä määrin alueneuvosto-pohjalla voidaan ratkoa työmarkkinaongelmia Suomen ja Viron kesken.

24 25

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

paa enemmän. Lähtökohtana tulee olla se, että työ on parasta sosiaalitur-vaa ja toimivin lääke köyhyyteen.

Muun euroalueen talouskehityksellä Yhdysvaltojen talouden ohella onvaikutusta siihen, millaisena Suomen talouskasvu jatkuu. On tärkeää,että Euroopan Keskuspankin rahapolitiikka hintavakauden lisäksi tukeekasvua. Liian korkeilla koroilla ei saa vaarantaa suotuisaa työllisyyske-hitystä.

Euro-12-maiden talouspoliittista yhteistyötä ja koordinaatiota on tiivis-tettävä. Yhteisvaluutan arvo ja talouskasvu koko alueella tulee pyrkiäpitämään mahdollisimman vakaana. Siksi euromaiden on korkeasuhdan-teen vallitessa vähennettävä julkisen talouden alijäämiään ja parannetta-va muutoinkin talouksiensa kestävyyttä.

3.3 Puolet julkisen talouden ylijäämästä

velanmaksuun

Hyvän talouskehityksen ansiosta Suomen julkiseen talouteen on synty-nyt rakenteellinen yli viiden prosentin ylijäämä. Vaikka valtiontalousvuonna 2000 oli 26 miljardia ylijäämäinen, lamavelkaa on jäljellä edel-leen yli 370 miljardia markkaa eli noin 45 % kansantulosta. Myöshyvinvointipalvelujen kannalta tärkeä kuntatalous on vahvistunut mut-ta ei koko maassa.

Julkinen talous on vahvan kasvun oloissa pidettäväkin ylijäämäisenä, jottavoitaisiin varautua väestön ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin.Ne alkavat kasvaa viimeistään vuonna 2010. Varautuminen suhdanne-taantumaan puoltaa myös puskureiden keräämistä hyvinä aikoina.

Lähivuosien ja erityisesti vuoden 2003 hallitusohjelmaa koskeva suurikysymys on se, kuinka suuri osa ylijäämästä käytetään vuosittain velanlyhentämiseen ja kuinka suuri osa suunnataan verotuksen keventämi-seen, palvelujen ja etuuksien kehittämiseen tai tulevaisuusinvestointeihin.Kyseessä on aito valintatilanne, johon puolueiden, äänestäjien ja myösay-liikkeen on otettava kantaa.

Vahvan talouskasvun oloissa on perusteltua noudattaa varsin tiukkaafinanssipolitiikkaa eli lyhentää velkaa, koota rahastoja ja pidättäytyä suu-rista menonlisäyksistä. Vähintään puolet tulevien vuosienbudjettiylijäämästä on käytettävä valtionvelan lyhennyksiin, mikä pie-nentää myös korkomenoja pysyvästi. Valtion omaisuuden mahdollisiamyyntituottoja on velan lyhentämisen lisäksi osoitettava myös

palveluelinkeinoissa on syntynyt merkittävä määrä uusia työpaikkoja.Suomen kansantalous on monipuolistunut, eikä se ole enää niin riippu-vainen vain yhden toimialan pärjäämisestä. Maamme on suoritus- jakilpailukykyisempi sekä vauraampi kuin koskaan aikaisemmin. Osaa-miseen perustuvassa uudessa taloudessa Suomi on noussut maailmaneturivin valtioiden joukkoon.

Tulopoliittiset kokonaisratkaisut, Lipposen hallitusten talouspolitiikkasekä oikeat integraatioratkaisut olivat ne ratkaisevat edellytykset, joillalamasta noustiin ja kansantalous nostettiin vahvalle kasvu-uralle. Tär-kein saavutus oli, että vuosina 1995�2000 syntyi 263 000 uutta työpaik-kaa. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen rooli talouden ylös-rakentamisessa on ollut keskeinen � ja eräilta osin jopa ratkaiseva.

3.2 Tärkeintä varmistaa ripeä talouskasvu ja torjua

köyhyyttä

Lähivuosien talous- ja koko yhteiskuntapolitiikan tärkein tavoite on var-mistaa vahvan talouskasvun jatkuminen, jotta suotuisa työllisyys- jahyvinvointikehitys voisi jatkua. On pyrittävä tietoisesti nopeaan, vähin-tään 3,5 %:n vuosittaiseen talouskasvuun, ja inflaation pitäminen kuris-sa on kaikkien osapuolten vastuulla. Yhteisen rahan ja rahapolitiikanoloissa tulopolitiikka on aikaisempaa tärkeämpi kansallinen väline, jollavoidaan ohjata talouskehitystä ja hillitä inflaatiota. Euron käyttöönottoei saa merkitä hintojen nousua.

Kansantalouden reaalinen kilpailukyky ja tuottavuuskehitys on pidettä-vä korkealla tasolla, ja siksi on panostettava vielä enemmän tutkimuk-seen ja tuotekehittelyyn sekä henkilöstön laaja-alaiseen osaamiseen jaammattipätevyyteen. Talouspolitiikassa on varauduttava myös ulkoisis-ta syistä johtuvaan kasvun hidastumiseen ja taantumaan.

Yrittämisen ja riskinoton kannustaminen on perusteltua täystyöllisyy-den saavuttamiseksi. EU-maihin verrattuna varsinkin työllistävien pien-ja keskisuurten yritysten sekä perheyritysten määrä on Suomessa selväs-ti alle keskiarvon. Myös akateemisesti koulutettujen halukkuus ryhtyäyrittäjiksi on liian vähäinen. Yrittäjyyden edistäminen edellyttää sopimus-toiminnan kunnioittamista ja yritysten yhteiskunnallista vastuuta.

Veropolitiikalla on edelleenkin oikaistava tulonjaon vääristymiä.Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen avulla on määrätietoisestitorjuttava köyhyyttä ja syrjäytymistä, ja talouden kohentumisensynnyttämää pelivaraa on suunnattava köyhyyden torjuntaan aikaisem-

26 27

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

paa enemmän. Lähtökohtana tulee olla se, että työ on parasta sosiaalitur-vaa ja toimivin lääke köyhyyteen.

Muun euroalueen talouskehityksellä Yhdysvaltojen talouden ohella onvaikutusta siihen, millaisena Suomen talouskasvu jatkuu. On tärkeää,että Euroopan Keskuspankin rahapolitiikka hintavakauden lisäksi tukeekasvua. Liian korkeilla koroilla ei saa vaarantaa suotuisaa työllisyyske-hitystä.

Euro-12-maiden talouspoliittista yhteistyötä ja koordinaatiota on tiivis-tettävä. Yhteisvaluutan arvo ja talouskasvu koko alueella tulee pyrkiäpitämään mahdollisimman vakaana. Siksi euromaiden on korkeasuhdan-teen vallitessa vähennettävä julkisen talouden alijäämiään ja parannetta-va muutoinkin talouksiensa kestävyyttä.

3.3 Puolet julkisen talouden ylijäämästä

velanmaksuun

Hyvän talouskehityksen ansiosta Suomen julkiseen talouteen on synty-nyt rakenteellinen yli viiden prosentin ylijäämä. Vaikka valtiontalousvuonna 2000 oli 26 miljardia ylijäämäinen, lamavelkaa on jäljellä edel-leen yli 370 miljardia markkaa eli noin 45 % kansantulosta. Myöshyvinvointipalvelujen kannalta tärkeä kuntatalous on vahvistunut mut-ta ei koko maassa.

Julkinen talous on vahvan kasvun oloissa pidettäväkin ylijäämäisenä, jottavoitaisiin varautua väestön ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin.Ne alkavat kasvaa viimeistään vuonna 2010. Varautuminen suhdanne-taantumaan puoltaa myös puskureiden keräämistä hyvinä aikoina.

Lähivuosien ja erityisesti vuoden 2003 hallitusohjelmaa koskeva suurikysymys on se, kuinka suuri osa ylijäämästä käytetään vuosittain velanlyhentämiseen ja kuinka suuri osa suunnataan verotuksen keventämi-seen, palvelujen ja etuuksien kehittämiseen tai tulevaisuusinvestointeihin.Kyseessä on aito valintatilanne, johon puolueiden, äänestäjien ja myösay-liikkeen on otettava kantaa.

Vahvan talouskasvun oloissa on perusteltua noudattaa varsin tiukkaafinanssipolitiikkaa eli lyhentää velkaa, koota rahastoja ja pidättäytyä suu-rista menonlisäyksistä. Vähintään puolet tulevien vuosienbudjettiylijäämästä on käytettävä valtionvelan lyhennyksiin, mikä pie-nentää myös korkomenoja pysyvästi. Valtion omaisuuden mahdollisiamyyntituottoja on velan lyhentämisen lisäksi osoitettava myös

palveluelinkeinoissa on syntynyt merkittävä määrä uusia työpaikkoja.Suomen kansantalous on monipuolistunut, eikä se ole enää niin riippu-vainen vain yhden toimialan pärjäämisestä. Maamme on suoritus- jakilpailukykyisempi sekä vauraampi kuin koskaan aikaisemmin. Osaa-miseen perustuvassa uudessa taloudessa Suomi on noussut maailmaneturivin valtioiden joukkoon.

Tulopoliittiset kokonaisratkaisut, Lipposen hallitusten talouspolitiikkasekä oikeat integraatioratkaisut olivat ne ratkaisevat edellytykset, joillalamasta noustiin ja kansantalous nostettiin vahvalle kasvu-uralle. Tär-kein saavutus oli, että vuosina 1995�2000 syntyi 263 000 uutta työpaik-kaa. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen rooli talouden ylös-rakentamisessa on ollut keskeinen � ja eräilta osin jopa ratkaiseva.

3.2 Tärkeintä varmistaa ripeä talouskasvu ja torjua

köyhyyttä

Lähivuosien talous- ja koko yhteiskuntapolitiikan tärkein tavoite on var-mistaa vahvan talouskasvun jatkuminen, jotta suotuisa työllisyys- jahyvinvointikehitys voisi jatkua. On pyrittävä tietoisesti nopeaan, vähin-tään 3,5 %:n vuosittaiseen talouskasvuun, ja inflaation pitäminen kuris-sa on kaikkien osapuolten vastuulla. Yhteisen rahan ja rahapolitiikanoloissa tulopolitiikka on aikaisempaa tärkeämpi kansallinen väline, jollavoidaan ohjata talouskehitystä ja hillitä inflaatiota. Euron käyttöönottoei saa merkitä hintojen nousua.

Kansantalouden reaalinen kilpailukyky ja tuottavuuskehitys on pidettä-vä korkealla tasolla, ja siksi on panostettava vielä enemmän tutkimuk-seen ja tuotekehittelyyn sekä henkilöstön laaja-alaiseen osaamiseen jaammattipätevyyteen. Talouspolitiikassa on varauduttava myös ulkoisis-ta syistä johtuvaan kasvun hidastumiseen ja taantumaan.

Yrittämisen ja riskinoton kannustaminen on perusteltua täystyöllisyy-den saavuttamiseksi. EU-maihin verrattuna varsinkin työllistävien pien-ja keskisuurten yritysten sekä perheyritysten määrä on Suomessa selväs-ti alle keskiarvon. Myös akateemisesti koulutettujen halukkuus ryhtyäyrittäjiksi on liian vähäinen. Yrittäjyyden edistäminen edellyttää sopimus-toiminnan kunnioittamista ja yritysten yhteiskunnallista vastuuta.

Veropolitiikalla on edelleenkin oikaistava tulonjaon vääristymiä.Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen avulla on määrätietoisestitorjuttava köyhyyttä ja syrjäytymistä, ja talouden kohentumisensynnyttämää pelivaraa on suunnattava köyhyyden torjuntaan aikaisem-

26 27

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

rotuksen ansiotulovähennystä. Inflaatiotarkistukset on tehtävä vuosit-tain täysimääräisenä, ja kunnille on kompensoitava mahdolliset verotu-lojen menetykset.

Pääoma- , ympäristö- ja arvonlisäverotuksen vähimmäistasot on pyrittä-vä määrittelemään EU-tasolla keinottelun ja kilpailun vääristymien estä-miseksi. Euroon siirtyminen lisää kilpailua mm. korkotulojen verotuk-sessa. Sähköinen kaupankäynti ja palveluiden vapaa liikkuvuus voivatjohtaa haitalliseen verokilpailuun eri jäsenmaiden välillä, mikä voirapauttaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa. EU:n itä-laajentuminen korostaa verokilpailuun ja keinotteluun liittyviä riskejä.

Unionin päätöksenteko veropolitiikassa edellyttää yksimielisyyttä, ja siksivähimmäistasoista päättäminen etenee kovin hitaasti. Siirtyminenenemmistöpäätöksiin lisäisi mahdollisuuksia edetä verotuksenvähimmäistasojen asettamisessa. Unionin sisällä ei tule sallia vero-paratiiseja, joiden kautta yksityiset ja yritykset harjoittavat veronkiertoa.Suomen tulee toimia aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä,kuten OECD:ssä haitallisen verokilpailun estämiseksi.

Pääomatulojen osuus kansantulosta on kasvanut palkkatulojen kustan-nuksella. Seuraavassa hallitusohjelmassa tulee jatkaa toimia pääoma- jaansiotulojen verotuskohtelun saattamiseksi yhdenvertaiseksi. Yhteisö-veroprosentti on Suomessa 29, kun se OECD-maissa on keskimäärin 32,98prosenttia. Keskivertopalkansaajan ansiotuloprosentti on noin 33. Osinko-tulojen verottomuus on arvioitava uudelleen, kuten mm. Norjassa ontehty. Kun puolitetaan kotimaisten osinkojen yhtiöveron hyvitys ja nos-tetaan yhtiöveroprosenttia, luodaan liikkumavaraa pieni- jakeskipalkkaisten ansiotulojen verotuksen alentamiseen.

Palkkasumman perusteella kannettavat työnantaja- ja työntekijämaksutovat tärkeä osa sosiaaliturvan ja eläkkeiden rahoitusta. Julkisen sektorinkilpailuasemaa palvelutuotannossa ei saa heikentää yksityissektoriakorkeammilla työnantajamaksuilla.

Kun palvelujen alennettu arvonlisäkokeilu päättyy vuonna 2002, EU:nkomissio ottanee uudelleen käsittelyyn alennettujen arvonlisävero-kantojen luettelon. Tässä yhteydessä Suomen tulee esittää, että tarjoilu-toiminnan ja henkilöstöruokalatoiminnan arvonlisäverokanta alennetaansamaksi kuin on elintarvikkeiden arvonlisäverokanta eli 17 prosenttiin.Laajempaa arvonlisäverokannan alentamista vaikeuttaa se, että alkoholi-juomaveron ja autoveron todennäköinen aleneminen pienentää viimeis-tään vuonna 2004 välillisen verotuksen tuotto-odotuksia useilla miljar-deilla markoilla. Mikäli välillisen verotuksen alentamisvaraa myöhem-min kuitenkin syntyy, tulee se suunnata elintarvikkeiden muita EU-mai-ta korkeamman arvonlisäverokannan alentamiseen.

tulevaisuusinvestointeihin. Mikäli talouskasvu kuitenkin hidastuu, onvaltionvelan lyhentämisen aikataulua pidennettävä. Samoin on pidettä-vä huolta siitä, että veronkevennykset ajoitetaan suhdannepoliittisestioikein ja että ylläpidetään julkisen sektorin riittävä rahoituspohja myöspitkällä aikavälillä.

Työn verotuksen keventämistä on jatkettava maltillisesti kuitenkaan vaa-rantamatta hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa. Verokevennystenlisäksi ylijäämää tulee käyttää investointiluontoisiin panostuksiin infra-struktuurin ja osaamisen kehittämiseen sekä julkisten palveluiden pa-rantamiseen ja aktiivisiin työvoima- ja sosiaalipolitiikan keinoihin. Myössosiaaliturvaa on kehitettävä mutta samalla on huolehdittava siitä, etteisynnytetä uusia tulo- tai kannustinloukkuja. Satunnaisilla tuotoilla ei olesyytä rahoittaa pysyviä menoeriä.

3.4 Verotuksella tasattava tuloeroja

Veroaste alenee vuonna 2001 noin 45 %:iin, mutta silti Suomen veroasteylittää EU:n keskiarvon noin viidellä prosenttiyksiköllä. Vertailuja vai-keuttaa kuitenkin maiden erilaiset tavat tukea kansalaisia tai yrityksiä.Jos tukea annetaan verovähennyksinä, veroaste alenee. Tulonsiirtoinaannettu tuki � kuten Suomessa tehdään � taas nostaa veroastetta. Siksikansalaisten taloudellisessa asemassa ei eri maissa ole välttämättä suu-ria eroja, vaikka veroasteet poikkeavatkin.

Korkean verotuksen vastineeksi kansalaiset saavat kattavat hyvinvointi-palvelut ja kohtuullisen sosiaaliturvan. SAK varoittaa ideologisista syis-tä tapahtuvista kokeiluista hyvinvointiyhteiskunnan kustannuksella jatorjuu vaatimukset veroasteen roimasta laskusta. Sen sijaan verotuksenrakennemuutosta on jatkettava siten, että siirretään painopistettä edel-leen pääomatulojen, kiinteistöverotuksen ja ympäristöverojen suuntaanottaen huomioon kuitenkin kansainvälinen kehitys ja kilpailuolosuhteet.

Väestön ikääntyminen edellyttää rahastointiasteen nostamista sekä yk-sityisen että julkisen sektorin työeläkejärjestelmissä, ja se taas luo painei-ta työeläkemaksujen korottamiseen. Työeläkemaksujen nousupainettavoidaan kompensoida palkansaajille lieventämällä ansiotulojen verotusta.

Verotuksen kevennysvara on jatkossakin työllisyys- ja oikeuden-mukaisuussyistä suunnattava nimenomaan työn verotuksen keventämi-seen, ja tärkeintä on keventää pieni- ja keskituloisten palkansaajien ansio-tulojen verotusta. Tämä voidaan toteuttaa taulukkotarkistusten koh-dentamisen lisäksi niin, että poistetaan työmatkakulujen omavastuu-osuus, nostetaan tulonhankkimisvähennystä ja kasvatetaan kunnallisve-

28 29

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

rotuksen ansiotulovähennystä. Inflaatiotarkistukset on tehtävä vuosit-tain täysimääräisenä, ja kunnille on kompensoitava mahdolliset verotu-lojen menetykset.

Pääoma- , ympäristö- ja arvonlisäverotuksen vähimmäistasot on pyrittä-vä määrittelemään EU-tasolla keinottelun ja kilpailun vääristymien estä-miseksi. Euroon siirtyminen lisää kilpailua mm. korkotulojen verotuk-sessa. Sähköinen kaupankäynti ja palveluiden vapaa liikkuvuus voivatjohtaa haitalliseen verokilpailuun eri jäsenmaiden välillä, mikä voirapauttaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa. EU:n itä-laajentuminen korostaa verokilpailuun ja keinotteluun liittyviä riskejä.

Unionin päätöksenteko veropolitiikassa edellyttää yksimielisyyttä, ja siksivähimmäistasoista päättäminen etenee kovin hitaasti. Siirtyminenenemmistöpäätöksiin lisäisi mahdollisuuksia edetä verotuksenvähimmäistasojen asettamisessa. Unionin sisällä ei tule sallia vero-paratiiseja, joiden kautta yksityiset ja yritykset harjoittavat veronkiertoa.Suomen tulee toimia aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä,kuten OECD:ssä haitallisen verokilpailun estämiseksi.

Pääomatulojen osuus kansantulosta on kasvanut palkkatulojen kustan-nuksella. Seuraavassa hallitusohjelmassa tulee jatkaa toimia pääoma- jaansiotulojen verotuskohtelun saattamiseksi yhdenvertaiseksi. Yhteisö-veroprosentti on Suomessa 29, kun se OECD-maissa on keskimäärin 32,98prosenttia. Keskivertopalkansaajan ansiotuloprosentti on noin 33. Osinko-tulojen verottomuus on arvioitava uudelleen, kuten mm. Norjassa ontehty. Kun puolitetaan kotimaisten osinkojen yhtiöveron hyvitys ja nos-tetaan yhtiöveroprosenttia, luodaan liikkumavaraa pieni- jakeskipalkkaisten ansiotulojen verotuksen alentamiseen.

Palkkasumman perusteella kannettavat työnantaja- ja työntekijämaksutovat tärkeä osa sosiaaliturvan ja eläkkeiden rahoitusta. Julkisen sektorinkilpailuasemaa palvelutuotannossa ei saa heikentää yksityissektoriakorkeammilla työnantajamaksuilla.

Kun palvelujen alennettu arvonlisäkokeilu päättyy vuonna 2002, EU:nkomissio ottanee uudelleen käsittelyyn alennettujen arvonlisävero-kantojen luettelon. Tässä yhteydessä Suomen tulee esittää, että tarjoilu-toiminnan ja henkilöstöruokalatoiminnan arvonlisäverokanta alennetaansamaksi kuin on elintarvikkeiden arvonlisäverokanta eli 17 prosenttiin.Laajempaa arvonlisäverokannan alentamista vaikeuttaa se, että alkoholi-juomaveron ja autoveron todennäköinen aleneminen pienentää viimeis-tään vuonna 2004 välillisen verotuksen tuotto-odotuksia useilla miljar-deilla markoilla. Mikäli välillisen verotuksen alentamisvaraa myöhem-min kuitenkin syntyy, tulee se suunnata elintarvikkeiden muita EU-mai-ta korkeamman arvonlisäverokannan alentamiseen.

tulevaisuusinvestointeihin. Mikäli talouskasvu kuitenkin hidastuu, onvaltionvelan lyhentämisen aikataulua pidennettävä. Samoin on pidettä-vä huolta siitä, että veronkevennykset ajoitetaan suhdannepoliittisestioikein ja että ylläpidetään julkisen sektorin riittävä rahoituspohja myöspitkällä aikavälillä.

Työn verotuksen keventämistä on jatkettava maltillisesti kuitenkaan vaa-rantamatta hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa. Verokevennystenlisäksi ylijäämää tulee käyttää investointiluontoisiin panostuksiin infra-struktuurin ja osaamisen kehittämiseen sekä julkisten palveluiden pa-rantamiseen ja aktiivisiin työvoima- ja sosiaalipolitiikan keinoihin. Myössosiaaliturvaa on kehitettävä mutta samalla on huolehdittava siitä, etteisynnytetä uusia tulo- tai kannustinloukkuja. Satunnaisilla tuotoilla ei olesyytä rahoittaa pysyviä menoeriä.

3.4 Verotuksella tasattava tuloeroja

Veroaste alenee vuonna 2001 noin 45 %:iin, mutta silti Suomen veroasteylittää EU:n keskiarvon noin viidellä prosenttiyksiköllä. Vertailuja vai-keuttaa kuitenkin maiden erilaiset tavat tukea kansalaisia tai yrityksiä.Jos tukea annetaan verovähennyksinä, veroaste alenee. Tulonsiirtoinaannettu tuki � kuten Suomessa tehdään � taas nostaa veroastetta. Siksikansalaisten taloudellisessa asemassa ei eri maissa ole välttämättä suu-ria eroja, vaikka veroasteet poikkeavatkin.

Korkean verotuksen vastineeksi kansalaiset saavat kattavat hyvinvointi-palvelut ja kohtuullisen sosiaaliturvan. SAK varoittaa ideologisista syis-tä tapahtuvista kokeiluista hyvinvointiyhteiskunnan kustannuksella jatorjuu vaatimukset veroasteen roimasta laskusta. Sen sijaan verotuksenrakennemuutosta on jatkettava siten, että siirretään painopistettä edel-leen pääomatulojen, kiinteistöverotuksen ja ympäristöverojen suuntaanottaen huomioon kuitenkin kansainvälinen kehitys ja kilpailuolosuhteet.

Väestön ikääntyminen edellyttää rahastointiasteen nostamista sekä yk-sityisen että julkisen sektorin työeläkejärjestelmissä, ja se taas luo painei-ta työeläkemaksujen korottamiseen. Työeläkemaksujen nousupainettavoidaan kompensoida palkansaajille lieventämällä ansiotulojen verotusta.

Verotuksen kevennysvara on jatkossakin työllisyys- ja oikeuden-mukaisuussyistä suunnattava nimenomaan työn verotuksen keventämi-seen, ja tärkeintä on keventää pieni- ja keskituloisten palkansaajien ansio-tulojen verotusta. Tämä voidaan toteuttaa taulukkotarkistusten koh-dentamisen lisäksi niin, että poistetaan työmatkakulujen omavastuu-osuus, nostetaan tulonhankkimisvähennystä ja kasvatetaan kunnallisve-

28 29

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Rakenteellisen työttömyyden voittaminen on yhä vaativampi tehtävä, silläerityisesti ikääntyneiden, ruumiillista työtä tehneiden pitkäaikaistyöt-tömien kuntouttaminen ja palauttaminen työelämään vaatiierityistoimenpiteitä. Siksi aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan toi-menpiteisiin on turvattava vuosittain riittävät määrärahat.

Potentiaalisia työllisiä on peräti 2,8 miljoonaa. Vaikka Suomenkin työ-markkinoille tulee lähivuosina lisää ulkomaalaisia työntekijöitä ja asian-tuntijoita, työvoimatarpeen tyydyttämisessä etusijalla ovat kotimaisetratkaisut, työttömien työllistäminen ja työllisyysasteen parantaminen.

Suomalaisen työelämän kehittämisen tulee jatkua täysimääräisesti. Uh-kaavaa työvoimapulaa voidaan torjua siten, että kohennetaan työoloja,parannetaan ikääntyvien asemaa työelämässä, vähennetääntyöuupumusta ja kiinnitetään erityistä huomiota nyt työttömänä olevienammatilliseen koulutukseen ja osaamiseen sekä työn tuottavuuteen.

Työllisyysasteen parantaminen edellyttää, että vahva talouskasvu jatkuu.Samalla on panostettava aktiiviseen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan,kuten kuntouttavaan työtoimintaan, jotta myös vaikeimmintyöllistettävien pitkäaikaistyöttömien työmarkkinakelpoisuutta saadaanpalautettua. Keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää on saatavamyöhentymään kahdella tai kolmella vuodella. Työkykyä ylläpitäväätoimintaa ja työelämää kehittämällä on tehtävä mahdolliseksi se, ettäkansalaiset siirtyvät eläkkeelle yhä useammin normaalissa eläkeiässä.

Työvoimapulaa torjutaan lisäämällä ammatillista lisäkoulutusta ja pa-rantamalla ammattipätevyyttä siten kuin vuosia 2001�2002 koskevantulopoliittisen sopimuksen yhteydessä on sovittu. Näin myös autetaantyöttömänä olevia uuden työuran alkuun. Työvoiman liikkuvuutta voi-daan edistää ja työvoimakapeikkojen syntyä estää lisäämällä kohtuuhin-taista asuntotuotantoa kasvukeskuksissa.

3.6 Valtiolla ja kunnilla vahva rooli

elinkeinopolitiikassa

Euroopan unionin tavoitteena on tehdä Euroopasta maailmankilpailukykyisin ja dynaamisin osaamiselle rakentuva talous, joka kyke-nee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja entistä pa-rempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Suomenon oltava tämän kehityksen kärki- ja esimerkkimaa.

Kunnallisveron ja yhteisöveron tuoton merkitys hyvinvointiyhteiskunnanrahoitusperustan turvaamisessa on kasvanut tuntuvasti. Kuntien ja val-tion välistä rahaliikennettä ja tasausjärjestelmää on muutettava niin, ettäkuntien tulot eivät vaihtele voimakkaasti vuosittain. Köyhimpien kunti-en erityisavustuksia on jatkettava. Kiinteistöverotus on ulotettava maa-ja metsätalousmaahan, ja puukaupan sujuvuuden edistämiseksi makset-tu kiinteistöveron on oltava vähennyskelpoinen puun myyntituloista.

3.5 Työllisyysasteen nosto tavoitteena

Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa asukasta, ja väestömäärä on lievässäkasvussa eliniän pitenemisen ja muuttovoiton ansiosta. Syntyvyys on vä-hentynyt, ja ensi vuosikymmeneltä lähtien maassa lisääntyy vain eläke-läisten määrä, elleivät väestötekijät muutu aivan yllättävästi. Tällä vuo-sikymmenellä työelämästä poistuu 700 000�800 000 työntekijää eikäheidän tilalleen tule nuoremmista ikäluokista vastaavaa määrää.

Eläkkeelle siirrytään keskimäärin jo 59 vuoden iässä, ja vain joka kym-menes on vielä mukana työelämässä 64 vuoden ikäisenä. Koulutusaikojenpidentymisen ja nuorisotyöttömyyden takia työelämään siirrytään myösaikaisempaa myöhemmin. Ennen pitkää ajaudutaan kestämättömään ti-lanteeseen, mikäli työelämään tullaan yhä myöhemmin ja sieltä poistutaanyhä varhemmin. Huoltosuhteen on arvioitu kääntyvän huonompaansuuntaan jo vuoden 2005 jälkeen. Silloin edessä olisi talouskasvunhiipuminen työvoimapulaan ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus-ongelmien nopea kärjistyminen.

Ongelman ratkaisussa on keskeisintä työn tuottavuuden ja työllisyys-asteen parantaminen. Vuonna 1989 Suomen työikäisestä väestöstä 75 %kävi töissä. Laman aikana työttömyys kasvoi rajusti ja työllisyysaste ro-mahti 60 %:iin. Nyt noin 2,35 miljoonaa suomalaista on töissä, mikä mer-kitsee jo 67 %:n työllisyysastetta. Esimerkiksi vuonna 1999 syntyinettomääräisesti 74 000 uutta työpaikkaa, ja vuonna 2001 arvioidaan syn-tyvän 45 000�50 000 uutta työpaikkaa. Tavoitteena tulee olla, että viimeis-tään vuonna 2005 Suomessa on jo 2,5 miljoonaa työssäkäyvää, mikä mer-kitsee noin 72 %:n työllisyysastetta.

Kotimaista työvoimareserviä on vielä paljon käytettävissä, sillä työttö-miä ja piilotyöttömiä on runsaasti. Työministeriön rekisterissä on noin300 000 työnhakijaa, ja Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten mukaan,jossa työttömäksi hyväksytään vain aktiivisesti työtä hakevat, työttömiäon edelleen yli 200 000 henkeä.

30 31

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Rakenteellisen työttömyyden voittaminen on yhä vaativampi tehtävä, silläerityisesti ikääntyneiden, ruumiillista työtä tehneiden pitkäaikaistyöt-tömien kuntouttaminen ja palauttaminen työelämään vaatiierityistoimenpiteitä. Siksi aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan toi-menpiteisiin on turvattava vuosittain riittävät määrärahat.

Potentiaalisia työllisiä on peräti 2,8 miljoonaa. Vaikka Suomenkin työ-markkinoille tulee lähivuosina lisää ulkomaalaisia työntekijöitä ja asian-tuntijoita, työvoimatarpeen tyydyttämisessä etusijalla ovat kotimaisetratkaisut, työttömien työllistäminen ja työllisyysasteen parantaminen.

Suomalaisen työelämän kehittämisen tulee jatkua täysimääräisesti. Uh-kaavaa työvoimapulaa voidaan torjua siten, että kohennetaan työoloja,parannetaan ikääntyvien asemaa työelämässä, vähennetääntyöuupumusta ja kiinnitetään erityistä huomiota nyt työttömänä olevienammatilliseen koulutukseen ja osaamiseen sekä työn tuottavuuteen.

Työllisyysasteen parantaminen edellyttää, että vahva talouskasvu jatkuu.Samalla on panostettava aktiiviseen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan,kuten kuntouttavaan työtoimintaan, jotta myös vaikeimmintyöllistettävien pitkäaikaistyöttömien työmarkkinakelpoisuutta saadaanpalautettua. Keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää on saatavamyöhentymään kahdella tai kolmella vuodella. Työkykyä ylläpitäväätoimintaa ja työelämää kehittämällä on tehtävä mahdolliseksi se, ettäkansalaiset siirtyvät eläkkeelle yhä useammin normaalissa eläkeiässä.

Työvoimapulaa torjutaan lisäämällä ammatillista lisäkoulutusta ja pa-rantamalla ammattipätevyyttä siten kuin vuosia 2001�2002 koskevantulopoliittisen sopimuksen yhteydessä on sovittu. Näin myös autetaantyöttömänä olevia uuden työuran alkuun. Työvoiman liikkuvuutta voi-daan edistää ja työvoimakapeikkojen syntyä estää lisäämällä kohtuuhin-taista asuntotuotantoa kasvukeskuksissa.

3.6 Valtiolla ja kunnilla vahva rooli

elinkeinopolitiikassa

Euroopan unionin tavoitteena on tehdä Euroopasta maailmankilpailukykyisin ja dynaamisin osaamiselle rakentuva talous, joka kyke-nee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja entistä pa-rempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Suomenon oltava tämän kehityksen kärki- ja esimerkkimaa.

Kunnallisveron ja yhteisöveron tuoton merkitys hyvinvointiyhteiskunnanrahoitusperustan turvaamisessa on kasvanut tuntuvasti. Kuntien ja val-tion välistä rahaliikennettä ja tasausjärjestelmää on muutettava niin, ettäkuntien tulot eivät vaihtele voimakkaasti vuosittain. Köyhimpien kunti-en erityisavustuksia on jatkettava. Kiinteistöverotus on ulotettava maa-ja metsätalousmaahan, ja puukaupan sujuvuuden edistämiseksi makset-tu kiinteistöveron on oltava vähennyskelpoinen puun myyntituloista.

3.5 Työllisyysasteen nosto tavoitteena

Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa asukasta, ja väestömäärä on lievässäkasvussa eliniän pitenemisen ja muuttovoiton ansiosta. Syntyvyys on vä-hentynyt, ja ensi vuosikymmeneltä lähtien maassa lisääntyy vain eläke-läisten määrä, elleivät väestötekijät muutu aivan yllättävästi. Tällä vuo-sikymmenellä työelämästä poistuu 700 000�800 000 työntekijää eikäheidän tilalleen tule nuoremmista ikäluokista vastaavaa määrää.

Eläkkeelle siirrytään keskimäärin jo 59 vuoden iässä, ja vain joka kym-menes on vielä mukana työelämässä 64 vuoden ikäisenä. Koulutusaikojenpidentymisen ja nuorisotyöttömyyden takia työelämään siirrytään myösaikaisempaa myöhemmin. Ennen pitkää ajaudutaan kestämättömään ti-lanteeseen, mikäli työelämään tullaan yhä myöhemmin ja sieltä poistutaanyhä varhemmin. Huoltosuhteen on arvioitu kääntyvän huonompaansuuntaan jo vuoden 2005 jälkeen. Silloin edessä olisi talouskasvunhiipuminen työvoimapulaan ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus-ongelmien nopea kärjistyminen.

Ongelman ratkaisussa on keskeisintä työn tuottavuuden ja työllisyys-asteen parantaminen. Vuonna 1989 Suomen työikäisestä väestöstä 75 %kävi töissä. Laman aikana työttömyys kasvoi rajusti ja työllisyysaste ro-mahti 60 %:iin. Nyt noin 2,35 miljoonaa suomalaista on töissä, mikä mer-kitsee jo 67 %:n työllisyysastetta. Esimerkiksi vuonna 1999 syntyinettomääräisesti 74 000 uutta työpaikkaa, ja vuonna 2001 arvioidaan syn-tyvän 45 000�50 000 uutta työpaikkaa. Tavoitteena tulee olla, että viimeis-tään vuonna 2005 Suomessa on jo 2,5 miljoonaa työssäkäyvää, mikä mer-kitsee noin 72 %:n työllisyysastetta.

Kotimaista työvoimareserviä on vielä paljon käytettävissä, sillä työttö-miä ja piilotyöttömiä on runsaasti. Työministeriön rekisterissä on noin300 000 työnhakijaa, ja Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten mukaan,jossa työttömäksi hyväksytään vain aktiivisesti työtä hakevat, työttömiäon edelleen yli 200 000 henkeä.

30 31

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Keskeisissä teollisuus- ja energiayhtiöissä valtion on säilytettävä merkit-tävä strateginen omistusosuus ja varmistettava siten tutkimuksen ja tuo-tekehittelyn, pääkonttorin sekä tuotannon pääosan pysyminen Suomes-sa. SAK torjuu ideologisiin syihin perustuvan valtion omaisuuden myyn-nin. Omistusjärjestelyt voivat tulla kyseeseen vain, jos niiden tarkoituk-sena on kehittää yhtiöiden liiketoimintaa ja investoida Suomessa. Val-tion omistajapolitiikan ohjaus tulee keskittää yhteen ministeriöön. Eni-ten omistajapolitiikan osaamista on kauppa- ja teollisuusministeriössä.

Sitra, Tekes, Finnvera, Vientiluotto ja Suomen Teollisuussijoitus sekäFinpro ovat tärkeitä välineitä, joilla valtiovalta voi ottaa ja jakaa riskiäedistämällä tutkimus- ja tuotekehitystä, vientiä, uusteollistamista sekäriski- ja pääomasijoitustoimintaa. Näiden yhtiöiden ja yhteisöjen toimin-taedellytyksiä ja pääomia on laajennettava vastaamaan talouden kasvu-mahdollisuuksia. Valtion aktiivisella elinkeinopolitiikalla on tähdättäväuusien työpaikkojen luomiseen koko kansantaloudessa mutta erityisestipahimmilla työttömyysalueilla.

Harmaan talouden torjunta ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luomi-nen on valtiovallan vastuulla. Lainsäädäntöä, valvontaa ja eettisiä nor-meja kehittämällä on estettävä sisäpiiriaseman väärinkäyttö ja kuluttajil-le epäedullinen monopolisoitumiskehitys. Reilujen pelisääntöjen nou-dattamista ja avoimuutta on korostettava myös Euroopan unionissa.

Suomi sijoittaa Ruotsin ja Japanin jälkeen eniten tutkimus- ja tuotekehit-telyyn. Osuus on noin 3,1 % kansantulosta, ja pääosa rahoituksesta tuleeyksityisiltä yrityksiltä. Osuutta on edelleen lisättävä niin, että panostuson vähintään 3,5 % kansantulosta. Tämä edellyttää myös valtiovallanlisäpanostuksia yliopistojen perus- ja jatkotutkimukseen sekä Tekesinhankkeisiin.

3.7 Tasapainoisempaan aluekehitykseen

Pääkaupunkiseudun, Oulun, Tampereen, Turku�Salo-alueen ja Jyväsky-län seutukunnat ovat maamme viisi kasvukeskusta. Hallituksen alue-poliittisena tavoitteena on muodostaa maahan näiden lisäksi 30�35 muutaaluekeskusta, joiden kehittymistä tuetaan osaamiskeskusohjelmalla jatyövoima- ja elinkeinokeskusten kautta. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat vuo-teen 2006 saakka EU:n erityistukialueita, jotka saavat huomattavia lisä-voimavaroja alueen elinkeinojen kehittämiseen. SAK tukee aluekeskus-ten kehittämistä ja edellyttää, että strategian toteuttamisessa kumppaneinaovat myös työmarkkinajärjestöt.

Uusia työpaikkoja luovat ensisijaisesti pienet ja keskisuuret elinvoimai-set yritykset sekä uudessa sähköisessä taloudessa että perinteisimmillätalouden sektoreilla, erityisesti palvelualoilla. �Uusi� internetiin perus-tuva talous ja �vanha� talous eivät ole toistensa vastakohtia vaan täy-dentävät toisiaan ja lomittuvat toisiinsa. Digitaalinen lukutaito eli kykykäyttää nykyaikaista tietotekniikkaa on yhä yleistyvämpi vaatimus kaik-kialla työelämässä. Siksi koko väestön osaamistason parantaminen ontietoon perustuvan yhteiskunnan ensimmäinen ja ehdoton menestymi-sen edellytys. Tiedon valtaväylien on oltava jokaisen ulottuvilla.

Julkinen valta, valtio ja kunnat ovat ratkaisevassa asemassa silloin, kunluodaan edellytyksiä yritysten ja koko elinkeinoelämän toiminnalle. Neovat myös itse merkittäviä työllistäjiä. Kun muutetaan määräaikaiset työ-suhteet pysyviksi ja osa-aikaisia työsuhteita kokoaikaisiksi, voidaan paitsiparantaa julkisten palvelujen laatua myös edistää työllisyyttä. Tähän ve-rotulojen kasvu antaa taloudelliset mahdollisuudet.

Hyvät julkiset elinkeino-, hallinto-, sosiaali- ja kulttuuripalvelut sekä kor-keatasoinen koulu- ja opetusjärjestelmä, kaikin puolin toimiva infrastruk-tuuri sekä turvallinen ja puhdas ympäristö ovat edellytys, jota ilman ny-kyaikainen yritystoiminta ei voi menestyä eikä sijoittua paikkakunnalle.Siksi avaintekijä yhteiskunnan kestävään menestykseen on sen eri toimi-joiden keskinäinen kumppanuus ja yhteistyö. Työmarkkinaosapuolten,julkisen vallan ja elinkeinoelämän yhdessä muodostama sosiaalinen pää-oma on se voimavara, jonka varaan parempi tulevaisuus voidaan raken-taa.

Liikenneverkko ei Suomessa vielä kaikilta osin vastaa nykyaikaisen yh-teiskunnan vaatimustasoa, sillä sujuvat ja turvalliset liikenneväylät sekätoimiva joukkoliikenne ovat ehdoton edellytys talouden ja työllisyydensuotuisalle kehitykselle. Koska normaali budjettirahoitus ei riitä tarvit-taviin investointeihin, osa ylijäämästä ja myyntituotoista on käytettäväliikenneväylien kunnostamiseen kertaluontoisina tulevaisuus-investointeina. Myös muita epätavanomaisia rahoituskeinoja on harkit-tava kiireellisimpien hankkeiden toteuttamiseksi. Näitä ovat ennen muutaE-18-tiehanke ja Kerava�Lahti-oikorata.

Yhteiskunnan on omistajana otettava valtionyhtiössä ja valtionosakkuusyhtiössä vastuuta paitsi yhtiöiden liiketaloudellisesta tuloksestamyös työllisyyden turvaamisesta erityisesti muutostilanteissa. Tämä edel-lyttää sitä, että osakkeenomistaja korostaa lyhytnäköisen arvon nousun(ns. share holder value -omistajapolitiikan) sijasta valtion toimintaavastuullisena ja pitkäjänteisenä omistajana (ns. stake holder -omistaja-politiikka). Samoja yritysten yhteiskuntavastuita korostavia periaatteitaon edistettävä myös yksityisissä yrityksissä.

32 33

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Keskeisissä teollisuus- ja energiayhtiöissä valtion on säilytettävä merkit-tävä strateginen omistusosuus ja varmistettava siten tutkimuksen ja tuo-tekehittelyn, pääkonttorin sekä tuotannon pääosan pysyminen Suomes-sa. SAK torjuu ideologisiin syihin perustuvan valtion omaisuuden myyn-nin. Omistusjärjestelyt voivat tulla kyseeseen vain, jos niiden tarkoituk-sena on kehittää yhtiöiden liiketoimintaa ja investoida Suomessa. Val-tion omistajapolitiikan ohjaus tulee keskittää yhteen ministeriöön. Eni-ten omistajapolitiikan osaamista on kauppa- ja teollisuusministeriössä.

Sitra, Tekes, Finnvera, Vientiluotto ja Suomen Teollisuussijoitus sekäFinpro ovat tärkeitä välineitä, joilla valtiovalta voi ottaa ja jakaa riskiäedistämällä tutkimus- ja tuotekehitystä, vientiä, uusteollistamista sekäriski- ja pääomasijoitustoimintaa. Näiden yhtiöiden ja yhteisöjen toimin-taedellytyksiä ja pääomia on laajennettava vastaamaan talouden kasvu-mahdollisuuksia. Valtion aktiivisella elinkeinopolitiikalla on tähdättäväuusien työpaikkojen luomiseen koko kansantaloudessa mutta erityisestipahimmilla työttömyysalueilla.

Harmaan talouden torjunta ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luomi-nen on valtiovallan vastuulla. Lainsäädäntöä, valvontaa ja eettisiä nor-meja kehittämällä on estettävä sisäpiiriaseman väärinkäyttö ja kuluttajil-le epäedullinen monopolisoitumiskehitys. Reilujen pelisääntöjen nou-dattamista ja avoimuutta on korostettava myös Euroopan unionissa.

Suomi sijoittaa Ruotsin ja Japanin jälkeen eniten tutkimus- ja tuotekehit-telyyn. Osuus on noin 3,1 % kansantulosta, ja pääosa rahoituksesta tuleeyksityisiltä yrityksiltä. Osuutta on edelleen lisättävä niin, että panostuson vähintään 3,5 % kansantulosta. Tämä edellyttää myös valtiovallanlisäpanostuksia yliopistojen perus- ja jatkotutkimukseen sekä Tekesinhankkeisiin.

3.7 Tasapainoisempaan aluekehitykseen

Pääkaupunkiseudun, Oulun, Tampereen, Turku�Salo-alueen ja Jyväsky-län seutukunnat ovat maamme viisi kasvukeskusta. Hallituksen alue-poliittisena tavoitteena on muodostaa maahan näiden lisäksi 30�35 muutaaluekeskusta, joiden kehittymistä tuetaan osaamiskeskusohjelmalla jatyövoima- ja elinkeinokeskusten kautta. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat vuo-teen 2006 saakka EU:n erityistukialueita, jotka saavat huomattavia lisä-voimavaroja alueen elinkeinojen kehittämiseen. SAK tukee aluekeskus-ten kehittämistä ja edellyttää, että strategian toteuttamisessa kumppaneinaovat myös työmarkkinajärjestöt.

Uusia työpaikkoja luovat ensisijaisesti pienet ja keskisuuret elinvoimai-set yritykset sekä uudessa sähköisessä taloudessa että perinteisimmillätalouden sektoreilla, erityisesti palvelualoilla. �Uusi� internetiin perus-tuva talous ja �vanha� talous eivät ole toistensa vastakohtia vaan täy-dentävät toisiaan ja lomittuvat toisiinsa. Digitaalinen lukutaito eli kykykäyttää nykyaikaista tietotekniikkaa on yhä yleistyvämpi vaatimus kaik-kialla työelämässä. Siksi koko väestön osaamistason parantaminen ontietoon perustuvan yhteiskunnan ensimmäinen ja ehdoton menestymi-sen edellytys. Tiedon valtaväylien on oltava jokaisen ulottuvilla.

Julkinen valta, valtio ja kunnat ovat ratkaisevassa asemassa silloin, kunluodaan edellytyksiä yritysten ja koko elinkeinoelämän toiminnalle. Neovat myös itse merkittäviä työllistäjiä. Kun muutetaan määräaikaiset työ-suhteet pysyviksi ja osa-aikaisia työsuhteita kokoaikaisiksi, voidaan paitsiparantaa julkisten palvelujen laatua myös edistää työllisyyttä. Tähän ve-rotulojen kasvu antaa taloudelliset mahdollisuudet.

Hyvät julkiset elinkeino-, hallinto-, sosiaali- ja kulttuuripalvelut sekä kor-keatasoinen koulu- ja opetusjärjestelmä, kaikin puolin toimiva infrastruk-tuuri sekä turvallinen ja puhdas ympäristö ovat edellytys, jota ilman ny-kyaikainen yritystoiminta ei voi menestyä eikä sijoittua paikkakunnalle.Siksi avaintekijä yhteiskunnan kestävään menestykseen on sen eri toimi-joiden keskinäinen kumppanuus ja yhteistyö. Työmarkkinaosapuolten,julkisen vallan ja elinkeinoelämän yhdessä muodostama sosiaalinen pää-oma on se voimavara, jonka varaan parempi tulevaisuus voidaan raken-taa.

Liikenneverkko ei Suomessa vielä kaikilta osin vastaa nykyaikaisen yh-teiskunnan vaatimustasoa, sillä sujuvat ja turvalliset liikenneväylät sekätoimiva joukkoliikenne ovat ehdoton edellytys talouden ja työllisyydensuotuisalle kehitykselle. Koska normaali budjettirahoitus ei riitä tarvit-taviin investointeihin, osa ylijäämästä ja myyntituotoista on käytettäväliikenneväylien kunnostamiseen kertaluontoisina tulevaisuus-investointeina. Myös muita epätavanomaisia rahoituskeinoja on harkit-tava kiireellisimpien hankkeiden toteuttamiseksi. Näitä ovat ennen muutaE-18-tiehanke ja Kerava�Lahti-oikorata.

Yhteiskunnan on omistajana otettava valtionyhtiössä ja valtionosakkuusyhtiössä vastuuta paitsi yhtiöiden liiketaloudellisesta tuloksestamyös työllisyyden turvaamisesta erityisesti muutostilanteissa. Tämä edel-lyttää sitä, että osakkeenomistaja korostaa lyhytnäköisen arvon nousun(ns. share holder value -omistajapolitiikan) sijasta valtion toimintaavastuullisena ja pitkäjänteisenä omistajana (ns. stake holder -omistaja-politiikka). Samoja yritysten yhteiskuntavastuita korostavia periaatteitaon edistettävä myös yksityisissä yrityksissä.

32 33

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Energiansäästössä ja uusiutuvien energialähteiden käytössä Suomi onedelläkävijä. Toimia tehostetaan edelleen hyväksyttyjen ohjelmien mu-kaisesti. Huomattavia vientimahdollisuuksia on jo myös yhdistetyssälämmön- ja sähköntuotannossa sekä puun, biomassan ja tuulivoimanhyödyntämisessä kehitetyllä teknologialla. Korkean teknologian maanaSuomi voikin paitsi ratkoa omia ympäristö- ja energiaongelmiaan myösauttaa muita maita parhaiden käytäntöjen omaksumisessa.

Suomen sähköntuotannon vahvuus on sen monipuolisuus, ja energian-tuotanto onkin avainasemassa kasvihuonekaasujen rajoittamisessa. Vaik-ka sähkönkulutus energiatehokkuuden paranemisen ansiosta kasvaakinvähemmän kuin kansantulo, tarvitaan Suomeen uutta voimalaitostehoavuoteen 2015 mennessä noin 4 500 megawattia. Pitkien etäisyyksien jakylmän ilmaston takia energianhinta on pidettävä kohtuullisena, ja sensaanti on turvattava kaikissa oloissa tuotannon riittävällä omava-raisuusasteella.

Uuden ilmasto-ohjelman mukaan perussähkön tuotannossa valinta ontehtävä maakaasun ja sähkön lisätuonnin tai lisäydinvoiman rakentami-sen välillä. Maakaasuvaihtoehtoon liittyy kivihiilivoimaloidenlakisääteinen alasajo, mutta se aiheuttaa korvausvelvoitteita yhteiskun-nalle ja työpaikkojen menetyksiä. Ydinvoiman lisärakentamisvaihtoeh-dossa kivihiili säilyisi varavoimana ja mukana eri energialähteiden hinta-vertailussa.

SAK:n hallitus on 12.3.2001 antanut lausunnon uuden ydinvoimalaitoksenrakentamisesta. Lausunnossa todetaan, että ilmastosopimuksen toteut-tamiseksi, liiallisen energian tuontiriippuvuuden välttämiseksi sekä hinta-ja työllisyyssyistä ydinvoiman lisärakentaminen on hyväksyttävää osa-na kokonaisvaltaista energiaratkaisua. Samalla tulee edistää energian-säästöä sekä kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, ennen muutapuun ja biomassan hajautettua käyttöä.

Lausunnossa edellytetään, että myös ydinvoimaan kriittisesti suhtautu-vat mielipiteet otetaan huomioon ja että ydinvoimaloiden turvallisuu-desta sekä ydinjätteiden käsittelystä ja loppusijoituksesta on huolehdit-tava tiukimpia turvallisuusvaatimuksia noudattaen sekä Suomessa ettälähialueilla.

3.9 SAK:n edustajakokouksen talous- ja

Alueiden kehittämisessä avainasemassa on paitsi parantaa osaamisentasoa myös hyödyntää aina paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia.Se edellyttää alueellisilta toimijoilta oma-aloitteellisuutta ja hyvin har-kittuja sekä riittävän kokoisia kehittämishankkeita. Voimavarojen hajot-taminen liian moneen pieneen hankkeeseen ei tuota toivottua tulosta.SAK:n aluekeskukset, maakuntaryhmät ja ammatilliset paikallisjärjestötosallistuvat maakuntaliittojen ja työvoima- ja elinkeinokeskusten väli-tyksellä EU:n rakennerahastojen ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen.

Kasvukeskusten vahvistuminen säteilee elinvoimaa myös ympäröivällemaaseudulle. Seutukuntien yhteistyötä lisäämällä ja vapaaehtoisinkuntaliitoksin on huolehdittava palveluiden tasosta ja riittävyydestä myösniissä kunnissa, joissa asukasmäärä vähenee. Maa- ja metsätalous, loma-asutus ja vapaa-ajan asuntojen ympärivuotinen käyttö sekä matkailu jaetätyö tarjoavat menestymisen mahdollisuuksia ja työpaikkoja myösmaaseudulla.

Tehostamalla aluepoliittisia toimia ja kannustamalla alueita omaehtoisiinkehityshankkeisiin on päästävä nykyistä tasapainoisempaan alue-kehitykseen. EU:n keinovalikoiman lisäksi käyttöön on otettava myöskotimaisia toimia. Uusi tietotekniikka mahdollistaa aikaisempaa parem-min toimintojen sijoittamisen myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.Tämä mahdollisuus on asetettava aina etusijalle silloin, kun valtio taimuut julkisyhteisöt päättävät uusien toimintojensa sijoittamisesta. Yksi-tyisellä puolella puhelinpalvelu- ja neuvontakeskukset ovat tästä yhtenäesimerkkinä.

Laajakaistaiset tiedonsiirtoverkot on ulotettava kaikkiin asutuskeskuk-siin. Tämä on olennaista kansalaisten ja yritysten tasa-arvon sekä alue-politiikan kannalta. Valtion on varmistettava, että tavoite toteutuu par-hainta ja soveliainta teknologiaa hyödyntäen. Koulut, muut oppilaitok-set, kirjastot ja virastot on yhdistettävä toisiinsa laajakaistaverkolla kokomaassa, jolloin sama mahdollisuus avautuu myös yrityksille ja yksityis-henkilöille. Nopean tiedonsiirron tuoma �etäisyyden kuolema�sähköiseen kaupankäyntiin yhdistyneenä on suuri mahdollisuus Suo-men kaltaiselle syrjäiselle maalle ja sen maaseudulle.

3.8 Ilmastosopimuksen toteuttaminen ja

energiansaanti turvattava

Kioton ilmastosopimus edellyttää, että Suomi vähentää hiilidioksidi- jamuut kasvihuonepäästönsä vuoden 1990 tasolle. Hallitus on hyväksy-nyt kansallisen ilmasto- ohjelman tämän sopimuksen täyttämiseksi, ja seedellyttää toimenpiteitä lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

34 35

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Energiansäästössä ja uusiutuvien energialähteiden käytössä Suomi onedelläkävijä. Toimia tehostetaan edelleen hyväksyttyjen ohjelmien mu-kaisesti. Huomattavia vientimahdollisuuksia on jo myös yhdistetyssälämmön- ja sähköntuotannossa sekä puun, biomassan ja tuulivoimanhyödyntämisessä kehitetyllä teknologialla. Korkean teknologian maanaSuomi voikin paitsi ratkoa omia ympäristö- ja energiaongelmiaan myösauttaa muita maita parhaiden käytäntöjen omaksumisessa.

Suomen sähköntuotannon vahvuus on sen monipuolisuus, ja energian-tuotanto onkin avainasemassa kasvihuonekaasujen rajoittamisessa. Vaik-ka sähkönkulutus energiatehokkuuden paranemisen ansiosta kasvaakinvähemmän kuin kansantulo, tarvitaan Suomeen uutta voimalaitostehoavuoteen 2015 mennessä noin 4 500 megawattia. Pitkien etäisyyksien jakylmän ilmaston takia energianhinta on pidettävä kohtuullisena, ja sensaanti on turvattava kaikissa oloissa tuotannon riittävällä omava-raisuusasteella.

Uuden ilmasto-ohjelman mukaan perussähkön tuotannossa valinta ontehtävä maakaasun ja sähkön lisätuonnin tai lisäydinvoiman rakentami-sen välillä. Maakaasuvaihtoehtoon liittyy kivihiilivoimaloidenlakisääteinen alasajo, mutta se aiheuttaa korvausvelvoitteita yhteiskun-nalle ja työpaikkojen menetyksiä. Ydinvoiman lisärakentamisvaihtoeh-dossa kivihiili säilyisi varavoimana ja mukana eri energialähteiden hinta-vertailussa.

SAK:n hallitus on 12.3.2001 antanut lausunnon uuden ydinvoimalaitoksenrakentamisesta. Lausunnossa todetaan, että ilmastosopimuksen toteut-tamiseksi, liiallisen energian tuontiriippuvuuden välttämiseksi sekä hinta-ja työllisyyssyistä ydinvoiman lisärakentaminen on hyväksyttävää osa-na kokonaisvaltaista energiaratkaisua. Samalla tulee edistää energian-säästöä sekä kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, ennen muutapuun ja biomassan hajautettua käyttöä.

Lausunnossa edellytetään, että myös ydinvoimaan kriittisesti suhtautu-vat mielipiteet otetaan huomioon ja että ydinvoimaloiden turvallisuu-desta sekä ydinjätteiden käsittelystä ja loppusijoituksesta on huolehdit-tava tiukimpia turvallisuusvaatimuksia noudattaen sekä Suomessa ettälähialueilla.

3.9 SAK:n edustajakokouksen talous- ja

Alueiden kehittämisessä avainasemassa on paitsi parantaa osaamisentasoa myös hyödyntää aina paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia.Se edellyttää alueellisilta toimijoilta oma-aloitteellisuutta ja hyvin har-kittuja sekä riittävän kokoisia kehittämishankkeita. Voimavarojen hajot-taminen liian moneen pieneen hankkeeseen ei tuota toivottua tulosta.SAK:n aluekeskukset, maakuntaryhmät ja ammatilliset paikallisjärjestötosallistuvat maakuntaliittojen ja työvoima- ja elinkeinokeskusten väli-tyksellä EU:n rakennerahastojen ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen.

Kasvukeskusten vahvistuminen säteilee elinvoimaa myös ympäröivällemaaseudulle. Seutukuntien yhteistyötä lisäämällä ja vapaaehtoisinkuntaliitoksin on huolehdittava palveluiden tasosta ja riittävyydestä myösniissä kunnissa, joissa asukasmäärä vähenee. Maa- ja metsätalous, loma-asutus ja vapaa-ajan asuntojen ympärivuotinen käyttö sekä matkailu jaetätyö tarjoavat menestymisen mahdollisuuksia ja työpaikkoja myösmaaseudulla.

Tehostamalla aluepoliittisia toimia ja kannustamalla alueita omaehtoisiinkehityshankkeisiin on päästävä nykyistä tasapainoisempaan alue-kehitykseen. EU:n keinovalikoiman lisäksi käyttöön on otettava myöskotimaisia toimia. Uusi tietotekniikka mahdollistaa aikaisempaa parem-min toimintojen sijoittamisen myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.Tämä mahdollisuus on asetettava aina etusijalle silloin, kun valtio taimuut julkisyhteisöt päättävät uusien toimintojensa sijoittamisesta. Yksi-tyisellä puolella puhelinpalvelu- ja neuvontakeskukset ovat tästä yhtenäesimerkkinä.

Laajakaistaiset tiedonsiirtoverkot on ulotettava kaikkiin asutuskeskuk-siin. Tämä on olennaista kansalaisten ja yritysten tasa-arvon sekä alue-politiikan kannalta. Valtion on varmistettava, että tavoite toteutuu par-hainta ja soveliainta teknologiaa hyödyntäen. Koulut, muut oppilaitok-set, kirjastot ja virastot on yhdistettävä toisiinsa laajakaistaverkolla kokomaassa, jolloin sama mahdollisuus avautuu myös yrityksille ja yksityis-henkilöille. Nopean tiedonsiirron tuoma �etäisyyden kuolema�sähköiseen kaupankäyntiin yhdistyneenä on suuri mahdollisuus Suo-men kaltaiselle syrjäiselle maalle ja sen maaseudulle.

3.8 Ilmastosopimuksen toteuttaminen ja

energiansaanti turvattava

Kioton ilmastosopimus edellyttää, että Suomi vähentää hiilidioksidi- jamuut kasvihuonepäästönsä vuoden 1990 tasolle. Hallitus on hyväksy-nyt kansallisen ilmasto- ohjelman tämän sopimuksen täyttämiseksi, ja seedellyttää toimenpiteitä lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

34 35

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Verotuksella tasattava tuloeroja

Työn verotuksen keventämistä on jatkettava, ja kevennysten painopis-teen tulee olla pieni- ja keskituloisten ansiotulojen verotuksessa.

Pääoma- ja ansiotuloja tulee kohdella verotuksessa nykyistä tasa-vertaisemmin siten, että nostetaan yhtiöveroprosenttia ja kiristetäänluovutusvoittojen sekä osinkojen verotusta.

Suomen tulee toimia aktiivisesti sekä EU:ssa että kansainvälisesti haital-lisen verokilpailun ja ns. veroparatiisien estämiseksi, ja tässä on otettavahuomioon mm. sähköisen kaupankäynnin ja EU:n itälaajentumisen tuo-mat paineet.

Työllisyyden edistämiseksi tarjoilutoiminta ja työpaikkaruokailu on otet-tava alennetun arvonlisäverokannan piiriin vuodesta 2003 alkaen.

Kuntien mahdollisuuksia kiinteistöjen verotukseen tulee lisätä, ja maa-ja metsätalousmaat pitää ottaa kiinteistöveron piiriin.

Työllisyysasteen nosto tavoitteena

Riittävä työvoiman saatavuus tulee turvata ennen muuta työllisyysastettaparantamalla. Talouskasvun jatkuessa työllisyysaste voidaan nostaa ak-tiivisilla toimilla 70 %:iin ja ylikin. Erityistoimia on kohdistettavaikääntyviin pitkäaikaistyöttömiin.

Työkyvyn säilymistä eläkeikään asti on edistettävä työyhteisöjä ja am-mattitaitoa kehittämällä, jotta yhä useampi suomalainen siirtyisi eläk-keelle vasta normaalissa eläkeiässä ja kansakunnan ns. huoltosuhde säi-lyisi kestävänä.

Työvoimakapeikkoja on torjuttava siten, että edistetään ammatillista li-säkoulutusta ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa kasvukeskuksissa.Tarvittavaa ulkomaista työvoimaa vanhojen EU-maiden ulkopuoleltavoidaan ottaa maahan työlupakäytäntöä kehittämällä. Samalla on var-mistettava, että ulkomaalaisia ei syrjitä myöskään työelämässä ja ettäheihin sovelletaan suomalaisia työehtoja.

Valtiolla ja kunnilla vahva rooli elinkeinopolitiikassa

Suomen taloudellista potentiaalia on edelleen vahvistettava jamonipuolistettava, jotta suomalainen teollisuus ja palvelutuotanto me-

yhteiskuntapoliittiset linjaukset

Tärkeintä varmistaa ripeä talouskasvu ja torjua köyhyyttä

Päätavoitteena on edelleen jatkaa ripeää talouskasvua. Siten turvataanparhaiten suotuisa työllisyyskehitys ja palkansaajien hyvinvointi sekäjulkisten palvelujen ja sosiaaliturvan kestävyys. Oikein ajoitetullasuhdannepolitiikalla on varauduttava myös taantuman mahdollisuuteen.Kansantaloutemme ja yritysten reaalinen, osaamiseen ja tuottavuuteenperustuva kilpailukyky on pidettävä vastakin korkealla tasolla. Vain si-ten taataan suomalaisen työn ja tuotteiden menestys avoimilla maailmanmarkkinoilla.

Talouden kohentumisen synnyttämää pelivaraa on suunnattava köyhyy-den torjuntaan aktiivisen työllisyys- ja sosiaalipolitiikan keinoin. Lähtö-kohtana toimenpiteissä tulee olla se, että työ on parasta sosiaaliturvaa jatoimivin lääke köyhyyteen. Rakenteellisen työttömyyden voittamiseenon osoitettava riittävät työllistämisrahat.

Tulopolitiikan merkitys ja tarpeellisuus yhteisvaluutan oloissa pitää tun-nustaa. Se on aikaisempaa tärkeämpi kansallinen väline, jolla voidaanohjata talouskehitystä ja hillitä inflaatiota. Kolmikantainen sopimus-yhteiskunta on edellytys talouspolitiikan onnistumiselle eri suh-dannetilanteissa ja suomalaisen yhteiskunnan suuri vahvuus.

Koko euroalueen kilpailukyvyn tulee vahvistua, ja myös Euroopan Kes-kuspankin rahapolitiikan tulee tukea kasvua ja työllisyyttä. Siksi euro-alueen talouspoliittista koordinaatiota on tiivistettävä ja ay-liikkeen mah-dollisuuksia vaikuttaa siihen lisättävä.

Puolet julkisen talouden ylijäämästä velanmaksuun

Julkinen talous on pidettävä noususuhdanteessa selvästi ylijäämäisenäja ylijäämästä pääosa tulee käyttää valtion velan maksuun. Tämä vähen-tää korkomenoja pysyvästi ja luo tarvittavaa kestokykyä mahdollisentaantuman ja väestön ikääntymisestä johtuvien menopaineiden varalta.

Ylijäämää tulee käyttää myös uutta luoviin sekä osaamisperustaa jatuotantorakennetta monipuolistaviin teollisuus-, tutkimus- jatuotekehityshankkeisiin sekä infrastruktuuri-investointeihin, työn vero-tuksen keventämiseen ja julkisten palvelujen kehittämiseen.

36 37

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Verotuksella tasattava tuloeroja

Työn verotuksen keventämistä on jatkettava, ja kevennysten painopis-teen tulee olla pieni- ja keskituloisten ansiotulojen verotuksessa.

Pääoma- ja ansiotuloja tulee kohdella verotuksessa nykyistä tasa-vertaisemmin siten, että nostetaan yhtiöveroprosenttia ja kiristetäänluovutusvoittojen sekä osinkojen verotusta.

Suomen tulee toimia aktiivisesti sekä EU:ssa että kansainvälisesti haital-lisen verokilpailun ja ns. veroparatiisien estämiseksi, ja tässä on otettavahuomioon mm. sähköisen kaupankäynnin ja EU:n itälaajentumisen tuo-mat paineet.

Työllisyyden edistämiseksi tarjoilutoiminta ja työpaikkaruokailu on otet-tava alennetun arvonlisäverokannan piiriin vuodesta 2003 alkaen.

Kuntien mahdollisuuksia kiinteistöjen verotukseen tulee lisätä, ja maa-ja metsätalousmaat pitää ottaa kiinteistöveron piiriin.

Työllisyysasteen nosto tavoitteena

Riittävä työvoiman saatavuus tulee turvata ennen muuta työllisyysastettaparantamalla. Talouskasvun jatkuessa työllisyysaste voidaan nostaa ak-tiivisilla toimilla 70 %:iin ja ylikin. Erityistoimia on kohdistettavaikääntyviin pitkäaikaistyöttömiin.

Työkyvyn säilymistä eläkeikään asti on edistettävä työyhteisöjä ja am-mattitaitoa kehittämällä, jotta yhä useampi suomalainen siirtyisi eläk-keelle vasta normaalissa eläkeiässä ja kansakunnan ns. huoltosuhde säi-lyisi kestävänä.

Työvoimakapeikkoja on torjuttava siten, että edistetään ammatillista li-säkoulutusta ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa kasvukeskuksissa.Tarvittavaa ulkomaista työvoimaa vanhojen EU-maiden ulkopuoleltavoidaan ottaa maahan työlupakäytäntöä kehittämällä. Samalla on var-mistettava, että ulkomaalaisia ei syrjitä myöskään työelämässä ja ettäheihin sovelletaan suomalaisia työehtoja.

Valtiolla ja kunnilla vahva rooli elinkeinopolitiikassa

Suomen taloudellista potentiaalia on edelleen vahvistettava jamonipuolistettava, jotta suomalainen teollisuus ja palvelutuotanto me-

yhteiskuntapoliittiset linjaukset

Tärkeintä varmistaa ripeä talouskasvu ja torjua köyhyyttä

Päätavoitteena on edelleen jatkaa ripeää talouskasvua. Siten turvataanparhaiten suotuisa työllisyyskehitys ja palkansaajien hyvinvointi sekäjulkisten palvelujen ja sosiaaliturvan kestävyys. Oikein ajoitetullasuhdannepolitiikalla on varauduttava myös taantuman mahdollisuuteen.Kansantaloutemme ja yritysten reaalinen, osaamiseen ja tuottavuuteenperustuva kilpailukyky on pidettävä vastakin korkealla tasolla. Vain si-ten taataan suomalaisen työn ja tuotteiden menestys avoimilla maailmanmarkkinoilla.

Talouden kohentumisen synnyttämää pelivaraa on suunnattava köyhyy-den torjuntaan aktiivisen työllisyys- ja sosiaalipolitiikan keinoin. Lähtö-kohtana toimenpiteissä tulee olla se, että työ on parasta sosiaaliturvaa jatoimivin lääke köyhyyteen. Rakenteellisen työttömyyden voittamiseenon osoitettava riittävät työllistämisrahat.

Tulopolitiikan merkitys ja tarpeellisuus yhteisvaluutan oloissa pitää tun-nustaa. Se on aikaisempaa tärkeämpi kansallinen väline, jolla voidaanohjata talouskehitystä ja hillitä inflaatiota. Kolmikantainen sopimus-yhteiskunta on edellytys talouspolitiikan onnistumiselle eri suh-dannetilanteissa ja suomalaisen yhteiskunnan suuri vahvuus.

Koko euroalueen kilpailukyvyn tulee vahvistua, ja myös Euroopan Kes-kuspankin rahapolitiikan tulee tukea kasvua ja työllisyyttä. Siksi euro-alueen talouspoliittista koordinaatiota on tiivistettävä ja ay-liikkeen mah-dollisuuksia vaikuttaa siihen lisättävä.

Puolet julkisen talouden ylijäämästä velanmaksuun

Julkinen talous on pidettävä noususuhdanteessa selvästi ylijäämäisenäja ylijäämästä pääosa tulee käyttää valtion velan maksuun. Tämä vähen-tää korkomenoja pysyvästi ja luo tarvittavaa kestokykyä mahdollisentaantuman ja väestön ikääntymisestä johtuvien menopaineiden varalta.

Ylijäämää tulee käyttää myös uutta luoviin sekä osaamisperustaa jatuotantorakennetta monipuolistaviin teollisuus-, tutkimus- jatuotekehityshankkeisiin sekä infrastruktuuri-investointeihin, työn vero-tuksen keventämiseen ja julkisten palvelujen kehittämiseen.

36 37

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Ilmastosopimuksen toteuttaminen ja energiansaanti turvattava

Ilmaston lämpeneminen on vakava ongelma, ja siksi Suomen on osal-taan noudatettava Kioton sopimusta, joka tähtää kasvihuonekaasu-päästöjen vähentämiseen. Sopimuksen noudattaminen edellyttää liiken-teeseen, rakentamiseen, kotitalouksien käyttäytymiseen ja energian-tuotantoon kohdistuvia toimenpiteitä, joilla päästöt rajoitetaan vuoden1990 tasolle.

Energiansäästöä ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöä on edistettävä vä-hintään hyväksyttyjen kansallisten ohjelmien mukaisesti, mikä edellyt-tää julkista tukea ympäristöystävällisten teknologioiden kehittelyyn.

Energiapolitiikassa on tehtävä kokonaisratkaisu, jolla vastataan kasva-vaan sähkön tarpeeseen ja taataan jatkossakin Suomen energiatuotan-non monipuolisuus ja eri energialähteiden hyödyntäminen. Ydin-voimankin lisärakentaminen on hyväksyttävää ilmasto- ja ympäristösyistäsekä hinta-, omavaraisuus- ja työllisyysnäkökohdat huomioiden, muttalisärakentaminen edellyttää sitä, että voimaloiden turvallisuudesta jaydinjätteiden loppusijoituksesta huolehditaan asianmukaisesti jatiukimpia turvallisuusvaatimuksia noudattaen.

nestyvät sekä kansainvälisillä että kotimaan markkinoilla. Sillä tavointurvataan parhaiten myös palkansaajien työllisyys ja hyvinvointi.

Julkisen vallan tulee luoda aktiivisesti edellytyksiä elinkeinojen menes-tykselle niin, että se vastaa hyvin toimivasta hallinnosta ja koulutus-järjestelmästä, laadukkaista julkisista palveluista sekä huolehtii siitä, ettämuu infrastruktuuri, kuten tietoliikenne, rauta- ja maantiet sekä muutliikenneväylät, ovat hyvässä kunnossa.

Valtiovallan pitää toimia vastuullisena ja aktiivisena omistajana sekä pe-rinteisissä valtionyhtiöissä että niissä pörssiyhtiöissä, joissa valtiolla onmerkittävä omistusosuus. Tavoitteena tulee olla tuotannon kehittäminenja työpaikkojen turvaaminen Suomessa. Yksityistäminen ideologisistasyistä on torjuttava, ja valtion omistajaohjausta on parannettava keskittä-mällä se yhteen ministeriöön.

Vientiä, uusteollistamista ja riskisijoittamista sekä yrittämistä on edistet-tävä myös valtiovallan toimin ja huolehdittava samalla siitä, että yrityk-set sitoutuvat noudattamaan yhteiskuntavastuun periaatteita kaikessatoiminnassaan.

Tutkimus- ja tuotekehittelypanoksia on lisättävä edelleen sekä yksityi-sellä että julkisella sektorilla. Näin varmistetaan, että Suomi on eturivinmaa uuden tiedon ja teknologian soveltamisessa Euroopassa ja kokomaailmassa. Kiireellisimmät liikenneväylähankkeet on toteutettava ajois-sa ja tarvittaessa erityisrahoitusjärjestelyjen avulla.

Tasapainoisempaan aluekehitykseen

Nykyistä tasapainoisempaa aluekehitystä on edistettävä aluekeskus-ohjelmalla sekä kasvukeskuksia ja seutukuntayhteistyötä vahvistamallasekä kotimaisia alueellisia erityistoimia tehostamalla. Aluepoliittistenerityisohjelmien ja toimien jatko on turvattava myös EU:n laajentumisenjälkeisellä budjettikaudella.

Nopeat, laajakaistaiset tiedonsiirtoverkot on ulotettava maan kaikkiin asu-tuskeskuksiin. Samoin on edistettävä uusien toimintojen ja työpaikkojensijoittumista muualle kuin pääkaupunkiseudulle sekä hajasijoituksen ettätaloudellisten kannustimien avulla.

Kuntien valtionapujärjestelmällä on varmistettava seutukuntien talou-delliset mahdollisuudet lakisääteisten palvelujen järjestämiseen kokomaassa.

38 39

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Ilmastosopimuksen toteuttaminen ja energiansaanti turvattava

Ilmaston lämpeneminen on vakava ongelma, ja siksi Suomen on osal-taan noudatettava Kioton sopimusta, joka tähtää kasvihuonekaasu-päästöjen vähentämiseen. Sopimuksen noudattaminen edellyttää liiken-teeseen, rakentamiseen, kotitalouksien käyttäytymiseen ja energian-tuotantoon kohdistuvia toimenpiteitä, joilla päästöt rajoitetaan vuoden1990 tasolle.

Energiansäästöä ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöä on edistettävä vä-hintään hyväksyttyjen kansallisten ohjelmien mukaisesti, mikä edellyt-tää julkista tukea ympäristöystävällisten teknologioiden kehittelyyn.

Energiapolitiikassa on tehtävä kokonaisratkaisu, jolla vastataan kasva-vaan sähkön tarpeeseen ja taataan jatkossakin Suomen energiatuotan-non monipuolisuus ja eri energialähteiden hyödyntäminen. Ydin-voimankin lisärakentaminen on hyväksyttävää ilmasto- ja ympäristösyistäsekä hinta-, omavaraisuus- ja työllisyysnäkökohdat huomioiden, muttalisärakentaminen edellyttää sitä, että voimaloiden turvallisuudesta jaydinjätteiden loppusijoituksesta huolehditaan asianmukaisesti jatiukimpia turvallisuusvaatimuksia noudattaen.

nestyvät sekä kansainvälisillä että kotimaan markkinoilla. Sillä tavointurvataan parhaiten myös palkansaajien työllisyys ja hyvinvointi.

Julkisen vallan tulee luoda aktiivisesti edellytyksiä elinkeinojen menes-tykselle niin, että se vastaa hyvin toimivasta hallinnosta ja koulutus-järjestelmästä, laadukkaista julkisista palveluista sekä huolehtii siitä, ettämuu infrastruktuuri, kuten tietoliikenne, rauta- ja maantiet sekä muutliikenneväylät, ovat hyvässä kunnossa.

Valtiovallan pitää toimia vastuullisena ja aktiivisena omistajana sekä pe-rinteisissä valtionyhtiöissä että niissä pörssiyhtiöissä, joissa valtiolla onmerkittävä omistusosuus. Tavoitteena tulee olla tuotannon kehittäminenja työpaikkojen turvaaminen Suomessa. Yksityistäminen ideologisistasyistä on torjuttava, ja valtion omistajaohjausta on parannettava keskittä-mällä se yhteen ministeriöön.

Vientiä, uusteollistamista ja riskisijoittamista sekä yrittämistä on edistet-tävä myös valtiovallan toimin ja huolehdittava samalla siitä, että yrityk-set sitoutuvat noudattamaan yhteiskuntavastuun periaatteita kaikessatoiminnassaan.

Tutkimus- ja tuotekehittelypanoksia on lisättävä edelleen sekä yksityi-sellä että julkisella sektorilla. Näin varmistetaan, että Suomi on eturivinmaa uuden tiedon ja teknologian soveltamisessa Euroopassa ja kokomaailmassa. Kiireellisimmät liikenneväylähankkeet on toteutettava ajois-sa ja tarvittaessa erityisrahoitusjärjestelyjen avulla.

Tasapainoisempaan aluekehitykseen

Nykyistä tasapainoisempaa aluekehitystä on edistettävä aluekeskus-ohjelmalla sekä kasvukeskuksia ja seutukuntayhteistyötä vahvistamallasekä kotimaisia alueellisia erityistoimia tehostamalla. Aluepoliittistenerityisohjelmien ja toimien jatko on turvattava myös EU:n laajentumisenjälkeisellä budjettikaudella.

Nopeat, laajakaistaiset tiedonsiirtoverkot on ulotettava maan kaikkiin asu-tuskeskuksiin. Samoin on edistettävä uusien toimintojen ja työpaikkojensijoittumista muualle kuin pääkaupunkiseudulle sekä hajasijoituksen ettätaloudellisten kannustimien avulla.

Kuntien valtionapujärjestelmällä on varmistettava seutukuntien talou-delliset mahdollisuudet lakisääteisten palvelujen järjestämiseen kokomaassa.

38 39

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

4 Työelämä muutoksessa

4.1 Joustavuuden ja osaamisen vaatimukset kasvavat

Työelämässä käynnissä olevien muutosten taustalla on kaksi kiinteästitoisiinsa liittyvää kehityssuuntaa: teknologian kehitys ja taloudenglobasaatio.

Tuotannon lähtökohdat ovat perusteellisessa muutoksessa. Yritystentuotantojärjestelyt perustuvat toimintojen verkottamiseen,ydinosaamisalueiden määrittelyyn ja joustavuuden korostamiseen. Yk-sityisen sektorin toimintatapa on omaksuttu myös julkisen sektorin or-ganisaatioissa, ja markkinaehtoisuus on lainsäädännöllä ja poliittisen tah-don tuella asetettu julkisen palvelutuotannon velvollisuudeksi.

Työelämän kehitys heijastuu joustavuuden vaatimuksina ja muutostennopeutena. Yritysten ja organisaatioiden tasolla muutos näkyy pyrkimyk-senä työorganisaatioiden madaltamiseen, työsuhteiden ja työaika-järjestelyjen joustoihin sekä uusien työnteon muotojen ja palkkaus-järjestelmien käyttöönottona. Työntekijät kokevat muutokset ammatilli-sen osaamisen kehittämishaasteina, laajentuneina työnsisältöinä,kiristyneenä työtahtina, lisääntyneinä ylitöinä sekä työn ja toimeentulonepävarmuutena.

4.1.1 Tuotantoa ja työtä organisoidaan uudelleen

Pyrkimys tuotannon joustavoittamiseen koskee sekä yritysten ja organi-saatioiden sisäisiä että niiden välisiä järjestelyjä. Kehitys on kuitenkinkaksijakoinen. Yrityskokoja kasvatetaan ja yritysliittoutumia muodoste-taan; toisaalta taas toimintoja yhtiöitetään ja vastuuta siirretään pieniinyksiköihin. Pienet yksiköt toimivat samoin periaattein kuin pienet yri-tykset, vaikkakin osana suurempaa yritysrakennetta. Yritykset ja organi-saatiot erikoistuvat ja keskittyvät ydinosaamisalueilleen, ja muuta eri-koisosaamista vaativat osat ja työvaiheet hankitaan niihin erikoistuneiltayrityksiltä. Kehitys näyttää johtavan pienten yritysten määrän kasvuun,sillä jo puolet SAK:laisista työskentelee alle 30 hengen työpaikalla ja nel-jäsosa alle 10 hengen työpaikalla. Naiset työskentelevät pienillä työpai-koilla miehiä useammin.

Tuotannon uudelleenorganisointi on lisännyt alihankkijoiden käyttöä,toimintojen ulkoistamista ja julkisella sektorilla yksityistämistä.

41

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

4 Työelämä muutoksessa

4.1 Joustavuuden ja osaamisen vaatimukset kasvavat

Työelämässä käynnissä olevien muutosten taustalla on kaksi kiinteästitoisiinsa liittyvää kehityssuuntaa: teknologian kehitys ja taloudenglobasaatio.

Tuotannon lähtökohdat ovat perusteellisessa muutoksessa. Yritystentuotantojärjestelyt perustuvat toimintojen verkottamiseen,ydinosaamisalueiden määrittelyyn ja joustavuuden korostamiseen. Yk-sityisen sektorin toimintatapa on omaksuttu myös julkisen sektorin or-ganisaatioissa, ja markkinaehtoisuus on lainsäädännöllä ja poliittisen tah-don tuella asetettu julkisen palvelutuotannon velvollisuudeksi.

Työelämän kehitys heijastuu joustavuuden vaatimuksina ja muutostennopeutena. Yritysten ja organisaatioiden tasolla muutos näkyy pyrkimyk-senä työorganisaatioiden madaltamiseen, työsuhteiden ja työaika-järjestelyjen joustoihin sekä uusien työnteon muotojen ja palkkaus-järjestelmien käyttöönottona. Työntekijät kokevat muutokset ammatilli-sen osaamisen kehittämishaasteina, laajentuneina työnsisältöinä,kiristyneenä työtahtina, lisääntyneinä ylitöinä sekä työn ja toimeentulonepävarmuutena.

4.1.1 Tuotantoa ja työtä organisoidaan uudelleen

Pyrkimys tuotannon joustavoittamiseen koskee sekä yritysten ja organi-saatioiden sisäisiä että niiden välisiä järjestelyjä. Kehitys on kuitenkinkaksijakoinen. Yrityskokoja kasvatetaan ja yritysliittoutumia muodoste-taan; toisaalta taas toimintoja yhtiöitetään ja vastuuta siirretään pieniinyksiköihin. Pienet yksiköt toimivat samoin periaattein kuin pienet yri-tykset, vaikkakin osana suurempaa yritysrakennetta. Yritykset ja organi-saatiot erikoistuvat ja keskittyvät ydinosaamisalueilleen, ja muuta eri-koisosaamista vaativat osat ja työvaiheet hankitaan niihin erikoistuneiltayrityksiltä. Kehitys näyttää johtavan pienten yritysten määrän kasvuun,sillä jo puolet SAK:laisista työskentelee alle 30 hengen työpaikalla ja nel-jäsosa alle 10 hengen työpaikalla. Naiset työskentelevät pienillä työpai-koilla miehiä useammin.

Tuotannon uudelleenorganisointi on lisännyt alihankkijoiden käyttöä,toimintojen ulkoistamista ja julkisella sektorilla yksityistämistä.

41

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Epätyypillisten työsuhteiden suurimmat ongelmat liittyvät työn ja toi-meentulon epävarmuuteen, ansioperusteisen sosiaaliturvan heikkouteen,työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun puutteeseen ja vähäisiin vaiku-tusmahdollisuuksiin omassa työssä. Epätyypillisissä työsuhteissa työn-tekijät jäävät erityisesti vaille niitä etuja, jotka liittyvät työsuhteen tur-vallisuuteen tai pitkän työsuhteen etuuksiin.

Määräaikaisten työsuhteiden osuus SAK:laisilla on kasvanut kaikilla sek-toreilla. Erityisesti teollisuudessa ja yksityisellä palvelusektorilla työs-kentelevät naiset ovat yhä useammin määräaikaisessa työsuhteessa � to-sin myös miesten määräaikaiset työsuhteet ovat näillä aloilla lisäänty-neet. Yleisintä määräaikaisten työsuhteiden käyttö on edelleen julkisellasektorilla. Tosin kunnat ovat jossain määrin pyrkineet vakinaistamaanmääräaikaisia työsuhteita. Keskimäärin SAK:laisen määräaikainen työ-suhde on kestänyt kolme vuotta.

Vuokratyövoiman käyttö on selvästi lisääntynyt Suomessa 1990-luvunlopulla. Varsinkin palvelualoilla vuokratyön käyttö on laajaa, mutta senkäyttö on kasvanut teollisissakin töissä. Ongelmana on erityisesti oikeu-denmukaisten työsuhteen ehtojen varmistaminen sekä yhdenvertainenkohtelu vuokratyöntekijöiden ja muiden työntekijöiden kesken.

Uuden työsopimuslain mukaan vuokratyössä noudatetaan käyttäjä-yrityksen työehtosopimusta, ellei erillistä sopimusta vuokratyöstä ole.Vuokratyövoiman sopimusjärjestelyistä onkin jo alettu keskustella. EU:ssaneuvotellaan vuokratyötä säätelevästä puitesopimuksesta, jonka tavoit-teena on saada aikaan koko Euroopan kattava sopimus vuokratyönvähimmäisehdoista. Ruotsin ja Norjan keskusjärjestöt ovat yhteistyössäjäsenliittojen kanssa neuvotelleet tuoreet vuokratyötä koskevat sopimuk-set.

Tietokoneavusteinen etätyö on myös melko laajaa � ei tosin vieläSAK:laisissa työntekijäryhmissä. Muita kotona työtä tekeviä ryhmiä onhoitoalalla (perhepäivähoitajat, omaishoitajat) ja tekstiili- ja vaate-teollisuudessa.

Etätyöntekijöiden keskeisiä ongelmia ovat työhön sidonnaisuus ja sii-hen liittyvä valvonta sekä yksintyöskentely ilman työyhteisön tukea. Myöstyönteosta kotona aiheutuvien erilaisten kustannusten korvauksista onollut ongelmia.

Tietotekniikan käyttöönotto lisää yritysten mahdollisuuksia siirtää toi-mintoja maan rajojen ulkopuolelle etätyöksi. SAK:laisillatietokoneavusteista etätyötä tekevillä etätyön vaikutukset työn sisältöönovat ristiriitaiset: joissakin töissä se mahdollistaa itsenäisen ja kokonais-

Kilpailuttaminen onkin arkipäivää sekä yksityisellä että julkisella sekto-rilla, ja julkisen sektorin kilpailuttamista edellyttää osittain lainsäädän-tö. EU haluaa vahvistaa kilpailuttamisen periaatetta. Syksyllä 2000 anne-tussa Euroopan komission tiedonannossa kilpailuttamista ja mark-kinaehtoisuutta halutaan lisätä lähes kaikissa julkisen sektorin toimin-noissa.

Tuotannon uudelleenorganisoinnin taustalla on usein pyrkimys pienen-tää työvoimakustannuksia, ja silloin uhka kohdistuu henkilöstön mää-rään, työntekijöiden palkkoihin, muihin työsuhteen ehtoihin ja työoloihin.Keskittyminen ydinosaamisalueisiin saattaa heikentää palvelun laatuaja tuotannon tuloksellisuutta. Tuotannon uudelleenorganisointi ja yritys-rakenteiden muutokset vaikuttavat siihen, miten työntekijät sitoutuvatyrityksen tavoitteisiin. Lisäksi ne saattavat heikentää työntekijöiden vai-kutusmahdollisuuksia ja hämärtävät rajaa työntekijöiden ja yrittäjienvälillä.

Uudelleenorganisointia on kohdistettu myös työjärjestelyihin jatyönjakoihin. Jos työnorganisointia kehitetään yhteistoiminnassa työn-tekijöiden kanssa, on mahdollista edesauttaa tuloksellisuuden, työelä-män laadun sekä työllisyyden turvaamista. Eräissä tutkimuksissa on ha-vaittu, että investointi teknologiaan ei riitä parantamaan tuottavuutta vaanon huomiota kiinnitettävä inhimillisiin voimavaroihin, työnorganisointiinsekä osaamisen ja uudistuskyvyn vahvistamiseen. Yhteistoiminta luotähän tarvittavaa luottamuspääomaa.

Työpaikoilla on 1990-luvun loppupuolella tehty runsaasti osapuoltenyhteistoiminnallista kehittämistyötä ja sitä on tuettu useilla kansallisillatyöelämäohjelmilla. Kehittämistyössä tavoitteena on ollut parantaa sekätuloksellisuutta että työelämän laatua. Tavoitteena on ollut myös tuodaesiin hyviä työpaikkojen käytäntöjä ja luoda työvälineitä kehittämisenavuksi. SAK on ollut aktiivinen työelämäohjelmien käynnistämisessä jatoteutuksessa.

4.1.2 Epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät

Valtaosa SAK:laisista on edelleen vakinaisessa ja kokoaikaisessa työsuh-teessa ja työskentelee normaalissa päivätyössä työnantajan tiloissa. Työ-suhteiden määrä- ja osa-aikaisuus sekä vuokra- ja etätyö ovat kuitenkinlisääntyneet. Alle 25-vuotiaista SAK:laisista jo yli puolet työskenteleeerilaisissa epätyypillisissä työsuhteissa. Työskentely pätkätöissä on useim-miten vastentahtoista, mutta työntekijä usein myös elämäntilanteensamukaan itse valitsee muun kuin perinteisen työnteon muodon.

42 43

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Epätyypillisten työsuhteiden suurimmat ongelmat liittyvät työn ja toi-meentulon epävarmuuteen, ansioperusteisen sosiaaliturvan heikkouteen,työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun puutteeseen ja vähäisiin vaiku-tusmahdollisuuksiin omassa työssä. Epätyypillisissä työsuhteissa työn-tekijät jäävät erityisesti vaille niitä etuja, jotka liittyvät työsuhteen tur-vallisuuteen tai pitkän työsuhteen etuuksiin.

Määräaikaisten työsuhteiden osuus SAK:laisilla on kasvanut kaikilla sek-toreilla. Erityisesti teollisuudessa ja yksityisellä palvelusektorilla työs-kentelevät naiset ovat yhä useammin määräaikaisessa työsuhteessa � to-sin myös miesten määräaikaiset työsuhteet ovat näillä aloilla lisäänty-neet. Yleisintä määräaikaisten työsuhteiden käyttö on edelleen julkisellasektorilla. Tosin kunnat ovat jossain määrin pyrkineet vakinaistamaanmääräaikaisia työsuhteita. Keskimäärin SAK:laisen määräaikainen työ-suhde on kestänyt kolme vuotta.

Vuokratyövoiman käyttö on selvästi lisääntynyt Suomessa 1990-luvunlopulla. Varsinkin palvelualoilla vuokratyön käyttö on laajaa, mutta senkäyttö on kasvanut teollisissakin töissä. Ongelmana on erityisesti oikeu-denmukaisten työsuhteen ehtojen varmistaminen sekä yhdenvertainenkohtelu vuokratyöntekijöiden ja muiden työntekijöiden kesken.

Uuden työsopimuslain mukaan vuokratyössä noudatetaan käyttäjä-yrityksen työehtosopimusta, ellei erillistä sopimusta vuokratyöstä ole.Vuokratyövoiman sopimusjärjestelyistä onkin jo alettu keskustella. EU:ssaneuvotellaan vuokratyötä säätelevästä puitesopimuksesta, jonka tavoit-teena on saada aikaan koko Euroopan kattava sopimus vuokratyönvähimmäisehdoista. Ruotsin ja Norjan keskusjärjestöt ovat yhteistyössäjäsenliittojen kanssa neuvotelleet tuoreet vuokratyötä koskevat sopimuk-set.

Tietokoneavusteinen etätyö on myös melko laajaa � ei tosin vieläSAK:laisissa työntekijäryhmissä. Muita kotona työtä tekeviä ryhmiä onhoitoalalla (perhepäivähoitajat, omaishoitajat) ja tekstiili- ja vaate-teollisuudessa.

Etätyöntekijöiden keskeisiä ongelmia ovat työhön sidonnaisuus ja sii-hen liittyvä valvonta sekä yksintyöskentely ilman työyhteisön tukea. Myöstyönteosta kotona aiheutuvien erilaisten kustannusten korvauksista onollut ongelmia.

Tietotekniikan käyttöönotto lisää yritysten mahdollisuuksia siirtää toi-mintoja maan rajojen ulkopuolelle etätyöksi. SAK:laisillatietokoneavusteista etätyötä tekevillä etätyön vaikutukset työn sisältöönovat ristiriitaiset: joissakin töissä se mahdollistaa itsenäisen ja kokonais-

Kilpailuttaminen onkin arkipäivää sekä yksityisellä että julkisella sekto-rilla, ja julkisen sektorin kilpailuttamista edellyttää osittain lainsäädän-tö. EU haluaa vahvistaa kilpailuttamisen periaatetta. Syksyllä 2000 anne-tussa Euroopan komission tiedonannossa kilpailuttamista ja mark-kinaehtoisuutta halutaan lisätä lähes kaikissa julkisen sektorin toimin-noissa.

Tuotannon uudelleenorganisoinnin taustalla on usein pyrkimys pienen-tää työvoimakustannuksia, ja silloin uhka kohdistuu henkilöstön mää-rään, työntekijöiden palkkoihin, muihin työsuhteen ehtoihin ja työoloihin.Keskittyminen ydinosaamisalueisiin saattaa heikentää palvelun laatuaja tuotannon tuloksellisuutta. Tuotannon uudelleenorganisointi ja yritys-rakenteiden muutokset vaikuttavat siihen, miten työntekijät sitoutuvatyrityksen tavoitteisiin. Lisäksi ne saattavat heikentää työntekijöiden vai-kutusmahdollisuuksia ja hämärtävät rajaa työntekijöiden ja yrittäjienvälillä.

Uudelleenorganisointia on kohdistettu myös työjärjestelyihin jatyönjakoihin. Jos työnorganisointia kehitetään yhteistoiminnassa työn-tekijöiden kanssa, on mahdollista edesauttaa tuloksellisuuden, työelä-män laadun sekä työllisyyden turvaamista. Eräissä tutkimuksissa on ha-vaittu, että investointi teknologiaan ei riitä parantamaan tuottavuutta vaanon huomiota kiinnitettävä inhimillisiin voimavaroihin, työnorganisointiinsekä osaamisen ja uudistuskyvyn vahvistamiseen. Yhteistoiminta luotähän tarvittavaa luottamuspääomaa.

Työpaikoilla on 1990-luvun loppupuolella tehty runsaasti osapuoltenyhteistoiminnallista kehittämistyötä ja sitä on tuettu useilla kansallisillatyöelämäohjelmilla. Kehittämistyössä tavoitteena on ollut parantaa sekätuloksellisuutta että työelämän laatua. Tavoitteena on ollut myös tuodaesiin hyviä työpaikkojen käytäntöjä ja luoda työvälineitä kehittämisenavuksi. SAK on ollut aktiivinen työelämäohjelmien käynnistämisessä jatoteutuksessa.

4.1.2 Epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät

Valtaosa SAK:laisista on edelleen vakinaisessa ja kokoaikaisessa työsuh-teessa ja työskentelee normaalissa päivätyössä työnantajan tiloissa. Työ-suhteiden määrä- ja osa-aikaisuus sekä vuokra- ja etätyö ovat kuitenkinlisääntyneet. Alle 25-vuotiaista SAK:laisista jo yli puolet työskenteleeerilaisissa epätyypillisissä työsuhteissa. Työskentely pätkätöissä on useim-miten vastentahtoista, mutta työntekijä usein myös elämäntilanteensamukaan itse valitsee muun kuin perinteisen työnteon muodon.

42 43

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Palkkajärjestelmien kehittämisessä on korostettu myös kannustavuutta.Perinteiset yksilöä kannustavat urakka- ja palkkiopalkat ovat kuitenkinjonkin verran vähentyneet. Työn uudelleenorganisoinnin seurauksenakorostuu työyhteisön tai tiimin yhteistyö, jolloin kannustavanapalkkaelementteinä on sovellettu tulospalkkioita.

Henkilöstöä palkitaan jossain määrin voittopalkkioilla, henkilöstöllesuunnatuilla osakeanneilla ja henkilöstöoptioilla. Näiden käytöllä työn-antaja pyrkii sitouttamaan henkilöstöä yritykseen ja palkitsee henkilös-töä yrityksen hyvästä menestyksestä.

Suomessa valtiovalta on tukenut erityisesti henkilöstörahastojen perus-tamista ja niiden toiminnan kehittämistä. Työmarkkinajärjestöjen yhtei-sistä kannanotoista ja henkilöstörahastolainsäädännön kehittämisestähuolimatta uusia rahastoja on perustettu vähän. Rahastoille ei ole kehit-tynyt sitä puskuriluonnetta, jota ammattiyhdistysliike on korostanut.

Palkkajärjestelmien kehittämistyötä on tehty viime vuosina monillasopimusaloilla. Työn vaativuuden järjestelmälliseen arviointiin pohjau-tuvat palkkajärjestelmät ovat yleistyneet, sillä töiden laaja-alaistuessa jaammattitaitovaatimusten muuttuessa eivät hierarkiaan, koulutustasoontai tarkasti määriteltyyn työsuoristukseen perustuvat palkkajärjestelmätole enää toimivia. Palkkajärjestelmien yhteyttä organisaation toiminnanpäämääriin ja töiden kehittämiseen on korostettu.

4.1.5 Työajat erilaistuvat

Työelämässä vallalla oleva joustavuuden vaatimus kohdistuu myös työ-aikoihin. Työaikojen sääntelyä on väljennetty useissa EU-maissa. Suo-messakin työnantajien keskeisenä tavoitteena on väljentäätyöaikasääntelyä niin, että työaikoja voidaan sopeuttaa kysynnänvaihteluiden mukaisesti. Tietyllä aikavälillä keskimääräiseksi tasoittuviatyöaikoja, työajan porrastusta ja vuorotyön käyttöä on pyritty lisäämäänkausivaihteluiden ja pidentyneiden käynti- ja palveluaikojen mukaises-ti.

Työntekijöille joustavuuden vaatimukset näkyvät pitkinä työpäivinä ja-viikkoina, epäsäännöllisinä työaikoina, kiireenä ja aikapaineena. Työ-aikojen joustavuus ja epämukavat työajat näkyvät työterveyden ja työ-turvallisuuden heikentymisenä. Niinpä työaikasuojelun merkitys koros-tuu entisestään.

Työaikakehitys eriytyy toimialoittain. SAK:laisissa töissä tehdään entis-tä useammin sekä ylitöitä yli sallittujen määrien että palkatonta ylityötä.

valtaisen työn ja joissakin töissä etätyö on pakkotahtista tallennus- taipuhelinmyyntityötä.

Puhelinpalvelukeskukset (ns. call centerit) ovat melko uusi ilmiö Suo-messa. Niiden määrän on kuitenkin arvioitu lisääntyvän. Puhelinpalvelu-työtä on järjestetty joko alihankintana, etä- tai vuokratyönä tai normaa-lissa työsuhteessa työnantajan tiloissa. SAK:laisia työskenteleepuhelinpalvelussa lähinnä myyntityössä ja viestintäalalla. Ongelmat liit-tyvät erityisesti työsuhteen minimiehtojen noudattamiseen, työaikojensijoitteluun sekä työn psyykkiseen ja fyysiseen kuormitukseen.

4.1.3 Työn laaja-alaisuus korostuu

Vahvasta ammatillisesta osaamisesta ja sen kehittämisestä on tullut kes-keinen kilpailutekijä. Työn tietopainotteisuus kasvaa, ja tiedon välittä-minen ja käsittely korostuu. Kaikissa töissä tarvitaan toimintaa ohjaavaaja motivoivaa tietoa, sillä työn mielekkyys riippuu viime kädessä juuritästä. Myös vuorovaikutuksen ja ihmissuhdetaitojen merkitys lisääntyykaikissa töissä. Työn sisällöt ovat useilla aloilla laaja-alaistuneet, muttasamanaikaisesti töissä vaaditaan erikoistumista.

Useilla aloilla tehdään edelleen yksitoikkoista ja pakkotahtista työtä. Tie-totekniikan kehityksen myötä on se vaara, että yksitoikkoisuus japakkotahtisuus jopa lisääntyvät. Jos työt edelleen jakautuvat sisällölli-sesti vaativiin ja ositettuihin, on se uhka erityisesti SAK:laisille. Hyvästäammatillisen koulutuksen tasosta huolimatta erityisesti naisilla on riskiajautua avustaviin ja yksitoikkoisiin tehtäviin.

Työolotutkimusten mukaan palkansaajien vaikutusmahdollisuudetomaan työhönsä ovat pääosin kasvaneet. SAK:laisten vaikutusmahdolli-suudet omaan työhön ja työtahtiin ovat kuitenkin vähentyneet viidenvuoden aikana. Järjestötutkimuksen mukaan halukkuutta vaikuttaaomaan työhön ja työpaikan asioihin SAK:laisilla kuitenkin on.

4.1.4 Palkkajärjestelmien kehittäminen aktiivista

Yritysten ja organisaatioiden pyrkimys joustoihin koskee myös palkka-järjestelmiä. Tavoitteena on ollut lisätä paikallisesti ja yritystasollamääräytyvien palkanosien käyttöä. Joustavuuden lisäksi yritykset pyr-kivät vähentämään työehtosopimusten merkitystä palkan mää-räytymisessä. Joustavuuden elementtejä on haettu erityisesti tulos-palkkauksesta.

44 45

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Palkkajärjestelmien kehittämisessä on korostettu myös kannustavuutta.Perinteiset yksilöä kannustavat urakka- ja palkkiopalkat ovat kuitenkinjonkin verran vähentyneet. Työn uudelleenorganisoinnin seurauksenakorostuu työyhteisön tai tiimin yhteistyö, jolloin kannustavanapalkkaelementteinä on sovellettu tulospalkkioita.

Henkilöstöä palkitaan jossain määrin voittopalkkioilla, henkilöstöllesuunnatuilla osakeanneilla ja henkilöstöoptioilla. Näiden käytöllä työn-antaja pyrkii sitouttamaan henkilöstöä yritykseen ja palkitsee henkilös-töä yrityksen hyvästä menestyksestä.

Suomessa valtiovalta on tukenut erityisesti henkilöstörahastojen perus-tamista ja niiden toiminnan kehittämistä. Työmarkkinajärjestöjen yhtei-sistä kannanotoista ja henkilöstörahastolainsäädännön kehittämisestähuolimatta uusia rahastoja on perustettu vähän. Rahastoille ei ole kehit-tynyt sitä puskuriluonnetta, jota ammattiyhdistysliike on korostanut.

Palkkajärjestelmien kehittämistyötä on tehty viime vuosina monillasopimusaloilla. Työn vaativuuden järjestelmälliseen arviointiin pohjau-tuvat palkkajärjestelmät ovat yleistyneet, sillä töiden laaja-alaistuessa jaammattitaitovaatimusten muuttuessa eivät hierarkiaan, koulutustasoontai tarkasti määriteltyyn työsuoristukseen perustuvat palkkajärjestelmätole enää toimivia. Palkkajärjestelmien yhteyttä organisaation toiminnanpäämääriin ja töiden kehittämiseen on korostettu.

4.1.5 Työajat erilaistuvat

Työelämässä vallalla oleva joustavuuden vaatimus kohdistuu myös työ-aikoihin. Työaikojen sääntelyä on väljennetty useissa EU-maissa. Suo-messakin työnantajien keskeisenä tavoitteena on väljentäätyöaikasääntelyä niin, että työaikoja voidaan sopeuttaa kysynnänvaihteluiden mukaisesti. Tietyllä aikavälillä keskimääräiseksi tasoittuviatyöaikoja, työajan porrastusta ja vuorotyön käyttöä on pyritty lisäämäänkausivaihteluiden ja pidentyneiden käynti- ja palveluaikojen mukaises-ti.

Työntekijöille joustavuuden vaatimukset näkyvät pitkinä työpäivinä ja-viikkoina, epäsäännöllisinä työaikoina, kiireenä ja aikapaineena. Työ-aikojen joustavuus ja epämukavat työajat näkyvät työterveyden ja työ-turvallisuuden heikentymisenä. Niinpä työaikasuojelun merkitys koros-tuu entisestään.

Työaikakehitys eriytyy toimialoittain. SAK:laisissa töissä tehdään entis-tä useammin sekä ylitöitä yli sallittujen määrien että palkatonta ylityötä.

valtaisen työn ja joissakin töissä etätyö on pakkotahtista tallennus- taipuhelinmyyntityötä.

Puhelinpalvelukeskukset (ns. call centerit) ovat melko uusi ilmiö Suo-messa. Niiden määrän on kuitenkin arvioitu lisääntyvän. Puhelinpalvelu-työtä on järjestetty joko alihankintana, etä- tai vuokratyönä tai normaa-lissa työsuhteessa työnantajan tiloissa. SAK:laisia työskenteleepuhelinpalvelussa lähinnä myyntityössä ja viestintäalalla. Ongelmat liit-tyvät erityisesti työsuhteen minimiehtojen noudattamiseen, työaikojensijoitteluun sekä työn psyykkiseen ja fyysiseen kuormitukseen.

4.1.3 Työn laaja-alaisuus korostuu

Vahvasta ammatillisesta osaamisesta ja sen kehittämisestä on tullut kes-keinen kilpailutekijä. Työn tietopainotteisuus kasvaa, ja tiedon välittä-minen ja käsittely korostuu. Kaikissa töissä tarvitaan toimintaa ohjaavaaja motivoivaa tietoa, sillä työn mielekkyys riippuu viime kädessä juuritästä. Myös vuorovaikutuksen ja ihmissuhdetaitojen merkitys lisääntyykaikissa töissä. Työn sisällöt ovat useilla aloilla laaja-alaistuneet, muttasamanaikaisesti töissä vaaditaan erikoistumista.

Useilla aloilla tehdään edelleen yksitoikkoista ja pakkotahtista työtä. Tie-totekniikan kehityksen myötä on se vaara, että yksitoikkoisuus japakkotahtisuus jopa lisääntyvät. Jos työt edelleen jakautuvat sisällölli-sesti vaativiin ja ositettuihin, on se uhka erityisesti SAK:laisille. Hyvästäammatillisen koulutuksen tasosta huolimatta erityisesti naisilla on riskiajautua avustaviin ja yksitoikkoisiin tehtäviin.

Työolotutkimusten mukaan palkansaajien vaikutusmahdollisuudetomaan työhönsä ovat pääosin kasvaneet. SAK:laisten vaikutusmahdolli-suudet omaan työhön ja työtahtiin ovat kuitenkin vähentyneet viidenvuoden aikana. Järjestötutkimuksen mukaan halukkuutta vaikuttaaomaan työhön ja työpaikan asioihin SAK:laisilla kuitenkin on.

4.1.4 Palkkajärjestelmien kehittäminen aktiivista

Yritysten ja organisaatioiden pyrkimys joustoihin koskee myös palkka-järjestelmiä. Tavoitteena on ollut lisätä paikallisesti ja yritystasollamääräytyvien palkanosien käyttöä. Joustavuuden lisäksi yritykset pyr-kivät vähentämään työehtosopimusten merkitystä palkan mää-räytymisessä. Joustavuuden elementtejä on haettu erityisesti tulos-palkkauksesta.

44 45

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

ja työympäristöongelmat lisääntyvät, keski-ikä työpaikoilla nousee.Ikääntyvien työntekijöiden fyysisten ja psyykkisten riskien ehkäisy edel-lyttää toisenlaisia toimenpiteitä kuin nuorempien sukupolvien.

Ikääntyvien työntekijöiden asema työelämässä on paljolti kiinni asen-teista. Työpaikoilla tarvitaan erilaista osaamista, ja sitä pitäisi hyödyntääosana työyhteisöjen kehittämistä. Vanhempien työntekijöiden ammatti-taito perustuu usein pitkään työkokemukseen. Esimerkiksi arviointikyky,vuorovaikutustaidot, täsmällisyys ja vastuuntunto ovat sellaisia piirtei-tä, jotka on todettu iän myötä vahvistuviksi.

Ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien asema on erityisen hankala. Työvoi-ma- ja koulutuspalvelut ovat tällöin avainasemassa. Ikääntyvien työnte-kijöiden osaamisen vahvistamiselle on hyvät edellytykset, kun kokemustavoi hyödyntää koulutuksen soveltamisessa.

4.2 Työlainsäädäntöä uudistettu

Suomalainen työlainsäädäntö antaa kohtuullisen vähimmäissuojan työn-tekijöille. Työelämän rakennemuutos, joka on koskettanut sekä yrityksiäettä työsuhteita, on aiheuttanut sellaisia väliinputoamisia, joissa työ-lainsäädäntö ei toimi. Heikoimmillaan on työntekijöiden oikeussuoja sil-loin, kun työntekijöitä irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuo-tannollisista syistä.

SAK on pyrkinyt 1990-luvulla määrätietoisesti uudistamaan koko työ-lainsäädäntöä niin, että se vastaa työelämän muutokseen. 1990-luvunloppupuolella työlainsäädäntöä on uudistettu runsaasti yhteistyössä työ-markkinajärjestöjen ja valtiovallan kanssa. Lainsäädännön muutokset ontoteutettu kolmikantaisesti ja työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärryk-sen pohjalta. Merkittävimpiä uudistuksia ovat olleet vuonna 1996 voi-maan tullut työaikalaki ja 1.6.2001 voimaan tuleva uusi työsopimuslaki.Työsopimuslailla vahvistetaan työehtosopimuksen yleissitovuutta ja tur-vataan vuokratyöntekijöille vähimmäisehdot.

Hallitusohjelman tai tulopoliittisten sopimuksien perusteella on paran-nettu erityisesti Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöi-den asemaa sekä epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työnteki-jöiden etuuksia ja oikeuksia. Työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolainuudistuksilla pyritään ennaltaehkäisemään ja vähentämään työn psyyk-kisten ja fyysisten riskien kasvua sekä ottamaan huomioon työnantajientyösuojeluvastuu yrityksien toimintatapojen muuttuessa.

Yhä useammin tuotanto on järjestelty jatkuvan ylityön varaan. Palvelu-aloilla työsuhteita osa-aikaistetaan ja työvuoroja lyhennetään ja pilkotaan.Myös ns. 0-tuntisopimuksia ja erikseen työhön kutsuttavia käytetäänedelleen.

SAK:laistenkin työaikamuodot ovat muuttuneet 15 vuodessa. Säännölli-sessä päivätyössä olevien määrä on vähentynyt: hieman runsas puoletSAK:laisista on päivätyössä. Vuorotyö on yleistynyt naisilla ja ilta-, yö-ja aamutyö miehillä. Osa-aikatyöntekijöistä yhä harvempi tekee päivätyötä.

Myös työntekijöiden tarpeet työaikojen suhteen ovat erilaisia. Oman elä-män hallinnan kannalta on tärkeää, että työntekijä itse voi vaikuttaatyöaikojensa järjestelyihin sekä koko työuransa aikana että jatkuvasti töis-sä ollessaankin. Perheen ja työn yhteensovittaminen sekä jatkuva amma-tillisen kehittämisen ja koulutuksen vaatimus lisäävät paineitayksilöllisille työaikajärjestelyille.

Työntekijöiden tarpeisiin perustuvan työaikajoustavuuden lisäämiseksion pyritty kehittämään työaikapankkeja, ja näillä tarkoitetaan mahdolli-suuksia kerätä aineksia pidempää yhtenäistä vapaata varten. Työaika-pankkien toimivuus on kuitenkin riippuvainen yrityksen vakaudesta sekäturvaavista järjestelyistä, jos yrityksissä tapahtuu tuotannollisia tai toi-minnallisia muutoksia.

Vuorotteluvapaakokeilulla on lyhennetty elinikäistä työaikaa ja tuettutyössä jaksamista. Vapaata ovat käyttäneet erityisesti julkisen ja yksityi-sen palvelusektorin naiset. Vuorotteluvapaan käyttöä kouluttautumiseenon tuettu lisätuella. Vuorotteluvapaaseen kohdistuu odotuksia työajanlyhentämisen ja sapattivapaan keinona koulutusvakuutuksen kolman-nen vaiheen toteuduttua.

Työllisyystilanteen jonkin verran helpotettua keskustelu työajanlyhentämiseksi työllisyyssyistä on vähentynyt. Työajan lyhentäminen onkuitenkin eurooppalaisessa keskustelussa edelleen tärkeä paitsityöllisyyssyistä niin myös osana hyvinvoinnin parantamista. Ranskassasiirryttiin 35 tunnin työviikkoon yli 20 työntekijän yrityksissä vuoden2000 alusta.

4.1.6 Ikääntyvät voimavarana

Työvoiman ikääntyminen heijastuu suomalaiseen työelämään paitsivaikutuksina työvoiman saatavuuteen niin myös vaatimuksena kehittäätyöympäristöä. Samanaikaisesti kun osaamisvaatimukset kasvavat ja kiire

46 47

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

ja työympäristöongelmat lisääntyvät, keski-ikä työpaikoilla nousee.Ikääntyvien työntekijöiden fyysisten ja psyykkisten riskien ehkäisy edel-lyttää toisenlaisia toimenpiteitä kuin nuorempien sukupolvien.

Ikääntyvien työntekijöiden asema työelämässä on paljolti kiinni asen-teista. Työpaikoilla tarvitaan erilaista osaamista, ja sitä pitäisi hyödyntääosana työyhteisöjen kehittämistä. Vanhempien työntekijöiden ammatti-taito perustuu usein pitkään työkokemukseen. Esimerkiksi arviointikyky,vuorovaikutustaidot, täsmällisyys ja vastuuntunto ovat sellaisia piirtei-tä, jotka on todettu iän myötä vahvistuviksi.

Ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien asema on erityisen hankala. Työvoi-ma- ja koulutuspalvelut ovat tällöin avainasemassa. Ikääntyvien työnte-kijöiden osaamisen vahvistamiselle on hyvät edellytykset, kun kokemustavoi hyödyntää koulutuksen soveltamisessa.

4.2 Työlainsäädäntöä uudistettu

Suomalainen työlainsäädäntö antaa kohtuullisen vähimmäissuojan työn-tekijöille. Työelämän rakennemuutos, joka on koskettanut sekä yrityksiäettä työsuhteita, on aiheuttanut sellaisia väliinputoamisia, joissa työ-lainsäädäntö ei toimi. Heikoimmillaan on työntekijöiden oikeussuoja sil-loin, kun työntekijöitä irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuo-tannollisista syistä.

SAK on pyrkinyt 1990-luvulla määrätietoisesti uudistamaan koko työ-lainsäädäntöä niin, että se vastaa työelämän muutokseen. 1990-luvunloppupuolella työlainsäädäntöä on uudistettu runsaasti yhteistyössä työ-markkinajärjestöjen ja valtiovallan kanssa. Lainsäädännön muutokset ontoteutettu kolmikantaisesti ja työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärryk-sen pohjalta. Merkittävimpiä uudistuksia ovat olleet vuonna 1996 voi-maan tullut työaikalaki ja 1.6.2001 voimaan tuleva uusi työsopimuslaki.Työsopimuslailla vahvistetaan työehtosopimuksen yleissitovuutta ja tur-vataan vuokratyöntekijöille vähimmäisehdot.

Hallitusohjelman tai tulopoliittisten sopimuksien perusteella on paran-nettu erityisesti Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöi-den asemaa sekä epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työnteki-jöiden etuuksia ja oikeuksia. Työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolainuudistuksilla pyritään ennaltaehkäisemään ja vähentämään työn psyyk-kisten ja fyysisten riskien kasvua sekä ottamaan huomioon työnantajientyösuojeluvastuu yrityksien toimintatapojen muuttuessa.

Yhä useammin tuotanto on järjestelty jatkuvan ylityön varaan. Palvelu-aloilla työsuhteita osa-aikaistetaan ja työvuoroja lyhennetään ja pilkotaan.Myös ns. 0-tuntisopimuksia ja erikseen työhön kutsuttavia käytetäänedelleen.

SAK:laistenkin työaikamuodot ovat muuttuneet 15 vuodessa. Säännölli-sessä päivätyössä olevien määrä on vähentynyt: hieman runsas puoletSAK:laisista on päivätyössä. Vuorotyö on yleistynyt naisilla ja ilta-, yö-ja aamutyö miehillä. Osa-aikatyöntekijöistä yhä harvempi tekee päivätyötä.

Myös työntekijöiden tarpeet työaikojen suhteen ovat erilaisia. Oman elä-män hallinnan kannalta on tärkeää, että työntekijä itse voi vaikuttaatyöaikojensa järjestelyihin sekä koko työuransa aikana että jatkuvasti töis-sä ollessaankin. Perheen ja työn yhteensovittaminen sekä jatkuva amma-tillisen kehittämisen ja koulutuksen vaatimus lisäävät paineitayksilöllisille työaikajärjestelyille.

Työntekijöiden tarpeisiin perustuvan työaikajoustavuuden lisäämiseksion pyritty kehittämään työaikapankkeja, ja näillä tarkoitetaan mahdolli-suuksia kerätä aineksia pidempää yhtenäistä vapaata varten. Työaika-pankkien toimivuus on kuitenkin riippuvainen yrityksen vakaudesta sekäturvaavista järjestelyistä, jos yrityksissä tapahtuu tuotannollisia tai toi-minnallisia muutoksia.

Vuorotteluvapaakokeilulla on lyhennetty elinikäistä työaikaa ja tuettutyössä jaksamista. Vapaata ovat käyttäneet erityisesti julkisen ja yksityi-sen palvelusektorin naiset. Vuorotteluvapaan käyttöä kouluttautumiseenon tuettu lisätuella. Vuorotteluvapaaseen kohdistuu odotuksia työajanlyhentämisen ja sapattivapaan keinona koulutusvakuutuksen kolman-nen vaiheen toteuduttua.

Työllisyystilanteen jonkin verran helpotettua keskustelu työajanlyhentämiseksi työllisyyssyistä on vähentynyt. Työajan lyhentäminen onkuitenkin eurooppalaisessa keskustelussa edelleen tärkeä paitsityöllisyyssyistä niin myös osana hyvinvoinnin parantamista. Ranskassasiirryttiin 35 tunnin työviikkoon yli 20 työntekijän yrityksissä vuoden2000 alusta.

4.1.6 Ikääntyvät voimavarana

Työvoiman ikääntyminen heijastuu suomalaiseen työelämään paitsivaikutuksina työvoiman saatavuuteen niin myös vaatimuksena kehittäätyöympäristöä. Samanaikaisesti kun osaamisvaatimukset kasvavat ja kiire

46 47

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon kanssa. Työturvallisuudenedistämiseksi tarvitaan riskien arvioinnin ja hallinnan tehostamista jatyöturvallisuuden liittämistä osaksi työpaikkojen suunnitelmallista ke-hittämistä ja työsuojelua. Uuden työterveyshultolain ja työsuojelun toi-mivuus työpaikoilla on varmistettava riittävällä koulutuksella, resurs-seilla ja työnantajien vastuuta korostamalla

Työntekijät ovat kiinnostuneita työn sisällöstä ja haluavat vaikuttaa työ-hönsä ja työpaikkaansa. SAK luo edellytyksiä ja edistää henkilöstön tie-toja, taitoja ja mahdollisuuksia työyhteisöissä tapahtuvaan kehittämiseen.SAK toimii työelämän kehittämiseen suunnatun kansallisen rahoituk-sen turvaamiseksi.

Osaamisen vahvistaminen

Osaaminen ja ammattitaito antavat työntekijöille parhaiten turvaamuutostilanteissa. Rakennetyöttömyyden ja osaavan työvoiman puut-teen samanaikaisuutta on ehkäistävä tehostamalla työmarkkinaosapuol-ten yhteistoimintaa. Alakohtaisesti on laadittava suunnitelmat henkilös-tön ammatillisten valmiuksien kehittämiseksi ja työvoiman saatavuuteenliittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Työnantajien vastuuta koko henkilöstön ammatillisesta kehittämisestäon vahvistettava. Siksi koulutusta tukevien rahastojen käyttöönottoa onedistettävä ja työpaikkatason toimenpiteitä ammatillisen osaamisen vah-vistamiseksi on tehostettava suunnitelmallisella yhteistyöllä. Myös kou-lutukseen hakeutumista on helpotettava työjärjestelyitä kehittämällä jatyönantajan velvollisuutta koulutuksen järjestämiseen työtehtävien taityöjärjestelyjen muutostilanteissa on vahvistettava.

Työelämässä oleville on taattava riittävät mahdollisuudet omaehtoiseenammatillisen pätevyyden hankintaan. Koulutusjärjestelmän on tarjotta-va mahdollisuus ammattipätevyyden parantamiseen ja työssäselviytymiseen erityisesti ikääntyneille, työttömille ja vailla ammatillis-ta koulutusta oleville.

Elinikäisen oppimisen periaatteen tulee ohjata niin julkisen vallan tarjoa-maa kuin työelämässäkin tapahtuvaa koulutusta. Työssä kehittymistä,uuden oppimista ja työssä jaksamista on tuettava työn ja koulutuksenvuorottelulla työuran kestäessä.

Turvalliset ja toimeentulon takaavat työsuhteet

Inhimillisen työelämän kulmakiviä on työn ja toimeentulon turvallisuus.SAK:n lähtökohtana on turvata kaikille työntekijöille kokoaikainen, py-

4.3 SAK:n edustajakokouksen linjaukset

työelämän kehittämisessä

SAK:n näkemys on se, että toimiva työmarkkinajärjestelmä on voimava-ra työelämän muutosten hallinnassa. Ennustettavuuden, turvallisuuden,sosiaalisen yhtenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden merkitys on olen-nainen silloin, kun pyritään rakentamaan uusiutumiskykyisiä, joustaviaja taloudellisestikin tehokkaita tuotannon järjestelyjä. Tämän päivän työ-elämässä työntekijä on edelleen keskeinen tuotannontekijä.

Työntekijälle työelämän muutosten hallitseminen ja muutosturvallisuuson tärkeää. Työelämän hyvinvoinnin kulmakiviä ovat työn mielekkyysja haasteellisuus, oman osaamisen kehittäminen ja vaikutusmahdollisuu-det omaan työhön. Tuloksellisuuden parantaminen on myös työpaikanpysyvyyden ja palkkatason turvaamisen varmistamista.

SAK:n tavoitteena on sellainen työelämä, jossa työntekijällä on mahdol-lisuus kehittyä, vahvistaa ammattitaitoaan ja vaikuttaa sekä omaan työ-hönsä että työpaikkaansa. Työhyvinvoinnin perusedellytyksiä ovat tai-tavasti ja ihmisarvoisesti johdettu työpaikka, mielekkäästi organisoiduttyöjärjestelyt, psyykkistä ja fyysistä työkykyä tukeva työympäristö ja työn-tekijän tarpeet huomioivat työaikajärjestelyt. Inhimillinen työelämä mah-dollistaa paremmin myös työn, perheen ja muun elämän yhteen-sovittamisen. Työjärjestelyillä ja riittävällä henkilöstömäärällä varmiste-taan se, etteivät työpaineet johda liialliseen kuormitukseen ja ylityöhön.

SAK on aktiivinen vaikuttaja suomalaisen työelämän kehittämisessä.Tämä edellyttää työelämän tutkimuksen hyödyntämistä SAK:n edun-valvontastrategian edistämisessä. Sekä SAK:n ja jäsenliittojen välistä ettäjäsenliittojen keskinäistä yhteistyötä tutkimustoiminnassa tulee edistää.

Hyvä työ ja työympäristö

Hyvän työn ja työympäristön perusta on työpaikoilla. Työntekijöiden jatyönantajan yhteistoiminta luo parhaimmat edellytykset työelämän laa-dun parantamiselle. Työn organisointi, työn sisältöjen ja työjärjestelyjenkehittäminen, ammatillisesta osaamisesta huolehtiminen ja työaika-järjestelyt on saatava paikallisen sopimisen ja yhteistoiminnan piiriin.SAK haluaa laajentaa paikalliseen sopimiseen kuuluvia asioita ja olla aloit-teellinen paikallisen sopimisen toimija.

Työn psyykkisiä ja fyysisiä riskejä sekä työyhteisöjen sosiaalisia ongel-mia on vähennettävä yhteistoiminnassa työnantajien, työntekijöiden,

48 49

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon kanssa. Työturvallisuudenedistämiseksi tarvitaan riskien arvioinnin ja hallinnan tehostamista jatyöturvallisuuden liittämistä osaksi työpaikkojen suunnitelmallista ke-hittämistä ja työsuojelua. Uuden työterveyshultolain ja työsuojelun toi-mivuus työpaikoilla on varmistettava riittävällä koulutuksella, resurs-seilla ja työnantajien vastuuta korostamalla

Työntekijät ovat kiinnostuneita työn sisällöstä ja haluavat vaikuttaa työ-hönsä ja työpaikkaansa. SAK luo edellytyksiä ja edistää henkilöstön tie-toja, taitoja ja mahdollisuuksia työyhteisöissä tapahtuvaan kehittämiseen.SAK toimii työelämän kehittämiseen suunnatun kansallisen rahoituk-sen turvaamiseksi.

Osaamisen vahvistaminen

Osaaminen ja ammattitaito antavat työntekijöille parhaiten turvaamuutostilanteissa. Rakennetyöttömyyden ja osaavan työvoiman puut-teen samanaikaisuutta on ehkäistävä tehostamalla työmarkkinaosapuol-ten yhteistoimintaa. Alakohtaisesti on laadittava suunnitelmat henkilös-tön ammatillisten valmiuksien kehittämiseksi ja työvoiman saatavuuteenliittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Työnantajien vastuuta koko henkilöstön ammatillisesta kehittämisestäon vahvistettava. Siksi koulutusta tukevien rahastojen käyttöönottoa onedistettävä ja työpaikkatason toimenpiteitä ammatillisen osaamisen vah-vistamiseksi on tehostettava suunnitelmallisella yhteistyöllä. Myös kou-lutukseen hakeutumista on helpotettava työjärjestelyitä kehittämällä jatyönantajan velvollisuutta koulutuksen järjestämiseen työtehtävien taityöjärjestelyjen muutostilanteissa on vahvistettava.

Työelämässä oleville on taattava riittävät mahdollisuudet omaehtoiseenammatillisen pätevyyden hankintaan. Koulutusjärjestelmän on tarjotta-va mahdollisuus ammattipätevyyden parantamiseen ja työssäselviytymiseen erityisesti ikääntyneille, työttömille ja vailla ammatillis-ta koulutusta oleville.

Elinikäisen oppimisen periaatteen tulee ohjata niin julkisen vallan tarjoa-maa kuin työelämässäkin tapahtuvaa koulutusta. Työssä kehittymistä,uuden oppimista ja työssä jaksamista on tuettava työn ja koulutuksenvuorottelulla työuran kestäessä.

Turvalliset ja toimeentulon takaavat työsuhteet

Inhimillisen työelämän kulmakiviä on työn ja toimeentulon turvallisuus.SAK:n lähtökohtana on turvata kaikille työntekijöille kokoaikainen, py-

4.3 SAK:n edustajakokouksen linjaukset

työelämän kehittämisessä

SAK:n näkemys on se, että toimiva työmarkkinajärjestelmä on voimava-ra työelämän muutosten hallinnassa. Ennustettavuuden, turvallisuuden,sosiaalisen yhtenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden merkitys on olen-nainen silloin, kun pyritään rakentamaan uusiutumiskykyisiä, joustaviaja taloudellisestikin tehokkaita tuotannon järjestelyjä. Tämän päivän työ-elämässä työntekijä on edelleen keskeinen tuotannontekijä.

Työntekijälle työelämän muutosten hallitseminen ja muutosturvallisuuson tärkeää. Työelämän hyvinvoinnin kulmakiviä ovat työn mielekkyysja haasteellisuus, oman osaamisen kehittäminen ja vaikutusmahdollisuu-det omaan työhön. Tuloksellisuuden parantaminen on myös työpaikanpysyvyyden ja palkkatason turvaamisen varmistamista.

SAK:n tavoitteena on sellainen työelämä, jossa työntekijällä on mahdol-lisuus kehittyä, vahvistaa ammattitaitoaan ja vaikuttaa sekä omaan työ-hönsä että työpaikkaansa. Työhyvinvoinnin perusedellytyksiä ovat tai-tavasti ja ihmisarvoisesti johdettu työpaikka, mielekkäästi organisoiduttyöjärjestelyt, psyykkistä ja fyysistä työkykyä tukeva työympäristö ja työn-tekijän tarpeet huomioivat työaikajärjestelyt. Inhimillinen työelämä mah-dollistaa paremmin myös työn, perheen ja muun elämän yhteen-sovittamisen. Työjärjestelyillä ja riittävällä henkilöstömäärällä varmiste-taan se, etteivät työpaineet johda liialliseen kuormitukseen ja ylityöhön.

SAK on aktiivinen vaikuttaja suomalaisen työelämän kehittämisessä.Tämä edellyttää työelämän tutkimuksen hyödyntämistä SAK:n edun-valvontastrategian edistämisessä. Sekä SAK:n ja jäsenliittojen välistä ettäjäsenliittojen keskinäistä yhteistyötä tutkimustoiminnassa tulee edistää.

Hyvä työ ja työympäristö

Hyvän työn ja työympäristön perusta on työpaikoilla. Työntekijöiden jatyönantajan yhteistoiminta luo parhaimmat edellytykset työelämän laa-dun parantamiselle. Työn organisointi, työn sisältöjen ja työjärjestelyjenkehittäminen, ammatillisesta osaamisesta huolehtiminen ja työaika-järjestelyt on saatava paikallisen sopimisen ja yhteistoiminnan piiriin.SAK haluaa laajentaa paikalliseen sopimiseen kuuluvia asioita ja olla aloit-teellinen paikallisen sopimisen toimija.

Työn psyykkisiä ja fyysisiä riskejä sekä työyhteisöjen sosiaalisia ongel-mia on vähennettävä yhteistoiminnassa työnantajien, työntekijöiden,

48 49

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Työaikojen järjestelyissä työntekijöiden tarpeet huomioitava

Työaikajärjestelmiä on kehitettävä niin, että ne tukevat jaksamista, työ-terveyttä ja -turvallisuutta, ammattitaidon kehittämistä ja muun elämänhallintaa. Työaikaratkaisuista sovittaessa on huomioitava ala-, tehtävä-ja yksilökohtaiset erityistarpeet.

Työaikajärjestelmiä tulee kehittää siten, että ne tukevat työntekijän yksi-löllisiä tarpeita niin koko työuran aikana kuin myös päivittäisenä,viikoittaisena ja vuotuisena työaikana. Työaikapankkien ja vuorottelu-vapaan kehittämistä on jatkettava tukemaan tätä kehitystä, ja työaika-säästöt on turvattava yrityksen muutostilanteissa.

Paikalliset ja yksilölliset työaikajärjestelyt ja niiden käyttöönotto on suun-niteltava yhteistoiminnallisesti. Työaikajärjestelyihin liittyvistä menette-lytavoista on sovittava osana paikallisen sopimisen kehittämistä. Työaika-järjestelyt eivät saa johtaa siihen, että henkilöstön määrää pidetään kei-notekoisesti liian pienenä.

Ylipitkien, epämukavien ja epäsäännöllisten työaikojen lisääntymisenvuoksi on työaikasuojelua tehostettava. Lisäksi työaikalain säännöksiäon täsmennettävä ja työaikavalvontaa tehostettava sekä ylitöidenenimmäismäärää on vähennettävä ja ylitöiden korvaamista vapaa-ajallalisättävä. Työpaikkojen työaikakehityksen ja ylitöiden määrän seurantaon järjestettävä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kans-sa. Työaikamuotojen ulottaminen tulee selkeyttää sellaiseen työhön, jotatyöntekijä tekee kiinteän työpisteen ulkopuolella.

Vastentahtoisen osa-aikatyön ja lyhyiden työvuorojen käyttöä on vähen-nettävä sopimusjärjestelyin ja työn organisoinnin kehittämisen kautta.

Työajan yleisessä lyhentämisessä SAK seuraa eurooppalaista työaika-kehitystä ja pyrkii etenemään Euroopan kärkimaiden joukossa. Työajanyleinen lyhentäminen tulee toteuttaa alakohtaiset erityistarpeet huo-mioiden.

Tasa-arvon edistäminen yhteistyöllä

Työelämän tasa-arvon edistäminen sukupuolten, sukupolvien, toimi-alojen ja etnisten ryhmien välillä on edunvalvonnan kulmakiviä. Nais-ten ja miesten erilainen työmarkkina-asema on huomioitava, kun työelä-mää koskevaa lainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa kehitetään. SAK:n edun-valvonnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on arvioitava päätös-ten vaikutuksia naisille ja miehille.

syvä työsuhde. Työntekijöiden työsuhdeturvan puutteita on korjattavatavoitteena Euroopan kärkimaiden taso.

Työsuhteen ehtojen ja sosiaaliturvan on oltava yhdenvertaista työsuh-teen laadusta riippumatta. Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevienaseman korjaaminen edellyttää sekä lainsäädännöllisiä toimia ettäsopimusmääräysten muutoksia. Määräaikaisissa työsuhteissa, vuokra-ja etätyössä työskentelevien työturvallisuus- ja työterveyshuolto on jär-jestettävä samantasoisesti kuin vakinaistenkin työntekijöiden. Itsensätyöllistävien asemaan ja työehtoihin liittyvät ongelmat on selvitettävä jaryhdyttävä tarvittaviin toimiin.

Tuotannon ja työn uudelleenorganisoinnin ja kilpailuttamisen hallinnassaon kehitettävä sekä paikallista yhteistoimintaa ja sopimista että lainsää-däntöä. Muutostilanteiden hallinnassa on vahvistettava työntekijöidenja heidän edustajiensa oikeuksia ja toimintaedellytyksiä.

Työmarkkinaosapuolten on laadittava yhteiset pelisäännöt ja toiminta-mallit erilaisille työvoiman käyttötavoille sekä ulkoistamis- jakilpailuttamistilanteille. Julkisen sektorin kilpailuttamista säätelevässälainsäädännössä olevia kriteerejä on laajennettava koskemaan myös hen-kilöstön asemaa ja kokonaistaloudellista etua. Yksityisen sektorin me-nettelytapoja kilpailuttamistilanteissa on kehitettävä työmarkkina-järjestelmän kautta.

Vuokratyövoiman käytön edellytyksistä on sovittava työmarkkinaosa-puolten kesken, sillä lähtökohtana on vakinaisen työvoiman käyttö.Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi ammattiliittojen yhteistyötätiivistetään ja sopimusjärjestelyjä kehitetään.

Etätyötä koskevia sopimusjärjestelyjä on edistettävä. Sopimuksissa tu-lee määritellä ehdot etätyön tekemiselle. Lähtökohtana niissä tulee ollavapaaehtoisuus, työaikasäännösten noudattaminen, yhteistyön varmis-taminen varsinaiseen työpaikkaan sekä työvälineiden ja työtilojen käy-töstä sopiminen.

Työlainsäädännön toimivuutta on jatkuvasti arvioitava suhteessa työelä-män muutoksiin. Työelämän lakeja on kehitettävä vastaamaanverkostoituneiden yritysten ja yritysrakenteiden sekä uusien työnteonmuotojen muutosten aiheuttamiin ongelmiin. Lainsäädännön toimimi-nen myös kokonaisuutena on varmistettava tehtäessä yksittäisiä laki-muutoksia.

50 51

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Työaikojen järjestelyissä työntekijöiden tarpeet huomioitava

Työaikajärjestelmiä on kehitettävä niin, että ne tukevat jaksamista, työ-terveyttä ja -turvallisuutta, ammattitaidon kehittämistä ja muun elämänhallintaa. Työaikaratkaisuista sovittaessa on huomioitava ala-, tehtävä-ja yksilökohtaiset erityistarpeet.

Työaikajärjestelmiä tulee kehittää siten, että ne tukevat työntekijän yksi-löllisiä tarpeita niin koko työuran aikana kuin myös päivittäisenä,viikoittaisena ja vuotuisena työaikana. Työaikapankkien ja vuorottelu-vapaan kehittämistä on jatkettava tukemaan tätä kehitystä, ja työaika-säästöt on turvattava yrityksen muutostilanteissa.

Paikalliset ja yksilölliset työaikajärjestelyt ja niiden käyttöönotto on suun-niteltava yhteistoiminnallisesti. Työaikajärjestelyihin liittyvistä menette-lytavoista on sovittava osana paikallisen sopimisen kehittämistä. Työaika-järjestelyt eivät saa johtaa siihen, että henkilöstön määrää pidetään kei-notekoisesti liian pienenä.

Ylipitkien, epämukavien ja epäsäännöllisten työaikojen lisääntymisenvuoksi on työaikasuojelua tehostettava. Lisäksi työaikalain säännöksiäon täsmennettävä ja työaikavalvontaa tehostettava sekä ylitöidenenimmäismäärää on vähennettävä ja ylitöiden korvaamista vapaa-ajallalisättävä. Työpaikkojen työaikakehityksen ja ylitöiden määrän seurantaon järjestettävä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kans-sa. Työaikamuotojen ulottaminen tulee selkeyttää sellaiseen työhön, jotatyöntekijä tekee kiinteän työpisteen ulkopuolella.

Vastentahtoisen osa-aikatyön ja lyhyiden työvuorojen käyttöä on vähen-nettävä sopimusjärjestelyin ja työn organisoinnin kehittämisen kautta.

Työajan yleisessä lyhentämisessä SAK seuraa eurooppalaista työaika-kehitystä ja pyrkii etenemään Euroopan kärkimaiden joukossa. Työajanyleinen lyhentäminen tulee toteuttaa alakohtaiset erityistarpeet huo-mioiden.

Tasa-arvon edistäminen yhteistyöllä

Työelämän tasa-arvon edistäminen sukupuolten, sukupolvien, toimi-alojen ja etnisten ryhmien välillä on edunvalvonnan kulmakiviä. Nais-ten ja miesten erilainen työmarkkina-asema on huomioitava, kun työelä-mää koskevaa lainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa kehitetään. SAK:n edun-valvonnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on arvioitava päätös-ten vaikutuksia naisille ja miehille.

syvä työsuhde. Työntekijöiden työsuhdeturvan puutteita on korjattavatavoitteena Euroopan kärkimaiden taso.

Työsuhteen ehtojen ja sosiaaliturvan on oltava yhdenvertaista työsuh-teen laadusta riippumatta. Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevienaseman korjaaminen edellyttää sekä lainsäädännöllisiä toimia ettäsopimusmääräysten muutoksia. Määräaikaisissa työsuhteissa, vuokra-ja etätyössä työskentelevien työturvallisuus- ja työterveyshuolto on jär-jestettävä samantasoisesti kuin vakinaistenkin työntekijöiden. Itsensätyöllistävien asemaan ja työehtoihin liittyvät ongelmat on selvitettävä jaryhdyttävä tarvittaviin toimiin.

Tuotannon ja työn uudelleenorganisoinnin ja kilpailuttamisen hallinnassaon kehitettävä sekä paikallista yhteistoimintaa ja sopimista että lainsää-däntöä. Muutostilanteiden hallinnassa on vahvistettava työntekijöidenja heidän edustajiensa oikeuksia ja toimintaedellytyksiä.

Työmarkkinaosapuolten on laadittava yhteiset pelisäännöt ja toiminta-mallit erilaisille työvoiman käyttötavoille sekä ulkoistamis- jakilpailuttamistilanteille. Julkisen sektorin kilpailuttamista säätelevässälainsäädännössä olevia kriteerejä on laajennettava koskemaan myös hen-kilöstön asemaa ja kokonaistaloudellista etua. Yksityisen sektorin me-nettelytapoja kilpailuttamistilanteissa on kehitettävä työmarkkina-järjestelmän kautta.

Vuokratyövoiman käytön edellytyksistä on sovittava työmarkkinaosa-puolten kesken, sillä lähtökohtana on vakinaisen työvoiman käyttö.Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi ammattiliittojen yhteistyötätiivistetään ja sopimusjärjestelyjä kehitetään.

Etätyötä koskevia sopimusjärjestelyjä on edistettävä. Sopimuksissa tu-lee määritellä ehdot etätyön tekemiselle. Lähtökohtana niissä tulee ollavapaaehtoisuus, työaikasäännösten noudattaminen, yhteistyön varmis-taminen varsinaiseen työpaikkaan sekä työvälineiden ja työtilojen käy-töstä sopiminen.

Työlainsäädännön toimivuutta on jatkuvasti arvioitava suhteessa työelä-män muutoksiin. Työelämän lakeja on kehitettävä vastaamaanverkostoituneiden yritysten ja yritysrakenteiden sekä uusien työnteonmuotojen muutosten aiheuttamiin ongelmiin. Lainsäädännön toimimi-nen myös kokonaisuutena on varmistettava tehtäessä yksittäisiä laki-muutoksia.

50 51

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

misessä on noudatettava yhdessä sovittuja periaatteita ja menettelytapo-ja. Tulospalkkauksen käyttöönoton pelisäännöistä on sovittavatyömarkkinaosapuolien kesken.

Konsernien vaikutusta yritysten henkilöstöpolitiikkaan ja palkitsemiseentulee ohjata joko lainsäädännön tai työehtosopimustoiminnan keinoin.Tämä tapahtuu joko niin, että ulotetaan työmarkkinayhteistyö myöskonsernitasolle, tai niin, että rajoitetaan konsernin valtaa määrätä yritys-ten työsuhdepolitiikasta.

Henkilöstön edustajat avainasemassa muutoksessa

Työelämän muutosten hallinnassa on entistä suurempi merkitys paikal-lisilla, työyhteisö- ja yritystasoisilla yhteistoimintaan perustuvilla toimen-piteillä. Paikallista sopimista on kehitettävä osana kolmiportaistasopimusjärjestelmää.

Tasavertaisuuden toteuttamiseksi työnantajien ja työntekijöiden välilläon parannettava henkilöstön edustajien asemaa ja toimintaedellytyksiä.Luottamusmies- ja työsuojelujärjestelmän toimivuus ja riittävä ajan käyttöon taattava kaikilla työpaikoilla. Pienten työpaikkojen edunvalvontaavoidaan kehittää myös niin, että turvataan liittojen edustajille oikeuspäästä työpaikoille ja olla läsnä työnantajan ja työntekijäin välisissä neu-votteluissa.

Henkilöstön edustajien roolia työpaikkojen kehittäjinä on vahvistettava.SAK:n ja sen liittojen keskeinen tehtävä on huolehtia luottamusmiestenja työsuojeluvaltuutettujen edunvalvonnassa tarvittavasta osaamisesta.

Jotta työssä jaksaminen ja turvallisuus edistyvät, tarvitaan entistä laa-jempaa työsuojelukoulutusta ja työsuojeluhenkilöstön verkostoitumista.Myös luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen keskinäistä yhteis-työtä työpaikkojen kehittämistyössä on edistettävä ja on huolehdittavasiitä, että henkilöstön edustajien ammattitaito on ajantasalla luottamus-kauden päätyttyä varsinaiseen työhön palattaessa.

Verkostoituneessa tuotannossa henkilöstön edustajille on luotava parem-mat tiedonsaanti-, toiminta- ja ajankäyttömahdollisuudet koko toiminta-verkosta, sen yrityksistä ja henkilöstöstä. Verkostossa toimivilletyönantajille on säädettävä yhteistä vastuuta työsuojelussa. Konserneissaosallistumisjärjestelmiä on kehitettävä niin, että työntekijöiden vaikutus-mahdollisuudet on turvattu kaikilla konsernin tasoilla.

Naisten työmarkkina-aseman parantamisessa on panostettava työ-yhteisöjen kehittämiseen. Hyvien ja tasa-arvoisten toimintamallienkäyttöönottoa työyhteisöjen kehittämisessä on edistettävä. Työyhteisöjenkehittämistyössä on panostettava eri sukupolvien, molempien suku-puolien ja eri etnisten ryhmien erilaisuuden hyödyntämiseen. Lakisää-teisten tasa-arvosuunnitelmien laatimista työpaikoilla on edistettävä mm.koulutuksen keinoin.

Työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen kahtiajaon purkamiseen onsuunnattava aktiivisia koulutuksellisia toimia.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista on edistettävä lisäämällä perhe-vapaiden käytön joustavuutta, kannustamalla isiä käyttämään perhe-vapaita sekä kehittämällä työ- ja työaikajärjestelyitä.

Oikeudenmukaiset palkkajärjestelmät

Palkkajärjestelmiä on kehitettävä vastaamaan työelämän muutosta jamuuttuneita ammattitaitovaatimuksia. Palkkajärjestelmien tulee tukeatyön ja työyhteisöjen kehittämistä sekä naisten ja miesten palkkauksellistatasa-arvoa.

Peruspalkan on perustuttava työn vaativuuden järjestelmälliseen arvioin-tiin. Joustavien tulos- tai voittopalkkioiden käyttö ei saa vaarantaa palk-kojen vähimmäisehtojärjestelmää eikä saavutettua ansiotasoa.

Palkkauksellisen samanarvoisuuden edistämiseksi tulospalkkio-järjestelmiä on sovellettava läpi koko organisaation ja henkilöstöryhmi-en. Tiimien ja muiden ryhmien tulosten tulee vaikuttaa myös niitä pal-velevien tukitoimintojen palkkioihin. Julkisen sektorin tulospalkkio-järjestelmän rahoitukseen ja tuloksen mittaamiseen on kehitettävä rat-kaisut yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kesken.

Voittopalkkioiden käyttöönotto on perusteltua, jotta henkilöstö saa palk-kion yrityksen hyvästä menestyksestä tai liiketuloksen kehityksestä.Henkilöstörahastojen perustamista helpottavia ja niiden toimintaa edis-täviä lainmuutoksia on jatkettava.

Monikansallisten ja globaalien konsernien on palkittava henkilöstöäänhyvästä tuloksesta siten, että palkitsemisen arvo on yhdenvertainen erimaissa. Menettelytavoissa tulee ottaa huomioon kansallinen lainsäädän-tö ja työmarkkinakulttuuri.

Palkkajärjestelmien kehittämistyössä ja palkan perusteiden määrittä-

52 53

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

misessä on noudatettava yhdessä sovittuja periaatteita ja menettelytapo-ja. Tulospalkkauksen käyttöönoton pelisäännöistä on sovittavatyömarkkinaosapuolien kesken.

Konsernien vaikutusta yritysten henkilöstöpolitiikkaan ja palkitsemiseentulee ohjata joko lainsäädännön tai työehtosopimustoiminnan keinoin.Tämä tapahtuu joko niin, että ulotetaan työmarkkinayhteistyö myöskonsernitasolle, tai niin, että rajoitetaan konsernin valtaa määrätä yritys-ten työsuhdepolitiikasta.

Henkilöstön edustajat avainasemassa muutoksessa

Työelämän muutosten hallinnassa on entistä suurempi merkitys paikal-lisilla, työyhteisö- ja yritystasoisilla yhteistoimintaan perustuvilla toimen-piteillä. Paikallista sopimista on kehitettävä osana kolmiportaistasopimusjärjestelmää.

Tasavertaisuuden toteuttamiseksi työnantajien ja työntekijöiden välilläon parannettava henkilöstön edustajien asemaa ja toimintaedellytyksiä.Luottamusmies- ja työsuojelujärjestelmän toimivuus ja riittävä ajan käyttöon taattava kaikilla työpaikoilla. Pienten työpaikkojen edunvalvontaavoidaan kehittää myös niin, että turvataan liittojen edustajille oikeuspäästä työpaikoille ja olla läsnä työnantajan ja työntekijäin välisissä neu-votteluissa.

Henkilöstön edustajien roolia työpaikkojen kehittäjinä on vahvistettava.SAK:n ja sen liittojen keskeinen tehtävä on huolehtia luottamusmiestenja työsuojeluvaltuutettujen edunvalvonnassa tarvittavasta osaamisesta.

Jotta työssä jaksaminen ja turvallisuus edistyvät, tarvitaan entistä laa-jempaa työsuojelukoulutusta ja työsuojeluhenkilöstön verkostoitumista.Myös luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen keskinäistä yhteis-työtä työpaikkojen kehittämistyössä on edistettävä ja on huolehdittavasiitä, että henkilöstön edustajien ammattitaito on ajantasalla luottamus-kauden päätyttyä varsinaiseen työhön palattaessa.

Verkostoituneessa tuotannossa henkilöstön edustajille on luotava parem-mat tiedonsaanti-, toiminta- ja ajankäyttömahdollisuudet koko toiminta-verkosta, sen yrityksistä ja henkilöstöstä. Verkostossa toimivilletyönantajille on säädettävä yhteistä vastuuta työsuojelussa. Konserneissaosallistumisjärjestelmiä on kehitettävä niin, että työntekijöiden vaikutus-mahdollisuudet on turvattu kaikilla konsernin tasoilla.

Naisten työmarkkina-aseman parantamisessa on panostettava työ-yhteisöjen kehittämiseen. Hyvien ja tasa-arvoisten toimintamallienkäyttöönottoa työyhteisöjen kehittämisessä on edistettävä. Työyhteisöjenkehittämistyössä on panostettava eri sukupolvien, molempien suku-puolien ja eri etnisten ryhmien erilaisuuden hyödyntämiseen. Lakisää-teisten tasa-arvosuunnitelmien laatimista työpaikoilla on edistettävä mm.koulutuksen keinoin.

Työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen kahtiajaon purkamiseen onsuunnattava aktiivisia koulutuksellisia toimia.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista on edistettävä lisäämällä perhe-vapaiden käytön joustavuutta, kannustamalla isiä käyttämään perhe-vapaita sekä kehittämällä työ- ja työaikajärjestelyitä.

Oikeudenmukaiset palkkajärjestelmät

Palkkajärjestelmiä on kehitettävä vastaamaan työelämän muutosta jamuuttuneita ammattitaitovaatimuksia. Palkkajärjestelmien tulee tukeatyön ja työyhteisöjen kehittämistä sekä naisten ja miesten palkkauksellistatasa-arvoa.

Peruspalkan on perustuttava työn vaativuuden järjestelmälliseen arvioin-tiin. Joustavien tulos- tai voittopalkkioiden käyttö ei saa vaarantaa palk-kojen vähimmäisehtojärjestelmää eikä saavutettua ansiotasoa.

Palkkauksellisen samanarvoisuuden edistämiseksi tulospalkkio-järjestelmiä on sovellettava läpi koko organisaation ja henkilöstöryhmi-en. Tiimien ja muiden ryhmien tulosten tulee vaikuttaa myös niitä pal-velevien tukitoimintojen palkkioihin. Julkisen sektorin tulospalkkio-järjestelmän rahoitukseen ja tuloksen mittaamiseen on kehitettävä rat-kaisut yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kesken.

Voittopalkkioiden käyttöönotto on perusteltua, jotta henkilöstö saa palk-kion yrityksen hyvästä menestyksestä tai liiketuloksen kehityksestä.Henkilöstörahastojen perustamista helpottavia ja niiden toimintaa edis-täviä lainmuutoksia on jatkettava.

Monikansallisten ja globaalien konsernien on palkittava henkilöstöäänhyvästä tuloksesta siten, että palkitsemisen arvo on yhdenvertainen erimaissa. Menettelytavoissa tulee ottaa huomioon kansallinen lainsäädän-tö ja työmarkkinakulttuuri.

Palkkajärjestelmien kehittämistyössä ja palkan perusteiden määrittä-

52 53

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

5 Kehittyvään hyvinvointiyhteiskuntaan

5.1 Suomalainen hyvinvointimalli perustana

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustana ovat lakisääteinen, kat-tava ja sopimusyhteiskunnan keinoin rakennettu sosiaaliturva sekä val-taosin verorahoitteiset hyvinvointipalvelut. Toimeentuloturva sairauden,työkyvyttömyyden, vanhemmuuden, työttömyyden, perheenhuoltajankuoleman ja vanhuuden varalle on järjestetty työnantajien ja työntekijöi-den maksuihin perustuvalla ja työhön kannustavalla ansioturvalla. Sitätäydentää pääosin verovaroin kustannettava vähimmäisturva. Eri elämän-tilanteiden mukanaan tuomia muutoksia tasoittavat lisäksi tulonsiirrot,kuten lapsiperheiden tuet, asumistuet ja viimesijainen toimeentulotuki.

Suomen hyvinvointimalli on merkittävästi vaikuttanut sosiaalisen oikeu-denmukaisuuden ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseen. Sosiaa-liturva ja verotus ovat tasoittaneet toimeentuloeroja, ja sosiaalivakuutus-järjestelmä ja yksilölliseen verotukseen siirtyminen ovat kannustaneetpalkkatyöhön sekä edistäneet tasa-arvoa. Naisten ja miesten tasa-arvonedistämisessä tärkeitä ovat olleet myös julkisesti järjestetyt hoivapalvelut.Suomen hyvinvointimalli on tukenut talouskehitystä ja työhön osallis-tumista, mutta sen toteuttaminen on samanaikaisesti edellyttänyt kor-keaa työllisyysastetta. Suomalainen työmarkkina- ja hyvinvointimalli liit-tyvät kiinteästi yhteen ja tukevat toinen toisiaan.

Suomalainen hyvinvointipolitiikka oli arvioinnin kohteena koko 1990-luvun ajan. Vuosikymmenen alkupuolen lama heikensi sosiaaliturvan jahyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa. Kustannusten voimakas nousukannusti hyvinvointiyhteiskunnan vastustajat esittämään säästötoimiennimissä sellaisia toimenpiteitä, jotka olisivat merkinneet hyvinvointi-yhteiskunnan täydellistä alasajoa.

Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa on väitetty passivoivaksi ja erityisestityöttömyysturvan on epäilty olevan työllistymisen esteenä. Vaatimuksetlisätä kansalaisten omaa vastuuta mm. eläke- ja sairausturvasta ovat li-sääntyneet. Hyvinvointipalveluiden järjestämisessä on korostettumarkkinaehtoisuutta ja ns. kolmannen sektorin järjestöjen merkitystä.Kustannusrealismia peräänkuulutetaan edelleen, vaikka taloudellinentilanne on huomattavasti kohentunut. Kriitikoiden väitteitä järjestelmänkielteisistä ominaisuuksista ei ole kuitenkaan pystytty tutkimuksintodentamaan.

Suomalaiset osallistumisjärjestelmät perustuvat useaan lakiin ja sopimuk-seen. On selvitettävä, voitaisiinko näitä säädöksiä yhdistämällä sekä sel-keyttää että kehittää osallistumiseen ja yhteistoimintaan perustuvaa toi-mintaa. Osallistumisjärjestelmiä kehittämällä on laajennettava työnteki-jöiden neuvottelumahdollisuuksia lomautus- ja irtisanomistilanteissasekä toimintoja uudelleenjärjesteltäessä.

54 55

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

5 Kehittyvään hyvinvointiyhteiskuntaan

5.1 Suomalainen hyvinvointimalli perustana

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustana ovat lakisääteinen, kat-tava ja sopimusyhteiskunnan keinoin rakennettu sosiaaliturva sekä val-taosin verorahoitteiset hyvinvointipalvelut. Toimeentuloturva sairauden,työkyvyttömyyden, vanhemmuuden, työttömyyden, perheenhuoltajankuoleman ja vanhuuden varalle on järjestetty työnantajien ja työntekijöi-den maksuihin perustuvalla ja työhön kannustavalla ansioturvalla. Sitätäydentää pääosin verovaroin kustannettava vähimmäisturva. Eri elämän-tilanteiden mukanaan tuomia muutoksia tasoittavat lisäksi tulonsiirrot,kuten lapsiperheiden tuet, asumistuet ja viimesijainen toimeentulotuki.

Suomen hyvinvointimalli on merkittävästi vaikuttanut sosiaalisen oikeu-denmukaisuuden ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseen. Sosiaa-liturva ja verotus ovat tasoittaneet toimeentuloeroja, ja sosiaalivakuutus-järjestelmä ja yksilölliseen verotukseen siirtyminen ovat kannustaneetpalkkatyöhön sekä edistäneet tasa-arvoa. Naisten ja miesten tasa-arvonedistämisessä tärkeitä ovat olleet myös julkisesti järjestetyt hoivapalvelut.Suomen hyvinvointimalli on tukenut talouskehitystä ja työhön osallis-tumista, mutta sen toteuttaminen on samanaikaisesti edellyttänyt kor-keaa työllisyysastetta. Suomalainen työmarkkina- ja hyvinvointimalli liit-tyvät kiinteästi yhteen ja tukevat toinen toisiaan.

Suomalainen hyvinvointipolitiikka oli arvioinnin kohteena koko 1990-luvun ajan. Vuosikymmenen alkupuolen lama heikensi sosiaaliturvan jahyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa. Kustannusten voimakas nousukannusti hyvinvointiyhteiskunnan vastustajat esittämään säästötoimiennimissä sellaisia toimenpiteitä, jotka olisivat merkinneet hyvinvointi-yhteiskunnan täydellistä alasajoa.

Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa on väitetty passivoivaksi ja erityisestityöttömyysturvan on epäilty olevan työllistymisen esteenä. Vaatimuksetlisätä kansalaisten omaa vastuuta mm. eläke- ja sairausturvasta ovat li-sääntyneet. Hyvinvointipalveluiden järjestämisessä on korostettumarkkinaehtoisuutta ja ns. kolmannen sektorin järjestöjen merkitystä.Kustannusrealismia peräänkuulutetaan edelleen, vaikka taloudellinentilanne on huomattavasti kohentunut. Kriitikoiden väitteitä järjestelmänkielteisistä ominaisuuksista ei ole kuitenkaan pystytty tutkimuksintodentamaan.

Suomalaiset osallistumisjärjestelmät perustuvat useaan lakiin ja sopimuk-seen. On selvitettävä, voitaisiinko näitä säädöksiä yhdistämällä sekä sel-keyttää että kehittää osallistumiseen ja yhteistoimintaan perustuvaa toi-mintaa. Osallistumisjärjestelmiä kehittämällä on laajennettava työnteki-jöiden neuvottelumahdollisuuksia lomautus- ja irtisanomistilanteissasekä toimintoja uudelleenjärjesteltäessä.

54 55

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

ratkaisut eläkkeiden, hoidon tai koulutuksen turvaamiseksi saattavat tullaentistä yleisemmiksi. Yksityisten vakuutusten yleistyminen keskiluokassavähentäisi myös halukkuutta osallistua lakisääteisten ja julkisten järjes-telmien rahoitukseen ja rapauttaisi ne marginaalisiksi �köyhienjärjestelmiksi�.

Suomen väestön ikärakenteen muutos seuraavien vuosikymmenien ai-kana vaikuttaa sosiaaliturvan rahoituspohjaan, kasvattaa eläkemenoja jasairaudesta aiheutuvia kustannuksia sekä luo kasvavia haasteita lisätäkuntien tuottamia hoivapalveluita ja kehittää toimintoja. Näihin menoi-hin on varauduttava ajoissa. Tarvitaan myös erityisiä toimia, jotta voi-daan turvata työelämässä edelleen mukana olevien ikääntyvien työnte-kijöiden ammattitaito ja työhyvinvointi.

5.2.2 Sosiaaliturvan erilaiset mallit

Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa on vaadittu uudelleen arvioitavaksi paitsirahoituksellisista niin myös periaatteellisemmista syistä. Riisutun so-siaaliturvan eli matalan vähimmäisturvan ja vapaaehtoisen yksityis-vakuutuksen yhdistelmä ei ole saanut kansalaisten kannatusta. Kestäviämalleja kaikille maksettavasta perustulosta tai vastikkeellisestakansalaistulosta ei ole esitetty. Yleinen kaikille maksettava tuki tulisi kal-liimmaksi kuin nykyinen syyperusteinen sosiaaliturva. Sen kustannuk-set riippuisivat siitä, kuinka suureksi perustulo määriteltäisiin ja kuinkalaajana nykymuotoinen sosiaalivakuutus säilyisi sen rinnalla.

Ongelmana on lisäksi kansalaistulomallien epäselvät kannustin-vaikutukset. Nykyinen sosiaaliturva on selvästi kytketty työhön ja työntekemiseen. Ansiosidonnainen sosiaaliturva pitää yllä ostovoimaa ja ta-loudellista kasvua ja luo näin edellytyksiä myös työllisyydelle.Kansalaistuloon perustuva sosiaaliturva lisäisi eriarvoisuutta, koska seoletettavasti lisäisi yksityisvakuutusten käyttöä.

Palkkaperusteisille työnantajamaksuille on työllisyyssyistä haettu vaih-toehtoja mm. liikevaihtoon perustuvasta maksusta tai arvonlisäpohjaisistarahoitusmalleista. Työnantajamaksuja on myös haluttu porrastaa pien-ten yritysten tai pienempiä palkkoja maksavien yritysten hyväksi.Vähimmäisturvan rahoituksessa voidaan asteittain ja pitkällä aikavälil-lä, taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa, siirtyä kokonaan vero-rahoitukseen. Sen sijaan ansioturva on edelleen perusteltu rahoittaapalkkaperusteisin maksuin. Palkkaan perustuvien etujen rahoitukseenon kerättävä rahaa palkkojen suhteessa. Työnantajamaksujenporrastaminen palkkasumman mukaan on ongelmallista. Esimerkiksityöttömyysvakuutusmaksun porrastus on houkutellut jopa keinotekoisiinyritysten pilkkomisiin.

Suomalaiselle hyvinvointimallille on edelleen sekä vahvat perusteet ettärealistiset taloudelliset mahdollisuudet, mutta hyvinvointiyhteiskuntaaon myös kehitettävä. Työelämän pirstaloituminen, pitkäaikaistyöttömyys,syrjäytymisuhkien lisääntyminen, väestön ikääntyminen sekä työurienja perhemuotojen moninaistuminen edellyttävät, että myös sosiaalitur-vaa ja palveluita uudistetaan vastaamaan näitä muutoksia.

Hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseen on mahdollisuuksia, muttapoliittiset arvostuserot ja eturistiriidat kovenevat uudistuksen suuntaamääriteltäessä. SAK:n näkemys on se, että sosiaaliturvan lakisääteisyysja kattavuus, ansiosidonnaisen sosiaaliturvajärjestelmän työhönkannustavuus sekä palveluiden universaalius ja jatkuvuus toteuttavatparhaiten oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämisen,syrjäytymisen estämisen sekä tasaisen talouskehityksen varmistamisentavoitteita.

5.2 Haasteita hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle

5.2.1 Rahoituksen turvaaminen

Edellisissä jaksoissa käsitelty talous- ja työllisyyskehitys sekä talous- jarahaliitto Emu vaikuttavat keskeisesti sosiaaliturvan rahoitus-mahdollisuuksiin. Jos Emu lisää Euroopan menestystä globaalissa kil-pailussa, vahvistuva ja vakautuva talous voi varmistaa sosiaaliturvanrahoituspohjaa. Toisaalta Emu-maiden on jatkossakin ja hyvänkin talous-kehityksen vallitessa noudatettava kurinalaista julkista taloutta eli täy-tettävä julkisen talouden ja alijäämän ehdot. Näiden ehtojen täyttäminensekä verotuksen alentamispaineet ja ikärakenteen muutoksen aiheutta-mat kustannukset saattavat lisätä vaatimuksia sosiaaliturvan rakenteel-lisista muutoksista. Niinpä paineet säästöihin lisääntyvät entisestään, jostalous taantuu. Työttömyys- ja työeläketurvan Emu-puskureiden tarkoi-tus on estää äkillisiä maksujen korotuksia ja etujen leikkauksia. Eläkkei-den osalta tarvitaan pitkän tähtäimen varautumista tuleviin menoihin.

Myös vaatimukset ansioturvamenojen hillitsemisestä ovat toistuvastiesillä, etenkin kun EU:n talous- ja työllisyystavoitteissa nähdääntyönantajamaksujen alentaminen yhtenä työllisyyden edistämiskeinona.Lakisääteisen turvan heikentäminen saattaa lisätä yksityisvakuutustenkäyttöä keski- ja hyvätuloisten keskuudessa, ja se merkitsee sitä, ettälakisääteinen turva edelleen rapautuu.

Työelämän muutokset saattavat lisätä paineita yksityisvakuutusten käy-tölle. Työuraan tulee entistä enemmän katkoksia esimerkiksihoitovastuiden, koulutuksen tai työkyvyn ylläpidon vuoksi. Yksilölliset

56 57

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

ratkaisut eläkkeiden, hoidon tai koulutuksen turvaamiseksi saattavat tullaentistä yleisemmiksi. Yksityisten vakuutusten yleistyminen keskiluokassavähentäisi myös halukkuutta osallistua lakisääteisten ja julkisten järjes-telmien rahoitukseen ja rapauttaisi ne marginaalisiksi �köyhienjärjestelmiksi�.

Suomen väestön ikärakenteen muutos seuraavien vuosikymmenien ai-kana vaikuttaa sosiaaliturvan rahoituspohjaan, kasvattaa eläkemenoja jasairaudesta aiheutuvia kustannuksia sekä luo kasvavia haasteita lisätäkuntien tuottamia hoivapalveluita ja kehittää toimintoja. Näihin menoi-hin on varauduttava ajoissa. Tarvitaan myös erityisiä toimia, jotta voi-daan turvata työelämässä edelleen mukana olevien ikääntyvien työnte-kijöiden ammattitaito ja työhyvinvointi.

5.2.2 Sosiaaliturvan erilaiset mallit

Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa on vaadittu uudelleen arvioitavaksi paitsirahoituksellisista niin myös periaatteellisemmista syistä. Riisutun so-siaaliturvan eli matalan vähimmäisturvan ja vapaaehtoisen yksityis-vakuutuksen yhdistelmä ei ole saanut kansalaisten kannatusta. Kestäviämalleja kaikille maksettavasta perustulosta tai vastikkeellisestakansalaistulosta ei ole esitetty. Yleinen kaikille maksettava tuki tulisi kal-liimmaksi kuin nykyinen syyperusteinen sosiaaliturva. Sen kustannuk-set riippuisivat siitä, kuinka suureksi perustulo määriteltäisiin ja kuinkalaajana nykymuotoinen sosiaalivakuutus säilyisi sen rinnalla.

Ongelmana on lisäksi kansalaistulomallien epäselvät kannustin-vaikutukset. Nykyinen sosiaaliturva on selvästi kytketty työhön ja työntekemiseen. Ansiosidonnainen sosiaaliturva pitää yllä ostovoimaa ja ta-loudellista kasvua ja luo näin edellytyksiä myös työllisyydelle.Kansalaistuloon perustuva sosiaaliturva lisäisi eriarvoisuutta, koska seoletettavasti lisäisi yksityisvakuutusten käyttöä.

Palkkaperusteisille työnantajamaksuille on työllisyyssyistä haettu vaih-toehtoja mm. liikevaihtoon perustuvasta maksusta tai arvonlisäpohjaisistarahoitusmalleista. Työnantajamaksuja on myös haluttu porrastaa pien-ten yritysten tai pienempiä palkkoja maksavien yritysten hyväksi.Vähimmäisturvan rahoituksessa voidaan asteittain ja pitkällä aikavälil-lä, taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa, siirtyä kokonaan vero-rahoitukseen. Sen sijaan ansioturva on edelleen perusteltu rahoittaapalkkaperusteisin maksuin. Palkkaan perustuvien etujen rahoitukseenon kerättävä rahaa palkkojen suhteessa. Työnantajamaksujenporrastaminen palkkasumman mukaan on ongelmallista. Esimerkiksityöttömyysvakuutusmaksun porrastus on houkutellut jopa keinotekoisiinyritysten pilkkomisiin.

Suomalaiselle hyvinvointimallille on edelleen sekä vahvat perusteet ettärealistiset taloudelliset mahdollisuudet, mutta hyvinvointiyhteiskuntaaon myös kehitettävä. Työelämän pirstaloituminen, pitkäaikaistyöttömyys,syrjäytymisuhkien lisääntyminen, väestön ikääntyminen sekä työurienja perhemuotojen moninaistuminen edellyttävät, että myös sosiaalitur-vaa ja palveluita uudistetaan vastaamaan näitä muutoksia.

Hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseen on mahdollisuuksia, muttapoliittiset arvostuserot ja eturistiriidat kovenevat uudistuksen suuntaamääriteltäessä. SAK:n näkemys on se, että sosiaaliturvan lakisääteisyysja kattavuus, ansiosidonnaisen sosiaaliturvajärjestelmän työhönkannustavuus sekä palveluiden universaalius ja jatkuvuus toteuttavatparhaiten oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämisen,syrjäytymisen estämisen sekä tasaisen talouskehityksen varmistamisentavoitteita.

5.2 Haasteita hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle

5.2.1 Rahoituksen turvaaminen

Edellisissä jaksoissa käsitelty talous- ja työllisyyskehitys sekä talous- jarahaliitto Emu vaikuttavat keskeisesti sosiaaliturvan rahoitus-mahdollisuuksiin. Jos Emu lisää Euroopan menestystä globaalissa kil-pailussa, vahvistuva ja vakautuva talous voi varmistaa sosiaaliturvanrahoituspohjaa. Toisaalta Emu-maiden on jatkossakin ja hyvänkin talous-kehityksen vallitessa noudatettava kurinalaista julkista taloutta eli täy-tettävä julkisen talouden ja alijäämän ehdot. Näiden ehtojen täyttäminensekä verotuksen alentamispaineet ja ikärakenteen muutoksen aiheutta-mat kustannukset saattavat lisätä vaatimuksia sosiaaliturvan rakenteel-lisista muutoksista. Niinpä paineet säästöihin lisääntyvät entisestään, jostalous taantuu. Työttömyys- ja työeläketurvan Emu-puskureiden tarkoi-tus on estää äkillisiä maksujen korotuksia ja etujen leikkauksia. Eläkkei-den osalta tarvitaan pitkän tähtäimen varautumista tuleviin menoihin.

Myös vaatimukset ansioturvamenojen hillitsemisestä ovat toistuvastiesillä, etenkin kun EU:n talous- ja työllisyystavoitteissa nähdääntyönantajamaksujen alentaminen yhtenä työllisyyden edistämiskeinona.Lakisääteisen turvan heikentäminen saattaa lisätä yksityisvakuutustenkäyttöä keski- ja hyvätuloisten keskuudessa, ja se merkitsee sitä, ettälakisääteinen turva edelleen rapautuu.

Työelämän muutokset saattavat lisätä paineita yksityisvakuutusten käy-tölle. Työuraan tulee entistä enemmän katkoksia esimerkiksihoitovastuiden, koulutuksen tai työkyvyn ylläpidon vuoksi. Yksilölliset

56 57

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

loudelliset mahdollisuudet järjestää hyvinvointipalveluita lisäävät osal-taan eriarvoisuutta. Laadukkaat ja kaikkien saatavissa olevat julkiset pal-velut takaavat myös hyvinvointiyhteiskunnan kannatuksen kansalaistenkeskuudessa.

5.3 Syrjäytymisuhat kasvavat

Suomalaisen hyvinvointimallin suuri haaste on estää väestön kahtia-jakautuminen ja torjua syrjäytymisuhat. Syrjäytymisuhat liittyvät sekätaloudelliseen köyhyyteen että sosiaaliseen huono-osaisuuteen. Talou-dellisia ongelmia taas syntyy mm. pitkittyvän työttömyyden, työ-suhteiden epävakauden tai heikon toimeentulon antavan osa-aikatyönvuoksi. Kun epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät, on uhkana syntyä työssäkäyvien köyhien joukko. Ongelmaa pahentaa verotuksen, korkeiden asu-mis- ja muiden elinkustannusten sekä matalan palkkatason yhteisvaiku-tus.

Tuloerojen kasvu on ollut selvää 1990-luvun jälkipuoliskolla. Se saattaaolla yhteiskunnan tasaiselle kehitykselle haitallista, vaikka köyhimpienkintulot nousisivat. Eri ryhmien taloudelliset intressit hajaantuvat, ja tukiuniversaalille hyvinvointimallille heikkenee. Kun suomalainen malli ontukenut talous- ja työllisyyskehitystä, saattavat kasvavat tuloerot toimiapäinvastoin ja hidastaa talouskehitystä. Jotta taloudellisista syistä tapah-tuvaan syrjäytymiseen ja köyhyyteen voidaan vaikuttaa, tarvitaan ennenkaikkea poliittista tahtoa suunnata yhteiskuntapolitiikkaa tasa-arvon jaoikeudenmukaisuuden edistämiseen.

Sosiaalinen huono-osaisuus on monitasoinen ongelma. Taustalla on elä-män hallinnan ongelmia ja sukupolvesta toiseen ulottuvaa kasautuvaahuono-osaisuutta. Huono koulutustaso, heikot sosiaaliset suhteet sekähuono terveydentila ja turvattomuus ovat kytköksissä toimeentulo-on-gelmiin, mutta niitä ei voida ratkaista ainoastaan tulonsiirtoja lisäämäl-lä. Syrjäytymisuhkien alueellinen ja kaupunkien sisäinen eriytyminenkuvaa ongelman luonnetta. Hyvinvointipalveluilla on olennainen roolisilloin, kun lisätään kansalaisten kykyjä tai taitoja oman elämänsä hallin-taan sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen.Avainasemassa ovat päivähoito-, koulutus- ja työvoimapalvelut, ja eri-tyisesti lapsiperheille ja nuorille suunnatut tukitoimet ovat yhteiskun-nan tulevaisuutta ajatellen tärkeitä panostuksen kohteita.

EU:n piirissä käytävällä sosiaalipoliittisella keskustelulla onheijastusvaikutuksia Suomeen, vaikka EU:lla ei ole suoraa toimivaltaajäsenmaiden sosiaaliturvaan. Vuonna 2000 esitetyssä sosiaalipoliittises-sa ohjelmassa korostetaan sosiaalipolitiikan merkitystä korkealle tuotta-vuudelle ja laadukkaalle tavara- ja palvelutuotannolle. EU toteuttaa oh-jelmaansa mm. sosiaalisen suojelun komitean kautta, jonka tehtävänä onjäsenmaiden sosiaaliturvajärjestelmien seuranta. Seurannan avulla pyri-tään ohjeistukseen, jolla saavutettaisiin kaikissa jäsenmaissa työhönkannustavat sosiaaliturvajärjestelmät ja toimeentulon turvaava työ.Erityishuomion kohteena ovat eläkkeiden rahoituksen kestävyys, kor-keatasoinen terveydenhuolto ja sosiaalisen syrjäytymisen estäminen.

5.2.3 Julkisten palveluiden kehittäminen

Kuntien ja valtion tuottamiin hyvinvointipalveluihin on kohdistunut suu-ria muutoshaasteita viime vuosina. Verkostoituminen on tarkoittanut li-sääntyvää yhteistyötä julkisen sektorin, yksityisten palvelutuottajien jans. kolmannen sektorin kesken. Kolmannen sektorin rooli palveluidentuottajana on kasvanut myös EU:n rahoittamien työllistämishankkeidenkautta.

Palveluiden yksityistämistä, toimintojen säätiöittämistä ja ulkoistamista,alihankinnan ja kilpailuttamisen lisääntymistä toteutetaan niin kunnissakuin valtiollakin. Kokemukset palveluiden kilpailuttamisesta jayksityistämisestä ovat olleet suurelta osin kielteisiä niin palveluiden laa-dun, taloudellisuuden kuin myös työntekijöiden aseman näkökulmasta.

Samanaikaisesti tarve uusiin, entistä laajempiin, laadukkaampiin jayksilöllisempiin palveluihin kasvaa. Vanhustenhoidon tarve kasvaa ikä-rakenteen muutoksen myötä, ja koulutuksen merkitys on entistä tärkeäm-pi niin yhteiskunnan ja talouden kehityksen kuin myös syrjäytymisuhkienehkäisyn kannalta. Sosiaalisten riskien torjuminen vaatii yhämonipuolisempia toimenpiteitä.

Palvelutuotannon uudelleenorganisoinnin myötä on vaara, että palvelu-kokonaisuus pirstoutuu, palveluiden laatu heikkenee ja resurssienyhteiskäyttö kärsii. Niin asiakkaan oikeusturva kuin myös valtion ja kun-nan valvontavelvollisuus toteutuvat heikommin yksityisen ja kolmannensektorin tuottamissa palveluissa.

Suomalaisen hyvinvointimallin toimivuuden kannalta palvelutuotantoonkohdistuvat muutoshaasteet tuovat epävarmuutta. Jos palveluperustarapautuu, julkisten palveluiden mahdollisuudet hyvinvoinnin lisäämi-sessä ja syrjäytymisuhkien ehkäisyssä heikkenevät. Kuntien erilaiset ta-

58 59

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

loudelliset mahdollisuudet järjestää hyvinvointipalveluita lisäävät osal-taan eriarvoisuutta. Laadukkaat ja kaikkien saatavissa olevat julkiset pal-velut takaavat myös hyvinvointiyhteiskunnan kannatuksen kansalaistenkeskuudessa.

5.3 Syrjäytymisuhat kasvavat

Suomalaisen hyvinvointimallin suuri haaste on estää väestön kahtia-jakautuminen ja torjua syrjäytymisuhat. Syrjäytymisuhat liittyvät sekätaloudelliseen köyhyyteen että sosiaaliseen huono-osaisuuteen. Talou-dellisia ongelmia taas syntyy mm. pitkittyvän työttömyyden, työ-suhteiden epävakauden tai heikon toimeentulon antavan osa-aikatyönvuoksi. Kun epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät, on uhkana syntyä työssäkäyvien köyhien joukko. Ongelmaa pahentaa verotuksen, korkeiden asu-mis- ja muiden elinkustannusten sekä matalan palkkatason yhteisvaiku-tus.

Tuloerojen kasvu on ollut selvää 1990-luvun jälkipuoliskolla. Se saattaaolla yhteiskunnan tasaiselle kehitykselle haitallista, vaikka köyhimpienkintulot nousisivat. Eri ryhmien taloudelliset intressit hajaantuvat, ja tukiuniversaalille hyvinvointimallille heikkenee. Kun suomalainen malli ontukenut talous- ja työllisyyskehitystä, saattavat kasvavat tuloerot toimiapäinvastoin ja hidastaa talouskehitystä. Jotta taloudellisista syistä tapah-tuvaan syrjäytymiseen ja köyhyyteen voidaan vaikuttaa, tarvitaan ennenkaikkea poliittista tahtoa suunnata yhteiskuntapolitiikkaa tasa-arvon jaoikeudenmukaisuuden edistämiseen.

Sosiaalinen huono-osaisuus on monitasoinen ongelma. Taustalla on elä-män hallinnan ongelmia ja sukupolvesta toiseen ulottuvaa kasautuvaahuono-osaisuutta. Huono koulutustaso, heikot sosiaaliset suhteet sekähuono terveydentila ja turvattomuus ovat kytköksissä toimeentulo-on-gelmiin, mutta niitä ei voida ratkaista ainoastaan tulonsiirtoja lisäämäl-lä. Syrjäytymisuhkien alueellinen ja kaupunkien sisäinen eriytyminenkuvaa ongelman luonnetta. Hyvinvointipalveluilla on olennainen roolisilloin, kun lisätään kansalaisten kykyjä tai taitoja oman elämänsä hallin-taan sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen.Avainasemassa ovat päivähoito-, koulutus- ja työvoimapalvelut, ja eri-tyisesti lapsiperheille ja nuorille suunnatut tukitoimet ovat yhteiskun-nan tulevaisuutta ajatellen tärkeitä panostuksen kohteita.

EU:n piirissä käytävällä sosiaalipoliittisella keskustelulla onheijastusvaikutuksia Suomeen, vaikka EU:lla ei ole suoraa toimivaltaajäsenmaiden sosiaaliturvaan. Vuonna 2000 esitetyssä sosiaalipoliittises-sa ohjelmassa korostetaan sosiaalipolitiikan merkitystä korkealle tuotta-vuudelle ja laadukkaalle tavara- ja palvelutuotannolle. EU toteuttaa oh-jelmaansa mm. sosiaalisen suojelun komitean kautta, jonka tehtävänä onjäsenmaiden sosiaaliturvajärjestelmien seuranta. Seurannan avulla pyri-tään ohjeistukseen, jolla saavutettaisiin kaikissa jäsenmaissa työhönkannustavat sosiaaliturvajärjestelmät ja toimeentulon turvaava työ.Erityishuomion kohteena ovat eläkkeiden rahoituksen kestävyys, kor-keatasoinen terveydenhuolto ja sosiaalisen syrjäytymisen estäminen.

5.2.3 Julkisten palveluiden kehittäminen

Kuntien ja valtion tuottamiin hyvinvointipalveluihin on kohdistunut suu-ria muutoshaasteita viime vuosina. Verkostoituminen on tarkoittanut li-sääntyvää yhteistyötä julkisen sektorin, yksityisten palvelutuottajien jans. kolmannen sektorin kesken. Kolmannen sektorin rooli palveluidentuottajana on kasvanut myös EU:n rahoittamien työllistämishankkeidenkautta.

Palveluiden yksityistämistä, toimintojen säätiöittämistä ja ulkoistamista,alihankinnan ja kilpailuttamisen lisääntymistä toteutetaan niin kunnissakuin valtiollakin. Kokemukset palveluiden kilpailuttamisesta jayksityistämisestä ovat olleet suurelta osin kielteisiä niin palveluiden laa-dun, taloudellisuuden kuin myös työntekijöiden aseman näkökulmasta.

Samanaikaisesti tarve uusiin, entistä laajempiin, laadukkaampiin jayksilöllisempiin palveluihin kasvaa. Vanhustenhoidon tarve kasvaa ikä-rakenteen muutoksen myötä, ja koulutuksen merkitys on entistä tärkeäm-pi niin yhteiskunnan ja talouden kehityksen kuin myös syrjäytymisuhkienehkäisyn kannalta. Sosiaalisten riskien torjuminen vaatii yhämonipuolisempia toimenpiteitä.

Palvelutuotannon uudelleenorganisoinnin myötä on vaara, että palvelu-kokonaisuus pirstoutuu, palveluiden laatu heikkenee ja resurssienyhteiskäyttö kärsii. Niin asiakkaan oikeusturva kuin myös valtion ja kun-nan valvontavelvollisuus toteutuvat heikommin yksityisen ja kolmannensektorin tuottamissa palveluissa.

Suomalaisen hyvinvointimallin toimivuuden kannalta palvelutuotantoonkohdistuvat muutoshaasteet tuovat epävarmuutta. Jos palveluperustarapautuu, julkisten palveluiden mahdollisuudet hyvinvoinnin lisäämi-sessä ja syrjäytymisuhkien ehkäisyssä heikkenevät. Kuntien erilaiset ta-

58 59

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa on kehitettävä työelämän muutosten mu-kaisesti, jotta kaikki työelämään osallistuvat työsuhteiden muodosta taikestosta riippumatta ovat sen piirissä. Vähimmäisturva täydentää ansio-sidonnaista sosiaalivakuutusta.

Toimeentuloturvaa kehitettävä ja sen rahoitus turvattava

Sosiaalivakuutuksen kehittämisessä keskeistä on ansioperusteisuus,lakisääteisyys ja kattavuus. Sosiaaliturvan on oltava työhön kannustava,koulutukseen ohjaava ja eri elämäntilanteissa joustava. Lisäksiansaintaperiaatetta tulee vahvistaa oikeudenmukaisuussyistä. Sosiaali-turvaa säätelevien lakien on oltava ajanmukaisia, työelämän kehitystävastaavia, toimivia ja selkeitä. Sosiaaliturvan on oltava yksilökohtaista,jolloin se kannustaa työhön ja koulutukseen sekä edistää tasa-arvoa.

TyöttömyysturvaTyöttömyyskassojen maksama ansiosidonnainen työttömyysturva on kes-keinen osa suomalaisen palkansaajan sosiaaliturvaa. Nykymuotoinenkassajärjestelmä on paras tapa hoitaa työttömyysturva myös tulevaisuu-dessa. Ammattiyhdistysliikkeen hoitamien työttömyyskassojen kauttavoidaan jäsenille antaa tiedotusta, ohjausta ja neuvontaa jo työpaikka-tasolla. Kassojen hoitama työttömyysturva on tehokas, edullinen ja hal-linnollisesti selkeä.

Suomen työttömyysturva on Euroopan maiden keskitasoa, muutamiinkeskeisiin kilpailijamaiden verrattuna jopa alle näiden tason. Työttömyys-turvan kehittämisessä tavoitteena tulee olla tason säilyttäminen ja epä-kohtien korjaaminen. Lamavuosina käyttöön otetusta prosentti-vähennyksestä on luovuttava. Pätkätyöntekijöiden ja pitkäaikaistyöttö-mien asema on turvattava, ja sovitellun päivärahan ja lomakorvaustenjaksottamisen ongelmat on ratkottava siten, että edistetään työmarkki-noiden toimivuutta ja parannetaan mahdollisuuksia myös lyhytaikais-ten töiden vastaanottamiseen. Työttömille on tarjottava mahdollisuuk-sia kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan. Lisäksi koulutusvakuutuksenepäkohtia on korjattava.

Työttömyysturvan rahoitusperiaatteet uudistettiin vuoden 1999 alussa.Keskeinen uudistus oli suhdannepuskurin kerääminen työttömyys-vakuutusrahastoon. Tavoitteena on lieventää työttömyysvakuu-tusmaksujen heilahtelua työttömyysasteen vaihdellessa. Puskurin avul-la voidaan lieventää maksuvaihteluista aiheutuvia työllisyysvaikutuksia.Myös työttömyyskassojen omien puskurien kerääminen mahdollistettiinuudistuksessa. Työttömyysturvan rahoituksessa valtion tulee huolehtiaperuspäivärahaa vastaavasta osuudesta täysimääräisesti. Lisäksityöttömyyskassojen toimintamahdollisuudet on turvattava.

5.4 SAK:n edustajakokouksen linjaukset

hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä

SAK:n mielestä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset arvo-valinnat ovat oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen,syrjäytymiskehityksen estäminen sekä yhteiskunnallisen vakauden jakilpailukyvyn vahvistaminen. Jos talous ja työllisyys kehittyvät suotui-sasti, on Suomessa mahdollista vahvistaa nykypohjaista lakisääteistäsosiaalivakuutusta, parantaa hyvinvointipalveluiden toimivuutta ja ke-hittää tulonsiirtoja. Sosiaaliturvan ja palveluiden rahoituksen turvaami-nen vaatii vastuullisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Työmarkkinajärjestöjen tulee neuvotellen sopia ansioturvan keskeisestäsisällöstä ja rahoituksesta. Sosiaaliturvalainsäädännön kolmikantainenvalmistelu varmistaa oikeudenmukaisen lopputuloksen ja edistää yhteis-kunnan vakautta. SAK vaikuttaa hyvinvoinnin edistämiseen tukemallavakaata talouskasvua ja työllisyysasteen nousua sekä verotuksen ja sosi-aaliturvan oikeudenmukaisuutta.

Syrjäytyminen estettävä

Suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä vahvuuksia ovat yhteiskunnanvakaus, toimeentuloerojen pysyminen kohtuullisina sekä eri sosiaalis-ten riskien ja elämäntilanteiden varalle luotu toimeentuloturva. Kaikki-en kansalaisten saatavissa olevat hyvinvointipalvelut edistävät tasaver-taisuutta ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. SAK vaikuttaayhteiskunnallisen eriarvoisuuden tasoittamiseksi siten, että myöspienituloisimmat saavat osuutensa hyvinvoinnin kasvusta.

Työvoima-, koulutus- ja sosiaalitoimen tehokasta ja asiakaslähtöistä yh-teistyötä erityisesti paikallistasolla on edistettävä. Työvoima- ja koulutus-palveluja on suunnattava siten, että työttömyyden pitkittymistä jasyvenemistä ehkäistään ja että pitkäaikaistyöttömille rakennetaan pol-kuja takaisin työelämään. Aktiivisen työvoimapolitiikan ja kuntouttavantyötoiminnan tuloksellinen hoitaminen edellyttää lisävoimavaroja niintyöhallintoon kuin sosiaalitoimeenkin sekä määrällisesti että laadullisesti.

Työvoimapolitiikan voimavaroista on huolehdittava, jotta mahdollisim-man monelle pitkäaikaistyöttömälle voidaan tarjota työtä taityöllistymiseen johtavaa koulutusta. Yhdistelmätukityöstä on kerryttävätyössäoloehto täysimääräisesti.

60 61

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa on kehitettävä työelämän muutosten mu-kaisesti, jotta kaikki työelämään osallistuvat työsuhteiden muodosta taikestosta riippumatta ovat sen piirissä. Vähimmäisturva täydentää ansio-sidonnaista sosiaalivakuutusta.

Toimeentuloturvaa kehitettävä ja sen rahoitus turvattava

Sosiaalivakuutuksen kehittämisessä keskeistä on ansioperusteisuus,lakisääteisyys ja kattavuus. Sosiaaliturvan on oltava työhön kannustava,koulutukseen ohjaava ja eri elämäntilanteissa joustava. Lisäksiansaintaperiaatetta tulee vahvistaa oikeudenmukaisuussyistä. Sosiaali-turvaa säätelevien lakien on oltava ajanmukaisia, työelämän kehitystävastaavia, toimivia ja selkeitä. Sosiaaliturvan on oltava yksilökohtaista,jolloin se kannustaa työhön ja koulutukseen sekä edistää tasa-arvoa.

TyöttömyysturvaTyöttömyyskassojen maksama ansiosidonnainen työttömyysturva on kes-keinen osa suomalaisen palkansaajan sosiaaliturvaa. Nykymuotoinenkassajärjestelmä on paras tapa hoitaa työttömyysturva myös tulevaisuu-dessa. Ammattiyhdistysliikkeen hoitamien työttömyyskassojen kauttavoidaan jäsenille antaa tiedotusta, ohjausta ja neuvontaa jo työpaikka-tasolla. Kassojen hoitama työttömyysturva on tehokas, edullinen ja hal-linnollisesti selkeä.

Suomen työttömyysturva on Euroopan maiden keskitasoa, muutamiinkeskeisiin kilpailijamaiden verrattuna jopa alle näiden tason. Työttömyys-turvan kehittämisessä tavoitteena tulee olla tason säilyttäminen ja epä-kohtien korjaaminen. Lamavuosina käyttöön otetusta prosentti-vähennyksestä on luovuttava. Pätkätyöntekijöiden ja pitkäaikaistyöttö-mien asema on turvattava, ja sovitellun päivärahan ja lomakorvaustenjaksottamisen ongelmat on ratkottava siten, että edistetään työmarkki-noiden toimivuutta ja parannetaan mahdollisuuksia myös lyhytaikais-ten töiden vastaanottamiseen. Työttömille on tarjottava mahdollisuuk-sia kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan. Lisäksi koulutusvakuutuksenepäkohtia on korjattava.

Työttömyysturvan rahoitusperiaatteet uudistettiin vuoden 1999 alussa.Keskeinen uudistus oli suhdannepuskurin kerääminen työttömyys-vakuutusrahastoon. Tavoitteena on lieventää työttömyysvakuu-tusmaksujen heilahtelua työttömyysasteen vaihdellessa. Puskurin avul-la voidaan lieventää maksuvaihteluista aiheutuvia työllisyysvaikutuksia.Myös työttömyyskassojen omien puskurien kerääminen mahdollistettiinuudistuksessa. Työttömyysturvan rahoituksessa valtion tulee huolehtiaperuspäivärahaa vastaavasta osuudesta täysimääräisesti. Lisäksityöttömyyskassojen toimintamahdollisuudet on turvattava.

5.4 SAK:n edustajakokouksen linjaukset

hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä

SAK:n mielestä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset arvo-valinnat ovat oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen,syrjäytymiskehityksen estäminen sekä yhteiskunnallisen vakauden jakilpailukyvyn vahvistaminen. Jos talous ja työllisyys kehittyvät suotui-sasti, on Suomessa mahdollista vahvistaa nykypohjaista lakisääteistäsosiaalivakuutusta, parantaa hyvinvointipalveluiden toimivuutta ja ke-hittää tulonsiirtoja. Sosiaaliturvan ja palveluiden rahoituksen turvaami-nen vaatii vastuullisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Työmarkkinajärjestöjen tulee neuvotellen sopia ansioturvan keskeisestäsisällöstä ja rahoituksesta. Sosiaaliturvalainsäädännön kolmikantainenvalmistelu varmistaa oikeudenmukaisen lopputuloksen ja edistää yhteis-kunnan vakautta. SAK vaikuttaa hyvinvoinnin edistämiseen tukemallavakaata talouskasvua ja työllisyysasteen nousua sekä verotuksen ja sosi-aaliturvan oikeudenmukaisuutta.

Syrjäytyminen estettävä

Suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä vahvuuksia ovat yhteiskunnanvakaus, toimeentuloerojen pysyminen kohtuullisina sekä eri sosiaalis-ten riskien ja elämäntilanteiden varalle luotu toimeentuloturva. Kaikki-en kansalaisten saatavissa olevat hyvinvointipalvelut edistävät tasaver-taisuutta ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. SAK vaikuttaayhteiskunnallisen eriarvoisuuden tasoittamiseksi siten, että myöspienituloisimmat saavat osuutensa hyvinvoinnin kasvusta.

Työvoima-, koulutus- ja sosiaalitoimen tehokasta ja asiakaslähtöistä yh-teistyötä erityisesti paikallistasolla on edistettävä. Työvoima- ja koulutus-palveluja on suunnattava siten, että työttömyyden pitkittymistä jasyvenemistä ehkäistään ja että pitkäaikaistyöttömille rakennetaan pol-kuja takaisin työelämään. Aktiivisen työvoimapolitiikan ja kuntouttavantyötoiminnan tuloksellinen hoitaminen edellyttää lisävoimavaroja niintyöhallintoon kuin sosiaalitoimeenkin sekä määrällisesti että laadullisesti.

Työvoimapolitiikan voimavaroista on huolehdittava, jotta mahdollisim-man monelle pitkäaikaistyöttömälle voidaan tarjota työtä taityöllistymiseen johtavaa koulutusta. Yhdistelmätukityöstä on kerryttävätyössäoloehto täysimääräisesti.

60 61

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

300 päivää eikä henkilöllä ole oikeutta eläkkeeseen, aiheuttavatväliinputoamisia. Niinpä sairausajan enimmäisajan jälkeen työnantajantyöllistämisvelvollisuutta tulee lisätä, ja väliinputoamisten estämiseksitulee myös selvittää mahdollisuus maksaa sairauspäivärahaa 300 päivänjälkeen tai myöntää joustavammin työkyvyttömyyseläkettä lyhyemmäksiajaksi.

Työperäisten sairauksien korvattavuutta on selkeytettävä tapaturma- jaammattitautivakuutuksessa. Tapaturmavakuutuksen kustannukset kuu-luvat jatkossakin työnantajan yksin maksettaviksi.

Muu toimeentuloturvaLapsiperheiden taloudellinen toimeentulo on turvattava. Perhepoliittinentuki on edelleen ohjattava verottomien lapsilisien kautta. Asumistukeaon parannettava ja joustavoitettava niin, että se on oikeudenmukainenmyös määräaikaisissa ja lyhyissä työsuhteissa työskenteleville. Lisäksipuolison tulojen vaikutusta työmarkkinatukeen on edelleen lievennettävä.

Laadukkaat hyvinvointipalvelut edistävät

tasa-arvoa

Laadukkaat, riittävät ja kaikkien saatavilla olevat hyvinvointipalvelut onturvattava. Koulutus-, kulttuuri- ja hoitopalvelut sekä julkiset liikenne-,turvallisuus- ja tekniset palvelut ovat olennainen edellytys palkkatyö-hön osallistumiselle, alueiden elinkeinoille sekä työvoiman hallinnalleja liikkuvuudelle. Myös hyvä hallintokulttuuri ja oikeusturva ovat osahyvinvointiyhteiskuntaa.

Riittävät ja laadukkaat päivähoito- ja koulutuspalvelut ovat perheidenhyvinvoinnille tärkeitä edellytyksiä. Koulujen, päiväkotien ja terveyden-huollon toimin on tuettava syrjäytymisvaarassa olevia lapsiperheitä januoria.

Julkisen sektorin organisaatioissa on turvattava tukipalveluja tuottavanja avustavan henkilöstön määrä.

Julkisen vallan on kannettava vastuu verovaroin kustannettavien palve-lujen tuottamisesta ja järjestämisestä, laadusta ja tuloksellisuudesta. Näitävastuita päättäjät eivät saa siirtää markkinoille, kilpailuttamisprosesseilletai kolmannen sektorin palvelutuottajille.

Valtion on varmistettava, että kaikilla kunnilla on mahdollisuudet järjes-

Työeläke

Työeläke on jatkopalkkaa vanhuuden, työkyvyttömyyden, pitkittyneentyöttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalta. Työeläkkeen tar-koitus on kohtuullisen elintason turvaaminen eläketapahtuman jälkeen.Tämän takia työeläke on merkittävin osa suomalaisen palkansaajansosiaalivakuutusta. Kansaneläke takaa vähimmäiseläketurvan niille, joi-den työeläke esimerkiksi pitkään jatkuneen osa-aikatyön tai omaistenhoitamisen takia on jäänyt pieneksi.

Eläkelakien selkeyttä ja ymmärrettävyyttä on parannettava. Työeläketur-van uskottavuutta ja oikeudenmukaisuutta on vahvistettava. Sen takiatyöeläkkeet on laskettava koko työhistorian ja eri työsuhteissa ansaittujenpalkkojen perusteella, ja myös alle 23-vuotiaana tehty työ tulee lukeavanhuuseläkettä kartuttavaksi. Samalla tulee parantaa TEL-indeksiä.

Keskimääräistä työnjättöikää on mahdollista positiivisin keinoin nostaalähemmäksi yleistä 65 vuoden vanhuuseläkeikää. Se edellyttääterveysvajeiden ehkäisyä siten, että kehitetään työoloja ja parannetaanaikuiskoulutusta koulutusvajeita paikkaamalla. Työpaikoilla on tärkeä-tä luoda joustavia mahdollisuuksia osallistua työelämään, jotta ikääntyvätvoivat siirtää kokemustaan ja taitojaan nuoremmille.

Koska kaikki eivät pysty jatkamaan työelämässä vanhuuseläkeikään asti,tarvitaan edelleen myös varhaiseläkkeitä. Osa-aikatyön ja osa-aika-eläkkeen yhdistelmä on yksi hyvä vaihtoehto helpottaa ikääntyvien työs-sä jaksamista. Työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärän kehitys riippuutyökykyä ylläpitävien toimien tehokkuudesta ja siitä, löytyykö työmah-dollisuuksia myös vajaakuntoisille. Työttömyyseläkettä tarvitaan turvaa-maan toimeentulo ikääntyville pitkäaikaistyöttömille, kunnes työvoimankysyntä ja tarjonta saadaan sellaiseen tasapainoon, että myös ikääntyvientaidoille on käyttöä työelämässä.

Työeläketurvan rahoitusta on kehitettävä vastuullisesti ja pitkäjänteises-ti. Ikärakenteen muutoksesta ja eliniän pitenemisestä aiheutuviin kus-tannuksiin on varauduttava niin, että lisätään vanhuuseläkkeitä vartentehtävää rahastointia.

Sairaus- ja tapaturmavakuutusSairausvakuutuksen korvaustasoa on parannettava. Sairausajan palkanmaksamisjaksoja tulee lisätä niillä aloilla, joiden työehtosopimuksissamaksukaudet ovat lyhyitä. Sairausvakuutuksen rahoitusta onselkeytettävä ja uudistettava.Tilanteet, joissa sairausvakuutuspäivärahaa on maksettu jo maksimimäärä

62 63

SAKHyvinvointi syntyy työstäSAKHyvinvointi syntyy työstä

300 päivää eikä henkilöllä ole oikeutta eläkkeeseen, aiheuttavatväliinputoamisia. Niinpä sairausajan enimmäisajan jälkeen työnantajantyöllistämisvelvollisuutta tulee lisätä, ja väliinputoamisten estämiseksitulee myös selvittää mahdollisuus maksaa sairauspäivärahaa 300 päivänjälkeen tai myöntää joustavammin työkyvyttömyyseläkettä lyhyemmäksiajaksi.

Työperäisten sairauksien korvattavuutta on selkeytettävä tapaturma- jaammattitautivakuutuksessa. Tapaturmavakuutuksen kustannukset kuu-luvat jatkossakin työnantajan yksin maksettaviksi.

Muu toimeentuloturvaLapsiperheiden taloudellinen toimeentulo on turvattava. Perhepoliittinentuki on edelleen ohjattava verottomien lapsilisien kautta. Asumistukeaon parannettava ja joustavoitettava niin, että se on oikeudenmukainenmyös määräaikaisissa ja lyhyissä työsuhteissa työskenteleville. Lisäksipuolison tulojen vaikutusta työmarkkinatukeen on edelleen lievennettävä.

Laadukkaat hyvinvointipalvelut edistävät

tasa-arvoa

Laadukkaat, riittävät ja kaikkien saatavilla olevat hyvinvointipalvelut onturvattava. Koulutus-, kulttuuri- ja hoitopalvelut sekä julkiset liikenne-,turvallisuus- ja tekniset palvelut ovat olennainen edellytys palkkatyö-hön osallistumiselle, alueiden elinkeinoille sekä työvoiman hallinnalleja liikkuvuudelle. Myös hyvä hallintokulttuuri ja oikeusturva ovat osahyvinvointiyhteiskuntaa.

Riittävät ja laadukkaat päivähoito- ja koulutuspalvelut ovat perheidenhyvinvoinnille tärkeitä edellytyksiä. Koulujen, päiväkotien ja terveyden-huollon toimin on tuettava syrjäytymisvaarassa olevia lapsiperheitä januoria.

Julkisen sektorin organisaatioissa on turvattava tukipalveluja tuottavanja avustavan henkilöstön määrä.

Julkisen vallan on kannettava vastuu verovaroin kustannettavien palve-lujen tuottamisesta ja järjestämisestä, laadusta ja tuloksellisuudesta. Näitävastuita päättäjät eivät saa siirtää markkinoille, kilpailuttamisprosesseilletai kolmannen sektorin palvelutuottajille.

Valtion on varmistettava, että kaikilla kunnilla on mahdollisuudet järjes-

Työeläke

Työeläke on jatkopalkkaa vanhuuden, työkyvyttömyyden, pitkittyneentyöttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalta. Työeläkkeen tar-koitus on kohtuullisen elintason turvaaminen eläketapahtuman jälkeen.Tämän takia työeläke on merkittävin osa suomalaisen palkansaajansosiaalivakuutusta. Kansaneläke takaa vähimmäiseläketurvan niille, joi-den työeläke esimerkiksi pitkään jatkuneen osa-aikatyön tai omaistenhoitamisen takia on jäänyt pieneksi.

Eläkelakien selkeyttä ja ymmärrettävyyttä on parannettava. Työeläketur-van uskottavuutta ja oikeudenmukaisuutta on vahvistettava. Sen takiatyöeläkkeet on laskettava koko työhistorian ja eri työsuhteissa ansaittujenpalkkojen perusteella, ja myös alle 23-vuotiaana tehty työ tulee lukeavanhuuseläkettä kartuttavaksi. Samalla tulee parantaa TEL-indeksiä.

Keskimääräistä työnjättöikää on mahdollista positiivisin keinoin nostaalähemmäksi yleistä 65 vuoden vanhuuseläkeikää. Se edellyttääterveysvajeiden ehkäisyä siten, että kehitetään työoloja ja parannetaanaikuiskoulutusta koulutusvajeita paikkaamalla. Työpaikoilla on tärkeä-tä luoda joustavia mahdollisuuksia osallistua työelämään, jotta ikääntyvätvoivat siirtää kokemustaan ja taitojaan nuoremmille.

Koska kaikki eivät pysty jatkamaan työelämässä vanhuuseläkeikään asti,tarvitaan edelleen myös varhaiseläkkeitä. Osa-aikatyön ja osa-aika-eläkkeen yhdistelmä on yksi hyvä vaihtoehto helpottaa ikääntyvien työs-sä jaksamista. Työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärän kehitys riippuutyökykyä ylläpitävien toimien tehokkuudesta ja siitä, löytyykö työmah-dollisuuksia myös vajaakuntoisille. Työttömyyseläkettä tarvitaan turvaa-maan toimeentulo ikääntyville pitkäaikaistyöttömille, kunnes työvoimankysyntä ja tarjonta saadaan sellaiseen tasapainoon, että myös ikääntyvientaidoille on käyttöä työelämässä.

Työeläketurvan rahoitusta on kehitettävä vastuullisesti ja pitkäjänteises-ti. Ikärakenteen muutoksesta ja eliniän pitenemisestä aiheutuviin kus-tannuksiin on varauduttava niin, että lisätään vanhuuseläkkeitä vartentehtävää rahastointia.

Sairaus- ja tapaturmavakuutusSairausvakuutuksen korvaustasoa on parannettava. Sairausajan palkanmaksamisjaksoja tulee lisätä niillä aloilla, joiden työehtosopimuksissamaksukaudet ovat lyhyitä. Sairausvakuutuksen rahoitusta onselkeytettävä ja uudistettava.Tilanteet, joissa sairausvakuutuspäivärahaa on maksettu jo maksimimäärä

62 63

SAKHyvinvointi syntyy työstä 64

tää lakisääteiset palvelut alueellaan asuville kansalaisille. Kuntien keski-näistä yhteistyötä on tuettava ja lisäksi kuntien ja valtion välistäkustannusvastuuta on täsmennettävä.