valtiovarainministeriö e-jatkokirje vm2014-008242014.pdfvaltiovarainministeriö e-jatkokirje...

Valtiovarainministeriö

E-JATKOKIRJE VM2014-00824

RMO Niskanen Asta(VM) 01.12.2014

EDUSKUNTA: Suuri valiokunta Asia Euroopan investointiohjelma U/E/UTP-tunnus E 139/2014 vp EUTORI-tunnus EU/2014/0131

Ohessa lähetetään perustuslain 97§:n mukaisesti 7.112014 E 139/2014 (Komission pj. Junckerin käynnistämä investointiohjelma) ja 11.2014 annettua lisäselvitystä täydentävä selvitys komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan Talous- ja sosiaalikomitealla, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille Euroopan investointiohjelmaksi KOM(2014) 903 lopullinen.

Finanssineuvos Asta Niskanen LIITTEET Viite KOM(2014) 903 lopull.; perusmuistio VM2014-00833

2(2)

Asiasanat

Hoitaa VM

Tiedoksi EK, LVM, OKM, TEM, VNK

Valtiovarainministeriö

PERUSMUISTIO VM2014-00833

RMO Niskanen Asta(VM) 01.12.2014

Asia

Euroopan investointiohjelma Kokous U/E/UTP-tunnus

E 139/2014 vp E 139/2014 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Komissio ja Euroopan investointipankki raportoiva t Ecofin-neuvostolle 9.12.2014 Investointityöryhmän (Investment Task Force) työstä. Neuvosto keskustelee komission ehdotuksesta Euroopan strategiseksi investointiohjelmaksi. Ohjelmasta päätetään Eurooppa-neuvostossa 18-19.12.2014. Komission pyrkimyksenä on saada tarvittavat säädösehdotukset valmiiksi ja rahasto toimintakuntoon vuoden 2015 puoliväliin mennessä. Tarvittavia lisätoimia harkitaan vuoden 2016 puoliväliin mennessä ennen rahoituskehyksen puolivälitarkastelua.

Suomen kanta Suomi pitää tärkeänä komission pyrkimystä kasvun edistämisestä investointien avulla. Ehdotus sisältää paljon kysymyksiä, jotka vaativat lisätyötä ja jatkoselvityksiä.

Suomi tukee Euroopan investointipankin (EIB) pääoman käyttämistä Euroopan strategisten investointien rahaston tarpeisiin. EU:n budjettivarojen osalta on epäselvää, miten varat käytännössä kanavoidaan rahastoon, erityisesti marginaalin osalta. Komission ehdotuksen ei tulisi johtaa kehystason korotuspaineisiin EU:n rahoituskehyksen 2016 välitarkastelussa. Suomi tukee rahaston yhteistyötä kansallisten kehityspankkien kanssa. Kansallisten rahastoon tehtävien sijoitusten tulisi kuitenkin olla vapaaehtoisia. Vakaus- ja kasvusopimuksen joustavasta tulkinnasta tulee saada Eurostatin näkemys ennen Suomen kannan muodostamista.

Suomi on valmis tutkimaan rakennerahastovarojen käyttöä investointiohjelmassa sekä rahoitusinstrumenttien kokonaiskäytön kaksinkertaistamista.

Pyrkimyksiä sääntely-ympäristön parantamiseen pidetään tärkeinä. Suomi tukee pääomamarkkinaunionia koskevia tavoitteita sekä alustavia toimenpide-ehdotuksia.

2(7) Pääasiallinen sisältö

Talous- ja rahoituskriisin vuoksi investointien määrässä on tapahtunut huomattava pudotus. Investointien ennustetaan elpyvän tulevina vuosina vain osittain. Tämä haittaa talouden elpymistä, työpaikkojen luomista, pitkän aikavälin kasvua ja kilpailukykyä. Komissio esittää tiedonannossaan KOM(2014) 903, että EU käynnistää investointiohjelman, joka koostuu kolmesta osasta: investointirahaston perustamisesta, hankelistauksesta sekä sääntely-ympäristön parantamisesta.

Strategisten investointien rahasto ja sen tehtävät

Komissio ehdottaa, että EIB:n alaisuuteen perustetaan 315 mrd. € suuruinen European Fund for Strategic Investments (EFSI), EU:n strategisten investointien rahasto. Jos rahasto pystytetään pikaisesti, tavoitesumma 315 mrd. € rahoitus arvioidaan saavutettavan kolmessa vuodessa. Tarvittaessa aikaa voidaan jatkaa vielä kolmella vuodella. Pyrkimyksenä on EU:n rahoituksen avulla saada yksityistä rahoitusta investointeihin. Rahaston avulla tavoitellaan pitkän tähtäimen investointeja 240 mrd. eurolla ja PK-sektorin ja Mid-Cap-yrityksiä 75 mrd. eurolla. Suomi on muiden EU-maiden tavoin tehnyt komissiolle ja EIB:lle omat ehdotuksensa. Komission ja EIB:n työryhmän (Task Force) kokoama lista on illustratiivinen, eikä lopullisesta hankesalkusta ole vielä tietoa. Rahaston rahoitus ja taloudelliset vaikutukset EU takaa rahaston 16 mrd. eurolla ja EIB sijoittaa siihen 5 mrd. euroa. EU:n budjetin sisälle perustetaan takuuinstrumentti investointirahastoa varten, johon kanavoidaan 8 mrd. €. Takausinstrumentilla taataan investointirahasto 50-prosenttisesti. Takausinstrumentti koostuu EU:n budjetin marginaalista (2 mrd.), Verkkojen Eurooppa-välineestä (infrastruktuuriväline 3,3 mrd.) ja Horisontti-ohjelmasta (tutkimusrahoitus 2,7 mrd.) koottavista varoista. Jäsenvaltioiden osallistuminen rahastoon Jäsenvaltiot tai kansalliset kehityspankit tai vastaavat laitokset, joita Suomessa ovat Finnvera, Tekses ja Teollisuussijoitus, voivat halutessaan sijoittaa rahastoon. Komissio toteaa suhtautuvansa myönteisesti näihin sijoituksiin arvioidessaan jäsenvaltioiden julkista taloutta vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä. Myös yksityiset sijoittajat voisivat sijoittaa rahastoon. Kansallisten pääomapanostusten tulisi olla vapaaehtoisia. Komissio on ilmoittanut kohtelevansa valtioiden tekemiä pääomapanostuksia suotuisasti. Kasvu- ja vakaussopimuksen lieventäviin tulkintoihin voidaan ottaa kanta vasta, kun on saatu tarkempia tietoja rahaston luonteesta ja Eurostatin arvio sen vaikutuksista. Rakennerahastovarojen käyttö Myös jäsenvaltioiden hallinnoimia rakennerahastovaroja voitaisiin käyttää investointiohjelman toteuttamiseen. Komissio haluaa myös, että rakennerahastovaroja käytetään ns. uusien rahoitusinstrumentteina (lainoina, pääomasijoituksina ja takuina). Suomen nykyinen rakennerahasto-ohjelma mahdollistaa uusien rahoitusinstrumenttien

3(7) käytön. Uusien rahoitusinstrumenttien käyttö voisi lisätä rakennerahastovarojen vaikuttavuutta. Vipuvaikutus Pyrkimyksenä on saada investointiohjelmaan mahdollisimman paljon yksityistä rahoitusta. Komission arvion mukaan vipuvaikutus olisi 15-kertainen. (Yhdellä eurolla saataisiin kerättyä 15 € muuta rahoitusta). Komission mukaan edellisellä EU:n rahoituskehyskaudella 2007-2013 EU:n budjetin rahoitusinstrumenttien varat keräsivät keskimäärin 15-kertaisen määrän muuta rahoitusta. Komissio arvioi tämän perusteella, että uuden rahaston kautta kanavoiduilla varoilla saavutettaisiin sama vipuvaikutus. Rahaston avulla saavutettavaa vipuvaikutusta vaikea arvioida, koska se riippuu rahaston kautta rahoitettavista hankkeista, joista ei tällä hetkellä ole tietoa. Komission arvio saattaa olla optimistinen kun otetaan huomioon, että rahaston kautta pyritään mahdollisesti samaan rahoitusta myös riskialttiimpiin hankkeisiin. Rahaston hallinto Rahasto toimisi EIB:n yhteydessä ja hankkeista päättäisivät viime kädessä EIB:n hallintoelimet. Rahasto ei olisi itsenäinen oikeushenkilö. Rahastolla olisi oma hallintorakenteensa ja sitä hallinnoitaisiin sovittujen suuntaviivojen mukaan. EIB antaisi rahaston käyttöön henkilökuntaa ja tukipalveluita hoitamaan seuraavia tehtäviä: hankesuunnittelu, hankejatkumon alullepano ja lainaehtojen määrittely, tekninen tuki, rahoituskapasiteetti, kassanhallinta, varojen ja velkojen hoito, takaukset, salkunhoito sekä kirjanpito ja raportointi. Rahasto täydentäisi EIB:n muuta, perinteisempää toimintaa. Toteutettavien hankkeiden valinta Korkean tason ryhmä (High Level Steering Committee) määrittelee strategiset suuntaviivat, ja strategiset resurssien allokointia koskevat päätökset ja riskipolitiikan. Lisäksi asetettaisiin investointikomitea (Investment Committee), joka toimisi neuvoa-antavana elimenä. Tarkoitus on varmistaa, että hankkeet ovat taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ja niillä on Euroopan laajuista merkitystä. Valtiontukinäkökohdat

Komissio tulee laatimaan valtiotuen arviointia varten perusperiaatteet, jotka hankkeen on täytettävä, jotta sille voidaan myöntää tukea Euroopan strategisten investointien rahastosta. Jos hanke täyttää asetetut kriteerit ja sille myönnetään tukea rahastosta, kaikki hankkeelle myönnetty kansallinen täydentävä tuki arvioidaan käyttämällä yksinkertaistettua ja nopeutettua valtiontuen arviointimenettelyä, jossa komissio varmistaa ainoastaan sen, että julkinen tuki on oikeasuhteista.

Rahoitus reaalitalouden investointeihin

Rahasto tukisi pitkän tähtäimen investointeja. Suomi on muiden EU-maiden tavoin tehnyt komissiolle ja EIB:lle omat ehdotuksensa. Suomen ehdotuksia on käsitelty e-kirjeessä E 139/2014 vp (Valtioneuvoston selvitys komission pj. Junckerin käynnistämästä investointiohjelmasta).

4(7) Euroopan strategisten investointien rahastosta tuettaisiin Euroopan kannalta merkittäviä strategisia infrastruktuuri- investointeja, jotka liittyvät etenkin laajakaista- ja energiaverkkoihin, liikenneinfrastruktuureihin erityisesti teollisuuskeskuksissa, koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Komissio katsoo, että rahaston varoja ei pitäisi etukäteen jakaa temaattisin tai maantieteellisin perustein, jotta voitaisiin varmistaa, että hankkeet valitaan niiden paremmuuden perusteella, ja jotta voitaisiin maksimoida rahaston tuottama lisäarvo. Rahaston toiminta on joustavaa, koska eri alueilla tarvitaan erityyppisiä toimia investointien käynnistämiseksi. Tavoitteena on uusi lähestymistapa, jossa pyritään parantamaan tapaa, jolla yksityiset investoijat ja julkiset viranomaiset saavat tietoa investointiprojekteista. Tätä varten ehdotetaan perustettavaksi neuvoa-antava investointikeskus (Investment Advisoy Hub) kesäkuuhun 2015 mennessä. Pitkällä tähtäimellä on tarkoitus luoda järjestelmä, jossa Euroopan tasolla on sertifioitujen projektien lista. Hankkeiden tulee perustua hyväksyttyihin taloudellisiin kriteereihin. Tietoa hankkeista jaettaisiin nettisivuilla. Tämä vastaisi myös G20-tasolla asetettuihin tavoitteisiin.

Pitkäaikaisen rahoituksen uudet lähteet ja kehitys kohti pääomamarkkinaunionia

Komissio on tehnyt myös sääntely-ympäristön parantamiseen tähtääviä ehdotuksia. Tämä tarkoittaa EU:n pitkän tähtäimen rahoitusta koskevia sääntelyehdotuksia, pääomamarkkinaunionin kehittämistä sekä sisämarkkinoiden esteiden raivaamista. EU:n varainhoitoasetuksen uudistukset ja pankkiunionin toteuttaminen ovat tärkeitä rahoitusalan vakauden ja luottamuksen kannalta. Pitkän aikavälin infrastruktuurirahoitusta on edelleen vähän. ja monilla pk-yrityksillä on rajalliset mahdollisuudet hankkia rahoitusta. Pääomamarkkinaunionin luominen monipuolistaa pk-yrityksille ja pitkän aikavälin hankkeille suunnattua rahoitustarjontaa. Aidosti yhtenäiset pääomamarkkinat auttavat vähentämään muun talouden rahoituskustannuksia. Tämän vuoksi pääomamarkkinaunioni on tärkeä keskipitkän ja pitkän aikavälin osa investointiohjelmaa. Komissio on ilmoittanut järjestävänsä vuoden 2015 alussa laajan kuulemisen, mikä auttaa kehittämään niitä keskeisiä toiminta-alueita, joiden tarkoituksena on poistaa esteet investointien rahoitukselta ja kehitykseltä kohti pääomamarkkinaunionia, ja asettamaan ne tärkeysjärjestykseen. Tärkeimpiä lyhyen aikavälin toimia ovat muun muassa seuraavat:

• Ehdotetun eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja (ELTIF) koskevan asetuksen hyväksyminen ennen vuoden 2014 loppua. Tavoitteena on, että kyseiset rahastot olisivat käytössä vuoden 2015 puoliväliin mennessä. Ne voivat toimia täydentävänä välineenä julkisten tai yksityisten investointien tekemiseksi muuhun talouteen.

• Korkealaatuisten arvopaperistamismarkkinoiden elvyttäminen toistamatta ennen

finanssikriisiä tehtyjä virheitä. Näin autettaisiin luomaan syvät ja likvidit jälkimarkkinat parantamaan rahoituksen kohdentamista.

5(7) • Tarkastellaan keinoja, kuinka voidaan ratkaista pk-yrityksiä koskevien

luottotietojen standardoinnin puute sekä parantamaan tiedottamista infrastruktuurihankkeiden suunnittelusta sekä niiden luottotiedoista.

• Tutkitaan yksityisen sektorin kanssa, miten suunnattua antia (Private placement)

koskevat järjestelmät, jotka ovat menestyneet hyvin joillain eurooppalaisilla markkinoilla, voidaan parhaiten toteuttaa laajemmin EU:ssa yhtä onnistuneesti.

• Tarkistetaan voimassa olevia toimenpiteitä, kuten esitedirektiiviä, pk-yritysten

hallinnollisen taakan keventämiseksi, jolloin ne voivat helpommin täyttää listautumisvelvoitteensa.

Taustaa Talouden kasvun rahoituksesta huolehtimiseen tarvitaan uutta kokonaisvaltaista otetta. Komissio julkaisi tiedonantonsa Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta 27.3.2014, KOM (2014) 168; (E 71 / 2014 vp.), jonka pohjalta käytiin laaja keskustelu eri tekijöistä, joiden avulla Euroopan talous voi kanavoida rahoitusta talouskasvun varmistamisen edellyttämiin pitkäaikaisiin investointeihin ja ottaa huomioon erityisesti kasvuyritysten sekä pk-yritysten rahoitustarpeet. Arviointia Komissio käsittelee pääomamarkkinaunionin kehittämistä lyhyen tähtäyksen ja pitkän tähtäyksen tavoitteiden kautta, mitä voidaan pitää kannatettavana lähestymistapana. Tätä kehittämistyötä tehdään subsidiariteettiperiaatteen pohjalta.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely -

Käsittely Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentin täysistunto 26.11.2014

Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta 5.12.2014

Eduskuntakäsittely E-kirje 139/2014 7.11.2014 E-jatkokirje 14.11. 2014

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema -

Taloudelliset vaikutukset

6(7) Rahastoa ja itse rahoitettavia hankkeita koskevien rajallisten tietojen perusteella ehdotuksen taloudellisia vaikutuksia Suomelle voidaan arvioida vain hyvin alustavasti. EIB:n pääomasta 5 mrd. € käytettäisiin investointirahastoon. Suomen laskennallinen maksuosuus tästä summasta on 63,7 milj. €. Tästä osuudesta ei aiheudu Suomelle maksuvelvoitteita. Suomen osuus EIB:n pääomasta on 1,27 %. Suomen maksuosuus EU:n budjettiin perustettavasta 8 mrd. € takuuinstrumentista on noin 128 milj. € (n. 1,6 %). Kertaluontoinen 2 mrd. € suuruisen marginaalin käyttöönotto lisäisi Suomen maksuja noin 32 milj. €. Vuoden 2015 budjetista ei ole saatu sopua, joten rahoituskysymykset ovat vielä pitkälti auki.

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät -

Asiakirjat Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolla, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealla, alueiden komitealle, ja Euroopan investointipankille Euroopan investointiohjelmasta 26.11.2014 KOM(2014) 903 lopull.

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Finanssineuvos Asta Niskanen, VM/RMO, [email protected], 040-7368031 Finanssineuvos Urpo Hautala, VM/RMO, [email protected], 040-5650311 Neuvotteleva virkamies Joanna Tikkanen, VM/BO, [email protected], 050-5281281

EUTORI-tunnus EU/2014/0131

Liitteet Viite

7(7)

Asiasanat Hoitaa

Tiedoksi

Euroopan unionin neuvosto

Bryssel, 26. marraskuuta 2014 (OR. en) 16115/14 ECOFIN 1107 POLGEN 176 COMPET 650 RECH 462 ENER 489 TRANS 564 ENV 941 EDUC 338 SOC 830 EMPL 181 EF 327

SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU,

johtaja Saapunut: 26. marraskuuta 2014 Vastaanottaja: Uwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Kom:n asiak. nro: COM(2014) 903 final Asia: KOMISSION TIEDONANTO Euroopan investointiohjelma

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja – COM(2014) 903 final.

Liite: COM(2014) 903 final

16115/14 jk DGG 1A FI

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 26.11.2014 COM(2014) 903 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA

SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE

Euroopan investointiohjelma

FI FI

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA

SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE

Euroopan investointiohjelma

2

”Tärkein tavoitteeni komission puheenjohtajana on parantaa Euroopan kilpailukykyä ja edistää investointeja työpaikkojen luomiseksi.” ”[EU:n tasolla saatavilla olevien julkisten] varojen käytössä tarvitaan älykkäämpiä investointeja, tarkempaa kohdentamista, vähemmän sääntelyä ja enemmän joustoa.” ”Näin toimimalla julkiset ja yksityiset investoinnit reaalitalouteen saadaan nousemaan jopa 300 miljardiin euroon seuraavien kolmen vuoden aikana.” ”Näiden lisäinvestointien kohteina pitäisi olla infrastruktuuri, varsinkin laajakaista- ja energiaverkot sekä teollisten keskusten liikenneinfrastruktuuri; koulutus, tutkimus ja innovointi; sekä uusiutuva energia ja energiatehokkuus. Merkittävä osuus rahoituksesta olisi kanavoitava hankkeisiin, joiden avulla nuorille saadaan työpaikkoja.”

(Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin Euroopan parlamentille 15. heinäkuuta 2014 esittämät poliittiset suuntaviivat)

3

1. Euroopan investointiohjelma Eurooppa tarvitsee viipymättä investointiohjelman. Talous- ja rahoituskriisi on aiheuttanut sen, että investoinnit ovat EU:ssa vähentyneet noin 15 prosenttia1 vuoden 2007 huippulukemista, mikä on merkittävä pudotus. Investointien nykyinen taso on huomattavasti alle niiden aiemman kehitysuran, ja niiden ennustetaan elpyvän tulevina vuosina vain osittain. Tämä haittaa talouden elpymistä, työpaikkojen luomista, pitkän aikavälin kasvua ja kilpailukykyä. Ongelmaan ei ole yhtä yksinkertaista ratkaisua. Talouteen liittyvä yleinen epävarmuus sekä julkisen ja yksityisen velan suuri määrä osassa EU:n talouksia ja näiden tekijöiden vaikutus luottoriskiin vähentävät käytettävissä olevaa liikkumavaraa. Samaan aikaan on kuitenkin merkittävästi kertyneitä säästöjä ja, toisin kuin muutama vuosi sitten, runsaasti rahoituslikviditeettiä, joita voidaan hyödyntää. Lisäksi Euroopassa on runsaasti investointitarpeita ja taloudellisesti kannattavia hankkeita, joille etsitään rahoitusta. Haasteena onkin saada säästöt ja rahoituslikviditeetti hyötykäyttöön tukemaan kestävää työllisyyttä ja kasvua Euroopassa. Toimia tarvitaan useilla osa-alueilla samanaikaisesti, ja niillä on puututtava sekä tarjonta- että kysyntäpuoleen. 2 Euroopassa tarvitaan luottamusta yleiseen taloustilanteeseen, ennustettavaa ja selkeää politiikan suunnittelua ja sääntelyä, niukkojen julkisten varojen tehokasta käyttöä, luottamusta kehitteillä olevien investointihankkeiden taloudelliseen potentiaaliin ja riittävästi riskinkantokykyä hankkeiden toteuttajien kannustamiseksi, investointien käynnistämiseksi ja yksityisten sijoittajien houkuttelemiseksi. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan viranomaisten toimia kaikilla tasoilla. Jäsenvaltioilla ja alueviranomaisilla on selkeä tehtävä tarvittavien rakenneuudistusten toteuttajina, finanssipoliittisen vastuun kantajina, sääntelyä koskevan varmuuden varmistajina sekä työpaikkoja ja kasvua tukevien investointien vauhdittajina. Niiden jäsenvaltioiden, joilla on finanssipoliittista liikkumavaraa, olisi investoitava enemmän. Sellaisten jäsenvaltioiden, joilla julkisen talouden liikkumavaraa on vähemmän, olisi asetettava talousarvioissaan etusijalle investointeihin ja kasvuun liittyvät menot, hyödynnettävä EU:n rahastoja tehokkaammin sekä luotava yksityisen sektorin investointeja paremmin tukevat olosuhteet. Kansallisella ja alueellisella tasolla voidaan saada aikaan paljon. Komissio ohjaa ja seuraa yhdessä muiden toimielinten ja jäsenvaltioiden kanssa edistymistä osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa. Investointiohjelmalla täydennetään näitä toimia. Se perustuu kolmeen toisiaan tukevaan osa-alueeseen: Ensimmäinen osa-alue muodostuu seuraavien kolmen vuoden aikana käynnistettävistä vähintään 315 miljardin euron lisäinvestoinneista, joilla on tarkoitus maksimoida julkisten varojen vaikutus ja houkutella yksityisiä investointeja. Toinen osa-alue muodostuu kohdennetuista aloitteista, joilla on tarkoitus varmistaa, että nämä lisäinvestoinnit vastaavat reaalitalouden tarpeita. Kolmantena osa-alueena ovat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on lisätä sääntelyn ennustettavuutta ja poistaa investointien esteitä. Tarkoituksena on tehdä Euroopasta entistä houkuttelevampi investointikohde ja näin moninkertaistaa investointiohjelman vaikutukset.

1 Joissakin jäsenvaltioissa pudotus on ollut huomattavasti suurempi, kuten Italiassa (–25 prosenttia), Portugalissa (–36 prosenttia), Espanjassa (–38 prosenttia), Irlannissa (–39 prosenttia) ja Kreikassa (–64 prosenttia). 2 Kuten EKP:n pääjohtaja Mario Draghi totesi 22. elokuuta 2014 Jackson Holessa pitämässään puheessa. Ks. http://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2014/html/sp140822.en.html.

4

http://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2014/html/sp140822.en.html

Euroopan investointiohjelman kahden ensimmäisen osa-alueen käynnistäjinä ovat komissio ja Euroopan investointipankki (EIP), jotka toimivat yhdessä strategisina kumppaneina. Molempien selkeänä tavoitteena on sidosryhmien mukaan saaminen kaikilla tasoilla. Kolmannesta osa-alueesta vastaa komissio, joka esittää sitä koskevia toimia tulevassa työohjelmassaan ja osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa yhdessä EU:n muiden toimielinten ja jäsenvaltioiden kanssa. Kuvio 1. Euroopan investointiohjelma

§ Vahva piristysruiske strategisiin investointeihin

§ Pk- ja mid-cap-yritystenrahoitusmahdollisuuksien helpottaminen

§ EU:n talousarvion strateginen hyödyntäminen

§ Euroopan rakenne- ja investointirahastojen parempi hyödyntäminen

§ s

LISÄRAHAA INVESThINTEIHIN

§ Hankkeiden valmistelu ja valinta§ Tekninen tuki kaikilla tasoilla§ Kansallisten kehityspankkien ja EIP:n vahva

yhteistyö§ Seuranta gloNaalilla ja EU:n tasolla sekä

kansallisella ja aluetasolla, myös tiedotustoimet

LISÄRAHhITUS REAALITALhUDEN KÄYTTmmN

§ Sääntelyn ennakoitavuus ja laatu § Kansallisten menojen, verojärjestelmien ja

julkishallinnon laatu§ Pitkäaikaisen rahoituksen uudet lähteet § Muiden kuin rahoituksellisten sääntelyn

esteiden poistaminen avainaloilta sisämarkkinoilla

tARANTUNUT INVESThINTIYatÄRISTm

Investointiohjelman vaikutukset moninkertaistuvat uusien sidosryhmien mukaantulon myötä. Tällaisiin sidosryhmiin kuuluvat jäsenvaltiot, kansalliset kehityspankit, alueviranomaiset ja yksityiset sijoittajat. Kaikkia sidosryhmiä tarvitaan ohjelman toteuttamisessa. Komissio panee tyytyväisenä merkille ohjelman saaman huomion, josta ovat osoituksena viime viikkoina Euroopan ja myös laajemmin kansainvälisellä tasolla esitetyt ohjelmaa tukevat myönteiset lausunnot3. Tavoitteena on, että nykyhetken ja vuoden 2017 lopun välisenä aikana saadaan reaalitalouden käyttöön vähintään 315 miljardia euroa uusia julkisia ja yksityisiä investointeja. Investointiohjelma täydentää jo käynnissä olevia toimenpiteitä. Sillä varmistetaan, että jokainen uusien ja nykyisten välineiden kautta käyttöön saatava julkinen euro hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Toimimalla nopeasti ohjelman kaikilla osa-alueilla voimme yhdessä saavuttaa paljon enemmän kuin jos toimintaa ei koordinoida ja saada reaalitalouden käyttöön jopa enemmän kuin edellä mainitut 315 miljardia euroa. Ohjelmalla on viime kädessä seuraavat kolme toisiinsa liittyvää tavoitetta:

3 Eurooppa-neuvoston päätelmät, 23. ja 24. lokakuuta 2014, s. 8: ”Eurooppa-neuvosto tukee uuden komission aikomusta käynnistää aloite, jolla otetaan käyttöön 300 miljardin euron arvosta uusia julkisia ja yksityisiä investointeja vuosina 2015–2017” ja G20-maiden 16. marraskuuta 2014 julkaistu Brisbanen toimintasuunnitelma: ”Lisäksi Euroopan unioni ilmoitti lokakuussa merkittävästä aloitteesta, jonka tarkoituksena on julkisten ja yksityisten investointien lisääminen vuosina 2015–2017. [Nämä] paketit olisi pantava täytäntöön viipymättä”. Ks. myös alaviitteessä 2 mainittu EKP:n pääjohtajan Mario Draghin 22. elokuuta 2014 Jackson Holessa pitämä puhe.

5

§ kääntää investointien laskusuuntaus ja auttaa luomaan työpaikkoja ja tukemaan talouden elpymistä ilman, että samalla rasitetaan jäsenvaltioiden julkista taloutta tai kasvatetaan velkaa;

§ ottaa ratkaiseva askel kohti talouden pitkän aikavälin tarpeiden täyttämistä ja kilpailukyvyn parantamista;

§ vahvistaa inhimillisen pääoman, tuotantokapasiteetin, tietämyksen ja fyysisen infrastruktuurin eurooppalaista ulottuvuutta keskittymällä etenkin sisämarkkinoiden kannalta ratkaisevan tärkeisiin yhteyksiin.

Meidän on toimittava nopeasti, jotta varmistetaan, että kestäviä tuloksia saadaan pian. Euroopan parlamentti on tiiviisti mukana investointiohjelman toteuttamisessa, ja Eurooppa-neuvostoa pyydetään hyväksymään kokonaislähestymistapa kokouksessaan 18. ja 19. joulukuuta 2014. Komissio ja EIP ovat yhteydessä sidosryhmiin kaikilla tasoilla vuoden 2015 alussa. Tiukalla seurannalla varmistetaan, että julkista riskinkantokykyä hyödynnetään tehokkaasti, että sitä hallinnoidaan moitteettomasti ja että kohdennetuilla hankkeilla saadaan aikaan uusia työpaikkoja ja talouskasvua ja että niillä parannetaan Euroopan kilpailukykyä.

2. Vähintään 315 miljardin euron lisäinvestoinnit EU:n tasolla Ohjelman ensimmäisenä osa-alueena on vähintään 315 miljardin euron lisäinvestointien käynnistäminen seuraavien kolmen vuoden aikana. Tässä tarkastellaan ainoastaan EU:n tasolla toteutettavia toimia. Komissio kehottaa jäsenvaltioita ja muita talouden toimijoita mukaan täydentämään aloitetta. Jotta tuloksia saataisiin nopeasti, ehdotetut toimet voidaan rahoittaa nykyisestä vuosiksi 2014–2020 EU:n talousarvioita varten laaditusta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Tämä edellyttää, että osa EU:n talousarviovaroista suunnataan uudelleen sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Keskeisenä tavoitteena on lisätä julkisten varojen avulla riskinkantokykyä, jotta hankkeiden toteuttajia voitaisiin kannustaa toimimaan ja jotta yksityissektoria voitaisiin houkutella rahoittamaan sellaisia toteuttamiskelpoisia investointihankkeita, jotka eivät toteutuisi ilman yksityistä rahoitusta. Näin EU:n varat voidaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla. EU:n tasolla tämä toteutetaan perustamalla uusi Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR). Rahaston avulla on tarkoitus tarjota riskinkantotukea pitkän aikavälin investointeja varten sekä varmistaa, että pk-yrityksille ja markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille (mid-cap-yrityksille)4 on tarjolla nykyistä enemmän riskirahoitusta. Myös kansallisella tasolla voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia, jos Euroopan rakenne- ja investointirahastojen varat käytetään entistä strategisemmin. Eurooppa-neuvostoa kehotetaan hyväksymään Euroopan strategisten investointien rahaston perustaminen ja sitoutumaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkaampaan käyttöön erityisesti siten, että rahoitusvälineiden kokonaiskäyttö kaksinkertaistetaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi EU:n lainsäätäjänä käsiteltävä Euroopan strategisten investointien rahastoa varten tarvittava

4 Investointiohjelmassa markkina-arvoltaan keskisuuriksi yrityksiksi katsotaan yritykset, joilla on 250–3 000 työntekijää.

6

lainsäädäntöehdotus 5 nopeutetussa menettelyssä niin, että kyseinen säädös tulee voimaan vuoden 2015 kesäkuuhun mennessä. 2.1. Uusi Euroopan strategisten investointien rahasto Osana investointiohjelmaa perustetaan komission ja EIP:n yhteistyönä uusi Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR). Näin voidaan hyödyntää EIP:n vankkaa asiantuntemusta ja sen todistettua kykyä tuottaa tuloksia (ks. kuvio 2). Rahastosta tulee osa EIP-ryhmää6. Tämä uusi rahasto poikkeaa nykyisistä rakenteista siinä, että sen riskiprofiili on erilainen ja se tarjoaa lisää riskinkantokykyä sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka tuottavat keskimääräistä enemmän yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa ja jotka täydentävät EIP:n tai EU:n ohjelmista nykyisin rahoitettavia hankkeita. Rahaston tuotevalikoimaa ei ole rajoitettu, jotta sen toiminnassa voitaisiin ottaa huomioon markkinoiden muuttuvat tarpeet. EU:n talousarviosta myönnetään 16 miljardin euron takaus Euroopan strategisten investointien rahaston perustamista ja sen toiminnan tukemista varten. EIP sitoo rahastoon 5 miljardia euroa. Rahastolla on näin merkittävä alkupääoma, ja se voi laajentaa toimintaansa ajan mittaan. Jäsenvaltiot voivat osallistua rahaston rahoittamiseen pääoman muodossa joko suoraan tai kansallisten kehityspankkiensa tai muiden vastaavien laitosten välityksellä. Lisäksi on tärkeää huomata, että vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisessa julkisen talouden arvioinnissa komissio suhtautuu myönteisesti tällaisiin rahastoon maksettuihin kansallisiin rahoitusosuuksiin. Myös yksityiset sijoittajat voivat osallistua toimintaan rahaston tasolla.

5 Säädös on todennäköisesti asetus, joka annetaan SEUT-sopimuksen 172 ja 182 artiklan, 175 artiklan 3 kohdan ja mahdollisesti 173 artiklan nojalla. 6 Komissio ja EIP ovat yhtä mieltä siitä, että rahasto olisi perustettava EIP:n yhteyteen erityisrahastona. Näin rahasto saadaan perustettua nopeasti ja sen toiminnassa voidaan hyödyntää EIP:n nykyisten rakenteiden tarjoamaa rahoitusta ja lainanantoon ja riskinhallintaan liittyvää EIP:n asiantuntemusta.

7

Kuvio 2. Uusi Euroopan strategisten investointien rahasto – perustaminen (vain EU)

EU:n takaus

16 mrd. euroa*

16 mrd. euroa

x 15

Pitkän aikavälin investoinnitn. 240 mrd. euroa

Pk- ja mid-cap-yrityksetn. 75 mrd. euroa

5 mrd. euroa

Euroopan strategisten investointienrahasto

21 mrd. euroa

Lisäys yhteensä v. 2015-2017:n. 315 mrd. euroa**

5 mrd. euroa

Mahdollisetmuut julkiset ja

yksityisetrahoitus-osuudet

* 50 %:n takaus = 8 mrd. euroa Verkkojen Eurooppa -välineestä (3,3), Horisontti 2020 -ohjelmasta (2,7) jatalousarvion liikkumavarasta (2)** Nettona ilman takauksena käytettyä EU:n alustavaa rahoitusosuutta: 307 mrd. euroa

EU:n takaus katetaan nykyisillä EU:n varoilla, jotka saadaan EU:n talousarviossa olevasta joustovarasta, Verkkojen Eurooppa -välineestä ja Horisontti 2020 -ohjelmasta. Rahaston ansiosta näiden käytettävissä olevien EU:n varojen reaalitalouteen kohdistuvat vaikutukset monikertaistuvat siitä, mitä niillä olisi muutoin saavutettu. Kaikkiin rahaston toteuttamiin toimiin sovelletaan valtiontukisääntöjen noudattamisen varmistamisessa käytettyjä vakiintuneita menettelyjä7. Rahaston tavoitteena on varmistaa nykyistä parempi riskinkantokyky ja lisätä etenkin yksityisistä mutta myös julkisista lähteistä peräisin olevia investointeja tietyillä aloilla, joita on kuvattu jäljempänä. Rahastolla arvioidaan voitavan saavuttaa yhteenlaskettu kerroinvaikutus, joka on 1:15 talouden reaali-investointeina mitattuna. Tämä on mahdollista, koska rahastolla on

7 Jotta voitaisiin varmistaa, että tämän aloitteen mukaiset infrastruktuuri- ja hankeinvestoinnit ovat valtiontukisääntöjen mukaisia, tuettavilla hankkeilla olisi vastattava vielä täyttämättä oleviin tarpeisiin (niillä ei näin esimerkiksi saisi tukea päällekkäisten infrastruktuurien perustamista), niiden olisi houkuteltava mahdollisimman paljon yksityistä rahoitusta eivätkä ne saisi johtaa yksityisrahoitteisten hankkeiden syrjäytymiseen. Tukea saavien hankkeiden tulosten olisi yleisesti ottaen oltava kaikkien käyttäjien, myös kilpailevien operaattorien, saatavilla, tasapuolisin, kohtuullisin ja asianmukaisin ehdoin, jotta vältettäisiin niiden käyttöä haittaavien esteiden luominen. Maksimoidakseen tällaisten investointien vaikutuksen komissio laatii valtiotuen arviointia varten perusperiaatteet, jotka hankkeen on täytettävä, jotta sille voidaan myöntää tukea Euroopan strategisten investointien rahastosta. Jos hanke täyttää asetetut kriteerit ja sille myönnetään tukea rahastosta, kaikki hankkeelle myönnetty kansallinen täydentävä tuki arvioidaan käyttämällä yksinkertaistettua ja nopeutettua valtiontuen arviointimenettelyä, jossa komissio varmistaa ainoastaan sen, että julkinen tuki on oikeasuhteista (ts. ettei se johda liiallisiin korvauksiin).

8

lähtökohtaisesti riskinkantokykyä, jonka ansiosta se voi myöntää lisärahoitusta ja saada mukaan useampia sijoittajia, kuten kuviosta 3 käy ilmi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahaston tarjoamalla yhden euron riskisuojalla voidaan saada reaalitaloudessa käyttöön keskimäärin 15 euroa investointeja, jotka eivät muutoin olisi toteutuneet. Tämä 1:15 kerroinvaikutus on varovainen keskimääräinen arvio, joka perustuu EU:n ohjelmista ja EIP:n toiminnasta saatuihin aikaisempiin kokemuksiin. Lopullinen kerroinvaikutus luonnollisesti riippuu toimenpiteiden ja kunkin hankkeen erityispiirteiden muodostamasta kokonaisuudesta. Kuvio 3. Rahaston kerroinvaikutus (aiempiin kokemuksiin perustuva keskiarvo)

RAHASTOSSA OLEVAT JULKISET

VARAT

RAHOITUS-KAPASITEETTI

1 EURO

KOKONAIS-INVESTOINTI

HANKKEESEEN

TÄMÄN RISKIN-

KANTOKYVYN ANSIOSTA

RAHOITUSTA 3 EUROA

x 3 x 5

3 EUROA 15 EUROA

TÄMÄ RAHOITUS

SAA MUKAAN MUITA

SIJOITTAJIA JA

KASVATTAA VAIKU-

TUKSEN 5-KERTAISEKSI

x 15

Vertailun vuoksi voidaan mainita, että EIP:n vuonna 2012 toteutetun pääomankorotuksen kerroinvaikutukseksi arvioitiin 1:18, ja tämä vaikutus on toteutumassa odotetusti. Samoin COSME-ohjelmaan kuuluvassa nykyisessä pk-yritysten lainatakausjärjestelyssä jokaista 1 miljardin euron rahoituserää kohti saadaan vähintään 20 miljardia euroa pääomaa pk-yrityksiä varten, joten järjestelyn kerroinvaikutus on 1:20. Rahastolla on oma hallintorakenne, ja sen toimintaa johdetaan yhdessä sovittujen investointisuuntaviivojen mukaisesti. Rahaston hallintoelin varmistaa, että investointisuuntaviivoja noudatetaan ja että rahaston painopisteet ja toiminnot ovat niiden mukaisia. Riippumaton investointikomitea validoi konkreettiset hankkeet niiden kannattavuuden perusteella ja varmistaa samalla, ettei julkisella tuella suljeta pois tai syrjäytetä yksityisiä investointeja. Hankkeiden toteuttajat ja sijoittajat voivat luottaa EIP-ryhmän tarjoamaan asiantuntijatukeen ja kokemukseen. EIP-ryhmä tarjoaa rahaston käyttöön henkilöstöä hoitamaan seuraavia tehtäväalueita: hankesuunnittelu, hankejatkumon alullepano ja lainaehtojen määrittely, tekninen tuki, rahoituskapasiteetti, kassanhallinta, varojen ja velkojen hoito, takaukset, salkunhoito sekä kirjanpito ja raportointi. Jos rahasto perustetaan nopeasti ja sille osoitetaan 21 miljardin euron alkurahoitus EU:n tasolla, sen avulla on mahdollista saada kolmen vuoden aikana käyttöön 315 miljardia euroa lisärahoitusta. Vaikutus kasvaa luonnollisesti sitä mukaa kuin jäsenvaltiot ja kansalliset kehityspankit tulevat mukaan rahaston toimintaan.

9

2.2. Uudesta rahastosta tuetaan pitkän aikavälin investointihankkeita Euroopan strategisten investointien rahastosta tuetaan Euroopan kannalta merkittäviä strategisia infrastruktuuri-investointeja, jotka liittyvät etenkin laajakaista- ja energiaverkkoihin, liikenneinfrastruktuureihin erityisesti teollisuuskeskuksissa, koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Rahaston varoja ei pitäisi etukäteen jakaa temaattisin tai maantieteellisin perustein, jotta voitaisiin varmistaa, että hankkeet valitaan niiden paremmuuden perusteella, ja jotta voitaisiin maksimoida rahaston tuottama lisäarvo. Rahaston toiminta on joustavaa, koska eri alueilla tarvitaan erityyppisiä toimia investointien käynnistämiseksi. Rahaston toiminta edellä mainituilla aloilla täydentää EIP:n perinteisempää toimintaa ja käynnissä olevia EU:n ohjelmia, kuten Verkkojen Eurooppa -välinettä (infrastruktuuri-investoinnit) ja Horisontti 2020 -ohjelmaa (innovointi ja T&K). Rahastolla tarjotaan hankkeille nykyistä kattavampaa riskisuojaa, millä edistetään merkittävästi yksityisiä investointeja hankkeiden riskittömämpiin osiin. Lisäksi voidaan todeta, että sillä aikaa kun rahastoa perustetaan, käytettävissä on merkittäviä rahoituslähteitä osana Verkkojen Eurooppa -välinettä ja Horisontti 2020 -ohjelmaa jo hyväksyttyjä työohjelmia. Tämä rahoitus saadaan vuonna 2015 käyttöön hankkeiden rahoitusta varten. Lisäksi EIP-ryhmä käynnistää toimia jo vuoden 2015 alkupuolella käyttämällä omia varojaan ja antaa näin investointiohjelmalle erittäin hyvän alkusysäyksen. Euroopan strategisten investointien rahaston toiminta-alasta voidaan todeta, että rahastosta pitäisi olla mahdollista paitsi rahoittaa yksittäisiä hankkeita myös myöntää tukea yksityisten sijoittajien tai kansallisten kehityspankkien perustamille yksityisille rahastoille, kuten eurooppalaisille pitkäaikaissijoitusrahastoille (ELTIF)8. Näin voidaan edelleen lisätä kerroinvaikutusta ja maksimoida vaikutukset kentällä. Kuten kuviosta 2 käy ilmi, rahaston varoista kolme neljäsosaa on tarkoitus käyttää tällaisiin toimiin (minkä ansiosta saadaan 240 miljardin euron investoinnit). 2.3. Uusi rahasto tukee myös investointeja pk-yrityksiin ja markkina-arvoltaan keskisuuriin yrityksiin Euroopan strategisten investointien rahastosta tuetaan lisäksi riskirahoituksen tarjoamista pk-yrityksille ja mid-cap-yrityksille kaikkialla Euroopassa.9 Näiden toimenpiteiden käytännön toteutus annetaan tehtäväksi Euroopan investointirahastolle (EIR, joka on osa EIP-ryhmää). Toimenpiteillä on tarkoitus tarjota edellä mainituille yrityksille lisää suoraa oman pääoman ehtoista rahoitusta ja lisävakuuksia pk-yrityslainojen korkealaatuista arvopaperistamista varten ja näin auttaa niitä kattamaan pääomavajeet. Näin saadaan samalla tehokkaasti käyntiin työpaikkojen luominen ja kasvu sekä myös nuorten työllistäminen.

8 COM(2013) 462 final, josta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio käyvät parhaillaan ns. kolmikantaneuvotteluja. Voimaan tultuaan kyseinen asetus tarjoaa EU:n laajuisen yhteisen sääntelykehyksen, jonka nojalla rahastot, jotka ovat erikoistuneet pitkän aikavälin investointeihin, kuten infrastruktuurihankkeisiin tai pk-yrityksiin tehtäviin investointeihin, voivat toimia kaikkialla EU:ssa. Asetuksen tarkoituksena on helpottaa etenkin pitkän aikavälin investointeja tekevien yhteisösijoittajien toimintaa. 9 Tämä tuki on riskirahoitusta koskevien komission valtiontukisuuntaviivojen mukaista ja markkinaehtoisesti hinnoiteltua.

10

EIR:llä on runsaasti kokemusta tämänkaltaisesta toiminnasta. Euroopan strategisten investointien rahastolla on tarkoitus lisätä EIR:n toimintaa ja näin luoda uusia kanavia, joiden kautta kansalliset kehityspankit voivat käynnistää toimintaa tällä osa-alueella. Nämä toimet toteutetaan COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmien yhteydessä käynnistettyjen pk-yrityksille suunnattujen toimien lisäksi. Kyseiset ohjelmat tarjoavat merkittävän rahoituslähteen jo vuonna 2015. Kuten kuviosta 2 käy ilmi, rahaston varoista yksi neljäsosa on tarkoitus käyttää tällaisiin toimiin (minkä ansiosta saadaan 75 miljardin euron investoinnit). 2.4. Euroopan strategisten investointien rahaston ansiosta käyttöön saatavan 315 euron lisäksi Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutuksia voidaan tehostaa Osana Euroopan rakenne- ja investointirahastoja saadaan vuosina 2014–2020 investointeja varten käyttöön yhteensä 450 miljardia euroa (630 miljardia euroa, jos huomioon otetaan kansallinen osarahoitus). On olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot ja alueviranomaiset maksimoivat EU:n varojen vaikutukset keskittämällä toimet avainaloille ja varmistamalla, että jokainen investoitu euro hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Erityisen tehokas tapa lisätä rahastojen varoilla aikaan saatavia vaikutuksia on käyttää lainojen, pääoman ja vakuuksien muodossa olevia rahoitusvälineitä perinteisten avustusten sijaan. Tällaiset välineet ovat monille viranomaisille melko uusia, mutta ne tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia ja niillä on saatu aikaan hyviä tuloksia. Investointiohjelman yhteydessä jäsenvaltioiden olisi sitouduttava lisäämään merkittävästi innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä investointien kannalta keskeisillä aloilla, joihin kuuluvat mm. pk-yrityksille suunnattu tuki, energiatehokkuus, tietoja viestintätekniikka, liikenne sekä T&K-tuki. Näin voitaisiin vähintäänkin yleisesti ottaen kaksinkertaistaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen rahoitusvälineiden käyttö ohjelmakaudella 2014–202010. Yhdistämällä näiden välineiden ansiosta käyttöön saatavat varat muilta sijoittajilta ja tuensaajilta peräisin oleviin varoihin saadaan taloudessa aikaan lisäinvestointeja kerroinvaikutuksen kautta. Äskettäin käynnistetyn pk-yrityksiä koskevan aloitteen11 lisäksi voidaan hyödyntää myös muita EU:n tason rahoitusvälineitä sekä heti käyttövalmiita yhdenmukaistetun mallin mukaisia välineitä, jotta hallintoviranomaisten saatavilla olevien rahoitusvälineiden käyttöä voitaisiin edistää. Komissio keskustelee kunkin jäsenvaltion kanssa käytännön toimenpiteistä ja antaa niille tarvittavaa ohjeistusta. Tulosten seurantaa varten otetaan käyttöön erikseen tätä tarkoitusta varten suunniteltu seurantajärjestelmä. Ohjelmakaudella 2014–2020 tämä uusi lähestymistapa johtaisi tilanteeseen, jossa innovatiivisiin rahoitusvälineisiin sidottujen varojen määrä olisi lähes 30 miljardia euroa.

10 Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, jäsenvaltioille suositellaan, että ne osoittavat tietyn prosenttiosuuden kumppanuussopimusten mukaisista määrärahoista innovatiivisten rahoitusvälineiden kautta kullekin avainalalle seuraavasti: 50 prosenttia pk-yritysten tukemiseen, 20 prosenttia hiilidioksidin vähentämistoimenpiteisiin, 10 prosenttia tietoja viestintätekniikkaan, 10 prosenttia kestävään liikenteeseen, 5 prosenttia tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin ja 5 prosenttia ympäristö- ja resurssitehokkuuteen. Käyttämällä mikrorahoitusvälineitä edullisten lainojen tarjoamiseen voitaisiin myös tukea itsenäistä ammatinharjoittamista ja yrittäjyyttä ja kehittää mikroyrityksiä. 11 Pk-yrityksiä koskeva aloite on rahoitusväline, jossa on yhdistetty rakenne- ja investointirahastojen, COSME-ohjelman, Horisontti 2020 -ohjelman, EIR:n ja EIP:n resursseja. Se tarjoaa pk-yritysten rahoittamista varten kahdentyyppisiä välineitä: rahoituksen välittäjille tarkoitettuja rajaamattomia vakuuksia ja olemassa olevien lainsalkkujen arvopaperistamista.

11

Tällä puolestaan olisi suora vipuvaikutus, jonka ansiosta investoinnit lisääntyisivät 40–70 miljardia euroa, ja tätäkin suurempi kerroinvaikutus reaalitalouteen. Kaudella 2015–2017 saataisiin näin varovaisen arvion mukaan 20 miljardin euron arvosta lisäinvestointeja. Lisäksi jäsenvaltiot ja alueet voivat lisätä EU:n varojen kerroinvaikutusta kasvattamalla kansallista yhteisrahoitusosuutta yli lakisääteisen vähimmäisosuuden. Koska julkisia varoja on kuitenkin niukasti, osuuden kasvattamiseen voitaisiin käyttää yksityisiä varoja, kuten eräissä jäsenvaltioissa jo tehdään. 12 Jäsenvaltioita kehotetaan käyttämään ohjelmakauteen 2007–2013 liittyvät jäljellä olevat EU:n varat parhaalla mahdollisella tavalla ja varmistamaan, että niillä tuetaan kaikin tavoin tätä investointiohjelmaa. Komissio avustaa tässä jäsenvaltioita antamalla niille tukea ja ohjeistusta. Koska EIP:n on tarkoitus lisätä lainanantoaan samaan aikaan investointiohjelman toteutuksen kanssa, jäsenvaltioita kehotetaan tekemään yhteistyötä EIP:n kanssa käytettävissään olevien kansallisten varojen vipuvaikutuksen tehostamiseksi. 3. Investointirahoitus reaalitalouden käyttöön Ohjelman toisen osa-alueen tarkoituksena on toteuttaa kohdennettuja aloitteita sen varmistamiseksi, että käyttöön saatava investointien lisärahoitus täyttää reaalitalouden tarpeet. Tämä merkitsee ylimääräisten julkisten ja yksityisten varojen ohjaamista sellaisiin kannattaviin hankkeisiin, joilla on todellista lisäarvoa Euroopan sosiaalisen markkinatalouden kannalta. Tämä koskee uutta Euroopan strategisten investointien rahastoa sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja, mutta se on myös laajempi haaste koko Euroopalle. Ohjelman toisen osa-alueen päätarkoituksena on luoda täysin uusi toimintamalli, jolla investointihankkeita yksilöidään ja valmistellaan kaikkialla Euroopassa, kehittämällä kanavia, joiden kautta yksityiset sijoittajat ja viranomaiset saavat ja hankkivat investointihankkeisiin liittyvää tietoa. Tämä tavoite liittyy kiinteästi tavoitteeseen yksilöidä 300 miljardin euron arvosta hankkeita, jotka voisivat hyötyä investointiohjelman ensimmäisen osa-alueen yhteydessä tarkastelluista lisärahoituslähteistä, mutta menee sitä huomattavasti pidemmälle. Eurooppa-neuvostoa kehotetaan hyväksymään ehdotus EU:n tason hankejatkumon perustamisesta ja teknisen tuen tehostamisesta perustamalla ”investointineuvontakeskus”, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa kesäkuuhun 2015 mennessä. 3.1. EU:n tasolla perustetaan hankejatkumo Useiden sidosryhmien suurimpana ongelmana ei ole rahoituksen puute, vaan oletettu kannattavien hankkeiden puute. Investointityöryhmän alustava työ (jota komissio ja EIP tekevät yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja josta on tarkoitus julkaista kertomus ennen vuoden loppua) kuitenkin osoittaa, että EU:n tasolla on runsaasti mahdollisesti kannattavia investointivalmiita hankkeita. Tästä huolimatta yksityiset sijoittajat eivät useinkaan tiedä näiden hankkeiden tarjoamista mahdollisuuksista ja ovat usein myös haluttomia investoimaan

12 Tässä on arvioitu, että ohjelmakaudella 2014–2020 voitaisiin saada käyttöön 26 miljardia euroa uutta investointirahoitusta ilman, että tämä haittaa parhaillaan käynnissä olevaa rahastojen ohjelmasuunnittelua,. Tämä summa saadaan rahoitusvälineiden käytön kaksinkertaistamisen lisäksi eikä sitä ole otettu huomioon liitteessä 1.

12

yksin hankkeille tyypillisen monimutkaisuuden ja riskien asianmukaiseksi arvioimiseksi tarvittavan tiedon puutteen vuoksi. Tämä pätee erityisesti laajamittaisiin ja pitkäaikaisiin infrastruktuurialan investointihankkeisiin. Investointien toteuttamiseksi tarvitaan riippumattomia ja läpinäkyviä arvioita, joiden avulla voidaan selvittää, onko hanke taloudellisesti kannattava ja etenkin täyttääkö se kaikki asiaa koskevat sääntelylliset ja hallinnolliset vaatimukset. Suurempi läpinäkyvyys ja parempi riskitietous auttavat houkuttelemaan ja toteuttamaan yksityisiä investointeja. Investointityöryhmä seuloo yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ensimmäisiä sellaisia mahdollisesti kannattavia hankkeita, joilla on Euroopan laajuista merkitystä. Komissio katsoo, että tätä työtä olisi jatkettava pysyvämmältä pohjalta EU:n tasolla, jotta voitaisiin tunnistaa ja ottaa käyttöön tällaisia keskeisiä investointihankkeita sekä tiedottaa sijoittajille säännöllisesti hankkeiden valmiusasteesta. Kansallisista kehityspankeista voisi olla paljonkin hyötyä tässä työssä. Tässä yhteydessä voitaisiin luoda sellaisten investointikelpoisten hankkeiden jatkumo, joilla on Euroopan laajuista merkitystä. 13 Hankeluettelo olisi dynaaminen, ja se perustuisi yksinkertaisiin ja yleisesti hyväksyttyihin taloudellisiin kriteereihin. Hankkeita lisättäisiin jatkuvasti luetteloon ja niitä poistettaisiin siitä ajan mittaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaista tässä luettelossa olevaa hanketta pitäisi rahoittaa tai että sitä rahoitettaisiin investointiohjelman tai uuden rahaston puitteissa, mutta luettelon avulla julkisten ja yksityisten sijoittajien saatavilla olisi asianmukaista ja läpinäkyvää tietoa. Luettelo arvioiduista ja arvioimattomista hankkeista olisi asetettava julkisesti saataville verkkosivustolla, joka puolestaan voitaisiin yhdistää vastaaviin kansallisen ja alueellisen tason luetteloihin. Tämä työ voisi ajan mittaan johtaa sellaisten toteuttamiskelpoisten investointihankkeiden eurooppalaiseen sertifiointijärjestelmään, jotka täyttävät tietyt kriteerit. EIP ja kansalliset kehityspankit voisivat myöhemmin käyttää sertifiointia yksityisten sijoittajien houkuttelemiseksi. Tästä voisi olla hyötyä, jotta eurooppalaisille investointihankkeille voidaan antaa selkeä ”uskottavuusleima”. Tämä vastaa myös G20:n puitteissa maailmanlaajuisesti toteutettavia toimia parhaiden käytäntöjen jakamiseksi investointihankkeita varten. 3.2. Keskitetty investointineuvontakeskus perustetaan asiantuntija-avun yhdistämiseksi ja teknisen tuen lisäämiseksi kaikilla tasoilla Monet hankkeet ja hankkeiden toteuttajat Euroopassa etsivät edelleen omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivia rahoituslähteitä. Lisäksi tarvitaan ohjeistusta sääntelyn vaatimusten täyttämisestä. Investointiohjelman ensisijaisena tavoitteena on antaa tehostettua tukea hankkeiden suunnitteluun EU:ssa hyödyntämällä komission, EIP:n, kansallisten kehityspankkien sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen hallintoviranomaisten asiantuntemusta.

13 Lokakuun 23.–24. päivänä 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ”pani tyytyväisenä merkille komission ja Euroopan investointipankin johtaman erityistyöryhmän perustamisen. Työryhmän on tarkoitus määritellä konkreettisia toimia investointien lisäämiseksi, muun muassa joukko lyhyen ja keskipitkän aikavälin toteuttamiskelpoisia, Euroopan kannalta merkittäviä hankkeita”.

13

Tähän sisältyy tekninen tuki hankkeiden suunnittelua varten, innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttö kansallisella ja Euroopan tasolla sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet. Tätä varten perustetaan keskitetty neuvontapiste, johon ohjataan kaikki teknistä tukea koskevat kysymykset. Neuvontapiste perustetaan ”investointineuvontakeskuksena” kolmea kohderyhmää varten: hankkeiden toteuttajat, sijoittajat ja julkiset hallintoviranomaiset. Neuvontakeskus antaa ohjeita sijoittajalle siitä, mikä olisi tämän kannalta asianmukaisin neuvontatukipiste: EIP-ryhmä, kansallinen kehityspankki tai muu kansainvälinen rahoituslaitos. Uusi neuvontakeskus hyödyntäisi jo olemassa olevia, hyvin toimivia välineitä, kuten JASPERS-ohjelmaa, jota parannetaan ja laajennetaan, ja innovatiivisten rahoitusvälineiden käytön uutta neuvoa-antavaa foorumia (Fi-Compass). EIP-ryhmä kehittää neuvontakeskusta tiiviissä yhteistyössä kansallisten kehityspankkien ja muiden eri puolilla Eurooppaa toimivien vastaavanlaisten yhteisöjen kanssa, ja se tarjoaa näille tahoille mahdollisuuden verkostossa tehtävän yhteistyöhön lisäämiseen.

3.3. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa Euroopan, kansallisella ja alueellisella tasolla Komissio ja EIP tekevät kansallisten ja alueellisten viranomaisten tuella yhteistyötä sijoittajien, hankkeiden toteuttajien ja institutionaalisten sidosryhmien kanssa helpottaakseen keskeisiä investointihankkeita ja varmistaakseen, että oikeat hankkeet saavat rahoitusta asianmukaisista lähteistä. Yhdessä EIP:n kanssa järjestetään kansallisella, kansainvälisellä ja alueellisella tasolla myös ”Investoinnit Eurooppaan” -seminaareja erityisiin haasteisiin vastaamiseksi. Näillä toimilla on etenkin tarkoitus houkutella yksityisiä ja julkisia hankkeiden toteuttajia ja yksityisiä sijoittajia, tiedottaa EU:n rahoitusvälineistä ja Euroopan strategisten investointien rahaston tarjoamasta lisäriskinkantokyvystä sekä maksimoida kansallisten ja EU:n ohjelmien välinen synergia. 4. Investointiympäristön kehittäminen Ohjelman kolmannen osa-alueen tarkoituksena on parantaa sääntelyn ennustettavuutta, poistaa investointien esteet Euroopassa ja lujittaa sisämarkkinoita edelleen luomalla parhaat mahdolliset olosuhteet investoinneille Euroopassa. Sisämarkkinat ovat merkittävin Euroopassa toteutettu rakenneuudistus. Kansallisella tasolla voidaan tehdä paljon. Komissio ohjaa ja seuraa edistymistä yhdessä muiden EU:n toimielinten kanssa osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa. EU:n tasolla komissio esittää piakkoin ensisijaiset aloitteensa vuoden 2015 työohjelmassaan, ja ensimmäiset toimet on tarkoitus käynnistää tulevina viikkoina. Eurooppa-neuvostoa kehotetaan hyväksymään kokonaislähestymistapa, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi EU:n lainsäätäjän asemassa varmistettava, että investointien sääntely-ympäristön parantamiseksi tarvittavat tulevat lainsäädäntöaloitteet hyväksytään ripeästi. 4.1. Yksinkertaisempi, parempi ja ennustettavampi sääntely kaikilla tasoilla On ratkaisevan tärkeää, että yrityksillä on kaikkialla sisämarkkinoilla parhaat mahdolliset toimintaedellytykset, jotta investointien koko potentiaali voitaisiin hyödyntää Euroopassa.

14

Sekä kansallisen että Euroopan tason sääntelyjärjestelmän on oltava yksinkertainen, selkeä, ennustettava ja vakaa investointeihin kannustamiseksi pidemmällä aikavälillä. Hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi ja sääntelyn yksinkertaistamiseksi toteutettavat toimet ovat unionin ja jäsenvaltioiden huomattavista pyrkimyksistä huolimatta edelleen hitaita ja epätasaisia. Tämä on erityinen ongelma pk-yrityksille, jotka muodostavat työpaikkojen luojina Euroopan talouden perustan. Kasvuedellytysten parantaminen on tämän vuoksi olennaisen tärkeää, jotta varmistetaan, että investointihankkeet voivat menestyä ja että varoja, jotka käytetään ohjelman puitteissa – ja myös laajemmin – strategisiin investointeihin, hyödynnetään tehokkaasti. Jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet vastaavat yhdessä sääntelyn parantamisesta. Kyse ei ole sääntelyn purkamisesta vaan älykkäästä sääntelystä, josta on hyötyä niin kansalaisille kuin yrityksillekin. Tähän liittyy tarpeettoman sääntelyn vähentäminen ja liiketoiminnan edellytysten parantaminen erityisesti pk-yritysten osalta sen varmistamiseksi, että tarpeellinen sääntely on yksinkertaista, selkeää ja tarkoituksenmukaista. Samalla olisi parannettava kansallisten menojen vaikuttavuutta, verojärjestelmien tehokkuutta ja julkisen hallinnon laatua kaikilla tasoilla. Jäsenvaltiot vastaavat myös EU:n lainsäädännön oikea-aikaisesta ja täysimääräisestä soveltamisesta. Niiden on varmistettava, että täytäntöönpanotoimenpiteet ovat mahdollisimman yksinkertaisia, selkeitä ja keveitä, jotta vältetään turhia rasitteita aiheuttava ylisääntely, kun jäsenvaltiot saattavat EU:n lainsäädäntöä osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komissio on ottanut sääntelyn parantamisen yhdeksi toimikautensa tärkeimmistä tavoitteista. Tämä otetaan jo huomioon komission vuoden 2015 työohjelmassa. Komissio kehittää sääntelyn parantamiseksi noudattamaansa kokonaislähestymistapaa edelleen vuonna 2015 ja tehostaa siihen liittyvää toimintaa. Sääntelyllä olisi poistettava kasvun esteitä, tarjottava uusia mahdollisuuksia, vähennettävä kustannuksia mahdollisimman paljon ja taattava sosiaalinen ja ympäristökestävyys. Komissio aikoo etenkin tehostaa sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaan ohjelmaan (REFIT) sisältyviä toimiaan ja tehdä yhteistyötä EU:n lainsäätäjän kanssa varmistaakseen, että kaikki ehdotetut lainsäädännön yksinkertaistamistoimet toteutetaan käytännössä. 4.2. Pitkän aikavälin rahoituksen uudet lähteet, mukaan lukien kehitys kohti pääomamarkkinaunionia EU:n varainhoitoasetuksen viimeaikaiset uudistukset ja pankkiunionin toteuttaminen auttavat kehittämään läpinäkyvän, turvallisen, vastuullisen ja kestävän rahoitusalan, millä tuetaan vakautta ja luottamusta. Investoinnit ovat kuitenkin edelleen hyvin riippuvaisia pankkien välitystoiminnasta, ja pitkän aikavälin infrastruktuurirahoitusta on edelleen vähän. Lisäksi monilla pk-yrityksillä on yhä rajalliset mahdollisuudet hankkia rahoitusta, eikä pääomien vapaa liikkuvuus vielä toteudu täydellisesti. Pääomamarkkinaunionin luominen vähentää ajan mittaan EU:n rahoitusmarkkinoiden hajanaisuutta. Sen avulla voidaan myös monipuolistaa pk-yrityksille ja pitkän aikavälin hankkeille suunnattua rahoitustarjontaa täydentämällä pankkirahoitusta syvemmillä ja pidemmälle kehitetyillä pääomamarkkinoilla. Aidosti yhtenäiset pääomamarkkinat auttavat vähentämään muun talouden rahoituskustannuksia. Pääomamarkkinaunioni on siksi tärkeä keskipitkän ja pitkän aikavälin osa investointiohjelmaa.

15

Vuoden 2015 alussa järjestettävä laaja kuuleminen auttaa kehittämään niitä keskeisiä toiminta-alueita, joiden tarkoituksena on poistaa esteet investointien rahoitukselta ja kehitykseltä kohti pääomamarkkinaunionia, ja asettamaan ne tärkeysjärjestykseen. Tärkeimpiä lyhyen aikavälin toimia ovat muun muassa seuraavat:

§ Ehdotetun eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevan asetuksen hyväksyminen ennen vuoden 2014 loppua. Tavoitteena on, että eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot olisivat käytössä vuoden 2015 puoliväliin mennessä hyödyllisinä välineinä hankkeisiin tehtäviä pitkän aikavälin investointeja varten. Eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat myös toimia täydentävänä välineenä julkisten tai yksityisten investointien tekemiseksi muuhun talouteen.

§ Korkealaatuisten arvopaperistamismarkkinoiden14 elvyttäminen toistamatta ennen finanssikriisiä tehtyjä virheitä. Komissio aikoo pohtia parhaita tapoja esittää perusteet yksinkertaista, läpinäkyvää ja johdonmukaista arvopaperistamista varten, käyttäen perustana vakuutus- ja pankkialalla viime aikoina toteutettuja toimenpiteitä ja tämän alan kansainvälistä yhteistyötä. Tämän omaisuusluokan elvyttäminen auttaa luomaan syvät ja likvidit jälkimarkkinat, laajentamaan sijoittajakuntaa ja parantaa rahoituksen kohdentamista sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan.

§ Tarkastellaan, miten voidaan ratkaista pk-yrityksiä koskevien luottotietojen standardoinnin puute tällä alalla jo aloitetun työn pohjalta sekä parantaa tiedottamista infrastruktuurihankkeiden suunnittelusta sekä niiden luottotiedoista.

§ Tutkitaan yksityisen sektorin kanssa, miten suunnattua antia koskevat järjestelmät, jotka ovat menestyneet hyvin joillain eurooppalaisilla markkinoilla, voidaan parhaiten toteuttaa laajemmin koko EU:ssa yhtä onnistuneesti.

§ Tarkistetaan voimassa olevia toimenpiteitä, kuten esitedirektiiviä, pk-yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi, jolloin ne voivat helpommin täyttää listautumisvelvoitteensa.

4.3. Tasapuolisten toimintaedellytysten vahvistaminen ja investointien esteiden poistaminen sisämarkkinoilla Tarvitaan määrätietoisia toimia, jotta sisämarkkinoita voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja jotta niistä saataisiin tehokas ponnahduslauta yritysten investoinneille. Vaikka jotkin toimenpiteet voivat olla pitkäaikaisempia kuin toiset, työpaikkojen, kasvun ja investointien perusedellytysten parantaminen on olennainen osa tätä ohjelmaa. Erityisen tärkeitä lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä ovat muun muassa seuraavat osa-alueet:

§ Energia- ja liikennesektorit ovat sisämarkkinoiden tärkeitä ulottuvuuksia, ja siksi viimeaikaisten uudistusten täytäntöönpanoa on nopeutettava. Euroopan energiaunioni on keskeinen tekijä tässä yhteydessä. Kolmannen energiapaketin täysimääräinen täytäntöönpano on varmistettava. Energian rajatylittävää kauppaa koskevat säännöt ovat edelleen erittäin hajanaiset. Markkinoita vääristävä hintasääntely jatkuu edelleen joissakin jäsenvaltioissa, ja se on pyrittävä poistamaan. Komissio ryhtyy myös

14 Arvopaperistaminen on usein pankkien käyttämä rahoituskäytäntö, joka muodostuu erityyppisten sopimusperusteisten velkojen, esimerkiksi asuntolainojen, yhdistämisestä ja uudelleen paketoimisesta. Sitä voidaan käyttää omaisuuserien rahoittamiseen tai keinona siirtää ja hajauttaa riskejä.

16

tarvittaviin jatkotoimiin vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita koskevien viimeaikaisten päätösten johdosta.

§ Lisäksi on toteutettava nopeasti rakenneuudistuksia, jotta voidaan poistaa liikenneinfrastruktuuriin ja -järjestelmiin tehtäviä investointeja haittaavat esteet, erityisesti kun on kyse rajatylittävistä investoinneista. Jotta sisämarkkinoista saadaan täysi hyöty, on varmistettava, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tavoitteet saavutetaan ja että neljäs rautatiepaketti hyväksytään ja pannaan täytäntöön nopeasti.

§ Euroopan on kehitettävä todelliset digitaaliset sisämarkkinat. Tätä varten tarvitaan muun muassa nopeita ja kauaskantoisia lainsäädäntötoimia tietosuojan ja televiestinnän sääntelyn aloilla sekä sähköisiin ja digitaalisiin ostoihin sovellettavien tekijänoikeus- ja kuluttajansuojasääntöjen uudistamista ja yksinkertaistamista. Digitaalisilla sisämarkkinoilla on tarkoitus varmistaa verkkokaupan luotettavuus ja turvallisuus, erilaisten teknisten ratkaisujen yhteentoimivuus ja digitaalisten resurssien ja infrastruktuurien käyttöön saaminen (erityisesti taajuuksien myöntämispolitiikka). Sisämarkkinoiden olisi oltava avoimet uusille liiketoimintamalleille, mutta samalla olisi varmistettava, että keskeiset yleisen edun mukaiset tavoitteet saavutetaan. Kuluttajille olisi annettava esteetön pääsy verkkosisältöön ja -palveluihin kaikkialla Euroopassa ilman heidän kansalaisuuteensa tai asuinpaikkaansa perustuvaa syrjintää.

§ Palvelu- ja tuotemarkkinat ovat yhä enemmän sidoksissa toisiinsa. Uudistuksia on lisättävä suhteettomien oikeudellista muotoa, osakepääoman omistamista ja auktorisointia koskevien vaatimusten lieventämiseksi ja vastavuoroisen tunnustamisen parantamiseksi erityisesti niillä aloilla ja ammateissa, jotka tarjoavat paljon mahdollisuuksia rajatylittävään kauppaan. Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tehokas täytäntöönpano olisi varmistettava ja sähköisten hankintavälineiden käyttöä edistettävä kaikilla tasoilla.

§ Tutkimusta ja innovointia olisi tuettava, jotta EU:n kilpailukyky hyötyisi tietämyksen siirtoon liittyvien esteiden poistamisesta, tieteellisen tutkimuksen avoimesta saatavuudesta ja tutkijoiden liikkuvuuden lisäämisestä.

§ Yhteistyö kansainvälisten kumppanien kanssa auttaa edistämään avoimia investointivirtoja. Eurooppalaisten yritysten kansainvälistyminen lisää niiden kilpailukykyä. EU:n ulkopuolisissa maissa olevat sijoittajat voivat olla merkittävässä asemassa Euroopan talouden tukemisessa.

5. Seuraavat vaiheet Tämä investointiohjelma ei ole kertaluonteinen toimenpide, vaan se on investointialoite, joka toteutetaan tulevien kolmen vuoden aikana. Se muuttaa perusteellisesti julkista politiikkaa ja rahoitusvälineitä, jotka ovat perustana Euroopassa tehtäville investoinneille, ja sen tavoitteena on mahdollisimman suuren taloudellisen ja yhteiskunnallisen tuoton saaminen jokaisesta käytetystä eurosta. Nyt esitetty ohjelma on ensimmäinen askel uuteen suuntaan. Jäsenvaltioita pyydetään osallistumaan tähän aloitteeseen esimerkiksi antamalla lisärahoitusta Euroopan strategisten investointien rahastolle ja siten tehostamaan ohjelman vaikutusta reaalitalouteen. Toimet on käynnistettävä nopeasti ja tehokkaasti kaikilla tasoilla, jotta konkreettisia tuloksia saataisiin jo vuonna 2015.

17

Komissio kehottaa 18.–19. joulukuuta 2014 kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa hyväksymään investointiohjelman kaikkine osa-alueineen. Se kehottaa lisäksi, että EU:n lainsäätäjä, eli Euroopan parlamentti ja neuvosto, käsittelee tarvittavan lainsäädännön nopeutetussa menettelyssä, jotta Euroopan strategisten investointien rahasto voisi aloittaa toimintansa vuoden 2015 kesäkuuhun mennessä, ja että se toteuttaa viipymättä jatkotoimia investointiohjelman muiden näkökohtien osalta. Edistymisen säännöllisellä tarkastelulla Euroopan parlamentissa, valtion- ja hallitusten päämiesten kokouksissa, asiaankuuluvissa neuvoston kokoonpanoissa ja yhdessä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kanssa varmistetaan poliittinen sitoutuminen, joka on välttämätöntä, jotta näillä aloitteilla saataisiin aikaan tuloksia. Komissio ja EIP lähestyvät keskeisiä sidosryhmiä kansallisella ja alueellisella tasolla jatkotoimien toteuttamiseksi, jotta voidaan keskustella ja kehittää yksilöllisiä ratkaisuja. Ohjelma perustuu olettamukseen, että monivuotiseen rahoituskehykseen eikä EIP:n pääomaan tehdä muutoksia tässä vaiheessa. Saavutetusta edistyksestä riippuen uusia toimia harkitaan vuoden 2016 puoliväliin mennessä, joka on myös monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin valmistelun määräaika.

18

LIITE 1. MITKÄ OVAT INVESTOINTIOHJELMAN TODENNÄKÖISET VAIKUTUKSET?

315 mrd. euroa

Euroopan kannalta tärkeätstrategiset investoinnit energiaan,

liikenteeseen, laajakaistaan, koulutukseen, tutkimukseen ja

innovaatioihin

Kansallisen ja alueellisen tasonpainopisteet (esim. pk-yritykset, tutkimus, liikenne, ympäristö)

Pk-yritykset ja mid-cap-yritykset

Jäsenvaltioiden rahoitusosuuksienvaikutus rahastoon

Myönteinen vaikutus investointeihinkoko taloudessa

Kolmen vuoden aikana

Paremmatinvestointiolosuhteet EU:nja jäsenvaltioiden tasolla

Euroopan strategisteninvestointien rahasto:

21 mrd. euroa(alkupääoma)

Euroopan rakenne- ja investointirahastojen

tehokkaampihyödyntäminen

Mahdolliset jäsenvaltioidenrahoitusosuudet rahastoon

19

LIITE 2. MITEN UUSI RAHASTO TOIMII PITKÄN AIKAVÄLIN INVESTOINTIEN TAPAUKSESSA? EIP = Euroopan investointipankki

1 euron julkinen rahoitusosuus => noin 3 euron rahoitus => noin 15 euron kokonaisinvestointi

RAHOITUSLÄHTEET TARJOTTAVAT TUOTTEET

TUENSAAJAT JA HANKETYYPIT

Pitkäaikaisetetuoikeutetut lainat

suuririskisillehankkeille

Oman pääomanehtoinen ja luonteinen

rahoitus

Toissijaiset lainat

Muutsijoittajatosallis-tuvat

hanke-tasolla

Liikenne-infrastruk-

tuuriEnergia-

infrastruk-tuuri

Laajakaista-infrastruk-

tuuri

Energia- ja resurssi-

tehokkuus

UusiutuvaenergiaTutkimus

Koulutus

Innovaatiot

Muuthankkeet

Pitkäaik. sijoitus-rahastot

Rahastotarjoaa

luottoriski-suojaa EIP:n

uusilletoimille

Euroopanstrategisteninvestointien

rahasto x 3 x 5

20

LIITE 3. MITEN UUDELLA RAHASTOLLA TUETAAN PK-YRITYKSIÄ JA MID-CAP-YRITYKSIÄ? EIR = Euroopan investointirahasto

1 euron julkinen rahoitusosuus => noin 3 euron rahoitus => noin 15 euron kokonaisinvestointi

RAHOITUSLÄHTEET TARJOTTAVAT TUOTTEET

TakauksetEuroopanstrategisteninvestointien

rahasto

ESIMERKKEJÄ TUENSAAJISTA JA

HANKKEISTA

Pk-yritykset

mikroluotot pk-

yritykselle

Riskipääoma

Kasvurahoitus

Arvopaperistaminen

Mid-cap-yritykset

oman pääomanehtoinenrahoitusaloittele-

valleyritykselle

x 3 x 5lainat T&K-hankkee-

seen

riski-pääomaproto-tyypille

Rahastotarjoaa

luottoriski-suojaa

uusille EIR:ntoimille

Muutsijoittajatosallis-tuvat

hanke-tasolla

21

LIITE 4. AIKATAULU JA VÄLITAVOITTEET

§ Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät Euroopan investointiohjelman ja päätöksen Euroopanstrategisten investointien rahaston perustamisesta ja sopivat kiirehtivänsä tarvittavien säädösehdotusten hyväksymistä.

§ Komissio esittää asiaa koskevan asetusehdotuksen tammikuussa 2015. § Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät varmistamaan asetuksen voimaantulon kesäkuuhun 2015 mennessä.§ Euroopan investointipankkiryhmä käynnistää toimet käyttäen omia resurssejaan.§ Jäsenvaltioiden olisi ohjelmasuunnittelussaan maksimoitava Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vipuvaikutus.§ Hankkeiden määrittämistä EU:n tasolla nopeutetaan komission ja EIP:n työryhmän raportin pohjalta.§ EIP ja keskeiset sidosryhmät ryhtyvät perustamaan investointineuvontakeskusta.

§ Uusi Euroopan strategisten investointien rahasto on toimintavalmis. § Euroopan rakenne- ja investointirahastot tuottavat tuloksia yhdessä EU:n ohjelmien kanssa. § EU:n tasolla on toteutettu läpinäkyvä hankejatkumo, jota kehitetään ajan myötä edelleen.§ Uusi investointineuvontakeskus on toimintavalmis.§ Seurantatoimet keskeisten sidosryhmien kanssa on aloitettu EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla. § Investointiohjelman etenemistä voidaan seurata reaaliajassa erityisellä verkkosivustolla.

joulukuu 2014 / tammikuu 2015

§ Edistymistä tarkastellaan mm. valtion- ja hallitusten päämiesten tasolla.§ Lisävaihtoehtoja voidaan harkita jo ennen monivuotisen rahoituskehyksen

puoliväliarviointia.

vuoden 2015 puoliväliinmennessä

vuoden 2016 puoliväliin mennessä

22

16115/14 /slh DGG 1A SV

Europeiska unionens råd

Bryssel den 26 november 2014 (OR. en) 16115/14 ECOFIN 1107 POLGEN 176 COMPET 650 RECH 462 ENER 489 TRANS 564 ENV 941 EDUC 338 SOC 830 EMPL 181 EF 327

FÖLJENOT från: Jordi AYET PUIGARNAU, direktör, för Europeiska kommissionens

generalsekreterare inkom den: 26 november 2014 till: Uwe CORSEPIUS, generalsekreterare för Europeiska unionens råd Komm. dok. nr: COM(2014) 903 final Ärende: MEDDELANDE FRÅN KOMMISSIONEN

En investeringsplan för Europa

För delegationerna bifogas dokument – COM(2014) 903 final.

Bilaga: COM(2014) 903 final

SV SV

EUROPEISKA KOMMISSIONEN

Bryssel den 26.11.2014 COM(2014) 903 final

MEDDELANDE FRÅN KOMMISSIONEN TILL EUROPAPARLAMENTET, RÅDET, EUROPEISKA CENTRALBANKEN, EUROPEISKA EKONOMISKA OCH

SOCIALA KOMMITTÉN, REGIONKOMMITTÉN OCH EUROPEISKA INVESTERINGSBANKEN


2

MEDDELANDE FRÅN KOMMISSIONEN TILL EUROPAPARLAMENTET, RÅDET, EUROPEISKA CENTRALBANKEN, EUROPEISKA EKONOMISKA OCH

SOCIALA KOMMITTÉN, REGIONKOMMITTÉN OCH EUROPEISKA INVESTERINGSBANKEN


3

”Min första prioritering som kommissionens ordförande är att stärka EU:s konkurrenskraft och stimulera investeringar som skapar arbetstillfällen.” ”Vi behöver smartare investeringar, mer fokus, mindre lagstiftning och mer flexibilitet vid användningen av dessa offentliga medel [som finns tillgängliga på EU-nivå].” ”Vi skulle kunna mobilisera upp till 300 miljarder euro i ytterligare offentliga och privata investeringar i den reala ekonomin under de kommande tre åren.” ”Fokusen i denna tilläggsinvestering ska ligga på infrastruktur, framför allt bredband, energinät och transportinfrastruktur i industricentrum, utbildning, forskning och innovation samt förnybar energi och energieffektivitet. Lejonparten bör riktas till projekt som kan hjälpa den unga generationen att åter hitta [...] jobb.” (Ur de politiska riktlinjer som Europeiska kommissionens ordförande, Jean-Claude Juncker, lade fram i Europaparlamentet den 15 juli 2014)

4

1. En investeringsplan för Europa Europa är i ett akut behov av en investeringsplan. Till följd av den ekonomiska och finansiella krisen har investeringarna i EU minskat drastiskt sedan toppåret 2007, med cirka 15 %.1 Den här nivån avviker från den tidigare utvecklingen. Under de kommande åren kan vi endast skönja en viss återhämtning. Följden är att den ekonomiska återhämtningen, jobbskapandet och den långsiktiga tillväxten och konkurrenskraften bromsas. Det finns ingen enkel lösning och inte heller en enda lösning. Vårt handlingsutrymme begränsas av en allmän osäkerhet när det gäller den ekonomiska situationen, de stora offentliga och privata skulderna inom vissa delar av EU:s ekonomi och den effekt som de har för gränserna på kreditriskerna. Samtidigt är sparandet högt och, i motsats till situationen för några år sedan, den finansiella likviditeten stor, och dessa kan mobiliseras. Dessutom har Europa stora investeringsbehov och ekonomiskt bärkraftiga projekt i behov av finansiering. Utmaningen är att använda sparmedlen och den finansiella likviditeten på ett produktivt sätt för att stödja hållbara jobb och tillväxt i Europa. Åtgärder krävs samtidigt på flera fronter, och vi måste se till både utbudssidan och efterfrågesidan av ekonomin.2 Vad vi behöver är förtroende för ekonomin som helhet, en politik och ett regelverk som är förutsägbara och tydliga, en effektiv användning av de knappa offentliga resurserna, en tro på de ekonomiska möjligheterna i pågående investeringsprojekt och en tillräcklig riskhanteringsförmåga för att uppmuntra projektansvariga, locka till oss investeringar och privata investerare. Dessa frågor måste tas upp av de offentliga myndigheterna på alla nivåer. Såväl medlemsstaterna som de regionala myndigheterna har en klar roll att spela när det gäller att främja nödvändiga strukturella reformer, visa budgetansvar, skapa rättssäkerhet och stimulera investeringar till stöd för jobb och tillväxt. Medlemsstater med ett finansiellt handlingsutrymme bör öka sina investeringar. Medlemsstater med ett mer begränsat finansiellt handlingsutrymme bör prioritera utgifter som gynnar investeringar och tillväxt i sina budgetar, använda EU-medel i större utsträckning och skapa ett klimat som lockar investeringar från privata aktörer. Mycket kan göras på nationell och regional nivå. Kommissionen kommer tillsammans med de övriga institutionerna och medlemsstaterna att styra och övervaka de framsteg som görs inom ramen för den europeiska planeringsterminen för samordningen av den ekonomiska politiken. Investeringsplanen är ett komplement till dessa insatser. Den kommer att basera sig på tre delmål som stöder varandra. För det första, att mobilisera minst 315 miljarder euro i ytterligare investeringar under de kommande tre åren, att öka de offentliga resursernas inverkan och att locka privata investeringar. För det andra, riktade initiativ för att se till att denna extra investering möter den reala ekonomins behov. För det tredje, åtgärder som bidrar till större förutsägbarhet på lagstiftningsområdet och avlägsnar hinder för investeringar, vilket gör Europa mer attraktivt och ökar investeringsplanens inverkan. När det gäller de första två delmålen lanseras investeringsplanen för Europa av kommissionen och Europeiska investeringsbanken (EIB) gemensamt som strategiska partner. Målet med

1 I vissa medlemsstater har nedgången varit ännu kraftigare. Detta gäller särskilt för Italien (-25 %), Portugal (-36 %), Spanien (-38 %), Irland (-39 %) och Grekland (-64 %). 2 En fråga som Europeiska centralbankens ordförande Mario Draghi tog upp i sitt tal i Jackson Hole den 22 augusti 2014. Se http://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2014/html/sp140822.en.html


5

planen är att mobilisera aktörer på alla nivåer. När det gäller det tredje delmålet ämnar kommissionen föreslå åtgärder i sitt kommande arbetsprogram liksom tillsammans med de övriga EU-institutionerna och medlemsstaterna inom ramen för den europeiska planeringsterminen. Figur 1. En investeringsplan för Europa

Kraftigt stöd till strategiska investeringar Bättre tillgång till investeringsfinansiering för

små och medelstora företag och medelstora börsföretag

Strategisk användning av EU-budgeten Bättre användning av de europeiska struktur-

och investeringsfonderna

MOBILISERA FINANSIERING FÖR INVESTERINGAR

Förberedelse och val av projektplaner Tekniskt stöd på alla nivåer Nära samarbete mellan nationella

utvecklingsbanker och EIB Uppföljning på EU-nivå och global, nationell

och regional nivå, även verksamhet utåt

SE TILL ATT FINANSIERINGEN NÅRDEN REALA EKONOMIN

Förutsägbara lagar av hög kvalitet Nationella utgifter, skattesystem och

offentliga förvaltningar av hög kvalitet Nya källor till långsiktig finansiering Få bort icke-finansiella rättsliga hinder inom

nyckelsektorer på EU:s inre marknad

ETT BÄTTRE INVESTERINGSKLIMAT

Effekten av planen ökar i takt med att fler aktörer ansluter sig: medlemsstater, nationella utvecklingsbanker, regionala myndigheter och privata investerare. Alla har en viktig roll att spela. Kommissionen är särskilt glad över det intresse som planen väcker, vilket bevisats av det positiva stöd som planen fått på europeisk och global nivå de senaste veckorna3. Ambitionen är att mobilisera minst 315 miljarder euro i ytterligare offentliga och privata investeringar i den reala ekonomin mellan nu och slutet av 2017. Investeringsplanen införs utöver de befintliga åtgärderna och kommer att dra största möjliga nytta av varje offentlig euro som mobiliseras genom nya och befintliga instrument. Om vi handlar snabbt på planens alla områden kan vi till och med ta in mer kapital än 315 miljarder euro och tillsammans nå mycket mer än vad vi skulle göra om vi samordnade våra insatser. Till slut kommer planen att arbeta för tre närliggande politiska mål: Att vända de negativa investeringstrenderna och bidra till att stimulera jobbskapande

och ekonomisk återhämtning utan att belasta de nationella offentliga finanserna eller skapa nya skulder.

Att ta ett avgörande steg framåt och möta de långsiktiga behoven i vår ekonomi och öka vår konkurrenskraft.

3 Europeiska rådets slutsatser av den 23–24 oktober 2014 s. 8: ”Europeiska rådet stöder den tillträdande kommissionens avsikt att lansera ett initiativ för att mobilisera 300 miljarder euro i ytterligare investeringar från offentliga och privata källor under perioden 2015–2017” och handlingsplanen från G20-mötet i Brisbane av den 16 november 2014: ”Dessutom aviserade EU i oktober ett stort initiativ för att mobilisera offentliga och privata investeringar 2015–2017. Vi kräver ett snabbt genomförande av [dessa] paket”. Se också det tal som Europeiska centralbankens ordförande Mario Draghi höll den 22 augusti 2014 i Jackson Hole, hänvisning i fotnot 2.

6

Att stärka den europeiska dimensionen när det gäller humankapital, produktionskapacitet, kunskaper och fysisk infrastruktur med ett särskilt fokus på de sammankopplingar som är viktiga för den inre marknaden.

Vi måste agera snabbt för att garantera snabba resultat som är hållbara på lång sikt. Europaparlamentet deltar aktivt i utarbetandet av investeringsplanen, och Europeiska rådet uppmanas att stödja den övergripande strategin vid sitt möte den 18–19 december 2014. Kommissionen och EIB kommer att kontakta aktörer på alla nivåer i början av 2015. En noggrann uppföljning ska garantera att den offentliga riskhanteringsförmågan utnyttjas och förvaltas på ett sunt sätt och att målinriktade projekt skapar jobb och ekonomisk tillväxt och ökar den europeiska konkurrenskraften. 2. Att mobilisera minst 315 miljarder euro i ytterligare investeringar på EU-nivå Det första delmålet i planen är att mobilisera minst 315 miljarder euro i extra investeringar under de närmaste tre åren. Vårt förslag baserar sig enbart på insatser på EU-nivå: kommissionen uppmanar medlemsstaterna och övriga ekonomiska aktörer att ansluta sig till detta initiativ och att komplettera det. För att vi snabbt ska kunna nå resultat kan den föreslagna åtgärden finansieras inom ramen för EU:s nu gällande fleråriga budgetram 2014–2020. Delar av EU:s budget måste därför användas på annat sätt, både på EU-nivå och på nationell nivå. Huvudtanken är att öka riskhanteringsförmågan med hjälp av offentliga medel för att uppmuntra projektansvariga och locka privatfinansiering till bärkraftiga investeringsprojekt som annars inte skulle bli av. På så sätt kan vi dra största möjliga nytta av EU:s offentliga medel. På EU-nivå kommer vi därför att inrätta en ny europeisk fond för strategiska investeringar till stöd för mer riskfyllda långsiktiga investeringar och garantera ökad tillgång till riskkapital för små och medelstora företag och medelstora börsföretag4. På nationell nivå kan en mer strategisk användning av de europeiska struktur- och investeringsfonderna spela en avgörande roll. Europeiska rådet uppmanas att stödja inrättandet av Europeiska fonden för strategiska investeringar och att förbinda sig till en mer effektiv användning av de europeiska struktur- och investeringsfonderna, framför allt genom att fördubbla användningen av finansieringsinstrument. Det förslag till rättsakt5 som behövs för att inrätta Europeiska fonden för strategiska investeringar bör behandlas i snabb ordning av EU:s lagstiftare, Europaparlamentet och rådet, så att den kan träda ikraft senast i juni 2015. 2.1. En ny europeisk fond för strategiska investeringar

4 I denna plan avses med medelstora börsföretag företag som har mellan 250 och 3 000 anställda. 5 Rättsakten kommer troligen att vara en förordning som grundar sig på artiklarna 172, 182, 175.3 och eventuellt artikel 173 i EUF-fördraget.

7

En ny europeisk fond för strategiska investeringar (Efsi) ska inrättas i partnerskap mellan kommissionen och EIB för att dra nytta av bankens gedigna sakkunskap och dess bevisade förmåga att nå resultat (se figur 2). Fonden kommer att inrättas som en del av EIB-gruppen.6 Jämfört med de nuvarande strukturerna kommer fonden att ha en annorlunda riskprofil, tillhandahålla ytterligare möjligheter till riskhanteringsförmåga och rikta in sig på projekt med större samhälleligt och ekonomiskt värde samt komplettera de projekt som för närvarande finansieras av EIB eller genom befintliga EU-program. Vilka produkter som kan komma ifråga är ännu öppet och kommer att anpassas efter marknadsbehoven. För att inrätta Europeiska fonden för strategiska investeringar kommer en garanti på 16 miljarder euro att införas i EU:s budget till stöd för fonden. EIB kommer att stå för 5 miljarder euro. Fonden kommer sålunda att starta med en betydande eldkraft men den kan också utöka sin verksamhet senare. Medlemsstaterna kommer direkt eller genom sina nationella utvecklingsbanker eller liknande institut att kunna bidra till fonden med kapital. I samband med utvärderingen av de offentliga finanserna inom ramen för stabilitets- och tillväxtpakten kommer kommissionen att ställa sig positiv till sådana kapitalbidrag till fonden. Privata investerare kan också ansluta sig till fonden. Figur 2. Den nya europeiska fonden för strategiska investeringar – inledande struktur (enbart EU)

EU-garanti

16 md euro*

16 md euro

x 15

Långsiktiga investeringarca 240 md euro

Små och medelstora företag och medelstora börsföretag ca 75 md euro

5 md euro

Europeiska fonden för strategiska investeringar21 md euro

Extra totalt 2015-17:ca 315 md euro**

5 md euro

Ev. övriga offentliga och privata bidrag

* 50 % garanti = 8 md euro från Fonden för ett sammanlänkat Europa (3,3), Horisont 2020 (2,7) ochbudgetreserven (2)** EU-bidrag i början som garanti (netto): 307 md euro

EU-garantin backas upp av befintliga EU-medel i den flexibilitetsmarginal som finns i EU:s budget, Fonden för ett sammanlänkat Europa och Horisont 2020-programmet. Tack vare den nya fonden kommer dessa EU-medel att ha större inverkan på realekonomin än vad de annars 6 Kommissionen och EIB är eniga om att fonden bör inrättas som en särskild förvaltningsfond inom EIB. Detta arrangemang garanterar att fonden snabbt kan inrättas och att den kan dra nytta av den finansiering och sakkunskap om lån och riskhantering som finns i EIB:s existerande strukturer.

8

skulle ha haft. Alla insatser inom ramen för Europeiska fonden för strategiska investeringar ska omfattas av etablerade förfaranden för godkännande av statligt stöd7. Fondens roll är att garantera en ökad riskhanteringsförmåga och mobilisera extra investeringar, särskilt från privata men också från offentliga källor, inom särskilda sektorer och på särskilda områden. Dessa områden beskrivs nedan. Vi uppskattar att fonden kan nå en multiplikatoreffekt på totalt 1:15 i reala investeringar i ekonomin. Detta beror på att fonden står för riskhanteringen i början vilket gör det möjligt att bevilja extra finansiering och locka fler investerare såsom anges i figur 3. Detta innebär att varje euro som fonden erbjuder riskskydd åt genererar i medeltal 15 euro i investeringar i den reala ekonomin som annars inte hade uppstått. Multiplikatoreffekten på 1:15 är ett försiktigt genomsnitt på grundval av tidigare erfarenheter av EU-program och EIB. Den slutgiltiga multiplikatoreffekten kommer naturligtvis att bero på projektens verksamhet och särdrag. Figur 3. Fondens multiplikatoreffekt (genomsnitt baserat på erfarenhet)

OFFENTLIGA MEDELI FONDEN

FINANSIERINGS-KAPACITET

1 EURO

DE TOTALA INVESTERINGARNA

I PROJEKTET

DENNA RISK-HANTERINGS-FÖRMÅGA GÖR DET MÖJLIGT

ATT FINANSIERA

3 EUROx 3 x 5

3 EURO 15 EURO

INVESTERARE KAN ANSLUTA

SIG OCH MULTI-

PLICERA EFFEKTEN

MED 5

x 15

Som en jämförelse kan nämnas att EIB:s kapitalökning 2012 hade en uppskattad multiplikatoreffekt på 1:18 och att prognosen håller. Ett annat exempel är det nuvarande lånegarantiinstrumentet för små och medelstora företag i Cosme-programmet där varje 1 miljard euro i finansiering genererar minst 20 miljarder euro i kapital för små och medelstora företag, det vill säga en multiplikatoreffekt på 1:20. Fonden ska ha en egen förvaltningsstruktur. Den ska förvaltas i enlighet med överenskomna investeringsriktlinjer. Dess ledningsorgan ska se till att investeringsriktlinjerna följs och att fondens prioriteringar och verksamhet återspeglar dessa riktlinjer. En oberoende

7 I syfte att garantera att infrastruktur- och projektinvesteringar som stöds av detta initiativ överensstämmer med bestämmelserna för statligt stöd bör projekten gälla icke tillgodosedda behov (alltså inte överlappa existerande infrastruktur), inbegripa privat finansiering i så stor utsträckning som möjligt och undvika att tränga ut privatfinansierade projekt. De projekt som stöds bör i allmänhet vara öppna för alla användare, inklusive konkurrerande operatörer, på rättvisa, skäliga och ändamålsenliga villkor för att undvika hinder för marknadsinträde. För att öka effekten av dessa investeringar kommer kommissionen att fastställa några huvudprinciper för utvärdering av statligt stöd som ett projekt måste uppfylla för att få stöd från Europeiska fonden för strategiska investeringar. Om ett projekt uppfyller kriterierna och får stöd från fonden kommer samtliga nationella tilläggsstöd att utvärderas enligt ett förenklat och påskyndat förfarande för utvärdering av statligt stöd där kommissionens enda tilläggsuppgift är att kontrollera det offentliga stödets proportionalitet (det vill säga, se till att överkompensation undviks).

9

investeringskommitté godkänner konkreta projekt på grundval av deras bärkraft och säkerställer att det offentliga stödet inte utesluter eller tränger ut privata investeringar. Projektansvariga och investerare kan dra nytta av EIB-gruppens yrkesmässiga råd, erfarenhet och stöd. EIB-gruppen bidrar också med kunnig personal på områden som produktutveckling, utarbetande och strukturering av projektplanering, tekniskt stöd, finansieringskapacitet, likviditetsförvaltning, aktiv styrning av balansräkningen, portföljförvaltning, redovisning och rapportering. Om fonden inrättas snabbt med ett startkapital på 21 miljarder euro på EU-nivå kan den generera uppskattningsvis 315 miljarder euro i tilläggsfinansiering på tre år. Effekten kommer att blir större om medlemsstaterna och de nationella utvecklingsbankerna ansluter sig till fonden. 2.2. Den nya fonden stöder långsiktiga investeringsprojekt Europeiska fonden för strategiska investeringar ska stödja strategiska investeringar av europeisk betydelse i infrastruktur, framför allt bredband, energinät och transportinfrastruktur, särskilt i industricentrum, utbildning, forskning och innovation samt förnybar energi och energieffektivitet. Inga tematiska eller geografiska anslag får fastställas på förhand så att projekten väljs på sina egna meriter och mervärdet av fonden kan maximeras. Fonden kommer att vara flexibel, eftersom olika regioner har olika behov när det gäller att snabbt få till stånd investeringar. Fondens verksamhet på dessa områden ska komplettera EIB:s mer traditionella verksamhet och pågående EU-program såsom Fonden för ett sammanlänkat Europa (för infrastrukturinvesteringar) och Horisont 2020 (för innovation och forskning och utveckling). Europeiska fonden för strategiska investeringar kommer att ge större risktäckning för olika projekt och på så sätt avsevärt underlätta privata investeringar i säkrare delar av projekten. Samtidigt som Europeiska fonden för strategiska investeringar inrättas är det värt att notera att viktiga finansieringskällor finns i de redan godkända arbetsprogrammen för Fonden för ett sammanlänkat Europa och Horisont 2020 och att dessa medel blir tillgängliga 2015 för finansiering av projekt. Dessutom kommer EIB-gruppen att inleda verksamhet där den använder sina egna medel i början av 2015, och planen kommer på så sätt att få en flygande start. Europeiska fonden för strategiska investeringar ska inte enbart finansiera individuella projekt utan också stödja privata finansieringsstrukturer, t.ex. europeiska långsiktiga investeringsfonder8 som inrättats av privata investerare och nationella utvecklingsbanker. På så sätt kommer multiplikatoreffekten ytterligare att öka och effekten på ort och ställe att bli största möjliga. Såsom föreslås i figur 2 är avsikten att använda tre fjärdedelar av resurserna i Europeiska fonden för strategiska investeringar för denna typ av verksamhet (som ska leda till investeringar på uppskattningsvis 240 miljarder euro). 8 COM(2013) 462, för tillfället i trepartsförhandlingar mellan Europaparlamentet, rådet och kommissionen. När förordningen trätt i kraft är den ett allmänt EU-regelverk som ger fonder som specialiserar sig på långsiktiga investeringar, t.ex. i infrastrukturprojekt eller små och medelstora företag, rätt att verka i hela EU. På så sätt kan de locka investerare med en mer långsiktig investeringshorisont.

10

2.3. Den nya fonden ska också stödja investeringar i små och medelstora företag och medelstora börsföretag Dessutom ska Europeiska fonden för strategiska investeringar stödja riskfinansiering till små och medelstora företag och medelstora börsföretag i hela Europa och förlita sig på Europeiska investeringsfonden (EIF, en del av EIB-gruppen) när det gäller det operativa genomförandet.9 Dessa företag skulle på så sätt undgå kapitalbrist och få tillgång till större direkta investeringar och ytterligare garantier för kvalitativ värdepapperisering av lån till små och medelstora företag. Det här är ett effektivt sätt att sätta fart på jobbskapandet och tillväxten och rekryteringen av unga. EIF har stor erfarenhet av denna typ av verksamhet. Europeiska fonden för strategiska investeringar ska sålunda användas till att trappa upp EIF:s verksamhet och på så sätt också skapa nya kanaler för de nationella utvecklingsbankerna att utveckla sin egen verksamhet på detta område. Dessa insatser införs utöver de befintliga insatserna för små och medelstora företag i program som Cosme och Horisont 2020. Dessa program kommer framför allt att kunna tillhandahålla avsevärda resurser redan 2015. Såsom föreslås i figur 2 kommer en fjärdedel av de resurser som Europeiska fonden för strategiska investeringar har att användas för dessa ändamål (vilket leder till investeringar på uppskattningsvis 75 miljarder euro). 2.4. 315 miljarder euro mobiliseras av Europeiska fonden för strategiska investeringar – de europeiska struktur- och investeringsfonderna kan få ännu större genomslag Mellan 2014 och 2020 kan 450 miljarder euro (630 miljarder euro inklusive den nationella medfinansieringen) bli tillgängligt för investering som en del av de europeiska struktur- och investeringsfonderna. Det är viktigt att medlemsstaterna och regionala myndigheter drar största möjliga nytta av EU-fonderna genom att fokusera på viktiga områden och utnyttja varje euro som investeras. Ett särskilt effektivt sätt att öka fondernas genomslag är att använda finansieringsinstrument i form av lån, kapitaltillskott och garantier i stället för traditionella bidrag. För många offentliga myndigheter är dessa instrument relativt nya, men de har stor potential och har visat sig nå resultat där de sätts in. Inom ramen för planen bör medlemsstaterna åta sig att avsevärt öka sin användning av innovativa finansieringsinstrument på nyckelområden, såsom stöd till små och medelstora företag, energieffektivitet, informations- och kommunikationsteknik, transport och FoU-stöd. Användningen av finansieringsinstrument i de europeiska struktur- och investeringsfonderna skulle på så sätt minst fördubblas för programperioden 2014–2020.10 De medel som gjorts tillgängliga via dessa instrument, i kombination med medel från andra investerare och stödmottagare, ökar investeringarna i ekonomin, som en följd av 9 Stödet ska vara förenligt med kommissionens riktlinjer om statligt stöd till riskfinansiering eller ska prissättas på marknadsvillkor. 10 Medlemsstaterna rekommenderas därför att genom innovativa finansieringsinstrument lämna en viss procentandel av anslagen i sina partnerskapsavtal till de viktigaste investeringsområdena enligt följande: 50 % till stöd för små och medelstora företag, 20 % till åtgärder för minskade koldioxidutsläpp, 10 % på området för informations- och kommunikationsteknik, 10 % till hållbara transporter, 5 % till stöd för forskning, utveckling och innovation och 5 % till miljö- och resurseffektivitet. Att använda mikrokrediter för att bevilja förmånliga lån kan också bidra till att främja egenföretagande och entreprenörskap och utveckla mikroföretag.

11

multiplikatoreffekten. Den slutgiltiga multiplikatoreffekten i ekonomin beror på vilka projekt och instrument som använts. Vid sidan av det nya initiativet för små och medelstora företag11 kan övriga finansieringsinstrument på EU-nivå samt standardinstrument användas för att göra det lättare för förvaltningsmyndigheterna att använda finansieringsinstrument. Kommissionen kommer att diskutera med de enskilda medlemsstaterna om vilka praktiska åtgärder som måste vidtas och hur detta ska ske. Ett separat övervakningssystem ska inrättas för att se vilka resultat som nåtts. Under hela programperioden 2014–2020 skulle den nya strategin leda till att närmare 30 miljarder euro avsätts för innovativa finansieringsinstrument med en direkt hävstångseffekt som genererar ytterligare investeringar på 40–70 miljarder euro och med en ännu större hävstångseffekt i den reala ekonomin. En försiktig uppskattning av den tilläggsinvestering som kan mobiliseras 2015–2017 är 20 miljarder euro. Dessutom kan medlemsstaterna och regionerna också öka EU-medlens multiplikatoreffekt genom att öka den nationella medfinansieringen över de rättsliga minimikraven. Eftersom de nationella offentliga medlen är begränsade kan privata medel stå för denna ökning, något som redan är fallet i vissa medlemsstater.12 För det tredje uppmanas medlemsstaterna att använda de EU-medel som fortfarande finns tillgängliga från programperioden 2007–2013 på bästa möjliga sätt och att se till att de används fullt ut till stöd för investeringsplanen. Kommissionen kommer att bistå med stöd och riktlinjer för detta. Slutligen uppmanas medlemsstaterna att samarbeta med EIB för att dra största möjliga nytta av befintliga nationella resurser eftersom EIB kommer att utveckla nya lån vid sidan av genomförandet av investeringsplanen. 3. Se till att finansieringen når den reala ekonomin Det andra delmålet i planen är att vidta riktade initiativ för att säkerställa att den extra investeringsfinansiering som genereras motsvarar behoven i den reala ekonomin. Extra offentliga och privata medel måste därför styras till bärkraftiga projekt med ett verkligt mervärde för den europeiska sociala marknadsekonomin. Detta gäller särskilt för den nya europeiska fonden för strategiska investeringar och de europeiska struktur- och investeringsfonderna, men det är också en stor utmaning för hela Europa. Huvudsyftet med detta delmål är att införa en helt ny strategi för att identifiera och förbereda investeringsprojekt i Europa genom att förbättra det sätt på vilket privata och offentliga myndigheter ser på och skaffar information om investeringsprojekt. Detta hänger nära samman med, men går utöver, frågan om att identifiera projekt till ett värde av 300 miljarder 11 Initiativet för små och medelstora företag är ett finansieringsinstrument som sammanför resurser från struktur- och investeringsfonderna, Cosme- och Horisont 2020-programmen, EIF och EIB. Initiativet erbjuder två olika produkter för att förbättra finansieringen till små och medelstora företag – obegränsade garantier till finansiella intermediärer och värdepapperisering av befintliga låneportföljer. 12 På grundval av vad som kan göras utan att den pågående programplaneringen av fonderna avbryts kan uppskattningsvis ytterligare 26 miljarder euro i tilläggsinvesteringar bli tillgängliga under programperioden 2014–2020. Dessa medel är utöver den fördubblade användningen av finansieringsinstrument och beaktas inte i bilaga 1.

12

euro som kan dra nytta av ytterligare finansiering som diskuterades i det första delmålet i denna plan. Europeiska rådet uppmanas att stödja förslaget om att upprätta en förteckning över projekt på EU-nivå och att stärka det tekniska stödet genom ett centrum för investeringsrådgivning som ska inrättas före juni 2015. 3.1. En förteckning över projekt kommer att fastställas på EU-nivå För vissa aktörer är det största problemet inte bristen på finansiering utan en upplevd avsaknad av bärkraftiga projekt. EIB, kommissionen och medlemsstaterna förvaltar tillsammans en arbetsgrupp för investeringar som förväntas offentliggöra en rapport före slutet av året. Såsom framgår av det inledande arbetet i arbetsgruppen finns det flera potentiella bärkraftiga projekt som lämpar sig för investering på EU-nivå. Privata investerare är ofta omedvetna om potentialen i dessa projekt, och de är ovilliga att investera ensamma eftersom projekten ofta är komplexa och det inte finns tillräckligt med information så att de kan utvärdera riskerna ordentligt. Detta gäller särskilt för storskaliga långsiktiga investeringar i infrastruktur. En investering görs först då oberoende och transparenta utvärderingar gjorts som bekräftar att ett projekt är ekonomiskt bärkraftigt och framför allt om det uppfyller alla relevanta regelkrav och administrativa krav. Ökad insyn och en förståelse av riskerna bidrar till att locka privata investeringar. Arbetsgruppen för investeringar kommer, tillsammans med medlemsstaterna, att göra en första utvärdering av potentiella bärkraftiga projekt av europeisk betydelse. Kommissionen anser att detta arbete bör fortsätta på en mer permanent basis på EU-nivå och bidra till att identifiera och locka till sig investeringsprojekt av europeisk betydelse och regelbundet informera investerarna om hur färdiga de olika projekten är. De nationella utvecklingsbankerna skulle kunna bidra till detta arbete. I detta sammanhang bör en förteckning över investeringsbara projekt av europeisk betydelse utarbetas.13 Projektförteckningen ska vara dynamisk och basera sig på några enkla och erkända ekonomiska kriterier. Det ska vara möjligt att lägga till och ta bort projekt från förteckningen. Detta innebär inte att alla projekt på den europeiska förteckningen bör eller kommer att finansieras enligt planen eller av den nya fonden, men den kommer att göra det möjligt för offentliga och privata investerare att få tillgång till relevant och öppen information. Förteckningen över utvärderade och outvärderade projekt bör offentliggöras på en webbplats som i sin tur kan vara knuten till liknande förteckningar på nationell och regional nivå. Med tiden kan detta arbete leda till ett system för europeisk certifiering av bärkraftiga investeringsprojekt som uppfyller vissa kriterier. Denna certifiering kan därefter användas av EIB och nationella utvecklingsbanker för att locka privata investerare. Detta skulle vara till nytta för att tillhandahålla en tydlig ”trovärdighetsmärkning” av europeiska

13 Den 23–24 oktober 2014 välkomnade [Europeiska rådet] inrättandet av en arbetsgrupp, som leds av kommissionen och Europeiska investeringsbanken, i syfte att fastställa konkreta åtgärder för att stimulera investeringar, inklusive en projektplanering med ett antal potentiellt bärkraftiga projekt av europeiskt intresse som ska genomföras på kort och medellång sikt.

13

investeringsprojekt. Detta är också i linje med ansträngningarna på global nivå inom ramen för G20 rörande god praxis för investeringsprojekt. 3.2. Ett centrum för investeringsrådgivning som ska fungera som en gemensam kontaktpunkt kommer att inrättas för att samla expertiskällor och stärka det tekniska stödet på alla nivåer Många projekt och projektansvariga i Europa letar fortfarande efter de finansieringskällor som är mest anpassade efter deras behov. De behöver ibland vägledning i hur de ska uppfylla kraven i lagstiftningen. En prioritering i investeringsplanen kommer att vara att tillhandahålla ökat stöd till projektutveckling i EU genom att bygga upp den sakkunskap som kommissionen, EIB, de nationella utvecklingsbankerna och de europeiska struktur- och investeringsfondernas förvaltningsmyndigheter har. Detta inbegriper framför allt tekniskt stöd till projektstrukturering, användningen av innovativa finansieringsinstrument på nationell och europeisk nivå och användningen av offentligt-privata partnerskap. En gemensam kontaktpunkt kommer därför att inrättas dit alla frågor om tekniskt stöd ska styras. Kontaktpunkten blir ett centrum för investeringsrådgivning som ska fokusera på tre målgrupper: projektansvariga, investerare och offentliga förvaltningsmyndigheter. Centrumet ska upplysa om vilket som är det lämpligaste rådgivande stödet (EIB-gruppen, de nationella utvecklingsbankerna eller andra internationella finansinstitut) för en viss investerare. Det nya centrumet kommer att bygga på framgångsrika redan tillgängliga instrument, som Jaspers-programmet, som kommer att uppdateras och utvidgas, och den nya rådgivningsplattformen för användning av innovativa finansieringsinstrument, Fi-kompassen (FI-Compass). Centrumet ska utvecklas av EIB-gruppen i nära samarbete med de nationella utvecklingsbankerna och liknande institut i Europa och göra det möjligt för dem att samarbeta i större utsträckning inom ett nätverk.

3.3. Samarbete med aktörer på europeisk, nationell och regional nivå Med stöd av nationella och regionala myndigheter ska kommissionen och EIB samarbeta med investerare, projektansvariga och institutionella aktörer för att främja viktiga investeringsprojekt och garantera att rätt projekt får tillgång till rätt finansiering. ”Investera i Europa-seminarier” kommer att anordnas på nationell, transnationell och regional nivå där man tillsammans med EIB tar sig an särskilda utmaningar. Fokus ligger på att locka privata och offentliga projektansvariga samt privata investerare, öka kunskapen om EU:s finansieringsinstrument, öka riskhanteringsförmågan för Europeiska fonden för strategiska investeringar och öka synergierna mellan de nationella systemen och EU-systemen. 4. Ett bättre investeringsklimat Det tredje delmålet i planen består i att öka förutsägbarheten på lagstiftningsområdet, avlägsna hinder för investering i Europa och ytterligare stärka den inre marknaden genom att skapa optimala villkor för investeringar i Europa. Den inre marknaden är Europas största strukturella reform.

14

Det är mycket som kan göras i medlemsstaterna. Kommissionen och de övriga EU-institutionerna kommer att styra och följa de framsteg som görs inom ramen för den europeiska planeringsterminen för samordningen av den ekonomiska politiken. På EU-nivå kommer kommissionen att kort presentera sina prioriterade initiativ i sitt arbetsprogram för 2015, och de första insatserna kommer att göras under de närmaste veckorna. Europeiska rådet uppmanas att stödja den övergripande strategin, och Europaparlamentet och rådet bör, i sin egenskap av EU:s lagstiftare, se till att de kommande lagstiftningsåtgärderna som är nödvändiga för att förbättra regelverket för investeringar snabbt antas. 4.1. Enklare, bättre och mer förutsägbara lagar på alla nivåer Optimala ramvillkor för företagsamhet på hela den inre marknaden är nödvändiga för att investeringarnas fulla potential ska kunna frigöras i Europa. Reglerna, både nationella och på EU-nivå, behöver vara enkla, tydliga, förutsägbara och stabila för att uppmuntra investeringar på längre sikt. Insatserna för att minska byråkratin och förenkla lagstiftningen är fortfarande långsamma och ojämnt fördelade, trots avsevärda insatser från unionens och medlemsstaternas sida. Detta är särskilt problematiskt för de små och medelstora företagen som skapar jobb och är ryggraden i Europas ekonomi. Tillväxtvillkoren måste därför förbättras så att investeringsprojekt kan ha framgång och pengar som beviljats strategiska investeringar i den här planen, men även på andra områden, används effektivt. Både medlemsstaterna och EU-institutionerna bär ansvaret för att lagstiftningen förbättras. Här är det inte fråga om avreglering utan om smart lagstiftning som gagnar både medborgarna och företagen. Syftet med den smarta lagstiftningen är att minska onödig byråkrati, förbättra affärsklimatet, särskilt för de små och medelstora företagen, se till att de lagar som behövs är enkla, klara och ändamålsenliga. Den går också ut på att förbättra de nationella utgifternas och skattesystemens effektivitet och den offentliga förvaltningens kvalitet på alla nivåer. Medlemsstaterna är även ansvariga för att EU-rätten införs fullt ut i tid. De måste se till att införlivandeåtgärderna är så enkla, klara och obyråkratiska som möjligt. Mer byråkrati, det vill säga, nationell överreglering måste därför undvikas då EU-lagarna införlivas i den nationella lagstiftningen. Kommissionen har gjort bättre lagstiftning till en av sina viktigaste prioriteringar för detta mandat. Prioriteringen kommer redan att synas i kommissionens arbetsprogram för 2015. Kommissionen kommer ytterligare att stärka sin övergripande strategi för bättre lagstiftning 2015 och ge den nya impulser. Lagstiftningen bör avlägsna hinder för tillväxt, låta nya möjligheter blomstra, minimera kostnaderna och garantera ett hållbart samhälle och en hållbar miljö. Kommissionen ska särskilt öka insatserna inom ramen för programmet om lagstiftningens ändamålsenlighet och resultat (Refit). Kommissionen kommer att samarbeta med EU:s lagstiftare för att garantera att den föreslagna förenklingen av lagarna också genomförs i verkligheten. 4.2. Nya källor till långsiktig finansiering, inklusive steg mot en kapitalmarknadsunion De senaste reformerna av EU:s finansiella lagstiftning och fullbordandet av bankunionen kommer att bidra till att utveckla en öppen, säker, ansvarsfull och motståndskraftig finanssektor som bidrar till stabilitet och förtroende. Investeringarna är dock fortfarande starkt beroende av bankförmedling. Den långsiktiga finansieringen för infrastruktur är

15

fortfarande begränsad. Många små och medelstora företag har fortfarande begränsad tillgång till finansiering, och arbetet med att främja kapitalets fria rörlighet inom EU måste fortsätta. Inrättandet av kapitalmarknadsunionen kommer så småningom att minska fragmenteringen på EU:s finansmarknad. Finansieringen till små och medelstora företag och långsiktiga projekt kommer sålunda att breddas, och bankernas finansiering kommer att kompletteras med mer utvecklade kapitalmarknader. En verklig inre kapitalmarknad bidrar till att minska kostnaderna för finansiering i resten av ekonomin. Kapitalmarknadsunionen är därför en viktig medellång till långsiktig faktor i denna plan. Ett brett samråd i början av 2015 kommer att bidra till att ytterligare utveckla och prioritera de viktigaste åtgärdsområdena för att avlägsna hinder för investeringsfinansiering och framsteg i riktning mot kapitalmarknadsunionen. De viktigaste åtgärderna på kort sikt är följande:

Att före slutet av 2014 anta den föreslagna förordningen om europeiska långsiktiga investeringsfonder. Målet är att fonderna ska kunna tas i bruk i mitten av 2015 som nyttiga redskap för investeringar i långsiktiga projekt. Fonderna kan också spela en roll som en extra motor för offentliga eller offentlig-privata investeringar i resten av ekonomin.

Att återuppliva marknader för värdepapperisering av hög kvalitet14, utan att upprepa de misstag som gjordes före krisen. Kommissionen ska undersöka vilket som är det bästa sättet att lägga fram kriterier för en enkel, öppen och enhetlig värdepapperisering som skulle bygga på aktuella åtgärder inom försäkrings- och banksektorn och internationellt arbete på detta område. En återupplivning av denna tillgångsklass bidrar till att utveckla en djup och likvid andrahandsmarknad, lockar till sig fler investerare och förbättrar fördelningen av finansieringen till de områden där den bäst behövs.

Att undersöka hur man kan åtgärda den nuvarande avsaknaden av standardiserad kreditinformation om små och medelstora företag och fortsätta arbetet på detta område samt förbättra informationen om planeringen av infrastrukturprojekt och deras kredithistoria.

Att tillsammans med den privata sektorn undersöka de bästa möjligheterna att sprida den framgång som ordningarna för privata placeringar har haft på vissa europeiska marknader till andra delar av EU

Att se över befintliga initiativ, t.ex. prospektdirektivet, för att göra den administrativa bördan mindre betungande för små och medelstora företag och göra det lättare för dem att uppfylla noteringskrav.

4.3. Skapa mer likvärdiga förutsättningar och avlägsna hinder för investeringar på den inre marknaden Resoluta insatser behövs för att dra största möjliga nytta av den inre marknaden och göra den till en språngbräda för företag. Även om vissa åtgärder är mer långsiktiga än andra är

14 Värdepapperisering är en finansiell metod som banker ofta använder och som går ut på att de slår samman och omgrupperar olika typer av skulder, som t.ex. bolån. Den kan användas till att finansiera tillgångar eller till att överföra eller sprida risker.

16

förbättrade ramvillkor för sysselsättning, tillväxt och investering en integrerad del av investeringsplanen. Följande områden är särskilt viktiga på kort och medellång sikt:

Energi- och transportsektorerna är viktiga delar av den inre marknaden, och genomförandet av de senaste reformerna måste påskyndas. Den europeiska energiunionen kommer att vara av central betydelse i detta sammanhang. Det tredje energipaketet måste genomföras fullt ut. Bestämmelserna för gränsöverskridande energihandel är fortfarande mycket splittrade. I somliga medlemsstater förekommer det fortfarande prisreglering i återförsäljarledet vilket snedvrider marknaden, och detta måste åtgärdas. Kommissionen kommer även att vidta nödvändiga åtgärder för att följa upp den senaste tidens beslut om klimat- och energiramen för 2030.

Strukturreformer för att avlägsna hinder för investeringar i transportinfrastrukturer och transportsystem, särskilt med en gränsöverskridande dimension, behöver genomföras snarast. Målen för det gemensamma europeiska luftrummet bör garanteras så att vi kan dra full nytta av den inre marknaden. Dessutom bör det fjärde järnvägspaketet antas och genomföras snabbt.

Europa behöver utveckla en verkligt sammankopplad digital inre marknad, bland annat genom snara och ambitiösa lagstiftningsåtgärder på områdena uppgiftsskydd och telekomlagstiftning och genom att modernisera och förenkla upphovsrätts- och konsumentregler för näthandel och digitala köp. Den digitala inre marknaden bör inge förtroende för och säkerhet vid transaktioner online, kompatibilitet mellan olika tekniska lösningar och tillgång till digitala resurser och digital infrastruktur (bl.a. handlingslinjer som rör spektrumlicenser). Den inre marknaden bör vara öppen för nya affärsmodeller samtidigt som det säkerställs att väsentliga allmänna intressen tillgodoses. Konsumenter bör ges fri tillgång till onlineinnehåll och onlinetjänster över hela Europa utan att diskrimineras på grund av nationalitet eller var de bor.

Tjänste- och produktmarknaderna blir alltmer sammanflätade med varandra. Reformtakten behöver ökas i syfte att ta itu med oproportionerliga krav på bolagsform, aktieägarkrav och tillståndskrav samt för att förbättra det ömsesidiga erkännandet, framför allt inom sektorer och yrken med stora möjligheter till gränsöverskridande handel. Effektiv tillämpning av upphandlingsreglerna bör säkras på alla nivåer, liksom främjandet av verktyg för e-upphandling.

För att stimulera forskning och innovation skulle EU:s konkurrenskraft dra nytta av färre hinder för kunskapsöverföring, fri tillgång till vetenskaplig forskning och ökad rörlighet för forskare.

Åtagandet med våra internationella partner bidrar till att främja öppna investeringsflöden. Internationalisering av de europeiska företagen förbättrar deras konkurrenskraft. Investerare från länder utanför EU kan spela en viktig roll när det gäller att stödja den europeiska ekonomin.

5. Nästa steg Denna investeringsplan är inte en engångsåtgärd utan en investeringsoffensiv som ska fortsätta under de närmaste tre åren. Planen kommer att ändra den offentliga politiken i grunden och de finansieringsverktyg som stärker basen för investeringar i Europa så att största möjliga ekonomiska och samhälleliga avkastning kan fås på varje euro som används.

17

Den plan som vi lägger fram idag är ett första steg i en ny riktning. Medlemsstaterna uppmanas att ansluta sig till detta initiativ, bland annat genom att mobilisera mer medel till Europeiska fonden för strategiska investeringar och fördjupa planens inverkan på realekonomin. Snabba och effektiva insatser krävs på alla nivåer så att kännbara effekter kan ses redan 2015. Kommissionen uppmanar Europeiska rådet att stödja planen och alla dess delmål vid sitt möte den 18–19 december 2014. Kommissionen uppmanar Europaparlamentet och rådet att i sin egenskap av EU:s lagstiftare snabbt vidta de lagstiftningsåtgärder som behövs för att Europeiska fonden för strategiska investeringar fungerar senast i juni 2015 och att snabbt följa upp de övriga aspekterna i planen. Regelbundna genomgångar i Europaparlamentet, vid stats- och regeringschefernas möten, i relevanta rådsformationer och tillsammans med Europeiska ekonomiska och sociala kommittén och Regionkommittén står för det politiska ansvar som behövs för att garantera att dessa initiativ ger resultat. Kommissionen och EIB kommer att kontakta nyckelaktörer på nationell och regional nivå så att man kan göra en målinriktad uppföljning och diskutera och ta fram särskilda lösningar. Planen grundar sig på antagandet att inga ändringar görs till den fleråriga budgetramen eller att EIB:s kapital inte kommer att öka. Beroende på framstegen kommer ytterligare åtgärder att läggas fram i mitten på 2016. Detta kommer att ske samtidigt som förberedelserna inför halvtidsöversynen av den fleråriga budgetramen.

18

BILAGA 1 VILKA ÄR DE TROLIGA KONSEKVENSERNA AV INVESTERINGSPLANEN?

315 md euro

Strategiska investeringar av europeisk betydelse i energi,

transport, bredband, utbildning,

forskning och innovation

Prioriteringar på nationelloch regional nivå (t.ex. små ochmedelstora företag, forskning,

transport, miljö)

Små och medelstora företagoch medelstora börsföretag

Effekterna av EU-ländernas bidragtill fonden

Positiv inverkanpå investeringarna

i ekonomin

De tre närmaste åren

Bättre investeringsklimatpå EU-nivå

och i medlemsstaterna

Europeiska fonden förstrategiska investeringar:

21 md (startkapital)

Bättre användning avde europeiska struktur-

och investeringsfonderna

Medlemsstaternasev. bidrag till fonden

19

BILAGA 2 HUR FUNGERAR DEN NYA FONDEN VID LÅNGSIKTIGA INVESTERINGAR? EIB = Europeiska investeringsbanken

1 euro i offentliga medel => ca 3 euro i finansiering => ca 15 euro i totala investeringar

FINANSERINGS-KÄLLA

TYPISKA PRODUKTER SOM ERBJUDS

SLUTMOTTAGARE OCH TYPISKA PROJEKT

Långsiktigaprioriterade skulder

för projektmed högre risk

Eget kapital ellerdärmed likställt

kapital

Oprioriterade skulder

Övrigainvesterare

anslutersig till

projektet

Transport-infrastruktur

Energi-infrastrukturBredbands-

infrastruktur

Energi- ochresurs-

effektivitet

FörnybarenergiForskning

Utbildning

Innovation

Övrigaprojekt

Långsiktigainvesterings-

fonder

Fondenfungerar

somkreditskyddför nya EIB-

insatser

Europeiska fondenför strategiskainvesteringar x 3 x 5

20

BILAGA 3 HUR KAN DEN NYA FONDEN STÖDJA SMÅ OCH MEDELSTORA FÖRETAG OCH MEDELSTORA BÖRSFÖRETAG? EIF = Europeiska investeringsfonden

1 euro i offentliga medel => ca 3 euro i finansiering => ca 15 euro i totala investeringar

FINANSERINGS-KÄLLA

TYPISKA PRODUKTER SOM ERBJUDS

GarantierEuropeiska fonden

för strategiskainvesteringar

SLUTMOTTAGARE OCH EXEMPEL PÅ PROJEKT

Små ochmedelstora

företag t.ex. mikrolån till

små ochmedelstora

företag

Riskkapital

Finansieringav tillväxt

Värdepapperisering

Medelstorabörsföretag

t.ex. egetkapital istart up-företag

x 3 x 5t.ex. lån till FoU-projekt

t.ex. riskkapital

till prototyper

Fondenfungerar

somkreditskyddför nya EIF-

insatser

Övrigainvesterare

anslutersig till

projektet

21

BILAGA 4 TIDSPLAN OCH MILSTOLPAR

Framstegen kommer att ses över, även av stats- och regeringschefer. Ytterligare alternativ kan övervägas inför halvtidsöversynen av den fleråriga budgetramen.

Europeiska rådet och Europaparlamentet bör godkänna investeringsplanen för Europa, inbegripet inrättandet av Europeiska fonden för strategiska investeringar, och enas om att snabbt anta den relevanta förordningen.

Kommissionen lägger fram förordningen i januari 2015. Europaparlamentet och rådet diskuterar förordningen så att den säkert ska kunna träda i kraft i juni 2015. Europeiska investeringsbanksgruppen inleder verksamheten med sina egna resurser. Medlemsstaterna bör slutföra planeringen av de europeiska struktur- och investeringsfonderna för att maximera effekten. Valet av projekt påskyndas på EU-nivå, utifrån rapporten från kommissionens och EIB:s gemensamma arbetsgrupp. Europeiska investeringsbanken och de främsta aktörerna tar de första stegen för att bygga upp ett centrum för

investeringsrådgivning.

Den nya europeiska fonden för strategiska investeringar är i drift. De europeiska struktur- och investeringsfonderna visar effekt, i synergi med EU-programmen. En öppen förteckning över projekt är upprättad på EU-nivå och kommer att utvecklas på sikt. Det nya centrumet för investeringsrådgivning är i drift. Uppföljningsverksamhet har inletts på EU-nivå och på nationell och regional nivå tillsammans med berörda aktörer. En särskild webbplats gör det möjligt att övervaka genomförandet av investeringsplanen i realtid.

December 2014/januari 2015

Senast mitten av 2015

Senast mitten av 2016

Council of the European Union

Brussels, 26 November 2014 (OR. en) 16115/14 ECOFIN 1107 POLGEN 176 COMPET 650 RECH 462 ENER 489 TRANS 564 ENV 941 EDUC 338 SOC 830 EMPL 181 EF 327

COVER NOTE From: Secretary-General of the European Commission,

signed by Mr Jordi AYET PUIGARNAU, Director date of receipt: 26 November 2014 To: Mr Uwe CORSEPIUS, Secretary-General of the Council of the European

Union No. Cion doc.: COM(2014) 903 final Subject: COMMUNICATION FROM THE COMMISSION An Investment Plan for

Europe

Delegations will find attached document COM(2014) 903 final.

Encl.: COM(2014) 903 final

16115/14 MLG/sr DGG 1A EN

EUROPEAN COMMISSION

Brussels, 26.11.2014 COM(2014) 903 final

COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN CENTRAL BANK, THE

EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE, THE COMMITTEE OF THE REGIONS AND THE EUROPEAN INVESTMENT BANK

An Investment Plan for Europe

EN EN

COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN CENTRAL BANK, THE

EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE, THE COMMITTEE OF THE REGIONS AND THE EUROPEAN INVESTMENT BANK

An Investment Plan for Europe

2

"My first priority as Commission President will be to strengthen Europe's competitiveness and to stimulate investment for the purpose of job creation." "We need smarter investment, more focus, less regulation and more flexibility when it comes to the use of public funds [available at EU level]." "This should allow us to mobilise up to EUR 300 billion in additional public and private investment in the real economy over the next three years." "The focus of this additional investment should be in the areas of infrastructure, notably broadband and energy networks, as well as transport infrastructure in industrial centres; education, research and innovation; and renewable energy and energy efficiency. A significant amount should be channelled towards projects that can help the younger generation back to work." (Political Guidelines of Jean-Claude Juncker, President of the European Commission, presented in the European Parliament on 15 July 2014)

3

1. An Investment Plan for Europe Europe urgently needs an Investment Plan. As a consequence of the economic and financial crisis, the level of investment in the EU has dropped significantly since its peak in 2007, by about 15%.1 This level is also well below its historical trend. Only a partial rebound is projected over the coming years. Economic recovery, job creation, long-term growth and competitiveness are being hampered as a result. There is no simple or single answer. General uncertainty about the economic situation, high levels of public and private debt in parts of the EU economy and their impact on credit risk limit our room for manoeuvre. However, at the same time, there are significant levels of savings and – in contrast to some years ago – high levels of financial liquidity that can be mobilised. Moreover, Europe has plenty of investment needs and economically viable projects in search of funding. The challenge is to put savings and financial liquidity to productive use in order to support sustainable jobs and growth in Europe. Action is required on several fronts at the same time, addressing both the supply and demand sides of the economy.2 What we need is confidence in the overall economic environment; predictability and clarity in policy-making and the regulatory framework; effective use of scarce public resources; trust in the economic potential of investment projects under development; and sufficient risk-bearing capacity to encourage project promoters, unlock investment and entice private investors. These issues need to be tackled by public authorities at all levels. Member States, as well as regional authorities, have a clear role to play in pursuing the necessary structural reforms, exercising fiscal responsibility, providing regulatory certainty and boosting investment in support of jobs and growth. Member States with fiscal room for manoeuvre should invest more. Member States with more limited fiscal space should prioritise investment and growth-related expenditure in their budgets, make better use of EU Funds and create an environment that is more conducive to investment by private actors. A lot can be achieved at national and regional level. The Commission, together with the other Institutions and Member States, will steer and monitor progress in the context of the European Semester of economic policy coordination. This Investment Plan will complement these efforts. It will be based on three mutually reinforcing strands. First, the mobilisation of at least EUR 315 billion in additional investment over the next three years, maximising the impact of public resources and unlocking private investment. Second, targeted initiatives to make sure that this extra investment meets the needs of the real economy. And third, measures to provide greater regulatory predictability and to remove barriers to investment, making Europe more attractive and thereby multiplying the impact of the Plan. For the first two strands, the Investment Plan for Europe is being launched jointly by the Commission and the European Investment Bank (EIB), as strategic partners, with the clear aim of rallying stakeholders at all levels. For the third strand, the Commission will propose action in its upcoming Work Programme, as well as together with the other EU Institutions and the Member States in the context of the European Semester.

1 In some Member States, that dip is even more dramatic. This is notably the case for Italy (-25%), Portugal (-36%), Spain (-38%), Ireland (-39%), and Greece (-64%). 2 As developed by ECB President Mario Draghi in his speech in Jackson Hole on 22 August 2014. See: http://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2014/html/sp140822.en.html

4


Graph 1. An Investment Plan for Europe

The impact of the Plan will multiply as more stakeholders join in: Member States, National Promotional Banks (NPBs), regional authorities and private investors. All have a necessary role to play. The Commission is particularly welcoming of the momentum building up around the Plan, as evidenced by the positive announcements made at European and global level in support of the Plan over the last weeks3. Between now and end 2017, the ambition is to mobilise at least EUR 315 billion in additional public and private investment into the real economy. The Investment Plan comes on top of existing measures and will make the most of every public euro mobilised through both new and existing instruments. By acting swiftly, on each aspect of the Plan, we can achieve collectively much more than we would by acting in an uncoordinated way and harness even more than the EUR 315 billion. Ultimately, the Plan will serve three related policy objectives: § reverse downward investment trends and help boost job creation and economic

recovery, without weighing on national public finances or creating new debt; § take a decisive step towards meeting the long-term needs of our economy and increase

our competitiveness; § strengthen the European dimension of our human capital, productive capacity,

knowledge and physical infrastructure, with a special focus on the interconnections vital to our Single Market.

3 Conclusions of the European Council of 23-24 October 2014, p. 8: “The European Council supports the incoming Commission's intention to launch an initiative mobilising 300 billion euro of additional investment from public and private sources over the period 2015-2017” and the G20 Brisbane Action plan, published on 16 November 2014: “Additionally, the European Union in October announced a major initiative mobilising additional public and private investment over 2015-17. We call for swift implementation of [these] packages”. See also speech by ECB President Mario Draghi in Jackson Hole on 22 August 2014, referred to in footnote 2.

5

We have to move fast to ensure rapid results that can be sustained over time. The European Parliament will be closely involved in the deployment of the Investment Plan and the European Council is invited to endorse the overall approach, at its meeting of 18-19 December 2014. The Commission and the EIB will engage with stakeholders at all levels in early 2015. Rigorous follow-up will ensure that the public risk-bearing capacity is well deployed and managed soundly and that targeted projects trigger job creation, economic growth and increases Europe's competitiveness. 2. Mobilising at least EUR 315 billion additional investments at EU level The first strand of the Plan is the mobilisation of at least EUR 315 bn of additional investment over the next three years. What is presented here is based on action solely at the EU level: the Commission calls on Member States and other economic actors to join in and complement this initiative. In order to ensure a fast delivery, the proposed action can be financed within the current Multi-Annual Financial Framework for the EU budget for 2014-2020. For this to happen, parts of the EU budget should be used differently, at both EU and national level. The main idea is to provide greater risk-bearing capacity through public money in order to encourage project promoters and attract private finance to viable investment projects which would not have happened otherwise. This will make the best use of EU public resources. At EU level, this will be done by establishing a new European Fund for Strategic Investments to provide risk support for long-term investments and ensure increased access to risk-financing for SMEs and mid-cap companies4. At national level, a more strategic use of the European Structural and Investment Funds can make a significant difference. The European Council is invited to endorse the setting up of the European Fund for Strategic Investments, and commit to a more effective use of the European Structural and Investment Funds, notably through an overall doubling of the use of financial instruments. The legal proposal5 necessary for the European Fund for Strategic Investments should be dealt with in fast-track procedure by the European Parliament and the Council, as the EU legislator, to be in force by June 2015. 2.1. A new European Fund for Strategic Investments A new European Fund for Strategic Investments (EFSI) will be set up in partnership between the Commission and the EIB in order to benefit from the well-established expertise of the EIB and its proven ability to deliver (see Graph 2). The Fund will be set up within the EIB-Group.6 Compared to existing structures, the Fund will have a different risk profile, provide additional sources of risk-bearing capacity and will target projects delivering higher societal and economic value, complementing the projects currently financed through the EIB or existing

4 In the context of this Plan, companies between 250 and 3000 employees are considered mid-cap companies. 5 The legal instrument is likely to be a Regulation based on Articles 172, 182, 175(3) and possibly 173 TFEU. 6 The Commission and the EIB agree that the Fund should be set up within the EIB as a dedicated trust-fund. This will ensure a swift set-up and the Fund will benefit from the funding and expertise in lending and risk management from the EIB's existing structures.

6

EU programmes. The range of possible products will be open-ended in order to adapt to evolving market needs. To establish the European Fund for Strategic Investments, a guarantee, of EUR 16 bn, will be created under the EU budget to support the Fund. The EIB will commit EUR 5 bn. The Fund will thus start with significant firepower but it will also be able to expand its activities further over time. Member States, directly or through their NPBs or similar bodies, will have the opportunity to contribute to the Fund in the form of capital. Importantly, in the context of the assessment of public finances under the Stability and Growth Pact, the Commission will take a favourable position towards such capital contributions to the Fund. Private investors can also join at the level of the Fund. Graph 2. The new European Fund for Strategic Investments – initial construction (EU alone)

The EU guarantee will be backed by existing EU funds from the margin of flexibility which exists within the EU budget, the Connecting Europe Facility and the Horizon 2020 programme. Thanks to the new Fund, the impact of these existing EU funds on the real economy will be multiplied, compared to what they would have achieved otherwise. All interventions by the European Fund for Strategic Investments will be covered by established state-aid clearance procedures7.

7 To ensure that infrastructure and project investments supported under this initiative are consistent with state aid rules, projects should address unmet needs (e.g. not duplicate existing infrastructure), crowd in private financing to the maximum extent possible and avoid crowding out privately financed projects. Supported projects should generally be open to all users, including competing operators, on fair, reasonable and appropriate conditions so as to avoid the creation of entry barriers to entry. To maximise the impact of such investments, the Commission will formulate a set of core principles, for the purpose of state-aid assessments, which a project will have to meet to be eligible for support under the European Fund for Strategic Investments. If a project meets these criteria and receives support from the Fund, any national complementary support will be assessed under a simplified and

7

The role of the Fund is to ensure enhanced risk-bearing capacity and mobilise extra investment, essentially from private sources, but also public sources, in specific sectors and areas. These areas are described below. We estimate that the Fund could reach an overall multiplier effect of 1:15 in real investment in the economy. This is because the Fund will offer an initial risk bearing capacity that will allow it to provide extra financing and attract more investors to join, as indicated in Graph 3. This means that one euro of risk protection by the Fund can generate, on average, 15 euro of investment in the real economy that would not have happened otherwise. This 1:15 multiplier effect is a prudent average, based on historical experience from EU programmes and the EIB. The final multiplier effect will naturally depend on the mix of activities and the specific features of each project. Graph 3. The multiplier effect of the Fund (averaged based on experience)

As a reference, the capital increase of the EIB in 2012 had an estimated multiplier effect of 1:18 and is materialising as foreseen. Likewise, under the current Loan Guarantee Facility for SMEs under the COSME programme, every EUR 1 bn of funding results in at least EUR 20 bn capital for SMEs, the equivalent of a multiplier effect of 1:20. The Fund will have its own governance structure. It will be managed in accordance with agreed investment guidelines. Its management body will ensure that the investment guidelines are adhered to and that the priorities and activities of the Fund reflect these guidelines. Concrete projects will be validated by an independent Investment Committee based on their viability and making sure that public support does not exclude or crowd out private investment. Project promoters and investors will be able to rely on the professional advice, experience and support of the EIB-Group. The EIB-Group will also contribute with dedicated staff in areas such as product development, pipeline origination and structuring, technical assistance, funding capacity, treasury management, asset-liability management, guarantees, portfolio management, accounting and reporting.

accelerated State Aid assessment whereby the only additional issue to be verified by the Commission will be the proportionality of public support (absence of overcompensation).

8

Overall, if the Fund is set up rapidly with an initial contribution of EUR 21 bn at EU level, it has the potential to yield approximately EUR 315 bn of additional finance over three years. The impact will obviously be higher as Member States and National Promotional Banks join. 2.2. The new Fund will support long-term investment projects The European Fund for Strategic Investments will support strategic investments of European significance in infrastructure, notably broadband and energy networks, as well as transport infrastructure, particularly in industrial centres; education, research and innovation; and renewable energy and energy efficiency. There should be no thematic or geographic pre-allocations, in order to guarantee that projects are chosen on their merits and maximise the added value of the Fund. The Fund will be flexible since different regions have different needs in order to jump-start investments. The activities of the Fund in these fields will be complementary to the more traditional scope of EIB activities and to ongoing EU programmes such as the Connecting Europe Facility (for infrastructure investment) and Horizon 2020 (for innovation and R&D). Typically, the European Fund for Strategic Investments will provide greater risk coverage of the different projects, thus considerably facilitating private investment in safer tranches of the projects. It should be noted that, while the European Fund for Strategic Investments is being set up, important sources of funding exist in already approved work programmes under the Connecting Europe Facility and Horizon 2020 and will become available in 2015 for funding of projects. In addition, the EIB-Group will start activities using its own resources as of early 2015, hereby giving the Plan a flying start. Among the areas of interventions being considered, the European Fund for Strategic Investments should have the possibility to finance not only individual projects but also support private fund structures such as European Long-Term Investment Funds (ELTIF)8, set up by private investors and/or NPBs. This will create an additional multiplier effect and maximise the impact on the ground. As suggested in Graph 2, it is envisaged to use three quarters of the resources of the European Fund for Strategic Investments for these kinds of activities (leading to investments of approximately EUR 240 bn). 2.3. The new Fund will also support investment by SMEs and mid-cap companies In addition, the European Fund for Strategic Investments will support risk finance for SMEs and mid-cap companies across Europe, relying on the European Investment Fund (EIF, part of the EIB-Group) for the operational implementation.9 This should help them overcome capital shortages by providing higher amounts of direct equity, as well as additional guarantees for

8 COM(2013) 462 final, currently in so-called trilogue negotiations between the European Parliament, the Council and the Commission. Once in force, the Regulation will provide a common EU regulatory framework to enable funds specialising in long term investments, for example in infrastructure projects or SMEs, to operate throughout the EU, with the intention of attracting investors with a longer term investment horizon. 9 This support shall be compliant with the Commission's State Aid Guidelines on Risk Finance or shall be priced on market terms.

9

high-quality securitisation of SME loans. This is an effective way to kick-start job creation and growth, including the recruitment of young people. The EIF is highly experienced in these kinds of activities. The European Fund for Strategic Investments should thus serve to scale up the activities of the EIF and, in doing so, create new channels for NPBs to develop their own activities in this area. This will come on top of existing activities for SMEs initiated by programmes such as COSME and Horizon 2020, which will notably already provide significant sources of funding in 2015. As suggested in Graph 2, one quarter of the European Fund for Strategic Investments resources will be used for these kinds of activities (leading to investments of approximately EUR 75 bn). 2.4. In addition to the EUR 315 bn mobilised by the European Fund for Strategic Investments, the impact of the European Structural and Investment Funds can be boosted further From 2014 to 2020, EUR 450 bn (EUR 630 bn including national co-financing) will become available for investment as part of the European Structural and Investment Funds. It is essential that Member States and regional authorities get the maximum impact from EU funds by focusing on key areas and capitalising on every euro invested. A particularly effective way to increase the impact of the Funds is to use financial instruments in the form of loans, equity and guarantees, instead of traditional grants. These instruments are relatively new to many public authorities, but they have a great potential and proven ability to deliver where they exist. In the context of this Plan, Member States should commit to increase significantly their use of innovative financial instruments in key investment areas such as SME-support, energy efficiency, Information and Communication Technology, transport and R&D support. This would achieve at least an overall doubling in the use of financial instruments under the European Structural and Investment Funds for the programming period from 2014 to 2020.10 The funds made available by these instruments, combined with resources catalysed from other investors and beneficiaries, will result in additional investments in the economy, through the multiplier effect. The final multiplier effect in the economy will depend on the actual projects and instruments used. In addition to the recent SME-Initiative11, additional EU-level financial instruments as well as readily available, so-called off-the-shelf instruments, may be deployed in order to facilitate the use of financial instruments by the managing authorities. The

10 In order to achieve this, Member States are recommended to deliver through innovative financial instruments a specific percentage of the allocations made in their Partnership Agreements to each of the key investment areas as follows: 50% in the field of SME support, 20% in the field of CO2 reduction measures, 10% in the field of Information and Communication Technology, 10% in the field of sustainable transport, 5% in the field of support for Research Development and Innovation and 5% in the field of environmental and resource efficiency. The use of micro-finance facilities to provide preferential loans could also help to promote self-employment, entrepreneurship and develop micro-enterprises. 11 The SME-Initiative is a financial instrument that pools resources from the Structural and Investment Funds, the COSME and Horizon 2020 programmes, the EIF and the EIB. It provides for two types of products to improve SME-financing: uncapped guarantees to financial intermediaries and securitisation of existing loans portfolios.

10

Commission will discuss with each Member State the practical steps to be taken and provide guidance to this end. A dedicated monitoring system will be put in place to track results. Over the whole programming period, 2014 to 2020, this new approach would result in close to EUR 30 bn committed to innovative financial instruments with a direct leverage effect generating additional investments between EUR 40 and 70 bn and with an even larger multiplier effect in the real economy. A conservative estimate of this additional investment that could be mobilised in the period 2015-2017 would be EUR 20 bn. In addition to this, Member States and regions can also increase the multiplier effect of EU funds by increasing national co-financing beyond the minimum legal requirement. As national public funds are limited, private funds could be the source of this increase, which is already the case in certain Member States.12 Third, Member States are invited to use EU funds still available under the 2007-2013 programming period to best effect and ensure that they are fully used in support of this Investment Plan. The Commission will assist with support and guidance to this end. Finally, since the EIB will deploy new lending in parallel to the implementation of the Investment Plan, Member States are also encouraged to work with the EIB to leverage existing national resources. 3. Making investment finance reach the real economy The second strand of the Plan is to take targeted initiatives to make sure that the extra investment finance generated meets the needs of the real economy. This means channelling extra public and private money to viable projects with a real added value for the European social market economy. This holds true for the new European Fund for Strategic Investments and the European Structural and Investment Funds, but this is a broader challenge for Europe as a whole. The main purpose of this strand is to bring about a fundamentally new approach to the identification and preparation of investment projects across Europe, by improving the way in which private investors and public authorities approach and access information on investment projects. This is closely linked to, but goes well beyond, the issue of identifying EUR 300 bn worth of projects that could potentially benefit from the additional sources of funding discussed in the first strand of this Plan. The European Council is invited to endorse the proposal to set up a pipeline of projects at EU level and to strengthen technical assistance through an investment advisory "Hub", to be in place by June 2015. 3.1. A pipeline of projects will be established at EU level

12 Based on what can be done without disrupting the ongoing programming of the Funds, it can be estimated that another EUR 26 bn of additional investment funding could become available over the programming period 2014-2020. This comes in addition to the doubling of the use of financial instruments and is not taken into account in Annex 1.

11

For a number of stakeholders, the main concern is not a lack of finance, but a perceived absence of viable projects. However, as the initial work of the "Investment Task Force" (jointly being carried out by the EIB and the Commission, together with the Member States, expected to publish its Report before the end of the year), suggests, there is a significant number of potentially viable projects that are ripe for investment at EU level. That said, private investors are often unaware of the potential of these projects and are reluctant to invest alone given their intrinsically complex nature and lack of information to properly evaluate risk. This is notably the case for large-scale, long-term investment projects in infrastructure. For investment to happen, there is a strong need for independent and transparent assessments that can confirm whether a project is economically viable and in particular whether it satisfies all relevant regulatory and administrative requirements. Greater transparency and understanding of the risks will help to attract and unlock private investment. Together with the Member States, the "Investment Task Force" is carrying out a first screening exercise of potentially viable projects with European significance. The Commission considers that this work should continue on a more permanent basis at EU level, to help identify and unlock key investment projects of European significance, as well as to inform investors on a regular basis of the state of preparedness of the various projects. NPBs could usefully contribute to this work. In this context, a pipeline of investable projects of European significance could be established.13 The list of projects would be dynamic and based on a number of simple and recognised economic criteria. Projects would be continuously added and removed over time. This does not mean that every project in the European pipeline should or will be financed under the Plan or through the new Fund, but it will allow public and private investors to access relevant and transparent information. The list of assessed and non-assessed projects should be made publicly available on a website, which in turn could be connected to similar lists at national and regional level. Over time, this work could lead to a system of European certification for viable investment projects that fulfil certain criteria. Such certification could subsequently be used by the EIB and NPBs to attract private investors. This would be useful in order to provide a clear "credibility label" for European investment projects. This is also in line with the efforts at global level in the context of the G20 to share best practices for investment projects. 3.2. A single-entry investment advisory "Hub" will be set up to bring together sources of expertise and strengthen technical assistance at all levels Many projects and project promoters in Europe are still looking for the most appropriate sources of funding, adapted to their needs. There is also often a need of guidance on how to meet regulatory requirements. A priority of the Investment Plan will be to provide strengthened support for project development across the EU, by building on the expertise of the Commission, the EIB, NPBs and the managing authorities of the European Structural and Investment Funds.

13 The European Council of 23-24 October 2014 "welcomed the establishment of a Task Force, led by the Commission and the EIB, with a view to identifying concrete actions to boost investment, including a pipeline of potentially viable projects of European relevance to be realised in the short and medium term."

12

This notably includes technical assistance for project structuring, the use of innovative financial instruments at national and European level, and the use of public- private partnerships. To this end, a one-stop-shop will be established for all questions regarding technical assistance. This will take the form of an investment advisory "Hub" with three audiences in mind: project promoters, investors and public managing authorities. The Hub will provide guidance on the most appropriate advisory support for a specific investor, whether it is delivered by the EIB-Group, NPBs or other international financial institutions. This new Hub will build on successful, already available instruments such as the JASPERS programme, which will be upgraded and expanded, and the new advisory platform for the use of innovative financial instruments (Fi-Compass). It will be developed by the EIB-Group in close cooperation with the NPBs and similar entities across Europe and allow these entities to increasingly work together in a network.

3.3. Engaging with stakeholders at European, national and regional level With the support of national and regional authorities, the Commission and the EIB will engage with investors, project promoters and institutional stakeholders to facilitate key investment projects and make sure the right projects access appropriate sources of funding. "Investing in Europe" workshops will also be organised at national, transnational and regional level to address specific challenges jointly with the EIB. The focus will be on attracting private and public project promoters, as well as private investors, raising awareness about EU financial instruments, the additional risk-bearing capacity of the European Fund for Strategic Investments, and on maximising synergies between national and EU schemes. 4. Improving the investment environment The third strand of the Plan consists of providing greater regulatory predictability, removing barriers to investment across Europe and further reinforcing the Single Market by creating the optimal framework conditions for investment in Europe. The Single Market is Europe's greatest structural reform achievement. Much can be done at national level. The Commission, together with the other EU Institutions, will steer and follow progress in the context of the European Semester for economic policy coordination. At EU level, the Commission will shortly present its priority initiatives in its 2015 Work Programme, with first actions to be initiated in the coming weeks. The European Council is invited to endorse the overall approach and the European Parliament and the Council, as the EU legislator, should ensure swift adoption of the forthcoming legislative measures that are necessary to improve the regulatory environment for investment. 4.1. Simpler, better and more predictable regulation at all levels Optimal framework conditions for business across the Single Market are essential to unlock the full potential of investment in Europe. The regulatory framework, at national as well as European level, needs to be simple, clear, predictable and stable to incentivise investments with a longer term horizon. Efforts to reduce administrative burdens and simplify regulations

13

remain slow and uneven, despite significant efforts by the Union and its Member States. This is particularly problematic for SMEs, the job creators and backbone of Europe's economy. Improving the conditions for growth is therefore essential to ensure that investment projects can prosper and that money spent on strategic investments under this Plan – and beyond – is put to effective use. Better regulation is a joint responsibility of the Member States and of the European institutions. This is not about de-regulation but about smart regulation to benefit citizens and businesses alike. This includes reducing unnecessary regulatory burdens and improving business conditions, in particular for SMEs, to ensure that any necessary regulation is simple, clear and fit for purpose. This also means improving the effectiveness of national expenditure, the efficiency of tax systems and the quality of public administration at all levels. Member States are also responsible for the timely and full application of EU law. They need to ensure that transposition measures are as simple, clear and light as possible, avoiding creating additional burdens or so-called 'gold-plating' when transposing EU law into national law. The Commission has made better regulation one of the main priorities of this mandate. This will already be reflected in the Commission Work Programme for 2015. The Commission will further strengthen its overall approach of better regulation in 2015 and give it fresh impetus. Regulation should remove obstacles to growth, allow new opportunities to flourish, minimise costs and guarantee social and environmental sustainability. The Commission will in particular step up its efforts under the “Regulatory Fitness and Performance Programme” (REFIT), and will work with the EU legislator to ensure that any proposed simplification of laws is effectively delivered in practice. 4.2. New sources for long-term financing, including steps towards a Capital Markets Union Recent reforms of the EU's financial regulation framework and the completion of the Banking Union will help develop a transparent, safe, responsible and resilient financial sector contributing to stability and confidence. But investment remains heavily reliant on bank intermediation; long term finance for infrastructure remains constrained. Many SMEs still have limited access to finance and the free movement of capital across the EU remains a work in progress. Over time, the creation of a Capital Markets Union (CMU) will reduce fragmentation in the EU's financial markets. This will also help bring about a more diverse supply of finance to SMEs and long-term projects by complementing bank financing with deeper, more developed capital markets. A genuine single capital market will help to reduce the cost of funding for the rest of the economy. The Capital Markets Union is therefore an important medium to long-term component of this Plan. A broad consultation at the beginning of 2015 will help to develop further and prioritise the main areas for action to remove obstacles to investment financing and progress towards a Capital Markets Union. The main areas for action in the short term include:

§ Adoption before the end of 2014 of the proposed Regulation on European Long-term Investment Funds (ELTIF). The goal is to have ELTIFs operational by mid-2015 as useful vehicles for investments in long-term projects. ELTIFs could also play a role in providing a complementary vehicle for delivering public or private/public investments in the rest of the economy.

14

§ Reviving high quality securitisation markets,14 without repeating mistakes made before the crisis. The Commission will reflect on the best ways to present criteria for simple, transparent and consistent securitisation, building on recent measures in the insurance and banking sectors and international work in this area. Reviving this asset class will help developing a deep and liquid secondary market, attract a broader investor base and improve the allocation of finance to where it is most needed.

§ Examining how to address the current lack of standardised credit information on SMEs, building on work already initiated in this area, as well as improving information on the planning of infrastructure projects as well as on their credit history.

§ Exploring with the private sector the best ways of more widely replicating across the EU the success of Private Placement regimes in some European markets

§ Reviewing existing measures such as the Prospectus Directive to lighten the administrative burden on SMEs, making it easier for them to fulfil listing obligations.

4.3. Reinforcing the level-playing field and eliminating barriers to investment in the Single Market To make the most of the Single Market and make it an effective launch pad for companies, determined efforts are needed. While some measures may be more long-term than others, improving the framework conditions for jobs, growth and investment is an inherent dimension of this Plan. Areas particularly relevant in the short- and medium term include the following:

§ The energy and transport sectors are important dimensions of the Single Market and the implementation of recent reforms needs to be accelerated. The European Energy Union will be instrumental in this context. The full implementation of the Third Energy Package must be ensured. Rules for energy-cross-border trade still remain highly fragmented. Market-distorting retail price regulation continues in some Member States and needs to be addressed. The Commission will also take the necessary action to follow up on recent decisions concerning the 2030 climate and energy framework.

§ Structural reforms to resolve barriers to investment in transport infrastructure and systems, notably with a cross-border dimension, also need to be implemented swiftly. To reap the full benefits of the Single Market, the European Single Sky objectives should be ensured, as well as the rapid adoption and subsequent implementation of the Fourth Railway Package.

§ Europe needs to develop a truly connected Digital Single Market, including through swift and ambitious legislative steps in the areas of data protection, telecoms regulation and by modernising and simplifying copyright and consumer rules for online and digital purchases. The digital single market should deliver trust and security in online transactions, interoperability of different technological solutions and access to digital resources and infrastructures (in particular spectrum licencing policies). The Single Market should be open to new business models, while ensuring that essential public interest objectives are met. Consumers should be given unhindered access to online content and services across Europe without discrimination based on their nationality or their place of residence.

14 Securitisation is a financial practice, often used by banks, consisting of pooling and repackaging of various types of contractual debt, as for example residential mortgages. It can be used as a way to fund assets or a means of transferring and diversifying risk.

15

§ Services and product markets are increasingly intertwined. Stepping up reforms is required to address disproportionate legal form, shareholding and authorisation requirements and to improve mutual recognition in particular for sectors and professions with high cross-border trade potential. Efficient application of public procurement rules should be ensured at all levels, as well as the promotion of e-procurement tools.

§ To boost research and innovation, EU competitiveness would benefit from fewer barriers to knowledge transfer, open access to scientific research and greater mobility of researchers.

§ Engagement with our international partners will help to promote open investment flows. The internationalisation of European firms improves their competitiveness. Investors from countries outside the EU can play an important role in supporting the European economy.

5. Next steps This Investment Plan is not a one-off measure, but an investment offensive that will unfold over the three years to come. This is a Plan that will fundamentally change public policy and the financing tools underpinning investment in Europe, to achieve the highest economic and societal return for every euro spent. The Plan presented today is the first step in a new direction. Member States are invited to join this initiative, including by providing further funding to the European Fund for Strategic Investments, deepening the Plan's impact on the real economy. Actions must be swiftly and effectively deployed at all levels so that tangible effects are already seen in 2015. The Commission invites the European Council of 18-19 December 2014 to endorse the Plan, with all its strands. It calls on the European Parliament and the Council, as the EU legislator, to fast-track the necessary legislative measure to ensure that the European Fund for Strategic Investments becomes operational by June 2015, and to follow up swiftly on the other aspects of the Plan. Regular stock-taking in the European Parliament, in meetings of Heads of State and Government, in the relevant Council formations, and together with the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions will give the political ownership necessary to make sure these initiatives produce results. The Commission and the EIB will approach key stakeholders at national and regional level to organise dedicated follow-up activities in order to discuss and develop specific solutions. This Plan is based on the assumption that no changes will be made to the Multi-Annual Financial Framework or to the capital of the EIB at this point in time. Depending on progress, additional actions will be considered by mid-2016, which will also coincide with preparation of the mid-term review of the Multi-Annual Financial Framework.

16

ANNEX 1. WHAT IS THE LIKELY IMPACT OF THE INVESTMENT PLAN?

17

ANNEX 2. HOW WILL THE NEW FUND WORK IN THE CASE OF LONG-TERM INVESTMENTS? EIB = European Investment Bank

18

ANNEX 3. HOW WILL THE NEW FUND WORK IN SUPPORT OF SMEs AND MID-CAP COMPANIES? EIF = European Investment Fund

19

ANNEX 4. TIMELINE AND MILESTONES

20

Conseil de l'Union européenne

Bruxelles, le 26 novembre 2014 (OR. en) 16115/14 ECOFIN 1107 POLGEN 176 COMPET 650 RECH 462 ENER 489 TRANS 564 ENV 941 EDUC 338 SOC 830 EMPL 181 EF 327

NOTE DE TRANSMISSION Origine: Pour le Secrétaire général de la Commission européenne,

Monsieur Jordi AYET PUIGARNAU, Directeur Date de réception: 26 novembre 2014 Destinataire: Monsieur Uwe CORSEPIUS, Secrétaire général du Conseil de l'Union

européenne N° doc. Cion: COM(2014) 903 final Objet: COMMUNICATION DE LA COMMISSION

Un plan d’investissement pour l'Europe

Les délégations trouveront ci-joint le document COM(2014) 903 final.

p.j.: COM(2014) 903 final

16115/14 mb DGG 1 A FR

COMMISSION EUROPÉENNE

Bruxelles, le 26.11.2014 COM(2014) 903 final

COMMUNICATION DE LA COMMISSION AU PARLEMENT EUROPÉEN, AU CONSEIL, À LA BANQUE CENTRALE EUROPÉENNE, AU COMITÉ

ÉCONOMIQUE ET SOCIAL EUROPÉEN, AU COMITÉ DES RÉGIONS ET À LA BANQUE EUROPÉENNE D’INVESTISSEMENT

Un plan d’investissement pour l’Europe

FR FR

COMMUNICATION DE LA COMMISSION AU PARLEMENT EUROPÉEN, AU CONSEIL, À LA BANQUE CENTRALE EUROPÉENNE, AU COMITÉ

ÉCONOMIQUE ET SOCIAL EUROPÉEN, AU COMITÉ DES RÉGIONS ET À LA BANQUE EUROPÉENNE D’INVESTISSEMENT

Un plan d’investissement pour l’Europe

2

«Ma première priorité, en tant que président de la Commission, sera de renforcer la compétitivité de l’Europe et de stimuler l’investissement pour créer des emplois.» «Il nous faut investir plus judicieusement, de manière plus ciblée, avec moins de réglementation et plus de souplesse dans l’utilisation des fonds publics [disponibles au niveau de l’UE].» «Nous devrions ainsi pouvoir mobiliser jusqu’à 300 milliards d’euros supplémentaires d’investissements publics et privés dans l’économie réelle au cours des trois prochaines années.» «Ces investissements supplémentaires devraient essentiellement être tournés vers les infrastructures, en particulier les réseaux à haut débit et les réseaux d’énergie, ainsi que les infrastructures de transport dans les centres industriels, l’éducation, la recherche et l’innovation, les énergies renouvelables et l’efficacité énergétique. Il convient d’affecter sensiblement plus de ressources à des projets susceptibles d’aider les jeunes à retrouver des emplois.» (Orientations politiques de Jean-Claude Juncker, président de la Commission européenne, présentées devant le Parlement européen le 15 juillet 2014).

3

1. Un plan d’investissement pour l’Europe L’Europe a besoin de toute urgence d’un plan d’investissement. Après avoir atteint un niveau record en 2007, les investissements dans l’UE ont connu un recul spectaculaire de 15 % environ du fait de la crise économique et financière1. Ce niveau est également bien en deçà de sa tendance historique. Le rebond attendu pour ces prochaines années ne sera que partiel, ce qui a pour conséquence de freiner la relance économique, la création d’emplois, la croissance à long terme et la compétitivité. Il n’existe pas de réponse simple ou unique. L’incertitude générale quant à la situation économique, les niveaux élevés d’endettement public et privé dans certains secteurs de l’économie de l’UE et leur incidence sur le risque de crédit limitent notre marge de manœuvre. Cependant, il y a également des volumes considérables d’épargne à mobiliser, ainsi que des niveaux élevés de liquidité financière, contrairement à ce que nous avons connu il y a quelques années. En outre, l’Europe compte un grand nombre de besoins d’investissement et de projets économiquement viables en quête de financements. Le défi consiste à utiliser de façon productive l’épargne et la liquidité financière pour soutenir les emplois et la croissance de façon durable en Europe. Il convient d’être présent sur plusieurs fronts en même temps, en agissant à la fois sur l’offre et la demande de l’économie2. Nous avons besoin de confiance dans l’environnement économique global; de pouvoir compter sur un cadre politique et réglementaire prévisible et clair; d’utiliser les ressources publiques limitées de manière efficace; de croire dans le potentiel économique des projets d’investissement en cours de développement; et de disposer d’une capacité de prise de risques suffisante pour encourager les promoteurs de projets, débloquer les projets d’investissement et catalyser les investissements privés. Les pouvoirs publics doivent s’emparer de ces questions, à tous les niveaux. Les États membres, ainsi que les autorités régionales, ont un rôle essentiel à jouer en poursuivant les réformes structurelles nécessaires, en faisant œuvre de responsabilité budgétaire, en garantissant la sécurité juridique et en stimulant l’investissement au service de l’emploi et de la croissance. Les États membres qui disposent de marges budgétaires devraient investir davantage. Ceux dont les capacités budgétaires sont plus limitées devraient privilégier les investissements et les dépenses consacrées à la croissance dans leur budget, mieux utiliser les fonds de l’UE et instaurer un environnement plus propice à l’investissement des acteurs privés. De très bons résultats peuvent être obtenus aux niveaux national et régional. La Commission, conjointement avec les autres institutions et les États membres, guidera et suivra les progrès accomplis dans le cadre du semestre européen de coordination des politiques économiques. Ce plan d’investissement viendra compléter ces efforts. Il comptera trois volets qui se renforcent mutuellement: premièrement, la mobilisation d’au moins 315 milliards d’euros d’investissements supplémentaires au cours des trois prochaines années, en maximisant l’effet des ressources publiques et en libérant l’investissement privé. Deuxièmement, des initiatives ciblées pour veiller à ce que ces investissements supplémentaires répondent aux besoins de l’économie réelle. Et troisièmement, des mesures pour garantir une prévisibilité accrue sur le

1 Dans certains États membres, cette baisse est encore plus marquée. C’est notamment le cas de l’Italie (-25 %), du Portugal (-36 %), de l’Espagne (-38 %), de l’Irlande (-39 %) et de la Grèce (-64 %). 2 Ainsi que l’a développé le président de la BCE, Mario Draghi, dans son discours à Jackson Hole, le 22 août 2014. Voir http://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2014/html/sp140822.fr.htmll.

4


plan réglementaire et lever les obstacles à l’investissement, ce qui rendra l’Europe plus attractive et démultipliera ainsi les effets du plan. En ce qui concerne les deux premiers volets, le plan d’investissement pour l’Europe est lancé conjointement par la Commission et la Banque européenne d’investissement (BEI), en tant que partenaires stratégiques, avec l’ambition de rassembler les acteurs concernés à tous les niveaux. Pour le troisième volet, la Commission proposera prochainement des mesures dans son programme de travail et s’assurera d’un suivi avec les autres institutions de l’UE et les États membres dans le cadre du semestre européen. Graphique 1. Un plan d’investissement pour l’Europe

Les effets du plan seront démultipliés à mesure que d’autres acteurs y prendront part: les États membres, les banques de développement nationales (BDN), les autorités régionales et les investisseurs privés. Ils ont tous un rôle indispensable à jouer. La Commission se félicite tout particulièrement de la dynamique qui se développe autour du plan, comme le démontrent les annonces positives effectuées aux niveaux européen et mondial en faveur du plan au cours des dernières semaines3. Entre aujourd’hui et la fin de l’année 2017, l’objectif est de mobiliser au moins 315 milliards d’euros en investissements publics et privés dans l’économie réelle. Le plan d’investissement vient s’ajouter aux mesures existantes et rentabilisera au maximum chaque euro public mobilisé à travers des instruments nouveaux et existants. En agissant rapidement sur chacun

3 Conclusions du Conseil européen des 23 et 24 octobre 2014, p. 8: «Le Conseil européen soutient l’intention de la prochaine Commission de lancer une initiative qui mobilisera 300 milliards d’euros pour des investissements supplémentaires provenant de sources publiques et privées au cours de la période 2015-2017», ainsi que le plan d’action de Brisbane du G20, publié le 16 novembre 2014: «En outre, l’Union européenne a annoncé en octobre une initiative d’envergure mobilisant des investissements publics et privés supplémentaires au cours de la période 2015-2017. Nous appelons à une mise en œuvre rapide de [ces] mesures.» Voir également le discours du président de la BCE, Mario Draghi, à Jackson Hole, le 22 août 2014, mentionné à la note de bas de page n° 2.

5

des aspects du plan, collectivement, nous pouvons être beaucoup plus efficaces qu’en agissant de manière non coordonnée et mobiliser encore bien davantage que les 315 milliards d’euros. Le plan poursuivra ainsi trois objectifs fondamentaux intimement liés: § inverser la tendance à la baisse de l’investissement et contribuer à stimuler la création

d’emplois et la relance économique, sans peser sur les finances publiques nationales ni générer de nouvelles dettes;

§ prendre des mesures décisives pour répondre aux besoins à long terme de notre économie et améliorer notre compétitivité;

§ renforcer la dimension européenne de notre capital humain, de notre capacité de production, de notre savoir-faire et de notre infrastructure physique, en accordant une attention toute particulière aux interconnexions qui sont essentielles pour notre marché unique.

Nous devons agir rapidement pour obtenir des résultats rapides et durables. Le Parlement européen sera étroitement associé au déploiement du plan d’investissement et le Conseil européen est invité à approuver l’approche d’ensemble lors de sa réunion des 18 et 19 décembre 2014. La Commission et la BEI iront à la rencontre des acteurs concernés à tous les niveaux dès le début de l’année 2015. Un suivi rigoureux permettra de veiller au bon déploiement et à la saine gestion de la capacité publique de prise de risques et à ce que les projets ciblés stimulent la création d’emplois et la croissance économique et améliorent la compétitivité en Europe. 2. Mobilisation d’au moins 315 milliards d’euros d’investissements supplémentaires

au niveau de l’UE Le premier volet du plan consiste en la mobilisation d’un minimum de 315 milliards d’euros d’investissements supplémentaires sur les trois prochaines années. Il n’est ici question que de ce que l’UE peut faire à elle seule au niveau européen: la Commission invite les États membres et les autres acteurs économiques à se joindre à cette initiative et à la compléter. Pour garantir une mise en œuvre rapide, ce qui est proposé ici peut être financé dans le cadre financier pluriannuel déjà en place pour le budget de l’UE 2014-2020. À cette fin, il convient d’utiliser différemment certaines parties du budget de l’UE, tant au niveau de l’UE qu’au niveau national. L’idée première est d’accroître la capacité de prise de risques grâce à de l’argent public afin d’encourager les promoteurs de projets et d’attirer des financements privés vers des projets d’investissement viables qui, dans le cas contraire, ne verraient pas le jour. Les ressources publiques de l’UE seront ainsi utilisées de manière optimale. Au niveau de l’UE, un nouveau Fonds européen pour les investissements stratégiques sera établi en vue d’assumer les risques liés aux investissements à long terme et de garantir un accès accru au financement des risques pour les PME et les entreprises à moyenne capitalisation4. Au niveau national, une utilisation plus stratégique des Fonds structurels et d’investissement européens peut avoir des effets importants.

4 Dans le cadre du présent plan d’investissement, les entreprises comptant entre 250 et 3000 salariés sont considérées comme des entreprises à moyenne capitalisation.

6

Le Conseil européen est invité à approuver la création du Fonds européen pour les investissements stratégiques et à soutenir une utilisation plus efficace des Fonds structurels et d’investissement européens, notamment en doublant globalement le recours aux instruments financiers. Le Parlement européen et le Conseil, en leur qualité de législateurs européens, sont invités à examiner, selon une procédure accélérée, la proposition d’acte législatif5 qui sera nécessaire pour établir le Fonds européen pour les investissements stratégiques, afin que cet acte puisse entrer en vigueur en juin 2015 au plus tard. 2.1. Un nouveau Fonds européen pour les investissements stratégiques Un nouveau Fonds européen pour les investissements stratégiques (EFSI) sera établi dans le cadre d’un partenariat entre la Commission et la BEI, laquelle apportera son expertise reconnue et sa capacité d’action avérée (voir graphique 2). Le Fonds sera créé au sein du groupe BEI6. Par rapport aux structures existantes, le Fonds aura un profil de risque différent, fournira des capacités de prise de risques supplémentaires et ciblera des projets ayant une valeur sociétale et économique plus importante, en plus des projets financés actuellement par l’intermédiaire de la BEI ou de programmes existants de l’UE. L’éventail de produits possibles sera ouvert pour permettre une adaptation à l’évolution des besoins du marché. Pour établir le Fonds européen pour les investissements stratégiques, une garantie de 16 milliards d’euros sera établie dans le cadre du budget de l’UE, en appui au Fonds. La BEI engagera également 5 milliards d’euros. Le Fonds disposera donc, dès le départ, d’une importante capacité d’intervention, mais il pourra aussi étendre ses activités au fil du temps. Les États membres auront la possibilité, directement ou par l’intermédiaire des BDN ou d’organismes similaires, de contribuer au Fonds au moyen d’apports de capitaux. Il est à souligner que, dans le contexte de l’évaluation des finances publiques réalisée dans le cadre du pacte de stabilité et de croissance, la Commission adoptera une position favorable à l’égard de ce type d’apports de capitaux au Fonds. Les investisseurs privés peuvent également se joindre au Fonds. La garantie de l’UE sera financée au moyen de ressources financières existantes de l’UE provenant des marges du budget de l’UE, du mécanisme pour l’interconnexion en Europe et du programme Horizon 2020. Le nouveau Fonds permettra de démultiplier les effets des ressources existantes de l’UE sur l’économie réelle, par rapport à ceux qu’elles auraient eus en son absence. Toutes les interventions du Fonds seront régies par des procédures établies en matière d’autorisation des aides d’État7.

5 L’instrument juridique sera, selon toute vraisemblance, un règlement fondé sur les articles 172, 182, 175 (paragraphe 3) et, probablement, l’article 173 du TFUE. 6 La Commission et la BEI conviennent que le Fonds devrait être créé au sein de cette dernière sous la forme d’un fonds fiduciaire dédié. Ce Fonds pourra ainsi être mis en place rapidement et bénéficier du financement et de l’expertise des structures existantes de la BEI en matière d’opérations de prêts et de gestion des risques. 7 Pour garantir que les investissements dans les infrastructures et les projets soutenus dans le cadre de la présente initiative sont compatibles avec les règles en matière d’aides d’État, les projets doivent répondre aux besoins non satisfaits (par exemple, ne pas dupliquer des infrastructures existantes), utiliser au maximum le financement privé et éviter d’exclure les projets financés par le secteur privé. Les projets bénéficiant d’une aide doivent en général être ouverts à tous les utilisateurs, y compris les opérateurs concurrents, à des conditions équitables, raisonnables et appropriées, afin d’éviter la création de barrières à l’entrée. Pour maximiser les effets de ces investissements, la Commission formulera une série de principes fondamentaux, aux fins de l’appréciation des aides d’État, qu’un projet devra respecter pour être admissible à une aide au titre du Fonds européen pour les investissements stratégiques. Si un projet remplit ces critères et reçoit un soutien au titre du Fonds, toute aide nationale complémentaire fera l’objet d’une appréciation simplifiée et accélérée au regard des règles en matière d’aides d’État, dans laquelle la Commission se limitera à vérifier la proportionnalité du soutien public (absence de surcompensation).

7

Graphique 2. Le nouveau Fonds européen pour les investissements stratégiques - structure initiale (UE seule)

Le Fonds a pour but d’accroître la capacité de prise de risques et de mobiliser des investissements supplémentaires, provenant essentiellement de sources privées, mais aussi publiques, dans des secteurs et domaines spécifiques. Ces domaines sont décrits ci-dessous. L’effet multiplicateur global du Fonds devrait pouvoir atteindre 1:15 en investissements réels dans l’économie, sa capacité de prise de risques initiale devant lui permettre de fournir des financements supplémentaires et d’attirer plus d’investisseurs, comme indiqué au graphique 3. Un euro de protection contre le risque mobilisé par le Fonds peut par conséquent générer, en moyenne, 15 euros d’investissements dans l’économie réelle, qui n’auraient pas eu lieu sans cela. Cet effet multiplicateur de 1:15 est une moyenne prudente, fondée sur l’expérience historique des programmes de l’UE et de la BEI. L’effet multiplicateur final dépendra naturellement de la combinaison d’actions et des spécificités de chaque projet.

8

Graphique 3. L’effet multiplicateur du Fonds (moyenne calculée sur la base de l’expérience)

À titre d’exemple, l’augmentation de capital de la BEI de 2012 a eu un effet multiplicateur estimé de 1:18 et est en train de se réaliser comme prévu. De même, dans le cadre de l’actuelle facilité «garanties de prêts» en faveur des PME du programme COSME, chaque milliard d’euros de financement génère un minimum de 20 milliards d’euros de capitaux pour les PME, soit l’équivalent d’un effet multiplicateur de 1:20. Le Fonds sera doté d’une structure de gouvernance propre. Il sera géré conformément aux orientations en matière d’investissement qui auront été convenues. Son organe de direction garantira le respect de ces dernières, ainsi que la conformité des priorités et des activités du Fonds avec lesdites orientations. Les projets concrets seront validés par un comité d’investissement indépendant en fonction de leur viabilité et de l’assurance que les aides publiques n’excluront ni ne supplanteront l’investissement privé. Les promoteurs de projets et les investisseurs pourront compter sur les avis professionnels, l’expérience et le soutien du groupe BEI. Ce dernier fournira également du personnel spécialisé dans des domaines comme le développement de produits, la création et la structuration de réserves de projets, l’assistance technique, la capacité de financement, la gestion de trésorerie, la gestion d’actifs et de passifs, les garanties, la gestion de portefeuilles, la comptabilité et l’information financière. Si le Fonds est créé rapidement et doté d’un apport initial de 21 milliards d’euros au niveau de l’UE, il peut ainsi potentiellement générer environ 315 milliards d’euros de financements supplémentaires sur une période de trois ans. Ses effets seront à l’évidence encore plus importants si les États membres et les banques de développement nationales s’y associent. 2.2. Le nouveau Fonds soutiendra des projets d’investissement à long terme Le Fonds européen pour les investissements stratégiques soutiendra des investissements stratégiques d’envergure européenne dans les infrastructures, notamment dans les réseaux à haut débit et les réseaux d’énergie, de même que dans les infrastructures de transport, en particulier dans les centres industriels, dans l’éducation, la recherche et l’innovation, ainsi que dans les énergies renouvelables et l’efficacité énergétique. Il convient d’éviter toute préaffectation thématique ou géographique, afin de garantir que les projets seront choisis en fonction de leurs mérites, et de maximiser la valeur ajoutée apportée par le Fonds. Une

9

certaine souplesse caractérisera ce dernier, étant donné que chaque région a des besoins différents en matière de stimulation de l’investissement. Les activités du Fonds dans ces domaines viendront compléter les activités plus traditionnelles de la BEI et les programmes en cours de l’UE comme le mécanisme pour l’interconnexion en Europe (pour les investissements d’infrastructure) et Horizon 2020 (pour l’innovation et la recherche et développement). En règle générale, le Fonds européen pour les investissements stratégiques fournira une plus grande couverture des risques des différents projets, facilitant ainsi considérablement l’investissement privé dans les tranches plus sûres des projets. Il convient de noter que, tandis que le Fonds européen pour les investissements stratégiques est en cours de création, d’importantes sources de financement existent dans des programmes de travail déjà approuvés dans le cadre du mécanisme pour l’interconnexion en Europe et d’Horizon 2020, et seront disponibles en 2015 pour financer certains projets. En outre, le groupe BEI débutera ses activités au moyen de ses ressources propres à partir de début 2015, permettant ainsi un démarrage rapide du plan. Parmi les domaines d’intervention envisagés, le Fonds européen pour les investissements stratégiques devrait avoir la possibilité non seulement de financer des projets individuels, mais aussi de soutenir des structures de fonds privés comme les fonds européens d’investissement à long terme (FEILT)8, établies par des investisseurs privés et/ou des BDN. Cela créera un effet multiplicateur supplémentaire et maximisera les effets sur le terrain. Comme suggéré au graphique 2, trois quarts des ressources du Fonds européen pour les investissements stratégiques pourraient être consacrés à ces types d’activités (ce qui conduirait à des investissements d’environ 240 milliards d’euros). 2.3. Le nouveau Fonds soutiendra aussi les investissements des PME et des entreprises à moyenne capitalisation En outre, le Fonds européen pour les investissements stratégiques soutiendra le financement des risques en faveur des PME et des entreprises à moyenne capitalisation dans toute l’Europe, en s’appuyant sur le Fonds européen d’investissement (FEI, qui fait partie du groupe BEI) pour la mise en œuvre opérationnelle9. L’idée est de les aider à surmonter les pénuries de capitaux en leur fournissant des volumes plus importants de fonds propres directs, ainsi que des garanties supplémentaires pour la titrisation de qualité des prêts aux PME. Il s’agit d’un moyen efficace de donner un coup de fouet à la création d’emplois et à la croissance, y compris au recrutement des jeunes. Le FEI a beaucoup d’expérience dans ce type d’activités. Le Fonds européen pour les investissements stratégiques devrait donc servir à intensifier les activités du FEI et, ce faisant, créer de nouveaux canaux permettant aux BDN de développer leurs propres activités dans ce domaine, qui viendront s’ajouter à celles déjà entreprises pour les PME dans le cadre de

8 COM(2013) 462 final, qui fait actuellement l’objet de négociations en trilogue entre le Parlement européen, le Conseil et la Commission. Une fois en vigueur, le règlement fournira un cadre réglementaire commun à l’UE pour permettre aux fonds spécialisés dans les investissements à long terme, par exemple dans les projets d’infrastructure ou les PME, d’exercer leurs activités dans toute l’UE, dans le but d’attirer des investisseurs ayant des perspectives d’investissement à plus long terme. 9 Ce soutien devra respecter les lignes directrices de la Commission relatives aux aides d’État dans le domaine du financement des risques ou être évalué aux conditions du marché.

10

programmes comme COSME et Horizon 2020, lesquels fourniront aussi d’autres sources importantes de financement en 2015. Comme suggéré au graphique 2, un quart des ressources du Fonds européen pour les investissements stratégiques sera consacré à ces types d’activités (ce qui conduira à des investissements d’environ 75 milliards d’euros). 2.4. En plus des 315 milliards d’euros mobilisés par le Fonds européen pour les investissements stratégiques, les effets des Fonds structurels et d’investissement européens peuvent encore être renforcés Entre 2014 et 2020, 450 milliards d’euros (630 milliards d’euros avec les cofinancements nationaux) seront disponibles pour l’investissement dans le cadre des Fonds structurels et d’investissement européens. Il est essentiel que les États membres et les autorités régionales tirent le maximum des fonds de l’UE en se concentrant sur les domaines essentiels et en capitalisant sur chaque euro investi. Un moyen particulièrement efficace de renforcer les effets des Fonds consiste à recourir à des instruments financiers sous forme de prêts, de fonds propres et de garanties, plutôt qu’aux subventions classiques. Ces instruments sont relativement nouveaux pour de nombreuses autorités publiques, mais ils ont un grand potentiel et une capacité avérée à produire des résultats là où ils sont utilisés. Dans le contexte du présent plan d’investissement, les États membres doivent s’engager à accroître significativement leur recours à des instruments financiers innovants dans les domaines d’investissement clés tels que le soutien aux PME, l’efficacité énergétique, les technologies de l’information et de la communication, les transports et les aides à la recherche et au développement. Il conviendra d’au moins doubler globalement le recours aux instruments financiers innovants au titre des Fonds structurels et d’investissement européens pour la période de programmation 2014-202010. Les fonds mobilisés grâce à ces instruments, combinés aux ressources provenant d’autres investisseurs et bénéficiaires, permettront des investissements supplémentaires dans l’économie grâce à l’effet multiplicateur. L’effet multiplicateur final dans l’économie dépendra des projets et instruments effectivement utilisés. En plus de la récente initiative sur les PME11, des instruments financiers supplémentaires au niveau de l’UE, ainsi que des instruments dits «prêts à l’emploi», facilement disponibles, peuvent être déployés afin de faciliter le recours aux instruments financiers par les autorités de gestion. La Commission examinera avec chaque État membre les mesures concrètes à prendre et leur fournira des orientations à cet effet. Un système de suivi spécifique sera mis en place pour s’assurer des résultats.

10 À cet effet, il est recommandé aux États membres d’octroyer, grâce à des instruments financiers innovants, un pourcentage spécifique des dotations indiquées dans leurs accords de partenariat en faveur de chacun des domaines d’investissement clés, soit 50 % pour l’aide aux PME, 20 % pour les mesures de réduction des émissions de CO2, 10 % pour les technologies de l’information et de la communication, 10 % pour le transport durable, 5 % pour l’aide à la recherche, au développement et à l’innovation et 5 % pour la protection de l’environnement et l’utilisation efficace des ressources. Le recours aux mécanismes de microfinancement aux fins de l’octroi de prêts préférentiels pourrait aussi contribuer à promouvoir le travail en qualité d’indépendant, l’entrepreneuriat et le développement des microentreprises. 11 L’initiative sur les PME est un instrument financier qui regroupe les ressources des Fonds structurels et d’investissement, des programmes COSME et Horizon 2020, du FEI et de la BEI. Elle fournit deux types de produits visant à améliorer le financement des PME: les garanties non plafonnées en faveur des intermédiaires financiers et la titrisation des portefeuilles de prêts existants.

11

Sur l’ensemble de la période de programmation 2014-2020, cette nouvelle approche permettrait de mobiliser près de 30 milliards d’euros sous la forme d’instruments financiers innovants, avec un effet levier direct générant des investissements supplémentaires de l’ordre de 40 à 70 milliards d’euros et un effet multiplicateur encore bien plus important dans l’économie réelle. Une estimation prudente de ces investissements supplémentaires susceptibles d’être mobilisés entre 2015 et 2017 serait de 20 milliards d’euros. Par ailleurs, les États membres et les régions peuvent aussi accroître l’effet multiplicateur des fonds de l’UE en augmentant le cofinancement national au-delà de l’exigence légale minimale. Étant donné que les fonds publics sont limités, cette augmentation pourrait provenir de ressources financières privées, comme c’est déjà le cas dans certains États membres12. Ensuite, les États membres sont invités à utiliser au mieux les fonds européens encore disponibles au titre de la période de programmation 2007-2013 et à veiller à ce qu’ils soient intégralement utilisés pour soutenir le présent plan d’investissement. La Commission prêtera son concours et émettra des orientations à cet effet. Enfin, étant donné que la BEI déploiera de nouveaux prêts parallèlement à la mise en œuvre du plan d’investissement, les États membres sont également encouragés à collaborer avec elle pour mobiliser les ressources nationales existantes. 3. Des financements pour l’investissement qui profitent à l’économie réelle Le deuxième volet du plan consiste à prendre des initiatives ciblées de sorte que le financement supplémentaire des investissements ainsi généré réponde aux besoins de l’économie réelle. Cela signifie que les fonds publics et privés supplémentaires doivent bénéficier à des projets viables présentant une valeur ajoutée réelle pour l’économie sociale de marché européenne. Cela vaut pour le nouveau Fonds européen pour les investissements stratégiques (EFSI) et pour les Fonds structurels et d’investissements européens, mais il s’agit également d’un défi plus large pour l’Europe dans son ensemble. L’objectif principal de ce deuxième volet est de mettre en œuvre une approche fondamentalement nouvelle de l’identification et de l’élaboration des projets d’investissement dans l’ensemble de l’Europe, en améliorant la manière dont les investisseurs privés et les pouvoirs publics conçoivent l’information sur ces projets et ont accès à celle-ci. Cet objectif est étroitement lié à la question de la sélection de projets pour un montant de 300 milliards d’euros susceptibles de bénéficier des sources de financement supplémentaires examinées sous le premier volet de ce plan, mais il va bien au-delà de la simple question d’un éventuel financement par le Fonds. Le Conseil européen est invité à approuver la proposition d’élaborer une réserve de projets à l’échelle de l’UE et d’intensifier l’assistance technique au moyen d’une «plateforme de conseil en investissement», à mettre en place pour juin 2015 au plus tard.

12 Compte tenu de ce qu’il est possible de faire sans perturber la programmation en cours des Fonds, il peut être estimé que 26 milliards d’euros de financements supplémentaires pour les investissements pourraient être débloqués sur la période de programmation 2014-2020. Ce montant viendrait s’ajouter au doublement du recours aux instruments financiers et n’est pas pris en compte dans l’annexe 1.

12

3.1. Mise en place d’une réserve de projets à l’échelle de l’UE Pour nombre de parties prenantes, le principal problème n’est pas un niveau de financement insuffisant, mais l’absence apparente de projets viables. Toutefois, comme le montrent les premiers travaux de la task force sur les investissements (à laquelle collaborent la BEI et la Commission, conjointement avec les États membres, et qui devrait publier son rapport avant la fin de l’année), il existe dans l’UE un nombre élevé de projets potentiellement viables et suffisamment aboutis pour faire l’objet d’investissements. Cela étant, les investisseurs privés ont souvent peu conscience des potentialités offertes par ces projets et sont réticents à l’idée d’investir seuls au vu du caractère intrinsèquement complexe de ces projets et du manque d’informations leur permettant de bien en évaluer les risques. Tel est le cas, notamment, des projets d’investissement d’infrastructure à grande échelle et à long terme. La décision d’investir dépend très étroitement de la disponibilité d’analyses indépendantes et transparentes permettant de confirmer si un projet est économiquement viable et, en particulier, s’il satisfait à l’ensemble des exigences réglementaires et administratives. Une plus grande transparence et une meilleure appréhension des risques encourus permettront d’attirer et de débloquer des investissements privés. Conjointement avec les États membres, la task force sur les investissements procède actuellement à un premier exercice d’examen de projets d’envergure européenne qui sont potentiellement viables. La Commission estime que ces travaux devraient se poursuivre sur une base plus permanente au niveau de l’UE afin de contribuer au recensement et au financement de projets d’investissement majeurs d’envergure européenne, ainsi que pour informer régulièrement les investisseurs du degré de préparation des divers projets. Les BDN pourraient apporter un concours très utile à cet égard. Dans ce contexte, une réserve de projets d’envergure européenne et pouvant faire l’objet d’investissements pourrait être établie13. La liste de ces projets devrait être dynamique et s’appuyer sur un certain nombre de critères économiques simples et communément admis. Des projets seraient constamment ajoutés ou retirés. Cela ne signifie pas que tous les projets figurant dans la réserve européenne de projets devront être ou seront financés dans le cadre du plan ou au moyen du nouveau Fonds, mais les investisseurs publics et privés pourront, de la sorte, avoir accès à des informations utiles et transparentes. La liste des projets ayant fait ou non l’objet d’une appréciation pourrait être publiée sur un site web, lequel pourrait à son tour renvoyer à des listes similaires établies aux niveaux national et régional. Ces travaux pourraient, à terme, déboucher sur un système de certification européenne pour les projets d’investissement viables remplissant certains critères. Cette certification pourrait ensuite être utilisée par la BEI et les BDN pour attirer les investisseurs privés. Elle serait utile en ce qu’elle permettrait d’apposer un «label de crédibilité» clair sur les projets d’investissement européens. Cela va dans le sens des efforts déployés au niveau mondial, dans le cadre du G20, pour partager les bonnes pratiques concernant les projets d’investissement. 3.2. Mise en place d’une «plateforme de conseil en investissement» comme guichet unique réunissant les sources d’expertise et renforçant l’assistance technique à tous les niveaux

13 Le Conseil européen des 23 et 24 octobre 2014 «a salué la mise en place d’une task force, placée sous la conduite de la Commission et de la Banque européenne d’investissement, qui sera chargée d’identifier des actions concrètes pour stimuler l’investissement, y compris une réserve de projets de portée européenne qui pourraient être viables et seraient réalisés à court et à moyen terme.»

13

De nombreux projets et promoteurs de projets en Europe sont toujours à la recherche des sources de financement les plus appropriées, adaptées à leurs besoins. Ils ont aussi souvent besoin de conseils sur la manière de satisfaire aux exigences réglementaires applicables. L’une des priorités du plan d’investissement consistera à fournir une aide renforcée à l’élaboration de projets dans l’ensemble de l’UE, en s’appuyant sur l’expertise de la Commission, de la BEI, des BDN et des autorités de gestion des Fonds structurels et d’investissement européens. Cela inclut, notamment, une assistance technique à la structuration des projets, l’utilisation d’instruments financiers innovants aux niveaux tant national qu’européen, ainsi que le recours à des partenariats public-privé. À cette fin, un guichet unique sera mis en place pour toutes les questions relatives à l’assistance technique. Ce guichet unique consistera en une «plateforme de conseil en investissement» qui s’adressera à trois types d’utilisateurs: les promoteurs de projets, les investisseurs et les autorités de gestion publiques. Cette plateforme aidera chaque investisseur à déterminer l’instance à même de le conseiller au mieux, qu’il s’agisse du groupe BEI, des BDN ou d’autres institutions financières internationales. La nouvelle plateforme s’appuiera sur des instruments existants performants, tels que le programme JASPERS, qui sera renforcé et étendu, ainsi que sur la nouvelle plateforme de conseil pour l’utilisation d’instruments financiers innovants (Fi-Compass). Elle sera développée par le groupe BEI en étroite collaboration avec les BDN et des entités similaires dans l’ensemble de l’UE, qui seront ainsi de plus en plus à même de collaborer en réseau.

3.3. Engager un dialogue avec les parties prenantes aux niveaux européen, national et régional Avec l’appui des autorités nationales et régionales, la Commission et la BEI engageront un dialogue avec les investisseurs, les promoteurs de projets et d’autres parties prenantes institutionnelles afin de faciliter la mise en œuvre de projets d’investissement majeurs et de garantir l’accès des projets adéquats aux sources de financement appropriées. Des ateliers sur le thème «Investir en Europe» seront également organisés aux niveaux national, transnational et régional pour traiter des difficultés spécifiques conjointement avec la BEI. L’accent y sera mis sur l’attraction des promoteurs de projets privés et publics et des investisseurs privés, la sensibilisation aux instruments financiers de l’UE, la capacité de prise de risques accrue du Fonds européen pour les investissements stratégiques, ainsi que la maximisation des synergies entre les programmes nationaux et ceux de l’UE. 4. Un environnement plus propice à l’investissement Le troisième volet du plan consiste à garantir une prévisibilité accrue sur le plan réglementaire, à lever les obstacles à l’investissement partout en Europe et à renforcer encore le marché unique en créant les conditions-cadres optimales pour l’investissement en Europe. Le marché unique est la plus grande réforme structurelle réalisée par l’Europe. Un travail considérable peut être effectué au niveau national. La Commission, conjointement avec les autres institutions de l’UE, guidera et suivra les progrès accomplis dans le cadre du semestre européen pour la coordination des politiques économiques. Au niveau de l’UE,

14

la Commission présentera prochainement ses initiatives prioritaires dans son programme de travail pour 2015 et les premières actions seront lancées dans les semaines à venir. Le Conseil européen est invité à approuver la stratégie globale, tandis que le Parlement européen et le Conseil, en tant que législateurs de l’UE, devraient garantir une adoption rapide des prochaines mesures législatives qui sont nécessaires pour améliorer le cadre réglementaire relatif à l’investissement. 4.1. Une réglementation simplifiée, de meilleure qualité et plus prévisible à tous les niveaux Il est essentiel d’établir des conditions-cadres optimales pour l’activité économique au sein du marché unique afin de libérer intégralement le potentiel d’investissement en Europe. Le cadre réglementaire national et européen doit être simple, clair, prévisible et stable, afin d’encourager l’investissement à plus long terme. Les efforts accomplis pour réduire les charges administratives et simplifier les réglementations restent lents et inégaux, malgré le travail important réalisé par l’Union et ses États membres. Cette situation est particulièrement problématique pour les PME, qui sont à l’origine des créations d’emplois de l’économie européenne et en constituent l’épine dorsale. Il est donc essentiel d’améliorer les conditions favorisant la croissance, de sorte que les projets d’investissement puissent porter leurs fruits et qu’il puisse être fait une utilisation efficace de l’argent dépensé pour les investissements stratégiques réalisés dans le cadre du présent plan d’investissement - et au-delà. L’amélioration de la réglementation relève de la responsabilité conjointe des États membres et des institutions européennes. Il ne s’agit pas de déréglementer, mais de réglementer de manière intelligente au profit des citoyens et des entreprises. Cette tâche suppose notamment de réduire les charges administratives superflues et d’améliorer les conditions d’activité des entreprises, en particulier des PME, de sorte que toutes les réglementations nécessaires soient simples, claires et adaptées à leur finalité. Elle suppose également d’améliorer l’efficacité des dépenses nationales, l’efficience des systèmes fiscaux et la qualité de l’administration publique à tous les niveaux. Il incombe aussi aux États membres de garantir une application complète et en temps voulu du droit de l’UE. Ceux-ci doivent veiller à ce que les mesures de transposition soient aussi simples, claires et légères que possible, de manière à éviter toute charge supplémentaire ou «surréglementation» lors de la transposition du droit de l’UE en droit national. La Commission a fait de l’amélioration de la réglementation l’une des principales priorités de son mandat. Cette priorité figurera déjà dans le programme de travail de la Commission pour 2015. La Commission renforcera encore son approche globale de l’amélioration de la réglementation en 2015 et lui donnera un nouvel élan. Les réglementations devraient supprimer les obstacles à la croissance, offrir de nouvelles possibilités de prospérer, réduire les coûts au minimum et garantir la viabilité sociale et écologique. La Commission accentuera en particulier ses efforts dans le cadre du programme pour une réglementation affûtée et performante (REFIT) et œuvrera également avec le législateur de l’UE pour que toutes les simplifications législatives proposées soient effectivement mises en œuvre en pratique. 4.2. Nouvelles sources de financement à long terme, y compris les mesures visant à créer à une union des marchés de capitaux

15

Les récentes réformes du cadre de l’UE pour la réglementation financière et l’achèvement de l’union bancaire contribueront au développement d’un secteur financier transparent, sûr, responsable et résistant, porteur de stabilité et de confiance. Toutefois, l’investissement reste fortement tributaire de l’intermédiation bancaire, tandis que l’offre de financements à long terme destinés aux infrastructures reste restreinte. L’accès de bon nombre de PME au financement demeure limité et la libre circulation des capitaux dans l’UE reste un chantier inachevé. À terme, la création d’une union des marchés des capitaux (UMC) réduira la fragmentation des marchés financiers de l’UE. Elle permettra également de diversifier l’offre de financements accessibles aux PME et aux projets à long terme en complétant le financement bancaire par des marchés de capitaux approfondis et plus développés. Un véritable marché unique des capitaux contribuera à réduire le coût de financement des autres secteurs de l’économie. À ce titre, l’UMC constitue un volet important à moyen et long terme du présent plan d’investissement. Une vaste consultation, organisée début 2015, contribuera à étendre les principaux domaines d’action et à les hiérarchiser afin de supprimer les obstacles au financement des investissements et de progresser sur la voie d’une union des marchés des capitaux. Les principaux domaines d’action à court terme sont les suivants:

§ Adopter avant la fin de 2014 la proposition de règlement relatif aux fonds européens d’investissement à long terme (FEILT). L’objectif est de disposer de FEILT opérationnels d’ici la mi-2015 et de pouvoir les utiliser efficacement pour les investissements dans des projets à long terme. Les FEILT pourraient également constituer un outil complémentaire pour réaliser des investissements publics ou privés/publics dans les autres secteurs de l’économie.

§ Relancer des marchés de titrisation de qualité14, sans répéter pour autant les erreurs commises avant la crise. La Commission va réfléchir à la meilleure manière de présenter des critères pour une titrisation simple, transparente et cohérente, en s’appuyant sur les mesures prises récemment dans les secteurs de l’assurance et de la banque et sur les travaux internationaux menés en la matière. La relance de cette catégorie d’actifs contribuera à développer un marché secondaire profond et liquide, à attirer un nombre accru d’investisseurs et à mieux affecter les financements là où ils sont les plus nécessaires.

§ Examiner les moyens de remédier à l’absence actuelle de données de crédit normalisées sur les PME, sur la base des travaux déjà entrepris dans ce domaine, ainsi qu’améliorer l’information sur la planification des projets d’infrastructures ainsi que sur leur historique de crédit.

§ Explorer avec le secteur privé la meilleure manière de reproduire plus largement dans l’ensemble de l’UE le succès des régimes de placement privés sur certains marchés européens.

§ Réexaminer les mesures existantes, telles que la directive «prospectus» afin d’alléger la charge administrative pesant sur les PME et de leur permettre de remplir plus facilement leurs obligations en matière d’établissement de listes.

14 La titrisation est une pratique financière, souvent utilisée par les banques, qui consiste à regrouper et à reconditionner différents types de titres de créance contractuelle, tels que des prêts immobiliers résidentiels. Elle peut servir à financer des actifs ou à transférer et à diversifier les risques.

16

4.3. Garantir des règles du jeu plus équitables et supprimer les obstacles à l’investissement dans le marché unique Il faut agir avec détermination pour tirer le meilleur parti du marché unique et en faire un véritable tremplin pour les entreprises. Si certaines mesures s’inscrivent probablement plus dans le long terme que d’autres, l’amélioration des conditions-cadres propices à l’emploi, à la croissance et à l’investissement fait partie intégrante du présent plan d’investissement. Les domaines particulièrement importants à court et moyen terme sont les suivants:

§ Les secteurs de l’énergie et des transports sont des composantes importantes du marché unique dans lesquels il faut accélérer l’application des réformes récentes. L’Union européenne de l’énergie jouera un rôle décisif à cet égard. Le troisième paquet «Énergie» devra être pleinement mis en œuvre. Les règles applicables au commerce transfrontière de l’énergie restent encore très fragmentées. Une réglementation des prix de détail qui fausse le marché persiste dans certains États membres et il est nécessaire d’y remédier. La Commission prendra également les mesures qui s’imposent pour assurer le suivi des décisions récentes relatives au cadre en matière de climat et d’énergie à l’horizon 2030.

§ Il est nécessaire de mettre en œuvre rapidement des réformes structurelles pour supprimer les obstacles à l’investissement dans les infrastructures et les systèmes de transport, notamment ceux revêtant une dimension transfrontière. Pour tirer pleinement parti du marché unique, il convient de réaliser les objectifs du ciel unique européen et de veiller à l’adoption et à la mise en œuvre rapides du quatrième paquet ferroviaire.

§ L’Europe doit instituer un marché unique numérique réellement connecté, notamment au moyen de mesures législatives rapides et ambitieuses dans les domaines de la protection des données et de la régulation des télécommunications et par la modernisation et la simplification des règles applicables au droit d’auteur et aux consommateurs pour les achats en ligne et numériques. Le marché unique numérique devrait garantir la confiance dans les transactions en ligne et la sécurité de celles-ci, l’interopérabilité des différentes solutions technologiques et l’accès aux ressources et infrastructures numériques (en particulier les politiques d’octroi de licences de fréquences radioélectriques). Le marché unique devrait être ouvert à de nouveaux modèles économiques, tout en veillant à ce que les principaux objectifs d’intérêt général soient atteints. Il convient de donner aux consommateurs un accès sans entrave aux contenus et services en ligne dans toute l’Europe, sans discrimination basée sur leur nationalité ou lieu de résidence.

§ Les marchés de services et de produits sont de plus en plus liés. Il convient d’accélérer les réformes pour lutter contre les exigences disproportionnées en matière de forme juridique, d’actionnariat et d’autorisation et d’améliorer la reconnaissance mutuelle, en particulier pour les secteurs et les professions où le potentiel de commerce transfrontière est élevé. Il est nécessaire de veiller à une application efficiente des règles de passation des marchés publics à tous les niveaux, ainsi qu’à la promotion des outils de passation électronique de marchés.

§ À l’appui de la recherche et de l’innovation, la compétitivité de l’UE tirerait parti d’une diminution des obstacles au transfert de connaissances, d’un libre accès à la recherche scientifique et d’une plus grande mobilité des chercheurs.

17

§ Le dialogue avec nos partenaires internationaux contribuera à promouvoir des flux d’investissement ouverts. L’internationalisation des entreprises européennes améliore leur compétitivité. Les investisseurs de pays tiers peuvent jouer un rôle important dans le soutien à l’économie européenne.

5. Prochaines étapes Le présent plan d’investissement n’est pas une mesure ponctuelle; c’est une «offensive pour l’investissement» qui sera menée au cours des trois prochaines années; un plan qui modifiera fondamentalement les politiques publiques et les outils de financement soutenant l’investissement en Europe, afin d’obtenir le meilleur rendement économique et sociétal pour chaque euro dépensé. Le plan présenté aujourd’hui constitue l’amorce d’un changement de direction. Les États membres sont invités à se joindre à cette initiative, notamment en injectant des ressources financières supplémentaires dans le Fonds européen pour les investissements stratégiques, ce qui renforcera les effets du plan d’investissement sur l’économie réelle. Les actions doivent être mises en œuvre rapidement et de façon efficace à tous les niveaux, de sorte que des effets tangibles soient visibles dès 2015. La Commission invite le Conseil européen des 18 et 19 décembre 2014 à approuver le plan d’investissement avec tous ses volets. Elle appelle le Parlement européen et le Conseil, en leur qualité de législateurs de l’UE, à opter pour une procédure d’adoption accélérée de la mesure législative nécessaire, de sorte que le Fonds européen pour les investissements stratégiques soit opérationnel en juin 2015 au plus tard, et à donner suite rapidement aux autres éléments du plan. Un bilan régulier sera effectué au Parlement européen, lors des réunions des chefs d’État ou de gouvernement, au sein des formations compétentes du Conseil, et conjointement avec le Comité économique et social européen et le Comité des régions, afin de garantir l’appropriation politique requise pour faire en sorte que ces initiatives produisent des résultats. La Commission et la BEI prendront contact avec les principales parties prenantes au niveau national et régional afin d’organiser des actions de suivi spécifiques destinées à examiner et à élaborer des réponses pertinentes. Le présent plan d’investissement se fonde sur l’hypothèse que le cadre financier pluriannuel de l’UE et le capital de la BEI ne seront pas modifiés à ce stade. En fonction des progrès accomplis, des actions supplémentaires seront envisagées d’ici la mi-2016, ce qui coïncidera avec la préparation du réexamen à mi-parcours du cadre financier pluriannuel.

18

ANNEXE 1. QUEL EST L’IMPACT PROBABLE DU PLAN D’INVESTISSEMENT?

19

ANNEXE 2. COMMENT LE NOUVEAU FONDS FONCTIONNERA-T-IL POUR DES INVESTISSEMENTS À LONG TERME? BEI = Banque européenne d’investissement

20

ANNEXE 3. COMMENT LE NOUVEAU FONDS SOUTIENDRA-T-IL LES PME ET LES SOCIÉTÉS À MOYENNE CAPITALISATION? FEI = Fonds européen d’investissement

21

ANNEXE 4. CALENDRIER ET PRINCIPALES ÉTAPES

22

valtiovarainministeriö e-jatkokirje vm2014-008242014.pdfvaltiovarainministeriö e-jatkokirje...

Documents