vaasan kaupungin asuntopoliittinen ohjelma 2019–2022 · 2019-08-14 · vuoteen 2035 mennessä...

Vaasan kaupungin asuntopoliittinen ohjelma 2019–2022Vaasan kaupungin asuntopoliittinen ohjelma 2019–2022

SisällysluetteloJOHDANTO§ Asuntopolitiikka, kaupungin strategia ja ohjelmat

§ Valtakunnallinen asuntopolitiikka

§ Asuntopolitiikassa huomioitavia trendejä

§ Kasvuun varautuminen

2

TAVOITTEET§ I Asuntotuotanto

§ II Erityisryhmien asuminen

§ III Kaupunginosien kehittäminen

LÄHTEET JA LIITTEET§ Lähteet

§ Seurantaohjelma

JOHDANTO

3

§ Asuntopolitiikka, kaupungin strategia ja ohjelmat§ Valtakunnallinen asuntopolitiikka§ Asuntopolitiikassa huomioitavia trendejä§ Kasvuun varautuminen

3

Asuntopolitiikka, kaupungin strategia ja ohjelmatAsuntopolitiikan toteuttaminen

§ Asuntopoliittisilla toimenpiteillä edistetään kaupungin kasvunedellyttämää asuntorakentamista, asumisen kohtuuhintaisuutta jamonipuolisuutta sekä asuntorakentamisen kilpailua. Lisäksi toimillakehitetään sosiaalista asuntotuotantoa, erityisryhmien asumista jaehkäistään asuinalueiden segregaatiokehitystä.

§ Asuntopoliittisia toimenpiteitä toteutetaan erityisesti yhteistyössäkaupungin muiden hallintokuntien ja yksiköiden sekä kaupunginvuokrataloyhtiö KOy Pikipruukin kanssa. Yhteistyö rakennuttajien,rakennusliikkeiden ja asumiseen sijoittavien tahojen sekä kolmannensektorin kanssa on myös keskeistä.

§ Yhtä lailla tärkeää on yhteistyö valtion (erityisesti Asumisen rahoitus-ja kehittämiskeskus ja Ympäristöministeriö), muiden kaupunkien jamuiden asumiseen vaikuttavien paikallisten ja valtakunnallistentahojen kanssa.

§ Asuntopolitiikan harjoittaminen on teknisen lautakunnan alaistatoimintaa, jota hallintosäännön mukaan suunnittelee ja toteuttaakiinteistötoimen tulosalueella asumispalvelut -yksikkö. Kiinteistö-toimen tavoitteisiin vuodelle 2018 kuuluu asuntopoliittisen ohjelman

laadinta. Vastuullisen ja pitkäjänteisen asuntopolitiikantoteuttaminen liittyy läheisesti suunnitelmalliseen maapolitiikkaan jakaavoitukseen ja on tulosta yhdessä laadituista linjauksista sekätoimenpiteistä.

Lähde: Suomen Kuntaliitto ja Ympäristöministeriö 2009

4

Asuntopolitiikka, kaupungin strategia ja ohjelmatVaasan kaupungin strategia

§ Vaasan kaupungin strategia vuosille 2018–2021 on hyväksyttykaupunginvaltuustossa 13.11.2017. Vaasan kaupungin visio on”Pohjolan energiapääkaupunki – virtaa hyvään elämään”. Visiorakentuu viidelle paikalliselle vahvuudelle, jotka ovat energisyys,nopealiikkeisyys, historia, hyvinvointi ja kansainvälisyys.

§ Strategian päätavoitteet ovat hyvinvointi, vetovoimaisuus, vahvatalous sekä henkilöstön osaaminen ja johtaminen. Asuntopoliittisenohjelman useat tavoitteet löytävät yhtymäkohtia valtuusto-strategiassa päätettyihin painopistealueisiin ja niiden tavoitteisiin.Asuntopoliittisessa ohjelmassa on kuvattu lukuisia toimenpiteitä,jotka tukevat kaupungin strategian päätavoitteiden toteutumista.Seuraavaksi kuvataan keskeisimmät niistä .

Hyvinvointi

§ Väestön hyvinvointi; Asuntopoliittisilla toimenpiteillä kaupunginasukkaiden hyvinvointia pyritään edistämään mm. Ravilaaksonalueen asuntorakentamisessa (erityisesti suunnitteilla olevallaRavilaakson yhteisöllisellä hyvinvointikorttelilla), luomalla edellytyksiävaltion tukemalle kohtuuhintaiselle ARA-asuntotuotannolle keskusta-

5

alueella sekä ESR-rahoitteisella Osallisuuden askeleet työllistymis-poluille (OSAT) -hankkeella, jolla edistetään hankkeen kohderyhmäntyöllisyyttä, osallistumista ja hyvinvointia ja torjutaan kaupunginosiensegregaatiokehitystä. Hissi- ja esteettömyysavustuksilla parannetaanikäväestön mahdollisuuksia asua kotona lisäten hyvinvointia.

§ Edustuksellisen ja suoran demokratian vahvistaminen; Tavoitettaedistetään kaupungin strategian mukaan mm. kaupunginosallistumisohjelman toteuttamisella. Asuntopolitiikan osalta em.OSAT-hanke edistää kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassaolevien henkilöiden osallistumismahdollisuuksia hankkeenkohdealueilla (Ristinummi, Vähäkyrö, keskusta, Vöyrinkaupunki,Palosaari ja Suvilahti). Keskeisenä ajatuksena on, että henkilöidenosallisuuden lisääminen parantaa heidän arjenhallintaa ja työkykyä,mikä voi johtaa työllistymiseen tai koulutukseen ja samalla myöslisääntyneeseen yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Ravilaaksonyhteisöllisen hyvinvointikorttelin suunnittelussa on osallistettuikääntyviä, jotta voitaisiin paremmin huomioida heidän toiveensa jatarpeensa korttelin asuin- ja muiden ratkaisujen osalta. Ravilaakson

Lähteet: Vaasan kaupungin strategia 2018-2021. Ravilaakson asuntoja maapoliittisettavoitteet ja toteutuskeinot 2017. Ravilaakson yhteisöllisen hyvinvointikorttelin konseptinsuunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 2018.

Asuntopolitiikka, kaupungin strategia ja ohjelmatsuunnitteluun osallistetaan myös muita väestöryhmiä.

§ Hiilineutraali Vaasa 2035; Tavoitteen toteutumista edistetäänRavilaakson asuntoja maapoliittisilla tavoitteilla ja toteutuskeinoilla,joiden mukaan alueen kortteleiden energiaratkaisujen kannatta-vuuden selvittämiseksi suunnitteluvaiheessa on syytä soveltaaelinkaarikustannuslaskentaa ja tutkia tapoja, millä kortteli voisituottaa osan tarvitsemastaan energiasta. Ravilaaksossa kortteleidenenergiaratkaisujen syntymistä edistetään tontinluovutuskilpailuilla/-ehdoilla (ks. Ravilaakson yhteisöllinen hyvinvointikortteli).

Vetovoimaisuus

§ Kilpailukyvyn kehittäminen; Verokertymä TOP 6 kaupunkienjoukossa; Kohtuuhintaiset ja modernit ARA-vuokra-asunnotkeskeisillä sijainneilla ovat merkittävä tekijä osaavan työvoimanhoukuttelemisessa kaupunkiin. Vuokra-asuminen on yleistynyt jaARA-vuokrat ovat alhaisemmat kuin yksityiset vuokrat. Ero vuokrissaon kasvanut maan kasvukeskuksissa. On tavallista, että kaupunkiinmuuttavat nuoret osaajat asuvat ensin vuokralla ja monesti ARA-vuokra-asunnossa. Kaupungin keskusta-alue on ensisijainen vaihto-ehto suurimmalle osalle. Osaavan työvoiman saaminen kaupunkiinon olennaista verokertymän kannalta.

6

§ Väestönkasvu > 100 000 asukasta / 2021; Uusien merkittävienasuinalueiden toteuttamisella Vaasan keskusta-alueella, kutenerityisesti Ravilaakso ja myöhemmin Vaskiluoto sekä Etelä-Klemettilä, on olennainen rooli väestönkasvutavoitteensaavuttamisessa. Alueiden asuntokannan tulee olla mahdollisimmanmonipuolinen, jotta ne houkuttelevat eri asukasryhmiä. Tämäedistää osaltaan myös alueiden mahdollisimman nopeatatoteutumista, kun monimuotoista asuntokysyntää tyydytetäänmahdollisimman tehokkaasti.

§ Työllisyysaste > 75 %; Edellä kuvattu työvoiman houkuttelukaupunkiin kohtuuhintaisella ja modernilla ARA-asuntokannallaedistää työllisyysasteen kasvua. OSAT-hankkeella tavoitellaanhankkeen kohderyhmään kuuluvien syrjäytymisvaarassa olevien jakaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien jatyöelämän ulkopuolella olevien henkilöiden siirtymistä nk. Välityö-markkinoille ja lopulta työelämään. Hanke itsessään työllistää noin 5henkilöä vuosina 2017–2020 henkilötyövuosina laskettuna. ESR-rahoituksen osuus on 75 % hankkeen budjetista. Asunto-rakentamisella on merkittävä työllistävä vaikutus, eli asunto-rakentamista kannattaa edistää kaikin keinoin.

Lähteet: Vaasan kaupungin strategia 2018-2021. Ravilaakson yhteisöllisen hyvinvointikorttelin konseptin suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 2018.

Asuntopolitiikka, kaupungin strategia ja ohjelmat§ Kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne; Kaupungin maankäyttö-

politiikalla, eli kaavoituksella ja maapolitiikalla luodaan edellytyksetkilpailukykyiselle yhdyskuntarakenteelle. Kilpailukykyinenyhdyskuntarakenne on kohtalaisen tiivis. Tiiveydellä haetaan myöstaloudellisuutta ja energiatehokkuutta. Kuntataloudenvahvistaminen on ja pysyy keskeisenä tavoitteena ja huonostisuunnitellun yhdyskuntarakenteen aiheuttamille lisäkustannuksille eiole varaa. Tiiviin yhdyskuntarakenteen aiheuttama vähäisempiliikkumistarve ja sen mahdollistama liikkuminen jalan, pyörällä taijoukkoliikenteellä vähentää päästöjä, mikä hillitsee ilmaston-muutosta. Muutkin toimet ovat toki tarpeen tavoitteidensaavuttamiseksi, mutta yhdyskuntarakenteen suunnittelu on hyvintärkeässä roolissa, sillä ratkaisut ovat pysyviä vuosikymmenten javuosisatojenkin ajaksi.

Tiivistä yhdyskuntarakennetta saadaan aikaan siten, että suurin osarakentamisesta ohjataan nykyisen yhdyskuntarakenteen sisälletäydennysrakentamisella. Yhdyskuntarakenteesta irrallaan oleviensatelliittimaisten asuin- ja työpaikka -alueiden rakentamista pyritäänvälttämään, sillä ne lisäävät merkittävästi autoilua ja tarvetta kalliillekuntatekniikan investoinneille. Verkostoja kun tarvitaan runsaasti

7

enemmän hajanaisessa rakenteessa. Eri toimintoja pyritäänsijoittamaan siten, että liikkumistarve on mahdollisimman vähäinen.Tästä näkökulmasta keskusta-alueen ja muiden kaupunginosienkehittäminen on keskeistä. Ympäristöministeriön tutkimuksenmukaan taajamaa täydentävä rakentaminen on tutkitusti kunnantalouden kannalta edullisempaa kuin taajaman ulkopuolinenrakentaminen. Kallein vaihtoehto kunnalle on antaa haja-rakentamisen kasvaa suunnittelemattomasti kunnallistekniikkaa japalveluja edellyttäväksi asutukseksi. Taloudellisuuden lisäksi tiivis jahyvin suunniteltu yhdyskuntarakenne on kilpailukykyinen.Seudullisuus on myös tärkeä asia yhdyskuntarakenteensuunnittelussa, sillä rakenteet ja yhteydet jatkuvat yli kuntarajojen jatyössäkäynti ulottuu laajalle alueelle.

”Viime vuosina alue- ja yhdyskuntarakennetta ja kuntien välistäyhteistyötä koskevaan keskusteluun on yhä enemmän noussut myösseudullinen kilpailukyky ja sen merkitys. Kyse on siitä, ettähajanainen rakenne näyttäisi pitkällä aikavälillä vaikuttavanepäedullisesti seudun kilpailukykyyn. Tulevaisuudessaedullisimmassa asemassa ovat alue- ja yhdyskuntarakenteeltaaneheät ja toiminnallisesti tasapainoiset seudut.”

Lähde: Vaasan kaupungin strategia 2018-2021. YM 2008.

Asuntopolitiikka, kaupungin strategia ja ohjelmatKaupungin eri ohjelmien yhtymäkohdat asuntopolitiikkaan

§ Maapoliittinen ohjelma2014on strateginen asiakirja, jossakaupunginvaltuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet jakäytettävissä olevan toimenpidevalikoiman. Ohjelmaan on koottukaupungin keskeiset maapoliittiset linjaukset ja periaatteet koskienmm. maanhankintaa, maan hallintaa ja luovutusta. Asunto- jamaapolitiikan välillä on runsaasti yhtymäkohtia, joten niitä onluonteva toteuttaa tiiviissä yhteistyössä. Hyvänä esimerkkinä tästätoimii Ravilaakson asuntoja maapoliittiset tavoitteet jatoteutuskeinot (2017).

§ Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO) 2018-2022on maankäytönkeskipitkän tähtäyksen toimintaohjelma, jolla pyritään laaja-alaisestiennakoimaan tulevien vuosien maankäytölliset tarpeet ja paino-pistealueet. Ohjelma laaditaan viideksi vuodeksi eteenpäin.Ohjelman kohteet tarkistetaan vuosittain ilmestyvässä kaavoitus-katsauksessa. Asuntopoliittisin toimin tuetaan maankäytöntoteuttamisohjelman toteutumista antamalla asuntotuotannonohjelmoinnille sisältöä esim. järjestämällä tontinluovutuskilpailuja,joiden avulla edistetään sellaisten asumismuotojen syntymistäkaupunkiin, jotka eivät muutoin syntyisi. Kilpailut ovat myös hyvä

8

tapa hakea kaupunkiin uusia asuntoalan toimijoita.

§ Vaasan seudun elinvoimastrategiassa 2016–2020korostetaanseudun monipuolisten asuinmahdollisuuksien tärkeää roolia osaavantyövoiman houkuttelemisessa seudulle. Osaavalla työvoimalla onolennainen merkitys elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamisessa.Maankäytön osalta strategiassa kuvataan seudulle vuosina 2013–2014 laadittua yhdyskuntarakenteen rakennemallia, jonka mukaansuurin osa väestönkasvusta sijoittuu tulevaisuudessa nykyisenyhdyskuntarakenteen sisälle tai sen yhteyteen. Tällä saavutetaanosaavalle työvoimalle houkuttelevia urbaaneja asuinympäristöjäsamalla kun rasite kuntataloudelle on mahdollisimman pieni.Strategiassa korostetaan kansainvälisyyden ja monikulttuurisuudensekä uusien asukkaiden tehokkaan integroinnin tärkeyttä.Tavoitteena on, ettei maantieteellisiä, kulttuurisia, eri väestöryhmienvälisiä ja kielellisiä rajoja ole, ja että seudun uudet asukkaat pääsevätaidosti osaksi yhteiskuntaa ja työelämää. Asuntopolitiikan toiminedesautetaan elinvoimastrategian tavoitteiden toteutumista.

§ Energia- ja ilmasto-ohjelman 2016 tavoitteena on vähentää Vaasankaupungin ilmapäästöjä, pienentää Vaasan kaupungin hiilijalan-

Lähteet: Maapoliittinen ohjelma 2014. Ravilaakson asuntoja maapoliittiset tavoitteet ja toteutuskeinot 2017. Maankäytöntoteuttamisohjelma 2018-2022. Vaasan seudun elinvoimastrategia 2016-2020. Vaasan kaupungin energia-ja ilmasto-ohjelma 2016.

Asuntopolitiikka, kaupungin strategia ja ohjelmatjälkeä, kehittää kestävää energiahuoltoa Vaasan kaupungin alueellaja tukea kaupungin solmimaa energiatehokkuussopimusta sekätukea paikallista energia-alan yrityskeskittymää. Vaasan kaupunki onasettanut tavoitteekseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen30 %:lla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta (kaupungin-johtajasopimus, SEAP-asiakirja). Vuoteen 2035 mennessätavoitteena on olla hiilineutraali, mikä tarkoittaa sitä, että luovutaanfossiilienergiasta ja korvataan se uusiutuvalla energialla. Asunto-politiikan toimin voidaan mm. edistää energiatehokkaiden jaenergiaa tuottavien ratkaisujen syntymistä asumisessa. Lisäksivoidaan edistää tiiviitä ja energiatehokkaita asuinalueita.

Osallistumisohjelman 2017–2020tavoitteena on parantaavaasalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Niitätuetaan myös asuntopoliittisin toimin. Kuntalain (27 §) edellyttämänvanhusneuvoston kanssa kaupunki tulee muodostamaantyöryhmän, joka käynnistää ikäystävällisen toiminnan suunnittelunkaupungissa. Myös maahanmuuttajaneuvosto ja vammaisneuvostoovat tärkeitä yhteistyötahoja asumisen suunnittelussa.Osallistumisessa yhtä lailla tärkeää on yhteistyö kolmannen sektorinkanssa. Hyvä esimerkki yhteistyöstä on ESR-rahoitteinen

9

Osallisuuden askeleet työllistymispoluille -hanke (OSAT).Kaavoituksessa osallistuminen ja osallistaminen on maankäyttö- jarakennuslaissa edellytettyä toimintaa, eli asumista mahdollistavienkaavojen laadintaprosessi perustuu vahvasti osallisuuteen. Asumisensuunnittelussa osallistumista pyritään myös räätälöimään niin, ettäse tukee suunnitteilla olevan kohteen toteutumista mahdollisimmanhyvin.

§ Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman2017–2018tavoitteenaon tehdä Vaasan kaupungista tasa-arvoisempi ja yhdenvertaisempipaikka asua ja elää sekä tehdä työtä. Asuntopoliittisen ohjelmantoimenpiteet tukevat suunnitelman tavoitteita luomalla asuin-mahdollisuuksia kaikille eri väestö- ja erityisryhmille kysytyimmilläasuinalueilla, lähellä palveluita. Lisäksi toimenpiteillä edistetään mm.kaupunginosien ja asuinalueiden saavutettavuuden paranemista,esteettömyyttä ja ikäystävällisyyttä.

§ Vammaispoliittisen ohjelman 2014–2017toimenpiteidentoteutumista liittyen erilaisiin asumismuotoihin, esteettömäänasumiseen ja asuinympäristöihin sekä saavutettavuuteen tuetaanasuntopoliittisin toimin. Vammaisneuvostoa kuullaan vammaisten jakehitysvammaisten asumisen suunnittelussa.

Lähteet: Osallistumisohjelma 2017-2020. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017. Vammaispoliittinen ohjelma 2014–2017.

Asuntopolitiikka, kaupungin strategia ja ohjelmat§ Kotouttamisohjelman 2014–2017yleisenä tavoitteena on

maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen ja osallisuudentukeminen yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Asuntopolitiikallaluodaan mahdollisuuksia valtion tukemalle kohtuuhintaiselle ARA-asuntotuotannolle, mikä palvelee erityisesti maahanamuuttaja-taustaista väestöä. ARA-asuntotuotannon pääpainon tulee jatkossaolla keskusta-alueella, jossa palvelut ja työpaikat ovat lähellä jasaavutettavuus hyvä. Maahanmuuttajien etenemistä työllisyyden jakoulutuksen poluille edistetään ESR-rahoitteisella Osallisuudenaskeleet työllistymispoluille -hankkeella (OSAT).

§ Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE)on laaja-alaista, kaikkiahallinnonaloja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin sekä niidentaustatekijöihin vaikuttamista. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen on kunnan lakisääteistä työtä, koska sen tehtävätkytkeytyvät aina suoraan tai välillisesti ihmisten hyvinvointiin.Terveys ja hyvinvointi ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka-ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin,turvallisuuteen, ympäristöön, saavutettavuuteen, asumiseen sekämoniin muihin kuntalaisten tarvitsemiin palveluihin. Uutenaelementtinä kuntien työhön tulee alueuudistuksen myötä

10

HYTE-yhteistyö maakunnan kanssa. Sote-järjestämislainluonnoksessa HYTE on määritelty edelleen kunnan tehtäväksi jamaakunnille on osoitettu velvollisuus tukea kuntia tässä tehtävässä.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan alueuudistuksen kontekstissaon tärkeää, että kunnilla on selkeä näkemys tehtävästään hyvin-voinnin edistäjänä asukkaiden arkiympäristössä. Vaasassa HYTE-työnjärjestämiseksi ehdotetaan mm. HYTE-koordinaattorin toimenperustamista ja tarttumista seuraaviin keskeisiin asiakohtiin:

- Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi,hyvinvointierojen kaventamiseksi sekä HYTE-johtamisen tueksitarvitaan resursoitua ja proaktiivista toimintaa, koordinaatiota ja sitätukevia yhteistyö- ja toimeenpanorakenteita.

- Koordinoinnin keinoin toimeenpannaan määrätietoisemminVaasan kaupunkistrategian mukaisia ja hallinnonalojen välisiä,yhteisiä hyvinvointitavoitteita optimoivia johtamisen käytäntöjä javastuunottamista.

- Meneillään olevat rakenteelliset uudistukset edellyttävät nykyistäkattavampaa, kaupungin omat toimijat ja keskeiset sidosryhmät

Lähde: Kotouttamisohjelma 2017–2020.

Asuntopolitiikka, kaupungin strategia ja ohjelmattiivistävää koordinointia sekä sitä tukevia yhteistyö- ja toimeenpano-rakenteita kaupunki-maakuntayhdyspinnoilla.

Asuntopolitiikalla on runsaasti yhtymäkohtia HYTE-työn kanssa.Mainittakoon mm. uusien asuinalueiden monipuolisen asunto-kannan turvaaminen, jonka myötä alueet tarjoavat asunnonmahdollisimman laajalle ja eri elämäntilanteessa olevalle asukas-joukolle. Kyse on samalla myös sosiaalisesta sekoittamisesta, jollapyritään monipuolistamaan asukasrakennetta ehkäistensegregaatiota. Segregaation ehkäisyssä korostuvat jatkossa etenkinmatalan kynnyksen hyvinvointia ja terveyttä edistävät osallistavattoiminnot, jotka muodostavat ensimmäisen askeleen työttömien jatyöelämän ulkopuolella olevien ihmisten askelluksessa kohtityöelämää, kuntoutusta ja koulutusta. Toimintojen toteuttamisessakorostuu yhteistyö kaupungin eri hallintokuntien kesken sekä esim.kolmannen sektorin, seurakuntien ja muiden tahojen kanssa.Erityisryhmien asumisessa korostuu jatkossa asuminen normaalissaasuntokannassa, lähellä palveluita. Asuminen nähdään yhäenemmän palveluna ja näkyy fyysisesti uusina asuin- ja palvelu-kortteleina, joista löytyy asuntojen lisäksi yhteisiä tiloja ja palveluja.Tässä kokonaisuudessa korostuu hyvinvointia ja terveyttä edistävän

11

ennaltaehkäisevän työn merkitys.

Lähde: HYTE-suunnittelu Vaasassa 2017 ja 2018.

Valtakunnallinen asuntopolitiikkaAsuntopolitiikka vaikuttaa alue- ja talouskehitykseen

§ Asuntopolitiikalla vaikutetaan kuntien, kaupunkiseutujen ja kokovaltakunnan taloudelliseen kehitykseen. Asuntomarkkinatkytkeytyvät alueen paikalliseen sekä ulkoiseen taloudelliseentoimintaympäristöön.

§ Asuntopolitiikalla ja asumisen tukijärjestelmillä on tiiviitä kytkentöjämoniin muihin politiikkalohkoihin, kuten esimerkiksi aluetalouteen,suhdannepolitiikkaan, työmarkkinoihin ja tulonsiirtoihin.Asuntopolitiikka tuleekin nähdä laajemmin yhteiskuntapolitiikankeskeisenä osana. Esimerkiksi asumistuki toimii alueellisentyömarkkinaliikkuvuuden mahdollistajana, joka auttaa korjaamaankaupunkiseutujen työvoiman saatavuusongelmia.

§ Asuntopolitiikan ja asumisen tukijärjestelmien taustalla on Suomenperustuslain pykälä 19, jonka mukaan ”Julkisen vallan tehtävänä onedistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimistajärjestämistä”.

§ Asuntopolitiikka ja asumisen tukijärjestelmät muodostavat laajankokonaisuuden. Tukijärjestelmää ei ole rakennettu kerralla yhtenäkokonaisuutena. Asuntopolitiikan tavoitteet ja painopisteet ovat

12

myös muuttuneet toimintaympäristön suurten muutosten myötä,joista mainittakoon kansainvälisten pääomamarkkinoidenavautuminen ja matalat lainakorot.

§ Tällä hetkellä maamme kasvukeskusten asuntovaje nostaa asuntojenhintoja ja vuokria sekä kotitalouksien velkamääriä. Se estäätyövoiman liikkuvuutta, jarruttaa kansantalouden kasvua jatyöllisyysasteen kohenemista. Asuntotarjonnan riittävyys onkeskeinen koko kansantaloutta koskettava kysymys. Ainoa keinohillitä hintojen ja vuokrien nousua on asuntotarjonnan lisääminen.

§ Parhaiten asuntotarjontaa edistetään kaavoituksella ja sen aikaan-saamalla tonttimaavarannolla. Hitaiden kaavoitusprosessien vuoksitonttimaavarantoa on kasvuseuduille syntynyt liian vähän, mikä ontoiminut rakentamisen pullonkaulana 2000-luvulla. Kaavoitus-prosessien ja rakennusalan sääntelyn keventämisen sekämaankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen tarve on suuri.

§ Valtio tulee mukaan markkinoille tilanteissa, joissa markkinat eivätpysty tarjoamaan kansalaisille heidän tarvitsemiaan asumis-ratkaisuja. Valtio toimii myös asuntomarkkinoiden vakauttajana javaikuttaa osaltaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin.

Lähde: Eduskunnan tarkastusvaliokunta 2017.

Valtakunnallinen asuntopolitiikkaAsuntopolitiikan kuusi päätavoitetta Ympäristöministeriötä mukaillen;

1. Asuntotarjonnan on kyettävä vastaamaan asuntokysyntään niinmäärällisesti kuin laadullisesti. Tarjontaongelma liittyy sekä kasvu-keskuksiin, joissa asuntotarjonta ei pysy asuntokysynnän vauhdissa,että taantuviin alueisiin, joille asuntokysynnän vähentyessämuodostuu ylitarjontaa asunnoista. Asuntokysyntään vaikuttaviamuutostrendejä on seurattava tarkkaan ja arvioitava niidenvaikutuksia asuntotuotantoon.

2. Asuntomarkkinoilla pyritään ylläpitämään hinta- ja vuokra-kehityksen vakautta.Asuntomarkkinoiden suuret suhdannevaihtelutovat haitallisia kaikille asuntomarkkinoiden osapuolille, eli koti-taloudet, yritykset, julkinen valta ja koko kansantalous.

3. Turvataan tuloihin nähden kohtuuhintainen asuminen. Julkisenvallan tehtävä on turvata myös niiden ryhmien asuminen, jotka eivätitse (markkinaehtoisesti) kykene asumistaan järjestämään. Asumisenmenot eivät saisi muodostaa kotitalouksille liiallista rasitusta heidäntuloihinsa nähden eivätkä ne saisi muodostaa estettä työn-tarjonnalle. Tavoitteena on turvata kohtuulliset asuinolot kaikilleasukkaille sosioekonomisesta asemasta, etnisestä alkuperästä taiterveyden tilasta riippumatta.

13

4. Edistetään eheän* yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja ehkäistäänsosioekonomisesti eriytyneiden asuinalueiden syntyä. Eheäyhdyskuntarakenne luo paremmat mahdollisuudet palveluiden jaliikennejärjestelmien taloudelliselle ja ympäristöystävälliselletoteuttamiselle. Segregaatiota voidaan ehkäistä turvaamallamahdollisimman monipuolinen asukasrakenne asuinalueilla.

5. Pidetään huolta asuntovarallisuudesta ja kehitetään asuntokannanenergiatehokkuutta.Asuntokanta Suomessa on suhteellisen nuortaja mittavat korjaustarpeet ovat edessä. EU:n energiatehokkuus-tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että myös vanhan asunto-kannan osalta on tehtävä energiatehokkuutta parantavia toimen-piteitä.

6. Parannetaan asuntokannan ja asuinalueiden esteettömyyttä jaturvallisuutta. Ikääntyvän väestön voimakkaan kasvun myötä tarveasuntokannan ja asuinalueiden esteettömyyden parantamisellekasvaa. Saavutettavuuden tulee myös olla hyvä.

* Eheällä yhdyskuntarakenteella viitataan tiiviiseen, sosiaalisestikestävään/eheään ja monipuoliseen yhdyskuntarakenteeseen, jossatoiminnot sijaitsevat lähellä toisiaan mahdollistaen kestävien liikkumis-muotojen käytön (joukkoliikenne, pyöräily ja kävely).

Lähde: YM 2015

Valtakunnallinen asuntopolitiikkaSipilän hallituksen asuntopolitiikka

§ Sipilän hallituksen työllisyyden ja kilpailukyvyn kärkihankkeen yhtenäpäätavoitteena on asuntorakentamisen lisääminen; ”Hallitustoimeenpanee laajan ohjelman asuntorakentamisen lisäämiseksi.Ohjelman tavoitteena on vahvistaa talouden kasvua ja työllisyyttä,uudistaa asuntokantaa, vastata asuntojen kysyntään, edistäärakennusalan kilpailua, lisätä asumisen valinnanvapautta sekä vastataasuntotarpeen rakenteen muutokseen.”

§ Hallitusohjelmassa asuntopoliittisina toimina mainintaan mm.asuntokannan uudistaminen, asuntokysyntään vastaaminen,rakennusalan kilpailun ja asumisen valinnanvapauden lisääminensekä asuntorakentamisen säädösten muuttaminen, korjaaminen japoistaminen sekä pitkäjänteisen ja taloudellisesti järkevän kiinteistö-kannan ylläpidon edistäminen. Säädösremontin tavoitteena on myöstäydennysrakentamisen edistäminen sekä asuntojen että tonttientarjonnan merkittävä lisääminen. Uudistukset koskevat markkina-ehtoista ja tuettua asuntotuotantoa.

§ Tavoitteena on, että asuntorakentaminen vastaa nykyistä paremminkysyntään ottamalla huomioon olemassa oleva ja tuleva tarve kutenmuuttoliike, väestön ikääntyminen, yksinasuvien määrän kasvu,

14

kuntien elinkeinostrategiat sekä ilmasto- ja elinkeinopolitiikannäkökohdat. Tavoitteena on myös tukea ja kannustaa kansalaisiaasumisen omatoimiseen järjestämiseen.

§ Tilasto asuntoaloituksista talotyypeittäin osoittaa kerrostalo-rakentamisen lähteneen poikkeukselliseen voimakkaaseen kasvuunvuonna 2015. Samana vuonna omakotitalorakentamisen määräsaavutti pohjalukeman. Vuonna 2015 omakotitalojen asunto-aloituksia oli vain hieman yli 6 000, kun niitä oli jopa yli 16 000vuosina 2005–2008, eli ennen finanssikriisiä.

Lähde: Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 2015.

Valtakunnallinen asuntopolitiikkaAsuntomarkkinat, talouskehitys ja asuntojen kysyntä

§ Elinvoima, talouskasvu, väestöliike ja työllisyys keskittyvät suurimpiinkaupunkeihin jatkossakin. Riittävä uudistuotanto estää Tukholmantaudin tartuntaa (tilanne, jossa hinnat karkaavat tavallistenpalkansaajien ulottumattomiin).

§ Asuntomarkkinoiden kehityksen kannalta keskeisintä ovat talous- jatyömarkkinat sekä rahoitusolot. Suomen talous on kääntynytnousuun ja luottamus on korkealla, mikä vaikuttaa positiivisestimyös asuntomarkkinoihin.

§ Akuutein asuntovaje on hellittänyt merkittävän uudistuotannonansiosta. Jatkoa ajatellen on tärkeää taata olot vahvalle asunto-rakentamiselle myös tulevina vuosina.

§ Uudistuotannossa näkyy erityisesti pienten vapaarahoitteistenvuokra-asuntojen suuri osuus. Markkinaehtoisten vuokra-asuntojenmäärän kasvu johtuu osaltaan pienten asuntojen kysynnästäkotitalouksien koon pienentyessä sekä siitä, että talouden matala-suhdanteessa asuntosijoittajat ovat etsineet vuokra-asunto-sijoituksista parempaa ja varmempaa tuottoa kuin muistasijoituskohteista. Asuntosijoittajina toimii usein vakuutusyhtiöitä,

15

asuntosijoitusrahastoja sekä yksityisiä henkilöitä.

§ Viimeisen 10 vuoden aikana asuntosijoittajien omistamien asuntojenmäärä kasvoi 150 000 asunnolla. Pyöreästi ammattimaisillasijoittajilla on nyt 200 000 ja kotitaloussijoittajilla 300 000 vuokra-asuntoa. Omistusasuntojen määrä on kasvanut finanssikriisin jälkeenalle 4 prosenttia ja sijoitusasuntojen liki 40 prosenttia.

§ Finanssikriisiin johtaneessa USA:n subprime-kriisissä 2007–2008asuntolainojen luottotappiot tulivat etenkin asuntosijoittajilta.Tavallisten kotitalouksien lainat omia asuntoja varten eivät olleetkaansuurin syypää pahentuneelle tilanteelle. Esimerkiksi Norjassa onotettu käyttöön sijoittajille oma tiukempi lainakatto.

§ Suomessa muuttunutta asuntokysyntää selittää myös se, ettäsuomalaisten perinteiset näkemykset oman asunnon ostamisentavoitteesta ovat varovaisesti muuttumassa kohti yleiseurooppalaistanäkemystä siitä, että vuokralla asuminen on hyvä vaihtoehtoomistusasumiselle. Epävarman talous- tai elämäntilanteen vuoksiihmiset eivät halua välttämättä ostaa omaa asuntoa ja asuvatmieluummin vuokralla ilman suurta lainaa sekä sitoutumista tiettyynasuntoon tai tiettyyn asuinalueeseen.

Lähde: HYPO asuntomarkkinakatsaus Q1 ja Q2/2018. Vantaan maa- ja asuntopoliittiset linjaukset 2018.

Valtakunnallinen asuntopolitiikkaVapaarahoitteinen ja valtion rahoittama asuntotuotanto

§ Asuntorakentaminen on ensisijaisesti yksityisen sektorin toimintaa.Valtion rahoittama ARA-tuotanto täydentää yksityistä rakentamista,omistamista ja vuokraamista turvaten asunnonsaannin eritotenpienituloisille ja niille, jotka eivät helposti saa asuntoa vapailtamarkkinoilta.

§ ARA-tuotantoa kritisoidaan ajoittain sen syrjäyttävästä vaikutuksestasellaiseen tuotantoon, joka olisi muutoin toteutunut vapaa-rahoitteisesti. Valtioneuvoston selvityksestä kuitenkin ilmenee, ettäasuntojen kokonaistuotanto on suurempi ARA-tuotannon ansiosta.Mikäli ARA-tuotantoa ei olisi ollenkaan, vapaarahoitteinen tuotantoei täyttäisi puuttuvan ARA-tuotannon takia syntynyttä vajetta.

§ Kokonaisuutena tarkastellen ARA-tuotanto siis kasvattaakokonaisvuokra-asuntokantaa. Tämä tarkoittaa, että tuettu tuotantoonnistuu tavoitteessaan lisätä vuokra-asuntojen tarjontaa, mikäpuolestaan hillitsee vuokrien nousua. Tämä taas edesauttaatyövoiman liikkuvuutta, mikä edistää talouskasvua.

§ ARA-tuotantoa kohdennetaan sitä eniten tarvitseville säännellyilläasukasvalinnoilla, joissa huomioidaan mm. tulot ja asunnon tarve.

16

§ ARA-tuettujen asuntoaloitusten määrä kasvoi 7 prosenttia v.2018.Vuonna 2018 ARA-rakentaminen määrä pysynee viime vuodentasolla. 40 % tuotannosta sijoittuu pääkaupunkiseudulle.

§ Valtion tukema asuntotuotanto on kieltämättä ollut suureksihyödyksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Se on osoittanut hyötynsävarsinkin talouskriisien aikana. Ilman sitä, asuntomarkkinoidentilanne olisi huomattavasti raaempi varsinkin vähäosaisemmalleväestönosalle ja erityisryhmille.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta 2018. ARA 2018d.

Valtakunnallinen asuntopolitiikkaValtion tukema asuntotuotanto

1) … edistää pienituloisten mahdollisuutta asua hyvin, kohtuuhintaisesti jaturvallisesti myös kasvukeskuksissaARA-asunnoissa peritään läpinäkyvääomakustannusvuokraa. Helsingissä ARA-vuokrat ovat yli 50% allemarkkinatason ja asukkaiden tulot keskimäärin 40% alle keskiarvon.

2) … mahdollistaa monipuoliset asuntoalueet ja vähentää segregaatiotaYhteistyössä kuntien kanssa ARA-tuotannolla rakennetaan monipuolista,elävää kaupunkia sosiaalisen sekoittamisen periaatteella.

3) … vähentää muistisairaiden ja huonokuntoisten vanhusten, kehitys-vammaisten ja muiden erityisryhmien laitoshoitoa ja parantaa heidänasumisolojaanEsim. ikääntyneiden ja kehitysvammaisten laitoshoito onvoimakkaasti vähentynyt ja korvaantunut parempilaatuisella omaanvuokra-asuntoon perustuvalla palveluasumisella.

4) … on taannut hyvät asuinolot opiskelijoilleSuomessa on 50 vuodessarakennettu noin 40 000 opiskelija-asuntoa, lähes kaikki ARA-tuella.

5) … on ratkaisun avain asunnottomuuden vähentämiseenSuomi onainoa EU-maa, jossa asunnottomuus vähenee. Keskeinen syysaavutukseen on ARA-tukien avulla tehdyt asunnot, asumisyksiköt javanhojen asuntoloiden saneeraus asunnoiksi.

17

6) … edistää rakennusalan kilpailuaARA-tuotannossa pääsääntö onrakennusurakan kilpailuttaminen. Viime vuonna 80% ARA-hankkeissarakentaminen oli urakkakilpailtu ja kustannukset läpinäkyviä.

7) … edistää asumisen uusia innovaatioita ja kestävyyttäEsimerkiksiensimmäiset nollaenergiakerrostalot, passiivitalot ja puukerrostalot ovatlähes kaikki toteutettu ARA-kohteina.

8) … toimii hyvin elvytyskeinona eli rakennusalan kontrasyklisenätasaajanaKun finanssikriisi rantautui Suomeen syksyllä 2008, ARA-tuotanto nousi 4 000 asunnosta vuonna 2008 peräti 14 000 asuntoonvuonna 2009. ARA-rakentaminen pelasti rakennusalan markkina-vetoisen tuotannon syöksykierteen pahimmilta tuhoilta.

9) …voi reagoida nopeasti äkilliseen asuntotarpeeseenVuonna 2016otettiin käyttöön uusi lyhyt korkotukilaina. Sen avulla esim. Uudessa-kaupungissa ja Raumalla on voitu aloittaa noin 200 vuokra-asunnonrakentaminen. Markkinaehtoisesti kohtuuhintaisia asuntoja eiautotehtaan työläisille näytä nousevan.

10) … ei nykyoloissa maksa valtiolle käytännössä mitäänViime vuonnakorkotukimenoja yli 10 miljardin lainakannalle maksettiin vain 3,8 M€.Täytetakauksia on jouduttu maksamaan vain kahdessa tapauksessa kokotakaushistorian aikana. Lähde: ARA 2018a.

Valtion tukema asuntotuotanto

§ Suomessa on noin 840 000 vakituisesti asuttua vuokra-asuntoa,joista noin 370 000 asuntoa* on rajoitusten alaisia ARA-vuokra-asuntojärjestelmän piirissä olevia asuntoja, jotka on tuotettu valtionarava- tai korkotukilainan turvin.

§ Ara-vuokra-asuntotuotantoon lasketaan kaikki valtion pitkänkorkotuen turvin rakennetut asunnot. Valtio rahoittaa ARA-vuokra-asuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista korkotuki-lainoin, joihin liittyy aina myös valtion takaus. Rahoitusta säänteleevuokra-asuntolainojen korkotuesta annettu laki (604/2001).Asuntojen keskeiset ominaisuudet ovat omakustannusperusteinenvuokrataso, säännelty asukasvalinta sekä velvollisuus pitää asunnotvuokrakäytössä laina-ajan (40 vuotta).

§ ARA-järjestelmän lähtökohtana on tarjota turvallisia asumisolojakohtuullisin kustannuksin vähävaraisemmalle väestönosalle ja erityis-ryhmille. ARA-asuntoihin liittyy sosiaalinen elementti, minkä takianiihin sisältyy käyttö- ja luovutusrajoituksia.

§ ARA-vuokra-asuntoja omistavat pääasiassa kunnat, muut julkis-yhteisöt ja ARAn nimeämät yleishyödylliset asuntoyhteisöt, jotka

18

täyttävät korkotukilain mukaiset yleishyödyllisyysedellytykset. ARA-vuokra-asuntoja omistavien yhteisöjen taloudellista ja muutatoimintaa rajoittavat yleishyödyllisiä asuntoyhteisöjä koskevatyleishyödyllisyyssäännökset. Näiden säännösten ja kohdekohtaistenrajoitusten tarkoituksena on varmistaa valtion tuen ohjautuminensosiaalisin perustein valituille asukkaille. Säännökset rajoittavatesimerkiksi yhteisön tuottojen tulouttamista.

§ Aravarajoitus- ja korkotukilaissa säädetään asuntoihin liittyvistäkohdekohtaisista käyttö- ja luovutusrajoituksista. Ne koskevatasukasvalintaa, vuokrien määräytymistä, asunnon käyttöä vuokra-asuntona, luovuttamista ja myymistä. Sääntelyllä pyritäänturvaamaan asuntojen pysyminen omistajilla, jotka tarjoavatasukkaille hyvät ja turvalliset asuinolot.

*) Valtio rahoitti vuosina 1949-2005 kaikkiaan 727 000 asunnonrakentamisen, eli 47 % Suomen noina vuosina rakennetustaasuntokannasta. Vuokra-asuntoja tästä määrästä on 55 %. Valtionrahoittaman asuntotuotannon osuus koko tuotannosta on aina noussutvoimakkaasti laskusuhdanteiden aikana, jolloin vapaarahoitteinenasuntotuotanto on romahtanut. Näin on tasattu suhdannevaihteluita.

Lähde: ARA 2017b. KTI Finnish Property Market 2017.

Valtakunnallinen asuntopolitiikka

§ Asukkaiden valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteenja taloudelliseen tarpeeseen. Tätä arvioidaan hakijaruokakunnanasunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Etusijalleasetetaan asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon-tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakija-ruokakunnat.

§ Vuokranmäärityssäännösten alaisissa ARA-vuokra-asunnoissanoudatetaan vuokrien omakustannusperiaatetta (korkotukilaki604/2001, 13 § ja aravarajoituslaki 1190/1993, 7 §). Vuokrallakatetaan lähtökohtaisesti talon rahoituksesta aiheutuneet pääoma-kulut ja hyvän kiinteistönpidon edellyttämät asuntojen kulut.

§ Tavoitteena on, että ARA-asuntojen vuokrat ovat kohtuuhintaisia.Saman omistajan omistamien arava- tai korkotukilainalla tuotettujenvuokra-asuntojen vuokrat voidaan tasata. Tasauksen tavoitteena onturvata tasainen vuokrankehitys ja asuntojen vuokrien vastaaminenkäyttöarvoa siten, että vuokratasot ovat eri kohteiden välilläkeskenään oikeudenmukaisessa suhteessa.

§ Yksi asuntopoliittisen keskustelun kestoaihe on kysymys asumisenkysyntä- ja tarjontatukien tehokkuudesta ja painottamisesta. 2000-luvulla asumisen tuesta aiempaa suurempi osa on kohdentunut

19

kysyntätukena suoraan kotitalouksille asumistuen muodossa. Kelanasumistuki on paisunut noin 2 miljardiin euroon vuonna 2017 noin1,3 miljardista eurosta vuonna 2010 (+54 %). Yleisen asumistuenosuus koko asumistuesta oli 63 % vuonna 2017. Yleisen asumistuenpiirissä olevien ruokakuntien määrä kasvoi noin 160 000:sta vuonna2010 noin 380 000 vuonna 2017 (+140 %).

§ Tarjontatuista keskeisimpiä ovat olleet valtion maksamat, ARA:nhyväksymät, korkotuet vuokra-asuntojen rakentamiseen japerusparantamiseen. Lisäksi valtio tukee vuokra asuntokohteidenrakentamista käynnistysavustuksin (ml. erityisryhmien investointi-avustus). Näiden lisäksi ARA myöntää takauslainoja vuokra-asuntojen rakentamiseen. Myös asumisoikeusasuntojenrakentamiseen myönnetään korkotukilainoja. Lisäksi ARA myöntääerilaisia avustuksia asuntokannan korjaamiseen. Tarjontatukena onpidettävä myös ARA-tuotantoon myytävien tai vuokrattavientonttien markkinahintoja alempia hintoja ja vuokria. Kohteenkelpuuttaminen ARA-tuotantoon edellyttää, että tonttihinta taivuokra mahtuu vuosittain määriteltävien alueittaisten enimmäis-tonttihintarajojen sisään. Tarjontatuet ovat varsin tavanomainen

Lähde: ARA 2017b. ARA 2017d.


asuntopolitiikan väline monissa Euroopan maissa.

§ Valtion suorat tuotantotuet ovat olleet aiempaa pienempiä jakohdentuneet selvemmin erityisryhmien asumiseen. Suurimmassaosassa ARA-kohteita ei ole valtion suoraa rahoituksellista tuki-elementtiä alikoron tai korkotuen muodossa vaan ainoatukielementti on lainaan sisältyvä takaus.

§ Kokonaisuudessaan sääntelyn piirissä olevien ARA-vuokra-asuntojenmäärä pienenee kun asuntoja vapautuu rajoituksista enemmän kuinuusia rakennetaan. Säädeltyjä ARA-vuokra-asuntoja on nykyisinselvästi vähemmän kuin muita vuokra-asuntoja. Painopiste on siisnykyisin voimakkaasti asuntojen kysynnän tukemisessa. Markkina-ehtoisella asuntokannalla on aiempaa keskeisempi merkitys asunto-tarjonnassa.

§ Sekä kysyntä- että tarjontatukeen liittyy hyviä ja huonoja puolia eikäkumpikaan tukimuoto ole yksinään ratkaisu asuntotarjonnanriittävyyteen tai asumisen kohtuuhintaisuuteen. Keskustelu tukienkohdentumisesta ja tehokkuudesta liittyy osaltaan siihen, ”valuuko”asumistuki ja sitä usein täydentävä asumismenoihin kohdennettutoimeentulotuki vuokriin ja tätä kautta tuen asumismenojapienentävä vaikutus vähenee. Toisaalta ARA-tukien osalta

20

keskustelussa on ollut asuntojen kohdentuminen osittain koti-talouksille, joiden tulot tai varallisuus mahdollistaisivat asumisenmyös muussa asuntokannassa.

§ Kasvavilla kaupunkialueilla ja tilanteessa, jossa tarjontaa ei oleriittävästi erilaiset asuntojen kysyntään suunnatut tuetkapitalisoituvat aina jossain määrin asuntojen hintoihin ja vuokriin.Pelkkä kysynnän tuki voi tulla hyvin kalliiksi, vaikka se kohdentuisikintuotantotukea paremmin pienituloisille kotitalouksille.

§ Vaikka alueellinen eriytyminen tulojen mukaan on voimistunutSuomessa, ei toistaiseksi ole syntynyt laajassa mittakaavassatilannetta, jossa heikompiosaisemmat väestöryhmät asuisivat muutaväestöä selvästi puutteellisemmissa asuinoloissa omillaasuinalueillaan. Tähän vaikutetaan osaltaan kohtuuhintaisella jalaadukkaalla ARA-tuotannolla. Tästä vahvuudesta kannattaa pitääkiinni. Asuinalueiden eriytymiseen vaikuttaminen pelkän kysynnäntuen kautta on vaikeaa. Alueiden hinta- ja vuokratasot eroavattoisistaan sijainnin ja muiden ominaisuuksien perusteella. Tämärajoittaa pienituloisten kotitalouksien mahdollisuuksia valitaasuinpaikkaansa. Pelkkä asumistukimalli johtaisi nykyistävoimakkaampaan tulojen perusteella tapahtuvaan alueelliseen

Lähde: ARA 2017b. ARA 2017.


eriytymiseen.

§ Tukijärjestelmien vaikutuksia tai toimivuutta ei voi arvioidapelkästään tukipolitiikan näkökulmasta vaan siihen liittyy laajemminmyös kysymykset esimerkiksi vuokra-asumisen sääntelystä taiverotuksesta. Suomessa markkinaehtoista vuokra-asumistasäädellään vähemmän kuin monissa muissa maissa, esimerkiksivuokrankorotuksiin tai vuokrasuhteen pysyvyyteen liittyen. Tästänäkökulmasta on siis hyvä, että markkinaehtoisen vuokra-asumisenrinnalla on riittävästi sosiaalista vuokra-asuntokantaa ja asumis-oikeusasuntoja. Asumisturvaan ja omaan asumiseen vaikuttamiseenliittyvät kysymykset ovat tärkeitä ja on syytä tutkia, tarvitaankotarjonnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi myös uudenlaisiaasumismuotoja, kuten osuuskunta-asumista.

§ Valtio vaikuttaa tukijärjestelmillään asuntojen kysyntään ja tarjonnanedellytyksiin, mutta kunnat ovat monessa mielessä vielätärkeämmässä asemassa asuntotarjonnan ja myös kohtuuhintaisenasumisen edistämisessä. Kuntien maapolitiikan, kaavoituksen sekätonttien luovutuksen ja sen ehtojen kautta vaikutetaan keskeisestisiihen, kuinka paljon ja millaisia asuntoja rakennetaan. Niillä toimen-piteillä vaikutetaan osaltaan myös asumisen tukimenoihin.

21

KysyntätukiKotitaloudelle suoraan kohdistuva tuki, jonka tavoitteena on alentaaasumismenoja ja parantaa mahdollisuuksia vuokrata tai ostaa asunto.Keskeiset tukimuodot:-tarveharkintainen yleinen ja eläkkeensaajien asumistuki-omistusasuntolainojen korkojen verovähennysoikeus-kuntien asumiseen kohdentama toimeentulotuki-Kelan kautta asumiseen kohdennettu toimeentulotuki (arvio n. 350milj. euroa)

TarjontatukiRakentamiseen tai korjaamiseen kohdistuva tuki, jonka tavoitteena onlisätä asumiskustannuksiltaan kohtuuhintaista asuntotarjontaa japarantaa tätä kautta erityisesti pieni- keskituloisten asumis-mahdollisuuksia. Tukeen liittyy sääntelyä, jolla varmistetaan hyödynkohdentuminen asukkaille.Keskeiset tukimuodot-korkotukilainat vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamiseen-eritysryhmähankkeille suunnatut investointiavustukset-käynnistysavustukset-kuntien tonttihinnoissa ARA-kohteisiin sisältyvä tuki


Lähde: ARA 2017b. ARA 2017.

§ ARA-asunnot ovat kohdanneet erilaisia haasteita viimeistenvuosikymmenten aikana. Jo 1990-luvun alussa vuokra-asuntojentarjonta ylitti monella paikkakunnalla kysynnän. Maassamuutonvoimistuessa ARA-asuntoja jäi tyhjilleen erityisesti muuttotappiostakärsivillä paikkakunnilla. Asuntojen käyttöasteet pysyivät korkeallaainoastaan kasvukeskuksissa. Muuttotappiosta kärsivillä paikka-kunnilla tyhjilleen jäi jopa kokonaisia ARA-vuokrataloja.

§ Vajaakäytölle jääneistä asunnoista ja taloista on muodostunut taakkasekä kiinteistönomistajalle että valtiolle, kun omistajien kykysuoriutua laina- ja muista maksuvastuista on heikentynytmerkittävästi. Lisäksi kohteet olisivat vaatineet säännöllisen ylläpidonlisäksi perusparannusinvestointeja, joihin omistajien taloudellisetedellytykset eivät ole riittäneet. ARA ja ympäristöministeriö ovatviime vuosina suosittaneet erilaisia kehittämis- ja sopeuttamistoimiaylitarjonnan purkamiseksi ja yhtiöiden taloudellisen tilanteentervehdyttämiseksi.

§ Yhtenä mahdollisena kehitystoimenpiteenä on asuntojenpurkaminen. Vaihtoehto tulee yleensä kyseeseen, kun muutkehittämistoimenpiteet eivät ole taloudellisesti kannattavia taiteknisesti mahdollisia. Viimeisen neljän vuoden aikana purkulupia

22

on myönnetty selvästi useammalle asunnolle kuin vielä kymmenisenvuotta sitten. ARAn tilaston mukaan yhteensä 233 rakennusta ja5013 asuntoa on saanut purkuluvan ajanjaksolla 2005–2016.

§ ARA-tuotanto on jo pidemmän aikaa keskittynyt voimakkaastikasvuseuduille. Vuoden 2017 ARA-tuotannosta (noin 8 600 asuntoa)90 % kohdistui kasvukeskuksiin. Ns. normaalien korkotuettujen ARA-vuokra-asuntojen tuotannosta (noin 3 000 asuntoa) peräti 98,5 %keskittyi kasvuseuduille.

Lähde: ARA 2017.


Asuntopolitiikassa huomioitavia trendejä

23

voimakas. Väestö ikääntyy nopeasti Suomessakin ja tarve keskusta-alueiden esteettömille asunnoille on valtava. Esteettömiä asuntojatarvitaan jopa noin 600 000 lisää seuraavien vuosikymmentenaikana. Ikääntyville suunnatun asuntotarjonnan tulee olla moni-puolista ja helposti saavutettavaa sekä sijaita lähellä palveluita.

§ Asumispreferenssit ja -valinnatovat muuttuneet kaupungistumisenmyötä. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä suuretkaupunkiseudut laajenivat ja hajautuivat nopeasti. Asuntokysyntä ja -tuotanto painottuivat vahvasti esikaupunkien pientalovaltaisillealueille sekä kehyskuntiin. Pientalojen osuus tuotannosta kasvoi jaomistusasuminen yleistyi. Lapsiperheiden muutto keskus-kaupungeista kehyskuntiin oli ennätyksellisen vilkasta. 2010-luvullasuunta on ollut päinvastainen ja kaupunkiseutujen kasvu onkääntynyt sisäänpäin. Keskuskaupungit ovat kasvaneet nopeasti jakehyskuntien kasvu on hidastunut. Keskuskaupunkien ydin-keskustojen väestö on ruvennut kasvamaan nopeasti vilkkaanasuntorakentamisen seurauksena. Varsinkin pienten vuokra-asuntojen kysyntä on ollut suurta ja niitä on myös rakennettu paljon.Keskuskaupunkien sisällä kehitys on tosin polarisoitunut. SYKE:nasumisbarometrin mukaan nykyiseen asuinalueeseen verrattuna

Lähde: VTT 2016, Eduskunnan tarkastusvaliokunta 2017..

§ Kaupungistuminen lähti liikkeelle suhteellisen myöhään Suomessa,mutta käynnistyttyään se on edennyt nopeasti. KaupungistumisessaSuomi on edelleen muita EU- ja pohjoismaita jäljessä. Tuotannon,työpaikkojen ja koulutuspaikkojen keskittyminen suurille kaupunki-seuduille vaikuttaa voimakkaasti muuttoliikkeeseen ja väestö-kehitykseen. Väestönkasvun ja työpaikkojen alueellinen eriytyminenpolarisoi myös asuntomarkkinoita.

§ Demografiset trendit ja niiden aiheuttamat muutokset asumis-preferensseihin ja -valintoihin ovat ratkaisevassa asemassa asunto-tuotannon suunnittelussa ja ohjelmoinnissa. Keskeisimpiä ovatmaahanmuutto ja väestön ikääntyminen;

Maahanmuutto on ollut 1990-luvulta alkaen Suomen väestö-kehityksen tärkeä osatekijä, joka on vaikuttanut erityisesti suurtenkaupunkien kasvuun. Vuodesta 1995 vuoteen 2014 vuosittainenmaahanmuutto Suomeen on kasvanut noin 12 000 henkilöstä noin30 000 henkilöön. Seuraavan 25 vuoden aikana Suomen väkilukualkaisi vähentyä ilmaan maahanmuuttoa. Maahanmuutto on myösoleellinen asia työvoiman saatavuuden kannalta.

Väestön ikääntymisen myötä eläkeikäisten pariskuntien ja yksin-asuvien ikääntyvien muuttoliike keskustojen kerrostaloihin on hyvin

Asuntopolitiikassa huomioitavia trendejä

24

§ Vuokra-asuminen yleistyy ja asumismuoto on ohittamassa omistus-asumisen Suomen suurissa kaupungeissa. Kehitys on johtanutvuokratason nopeaan nousuun vilkkaasta vuokra-asuntojentuotannosta huolimatta. Kaupunkien sisällä keskusta-alueiden jaalakeskusten vuokrat ovat nousseet enemmän kuin reuna-alueiden.Reuna-alueilla (varsinkin lähiöissä) asuntojen vuokrat ja hinnat ovatjopa laskeneet. Helsingissä vuokralla asuvien kotitalouksien määräohitti omistusasunnossa asuvien määrän vuonna 2013.

§ Asumisen kallistuu, sillä hinnat ja vuokra kallistuvat nopeasti jaasumiseen käytettävät menot kasvavat jatkuvasti. Syitä on monia.Markkinoilla eri tahot ja tarjontaa tuottavat toimijat hakevatasunnoista ja asumisesta mahdollisimman korkeita tuottoja,kaupungistuminen jatkuu voimakkaana ja urbaani asuminen nostaakustannuksia, merkittävä määrä kohtuuhintaisen asumisen tuottajiaja rakennuttajia on poistunut alalta ja kohtuuhintaiseen asumiseenkytkeytyvät rahoitusvaihtoehdot ovat vähentyneet eikä esimerkiksituettua, kohtuuhintaista valtion tukemaa omistusasumislainoitustaenää ole (aravalainat omakotitaloille). Myös julkisen vallan omattoimet nostavat asumisen hintaa ja säädellyn asuntotuotannontukien kohdentamisen rajaaminen entistä suppeammalle joukolle

Lähde: Eduskunnan tarkastusvaliokunta 2017. ARA 2017c...

keskustassa tai alakeskuksessa haluaisi asua arviolta noin kaksi kertaaenemmän asukkaita kuin nyt. Sen sijaan lähiömäisillä kerrostalo-alueilla haluaisi asua alle 40 % nykyisestä määrästä. Keskustoihinhakeutuvat kaikki mutta varsinkin nuoret, ikääntyvät ja voimakkaastikasvava maahanmuuttajataustainen väestö. Keskustojen kerrostalo-asumisen vaivattomuus, esteettömyys ja hyvä sijainti suhteessapalveluihin ja joukkoliikenteeseen ovat avaintekijöitä. On kuitenkinvaikea ennustaa, jääkö kerrostaloasumisen ihanne pysyväksi ilmiöksivai muuttuvatko ihmisten asumistoiveet jälleen rivitalo- jaomakotiasumisen suuntaan. Pientaloasumiselta kaupunkiseudullatullaan joka tapauksessa odottamaan yhä enemmän helppoutta jaedellyttämään hyvää sijaintia toimivien liikenneyhteyksien sekäpalveluiden ääressä.

Muuttuneiden asumispreferenssien ja -valintojen taustalla on myöstaloudellisia tekijöitä. Vuoden 2008 finanssikriisistä käynnistynyttaloudellinen taantuma on heikentänyt työllisyyttä ja tulokehitystäsekä aiheuttanut epävarmuutta, jonka myötä mm. omakotitalo-hankkeiden riskejä on haluttu välttää. Asuntolainojen vakuus-vaatimukset ovat myös kiristyneet.

Asuntopolitiikassa huomioitavia trendejämerkitsee sitä, että yhä useampi asunnontarvitsija on markkinoidenvarassa. ARA-vuokra-asuntojen osuus kaikkien vuokra-asuntojenmäärästä vähenee jatkuvasti. Tämä yhdessä kaupungistumisenkanssa on johtanut kysynnän kasvuun, joka kohottaa hintoja.Kehityskulku koskee erityisesti kasvavia kaupunkiseutuja. Lisäksikuntien oma toiminta nostaa asumisen hintaa, kun esim. niukattontit myydään mahdollisimman korkeaan hintaan.

§ Taloudellisten suhdanteiden ja rahoitusmarkkinoidenmuutoksetvaikuttavat oleellisesti asuntomarkkinoihin. Kansainvälistenfinanssimarkkinoiden häiriöt ja kansallisten rahoitusmarkkinoidenmuutokset ovat heijastuneet erittäin voimakkaasti kansallisille japaikallisille asuntomarkkinoille. Erityisesti asuntojen hinnat jaasuntotuotannon määrä vaihtelevat ajoittain rajusti. Suomenrahoitusmarkkinoiden vapauttaminen 1980-luvun jälkipuolella saiaikaan voimakkaan kysynnän lisäyksen, joka kanavoitui asuntojennopeaksi hintojen nousuksi, joka päättyi 1990-luvun alunromahdukseen korkojen nousun ja taloudellisen laskusuhdanteenseurauksena. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen asuntotuotantoSuomessa ja erityisesti Helsingin seudulla romahti nopeastiennätyksellisen alhaiselle tasolle, josta se nousi vasta 2010-luvulla.

25

Talouden alueellisen rakennemuutoksen ja asuntomarkkinoidenväliset kytkennät ovat nousseet viime vuosina asuntopoliittisenkeskustelun ytimeen. Asuntojen kysynnän ja tarjonnan alueellisetepätasapainotilat on todettu olevan merkittävä ongelma.Epätasapaino on selvimmin havaittavissa suurissa kasvukeskuksissa,joissa on merkittävääkin asuntovajetta.

§ Kiinteistösijoittaminenon lisääntynyt merkittävästi myös Suomessa.KTI:n tietojen mukaan vuoden 2017 kiinteistökauppojen transaktio-volyymi kohosi yli 10 miljardiin rikkoen vuoden 2016 ennätyksen,joka oli 7,4 miljardia euroa. Ulkomaisten sijoittajien osuus onkasvanut voimakkaasti. 2010-luvun alkuvuosina kiinteistö-sijoittamisen transaktiovolyymi oli vuosittain noin 2 miljardia euroa.Kiinteistösijoittamisen voimakkaan kasvun myötä myös asunto-sijoittaminen on kasvanut merkittävästi muodostaen viime vuosinanoin 10–38 %:in osuuden koko kiinteistösijoittamisen volyymistä.Asuntosijoittaminen on nostanut vuokratasoa, mutta se onvastannut tarpeeseen tilanteessa, jossa korot ovat matalalla eikämuista perinteisistä sijoituskohteista ole saanut riittävää tuottoa. Josasuntoja olisi kysyntään nähden tarpeeksi, hintataso olisi matalampi,eli taustalla on suuri asuntokysyntä. Realistisesti asuntojen hinnat

Lähde: Eduskunnan tarkastusvaliokunta 2017, KTI Markkinakatsaus – Syksy 2017.

Asuntopolitiikassa huomioitavia trendejäovat kuitenkin nousseet maltillisesti. Tuotannon on reagoitavakysynnässä tapahtuviin muutoksiin, jottei ajauduta tilanteeseen,jossa tulee romahduksia. Suomen kiinnostavuutta ylläpitää useimpiamuita maita korkeampi odotettu nettotuottotaso ja piristyvätaloustilanne. Riskinä on tosin asuntorahastojen vetäytyminenmarkkinoilta

§ Segregaatioeli sosiaalinen eriytyminenon vakavasti otettavakehityssuunta Suomessakin. Helsingin yliopiston professoreidenMatti Kortteisen ja Mari Vaattovaaran mukaan Suomessa on totuttuajattelemaan, että alueelliset erot maan kaupunkiseutujen sisälläovat kansainvälisesti vertaillen pieniä ja että tilanne on tässäsuhteessa hyvä. Heidän tutkimustuloksensa kuitenkin osoittavat, ettänoin 14 prosenttia pääkaupunkiseudun väestöstä asuu sellaisessaasuinympäristössä, jota leimaa kasautunut huono-osaisuus. Kyseisilläalueilla on alimman kvintiilin tulo-, koulutus ja työllisyystaso.Tarkastelussa tutkittiin 250x250m tilastoruutuja, jolloin todelliseterot selviävät. Määrää voidaan tuskin pitää vähäisenä eikä myöskäänkehitystahtia. 1990-luvulla kehitystä vauhditti 90-luvun alun syvälama ja vuonna 1994 käynnistynyt ICT-buumi, jotka iskivätvoimakkaimmin vähän koulutusta saaneeseen väestöön. 2000-luvun

26

ja varsinkin 2010-luvun kehityksessä silmiinpistävän voimakasta onmuutos, joka korostaa vieraskielisen väestön keskittymistä vähitenkoulutetun väestön keskuuteen ruutujen alimman tuloviidenneksensisällä. Professorit toteavat, ettei enää ole asianmukaista sanoa, ettäalueelliset erot ovat pieniä tehokkaan ehkäisevän kaupunkipolitiikanansiosta, kun koulutuserot pääkaupunkiseudun eri tilastollisten osa-alueiden välillä ovat kuusinkertaiset ja tuloerot kolminkertaiset.Lisäksi kasautunut huono-osaisuus keskittyy hyvin voimakkaastiyhdeksi isoksi alueeksi (Itä-Helsinki), jonka sisällä yli 40 prosenttiaihmisistä elää monitasoisesti huono-osaisissa naapurustoissa.Professoreiden mukaan ”pikemminkin tulee mieleen tyystin toinennäkökulma. Suomalaista yhteiskuntaa on sen historian kuluessatoistuvasti leimannut erikoinen kehitystapa: monet tärkeätrakenteelliset muutokset näyttävät meillä tapahtuneen suhteellisenmyöhään mutta tämän jälkeen äkillisesti. On syytä pelätä, että samaon parhaillaan toistumassa kaupunkikehityksen kohdalla.”Segregaatiokehitykseen liittyy vahvasti syrjäytyminen. Suomalaisista20–24-vuotiaisista miehistä jopa viidesosa on sekä koulutuksen ettätyöelämän ulkopuolella. Tilastokeskuksen mukaan pienituloistenosuus nuorista miehistä on kolminkertaistunut noin 20 vuodessa.

Lähde: Kortteinen & Vaattovaara 2015. OECD 2018.

Kasvuun varautuminen

27

kasvoi 350:lla vuonna 2017, mikä on merkittävä muutos, silläkaupungin väestö on vähentynyt keskimäärin noin 75 asukkaallavuodessa 2000-luvulla. Uuden tilanteen seurauksena kaupungissa eiole riittävästi asuntoja, mikä on vaikeuttanut työvoiman saantia.Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoinvestointeja ei ole lähtenyt laajastikäyntiin. ARA-tuotannon avulla on kuitenkin saatu nopeasti vuokra-asuntoja työssäkäyville ja tuettu talouden kasvua sekä muuttamistatyön perässä. Uuteenkaupunkiin rakennetaan 116 lyhyen (10-v)korkotuen vuokra-asuntoa.

§ Tampereella tavoitellaan merkittävää kasvua. Vuonna 2017kaupunkiin valmistui yli 3 000 uutta asuntoa. Samana vuonnakaupungin väestö kasvoi lähes 3 600 asukkaalla. Keskimääräinenkasvuvauhti 2000-luvulla on ollut noin 2 140 asukasta vuodessa.Tampere tavoittelee 70 000 asukasta lisää vuoteen 2030 mennessä,mikä tarkoittaa noin 5 200 asukkaan vuosikasvua. Kaupungin kasvunkestävyys turvataan suuntaamalla asuntorakentaminen nykyisenyhdyskuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin ja joukkoliikenteenläheisyyteen. Kaupunki tavoittelee myös hiilineutraaliutta vuoteen2030 mennessä.

Lähde: Turun, Uudenkaupungin ja Tampereen kaupungit. Tilastokeskus/Statfin. ARA...

§ Seuraavat esimerkit osoittavat kasvuun varautumisen tärkeyttä.Työpaikkatarjontaa merkittävästi lisääviä investointeja voi tapahtuaäkillisesti johtaen nopeaan väestönkasvuun, minkä seurauksenaasuntokysyntä lisääntyy voimakkaasti. Uudelle asuntorakentamiselleon nopeasti löydyttävä tontteja hyvillä sijainneilla, eli maankäytönsuunnittelu on keskeisessä asemassa kasvuun varautumisessa.

§ Turunväestönkasvu ja asuntotuotanto ovat nousseet huippu-lukemiin vuoden 2016 lopussa julkaistun telakan miljarditilauksenseurauksena. Kaupungin väestö kasvoi yli 2 000 asukkaalla vuonna2017, kun keskimääräinen kasvuvauhti 2000-luvulla on ollut noin1 000 asukasta vuodessa (2000–2009 alle 400 asukasta vuodessa).Turun asuntotuotanto nousi lähes 2 000 asuntoon vuonna 2017.Asuntotuotanto oli pitkään alle 1 000 asuntoa vuodessa. Asunto-kysynnän voimakkaan kasvun seurauksena kaupungin vuokrataso onnoussut voimakkaasti. ARA-tuotantoa on lisätty ja Turun seudulle onrakentumassa 950 ARA-rahoitteista vuokra- tai asumisoikeus-asuntoa. Seudun kuntien ARA-tuotanto kasvoi peräti 151 %:llavuonna 2017.

§ Uudenkaupunginautotehtaalle palkattiin yli 2 000 työntekijäävuonna 2017. Vuonna 2018 on haettu 1 000 lisää. Kaupungin väestö

Tavoitteet§ I Asuntotuotanto§ II Erityisryhmien asuminen§ III Kaupunginosien kehittäminen

28

I ASUNTOTUOTANTO

29

Maankäyttöpolitiikalla, eli maapolitiikalla ja kaavoituksella kaupunki luoedellytyksiä monipuoliselle ja kysyntää vastaavalle asuntotuotannolle,joka vastaa asukkaiden asumistarpeisiin ja -preferensseihin niin lyhyelläkuin pitkällä aikavälillä. Väestö- ja asuntokuntien määrän kasvuunnähden riittävän asuntotuotannon toteutuminen on edellytys kaupunginkasvulle. Palveluiden toimivuus, saavutettavuus, esteettömyys, joukko- jakevyen liikenteen yhteydet, energiatehokkuus, taloudellisuus jasosiaalinen kestävyys ovat avaintekijöitä uusien asuinalueidensuunnittelussa ja onnistuneessa toteutuksessa.

Kaupunki pyrkii olemaan pääasiallinen asuntotonttien omistajatahokaikilla laajan uustuotannon alueilla. Kattavalla kaavavarannollaturvataan riittävä asuntotuotanto myös suuremman kysynnänajanjaksoilla. Oikein ajoitetuilla tontinluovutuksella turvataan mm.asuntotuotannon monipuolisuus, kohtuuhintaisuus ja energiatehokkuus.

Asuntotuotannossa varmistetaan monipuolinen hallinta- jarahoitusmuotojakauma sekä kysyntää vastaava asuntojenkokojakauma. Kaupungin vuokrataloyhtiön KOy Pikipruukin sekäkaupungin omistamien Vaasan Asumisoikeusyhtiö Oy:n ja Vähänkyrönvuokratalot KOY:n asuntokannan kehittämismahdollisuudet turvataan.

Asuntorakentamisen ja asuntokannan kehittämistä edistetään.Asuntotuotannon monipuolisuuden lisäämiseksi seurataan uusiaasumismuotoja ja niiden rahoitusmalleja sekä luodaan edellytyksetniiden paikalliselle toteutumiselle. Asumisen vihreitä energiaratkaisujaedistetään mm. tontinluovutuskilpailuilla.

Asuntotuotannon tavoitteet:

§ Tavoite 1 Asuntotuotanto

§ Tavoite 2 Hallinta- ja rahoitusmuodot

§ Tavoite 3 Huoneistotyyppijakauma

§ Tavoite 4 Asuntorakentamisen ja asuntokannan kehittäminen

§ Tavoite 5 Energia

§ Tavoite 6 KOyPikipruukki

§ Tavoite 7 Vaasan Asumisoikeus Oy

§ Tavoite 8 Vähänkyrön vuokratalot

Tavoite1 Asuntotuotanto

30

Tavoitteet

§ Maankäyttöpolitiikalla, eli maapolitiikalla ja kaavoituksella kaupunkiluo edellytyksiä monipuoliselle ja kysyntää vastaavalle asunto-tuotannolle, joka vastaa asukkaiden asumistarpeisiin ja -preferensseihin niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Väestö- jaasuntokuntien määrän kasvuun nähden riittävän asuntotuotannontoteutuminen on edellytys kaupungin kasvulle. Monipuolisellaasuntotarjonnalla kysytyillä alueilla on olennainen merkitys osaavantyövoiman houkuttelemisessa kaupunkiin. Asuntotuotanto keskittyyjatkossakin voimakkaasti kaupungin keskusta-alueelle.

Toimenpiteet

§ Asuntotuotannossa pyritään 560 asuntoon vuodessa maankäytöntoteuttamisohjelman* (MATO) 2018–2022 mukaisesti. Määräsisältää palveluja erityisasumisen. MATO-ohjelman vuosittainenasuntotuotantotavoite talotyypeittäin on seuraava;

- kerrostaloasuntoja 415 kpl,

- rivi- ja kytkettyjä pientaloasuntoja 75 kpl,

- omakotitaloasuntoja 70 kpl.

Vuosina 2010–2017 uusia asuntoja on valmistunut keskimäärin 431vuodessa, joista 269 kerrostaloihin, 39 rivitaloihin ja 123 kytkettyihinpientaloihin. Vuonna 2017 asuntotuotanto nousi 492 asuntoon, elilähelle MATO-ohjelman tavoitetta.

§ Kaupungin kasvun turvaamisen kannalta on erittäin tärkeää, ettämaankäytöllisesti varaudutaan myös merkittävästi suurempaanasuntotuotantoon, joka voi syntyä esim. työpaikkojen määränsuuren kasvun vuoksi. Kasvuun varautuminen maankäytöllisestitarkoittaa mm. sitä, että asemakaavoissa pitää olla kaavavarantoausean vuoden rakentamistarpeisiin. MATO-ohjelman tietojenmukaan kaava- ja tonttivarantoa on tällä hetkellä riittävästi useanvuoden rakentamistarpeisiin. Hyvän tilanteen ylläpitämiseksi onensiarvoisen tärkeää, että kaupunki kaavoittaa ensisijaisesti omaa

*) Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO) on maankäytön keskipitkäntähtäyksen toimintaohjelma, jolla pyritään laaja-alaisesti ennakoimaantulevien vuosien maankäytölliset tarpeet ja painopistealueet. Ohjelmalaaditaan viideksi vuodeksi eteenpäin. Ohjelman kohteet tarkistetaanvuosittain ilmestyvässä kaavoituskatsauksessa.

Lähde: Maankäytön toteuttamisohjelma 2017-2022.Ravilaakson asuntoja maapoliittiset tavoitteet ja toteutuskeinot 2017.


31

maata jatkossakin, jolloin voidaan parhaiten edistää riittävän asunto-tuotannon toteutuminen. Asuntojen kysyntä, asumispreferenssit javäestökehitystrendit osoittavat, että varsinkin kerrostaloasunto-tuotannon pääpainon tulee kohdistua pääsääntöisesti kaupunginkeskusta-alueelle*.

§ MATO-ohjelman mukaan keskusta-alueella toteutettavia merkittäviäasuinalueita seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana ovatmm. Ravilaakso, Palosaaren salmi, Etelä-Klemettilä ja Vaskiluoto.Lisäksi keskusta-alueella on runsaasti täydennysrakentamis-mahdollisuuksia. Karkeasti arvioiden em. alueet mahdollistavatVaasan keskusta-alueen väkiluvun jopa noin 10 000 asukkaan kasvunseuraavien vuosikymmenten aikana. Uusien alueiden myötäkeskusta-alueen väkiluku voisi kasvaa lähes 40 000 asukkaaseennykyisestä noin 28 000 asukkaasta.

§ Uusille, merkittäville asuinalueille laaditaan aluekohtaiset asunto- jamaapoliittiset linjaukset, joilla voidaan paremmin huomioida alueenerityispiirteet kuin koko kaupungin kattava yleispiirteinen ohjelma.Lisäksi aluekohtaiset linjaukset mahdollistavat yksityiskohtaisempientavoitteiden ja toteutuskeinojen asettamisen. Vaasan ensimmäiset

aluekohtaiset linjaukset on KH:ssa 23.10.2017 hyväksyttyRavilaakson asuntoja maapoliittiset tavoitteet ja toteutuskeinot.

§ Aluekohtaisilla asuntoja maapoliittisilla linjauksilla varmistetaanriittävä määrä tontteja valtion tukemaa asuntotuotantoa varten(ARA-vuokra-asunnot, asumisoikeusasunnot ja eritysryhmienasuminen). Myös Vaasassa voimakkaassa kasvussa olevanpienituloisen väestönosan asumismahdollisuuksien turvaamiseksitarvitaan lisää valtion tukemia asuntoja (ks. Kaupunginosat/asukasrakenteen monipuolisuus).

§ Uutta asuntotuotantoa ohjataan entistä monipuolisempaan jaenergiatehokkaampaan suuntaan niin rakennuksen, korttelin kuinasuinalueen tasolla. Rakennuttajia ja rakentajia ohjataan

*) Keskusta-alueella tarkoitetaan tässä keskustan, Palosaaren,Vöyrinkaupungin, Suvilahden ja Vaskiluodon suuralueita. Alueiden osuuskaupungin väkiluvusta on 41,5 % (v.2017) ja osuus kaupungin väestön-kasvusta 44,3 % vuosina 2005–2017. Kaupungin suuralueittaisenväestöennusteen mukaan alueiden osuus kaupungin väestönkasvustatulee jatkossa kasvamaan noin 50 prosenttiin vuosina 2018–2030.

Lähde: Ravilaakson asuntoja maapoliittiset tavoitteet ja toteutuskeinot 2017. Suuralueittainen väestöennuste 2025..


32

kehittämään ja soveltamaan uudenlaisia asumisratkaisuja erityisestitontinluovutuskilpailujen avulla (ks. tavoite 4 Asuntorakentamisen jaasuntokannan kehittäminen ja tavoite 5 Energia).

§ Rakennusliikkeiden, rakennuttajien, kiinteistövälittäjien ym.asuntotuotannosta vastaavien ja asunto-alalla toimivien tahojenkanssa käydään jatkuvasti vuoropuhelua asuntomarkkinoista, jottaonnistuttaisiin mahdollisimman hyvin uusien asuinalueidensuunnittelussa ja rakentamisessa.

§ Asuntotuotannon ja maankäytön suunnittelussa seurataan entistätiiviimmin asuntojen kysyntään vaikuttavia trendejä mm. asunto-markkinakatsauksilla. Tällä pyritään varmistamaan, että asunnotvastaavat kysyntään ja että asuntoja on hyvin saatavilla erilaisilleasukasryhmille. Asunnon koon, talotyypin ja hallintamuodon lisäksisaatavuus koskee monipuolisia sijainteja, kohtuuhintaisuutta sekäerityisryhmien, kuten opiskelijoiden ja ikääntyvien asumista (ks.eritysryhmien asumista koskeva osio II).

§ Asuinalueiden suunnittelussa varmistetaan kaupungin viihtyisyys.Viihtyisä kaupunki (asuin-, työ- ja vapaa-ajan viettopaikkana) onensiarvoisen tärkeä tavoite kaupungin elinvoimaisuuden kannalta.

§ Alueen, korttelin ja talojen suunnitteluun panostetaan erityisenpaljon, sillä rakennettu ympäristö on pysyvä ja oikeiden valintojentekeminen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa on huomattavastihelpompaa kuin virheiden korjaaminen jälkeenpäin.

§ Asuntotuotanto pyritään mahdollisuuksien mukaan kohdistamaanmyös niille alueille, joissa tarvitaan lisää asukkaita mm. palveluidenturvaamisen vuoksi.

§ Eri asuinalueille sopivia eri asuntotyyppejä arvioidaan tarkastikaavoitusprosessin alkuvaiheesta alkaen.

§ Uusien pientaloalueiden tarpeen arvioinnissa seurataan tarkastipientalojen kysyntää ja rakentamista paikallisella ja valtakunnallisellatasolla. Pientalorakentaminen on viime vuosina ollut huomattavastivähäisempää mm. taloudellisen laskusuhdanteen seurauksena jaikääntyvän väestörakenteen johdosta.

§ Asuntotuotanto pyritään pitämään vauhdissa myös laskusuhdanteenaikana. Huonoina aikoina riskinä on asuntotuotannon hiljentyminen,mikä voi suuresti haitata kehitystä seuraavan noususuhdanteenalkaessa.


33

Toteuttajat

§ Vaasan kaupunki/tekninen toimi, rakennuttajat, rakennusliikkeet,asuntosijoittajat, säätiöt, kolmannen sektorin toimijat

Mittarit

§ 1.1 Asuntotuotanto yhteensä ja talotyypeittäin

§ 1.2 Vaasan asuntotuotanto verrattuna samankokoistenkasvukaupunkien asuntotuotantoon

§ 1.3 Asuntokuntien määrän muutos asuntokunnan koon mukaan

§ 1.4 Väestömuutos, nettomaassamuutto, nettomaahanmuutto jaluonnollinen väestömuutos

§ 1.5 Väestömuutos kielen mukaan

§ 1.6 Väestömuutos ikäryhmittäin

§ 1.7 Syntyvyys

Tilannekuvaus

§ Vaasan asuntotuotantoon ollut vilkasta viime vuosien aikana. 2010-luvulla uusia asuntoja on valmistunut keskimäärin noin 430

vuodessa. Niistä keskimäärin 62,4 % ovat olleet kerrostaloasuntoja.Vuonna 2017 kerrostaloasuntojen osuus koko 492 asunnon tuotannostaoli 74,2 % / 365 asuntoa.


34

§ Asuntotuotannon vertailu väestön ja asuntokuntien määrän muutokseenon keskeistä arvioitaessa uusien asuntojen määrän tarvetta. Asunto-tuotanto on tiiviisti seurannut asuntokuntien määrän muutosta 2000-luvulla. 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa kaupunkiin valmistuiasuntokuntien ja väestömäärän muutokseen nähden liikaa asuntoja.

§ Vaasan asuntokunnista jo kolme neljästä on yhden tai kahdenhengen asuntokunta. Kaupungin pienten asuntokuntien määrä onpitkään kasvanut voimakkaasti. Kasvun ennustetaan jatkuvanvoimakkaana myös vastaisuudessa, mikä ylläpitää pienten asuntojensuurta kysyntää. Perheiden (3 ja 4+ hengen asuntokunnat) määräväheni vuosina 1985–2005. Vuodesta 2005 perheiden määrä onkuitenkin kasvanut tasaisesti ja jatkossa kasvuvauhdin ennustetaankiihtyvän maahanmuuton myötä.


35

Vertaamalla asuntotuotanto väestömuutokseenriittävänpitkällä aikavälillä ilmenee, onko uusien asuntojen määräollut sopivassa suhteessa väestönkasvuun. Sopivanamääränä pidetään karkeasti 1 uusi asunto per 1 uusi asukas.Vaasaan valmistui 0,97 uusi asunto per 1 uusi asukasvuosina 2005–2017, eli sopiva määrä. Seinäjoen asunto-tuotantoa voidaan pitää kaupungin väestönkasvuunnähden liian pienenä (0,84 asuntoa/asukas). Hämeen-linnassa ja Joensuussa on toisaalta tuotettu liikaa uusiaasuntoja (noin 1,7 asuntoa/asukas).

Suuremmissa kaupungeissa uusia asuntoja on valmistunutkaupunkien voimakkaaseen väestönkasvuun nähden liianvähän. Vain Lahden tilanne on tästä poikkeava. Lahteenasuntoja on valmistunut lähes yhtä paljon kuin Turkuun,vaikka Lahden väestönkasvu on yli puolet pienempi.

Useiden kasvukaupunkien ongelma on siis se, että asuntojavalmistuu väestönkasvuun nähden liian vähän.Pääkaupunkiseudun tilanne on vielä huomattavastikärjistyneempi.

60 000-75 000 as.kasvukaupungit

Väkiluku2005

Väkiluku2017

Väestömuutos2005-2017

Asuntokannanmuutos 2005-2017

Asuntokannanmuutos/väestömuutos

Seinäjoki 53 965 62 676 8 711 7 287 0,84Vaasa 61 889 67 392 5 503 5 331 0,97Rovaniemi 57 835 62 420 4 585 4 588 1,00Hämeenlinna 64 271 67 662 3 391 5 809 1,71Joensuu 72 292 76 067 3 775 6 568 1,74Yhteensä 310 252 336 217 25 965 29 583 1,14

120 000-200 000 as.kasvukaupungit

Väkiluku2005

Väkiluku2017

Väestömuutos2005-2017

Asuntokannanmuutos 2005-2017

Asuntokannanmuutos/väestömuutos

Kuopio 104 625 118 209 13 584 8 865 0,65Oulu 173 436 201 810 28 374 20 612 0,73Turku 174 868 189 669 14 801 12 905 0,87Jyväskylä 124 205 140 188 15 983 13 655 0,85Lahti 113 203 119 573 6 370 12 636 1,98Yhteensä 690 337 769 449 79 112 68 673 0,87

Lähde: Tilastokeskus

36

2000-luvun asuntotuotantoakuvaavasta kartasta ilmenee, ettäkerrostalorakentaminen onkeskittynyt voimakkaasti keskusta-alueelle. Kerrostaloja on valmistunutjonkun verran myös Kotirannan jaMela-niemen alueille. Rivi- japientalorakentaminen on ollutrunsasta varsinkin Gerbyn, Koti-rannan ja Huutoniemen alueilla.Lisää tietoa asuntotuotannostasuuralueittain löytyy osiosta IIIKaupunginosien kehittäminen.

§ a

Lähde: Paikkatietopalvelut, kiinteistötoimi.

Tavoite1 AsuntotuotantoVaasan asuntotuotanto 2000-luvullaKarttaan eivät sisälly luhtitalot, opiskelija-asunnot jatehostetun palveluasumisen kohteet. Vähänkyrön aluepuuttuu.


37

Väestökehityksen seurannassa muuttoliike ja luonnollinen väestönkasvu(syntyneet - kuolleet) ovat keskeisiä indikaattoreita

§ Vaasan väestö kasvoi keskimäärin 435 asukkaalla vuodessa vuosina2010–2017.

§ Kaupungin noin 3 500 uudesta asukkaasta 2010-luvulla noin 2 600ovat maahanmuuttajia ja loput noin 1 300 henkilöä positiivisenluonnollisen väestönkasvun myötä syntyneitä uusia asukkaita. Maansisäisessä muuttoliikkeessä kaupungista on hävinnyt noin 400asukasta.

§ Kaupungin väestönkasvu on koko 2000-luvun ajan merkittäviltä osinperustunut maahanmuuttoon.

§ Kaupungin suurena haasteena on maassamuuton kääntäminenpositiiviseksi. Tilanne oli tältä osin hyvä vuosina 2011–2012 ja 2014–2015 mutta on sittemmin taas heikentynyt.

§ Kaupungin negatiivinen työpaikkojen määrän kehitys 2010-luvulla(noin -750 työpaikkaa) on oleellisesti vaikuttanut heikkoontilanteeseen maassamuuton osalta.


38

§ Väestömuutostilasto kielen mukaanosoittaa, ettäsuomenkielisten määrä kasvoi keskimäärin 66:lla,ruotsinkielisten määrä 85:lla ja muunkielistenmäärä 285:lla vuodessa vuosina 2005–2017.

§ Suomenkielisten määrä kasvoi yhteensä1 002:lla, ruotsinkielisten määrä 1 029:lla jamuunkielisten määrä 3 472:lla vuosina 2005–2017.

§ Vaasan väkiluku on 67 392 (31.12.2017) jakaupungin kielijakauma seuraava:

- 46 237 suomenkielistä (68,6 %)

- 15 395 ruotsinkielistä (22,8 %)

- 5 760 muunkielistä (8,5 %)

§ Muunkielisten väestöosuus oli 2,3 % vuonna2000. Muunkielisten määrä on nelinkertaistunut2000-luvulla.


39

kompaktien kotien kysyntä saa lisätukea. Toiseksi lasten määränväheneminen laskee myös muuttojen määrää, sillä ensiasunnonjälkeen perheenlisäys on tyypillisimpiä muuttosyitä. Lapsien januorten pieni määrä asuntomarkkinoilla voi myös näkyä yleisessäkeskustelussa: hissiavustukset, esteettömyysvaateet ja käänteisetasuntolainat saavat entistä enemmän huomiota. Norjassa jaRuotsissa asuntomarkkinoilla kiinnitetään selvästi enemmänhuomiota nuorten mahdollisuuksiin päästä asumispolun alkuun.

§ Elävänä syntyneiden määrä on Vaasassa vähentynyt rajusti 2010-luvulla. Vuonna 2017 elävänä syntyneitä oli vain 622, kun 2010-luvun keskiarvo on 735 lasta. Vuonna 2010 ja 2012 syntyi 802 lasta.

§ Valtakunnallisesti syntyvyyden sukellus on tullut yllätyksenä. Tänävuonna syntyy vain noin 46 000 lasta, kaukana 60 000 vasta-syntyneestä vielä vuonna 2010. Muutos iskee julkiseen talouteen jaeläkejärjestelmään, mutta lonkerot yltävät asuntomarkkinoille asti.Ensinnäkin perheasuntojen tarve vähenee entisestään, joten

Lähde: Hypon asuntomarkkinakatsaus Q2/2018.

Tavoite2 Hallinta- ja rahoitusmuodot

40

Tavoitteet

§ Vaasan tavoitteena on monipuolinen asuntojen hallintamuoto-jakauma. Kaupunki kannustaa erilaisiin asuntojen hallinta- jarahoitusmuotoihin perinteisten vuokra- ja omistusasumisen lisäksi.Monipuoliset asuntojen omistus -ja hallintamuotojärjestelmätantavat asukkaille enemmän vaihtoehtoja elämäntilanteeseen javarallisuuteen sopivan asumisratkaisun löytämiseen jamahdollisuuden edetä asumisuralla. Monipuolinen asuntotuotantotukee kaupungin kasvua ja elinvoimaa sekä ehkäisee segregaatiota.

§ Vaasassa varmistetaan asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotojensekoittaminen laatimalla aluekohtaiset asuntoja maapoliittisetlinjaukset merkittäville uusille asuinalueille. Ravilaakson alueenhallinta- ja rahoitusmuototavoite on seuraava:

”Ravilaakson alueella toteutuu arviolta noin 1 600–1 800 asuntoa.Alueen asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuototavoite onseuraava:

• 70 % vapaarahoitteisia vuokra- ja omistusasuntoja (noin 1 100–1 250 asuntoa)

• 15 % ARA-vuokra-asuntoja (noin 250–300 asuntoa)

• 15 % senioreille tarkoitettuja asuntoja, tehostettujapalveluasuntoja ikääntyneille, muita erityisryhmien asuntoja, uusiaasumismuotoja, kuten esim. ryhmärakentamista ja yhteisöllistäasumista (noin 250–300 asuntoa).”

§ Monipuolisella asuntotuotannolla Vaasan uudet merkittävätasuinalueet rakentuvat asukasrakenteeltaan tasapainoisiksi.

Toimenpiteet

§ Riittävän vapaarahoitteisen ja valtion tukeman kohtuuhintaisen(ARA) vuokra-asuntotuotannon edellytykset turvataan, sillä vuokra-asuntojen tarjonta on olennainen osa kaupungin elinvoimaisuudenkannalta. Vuokra-asuntotuotanto ohjataan kaupungin keskusta-alueelle, missä kysyntä on suurin.

§ Täydennysrakentamisalueen uudisrakennusten hallintamuotojenmäärittelyssä otetaan huomioon alueen olemassa olevahallintamuotojakauma. Nykyisten vuokratalovaltaisten alueidentäydennysrakentamisessa pyritään kaavoituksen ja tontin-luovutuksen keinoin edistämään erityisesti vapaarahoitteisenasuntotuotannon edellytyksiä. Esim. pientalorakentamisella voidaan

Lähde: Ravilaakson asuntoja maapoliittiset tavoitteet ja toteutuskeinot 2017


41

monipuolistaa vuokratalovaltaista lähiötä. Omistusasuntovaltaisillaalueilla pyritään sen sijaan edistämään vuokra-asuntojenrakentumista, mikäli alue on vuokra-asunnoille sopiva.

Toteuttajat

§ Vaasan kaupunki/tekninen toimi, rakennuttajat, rakennusliikkeet,asuntosijoittajat, säätiöt, kolmannen sektorin toimijat

Mittarit

§ 2.1 Asuntojen hallinta- ja rahoitusmuototavoitteen toteutuminenRavilaakson alueella (alue rakentuu v. 2020-)

§ 2.2 Valtion tukemien asuntojen (ARA-vuokra-, ASO- ja erityisryhmienasunnot) osuus asuntotuotannosta

Tilannekuvaus

§ Viime vuosina ARA-vuokra-asuntojen osuus kaupungin asunto-tuotannosta on ollut noin 10–15 prosenttia pääosin ikääntyneidentehostettujen palvelutalojen valmistumisen myötä. Kyse on siis olluterityisryhmälle suunnatusta tuotannosta. Jatkossa ns. normaalienARA-vuokra-asuntojen rooli korostunee.

§ Asuntosijoittaminen on 2010-luvulla ollut merkittävää myösVaasassa. Kaupungin keskusta-alueella suuri osa rakennusliikkeidenuudistuotannosta päätyy vuokra-asunnoiksi. Taustalla on varsinkinpienten vuokra-asuntojen voimakas kysyntä, joka johtuu pientenasuntokuntien määrän pitkään jatkuneesta voimakkaasta kasvusta,joka tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Voimakas kysyntä onnostanut vapaarahoitteisia vuokria 17,5 prosentilla vuosina 2011–2017. Paras keino hillitä vuokrien nousua on vuokra-asuntojentuotannon lisääminen. Valtion tukemalla ARA-asuntotuotannollavoidaan monipuolistaa tarjontaa.

§ Omistusasuntojen tarjonta eri talotyypeissä on hyvä Vaasassa.Vaasan palkkataso on kärjessä 20 suurimman kaupungin joukossa.Tästä huolimatta asuminen on huomattavasti edullisempaaverrattuna moneen muuhun suurempaan kaupunkiin, jossapalkkataso on samalla tasolla. Ongelma on pienituloisten määränvoimakas kasvu, joka on vahvasti läsnä myös Vaasassa.

§ Perinteisten omistus- ja vuokra-asuntojen rinnalle markkinoille ontarkoituksenmukaista saada lisää houkuttelevia, rahoitus-järjestelmältään järkeviä asumisen hallintamuotoja.


42

§ Suomessa selvitetään asunto-osuuskuntamallia uutena hallinta- jarahoitusmuotovaihtoehtona. Kyse on omistusmuotoisestayhteisöllisestä asumisesta, jossa asukas voi hankkia asunnon pienelläomalla pääomalla. Vastike on omakustannusperiaatteellakohtuullinen eikä voittoa tavoitella. Asumisen kulut ovatalhaisemmat kuin vapaarahoitteisissa vuokra- tai omistusasunnoissa.

§ Asunto-osuuskunnat ovat merkittävässä asemassa kohtuuhintaisenasumisen järjestämisessä eri puolilla maailmaa. Asunto-osuuskunnan jäsenet ovat omistajia ja he yhdessä päättävätasumiseen liittyvistä asioista. Jäsenyys perustuu osuuden ostoon,jolla saa ajallisesti rajoittamattoman oikeuden asuntoon sekä turvanodottamattomalta asumiskustannusten nousulta. Asuminen onyhdessä omistettua ja johdettua.

§ Asunto-osuuskuntatyyppinen asuminen tuottaisi kohtuuhintaistaasumista pieni- ja keskituloisille, nuorille lapsiperheille, ikäihmisille,jotka selviävät seniori-asunnoissa autettuina yksin, mutta eivätpärjää enää nykyisessä kodissa. Asuntoja järjestyisi niille asunnon-tarvitsijoille, jotka varallisuutensa tai tulojensa puolesta ei saa valtiontukemaa sosiaalista vuokra-asuntoa eikä kykene itse järjestämäänomaa omistus- tai vuokra-asuntoa markkinoilta. Asunto-

osuuskunnat edustaisivat valtion tuen näkökulmasta väljempääsosiaalista asumista kuin nyt käytössä olevat tiukasti kohde- jatuloryhmille rajatut mallit. Asunto-osuuskuntamalli olisi sosiaalinensiinä merkityksessä, että asukasvalinnassa olisi rajaavia kriteerejä,kuten esimerkiksi nykyisen lyhyen korkotuen tuloraja (3500 €/kk) javaatimus siitä, että henkilö ei omista asuntoa kunnassa. Tämä eikuitenkaan koskisi ikäihmiset, joille osuuskunta-asuminen voisi ollaratkaisu kevyen hoivan asumisen järjestämiseen.

§ Osuuskunnat voisivat olla kuntakohtaisia ja kunnat voisivat ollaaktiivisia asunto-osuuskuntien perustajia ja tarjota mallin avullakohtuuhintaista rakennuttamista asukkaille ilman kunnan omaarahallista panostusta. Mallia voisi jossain määrin verrata kunta-kohtaiseen ryhmärakennuttamiseen. Kuntien tehtävänä olisi myöstarjota kysyntää vastaava määrä tontteja tuotantoon. Tonttienhinnoittelussa kunta voisi omaksua kohtuullisen markkina-hintatason, jolloin tonttien luovutus olisi kuntatalouden kannaltahyvin perusteltavissa. Kunnat voisivat toimia maksua vastaan myösrakennuttajina. Kuntakohtainen osuuskunta takaisi myös riittävänsuuren yhteisön ja asiantuntemuksen.

Lähde: ARA 2017c.


43

§ Vapaarahoitteisten asuntojen vuokriennousuVaasassa on ollut tarkastelujaksolla hiemanvertailukaupunkeja (60 000–100 000asukkaan kaupungit) nopeampaa. Vaasaan onrakennettu 2010-luvulla runsaasti pieniäkerrostaloasuntoja. Tarjonnan kasvu eikuitenkaan toistaiseksi näytä hillinneenvuokrien nousua.

§ Vuonna 2017 Vaasan ARA-asuntojen vuokratlaskivat hieman alle vertailukaupunkienkeskiarvon. Vuosina 2011–2017 vapaa-rahoitteisten asuntojen neliövuokra nousiVaasassa 17,5 prosenttia ja ARA-asuntojen10,1 prosenttia. Vertailukaupungeissa kehityson melkein päinvastainen (ARA-vuokrat +16,5% ja vapaarahoitteiset vuokrat +12,7 %).


44

§ Taantumasta huolimatta vanhojen osakeasuntojen neliöhinnatovat nousseet Vaasassa merkittävästi vuodesta 2010.Keskimääräiset neliöhinnat ovat vuosina 2010-2016 nousseet1650 eurosta vajaaseen 1800 euroon (noin 9 %).

§ Pankkikriisiä seuranneina vuosina hinnat nousivat jyrkästi.Vuodesta 2011 lähtien hinnat ovat nousseet maltillisemmin javuosina 2013-2016 jopa laskeneet hieman.

§ Asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani eiole 2010-luvulla noussut. Tämä on seurausta siitä, että vaikkavaasalaisten keskimääräiset veronalaiset tulot ovat nousseet,samalla Vaasan pienituloisimpaan tulokymmenykseenkuuluvien henkilöiden määrä on kasvanut voimakkaasti.

§ Tulotason ja asuntojen hintakehityksen liialliset erot voivatvaikeuttaa pienituloisten asunnonhankintaa.

§ Viime vuosina on kuitenkin ollut havaittavissa myönteistäkehitystä. 2010-luvun runsas kerrostalojen uudistuotanto lisäätarjontaa ja hillitsee hintojen nousua. Lisäksi työttömien määräVaasassa on vuodesta 2016 lähtien laskenut.


45

§ Pienituloisten määräon 2010-luvulla kasvanutvoimakkaasti myös Vaasassa. Kehitys viestii väestönkahtiajakautumisesta tulojen suhteen.

§ Pienituloisimmassa ja toiseksi pienituloisimmassatulokymmenessä olevien henkilöiden määrä kasvoi lähes2 200:lla (17 %) vuosina 2010–2016. Kasvu on paljonnopeampaa kuin muissa tuloluokissa ja on jatkunuttaukoamatta.

§ Kasvu oli erityisen voimakas alimmassa tulokymmenessä(+23 %).

§ Suurimmassa ja toiseksi suurimmassa tulokymmenessäolevien henkilöiden määrä kasvoi 534:llä (4,5 %) vuosina2010–2016. Suurituloisten määrän kasvu taittui vuonna2015.

§ Muiden tuloluokkien osalta kehitys on ollut tasaisempaa.

Tavoite3 Huoneistotyyppijakauma

46

Tavoitteet

§ Asuntotuotannon huoneistotyyppijakauman ohjauksellavarmistetaan, että asuntojakauma vastaa väestömuutoksestajohtuvaan kysyntään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vaasassaasuntotuotannon huoneistotyyppijakaumaa ohjataan laatimallaaluekohtaiset asuntoja maapoliittiset linjaukset merkittäville uusilleasuinalueille. Ravilaakson alueen tavoitteet huoneistotyyppienjakaumalle on seuraava:

”Perheasunnoiksi soveltuvien asuntojen riittävä osuus omistus- javuokra-asuntotuotannosta turvataan.

Kerrostalotuotannossa vapaarahoitteiseen omistus- ja vuokra-asuntotuotantoon sekä ARA-vuokra-asuntotuotantoonluovutettavilla tonteilla tontin asuinrakennusoikeudesta keskimäärin30 prosenttia toteutetaan vähintään kahden huoneen asuntoina, 20prosenttia vähintään kolmen huoneen asuntoina ja 10 prosenttiavähintään neljän huoneen asuntoina.

Asuntojen huoneistoalan keskikoon on oltava vähintään 50 m2 (eikoske palvelukorttelia, erityisasumista tai muita vastaavia kohteita).

Huoneistotyyppijakauman ja huoneistoalan keskikoon ohjaus voiperustua asemakaavaan tai tontinluovutusehtoihin.”

Toimenpiteet

§ Huoneistotyyppijakaumaa ohjataan tontinluovutusehdoilla jaasemakaavoituksella sekä aluekohtaisilla asuntoja maapoliittisillalinjauksilla.

§ Asuntopoliittisella ohjelmalla ei aseteta asuntojen huoneistoalankeskikokokovaatimusta koko kaupungin tasolle. Vaatimuksetasuntojen keskikoosta ja eri huoneistotyyppijakaumien vähimmäis-osuuksista soveltuvat Ravilaakson kokoiselle uudelle merkittävälleasuinalueelle (noin 2 500 asukasta). Toisilla alueilla esim. pientenvuokra-asuntojen tuotanto saattaa olla tarpeen alueen nykyisenasuntokannan hallintamuotoja huoneistotyyppijakaumanmonipuolistamiseksi. Asuntotuotannossa on varmistettava kysyntäävastaavien asuntojen syntyminen. Trendejä on seurattava tarkkaan.

§ Tapauskohtaisesti tulisi voida rakentaa asuntoja ilman asema-kaavoissa asetettua asuntojen huoneistoalan keskikokomääräystä(50 m2) esim. silloin, kun pienten vuokra-asuntojen tuotanto on

Lähteet: Ravilaakson asuntoja maapoliittiset tavoitteet ja toteutuskeinot 2017


47

tarpeen alueen nykyisen asuntokannan hallintamuoto- jahuoneistotyyppijakauman monipuolistamiseksi.

Toteuttajat

§ Vaasan kaupunki/tekninen toimi, rakennuttajat, rakennusliikkeet,asuntosijoittajat, säätiöt, kolmannen sektorin toimijat, KOyPikipruukki.

Mittarit

§ 3.1 Eri talotyyppien asuntojen keskimääräinen koko

Tilannekuvaus

§ Suomessa asuntoaloitukset kääntyivät voimakkaaseen kasvuunvuonna 2015. Asuntotuotanto on sittemmin painottunut suuriinkasvukeskuksiin ja pieniin kerrostaloasuntoihin.

§ Vuonna 2017 aloitettiin 37 000 uuden asunnon rakentaminen (v.2014: 25 000 asuntoa). Valtaosa uudisrakentamisesta on kerros-taloissa. Vuokra-asuntotarjonnan kasvu on hillinnyt vuokrien nousu-paineita, mutta kysyntä ylittää edelleen tarjonnan useimmissakasvukeskuksissa, mikä nostattaa vuokria. Yksiöt kallistuivat 4–6prosenttia Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Kuopiossa vuonna

2017. Asuntojen hintojen nousu ei ole ohi kasvukeskuksissa jatarjonnan tasoitus vie aikaa.

§ Tärkeitä tekijöitä ovat kaupungistuminen, maahanmuutto, väestönikääntyminen, pienten asuntokuntien määrän voimakas kasvu sekäsuomalaisten asumismieltymysten ja arvojen muutokset: neliöiden,tavaroiden ja luonnonrauhan sijaan vaaditaan nyt palveluita,keskeistä sijaintia ja kaupunkikulttuuria. Myös esim. asumistuki-muutokset ovat lisänneet pienten vuokra-asuntojen kysyntää.Opiskelijoiden siirtyminen asumistuen piiriin on tuonut yksinasuvalleopiskelijalle lisätukea, joka valuu yksiöiden hintoihin ja vuokriin.

§ Vantaalla tehdyn tuoreen asukaskyselyn mukaan uusien pientenkerrostaloasuntojen asukkaat ovat tyytyväisiä asuntoonsa ja asuin-ympäristöönsä, mutta heidän toiveenaan tulevaisuudessa on asuaisommassa asunnossa. Kyselyyn vastanneet katsoivat, että pieniasunto ei pysty todennäköisesti vastaamaan elämäntilanteen, kutenperhekoon muutoksiin.

Lähteet: KTI Markkinakatsaus – Syksy 2017. Hypon asuntomarkkinakatsaus Q1/2017. Virtanen 2017.


48

§ 2010-luvulla Vaasaan valmistuneiden kerrostalo-alueiden ja -kohteiden analyysiosoittaa, että uusienasuntojen keskimääräinen huoneistoala on 48,1neliötä.

§ Keskimääräisen huoneistokoon vaihteluväli on kuitenkinsuurta kohteesta toiseen. Esim. Koulukadun jaKompassin kohteissa huoneistokoko on noin 60 neliötä.

§ Analyysi kuitenkin antaa vahvasti osviittaa siitä, ettäasuntotuotannossa mennään kohti yhä pienempiäasuntokokoja. Rakennusteollisuus RT:n mukaanasuntotuotannon keskimääräinen huoneistokoko onuseissa kaupungeissa laskenut jo 40 neliöön.

§ Taustalla on pienten asuntojen voimakas kysyntä, jokajohtuu varsinkin pienten asuntokuntien voimakkaastakasvusta.

§ Kaupunkien asettamat minimivaatimukset huoneisto-alan keskikoosta voivat toki hidastaa kehitystä.

Rakennusteollisuus RT:n Suhdannekatsaus 3/2018.


49

§ Asuntotuotannon keskimääräistä asuinhuoneistoalaa asuntotyypeittäinkuvaava tilastoosoittaa, että valmistuneet pientaloasunnot ovat olleetviimeisen kuuden vuoden ajan kooltaan keskimäärin 148 neliötä,rivitaloasunnot keskimäärin 81 neliötä ja kerrostaloasunnot keskimäärin47 neliötä.

§ Vuonna 2016 valmistuneiden kerrostaloasuntojen keskimääräinenasuinhuoneistoala oli tosin huomattavasti aiempia vuosia pienempi, elivain 38 neliötä. Vuonna 2017 asuinhuoneistoala nousi 45 neliöön, elilähelle 2010-luvun keskiarvoa.

§ Perheiden määrän ennustetaan kasvavan Vaasassa voimakkaasti vuoteen2030 mennessä, mikä tarkoittaa sitä, että myös suuremmille asunnoilleon tulevaisuudessa kysyntää. Pelkästään pienten asuntojen tuotantosaattaa tulevaisuudessa heikentää perheiden asunnon saantia.

§ Joka tapauksessa kysyntään perustuva pienten asuntojen tuotanto ontarpeen. Se edistää myös vanhojen isojen asuntojen vapautumista, kunpienemmän asunnon tarpeessa olevat (esim. seniorit) pääsevätmuuttamaan isommasta asunnosta pienempään. Näin vapautuu isompiaasuntoja perheiden käyttöön.

Tavoite4 Asuntorakentamisenja asuntokannankehittäminen

50

Tavoitteet

§ Kaupunki luo edellytyksiä asuntorakentamisen ja asuntokannankehittämiselle. Asuinalueiden ja asumisen suunnittelussa seurataantarkasti eri asukasryhmien muuttuvia asumistarpeita ja -mieltymyksiä, jotta asuntotarjonta vastaisi paremmin tarpeisiin jakysyntään niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Toimenpiteet

§ Edistetään uusien asumismuotojen syntymistä, kuten esim.yhteisöllinen asuminen* ja ryhmärakentaminen**. Eri asukas-ryhmiä kuullaan eri asumismuotojen suunnittelussa ja tarpeenarvioinnissa. Uusien asumismuotojen kehittymistä seurataan.

§ Edistetään energiatehokkaiden ja energiaa tuottavien ratkaisujentoteutumista asuntorakentamisessa (ks. Tavoite 5 Energia).

§ Asumisen laatua edistetään riippumatta siitä, tulevatko asunnotomistus- vai vuokrakäyttöön. Laadukkaan asumisen ei tarvitsetarkoittaa kalliita rakentamiskustannuksia ja -materiaaleja, vaan sensijaan hyvää arkkitehtuuria ja asuntosuunnittelua, viihtyisääkaupunkiympäristöä, toimivia palveluita sekä mahdollisuutta nauttialähellä olevasta luonnosta ja virkistysalueista.

§ Urbaaneille alueille sopivien nk. townhouse*** -asuintaloillekaavoitetaan tontteja esim. Ravilaakson alueella. Townhouse sopiikerrostalovaltaiselle alueelle monipuolistaen muuten yksipuoliseksijäävää asuntokantaa. Townhouse -asuintalot edustavat tiivistä jamatalaa asuntorakentamista, millä on taloudellisia ja ekologisia etuja.

* Yhteisöllisessä asumisessa on tehty erityisen suuria panostuksia talon taikorttelin asukkaiden yhteisiin sisä- ja ulkotiloihin. Yhteisöllisen asumisenon tarkoitus edistää asukkaiden yhdessäoloa, hyvinvointia ja yhteistäpäätöksentekoa. Ks. esim. Sukupolvienkortteli Helsingin Jätkäsaaressa jaJaso Jyväskylässä.

**) Ryhmärakentamisessa rakennuttajana toimii joukko yksityisiä ihmisiä.Asunnon hinta määräytyy rakennuskustannusten mukaan ja omistajatpääsevät alusta asti vaikuttamaan suunnitteluun. Ryhmärakentamisessarakennusliike ei missään vaiheessa omista rakennusta, vaikka rakennus-yhtiö vastaisikin kokonaisurakasta ja olisi apuna suunnittelussa.Rahoituksessa voidaan hyödyntää joukkorahoitusta.

***) Townhouse (kaupunkipientalo, kaupunkirivitalo) tarkoittaa toisiinsakytkettyjä kaksi- tai kolmikerroksisia asuntoja. Asunnot sijaitsevatvierekkäin ja yksi asunto kattaa kaikki kerrokset. Kulku asuntoihin onsuoraan kadulta. Jokaisella asunnolla on oma pieni piha.


51

§ Rakentajien ja rakennuttajien kanssa käydään jatkuvaa vuoropuheluaasuntorakentamisen trendeistä ja kehittämismahdollisuuksista.

§ Asuntomarkkinoita seurataan tiiviisti laatimalla asuntomarkkina-katsauksia, joissa on tietoa niin valtakunnallisista kuin paikallisistaasuntomarkkinoista.

§ Seurataan, minkälaisia pysäköintinormeja eri kaupungeissaasetetaan. Pysäköintinormeilla on suurta merkitystä mm.täydennysrakentamiseen. Pysäköintipaikkojen riittävän tarpeenarvioiminen on yhdyskuntataloudellisesti tärkeää.

§ Hissien rakentamista hissittömiin taloihin edistetään kaupunginhissiavustuksella ja siitä tiedottamalla (lisää tietoa erityisryhmienasuminen/ikääntyvät).

Toteuttajat

§ Vaasan kaupunki/tekninen toimi, rakennuttajat, rakennusliikkeet,asuntosijoittajat, säätiöt, 3. sektorin toimijat, Koy Pikipruukki

Mittarit

§ 4.1 Asuntojen määrä/vuosi uusissa asumismuodoissa(asumismuodot eriteltynä)

Tilannekuvaus

§ Uusia, mielenkiintoisia asumismuotoja on syntynyt runsaastiSuomeen viime vuosien aikana. Esim. yhteisöllisen asumisenkohteita on rakennettu erityisesti senioreille.

§ Kaupunkielämässä innostus erilaisten tapahtumien järjestämiseen javahvempaan yhteisöllisyyteen on lisääntynyt. Osalla kaupunkilaisistatoive yhteisöllisyydestä voi näkyä myös asumisessa, jossa yhteis-elämästä innostuneet ihmiset jakavat yhdessä isomman asunnon tairyhtyvät esimerkiksi ryhmärakentamishankkeeseen.

§ Vanhemmassa asuntokannassa peruskorjaustarve kasvaa, kunvoimakkaan esikaupungistumisen aikana rakennetut asuinkerros-talot tulevat korjausikään. Peruskorjausten yhteydessä voidaannostaa laatutasoa esim. hissien ja parvekkeiden rakentamisella.Esteettömyyttä parantavilla toimenpiteillä voidaan parantaaelinkaariasumisen mahdollisuuksia. Purkamalla vanhaa asuntokantaaluodaan tilaa uuden asuntokannan rakentamiselle.

§ Keskusta-alueilla tehokas tapa edistää täydennysrakentamista onpysäköintinormien uudistaminen. Täydennysrakentaminen onmerkittävä keskustan vetovoimaa vahvistava toimenpide.


52

§ Jyväskylässä uudistetaan pysäköintinormeja. Tavoitteena onpysäköintipaikkojen rakentamisvelvoitteen keventäminen. Lisäksisiirretään pysäköinnin järjestämisen vastuuta ja tarveharkintaarakennuttajille ja käyttäjille. Kaupungin pitkän aikavälin tavoitteenaon keskustan asukasmäärän kaksinkertaistaminen.

§ Uudistamistyön selvityksessä huomattiin, että keskustan auto-paikoissa on vajaakäyttöä. Selvityksessä tutkittiin kahta keskusta-korttelia, joissa parkkipaikkojen käyttöaste oli 28–53 % päivällä ja38–56 % illalla. Jyväskylässä autopaikkoja on rakennettu yli tarpeenja varsinkin keskustan alueella. Keskusta-alueen asuntokunnista noin60 % ovat autottomia.

§ Normiuudistus pienentää autopaikkavaatimuksia vyöhykkeittäinkoko kaupungin alueella. Kaupunki on jaettu ydinkeskustan,jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja autoilun vyöhykkeisiin.

§ Ydinkeskustan alueella esitys uudeksi asumisen pysäköintinormiksion 1 autopaikka (ap)/400 kem2, jos paikat sijoitetaan pysäköinti-laitokseen tai 1 ap/170 kem2 tontille rakenteellisena sijoitettuna*.

§ Normiuudistus tarkoittaa sitä, että kerrostalossa, jossa on nyky-normin mukaan 25 autopaikkaa (1ap/120 kem2), voi olla uuden

normin mukaan 18 autopaikka tontilla tai 8 autopaikkaa pysäköinti-laitoksessa.

§ Vaasan pysäköintipoliittisessa ohjelmassa (2017) keskusta-alueen**asuinkerrostalojen pysäköintinormi on 1 ap/100 k-m2.

§ Pysäköintipaikkojen riittävän tarpeen arvioiminen on yhdyskunta-taloudellisesti tärkeää. Kun määrä on riittävällä tasolla, mahdollistaase nykyistä alhaisemmat rakentamiskustannukset ja kohtuu-hintaisemmat asunnot sekä vähentää pysäköinnin piilokulujaautottomille asukkaille. Pysäköinnin ohjaaminen yleisiin pysäköinti-laitoksiin parantaa niiden ja muun maksullisen pysäköinninkannattavuutta.

*) Opiskelija-asumisen normiesitys on 1ap/1000 kem2 ja palveluasumisen1ap/400 kem2 (pysäköintilaitos) tai 1ap/250 kem2 (tontillerakenteellisena sijoitettuna) ydinkeskustan alueella.

**) Keskustan osayleiskaavan alueeseen kuuluu keskustan jaVöyrinkaupungin suuralueet (ei Palosaari).

Lähteet: Jyväskylä 2018. Vaasan kaupungin pysäköintipolitiikka 2017.

Tavoite5 Energia

53

Tavoitteet

§ Vaasan kaupunki on asettanut tavoitteekseen kasvihuonekaasu-päästöjen vähentämisen 30 %:lla vuoteen 2020 mennessä vuoden1990 tasosta (kaupunginjohtajasopimus, SEAP-asiakirja). Vuoteen2035 mennessä tavoitteena on olla hiilineutraali, mikä tarkoittaa sitä,että luovutaan fossiilienergiasta ja korvataan se uusiutuvallaenergialla.

§ Vaasan energia- ja ilmasto-ohjelman asuntopolitiikkaa koskevattavoitteet ovat etenkin energiatehokkuuden parantaminen energiaasäästävillä ja käyttöä tehostavilla toimenpiteillä sekä uusiutuvanenergian käytön lisääminen (mm. aurinko- ja maalämpö) ja osinmyös asuinalueiden energiapalveluiden kehittäminen, kutenasumiseen, rakentamiseen ja remontointiin liittyvä neuvonta.

Toimenpiteet

§ Osana Ravilaakson suunnittelua on käynnissä AIKO-rahoitteinen*tutkimushanke Tulevaisuuden innovatiivinen ja energiatehokasasuinalue, jonka päätavoitteena on edistää Vaasan kaupunginenergia- ja ilmasto-ohjelman toteuttamista energiatehokkuudenparantamisen, uusiutuvan energian käytön lisäämisen sekä

asuinalueiden energiapalvelujen kautta. Hankkeen tavoitteena on eritoimijoiden kanssa selvittää, kehittää ja luoda uusia toimintamallejasekä uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön liittyviäjärjestelmiä. Hankkeen kautta Vaasan kaupunki pyrkii kehittämääninnovaatioita tukevaa toimintaa kaavoituksessa, suunnittelussa,tontinluovutuksessa, sopimusten laadinnassa, kunnallistekniikanrakentamisessa sekä kehittää osallistavaa sähköistä vuorovaikutustaeri osapuolten kanssa.

§ Ravilaakson asuntoja maapoliittisten tavoitteiden mukaan alueenkortteleiden energiaratkaisujen kannattavuuden selvittämiseksisuunnitteluvaiheessa on syytä soveltaa elinkaarikustannuslaskentaa,jolla tarkastellaan kohteen elinkaaren aikaisia kustannuksia jainvestoinnin taloudellista kannattavuutta. Ravilaakson kortteleidenenergiatehokkaiden ja energiantuotantoratkaisujen syntymistäedistetään tontinluovutuskilpailuilla/-ehdoilla.

§ Ravilaakson yhteisöllisen hyvinvointikorttelin konseptin suunnittelu-ja tontinluovutuskilpailun kilpailutusasiakirjan mukaan kortteli tulee

* AIKO = Alueelliset Innovaatiot ja Kokeilut / Työ- ja Elinkeinoministeriö.Lähteet: Energia- ja ilmasto-ohjelma 2016. Ravilaakson asuntoja maapoliittiset tavoitteet ja toteutuskeinot2017. Ravilaakson yhteisöllisen hyvinvointikorttelin konseptin suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 2017.

Tavoite5 Energia

54

toteuttaa energiatehokkaasti ja sen suunnittelussa on tutkittava erivaihtoehtoja tämän saavuttamiseksi. Korttelin energiaratkaisujenkannattavuuden selvittämiseksi suunnitteluvaiheessa on syytäsoveltaa elinkaarikustannuslaskentaa. Lisäksi on tutkittava tapoja,joilla kortteli voisi itse tuottaa osan tarvitsemastaan energiasta (esim.aurinkopaneelit). Tällä voitaisiin saavuttaa myös alhaisempia asumis-ja toimintakustannuksia, eli kohtuuhintaisempaa asumista.

§ Kaupungin maankäyttöpolitiikalla, eli kaavoituksella ja maapolitiikallaluodaan edellytyksiä mahdollisimman energiatehokkaalle, kestävälleja ilmastonmuutosta hillitsevälle yhdyskuntarakenteelle. Tällainenyhdyskuntarakenne on kohtalaisen tiivis. Tiivis yhdyskuntarakennesäästää tutkitusti myös yhteiskunnan kustannuksia, eli taloudellisuusja ekologisuus kulkevat tässä käsi kädessä. Tiivistä yhdyskunta-rakennetta saadaan aikaan siten, että suurin osa rakentamisestaohjataan nykyisen yhdyskuntarakenteen sisälle täydennys-rakentamisen kautta. Yhdyskuntarakenteesta irrallaan oleviensatelliittimaisten asuin- ja työpaikka -alueiden rakentamista pyritäänvälttämään, sillä ne lisäävät autoilua merkittävästi. Eri toimintojapyritään sijoittamaan siten, että liikkumistarve on mahdollisimmanvähäinen. Tästä näkökulmasta keskusta-alueen ja kaupunginosien

kehittäminen on keskeistä. Maankäytön ratkaisut vaikuttavatvuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja, eli maankäyttöpolitiikanonnistunut hoitaminen on ensiarvoisen tärkeä asia. Liikenne-suunnittelulla on myös keskeinen rooli maankäytön suunnittelussa.

§ Kaupungin rakennusvalvonta tarjoaa rakentajille laadunohjausta ja -koulutusta, joissa annetaan myös energianeuvontaa. Laadun-ohjausillat ovat avoimia tilaisuuksia.

Toteuttajat

§ Vaasan kaupunki/tekninen toimi, kaupunkikehitys, rakennuttajat,rakennusliikkeet, rakentajat, KOy Pikipruukki

Mittarit

§ 5.1 Asuntotuotantokohteet (>10 asuntoa), joissa on tehty erityisensuuria panostuksia energiatehokkuuteen ja/tai kohteen omaanenergiatuotantoon (esim. aurinkopaneelit)

§ 5.2 Mittareita kehitetään energia- ja ilmasto-ohjelmantoimeenpanon yhteydessä yhteistyössä teknisen toimen kanssa

Lähteet: YM 2008. Ravilaakson yhteisöllisen hyvinvointikorttelin konseptinsuunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 2017.

Tavoite5 Energia

55

Tilannekuvaus

§ Pariisin ilmastokokouksessa solmittiin 2015 uusi, kattava jaoikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetäänmaailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen.

§ Ilmastomuutoksen hillitsemiseksi on EU:ssa annettu maakohtaisetkasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteet. Päästötavoitteensaavuttamiseksi ei riitä teollisuuden ja energiatuotannontoimenpiteet vaan myös kunnilla on merkittävä rooli päästöjenvähentämistoimien toteuttamisessa.

§ Suomessa vuonna 2015 voimaan tullut ilmastolaki on hallituksen jaeduskunnan työkalu, jolla Suomen päästövähennystavoitteetsaavutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Laissaasetetaan vähintään 80 prosentin hiilidioksidin päästövähennys-tavoite vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoite onlinjassa niin maakunnallisella, kansallisella, kansainvälisellä kuinEuroopan unionin tasolla asetettujen ilmastotavoitteiden kanssa.

§ Kunta voi vaikuttaa yksityisautoilusta aiheutuvien kasvihuonekaasu-päästöjen vähentämiseen panostamalla joukko- ja kevyenliikenteeseen. Tällä on muitakin positiivisia vaikutuksia, kuten

ruuhkien, melun ja onnettomuuksien väheneminen. Tarveinvestoida uusiin väyliin ja pysäköintilaitoksiin vähenee, mikä tuomerkittäviä säästöjä yhteiskunnalle. Lisäksi on huomioitavapositiiviset terveysvaikutukset, kun hiukkaspäästöt hengitysilmaanvähenevät ja kevyessä liikenteessä lihasvoimin liikkujien terveysparanee.

§ Rakennetussa ympäristössä on suuri energiansäästöpotentiaali jasen energiatehokkuuden parantaminen on kustannustehokkainkeino hillitä ilmastonmuutosta. Valtaosa rakennetun ympäristönpäästöistä syntyy kiinteistöjen käytön aikaisesta energian-kulutuksesta. Rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikestaSuomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30prosenttia päästöistä. Rakentamisen ja rakennusmateriaalien osuuspäästöistä on nykyisin alle 10 prosenttia. Koska rakennuskantammeuudistuu vain runsaan prosentin vuosivauhdilla, energian kulutustaon hillittävä ennen muuta jo olemassa olevissa kiinteistöissä. Paljonon tehtävissä rakennusten oikeanlaisen käytön, huollon jatarvittaessa energiakorjausten avulla. Investoinnit energia-tehokkuuteen ovat yleensä kannattavia ja maksavat itseään takaisin.Lähteet: Energia- ja ilmasto-ohjelma 2016. Rakennusteollisuus 2018.

Tavoite6 KOyPikipruukki

56

Tavoitteet

§ Kaupungin vuokrataloyhtiön KOy Pikipruukin tavoitteena on ollaykkösvaihtoehto Vaasan asuntomarkkinoilla tarjoamalla vuokrakotejaelämän eri tilanteisiin. Yhtiö toteuttaa monipuolisia ja esteettömiäasumismahdollisuuksia ikääntyvien ja muiden erityisryhmientarpeisiin.

Toimenpiteet

§ KOy Pikipruukki keskittää asuntotuotantonsa/-hankintansa Vaasankeskusta-alueelle lähialueineen, jossa vuokra-asuntojen kysyntä onsuurin.

§ Pikipruukin tavoitteena tulevaisuudessa on rakennuttaa Ravilaaksonuudelle asuinalueelle kysyntää vastaavia laadukkaita ja kohtuu-hintaisia asuntoja. Asuntorakentamisessa on mahdollista käyttää mm.vihreää rahoitusta*. Ravilaaksossa kaupungin asunto-poliittisenatavoitteena on alueen mahdollisimman monipuolinen asuntokanta.Alueella toteutuu arviolta noin 1 600–1 800 asuntoa, joista noin 250–300 asuntoa voivat olla n.k. normaaleja ARA-vuokra-asuntoja.

*) Kuntarahoituksen vihreä rahoitus on suunnattu ympäristöystävällisteninvestointien rahoittamiseen, kuten esim. kestävä rakentaminen.

§ Pikipruukki suorittaa asuntojen muokkausta vastaamaan nykyistäkysyntää mm. seuraavin toimenpitein:

1) Huoneisto-ohjelman muutoksia tehdään hyvällä sijainnilla olevissakohteissa.

2) Asuntoja päivitetään jatkuvasti vastaamaan uutta sisustustyyliä.

3) Tutkitaan mahdollisuuksia purkaa huonokuntoisia taloja jahaetaan tarvittaessa kaavamuutosta. Kerrosalaa lisäämällärakennetaan tilalle uudisrakennus ja lisää asuntoja.

§ Strategiansa mukaan Pikipruukki tekee säännöllisesti arviointejakiinteistöistään, joiden perusteella ne jaotellaan (salkutetaan):

- säilytettäviin ja kehitettäviin kiinteistöihin,

- muihin ylläpidettäviin kiinteistöihin,

- myytäviin tai purettaviin kiinteistöihin.

Pikipruukki panostaa säilytettävien ja kehitettävien kiinteistöjenperuskorjauksiin ja remontteihin sekä energiatehokkuudenparantamiseen.

Lähteet: KOy Pikipruukki.Ravilaakson asuntoja maapoliittiset tavoitteet ja toteutuskeinot 2017


57

§ Pikipruukki panostaa asuntokannan esteettömyyden parantamiseenmm. jälkiasennushissejä rakentamalla ja muilla esteettömyyttäparantavilla toimilla. Vapautuvien esteettömien vuokra-asuntojenjaossa huomioidaan liikkumis- tai toimintarajoitteiset sekä pysyvästivammaiset.

§ Pikipruukki seuraa rahamarkkinoiden korkotason kehitystäkuukausittain.

§ Yhtiön etuna on nopeat asukasvalinnat, näkyvä markkinointi sekäammattimainen asumisneuvonta. Yhtiössä tuetaan asukkaidenyhteistoimintaa. Asukkaiden keskinäisiä sosiaalisia toiminta-edellytyksiä edistetään esim. piha-alueiden viihtyvyyttä parantamallaja osoittamalla yhteistiloja asukkaiden käyttöön.

Toteuttajat

§ KOy Pikipruukki, Vaasan kaupunki/kiinteistötoimi ja taloustoimi.

Mittarit

§ 6.1 Pikipruukin uudistuotannon määrä

§ 6.2 Myytyjen ja/tai purettujen kiinteistöjen/asuntojen määrä

§ 6.3 Vapaarahoitteisten ja ARA-vuokra-asuntojen neliövuokrankehitys

Lähde: KOy Pikipruukki.


58

Tilannekuvaus

§ KOy Pikipruukin hallinnassa on noin 3 863 asuntoa, joista suurin osaon ns. normaaleja ARA-vuokra-asuntoja (pl. erityisryhmien asunnot).

§ Asuntojen vuokraustoiminnassa Pikipruukki toteuttaaomakustannusperiaatetta, eli tavoitteena ei ole tuottaaliiketaloudellista voittoa.

§ Yhtiön hallinnassa olevien asuntojen määrä on viimeisten 10 vuodenaikana kasvanut noin 550:lla. Määrä sisältää viisi tehostetunpalveluasumisen palvelutaloa ikääntyneille, joissa on 368 asuntoa.Yhtiö on myös hankkinut omistukseensa muutaman vuokra-asuntokohteen, joissa on yhteensä noin 150 asuntoa jarakennuttanut 19 ns. normaalia ARA-vuokra-asuntoa.

§ Pikipruukin asunnoissa asuu noin 5 600 asukasta, joista noin 25–30% ovat muunkielisiä (noin 1 400–1 700 henkilöä). Noin neljäsosakaupungin muunkielisistä asukkaista asuu Pikipruukin asunnossa.

§ Vaasassa rakennettiin ARA:n tietojen mukaan yhteensä 19 ns.normaalia (pl. erityisryhmien asunnot) ARA-vuokra-asuntoa vuosina2012–2016. Vaasassa uudisrakentamista on rajoittanut sopivien,asukkaiden kysyntää vastaavien tonttien saatavuus.

§ Eräissä muissa kasvukaupungeissa uutta normaalia ARA-vuokra-asuntotuotantoa on ollut runsaastikin. Seinäjokeen, Joensuuhun,Lahteen, Kuopioon ja Jyväskylään rakennettujen ARA-vuokra-asuntojen määrä oli kaupungista riippuen noin 200–500 kpl vuosina2012–2016. Seinäjoen ja Joensuun työssäkäyntialueet ovatväkiluvultaan Vaasan työssäkäyntialueen kokoisia. Molempiinvalmistui yli 200 normaalia ARA-asuntoa vuosina 2012–2016.Seinäjoen työssäkäyntialueen väestönkasvu oli lähes sama kuinVaasan työssäkäyntialueen väestönkasvu vuosina 2007–2017(molemmat noin +6 000 asukasta), kun Joensuu työssäkäyntialueenväestönkasvu oli vain noin 2 200 asukasta.

Lähde: KOy Pikipruukki. ARA. Tilastokeskus/Statfin.

ARA-tuotantokaupungissa 2012-2016

Väestömuutos työssäkäynti-alueella 2007-2017

Väkiluku työssäkäynti-alueella 2017

Jyväskylä 504 15480 189634Kuopio 379 5275 169097Joensuu 216 2236 126403Lahti, Lahtis 208 2576 194487Seinäjoki 207 5986 110578Vaasa, Vasa 19 5998 113747

ARA-tuotanto eräissä kasvukaupungeissa 2012 – 2016 ja kaupunkien työssäkäyntialueidenväestömuutos 2007–2017 ja väkiluku 2017.


59

§ Valtakunnan tasolla normaali ARA-vuokra-asuntotuotanto on ollutvilkasta 2010-luvulla. Myös asumisoikeusasuntoja ja erityisryhmienasuntoja on tuotettu runsaasti. ARA-tuotannon osuus maan kokoasuntotuotannosta on ollut noin 25-30 % viime vuosien aikana.

§ Pikipruukin asuntokannasta, joka suurilta osin koostuu normaaleistaARA-vuokra-asunnoista, yli puolet sijaitsee Vaasan keskusta-alueen(keskusta, Palosaari, Vöyrinkaupunki ja Suvilahti) ulkopuolella.

§ Pikipruukin asuntojen keskikoko on 62,2 m2, eli perheasuntoja onmerkittävä määrä. Asunnoista noin kolmasosa ovat 3- tai 4 huoneenasuntoja. Molemmat seikat ovat epäsuotuisia nykypäivän trendeihinnähden. Vuokra-asuntojen kysyntä painottuu keskusta-alueille jakohtalaisen pieniin asuntoihin. Vaasan keskusta-alueelle yksityisettoimijat ovatkin rakentaneet uusia asuntoja vilkkaasti viime vuosienaikana. Taustalla on etenkin yhden ja kahden hengen asuntokuntienmäärän pitkään jatkunut voimakas kasvu, joka jatkuu myöstulevaisuudessa. Vaasassa myös perheiden määrä on pitkään olluttasaisessa kasvussa ja kasvun ennustetaan jatkuvan ja jopa kiihtyvän,mutta kasvuvauhti on kuitenkin hitaampi kuin pienten asuntokuntienosalta. Merkittävä osa uusista perheistä on maahanmuuttaja-taustaisia.

§ Em. syistä on hyvä, että Pikipruukki päätöksensä mukaan panostaajatkossa asuntojensa kehittämis- ja sopeuttamistoimenpiteisiinasuntokantansa uudistamiseksi.

ARA-vuokra-asuntokannan kehittämis- ja sopeuttamistoimenpiteet

§ Asumispreferenssien ja -tarpeiden muutokset näkyvätvaltakunnallisesti valtion tukemien ARA-vuokra-asuntojenvajaakäytön lisääntymisenä.

§ Vuokra-asuntojen vajaakäyttö aiheuttaa taloudellisia haasteita jariskejä niin vuokrataloyhtiöille, kunnille kuin valtiollekin. Jotta niitävoitaisiin vähentää ja ennaltaehkäistä, tulisi vuokra-asuntokantaajatkuvasti sopeuttaa kysyntää paremmin vastaavaksi.

§ Keskeisimpiä kehittämis- ja sopeuttamistoimenpiteitä ovat käyttö- jaluovutusrajoituksista vapautuminen ja vapauttaminen, asuntojenmyynti tai purkaminen, käyttötarkoituksen muutokset joko pysyvästitai tilapäisesti sekä asuntojen pilkkominen.

§ Toimenpiteiden lähtökohtana on kehittää asuntokantaa paremminkysyntää vastaavaksi, jotta käyttöaste ei laske kestämättömälletasolle ja yhtiöiden taloudellinen tilanne pysyy hallinnassa.Lähde: KOy Pikipruukki, ARA 2017b.


60

§ Omistajatahoja on yhtenä tervehdyttämiskeinona kehotettu hyvissäajoin hakemaan ARAlta vapautusta ARA-vuokratalojen käyttö- jaluovutusrajoituksista. Rajoituksista vapautuminen lisää asunto-kannan kehittämisen, käytön ja luovuttamisen (esim. myynti)mahdollisuuksia. Taloudellisena tukimuotona rajoituksistavapauttamiseen liittyy arava- ja asuntolainojen osittainenanteeksianto eli akordi, jota voi erikseen hakea. ARA-asuntojavapautettiin noin 2 000–4 000 vuodessa vuosina 2005–2016.

§ Asuntojen purkaminen tulee yleensä kyseeseen, kun muuttoimenpiteet eivät ole taloudellisesti kannattavia tai teknisestimahdollisia. Purkamisten määrä on oleellisesti lisääntynyt. ARA-asuntoja purettiin n. 900 vuodessa vuonna 2015 ja 2016 (vrt. n.100–400 asuntoa vuodessa vuosina 2005–2012).

§ Väestöltään kasvaneissa kunnissa kohteiden purkaminen onuseimmiten laajemman kiinteistökehittämisen toimenpide, elivanhan tilalle rakennetaan uutta ja kysyntää paremmin vastaavaa.Yleinen syy on kuitenkin myös se, ett kohteen peruskorjauksentoteutus olisi liian kallis toteuttaa.

§ Nykyisten kehittämis- ja sopeuttamistoimenpiteiden on todettu

edesauttavan ARA-asuntokannan kehittämistä suhteellisen hyvin.Toimenpiteitä pitäisi kuitenkin voida tehdä aiempaa nopeammin,laajemmin ja joustavammin kunnan tilanne huomioiden.

§ Keskivuokria kuvaava tilastoosoittaa, että Vaasassa ARA-vuokra-asuntojen keskivuokra on huomattavasti alhaisempi (noin 1,5 €/m2)kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskivuokra.

Lähde: ARA 2017b. ARA 2018d.

Tavoite7 Vaasan AsumisoikeusOy

61

Tavoitteet

§ Yhtiön tavoitteena on, että asuntojen määrällinen, laadullinen jaajallinen kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Yhtiön asuntokantamonipuolistaa omalta osaltaan Vaasan asuntomarkkinoitatarjoamalla asumisoikeusasuntoja vuokra- ja omistusasumisenrinnalle toisenlaisena asunnon hallintamuotona.

Toimenpiteet

§ Vaasan Asumisoikeus Oy:n pitkään jatkuneen heikon käyttöasteenvuoksi sen tulevaisuutta arvioidaan vuosien 2018 ja 2019 aikana.

§ Yhtiö panostaa asuntojensa käyttöasteen nostamiseen eritoimenpitein.

§ Yhtiö tekee säännöllisesti arviointeja kiinteistöistään, joidenperusteella ne jaotellaan (salkutetaan) seuraavasti:

- säilytettävät ja kehitettävät kiinteistöt

- myytävät kiinteistöt

Yhtiön asuntokanta on nuorempaa kuin KOy Pikipruukinasuntokanta, eli siksi kohteiden purkaminen ei ole ajankohtaista.

Toteuttajat

§ Vaasan Asumisoikeus Oy, KOy Pikipruukki, Vaasankaupunki/kiinteistötoimi ja taloustoimi.

Mittarit

§ 7.1 Myytyjen kiinteistöjen/asuntojen määrä

Tilannekuvaus

§ Vaasan kaupungin omistaman Vaasan Asumisoikeus Oy:n hallinnassaon 266 asumisoikeusasuntoa (ASO-asuntoa) ympäri kaupunkia. KOyPikipruukki hoitaa yhtiön asuntojen isännöinnin yhtiöiden välisenisännöintisopimuksen perusteella.

§ Vaasan Asumisoikeus Oy:n asunnoissa on vajaakäyttöä, joka johtuupääosin tyhjistä kolmioista ja tätä isommista asunnoista.

§ Ympäri maata on havaittu, että aikoinaan lapsiperheitä varten luotuasumisoikeusjärjestelmä palvelee nykyään myös senioreita. Uusiapienikokoisempia asumisoikeusasuntoja on viime aikoina rakennettusenioreille (ks. esim. Jyväskylän Jasoasunnot). Trendi voisi tarjotamahdollisuuksia myös Vaasan Asumisoikeus Oy:n asuntokannankehittämiselle. Lähde: Vaasan Asumisoikeus Oy

Tavoite8 KOyVähänkyrönvuokratalot

62

Tavoitteet

§ Yhtiön tavoitteena on tarjota Vähänkyrön alueella asuville ja alueellemuuttaville henkilöille laadukasta ja viihtyisää asumista kohtuu-hinnalla sekä parantaa ja ylläpitää ympäristön viihtyvyyttäyhteistyössä asukkaiden kanssa.

Toimenpiteet

§ Yhtiön kehittämistarpeita arvioidaan vuosien 2018 ja 2019 aikanavallitsevista asuntomarkkinatrendeistä sekä Vähänkyrön alueenkehitysnäkymistä johtuen. Yhtiön asuntojen käyttöaste on pysynythyvällä tasolla. Tyhjien asuntojen keskittymiä ei alueella ole.

§ Yhtiö panostaa jatkuvaan asuntojen remontointiin, jolla nostetaanasuntojen käyttöastetta tarjoamalla nykyajan vaatimukset täyttävääasumista. Yhtiön kaikki asunnot ovat hyvässä kunnossa.

§ Yhtiön hallitus arvioi asuntokantaansa ja investoi sitä vaativiinkohteisiin vuosittain sekä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, mikälityhjien asuntojen määrä lisääntyy.

Toteuttajat

§ Vähänkyrön Vuokratalot Kiinteistö Oy, Vaasan kaupunki/konserni-

jaosto

Mittarit

§ 8.1 Yhtiön kehittämistarpeita arvioitu

§ 8.2 Vähänkyrön alueen väestö- ja työpaikkamäärän muutos

Tilannekuvaus

§ Yhtiöllä on 173 erikokoista vuokra-asuntoa Vähänkyrön keskustassa,Merikaarrossa ja Tervajoella. Asunnot ovat kaksikerroksisia rivitaloja,rivitaloja ja luhtitaloja. Liikevaihto vuonna 2016 oli noin 1 miljoonaaeuroa. Yhtiön omistaa Vaasan kaupunki. Yhtiö on perustettu vuonna1994.

§ Yhtiön asuntojen käyttö aste on ollut hyvä, mutta alueen vuokra-asuntokysyntään vaikuttaa lisääntynyt uudisrakentaminen Vaasankeskusta-alueella. Muuttoliike keskusta-alueelle aiheuttaakustannuspaineita asuntojen korjaustarpeisiin ja kilpailuuudisvuokra-asuntotuotannon kanssa vaatii nykyaikaisestikunnostetut asunnot.

§ Vähänkyrön alueen väestö- ja työpaikkakehitys ei edellytäLähde: Vähänkyrön vuokratalot Kiinteistö Oy


63

nykyisellään uuden vuokra-asuntokannan rakentamista, muttalähialueiden (esim. Runsorin alueen kehitys) tilanne saattaa jollakinaikavälillä vaikuttaa suotuisasti myös Vähänkyrön alueen asunto-kysyntään.

§ On kuitenkin todettava, että alueen pitkään jatkunut kohtalaisenheikko väestö- ja työpaikkamäärän kehitys vaikuttaa todennäköisestinegatiivisesti alueen asuntokysyntään jatkossa. Alueen toteutuneenkehityksen perusteella ennakoitavissa oleva tuleva kehitys tuleetodennäköisesti jatkumaan heikkona. Kuntaliitos Vaasan kanssa eiole parantanut kehityksen suuntaa huolimatta esim. siitä, ettäpientalotontteja on kaavoitettu suurtakin määrää.

§ Pientalotonttitarjonnasta pientalorakentaminen on kuntaliitoksenjälkeen alueelta vähentynyt ja osa kunnan työpaikoista on siirtynytkantakaupunkiin. Kuntaliitoksen jälkeen Vähänkyrön julkinen uudis-rakentaminen on kuitenkin ollut huomattavaa, joten alueella onhyvät edellytykset tarjota erinomaiset peruspalvelut asukkailleen,kunhan panostus alueen kehitykseen huomioidaan myös jatkossa.

§ Vuokrataloyhtiön lähipalveluluonteelle on tunnistettu alueella myössosiaalinen lisäarvo hyvän taloudellisen tuloksen lisäksi.

§ Vähänkyrönväkiluku on pienentynyt 280:lla vuodesta 2000. Alueenväestökehitys oli positiivinen vuosina 2007–2011, mutta onsittemmin ollut heikko. Ikäluokittain tarkastellen väkiluku onvähentynyt erityisesti 20–39- ja 40–64-vuotiaisissa. Myös 0–19-vuotiaiden määrä on vähentynyt. 65+ -vuotiaiden määrä on sensijaan kasvanut voimakkaasti.

Lähde: Vähänkyrön vuokratalot Kiinteistö Oy


64

§ Vähänkyrön työpaikkojenmäärän kehitys on pitkään ollut heikko. Vuosina2014–2015 alueen työpaikkojen määrä väheni 79:lla. Työpaikkamääräväheni eniten suurimmalla toimialalla, eli terveys- ja sosiaalipalveluissa (-59).

Lähde: Tilastokeskus.

II ERITYISRYHMIEN ASUMINENKaupungin velvollisuutena on huolehtia asumisessaan tukea tarvitse-vien erityisryhmien asumisen järjestämisestä. Maankäytön jaasumisen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiotaerityisryhmiin kuuluvien asukkaiden asumismahdollisuuksienturvaamiseen.

Erityisryhmien asuminen on ollut muutoksessa koko 2010-luvun.Varsinkin ikääntyneiden ja kehitysvammaisten laitoshoidon purku onluonut vahvan kysynnän asumispalveluille. Asumisratkaisut ovatkuitenkin olleet melko yksipuolisia ja keskittyneet pääasiassatehostetun palveluasumisen rakentamiseen, josta näyttäisi olevan joylitarjontaa joillakin alueilla.

Valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen sekämaakuntauudistuksen myötä erityisryhmien asumisen järjestämis-vastuu on siirtymässä kunnalta maakunnalle. Uudistuksen jälkeenkuntien tehtävänä on kaavoittaa ja luovuttaa tontteja erityisryhmienasumispalveluiden järjestämiseen tarkoitetulle asuntorakentamiselleja siten huolehtia maakunnan asumispalveluiden toteuttamis-mahdollisuuksista. Yhteistyö kuntien ja maakuntien välillä tuleeolemaan ensiarvoisen tärkeää ja molempien tahojen onpanostettava siihen uudistuksen toteutuessa.

65

§ Erityisryhmien asumisesta huolehtiminen on kaupungin laki-sääteinen tehtävä. Erityisryhmiin voidaan laskea kuuluviksi esim.seuraavat ryhmät, joiden asunto-olojen parantamiseksi ARAmyöntää avustuksia, joilla lisätään asumiskustannuksiltaankohtuullisten ja käyttötarkoitukseensa soveltuvien vuokra-asuntojentarjontaa;

- muistisairaat ja huonokuntoiset vanhukset- vammaiset henkilöt- mielenterveys- ja päihdekuntoutujat- asunnottomat- pakolaiset- opiskelijat

§ Käynnissä oleva laitosmaisen asumisen purkaminen ja painopisteensiirtyminen kohti kotona ja kodinomaisessa ympäristössä asumistaerikseen tuotettavien palveluiden avulla on suuri muutos. Jatkossaerityisryhmien asuminen tullaan pääasiallisesti järjestämään pieninäyksiköinä tai erillisinä asuntoina tavallisissa asuintaloissa, osanamuuta asuntorakentamista ja osana tavanomaista asuinympäristöä.Erityisryhmien asumista tuodaan siis muun asumisen sekaan.

IV ERITYISRYHMIEN ASUMINEN§ Hyviä esimerkkejä ovat viime vuosina rakennetut palveluja

monisukupolvikorttelit. Palvelukortteleissa erityisryhmien asuminensijoittuu osaksi tavallista asumista synnyttäen synergiahyötyjä.Kortteleiden muihin asuntoihin saadaan tarvittaessa kotiinannettavaa tukea kotihoidon palveluna. Kortteleiden suuren koonansiosta palveluiden tuottaminen on kustannustehokkaampaa.

§ Erityisasumisen painopisteen siirtyminen kohti kotona ja kodin-omaisessa ympäristössä asumista edellyttää esteettömyyden jasaavutettavuuden varmistamista eri toimenpitein, olemassa olevanasuntokannan soveltuvuutta erityisryhmien tarpeisiin, toimivaajulkista liikennettä ja lähipalvelujen saavutettavuutta sekä tarjollaolevien palvelujen monipuolisuutta.

§ Erityisryhmiin kuuluvien ihmisten asumistarpeet ovat hyvin erilaisiaja siten tarvitaan monenlaisia asumisratkaisuja. Etusijalle tuleeasettaa kaikkein vaikeimmassa asumistilanteessa olevat asukas-ryhmät. Asukkaiden arjessa selviytymisen, toimintakyvyn jaturvallisuuden edistäminen syntyy erilaisten toimijoiden yhteistyöllä.

§ Erityisryhmien asuntotuotannon tavoitteena on aina asukkaidenmaksettavaksi jäävien vuokrien kohtuuhintaisuus ja itsenäisentoimeentulon mahdollisuus.

66

§ Erityisryhmien asumisesta ja siihen liittyvistä palveluista säädetäänuseissa yleis- ja erityislaiessa. Yleislakina asumispalveluissa onsosiaalihuoltolaki (1301/2014), jossa säädetään kunnanvelvollisuudesta järjestää kotipalvelut, kotihoito, asumispalvelut jalaitospalvelut. Asumispalveluita tarjotaan henkilöille, jotka tarvitsevaterityisestä syystä apua tai tukea asumisessa tai asumisensajärjestämisessä. Asuminen ja sen tuki voivat olla sisällöltään jokopalveluasumista tai tuettua asumista. Laitoshoitoa tarjotaan silloin,kun omassa kodissa ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaistajärjestää tarvittavaa hoitoa.

Erityisryhmien asumisen tavoitteet:

§ Tavoite 9 Ikääntyvät

§ Tavoite 10 Opiskelijat

§ Tavoite 11 Kansainvälistä suojelua hakevat ja tilapäistä suojelua saavathenkilöt

§ Tavoite 12 Vammaiset ja kehitysvammaiset

§ Tavoite 13 Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat

§ Tavoite 14 AsunnottomatLähteet: ARA 2017a, ARA 2018c. Tampereen kaupunki 2017.

Tavoite 9 Ikääntyvät

Tavoitteet

§ Kaupungin tavoitteena on, että ikääntyville on tarjolla riittävästimonipuolista ja esteetöntä asumista keskeisillä sijainneilla lähelläpalveluita, virkistysmahdollisuuksia sekä sujuvia liikenne- ja kulku-yhteyksiä. Toimintakyky säilyy useimmissa tapauksissa parempanapidempään, jos ikääntyvä henkilö pääsee ajoissa muuttamaansopivampaan asuntoon ja asuinympäristöön. Tämä edesauttaakotona asuvien osuuden nostamisen tavoitteen toteutumista javähentää tarvetta tehostetulle palveluasumiselle. Tehostetullepalveluasumiselle luovutetaan toki tontteja, mikäli kapasiteettiatarvitaan lisää. Kaupunginosien ikäystävällisyyden parantamistaedistetään. Olemassa olevan asuntokannan soveltuvuuttaikääntyville parannetaan mm. tukemalla jälkiasennushissienrakentamista. Ikääntyvien hyvinvointia ja itsenäistä asumista pyritääntukemaan eri keinoin. Asia tulee korostumaan kunnille sosiaali- jaterveys sekä maakuntauudistuksen jälkeen tulevan hyvinvoinnin jaterveyden edistämisen tehtävänkentän myötä.

67

Toimenpiteet

§ Kaupunki edistää ikääntyville suunnatun monipuolisen jaesteettömän asumisen toteutumista keskeisillä sijainneilla lähelläpalveluita, virkistysmahdollisuuksia sekä sujuvia liikenne- ja kulku-yhteyksiä. Kaupungin ko. asuntotuotannolle asettamat reunaehdotvarmistetaan tontinluovutuskilpailuilla ja -ehdoilla.

§ Ravilaakson ikääntyville soveltuva yhteisöllinen hyvinvointikortteli,rakentuu alueen ensimmäisessä vaiheessa (v. 2020/2021-).

§ Kaupunki muodostaa työryhmän, joka yhdessä Vaasan vanhus-neuvoston kanssa käynnistää ikäystävällisen toiminnan suunnittelunkaupungissa. Työryhmä tapaa säännöllisesti ja kutsuu eriikäystävällisyyden edistämisen kannalta olennaisia tahojakokouksiinsa. Työryhmä vastaa kaupungin ikäystävällisyydentoimenpideohjelman laadinnasta yhdessä eri sidosryhmien kanssa.Ikäystävällisyyden edistämistyön vauhdittamiseksi Vaasa liittyyWHO:n Age Friendly Cities -verkostoon.

§ Esteettömyyskartoituksia tehdään kaupunginosa- ja palvelu-keskusten lähiympäristöissä. Kaupunginosien lähipalveluiden


68

avustusta saa yhteensä 55 %. ARA:n hissiavustuksen edellytyksenäon, että esteetön kulkureitti ulko-ovelta hissille sekä huoneistojenulko-oville on selvitetty. Erikseen haettavalla esteettömyys-avustuksella (myös 45 %) avustettaviksi voivat tulla liikkumisesteidenpoistamisen kannalta olennaiset toimenpiteet, kuten esim.automatisoinnit ulko-oviin ja tarvittavat luiskat. Tutkitaanmahdollisuutta nostaa kaupungin hissiavustus 15 prosenttiin.

§ Kaupunki myöntää esteettömyysavustusta yhdistyksille, yhteisöille japienille yrityksille palveluja toimitilojen esteettömyyden jasaavutettavuuden parantamiseksi. Esteettömyysavustus on enintään30 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista taikuitenkin korkeintaan 3 000 euroa.

§ ARAn ikääntyneiden ja vammaisten korjausavustuksista tiedotetaan.Korjausavustus on enintään 50 % hyväksytyistä korjaus-kustannuksista (poikkeustapauksissa enintään 70 %).

§ Asumisen ja asuinympäristön esteettömyyden ja turvallisuudenkehittämiseen panostetaan yhteistyössä mm. kaupungin vammais-ja esteettömyysasiamiehen kanssa. Työllä tähdätään myös asunto- jakiinteistöyhtiöiden suurempaan vastuunottoon esteettömyyden

säilymistä edistetään luomalla mahdollisuuksia täydennys-rakentamiselle (ks. kaupunginosien kehittäminen).

§ Ikääntyneiden tehostetulle palveluasumiselle luovutetaan tontteja,mikäli kapasiteettia tarvitaan lisää. Järjestettäessä ikääntyneilletehostettua palveluasumista on huomioitava, että kaupungissa onrunsaasti ikääntyviä mielenterveyskuntoutujia, jotka tarvitsevatpsykogeriatrista tehostettua palveluasumista.

§ Ikääntyville suunnattujen asuntotuotantokohteiden toteuttamiselleluodaan edellytyksiä kaupunginosissa, joissa ikääntyvä väestö kasvaavoimakkaimmin. Kaupunginosakeskusrakenne -ohjelmallakartoitetaan kaupunginosien täydennysrakentamismahdollisuuksia(ks. kaupunginosien kehittäminen).

§ Ikääntyvien asumistarpeiden varautumistyön parantamiseksi lisätäänyhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluidensekä maakuntauudistukseen varaudutaan.

§ Jälkiasennushissien rakentamisen avustuksia markkinoidaanaktiivisesti. ARA myöntää 45 % avustusta jälkiasennushissinasentamiseen. Tämän lisäksi kaupunki myöntää 10 % avustusta, eli


(esim. jälkiasennushissit) toteuttamisessa.

§ Kaupunki perustaa asumisneuvontapalvelun, joka palveleeasumisneuvonnan tarpeessa olevia erityisryhmiin kuuluvia ja muitaasukkaita. Asumisneuvontapalvelun toteuttamiseksi suunnitellaanpalkattavaksi asumisneuvoja(t) ARAn asumisneuvonta-avustuksella*vuonna 2020. Asumisneuvonnan tarpeiden kartoitus tehdäänyhteistyössä mm. sosiaali- ja terveystoimen, KOy Pikipruukin,VOAS:n, Vaasan vankilan, Rikosseuraamuslaitoksen ja kolmannensektorin toimijoiden kanssa. Muiden kaupunkien kokemustenmukaan asumisneuvonnan tulokset ovat erittäin hyviä ja sillä onsaatu aikaan merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle mm. häätöjenehkäisemisen ansiosta. Asumisneuvonta tukee kaupunginhyvinvoinnin ja terveyden (HYTE) edistämisen tehtäväkenttää, jonkamerkitys ja kehittämistarve korostuu entisestään sote- jamaakuntauudistuksen jälkeen.

§ Tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää STEA:n** avustuksiaikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kohdistuvillekehittämishankkeille yhdessä kolmannen sektorin toimijoidenkanssa. Kyse voisi olla esim. itsenäistä asumista ja yhteisöllisyyttä

69

tukevasta neuvonta- ja tukitoiminnasta. Hanketoiminnalla voidaanmonistaa hyväksi koettuja toimintamalleja, kuten naapurituki -hanke,lähimmäisyyden aktivointi, turvaratkaisujen kehittäminen, ystävä-vapaaehtoispalvelu ja aluetalkkari -toimintamalli. Kolmannensektorin kanssa tiivistetään yhteistyötä tältä osin.

§ Kartoitetaan matalan kynnyksen paikat kaupunginosissa, jotka ovatikääntyvien käytössä ja jotka voitaisiin ottaa heidän käyttöönsä osanajasta (esim. nuoriso- ja kerhotilat). Tiloissa voisi olla kurssimuotoistatoimintaa, kuten esimerkiksi tietoteknisiä työpajoja, joissa ”senioriopettaa senioria”. Samalla kartoitetaan yhteisöllisyyden kehittämisenvastuuvetäjät kaupunginosissa. Ikääntyneille suunnattuja yhteis-käyttötiloja pyritään luomaan uusiin tälle ikäryhmälle suunnattuihinasuintaloihin ja -kortteleihin.

*) Asumisneuvontaan voi hakea ARA:lta avustusta, joka kattaa enintään35 % kustannuksista. Avustuksia voidaan myöntää asumisneuvonta-toimintaan, joka tukee pitkäaikaisasunnottomien, maahanmuuttajien,mielenterveyskuntoutujien, syrjäytymisuhan alaisten nuorten, perheidenja ikääntyneiden asumista.

**) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).


§ Hyväksi koettuja ikääntyvien asumiskonsepteja seurataan ja niilleluodaan paikallisia toteuttamismahdollisuuksia. Tulevaisuudessavaltio, kunnat ja maakunnat voisivat hyödyntää yksityistä sijoitus-pääomaa (esim. yhteiskuntavastuusta kiinnostuneet sijoittajat) jaerilaisia kumppaneita (esim. säätiöt, yhdistykset ja asumisoikeus-yhteisöt) uudenlaisten asumisratkaisujen synnyttämiseksi.

§ Lisätään vuorovaikutusta ikääntyvien kanssa eri keinoin, kuten esim.kyselyiden, seminaarien, foorumeiden ja muun viestinnän avulla.

Toteuttajat

§ Vaasan kaupunki/kiinteistötoimi ja sosiaali- ja terveystoimi,kolmannen sektorin toimijat, rakennuttajat ja rakennusliikkeet.

Mittarit

§ 9.1 Ikääntyville soveltuva yhteisöllinen hyvinvointikortteli valmistunutRavilaakson alueelle (noin v.2021/2022)

§ 9.2 Ikääntyville suunnattua senioriasumista toteutunut kaupunkiin

70

§ 9.3 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen paikkamäärä japaikkamäärän muutos

§ 9.4 Jälkiasennushissien lukumäärä, myönnetty ARA:n ja kaupunginavustus €

§ 9.5 Yhdistysten, yhteisöjen ja pienten yritysten lukumäärä, jollemyönnetty kaupungin esteettömyysavustusta, myönnetty avustus €

§ 9.6 Asumisneuvontapalvelu perustettu ja asumisneuvoja(t) palkattu

§ 9.7 Kaupunki perustanut työryhmän, joka yhdessä Vaasan vanhus-neuvoston kanssa käynnistää ikäystävällisen toiminnan suunnittelunkaupungissa

§ 9.8 Ikääntyvien matalan kynnyksen kohtaamis- ja harrastepaikatkartoitettu


Tuetun ja tehostetun palveluasumisen, laitoshoidon, senioritalojen japalvelukorttelin määritelmät sekä tilannekuvaus

§ Palveluasuminenon asumispalvelua, jossa palveluntuottaja järjestääasiakkaalle hoitoa ja palveluja sovitulla tavalla. Palveluasumista onkahta eri muotoa;

-tehostettu palveluasuminen, jossa on henkilökuntaa ympäri-vuorokautisesti

-tuettu palveluasuminen, jossa on henkilökuntaa osa-aikaisesti.

Ikääntyneiden tehostettua palveluasumista on rakennettu runsaastiSuomeen viime vuosina sekä julkisen että yksityisen sektorin voimin.Laitoshoidon purku, huonokuntoisten vanhainkotien ja asumis-yksiköiden korvaaminen tehostetun palveluasumisen yksiköillä sekäkeskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavien ikääntyneidenmäärän kasvu on edellyttänyt tehostetun palveluasuntokannanhuomattavaa uudistuotantoa. Vilkas rakentaminen on kuitenkinjohtanut ylitarjontaan useilla alueilla. Vapaarahoitteisten asuntojenkäyttöasteet ovat ARAn selvityksen perusteella heikot useimmissamaakunnissa, jopa 70 %:in luokkaa. Tuetun palveluasumisen

71

rakentaminen on ollut vähäistä 2010-luvulla, koska kuntien japalveluntarjoajien intressinä on ollut lisätä asukaspaikkojatehostetussa palveluasumisessa. Myös ARAn investointiavustus onkohdennettu ikääntyneiden asumisessa vuodesta 2010 lähtienensisijaisesti muistisairaiden tehostettuun palveluasumiseen. 75vuotta täyttäneistä oli vuoden 2015 lopussa laitoshoidossa 2,1 % jatehostetussa palveluasumisessa 7,1 %. Kotona asumisen osuus onnoussut noin 92 %:iin (aiemmin n. 89–91 %). Valtakunnallisiintavoitteisiin nähden Suomen vanhuspalvelurakenne on edelleenliian laitosvaltainen ja painottunut tehostettuun palveluasumiseen.Asumismuotojen monipuolistaminen on ollut vähäistä, samoin kuinkotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen.

§ Laitoshoitoon palvelu, jossa annetaan hoitoa, kuntoutusta jaylläpitoa erityistä huolenpitoa vaativille henkilöille, jotka eivät tarvitsesairaalahoitoa, mutta jotka eivät selviä kotona tai muussaavohoidossa säännöllisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenjärjestämisestä huolimatta. Vanhainkodit ja terveyskeskustenvuodeosastot kuuluvat laitoshoitoon.

Lähteet: YM 2017c. ARA 2017a.


§ Senioritalotovat normaalia asuntokantaa mutta ikääntyvillesuunnattuja. Talot ovat esteettömiä ja sisältävät yleensä yhteistiloja.Senioritaloissa asuvat ovat useimmiten melko hyväkuntoisia, janiiden avun ja tuen tarpeista vastaa yleensä kunnan kotihoito.Senioriasuminen on rinnastettavissa tuettuun palveluasumiseen

§ Palvelukorttelin tarkoituksena on täydentää ikääntyville suunnattuapalvelutarjontaa sekä tukea alueellisesti ikääntyneiden itsenäistäasumista. Kortteli voi esim. tarjota senioriasumista ja tehostettuapalveluasumista. Palvelukortteleissa eri asumismuodot sijoitetaanlähekkäin siten, että asukkaat ja palveluntuottajat hyötyvättilanteesta ja sen tuomista synergiaeduista. Korttelissa niin julkinen,yksityinen kuin kolmas sektori voi tarjota palveluja. Palvelukortteleitaon rakennettu vilkkaasti Suomen suuriin kaupunkeihin viime vuosienaikana. Myös ns. monisukupolvi-kortteleita, jotka soveltuvat hyvinmyös ikääntyvien asumiseen, rakennetaan yhä enemmän.

§ Ikääntyneiden laitoshoidon ja asumispalveluiden asiakasmäärät ovatmuuttuneet suuresti vuosina 2004–2015. Valtakunnallisen vuoteen2017 ulottuvan ikääntyneiden palvelurakenteen tavoitteena on ollutensisijaisesti, että yli 75-vuotiaiden kotona asumista ja säännöllisen

72

kotihoidon piirissä olevien ikääntyneiden määrää lisätään ja pitkä-aikaista laitoshoitoa vähennetään ja sitä korvataan tehostetullapalveluasumisella. Kunnissa lisäystä on tehty muun muassamuuttamalla vanhainkoteja palveluasunnoiksi tai korvaamalla niitäasumisyksiköillä. Tämän lisäksi on rakennettu kokonaan uusiaasuntoja.

Lähteet: YM – Palvelukortteli 2017

Ikääntyneiden laitos- ja asumispalvelujen asiakkaat vuosina 2004–2015.


73

§ Puitesopimuksilla kaupungilla on tällä hetkellä 280 paikkaa, joistasuurin osa on yksityisten palvelutaloissa. Lisäksi hankitaan 22 paikkaapalveluseteleillä. Pikipruukin ja yksityisten rakentamien palvelu-talojen tuoman uuden kapasiteetin myötä kaupungin laitoshoitoa onvoitu purkaa.

Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon skenaario yli 75-vuotiaiden asiakaspaikkojen osalta vuosina2020–2040 (Lähde: SYKE 2017).

§ Vaasassa ikääntyneiden tehostettuja palveluasumisen paikkoja on318 kaupungin omissa palvelutaloissa. Lisäksi taloissa on 36intervallipaikkaa. KOy Pikipruukki on rakentanut kaupunkiin viisipalvelutaloa viime vuosien aikana (1 Vähäänkyröön). Lisäksi onsyntynyt noin 100 paikkaa yksityisiin palvelutaloihin.

- SYKE:n laskelman mukaan ikääntyneiden laitoshoidon jatehostetun palveluasumisen tarve tulee laskemaan hiemanVaasassa vuoteen 2020 mennessä. Se kuitenkin kasvaavuoteen 2030 ja 2040 mennessä hieman vuoden 2015 tasoakorkeammalle. Trendi on samansuuntainen myös valta-kunnallisesti. Laskelmaan vaikuttaa ratkaisevasti tavoite nostaakotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus nykyisestä noin 91-92%:ista 95 %:iin vuonna 2040.

- Väestön ja etenkin suurten ikäluokkien ikääntymisestä johtuenasiakaspaikoilla olevien määrä tulisi kattavuustason laskustahuolimatta kasvamaan tulevaisuudessa verrattuna vuoden2015 lopun tilanteeseen. Kuitenkin olemassa olevien paikkojenmäärä on tällä hetkellä tätä jonkin verran suurempi, koska osapaikoista oli tyhjillään vuoden 2015 lopussa ja sen jälkeen onmyös rakennettu uutta tehostettua palveluasuntokantaa.

Tavoite 9 Ikääntyvät§ Vaasassa ikääntyneiden määrä kasvaa voimakkaasti. Kaupungin

väestöennusteen mukaan kasvu tulee olemaan erityisen suuri 85+-vuotiaiden ikäryhmässä ja varsinkin vuoden 2030 jälkeen.Ennusteen mukaan 85+ -vuotiaita on 5 260 vuonna 2040, eliheidän määränsä kolminkertaistuu (+3 558 hlöä) nykytilanteesta.

§ 75–84-vuotiaita on 5 311 vuonna 2040, eli 1 269 enemmän kuinnyt. 65–74 -vuotiaiden määrä vähenee sen sijaan hieman (-332)vuosina 2015–2040. 50–64 -vuotiaiden määrän ennustetaankasvavan 1 733 henkilöllä. Uusien ikääntyville suunnattujenasumismuotojen tarvetta kasvattaa väestönkasvun lisäksi valta-kunnallinen tavoite lisätä kotona asuvien ikääntyneiden osuutta.

74

§ Vaasassa asuu 5 744 75+ -vuotiasta. Kaupungin väestöennusteenmukaan heidän määränsä kasvaa vuosittain keskimäärin noin 190henkilöllä vuosina 2015–2040. Vaasassa 75 vuotta täyttäneistäkotona asui 91,7 % vuonna 2015. Valtakunnan tasolla tähdätäänprosenttiosuuden nostamiseksi 95 %:iin vuonna 2040. Kolmeneljäsosaa kaikista 75+ -vuotiaista selviytyy samojen palvelujenturvin kuin muutkin kuntalaiset ja vain neljäsosa tarvitsee erityisiävanhusten palveluja (kotihoito, pitkäaikaishoito).

Ennustettu väestömuutos ikäryhmittäin Vaasassa 2015–2040. Vaasan kaupunginkaupunkikehityksen väestöennuste (Lähde: Vaasan kaupunki ja Tilastokeskus).

Senioriväestön ennuste Vaasassa vuoteen 2040 (Lähde: Vaasan kaupunkija Tilastokeskus).

Ikäluokka 2015 2030 2040muutos

2015-2040muutos %2015-2040

0-19 14 487 15 135 15 132 645 4,5 %20-34 16 759 19 099 19 790 3 031 18,1 %35-49 12 032 15 306 17 449 5 417 45,0 %50-64 11 684 11 782 13 417 1 733 14,8 %65-74 6 913 6 540 6 581 -332 -4,8 %75-84 4 042 6 331 5 311 1 269 31,4 %

85- 1 702 2 998 5 260 3 558 209,1 %


75

Ennusteessa ei ole riittävästi voitu huomioida sitä, että osa keskustanulkopuolisten suuralueiden ikääntyvästä väestöstä tuleehakeutumaan keskusta-alueelle. On hankalaa arvioida sitä, kuinkasuuri tämä osuus tulee olemaan. Tuleva kehitys riippuu myös siitä,tullaanko keskusta-alueen ulkopuolelle rakentamaan ikääntyvillesopivaa asumista. On oletettavissa, että senioriasuntojenrakentaminen tulee keskittymään voimakkaasti keskusta-alueelle.Muilla suuralueilla on kuitenkin syytä luoda edellytyksiäsenioriasuntojen rakentamiselle. Joka tapauksessa asumisen,asuinalueen ja lähiympäristön esteettömyyteen on kiinnitettäväerityistä huomiota joka suuralueella.

§ Vaasan suuralueiden tarkastelussa 65+ vuotiaiden määrän jakasvun suhteen neljä aluetta erottuvat joukosta, eli keskusta,Gerby, Huutoniemi ja Ristinummi. Vaasan väestöennusteenmukaan noin 80 % kaupungin 65+ -vuotiaiden määrän kasvustavuosina 2017–2030 tulee tapahtumaan näillä alueilla. Alueidenosuus kaupungin 65+ -vuotiaisista tulee ennusteen mukaanolemaan noin 66 % vuonna 2030.

65 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus alueen väestöstä 2017-2030 (Lähde: Vaasan kaupunki ja Tilastokeskus 2018)

Lkm % väestöstä Lkm % väestöstä Lkm Muutos %Koko Vaasa 13133 19 % 16180 22 % 3047 23 %Keskusta 3801 26 % 4224 26 % 423 11 %Gerby 1461 13 % 2466 21 % 1005 69 %Huutoniemi 1518 17 % 2072 21 % 554 36 %Ristinummi 1478 21 % 1901 29 % 423 29 %Vähäkyrö 1047 23 % 1215 30 % 168 16 %Palosaari 1190 21 % 1150 18 % -40 -3 %Suvilahti 876 23 % 838 23 % -38 -4 %Kotiranta 612 13 % 810 13 % 198 32 %Vöyrinkaupunki 564 16 % 781 19 % 217 38 %Sundom 435 17 % 506 16 % 71 16 %Höstvesi 83 20 % 115 29 % 32 39 %Vaskiluoto 40 12 % 59 21 % 19 48 %

65+ 2017 65+ 2030 65+ muutos 2017-2030

Tavoite 9 Ikääntyvät§ Valtakunnallisesti yli 65 -vuotiaat ovat olleet aliedustettuja uusissa

kerros- ja rivitaloasunnoissa. Vaasassa aliedustus on olluthuomattavan selkeä vuoteen 2012 asti. Vuonna 2015 valmistuneissaasuinrakennuksissa ikääntyneiden osuus on kuitenkin olluthuomattava (noin 23 %).

76

§ Hissittömissä kerrostaloissa asuvien osuus laskee vanhimmissaikäluokissa. Vaasassa hissittömissä kerrostaloissa asui vuonna 201418 % senioreista (koko maassa 25 %). Hissi ja esteettömyys ovat yli75-vuotiaille tärkeimpiä asunnon ja asuinalueen valintatekijöitä.

Ikääntyneiden osuus uusien kerros- ja rivitalojen asukkaista rakennuksen valmistumisvuodenlopussa Vaasan alueella 2014 (Lähde: SYKE 2017).

Hissittömissä kolmikerroksisissa ja korkeammissa asuintaloissa asuvat ikääntyneet eriikäryhmissä Vaasan alueella 2014 (Lähde: SYKE 2017).

- 65 vuottatäyttäneiden osuusoli vain noin 2,5 %vuonna 2000 janoin 5 % vuosina2003 ja 2009.

- Vuonna 2012osuus oli noin 12 %ja vuonna 2015noin 23 %.

- Hissittömässäkerrostalossa asuiyhteensä noin 2 100yli 65 -vuotiastaVaasassa vuonna2014.

Tavoite 9 Ikääntyvät§ Erilaisista ikääntyneille suunnatuista asumisvaihtoehdoista

huolimatta suurin osa suomalaisista ikääntyneistä asuu tavallisissakerros-, rivi- tai omakotitaloissa.

§ Vaasan 65-74-vuotiaista kerrostalossa asuu 53 %, 75-84-vuotiaista62 % ja yli 85-vuotiaista 68 %. Yli 85-vuotiaista 26 % asuu edelleenerillispientalossa.

§ Valtaosa ikääntyvistä haluaa tulevaisuudessa asua kerrostalossa.Pientalossa asumista haluaa harvempi ikääntyvä kuin mitä niissä tällähetkellä asuu. Nekin, jotka haluavat asua pientalossa, preferoivattaloyhtiömuotoista pientaloa tai rivitaloa omakotitalon sijasta.

§ Nykyisessä elämäntilanteessa suurten taajamien 65–74 -vuotiaisista60 % asuisi mieluiten kerrostalossa ja 75–84 -vuotiaista 70 %. 75–84-vuotiaista peräti puolet asuisi mieluiten kaupungin keskustassa,mikä on kolminkertaisesti nykytilanteeseen verrattuna.

§ Ikääntyvien asuntotarpeisiin on vastattava tarjoamalla nykyistämonimuotoisempia asumisen vaihtoehtoja, sillä vanhempiasuntokanta ei useinkaan täytä esteettömyysvaatimuksia. Vaikkaikääntyvä haluaisikin asua kotona, voi liikkumisen vaikeutuessa ollaedessä muutto esteettömään asuntoon.

77

§ Ikääntyvät peräänkuuluttavat myös asumismuotoja, jotka nivoutuvatmuun väestön asumiseen. Kysyntää on tavallisista esteettömistäasunnoista kerrostaloissa ja yhteisöllisyyttä tukevista asumis-muodoista. Palvelukorttelit ja monisukupolviasumista korostavatratkaisut saavat ikääntyneiltä kuntalaisilta vahvaa kannatusta.

§ Vaasassa kysyttiin ikääntyviltä heidän asumistarpeistaan syksyllä2017. Keskeisiä tuloksia:

- Suurin osa ikääntyvistä haluaisi jäädä asuntoonsa asumaan muttamoni toteaa, ettei asunto sovellu pidemmällä aikavälillä.

- Moni ikääntyvä haluaa muuttaa lähemmäksi keskustaa. Noinpuolet vastaajista halusi 51–70 m2 kokoisen asunnon. Useimpienmielestä asunnon ei kuitenkaan saisi maksaa yli 200 000 euroa.

- Yli 40 % vastaajista on kiinnostunut asumaan yhteisöllisessäasumismuodossa.

- Kommentti: ”Tehkää ratkaisut sellaisiksi, että ne tukevat ikäihmistenomatoimisuutta, jotta me tarvitsemme mahdollisimman vähänyhteiskunnan toimenpiteitä. Selviämme mahdollisimman kauanomin avuin, tuettunakin.”

Lähde: YM 2017a, SYKE 2017. ARA 2017. Owal Group 2017.

Tavoite 9 Ikääntyvät§ Ikääntyvien asumistarpeissa ja -toiveissa on suuria eroja esimerkiksi

asumisolojen, varallisuuden ja toimintakyvyn suhteen.

§ Erityisenä kohderyhmänä muodostavat pienituloiset eläkeläiset,jotka ovat asuneet pitkään vuokralla. Ongelmia ilmenee, jos heidänasuntonsa ei ikääntymisen myötä vastaa tarpeita tai jos heillä onhalua yhteisölliseen asumiseen. Heillä ei välttämättä ole säästöjä eikärealisoitavaa asuntovarallisuutta. Lisäksi kaupungeissa pienituloisillaomistusasunnossa asuvilla on haasteita tulossa olevien mittavienperuskorjausten takia. Tälle ryhmälle esim. asumisoikeusasunto voiolla hyvä vaihtoehto. Esim. Jyväskylässä on huomattu, että asumis-oikeusasunnoille on suurtakin kysyntää senioreiden joukossa (ks.Jaso - Varttuneiden asumisoikeusyhdistys).

§ Myös maaseutumaisilla alueilla asuu pienituloisia eläkeläisiä, joidenomistusasunnosta mahdollisesti saatava tulo (asuntovarallisuus) eiriitä uuteen, lähempänä palveluja sijaitsevaan asuntoon.

§ ARAn tuella on huomattava merkitys kohtuuhintaisen asumisenturvaamiselle. ARA tukee monisukupolvi- ja palvelukortteleita sekäerilaisia hybriditaloratkaisuja. Ylisukupolvisia kortteleita kannattaatukea siitäkin syystä, että senioreiden määrän kasvu taittuupidemmällä aikavälillä (vuoden 2040 jälkeen).

78

§ Ikääntyvillä tulisi asumisessaan olla mahdollisuus tavata niin toisiaikääntyviä kuin muiden ikäryhmien edustajia ja ottaa osaa moni-puolisesti harrastus- sekä järjestötoimintaan. Yhteisöllisyys ontärkeää niin sosiaalisten suhteiden, viihtyvyyden kuin olonsaturvatuksi kokemisen suhteen.

§ Yhteisöllisyyden edistäminen asuinalueilla ja yhteisöllinen asuminenparantaa koettua hyvinvointia ja elämänlaatua. Ikääntyvienyhteisöasumisessa Suomi on jäljessä edelläkävijämaita Hollantia,Tanskaa ja Ruotsia.

§ Esimerkiksi Tanskassa toiminta on vakiintunutta ja eri-ikäistenasumisyhteisöjä on kymmeniä. Yhteisöllisyyden edistämiseksitarvitaan sitoutunutta ja määrätietoista toimintaa. Yhteisöllisyydenavulla myös ne ikääntyvät, joiden toimintakyky on heikentynyt,voivat helpommin jatkaa totuttua elämäntapaansa.

§ ARAn, ympäristö- ja valtiovarainministeriön sekä sosiaali- jaterveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) virkamiestennäkemykset ikääntyvien asumisen kehittämiseen tähtäävistätoimenpiteistä ovat hyvin samankaltaisia. He näkevät, ettäikääntyneiden asumisratkaisut ovat olleet liian yksipuolisia ja osinmyös raskaita. Lähde: YM 2017, KAKS 2017.

Tavoite 9 Ikääntyvät§ Tästä esimerkkinä ovat palvelutalot, jotka on toteutettu palvelu-

tuotannon ehdoilla ja jotka ovat olleet suunnittelultaan hyvinlaitosmaisia. Monet asuntokohteet ovat olleet myös erilläänlähiyhteisön toiminnasta.

§ Tämän lisäksi kuntoutus on kohdistunut maassamme lähespelkästään työikäisiin tai alle 65-vuotiaisiin. Maan sisällä onikääntyneiden palveluissa suuria toiminnallisia eroja, mikä onaiheuttanut yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia, koska osassakuntia ikääntyneet on jouduttu kuntoutuksen puuttuessasijoittamaan pitkäaikaishoitoon tai muuhun kodin ulkopuoliseenasuinpaikkaan. Tämän linjan jatkaminen johtaa kustannustenkasvuun yli maamme taloudellisten mahdollisuuksien.

§ Yhteiskunnan rahoitus ei kestä nykyisen passiivisen vanhushuollontoimintamallin jatkoa, eikä rahoitus voi lisääntyä ikääntyneidenmäärän kasvaessa. Kuntoutus on keskeinen keino edistääikääntyneiden toimintakykyä, elämän laatua ja kotona selviytymistä.

§ Kuntoutuksen puutteen vuoksi Suomessa maksetaan arvioltavuosittain yli 0,5 miljardia euroa ylimääräisiä kustannuksia. Säästöäsyntyy, kun ikääntyneet voivat asua kotona. Tavoite on, että kotonaasuvien yli 75-vuotiaiden määrän tulee olla selvästi nykyistä

79

suurempi, alkuun 94 % ja tulevaisuudessa jopa 97 %. Tämä onmahdollista saavuttaa tehokkaan kotihoidon, kotisairaalan jakotikuntoutuksen keinoin.

§ Ikääntynyt tarvitsee asumiseensa asianmukaiset ja riittävän väljättilat. Ahtaus johtaa liikkumattomuuteen ja on tuhoisaa terveydelle.Asunnon sopimattomuus on usein syy palveluasumiseensiirtymiseen. Tilojen on oltava riittävät toimivan ja viihtyisänympäristön toteuttamiseksi paikoissa, joissa iäkkäät asuvat. Erilaisetviranomaismääräykset eivät ole riittäneet tukemaan hyvän jariittävän tilavan palveluasumisen rakentamista.

§ Uudistustyön yksi malliesimerkki on Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirinEksote. Siellä otettiin käyttöön uusi kuntoutusjärjestelmä vuonna2014. Rakennetta muutettiin siten, että alueelle perustettiinkuntoutussairaala Armila ja yli 500 terveyskeskusten vuodeosasto-paikkaa lakkautettiin. Tulokset olivat nopeat ja merkittävät.Kuntoutusjakson jälkeen 95 % kuntoutetuista on kuukauden päästäasunut kotona. Osa vanhuksista on voinut luopua heillä käytössäolleista kotipalveluista.

Lähde: YM 2017, KAKS 2017.

Tavoite 10 Opiskelijat

Tavoitteet

§ Opiskelijoille on tarjolla riittävä määrä kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja lähellä oppilaitoksia, eli Palosaaren ja keskustan alueilla.Noin 3 000 asuntopaikallaan Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOASvastaa miltei koko opiskelija-asuntojen tarjonnasta Vaasassa. VOASkehittää asuntotarjontaansa vastaamaan nykypäivän vaatimuksia jaopiskelijoiden asumistarpeita- ja toiveita.

Toimenpiteet

§ VOAS:n strategisena tavoitteena on toiminnan keskittäminenkeskustaan ja Palosaarelle. Tällä voidaan entistä paremmin vastataopiskelijoiden asumistarpeisiin ja -toiveisiin. Ahventielle onsuunniteltu 360 uutta asuntoa korvaamaan vanhaa, huonokuntoistaasuntokantaa.

§ Mikäli VOAS rakentaa uutta, esikaupunkialueilla sijaitsevistaasunnoista voidaan luopua, sillä ne eivät enää houkutteleopiskelijoita mm. joukkoliikenteen toimimattomuuden takia.

§ VOAS:n soluasuntoja muutetaan erillisisiksi asunnoiksi silloin, kun seon teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säätiön nykyinen solu-

80

asuntojen määrä on liian suuri.

§ VOAS:n asuntojen vuokria korotetaan maltillisesti. Vuokrat ovatkilpailukykyiset verrattuna muihin vuokranantajiin.

§ VOAS panostaa jälkiasennushissien rakentamiseen jaesteettömyyden parantamiseen tietyissä kohteissa.

Toteuttaja

§ Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS.

Mittarit

§ 10.1 VOAS:n opiskelija-asuntoja valmistunut Ahventielle

§ 10.2 Myytyjen kiinteistöjen/asuntojen määrä esikaupunkialueilla

§ 10.3 Soluasuntojen määrä, joita muutettu erillisiksi asunnoiksi

Lähde: VOAS:n strategian 2020 yhteenveto, 30.11.2017.

Tavoite 10 Opiskelijat

VOAS:ntilannekuvaus

§ Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS:n tarkoituksena onopiskelijoiden asuntotilanteen helpottaminen. Säätiö hankkiitarkoituksenmukaisia, hintatasoltaan kohtuullisia opiskelija-asuntojaja vuokraa näitä Vaasan kaupungin alueella toimivien oppilaitostenopiskelijoille. (mukaillen säätiön perustamiskirjaa)

§ VOAS on yleishyödyllinen yhteisö, jonka asuntojen vuokratmääräytyvät omakustannusperiaatteella. Asuntopaikkoja onyhteensä noin 3 000, mikä on riittävä määrä.

§ VOAS:n asuntojen taloudellinen käyttöaste* nousi noin 85prosentista vuonna 2004 lähes 96 prosenttiin vuonna 2012.Käyttöaste on sittemmin laskenut hieman (noin 93,5 prosenttiav.2017). Taloudellista käyttöastetta on onnistuttu nostamaanmerkittävästi erityisesti seuraavien toimenpiteiden avulla:- Isoja soluasuntoja on muutettu yksiöiksi. Vuosina 2001-2006 luotiin250 uutta yksiötä vanhaan asuntokantaan.- Ristinummen kohteet myytiin vuonna 2007, yhteensä 193huoneistoa.

81

- Vuosikorjauksiin on panostettu ja niihin on käytetty enemmänrahaa.- Asuntojen laatutasoa on nostettu vuosi- ja peruskorjauksissa.

§ VOAS:n asukkaille tehdyissä kyselyissä yksi tärkeimmistä asunnonvalintaan vaikuttavista tekijöistä on asunnon sijainti. Opiskelijatsuosivat vahvasti keskusta-asumista. Lisäksi oppilaitoksia onkeskitetty Palosaarelle. Opiskelijoiden mukaan kaupunginvetovoimaa voitaisiin heidän näkökulmasta nostaa rakentamallauusia opiskelija-asuntoja hyville paikoille.

§ Nuorten asumispreferensseistä tiedetään yleisesti, että etenkinperheettömät nuoret ja opiskelijat asuvat mielellään keskeiselläpaikalla ja tinkivät mieluummin asunnon koosta ja laadusta kuinsijainnista. Asumisen tukipolitiikka ohjaa myös asuntojen kysyntää.

Lähde: VOAS:n strategian 2020 yhteenveto, 30.11.2017,toimitusjohtaja Jorma Vehkaperä.

Tavoite 10 OpiskelijatOpiskelijoiden määrän kehitys Vaasassa

§ Vaasassa korkeakouluopiskelijoiden osuus väkiluvusta on lähes 19 %,mikä on suurin suhteellinen osuus maamme 20 suurimmankaupungin joukossa.

§ Korkeakouluopiskelijoiden määrä on kasvanut selvästi 2000-luvulla jasama koskee ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden määrää.

§ Vaasan yliopiston tutkintoon johtavan kielten koulutuksen jatutkimuksen siirto Jyväskylään vuonna 2017 koskee noin 700opiskelijaa, eli sillä on näkyvää vaikutusta opiskelija-asuntojenkysynnässä.

§ Opiskelusta työmarkkinoille siirtyvien nuorten asunnontarpeestahuolehtiminen on erittäin tärkeä osa Vaasan asuntopolitiikkaa. Tämänryhmän asumispreferenssejä on syytä huomioida entistä tarkemmin.Nuorilla osaajilla on suurta vaikutusta alueen elinvoimaisuuteen.

§ Valtakunnallisiksi tavoitteiksi on asetettu opiskeluaikojenlyhentäminen ja nopeampi valmistuminen korkeakouluista.Kohtuuhintaisen asumisen tarjoaminen on yksi keino tukea tätätavoitetta mahdollistamalla toimeentulo vähäisemmillä ansiotuloilla.

82

Tavoite 11 Kansainvälistä suojelua hakevat ja suojelua saavathenkilöt

83

vastaanottokeskuksen kautta, eli he käyvät säännöllisesti siellä, mikäparantaa heidän arjenhallintataitojaan edesauttaen heidänetenemistään koulutukseen ja työllistymiseen johtaville poluille.

§ Uudella asumisneuvontapalvelulla** voitaisiin antaa erityistäasumiseen liittyvää tukea vastaanottokeskuksen asukkaille.

*) EU:n määritelmädirektiivin mukaan kansainvälistä suojelua saavaksikatsotaan henkilö, jolle on myönnetty joko pakolaisasema (hänelle onannettu turvapaikka tai hänet on otettu kiintiöpakolaisena) tai toissijaisensuojelun asema (2011/95/EU). Näiden lisäksi tilapäistä suojelua voidaanantaa henkilölle, joka on joutunut pakenemaan asuinmaastaansotatoimien tai muun väkivaltaisen tilanteen tai ympäristökatastrofinseurauksena. Suojelutarve katsotaan tällöin kuitenkin lähtökohtaisestitilapäiseksi. Turvapaikanhakijalla tarkoitetaan ulkomaalaista, joka hakeesuojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Pakolainen on henkilö,jolle on myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolaisaseman saaSuomessa myös henkilö, joka otetaan Suomeen UNHCR:n esityksestäpakolaiskiintiössä. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelleannetaan turvapaikka (Sisäministeriö).

**) Ks. ikääntyvien osio. Lähteet: Vaasan vastaanottokeskus, Sisäministeriö 2018

Tavoitteet

§ Vaasan vastaanottokeskus järjestää laadukkaita ja kustannus-tehokkaita vastaanottopalveluja kansainvälistä suojelua hakeville jatilapäistä suojelua saaville henkilöille*. Henkilöiden arjenhallinta-taitoja ja etenemistä koulutukseen ja työllistymiseen johtavillepoluille tuetaan. Asuminen järjestetään tavallisissa vuokra-asunnoissa eri puolilla kaupunkia, millä vältetään keskittymienmuodostumista.

§ Vaasan kaupungin ja ELY-keskuksen välisen sopimuksen (2017)mukaisesti kaupunki ottaa tulevina vuosina vastaan kiintiöpakolaisiaja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita kaupunginhallituksenja -valtuuston päätösten mukaisesti talousarviossa määriteltyjenresurssien puitteissa.

Toimenpiteet

§ Vaasan vastaanottokeskuksella on Suomessa ainutlaatuinenkotouttava ja kustannustehokas toimintamalli, joka mahdollistaaasiakkaiden asumisen tavallisessa vuokra-asunnossa, mikä edistäämm. kontaktien syntymistä naapureihin. Asiakkaiden asiat hoituvat

Tavoite 11 Kansainvälistä suojelua hakevat ja suojelua saavathenkilöt§ Vaasan vastaanottokeskuksen asiakkaille järjestetään asumista KOy

Pikipruukin vuokra-asunnoissa hajasijoitetusti eri puolilla kaupunkia,millä vältetään keskittymien muodostumista. Tavoitteena on yksiasunto/asuinrakennus. Pikipruukin asuntoihin sijoitetaan henkilöitäkahdella tavalla;

1) Kiintiöpakolainen, joka on saanut oleskeluluvan

Kun Suomeen saapumisen ajankohta ja asunnon koon tarvetiedetään, kaupunki on Pikipruukkiin yhteydessä. Kaupunki vuokraaasunnon ensiksi omalle nimelleen kalustaakseen sen ja laittaakseenkaiken valmiiksi. Kun asukkaat ovat saapuneet Suomeen ja saaneetsosiaaliturvatunnukset, sopimukset siirretään heidän nimilleen.

2) Vastaanottokeskuksessa asuva, joka saa oleskeluluvan

Hakemus tehdään pääsääntöisesti vastaanottokeskuksen henkilö-kunnan toimesta. Osa oleskeluluvan saaneista tekee sen itse.Hakemuksia tulee myös muiden kuin Vaasan vastaanottokeskuksenasiakkailta (pääasiallisesti Kristiinankaupungista, Vöyriltä jaOravaisilta).

84

§ Vastaanottokeskus on vuokrannut Pikipruukilta 57 asuntoa, mikäriittää vastaanottokeskuksen tämänhetkiselle paikkamäärälle, jokaon 250. Kaksiossa asuu 4 henkilöä ja kolmiossa 6 henkilöä. Perheilläon oma asunto käytössä.

§ Kaupunki toimii ELY-keskuksen kanssa solmitun sopimuksen kuntaanosoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä (2017) mukaisestikiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoidenvastaanottamisessa. Kyse on kaupungin ja ELY-keskuksenkotoutumislain 41 §:n mukaisesta sopimuksesta.

§ Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sosiaalityö ja perhepalveluttarjoaa kotouttamista edistäviä palveluja. Kaupunginkotouttamisohjelmaa noudatetaan.

Toteuttajat

§ Vaasan vastaanottokeskus, KOy Pikipruukki ja Vaasankaupunki/sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut.

Mittarit

§ 11.1 Vaasan vastaanottokeskuksen paikkamääräLähteet: Vaasan vastaanottokeskus ja KOy Pikipruukki. Vaasan kaupungin kotouttamisohjelma 2014-2017.

Tavoite 11 Kansainvälistä suojelua hakevat ja suojelua saavathenkilöt§ 11.2 Pikipruukin vastaanottokeskukselle vuokraama asuntojen

määrä

§ 11.3 Pohjanmaan poliisilaitoksen alueelle sijoittuneidenturvapaikanhakijoiden määrä

§ 11.4 Valtakunnan tilanteen seuranta; Eduskunnan vuosittainpäättämä vastaanotettavien kiintiöpakolaisten määrä

Vaasan tilannekuvaus

§ Vuonna 2017 Vaasan vastaanottamien kotoutumislain* 2 §:n 2 ja 3momentin piiriin kuuluvien henkilöiden määrä oli sosiaali- jaterveyslautakunnan päätöksessä vuoden 2017 talousarvio-esitykseksi 40 henkilöä (joista kiintiöpakolaisia on 20 henkilöä jaoleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita 20 henkilöä). Niidenlisäksi kaupunkiin arvioidaan muuttavan vuodessa itsenäisesti taiperheenyhdistämisen kautta noin 120 henkilöä, eli kolminkertainenmäärä. Määrä on pitkään ollut tätä luokkaa.

§ Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella on tällä hetkellä noin 1 000turvapaikanhakijaa odottamassa päätöstä turvapaikka-hakemukseensa. Niistä 300 henkilöä ovat sijoitettuna Kristiinan-

85

kaupungin vastaanottokeskukseen, 225 henkilöä Vöyrinvastaanottokeskukseen (puolet Pietarsaaressa), 200 henkilöä Vaasanvastaanottokeskukseen ja 200 henkilöä Kauhavan vastaanotto-keskukseen. Loput henkilöistä ovat yksityismajoituksessa.

Yleinen tilannekuvaus

§ Pakolaiset tulevat Suomeen joko kiintiöjärjestelmän kautta taiturvapaikanhakijoina. Eduskunta päättää vuosittain, kuinka montakiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Kiintiössä valittujapakolaisia ei Suomessa sijoiteta vastaanottokeskuksiin, vaan heidätsijoitetaan suoraan kiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin.

§ Turvapaikanhakijat sijoittuvat aluksi pääasiassa vastaanotto-keskuksiin. Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen siitä, saako

*) Laki kotoutumisen edistämisestä, 2 §:n 2 ja 3 momentti; 2) Henkilö,jolle on hänen haettuaan kansainvälistä suojelua myönnetty oleskelulupaulkomaalaislain 51, 52 tai 89 §:n perusteella. 3) Henkilö, joka on otettuSuomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälistenvelvoitteiden täyttämiseksi ulkomaalaislain 93 §:n perusteella.

Lähteet: Vaasan vastaanottokeskus ja KOy Pikipruukki, Maahanmuuttovirasto 2017 & ARA 2018bVaasan kaupungin kotouttamisohjelma 2014-2017


turvapaikanhakija oleskeluluvan Suomesta. Kun turvapaikanhakija onsaanut Maahanmuuttovirastolta oleskeluluvan kansainvälisensuojelun perusteella, hän voi alueellisten viranomaisten (ELY-keskukset) ja vastaanottokeskuksen henkilökunnan opastamanaetsiä itselleen asunnon ja kotipaikan (kuntapaikka). Muitaoleskeluluvan saaneita opastaa asunnon ja kotipaikan etsimisessävastaanottokeskuksen henkilökunta.

§ Vuodesta 2001 alkaen Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määräon ollut 750 henkilöä vuodessa. Eduskunta voi päättää mahdollisestalisäkiintiöstä. Vuosina 2014 ja 2015 kiintiöpakolaisia otettiin 1 050Syyrian vaikean tilanteen vuoksi. Vuonna 2015 turvapaikkaa hakiSuomesta 32 476 henkilöä. Vuonna 2016 Suomesta sai turvapaikannoin 6 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 2015. Kasvu jäioletettua pienemmäksi. ELY:n ja kuntien välisiin sopimuksiinperustuvien kuntapaikkajoen määrä on ollut riittämätön ja valtaosaoleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista siirtyy kuntiinitsenäisesti (ks. Vaasan tilanne edellä).

§ Asunto on tärkeä pakolaisten kotoutumisessa. Kasvukeskuksissa(erityisesti pääkaupunkiseutu) kohtuuhintaisten asuntojen vähäinen

86

määrä on osoittautunut suureksi ongelmaksi. Oulussa, jossa pieniäkohtuuhintaisia asuntoja on vähän, asiaa ratkaistiin välivuokrauksella,joka tarkoittaa sitä, että kaupungin välivuokrausyksikkö vuokraaasuntoja yksityisiltä vuokranantajilta (yleishyödyllisten lisäksi).Verkosto, jossa toimii välivuokrausyksikkö, vastaanottokeskukset jaOulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut, toimii hyvin. Se onmahdollistanut hallitun käytännön prosessin oleskeluluvan saaneenhenkilön siirtymisestä vastaanottokeskuksesta kuntaan, omaanasuntoon ja Oulun kaupungin kototutumispalvelun piiriin.

§ ARA suhtautuu myönteisesti ja joustavasti valtion tukeman tyhjänäolevan ARA-asuntokannan hyödyntämiseen turvapaikanhakijoidenmajoittamisessa joko vastaanottokeskuksena tai tavallisenaasuntona. Vähintään vuoden mittaisen oleskeluluvan saanut henkilövoi hakea vuokrasopimukseen perustuvaa ARA-asuntoa normaalisti.Henkilö voi myös hakea asuntoa yksityisiltä vuokramarkkinoilta.

§ Vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden suuresta määrästähuolimatta vaikutus asuntomarkkinoihin ja erityisesti valtiontukemaan vuokra-asuntokantaan on jäänyt odotettuavähäisemmäksi. Asiaan on vaikuttanut se, että vastaanottokeskukset

Lähde: Maahanmuuttovirasto 2017, YM 2017b


87

neljäsosaa on helsinkiläisiä. Hyvästä kehityksestä huolimattatilanteeseen sisältyy asunnottomuuden hallinnan kannalta riski,koska merkittävä osa oleskeluluvan saaneista on kertaluonteisen jalyhytaikaisen tuen turvin sijoittunut yksityisille vuokramarkkinoille,joista osa hyvin kirjavien sopimusehtojen varassa. Asumisenjatkuvuus edellyttää vuokranmaksukykyä ja säännöllistätoimeentuloa, myös tuen päättymisen jälkeen. Asunnottomiksijoutuvat maahanmuuttajat saattavat joutua olosuhteisiin, jotkavaarantavat heidän välttämättömän toimeentulonsa ja huolenpidonja joka altistaa hyväksikäytölle.

§ Hallituksen kesäkuussa 2016 hyväksymässä asunnottomuudenennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa (2016–2019) korostetaanitsenäisen asumisen turvaamista tukipalveluin ja itsenäisenasumisen onnistumista mahdollisesti uhkaaviin tekijöihinpuuttumista esim. asumisneuvonnan keinoin. Ympäristöministeriö jaARA edistävät asumisneuvonnan laajentamista kaikkiin isoihinkaupunkeihin ja kehyskuntiin. ARA myöntää avustusta asumis-neuvontatoimintaan, jonka suuruus on enintään 35 %kustannuksista.

Lähde: Maahanmuuttovirasto 2017, YM 2017b, YM 2016

(nykyään Kela) saivat myöntää vuokravakuuden ja vuokran vainsellaiselle muutolle, joka suuntautui sille ELY-alueelle, jossavastaanottokeskus sijaitsi. Muuttopainetta ja kasvukeskusalueillekohdistunutta asuntokysyntää on hillinnyt myös se, että myönteisenoleskelulupapäätöksen on saanut selvästi pienempi määrä kuin mitäalun perin oletettiin. Maahanmuuttovirasto teki vuosien 2015–2016aikana 34 073 turvapaikkapäätöstä, joista kielteisiä oli 14 551 kpl (43%).

§ ARA:n selvitysten mukaan maahanmuuttajataustaisten henkilöidenasunnottomuus alkoi maahanmuuton lisääntymisen seurauksenaasteittain lisääntyä vuosina 2008–2009 saavuttaen nykyisen tasonsavuosina 2012–2013. Suurin osa oleskeluluvan saaneista turvapaikan-hakijoista on vuosina 2015–2016 hankkinut asuntonsa vapailtamarkkinoilta, eikä maahanmuuton kasvulla näytä tähän mennessäolleen vaikutusta asunnottomuuden lisääntymiseen.

§ Helsingissä maahanmuuttajataustaisten asunnottomien määräpieneni 100 henkilöllä vuodesta 2015 vuoteen 2016. Koko maassavähennystä oli 60 henkilöä. Vuonna 2016 joka neljäs Suomenasunnottomista oli maahanmuuttajataustainen. Heistä kolme

Tavoite 12 Vammaiset ja kehitysvammaiset

Tavoitteet

§ Vammaisille ja kehitysvammaisille järjestetään ensisijaisesti asumistahenkilöiden omissa kodeissaan. Tarvittaessa järjestetään palvelu-asumista, jota kehitetään vastaamaan nykypäivän tarpeita javaatimuksia. Henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuuttavahvistetaan yksilöllisellä asumisella. Uuden teknologian tuomiamahdollisuuksia hyödynnetään asumisessa. Kaikille vammaisilleluodaan ihmisarvoiset olosuhteet.

Toimenpiteet

§ Vammaisten ja kehitysvammaisten asumisessa pyritään siihen, ettähenkilön oma asunto muokataan hänelle sopivaksi. Mikäli omaasunto ei sovi esim. esteettömyyssyistä, niin muutto uuteenasuntoon voi olla vaihtoehto, sillä uustuotantoa koskevatesteettömyysvaatimukset mahdollistavat vammaisten henkilöidenasumisen tavallisessa asuntokannassa. Yksilöllinen asuminenvahvistaa henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteisöissä.

§ Mikäli asuminen omassa asunnossa yhdessä erilaistenkohdennettujen palvelujen kanssa ei riitä, tarjotaan palveluasumista

88

kaupungin omissa yksiköissä tai ostopalveluyksiköissä.

§ Palveluasumista kehitetään vastaamaan nykypäivän tarpeita javaatimuksia. Asuntojen tulee olla turvallisia, esteettömiä,muunneltavia sekä käyttäjänäkökulmasta toimivia koteja. Kyse voiolla asumisyksiköistä, jotka koostuvat päärakennuksesta ryhmä-asuntoineen ja palveluineen sekä hajautetusti sijoitetuistaasunnoista lähialueella. Uuden teknologian avulla lisätään asuntojenturvallisuutta sekä yksilön itsenäisyyttä.

§ Asumisyksiköiden sijoittelussa huomioidaan mm. ympäristönsoveltuvuus, esteettömyys, kulkuyhteydet sekä palveluiden jahenkilöiden tarvitsemien aktiviteettien saavutettavuus.

§ Ravilaakson alueelle suunnitellaan nykyisistä Puistokodista jaNäthemmetistä integroitu uusi kehitysvammaisten yksikkö, jossaryhmäasumiseen 15 paikkaa sekä erillisiä tukiasuntoja 6-8 kpl.

§ Vammaisten ja kehitysvammaisten asumista kehitetään eritoimijoiden yhteistyönä (sosiaali- ja terveyspalvelut, kiinteistötoimi,kolmas sektori, rakennuttajat jne.) sekä tulevien asukkaiden jakokemustoimijoiden kanssa.


§ ESKOON asumisen alueellisessa suunnitelmassa 2014 ja Vaasanvammaispoliittisessa ohjelmassa 2014–2018 esitettyjä vammaistenja kehitysvammaisten asumisen tavoitteita noudatetaan.

Toteuttajat

§ Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut, kiinteistötoimi,kaavoitus, rakennuttajat ja rakennusyhtiöt, kolmannen sektorintoimijat.

Mittarit

§ 12.1 Ravilaakson alueelle toteutunut uusi kehitysvammaistenasumisyksikkö

§ 12.2 Kehitysvammaisten lukumäärä, joille on järjestetty asuminenomassa kodissaan + määrän muutos

Vaasan tilannekuvaus

§ Kehitysvammaisten henkilöiden palveluasuminen jakautuutoiminnallisesti kolmeen osaan: autettu asuminen, ohjattu taitehostettu asuminen ja tuettu asuminen. Autettu asuminen oneniten hoito- ja kuntoutuspainotteista. Ohjattua ja tuettua asumista

89

voidaan toteuttaa tavanomaisessa asuntokannassa.

§ Vaasassa asuu 103 kehitysvammaista autetussa, ohjatussa taitehostetussa asumisessa ja 46 henkilöä ovat tuetun asumisenpiirissä. Lisäksi kaupungissa asuu 23 vaikeavammaista asukasta.Vaikeavammaiset eivät lukeudu kehitysvammaisten joukkoon.

§ Vaasassa on 13 kehitysvammaisille tarkoitettua asumisyksikköä.Näistä kaupungin omia on 7 kpl. Näissä kaikissa yksiköissä on 149paikkaa/kehitysvammaista vaasalaista asukasta ja 23 paikkaa/vaikeavammaista asukasta, eli yhteensä 172 henkilöä.

§ Vaasan kaupungin seitsemästä kehitysvammaisten yksiköstä kolmesijaitsevat KOy Pikipruukin kiinteistöissä; Puistokoti, Näthemmet jaKultapiha. Lakean kiinteistöissä on neljä kaupungin suorassaomistuksessa olevaa yksikköä; Mäkihovi, Purohovi, Kivikoto jaKotikulta. Näissä asuu yhteensä 94 asukasta.

§ Invalidiliiton ylläpitämässä Vaasan Validiatalossa ja PalosaarenValidiatalossa asuu yhteensä 23 vaikeavammaista asukasta. Muissayksiköissä asuu yhteensä 55 kehitysvammaista asukasta.



§ Vammaisten ja kehitysvammaisten asuminen joko heidän omissakodeissaan tai henkilöiden tarpeita vastaavissa palveluasumisenasumisyksiköissä lisää heidän hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan.Yksilöllinen asuminen vahvistaa henkilöiden osallisuutta jayhdenvertaisuutta.

§ Kehittämällä palveluasumista vastaamaan nykypäivän tarpeita javaatimuksia syntyy lisää turvallisia, esteettömiä, muunneltavia sekäkäyttäjänäkökulmasta toimivia koteja. Uuden teknologian käyttöön-otolla asuntojen turvallisuus ja yksilön itsenäisyys lisääntyvät.

§ Valtioneuvostoteki vuonna 2012 periaatepäätöksen kehitys-vammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujenturvaamisesta. Tavoitteena on vähentää laitospaikkoja nopeasti,suunnitellusti ja hallitusti sekä tarjota pitkäaikaisesti laitoksessa tailapsuudenkodissa asuville aikuisille kehitysvammaisille asuntoja javaihtoehtoisia asumisratkaisuja.

§ Asuminen tulee järjestää osana muuta asuntotuotantoa kiinteäksiosaksi eri kaupunginosien asuinalueita hyvien liikenneyhteyksien japalveluiden yhteyteen.

§90

§ Nykyisillä laitospaikoilla on kuitenkin hyvin erilaisista syistä asuviahenkilöitä. Kiireellistä tai vaativaa hoitoa tarvitsevia henkilöitä tulee ainaolemaan ja näitä tarpeita varten tarvitaan erityisesti kehitys-vammaisuuteen erikoistunut palveluntarjoaja tulevaisuudessakin.Kunnissa toivotaankin, että juuri tällaisiin erityistilanteisiin olisi olemassajatkossakin vahva ja osaava alueellinen toimija.

§ Vammaislainsäädäntöon uudistuksen myllerryksessä. Tavoitteena onyhdistää nykyinen vammaispalvelulaki (laki vammaisuuden perusteellajärjestettävistä palveluista ja tukitoimista, 3.4.1987/380) jakehitysvammalaki (laki kehitysvammaisten erityishuollosta,23.6.1977/519). Vammaislainsäädännön kehittäminen kytkeytyykiinteästi valmisteilla olevaan palvelurakenneuudistukseen sekäsosiaalihuollon lainsäädännön uudistukseen.

§ Uudistuksessa on otettava huomioon YK:n vammaissopimuksenkansalliselle lainsäädännölle asettamat velvoitteet ja kehitys-vammaisten asumista ja palveluita koskeva periaatepäätös.

§ Tämän valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan jokaisellakehitysvammaisella henkilöillä on oikeus asua samoin kuin muutkinkuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut. Lähde: Valtioneuvosto 2012

Tavoite 12 Vammaiset ja kehitysvammaiset§ Päämääränä on, että vuoteen 2016 mennessä laitoksissa on

enintään 500 asukasta, ja että vuoden 2020 jälkeen kukaanvammainen henkilö ei asu laitoksessa.

§ Kunnan velvollisuutena on seurata oman kuntansa vammaistenhenkilöiden elinoloja ja viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden ontehtävä sellaisia päätöksiä, jotka edistävät kuntalaistensa tasa-arvoista oikeutta toimia yhdenvertaisina jäseninä (Vammaispalvelu-laki § 3+6).

§ Suomessa arvioidaan olevan 35 000–40 000 kehitysvammaistahenkilöä, joista suuri osa tarvitsee runsaasti yksilöllistä apua ja tukeaasumisessaan. Maassa on 18 laitosta, joiden toiminta on kokonaantai pääosin suunnattu palvelemaan kehitysvammaisia henkilöitä.

§ Toukokuussa 2009 kehitysvammalaitoksissa oli noin 2 000 henkilöäpitkäaikaispaikoilla ja lyhytaikaisessa kuntouttavassa hoidossa noin400 henkilöä.

§ Omaisten luona asuu noin 13 000 henkilöä, joista noin puolet onaikuisia kehitysvammaisia henkilöitä. Laitoshoidon vähentäminen jaaikuisten kehitysvammaisten henkilöiden lapsuudenkodeistamuuttamisen mahdollistaminen edellyttää monia toimenpiteitä

91

asuntotarjonnan lisäämisen ohella, tärkeimpinä yksilöllistä asumistatukevat palvelut sekä asumiskustannusten hallinta.

§ ESKOONasumisen alueellisessa suunnitelmassa (2014), joka koskeePohjanmaata ja Etelä-Pohjanmaata, todetaan, että vaihtoehtojenkehittäminen ja alueelliset sekä yksilölliset palvelutarpeethuomioivien palveluiden tuottaminen on erityisen ajankohtaista nyt,kun kehitysvammaisten ihmisten palvelut ovat rakennemuutoksessalaitoshoidon hajauttamiseksi.

§ Yksilöllisten asumisratkaisujen lisääminen edellyttää uudenlaistapalveluiden suunnittelun kulttuuria. Kehitysvammaisten ihmistenasuminen on Suomessa järjestetty suurelta osin ryhmämuotoisissaasunnoissa.

§ Tulevaisuudessa tarvitaan edelleen asiakkaiden ja heidän läheistensätoiveiden mukaisesti ryhmämuotoisia asumispalveluita. Palveluidentulee tällöinkin perustua yksilökeskeiseen ja kokonaisvaltaiseenpalveluiden suunnitteluun, joka mahdollistaa asiakkaan osallisuuden.Samalla lisätään myös aiempaa itsenäisempien asumis-mahdollisuuksia sekä riittävää henkilökohtaista apua.

Lähde: ESKOO 2014, Valtioneuvosto 2012,Vaasan vammaispoliittinen ohjelma 2014–2018

Tavoite 12 Vammaiset ja kehitysvammaiset§ Tulevaisuudessa asiakkaan osallisuus korostuu sekä asumis- ja

kuntoutumispalvelut ovat entistä yksilöllisempiä ja räätälöityjä.Henkilöstön koulutuksessa, rekrytoinnissa ja perehdytyksessäkorostuu asiakkaan rooli oman elämänsä suunnittelijana.

§ Yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutukseenluodaan entistä enemmän mahdollisuuksia, mm. hyödyntämälläyhteiskunnan tarjoamia palveluita ja asiakkaan sosiaalisia verkostoja.

§ Ryhmämuotoisten asumispalveluiden rinnalla kehitetääntukiasumisen palvelua, joka mahdollistaa asiakkaan asumisenmuiden kuntalaisten keskellä, normaaliin asuntokantaan kuuluvassaasunnossa riittävän tuen turvin.

§ Asiakasta tuetaan rooliensa monipuolistamisessa siten, ettäsosiaaliset suhteet ovat vastavuoroisia ja asiakas voi toimia myösavun antajan roolissa itselleen vahvoilla osa-alueilla.

§ Luontaisten verkostojen tukeminen ja hyödyntäminen tukeeasiakkaan hyvinvointia ja voi vähentää ostopalveluna hankittavantuen määrää. Tukiasumisen palvelua tulee kehittää vastaamaanmyös vaikeammin vammaisten henkilöiden tarpeita. Tarvittaessatuki yksittäiseen asuntoon voidaan järjestää ympäri vuorokauden,myös teknisiä ratkaisuja hyödyntäen.

92

Asumisratkaisujen tulee olla yksilöllisiä, asiakas voi valintansamukaisesti asua yksin, tai yhdessä ystävän, sukulaisen taielämänkumppanin kanssa.

§ Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän erityisneuvola Silmu tekivuonna 2012 laajamittaisen kuntakohtaisen selvityskierroksenkehitysvammapalveluiden asiakkaista. Palvelutarpeita vuodelle 2020kartoitettiin. Selvitystyö päivitettiin vuosina 2013–2014.

§ Kehitysvammahuollon asiakkaita oli rekisterissä 1 719 henkilöä, joista1 494 oli kehitysvammadiagnoosi. Arvion mukaan ympäri-vuorokautista apua tarjoavien asuinpaikkojen tarve kasvaa kuudenvuoden aikana 277 asunnolla. Lisäksi tarvitaan 211 asuntoa, joihinon tarjolla erilaisia tukimahdollisuuksia.

§ Laitospaikat vähenisivät kuntien arvioin mukaan 44:lla vuoteen 2020mennessä. Pääsääntöisesti laitokseen jäävät ovat 1950-luvulla ja sitäennen syntyneitä, jotka ovat jo pitkään asuneet laitoksessa.

§ Viimeisen viiden vuoden aikana on Eskoon sosiaalipalvelujen kunta-yhtymä perustanut 87 uutta asuntoa asumispalveluiden piiriin.Samaan aikaan laitospaikat ovat vähentyneet 27 paikalla. Jatkossatahti nopeutuu, kun uusia vaihtoehtoja ja uusia asuntoja luodaanlaitosasukkaille. Lähde: ESKOO 2014


§ Laitoshoidon purkamisessa on tarkasti turvatta yksilön oikeudet,pohdittava mikä on koti, vältettävä pakkomuuttoja ja turvattavarauhallinen vanhuus.

§ Positiivista kehitystä uhkaavat uuslaitosten ja suurtenasuntokeskittymien rakentaminen sekä palvelujen kilpailutus.Taloudelliset tekijät menevät usein muiden periaatteiden edelle.Kilpailutuksella saavutetut alhaiset hinnat vaikuttavat laatuun useinnegatiivisesti ja heikko asumisen laatu, muun muassa useammanhengen huoneet ja pelkästään erityisryhmille tarkoitetut isotasumisyksiköt, uhkaavat entisestään heikentää kehitysvammaistenhenkilöiden oikeuksia.

93

Lähde: ESKOO 2014

Kehitysvammahuollon asiakkaat Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.

Tavoite 13 Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat

Tavoitteet

§ Päihde- ja mielenterveyskuntoutujille järjestetään asuntoja, asumistatukevia palveluja sekä tarvittaessa tuettua ja tehostettua asumis-palvelua. Lisäksi heille järjestetään yhteisöllisyyttä lisäävää toimintaaja tukitoimintaa. Asumisyksiköiden keskittymistä tiettyihinkaupunginosiin vältetään.

Toimenpiteet

§ Nuorille, vaikeasti asutettaville päihdetaustaisille, tarvitaanyhteisöasumistyyppinen tehostettu asumisyksikkö. Sille voisimahdollisesti löytyä tilat olemassa olevasta yksityisen omistamastaerityisryhmien yksiköstä, joka on tällä hetkellä vajaakäytössä.

§ Mielenterveyskuntoutujista moni on seniori-iässä ja tarvitseeikääntyessä psykogeriatrista tehostettua palveluasumista. Tätä onhuomioitava tehostetun palveluasumisen järjestämisessä.

§ Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien yhteisöllisyyttä lisääväätoimintaa ja tukitoimintaa tuetaan. Esim. kaupungin liikunta-palveluilla ja kulttuurikeskuksella, yhdistyksillä ja asukastoiminnallaon tärkeä rooli tässä. Talojen kerhotiloja voitaisiin hyödyntää

94

paremmin toiminnan järjestämisessä.

§ Asumisyksiköiden keskittymistä tiettyihin kaupunginosiin vältetäänpoikkihallinnollisella yhteistyöllä.

§ Yhteistyömahdollisuudet Mustasaaren kunnan kanssa päihde- jamielenterveyskuntoutujien asumisen järjestämisessä kartoitetaan.

Toteuttajat

§ Vaasan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi, liikuntapalvelut,kulttuurikeskus ja kiinteistötoimi, hoivayritykset, sosiaalipsykiatrinenyhdistys ja Vaasan Setlementtiyhdistys sekä muut kolmannensektorin toimijat.

Mittarit

§ 13.1 Päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitettujen asuntojenlukumäärä

§ 13.2 Nuorille, vaikeasti asutettaville päihdetaustaisille järjestettypaikkoja yhteisöasumistyyppisestä tehostetusta asumisyksiköstä

Tavoite 13 Päihde- ja mielenterveyskuntoutujatVaasan tilannekuvaus

§ Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien elämäntilanne jaarjenhallintataidot paranevat asumisen, palvelujen ja muuntukitoiminnan ansiosta. Hajasijoitettu asuminen eri puolillakaupunkia estää keskittymien muodostumista.

§ Mielenterveyskuntoutujientuki ja palveluasuminen toteutetaanVaasassa ostopalveluna Sosiaalipsykiatriselta yhdistykseltä jaSetlementtiyhdistykseltä.

§ Mielenterveyskuntoutujien tukiasumiselle on olemassa 6 asumis-yksikköä Vaasassa, joista 4 ovat sopimusyksiköitä. Vaasa ostaasopimusyksiköiden kaikki 72 paikkaa. Lisäksi Vaasa ostaa yksittäisiäpaikkoja Vaasassa sijaitsevien Attendon ja Esperin yksiköistä.Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköiden saatavuusVaasassa on tällä hetkellä hyvä ja lisää yksiköitä ei tarvita.

§ Vaasassa psykosiaalinen kotikuntoutustiimi vie kotiin palveluita jatukee asukkaita. He neuvovat ja tukevat, jotta asiakkaat oppisivatpitämään itsestään huolta. Palvelu on suunnattu mielenterveys- japäihdekuntoutujille, vammaisille ja kehitysvammaisille sekä neuro-psykiatrisia haasteita omaaville henkilöille. Palvelun tuottaa sosiaali-

95

ja terveystoimen alainen Arjenhallinnan tukipalvelut -yksikkö.

§ Asunto järjestyy aina, mutta on turvattava asukkaan pysyminen siinäpalveluiden ja tukitoiminnan kautta.

§ Mielenterveyskuntoutujien joukossa on myös 27 vaasalaista, jotkaasuvat muualla päin maata.

§ Päihdehuollontehostettuja asumispalveluja Vaasassa tuotetaankolmessa asumisyksikössä, joista Silmukoti (15 paikkaa) ja Aaltokoti(9 paikkaa) ovat kaupungin omia yksiköitä. Kaupunki ostaa Vaasansetlementtiyhdistykseltä Hoivakoti Hopearannan kaikki 16 paikkaa.Lisäksi löytyy 25 valvottua tukiasuntoa.

§ Sosiaali- ja terveystoimella on 25 kuntouttavan asumisentukiasuntoa ympäri kaupunkia. Asunnot välivuokrataanmielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Asuntoa ei voi saada ilmankotikuntoutustiimin palvelua.

§ Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumisen ja sitä tukevienpalveluiden osalta Vaasan tilanne on hyvä ja valtakunnallistatilannetta parempi. Vaasassa suurin kehittämisen paikka on tällähetkellä asiakasryhmäpainotuksessa; Nuorille, vaikeasti asutettavillepäihdetaustaisille tarvitaan yhteisöasumistyyppinen tehostettu

Tavoite 13 Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat

Asumisyksikkö. Yksityisellä puolella on muille erityisryhmilletarkoitettuja tiloja vapaana vajaakäytön vuoksi.


§ Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut taataansosiaalihuoltolain nojalla. Mielenterveyskuntoutujille kunnan onlisäksi mielenterveyslain (1116/1990) mukaan tarjottavamahdollisuus hänen tarvitsemaansa lääkinnälliseen tai sosiaaliseenkuntoutukseen liittyvään tuki- ja palveluasumiseen.

§ Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat ovat kasvava asumispalveluitaja asumisen tukeen kohdentuvien palveluiden tarvitsijaryhmä.Samalla erikoissairaanhoidossa tavoitteena on entisestään supistaamielenterveysongelmaisten henkilöiden laitoshoitoa.

§ Kuntoutujien asumisyksiköissä on paljon kehitettävää, jottapäästäisiin erityisryhmien asumisen laatusuositusten tasolle.Kuntoutujat asuvat useammin huoneissa kuin tavanomaisissaasunnoissa. Osa yksiköistä on asukasmäärältään suuria, ja useanerityisryhmän sekayksiköt ovat yleisiä. Yksiköissä on paljonlaitosmaisia piirteitä, kuten yhteisiä toimintoja ja rajoittavia sääntöjä.

96

§ Osa yksiköistä sijaitsee kaukana palveluista huonojen kulku-yhteyksien päässä. Peruskorjausten tarve on suuri. Monestikorjausten yhteydessä tehdään myös laajennuksia, jotka kasvattavatasukasmäärää ja yksikön kokoa.

§ Asumisen ja palveluiden järjestämisessä pitäisi lähteä asiakkaidentuen tarpeista. Väliinputoajia ovat päihteitä käyttävät mielen-terveyskuntoutujat ja ikääntyneet, jotka tarvitsevat aktiivisenkuntoutuksen sijaan vanhuspalveluja.

§ Tavallisessa asuntokannassa asuville tarvittaisiin kevyttä ja ketterästijoustavaa kotiin vietävää tukea ja tukihenkilöitä jo ennen kuinmielenterveysongelmat tulevat esiin asumisen ongelmina.

§ Asumispalvelujärjestelmä on hyvin yksikkövaltainen ja perustuusuureksi osaksi ostopalveluille. Kaupungeissa pyritään kehittämäänasumispalvelujärjestelmää kohti tavallista asumista. Muutos onkuitenkin hidas, ja se tapahtuu ennen kaikkea toiminnallisestilisäämällä kaupunkien omaa palvelutarpeen arviointia jatehostamalla yksiköiden kuntouttamisvaatimuksia.

Lähde: ARAn raportteja 2/2018

Tavoite 14 Asunnottomat

Tavoitteet

§ Asunnottomuutta pyritään vähentämään edelleen Vaasassajärjestämällä asunnottomille asuntoja, asumista tukevia palvelujasekä tarvittaessa tuettua ja tehostettua asumispalvelua.

Toimenpiteet

§ Jokaiselle asunnottomalle järjestyy asunto. Edellytyksenä on se, ettäasukas on yhteistyökykyinen.

§ Asumisessa tukea tarvitseville asunnottomille järjestetääntukiasunto, kotikuntoutusta tai kotiin vietäviä palveluja.

§ Erityistä tukea tarvitseville kaupunki järjestää itse tai ostaa tuettua taitehostettua asumispalvelua.

§ Yömajatyyppisen tilapäisasumispalvelun toteuttamisenmahdollisuutta selvitetään. Kyseinen palvelu on tarkoitettuasunnottomille tai yösijaa vailla oleville yhdeksi yöksi kerrallaan.Myös ns. paperittomat voisivat hyödyntää palvelua. Hyviäesimerkkejä löytyy mm. Helsingistä.

97

Toteuttajat

§ Vaasan kaupunki/Sosiaali- ja terveystoimi, KOy Pikipruukki jakolmannen sektorin toimijat.

Mittarit

§ 14.1 Pitkäaikaisasunnottomien ja tilapäisesti asunnottomina olevienhenkilöiden määrä ja jakautuminen sukupuolen, iän jakansalaisuuden mukaan

§ 14.2 Yömajatyyppisen tilapäisasumispalvelun toteuttamisenmahdollisuutta selvitetty

Tavoite 14 AsunnottomatVaasan tilannekuvaus

§ Asunnottomuus on Vaasassa vähentynyt 2000-luvun aikana.Kaupungin keräämien viimeisimpien tietojen (2017) mukaanasunnottomia on 30 henkilöä, joista 4 henkilöä ovat pitkäaikais-asunnottomia. Tilapäisesti asunnottomina olevista suuri osa on alle25-vuotiaita (47 %) tai maahanmuuttajataustaisia (40 %).

§ Pelkkä asunnon puute ei ole ongelma, vaan se, että osa väestöstä eialentuneen toimintakyvyn, päihde- ja mielenterveysongelmien taiesimerkiksi taloudellisten ongelmien vuoksi selviydy tavanomaisessaasumisessa.

§ Päihdeongelmaisia asunnottomia varten valmistui oma valvottu 10-paikkainen asumisyksikkö Aaltokoti vuonna 2012. Yksikössä onnykyään 9 asukaspaikkaa.


§ Asuntomarkkinoiden ongelmat ilmenevät kärjistyneimmilläänasunnottomuutena. Osa väestöstä on pudonnut tilapäisesti taipysyvästi normaalien asuntomarkkinoiden ulkopuolelle ja asuusukulaisten ja tuttavien luona, erilaisissa tilapäismajoituksissa taiääritapauksessa ulkona.

98

§ Pitkäaikainen asunnottomuus liittyy tutkimusten mukaan tiiviistiköyhyyteen, alhaiseen koulutustasoon, työttömyyteen, päihde-,mielenterveydellisiin ja muihin sosiaalisiin ongelmiin.

§ Toisaalta erityisesti suurkaupungeissa on yleistä myös tavallistentyössäkäyvien ihmisten lyhytaikainen nk. kitka-asunnottomuus, jokaliittyy esim. elämänmuutoksiin, kuten parisuhde-eroon, alueidenväliseen muuttoon, asunnonvaihtoon tai taloudelliseen kriisiin.

§ Asunnottomuudella on vahva yhteys asuntomarkkinoidentoimivuuteen, asumisen hintaan ja hintojen alueellisiin eroihin.

§ Erityisesti suurkaupunkialueilla alkeellisimman ja heikko-laatuisimmankin asunnon markkinoilla määräytyvä vuokrataso onkorkea suhteessa pienituloisimman väestön maksukykyyn.

§ Asunnottomuus keskittyy suurkaupunkeihin Suomessakin. ARA:ntietojen mukaan Suomen asunnottomista kahdella kolmesta oliasuinpaikka pääkaupunkiseudulla vuonna 2016.

Lähde: Asuntopolitiikan kehittämiskohteita 2017.

Tavoite 14 Asunnottomat§ Suomessa oli vuoden 2016 lopussa noin 7 400 asunnotonta.

Asunnottomista noin 6 650 oli yksineläviä. Asunnottomia perheitä oli325, ja perheissä oli keskimäärin 2,3 perheenjäsentä eli noin 760henkilöä. Yksinasuvista asunnottomista on naisia 22 %, alle 25-vuotiaita 24 % ja maahanmuuttajia 28 %.

§ Suomessa asunnottomien määrä on saatu vähennettyä läheskolmannekseen viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.

§ Vuonna 2016 asunnottomia oli vähemmän kuin kertaakaanaikaisemmin viimeisten noin 30 vuoden aikana. Suomi on ainoaEuroopan maa, jossa asunnottomuus on 2010-luvulla vähentynyt.

§ Yksinäisistä asunnottomista 82 % asui tilapäisesti tuttavien jasukulaisten luona vuonna 2016. Ulkona, tilapäissuojissa jaasuntoloissa asui noin 11 % sekä laitoksissa ja vastaavissa 7 %.

§ Kahteen jälkimmäiseen ryhmään kuuluvien määrä on supistunuteniten viime vuosina, kun taas tilapäisesti sukulaisten ja tuttavienluona asuvien määrä on kasvanut kymmenen vuoden takaiseenverrattuna ja pysynyt suunnilleen samalla tasolla viime vuosina.

§ Asunnottomien maahanmuuttajien määrä moninkertaistui vuodesta2008 vuoteen 2013, mutta kasvu on sen jälkeen pysähtynyt.

99

§ Myös asunnottomien naisten määrä kasvoi tuntuvasti samanaaikana, mutta on sen jälkeen laskenut takaisin viime vuosikymmenenkeskitason lukemiin.

Lähde: Asuntopolitiikan kehittämiskohteita 2017.

Asunnottomien määrä Suomessa (Lähde: ARA)

III KAUPUNGINOSIEN KEHITTÄMINENVaasan kaupunginosista* muodostuu kehittyvä, elinvoimainen jasosiaalisesti eheä Vaasa. Kaupunginosille luodaan maankäytöllisetedellytykset kehittyä viihtyisinä ja monipuolisina asuinalueina.Pääpaino on keskusta-alueen kehittämisessä. Täydennys-rakentaminen on tärkeimpiä keinoja vaikuttaa nykyisten alueidenkehitykseen, ja kaupunki pyrkii aktiivisesti luomaan sille edellytyksiä.Uusien ja vanhojen asuinalueiden suunnittelussa korostuvatpalveluiden toimivuus, saavutettavuus ja esteettömyys.

Kaupunginosien sosiaaliseen kestävyyteen kiinnitetään erityistähuomiota, jotta kehitys olisi mahdollisimman tasainen ympärikaupunkia. Eri väestöryhmille luodaan mahdollisuuksia asua erikaupunginosissa pyrkimyksenä saada aikaan mahdollisimmanmonipuolinen väestörakenne ympäri kaupungin. Näin ehkäistääntiettyjen väestöryhmien keskittymistä tietyille alueille, mikä voi johtaaalueiden eriytymis- tai segregaatiokehitykseen.

Kaupunginosien asuinalueiden suunnittelussa kiinnitetään erityistähuomiota asuntomarkkinoille tulevien nuorten, lapsiperheiden,ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden asumis-mahdollisuuksiin sekä väestökehitystrendeihin, kuten vieraskielisen jaikääntyneen väestön kasvuun.

100

Kaupunginosien tavoitteet:

Tavoite 15 Kaupunginosien kehittäminen

Tavoite 16 Palvelut, saavutettavuus ja esteettömyys

Tavoite 17 Asukasrakenteen monipuolisuus

*) Kaupunginosilla tarkoitetaanVaasan kaupungin tilastollisiasuuralueita, joita on 12 kpl.Vähänkyrön suuralue puuttuukartasta.

Tavoite15 KaupunginosienkehittäminenTavoitteet

§ Kaupunginosien/suuralueiden kehittämismahdollisuuksia edistetäänluomalla täydennysrakentamismahdollisuuksia asunnoille ja muilletoiminnoille maankäytön suunnittelun keinoin. Kerrostalotuotannonpääpaino on nyt ja jatkossa kaupungin keskusta-alueella. Pien- jarivitalotuotannon pääpaino on esikaupunkialueilla. Nykyisenasuntokannan uudistumismahdollisuudet turvataanmahdollistamalla esim. lisäkerrosten rakentamisen ja rakennustenpurkamisen. Kaupunginosakeskusrakenne -ohjelmallakaupunginosa-kehittämisestä tulee suunnitelmallisempaa.

Toimenpiteet

§ Kaupunginosien kehittämisen mahdollisuuksia kartoitetaan työn allaolevalla kaupunginosakeskusrakenne -ohjelmalla. Kaavoituksenvetämää ohjelmaa laaditaan monialaisesti eri hallintokuntien jayksiköiden yhteistyönä. Työn tavoitteet ovat:

- kaupunginosien ja liikenneyhteyksien nykytilan selvittäminen,

- kaupunginosakeskusrakenteen vuoden 2040 tavoitetilanteenkuvaaminen ja

101

- selkeän toimenpideohjelman esittäminen eri kaupunginosienkehittämiseksi (päätöksenteon pohjaksi).

Toimenpideohjelma tulee sisältämään mm. kaupunginosienkaavamuutoskohteet, kiinteistökehityshankkeet (julkinen jayksityinen), joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksien parantamis-hankkeet ja infrarakentamisen (budjetointi ja aikataulutus).

§ Täydennysrakentamista edistetään kaavoituksen ja maapolitiikankeinoin sekä kehittämällä kannustimia (esim. lisärakennusoikeus).Asuntojen täydennysrakentaminen tuo alueelle uusia asukkaita,mikä turvaa mm. palveluiden säilymisen ja mahdollistaa joukko-liikenteen parantamisen. Vaasasta löytyy lähes 100 yksityisessäomistuksessa olevaa asemakaavoitetulla alueella sijaitsevaarakentamatonta pientalotonttia, joiden rakentumista voidaan edistäämm. rakentamiskehotuksilla.

§ Yksittäisten suunnittelukohteiden ja sirpalemaisen toteuttamisensijaan tulee tulevaisuudessa panostaa laajempiin alueellisiintarkasteluihin, joihin sisältyy myös arviointi rakennusten käyttö-tarkoitusten muutosmahdollisuuksista. Täydennysrakentamisenmahdollisuuksia kartoittavassa aluetarkastelussa tulee hallinta-

Lähde: Kaupunginosakeskusrakenne (2017)

Tavoite15 Kaupunginosienkehittäminenmuotojakauman lisäksi huomioida aina myös alueiden erilaisetominaisuudet kuten esim. saavutettavuus, vetovoimaisuus,rakennuskustannukset sekä asuntojen paikallinen hintataso.Täydennysrakentamista edistävän aluekehittämisen tulee ollatiedostettua, hallittua ja ajanmukaiseen tietoon perustuvaa.

§ Täydennysrakentamisalueilla asuntoja tulee suunnitella erityisestiniille ikä- tai väestöryhmille, jotka monipuolistavat alueen asukas-rakennetta. Näin voidaan tukea eri väestöryhmien asumisuria jamahdollistaa elinkaariasuminen omalla asuinalueella. Vuokra-asuntovaltaisilla alueilla pyritään lisäämään omistusasuntojenmäärää ja vastaavasti omistusasuntovaltaisilla alueilla pyritäänlisäämään vuokra-asuntojen määrää, jotta asuntotarjonta olisimahdollisimman monipuolinen.

§ Uudet asuinalueet pyritään rakentamaan siten, että ne täydentävätnykyistä kaupunkirakennetta, mikä on yleensä huomattavastikustannus- ja energiatehokkaampaa kuin sellaisten asuinalueidentoteuttaminen, jotka sijaitsevat irrallaan nykyisestä kaupunki-rakenteesta (ks. myös tavoite 5 Energia). Täydennysrakentamisellavoidaan hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa japalveluverkkoa sekä minimoida kalliita uusinvestointeja.

102

§ Nykyisen asuntokannan uudistumismahdollisuudet turvataanmahdollistamalla esim. lisäkerrosten rakentamisen. Purkavallelisärakentamiselle, eli nykyisten rakennusten korvaamiselle uusilla,luodaan maankäytölliset edellytykset.

§ Esikaupunkialueiden houkuttelevuutta tuetaan toimenpiteillä, jotkalisäävät asuinympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta.

Toteuttajat

§ Vaasan kaupunki/tekninen toimi.

Mittarit

§ 15.1 Asuntotuotannon määrä suuralueittain

§ 15.2 Kaupunginosakeskusrakenne -ohjelma valmistunut

Tilannekuvaus

§ Laajamittaista täydennysrakentamista on Vaasassa tehty vähän.Monet esikaupunkialueet ovat asuntokannaltaan yksipuolisia janiiden rakennuksista merkittävä osa on peruskorjausiässä. Riskikontrastin kasvamisesta uusien ja vanhojen alueiden välillä onolemassa. Eri talotyyppien rakentaminen keskittyy voimakkaasti erialueille (kerrostaloja keskusta-alueelle ja pientaloja lähiöihin).

Tavoite15 Kaupunginosienkehittäminen§ A

103

§ Asuntokannastalähes kolmasosa sijaitse keskustassa. Kaupunginasukkaista kuitenkin vain noin viidesosa asuu keskustassa, mikäjohtuu yksin asuvien suuresta määrästä alueella.

§ Kerrostaloasunnoistanoin 44 % ovat keskustassa. Kerrostalo-asuntoja on runsaasti myös keskustan lähialueilla, eli Palosaaren,Vöyrinkaupungin ja Suvilahden alueilla. Ristinummella kerrostalo-asuntoja on huomattavan paljon siihen nähden, että alue sijaitseemuihin kerrostalovaltaisiin alueisiin verrattuna kaukana keskustasta(noin 6 km). Ristinummella kerrostaloasuntojen osuus on noin 62 %.Vaasasta ei löydy toista aluetta, jossa olisi yhtä paljon kerrostalojayhtä kaukana keskustasta. Esim. Gerbyn suuralueella on melkeinpuolet vähemmän kerrostaloja ja suuri osa niistä sijaitsevat Gerbynsuuralueeseen kuuluvien Isolahden ja Vetokannaksen pienalueillanoin 2-3,5 km päässä keskustasta. Sama koskee Huutoniemeä.

§ Pientaloalueistamerkittävimmät ovat Gerby, Vähäkyrö ja Huuto-niemi. Pientaloja on runsaasti myös Kotirannan, Ristinummen jaSundomin alueilla.

§ Rivitaloista ja kytketyistä pientaloistanoin 60 % sijaitsevat Gerbyn jaHuutoniemen alueilla.

Tavoite15 Kaupunginosienkehittäminen§ A

104

§ Uusista kerrostaloasunnoistanoin puolet valmistui keskustaanvuosina 2010–2017. Kun mukaan lasketaan Vöyrinkaupungin,Suvilahden ja Palosaaren alueet, osuus nousee noin 80 %:iin.Kerrostaloasuntojen tuotanto on siis keskittynyt voimakkaastiVaasan keskusta-alueelle. Trendi vahvistunee jatkossa etenkinRavilaakson uuden asuinalueen rakentumisen myötä.

§ Erillisistä pientaloasunnoista lähes kaksi kolmasosaa valmistuiGerbyn, Kotirannan ja Huutoniemen suuralueille vuosina2000–2017.

§ Rivitalojen ja kytkettyjen pientalojenasunnoista lähes 90 %valmistui Gerbyn, Huutoniemen ja Kotirannan suuralueillevuosina 2000–2017.

Tavoite16 Palvelut, saavutettavuusja esteettömyysTavoitteet

§ Uusien ja vanhojen asuinalueiden suunnittelussa korostuvatpalveluiden toimivuus, saavutettavuus ja esteettömyys.Esteettömien asuinympäristöjen edistäminen on keskeinen asiaikääntyvän väestön voimakkaan kasvun johdosta.

Toimenpiteet

§ Uusien alueiden suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiotajulkisten ja yksityisten palvelujen oikea-aikaiseen toteutukseen jatarkoituksenmukaiseen sijoittumiseen alueille. Palveluillevarmistetaan riittävä asukaspohja. Alueiden väestökehitystäseurataan tarkkaan, jotta esim. väestöltään vähenevää aluettavoitaisiin tukea riittävän ajoissa luomalla alueelle täydennys-rakentamismahdollisuuksia.

§ Asuinalueiden saavutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota,jotta yksikään alue ei jäisi erilliseksi saarekkeeksi laidalle taitoiminnoiltaan pelkästään asumisen paikaksi. Tämä on keskeinenasia uusien asuinalueiden ohjelmoinnissa ja suunnittelussa.Olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta erillään sijaitsevienasuinalueiden toteuttamista tulee välttää. Uudet alueet on ensi-

105

sijaisesti toteutettava nykyisen yhdyskuntarakenteen sisälle tai hetisen viereen, rakennetta laajentaen.

§ Palveluiden ja työpaikka-alueiden saavutettavuutta parannetaankehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä sekä kävely- ja pyörätie-verkostoja. Viihtyisyyteen kiinnitetään huomioita joka alueella.

§ Esteettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota niin talo-, kortteli-kuin asuinaluetasolla. Uusista kaupunginosista ja asuinalueistatehdään mahdollisimman ikäystävällisiä (ks. Eritysryhmienasuminen/ikääntyvät). Esteettömiä virkistäytymispaikkoja luodaaneri puolille kaupunki. Kaupunginosien esteettömyyden paranemistaedistetään mm. esteettömyyskartoituksilla. Viimeisin kartoitus tehtiinkesällä 2018.

Toteuttajat

§ Vaasan kaupunki/tekninen toimi, kaupunkikehitys.

Mittarit

§ 16.1 Esteettömiä virkistäytymispaikkoja luotu

§ 16.2 Esteettömyyskartoituksissa esiin nostettujen toimenpiteitävaativien asioiden toteutuksen seuranta

Lähde: Vaasan kaupunginosien esteettömyyskartoitusten raportti (2018).

Tavoite17 AsukasrakenteenmonipuolisuusTavoitteet

§ Kaupunginosien kehittämisessä sosiaaliseen kestävyyteenkiinnitetään erityistä huomiota, jotta kehitys olisi mahdollisimmantasainen ympäri kaupunkia. Asuntotuotantoa ohjataan siten, ettäerilaisilla asukkailla ja asukasryhmillä on mahdollisuus löytäätarpeensa ja maksukykynsä mukainen asunto eri alueilta. Alueidenerilaisuus otetaan paremmin huomioon maankäytön ja muussasuunnittelussa.

Toimenpiteet

§ Asumisen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota asunto-markkinoille tulevien nuorten, lapsiperheiden, ikääntyneiden jaerityisryhmiin kuuluvien asukkaiden asumismahdollisuuksiin sekämaahanmuuttajataustaisen väestön ja pienten asuntokuntienmäärän kasvuun. Eri väestöryhmien asumismahdollisuudet erialueilla turvataan aluekohtaisilla asuntoja maapoliittisilla linjauksilla(ks. Ravilaakson asuntoja maapoliittiset tavoitteet ja toteutuskeinot2017).

§ Vaasassa monet esikaupunkialueet ovat asuntokannaltaan yksi-puolisia ja niiden rakennuksista merkittävä osa on peruskorjaus-

106

Iässä. Riski kontrastin kasvamisesta uusien ja vanhojen alueidenvälillä on olemassa. Alueiden välistä eriytymiskehitystä seurataansystemaattisesti ja suunnataan toimia kohdennetusti sen mukaan,missä niitä eniten tarvitaan. Hallintokuntien yhteistyö on keskeisessäasemassa eriytymiskehityksen torjunnassa.

§ Kaupunki torjuu alueiden segregaatiokehitystä mm. tukemalla ESR-rahoitteisia hankkeita. Yhtenä esimerkkinä toimii Ristinummen,Vähänkyrön, keskustan, Vöyrinkaupungin, Palosaaren ja Suvilahdensuuralueilla toimiva kolmevuotinen ESR-hanke Osallisuuden askeleettyöllistymispoluille (OSAT). Hankkeen kohderyhmänä on kaikkeinvaikeimmassa työmarkkina-asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevattyöttömät ja työelämän ulkopuolella olevat työikäiset henkilöt.Toinen ESR-hanke nimeltään Pidä huolta frendistä on käynnissäVaasassa ja Kyrönmaalla. Hankkeen kohderyhmänä on kaikkeinvaikeimmassa työmarkkina- ja koulutusasemassa sekäsyrjäytymisvaarassa olevat 17–29 -vuotiaat henkilöt. Kyseisethankkeet ovat tärkeitä segregaation torjunnan kannalta.

§ Kaupunginosissa ja asuinalueilla on tarvetta uudenlaisillekohtaamisen ja yhdessäolon paikoille. Tarpeeseen voidaan vastata

Lähde: Ravilaakson asuntoja maapoliittiset tavoitteet ja toteutuskeinot 2017.

Tavoite17 Asukasrakenteenmonipuolisuusyhteis- ja asukastilojen monipuolisemmalla ja joustavammallakäytöllä. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota Ravilaakson uudenasuinalueen suunnittelussa.

Toteuttajat

§ Vaasan kaupunki/tekninen toimi, kaupunkikehitys.

Mittarit

§ 17.1 Kaupungin suuralueita kuvaava sosioekonominenseurantaraportti päivitetty vuonna 2018/2019

§ 17.2 Käynnissä olevien kaupungin rahoittamien hankkeiden taimuiden toimintojen määrä, joilla torjutaan segregaatiota

Tilannekuvaus

§ Monet kaupunginosat ovat uuden haasteen edessä, kun väestövanhenee ja osin myös vähenee. Samanaikaisesti muunkielistenmäärä kasvaa voimakkaasti monella alueella.

§ Muunkielisten määrä on pitkään kasvanut voimakkaasti Vaasassakaupunkiin suuntautuvan voimakkaan maahanmuuton myötä.Vaasan väkiluku kasvoi 5 928 asukkaalla vuosina 2000–2017.Muunkielisten osuus kasvusta oli 74,6 %, suomenkielisten osuus

107

11,6 % ja ruotsinkielisten osuus 13,8 %. Kaupungin muunkielistenasukkaiden määrä on yli kolminkertaistunut 2000-luvulla.

§ Suuralueittain tarkastellen Vaasan muunkieliset keskittyvätvoimakkaasti keskustan, Ristinummen ja Vöyrinkaupungin alueille.Keskustassa asui 1 088, Ristinummella 1 056 ja Vöyrinkaupungilla799 muunkielistä henkilöä vuoden 2016 lopussa. Näillä alueilla asuuyhteensä 2 795 muunkielistä, mikä on yli puolet kaupunginmuunkielisestä väestöstä. Muunkielisten määrä on myös kasvanutvoimakkaimmin näillä alueilla.

§ Muunkielisten joukossa on runsaasti lapsiperheitä, eli heidänmäärän kasvu alueella edistää päivähoito- ja koulupalveluidensäilymistä. Esim. Ristinummen alueen ns. kantaväestö rupeaaolemaan suurilta osin varsin ikääntynyt. Lapsimäärä on pitkäänvähentynyt. 2000-luvulla tapahtunut alueen muunkielisten määränkolminkertaistuminen on hillinnyt lapsimäärän laskua. Ristinummellamuunkielisten 0–19-vuotiaiden määrä on 2000-luvun aikanakasvanut noin 250:lla, kun suomenkielisten 0–19-vuotiaiden määräon vähentynyt yli 500:lla ja ruotsinkielisten 0–19-vuotiaiden määränoin 70:lla. Alueella asuu 1 165 suomenkielistä, 324 muunkielistä ja165 ruotsinkielistä 0–19-vuotiasta (2017). Muunkielisten 0–19-

Tavoite17 Asukasrakenteenmonipuolisuusvuotiaiden osuus alueen kaikista 0–19-vuotiaisista on siis lähes 25 %.

§ Sama kehityskulku koskee kaupungin muita muunkielisten suosimiaalueita, joskin esim. keskustassa suomen- ja ruotsinkielisten lastenmäärän väheneminen ei ole ollut yhtä dramaattista kuin Risti-nummella. Keskustassa suomen- ja ruotsinkielisten tilanne pientenlasten osalta on ollut jopa yllättävän hyvä; 2000-luvulla 0–6 --vuotiaiden suomenkielisten määrä on pysynyt suunnilleen samana,kun ruotsinkielisten 0–6-vuotiaiden määrä on kasvanut.

§ Muutoin suomen- ja ruotsinkielisten lapsimäärän kasvu keskittyyvahvasti esikaupunkien pientaloalueisiin nuorten lapsiperheidensuosiessa niitä.

§ Väestömuutosta suuralueittainkuvaava tilasto osoittaa, ettämerkittävä osa kaupungin väestönkasvusta on keskittynyt pien-talorakentamisen alueille, eli Kotirannan, Gerbyn ja Huutoniemenalueille. Väestö on kasvanut melko voimakkaasti myös keskusta-alueella vilkkaan kerrostalorakentamisen myötä. Väestö onvähentynyt vain muutamilla alueilla. Eniten väestö on vähentynytRistinummella ja Vähässäkyrössä.

108

Tavoite17 Asukasrakenteenmonipuolisuus§ Vaasa kuuluu Suomen monikulttuurisimpiin kaupunkeihin.

Muunkielisen väestöosuus (8,5 %) on kuudenneksi korkein maansuurimpien kaupunkien joukossa. Muunkielisten määrä on ylinelinkertaistunut Vaasassa 2000-luvun aikana. Kasvun ennustetaanjatkuvan voimakkaan myös jatkossa muodostaen merkittävän osankaupungin koko väestönkasvusta.

§ Muunkielisten joukkoon sisältyy hyvin monenlaisia, erilaisessaelämäntilanteessa ja erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä.Maahanmuuton jatkuminen tarkoittaa Vaasalle tarvetta varmistaakohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta markkinoilla. Vuokra-asumisessa myös asumisohjauksen ja sosiaalisen isännöinninmerkitys on tärkeä kulttuurien yhteensovittamisessa.

§ Maahanmuuttajataustaisten perheiden toimeentulon vakiintuessa jataloudellisen tilanteen parantuessa, halutaan asumistasoa yleensänostaa. Tällöin maahanmuuttajataustaisten henkilöiden asumisuranoudattaa hyvinkin kantaväestön asumisuraa. Vaasaan muuttaa työnperässä myös kansainvälisiä osaajia, jotka haluavat asettua asumaankansainvälisen liikenteen solmukohtaan Vantaalle. Heidäntoiveenaan on usein laadukas asuminen mielekkäässä ympäristössä.

109

§ Suuri osa muunkielisistä on heikossa sosioekonomisessa asemassapitkän aikaa maahantulon jälkeen. Kaupungista toiseen havaittukehityskulku, jossa muunkieliset asettuvat asumaan samalle alueellekantaväestön vähäosaisten kanssa on suuri ongelma. Syy onasumisen alhaisempi hintataso ja tilannetta pahentaa se, että Kelaon tiukentanut toimeentulotukiasiakkaiden asemaa alentamallatoimeentulotuessa hyväksyttävää enimmäisvuokratasoa. Tämävoimistaa segregaatiota entisestään, koska se ohjaa väkisinkinpienituloisia asiakkaita tiettyihin kaupunginosiin. Kaupunginasettamat vuokratason enimmäisrajat olivat korkeammat.

§ Vaasassa on tunnistettavissa asuinalueita, joilla korostuu kielteiseneriytymiskehityksen merkkejä. Tällaisilla asuinalueilla esimerkiksityöttömien ja pienituloisten asuntokuntien osuus on suurempi kuinmuilla alueilla. Asuinalueiden välinen sosioekonominen eriytyminenVaasassa on kasvanut 2000-luvulla. Erityisesti pienituloisuus on yhätyypillisempää lähiöissä ja 1970- ja 1980-lukujen kerrostaloalueilla, jamyös eri tuloryhmien sijoittuminen erillisille asuinalueille onvoimistunut. Vuokra-asuntokannan keskittyminen ja muunkielistenkorkeampi osuus tietyillä alueilla ovat osin havaitun eriytymisentaustalla.

Lähde: Vaasan suuralueet 2000-luvulla.

Tavoite17 Asukasrakenteenmonipuolisuus

110

§ Maa- ja asuntopolitiikalla on erityinen merkitys uusien asuinalueidensosiaalisen eheyden varmistamisessa huolehtimalla alueen vuokra-ja omistusasumisen tasapainosta ja asuntotarjonnan moni-puolisuudesta niin huoneisto- kuin talotyypin osalta. Jo rakennetuillaalueilla alkaneen eriytymiskehityksen pysäyttäminen on haastavaa,sillä esimerkiksi asuntojen hallintamuotoihin on vaikeaa vaikuttaajälkikäteen. Täydennysrakentamisella ja purkavan uudistamisenhankkeilla voidaan parantaa tilannetta. Niiden yhteydessä voidaanmonipuolistaa esimerkiksi vuokratalovaltaisia alueita edellyttämälläalueelle myös omistusasuntojen rakentamista. Asuntopolitiikallatehdyt ratkaisut asuinalueiden hallintamuodossa eivät yksin riitäsosiaalisen eriytymiskehityksen ehkäisemiseen tai vähentämiseen,vaan lisäksi tarvitaan erilaisia sosiaalipoliittisia toimenpiteitä.Kaupunki seuraa jatkuvasti sosiaalisen eheyden tilannettaasuinalueilla. Eheyttä tukevia toimenpiteitä tehdään ainaräätälöidysti alueittain yhdessä kaupungin hallinnonalojenyhteistyönä esim. kolmannen sektorin kanssa, ks. esim. Osallisuudenaskeleet työllisyyspoluille (OSAT-hanke).

LÄHTEET JA LIITTEET§ Lähteet§ Liite Seurantaohjelma

111

Lähteet§ ARA 2017a. Erityisryhmien markkinakatsaus.§ ARA 2017b. Selvitys ARA-vuokra-asuntokannalle tehdyistä kehittämistoimenpiteistä vuosina 2005–2016.§ ARA 2017c. Asukkaiden sosiaalisen asumisen osuuskuntamalli. Selvitysraportti. ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti.§ ARA 2017d. NÄKÖKULMA: Kysyntä- vai tarjontatuki? -asumisen tukipolitiikassa ei ole yhtä oikeaa vastausta.§ ARA 2018a. Miksi valtion kannattaa tukea asuntorakentamista? http://www.ara.fi/fi-FI/Ajankohtaista/ARAvaanariblogi/Miksi_valtion_kannattaa_tukea_asuntorake%2846641%29§ ARA 2018b. Asukasvalintaopas arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin.§ ARA 2018c. Erityisryhmien investointiavustus. http://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Erityisryhmien_investointiavustus/Erityisryhmien_investointiavustus(593)§ ARA 2018d. Asuntomarkkinakatsaus 1/2018.§ ARAn raportteja 2/2018. Selvitys mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asuntokannan tilasta ja asumista tukevista palveluista§ Eduskunnan tarkastusvaliokunta 2017. Asuntopolitiikan kehittämiskohteita.§ ESKOO 2014. Asumisen alueellinen suunnitelma 2014. Vammaisten henkilöiden asumista koskeva alueellinen suunnitelma Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Katja Valkama.§ Hypon asuntomarkkinakatsaus Q1/2018. http://www.hypo.fi/wp-content/uploads/2018/02/Hypo_Asuntomarkkinakatsaus_helmikuu2018_final.pdf§ Hypon asuntomarkkinakatsaus Q2/2018. http://www.hypo.fi/wp-content/uploads/2018/05/Hypo_Asuntomarkkinakatsaus_toukokuu2018.pdf§ HYTE-suunnittelu Vaasassa 2017 ja 2018. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työpaja 24.11.2017, työpaperi. HYTE-koordinaattorin toimen perustaminen. Marjo Hannu-Jama.§ Ikääntymispoliittinen ohjelma 2010 – 2015. Vaasan kaupunki.§ Jyväskylä 2018. Pysäköinti – Hallinta ja normit. http://www2.jkl.fi/kaavakartat/pysakointi/pysakointiraportti.pdf§ KAKS 2017. Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn ylläpito. Esko Hussi, Esa Mäkinen ja Erkki Vauramo. Kunnallisalan Kehittämissäätiö.§ Kaupunginosakeskusrakenne 2017. Kaupunginosakeskus – työryhmän tehtäviä. Vaasan kaupungin kaavoitus.§ Kotouttamisohjelma 2014-2017. Maahanmuuttajaneuvosto 12.11.2013, Vaasan kaupunki.§ KTI Markkinakatsaus – Syksy 2017. https://kti.fi/wp-content/uploads/KTI-Markkinakatsaus-syksy-2017.pdf§ Maahanmuuttovirasto 2017. Kiintiöpakolaiset.http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/kiintiopakolaiset§ Maankäytön toteuttamisohjelma 2018-2022. Vaasan kaupunki, kaavoitus.§ Maapoliittinen ohjelma 2014. Vaasan kaupunki, kiinteistötoimi.§ Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara2015. Segregaationaika. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2015):6.§ OECD 2018. Education at a Glance.§ Osallistumisohjelma 2017-2020. Vaasan kaupunki§ Owal Group 2017. Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen. Ennakointityön raportti.§ Pikipruukin strategia 2017–2020. https://www.pikipruukki.com/documents/84798/88417/Strategia+2017-2020+suo.pdf/138271eb-1c17-4af6-a223-e4ac8e52609b

112

Lähteet§ Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 2015. Ratkaisujen Suomi. Hallituksen julkaisusarja 10/2015.§ Rakennusteollisuus 2018. https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Ilmasto-ymparisto-ja-energia/Ilmasto--ja-energiapolitiikka/§ Rakennusteollisuus RT:n Suhdannekatsaus 3/2018.§ Ravilaakson asuntoja maapoliittiset tavoitteet ja toteutuskeinot 2017. Kiinteistötoimi, Vaasan kaupunki.§ Sisäministeriö 2018. http://intermin.fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat-ja-pakolaiset§ Sosiaali- ja terveysministeriön raportti 2016:53 Maahanmuuttajanaisten ja – miesten asemasta ja sukupuolten tasa-arvosta§ Suomen Kuntaliitto ja Ympäristöministeriö 2009. Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous – tietoa kuntapäättäjille. Helsinki.§ Suuralueittainen väestöennuste 2030. Kaupunkikehitys. Vaasan kaupunki.§ SYKE 2017. Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa, Vaasan kaupunki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2017.§ Tampereen kaupunki 2017. Asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018-2021§ Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017. Vaasan kaupunki.§ Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma 2016.§ Vaasan kaupungin pysäköintipolitiikka 2017.§ Vaasan kaupunginosien esteettömyyskartoitusten raportti 2018.§ Vaasan seudun elinvoimastrategia 2016-2020. https://www.vaasa.fi/sites/default/files/vaasan_seudun_elinvoimastrategia_fi_vedos150916.pdf§ Vaasan suuralueet 2000-luvulla. Neljän muuttujan sosioekonominen tarkastelu. Kaupunkikehitys, Vaasan kaupunki. 2015.§ Vaasan vammaispoliittinen ohjelma 2014–2018.§ Valtioneuvosto 2012. Periaatepäätös. Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta§ Vantaan maa- ja asuntopoliittiset linjaukset 2018.§ Virtanen 2017. Asumiskokemuksia uusista vantaalaisista kerrostaloasunnoista ja -alueista. Vantaan kaupungin selvitys.§ VTT 2016. Asuntotuotantotarve 2015–2040.§ YM – Palvelukortteli 2017. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79297/YMra_3_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y§ YM 2008. Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne.§ YM 2015. Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus§ YM 2016. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 2016 – 2019.§ YM 2017a. Ikääntyneiden asumisratkaisujen tarve ja toteutus. Ympäristöministeriön raportteja 16/2017§ YM 2017b. Pakolaisten asumisselvitys. Ympäristöministeriön raportteja 12/2017.§ YM 2017c. Palvelukortteli. Konseptin kuvaus ja soveltaminen erilaisiin taajamiin.

113

Seurantaohjelma

114

vaasan kaupungin asuntopoliittinen ohjelma 2019–2022 · 2019-08-14 · vuoteen 2035 mennessä...

Documents