1

VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN

6.2.2008

2

Kunnan järjestämisvastuu ja linjaukset

Tehtävärakenneuudistus: sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien yhteistyö, ovatko ohjaajat tietoisia uuden lain hengestä. Miten tilaaja-tuottaja –mallissa tilaajan edellyttämät perhetyön tuntimäärät huomioidaan, jos ohjaajat ovat mukana esimerkiksi huostaanoton valmistelutyössä?

Ohjaajat ovat tietoisia uuden lain hengestä (vrt. 24.1. koulutuspäivä). Perhetyön tunteja ovat kaikki perheisiin tehtävä asiakaskohtainen työ, eli jos ohjaaja valmistelee työparina huostaanottoa, hän tekee asiakastyötä ja merkitsee asiakastyön efficalle.

3

Voiko ohjaaja osallistua lapsen/nuoren kuulusteluihin?Entä ohjaajien työpanos virka-aikaisessa päivystyksessä?Ohjaaja voi osallistua lautakunnan edustajana kuulusteluihin.Tämä asia vain pitää meillä täällä päättää. Hän tekee tuolloinasiakaskohtaista perhetyötä, joka merkitään efficalle (vrt.edellinen vastaus).

Virka-aikainen päivystys periaatteessa käy, mutta sekin pitäälinjata kuntakohtaisesti. Oulussa kysymys on, että mitä palveluatilaaja katsoo, että sisältyy ostettavaan ohjaajapalveluun ja setaas näkyy sopimusten liitteenä olevissa palvelukuvauksissa.Nyt v. 2008 sopimuksiin virka-aikaista päivystystä ei sisällytuotettavaan palveluun.

4

Miten suunnitelmallista sosiaalityötä kehitetään, kun resurssitpienet ja perhetilanteet kriisiytyviä?

Resurssien puitteissa. Kehittämistyö on osa kaikkien tehtävä. Hankkeet ja Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö-hankemahdollistaa osaltaan puitteita, rakenteita ja kokoaa yhteen seudunkehittämistyötä

5

Ottavatko Oulun omat lastenkodit avohuollon tukitoimena sijoitettua lasta (lain hengen mukaan jos lapsi tai vanhemmateivät vastusta) samanarvoisesti kuin kiireellisesti sijoituttualasta – jos esimerkiksi pula paikoista? Esimerkiksi Tampereellalastenkodit ottavat lastaan vain kiireellisesti sijoitetun lapsen –ei avohuollon sijoitettua.

Etusijalle Oulussakin menevät kiireelliset sijoitukset, koska niille onpaikka järjestyttävä.

6

Asiakaspapereita on säilytetty 2v kuntoutusyksikössä. Sen jälkeenToimitettu asiakkaan sosiaalityöntekijälle sosiaaliasemallaarkistoitavaksi. Onko ok?

Kun asiakkuus päättyy, asiakirjat siirretään heti sosiaalityöntekijällearkistoitavaksi.

Avohuollon asiakkaalla ei rajoituksia - avohuollon asiakas samassaHuoneessa huostaan otetun kanssa laitoksessa? Ristiriitatilanteetasiakkaiden kanssa omat osastot avo / huostaan otetuille? – mitenperustelet rajoitustoimenpiteet huostaan otetulle / avoasiakkaidenrajoittamattomuuden?

Rajoitustoimenpiteitä käytetään, jos niihin on ehdoton tarve. Niitä voidaankäyttää vain tietyillä edellytyksillä. Erilliset osastot olisi ihanne, mutta siihentuskin päästään.

7

Mikä varasijoituspaikka jos Onnelan/Metsolan/Sanginsuunpaikat jo ylipaikalla? – missä menee raja?

Tavoitteena on, että omissa laitoksissa on aina reserviä, johon lapsivoidaan ottaa virka-ajan ulkopuolella. Tilapäisesti paikkaluku voidaanmyös ylittää. Ehdottomia määräaikoja tai paikkamääriä ei ole mm.lastensuojelulaissa.

8

Huostaanoton teossa yhteistyö jo valmisteluvaiheessa tiiviistikin avo- ja sijaishuollon työntekijän kesken, miten käytännössä?

Tiiviin yhteistyön huostaanoton valmistelussa avo- ja sijaishuollon välillä tulee olla ehdoton periaate, josta ei tingitä. Tämä vain takaa lapsen edun mukaisen sijaishuollon, jota ei kumpikaan toimijataho voi tehdä yksin.

Kartoitetaanko huostaaottotilanteessa sukulaissijoituksen mahdollisuus avo- ja sijaishuollossa? Kuka tutkii onko sukulaisperhe sopiva sijaiskodiksi?

Avo- ja sijaishuolto yhdessä. Sijaishuolto valmentaa Pride-menetelmällä perheen tai tarvittaessa yksilövalmennuksella.

9

Resurssit kuntoutussuunnitelmiin vanhemmille? Yhteistyöohjaajan ja sosiaalityöntekijän välillä on huonontunut siirryttäessä eri tiimeihin. Tuntuu, että uuden lain uudistukset/edellytykset yhteistyöstä ovat ristiriidassa nykyisten kanssa – lähes mahdoton toteuttaa tällä hetkellä tässä organisaatiossa.

Biologisten vanhempien kuntoutussuunnitelmat tehdään sijaishuollossa/perhehoidossa, kun lapsi on huostassa. Tässäkin organisaatiossa hyvä yhteistyö ohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden välillä on täysin mahdollista, ohjaajathan on sijoitettu asemille. Kaikki on henkilöistä itsestään kiinni.

10

Korvaako seudullinen lastensuojelun asiantuntijaryhmä kuntienomat ryhmät?

Kukin kunta tekee oman ratkaisunsa siitä, miten järjestääasiantuntijaryhmän toiminnan. Jokaisella seudun kunnalla onmahdollisuus ostaa Oulun kaupungin järjestämän asiantuntijaryhmänpalvelua, ja kunnat ovat tätä mahdollisuutta käyttämässä

11

Yksityinen sijoitus

Pitääkö selvitys yksityisesti sijoitetusta lapsesta tehdä myösmuille kuin lastensuojelun lapsille, jos tulee tietoon?

Kyllä. Selvitys tehdään kaikille yksityisesti sijoitetuille lapsille jakaikkien osalta pitää tehdä päätös. Selvityksessä arvioidaan, sopiikoyksityiskoti olosuhteiltaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen, kykeneekölapsen luokseen ottanut huolehtimaan lapsesta sekä onko sijoituslapsen edun mukainen. Sijoituksen hyväksymisestä on tehtävä ainapäätös.

12

Asiakkaan osallisuus

Lapsen osallisuus kriisitilanteessa. Lapsi voi ottaakriisitilanteessa esille asioita. Työntekijän herkkyys kuulla?

Lapsen mielipiteen selvittämisessä keskeisiä seikkoja on tilan luominen turvalliselle kohtaamiselle. Tila ei ole pelkästään fyysisiä puitteita lapsen tapaamiselle, vaan kuten edellä todetaan työntekijän herkkyyttä kuulla lasta. Kohtaamisen tilan ja puitteiden luominen on työntekijän vastuulla, samoin se, että lapsen osallisuutta pystytään tahdittamaan lapsilähtöisesti.

13

Lapsen osallisuus. Miten aika riittää kaikille lapsille? Lastenkodeilla ontällä hetkellä isompi rooli lapsen kuulemisessa, sosiaalityöntekijälläohuempi.

Kysymykseen, miten aika riittää kaikille lapsille ei ole ihan helppo vastata.Lähtökohta on, että lastensuojelun asiakkuudessa olevien lasten kanssatyöskennellään, heitä tavataan ja heidän mielipiteensä kuullaan. Esimerkiksiasiakkuutta arvioitaessa ja lastensuojelutarvetta selvitettäessä luonnollisestitavataan myös lasta. Lakiuudistus lähti myös siitä, että lisääntyvien tehtävienhoitamiseksi kuntien tulee palkata lisää työntekijöitä. Sosiaalityöntekijä voi selvittää myös lapsen mielipidettä välillisesti, kuulemallalapsen asioissa mukana olevia muita työntekijöitä (päiväkoti, koulu). Silloin kun lapsi on sijoitettuna lastenkotiin, lapsen kanssa työskentelyssälastenkodin omahoitaja-järjestelmä on luonteva tapa toimia. On myös hyvä pitää mielessä ero lapsen mielipiteen selvittämisellä jahallintolain 34 § mukaisella lapsen kuulemisella (12 vuotta täyttänyttä lasta onkuultava).

14

Mietimme edunvalvojan määräämistä huoltajan sijaiseksi. Mitkä tilanteet, mikä on lisäarvo esimerkiksihuostaanottotilanteessa?

Lapselle haetaan edunvalvojaa silloin, kun lapsen ja huoltajan etu onristiriidassa. Tällainen tilanne voi olla esim. huoltajan todetaanpahoinpidelleen lasta tai käyttäneen tätä seksuaalisesti hyväksi. Se,että huoltajalla on lapsen edusta erilainen käsitys kuinsosiaalityöntekijällä, ei ole peruste edunvalvojan hakemiselle.Edunvalvojan tehtävä on lastensuojeluprosessissa tuoda esille lapsenetua, esim. asiakassuunnitelmien laatimisessa ja huostaanottoasioissa.Huostaan otetulle lapselle edunvalvojan määrääminen on lapsen edunmukaista esimerkiksi tilanteessa, missä lapsella on omaa varallisuuttaeikä huoltaja kykene valvomaan tai hoitamaan lapsen omaisuuttalapsen edun mukaisesti.

15

Lapsen tilanne/osallisuus: lapsen ikä, tulkinnat.

Lapsen ikä ei estä lapsen osallisuutta ja lapsen mielipiteenselvittämistä. Vauva- ja taaperoikäisen lapsen kohdalla arvion pohjanakäytetään havainnointia mm. lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta,vanhemman kyvystä vastata lapsen tarpeisiin ja hoitoon ja huolenpitoon. Tarkoitetaanko tässä tulkinnalla tilanteita, joissa lapsen mielipidevaihtelee tai lapsella voi olla suhteessa vanhempiin tai muihin läheisiinhenkilöihin lojaliteettiristiriitoja ja lapsen aidon mielipiteen selvittäminen onhankalaa, koska lapsi voi ilmaista mielipiteensä eri tavoin riippuen siitä, kukasitä kysyy? Räty (2007, 119) toteaa, että lapsen aidon mielipiteenselvittämisessä voidaan joutua kokoamaan hyvin laajaakin asiakirja-aineistoa javalittava päätöstä tehtäessä ajateltavissa olevista ratkaisuvaihtoehdoista se,joka turvaa parhaiten lapsen edun toteutumisen ja ottaa riittävällä tavallahuomioon lapsen omat toivomukset ja näkemykset.

16

Alaikäisen kielto-oikeus? Kun lapsi 13 -vuotias kertoo tehneensä abortin taivatsahuuhtelun ja kieltää sosiaalityöntekijääkertomasta asiasta vanhemmilleen? Kerrotaanko vai ei?Koskee alaikäisen kielto-oikeus 12 vuotta täyttänyttä vai myös alle 12v?

Alaikäisen lapsen kielto-oikeudesta on säädetty sosiaalihuollon asiakaslain 11 § 3momentissa seuraavasti: Asiakaslaissa ei siis varsinaisesti puhuta ikärajoista, vaan ikä ja kehitystaso tulee ottaahuomioon lapsen käyttäessä kielto-oikeutta. Kun alaikäinen kieltää tietojensa

luovuttamisenon selvitettävä mikä on asiassa se painava syy, joka edellyttää kiellon antamista, on

varmistuttava siitä,ettei tietojen luovuttaminen ole selvästi vastoin lapsen etua. Tämä siis sosiaalihuoltolain mukaan. Kysymyksen esimerkit - 13-vuotiaan abortti taivatsahuuhtelu - ovat asioita, joiden antamatta jättäminenhuoltajalle ovat vastoin lapsen etua eli siis tiedot annetaan lähtökohtaisesti huoltajalle,

jottahuoltajalla on mahdollisuus huolehtia asianmukaisesti lapsesta tarvittaessa lastensuojeluntukitoimin.

Vanhemman ollessa asianosaisena lastensuojeluasiassa, esimerkiksi huostaanottoasiassa,kielto-oikeus väistyy.

17

Myös potilaslaissa on säädetty lapsen kielto-oikeudesta.Potilaslain mukaan lapsella, joka kykenee itse päättämään hoidostaan, on myös oikeus kieltää terveydenhuoltoakoskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Sen arvioiminen, milloin alaikäinen kykenee itsepäättämään hoidostaan, on hoitavan lääkärin ja terveydenhuollon ammattihenkilön ratkaistava erikseen kussakin yksittäistapauksessa. Kysymyksen esimerkeissäterveydenhuollon henkilökuntaa velvoittaa kuitenkin lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus. Eli siis potilaslain mukainen kielto-oikeus väistyy.

18

Voiko lasta kuulla yksin työntekijänä ls-ilmoitukseenpohjautuva selvitystä varten?Miten jatkokysymyksenä lapsen kuuleminen olisi paras hoitaa –ls- sosiaalityöntekijä ja muiden työntekijöiden kesken?

Voi kuulla, työnjaosta on sovittava työnparin kanssa. Työntekijän onmuistettava dokumentoida työskentely lapsen kanssa mahdollisimmantarkasti, jotta lapsen kokemukset välittyvät. Jos selvitellään lapsen pahoinpitelyyn tai hyväksikäyttöön liittyvääepäilyä, lapsen kuulemisessa on hyvä olla työparina ja näissätapaukissa on huomioitava erityisen tarkka dokumentointi. Työnjaosta on aina sovittava yhdessä työnparin kanssa. Työpariudetvoivat muodostua erilailla huomioiden kunta ja yhteistyökumppanit.

19

Kuinka hyvin perheet ovat tietoisia tällä hetkellä, että ovatlastensuojelun asiakkaita, kuka sen heille kertoo? Esimerkiksijos perhe on alkanut tavallisena perhetyönä ja huoli ontyöskentelyn aikana syntynyt?

Uusi ls-laki lähtee siitä, että lastensuojelun asiakkaat tietävät olevansalastensuojeluasiakkaita. Huoltajaa ja lasta asiasta informoi lapsenAsioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun lastensuojeluasian vireille tulon johdosta ryhdytään kiireellisestilastensuojelutoimenpiteisiin tai päätetään aloittaa lastensuojelutarpeen selvitys.

20

Jos perhe on ehkäisevän perhetyön asiakkuudessa ja perhetyön aikana syntyyhuoli, on työntekijällä ilmoitusvelvollisuus, jolloin sosiaalityöntekijä arvioitarpeen mukaisen työskentelyn (edellyttääkö kiireellisiä toimenpiteitä vaialoitetaanko ls-tarpeen selvittely). Ls-tarpeen selvityksen jälkeen loppu tulemavoi olla esim. että ehkäisevä perhetyö on riittävä tukitoimi perheelle jalastensuojelun asiakkuuspäättyy. Jos arvioidaan lastensuojelun tukitoimien tarpeellisuus jatkossakin,edellyttää se asiakassuunnitelman kirjaamista, yhtenä tukitoimena voi ollaesimerkiksi perhetyö. Jos asiakkuuden alkamista tai loppumista ei ilmoiteta perheelle, on huomioitavatiedonsaannin rajoittamista koskevat perusteet.

21

Miten toimitaan tilanteessa, jossa huoltajan tukihenkilö ei olesosiaalityöntekijän arvion mukaan sopiva henkilö osallistumaanasiakkaan asiassa pidettävään neuvotteluun?

Tukihenkilön osallistumisen rajoittamiseen ei ole suoria säännöksiä,eikä osallistumista voi rajoittaa samalla tavoin kuin oikeutta toimiaasiamiehenä tai avustajana. Jos tukihenkilö aiheuttaa järjestyshäiriöitätms. voinee osallistumisen estää. Asiakkaalle voi tarjota vaihtoehdoksioikeudellista avustajaa tai asiamiestä, tai muuta tukihenkilöä.

22

Lastensuojeluilmoitus

Jos työntekijä tekee asiakkaan puolesta ls-ilmoituksen; ketäanonymiteetti suojaa, jos asiakkaan henkilöllisyys selviää kun työntekijän nimi mainitaan? Voiko ylipäänsä tehdä toisen puolesta ls-ilmoitusta? Jos asiakas ei tee, niin onko työntekijän velvollisuus tehdä se joka tapauksessa?

Työntekijä (joka on ilmoitusvelvollinen) tekee aina lastensuojeluilmoituksen omalla nimellään. Ne, joilla on oikeus tehdä ilmoitus esim. yksityiset henkilöt, voivat tehdä ilmoituksen anonyymisti, mutta jos nimi on kirjattu asiakastietoihin, nimi voidaan joutua antamaan asiakkaalle tiedoksi. Jos työntekijä on kuullut lastensuojelutarpeessa olevasta lapsesta esimerkiksi yksityiseltä henkilöltä, hänen ei ole välttämätöntä kertoa yksityisen nimeä (jos tämä on kieltänyt sen), mutta tätä nimeä ei myöskään saa kirjata mihinkään asiakaskertomukseen.

23

Jos ilmoituksen kohde ”arvaa” ilmoittajan kuultuaan työntekijän nimen, anonymiteettiä ei voida taata. Ilmoittajan nimi voidaan jättää kertomatta, jos se on vastoin lapsen etua tai erittäin tärkeää yleistä tai muuta yksityistä etua. Esimerkiksi erittäin tärkeä muu yksityinen etu voi olla todellinen väkivallan uhka, josta on syytä keskustella sosiaalityöntekijän kanssa, kun tekee ilmoituksen. Jos työntekijä (joka on ilmoitusvelvollinen) kuulee työssään lapsesta, jonka tilanteesta pitäisi tehdä lastensuojelutarpeen selvitys, on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen, vaikka kuulisi asiasta esimerkiksi asiakkaalta, ellei tämä asiakas tee itse ilmoitusta. Suositeltavaa olisi, että työntekijä ohjaisi ja tukisi tätä asiakasta ilmoittamaan asiasta itse, mutta viime kädessä työntekijän tulee tehdä ilmoitus.

24

Lastensuojelutarpeen selvitys

Voiko työparina toimia työntekijä (ls-tarpeen selvittely) joka eiole muuten perheen kanssa tekemisissä?

Voi, ls-laki toteaa lastensuojelutarpeen selvityksestä, että sen tekeelapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lähtökohtaisesti se tehdäänparityöskentelynä ja työparina voi olla toinen sosiaalityöntekijä tai muulastensuojelun työntekijä. Tärkeintä on, että käytössä onlastensuojelun asiantuntemus, ei se, että tuntee perheen.

25

Lastensuojelutarpeen selvittäminen (LsL 27§): onko STM:nohjeistusta, mitä menetelmiä on välttämättä käytettävä?

STM ei ole ohjeistanut menetelmien käytöstä lastensuojelutarpeenselvittämisessä. Menetelmät eivät ole itsetarkoitus vaan ne ovat apunalapsen kanssa työskentelyssä. Menetelmät tulee valita lapsen, tilanteenja teeman mukaan. Menetelmät eivät ole välttämättömyysselvityksessä, mutta ne menetelmät mitä on käyttänyt, on hyvä kirjataasiakastietoihin.

26

Jos 17-vuotiaasta lapsesta tulee poliisilta ilmoitus alkoholin nauttimisesta ja lapsi on "ekakertalainen" ja perhesuhteiden tiedetään olevan ok, ei vaikeuksia koulussa jne. Voidaan olettaa, että ilmoitus hoidetaan yhdellä tapaamisella tai puhelinsoitolla. Kysymys: vaihtoehto 1. Alkaako lastensuojelutarpeen selvittely/lastensuojeluasiakkuus, vaikka yhden kerran jälkeen voidaankin todeta ja kirjata, että laajempaan selvitykseen ei

ole tarvetta eikä asiakkuus jatku. Vaihtoehto 2. Ilmoituksen jälkeen pidetään epävirallinen palaveri. Ei kirjata tapaamista asiakaskertomukseen, eikä ns. selvittelyä tai asiakkuutta edes aloiteta.

27

Lastensuojeluilmoitus tulee aina kirjata tietojärjestelmään, samoinilmoitus on aina selvitettävä, ellei ole selkeästi perusteltua että ilmoitus on aiheeton. Sosiaalityöntekijän tulee seitsemän arkipäivän aikana tehdä päätös siitä aloitetaanko asiassa lastensuojelutarpeen selvitys. Jos sostt esimerkiksi soittaa huoltajalla tämän 7 arkipäivän aikana, voidaan ajatella, että hän tekee ilmoitukseen liittyviä alkuselvittelyä, joka ei aloita asiakkuutta, mutta kirjaamisvelvollisuus on (SHAL 3§ 1mom 3 kohdan mukaisia merkintöjä).

28

Sosiaalityöntekijällä on lastensuojelulainkin mukaan velvollisuus kirjata kaikki olennaiset asiat lastensuojeluasian vireille tulosta lähtien. Jos sosiaalityöntekijä päättää, ettei aloita lastensuojelutarpeen selvitystä (esimerkiksi tapaamalla perhettä) alkuselvittelyiden jälkeen, asiakkuus ei ala. Kirjaukset jäävät kuitenkin lastensuojeluilmoituksesta ja sen selvittelystä ns. lastensuojeluilmoituksen passiivirekisteriin (kunnalla velvollisuus ylläpitää tätä rekisteriä uuden lain myötä). Lastensuojelulaki edellyttää lastensuojeluilmoituksista ylläpidettävää rekisteriä ja rekisterin mukaan pitää kirjata mihin toimenpiteisiin ilmoitus on johtanut. Jos lastensuojeluilmoitus ei johda asiakkuuteen, se tulee kirjata asiakastietoihin.

29

Jos sosiaalityöntekijä päättää aloittaa lastensuojelutarpeen selvityksen esim. tapaamalla perheen, ja vaikka selvitys päättyisi ensimmäiseen tapaamiseen, asiakkuus alkaa siitä hetkestä jolloin päätetään aloittaa selvitys. Tällöinkin kirjaukset ovat tehtävä, ja kirjaukset säilytetään asiakkuuden perusteella. Asiakkuus voi päättyäkin pikaisesti, jos jatkolle ei ole tarvetta. Lastensuojelutarpeen selvittely tehdään aina siinä laajuudessa kun se on tarpeen, turhaa työtä ei tarvitse tehdä.

30

Tärkeää on, että arviointi tulisi tapahtua 7 päivän aikana (ei lasketa mukaan ilmoituksen yhteydenottopäivää eikä pyhäpäiviä ja arkilauantaita vaan arkipäiviksi luettavat päivät). Sosiaalityöntekijän pitää siis arvioida aina tilannekohtaisesti aloittaako arvioinnin ilmoituksen pohjalta vai ei.Vaihtoehtoa 2 en käyttäisi missään nimessä (huomioiden asiakkaan ja työntekijän oikeusturva). Laki edellyttää dokumentointia eikä voida pitää ns. epävirallisia palavereita viranomaisen toimesta.

31

Dokumentointi

Miten voin varmistaa dokumentaation tekemisen? Kuinkatarkasti pitää dokumentoida? Kaikki vai asiakkuuteenvaikuttavat asiat?

Työ olisi hyvä suunnitella siten, että jäisi aikaa säännölliseen dokumentointiin mahdollisimman pian asiakastilanteen jälkeen. Jos ei dokumentoi suoraan asiakastilanteessa, olisi hyvä tehdä muistiinpanoja. Asiakastietoihin pitää dokumentoida ne asiat, jotka olennaisesti vaikuttaa asiakkuuteen ja tarjottavaan palveluun. Dokumentoinnin tulisi kuvata tehtyä asiakastyötä ja työntekijän johtopäätökset pitää kirjata siten, että ne ovat erotettavissa asiakastyötä kuvaavista toimenpiteistä.

Dokumentoinnin teemaryhmässä tarkastellaan dokumentointia tarkemmin.

32

Voiko asiakkaan pyynnöstä poistaa dokumentista hänenkertomiaan asioita, jos hän kokee joutuvansa vaaraan puolisonsuunnalta tämän saadessa kertomuksista tietää (esim.tapahtuu avioero kuntoutuksen aikaa)?

Ei voi, jos asiakkaan kertomalla on merkitystä esimerkiksi asiakkaan(vanhemman tai lapsen) hoidon ja palveluiden kannalta. Virheellisentiedon voi aina poistaa. Jos tietoa ei voida poistaa, tieto voidaan jättääantamatta, jos se aiheuttaa vaaraa. Tässä tilanteessa tulee tehdätietojen rajoittamispäätös. Tietojen poistamisesta ja rajaamisesta ontarkemmin asiakastietojen käsittely toimintaohjeessa.

33

Jos kirjaamisessa on jätetty pois lasta vaarantavia asioita, missätätä tietoa säilytetään siihenhän kuitenkin todennäköisesti joudutaanpalaamaan?

Kaikkia asiakastietoja säilytetään samassa paikassa. Jos tiedotsisältävät sellaisia asioita, joita ei voida luovuttaa jollekin osapuolella,tehdään tietojen rajaamispäätös tältä osin. Kahdenlaistaasiakastiedostoa ei voi olla. Kaikki asiakkuuteen vaikuttavat asiat tuleekirjata asiakastiedostoihin, jos niissä on asiakasta mahdollisestivaarantavia tietoja, tietojen antamista voidaan rajatarajoituspäätöksen.Jos jokin asia pitää poistaa kokonaan, esimerkiksi virheellisen tiedonvuoksi, näiden asiakirjojen säilytys on Oulussa palvelupäälliköntyöhuoneessa. Kts. asiakastietojen käsittely toimintaohje.

34

Voiko yksikkö (esim. perhekuntoutusosasto) rajoittaaasiakkaan oikeutta lukea raportti esim. päivittäin vedotentoimintaansa/ sen häiriintymiseen?

Voi, koska annatte asiakkaalle mahdollisuuden tutustua asiakastietoihin sovittuina ajanjaksoina. Kahden viikon väli on hyvin kohtuullinen. Lähtökohtaisesti asiakkaalla on oikeus tietää mitä tietoja hänestä on asiakastiedoissa ja hänellä on oikeus tutustua niihin. Asiakkaalla on kerran vuodessa annettava, niin halutessaan, oikeus ilmaiseksi tutustua asiakastietoihin. Asiakkaalla on kuitenkin aina oikeus tutustua uusiin tietoihin eli jos vuoden aikana tulee uutta tietoa, asiakkaalla on oikeus tutustua niihin. Jos asiakas haluaa asiakastietonsa, ne on annettava hänelle ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään kahden viikon kuluttua pyynnöstä. Jos asiakastietoja on paljon, tiedot on annettava viimeistään kuukauden kuluttua.

35

Raportti tulostetaan kokonaisuudessaanasiakkaalle/vanhemmalle kuntoutusjakson päättyessä: jos hänhaluaa – raportti tulostetaan myös liitteeksi asiakkaanpapereihin kuntoutusjakson päättyessä. Täytyykö raportinluovuttamisesta asiakkaalle tehdä merkintä jonnekin?

Kyllä, asiakastietojen luovuttamisesta tehdään aina merkintä asiakastietoihin. Merkinnästä olisi hyvä käydä ilmi milloin, miten, mitä ja kenelle tietoja annettua sekä kuka tietoja on antanut.

36

Voiko käyttää kameraa esim. tilanteiden ja puutteellisten olojen

kuvaamiseen?

Jos se, kenen kodissa on tarkoitus kuvata, suostuu, niin kuvata voi.Suostumus on syytä dokumentoida siten, että se voidaan jälkikäteenpitävästi todistaa. Ilman lupaa tapahtuvassa kuvaamisessa on kyserikoslain 24 luvun 5§:n mukaisesta salakatselusta.

Jokainen dokumentoi hyvän hallinnon mukaisesti virkavastuullaanasiakastietoja ja lähtökohtaisesti niitä pidetään uskottavina.

37

Dokumentoinnin selkiyttäminen kuntoutuksessa. Mitkä asiatkirjataan raporttiin, jotta perheestä riittävän kattava arvio?Tehdäänkö vain loppuraportti vai kirjataanko n. kerranviikossa?

Dokumentoinnissa huomioitava toiminta, kirjausten tulee kuvata sekä työskentelyä asiakkaiden kanssa että työntekijöiden havaintoja asiakkaista. Dokumentteihin kirjataan olennaiset asiat, kuten mitä tehty asiakkaiden kansa. Työntekijöiden johtopäätökset tulee kirjata siten, että ne erottuvat toiminnan kuvauksesta. Asiakastyöskentelyä kuvaava raportti tai asiakaskertomus on eri asia kuin lausunto. Perhekuntoutuksen dokumentointiin palataan kehittämistyössä.

38

Mitä tehdään, kun hakemusta huostaanotosta hallintooikeudelle ei voida tallentaa?Tällä hetkellä hakemus täytetään ja tulostetaan www-sivuiltalastensuojelun käsikirjasta. Jos hakemuksen täyttäminen keskeytyy, eihakemusta voi sulkea, vaan se täytyy jättää odottamaan.

Jatkossa hakemuksen voi täyttää suoraan tietojärjestelmään (Effica-asiakastietojärjestelmään.)

39

Onko marssijärjestys selkeä? Kuka saa antaa asiakastietoja?Saako lapsen työntekijä luovuttaa itsenäisesti asiakirjat? Vaiyhdessä PEMin, palvelupäällikön vai mahdollisestilakimiehen kanssa?

Asiakastietoja saa antaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä,siltä osin kuin ne voidaan antaa asiakkaalle. Jos asiakirjoja ei voida antaa kokonaan tai osittain, päätöksenasiakirjojen antamatta jättämisestä tekee tilaajajohtaja sosiaalityöntekijän valmistelusta.

40

Avohuoltoon ja sijaishuoltoon liittyvät kysymyksetLäheisverkoston kartoittaminen:Sijaishuollon osallistuminen läheisverkoston kartoittamiseen?Lastensuojelulaki lähtee siitä, että lapsen läheisverkosto on kartoitettava ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle. Selvittäminen voidaan jättää tekemättä,jos sitä ei asian kiireellisyyden tai muun syyn vuoksi ei ole tarpeen tehdä. Huostaanoton valmistelun yhteydessä hakemuksessa hallinto-oikeudelle on annettava selvitys läheisverkoston kartoittamisesta ja näissä tilanteissa sijaishuollon työntekijöiden osallistuminen läheisverkoston kartoittamiseen (ja myös arvioon sukulaissijoituksen mahdollisuudesta lapsen etua toteuttamassa) olisi luontevaa.

41

Oulun lastensuojelussa, missä huostaanoton valmistelu on avohuollontyöntekijöiden työalaa ja lapsen sijoitus sijaishuollon työalaa siirtymät ja työntekijöiden vaihtuminen on olemassa oleva tosiasia. Siirtymätilanteet luovat myös paikan saumattomalle yhteistyölle. Toimivan mallin kehittäminen läheisverkoston kartoittamisessa (ja sukulaissijoituksessa) on yksi kehittämisyksikön kehittämistyön kohteista.

42

Väliaikainen päätös: antaako hallinto-oikeus määräyksen lapsenolinpaikasta sosiaalityöntekijän ehdotuksen mukaan vai voiko hallintooikeus antaa määräyksen sijoittaa lapsi johonkin muuhun paikkaan,jonka he katsovat oman ammattitaitonsa perusteella olevan ehkäparempi. Eli voiko hallinto-oikeus sivuttaa esimerkiksi Oulun kaupunginomia sijoituspaikkoja tai Oulun ostopalvelusijoituspaikkoja?

Hallinto-oikeudella on itsenäinen päätöksenteko-oikeus, eli hallinto-oikeus ei olesidottu sosiaalityöntekijän esitykseen lapsen sijoituspaikasta.Sosiaalityöntekijän esityksen lisäksi päätöksentekoon vaikuttaa asianosaistenkuuleminen. Väliaikaisen määräyksen hakemusta täytettäessä on kiinnitettäväerityisesti huomioita sijoituspaikan valinnan perusteluihin: millä tavallaesitettävä yksikkö vastaa lapsen tarpeisiin.

43

Määritelmä kiinnipitämisestä: 5-vuotias poikapäiväperhekuntoutuksessa. Voiko rajoittaa sylissä pitäen? Lapsivastustaa, heittelee tavaroita toisten päälle, riehuu. Päätöksenteko?

Lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet koskevat ainoastaansijaishuollossa olevia lapsia, eli lapsia jotka ovat sijoitettuna huostaanoton,kiireellisen sijoituksen tai väliaikaisen määräyksen perusteella.Päätöksentekovelvoite koskee ainoastaan tätä lastensuojelulain mukaistakiinnipitoa.Rajoitustoimenpiteenä käytettävästä kiinnipitämisestä erotetaan sellainenmenettely, jolla esim. pientä lasta pidetään sylissä ja rauhoitetaan, samoinesim. päivähoidossa käytettävä ”holding-menettely”Jos lapsi on yhdessä vanhempansa kanssa päiväperhekuntoutuksessa, olisi hyvämiettiä vanhemman roolia lapsen rauhoittajana: voisiko vanhempaa ohjeistaalapsen rauhoittamiseen esim. holding-menettelyä käyttäen?

44

Lasta ei uskalla päästää kotiin kuntoutuksesta vanhemman kanssa.Verkostoa ei tavoiteta, ei lupaa turvakotiin menemisestä.

Yllä olevasta ei selviä täsmällisesti, miksi lasta ei uskalleta päästää kotiinkuntoutuksesta vanhemman kanssa. Onko kyseessä väkivallan uhkaa, ketäkohtaan? Jos lapsen tilanne ei ole turvallinen, on tehtävä ilmoitussosiaalityöntekijälle, jolla on velvollisuus arvioida välittömienlastensuojelutoimenpiteiden tarve ja selvittää (ja tarvittaessa järjestää) lapselleturvallinen hoito ja huolenpito. Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle onkartoitettava läheisverkoston mahdollisuudet ottaa lapsi asumaan tai osallistualapsen hoitoon. Mikäli tilanne on kiireellinen, voidaan selvittäminen jättäätekemättä. Hakeutumista turvakotiin ei sinänsä voida asiakkaalta kieltää vaan, mikäli asiakas hakee esimerkiksi maksusitoumusta turvakotiin on tarvittaessa asiakkaan hakemasta palvelusta on tehtävä hylkäävä päätös, mikäli katsotaan, ettei perusteita tukitoimelle/maksusitoumukselle ole olemassa. Päätöksestä on muutoksenhakuoikeus.

45

Perhekuntoutuksen työssä: voiko sostt ”painostaa” perhettäJaksolle huostaanottouhalla, jos avohuollon sijoitus ei voi olla vaihtoehto huostaanotolle?

Huostaanoton perusteiden arvioinnissa yksi arvioitava kohta on avohuollon tukitoimenpiteiden mahdollisuus, riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus lapsen edun turvaamisessa. Huostaanottoon on ryhdyttävä, mikäli perusteet ovat olemassa,toisaalta huostaanotto on viimesijainen toimenpide. Huostaanotonviimesijaisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei lasta voitaisi ottaa huostaan, jos lapsen etu sitä vaatii ja laissa säädetyt edellytykset ovat olemassa. Tällöin avohuollon tukitoimeteivät ole mahdollisia.

46

Hyvää hallintoa on myös se, että vanhempia informoidaan siitä, että avohuollon tukitoimien vastaanottaminen voi olla edellytys sille, että lapsi voi asua vanhempien hoidossa ja huollossa. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmille on tehtävä näkyväksi työntekijöiden arvio lapsen edun mukaisesta tilanteesta ja mikäli perhekuntoutus katsotaan edellytykseksi sille, että lapsi voisi jatkossa asua vanhempien kanssa, asia on syytä myös kertoa. Ollaan ikään kuin kahden vaihtoehdon tilanteessa. Avohuollon tukitoimia ei tule kuitenkaan kokeilla lapsen edun kustannuksella, mikäli perusteet huostaanottoon ovat olemassa. Lähtökohta avohuollon tukitoimenpiteille on aina kuitenkin asiakkaan (huoltajan, 12 -vuotta täyttäneen lapsen) suostumus.

47

Kuinka pitkään avohuoltoa voidaan jatkaa? Laitokseen – kotiin – laitokseen – kotiin etc.

Avohuollon sijoitukselle ei ole määritelty enimmäiskestoa. Sijoitusta on kuitenkin arvioitava kolmen kuukauden välein, ja samalla on myös arvioita tarvetta ottaa lapsi huostaan. Yli puoli vuotta jatkuva avohuollon sijoitus tuo lapselle oikeuden lastensuojelun jälkihuoltoon.Laissa säädetään, että lasta ei voida sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimen, ellei lapsen etu välttämättä sitä vaadi.

48

Kiireellinen sijoitus: malleja päätöksistä. Ylimääräinen effica-koulutus?

Kiireellisen sijoituksen liittyen mm. Oulun asiakastietojärjestelmänpäätöspohjissa on joitakin fraaseja, joita voikäyttää. Mielipiteen selvittämättä jättämisen syyt kuvataantäsmällisesti. Kiireellisen sijoituksen päätöstä ohjeistetaan myös toimintaohjeessa.

49

Yhteydenpidon rajoittaminen sosiaalipäivystyksessä.Esimerkiksi perjantaina tehdään kiireellinen sijoitus,vanhemmat vaativat lasta kotilomalle jo sunnuntaina, yhteisymmärrykseen ei päästä vanhempien ja sosiaaliviranomaisten kesken. Tekeekö sosiaalipäivystys viikonloppuna yhteydenpidon rajoittamispäätöksen? Pahimmassa tapauksessa kiireellisen sijoituksen on tehnyt eri työpari, jonka täytyy tehdä yhteydenpidon rajoittamispäätöksen kun taas arkena vielä uusi työpari jatkaa työskentelyä.

50

Kiireellisen sijoituksen aikana sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä

on oikeus päättää lapsen asioista kiireellisen sijoituksen tarkoituksenedellyttämässä laajuudessa siten kuin LsL 45 § säädetään. Toimielimellä on oikeus päättää lapsen olinpaikasta. Vanhempien kanssa on pyrittävä neuvottelemaan yhteydenpidontoteuttamisen muodoista, mutta erimielisyystilanteissa on tarvittaessatehtävä yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös.

51

Seudullisen sosiaalipäivystyksen tehty kiireellinen sijoitus, tiedot akuuttitilanteessa voivat olla todella niukat. Voiko oman alueen oma työntekijä täydentää kiireellisen sijoituksen lomakkeen kohtia? Voihan olla, että esim. huoltajien humalatilan ja akuuttihoidon tarpeen, katoamisen johdosta jää paljon avoimia kohtia.

Kiireellisen sijoituksen päätös tehdään niillä tiedoilla, jotka päätöksentekijällä on päätöksentekohetkellä käytettävissä, ei jälkikäteen päätöstä korjaten. Päätökseen on perusteltava nimenomaan ne välttämättömät syyt tai se välitön vaaratilanne, minkä takia lapsi on täytynyt sijoittaa.Jos lapsi ei aiemmin ole ollut lastensuojelun asiakkaana, täytyy hänentilanteensa arvioida perusteellisesti (lastensuojelutarpeen selvitys) jasamanaikaisesti arvoida kiireellisen sijoituksen lakkaamisen perusteet. Jos lapsi on jo ollut lastensuojelun asiakkaana, lapsen oma sosiaalityöntekijä arvioi lapsen tilannetta kokonaisuutena, tarkistaa lapsen asiakassuunnitelman yhdessä asianosaisten kanssa sekä päättää kiireellisen sijoituksen lakkauttamisesta tai huostaanoton valmistelusta

52

Työn kehittämiseen liittyvät kysymykset

Lasse-hankkeen aikana Keskustan sosiaaliasemalla luotiinverkostodialoginen malli. Voitaisiinko herätellä henkiin? Sopiihyvin läheisneuvonpitomalliksi ja siitä saatiin hyvä palaute.

Mallin henkiin herättäminen ja levittäminen voi tapahtua kehittämisyksikön teemaryhmän kautta.

53

Yhteinen foorumi ohjaajille (perhekuntoutus, avotyön ohjaajat)ja sosiaalityöntekijöille?

Lastensuojelun kehittämisyksikkö järjestää hankkeen aikana avoimia foorumeita toimintasuunnitelman mukaisesti. Perhetyö on yksi kehittämiskohde.

Millä aikataululla on mahdollistaa aloittaa perhetyönkehittäminen, sosiaalisen kasvatustyön olemus/kehittäminen?

Perhetyö on toimintasuunnitelman mukaisena kehittämisen kohteena lastensuojelun kehittämisyksikössä ja työskentely on tarkoitus käynnistää tämän syksyn aikana.