UUTISTORIUUTISTORI 2019

22019

2

• Kirjanpitopalvelut• Palkanlaskentapalvelut• Tilinpäätökset• Verosuunnittelut, veroilmoitukset• Yrityksen perustamiset• Maksuliikennepalvelut

Aleksanterinkatu 17, 15110 Lahtipuh. 03 4108 1690 www.deebetti.fi• Kirjanpitopalvelut• Palkanlaskentapalvelut• Tilinpäätökset• Verosuunnittelut, veroilmoitukset• Yrityksen perustamiset• Maksuliikennepalvelut

Aleksanterinkatu 17, 15110 Lahtipuh. 03 4108 1690 www.deebetti.fi Sisältöä

Tietotekniikan on oltava palvelija, ei herra sivu 2

Nikolai Sokolov, Padasjoen taiteilija sivu 2

Tiedätkö? sivu 2

Omaperäinen radiomies ja hänen studionsa sivu 3

Aluejuttutorilla hämäläinen kuvakavalkadi sivut 4-7

Alex Grafix sivu 7

Kirjaklassikko Kuolleet sielut sivu 8

Avoin kirje sivu 9

Janne Valkeeniemi ilmoitus sivu 9

Mediakortti sivu 10

(UUTISTORI)Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti osallistui Habitareen, Suomen suurim-paan jokavuotiseen huoneka-lu-, design- ja sisustustapah-tumaan, eikä turhaan. Erityistä kansainvälistä huomiota saivat osakseen Muotoiluinstituu-tin sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opiskelijat Sara Auvinen ja Tiia Joki-nen.

Opiskelijoiden yhdessä suunnittelema Rehome Toi-let -kuivakäymälä valittiin vuoden kiinnostavimmaksi ilmiöksi Phenomena-erityis-kunniamaininnalla. Valinnan teki muotoiluvaikuttaja Alber-to Alessi.

Valinta julkistettiin Alessin keynote-puheenvuorossa mes-sujen avajaispäivänä, avajais-tilaisuudessa oli läsnä satoja alan kansainvälisiä vaikuttajia ja valinta huomioitiin useiden alan medioiden lisäksi maa-ilman johtavassa finanssialan julkaisussa, Financial Time-sissä.

Habitaressa esitelty proto-tyyppi on toteutettu yhteis-työssä Korvenranta Oy:n, Koskisen Oy:n ja Pikku Vih-reä Oy:n kanssa.

Opiskelijat aloittivat kuiva-käymäläkonseptin suunnitte-lun jo keväällä opintojakson yhteydessä. Tehtävänä oli kehittää biopohjaisista materi-aaleista kuivakäymäläratkaisu

Lahden Muotoiluinstituutin opiskelijoiden kuivakäymälästä vuoden ilmiö

Tällä hetkellä toimitettavat käymäläratkaisut ovat pääosin muovi- ja metallirakenteisia, joita polttaessa ilmaan leviää paljon haitallisia ja vaarallisia aineita. Vesivaneri kuormittaa ilmastoa huomattavasti vähemmän, sanovat kuivakäymälän kehittäjät Sara Auvinen ja Tiia Jokinen.

kriisialueille. Näin syntyi vesivanerista

valmistettu Rehome Toilet eli erotteleva kuivakäymä-läratkaisu, jonka yksiköt on mahdollista kytkeä toisiinsa

laajoiksi rivikokonaisuuksiksi. Kuivakäymäläyksikkö on

litteän pakkauksensa ansiosta helposti kuljetettava ja sen ko-koaminen käyttökohdemaassa on vaivatonta.

Koskikartano HämeenkoskellaYhden pysähdyksen taktiikalla kaikki

Lounas - M-Market - AarreaittaTervetuloa! www.koskikartano.fi

– 2 – UUTISTORI

Pääkirjoitus

1)Minkä kahden hapon seos on kuningasvesi?2)Mitä suomalaisia sodankäynnin laitteita olivat Vetehinen, Vesihiisi, Iku-Turso ja Saukko?3)Minkä laitteen ruotsalainen kreivi Carl Gustaf Bloomfield Eric von Rosen lahjoitti suomeen vuonna 1918?4)Kuka oli maailman ensimmäinen avaruuslentäjä?5)Mikä on kirjailija J.R.R. Tolkienin kuuluisin teos?

Tiedätkö?

Vastaukset: 1)suolahapon ja typpihapon, 2)sukellusveneitä, 3)lentokoneen Suomen ilmavoimille, 4)Juri Gagarin, 5)Taru sormusten herrasta.

Tieto-tekniikka on palvelija, ei herra

on joka toinen viikko ilmestyvä sähköinen julkaisu.Postiosoite ja käyntiosoite: Mariankatu 15, LAHTI

Julkaisija Päijät-Media Uutisportaali Oy

Toimitus päätoimittaja Kari MustonenPuhelin 0400 821 427, kari.mustonen@alueuutistori.fi

UUTISTORI

Ympäri Suomen järjestetään kursseja, joiden tarkoituksena on opastaa vanhempaa väestöä käyttämään tietokonetta asioinnis-saan. Järjestäjinä on niin kuntia, kaupunke-ja, kuin erilaisia yhteisöjäkin. Hyvä niin.

On selvää, ettei asiointi perustietokoneel-la tai tabletilla saa olla liian monimutkaista. Tärkeintä on että vehkeet toimivat ja että niillä voi asioida yksinkertaisesti. Tieto-konekauppiaat kernaasti myyvät kenelle tahansa mitä tahansa, mutta ikäihmiset ja osa nuoremmistakin aikuisista haluavat yksinkertaista toimivuutta.

Tänä päivänä on tietokone- ja netti-maailmassa tavaraa tarjolla pilvin pimein. Ehkäpä selkeyttämista tarvitsevat ainakin seniorisukupolvet. Onneksi opastusta jär-jestetäänkin ja tuon opastuksen suunnan on oltava kohti selkeää yksinkertaisuutta, perusasioiden hallintaa.

Tietokonehärveli on parhaimmillaan silloin, kun sillä voi ilman turhaa räplää-mistaä hoitaa arkisia toimia. Esimerkiksi yhteydenpidon läheisiin, pankkiasiat, uutistarjonnan seuraamisen, niin ettei käyttäjän tarvitse etsiä ja arastella.

Vielä on valtaisa joukko ikäihmisiä, joil-le tietokone on kauhistus. Aina kysymys ei ole osaamattomuudesta, syy voi olla liiaan monimutkaisiksi tehdyt tietokoneet ja jatkuvasti uudistuvat ohjelmat. Nyky-tekniikan on oltava sellaista että tosiaan riittävät yksinkertaiset toimet, pelkkä lu-paus helppoudesta ei riitä. Tietotekniikan on oltava palvelija, ei herra.

Ehkä tulevaisuudessa voisi olla niinkin, että halpa, toimiva yhteydenpitoväline olisi osa ikäihmisten arkea. Tabletiksi kutsuttu tietokone vaikuttaa kätevältä.

Kari Mustonen

(Uutistori)Moskovalainen ammattitaiteilija Ni-kolai Sokolov korostaa, ettei hän ole päätoiminen galleristi vaan taiteilija. Ars Arrakoski -gallerian näyttelyt ovat tähän saakka kuitenkin olleet Sokolo-vin kokoamia. Tilanne on selkiytynyt, hän on saanut asiantuntevan apuhenkilön ja aikoo itse keskittyä taiteen tekemiseen. Nikolai Sokolov aloitti gallerian pitä-misen Padasjoen Arrakoskella vuonna 2008. Kun Olavi Koskinen luopui galleriasta. Galleriaa on uudistettu verkkaisesti. Pitkän tähtäimen tavoite on ympärivuotinen aukiolo.

Mistä kaikista maista taiteilijoita on ollut näyttelyissäsi?Pääosin Virosta, Venäjältä, Latviasta ja Suomesta.Kuinka monen taiteilijan töitä oli esillä tämän kesän näyttelyssä?Meillä oli esillä kahdentoista näytteli-jän teoksia.Onko Ars Arrakoski -galleriaan

tulossa joulunäyttely?Joulunäyttely on tulossa. Tarkoitus on pitää galleria auki kuukauden ajan.Onko sinulla galleria myös Moskovassa?Ei, ainoastaa ateljee. En ole varsinai-sesti galleristi, olen taidemaalari.

Onko ympärivuotinen näyttelytoiminta tulevaisuudessamahdollista?Mahdollisuus ympärivuotiseen aukio-loon olisi ollut, mutta työlupani pituus Suomessa on sitä rajoittanut. Ympä-rivuotista toimintaa ei ole kuitenkaan poissuljettu.

Järjestätkö maalauskursseja Arrakoskella?En järjestä maalauskursseja. Taiteen li-säksi museotoiminta on toinen toimiala jota voimme ylläpitää.

Paljonko kävijöitä Ars Arrakosken näyttelyissä on ollut vuosittain?Vuosittainen kävijämäärä on ollut

Padasjoen Ars Arrakoski -taidegalleria tähtää jatkuvuuteen

Nikolai Sokolov on päätoiminen taidemaalari, joka on tähän saakka toimi-nut myös Ars Arrakosken galleristina.

– 3 –UUTISTORI

(Uutistori / Kari Mustonen)Suomen kenties omaperäisin radiostudio sijaitsee talossa, joka ei voi ylpeillä kome-alla ulkokuorellaan. Talon päädystä johtavat portaat kolmanteen kerrokseen ja lopulta lievän sekamelskan jälkeen löytyy toimiva stu-dio, useitakin.

Studiotilat eivät ole järjes-telmällisyyden ylistys, mutta monipuolisen johtojen ja laitteiden näennäiselle kaa-okselle se kuitenkin antaa persoonallisen ilmeen. Ra-diomiehestä löytyy logiigan tajua, älyä ja mitä todennä-köisimmin ainakin sisäistä järjestelykykyä.

Täältä lähtevät eetteriin Pasi Viherahon toimittamat radio-ohjelmat. Lähettimia on Helsingissä, Kouvolas-sa, Lahdessa, Nastolassa ja Alavudella.

Laitteisto on käytettyä

Pasiradiota isännöivä Vi-heraho osaa sellaista, mitä tavallisen taapertajan on tur-ha edes kuvitella. Studionsa laitteet hän on koonnut mui-den hylkäämistä laitteista, korjannut niitä ja soveltanut radiolähetysten tarpeisiin. Mies on originelli, eräs heis-tä, jotka eivät kaikilta osin sopeudu tavanomaisten taa-pertajien muottiin.

Viheraho istuu studios-saan, tarkkailee näyttöruu-tuja, kuuntelee. Mitä nämä vekottimet ovat? No, Mo-nitoreja, räkkikaappi, rei-

Suomen omaperäisin radiostudio ja originellein alueradiomies

Suurin osa laitteista on hankittu yleisradion huutokaupasta, osa myös alan harrastajien kautta.

tittimiä, lähettimiä, yhtey-denpitolaitteita ja johtoja kilometrikaupalla.

Viherahon hallitsema Pasi-radio toimii väliaikaisilla lu-villa. Ongelma näet on raha ja jo toimilupahakemus maksaa 1500 euroa, tarkastusmaksut lähettimille, tarkastusmaksu-ja ja sitä rataa. Niinpä radio toimii väliaikaisin luvin ja taajuudet vaihtelevat aina

uuden lupajakson alkaessa.Asemien lähetystehot ovat

50-100 wattia. -Muutama mainostaja mi-

nulla on, ylimääräistä rahaa ei jää, mutta ainahan har-rastukset maksavat, Vihe-raho sanoo ja arvelee, että lottovoiton tullessa saattaisi kaikki muuttua.

-Tämän ajan Suomessa ei juuri vanhaa korjata, hyvää

tavaraa heitellään surutta pois, Viheraho harmittelee. Hän itse on toisella kannalla jo senkin vuoksi, ettei uusiin laitteisiin ole varaa.

Keskimäärin radiolla on joitakin satoja kuuntelijoita. Musiikki on 80-luvulta ja sitä nuorempaa. Suorat lähetykset ajoittuvat ilta-aikoihin: tors-taisin ja perjantaisin.

Pasiradiota isännöivä nastolalainen Viheraho osaa sellaista, mitä tavallisen taapertajan on turha edes kuvitella. Studionsa laitteet hän on koonnut muiden hylkäämistä laitteista, korjannut ne ja soveltanut radiolähetysten tarpeisiin.

Sekamelskasta huolimatta Viheraho tietää mikä tarkoitus milläkin johdolla on.

– 4 – UUTISTORI

Tällä ja seuraavilla sivuilla julkaisemme lyhyitä kuval-lisia tekstejä niin yritysten kuin yhdistystenkin toimin-nasta. Myös lyhyet kuvalliset kannanotot mistä tahansa asiasta julkaisemme tässä. Aluejuttutori ei ole rajattu tiettyyn kuntaan tai alueeseen. Sivuilla on myös toimitta-jan tekemiä juttuja.Aluejuttutorilla ei julkaista myynti-ilmoituksia, mak-

sullisten tapahtumien ilmoituksia eikä johonkin tiettyyn päivämäärään sidottuja tekstejä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä. Kuvan lähettäjällä on oltava oikeus käyttää kuvaa ja juttuihin on liitettävä lähettäjän yhte-ystieto. Kuva+teksti jutut lähetetään osoitteeseen kari.mustonen@alueuutistori.fi

Aluejuttutori

TAMMELA. Kärkölän kalakerhon perinteinen venepilkkikisa käytiin Kanta-Hämeessä Tammelassa. Mukana oli ker-hon kantavia voimia.

TAMMELA. Pilkkijät kertoivat että tuntikausien istuminen veneessä kävi takaliston ja selänkin päälle.

TAMMELA. Ahvenia, ahvenia. Kalakisan tuloksena oli valtava kasa ahvenia. Osa kalastajista aikoi paistaa niitä, kalakerhon puheenjohtaja aikoi fileoida ne.

TAMMELA. Useita tunteja kestäneen kisan aikana satoi vä-lillä kaatamalla, myrskysikin ja sitten paistoi aurinko.

– 5 –UUTISTORI

Aluejuttutori

LAHTI. Yli 35 vuotta taidetta tehnyt Keijo Malkki kuvailee itseään viimeiseksi mohikaaniksi, joka yrittää elää taiteellaan. Vesiväritöihin erikoistunut Malkki tutustui Barbadoksella hibiscuksiin, sen jälkeen tulivat unikot ja irikset. Malkilla on erikoinen akvarellitekniikka ja ensivaikutelma tuo mieleen jopa pastellityöt.

ORIMATTILA. Jan Dobrowolski on ansioitunut musiikkimies, joka hallitsee monia soittimia ja kaiken lisäksi on oivallinen laulaja.

ORIMATTILA. Hiljattain järjestettiin Orimattilan taidemuseolla Karjala-teemainen Lapsuusmuisto Karjalasta konsertti. Yhtyeeseen kuuluvat Kirsti Sutinen (viulu) Heli Korkka (laulu), Jan Dobrowolski (koskettimet ja haitari) Päivi Prittinen (laulu) ja Helena Parkkonen (huilu). Hyväntekeväisyyskonsertin musiikillinen tarjonta kattoi odotetusti laajan tuntei-den skaalan iloisesta Säkkijärven polkasta Veikko Lavin tunnetuksi tekemään realistisen haikeaan Evakon lauluun.

ORIMATTILA. Karjalaisisvoittoinen yleisö tykkäsi tunnelmallisesta konsertista.

ORIMATTILA. Orimattilassa asuu tiettävästi rajan takaa tulleita karjalaisia enemmän kuin missään muussa Suo-men kaupungissa. Määrän arvioidaan olevan noin 200.

– 6 – UUTISTORI

Aluejuttutori

LAHTI. Aleksi Joensuu esitteli näyttelyvieraille grafiikkaa ja sen tekniikkaa.

LAHTI. Taidegraafikko Antti Salokannel kävi tervehtimässä näyttelyn avajaisissa entistä oppilastaan Aleksi Joensuuta.

LAHTI. Näyttelyn ripustaja Kristiina Joensuu, kuvataiteili-ja Anja Hiltunen, Tuija Kakko ja Riitta Kaasalainen.

TEURONJOKI Teuronjokimelonnan reitti on pituudel-taan noin kahdeksan kilometriä. Vuosittain melontaan on osallistunut noin 60-100 melojaa. Teuronjoki saa alkunsa Hämeenkosken pohjoispuolella sijaitsevasta Pääjärvestä ja virtaa Hämeenkosken ja Kärkölän kautta Mommilanjärveen Hämeenlinnan ja Hausjärven rajalla. Koko joki on neljäkymmentä kilometriä pitkä ja joessa on useita koskia.

TEURONJOKI. Leo Marttila on melonnan erikoismies. Hän on järjestänyt melonta-retkiä Teuronjoella jo kah-denkymmenen vuoden ajan.

TEURONJOKI. Teuronjoki saa alkunsa Hämeenlinnan Lammin Pääjärvestä ja virtaa Hämeenkosken ja Kärkölän kautta Mommilanjärveen. Koko joki on neljäkymmentä kilometriä pitkä ja joessa on useita koskia.

– 7 –UUTISTORI

Aluejuttutori

Aleksi Joensuu on kehittänyt uusia menetelmiä puupiirrosten vedostamiseksi.

Aleksi esitteli näitä syksyllä 2018 AGG:ssa. Näyttelyvieras huudahti: - Miten nämä on tehty!

Jyrki Joensuun luennot10.10. Aleksis Kiven diagnoosit, Elämä V Tarkiaisen mukaan

31.10. Unihäiriöiden muodot ja hoidot

14.11. Masennuksen ehkäisy ja hoito

28.11. Opi iloisesti vanhentumaan

Mariankatu 15, Lahti, 300 metriä toriltaGallerian monipuolisuutta ei kannata hämmästyä.

AGG edustaa aktiivisia kivijalkaliikkeitä.

Alex Grafix Gallerian syksy ja talviAleksi Joensuun syysnäyttely

”Miten nämä on tehty?”

LOPPI. Isänmaallisen yhdistyksen, Lahden Ankkurin miestenkerholaiset lähdössä Lopella sijaitsevalle Marskin Majalle. Maja on Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja, nykyisin se on museo ja ravintola. Maja rakennettiin jatkosodan aikana vuonna 1942 ja se oli alkujaan kenraalimajuri Erkki Raappanan komentaman 14. divisioonan sotilaiden lahja 75 vuotta täyttävälle ylipäällikölle. Majan alkuperäinen sijaintipaikka oli Lieksajärven rannalla Keihäsniemessä Rukajärvellä Suomen miehittämässä Itä-Karjalassa. Maja luovutettiin lahjakirjalla Mannerheimille 5. kesäkuuta 1942. Jatkosodan lopussa maja purettiin ja sille etsittiin uusi paikka tulevan valtakunnanrajan länsipuolella. Majan alkuperäiset rakentajat pystyttivät rakennuksen uudelleen Punelian rannalle Lopelle touko- ja kesäkuun aikana 1945. Erilaisten vaiheiden jälkeen neljä upseerijärjestöä perusti Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry -nimisen yhdistyksen, joka hankki majan tontteineen ja kunnosti sen museoksi.

– 8 – UUTISTORI

APTEEKKARILIITTO. Apteekkariliitto jakoi kesällä 18 000 euroa apurahaa vanhus-ten lääkehoidon kehittämiseen. Terhi Toivo ja Maarit Dimit-row saivat 10 000 euron apu-rahan oppaaseen. Opas auttaa farmaseutteja pro-viisoreita hyödyntämään lää-kitysriskien seulontamittareita, tunnistamaan riskipotilaat ja arvioimaan vanhusten lääke-hoitoja.

HÄMEENLINNA. Hämeenlinnalaiset saattavat päästä asioimaan pääkirjas-toonsa kuukausia ennakoitua aiemmin. Urakoitsija Skanska on ilmoit-tanut, että kirjaston remontti valmistuu jo vuoden 2020 tammi-helmikuussa. Asiakkaille kirjasto on määrä avata syyskuussa 2020.

RIIHIMÄKI. Riihimäen teatterin eräs syksyn suosikkiesityksistä on Mielen-säpahoittajan miniä. Rooleissa: Heikki Nousiainen ja Linda Wiklund. Esityksen on ohjannut Pentti Järvinen. Tilanne kiteytettynä: ”Mielensäpahoittajan miniä joutuu kolmeksi päiväksi mie-lensäpahoittajan omaishoita-jaksi.”

LAHTI. Lahden kaupungin konserni- ja tilajaosto lähtee opintomatkalle Hollannin Rotterdamiin ja Ut-rechtiin 30.10.-1.11. Matkaohjelmassa on mm. tu-tustuminen Rotterdamin kierto-talouden startup -keskittymään. Matkakustannukset ovat yh-teensä noin 24 500 euroa. Konserni- ja tilajaoston lisäksi matkalle osallistuvat kaupun-ginvaltuuston puheenjohtajisto, kaupunginhallituksen puheen-johtaja ja I varapuheenjohtaja sekä jaoston kokoukseen osal-listuvat viranhaltijat, ohjelma-johtaja Saara Vauramo ja ke-hittämispäällikkö Veli-Pekka Ignatius.

HOLLOLA. Vanhustenviikon juhlaa viete-tään Sovituksenkirkossa tors-taina 10.10. klo 14-16.30. Juhlassa puhuu psykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahti. Ohjelmassa on myös mm. ru-nonlausuntaa, musiikkia, Tari-nateatterin esitys ja juhlakahvit.

Kari MustonenKuolleet sielut on Ukrainassa vuonna 1809 syntyneen Niko-lai Gogolin pääteos. Satiiri-sessa romaanissaan hän kuvaa venäläisyyttä hellällä kädellä, mutta ei kumarra kuvia, ei herroja eikä narreja.

Kun kirjan päähenkilö kol-legineuvos Pavel Ivanonvits Tsitsikov saapuu venäläiseen lääninpääkaupunkiin pistää hän heti toimeksi kuin suo-malainen konsultti konsanaan. Matkustajakotiin kirjauduttu-aan hän käy esittäytymässä kaupungin silmäätekeville, joille hän kehuu kaupunkia, sen hyvyyttä ja hallitsijoiden johtamistaitoa. Eikä kehu turhaan, kehumisista tykätään ja vain muutaman päivän ku-luessa hän on seurapiireissä kuin kala vedessä ja kutsuja eri virkamiesten juhliin satelee.

Kuolleiden sielujen ostaja

Turhaan ei kirjan päähenkilö seurapiireihinkään asetu, hän näyttää tietävän mitä tekee, samalla kun tutustuu virka-miehiin, tiedustelee Tsitsikov muina miehinä läänin alueella olevien tilojen olemusta: Onko tila suuri, paljonko on talon-poikia ja vaivihkaa tiedustelee hän myös mahdollisten kuol-leiden talonpoikien määrää.

Tsitsikov näet oli keksinyt rikastumiskeinon, johon mah-dollisuuden antoivat tuon ajan henkikirjoitusjärjestelmä, lait ja niiden käytännön sovel-lukset.

Sankarin päämäärä on os-taa kuolleita sieluja eli vielä henkikirjoissa olevia, mutta jo manan majoille menneitä ta-lonpoikia ja hyötyä vainajista rahallisesti. Kauppakumppanit ovat epäluuloisia.

Vaikka Tsitsikov on hyvä puhuja ei kauppoja synny tuosta vain. Tilallisista osa vaistoaa, ettei Tsitsikov ole liikkeellä pelkästään hyvän tahtonsa voimalla, vaan tajua-vat että sielujen ostaja hyötyy jotenkin. Niinpä syntyy her-kullisia kaupankäyntitilantei-ta, tinkimistä tuon ajan venä-läiseen tapaan. Mutta sielujen

Kuolleet sielut on venäläisen kekseliäisyyden ylistys

Kielen oppia kirjaklassikosta:

Werner Söderström Oakeyhtiön vuonna 1945 painama, Jalo Kaliman ja Juhani Konkan suomentama laitos on myös kuvitukseltaan rikas. P. Boklevskij on kuvittanut kirjaan kes-keisiä henkilöitä, joista ehkä värikkäimpiä on karhumainen tilanomistaja, rahan arvon ymmärtävä tinkijä Sobakevits.

ostaja ei hellitä, hänellä on päämäärä, hän on sitkeä, hän on älykäs.

Ainutlaatuista ihmiskuvausta

Gogol osaa kuvata ihmisiä. Muutamalla lausahduksella hän luo lukijan eteen pikku-tarkan kuvan henkilöistään. Romaani Kuolleet sielut on mukaansatempaava kuvaus 1800 -luvun tilanomistajista, virkamiehistä, verottajaakaan unohtamatta.

Hevosvetoiset vaunut mat-kustajineen kulkevat kylästä toiseen, kauppakin käy, hinnat vaihtelevat. Tsitsikovilla on kuski, hänellä on palvelija, molemmat originelleja, mutta ovelan itsepäisiä ja armotto-man laiskoja.

Jos nykytekniikka ei ole tappanut lukijan mielikuvi-tusta ja lukutaitoa, ammentaa Kuolleista sieluista jotain arvokasta: osan kielemme sanavaraston rikkaudesta ja tyyliteltyä 1800 -luvun Venä-jän historiaa episodeina.

(Gogolin Kuolleista sieluista on tehty useitakin käännöksiä. Joissakin suomennoksissa on yritetty koristella repliikkejä -ja epäonnistuttu. Tässa puhee-naolevassa laitoksessa tekstin herkullisuus ei perustu turhiin kruusailuihin)

(Esittelemme lehdessäm-me jatkossa myös hämäläis-ten kirjailijoiden teoksia, kirjailijoita ja myös harras-tajakirjoittajia). Yhteystieto: kari.mustonen@alueuutis-tori.fi)

– 9 –UUTISTORI

Avoimia kirjeitä

Elämme muodinmukaisessa komediassaMeillä menee hyvin? Jo-kainen silmät ja korvat auki elävä kansalainen näkee, etteivät tämän ajan aatteet kovin kantavia ole. Kuten todettu jo onkin, tar-jolla on sirkushuveja eli söpöä bilettämistä, metoo-hömppää, lävistyksiä, ta-tuointeja, vartalonmuok-kausta, reikäisiä farkkuja, huumorintajuttomuutta, kän-nykkäänsä tuijottavia ka-dunkulkijoita ja tuhansittain ruokareseptejä.

Tuosta kaikesta on tullut ”todellisuutta”, uusi vakio. Elämme komediassa. Tätä viidennen luokan komediaa nimitetään hyvinvoinniksi, vapaudeksi ja yksilöllisyy-deksi. Vaan auta armias, kun joku uskaltaa kyseenalaistaa tämän komedian ja tuo mu-kaan arkijärkeä. Hän joutuu herkästi vaikka-

pa niinsanotun someraivon kohteeksi. Sananvapautta, mutta kenen sananvapautta?

Ehkä someraivo osaltaan johtuu sosiaaliseen mediaan kiinteästi liittyvästä joukko-hysteriasta, laumasieluisuu-desta. Tämän ajan marginaa-lijoukoille eli ääriryhmien tempoileville fanaatikoille sosiaalinen media on tärkeä terrorityökalu. Karmeaa on se, että lehdis-tökin ottaa vakavasti muuta-man hömelön somessa pääs-tämät ns aivopierut. Ehkäpä kaikki tämä hömpötys ei olekaan sattumaa?

Vaikka lehdissä, radiossa ja televisiossa julkaistaan rutosti asiaakin, on uutisointi paljolti keskittynyt kritiikin hillitsemiseen ja kansalais-ten ajatusten suuntaamiseen turvallisille vesille. Muodi-

kasta on esimerkiksi Putinin tai Trumpin haukkuminen, sen sijaan että katsottaisiin peiliin. Meidän kannaltam-me omat ja Suomen asiat ovat tärkeimpiä.

Meille on jo kauan perus-teltu turvapaikkojen järjes-tämistä ja maahanmuuton työperäistä ihanutta humaa-nisuudella, vaikka vähäjär-kinenkin jo ymmärtää, että suurin osa Suomeen tulleista ”pakolaisista” nauttii sosi-aalijärjestelmämme kaikista mahdollisista eduista eikä tarkoituskaan ole olla maas-sa maan tavalla.

Voi kysyä vielä kerran: Onko Suomesta tullut Lähi-idän ja joidenkin Afrikan maiden sosiaalitoimisto jos-sa rahaa ja palveluja tar-jotaan avokätisesti myös paperittomille rikollisille.

Homma on karannut käsistä jo aikoja sitten. Sen vuok-si suomalaisten ajatukset pyritäänkin suuntaamaan toisaalle.

Meitä suomalaisia on help-po pitää kurissa ja herran nuhteessa. Tarjotaan vain poliitikkojen valehtelua, puuduttavaa hömppää, lei-pää ja sirkushuveja. Niitä ei kuitenkaan voi olla tarjolla loputtomasti, ei myöskään turvapaikkatu-risteille.Elämme komediassa -kun-nes rahamme loppuvat. Suo-mi kuuluu suomalaisille, muut eivät meitä suojele. Valitettavasti kehitys näyttää siltä että olemme itse pahim-mat vihollisemme.

terveisinMustosen Kari

Psyyken oppikirja? Ei. Sellaiseksi sopii. Oikea elämäkerta? Ei edes autofiktio. Saloja sairaaloista?Totta, ja tarinoita. Love story?Kolmekin. Johtajien kritiikki?Kyllä. Huumorijuttu?Naurat takuulla! Veijaritarina?Lopussa, juu.

Myynnissä?Alex Grafix Galleria, Rosebud, Koskikartano Nettimyynti Toimituskuluineen 35 euroa. https://www.jannevalkeeniemi.fi/tilaukset

Uudessa Testamentissa kerrotaan Tuhlaajapojan tarina. Päähenkilö on hyvätaustainen mies, joka kelvottomasti elettyään päätyy rutiköyhänä sikolättiin. Janne Valkeeniemi on kahden alan erikoislääkäri, joka kirjan alun takaumassa retkahtaa mutakuoppaan. Tuhlaajapoika saa anteeksi isältään. Poika on ihmisenä yhtä arvokas kuin hyvämainen veli. Jannen ottaa hoteisiinsa mökin mummo, anteeksi antava kasvatusäiti.Fiksuin ja pätevin ihminen on hallitsematon ja tyhmä.Äkkiväärä rämäpää osaa harkita ja olla viisas. Ihminen on ristiriitainen olento. Teoksessa on monia teemoja ja tasoja. Vakituinen tyyliseikka on huumori. Kaikki, jotka ovat romaanin lukeneet, tunnustivat nauraneensa niin että meinasi tuolilta pudota. Jotkut ovat pistäneet pahakseen. Suomen Lääkärilehti ei julkaissut arvostelua. Tunnollisen lääkärin ei tarvitse tätä kirjaa pelätä.

Janne Valkeeniemi Lääkäri, ihminen Merkillisen lääkärin ainutlaatuinen tarina. 680 sivua.

– 10 – UUTISTORI

Palstaleveydet: 1 palsta 44 mm, 2 palstaa 92 mm, 3 palstaa 141 mm, 4 palstaa 190 mm. Sivun painopinta-ala on 210x297 mm. Valmiit ilmoitusaineistot pdf-muodossa resoluutiolla 300 dpi/tuuma. Ilmoitusaineistot osoitteella: ilmoitukset@pmtorit.fiYRITYSPäijät-Media Uutisportaali Oy, Y-tunnus: 2964927-6. Postiosoite ja käyntiosoite: Mariankatu 15, 15110 Lahti

PANKKIYHTEYSPäijät-Hämeen Osuuspankki FI88 5612 1120 6428 29

Kolmen median kokonaisuus 24 tuntia vuorokaudessa MEDIAKORTTI 2019Kolmen median kokonaisuus 24 tuntia vuorokaudessa

MEDIAKORTTI 2019

Päijät-Media Uutisportaali Oy on monialainen mediatoimija, jonka tuotteisiin kuuluu kaksi nettilehteä ja reaaliaikaisia uutisia tuottava jatkuvasti päivittyvä uutisportaali. Kahden pdf-lehden ja 24 tuntia vuorokaudessa toimivan uutisportaalin muodostama kokonaisuus tavoittaa vähintään viikottain noin 100 000 kävijää ympäri Suomen. Yrityksen kotipaikka on Hollola ja toimipiste sijaitsee Lahdessa. Portaali ja lehdet: www.paijat-media.fi

Uutistorin ja Synaptorin tekniset tiedot Palstaleveydet: 1 palsta mm, 2 palstaa mm, 3 palstaa mm, 4 palstaa mm, 5 palstaa mm.Sivun painopinta-ala on 255x375mm. Valmiit ilmoitusaineistot pdf muodossa resoluutiolla 220-300 dpi/tuuma. Ilmoitusaineistot osoitteella: ilmoitukset@uutistori.fi, ilmoitukset@reseptori.fi

YRITYSPäijät-Media Uutisportaalii Oy, yritystunnus 2964927-6. Postiosoite ja käyntiosoite: Mariankatu 15, 15110 Lahti.

Uutisportaali on 24 tuntia vuorokaudessa päivittyvä uutisalusta. Sen pääuutisalue on Päijät-Häme ja Kanta-Häme. Uutisportaalissa julkaistaan myös kiinnostusta herättäviä uutisia kaikkialta Suomesta.Uutisportaalin päätoimittaja on Kari Mustonen, Puhelin 0400 821 427 Lisätietoa ja lehdet: www.paijat-media.fi

PANKKIYHTEYSPäijät-Hämeen OsuuspankkiFI88 5612 1120 6428 29

Uutistorin pääuutisalue on Päijät-Häme, mutta lehden sisätöä voivat olla osittain myös alueen ulkopuoliset mielenkiintoa herättävät asiat. Uutistorin toimittaja kiertää Päijät-Hämeessä, osin Kanta-Hämeessäkin. Lehti ilmestyy joka toinen viikko. Jutuissa ja juttukokonaisuuksissa keskitytään alueen kaikenkokoisiin asioihin ja tapahtumiin.Uutistorin päätoimittaja on Kari MustonenPuhelin 0400 821 427, kari.mustonen@uutistori.fi

www.paijat-media.fi

Synaptorin ominta alaa on terveys koko laajuudessaan. Lehti julkaisee ajankohtaisia sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen liittyviä artikkeleita. Lehti on kansankielinen,osin kevyellä otteella joka toinen viikko julkaistava tietolähde.Lehden päätoimittaja on Jyrki Joensuu. Hän on toimittaja-ammattinsa lisäksi myös yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri. Yhteystieto: jyrki.joensuu@synaptori.fi

www.paijat-media.fi

Päijät-Media Uutisportaali Oy on monialainen mediatoimija. Tuotteisiin kuuluu kaksi nettilehteä ja reaaliaikaisia uutisia tuottava jatkuvasti päivittyvä uutisportaali. Kokonaisuus tavoittaa noin 100 000 lukijaa ympäri Suomen. Yrityksen kotipaikka on Hollola, toimipiste Lahdessa, Mariankatu 15.www.paijat-media.fi

Uutisportaali on 24 tuntia vuorokaudessa päivittyvä uutisalusta. Uutisportaalissa julkaistaan kiinnostusta herättäviä uutisia kaikkialta Suomesta. Uutisportaalin päätoimittaja on Kari Mustonen, puh. 0400 821 427 www.paijat-media.fiUutisportaalista pääsee klikkaamalla Uutistori ja Synaptori lehtiin.

Uutistorin pääuutisalue on Päijät-Häme, mutta lehden sisätöä voivat olla myös alueen ulkopuoliset mielenkiintoa herättävät asiat. Uutistorin toimittaja kiertää Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessäkin. Lehti ilmestyy joka toinen viikko. Jutuissa ja juttukokonaisuuksissa keskitytään alueen kaikenkokoisiin asioihin ja tapahtumiin.Uutistorin päätoimittaja on Kari Mustonen, puh. 0400 821 427, kari.mustonen@alueuutistori.fi

Synaptorin ominta alaa on terveys koko laajuudessaan. Lehti julkaisee ajankohtaisia sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen liittyviä artikkeleita. Lehti on kansankielinen, joka toinen viikko julkaistava tietolähde.Lehden päätoimittaja on Jyrki Joensuu. Hän on toimittaja-ammattinsa lisäksi yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri. jyrki.joensuu@synaptori.fi

SYNAPTORISYNAPTORI

Kädessäsi on Synaptori numero 1. Se on uuden lehden ensimmäinen numero. Lehden päätoimittaja Jyrki Joensuu on selvästi peräisin viime vuosituhannelta. Kädessäsi ei ole lehteä eikä muuta kuin sormet, joilla näppäimistön avulla säätelet näkymiä. Edessäsi on kuvaruutu. Ruudulla saat lehden näyttämään paperileh-deltä, jota ei todellisuudessa ole. Paperilehteen verrattuna nettileh-dellä on etuja. Voit milloin tahansa lukea tätä lehteä. Voit täydentää lukukokemusta tai palata johonkin juttuun uudestaan, jos huvittaa. Kun lehti on tehnyt tehtävänsä. mitään ei tarvitse kantaa roskikseen. Silti se pysyy tallessa.

Tekijöillä pitkä työhistoria

Jos arvelet, että lehden jokin aihe kiinnostaa tuttuja tai kavereita, voit sitä suositella heille. Hetkessä he ottavat sen esille missä tahansa. Si-nun ei tarvitse leikata lehden sivuja

saksilla eikä postittaa kenellekään kyseistä artikkelia. On vähän noloa kertoa, että sellaista hyvien juttujen välittämistä minä harrastin vielä toukokuussa 2019.Kun avaat Päijät-Media Uutis-portaalin, saat uutisten lisäksi esille kaksi lehteä, Uutistorin ja Synap-torin. Uutistorin päätoimittaja on Kari Mustonen. Synaptorista vastaa Jyrki Joensuu. Jotta tiedät millaisten ihmisten kanssa olet tekemisissä, esittäydymme.

Pitkä työhistoria

Meillä molemmilla on 40 vuoden urahistoria. Tiivistämme sitä mitä olemme vuosikymmenien varrella tehneet. Julkaisuun täytyy mahtua muutakin kiinnostavaa kuin sen tekijät.Synaptorin päätoimittaja Jyrki Joensuu on Pispalan poika Tampe-reelta. Yleislääketieteen ja psykiat-rian erikoislääkäri, joka teki myös työterveyshuollon erikoislääkärin

pätevyyteen vaadittavat suoritukset - ja unohti hakea työterveyshuollon erikoislääkärin oikeuksia. Jyrkillä oli silloin muita kiireitä, piti hank-kia maailmanmestaruuksia. Joensuulla on 4-5 muutakin am-mattia, esimerkiksi tietokirjailija. Hän teki maailman ensimmäisen teoksen, jossa yhden maan kaikki lääkkeet esiteltiin kansankielellä. Lääkevalmisteita oli 1300. Lääke-hoito-kirja ilmestyi 1982. Joensuu joutui puolustamaan kirjaansa ja potilaan oikeutta tietoon television Altavastaajat ohjelmassa vuonna 1983. Nyt se kuulostaa ihmeellisel-tä, kun tiedon jakaminen potilaille on toivottavaa.

Kokenut mediamies

Joensuu teki Occupational Cancer-videon, joka voitti maailmanlaa-juisen ohjelmakilpailun Sydneyssä vuonna 1987. Se oli Työterveyslai-toksen tilaustyö.Vuonna 1969 Joensuu meni

kesätyöhön mielisairaanhoitajaksi. Sen jälkeen hän on tavannut 100 000 potilasta. Joensuu jäi vanhuus-eläkkeelle psykiatrian ylilääkärin virasta 2012. Ja jatkoi työskentelyä sairaaloissa ja poliklinikoilla ja kuntoutuslaitoksessa. Elokuussa 2019 hän hoitaa potilaita Kotkassa.Joensuu on kirjoittanut itsehoi-topalstaa Hyvä Terveys-lehteen. Yhdessä Heikki Takalan kanssa hän teki Otavan Joka Kodin suuren lääkärikirjan, jota myytiin yli 60 000 kappaletta. Viime vuonna valmistui mielen-terveyskuntoutujien Konsti-kirja. Orion jakaa sitä ilmaiseksi psyki-atrian yksiköille. Se on potilaan ja hoitajan yhteinen työkalu, joka tukee potilaan pärjäämistä omassa arjessaan.

Vierivä kivi ei sammaloidu. Vuo-sien mittaan se harmaantuu. Mutta se ei haittaa.

Toivotan lukijat tervetulleiksi Synaptorin sivuille.

Synaptorin päätoimittaja Jyrki Joensuu:

Vierivä kivi ei sammaloidu

Jyrki Joensuulla on mittava kokemus myös tiedonvälityksestä. Hän on kirjoittanut asiantuntija-artikkeleita, tehnyt opetusvideoita ja kirjoittanut kirjoja. Nyt on vuorossa tärkeän tiedon välittäminen ihmiseltä ihmiselle.

2019

1

Järjestelmät takkuilevatsivu 2

Lääketietoasivu 5

Yhden euron kokkisivu 6

Mediakorttisivu 8

UUTISTORIPääkirjoitussivu 2

Kehätie valmistuusivu 3

Kyläpalstasivut 4-5

Avoin kirjesivu 5

Mediakorttisivu 8

UUTISTORI 2019

1

-Uutistorille kokoamme asioita ja tapahtumia Päijät-Hämeestä ja hiukan Hämeestäkin. Toimitta-jamme kiertää niin suurissa kuin pienissäkin tapahtumissa, sanoo Uutistorin päätoimittaja Kari Mustonen. -Mikään inhimillinen ei ole meille vierasta, kerromme ih-misten arjesta, iloista, suruista, elämästä sellaisena kuin itsensä ilmaisee. Uutistorin alue on laaja sekä aiheiltaan että alueeltaan. Lehti huomioi tavalla jos toisel-lakin koko Päijät-Hämeen ja osin Kanta-Hämeenkin.

Tässä lehdessä on sivuilla neljä ja viisi kuvapainotteinen sikermä eri kunnista, niiden tapahtumista ja ilmiöistä. Kritiikkiä ajan ilmiöistä löytyy sivulta 5 suorasanaisen pakinan muodossa. Jos on iloista uutisoitavaa, me kerromme sen mielellämme.Digilehti on juttupainotteinen, Uutistoria julkaisee Päijät-Media Uutisportaali Oy. Yrityksen osakkaita ovat Kari Mustonen ja Jyrki Joensuu. Uutistorin sisar-lehteä Synaptoria toimittaa Jyrki Joensuu. Hänen lehtensä keskittyy terveyteen sen kaikissa mahdolli-sissa muodoissaan.

Molemmat lehtemme löytyvät osoitteesta paijat-media.fiTämän lehden takasivulla on mediakortti, se kertoo tarkem-min nyt toimintansa aloittavasta kolmen median kokonaisuudesta. Toivotamme niin lukijat kuin ilmoittajatkin tervetulleiksi seu-raamme.Toimipisteemme sijaitsee Lah-dessa, osoitteessa Mariankatu 15.

”Meille pienetkin asiat ja tapahtumat ovat suuria”

Uutistorin päätoimittaja Kari Mustonen:

Uutistorin alue on toimittajalle tuttu. Uutistori ilmestyy vuoroviikoin Synaptori -lehden kanssa.Sähköinen Uutisportaali puolestaan päivystää 24 tuntia vuorokaudessa.

Uutistorin ja Synaptorin tekniset tiedot

24 h

Lehtien ilmestymispäivät 9.9. / 23.9. / 7.10. / 21.10. / 4.11. / 18.11. joulukampanjanumero / 2.12. joulukampanjanumero / 16.12. / 30.12.Ilmoitusaineistot lehtiin toimitettava viimeistään ilmestymispäivää edeltävänä torstaina.Lehdet ovat netissä luettavissa ilmestymispäivänä.