Uudenaikainen romaani syntyy

Taustana

Klassismi

lat. classicus = korkeimpaan arvoluokkaan kuuluva; antiikin kriteerit

täyttävä, esikuvallinen

Ranskassa syntyi ensimmäisenä reaktio barokissa vallinneelle

kansanomaisen burleskille makusuunnalle

Kehittyi kirjallinen klassismi, so. antiikin nyt tunnettujen mestariteosten

henkeä ja esitystapaa tavoitteleva tyylisuunta

Kulttuuriasenteena pyrittiin löytämään valtiollisen elämän ja yhteiskuntarakenteen tasapaino

Renessanssista alkanut individualismin ylikorostus oli 1500-luvun lopulla johtamassa koko kulttuuria kaaoksen tilaan. Yksityinen piti jälleen alistaa yleiselle, ja sääntöjen ja normien alamaisuuteen

Voimahahmona

ministeri ja kardinaali

Richelieu (Armand Jean du

Plessis de Richelieu, 1585-

1642).

Klassismin tyyli on niin sidottu Ranskan valtiollisen ja kulttuurisen

elämän nousuun, että sitä on pitkään kutsuttu nimellä Ranskan

klassismi

Kultakausi ajoittuu n. vuosiin 1660-90

Uutena ihmisihanteena ns. ”kunnon ihminen” t. ”kunnon mies”

(l’honnête homme)

René Descartes (lat. Cartesius, 1596-1650): Geometria (La Géométrie, 1637) ja Filosofian periaatteet

(Principia filosophiae, 1644).

”Cogito, erco sum.”

”Ajattelen, siis olen.”

”Je pense, donc je suis.”

Lausetta pidetään yleisesti

länsimaisen rationalismin

perustana.

Molière (oik. Jean-Baptiste Poquel, 1622-73):

tapakomedia ja luonnekomedia.

Sievistelevät hupsut (Les

Précieuses ridicules, 1659),

Tartuffe (Le Tartuffe, ou

L’Imposteur, 1664)

Ihmisvihaaja (Le Misanthrope,

1666)

Saituri (L’Avare, 1668)

1700-luvun porvarillinen klassismi:

nykyaikainen romaani syntyy

Lähtökohdat:

Ranska menettää asemaansa Englannille

Englannissa päästiin pitkän kuohunnan jälkeen nauttimaan rajoitettua

uskonnonvapautta vuodesta 1689

Ennakkosensuuri poistettiin 1694, joka kiihdytti julkaisutoimintaa

Syntyi tee- ja kahvituvat (tea-rooms, coffee-houses)

Kartesiolainen tieto-oppi oli hallinnut Englannissa tieteitä jo 1600-luvulta

Empiirisen tutkimuksen perinnettä (Roger Bacon, Francis Bacon) jatkoivat lääkärit ja kemistit (Harvey, Sydenham ja Boyle)

Tultiin valistusaikaan (engl. The Age of Reason, saks. Der Aufklärung, ransk. Le Sciécle de Lumières): ihanteena ”valistunut ihminen”

Aikakauden kuvastaja:

Sir Isaac Newton (1642-1727):

Luonnontieteen matemaattiset perusteet (Philosophiae naturalis

principia mathematica, 1687)

Newtonin ajatusmaailmaa inhimilliseen ajatteluun sovelsi John Locke (1632-

1704):

Tutkielma ihmisen käsityskyvystä (Essay on Human Understanding, 1690) ja

Two Treaties on Goverment (1690)

•Syntyi porvarillinen romaani uudelle lukijakunnalle

• Pikareski-romaani koki uuden tulemisen Molièren tapakomedian pohjalta syntyneen taparomaanin muodossa

• Richard Steele (1672-1729) loi uuden julkaisuformaatin aikakauslehti The Tatlerin (”Lörpöttelijä”, ilm. 1709-11) kautta.

• Lehdet loivat tien Englannin porvarillisen romaanin jättiläisille

Daniel Defoe (alk. Daniel Foe, 1660-1731):

Robinson Crusoen elämä ja kummalliset seikkailut (The Life and

Strange Surprizing Adventures of Robinson Crusoe, of York,

Mariner, 1719)

Muita teoksia:

The True-Born Englishman

(”Tosienglantilainen, 1701),

The Shortest Way with the

Dissenters (”Mutkattomin tapa

päästä eroon eriuskoisista, 1702)

Kapteeni Singleton (Captain

Singleton, 1720), Colonel Jack

(1722), Moll Flanders (1722),

Roxana (1724)

Robinson Crusoe:

The Life and Strange Surprizing Adventures of Robinson Crusoe, of York,

Mariner: Who lived Eight and Twenty Years, all alone in un-ihabited Island

on the Coast of AMERICA, near the Mouth of the Great River

OROONOQUE; Having been cast on Shore by Shipwreck, wherein all the

Men perished but himself. WITH an Account how he was at last strangely

deliver’d by PYRATES. Written by Himself.

Defoe kutsuu teostaan monella nimellä, mutta romaani ei ole yksikään

niistä

Robinson Crusoe on romaanin prototyyppi. ”Robinson Crusoe on romaanin

alkupiste” (John Mulluan).

Taustalla Alexander Selkirkin kertomukset Chilen edustalla viettämistään

neljästä vuodesta autiolla saarella

Selkirkin kalliosaaren sijasta, Defoe pani sankarinsa hedelmälliselle saarelle

Orinocovirran suistoon

Tutkijat lähestyvät teosta usein sen lopusta alkaen, sillä sen loppu on

useimpien teosten alun kaltainen. ”Hereafter”

Aikansa kirjallisuuden kuvastaja (myöh. Rousseaun mielipide)

Robinson Crusoe on tarina miehestä, joka näkee itsensä esikuvana

Robinson Crusoe, man of fact. Crusoesta muotoutuu todellinen homo faber,

tekojen ihminen.

”Porvarillinen kulttuuri valloittaa koko maailman”

Minäkertoja luo kuvan ”tosihistoriasta” > ”fiktiivinen historismi”

Alainen, Perjantai (Man Friday) kolme vuotta ennen pelastumista

Teologia ja seksuaalisuus

The Farther Adventures, teoksen jatko-osa

”Individualistisen porvarillisen ideologian perustavat myytit: Faust,

Don Quijote, Don Juan ja Robinson Crusoe” (Saariluoman mukaan)

”Seikkailuromaaneja” (Adventures of…): Daniel Defoe: The Life and Adventures of Mr Duncan Campbell (1720)

Henry Fielding: The Adventures of Joseph Andrews and his Friend Mr

Abraham Adams (1742, suom. Joseph Andrewsin seikkailut)

Tobias Smollett: The Adventures of Roderick Random (1748)

Tobias Smollett: The Adventures of Peregrine Pickle (1751)

Charlotte Lennox: The Adventures of Arabella (1752)

Tobias Smollett: The Life and Adventures of Sir Launcelot Graves (1762)

E. J. Trelawney: The Adventures of Younger Son (1831)

Charles Dickens: The Adventures of Oliver Twist (1837-39, suom. Oliver

Twist)

Charles Dickens: The Life and Adventures of Nicholas Nickleby (1838-39,

suom. Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut)

W. M. Thackeray: The Adventures of Philip (1861-62)

George Meredith: The Adventures of Harry Richmond (1871)

Jonathan Swift (1667-1745):

Gulliverin retket (Travels into Several Remote Nations of the

World, by Lemuel Gulliver, 1726)

Muita teoksia:

The Tale of the Tub (Tynnyritarina,

1704) ja The Battle of the Books

(Kirjojen taistelu, 1704)

Gulliverin retket:

1. Lilliputtien eli peukaloisten maa. Swift esiintyy aikansa poliitikkojen

pilkkaajana.

2. Jättiläisten maa, Brobdignag. Gulliver esittelee edistyneitä

sotimistapoja. Swift pilkkaa aikansa ”valistuneen” Englannin moraalia

ja käytöstapoja.

3. Laputa, kummallisten tiedemiesten hallitsema pilvisaari. Gulliver

löytää inhimillisen ajattelun heikkoudet.

4. Korkeimpien olentojen utopia. Kaikkein jaloimpien ja

älykkäimpien kuviteltavissa olevien olentojen (Houyhnhnms) maa.

Kotieläiminään ihmisoliot (Yahoos).