VAASA POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI

3

JOHTAVA ENERGIA-ALALLASe, että Pohjoismaiden merkittävin energiatek-

nologian keskittymä löytyy juuri Vaasan seudul-ta, on monien tekijöiden summa ja pitkäjäntei-

sen työn tulos. Siihen ovat vaikuttaneet mm. alueen teollinen perinne, kansainvälinen

elinkeinoelämä sekä poikkeuksellisen laaja-alainen yhteistyö alueen yritys-

ten, julkisen sektorin toimijoiden sekä koulutuksen kesken.

Alueen yritykset ovat määrätietoisesti panostaneet maail-man nopeasti kasvaville energiamarkkinoille. Tänään meillä on tarjota toimivia ratkaisuja moniin globaaleihin energia-kysymyksiin.

Vaasa on kaupunkina sitoutunut toimimaan rohkeasti ja esimerkillisesti kestävän kehityksen edistämiseksi paranta-malla energiatehokkuutta, ottamalla käyttöön innovatiivisia ratkaisuja energiantuotannossa ja -jakelussa sekä panosta-malla koulutukseen ja tutkimukseen.

Vaasan tavoitteena on johtaa kestävien energiaratkaisujen kehittämistä koko maassa. Teh-tävällä on maailmanlaajuinen ulottuvuus: meidän tulee kehittää ratkaisuja, jotka toimivat kaikkialla maailmassa.

EU-tasoinen Energia- ja ilmastosopimus

EU-komission perustamassa, joulukuussa 2014 allekirjoitetussa sopimuksessa Vaasan kaupunki sitoutuu

yhdessä useiden muiden Euroopan kaupunkien kanssa vähen- tämään energiankäytöstä aiheutuvia CO2-päästöjään vähintään 20%

vuoteen 2020 mennessä.

20% pienempi hiilijalanjälki vuoteen 2020 mennessä.

EnergiatehokkuussopimusEU:n Energiapalveludirektiivin myötä Suomelle tuli vuodelle 2016 ohjeellinen 9% energiansäästötavoite.

Vaasassa Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa laaditun sopimuksen mukainen tavoite on noin 9 GWh:a, mikä saavutettiin jo vuoden 2014 lopulla. Tämän vuoksi kaupunki päätti nostaa rimaa. Uusi tavoite on 11,7 GWh:n säästö.

Tavoitteena on säästää energiaa 585 omakotitalon vuotuisen kulutuksen verran (11,7 GWh).

Energia- ja ilmasto-ohjelmaVaasan omassa Energia- ja ilmasto-ohjelmassa esitetään konkreettiset keinot, vastuutahot, aikataulut ja

resurssintarve asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

4

MUKANA MAAILMAN ENERGIATALKOISSAVaasassa on sitouduttu useisiin ympäristökuor- mitusta vähentäviin ja energiatehokkuutta edistäviin kansainvälisiin, kansalli- siin ja alueellisiin hankkeisiin ja sopimuksiin.

5

ENITEN ENERGIA-ALAN YRITYKSIÄPohjoismaiden johtavan energiaklusterin, EnergyVaasan, 140 yritystä vievät tuotteita ja ratkaisuja kaikkialle maailmaan ja kotiuttavat mer-kittävän osan maailmalla tehtävistä energiateknologiainvestoinneis-ta Suomeen. Yli 4,4 miljardin liikevaihdolla EnergyVaasa vastaa jo nyt 12% Suomen teknologiaviennistä ja kolmanneksesta koko Suomen energiateknologiviennistä.

EnergyVaasan yritykset tarjoavat ratkaisuja mm. uusiutuvaan energiaan, älyverkkoihin, älykkääseen energiantuotantoon sekä ener-giatehokkuuden parantamiseen teollisuudessa, kotitalouksissa, raken-tamisessa ja merenkulussa.

Vaasan seudun tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat kolmin-kertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Näiden panostusten ja alan parhaiden, jatkuvaan kehitykseen sitoutuneiden asiantuntijoiden ansiosta EnergyVaasa on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä toi-mijana maailman energiateknologiamarkkinoilla.

6

KAUASKANTOISIA LINJAUKSIA JA KAIKEN-KOKOISIA EKOTEKOJAVaasa edistää aktiivisesti energiatehokkuutta, ottaa käyttöön uusia teknologioita energiantuotannossa sekä sähkön siirrossa ja jakelus-sa. Päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen huo-mioidaan kaupungin koko päätöksenteossa – yhdyskuntarakenteen suunnittelussa, rakentamisessa ja liikenteessä.

Seuraavilla sivuilla esitetyt esimerkit puhuvat puolestaan: Vaasassa on ainutlaatuista energia-alan osaamista ja sitä hyödyn-netään laajasti.

7

8

Energiatehokas julkinen rakentaminenVaasan talotoimi aloitti rakennuskantansa systemaattisen ener-giaseurannan jo 90-luvulla. Kertynyt tieto ja osaaminen näkyykin nyt rakennusten energiatehokkuudessa. Esimerkiksi koulut ja päi-väkodit ovat energiatehokkuusmittauksissa Suomen huippuluokkaa.

Yksi merkittävä kohde on 1970-luvulla rakennettu Porvarinkadun koulu, joka saneerattiin erittäin energiatehokkaaksi. Ilmanvaihtojär-jestelmää tehostettiin lämmöntalteenotolla ja koulun katolle asen-nettiin aurinkopaneelit, jotka tuottavat vuodessa 14 MWh sähköä. Uuden talotekniikan ansiosta koulurakennus pystyy nyt hyödyntä-mään 65% poistoilman lämmöstä. Säästö energikustannuksissa on noin 17 000 € vuodessa.

Valaistus sisällä ja ulkonaKatu- ja ulkovalaistuksen energiatehokkuutta on parannettu Vaa-sassa suunnittelulla, tarpeeseen perustuvalla automaattisella ohjauksella ja hyödyntämällä uusia, energiatehokkaampia valais-tustekniikoita.

Merkittävä yksittäinen valaistusuudistus toteutettiin Suomen suurimpiin lukeutuvassa monitoimihallissa, Botniahallissa. Bot-niahalliin vuonna 2014 asennetun Array LeS -valaistusteknologian ansiosta kuntayhtymä säästää sähkö- ja huoltokustannuksissa noin 60 000 € vuodessa entiseen verrattuna. Uudistuksen ansiosta myös valon laatu ja koko järjestelmän käytettävyys paranivat oleellisesti.

Vaasan koulut ovat keskimäärin 17% ja päiväkodit jopa 23% energiatehokkaampia kuin Suomessa keskimäärin.

Vaasan vuonna 2014 tekemien valaistusuudistusten yhteenlaskettu energiatehokkuutta parantava vaiku-tus on noin 178 000 kilowattituntia. Säästetty hiilidi-oksidimäärä on noin 53 tonnia vuodessa, mikä vastaa 350 000 ajokilometriä henkilöautolla.

Uudisrakentamisen energiaratkaisutWasa Station on Vaasan entisen linja-autoaseman paikalle suunnitel-tu monitoimikortteli, johon kaavaillaan kauppakeskusta, musiikki- ja kongressikeskusta, hotelli-ravintolaa, monitoimiurheilutilaa sekä toimistoja ja asuntoja.

Wasa Station -korttelissa on tarkoitus hyödyntää uusia ja innova-tiivisia energiaratkaisuja. Monimuotoinen korttelin tilojen käyttö ja nykyaikaisen talotekniikan hyödyntäminen tasaavat korttelin energiakuormaa ja vähentävät ulkoa ostettavan energian tarvetta.

Energiaomavarainen asutusalue

Meren rannalla sijaitsevalla Suvilahden asuinalueella on ensimmäi-senä maailmassa otettu käyttöön useita energia-alan innovaatioi-ta, joiden ansiosta alue on energiaomavarainen. Sähköä ja lämpöä tuotetaan yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Energiaa saadaan sekä merenpohjasta että läheiseltä kaatopaikalta alueen 39 pientalon ja neljän kerrostalon tarpeisiin. Lämmön keräys merenpohjan sedi-mentistä ja jakelu kokonaiselle asuinalueelle hoidetaan keskitetysti matalaenergiaverkostolla.

Asuinalue käyttää hyväkseen myös läheiseltä maisemoidulta kaato-paikalta saatavaa biokaasua, metaania. Energiantuotanto ja -jake-lu tapahtuvat alueen New Energy -voimalassa, jossa mikroturbiinit muuntavat biokaasun sähköksi ja lämmöksi.

Wasa Station tarjoaa valmistuttuaan näyteikkunan seudun energia- ja talotekniikkayritysten osaamiseen.

Energiaa syntyy jopa yli asuinalueen tarpeen: sähköä tuotetaan 120% ja lämpöä 160% alueen laskennallisiin tarpeisiin nähden.

9

Kivihiilestä biomassaanVaskiluodon kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksen yhteydessä toimii maailman ensimmäinen suuren mittakaavan bio-massan kaasutuslaitos, jonka avulla korvataan kivihiiltä kotimaisella, vähäpäästöisellä bioenergialla. Biokaasutuslaitoksessa polttoai-neena käytetään pääasiassa metsähaketta, joka muunnetaan kaa-suttimessa biokaasuksi ja poltetaan nykyisessä kivihiilikattilassa.

Biokaasutuslaitoksen ansiosta jopa 40% voimalaitoksen käyttä-mästä kivihiilestä voidaan korvata uusiutuvilla biopolttoaineilla. Hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 230 000 tonnilla vuodessa.

Jätteestä energiaa koko seudulle

Vaasan seudulla tehdään energiaa myös jätteistä. Westenergyn modernissa jätteenpolttolaitoksessa hyödynnetään kierrätyskel-vottoman jätteen sisältämä energia tehokkaasti, turvallisesti ja puhtaasti. Yli kolmasosa Vaasan alueen kaukolämmöstä tuotetaan Westenergyllä.

Jätteen käyttö kaukolämmön ja sähkön tuotannossa korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää Vaasan seudun hiilidioksidipäästöjä jopa 200 000 tonnia vuodessa. Kun jätteen sijoittaminen kaatopaikalle vähenee, myös ilmakehälle 20 kertaa hiilidioksia haitallisemman metaanikaasun päästöt vähenevät.

Vaskiluodon Voiman, Westenergyn ja Vaasan Sähkön yhteisen Vaasan energiatäyskäännös -hankkeen ansiosta energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät 425 000 tonnia vuodessa, mikä on lä-hes prosentti koko Suomen hiilidioksidipäästöistä.

Vaskiluodon voimalaitoksen siirtyminen biomassaan ja Westenergyn jätteenpoltto säästivät yhdessä 1% koko Suomen hilidioksidipäästöistä. Saavutus palkittiin vuo-den ilmastotekona 2012.

Aluetalouteen polttoainehankinnan kautta siirtyy vuosittain arviolta noin 15 miljoonaa €. Aiemmin raha käytettiin kivihiilen ja hiilidioksidipäästöoikeuksien ostoon.

10

11

Energiaomavaraisuutta liikenteeseenVaasan tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisätä samalla seudullista energiaomavaraisuutta myös liikentees-sä. Vaasan kaupunki on sopinut Stormossen Oy:n kanssa biokaasun toimituksesta 12 uuden biokaasubussin polttoaineeksi. Stormossenon Suomen ensimmäinen biokaasulaitos maakaasuverkoston ul-kopuolella, joka jalostaa biojätteestä ja vedenpuhdistuslietteestä metaanikaasua autojen polttoaineeksi.

Biokaasulaitos tuo työtä ja toimeentuloa paikallisille toimijoille, polttoainerahat jäävät omaan kaupunkiin ja linja-autot kulkevat en-tistä puhtaammin ja äänettömämmin.

Stormossenin biokaasulaitoksen metaanikaasun vuo situotanto vastaa 1 500 000 litraa dieseliä. Ensimmäinen tankkausasema ote-taan Vaasassa käyttöön kesällä 2016, ja polttoainetta riittää aluksi linja-autojen lisäksi noin 1000 henkilöautolle.

Merenkurkun uudet energiaratkaisut

Merenkurkun ylittävä ympärivuotinen merireitti on tärkeä link-ki Suomen ja Ruotsin välisessä kuljetusketjussa. Reitti yhdistyy kolmeen UNECE:n luokituksen mukaan strategisesti tärkeään eu-rooppalaiseen valtaväylään (E12, E4 ja E8) sekä Botnian käytävään. Lauttaliikennettä ylläpitää Vaasan ja Uumajan kaupunkien yhteinen laivayhtiö NLC Ferry Oy eli Wasaline.

Molemmat kaupungit ovat sitoutuneet Midway Alignment -hankkee-seen, jonka tavoitteena on parantaa Botnian käytävän kuljetusreittiä ja tukea olemassa olevaa multimodaalista TEN-T -verkostoa, jossa useiden kuljetusmuotojen (meri, maantie, rautatie) synergia on jo arkipäivää. Hanke edistää logistiikkarakenteiden kehittämistä ja uuden, reitille optimoidun aluksen hankintaa. Uuden teknologian ja innovatiivisten materiaalien odotetaan mahdollistavan kevyen, jääolosuhteet kestävän ja energiatehokkaan aluksen, jonka mah-dollisimman vähäinen ympäristökuormitus varmistetaan vaihtoeh-toisten polttoaineiden avulla.

Stormossen ryhtyi kaasuttamaan kotitalousjätteitä jo 80-luvulla. Euroopassa oli ennen sitä vain yksi vastaava laitos.

Uuden autolautan polttoaineeksi kaavailtu nesteytetty maakaasu (LNG) on lähes päästötön voimanlähde.

12

Vedenpuhdistus osana energiaketjuaPåttin puhdistamo sijaitsee Vaasan keskustan tuntumassa. Laitok-sessa puhdistetaan Vaasan kaupungin jätevedet sekä osa naapuri-kuntien Mustasaaren ja Maalahden jätevesistä. Puhdistusprosessi perustuu biologiskemialliseen aktiivilieteprosessiin. Kuivatut lietteet kuljetetaan Stormossenin jätteenkäsittelylaitokselle biologisesti kä-siteltäväksi. Lietteestä syntyy vuodessa noin 800 000 m3 biokaasua, jota Stormossen käyttää myös omaan toimintaansa.

Påttin vedenpuhdistamolla otetaan myös puhdistetun jäteveden lämpöenergia talteen ennen veden laskemista mereen ja hyödynne-tään kaukolämpönä, mikä säästää lämmityskuluissa ja vähentää pur-kuvesistön ekosysteemille aiheutuvaa lämpökuormaa merkittävästi.

Tuulesta energiaaSuomessa tuotettiin vuonna 2014 tuulivoimalla noin 800 GWh säh-köä. Pohjanmaalla tuuliolot ovat maan parhaita ja sisämaassakin riittää tilaa tuulivoimalle. Kun EPV Tuulivoima Oy:n Vähänkyrön tuu-livoimapuiston tuulimyllyt pyörähtivät käyntiin keväällä 2015, koko maan tuulivoimantuotanto kasvoi merkittävästi. Torkkolan tuuli-voimapuiston 16 tuulimyllyn sähköntuotanto on tuuliolosuhteista riippuen noin 150 000 MWh vuodessa.

Påttin puhdistamon sijainti kaupunkialueella, vain 50 met-rin päässä lähimmän kerrostalon parvekkeesta, velvoittaa lähes päästöttömään jätevesien käsittelyyn.

Torkkolan tuulella tuotetaan energiaa lähes 10 000 säh-kölämmitteisen omakotitalon tarpeisiin.

Innovaatioita sähkön siirtoon ja jakeluunSähkönsiirron ja -jakelun ratkaisuihin hae-taan paitsi varmuutta ja vakautta myös uusia, joustavia malleja pienimuotoisen, hajautetun sähköntuotannon liittämiseksi verkkoon.

Sundomin kylään on Vaasan Sähkö -kon-sernin, ABBn, Anvian, Teknologiakeskus Merinovan ja Vaasan yliopiston toimesta rakenteilla älykkään sähköverkon de-monstraatio- ja tutkimusalusta yrityksille ja yliopistolle. Hankkeessa pilotoidaan uutta teknologiaa, jolla osallistuvat yritykset täh-täävät globaaleille markkinoille. SmartGrid -älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyö-dyntämiselle alueen kotitalouksissa.

Tekes palkitsi vuonna 2014 Sun-dom Smart Grid -älyverkkohank-keen INKA-ohjelmapalkinnolla.

13

Monipuolinen koulutustarjonta sekä yritysten ja julkisen sek-torin panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitävät vaasalaisen energiateknogiaosaamisen kehityksen kärjessä myös tulevaisuudessa.

Energiamatka menestykseen alkaa Vaasassa jo päiväkoti-iäs-sä. Kaupungin sivistystoimi on laatinut Energiakoulutusstra-tegian, jossa korostetaan yhdessä tekemistä ja avoimuutta.

Palosaaren kampusalueesta on kehittynyt korkea-koulujen, yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden yhteinen, kasvua luova toimintaympäristö ja huippuosaajien kohtaa-

mispaikka. Täältä löytyy oppilaitosten ohella esimerkiksi korkeakoulujen ja yliopiston yhteinen oppimisympäristö Technobothnia. Sen ohelle on suunnitteilla Vaasan yliopis-ton ainutlaatuinen tuotekehitys-, tutkimus- ja koulutuslabo-ratorio – Energy Research Center. Uudessa laboratoriossa tehdään laajamittaista yhteistyötä teollisuuden kanssa, ja tarkoitus on tutkia muun muassa biopolttoaineisiin liittyvää moottoriteknologiaa sekä tuuli- ja geoenergiaa.

TULEVAISUUDEN TEKIJÄT

14

Energiakoulutus kattaa Vaasassa kaikki koulutusas-teet varhaiskasvatuksesta korkeakouluopintoihin.

Tekniikan asiantuntijoita on koulutettu Vaasassa jo vuodesta 1849.

15

www.vaasa.fi www.vaasanseutu.fi