Arviointikertomus 2010

Toivakan kärkihanke,

omakotitalonäyttely 2013,

on alkumetreillään,

mutta aikataulussaan.

Tuntuu turvalliselta

"Toivakka tarjoaa mahdolli-suuden monipuoliseen asumi-seen lahella luontoa j a palve-luita. Kunta sijaitsee uuden 4-tien varrella, vain puolen tun-nin ajomatkan paassa Jyvasky-lasta,

Toivakka tarjoaa asukkail-leen mainion sijainninja luon-nonkauniin asuinymparistonlisaksi tunrallisenja toimivanarjen, Tarvittavat peruspalve-lut loytyvat lahelta ja harras-tusmahdollisuuksia on mo-nenikaisille. Paivittaiset kaup-pa-, pankki-, apteekki- ja ter-veyskeskuskaynnit hoituvatomalla kylalla, samoin kuinlasten paivahoito ja perusope-tus. Vapaa-aikaan kunnastaloytyvat muun muassa liikun-tasali, kirjasto ja ulkoilureititseka aktiiviset kylaseurat,

Meilla voit asua idyllisessaja rauhallisessa maalaismil-joossa, jossa arki toimii."

omakotitaloNA YTTEL Y 2013

TOIVAKKA1l.-28.7.2013

Toivakka

Tassa kertomuksessa

Sivu 1 Tassa kertomuksessaSivu 2 PuheenjohtajaltaSivu 3 Tarkastuslautakunnan tehtava ja tyoskentelySivu 4 Edellisen vuoden arviointikertomuksenjohdosta tehtyjen

toimenpiteiden arviointiSivu 7 Kokonaiskuvaa kunnan onnistumisesta tehtavassaanSivu 9 Strategioidenja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminenSivu 11 Henkilosto ja muut havainnotSivu 14 Talous ja talouden tasapainotusSivu 18 Tulevaisuudennakymia ja tarkastuslautakunnan esitys

Liite 1 Peruspalvelujen saatavuus ja kustannukset vuonna 2009

Esteellisyys:Tarkastuslautakaunan varapuheenjohtaja Laila Saari ei perusturvalautakun-taan kuluvana ole osallistunut perusturvasektorin arviointiin.

Ylla: Kehitysvarrunaistenpaivatoiminta alkoi Toivakassa 18.3.2011.Avoimet ovet - avajaisissa Erkki Pyokkirnies (vas.), Jorma Hyotylainen, Pai-vi Turkia, Maarit Liukkonen, Jaana Pesonen, Jrja Lamberg, Erkki Sutelainen,Kaarina Valoaalto ja Sari Linturi-Sahlman.

Vasernmallaylhaalla: Kunnanjohtaja Erkki Pyokkimies valmistautumassaomakotitalonayttelytonttien asiakasesittelyyn Saarisen lansirannalla28.4.2011.

Kansi: Saarisen lansirantaa nyt j a 100 vuotta aiernmin.Jorma Staudingerja Jouni Lahtinen

Arviointikertomus 2010 1

Puheenj ohtaj alta

Arviointi laajenee ...

Arviointi on kiintea osakurmanjohtamistaja tu-loksellisuuden vahvistamista. Sita toteutetaankuntaorganisaatiossa eri tavoillaja tasoilla. Ilah-duttavaa on ollut, etta itsearviointien maara kun-nassa on lisaantynyt ja siten tulleet oivasti tayden-tamaan arvioinnin kokonaiskenttaa,

Itsearvioinnit ja kehityskeskustelut ovat nytnousseet aiempaa selkeammin osaksi toiminnankartoittamis- ja kehittamispyrkimyksia, Toivotta-vasti erilaisten arviointiprasessien kaytto yleistyyja vakiintuu pysyvaksi, saannollisin valiajoin tois-tuvaksi kaytannoksi,

Oikeinja systemaattisesti kaytettyna menettelynostaa esiin yhtaalta kunnossa olevat asiat ja toi-saalta kehittamista vaativat kohteet.

Itsearvioinnin tulokset tulee siirtaa arjen tyohon;suunnitteluun, johtamiseen, valvontaan, strategi-oihin, laatu- ja henkilostopolitiikkaan jne. Myosperehdyttamisessa, palavereissa, koulutuksessajne. tuloksia voi pitaa eraanlaisena taustatukena.Itsearviointi soveltuu myos kunnan toimialojenjaerillisten toimintayksikoiden kayttoon, Esimerk-kina voi mainita vaikkapa viestinta, Kurmat.net-sivustoilla on esitetty KISA -pikatesti, joka sovel-tuu kaytettavaksi tarkistuslistana varmistamaan ,etta kaikki olennaiset nakokohdat kunnan viestin-nan kehittamiseksi on huomioitu.Suosittelen!

... ja vaikeutuu muuttuvassa kentassa

Kuntaorganisaation j a tehtavienorganisoinninmonimutkaistuminen, pakottava lainsaadanto,kuntalaisten yksilolliset lakisaateiset oikeudet pal-veluihin, puitelain valjat velvoitteet ja valtuustonasettamat tavoitteet muodostavat kokonaisuuden,johon tarkastuslautakurman perinteinen toiminta-malli ei enaa kaikilta osin sovellu.

Toimintatavan uudistaminen tulee olemaan vais-tamatta edessa, Siina riittaa pohdittavaa. Uusiutu-va toimintatapa tarkoittaa muun muassa sita, ettakuntalaisten nakokulma palvelujenja tulonsiirto-

Toivakka

j en saajina, palveluj en ostajina j a kayttajina vah-vistuu arvioinnissa merkittavasti entisestaan,Tulevaisuudessa oman tuotannon ohella kunnanpalvelujen tuottajina on yksityisia ammatinharjoit-tajia, yrityksia, liikelaitoksia, osakeyhtioita, kun-tayhtymia j a kolmannen sektorin toimij oita.On myos nahtavissa, etta tiettyjen palvelujen jar-jestamisvastuu siirtyy sopimuksilla esimerkiksinaapurikurmalle.

Nykyinen kuntalaki siis antaa mahdollisuudenmita erilaisimpiin toiminnan muotoihin. Siita seu-raa, etta yhteistoiminta- ym. rakenteita voi tule-vaisuudessa olla lukumaaraisesti paljon. Samallane voivat poiketa merkittavastikin toisistaan.Tarkastuslautakunta j outuukin kysymaan, mikaraoli silla on yhteis- ja sopimusperaista toimintaaarvioitaessa? Ja miten se sen kaytannossa toteut-taa? Enta kuka arvioi kokonaisuutta yhteistoimin-ta-alueella. Sitakin voi kysya, miten sopimuskun-tien tarkastuslautakurmat arvioivat omien kuntientavoitteiden nakokulmasta yhteistoiminnan koh-teena olevan tehtavaalueen toiminnanja taloudenja miten yhteistoimintasopimuksissa maariteltyjenpalvelutavoitteiden onnistumisen.

Tarkastuslautakuntien tulee lahitulevaisuudessasaada ohjeistus sopimuskuntien arviointikokonai-suudesta, toteuttamistavasta j a lautakuntien yh-teistyosta,

Ehkapa uusi kuntalaki, seudullinen yhteistyo,hyvat kaytannot ja koulutus antavat vastauksiaesitettyihin kysymyksiin.

Arviointikertomus 2010 2

Tarkastuslautakunnan tehtava ja tyoskentel y

1. Tehtava

Valtuuston toimikaudekseen asettama tarkastuslauta-kunta on vastarmut kuntalain 71§ mukaisesti valtuus-ton paatosvaltaan kuuluvan hallirmon j a talouden tar-kastusta koskevien asioiden valmistelusta.

Lautakunnan tehtavana oli arvioida, toteutuivatkovaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset ta-voitteet, talouden tasapainottaminen j a toimenpideoh-jelma.

Lautakunta on huolehtinut kunnan j a se tytaryhtiontarkastuksen yhteensovittamisesta seka valvonut tilin-tarkastajan tyota,

Lautakunta on valtuuston asemaa strategisena j ohta-j ana korostava j a kuntatavoitteiden saavuttamista ar-vioiva hallintoelin. Sen tehtavan voidaan yleisesti to-deta liittyvandemokraattiseen jarjestelmaan, silla lau-takunta toimii osaltaan politiikan ohj auksessa j a lauta-kunnan jasenet kuntalaisten edustaj ina.

Tuloksellisuutta on tarkasteltu toiminnan onnistunei-suutena: miten hyvin kunta tayttaa tehtavansa asukkait-tensa hyvinvoinnin edistaj ana j a alueensa kehittaj ana.

2. Tarkastuslautakurman kokoonpano

JasenJorma StaudingerLaila SaariAnita SalminenOlli SyvalaAhti Heinonen

VarajasenAri- Tapio ViinikainenRitva NyppynenJaana MakelaJouko SundvallPaavo Kovanen

Kunnan lakisaateisesta tilintarkastuksesta vastasi OyAudiator Ab sopimuksen mukaisesti. Vastuullinen ti-lintarkastaja, JHTT Erkka 011i1a,hoiti tehtavansa tar-kastussuunnitelmanja tyoohjelman mukaisesti maara-ajassa.

Edella mainitut vastasivat myos Kiinteisto Oy Toi-vakanhakan tilintarkastuksesta.

3. Arvioinnin suoritus

Tarkastuslautakunta kokoontui kahdeksan kertaa. Ti-lintarkastaja osallistui seitsemaan kokoukseen. Vuo-sittainen arviointi toteutettiin suunnitelman mukaisestiseuraamalla valtuuston, kunnanhallituksen j a lautakun-tien poytakirj oja j a tarkastamalla toiminta- j a

Toivakka

tilinpaatosasiakirjoja seka haastattelemalla viranhalti-j oita j a luottamusmiehia,

Tarkastuslautakunnan kokouksiin ovat kutsuttuinaosallistuneet:Perusturvajohtaja Anne Ylonen kolmestiTekninenjohtaja Pentti Suuronen kahdestiKunnallisteknikko Jouko ReinikainenHallintoj ohtaj a Jaakko KiiskilaKunnanjohtaja Erkki Pyokkimies kahdestiKunnanhallituksen puheenjohtaja Sakari AinaliValtuuston puheenjohtaja Tapio SalmiToivakanhakan hallituksen pj. Ari ViinikainenToivakanhakan isannoitsija Jukka TaskinenRehtori -sivistystoimenj ohtaj a Juhani HolopainenRakennustarkastaja Reijo KauttoMaaseutupaallikko Matti Ilmonen

Tarkastuslautakunta laati esittel yista j a raporteistamuistiot sisaiseen kayttoonsa,

4. Toteutustapa

Arviointinakokulma lahtee strategisista valinnoista j akriittisista menestystekijoista edeten sitoviin tavoittei-S11Il.

Niiden saavuttamista on verrattu toimintakertomukses-sa j a raporteissa esitettyihin tuloksiin j a saavutuksiinseka virkamiesarviointeihin.

Kun arviointikertomus ja toimintakertomus muodos-tavat kuntalaissa tarkoitetun kokonaisuuden, on arvi-ointikertomuksessa valtetty toimintakertomuksessa esi-tettyjen tietojen toistamista. Myos kommentointi onkatsottu tarpeettomaksi, kun lautakunnan nakemys eipoikkea toimintakertomuksessa esitetysta,

5. Itsearvioinnit taydentavat arviointikertornusta

Kunnanvaltuuston j a kunnanhallituksen toteuttamatitsearvioinnit taydensivat erinomaisella tavalla nake-mysta paitsi ao. hallintoelinten tyoskentelysta myoskuntatyon onnistumisesta yleensa, Arviot ovat oiva lisaarviointi- ja strategiaprosesseihin.

Voi vain toivoa, etta itserviointej a kehitetaan j a to-teutetaan saannonmukaisesti.

Arviointikertomus 2010 3

Edellisen vuoden arviointikertomuksenjohdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Valtuusto edellytti arviointikertomuksen 2009perusteella kunnanhallitukselta selontekoa1) kunnan talouden tasapainottamistoimenpiteistaja 2) perusturvan kokonaistilanteesta ja kehittami-sesta,

Lisaksi arviointikertomuksessa tarkastuslauta-kunta esitti j oukon suosituksia, j oiden huomioon-ottamista j a ainakin keskusteluun nostamista se pi-ti tarpeellisena. Tallaisia olivat muun muassa sito-vien tavoitteiden priorisointija yhteismitallistam-minen, ennaltaehkaisevien toimenpiteiden kayt-toonottomahdollisuuksien pohtiminen peruster-veydenhoidon, nuorisotyon j a vanhustenhuollonaloilla, kuntakonsernin tavoiteasettelu, henkilos-ton poissaoloanalyysi, hallintosaannon ajanmu-kaistaminen, taloudenseurarman kehittaminen j akuntalaisten osallistumisaktiivisuuden lisaaminen,

Esitettyihin kysymyksiin valtuusto sai seikkape-raiset vastaukset maaraajassa,

Havaintoihin vastattiin

Tarkastuslautakunnan kasitys on, etta arviointi-kertomuksessa esitettyihin havaintoihin on eri yh-teyksissa tavalla tai toisella vastattu tai vahintaan-kin ne ovat yleisesti hyvin tiedostettu.Tehtyj en selvitysten, toimenpiteiden j a suunnitel-mien tulokset nakyvat eri tavoin, jotkut valitto-masti, toiset viiveella, jopa vuosien kuluttua.

Kertomusvuoden alussa kunnanhallitus vaihtuiluottamuspulan seurauksena, mita tarkasteltiin ar-viointikertomuksessa. Sen j alkeen kunnanhallituk-sen tyoskentelyilmapiiri on ollut seesteisempi.Myos kokemus, osaaminen j a asioiden haltuunottoovat kohentuneet, mika nakyy j ohtamisotteen j atuloksellisuuden paranemisena.

Talouden tasapainottamisesta

Talouden tasapainottamistoimenpiteisiin tartut-tiin paamaaratietoisesti j a ajoissa. Hallintokunnillearmettiin selvat ja reaaliset raamit saastamistavoit-

Toivakka

teista. Tasapainottamistyoryhrnan, hallituksenjahallintokuntien yhteinen nakemys toimenpiteidenvalttamattomyydesta oli hyva, mika tuottikin tu-losta aiempaa paremmin.

Usein, kuten nyt, tasapainottamistoimenpiteetovat euromaaraisia tavoitteita. Niiden vaikutustoiminnallisiin tavoitteisiin tai tuloksiin jaivathieman hamaraksi,

Talouden tasapainottamisryhma on osaltaan seu-rarmut j a kaynnistanyt talouden tasapainottamistakoskevia proj ektej a yhteistoiminnassa keskushal-linnon, teknisen toimen j a sivistystoimen kanssa.Tama osoittaa ryhman tarttuneen toimeen paa-maaratietoisesti j a pitkaj anteisesti,

Perusturvasektorin selonteosta

Perusturvasektori antoi pyydetyn kokonaisselvi-tyksen j a muutamia raj attuj a raporttej a, kuten tas-sa kertomuksessa on toisaalla todettu.Selvitykset ovat asiantuntevia j a riittavan kattavia.Tekstit ovat j ohdonmukaisia j a selkeita, kayvathyvin esimerkista,

Perus turva esittaa palveluvahvu uksikseenkurmantaloudellisen tilanteen tiedostavan ko-keneenja ammattitaitoisen henkilostonsosiaali- ja terveyshuollon hyvan yhteistyon jaetta henkilostomaara on valtakurmallista kes-kiarvoapalvelujen tuottaminen on hyvalla tasollajahenkilosto motivoitunutpalvelujen riittavyys ja saatavuus ovat hyvallatasollakotihoidossa kurmankokoon suhteutettuna onpieni henkilostomaaralaadukkaatj a maarallisesti paivahoitopalvelutovat riittavat

ja kehlttamlsnakdalakseenvanhuspalveluidenj a perusterveydenhuollonkokonaiskustarmusten laskemisen lahemmaksivaltakurmallista keskiarvoa, samoin vanhus- javammaispalvelujen osaltavanhushuollon laitospaikkojenja palveluasu-misen keskinaisen suhteen korjaamisen palve-

Arviointikertomus 2010 4

luasumisen hyvaksi, lisaksi paikkoja on suh-teellisen paljon yli 75 - vuotiaisiin nahdenresurssien j aaminen j alkeen vanhushuo 11onpalvelutarpeestariskien kasvaminen niukoista henkiloresurs-seita j ohtuenkalliit paivahoitopalvelutlisaantyneet lastensuoj eluilmoitukset j a - asi-akkuudettarve perhetyontekijan kasvavalle tyopanok-selle

seka haasteiksi 2011paivahoitotarpeen kasvulastensuoj eluasiakkuuksien kasvuymparivuorokautisen hoivatarpeen kasvu van-hustenhuollossaerikoissairaanhoidon menokasvun j atkumisen.

Tarkastus1autakunta pitaa arviota asiantuntevanaja ajantasaisena.

Sosiaalisektorista

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus onantanut Sosiaaliasiamiehen se1vityksen vuodelta2010. Kuuttatoista kuntaa koskeva 1aajahko katsa-us antaa Toivakan sosiaalihuollon tilastaja toi-minnasta varsin myonteisen kuvan. Tasta lieneehyva naytto se, etta sosiaaliasiamiehen puo1eenToivakasta kaantyi ainoastaan seitseman henkea,ne1ja tyytymattomyytensa ilmaisutta j a kolmeneuvoa tarvinnutta.

Toivakassa ei ollut sosiaalihuollon valituksia taimuistutuksia.

Raportti pitaa Toivakan 1apsiperheiden kotipal-ve1ua paatoksentekomenettelyn osalta kunnossa-olevana, mutta suositte1ee kiinnittamaan huomiotapalve1un riittavyyteen,Niin ikaan Toivakalle suositellaan ehkaisevantoimeentulo-osuuden nostamista 2,5 %:sta 3,3 %,mika on STM suositus ja mika on tata kirjoitetta-essa j0 otettu kunnassa kehittamiskohteeksi,

Tarkastus1autakunta toteaa, etta Toivakassa 1as-ten j a nuorten hyvinvointisuunnitelma on valmis-tumassa.

Toivakka

Palveluohjaus

Tyomarkkinatuen saajia kunnassa oli kertomus-vuonna 46 henkea, heista kunnan euromaarainentyomarkkinaosuus oli 92.241 € (2009: 45/106.972€). Toivakassa tahan kysymykseen on paneuduttupalve1uohjauksella. Nyt lahes puolitoista vuottatoiminut tyosuunnittelija on yhteistoiminnassatyohallinnon, sosiaalityon j a terveystoimen j akolmannen sektorin kanssa tehnyt tyota tyottomi-en aktivointitoimien lisaamisesi. Tyosuunnittelijantyo on tuottanut tulosta, sen myota kaksikymmen-ta henkea on ohjattu erilaisiin j a eriasteisiin toi-mintoihin.

Tarkastus1autakunnan saaman kasityksen mu-kaan palve1uohjaus on ollut taloudellisesti niin sa-nottua nollasummapelia; se mika sakkorahoissaon saastetty, on kulunut ohjaajan palkkaan. Sosi-aaliselta ulottuvuudeltaan tyo on 1autakunnan mie-lesta ensiarvoista, esimerkiksi syrjaytymisen en-naltaehkaisij ana.Tarkastus1autakunta katsoo, etta tyosuunnitteli-

jan tyosuhteen j atkaminen on perusteltua koke-muksen hankkimiseksi itse toiminnasta, valittami-sen kokemuksen mahdollistajana pitkaaikaistyot-tomille j a syrj aytymisen ennaltaehkaisij ana.

Konserniohjeesta ja tytaryhtion tavoitteista

Konserniohjeen uusiminenja tytaryhtiolle anne-tut tavoitteetolivat laatutyota, Lisaksi palaverit ty-taryhtion edustajien j a kunnanhallituksen keskenosoittivat, etta omistaja on paneutunut tytaryhtionomistajaohjaukseen oikealla otteella.

Raportointi voi olla myos epavirallista

Tarkastus1autakunta on aiemmin kiinnittanythuomiota siihen, etta vaikka kunnalla on runsaastihenkiloita edustajina eri yhteistyoelimissa j a - or-ganisaatioissa, niin harvoin tasta toiminnasta tuleetietoa valtuustolle.Valtuutettu, kunnanhallituksen varapuheenjohta-

ja Petri Makela teki tasta linjasta piristavan poik-keuksen, miksi se ansaitsee tulla tassa esille.

Arviointikertomus 2010 5

Makela lahetti Keski-Suomen terveyskeskuksenj 81j estelytoimikunnan j asenena Toivakan terveys-palveluja koskevan tiedotteen valtuutetuille ym.12.4.2011. Se oli seikkaperainen ja ajankohtainen,kavihan polemiikki terveysaseman laakaripalve-luista tuolloin kenties voimakkaimmillaan. Tiedo-te lisasi valtuutettuj en tietoa j a mahdollisuuksiavieda viestia kuntalaisille.Liitteena olleet taulukot asiakaspalautteesta syk-

sylla 2010 (viela Palokan terveydenhuollon kun-tayhtyman aikaa) olivat Toivakalle mairittelevia.Niista naki, etta kuntalaiset olivat saaneet ja tottu-neet hyviin laakari-, hammaslaakari- ja neuvola-palveluihin.Arvosanat palvelujen saatavuudesta, luotetta-

vuudesta, palveluhenkisyydesta olivat yli yhdek-san (ka 9,3). Kyselyyn vastasi 60 henkea,

Keski-Suomen seututerveyskeskus on tuottanutToivakan lakisaateiset perusterveydenhuollonpalvelut 1.1.2011 alkaen. Toivakan terveysase-malla tyoskentelee paivittain yhdeksan henkea,

Toivakka

Puuttumatta taman enempaa tiedotteen sisaltoontarkastuslautakunta katsoo tallaiselle, hallinnon si-saiselle tiedonkululle olevan sijansa.

_j"l1k~

Perustu rva n orga nisaatioPerusfu rv~nhaumto

·1l!O.-.JO:J'CJ.,.,~~"-="""Tf-t'~lt:ellji

Sosi a antyo.'f.{(JC((€",

--""It""'!"

Kunta tuottaa vanhuspalvelut toistaiseksi itse.Toivakan Palvelukeskuksessa tyoskentelee paivit-tain 24 henkea,

Arviointikertomus 2010 6

Kokonaiskuvaa kunnan onnistumisesta tehtavassaan

Kun Toivakan menestysta asukkaittensa hyvin-voinnin j a alueensa kehittamisessa arvioidaan pal-velujenja viranomaistehtavien nakokulmasta, voitodeta kunnan onnistuneen tehtavistaan kokonai-suudessaan hyvin.

Kun onnistumista arvioidaan talouden nakokul-masta, on vastaus moniselitteisempi: talous ei oletalla hetkella todellisessa tasapainossa mutta ken-ties kohentumassa.

.Iyvasseutu [a Toivakka kasvussa

Toivakan vaestolisays oli 40 henkea, mika ta-pahtui seka syntyvyyden etta muuton j ohdosta.Merkillepantavaa on, etta kasvutavoite on saavu-tettu nyt kolmena vuotena perakkain, Kun vuoden2011 ensimmaisen kolmanneksen vaestosaldo on+ 10 henkea, voi olettaa kasvutrendin saavan jat-koa.

Jyvasseudun kasvu on ollut vahvaa j0 useanvuoden ajan. Sen j atkumisella on merkitysta myosToivakan lukuihin.

Jyvasseudunvaestolisays %2007 - 2010

4321o-1-2

.2007

.2008

.2009

.2010V"J :::l:1"1l I"1l> ....J.?;

Elinkeinopolitiikka seudullistuu

Elinkeinopolitiikka on noussut nyt aiempaavahvemmin esille mietittaessa kunnan elinvoima-tekijoita, On tiedostettu, etta niin kunnan kilpailu-kyky, virkea yritystoiminta kuin tyopaikatkin ovattulojenja hyvinvoinnin tae. Toki asiaan on paneu-duttu aiemminkin, mutta ehka seudullinen ulottu-vuus on kaytannossajaanyt verraten vahaiseksi,

Toivakka

Nyt seudullinen verkostoituminen elinkeinosekto-rilla on kasvussakaikkialla, myos Keski-Suomessa Toivakanja alueellisen kehittamiskes-kuksen (Jyvaskylan seudun kehittamisyhtio JykesOy) yhteistyo on ollut nyt tiivista jajohtanut paitsierilaisiin aiesuunnitelmiin myos kaytannon toi-miin. Myos kunnanja Toivakan yrittajien yhteis-toiminta onjatkunut entiseen tapaan, osin siihenon tullut uutta virtaa.

On odotettavissa, etta toivakkalaisista yrittajistaaiempaa useampi aktivoituu nyt kaynnistyvienhankkeiden seka tarjolla olevien tukienjakoulu-tuksen myota,

Toivakan omakotinayttely tarjoaa oivan alustanja tyokalun yritystoiminnanja yhteistyon "sah-koistamiselle", Kunnan maaratietoiselle ja aktiivi-selle toiminnalle on tassa erityinen tilaus.

Tasta nakokulmasta katsottuna yritysalueprojek-tin hidas eteneminen ihmetyttaa,

Irti Palokasta Keski-Suomen seututerveyskes-kukseen

Toivakan perusterveydenhuollon palvelut osanaPalokan terveydenhuollon kuntayhtymaa toteutui-vat kokolailla tavoitteiden mukaisestija ajatellullatavalla.

Laki hoidon saatavuuden enimmaisajoista, eliniin sanottu hoitotakuu, toteutui "Palokan aikana"joitakin satunnaisia poikkeamia lukuun ottamattahyvin. Myos kustannukset ovat olleen maan kes-kitasoa, osin sitakin edullisempia.

Keski -Suomen seututerveyskeskus (hallinnolli-sesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitos)aloitti toimintansa 1.1.2011.

Toivakka on nyt yksi siihen sopimuksella liitty-neista kahdeksasta kunnasta.

Seututerveyskeskuksen toiminnassa on ymmar-rettavasti ollut muutoksesta, kaynnistamisesta jatoiminnastajohtuvia ongelmia, jotka ovat aiheut-taneet hamminkia j a kysymyksia erityisesti terve-yspalveluja kayttavien kuntalaisten keskuudessa.Sinansa hoitoketju toimii, muttei kaikilta osin ta-valla, johon Toivakassa on totuttu.

Tutun, turvallisen j a hyvaksi koetun laakarin ir-tisanoutuminen tehtavastaan on maaliskuusta

Arviointikertomus 2010 7

2011 alkaen aiheuttanut monenmoista polemiikkianimenomaan laakaripalveluj en saatavuudesta j aluotettavuudesta. Tama osaltaan osoittaa, kuinkatarkeana kuntalaiset lahella toimivaa moitteetontaperuspalvelua pitavat,Nyt tilannetta hallitaan ylimenovaiheeksi luon-nehdittavilla j arjestelyilla, Laakareiden vaihtu-vuuden j atkuessa on myos vaarana, etta Toivakanterveysaseman kokeneenja osaavan henkilostonresurssit eivat ole kaytossa taysimaaraisena,Toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ovat kayn-nissa, Aika nayttaa, miten siina onnistutaan.

Hallinnolla perusselvitysten vuosi

Hallinto kunnostautui 2010 tekemalla paatoksen-teon pohj aksi j a helpottamiseksi j oukon erilaisia j aeritasoisia selvityksia ja raportteja. Niista mainit-takoon: perusturvan johtosaannon uusiminen,kunnan omaisuusluettelo, omakotinayttelyn esi-selvitys, Toivakan kunnan selviytymisstrategia,selvitys kunnan j atehuollosta, paivahoidon kus-tannusvertailu, selvitys taloushallinnon ulkoista-misesta, vesihuoltolaitoksen raportti, selostus pe-rusturvan kokonaistilanteesta, selvitys lasten ko-

dinhoidon kuntalisasta, paiva-hoidon kustannusvertailu, tyot-tomien palveluohjauksen ra-portti, tilatoimikunnan raporttija talouden tasapainottamistyo-ryhman raportit.Kunnanhallituksen poytakirj an

mukaan kokonaisselvitysraportteja pyydettiinmyos sivistystoimestaja teknisesta toimesta, mut-ta niita ei syysta tai toisesta laadittu tai ne ovatkesken. Ilmeista on, etta em. asiat tulevat osittainkasitellyksi kunnan tilaaman talouden tasapainot-tamisselvityksen yhteydessa,

jtil(J:jl:!:fl

il.l..mta " sa;Jta\I"..J.US Icotetravuu 5 hy;;ty palve luhen l-s,",s ammattftaft.c- '!5liste,S ededlsten ka l;.oko~h:..lIJ:S

tAUKAA 4ll ~ 8.87 !.82 9.16 ~.11 8,75 8.n 8.69KONNEVESI 135 5,n ~,11 9,11 9,18 1.43 gAl g,B 9,19

OUTSA 23G 5,18 8,73 8,Gl 9,0-1 1/17 Ml 2,n 8.71

WHANK~ "3 ~ 2,00 2,11 8.1; "as 9,18 8,:<0 8,4lfOlVAKKA j 60 ~,05 ~..'~ ~,oz ~..6& '-65 ').'7~ ~~ ~

PUAJAVtsl 111 s,1!J U7 a,GS ~,21 '.1> 9:,25 U7 8,8lI

KEUllIJU 351 ~ 2,m 8,lS 9,09 'l,02 M3 8,13 8,69MUlTl1I &9 8,\5 -9,00 B,8(r 9;l~ ''lJJ '3)35 9.00 8,%

HTUN5~ 1.<10 1l,15 " •.s -8,74 'l.l6 3,13- s.es -&,85 8,]g

K-S seututerveyskeskuksen eri kunnista kokoamatasiakaspalautteet syksylla 201O.

Asukkaiden osallistaminen

Asukkaiden osallistamisessa kuva kunnan on-nistumisesta on kaksijakoinen. Tiedotustilaisuuk-sia j a palautekysel yja on j arjestetty aiempaaenemman, Lisaksi maakunta- ja paikallislehdetovat huomioineet ja valittaneet Toivakan kunta- jatapahtumainfon hyvin. Kunnan kotisivuilta loytyylahes kaikki se tieto, mita kuntalainen kunnastaanarjessaan tarvitsee. Tiedottamisessaan kunta onkinollut aktiivinen j a onnistunut kohtuullisen hyvin.Kuntalaisten osallistuminen tilaisuuksiinja palau-tekyselyihin on ollut odotuksiin nahden laimeaa.Tietenkaan se ei viela merkitse kiinnostuksen puu-tetta.Kuntalaisten nakokulman, suoran demokratian,

valittyminen asioiden valmisteluunja paatoksen-tekoon on tarkeaa ja edellytys paikallisten tarpei-den esilletulo on.Tarkastuslautakunta kehottaa edistamaan kunta-

laisten osallistamista, erityisesti verkko-osallistumista mielipiteen esittamise en j a asioidenhoitamiseen.

Toivakka

Tarkastuslautakunta toteaa, etta selvitykset ovattulieet tarpeeseen seka oleellisesti parantaneet jasyventaneet luottamusmiesten tiedollista pohj aa j apaatoksentekovarmuutta em. asioissa.

Perusturvasektori ansaitsee erityisen kiitoksenkokonaisvaltaisesta, j ohdonmukaisesta j a asian-tuntevasta selvitystyosta,

Yksityiskohtainen kuva kunnan toiminnasta j ataloudellisesta tilasta on luettavissa toimintaker-tomus - ja tilipaatos -asiakirjasta 2010. Ansaitseetulia mainituksi, etta talousarviossa ennakoitujentulojenja menojen osumatarkkuus oli erittain hy-va,Tarkastuslautakunta toteaa, etta kertomus on

laadittu paaosin annettujen ohjeiden mukaisestiseka kehittynyt sisalloltaan j a ilmaisultaan.

Arviointikertomus 2010 8

Strategioidenja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Strategioista

Kuntastrategian toteutumista on selostettu toi-mintakertomuksessa sivulla 11. Yleisluonteiset j avanhan strategirungon mukaiset, sinallaan oikeattoteamukset jattavat samalla syrjaan kriittistenmenestystekijoiden, jotka olivat kaytossa viela ai-nakin valtuustokauden alkumetreilla, arvioinnit.

Tarkastuslautakunta toteaa, etta tuloskorttienkayttamisesta on luovuttu ikaan kuin vaivihkaa-ja ainakin toistaiseksi - syksyn 2009 valtuustose-minaarin jalkeen, Luopumisen syy ei ole selvilla,Ehka tuloskorttien laajuus, hiallinen yksityiskoh-taisuus, mittareiden kehittymattomyys tai puuttu-minen kokonaan j a joidenkin menestystekij oidenliian lyhyt tarkasteluvali ovat olleet osasyyna vai-kuttamassa tilanteeseen.

Mutta, jos tuloksellisuutta ei mitata, tavoitteitaon vaikea asettaa. Ilman tavoitteita ajaudutaanhelposti kehittamaan tekemista tuloksen saavut-tamisen sijasta.

Tuloskortit tulisi palauttaa

Tarkastuslautakunta katsoo, etta tasapainotetuttuloskortit tulee palauttaa uusittunaja ajanmukais-tettuna osaksi j ohtamisj arjestelmaa,Oikein kaytettyna j a sisaistettyna kortit paitsi ettaovat osajohtamista myos helpottavat strategioidentoteutumisen seurantaa, vuoropuhelua niista j ajatkuvaa kehittamista,Ylatason strategioiden j arjestelmallinen seurantakuuluu kunnanjohtajalle, kunnanhallitukselle, tili-velvollisille virkamiehille j a ennen kaikkea kun-nanvaltuustolle.

Strategioiden tarkeys tiedostettu

Strategioiden tarkeys on silti tiedostettu kunnas-sa hyvin. Tasta todisteena ovat Toivakan kunnanselviytymisstrategian 2011 - 2013 ja kunnanhalli-tuksen ohj elman kaudelle 2011 - 2012 laatimisetja hyvaksymiset,

Toivakka

Kunnan selviytymisstrategian paakohdat ovat 1)taloudellisten voimavaroj en huomiointi j atoiminnan kehittaminen seka 2) kasvuedellytystenluominen. Niilla keskitetaan huomio vaestomaa-ran lisaamiseen, tyopaikkojen luomiseen, henki-loston tyohyvinvointiin, hyvaan kuntaimagoonseka yhteistyomahdollisuuksiin j a mahdollisenkuntaliitoksen selvittamiseen,

Strategia-asiak:i1ja sisalsi myos tuloskortin, jon-ka kaytosta ei ole nayttoa,

Joka tapauksessa, poimimalla paastrategiastaselviytymisstrategiaan keskeiset ja tilanteen kan-nalta kaikkein akuuteimmat kohdat, kunta on tii-vistanyt kasitystaan omasta tilastaan j a kirkastanutnakemystaan tarvittavista toimenpiteista,

Runsaudessa piilee vaaroja

Kunnanhallituksen ohjelma on osa strategiapro-sessia j a johtamisj arjestelmaa, Se taydentaa sel-viytymisstrategiaa yksiloidyin j a konkreettistenasiakokonaisuuksinja - kohdin.

Tarkastuslautakunta toteaa, etta strategiaproses-sissa kenties tarkeinta on sen johdettu j a osallista-va lapikayminen, sisaistaminen j a j alkauttaminen.Kun nain on, on lupa odottaa kohtuullisia tuloksia.Lisaksi on hyva, etta niin kuntalaiset kuin kunta-organisaatiokin tietavat, mita kaikkia asioita halli-tuksella on valtuustokauden j alkipuoliskolla agen-dallaan.

Tarkastuslautakunta muistuttaa, etta runsassisal-toisessa j a yksityiskohtaisessa ohj elmassa piileemyos vaaroja. Yksi niista on valtuuston painoar-von vaheneminen (vuoropuhelu lakkaa, kun kaik-ki on j0 sovittu) j a uusien aloitteiden j a ideoidenlapimenokynnyksen nouseminen korkeaksi (uusiaasioita ei enaa mahdu). Myos valmistelu voi kar-sia, kun resurssit eivat kenties riitakaan taysimaa-raisena tai tarpeellisella tavalla kaiken (omakoti-nayttely, organisaatiouudistus jne.) toteuttami-seen.

Arviointikertomus 2010 9

Tarkastuslautakunta katsoo, etta edella todetutstrategiapaivitykset ovat o11eettarpeen. Ne ovatomalia tavaliaan tiivistaneet virka- ja luottamus-miesten nakemysta siita, mika lyhyella aikavalillaon taloudellisen tilanteen sanelemana mahdollistaja mika ei.

Kuntastrategiat ovat osa j ohtamista, kunnan pe-rustehtavan haltuunottamista muuttuvassa toimin-taymparistossa, Tassa tyossa kokonaisvastuu onvaltuusto11a.

Toiminnallisista tavoitteista

Kunnan selviytymisstrategia 2011 - 20 13j al-kautettiin ensimmaisen kerran toiminnallisiksi ta-voitteiksi toimintasuunnitelma- ja talousarvio-asiakirj aan syksylla 20 1O.Kuntalaki korostaa tavoittee11a ohj aamista j a j oh-tamista, eli pyrkimista tilaan, jonka saavuttamistatavoitteiden mittarit viitoittavat. Kaytannossavalmistelutyon teki hallintoj ohtaj a Jaakko Kiiski-la, minka jalkeen tekstit tulivatjohtavien virka-miesten j a lautakuntien kautta valtuustokasitte-lyyn.Valtuusto siis hyvaksyi kirjatut tavoitteet ja mit-

tarit kaymatta niista satunnaisia esillenostojaenempaa keskustelua Jos ja kun nain menetellaan,lankeaa viranhaltijoille erityinen vastuu tarkaste11aja arvioida tavoitteiden ajantasaisuutta.

Kokonaan eri asia on, onko menettely tarkoituk-senmukaisintaja oikein.

Ttlvlstamlsessa onnistuttu

Kunnanhallitus toi valtuustokasittel yyn 7.3.2011asiakirjan, johon oli koottu vuoden 2010 toimin-takertomukseen kirjatut toiminnalliset tavoitteet,niiden mittarit ja hallintosektoreiden kasitys toteu-tumisesta.

Toiminnallisia tavoitteita oli kaikkiaan 74. To-teutumiskuvauksen perustee11a tavoitteista:

toteutuitoteutui osittainei toteutunutkesken

49 (66,22 %)11 (14,86 %)4 (5,41 %)

10 (13,51 %)

Toivakka

Tarkastuslautakunta toteaa, etta toiminnallistentavoitteita oli 16 vahemman kuin edellisvuonna.Nain on onnistuttu tiivistamaan tavoitteet aiempaaoleellisemp aan. Toteutumisenjakaumaa voi pitaaonnistuneena, normaalina. Jos kaikessa olisi on-nistuttu, olisi se kenties merkki liian loysista mit-tareista j altai kunnianhimottomista tavoitteista.

Osa tulosohjausjarjestelmaa

Asiaa, toiminnallisten tavoitteiden asettamista,tulisi tarkastella myos laajemmasta perspektiivis-ta, koska kyse ei ole pelkastaan hyvista tavoitteis-ta, vaan toimivasta tulosohjausjarjestelmasta,Kuntakentassa on varsin laajasti hyvaksytty hyvantavoitteen tunnusmerkit ja ne ovat kaikkien tie-dossa: keskeinen toiminnalie j a j ohtaa strategiseensuuntaan, kattavuus, vaikuttavuus, yhteys maara-rahaan, realistisuus, mitattavuus, yksiselitteisyys,ristiriidattomuus ja hyvaksyttavyys,

Vaikka kunnan strategiatyossa j a sen tuomissatuloksissa oli paljon hyvaa, voi silti peruste11ustimiettia, onko Toivakassa tyydytty toiminnallistentavoitteiden osalta liiaksi helppoon ratkaisuun elipidetty tavoite ennaliaan. Tavoitteet eivat ole kui-tenkaan koskaan valmiita. Niiden tulisikin kehit-tya j a muuttua seurannan j a arvioinnin pohj alta.

Taloudelliset ja maaralliset mittarit ovat yleisiaja helppo asettaa, ja niita tulee 011a,mutta tarkas-tuslautakunta kaipaakin enenevassa maarin laadul-lisia mittareita, joissa vaikuttavuus olisi keskeises-sa asemassa.

Tarkastuslautakunta toteaa, etta strategiatyo onluottamushenkiloiden j a virkamiesten yhteinen j aj atkuva proj ekti, j onka johtamisesta kunnanhalli-tus vastaa kunnanvaltuuston viitoittamien periaat-teidenja vaatimusten mukaisesti.

AI"\' I

Forrur tz-y rnpa r!er r) ja

kunna n Fl r v lo! nn

Arviointikertomus 2010 10

Henkilosto ja muut havainnot

Henkilosto

KUIUlanhenkilostokertomus noudattaa vakiintu-nutta, rutiininomaista kaavaa. Se koostuu henki-lostopolitiikan yleisia periaatteita koskevista luet-teloista, tilastotiedoista j a j ohdantoon sisaltyvastayleiskuvauksesta. Johdanto elaa ajassaja on ku-vauksena riittava,

On hyva, etta kertomuksessa tuodaan esille hyvahenkilostohallinto ja hallintotapa, johtaminen,esimiesten j a esimiestyon ammattitaito, tiedon-kulku, koulutus ja yhteishengen kehittaminen ta-voiteltaessa henkiloston ammattitaidon, tuotta-vuudenja tyohyvinvoinnin lisaamista,

Vahemmalle huomiolle jaa, miten siina onnis-tuttiin.

Kehityskeskustelujen pitamisesta liikkuu ristik-kaista tietoa. Ei ole hyvaksyttavaa, jos niita lai-minlyodaan kiireeseen vedoten.

Indikaattoreita oikeasta kehityssuunnasta

Poissaolojen kokonaismaara laski edellisvuodes-ta 25 paivalla, eli 2,06 %, mika on suhteellisenvahan verrattain isosta kokonaissummasta.

Ilahduttavinta oli sairauspoissaolojen merkittavalasku, 1083 paivaa eli 28,6 %, ja koulutuspoissa-olojen lisaantyminen 71 paivalla eli 44, 9%. Vii-meksi mainitut ovat hyvia indikaattoreita oikeastakehityssuunnasta, Tarkastuslautakunta pitaa tar-keana, etta henkilostolle tarjotaan riittavasti mah-dollisuuksia ammattitaidon yllapitoon, Koulutuk-sen on oltava myos jatkuvaa. Vain siten voidaantaata pysyminen motivoituneena osaamisen kar-jessa,

Neuvotteluprosesseissa oppimisen varaa

Henkilostopolitiikassa tapahtui taloudellistenpaineiden j a kiireen seurauksena myos selva epa-onnistuminen: henkilostoa koskeva j atkuva 10-mautusuhkaja toistuvat, epatietoisuuden leimaa-mat YT -neuvottelut. On jokseenkin selvaa, ettaluottamuksen ilmapiiri j a kuntaimago saivat tastatuntuvan kolhun.

Toivakka

On aivan ilmeista, etta epaonnistumista ruokkimyos vuorovaikutuksen toimimattomuus.

Tarkastuslautakunta pitaa tarkeana lakien j a me-nettelytapoj en tuntemista j a tarkkaa noudattamis-taoMyos luottamuksellisella, saannollisella vuo-ropuhelulla on merkittava vaikutus ratkaisujenhyvaksyttavyydelle j a tyoilmapiiriin yleis emmin-kin.

Suositusvapaat [a tydtyytyvalsyys

Henkilostokertomuksessa j a toimintakertomuk-sessa on todettu tyotahdin ja -ilmapiirin kiristymi-nen. Tyotehtavien kasvavat vaatimukset ja lisaan-tyminen, tuottavuuden parantamispaineet, sijai-suusongelmat, uudet tai kangertelevat tietoko-neohjelmat yms. kuormittavat tyotekoa, Tata taus-taa ajatellen voi ajatella, etta henkiloston suosi-tusvapaat lisasivat kuormaa entisestaan,On ehka niin, etta toisille vapaan pitaminen sopija oli siten OK, mutta toisille taas ei. Tama saattaaolla omiaan lisaamaan eriarvoisuuden tunnettajaepaluuloisuutta tyoilmapiiriin, Voi myos miettiasita, kuka tekee poissaolijan tyot: joku toinen, vaiasianomainen itse palattuaan vapaalta. Vai jate-taanko jotain kokonaan tekematta?

Henkilostokertomuksessa todetaan henkilostontyotyytyvaisyyden olevan "melko laajaa". Tamaarvio perustunee siihen, etta 80 % vastaajista ha-luaa "jatkaa nykyisessa tehtavassa sellaisenaan".Ehka niin. Mutta voi myos kysya, onko se kokototuus, kun vastaajia oli 48,2 % henkilostosta jaetta toisekseen "halu jatkaa nykyisellaan" voi no-jata myos arkirealismiin (useimmilla kun ei kui-tenkaan ole tosiasiallista mahdollisuutta vaihtaatehtavaa tai tyopaikkaa),Niin tai nain, tyotyytyvaisyyden saannolliseenseuraamiseenja analysointiin on selva tarve.

Tarkastuslautakunta katsoo, etta suositusvapai-den kaytto toistuvana saastamiskeinona ei ole hy-van henkilostopolitiikan mukaista.

Arviointikertomus 2010 11

Henklldstdn johtamista tulee kehlttaa

Henkilostokertomuksen tulisi vakiintua nykyistase1vemminosaksi kunnan kehittamista, Se edeliyt-taa yhtaalta kertomuksen 1uonteeseen kuulumat-tomien osien poisj attamista j a toisaalta henkilos-tovoimavarojen 1aajempaaja analyyttisempaa tar-kaste1uaja arviointia. Tavoitteena tulisi olia toi-mintojen suunnitte1ua ohjaavampi vaikutus japohjan 1uominen keskuste1uille ja kehittamisvaih-toehdoille.

Kertomusta tarkeampaa on kuitenkin kehittaakaikilla tasoilla henkiloston j ohtamista j a esimies-tyota,

Tarkastus1autakunta katsoo, etta kunnan kokenutja osaava henkilosto se1viytyi tehtavistaan koko-naisuutena hyvin.

Aloitteet

VaItuusto- j a kunta laisa10itteet 2009 - 2010

Kunnanhallitus on antanut kunnanvaltuustolieselostuksen aloitteiden kasittelysta maaraajassa,

Aloitteet 2009 2010

VaIt uustoa 10itteet 11 5Hvvaksvttv 5 1Hvlattv 1 3Kesken 5 1Kokonaa n kasittele matta 1

Kunta laisa10itteet 1 2Hvvaksvttv 2Hvlattv 1

Tarkastus1autakunta huomauttaa, etta 2009 kes-keneraisten aloitteiden olisi tullut sisaltya vuoden2010 aloite1uette1oon (Kv. 14.4.2011).Tarkastus1autakunta toteaa, etta Juha Juuse1an9.2.20 10j attamaa valtuustoaloitetta ei ole kirj attuvuoden 2010 1uette1oon eika sen kasittelysta olenayttoa,

Toivakka

Tasmentamlsta tarvitaan

Tarkastus1autakunta toteaa, etta valtuustoaloit-teiden j attOaj a kasittelya olisi syyta erailta osintasmentaa j oko hallintosaantoon sisallytettyna,yleensa valtuuston tyojarjestykseen, tai erillisenamenette1ytapaohj eena.Nykykaytantona toistuu usein, etta valtuutettu tairyhma 1aittavat aloitteensa kiertamaan tutustumis-ta j a allekirj oittamista varten hetkea ennen kun-nanvaltuuston kokouksen alkua, usein myos ko-kouksen aikana. On selvaa, etta menettelylla hairi-taan kokousta j a tutustuminen j aa muodolliseksi.Myos jaton osalta kaytanto horjuu: joskus aloitekirj ataan poytakirj aan, toisinaan vain j atetaan j okovaltuuston puheenjohtajalle tai poytakirjanpitajal-Ie.

Tarkastus1autakunta esittaa, etta valtuustoaloitejatetaan aina valtuuston puheenjohtajalle joko hy-vissa ajoin ennen kokousta tai kuitenkinviimeistaan ennen kunnanvaltuuston kokouksenalkua.

Kun valtuustoaloite annetaan hyvissa ajoin, voi-daan se ottaa ilman valmiste1ua valtuustonesityslistalle omaksi pykalakseen, Talloin aloit-teen tehnyt valtuutettu tai ryhma voivat niin halu-tessaan kayttaa esitte1ypuheenvuoron aloitteesta j asiita voidaan kayda tarvittaessa 1yhyt lahetekes-kuste1u. Keskuste1un tulisi tassa vaiheessa koskeaensisijaisesti sita, miten asia on valmisteltava.Taman j alkeen aloite lahetetaan valmisteltavaksi.

Kun aloite jatetaan juuri kokouksen alla, ehdi-taan se kirjata esityslistaan kohtaan muut asiat jatulee siten tyojarjestyksen yhdeksi kasiteltavaksikohteeksi. Myos talloin aloitteen tekija voi halu-tessaan kayttaa esitte1ypuheenvuoron, minka jal-keen aloite lahtee valmiste1uun.

Naill menetelien valtuustoaloite saa arvoisensahuomionja tulee kerralla valtuutettujen tietoisuu-teen.

Arviointikertomus 2010 12

Toimivalta maarlteltava tarkasti

Aloitteiden kasittelyssa, varsinkin niista paatet-taessa, on esiintynyt erilaisia nakemyksia siita,kuuluuko paatosvalta valtuustolle, hallituksellevai virkamiehille.

Tarkastuslautakunta katsoo, etta kaikki kunnanstrategisia asioita koskevat aloitteet kuuluvat val-tuustonja kaikki operatiivisiin asioihin liittyvataloitteet hallituksen paatantavaltaan, Asiasta kui-tenkin riippuu, miten valmistelu toteutetaan kun-nan sisalla j a kenen toimivaltaan asiasta paattami-nenkuuluu.

Perustelut tarkelta

Tarkastuslautakunta toteaa edelleen, etta aloittei-den valmistelijanja esittelijan on esitettava ainaseikkaperaiset ja riittavan kattavat perustelut hyl-kaamis- tai hyvaksymisehdotukselleen,

Tekljan otettava vastuuta

Tarkastuslautakunta huomauttaa, etta aloitteen-tekijoiden on syyta ennen aloitteen jattoa varmis-tua siita (ensisijaisesti valtuuston puheenjohtajaltatai kurmanjohtajalta), ettei kurmassajo ole vireillatai perati ratkaistu vastaavaa, aloitteen tarkoitta-maa asiaa,

Kiinteisto Oy Toivakanhaka

Yhteistyo kurmanja tytaryhtion valilla on toi-minut hyvin, ohjeet ja tavoitteet ovat nyt kunnos-sa.

Muutama toteamus silti lienee paikallaan.Kehittavan strategian perusteella yhtion tulee

huolehtia rakennusten kurmosta j a perusparannuk-sista, suururitella j a toteuttaa uudisrakentamista j amahdollisesti ottaa vastaan kiinteistoja kurmalta.Helpommin sanottu kuin tehty.

Rllttavatkd varat kehlttamlseen

Yhtion tuotot olivat 2010 n. 211.000 €, hoitoku-lut 127.000 € j a kayttokate n. 77.000 €. Kun tahanhuomioidaan melkoiset rahoitus ja korkokulut, ei

Toivakka

korj aamiseen j a kehittamiseen palj oa j aa, eikakorjausvelan kasvattamisessa aivan mahdottomiinpitaisi menna, Todettako on, etta Hakatalojen kun-totarkastus tehtiin 23.5.2011. Tulosten perusteellaselviaa korjaustarpeiden valttamattomyys ja laa-juus,

Huomattava on myos se, etta poistoja on tehtyvasta parina viime vuonna, mika tarkoittaa, ettayhtion talojen tasearvot ovat liian korkealla, ts.ovat mita ovat.Lainojen maksuun menee nykytahdilla ainakin 20vuotta.Tilanne juontuu paljolti niista saannoista ja eh-doista, jotka valtio aikoinaan tukemilleen vuokra-asurmoille niin lainojen kuin tarveharkintaistenasukasvalintaperusteiden osalta asetti. Luonnolli-sesti myos omistajan tekemiset painavat vaakaku-pissa,

Paatos Toivakanhakan vuokratalohankkeesta siir-rettiin myohemmin tehtavaksi, Yhtena syyna sii-hen oli laskettujen neliovuokrien korkeus: 11,50-12,00 €. Vertailun vuoksi: nykyiset vuokrat Haka-taloissa ovat 7,69 - 8,73 ja Jyvasseudun tilastolu-vut 1.4.2011 vastaavasti 8,06 - 9,98 € neliolta,

Ennen lopullista rakentamispaatosta olisi hyvaselvittaa vuokra-asumisen nykyinen kayttoaste jatarve.

Tarkastuslautakunta kehottaa kuntaa selvitta-maan, etta auttaisiko yhtion paaomittaminen sitatosiasiallisesti selviytymaan sille kehittavan stra-tegian tuomista velvoitteistaan. Jajos paaomite-taan, on omistajan vaadittava, etta silla saadaanmyos jotain aikaan.

Arviointikertomus 2010 13

Talous ja talouden tasapainotus

Talouden toteutuma 2010

Toteuturnisvertailuissa on seurattu toiminnal-listen tavoitteiden, maararahoj en j a tuloarvi-oiden toteuturnista. Kurmanvaltuusto on talo-usarviovuoden aikana hyvaksynyt muutoksiavuoden 2010 talousarvioon.

Tilinpaatokseen sisaltyy maararahojen yli-tyksia, joita valtuusto ei ole hyvaksynyt,Mahdolliset muutokset maararahoihin tuleeensisijaisesti kasitella talousarviovuoden ai-kana valittomasti, kun muutostarve on ole-massa.

Kurmanvaltuuston hyvaksyma alkuperainentalousarvio vuodelle 201 0 oli ylij aamainen24.436 euroa. Kurmanvaltuusto paatti vuodenaikana talouden tasapainottamistoimenpiteinatalousarvion muutoksista niin, etta ylijaama-arvio kasvoi 80.136 euroon.

Talousarvioon verrattuna kunnan talous to-teutui selvasti ennakoitua paremmin. Kurmanulkoiset toimintatuotot olivat 2.588.01 0 euroaja toimintakulut 13.437.974 euroa. Toiminta-tuotot sisaisine erineen toteutuivat 258.502euroa muutettua talousarviota suurempina.Toimintakulut sisaisine erineen ylittivat muu-tetun talousarvion 102.269 eurolla. Toiminta-kulujen kasvu edelliseen vuoteen verrattunaoli 2,8 %.

Vuosikate oli 1.002.855 euroa ylijaamainen,kun muutetussa talousarviossa oli arvioituolevan 404.592 euroa ylijaamainen, Tilikau-den ylijaama oli poistojenja poistoerokirjauk-sen jalkeen 692.543 euroa. Kurman hyvaantulokseen vaikutti oleellisesti kunnan saarna470.000 euron harkinnanvarainen rahoitus-avustus talouden tervehdyttamistoimenpitei-den tukemiseen.

Kurman verotulot kasvoivat edelliseen vuo-teen verrattuna 9,8 %. Kasvuun vaikutti mer-kittavasti veroprosentin korotus 20 %:iin.

Toivakka

Kurman kassavarat olivat 31.12.2010 yh-teensa 885.963 euroaja maksuvalrnius 22paivaa. Edellisena vuonna kassavarat olivat1.166.424 euroa j a maksuvalrnius 31 paivaa,

Lainakanta vuoden lopussa oli 2,818 milj.euroa, mika on asukasta kohti 1.164 euroa.Lainakanta oli edellisena vuonna euroa 2,855milj. euroa, mika oli asukasta kohti 1.200 eu-roa. Kurman omavaraisuusaste oli 56,4 pro-senttia, kun se edellisena vuonna oli 50,9 %.

Investoinnit

Kurman investointien toteuturna oli yhteensa1.134.486 euroa, kun muutetussa talousarvi-ossa investointien maaraksi oli arvioitu yh-teensa 2.109.500 euroa. Toteuturnaan vaikut-tivat mm. maaomaisuuden ostoon varatunmaararahan kayttamatta j aaminen j a vanhain-kodin sprinklausinvestoinnin toteuturnatto-muus.

Kuntakonsernin toiminta ja talous

Tilinpaatoksessa on esitetty kuntalain edel-lyttama konsernitilinpaatos liitetietoineen.Konsernin tilikauden ylijaama on 0,625 milj.euroa. Konsernin lainakanta oli vuoden 2010lopussa 3,999 milj. euroa, kun se edellisenavuonna oli 3,859 milj. euroa. Konsernilainatolivat asukasta kohti 1.652 euroa, kun se edel-lisena vuonna oli 1622 euroa. Konserninomavaraisuusaste vuonna 2010 oli 49,0 % jaedellisena vuonna 42,3 %.

Konsernin tytaryhteisojen keskeisten toi-minnanja talouden tavoitteiden asettarnistakoskevat uudet saannokset tarkoittavat Toiva-kan kunnassa Kiinteisto Oy Toivakanhakantoimintaa ja taloutta. Toimintakertomuksessaon selvitetty konsernivalvonnan periaatteitaseka kerrottu olennaiset Kiinteisto Oy Toiva-kanhakaa koskevat tapahturnat.

Yhtion edustajat ovat olleet kaksi kertaavuoden aikana kuultavana kunnanhallituksessa,

Arviointikertomus 2010 14

Kunnanvaltuusto hyvaksyi omistajaohjauksena13.12. 20 10 Kiinteisto Oy Toivakanhakan toimin-nalliset j a taloudelliset tavoitteet vuodelle 2011.Vuodelle 2010 ei yhtiolle ollut asetettu tavoitteita.

Talouden tasapainottamistoimenpiteidenarviointi

Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijaamaa,tarkastuslautakunnan on kunta1ain 71 §:n 3 mo-mentin mukaan arvioitava talouden tasapainotuk-sen toteutumista tilikaudella seka voimassa olevantaloussuunnitelman j a toimenpideohj elman riitta-vyytta,

Kunta1ain 65 §:n mukaan taloussuunnitelman onoltava tasapainossa tai ylijaamainen enintaan ne1-jan vuoden pituisena suunnitte1ukautena, jos ta1o-usarvion 1aatimisvuoden taseeseen ei arvioida ker-tyvan ylijaamaa, Jos taseen alijaamaa ei saada ka-tetuksi suunnitte1ukautena, taloussuunnitelmanyhteydessa on paatettava yksiloidyista toimenpi-teista (toimenpideohjelma), joilla kattamaton ali-jaama katetaan va1tuuston erikseen paattamanakattamiskautena (alij aaman kattamisve1vollisuus).

Toimintakertomuksessa on kunta1ain 69 §:n 2momentin mukaan tehtava selkoa talouden tasa-painotuksen toteutumisesta tilikaudella seka voi-massa olevan taloussuunnitelman ja toimenpide-ohjelman riittavyydesta talouden tasapainottami-seksi, j os taseessa on kattamatonta alij aamaa,

Vuodelta 2009 kunnan taseessa on ollut katta-matonta alijaamaa 1.276.543 euroa. Toivakankunnan tilinpaatos 2010 oli ylijaamainen 692.543euroa. Ylijaaman seurauksena kattamaton alijaa-rna on pienentynyt 584.000 euroon, mika asukastakohti on 241 euroa. Kunnalla on edelleen kunta-lain 65 §:n mukainen alijaaman kattamisve1voite.

Vuoden 2010 tilinpaatoksessa ei ole erikseense1vitetty vuosille 2010 - 20121aaditun toimenpi-deohjelman toteutumista.

Ohjelmaan vuodelle 2010 merkitty Suur-SavonSahko Oy:n osakkeiden myynti ei ole toteutunut.Maa-a1ueiden j a rakennusten myyntivoittoj a kertyiyhteensa 214.009 euroa j a myyntitappioita 26.659euroa. Metsanmyyntituloj a kertyi 387.392 euroa.Kunnanvaltuusto hyvaksyi 27.9.2010 180.200 eu-ron vahennykset vuoden 2010 ta1ousarvioon.Vuoden aikana hyvaksyttiin lisaksi useita lisamaa-rarahoja eri toimia1oille. Tilinpaatos sisaltaa myos

Toivakka

maararahojen ylityksia, joita va1tuusto ei ole kasi-tellyt.

Vuoden 2010 tilinpaatoksen hyva tulos ja yli-j aama j ohtuivat keskeiselta osin va1tioneuvostonmyontamasta harkinnanvaraisesta 470.000 euronavustuksesta. Hyvaan tulokseen vaikutti myos ve-rotulojen 9,8 % kasvu edelliseen vuoteen verrat-tuna. Kasvu perustui keskeisilta osin veroprosen-tin nostoon 20 %:iin.

Ilman edella kerrottuja tuloeria kunnan tilinpaa-16s vuodelta 2010 olisi ollut alijaamainen, Tamaosoittaa, etteivat kunnan toimintatuotot ja toimin-takulut ole tasapainossa

Kunnanvaltuusto on 13.12.2010 hyvaksynytvuoden 2011 talousarvion j a taloussuunnitelmanvuosille 20 11 - 2013. Taloussuunnitelma on yli-jaamainen 165.874 euroa Ylijaama ei kata taseenalijaamaa, Kunnanvaltuusto on samassa kokouk-sessaan hyvaksynyt kunta1ain 65 §:n 3 momentis-sa tarkoitetun toimenpideohjelman alijaamien kat-tamista varten vuosille 20 11 - 2014.

Toimenpideohjelma on perustunut 1.276.543euron arvioituun alijaamaan. Ohjelma sisaltaa seu-raavat toimenpiteet:

2010 Valtioneuvoston myontama harkinnanvarai-nen avustus 470.000 euroa2011 Kiinteistojen ja tonttien myynti, vuoden2011 ylijaamaarvio 200.000 euroa2012 tonttien myynti, taloussuunnitelman vuoden2012 ylijaamaarvio 200.000 euroa2013 Suur -Savon Sahko Oy:n osakkeiden myynti,tonttien myynti 200.000 euroa2014 Suur -Savon Sahko Oy:n osakkeiden myynti,tonttien myynti 206.543 euroa

Yhteensa 1.276.543 euroa

Toimenpideohjelma riittaa 1askennallisesti ker-tyneen alijaaman kattamiseen. Esitetyt toimenpi-teet eivat ole riittavan yksiloityj a j a konkreettisia.

Kunnanhallitus on 7.2.2011 paattanyt hyvaksyatalouden tasapainottamistyoryhman esityksenpohja1ta, etta kuntaan 1aaditaan talouden tasapai-nottamisse1vitys, jonka valmiste1u on annettu OyAudiapro Ab:lle. Se1vitys tehdaan 1aajana niin, et-ta se sisaltaa myos konkreettisia toimenpide-esityksia,

Arviointikertornus 2010 15

Selvitystyo on kaynnistynyt kevaalla 2011. Tar-kastus1autakunta pitaa tarkeana, etta sen tuloksetovat kaytettavissa 1aadittaessa talousarviota j a -suunnitehnaa vuosille 2012 - 2014.

Hyvan tilinpaatoksen myota kunnan taloudentunnus1uvut ovat jonkin verran parantuneet. Oma-varaisuusaste 56,4 % on edelleen alhainen.

Tilinpaatoksen liitetiedoissa on esitetty kirjanpi-to1autakunnan kuntajaoston ohjeen mukainen se1-vitys suunnitehnan mukaisten poistojenja pois-tonalaisten investointien omahankintamenojenvastaavuudesta vuosina 2009 - 2013. Vireilla ole-vien suurten investointimenoj en j ohdosta keski-maaraisten poistoj en j a investointien poikkeama-prosentti on 67. Kunnan investointien maara onnain ollen tarkaste1ujaksolla selvasti suurempikuin poistojen maara, Investointien rahoitusede1-1ytykset on syyta selvittaa talouden tasapainotus-prosessin yhteydessa

Suuret investoinnit voivat johtaa kunnan merkit-tavaan velkaantumiseen, johon sisaltyy huomatta-va korkoriski markkinakorkojen mahdollisen nou-sun myota,

Tarkastus1autakunta toteaa, etta kunnassa onryhdytty aktiivisiin toimenpiteisiin kunnan talou-den tasapainottamiseksi. Tarkastus1autakunta pitaatarkeana toimintakulujenja toimintatuottojen pit-kantahtaimen tasapainon aikaansaamista.Myos investointien toteuttaminen tulee sopeuttaatalouden mahdollisuuksiin velkaantumisriskinvalttamiseksi, Talouden tasapainotarkaste1ussa onhyva huomioida myos kuntakonserniin kuuluvanKiinteisto Oy Toivakanhakan toiminnanja talou-den turvaaminen j a niihin liittyva omistaj aohj aus.

Kunnan talouden ajantasaista seurantaa j a rap or-tointia on perusteltua tehostaa, jotta talouden on-gelmiin j a mahdollisiin korj austoimiin voidaanpuuttua ajoissa.

Kunnan ja kuntakonsemin taloudellisen asernan rnuutoksia ja kertornusvuoden talouden tu-losta kuvaavat seuraavat luvut:

TP2005 TP2006 TP2007 TP2008 TP 2009 TP 2010

Toirnintakulu jen 2,4 1,7 8,4 11,2 2,1 2,8rnuutos %Vuosikate M€

0,104 0,754 0,395 - 0,368 - 0,456 1,003Vuosikate % poistois-

ta 27 277 133 -122 - 146 302Verotulot M€

4.835 5.108 5.404 5.823 5.746 6.310Tilikauden

yli/alijaama M€ - 0,277 0,503 0,119 - 0,648 -0,743 0,693Kertynyt ylijaa-ma/alijaama M€ 0,502 0,000 0,119 -0,530 - 1,277 - 0,584

Ornavaraisuusaste %67 71 71 62 50,9 56,4

Lainat €/asukas571 387 397 739 1.200 1.164

Suhteellinen velkaan-tuneisuus % 25 20 20 26,7 36,3 29,8

Konsemin ornavarai-suus % 52,0 42,3 49,0

Konsernilainat€/asukas 1.017 835 817 1.144 1.622 1.652

Asukasmaara 2353 2359 2347 2368 2379 2.421

Toivakka Arviointikertornus 2010 16

Valtioneuvoston asetuksessa 15.2.2007 esitettyjen ns. kriisikuntien taloudentunnuslukujen raja-arvojen perusteella kurman talouden tilanne nayttaa seuraavalta:

Raja-arvot: Toivakka

1. kurnulatiivinen alijaama e/as. 2009 yli 5002010 yli 1000

536241

2. jos vuosikate on negatiivinenilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta (2010) 532.855

3. lainatleuroalasukas, jos yli SO% yli keskiarvonv. 2010: 2.005 €*1,5 = 3.008 € 1.164

4. kurman tuloveroprosentti 2010, viih.0,5 %-yksikkoiiyli keskiarvonv. 2010 ka: 18,97 20,00

5. ornavaraisuusaste % 2010, alle SO% 56,4

6. suhteellinen velkaantuneisuus % 2010, yli SO% 29,8

Raja-arvo tayttyy veroprosentin osalta.

HI Eero Laesteran info Toivakan talouden tasapainottamisesta kiinnosti kuntalaisia.Koulukeskuksen auditorio 24.5.2011.

Toivakka Arviointikertomus 2010 17

Tulevaisuudennakymia ja tarkastuslautakunnan esitys

Maamme talous on nyt 3,6 % kasvussa, neljanaseuraavana vuotena sen arvioidaan olevan keski-maarin 2,5 % vuodessa, Silti Suomenjulkinen ta-lous on alijaamainen viela 2015.Investointien kaynnistymisia j a talouden laaj e-

nemista odotetaan, mutta globaalin talouden epa-vakaus, useat laajat poliittiset kriisit ja eraiden Eu-roopan maiden vakavat talousongelmat voivattaittaa kasvun odotuksen nopeastikin j a aiheuttaaennakoimattomia tilanteita.Hintavakaus heikkenee, silla inflaatio oli huhti-

kuussa 2011 noin 3,2 %. Samanaikaisesti koron-nostopaineet vahvistuvat. Lainamarginaalien kak-sinkertaistumista pidetaan aikavalilla 2013 - 2019todennakoisena,Tyottomyysasteen ennuste vuonna 20 l l on 7,6

% (Toivakka n.l 0 %) eli vuosikeskiarvona se onnoin prosentin laskussa edellisvuodesta,

Kuntien verotulojen kasvuksi lasketaan 5%. Josyhteisoveroj en j ako-osuuden korotus poistuu, ve-rotulojen kasvu supistuu lahelle nollaa.Toimintamenot nousevat noin 4 %.

ta terveydenhoito- ja vanhuspalvelukysynta kas-vavat.Maassamme kaydaan parhaillaan hallitusneuvot-

teluja. Hallitusohjelman kuntia koskevien linjauk-sien maaraa ja aikataulua voi vain arvailla.Kuntaliiton tulevaisuudenlinjaus sen sijaanjul-

kistettiin 20.4.2011:

Vahvat peruskunnat uudistuksen pohjaksi

Kuntaliiton hallitus on yksimielisesti hyvak-synyt liiton linjaukset tulevaisuuden kuntara-kenteesta. Tama on merkittava paatos, ja senarvoa nostaa hallituksen yksimielisyys. Halli-tuksemme poliittisen kokoonpanon perusteliavoidaan sanoa, etta kaikki eduskuntapuolueet

ovat linjauksen takana lukuun otta-matta kristillisia ja ruotsalaista kan-

20~"e sanpuoluetta, joilla ei ole edustajiahallituksessarnme.

Kuntien verotulot vuo5lina 2009-2015, mrd. C

'IIerolajijcunn attts.ve-oYh te isoves-ojcrtrrtetstovee-o

Verotu Iot vhleensa

Muutos.l %:Kunnalli.s.veroYh te tsoveroKi inte l.stover-o'lJerol u Iot yhleensa

Z()09 2.0L03 20·11" 201~e 2013e ~014e

1.~~44 l!lrl.t 1bl~L l_tJ~ ':.iti- 1/1bL lti-I",:il.

i_~20 :L.r4i. 1,7~ J·143 !!.132 1,40

°t97 l.~l.7 1~2.L 1.~2:3 1=.2:5 1=26

17,61 ~6,35 19,_ 19,64 20,19 20,99

2.4-;<1,96.5

0,5

2.1 4.8 2jJ. 3.8 3.917,5 2.i.~5 -16,4 -7;1 6,1

1"." 3,4 1,7 1.6 2,4

41.2 6,0 1,U 2,8 4,"0

16 ..97 1911;;: .1.9~1..7 19,L7 '19·,17

2600 26,0 215fG 25,0 2&,0:J~",99 :Ji.99 2....1..~99 2Il.,99 z i .'9"9

Tubov er I.4-I'rl...bt::liLLi~ k.~k.il rt, ~8~59

Yh te-iso ves-op rosen tti L-6~0O-su U -5 yhte I 5 Ovo-ost~~ ')-'03 :J 2 ~0:'

21,75

Paljolti vaeston ikaantymisesta joh-tuva palvelujen kysynnan kasvu edel-lyttaa kuntakentan uudisturnista.Kuntaliiton nakemys on, etta vuoteen2017 mennessa on tehtava kokomaan kattava ja eri sektorit kokoavakuntauudistus. Sen perustana pitaaolia alueelliset erot huomioon ottava

vahvan peruskunnan malli.

3J3,62,3

3•.6'19·,17

26,02..1,.9"9

Toivakan merkittavin haaste on talouden saami-nen todelliseen tasapainoon. Sen vaikeusastetta tu-levat lisaamaan esim. lahivuosien koulutilalaaj en-nus ja palveluasumisinvestoinnit, paivakodin laa-jennus, tyoikaisten lukumaaran lasku ja vanhusva-eston nousu. Viimeksi mainitusta seuraa myos, et

Toivakka

Vahvan peruskunnan Kuntaliiton hallitusmaaritteli niin, etta se pystyy pitamaan huoltahyvinvointipalveluista ja luomaan edeliytyk-sia kunnan elinvoiman vahvistarniselle j a de-mokratian toteuturniselie. Tarkempia kritee-reita ja mittareita valrnistellaan Kuntaliitossa,

Arviointikertomus 2010 18

Niita etsitaan niin vaeston, talouden kuin de-mokratiankin alueilta.

Uudistus tietaa kuntien lukumaaran sarnoinkuin yhteistyoelinten maaran selvaa vahene-mista, Ei ole kuitenkaan mielekasta puhua lu-kumaarista ennen kuin kriteerit on sovitettuyksittaistapauksiin, Kun saarnme yhdessa ra-kennettua vahvoja, itsenaisia ja kaikista pal-veluistaan vastaavia kuntia, on myos kunnanjohtarninen entista selkeampaa,

Selvaa on, etta pelkka rajojen piirtaminen eiriita kuntauudistukseksi. Palvelujen uudistu-misen on seurattava sarnaa tehokkuuden ta-voitetta. Uusia palvelu j en j arjestamisen tap ojatarvitaan, tekniikan hyodyntamista on lisatta-va. Myos paikallisdemokratiaan tarvitaan uu-sia muotoja. Kielelliset oikeudet on muistet-tava. Palvelujen rahoituksen kehittaminen onaivan keskeinen urakka - valtionosuusjarjes-telman uudistarninen j atkuu.

Kun lukee eri puolueiden antarnia vastauk-sia hallitustunnustelija Jyrki KataiselIe, nayt-taa kuntauudistuksen taakse loytyvan tukea,joka seuraa pitkalle Kuntaliiton linjauksia.Vastauksissa korostetaan luontevia tyossa-kayntialueita, lahipalvelujen turvaarnista, de-mokratiaa ja kielioikeuksia.

Jos kuntauudistus linjataan hallitusohjel-massa, jaa tulevalle parlamentaariselle kunta-lakikomitealle linjauksia tarkentava ja toi-meenpaneva rooli. Toivottavasti komitea voiyhta yksirnielisesti kuin Kuntaliiton hallitusasettua peruslinjausten taakse, niin uudistussaa turvallisen perustan laajalta poliittiseltakentalta,

Kari-Pekka Mald-LehtluomaKirjoittaja on Suomen Kuntaliiton toirnitus-johtaja

Toivakka

Tarkastuslautakurman esitys kurmanvaltuustolle

Tarkastuslautakunnanja valtuutettujen kes-kuudessa on valtuustokauden kestaessa yhaselvemmin tiedostettu koulutuksen merkitysyhtena moitteettoman ja tehokkaan tyoskente-lyn edellytyksena,

Yhteinen kasitys lienee sekin, ettei kuluvanvaltuustokauden alussa valtuutettu j en j a lau-takuntien koulutukseen panostettu riittavasti,

Voi arvioida, etta sen seurauksena puutteetesirnerkiksi kokousteknillisissa asioissa sekavajeet johto- ja hallintosaantojen yrns. tunte-misissa ovat tuoneet asioiden valmistelu-, ka-sittely- ja paatoksentekovaiheisiin tarpeetto-mia kitkatekijoita,

Tarkastuslautakunta jattaa arviointikerto-muksen vuodelta 2010 kunnanvaltuuston ka-siteltavaksi ja esittaa, etta kunnanvaltuustopyytaa kunnanhallitukselta luottamushenkilo-koulutussuunnitelman vuodelle 2013. Koulu-tussuunnitelma tulee antaa valtuustolle ennenvuoden 2012 toirnintasuunnitelma- ja talous-arviokasittelya,

Paivays ja allekirjoitukset

Toivakka .5.2011

Jorrna Staudinger

Laila Saari

Anita Salminen

om Syvala

Ahti Heinonen

Arviointikertomus 2010 19