1

KIILTO OY:N YHTEISKUNTAVASTUUN

SELONTEKOSisältää ympäristö- ja turvallisuusvaikutusten

toteumat 2000-2002 ja päämäärät 2003-2005

22

Viimeiset kolme vuotta ovat olleet jatkuvan kehityksen ja monien muutosten aikaa niin meillä Kiillossa kuin laajemmaltikin. Ym-päristölainsäädäntö on tarkentunut, tuotteiden elinkaaret ovat ly-hentyneet ja tekniset ratkaisut hioutuneet entistä toimivammiksi. On siis hyvin perusteltua, että Kiillon ympäristö- ja turvallisuus-

selonteosta on kasvanut kädessäsi oleva yhteiskuntavastuun selonteko.Kolme vuotta on kuitenkin lyhyt aika yli 80-vuotiaan perheyrityksen his-

toriassa. Muutoksia on tapahtunut aiemminkin. Vaikka vaatimukset, tiedot ja taidot ovat olleet erilaisia, on yhteiskuntavastuu aina ollut keskeinen te-kijä yrityksemme toiminnassa. Parhaan kykymme ja osaamisemme mukaan olemme matkan aikana täyttäneet ympäristövelvoitteemme sekä kantaneet sosiaalisen ja taloudellisen vastuumme.

Oikeanlaisia hartioita, vallan ja samalla vastuun kantajia tarvitaan: il-man kiiltolaisia ei tätäkään selontekoa kirjoitettaisi. Kiiltolaisuus sisältää mittavan osaamis- ja sitoutumisresurssin ja kehityspotentiaalin, joka parhaimmillaan heijastuu ainutlaatuiseen yhdessä tekemisen taitoon. Tässä yhteydessä ei ole liian hunajaista nostaa henkilöstö yrityksem-me tärkeimmäksi menestystekijäksi.

Inhimillisten tekijöiden merkitys kasvaa lujasti sähköisen maailman jatkuvan kehityksen vastavoimana, siitä olen varma. Niinpä on helppo uskoa ihmisten keskinäisen vuorovaiku-tuksen saavan aivan toisenlaisen roolin tulevina vuosina. Omassa organisaatiossamme olemme pakottaneet itsemme kaivamaan esiin aivan tavalliset jokapäiväiset vuorovai-kutustaitomme, ja tulokset nähtyämme päättäneet jat-kaa ponnisteluja – suunta on varmasti oikea. Tulemme haastamaan asiakkaamme, toimittajamme ja kaikki sidosryhmämme. Avoin, välitön keskustelu on ainoa tie jatkuvaan parantamiseen.

Toivomme, että tämä yhteiskuntavastuun selonteko johtaa hedelmälliseen vuorovaiku-tukseen juuri Sinun kanssasi.

Erkki SoljaToimitusjohtajaKiilto Oy

VASTUU jaVUOROVAIKUTUS

33

■ SELONTEON KATTAVUUSKiilto Oy:n yhteiskuntavastuun selonteko on rajattu emoyhtiön liiketoiminnan ympäristö-, turvallisuus-, taloudellisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin ja vaikutuksiin. Selonteko ei sisällä tytäryhtiöiden eikä konserniyhtiöiden tietoja. Selonteon tunnusluvut ovat peräisin Kiillon omasta, ISO 9001 -sertifi oidusta laatujärjestel-mästä sekä johtamisprosessin dokumentaatio-järjestelmästä. Selonteon tarkasteluvuodet ovat 2000-2002 ja uudet tavoitevuodet 2003-2005. Seuraava selonteko, joka julkais-taan maaliskuussa 2006, tulee tarkastelemaan vuosia 2003-2005.

Selonteko kertoo Kiillon yhteiskunnallisen vastuun hallinnasta. Yrityksen toimialasta ja aiemmasta käytännöstä johtuen selonteossa painottuvat erityisesti toiminnan ympäristö- ja turvallisuusvaikutukset.

Vastuu ja vuorovaikutus ................................................... 2Sisällysluettelo ................................................................... 3Kiilto Oy .............................................................................. 4Tapa toimia ......................................................................... 7Ympäristö- ja turvallisuus-näkökohdat ja vaikutukset ............................................11 Toteutuneet ja uudet päämäärät ja tavoitteet .........................................14Taloudelliset näkökohdat ja vaikutukset ....................19Sosiaaliset näkökohdat ja vaikutukset ........................21Lisätiedot ja palaute ........................................................31Yhteystiedot .....................................................................32

SISÄLLYSLUETTELO

Kannen kuvassa korjaamotyöntekijä Taisto Tattari

4

Kemian teollisuuden alalla toimiva Kiilto Oy on vuonna 1919 perustettu suomalainen perheyritys. Yhtiön liiketoimintaa on lii-mojen ja niihin läheisesti liittyvien tuotteiden kehitys, valmistus ja markkinointi. Tuotantolaitos ja pääkonttori sijaitsevat Lempää-lässä, 10 kilometriä Tampereelta etelään. Kiillon toiminta-ajatuk-

sen ydin on liimaosaaminen, asiakkaan kiinnitysongelman kokonaisvaltainen ratkaiseminen. Se ulottuu myös liimaukseen läheisesti liittyviin muihin työvai-heisiin, kuten pintojen pohjustukseen, vedeneristykseen, tiivistykseen, viimeiste-lyyn, suojaukseen ja hoitoon.

Kiillon tuotevalikoima kattaa teolliseen valmistukseen, rakentamiseen, remontointiin sekä kotikäyttöön tarkoitetut liimat, parkettilakat, lattia- ja sei-nätasoitteet, vedeneristeet, keraamisten laattojen saumaus- ja kiinnityslaastit, tiivistysmassat, ohenteet sekä valimohartsit. Tytäryhtiö KiiltoClean Oy:n valmis-tusohjelmaan siirtyivät v. 2003 pintojen puhdistus- ja hoitoaineet. Täydentäviä artikkeleita ovat mm. huonekaluteollisuuden reunanauhat sekä rakennustarvi-keteollisuuden jalka- ja peitelistat.

Kiilto tarjoaa asiakkaan tarpeeseen parhaiten soveltuvan, helppokäyttöisen, turvallisen ja taloudellisen tuotteen ja siihen liittyvän tiedon, neuvonnan ja kou-lutuksen. Kiillon tuotteiden käyttäjiä ovat rakennustarviketeollisuus, huoneka-lu- ja puusepänteollisuus, paperinjalostus- ja pakkausteollisuus, kenkäteollisuus, rauta- ja teräsvalimot sekä vuodesta 2003 alkaen tytäryhtiö KiiltoClean Oy:n valmistusohjelmaan siirtyneiden tuotteiden käyttäjinä ammattisiivous ja kotita-louskuluttajat.

Yli 98 prosenttia tuotevalikoimasta perustuu omaan tuotekehitykseen, johon yritys on panostanut koko historiansa ajan voimakkaasti. Tuotekehityksen läh-tökohtana ovat asiakkaan toiveet, käyttökohteen asettamat vaatimukset, val-mistustekniikat, työmenetelmät ja materiaalit sekä ympäristö- ja turvallisuus-näkökulmat.

Kiilto on lähellä asiakastaan ja toimittaa tuotteen juuri silloin, kun asiakas sitä tarvitsee. Tämän mahdollistavat laaja yhteyshenkilöverkosto, keskeisillä paikkakunnilla sijaitsevat tuotevarastot ja myyntikonttorit sekä tytäryhtiöt Ruotsissa, Venäjällä, Puolassa ja Virossa.

Kiilto Oy on emoyhtiö konsernissa, johon kuuluvat myös muiden toimialojen tuotannolliset yhtiöt Kiiltoplast Oy, Intermedius Oy, Metalpak Oy sekä uusim-pana vuoden 2003 tammikuussa perustettu KiiltoClean Oy. ■

■ KIILLON TEHDAS JA TUOTANTO• tontti 17 hehtaaria• rakennettu kokonais-

pinta-ala 31 500 m2

• tuotantokäytössä - 500 raaka-ainetta - 200 pakkaustarviketta - 1 000 painotuotetta• 550 raaka-aine- ja

pakkaustarviketoimittajaa• valmistuslinjat: - liima- ja lakkavalmistus - sulateliimavalmistus - jauhetuotevalmistus - valimohartsivalmistus - raaka-ainevalmistus

(polymerointi)• tuotevalmistus 40 000 tn/v • 5 000 tukkuasiakasta

KIILTO OY

Kiilt

o O

y, Le

mpä

älä

Mat

eria

alito

imen

pää

llikkö

Tim

o La

mpi

la s

ekä

osta

jat

Satu

Koi

vula

(vas

.) ja

Out

i-Kris

tiina

Kun

tola

.

EMOYHTIÖ

Yritys Sijainti Perustettu Henkilöstö Liikevaihto Toimiala v. 2002 v. 2002 (1000 €)Kiilto Oy Lempäälä 1919 217 45 051 Liimat, lakat, tasoitteet, laastit, massat, vedeneristeet, ohenteet, valimohartsit*

ALUEVARASTOT JA MYYNTIKONTTORIT MARKKINOINTIYHTIÖT ULKOMAILLA

Sijainti Perustettu Henkilöstö Yritys Sijainti Perustettu Henkilöstö v. 2002 v. 2002Vantaa 1982 11 Kiilto Ab Ruotsi, Täby 1987 13Oulu 1984 6 ZAO Kiilto-Klei Venäjä, Pietari 1995 16Turku 1985 5 OOO Kiilto-Klei M Venäjä, Moskova 2000 5Kuopio 1989 6 Kiilto Polska Sp.z o.o Puola, Varsova 1997 4Seinäjoki 1995 6 Oü Kiilto Eesti Viro, Tallinna 1999 7

Rauman säiliö-raaka-ainevarasto 1982 –

MUUT TUOTANNOLLISET YHTIÖT

Yritys Sijainti Perustettu Henkilöstö Liikevaihto Toimiala v. 2002 v. 2002 (1000 €)Kiiltoplast Oy Virrat 1975 40 4 186 Muovipinnoitetut paperit ja kartongit graafi seen teollisuuteen, sade- ja suoja-asumateriaalit, muovitetut tekstiilitMetalpak Oy Lempäälä ja Lieto 1986 52 12 313 Metalli- ja muovipakkauksetIntermedius Oy Tampere 1992 12 2 280 Kenkä- ja tekstiiliteollisuuden tarvikkeet

■ 2.1.2003 aloitti toimintansa Kiillon uusin tytäryhtiö KiiltoClean Oy, jonka tuotantolaitos sijaitsee Hankasal-mella, pääkonttori Lempäälässä ja myyntikonttorit Vantaalla, Oulussa, Turussa, Kuopiossa ja Seinäjoella. Yhtiön toimiala on puhdistus- ja hoitoaineet ja siivousalan koneet ja välineet.

*KiiltoClean Oy:n tuotteiksi siirtyivät samalla Kiilto Oy:n ohjelmassa olleet puhdistus- ja hoitoaineet sekä kodinhoitotuotteet.

■ Emoyhtiöllä (Kiilto Oy) on päätoimialallaan ulkomaisten markkinointiyhtiöiden lisäksi erillinen kaupallinen myyntiyhtiö Suomessa. Muiden toimialojen kotimaisten tuotannollisten tytäryhtiöiden lisäksi konsernilla on kiinteistö- ja sijoitusyhtiöitä.

5

66

Ym

pär

istö

- ja

tur

valli

suus

vast

uury

hmä

Tuot

ekeh

itysp

äällik

kö Tu

ula

Laht

i (et

uala

lla),

käyt

töpä

ällik

kö S

ami E

erik

äine

n, tie

dotta

ja A

rmi M

ehto

, teh

dasp

äällik

kö, la

atup

äällik

kö Ja

rmo

Päivä

, toi

mitu

sjoht

ajan

sih

teer

i Tiin

a N

iem

i, tut

kim

us- j

a ke

hity

sjoht

aja

Mik

ko V

iljanm

aa, v

alm

istus

pääl

likkö

Jari

Lepp

änen

ja v

arat

oim

itusjo

htaj

a, ym

päris

tö- j

a tu

rval

lisuu

svas

taav

a An

tti N

iem

inen

7

Ki i ltolaiset

Laatu Turvallisuus Ympäris

tö

KokonaistoimittajaTäydentävät

artikkelit

Tekninen neuvonta

Asiakaskoulutus

Markkinajohtajuus

Yrittäjähenkisyys

Vakavaraisuus

Nopea reagointikykymarkkinoiden

tarpeisiin

TuotekehitysInnovaatiokyky

Voimakas markkinointi

Nopeat toimitukset

Toimitusvalmius

Oma raaka-aine-valmistus

(polymerointi)

■ Kiilto Oy:n liikeidea

Kiilto-visio”Visionamme on valmistaa ja myydä tuotteita kannattavasti vuonna 2080, ta-voitteena alueellinen markkinajohtajuus.”

Kiillon visio heijastuu historiasta pitkälle tulevaisuuteen. Yrityksen tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää markkina- ja kehitysjohtajuus niin tuote- kuin markki-na-alueellisesti. Maantieteellisesti tämä tarkoittaa Suomen lisäksi koko Itämeren aluetta. Visio kytkeytyy kahteen yrityksessä vahvasti sisäistettyyn toimintaperi-aatteeseen: ”Meillä ei valehdella” sekä ”Oman posan* politiikka”. Luotettavuus, tehokkuus ja pitkäjänteisyys koskevat paitsi Kiillon suhdetta asiakkaisiin, myös sen omaa toimintakulttuuria.

* posa = lompakko, Tampereen murretta

Ylivoimainentoimiala-

osaaminenKehitys-johtajuus

LISÄTIETOJA: Tehdaspäällikkö, laatupäällikkö Jarmo Päivä sähköposti: jarmo.paiva@kiilto.com

* Kontakti on Kiillon asiakaslehti.

TAPA TOIMIA

■ LAATU-, YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUS-POLITIIKKAKiilto Oy:n liikeideaan kuuluu toiminnan kokonaislaadun jatkuva kehittäminen, tavoitteena laatuylivoima. Kokonaislaatu käsittää varsinaisen tuotteen lisäksi kaikki ne toiminnot ja palvelut, jotka liittyvät tuotteisiimme, asiakkaisiimme tai muuhun ulkoiseen ja sisäiseen toimintaamme. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkö-kohtien huomioiminen on erottamaton osa kokonaislaatua. Kokonaislaadun ylläpitämi-nen ja kehittäminen on jokaisen kiiltolaisen tehtävä ja velvollisuus.

Vastuu työn tuloksista on kaik-kien yhteinen asia. Laatuasian huomioiminen työssä antaa vastuuta. Yhteistyö eri henkilös-

töryhmien välillä auttaa tuloksiin. Työme-netelmiä kehittämällä voidaan tuloksen tekoa helpottaa ja nopeuttaa.

Lauri Tahvanainen, Kiillon pääluottamusmies

vuosina 1987-2002 (Kontakti* 2000)

Kiillon liikeidean ydin, ylivoimainen toimialaosaaminen sekä kehi-tysjohtajuus, kuvaa toiminnan tarkoitusta ja tavoitetta. Strategiset menestystekijät (alla kaaviossa laatikoissa) kuvaavat valittua, tähän tähtäävää ja tätä tukevaa toimintatapaa. Viitekehyksenä, välttämättömänä edellytyksenä liikeidean toteuttamiselle, on hen-

kilöstöresurssien, ympäristön, turvallisuuden ja laadun onnistunut hallinta ja kytkeytyminen strategisiin menestystekijöihin.

8

AvaintavoitteetKiilto Oy on määritellyt kolme koko yritystä koskevaa määrällistä avaintavoi-tetta, jotka koskevat myös ajanjaksoa 2003-2005. Toimintaperiaatteitaan nou-dattamalla ja avaintavoitteet saavuttamalla Kiilto turvaa toimintansa perustan ja mahdollistaa kehityksen jatkumisen. Kannattava yritys voi vastata sidosryhmien odotuksiin, varmistaa tulevaisuutensa riittävällä tutkimus- ja tuotekehityspanok-sella, uusia tuotantoaan ja kehittää henkilöstöään.

Organisaatio ja johtamistapaKiillon operatiivisen toiminnan johtaminen on organisoitu toiminnallisiin yksi-köihin eli osastoihin. Voimakas asiakaslähtöisyys näkyy mm. siinä, että johtoryh-mään kuuluvat kaikkien markkinointiosastojen päälliköt.

Jako markkinointiosastoihin on tehty asiakassegmentointiin perustuen. Sa-moin tuotekehityshenkilöresurssit on jaettu niin, että jokaisella markkinointiosas-tolla on omat tuotekehittäjät tutkimusavustajineen sekä tekniset neuvojat kyseisen osaston asiakastarpeita varten. Tuotanto, materiaalitoimi ja taloushallinto ovat omia toiminnallisia yksiköitään.

Organisaatiota ja johtamismenettelyjä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti mm. tyytyväisyystutkimuksien ja itsearviointien pohjalta.

Integroitu laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmäKiillon toiminnan avainsana on kokonaislaatu, jossa jokainen työvaihe ja osa-alue vaikuttaa lopputulokseen, syntyvään laatuun ja asiakasmielikuvaan.

Kokonaislaadun toteutumista Kiillon toiminnassa valvotaan laatujärjes-telmällä. Kiillon laatujärjestelmä sai ISO 9001 -sertifi kaatin vuonna 1993. Se

kattaa tuotekehityksen, valmistuksen, markkinoinnin, jakelun sekä asiakaspalvelu-, varastointi- ja materiaalitoiminnot. Laa-tujärjestelmä kuvaa Kiillon toimintatavat yritys-, osasto- ja työvaihetasolla. Se velvoittaa koko henkilöstöä ja myös raaka-ainetoimittajia ja alihankkijoita.

Laatujärjestelmään on integroitu ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien jär-jestelmällinen huomiointi ja hallinta. Laatujärjestelmä sisältää ISO 14001 -stan-dardin mukaisen ympäristöjärjestelmän, BS 8800 -standardin mukaisen turval-lisuusjärjestelmän, Euroopan laatupalkintokriteerien (EFQM) soveltamisen sekä kemianteollisuuden ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelman Responsible Ca-re – Vastuu Huomisesta -periaatteet.

Responsible Care – Vastuu HuomisestaResponsible Care* on kemianteollisuuden kansainvälinen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelma, jonka tavoitteena on yhteiskunnallisesti ja luonnontieteelli-sesti kestävän kehityksen mukainen toiminta. Ohjelmaa toteutetaan yli 40 maas-

sa. Suomessa ohjelmaa ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 1992 nimellä Vastuu Huomisesta. Kiilto on ensimmäisenä Suomessa liittänyt ohjelman sertifi oituun laatujärjestelmäänsä.

RC on jaettu osa-alueisiin, joita ovat prosessi-, tuote-, kulje-tus- ja jäteturvallisuus sekä työsuojelu. Ohjelman eräs keskeinen osa on valittujen indikaattorien seuranta, jota toteutetaan sekä yrityksen omissa puitteissa että valtakunnallisella ja kansain-välisellä tasolla. Kiillossa RC-työskentelyä ohjaavat viisi talon

sisäistä asiantuntijatyöryhmää em. osa-alueilla. Ohjelman kansallisesta ohjaami-sesta vastaa Kemianteollisuus ry. ■

* Tästä lähtien Responsibe Care lyhennetään RC.

Tehdaspäällikkö, laatupäällikkö Jarmo Päivä:

Muutosauditointi tulossa keväällä 2003”Kehitämme laatujärjestelmäämme

jatkuvasti. Tällä hetkellä muu-toksia aiheuttaa etenkin uusittu ISO 9001:2000 -standardi, joka rakentuu prosessiajat-telumalliin. Standardi antaa yritysten laa-

tujärjestelmille siirtymäaikaa vuoden 2003 loppuun. Kiillossa muutosaudi-tointi järjestetään huhtikuussa 2003. Uusittu standardi korostaa erityisesti prosessiajattelua ja asiakastyytyväi-syyttä laadunhallinnan suorituskyvyn mittarina.”

■ AVAINTAVOITTEET

• Kannattavuus: käyttökate .......> 25 %• Omavaraisuus ..........................> 60 %• Maksuvalmius (quick ratio) ....> 1,0

■ KOKONAISLAATU TARKOITTAA VELVOITETTA• toiminnan täydelliseen hallintaan • asiakasvaatimusten säännönmukaiseen

toteuttamiseen • jatkuvaan kehitykseen

9

■ KIILLON INTEGROIDUN LAATU-, YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄN ELEMENTIT

(1) IndikaattoriseurantaYmpäristön, terveyden ja turvallisuuden tasoa seurataan 17 sisäisen indikaattorin avulla. Nimetyt vastuuhenkilöt raportoi-vat seurantatiedot tehdaspäällikölle tai prosessivastaaville. Indikaattorit nimeää ja tavoitteet asettaa ko. prosessin tai toiminnon vastuuhenkilö, johtoryhmä ja/tai RC-ryhmät.

Indikaattorit:• tulipalot• vuodot ja päästöt (ilmaan, maaperään, viemäriin)• sisäiset vuodot• astian kaatuminen, rikkoontuminen• kuljetusonnettomuudet• murrot• tekniikan hälytykset• epäillyt työperäiset sairaudet ja niistä aiheutuvat poissaolot• tapaturmat• sairaspoissaolot• valitukset ympäristöstä• turvallisuuteen liittyvä tuoteparannus• liuotinkulutus valmistuksessa• loppusijoitettava jäte• hyötykäytetty jäte• sähkönkulutus• poikkeamaraportit

(2) RiskinarviointiKiillon tuotannolliseen toimintaan liittyvien vaarojen tunnistaminen ja niistä aiheutuvien riskien arviointi ja hallinta kuvataan Kiillon omaehtoisessa turval-lisuusselvityksessä. Katselmus tehdään kolmen vuoden välein. Katselmuksen toteutuksesta vastaa ympäristö- ja turval-lisuusvastuuryhmä.

(3) Johdon katselmuksetIndikaattorikehitystä, toiminnan tasoa ja auditointien tuloksia tarkastellaan neljännesvuosittain johdon laatu-, ympä-ristö- ja turvallisuuskatselmuksessa.

(4) Organisaatiot Käytännössä ympäristön ja turvalli-suuden huomiointi sisältyy jokaisen kiiltolaisen työhön ja toimenkuvaan ja linjaorganisaation vastuuseen. Varatoimi-tusjohtaja on Kiilto Oy:n ympäristö- ja turvallisuusvastaava. Tehdaspäällikkö (laatupäällikkö o.t.o.) raportoi johdon laatu-, ympäristö- ja turvallisuuskatsel-muksissa ympäristöä ja turvallisuutta koskevasta suorituskyvystä ja kehitys-tarpeista. Lakien ja määräysten edellyt-tämiin erityispätevyyksiin on nimetty vastuuhenkilöt. Lisäksi erityisasiantun-temusta edustavat ryhmät ohjaavat ja kehittävät työskentelyä:

• Ympäristö- ja turvallisuusvas-tuuryhmä valvoo järjestelmien standardienmukaisuutta, näkökohtien ja vaikutusten sekä riskinarvioin-nin ajantasaisuutta, koulutuksen ja tiedonkulun riittävyyttä sekä yhteiskuntavastuun selonteon sisältöä ja päivitystä.• Toimintaa koordinoi (auditoinnit, tarkastelut, kehitysprojektit) viisi RC-asiantuntijaryhmää erikseen nimetyillä alueilla.• Ympäristö-, terveys- ja turvalli-suustoiminnan itsearvioinnin laatu-palkintokriteerien pohjalta suorittaa kolmen vuoden välein eri toimintoja ja prosesseja edustava sisäinen asian-tuntijaryhmä.

(5) Koulutus ja tiedotusKiillon laatujärjestelmä ohjeistaa kou-lutukseen liittyvän tarvekartoituksen ja toteutuksen. Lisäksi ympäristö- ja turvallisuusvastuuryhmä, RC-ryhmät ja itsearviointiryhmät tunnistavat erityisesti ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä koulutustarpeita ja organisoivat koulu-tushankkeita. Osana ympäristö- ja tur-vallisuuskoulutusta toimii myös sisäinen tiedottaminen, työhön perehdyttäminen ja kehitysprojekteissa työskentely.

• Laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikka

• Laatujärjestelmän ohjeistukset

• Indikaattoriseuranta (1)

• Auditoinnit

• Itsearvioinnit

• Riskinarviointi (2)

• Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistaminen

• Vaikutusten arviointi ja hallinta

• Johdon katselmukset (3)

• Ympäristö- ja turvallisuuspäämäärät ja tavoitteet

• Ympäristö ja turvallisuusohjelmat

• Organisaatiot (4)

• Lainsäädännön ja määräysten seuranta

• Koulutus ja tiedotus (5) JA

TK

UV

A

PA

RA

NT

AM

IN

EN

Labo

rant

ti Sa

tu Jy

räko

ski

10

Vien

tisi

htee

ri O

uti J

alo

10

11

Kemianteollisuus käsittelee ja tuottaa aineita, joihin liittyy ympäris-tö- ja turvallisuusvaikutuksia. Kiilto on sitoutunut näiden vaiku-tusten minimointiin toiminnassaan.

Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien huomiointi on vastuun-ottoa nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Se on myös

omaa riskienhallintaa ja toimitus- ja kilpailukyvyn turvaamista.Kiillon tuotanto toimii suljetun valmistuksen periaatteella: kaikki mitä val-

mistusreaktoriin panostetaan, pakataan valmistusprosessin jälkeen tuoteastioihin. Valmistusprosesseissa ei synny sivutuotteita. Pitkälle automatisoidulla materiaa-linkäsittelyllä minimoidaan altistuminen haitallisille aineille.

Jätettä syntyy lähinnä valmistuslaitteistojen ja kuljetusastioiden pesuissa. Ensisi-jaisena vaihtoehtona kaikille pesu-, raaka-aine- ja tuotejäännöksille on hyötykäyt-tövelvoite. Liuotinohenteisista tai muuten haitallisista tuotteista, raaka-aineista ja pesuista syntyvät jätteet luokitellaan, merkitään ja toimitetaan ongelmajätelaitok-selle. Jätteiden käsittely ja vuodontorjuntaharjoitukset on ohjeistettu laatujärjes-telmässä.

Valmistuksessa riskejä voivat aiheuttaa helposti syttyvät ja terveydelle tai ympäristölle haitalliset kemikaalit. Tehtaasta on tehty vaaranarviointi, turvalli-suusselvitys ja suojelusuunnitelma, joita aktiivisesti tarkastetaan ja päivitetään. Kaikista käytössä olevista kemikaaleista on työntekijän nähtävillä vaarallisuus-luokitukset, suojavälinevaatimukset ja käyttöturvallisuustiedotteet. Riskejä halli-taan jatkuvalla seurannalla ja henkilöstön koulutuksella.

Palontorjunta- ja sammutusjärjestelmät sekä varolaitteistot on suunniteltu yhteistyössä viranomaisten kanssa. Järjestelmien toimivuutta seurataan säännöl-lisin tarkastuksin ja vuotuisin harjoituksin. Kiillolla on oma tehdaspaloryhmä ja ensiapukoulutettujen henkilöiden ryhmä. Onnettomuustilanteiden varalle on laatujärjestelmässä toimintaohjeet, jotka ovat myös viranomaisjakelussa.

VAK-neuvonantaja, varastopäällikköReino Kuusela

Nollalinja pitää”Kuljetuksissa kiinnitetään erityistä huomiota vaarallisten aineiden kulje-tuksiin. Niissä ei tavoitteen mukaan saa ta-pahtua yhtään onnettomuut-

ta. Toistaiseksi VAK-kuljetusten nolla-linja on pitänyt. Kaikki henkilöt, jotka ovat vaarallisten aineiden kuljetusten tai varastoinnin kanssa tekemisissä, ovat velvoitettuja tarkentavaan kou-lutukseen. Tällainen koulutus Kiillossa järjestettiin viimeksi joulukuussa 2001, jolloin mukana oli varsinaisen kuljetus- ja varastohenkilöstön ohella myös viennistä ja ostotoiminnoista vastaavia henkilöitä. Lisäksi marras-joulukuussa 2002 järjestettiin tuo-tevarastojen henkilöstölle koulutus uusimmista muutoksista.”

Tehd

aspa

lopä

ällik

kö, m

ater

iaal

ivara

ston

hoita

ja R

isto

Räm

ö

LISÄTIETOJA: Ympäristö- ja turvallisuusvastaava, varatoimitusjohtaja Antti Nieminen sähköposti: antti.nieminen@kiilto.com

YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSNÄKÖKOHDAT

■ YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSVASTUULLA KIILLOSSA YMMÄRRETÄÄN• vesien, ilman ja maaperän suojelu• tehokas ja säästävä luonnonvarojen käyttö• tuotteiden, materiaalien ja laitteiden turvallisuus• työskentelyturvallisuus• yleinen turvallisuus

12

Tuotekehityksen perustana ympäristön ja käyttäjän hyvinvointiKiilto panostaa jatkuvasti kehittyvään, turvallisuus- ja ympäristömyötäiseen tuo-tesuunnitteluun, sillä juuri tuotteillaan se voi eniten vaikuttaa tulevaisuuden ympäristökehitykseen. Tuotekehityksen perusta on elinkaariajattelu: ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutukset otetaan huomioon koko tuoteketjussa. Siihen kuuluvat raaka-aineiden ja pakkaustarvikkeiden valinta, tuotteen valmistus, va-rastointi ja kuljetus sekä tuotteiden käyttöön ja jätteiden hävitykseen liittyvät tie-dot, opastus ja koulutus. Kiilto myös edellyttää omilta toimittajiltaan sitoutumista laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioihin.

Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Kiilto kehittää jatkuvasti uusia, vähemmän ympäristöä rasittavia tuotteita, jotka syrjäyttävät ja korvaavat vanho-ja. Korvaavan raaka-aineperustan tutkimuksissa Kiilto on toiminut tienraivaajana ja johtanut vesiohenteisten tuotteiden kehitystä Pohjoismaissa tuoden markkinoil-le mm. ensimmäisen täysin liuotteettoman lattia- ja seinäliiman vuonna 1995.

Kiilto on lopettanut happokovetteisten parkettilakkojen valmistuksen ja markkinoinnin ja tuonut tilalle ominaisuuksiltaan samanveroisia, ratkaisevasti käyttöturvallisempia vaihtoehtoja. Kiilto uskoo vesilakkoihin, joita tukevat mm. työ- ja ympäristönsuojelulliset näkökohdat, vaatimukset puhtaasta sisäilmasta sekä kansainvälinen kehitys.

Huonekaluteollisuuteen Kiilto on samoin kehittänyt vesiohenteisia vaihtoehto-ja verhoiluun ja foliopinnoitukseen.

Kiillon uudet ulko- ja sisäkäyttöön tarkoitetut liimamassat edustavat uusinta MS-polymeeritekniikkaa, joka antaa tuotteelle erinomaisen auringonvalonkeston ja parantaa olennaisesti tarttuvuutta liimattaviin pintoihin. Massat ovat myös ympäristöystävällisiä, sillä ne eivät sisällä lainkaan liuotteita tai isosyanaatteja.

Pakkausmateriaalien valinnassa suositaan kierrätettävyyttä. Kuluttajaliima-sarjassa Kiilto otti aikanaan ensimmäisenä Pohjoismaissa käyttöön kierrätettävät pakkaukset. Kiilto on mukana pakkausmateriaalien hyötykäyttöjärjestelmässä yhteistyösopimuksella Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa.

Tuorein tutkimusalue on uusiutuvien polymeerien ja reaktiivisten liimojen kehitys. Reaktiivisilla liimoilla voidaan korvata esimerkiksi autoteollisuuden hit-sauksia ja pulttiliitoksia.

Tutkimus- ja kehitysjohtaja,TkT Mikko Viljanmaa

Biohajoavuus on lähitulevaisuutta

”Liimatekno-logian uusinta kehitystä ovat uusiutuvista luonnonvarois-ta valmistetut biohajoavat lii-mat. Erityisesti pakkauste-ollisuus on kiinnostunut

liimoista, jotka kehitetään hajoamaan biologisesti pakkausmateriaalin tietyssä elinkaaren vaiheessa, kierrätyksessä tai kompostoinnissa. Biohajoavia sulateliimoja ei ole tuotannossa tiettävästi vielä missään. Kiillossa niiden tuotekehitys etenee kansainvälisessä kärjessä. Itse tutkin väitöskirjatyössäni (Lactic Acid Based Hot Melt Adhesives: Preparation and Properties) maitohappoon perustuvaa sulateliimaa.”

On sekä lakkojen valmistajien että asentajien etu tietää tarkasti, millaisia lakat ovat työstää, mitkä ovat kuivumisajat ja millainen on

lopputulos. Olen ehdottomasti vesilakkojen puolestapuhuja.”

Markku Harju, parkettiasentaja,

Tampereen Pinta-Asennus Oy (Kontakti 2001)

Anal

yytik

ko Ja

ana

Tikk

anen

vas

taa

mm

. labo

rato

rion

anal

yysim

enet

elm

ien

kehi

ttäm

isest

ä.

13

■ YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUS-NÄKÖKOHDAT JA VAIKUTUKSET

Toiminnot• raaka-aineiden ja pakkaustarvikkeiden valmistus• tuotteiden valmistus• tuotteiden käyttö• tuotejätteiden hävitys

Näkökohdat• jätteet• päästöt• energian käyttö• veden käyttö• kuljetukset

Vaikutukset• onnettomuudet - tulipalot - vuodot• henkilövahingot - tapaturmat - altistumiset • veden saastuminen - pesuvesien epäpuhtaudet - vuodot• ilman saastuminen - VOC-emissiot - savu- ja hajoamiskaasut - pakokaasut - muut päästöt• kaatopaikkojen täyttyminen - jätteet kaatopaikoille

■ VAIKUTUSTEN HALLINTAIntegroitu laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmä • turvallisuusselvitys, vaaranarviointi ja

sisäinen suojelusuunnitelma• järjestelmän ympäristö- ja

turvallisuusohjeet• poikkeavien tilanteiden raportointi• indikaattoriseuranta• katselmukset ja auditoinnit • sisäiset organisaatiot

Tekniset ratkaisut• suljetut valmistusprosessit• automaattiset annostelujärjestelmät• valvonta- ja hälytyslaitteistot• prosessienergian ja jäähdytysvesien hyödyntäminen• sammutusjärjestelmät• teollisuusjätevesien selkeyttämö• suursäiliövarastointi• pölynpoisto- ja muut työhygieniset järjestelmät• raaka-aineiden ja tuotteiden vaarallisuusluokitukset tietojärjestelmissä• pitoisuusmittaukset

Elinkaariajattelu tuote- ja pakkaussuunnittelussa

Turvallisuuden itsearviointi

Työterveyshuolto

Henkilöstön ja asiakkaiden ympäristö- ja turvallisuuskoulutus

Tiedotus ja julkinen vaikuttaminen

Kiillon henkilöstöstä 15 % työskentelee tuotekehityksessä, yrityksen omassa tutkimuskeskuksessa. Tutkimushenkilöstön korkeaan koulutukseen panostetaan voimakkaasti: joka vuosi tuotekehityksessä vähintään yksi henkilö suorittaa työn ohella syventäviä jatko-opintoja.

Kiilto Oy:n rakenneliimojen tuotekehityspäällikön, TkT Mika Lahtisen väi-töskirja tarkastettiin Tampereen teknilllisessä korkeakoulussa vuonna 2002. Väi-töskirja ”Aqueous Polyurethane Dispersions: Preparation, Characterisation and Properties” (Polyuretaanin vesidispersiot: valmistus, rakenne ja ominaisuudet) antaa merkittävää lisätietoa vesiohenteisten liimojen ja lakkojen tuotantoon.

Kiillon ensimmäinen liimakemiasta väitellyt tohtori on varatoimitusjohtaja, FT Antti Nieminen, jonka väitöskirja ”NMR Imaging of Adhesives and Adhesive Joints” (Liimojen ja liimasaumojen NMR-kuvaus) tarkastettiin Oulun yliopistos-sa vuonna 1990.

Mukana strategioissa ja päätöksenteossaYmpäristö- ja turvallisuusnäkökohtien huomiointi ja vaikutusten arviointi ovat järjestelmällisesti mukana Kiillon vuosistrategioiden laadinnassa ja investointien ja muiden toiminnallisten uudistusten suunnittelussa. Tämä velvoite on ohjeis-tettu kattavasti laatujärjestelmään, mm. tuotekehityksen toimenkuviin, laitteiden hankintaohjeisiin ja keskeisten prosessien kuvauksiin. ■

Liim

anva

lmist

aja

Mau

ri Pu

rra,

taus

talla

MS-

mas

soje

n va

lmist

usre

akto

ri

14

TUOTTEET

Lähtötaso 1999 ........................ n. 2Tavoite 2002 menn. .....alle 1,6Toteumat 2000 ......................... 1,7 2001 ......................... 1,4 2002 ......................... 1,8Uusi tavoite 2005 menn. .....alle 1,8

(% tuotannosta/vuosi)

Lähtötaso 1999 ........................ 262Ei määrätavoitettaToteumat 2000 ........................ 259 2001 ........................ 293 2002 ........................ 323

■ Rahtityönä tehtävän tuulilasinpesunesteen myynnin kasvu näkyy liuotinkulutuksen kasvussa v. 2002. Vaikka muut puhdistusaineryhmän tuotteet siirtyivät v. 2003 alusta tytäryhtiö KiiltoClean Oy:lle, tuulilasinpesuneste jää Kiilto Oy:n valmistusohjelmaan, mikä vaikuttaa myös tulevaan tavoi-telukuun. Kiillon tavoitteena on jo kahden vuosikymmenen ajan ollut myös minimoida liuotinohen-teisten liimojen ja lakkojen osuus koko tuotemyynnistään. Vuonna 2000 se oli 2 %, vuonna 2002 enää 1,7 %.

■ Uusien käyttöalueiden myötä polyuretaanipohjaisten rakenneliimojen voimakkaasti kasvaneet markkinat ja kysyntä ovat vieneet kehitystä toiseen suuntaan kuin päämäärän asettamishetkellä uskottiin. Sen sijaan Kiillon v. 2001 markkinoille tuomien isosyanaatittomien MS-polymeeripoh-jaisten massojen merkitys polyuretaanipohjaisten massojen korvaajana on ollut huomattava. Massoista tuotekehitystä laajennetaan jatkuvasti myös liimasovelluksiin.

■ Asetetut tavoitteet eivät olleet täysin asiakaskunnan tuotantokehityksen mukaisia. Erityisesti parkettiteollisuudessa liimatyypin muutos vaatii voimakkaita laiteinvestointeja.

4. Pakkausstrategian luominenKiillossa toimii Tulevaisuuden pakkaukset -työryhmä, jonka tavoitteena on ideoida entistä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja pakkaamiseen, tuoda logistinen ajattelu osaksi pakkaus-valintoja sekä kehittää yrityksen pakkausstrategiaa. Pakkausten halutaan viestivän yhtenäistä Kiilto-ilmettä, jossa ympäristönäkökohdat on huomioitu. Projekti jatkuu.

Parkettiteollisuus:

Lähtötaso 1999 ........................ 200Tavoite 2002 menn. ......yli 600Toteumat 2000 ........................ 235 2001 ........................ 212 2002 ........................ 305

■ Kiilto Oy:n ympäristö- ja turvallisuuspäämäärät asetetaan yritystasolla kolmen vuoden jaksoissa. Päämääriä tukevat yksilöidymmät tavoitteet voivat kohdistua yksittäisiin toimintoihin ja lyhyempään aikajänteeseen. Tavoitteet ja niihin tähtäävät ohjelmat, hankkeet, mittaaminen ja seuranta sisältyvät mm. vuosistrategioihin, prosessien työskentelyyn, johdon katselmuksiin ja kehitysprojekteihin.

Seuraavassa selvitetään vuonna 1999 asetettujen tavoitteiden toteutumista vuosina 2000-2002 sekä asetetaan uusia tavoitteita vuosille 2003-2005.

1. Liuottimien käyttö lakka-, liima- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi

2. Isosyanaattien käytön vähentäminen massa- ja liimasovelluksissa

(tn)

3. Ureaformaldehydihartsien korvaaminen reaktiivisilla PVAC-dispersioilla

(tn) Muu käyttö:

Lähtötaso 1999 ........................ 300Tavoite 2002 menn. ......yli 500Toteumat 2000 ........................ 339 2001 ........................ 356 2002 ........................ 515

(tn)

UUDET PÄÄMÄÄRÄT 2003-20051. Vesiohenteisten kontaktiliimojen myynnin kasvattaminen

Lähtötaso 2002 ........................150Tavoite 2005 menn. ............200

2. MS-polymeeripohjaisten tuotteiden myynnin kasvattaminen

Lähtötaso 2002 ..........................60Tavoite 2005 menn. ............120

3. M1-luokiteltujen tuotteiden myynnin kasvattaminen

Lähtötaso 2002 ........................ 25 kpl, 18 % koko tuotemyynnistäTavoite 2005 menn. ........... yli 35 kpl, yli 20 % koko tuotemyynnistä

■ Kohderyhmänä on erityisesti huonekaluteollisuus ja siellä verhoiluliimojen käyttö, jossa pyritään siirtymään pois liuotinohenteisista liimoista.

■ Vuonna 2000 alettiin siirtyä polyuretaanimassoista MS-polymeeripohjaisiin massoihin, jotka ovat isosyanaattivapaita. MS-sovelluksia laajennetaan parastaikaa myös liimapuolelle, tavoitteena on korvata sielläkin kasvavassa määrin polyuretaanipohjaiset ratkaisut.

■ Hyväksyntää sisäilmaluokituksen parhaaseen eli M1-päästö-luokkaan haetaan ja saadaan yhä laajenevalle joukolle Kiillon tuotteita. Vuoden 2003 alussa Kiillon vedeneristeet saivat rakennusmateriaalien M1-päästöluokituksen.

(tn)

(tn)

YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS: TOTEUTUNEET JA

15

1. Sähköenergian kulutuksen kasvun/vuosi pitäminen pienempänä kuin tuotannon volyymin kasvu/vuosi

2. Maakaasun kulutuksen kasvun/vuosi pitäminen pienempänä kuin lämmitettävän pinta-alan kasvu/vuosi

UUSI PÄÄMÄÄRÄ 2003-2005• Energiankäytön tehostaminen

Kiilto on käynnistänyt energiantoimittajan kanssa laajamittaisen teollisuuden energia-analyysin, Motiva-energiakatselmuksen, tavoitteena energian-käytön optimointi ja siihen tähtäävien kehityskohteiden löytäminen. Tuotannollisten uudistusten aiheuttama sähkönkulutuksen kasvu hyväksytään, mutta energiankäyttöä pyritään tehostamaan.

Maakaasun kulutuksen kasvu/vuosi2000 ...........................................................62001 ........................................................ 562002 ........................................................- 4

■ Sähköenergian kulutuksessa ei saavutettu asetettua päämäärää. Syynä siihen on, että vuosina 2001-2002 tuotantoon tehtiin merkittäviä investointeja, joihin liittyvien koneiden sähköenergian kulutus suhteessa niiden tuotantomääriin on suuri.

Prosessilämmön talteenottoa tehostettiinKeväällä 2002 Kiillossa tehtiin tutkimus prosessilämmön talteenotosta. Tutkimuksen koh-teena oli erityisesti Kiillon omasta raaka-ainevalmistusprosessista (emulsiopolymerointi) talteen otettava ja kiinteistön lämmitysverkkoon johdettava lämpöenergia. Tutkimuksen ansiosta lämmön talteenottolaitteiston tehokkuutta pystyttiin entisestään kehittämään käyntiaikoja uudistamalla.

■ Maakaasun kulutuksen suuret vaihtelut tarkastelujaksolla aiheutuvat lämmityskattiloiden sää-döissä havaituista poikkeamista ja niiden korjaamisesta. (Kiillon maakaasun kulutuksesta suuri osa menee kiinteistöjen lämmitykseen, joten myös lämmityskattiloiden säädöillä on suuri merkitys.) Maakaasua alettiin käyttää vuoden 2002 alusta yhdellä uudistetulla tuotanto-osastolla, eli kulutus-kohteiden määrä myös lisääntyi tarkastelujakson aikana.

tuotannon kasvusähköenergian kulutuksen kasvu

1,6

5,9

11,7

6,9

4,94,2

20

15

10

5

0

kasv

u-%

2000 2001 2002

ENERGIANKULUTUS

Lähtötaso 1999 ......................... 0,4Tavoite 2002 menn. .....alle 0,3Toteumat 2000 ......................... 0,7 2001 ......................... 0,4 2002 ......................... 0,3Uusi tavoite 2005 menn. .....alle 0,3

Lähtötaso 1999 ....................... 0,04Tavoite 2002 menn. ...alle 0,04Toteumat 2000 ....................... 0,06 2001 ....................... 0,02 2002 ....................... 0,06Uusi tavoite 2005 menn. ...alle 0,04

Lähtötaso 1999 .............................0Tavoite 2002 menn. ................0Toteumat 2000 .............................0 2001 .............................0 2002 .............................0Uusi tavoite 2005 menn. ................0

1. Kaatopaikalle ohjatun raaka-aine- ja tuotejätteen sekä saostuskaivojen jätteen määrän pienentäminen

(% tuotannosta/vuosi)

2. Ongelmajätteen määrän rajoittaminen vallitsevaan tasoon

(% tuotannosta/vuosi)

3. Tuotannosta aiheutuvat ongelmat kunnan vedenpuhdistamolle tai ympäristölle minimiin

(tapausta)

JÄTTEET

(%)

Lähtötaso 1999 .......................... 76Tavoite 2002 menn. ......alle 70Toteumat 2000 .......................... 74 2001 .......................... 77 2002 .......................... 75Uusi tavoite 2005 menn. ......alle 72

■ Haitallisten aineiden käytön aktiivinen vähentäminen tuotannossa vaatii vastaavasti vielä voi-makkaampaa panostusta tehdashygieniaan, mikä tarkoittaa mm. laitteistopesujen lisäämistä. Tämä kehityssuunta sekä myös vettäsäästävien teknisten ratkaisujen viivästyminen ovat vaikuttaneet siihen, että jäteveteen liittyvää tavoitetta joudutaan tarkistamaan realistisemmaksi.

Insinööritoimisto Air-Ixin kanssa on käynnistetty mittava jäte- ja tulevan veden kartoituspro-jekti, jolla pyritään tavoitteeseen ohjaaviin kehitystoimiin. Mm. painepesurin ohijuoksutusveden talteenotto tulevan veden puhdistusmuutoksen yhteydessä otetaan käyttöön keväällä 2003.

(% kokonais-vedenkulutuksesta)

1. Jäteveden osuus kokonaisvedenkulutuksesta pienemmäksi

VEDENKULUTUS

UUDET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET

16

■ Työtapaturmien määrä ja niistä aiheutuneiden poissaolojen määrä pieneni vuonna 2000 aiempiin vuosiin verrattuna. Samalla määrä alitti selkeästi vertailutason (RC-yritysten keskiarvon) sekä myös Teollisuusvakuutuksen kemianteollisuutta koskevat keskiarvot. Palkintona myönteisestä kehityksestä yritys palkitsi jokaisen työn-tekijän ensiapulaukulla.

Tavoitteen mukaisesti vuonna 2001 työtapaturmien määrä ja niistä aiheutuneiden poissaolojen määrä vähenivät edelleen ja määrä alitti RC-yritysten keskiarvot, mikä johti koko henkilöstön palkitsemiseen sammutuspeitteellä.

Jatkossa henkilöstö palkitaan, kun määrät alittavat RC-yritysten keskiarvot sekä Kiillon aiemmat parhaat tulokset. Hyvään kehi-tykseen on päästy lisäämällä koulutusta, opastusta, suojavälineitä ja tapahtumien analysointia sekä liittämällä työsuojeluauditoinnit

osaksi muuta säännöllistä auditointiohjelmaa.Vuonna 2002 tapaturmien määräkehitys Kiillossa kääntyi kuiten-

kin kasvuun. Tilanteen korjaamiseksi työterveyshuolto on käynnis-tänyt osastokohtaiset kuntokartoitukset sekä työskentelypisteiden ergonomiakartoitukset ja parannustoimet.

Vuositason seurantaluvut perustuvat toimialan yleisiin kir-jauskriteereihin (lukumäärä/milj. työtuntia, väh. 3 pv poissaolon aiheuttaneet tapaukset, ei koske työmatkoja). Tämän lisäksi Kiillon omassa indikaattoriseurannassa ovat neljännesvuosittain kaikki (myös työmatkalla tapahtuvat) työtapaturmat riippumatta siitä, aiheutuuko niistä poissaoloja.

Lähtötaso 1999................................1Tavoite 2002 menn. ...................0Toteumat 2000................................0 2001................................0 2002................................0Uusi tavoite 2005 menn. ...................0

Lähtötaso 1999................................0Tavoite 2002 menn. ...................0Toteumat 2000................................0 2001................................1 2002................................0Uusi tavoite 2005 menn. ...................0

(tapausta)

■ V. 2001 Kiillon polymerointilaitoksen kompensointikondensaattorin pariston ylikuume-neminen aiheutti savuamisen, ja tapaus kirjattiin tulipaloksi. Kondensaattorin sisäinen sulake ei ollut toiminut, mikä aiheutti ylikuumenemisen. Kondensaattorien ikääntymiseen vaikuttaa eristeaineen vanheneminen, johon vaikuttavat suuresti ympäristön lämpötila sekä sähkö-verkon yliaallot. Molemmat mitattiin ja ne olivat määritellyissä rajoissa. Tapauksen jälkeen vaihdettiin kaikki polymerointilaitoksen ko. tyypin kondensaattorit uusiin.

Lisäksi Kiillossa seurataan neljännesvuositarkkuudella sivulla 9 mainittuja ympäristö- ja turvallisuusindikaattoreita.

1. Tulipalot: 0-tason säilyttäminen

2. Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuudet 0-tasolle

(tapausta)

Työstä poissaoloon (väh. 3 pv) johtaneiden tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden

Kiiltovertailu, RC-yritysten keskiarvo

30

25

20

15

10

5

0

kpl/m

ilj. t

yötu

ntia

2000 2001 2002

8,1

15,5

5,5

13,610,8

Menetettyjen työtuntien suhde kokonaistyötunteihin (tapaturmat väh. 3 pv)

Kiiltovertailu, RC-yritysten keskiarvo

2500

2000

1500

1000

500

0 2000 2001 2002

302

1 651

463

1 588

1 350

men

etet

yt t

yötu

nnit/

milj

. työ

tunt

ia

TULIPALOT, ONNETTOMUUDET, TAPATURMAT

16

3. Kiillon taso alle vertailutason (=RC-yritykset) sekä tapaturmien määrässä että menetettyjen työtuntien määrässä mitattuna

UUSI TAVOITE 2003-2005Kiillon taso alle vertailutason (=RC-yritykset) ja alle Kiillon aiemman par-haan tason sekä tapaturmien määrässä että menetettyjen työtuntien määrässä mitattuna.

Tapaturmien vertailutiedot vuodelta 2002 ulkoiseen tilanteeseen ovat käytettävissä vasta keväällä 2003.

17

KIILLON YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUS-LUOKITELLUT TUOTTEET V. 2002• Sisäilmaluokituksen parhaaseen

eli M1-päästöluokkaan kuuluvat tuotteet..............................................................25 kpl

• Pohjoismaisella ympäristömerkillä (Joutsenmerkki) varustetut tuotteet ...........31 kpl

• Elintarvikelaboratorion hyväksymät tuotteet (Eela) ....................................................6 kpl

• EU:n direktiivin paloturvallisuus-vaatimukset täyttävät ns. Ruorimerkki-tuotteet ...............................17 kpl

1) KiiltoClean Oy:lle siirtyneitä tuotteita

■ YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSVASTUUN KESKEISIÄ TOTEUMIA 2000-2002• Laajennettu turvallisuusselvitys• Prosessijätevesien jatkuva analysointi• Energiajätteen erottelu• Prosessienergian talteenoton optimointi• Työergonomiaparannuksia• Raaka-aineiden vaarallisuusluokitukset ja

suojavälinevaatimukset valmistusohjeisiin• Turvallisuusopas• Turvallisuutta parantavia laiteinvestointeja• Nolla tapaturmaa -koulutus• Liukkaan kelin Pelivara -koulutus edustajil-

le ja kuorma-auton kuljettajille• Turvallisuusjohtamisen Askelma-projekti• Safety 24 h -projekti• Säiliötyökoulutus• Kemikaali- ja suojavälinekoulutus kaikille

työntekijöille• Ensiapukoulutus• Ympäristö- ja turvallisuustietoa Internet-

palvelupisteeseen• Ympäristömerkittyjä tuotteita• Ympäristö- ja turvallisuusselonteolle

palkinto

■ Safety 24 hKiilto osallistui vuonna 2002 kemian alan järjestöjen Safety 24 h -projektiin, jonka tavoitteena oli löytää uusia ajatuksia ja työkaluja turvallisuuden ja hyvinvoinnin te-hostamiseksi. Kiillossa kehitysprojektin koh-teeksi nimettiin poikkeamien laaja-alainen hallinta. Sillä haluttiin aktivoida kiiltolaiset raportoimaan herkemmin poikkeamista sekä ns. läheltä piti -tilanteista. Lisäksi te-hostettiin poikkeamaraporttien hallintaa ja niihin liittyvän tiedon hyödyntämistä.

■ YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUS-INVESTOINNIT 2000 2001 2002Kaikki investoinnit (1000 €) 2560 3044 5396Ympäristö- ja turvallisuus-investoinnit (1000 €) 303 471 207Osuus (%) 11,8 15,5 3,8

Kiillo

n M

1-lu

okite

ltuja

rake

nnus

tarv

iket

uotte

ita

1)

1)

18

Vara

toim

itus

joht

ajan

sih

teer

i Ast

a Va

inio

npää

18

19

Kannattavuus on vastuullisen yritystoiminnan lähtökohta. Vain kan-nattava yritys voi varmistaa tulevaisuutensa, panostaa riittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen, uusia tuotantoaan ja kehittää henkilöstöään. Kannattavuus merkitsee toiminnan jatkuvuutta ja herättää luottamusta myös yrityksen ulkopuolella. Kiillon toi-

minnalleen asettamat tunnuslukutavoitteet myötäilevät strategisen suunnittelun ja koko yrityskulttuurin perustana olevaa pitkäjänteisyyttä, jossa suorituskykyä arvioitaessa tarkastellaan myös pidemmän aikajakson toteumakehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

TALOUDELLISEN VASTUUNKESKEISIÄ TOTEUMIA 2000-2002

2000 2001 2002Liikevaihto (1000 €) 42 315 44 226 45 051Liikevaihto/hlö (1000 €) 202 207 209Investoinnit (1000 €) 2 560 3 044 5 396Investoinnit (% liikevaihdosta) 6,0 6,9 12,0Henkilöstön määrä 214 219 217Maksetut verot (1000 €) 2 427 2 586 3 013Omavaraisuus (%) 83 83,6 83,2Maksuvalmius (quick ratio) 4,1 4,3 3,7

Tarkastelujaksolla Kiillon viennin kasvu jatkui odotetusti kotimaan kasvua nopeampana. Kasvu oli voimakkainta Puolassa, Venäjällä ja Baltian maissa. Vuo-den 2000 lopussa perustettiin tytäryhtiö Moskovaan.

Vuosien 2000-2002 merkittävimpiä yksittäisiä hankintoja olivat tuotannon pakkaustoimintojen automatisointi, huonekaluteollisuuden ja paperi- ja pak-kausteollisuuden sulateliimojen valmistuslinjojen täydellinen uudistaminen, tiivistysmassavalmistuksen planetaarireaktori, tutkimuskeskuksen testaustilojen uudistus ja laajentaminen sekä tietotekniikkainvestoinnit. Puhdistus- ja hoitoai-neiden tutkimukseen kehitettiin digitaalinen pesuaineen tehokkuuden mittauslaite ja -menetelmä, josta jätettiin patenttihakemus. Kiilto jatkoi kuluttajatuotteiden markkinointi- ja mainoskampanjaa sekä panosti henkilökunnan osaamiseen ja ammattitaidon lisäämiseen.

Uusien tuotteiden osuus oli kaikkina kolmena vuonna yli tavoitetason (yli 20 % myynnistä).

Tehostaakseen asiakaspalveluaan Kiilto uusi Internet-sivustonsa moderniksi asiakaspalvelu- ja kauppapaikaksi. Ensimmäinen sähköinen tilaus Internetin kautta tapahtui vuoden 2000 lopulla. ■

Talousjohtaja Seppo Nieminen

Palkitseminen kytkeytyy liikeideaan

”Jokainen kiiltolainen antaa oman panoksensa strategian ja liikeidean to-teuttamiseen.

Yhtiön taloudellisen tuloksen

perusteella maksetaan koko henkilö-kunnalle tulospalkkiota, jonka lisäksi käytössä on useita pienimuotoisempia palkitsemismenettelyjä kannustuksena parhaaseen suorituskykyyn.

Palkitseminen on osa johtamista, hyvät ideat aina palkitaan!”

LISÄTIETOJA: Talousjohtaja Seppo Nieminensähköposti: seppo.nieminen@kiilto.com

TALOUDELLISET NÄKÖKOHDAT JA VAIKUTUKSET

■ TALOUDELLISELLA VASTUULLA KIILLOSSA YMMÄRRETÄÄN• kannattavuus, kilpailukyky,

tehokkuus• taloudelliset edellytykset vastata

sidosryhmien odotuksiin

■ TALOUDELLISET NÄKÖKOHDAT JA VAIKUTUKSETNäkökohdat • oman toiminnan hallinta

- riskien hallittavuus

- toiminnan tasainen kehitys

Vaikutukset• kannattavuus• kasvu• vakavaraisuus• maksukyky

20

Vara

sto

työ

ntek

ijäIl

kka

Järv

enta

usta

20

21

Kiiltolaisuus on käsite. Se kuvaa yhdessätekemisen henkeä, posi-tiivista asennetta työhön ja työntekijöistä – toisistaan – huolehti-mista. Kiilto haluaa olla tavoiteltu työpaikka, jossa viihdytään ja jossa sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin. Henkilöstölle tarjotaan kehittymis- ja kouluttautumismahdollisuuksia asiantuntemuksen

ja ammattitaidon vahvistamiseksi. Yrityksen näkökulmasta nämä kytkeytyvät luonnollisesti toiminnan kehittymiseen ja strategisiin tavoitteisiin. Henkilöstöä kannustetaan myös työn ja vapaa-ajan tasapainoiseen suhteeseen, tavoitteena hyvä työsuoritus sekä henkilökohtainen hyvinvointi.

Menettelytapoja:• kehityskeskustelut• osaamisstrategiat• sisäiset urakehitykset• tyytyväisyyskyselyt ja ilmapiirikartoitukset• sisäiset koulutustilaisuudet• yhteiset strategia- ja yt-palaverit• muut sisäiset tapahtumat• sisäinen tiedottaminen• TYKKI-tiimin toiminta• työterveyshuolto

Työyhteisöllistä hyvinvointia edistetään mm. tukemalla monipuolisesti henki-lökunnan harrastus- ja virkistystoimintaa, järjestämällä yhteisiä tapahtumia ja kannustamalla kuntoliikuntaan. Näitä järjestelyjä koordinoi henkilöstöstä muodostettu TYKKI-tiimi, jonka tehtävänä on saada mahdollisimman moni kiil-tolainen kiinnostumaan oman kuntonsa aktiivisesta ylläpitämisestä työkyvyn, terveyden, hyvinvoinnin ja yhteishengen lisäämiseksi.

LISÄTIETOJA: Tiedottaja Armi Mehtosähköposti: armi.mehto@kiilto.com

SOSIAALISET NÄKÖKOHDAT JA VAIKUTUKSET

■ SOSIAALISELLA VASTUULLA KIILLOSSA YMMÄRRETÄÄN• henkilöstön hyvinvointi ja

osaaminen• asiakaskumppanuus• muu sidosryhmäyhteistyö• yleishyödyllisten toimintojen

tukeminen

■ SOSIAALISET NÄKÖKOHDATJA VAIKUTUKSETNäkökohdat • henkilöstöresurssien hallinta - saatavuus - pysyvyys - kehittyminen

• kumppanuuksien hallinta - luotettavuus - ongelmanratkaisu - ennakointi - lisäarvo

• yhteiskunnallinen osallistuminen - kehityksen tuki - toiminnan arvostus

Vaikukset• työkyky• työviihtyvyys• urakehitys

• osaaminen• tyytyväisyys• kilpailuetu

• työllistävyys• kansantalous

• toiminnan kehitys

Pääl

uotta

mus

mie

s (2

003-

), su

late

liiman

valm

istaj

a Pe

kka

Pitk

änen

22

Pakk

ausk

onee

n ho

itaja

Tim

o An

drej

eff j

a liim

anva

lmist

aja

Sepp

o Sa

lmi

vuor

ovai

kutte

isen

tauk

oakt

ivite

etin

par

issa.

TEEMAVUODET 2000-20022000: Kiiltolaisen vuosiKiiltolaisen vuonna yrityksen henkilöstö tutustui Kiillon omiin tuotantoprosessei-hin. Jokainen tuotanto-osastoon kuulumaton kiiltolainen puki yhdeksi päiväksi haalarit ylleen ja osallistui työskentelyyn valitsemassaan työpisteessä tuotannossa. Päivän aikana syvennettiin käsityksiä tuotannon toiminnasta ja siellä tarvittavista taidoista sekä tutustuttiin tuotannossa työskenteleviin kiiltolaisiin.

2001: Tyhmät kulut viisaiksi panostuksiksiVuoden teeman mukaisesti haluttiin kiinnittää huomiota turhiin kuluihin ja keksiä keinoja niiden poistamiseksi. Asian edistämiseksi järjestettiin Kuukauden Älykkö – Vuoden Viisas -kilpailu. Älyköt palkittiin 500 markalla ja Vuoden Vii-sas 12 prosentin Älytupa-lisätulospalkkiolla. Nimeämisen ja palkitsemisen perus-teena oli paras oivallus tyhmän kulun löytämisestä ja karsimisesta.

2002: Virtuaalisuudesta vuorovaikutukseenTeemavuoden perusajatuksena oli karsia puhtaasti rutiineiksi muodostuneita kokouksia ja sähköpostiviestejä. Niiden sijaan pyrittiin nopeaan ja jatkuvaan ihmisten väliseen vuorovaikutukseen sekä nopeampaan ja joustavampaan pää-töksentekoon.

Avointa kanssakäymistä edistettiin rakentamalla eri puolille tehdasta ja kont-toria taukohetkien toimintapisteitä ja kokoontumispaikkoja. Vuorovaikutusta kehittämällä ja kokouksia vähentämällä haluttiin myös tehostaa asiakaspalvelua.

Ammattitutkinto – merkittävä osaamisen kehittämisratkaisuKiilto Oy lähti syksyllä 1999 mukaan kemianteollisuuden ammattitutkinto-ohjel-maan, jossa työnantaja ja työntekijät kehittävät tutkintoa yhdessä oppilaitosten kanssa vastaamaan työelämän muuttuvia tarpeita. Kiillossa koulutusohjelma kesti kaksi vuotta, 2000-2001. Mukana oli 11 työntekijää tuotannosta ja pak-kaamosta. Ammattitutkinto suoritettiin työn ohessa oppisopimuskoulutuksena. Koulutukseen sisältyi sekä yleistä asiaa että yrityksen näkökulmasta räätälöityä koulutusta.

Toinen kemianteollisuuden ammattitutkinto alkoi maaliskuussa 2002 seitse-mällä kiiltolaisella tuotantotyöntekijällä.

Tutkinnon suorittaminen on huomioitu henkilöiden palkkauksessa ja mahdol-lisuuksien mukaan työtehtävissä tutkinnon jälkeen.

■ SOSIAALISEN VASTUUN KESKEISIÄ TOTEUMIA 2000-2002• henkilöstön teemavuodet• liukuva työaika• kemianteollisuuden ammattitutkinnot• henkilöstön muut koulutukset• perehdyttämisen kehittäminen• asiakaskoulutuksen kehittäminen• asiakaspalvelun vahvistaminen• asiakastiedottamisen kehittäminen• opiskelijayhteistyön kehittäminen• ulkoisten yhteistyöprojektien lisääminen

■ KIILTOLAISTEN KOULUTUKSIA TYÖN OHESSA 2000-2002• TkT-tutkinto• DI-tutkinto• kemianteollisuuden ammattitutkinnot• liikkeenjohdon eMBA-tutkinto• johdon assistentti -tutkinto• luottotutkinto• tradenomiopinnot• ruotsin ja englannin kielten koulutukset• myynti- ja vuorovaikutustaitojen koulutus• mentaalivalmennus• elintarvikehygienian koulutus

■ SISÄISET URAKEHITYKSETOsaamisen tunnistaminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen sekä yrityksen että henkilöstön tarpeiden kanssa näkyy mm. sisäisenä urakehityksenä. Vuosina 2000-2002 useat henkilöt ovat edenneet ylempiin tai muuten vaativampiin työtehtäviin. Muutamat ovat tällä hetkellä jo neljännellä tai viiden-nellä portaalla työurallaan Kiillossa.

Vuonna 2001 ammattitutkinnon suorittivat Timo Andrejeff, Markku Austiola, Ari Isosalo, Sakari Kielonie-mi, Erkki Kivistö, Pauli Nieminen, Jouni Rautalin, Seppo Salmi, Mika Tahvanainen, Esa Toiva ja Juha Ujanen.

23

Asiakas on kumppaniKiillon toiminta-ajatus lähtee asiakastarpeesta ja tähtää asiakkaan toimintaval-miuksien ylläpitämiseen ja parantamiseen. Asiakas on kumppani, jonka taloudel-lisen tuloksen, tehokkuuden ja osaamisen kehittämiseen Kiilto osallistuu omalla palvelukonseptillaan. Kiilto on tavarantoimittajana osa asiakkaansa laatu- ja lo-gistiikkaketjun tehokkuutta. Asiakas arvostaa sitä, että saa läheltä ja oikea-aikaisena tuotteen ja siihen liittyvä palvelun. Kiillon sertifi oitu laatujärjestelmä ja sitoutuminen kokonaislaatuun ja ympäristöstä ja turvallisuudesta huolehtimi-seen on asiakkaalle tae Kiillon toiminnan tasosta, luotettavuudesta ja vastuulli-suudesta.

Tuotekehityksellisellä yhteistyöllä Kiilto ylläpitää jatkuvaa käytännön tuntu-maa asiakkaan edustamaan käyttöalueeseen ja -tekniikkaan ja hyödyntää sieltä saamaansa tietoa omassa kehitystyössään. Näin pyritään havaitsemaan tulevai-suuden signaaleja mahdollisimman varhain ja löytämään uusia tai omaperäisiä kaupallisia ideoita. Asiakas puolestaan saa mahdollisuuden kilpailuetuun esimer-kiksi pilotoimalla uutta tai modifi oitua tuotetta tai saamalla itselleen räätälöidyn tuotteen.

Asiakkaan omaa osaamista myös kehitetään. Kiilto on antanut tuotteiden käyttöön ohjaavaa järjestelmällistä asiakaskoulutusta 1980-luvulta lähtien. Vuon-na 1994 valmistui oma koulutuskeskus, jossa viimeisten viiden vuoden aikana on käynyt yli 10 000 koulutettavaa. Koulutuskeskuksessa järjestetään luentojen ja seminaarien lisäksi liimakouluja, remonttiopistoja, teollisuuden liimaopistoja, puhdistus- ja hoitoaineinstituutteja, laatoituskouluja ja vedeneristyskoulutuksia.

Tuotteiden ammattikäyttäjiä palveleva tekninen neuvonta on markkinointi-osastojen mukaisesti erikoistunut tuotteiden käyttöaloja vastaavasti. Kuluttaja-asiakkaita palvelee Kiilto Kuluttajaneuvoja.

Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti toistettavilla tutkimuksilla ja erikseen nimetyillä tunnusluvuilla.

Rake

nnel

iimoj

en tu

otep

äällik

kö H

arri

Tenh

ola

(vas

.) vie

rain

een.

Labo

rato

riote

knik

ko S

irpa

Kouk

kula

tark

asta

mas

sa

tuot

teen

vas

tanä

ytet

tä.

■ Tuotteiden laadunvalvontaRaaka-aineiden spesifi kaationmukaisuus tarkistetaan niiden saapumisvaiheessa. Tuo-tannon jokaisesta valmistuserästä otetaan näyte, joka testataan määrittelyjen mukai-sesti. Tuote saa toimitusluvan, kun tulokset on hyväksytty. Kaikista valmistetuista tuot-teista otetaan vastanäyte, jota säilytetään vähintään 12 kuukautta.

Kun halutaan laatua, koko tuotan-toketjun on oltava kunnossa. Halu-amme olla paras yhteistyökumppani omille asiakkaillemme. He valitsevat

itselleen parhaat partnerit, ja niin teemme myös me.”

Antti Jäälinoja, myynti- ja teknologiavastaava,

Schaffner-Electroferrum (Kontakti 2002)

Käytännössä olemme kertoneet raaka-aineen toimittajalle, mitä haluamme esimerkiksi hartsilta, ja toimittaja on sitten kehittänyt meille

sopivan tuotteen. Yhteistyö vaatii molemmin puolin erittäin hyvää tuntemusta – pelkät taloudelliset tai tekniset kriteerit eivät riitä.”

Lauri Moisander, ostopäällikkö,

Componenta Suomivalimo Oy (Kontakti 2000)

24

tyyt

yväi

syys

(m

in 1

- m

ax 5

)

HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYDEN TUNNUSLUKUJA

”OLEN MIELESTÄNI SAANUT TARPEEKSI KOULUTUSTA TYÖHÖNI”

5

4

3

2

1

0 2000 2001 2002

tyyt

yväi

syys

(m

in 1

- m

ax 5

)

3,72 3,79 3,86

”MIELIPITEENI OTETAAN HUOMIOON TYÖSSÄNI”

2000 2001 2002

5

4

3

2

1

0

tyyt

yväi

syys

(m

in 1

- m

ax 5

)

3,88 3,87 3,92

”TULEN HYVIN TOIMEEN ESIMIEHENI KANSSA – YHTEIS-TYÖMME ON RAKENTAVAA”

5

4

3

2

1

0 2000 2001 2002

tyyt

yväi

syys

(m

in 1

- m

ax 5

) 4,18 4,03 4,19

”OSASTON ILMAPIIRI ON MIELESTÄNI KUNNOSSA”

5

4

3

2

1

0 2000 2001 2002

tyyt

yväi

syys

(m

in 1

- m

ax 5

) 3,83 3,81 3,90

KAIKKIEN KYSYMYSTEN (13 KPL) KESKIARVO

5

4

3

2

1

0 2000 2001 2002

tyyt

yväi

syys

(m

in 1

- m

ax 5

) 3,84 3,85 3,89

ASIAKASTYYTYVÄISYYDEN TUNNUSLUKUJA

ASIAKASVALITUSTEN KESKI-MÄÄRÄINEN KÄSITTELYAIKA

50

40

30

20

10

0 2000 2001 2002

päiv

ää 28

13 10

Tavoite alle 14 päivää

TOIMITUSTEN OIKEELLISUUS

100

99

98

97

96

95 2000 2001 2002

%

99,4 99,3 99,4

Tavoite 100 %

KOKONAISTYYTYVÄISYYS KIILTOON

5

4

3

2

1

0 1998 2000 2002

tyyt

yväi

syys

(m

in 1

- m

ax 5

)

3,67 3,71 3,823,05 3,44 3,32

KiiltoKilpailija

Tavoite: taso vähintään ennallaan

TYYTYVÄISYYS MYYNTI-EDUSTAJAN TOIMINTAAN

5

4

3

2

1

0 1998 2000 2002

tyyt

yväi

syys

(m

in 1

- m

ax 5

)

3,423,87 4

2,773,46 3,36

KiiltoKilpailija

■ Ilmapiiritutkimus/tyytyväisyyskysely tehdään koko henkilöstölle vuosittain. Tulokset pure-taan ja analysoidaan osastoittain.

■ Kiilto teettää ulkopuolisella tutkimus-laitoksella kahden vuoden välein asiakas-tyytyväisyyttä ja -uskollisuutta ja niihin vaikuttavia tekijöitä tutkivan laajamittaisen kyselyn. Tulosten perusteella Kiilto nimeää kehityskohteita. Lisäksi asiakastyytyväisyy-teen vaikuttavia tekijöitä seurataan ja analy-soidaan yrityksen sisällä neljännesvuosittain 13 erilaisen laatuindikaattorin avulla.

TYYTYVÄISYYS TOIMITUKSIIN

5

4

3

2

1

0 1998 2000 2002

3,77 4,04 4,13

3,073,57 3,41

KiiltoKilpailija

25

SAIRASPOISSAOLOT

5

4

3

2

1

0 2000 2001 2002

3,49 3,78

4,72

%

Tavoite < 4 % kaikilla osastoilla,pitkän tähtäimen tavoite < 2 %

Kiilt

o Ku

lutta

jane

uvoj

a Jo

uni K

anta

nen

■ Ympäristö-, terveys- ja turvallisuustoimin-nan itsearvioinnissa vuonna 2001 nimettiin yhdeksi kehitysprojektiksi sairaspoissaolo-jen saaminen laskuun. Projektiryhmä tutki sairaspoissaolojen syyjakaumaa ja ryhtyi yhdessä työterveyshuollon kanssa etsimään sopivaa tilastointimenettelyä sairaspoissa-oloille. Työolojen kehitystarpeita ryhdyttiin myös kartoittamaan pistekohtaisesti. Työ-ryhmän ohella TYKKI-tiimi ideoi mahdolli-suuksia sairaspoissaolojen ennaltaehkäisyyn. Projekti jatkuu.

KIILLON ASIAKASKOULUTUS

vuonna 2000.................koulutettuja 2936vuonna 2001.................koulutettuja 3211vuonna 2002.................koulutettuja 4557

■ Vuodesta 2000 lähtien Kiilto on panostanut erityisesti rakennustarvike-osaston asiakaskunnan vedeneris-tyskoulutukseen täydentääkseen markkinoille tuomiaan vedeneristys-ratkaisuja ja niissä tarvittavaa kostean tilan rakentamisosaamista.

Rake

nnus

tarv

ikeo

sast

on te

knin

en n

euvo

ja A

ri Tu

omin

en a

ntam

assa

ved

ener

istys

koul

utus

ta.

KULUTTAJANEUVOJALLE INTERNETIN/SÄHKÖPOSTIN KAUTTA TULLEET KYSELYT

800

700

600

500

400

300

200

100

0 2000 2001 2002

463

682

330

kpl

■ Internet-palvelupisteen käyttöönotto alkuvuodesta 2001 lisäsi sähköposti-yhteydenottoja merkittävästi.

26

Yhteistyö lisää asiantuntemustaToimittajavalinta ja -yhteistyö ohjeistetaan laatujärjestelmässä. Kiillon omat toi-mittajat ovat osa asiakaslaadun kokonaisprosessia, joten myös heiltä vaaditaan toimitusvarmuutta ja tasaista määriteltyä laatua. Kiilto edellyttää toimittajiltaan, että nämä tuotteillaan ja palveluillaan pystyvät taloudellisesti ja teknisesti tuke-maan Kiillon prosesseja ja laatutavoitteita.

Hyvä toimittajayhteistyö toteutuu ratkaisujen löytymisinä, molempia osapuolia taloudellisesti tyydyttävänä pitkäjänteisenä ja luottamuksellisena kaupankäyntinä. Hyvän toimittajan avulla Kiilto pysyy ajan hermolla.

Kiilto on jäsenenä USA:n ja Euroopan liimateollisuuden kattojärjestöissä, Eu-roopan emulsiopolymeroijien kattojärjestössä sekä Euroopan standardisoimisjär-jestössä seuraten toimialan kehitystä ja osallistuen määräysten valmistelutyöhön ja järjestettävään koulutukseen. Mukanaolollaan Kiilto haluaa varmistaa suoma-laisen ja pohjoismaalaisen näkökulman huomioinnin.

RC-ohjelmaa noudattavana yrityksenä Kiilto on yhteistyössä muiden ohjelmaa toteuttavien yritysten tai tavoitetta edistävien tahojen kanssa.

Kiillon edustajia toimii kutsuttuina asiantuntijajäseninä lukuisissa elinkeino-elämää, tiedettä, kulttuuria, opetusalaa ja yhteiskunnallista toimintaa edustavissa järjestöissä. Näin Kiilto saa hyödyllistä tietoa kehityssuunnista ja vie omaa tietä-mystään yhteiskunnalliseen hyötykäyttöön.

Yksityishenkilöinä kiiltolaiset vaikuttavat erittäin laajasti yhteiskunnallisessa toiminnassa (hyväntekeväisyys-, pelastus- ja eettinen toiminta, nuorkauppaka-maritoiminta, ammatilliset yhdistykset, seurakunta-, urheilu- ja nuorisotoiminta), jolloin odotusten viestiminen ja kontaktiverkostojen molemminpuolinen hyödyn-täminen on aktiivista.

Lempäälän kunta – tärkeä naapuriYhteiskunta odottaa Kiillolta ennen kaikkea verotuloja ja työpaikkoja, yhteis-työtukea ja vastuullista ympäristö- ja turvallisuuspolitiikkaa. Näiden odotusten täyttymisen turvaa parhaiten Kiillon omien avaintavoitteiden ja liikeidean menes-tyksekäs toteuttaminen.

Lähimpänä asettaa odotuksiaan oma kunta. Kiillon johto ja kunnan johto keskustelevat säännöllisesti alueen kehittämisestä ja siitä, miten osapuolet voivat toimia yhteiseksi hyödyksi.

■ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA KESÄTYÖNTEKIJÄT

koko kesätyön- % henkilöstö tekijät2000 214 31 14,52001 219 26 11,92002 217 29 13,3

Kesä- ja harjoittelutyöpaikkoja tarjoamalla Kiilto huolehtii tulevaisuudesta ja tukee nuorten työllistämistä ja ammattiopintoja. Kesätyöpaikoista ilmoitetaan yrityksen Internet-sivuilla.

■ MAKSETUT VEROT JA VAIKUTUS KUNNAN VEROÄYRIIN

Yrityksen maksama tulovero (1000 €)

2000 2001 2002a) 2427 2586 3013b) 34 40 18

Henkilöstöltä pidätetty palkkavero (1000 €) 2000 2001 2002a) 2001 2067 2179b) 407 382 404

a) Kiiltob) samassa kunnassa

oleva tytäryhtiö Metalpak

Jos kaikki Kiillon ja Metalpakin ja niiden henkilöstöjen maksamat verot menisivät täysimääräisinä vain Lempäälän kunnalle, vaikutus kunnan veroäyriin olisi ollut v. 2000 2,6 % v. 2001 2,7 % v. 2002 3,0 %

Sula

teliim

anva

lmist

aja

Har

ri M

arkk

ola,

taus

talla

sul

atel

iimoj

en v

alm

istus

linja

27

Kiilto on vuosittain mukana kunnan organisoimissa taloutta, kulttuuria ja kestävää kehitystä edistävissä hankkeissa.

Oman kunnan nuorten kanssa tehtävää yhteistyötä on myös kummikemistitoi-minta. Sääksjärven koulu Lempäälässä on Kiillon kummikoulu. Yhteistyö pitää sisällään mm. yritysvierailuja, työpajoja, stipendejä, työelämään tutustumista, esiintymisiä juhlissa, yrittäjyyskasvatusta ja tilojen käyttöä.

Kiinnostusta kemian opiskeluun aktivoidaanKemianteollisuus tarjoaa kasvavassa määrin mielenkiintoisia työpaikkoja ja tar-vitsee tulevaisuudessa yhä monipuolisempaa ja korkeatasoisempaa osaamista. Kiilto pyrkii aktiivisesti voimistamaan alan opiskeluun suuntautuvaa kiinnostusta samoin kuin kehittämään kemian alan opetusta. Tähän tähtää monimuotoinen yhteistyö korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa.

Yhteistyökanavia:• Kiillon tieteellinen neuvottelukunta

(yhteistyöelin Kiilto – Tampereen teknillinen yliopisto)• Liimateknologian dosentuuri Tampereen teknillisessä yliopistossa• Asiantuntijajäsenyydet: - Pirkanmaan Ammattikorkeakoulun hallitus - INSKO/AEL - Tampereen teknillisen yliopiston neuvottelukunta

Kiilto tarjoaa kemian ja tekniikan opiskelijoille vuosittain opintoja tukevia tutki-musprojekteja ja projektityöpaikkoja. Uusin yhteistyömuoto toteutuu liimatuo-tannossa, jossa vuoden 2002 alusta on työskennellyt kymmenkunta opiskelijaa ruuhkahuippujen tasaajina. Opiskelijat perehdytetään tehtäviin etukäteen, jolloin työvoiman saanti varmistetaan lyhyelläkin varoitusajalla. Opiskelijat saavat sovi-tusta työskentelymäärästä opintoviikkohyödyn. Kiilto esittelee myös koululais-, opiskelija- ja opettajaryhmille kemian opetukseen ja käytännön työhön liittyviä asioita ja tarjoaa koululaisille työelämään tutustumisjaksoja.

TiedottajaArmi Mehto

www.kiilto.com

”Monimuo-toisella viestinnällään Kiilto kertoo yhteiskunnal-lisesta vastuun-kannostaan ja vaikuttamises-taan. Viestintä-välineitä ovat mm. Kontakti-

asiakaslehti, tämä Vastuussa-selonteko sekä Internet-verkkopalvelupiste www.kiilto.com.

Tärkeä sosiaalisen yhteydenpidon muoto on myös yhteistyö tiedotus-välineiden, ennen kaikkea oman ja asiakastoimialojen ammattijulkaisujen, kanssa. Sen avulla voimme tuoda asiantuntijuuttamme ja kokemuksiam-me laajempaan hyödynnykseen.

Tarkastelujakson merkittävin vies-tinnällinen kehitys oli Internet-sivus-ton uudistaminen vuonna 2001 uuden aikakauden verkkopalvelupisteeksi. www.kiilto.com välittää jatkuvasti ajankohtaista, uutta ja tarvepohjaista informaatiota ja toimii vuoropuhelu-kanavana käyttäjien kanssa.”

■ Kiilto tukityöpaikkanaKiilto on ensimmäisenä teollisena yrityksenä Pirkanmaalla auttanut Sopi-musvuori ry:n Näsinkulman Klubitalon mielenterveyskuntoutujien toimintaa ottamalla puoleksi vuodeksi työhön siirtymätyöntekijän. Työntekijän panok-seen pakkaamossa oltiin tyytyväisiä, samoin kuin yhteistyöhön Näsinkulman Klubitalon kanssa. Yhteistyötä jatketaan vuonna 2003.

Kesä

harjo

ittel

ija, la

bora

torio

anal

yytik

oksi

opisk

elev

a Su

sann

a Vi

llikka

per

ehty

i Kiill

ossa

pe

suai

neid

en te

hokk

uutta

mitt

aava

n tu

tkim

usla

ittee

n kä

yttö

ön.

2828

■ Purjehtien kohti olympialaisiaUrheiluyhteistyössä Kiilto lähti uusille vesille vuonna 2001ryhtyessään tukemaan 49er-luokan kilpapurjehdusta. Kiillon teamin purjehtijat Patrick Blom ja Martin Gahmberg sijoittuivat Suomen GP-sarjassa neljänsiksi. Vuonna 2002 sijoitus oli viides. Kiilto tukee purjehtijoita yhä parempaan menestykseen, mahdollisesti vuoden 2004 Ateenan olympialaisiin saakka.

Yleishyödyllisten toimintojen tukeminen Kiilto tukee monipuolisesti tiedettä, taidetta, opetusta, urheilua ja yleistä yhteis-kunnallista kehitystyötä. Tukeminen on osoitus toiminnan arvostuksesta, jossa tuettavan osapuolen oma tavoitteellisuus, päämäärät ja arvomaailma ovat tär-keitä tekijöitä. Usein tuki on pitkäjänteistä molemminpuolista yhteistyötä, jossa Kiilto kehittää myös omaa osaamistaan.

Esimerkkejä yhteistyöprojekteista 2000-2002• Tampereen yliopisto - liiketaloustieteen professuurin perustaminen• Tampereen teknillinen yliopisto - DI-työ sulateliimojen ympäristöhajoavuudesta - tutkimustyö henkilöstön osaamisen kehittämisestä - teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman tiedotuskampanja• Tampereen Ammattikorkeakoulu - tutkimustyö ympäristöjohtamisesta - insinöörityö tehdashygieniasta• Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu - insinöörityö prosessilämmön talteenotosta• Lohja-Instituutti, Laurea ammattikorkeakoulu - kaupallisia opintoja tukeva työharjoittelu• Kemianteollisuuden ammattitutkinnot• Koululaisten askartelukilpailun järjestäminen• Sääksjärven ala-asteen kummitoiminta• Netota.net oppilaitosten rekrytointipalvelu• VTT Märkätilasertifi ointi ja vedeneristyksen luokitusperusteet• Yritysten ja kunnan ympäristöyhteistyön kehitysprojekti• Lempäälän messut• Liettuan ympäristöprojekti• Pirkanmaan Jätehuolto, jäteprojekti• Heurekan lasten tiedeleiri• Sopimusvuori ry, siirtymätyöpaikkana toimiminen ■

Liim

anva

lmist

aja

Mik

a Ta

hvan

aine

n, ta

usta

lla m

assa

liimoj

en v

alm

istus

reak

tori

TUOTETURVALLISUUDEN MONET ULOTTUVUUDET

29

Laivanrakennuksessa rakenteiden palo-turvallisuus on keskeinen asia, jossa myös luokitusvaatimukset kiristyvät.

Laivan rakenteissa ja kalusteissa mate-riaalit ovat mitä moninaisimpia – täyspuuta, viilua, erilaisia metalleja, palamattomia eristemateriaaleja, kiveä, lasia, laminaattia, kangasta.... Vaatimuksina on – paloturvalli-suuden lisäksi – mm. lujuus, keveys, kauneus, liikuteltavuus ja hyvä kulutuksenkesto.

Kiillon paloluokiteltuja polyuretaani-liimoja, MS-polymeerituotteita ja muita metalliteollisuuden erikoisliimoja käytetään laivojen hyttien asennusliimauksissa, hytti-elementtien laminoinneissa, kylpytilojen kaakeleiden kiinnityksessä, palo-ovien valmistuksessa ja kalusteiden kokoamisessa.

Hissien ovet kokoonpannaan liimaustekniikan (MS-polymeerimassat) avulla.

30

Elektroniikkateollisuus käyttää valuhartseja sähköis-ten komponenttien suojaamiseen, missä tuotteelta vaaditaan mm. suurta sähköistä eristyskykyä.

Kylmäkorirekkojen valmistajat sekä junavaunu- ja linja-autokoreja valmistava teollisuus käyttävät MS-polymeerisovelluksia.

Selonteon toimitus:

Viestintätoimisto Selander & Co. Oy / Riitta Savola

Kuvat: Studio Torkkeli / Kimmo Torkkeli ja Kiilto Oy:n arkisto

Ulkoasu: Graafi nen Suunnittelu Immonen / Juha Immonen

Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 2003.

Tätä selontekoa voi tilata postiosoitteesta Kiilto Oy, PL 250, 33101 Tampere tai puheli-mitse numerosta (03) 280 8111.

Selonteko on luettavissa ja tilattavissa myös Kiillon Internet-palvelupisteestä osoitteesta www.kiilto.com.

Palautetta selonteosta toivotaan osoittee-seen www. kiilto.com > Yhteydenotto > Palaute

Lisätietoja selontekoon liittyvistä asioista antaa tiedottaja Armi Mehto, puh. (03) 280 8111, sähköposti armi.mehto@kiilto.com.

LISÄTIEDOT JA PALAUTE

31

KIILTO OY

KäyntiosoiteTampereentie 40833880 LEMPÄÄLÄ

Postiosoite PL 250

33101 TAMPERE

Puhelin(03) 280 8111 (arkisin 8-16)

Fax(03) 367 0943

Internetwww.kiilto.com