VANTAAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI | 2 | 2018

OIVALLUKSIA JA IDEOITA OSALLISUUDESTA S. 12

Vautsi

5 Uusi Vantaa vie tulevaisuuden kaupunkiin8 Vuosikymmeniä Vantaalla: tutustu konkareiden urapolkuihin30 Syksy on täynnä kulttuuria ja liikuntaa

OTA TALTEEN PIKAOPAS PILVITOIMISTOON S. 18–19

32

10 Tietosuoja-asetus pitää henkilö-tiedot yhä visummin tallessa

2 | 2018

Julkaisija Vantaan kaupunki, viestintäOsoite Asematie 7, 01300 VantaaSähköposti viestinta@vantaa.fiPäätoimittaja Päivi RainioToimituspäällikkö Anna-Leena PyykönenTaitto Sanna HenrikssonKannessa Ensimmäisenä Alueen päivänä kaupunki vieraili Länsimäki-Rajakylä- kyläpäivässä.Kannen kuva Krista SomppiPainopaikka Savion Kirjapaino Oy

Vautsi Toimitusneuvosto: Inka AkkanenAnna GrothMilla HamariMarko HeinonenAnne KettunenSanna KettunenAnna-Leena PyykönenPäivi RainioPauliina Talonpoika

Vantaan kaupungin henkilöstölehti

Vautsi ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

UUSI VANTAA SYNTYY ILOLLA ETEENPÄIN KATSOEN

K eväällä käynnistynyt Uusi Vantaa -projekti muokkaa ennen kaikkea kaupun-gin johtamisjärjestelmää. Valtaosalle kaupungin työntekijöistä uudistus ei juuri näy eikä se vaikuta heidän työarkeensa. Silti uudistus on mitta-kaavassaan suuri. Siinä tarkastellaan kaupungin organisaatiorakennetta

toimiala- ja tulosaluetasolla, selvitetään tukipalvelujen keskittämistä ja tehostetaan konsernijohtamista. Myös poliittisten toimielinten rakenne arvioidaan uudelleen.

Henkilöstöä osallistetaan uudistukseen. Kesäkuussa koko henkilöstölle oli avoin kysely, jossa haettiin tietoa uudistustarpeista palveluissa sekä kysyttiin mitä toimintatapoja halutaan vaalia ja vahvistaa. Kyselyn tulokset ovat pohjana syksyllä jatkuvassa valmistelussa.

Uusilla rakenteilla halutaan vahvistaa kaupungin strategian toteutumista; Van-taan elinvoiman, vetovoiman ja myös pitovoiman kasvattamista. Segregaatio on suuri haasteemme, eikä yksikään vantaalainen saisi syrjäytyä.

Maakuntauudistuksen myötä korostuu kaupungin edunvalvonta. Verotulojen leikkauksen vastapainona meille jää velkataakka, jota maakunta ei ota vastuul-leen. Olemme entistä enemmän riippuvaisia valtionosuuksista.

Ennen kaikkea Uusi Vantaa on meille loistava mahdollisuus! Voimme van-taalaisittain rohkeasti luoda jotain erilaista ja kokeilukulttuuriin kannustavaa eli toimintatapamme on innovoiva. Se edellyttää, että ideoimme ja olemme yhdes-sä. Tikkurilaan suunniteltu toimitila on tulevaisuuden yhdessä tekemisen paikka. Sivistystoimi siirtyy jo vuoden 2019 alussa Silkin monitoimitilaan.

Tilaratkaisuja odotellessamme otamme käyttöön erilaisia kohtaa-misen areenoita. Digitaalista Van-taata vahvistetaan syksyn aikana uudistamalla sisäisiä sähköisiä palveluja, ja Uusi Vantaa -ideoin-tia tehdään lukuisissa työpajois-sa.

Uudistaminen on ilo ja itse olen jo nyt innoissani tulevasta, rohkeasti ja rennosti muuntuvasta kaupungista. Toivotan teille kaikille samaa iloa ja intoa työssänne!

Ritva Viljanen, kaupunginjohtaja

ENNEN KAIKKEA UUSI VANTAA ON MEILLE LOISTAVA MAHDOLLISUUS! VOIMME VANTAALAISITTAIN ROHKEASTI LUODA JOTAIN ERILAISTA JA KOKEILUKULTTUURIIN KANNUSTAVAA.”

SISÄLTÖ3 Uusi Vantaa syntyy ilolla eteenpäin katsoen4 Uusi Vantaa tehdään yhdessä5 Mikä Uusi Vantaa?6 Tulokkaiden tunnelmia7 Uusia työntekijöitä perehdytetään verkossa8 Vuosikymmeniä Vantaalla10 Tietosuoja-asetus astui voimaan – mikä muuttui?11 1,5 hehtaaria metsää tulosteina pöydillämme12 Osallisuutta edistämässä14 Kuntalaisten ääni kuuluviin15 Anna tanssin viedä!16 Tiimi tuttujen HR-järjestelmien takana17 Uusi intranet rakentuu osaksi pilvitoimistoa18 Pikaopas pilvitoimistoon20 Teams – kohti selkeämpää kommunikointia21 Valmennustalojen palveluita kannattaa hyödyntää 22 Kunta 10 kertoo työhyvinvoinnin suunnan23 Vietä tyhy-päivä luonnon helmassa24 Työmatkat taittuvat pyörällä hurauttaen25 Sitouta sijainen arvostuksella25 Vantti 2.0 aktivoi esimiehiä ja henkilöstöä26 Robotti auttaa hoidontarpeen arvioinnissa27 Vantaa on viiden tähden koulutuspaikka28 Kaikki työtehtävät näkyviksi!28 Lankkuryhmä laajensi repertuaariaan30 Henkilökuntahintaista kulttuuria31 Aikuisopiston tuetut hyvinvointikurssit31 Liikuntapalveluiden tuetut ryhmäliikunnat32 Tikkurilan jokiranta suunnitellaan kaikille33 Kulturens mångsysslare trivs i Vanda34 Stepistä uusia tuulia sosiaalityöhön35 ICT-Ratkaisu’18: Uudistuva Vantaa – uudet mahdollisuudet

14 Uusi palautejärjestelmä kannustaa osallistumaan

33 Christian Sandström utvecklar Kulturhuset Martinus

54

UUSI VANTAA TEHDÄÄN YHDESSÄ

Vantaan kaupungin käynnistämän Uusi Vantaa -hankkeen tavoitteena on muun muassa valmistella sekä uusi toimiala- ja tulosaluerakenne että johtamisjärjestelmä. Laaja uudistus selvittää myös tukipalveluiden keskittämisen jatkamista.

H enkilöstöpalvelusihteeri Tarja Härmä on työskennel-lyt Vantaan kaupungilla terveysvirastossa, sivistys-toimessa, sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla ja viimeisimpänä henkilöstöpalveluissa. Työuransa

aikana hän on kokenut kolme organisaatiomuutosta ja keskit-tämisiä, joista viimeisin alkoi viime vuoden helmikuussa.

– Meidän tiimissämme alkoi kolmen kuukauden pilotointi keskitetystä asiakaspalvelusta, ja siinä sitten kysyttiin vapaa-ehtoisia. Hakeuduin tehtävään, koska halusin vaihtelua. Tietysti kun ikääkin tulee lisää, niin haluaa oppia vielä uutta. Olen tykännyt, Tarja kertoo.

Heidi Makhlouf puolestaan on aloittanut nykyisen palve-lusihteerin tehtävänsä talouspalvelukeskuksella vuonna 2006. Sitä ennen hän hoiti ruokapalveluissa ostolaskuja ja sisäistä asiakaspalvelua.

Kun keskittämiset alkoivat, yhden henkilön työpanosta kai-vattiin talouspalvelukeskuksella.

– Siinä sitten vanhana työntekijänä olin, ja tuli kaupun-gin sisäinen siirto. Me ruokapalveluissa puhalsimme tosi hyvin yhteen hiileen, ja olisin ehkä mieluummin ollut siellä. Minua jännitti hirmuisesti, joten oli hieno juttu, että meille järjestettiin talouspalvelukeskuksella heti koko porukan yhden yön reissu Hyvinkään Sveitsiin. Siellä pääsimme kaikessa rauhassa tutus-tumaan. Se edesauttoi ja helpotti paljon sopeutumista. Loppu-jen lopuksi se oli ihan hyvä muutos, Heidi toteaa.

Auttaminen ja yhteishenki kantavat pitkälleSekä Tarja että Heidi korostavat työkavereiden tärkeyttä muu-tosten keskellä. Mukava ja avoin työilmapiiri on olennainen, jotta kynnys asioiden kysymiseen pysyy matalana.

Heidi Makhlouf ja Tarja Härmä näkevät tukipalveluiden keskittämisten tuovan toimialoille yhtenäisiä käytäntöjä, mikä helpottaa kaikkien työntekoa.

MIKÄ UUSI VANTAA?Uusi Vantaa on Vantaan kaupungin hanke, joka on laaja uu-distus kohti tulevaisuuden kaupunkia.

Hankkeen tavoitteena on muun muassa valmistella uusi toimiala- ja tulosaluerakenne. Tärkeänä osana uudistusta on myös kaupungin tukipalveluselvitys. Suurimpaan osaan kau-pungin työntekijöistä hanke ei kuitenkaan vaikuta millään työarjessa näkyvällä tavalla.

Maakunta- ja sote-uudistukset aiheuttavat myllerrystä, ja samaan aikaan Vantaa kasvaa ennätyksellistä vauhtia, joten Uusi Vantaa -hankkeen tärkeinä painopisteinä korostuvat no-pea reagointi- ja uudistumiskyky. Päämääränä on kaupunki, joka on uudistusten vaikutusten jälkeen löytänyt oman tehtä-vänsä, toimintatapansa ja roolinsa.

Yksi tavoitteista on myös valmistella uusi johtamisjärjes-telmä, jossa kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia tulee näkymään entistä paremmin.

Tarkoituksena on ottaa aktiivisesti asukkaita, työntekijöi-tä ja sidosryhmiä mukaan tekemään ja arvioimaan yhteisiä asioita. Hanke tekee Vantaasta osallistavan kumppanuuksien kaupungin ja vahvistaa sitä myös kansainvälisesti kiinnosta-vana ja kilpailukykyisenä kaupunkina.

Tavoitteena on, että toimiala- ja tulosaluerakenne, eli orga-nisaatiomuoto, on ratkaistu vuoden loppuun mennessä ja se tulee voimaan 1.1.2020.

u Teksti Tiina RyynänenKuva Anni Haaparanta

Uutta pukkaa! Myös Vantaan tulevan johtamisjärjestelmän halutaan jatkossa heijastavan entistäkin paremmin kaupungin strategiaa.

– Koko ajan tulee uutta. Tuntuu, että on jatkuvassa oppimi-sen pyörässä. Osa meistä oppii ja omaksuu asiat nopeammin, osa taas tarvitsee enemmän aikaa sulatteluun. Täytyy kiittää, että on hyvä tiimi, joka auttaa ja jolta voi kysyä neuvoa. Mie-luummin sitä pyytää apua kuin tekee väärin ja korjaa virheet moneen kertaan myöhemmin, neuvoo Heidi.

– Mukavat tiimikaverit ovat ihana asia, Tarja toteaa.– He ovat voimavara! Heidi puolestaan jatkaa.

Yhteiset pelisäännöt helpottavat kaikkien työtäTarja Härmä mainitsee yhteisten työtapojen tulevan eri toimi-aloille keskittämisten mukana. Kun ohjeet ovat kaikille samat, ja jokainen tekee talossa samalla tavalla, kaikkien työ helpottuu.

– Yhteiset käytännöt ovat todella tärkeä asia. Varsinkin asiakaspalvelussa! Tasapuolinen ja oikeudenmukainen palve-lu kaikille, Heidi Makhlouf lisää.

Molemmat ovat olleet tyytyväisiä kokemuksiinsa palvelui-den keskittämisestä. Kunhan vain tiedotuspuoli on kunnossa, niin kaikkien on helpompi jatkaa työntekoa rauhallisin mielin.

– Olen kokenut niin paljon näitä keskittämisiä ja organisaa-tiomuutoksia, että olen huomannut tiedottamisen tärkeyden.

Helposti tulee huhupuheita ja syntyy pelko työpaikan menet-tämisestä, Tarja korostaa tiedottamisen merkitystä.

Jännittäviäkään muutoksia ei kannata pelätäTarja Härmä ja Heidi Makhlouf haluavat kannustaa kaikkia, jotka kohtaavat työurallaan keskittämisen tuomia muutoksia. Omalla asenteella on iso merkitys uuteen sopeutumisessa.

– Siitä selviää! Kun sen itse koki, niin oli epävarmuus siitä, mihin mennään istumaan ja minkälaisia työkavereita tulee. Hyvin on mennyt, enkä vaihtaisi nykyisiä työkavereita mihin-kään! Tarja iloitsee.

– Kannattaa olla avoimin mielin! Muutos millä tahansa elä-män osa-alueella on jännittävää, ja tutusta ja turvallisesta pois lähteminen voi olla vaikeaa. Uudessa tehtävässä saa kuiten-kin ihan uusia ulottuvuuksia ja ihmissuhteita. Ja vanhoihinkin työkavereihin voi edelleen pitää yhteyttä, Heidi muistuttaa.

u Teksti ja kuva Tiina Ryynänen

5

76

Vantaan kaupungilla solmitaan vuosittain satoja uusia työsopimuksia: esimerkiksi vuonna 2017 kaupunki työllisti 552 uutta työntekijää. Haastattelimme viime vuosien uusia tulokkaita Anna Hurmerantaa sekä Juha Saaresahoa, jotka kertovat kuinka heidän pestinsä Vantaalla ovat käynnistyneet.

E lokuussa 2017 Anna Hurmeranta kuuli ystävältään, että Vantaan kaupungilla saattaisi olla auki häntä kiinnostava työpaikka.

Ystävä oli oikeassa, ja niin Anna vaihtoi lokakuussa järjestökentältä Vantaalle osallisuuskoordinaattorin työtehtäviin.

Osallisuuskoordinaattorina hän vas-taa Osallistuva Vantaa -toimintamallin koordinoimisesta, järjestää henkilöstölle koulutuksia ja on mukana toteuttamassa

kaupunkitasoisia hankkeita ja projekteja. Ensimmäinen työvuosi Vantaalla onkin kulunut kiireisesti näiden tehtävien pa-rissa.

– On ollut aivan mahtavaa, miten täällä on luotettu omaan tekemiseen ja olen päässyt heti alusta alkaen hommiin kokonaisvaltaisena työntekijänä.

Ennen töidensä alkua Anna ajatteli Vantaan kaupungin olevan organisaa-tiona esimerkiksi Helsinkiä pienempi ja ketterämpi.

– Olin kuullut, että täällä on tehty paljon hyvää työtä. Käsitykseni on vain vahvistunut – kyllähän täällä tehdään tosi huikeita kokeiluja.

Tiimi on kaikki kaikessaAnna kertoo, että tiivis työskentely kol-men hengen tiimissä on ollut äärimmäi-sen antoisaa.

– Koen, että olemme tiiminä onnis-tuneet osallisuuden suunnitelmallisuu-dessa. Olemme myös saaneet kiitosta hyvistä kiteytyksistä sen suhteen, miten

asukkaiden ideoita voisi kerätä projek-teja varten.

Lisäksi asukkaat ovat antaneet posi-tiivista palautetta.

– Meillä oli hetki sitten terveyspalve-luiden kehittämisryhmä, johon kerättiin aiheesta kiinnostuneita asukkaita. Osal-listujat olivat todella tyytyväisiä, ryh-

Anna Hurmeranta on iloinen, että on päässyt tekemään paljon yhteistyötä eri toimialojen kanssa.

Juha Saaresaho kertoo, että Rajakylän koulussa on turvallinen ja hyvä ilmapiiri.

UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ PEREHDYTETÄÄN VERKOSSA

V antaan kaupungin uusille työntekijöille on kehitet-ty uudenlainen tapa perehtyä tehtäviinsä – verk-kovalmennus. Kokeilu verkkopohjaisesta pereh-dyttämisestä aloitettiin joulukuussa 2017 ja sitä

jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka.Projektia johtanut kehittämiskonsultti Hannele Korkea-

mäki kertoo, että kokemukset kokeilusta ovat olleet hyviä. Uusien työntekijöiden kaupunkitasoinen perehdytys aiotaan siis jatkossakin toteuttaa verkkopohjaisesti.

Saadun palautteen mukaan valmennuksessa annetaan hyvä tietopaketti Vantaan kaupungin eri asioista ja kannus-tetaan hyvin oman työn itsenäiseen johtamiseen. Lisäksi valmennuksen suorittaminen oman tahtiin on koettu posi-tiiviseksi.

Korkeamäki kertoo, että e-Oppimista ollaan kuitenkin uu-distamassa.

– Tulemme hyödyntämään kokeilun sisältöjä ja siitä saa-tuja oppeja. Lopullista oppimisalustaa emme ole vielä päät-täneet.

u Teksti Anni Haaparanta

TULOKKAIDEN TUNNELMIAmässä oli hyvä henki ja ihmiset tutustuivat toisiinsa, iloitsee Anna. Kaiken kaikkiaan Annan ensimmäinen työvuosi Vantaalla on ollut monipuolinen ja antoisa.

– Olen positiivisesti yllättynyt, miten mukavaa ja helppoa Vantaalla on työskennellä. Töihin on kiva tulla, kun pääsee tekemään omien arvojensa mukaista työtä ja näkemään sen tuloksia!

Rajakylän koulu sai paluumuuttajanJuha Saaresaho sai ihka ensimmäisen työpaikkansa Vantaan kaupungilta heti luokanopettajaksi valmistumisensa jälkeen. Pian hän kuitenkin siirtyi Helsinkiin ja vietti siellä seuraavat kaksi vuosikymmentä. Nyt hän työskentelee jälleen Vantaalla, Rajakylän koulun rehtorina.

– Aikaisemman työkokemukseni innoittamana kiinnostuin avoimesta rehtorin paikasta. Mielikuvani Vantaasta olivat myönteiset, joten lähdin mielelläni hakemaan Rajakylän kou-lun rehtoriksi, Juha muistelee.

Juha kertoo positiivisten mielikuviensa vain vahvistuneen hänen kahden ensimmäisen työvuotensa aikana.

– Pidän siitä, että Vantaa on todella sopivan kokoinen or-ganisaatio. Koko mahdollistaa sen, että Vantaalla on tehty rohkeasti omanlaista linjaa perusopetuksessa. Tämä on ollut iloinen yllätys.

Iloa rehtorin arkeen tuovat myös kollegat ja erityisesti op-pilaiden kanssa työskentely.

– Koulumaailma on muuttunut paljon. Reksinä olen lähellä oppilaita ja se kuuluu asiaan. Käytävällä heitämme yläfem-moja ja syömme lounasta samassa pöydässä, Juha kertoo.

Työnohjaus perustoiminnan periaatteenaRehtorin työ on paikoittain kuormittavaa ja paineita on paljon. Juha kertoo kuitenkin saaneensa paljon tukea.

– Vantaalla rehtorin työnohjaus on todella hyvää. Parasta on se, että työnohjausta ja tukea saa jatkuvasti, eikä vain sil-loin, kun on kriisi päällä. Siitä kiitos esimiehilleni Niina Korolle ja Esimiehenä Vantaalla -valmennuksen kouluttajalle Hannele Korkeamäelle.

Vuosi sitten viran saaneena rehtorina hän katsoo nyt Ra-jakylän koulun tulevaisuuteen.

– Tällä alueella tulee iso koulumuutos: ensi syksynä Raja-kylän ja Länsimäen koulut muodostavat yhteisen koulupolun. Meistä tulee 1.–4.-luokkalaisten koulu ja Länsimäestä 5.–9. -luok-kalaisten. Lähivuodet tulevatkin olemaan muutoksen hoitamista ja siihen asettumista, Juha toteaa.

u Teksti ja kuvat Anni Haaparanta

VANTAALLA REHTORIN TYÖNOHJAUS ON TODELLA HYVÄÄ. PARASTA ON SE, ETTÄ TYÖNOHJAUSTA JA TUKEA SAA JATKUVASTI, EIKÄ VAIN SILLOIN, KUN ON KRIISI PÄÄLLÄ.” – JUHA SAARESAHO, REHTORIOLIN KUULLUT, ETTÄ TÄÄLLÄ

ON TEHTY PALJON HYVÄÄ TYÖTÄ. KÄSITYKSENI ON VAIN VAHVISTUNUT – KYLLÄHÄN TÄÄLLÄ TEHDÄÄN TOSI HUIKEITA KOKEILUJA.” – ANNA HURMERANTA, OSALLISUUSKOORDINAATTORI

98

VUOSIKYMMENIÄ VANTAALLAVantaan kaupunki on täynnä erilaisia urapolkuja. Vantaalla pitkän uran tehneet Jaana Theman ja Leena Krooks kertovat, kuinka heidän työnkuvansa ovat vuosien varrella vaihdelleet.

A pulaiskaupunginjohtajan Jaakko Niinistön sihteerinä toimiva Jaana Theman aloitti uransa Vantaan kaupungilla

23 vuotta sitten työllistämistyön avulla. Työuransa aikana hän on nähnyt paljon muutosta – niin yhteiskunnassa, Van-taan kaupungissa kuin työnteossakin.

– Aloitin Hakunilan terveysaseman kanslistina, missä rahastin terveysase-man asiakkaita paikan päällä. Lisäksi toimitin arkistosta lääkäreille paperisia potilasasiakirjoja ennen heidän aamu-tapaamisiaan. Nykyäänhän tällaista ei enää tehdä, muistelee Jaana.

Vuosikymmenien mittaan työnkuva on muuttunut useaan otteeseen. Jaa-na on ehtinyt hoitaa silloisen Hakunilan aluehallinnon sosteria, toimia sihteerinä ylilääkärille ja ylihoitajalle sekä työsken-nellä henkilöstöasioiden sekä taloushal-linnon parissa.

– Työnteko oli aikoinaan erilaista. Kaikki henkilöstöasiat hoidettiin lomak-keilla ja yhteydenpitoa organisaation ulkopuolisiin tahoihin käytiin kirjeitse. Laskut tulivat postissa, laitettiin leimoja ja haettiin allekirjoituksia. Näistä asioista ne päivät sitten koostuivat.

Digitaalisia laitteita tuli ja meniTyönteon muuttumiseen ovat vaikutta-neet erityisesti digitalisaation myötä tulleet uudet laitteet ja työnteon uudet puitteet. Merkittävimpiä näistä ovat ol-leet tietokone ja internet.

– Tietokoneen myötä tulleet tekstin-käsittely- ja taulukkolaskentaohjelmat

toivat pieniä haasteita työntekoon. Sil-loin piti muistaa ulkoa erilaisia funktioita, joilla tekstiä muokattiin.

– Muistan myös suorittaneeni 2000-luvun alussa tietokoneen ajokor-tin. Se oli sellainen kansallinen tasovaa-timustesti, johon opiskeltiin tällä Tieto-koneen käyttötaito: ajokorttitutkinnon peruskirja -nimisellä kirjalla, Jaana ker-too esitellessään toimistosta vieläkin löy-tyvää teosta.

Vantaa on muuttunut yhteiskunnan myötäJaana on päässyt todistamaan myös yhteiskunnan kiihkeää muutosta ja sitä, miten se on muuttanut hänen työtään sekä Vantaan kaupunkia organisaationa.

– Vantaa on kehittynyt valtavasti ja pystynyt vastaamaan jopa maailman muutoksiin sekä kansallisiin haasteisiin. Elämme taas suurien muutosten aikaa. Ei yhtään tiedä, mitä tapahtuu edes vuo-den päästä. Tällä näköalapaikalla ei ole muutosten myötä kovin stabiilia, mutta sepäs tässä parasta onkin, Jaana kertoo hymyssä suin.

Jaana on äärimmäisen ylpeä kulke-mastaan urapolusta. Hän on aina eden-nyt kahden moton mukaan: ”katso aina valoon päin” ja ”kaikki käy aina hyvin”. Kova uurastus on palkittu, ja hän tekee työtä, jota varten hän on kouluttautunut ja josta hän on aina unelmoinut.

Kesäsijaisesta koulutusylilääkäriksiKun Leena Krooks aloitti lääkäriopinnot vuonna 1973, oli lääkäripula. Noin kuusi

OPETUKSEN JA LÄÄKETIETEEN YHDISTÄMINEN AVASI MINULLE AIVAN UUDEN JA TODELLA KIEHTOVAN MAAILMAN.” – LEENA KROOKS, KOULUTUSYLILÄÄKÄRITYÖNTEKO OLI AIKOINAAN

ERILAISTA. KAIKKI HENKILÖSTÖASIAT HOIDETTIIN LOMAKKEILLA JA YHTEYDENPITOA ORGANISAATION ULKOPUOLISIIN TAHOIHIN KÄYTIIN KIRJEITSE. LASKUT TULIVAT POSTISSA, LAITETTIIN LEIMOJA JA HAETTIIN ALLEKIRJOITUKSIA.” – JAANA THEMAN, SIHTEERI

Jaana Themanin mukaan johdon sihteerin työssä antoisinta ja tärkeintä on vuorovaikutus muiden kanssa.

Koulutusylilääkäri Leena Krooks jää pian eläkkeelle ja aikoo viettää aikaa etenkin taustalla olevissa kuvissa näkyvien lastenlastensa kanssa.

vuotta myöhemmin hänen valmistumi-sensa jälkeen tilanne olikin toinen, ja työpaikkoja oli aiempaa vaikeampi löy-tää. Leenan onneksi hänen ystävänsä vinkkasi Vantaalla kaivattavasta kesä-sijaisesta.

Yhden kesän sijaan Leena on nyt viih-tynyt Vantaan kaupungilla 39 vuotta.

– Kiertelin Vantaalla melkein kaikilla eri terveysasemilla ennen kuin sain lo-pulta viran Katriinan sairaalasta vuoden 1980 alussa, muistelee Leena.

Hänen työuransa on ollut monipuo-linen ja sisältänyt monenlaisia tehtä-viä sairaalan eri osastoilla ja terveys-asemalla. Erityisen mieliinpainuvaa oli aika Katriinan sairaalan saattohoito-osastolla.

– Siellä pystyin auttamaan vaikeas-ti sairaita potilaita ja antamaan heille mahdollisimman hyvän ja arvokkaan elämän loppuvaiheen.

Opettamisen kiehtova maailmaVuodet vierivät ja niin Leenakin meni uu-sia työtehtäviä kohti. Kahden äitiyslo-man, yleislääketieteeseen erikoistumisen ja vuorotteluvapaan jälkeen hän vaihtoi Myyrmäen terveysasemalle.

– Kun tulin Myyrmäkeen, esimieheni kysyi, olisinko kiinnostunut johtamisen erikoisammattitutkinnosta. Ajattelin, et-tei kysymykseen voi vastata muuta kuin ”joo”, nauraa Leena.

Tehdessään tutkintoa Leena kiin-nostui erityisesti perehdyttämisestä. – Muistan, kun tyttäreni meni töihin Stockmannille tekemään joulupakette-

ja. Olin todella hämmästynyt, kun hän kertoi perehdytyksensä kestävän kolme päivää. Sanoin hänelle, ettei se voi olla mahdollista. Eihän lääkäreitäkään pe-rehdytetä kuin puoli päivää!

Kolmen päivän perehdytys osoittau-tui kuitenkin todeksi, jolloin Leena sai ajatuksen – jotain oli tehtävä.

– Kiinnostuin erityisesti nuorten lää-käreiden kouluttamisesta ja päädyin nykyiseen työtehtävääni koulutusyli-lääkärinä. Opetuksen ja lääketieteen yhdistäminen avasi minulle aivan uuden ja todella kiehtovan maailman, Leena kertoo.

Koulutusylilääkärinä Leena on ollut mukana kehittämässä Vantaan terveys-keskuksen yleislääketieteen opetusta.

– On ollut mahtavaa päästä ideoi-maan uutta ja nähdä työnsä tuloksia, hän hehkuttaa.

Myyrmäen terveysasema onkin saa-nut useita opetukseen liittyviä palkinto-ja. Viimeisin on saatu vuonna 2017, kun Nuorten Lääkärien Yhdistys valitsi Van-taan terveyskeskuksen viiden tähden eri-koistumispaikaksi – siis yhdeksi Suomen parhaimmista.

Leena kuitenkin toteaa, että opetus-terveyskeskuksen on jälleen aika muut-tua ja hänen aikansa lähteä. – Jään eläkkeelle tulevana syksynä. Se on jäl-leen uusi mahdollisuus päästä toteut-tamaan useita mielenkiinnonkohteitani, hän kertoo innoissaan.

u Teksti ja kuvat Anni Haaparanta

1110

TIETOSUOJA-ASETUS ASTUI VOIMAAN – MIKÄ MUUTTUI?Harva meistä tekee sellaista työtä, ettei siinä ainakin joskus käsittelisi jonkun henkilötietoja, vähintäänkin ottaisi ylös asiakkaan nimen. Toukokuussa voimaan astuneen EU:n tietosuoja-asetuksen myötä näiden tietojen säilytyksen ja käytön kanssa on oltava entistä tarkempi.

T ietosuoja-asetus on herättänyt monissa pelkoa ja puus-kittaista vapinaa. Hätäilyn sijaan kannattaa ajatella, että tässä ollaan hyvällä asialla. Tietosuojan tarkoi-tuksena on turvata meidän kaikkien yksityisyys ja oi-

keusturva.– Tietosuoja on ihana asia. Raha-asioissa olemme kaikki

tottuneet siihen, että pankki niuhottaa tietoturvastamme. Mik-si muiden tietojemme kanssa saisi olla leväperäisempi, kysyy Vantaan kaupungin tietosuojavastaava Mikael Valtomaa.

Prosessit tutuiksi, asiakirjat kuntoonUuden asetuksen myötä on huomioitava monta seikkaa. Tieto-suojan hallinnointi tulee vastuuttaa organisaatiossa selkeästi, ja tietosuojatyöhön tulee varata riittävästi resursseja. Aina kun olemme tekemisissä henkilötietojen kanssa, on syytä tehdä riskikartoitus. Oletusarvoisen tietosuojan periaate merkitsee, että keräämme vain kunkin tarkoituksen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Tietosuoja on huomioitava myös hankintasopi-muksissa ja uusia järjestelmiä suunniteltaessa.

Kaikista palvelukokonaisuuksista, joissa henkilötietoja käsi-tellään, on löydyttävä selkeät ja tiiviit informointiasiakirjat. Ne viedään nähtäviksi sivulle www.vantaa.fi/tietosuoja. Meidän

kaikkien on tunnettava omien palveluidemme informoin-tiasiakirjojen sisältö. Niitä seikkaperäisemmät selosteet käsittelytoimista säilytetään Sharepointin Tietosuoja-työ-tilassa. Niillä voimme tarvittaessa osoittaa viranomaisille, että henkilötietojen käsittelymme on asianmukaista.

Tietopyynnöt tehdään Vantaa-infoissaIhmisillä on ennenkin ollut oikeus saada viranomaisilta it-seään koskevat tiedot, mutta prosessi on nyt kirkastettu. Kun ihminen pyytää tietoja itsestään, hänet ohjataan aina

Vantaa-infoon henkilöllisyyden vahvistamista ja asiakirja-pyyntölomakkeen täyttöä varten. Vantaa-infosta pyyntö kul-kee kirjaamon kautta yksiköihin, jotka vastaavat pyyntöihin.

Tietopyyntöön on vastattava kuukauden kuluessa, ja jos pyyntö koskee useampaa järjestelmää, vastaukset toimite-taan sitä mukaa kun ne saadaan eli kaikki tietoja ei toimiteta yhdellä kertaa. Vastaus toimitetaan ensisijaisesti sähköisessä muodossa, mutta viestin täytyy olla salattu tai vahvan tunnis-tautumisen takana.

Laajat tietopyynnöt tulevat meille kalliiksi, joten ihmisiä on hyvä opastaa pyytämään tiedot vain niistä järjestelmistä, joista he niitä todella tarvitsevat. Henkilötiedot ovat sitä paitsi meillä paremmassa tallessa kuin kotona.

Epäilty tietoturvaloukkaus ilmoitetaan hetiKaikilla on ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan puutteista tie-tojenkäsittelyssä. Kun on epäilys tietoturvaloukkauksesta eli asiakkaan tietojen joutumisesta ulkopuolisen käsiin, on siitä ilmoitettava välittömästi esimiehelle ja oman toimialan tieto-suojavastaavalle, jotka ilmoittavat siitä edelleen tietohallintoon ja kaupungin tietosuojavastaavalle.

Tietosuojaan liittyvät ohjeet ja asiakirjat löytyvät Share-pointin kaikille avoimesta Tietosuoja-työtilasta. Jos tietosuo-jaan liittyvät asiat mietityttävät, ota yhteys toimialasi tieto-suojavastaavaan.

u Teksti Anna GrothKuva Markku Lappalainen

1,5 HEHTAARIA METSÄÄ TULOSTEINA PÖYDILLÄMMESyyskuu tuo mukanaan haasteen: missä printteri laulaa vähiten?

V iime vuonna kaupungin hen-kilöstö tulosti yhteensä yli 14 miljoonaa paperiarkkia, eli reilut 1 300 arkkia per hen-

kilö. Puita tämän paperimäärän tuotta-miseen kului noin 1 700, mikä tarkoittaa puolisentoista hehtaaria metsää.

Kun henkilöstöä on yli 10 000, pienis-tä puroista syntyy iso virta. Viime vuon-na tulostettu yli 70 tonnin painoinen pa-perimäärä tuotti hiilidioksidipäästöjä yli

178 tonnia. Saman määrän hiilidioksidia tuottaakseen voisi henkilöautolla huraut-taa maapallon ympäri 35 kertaa.

Vuonna 2017 tulostamisesta aiheu-tui kaupungille yli 400 000 euron kus-tannukset, jotka koostuivat paperin ja tulostimien kustannuksista. Paperinku-lutuksen vähentäminen vähentäisi pait-si tulostamisen kustannuksia myös jäte-huollon kuluja sekä esimerkiksi mappien ja niiden vaatiman säilytystilan määrää.

Huimilta tuntuvista tulostusluvuista huolimatta suunta on jo oikea: tulos-tusmäärämme on puolittunut vuodesta 2015. Kehitykseen ovat vaikuttaneet sekä henkilöstön tietoisuus turhan tulostami-

sen välttämisestä että turvatulostukseen siirtyminen, mikä vähensi tulostinten määrää tuntuvasti. Pystymme kuitenkin varmasti vielä parempaan!

Syksyllä kisataan siitä, mikä Vantaan kaupungin työyhteisö onnistuu vähentä-mään paperinkulutustaan prosentuaali-sesti eniten. Koska eri yksiköiden tulos-tustarpeet ovat hyvin erilaisia, jokainen kisaan osallistuva yhteisö kilpailee itse-ään vastaan. Kisa käynnistyy syyskuun aikana. Siitä tiedotetaan tarkemmin Avaimessa ja Yammerissa.

u Teksti Iina Heikkilä ja Milla HamariKuva Pertti Raami

VINKKEJÄ PAPERITTOMAAN TOIMISTOON

• Tulosta pitkästä asiakirjasta vain tarvittavat sivut.

• Tulosta ja kopioi kaksipuolisesti ja pienentäen (esimerkiksi monta diaa/sivua yhdelle arkille).

• Tulostaessasi montaa kopiota, ota ensin yksi harjoituskopio ja vältät näin epäonnistuneet, turhat tulos-teet.

• Totuttele lukemaan tekstejä näytöl-tä. Niiden lukeminen helpottuu, kun zoomaa asiakirjan kokoa näytöllä. Ota tavaksi käsitellä myös kahta asiakirjaa näytöllä rinnakkain, niin niitä ei tarvitse tulostaa.

• Vältä sähköpostien tulostusta. Näin pilviaikakautena sähköpostilaatik-komme tila ei lopu enää kesken.

• Vältä paperinpyöritystä kokouksis-sa. Käytä esityksiin videotykkiä ja

lähetä kokouskutsut, esityslistat ja pöytäkirjat sähköisesti.

• Harkitse, tarvitseeko esitteestä, mainoksesta, julkaisusta tai rapor-tista teettää ollenkaan paperiver-siota.

• Mikäli tarvitsee, arvioi tarkasti ko-pio- ja painosmäärät. Ota mieluum-min jälkikäteen lisäpainoksia kuin varmuuden vuoksi suurta määrää kerralla, sillä painotuote myös van-henee nopeasti.

• Hyödynnä virheelliset kopiot ja tu-losteet uudelleen esimerkiksi suttu-paperina.

• Seuraa yksikkösi paperinkulutus-ta. Tulostusmäärän näet Vampatti-karttapalvelusta, jonne linkki löytyy Avaimen etusivulta.

1312

OSALLISUUTTA EDISTÄMÄSSÄ

u Teksti Sanna IrantaKuvat Krista Somppi ja Sanna IrantaInfografiikat Alina Tirkkonen

Keräsimme toimialoilta huhtikuussa tietoa asukkaille tänä vuonna tarjottavista osallistumis- ja vaikuttamismahdolli-suuksista.

Kyselytulosten mukaan tähän mennessä järjestettyihin vaikuttamismahdollisuuksiin on osallistunut ainakin 5 716 henkilöä ja vantaalaiset pääsevät vuonna 2018 vaikutta-maan kotikaupungissaan yli 85 eri kokonaisuuteen. Suurim-piin näistä kokonaisuuksista lukeutuvat muun muassa uuden yleiskaavan laadinta ja palveluverkkosuunnitelman päivitys, pienimpiin taas vaikkapa yksittäisen puiston kehittäminen tai palvelutalon ohjelman suunnittelu. Asukkaan osallisuus on syvälle sisäänrakennettu muun muassa koulujen ja vam-maispalvelujen toiminnassa.

Oheiset infografiikat välittävät kyselyssä selvinneitä tu-loksia. Ne ovat suuntaa-antavia, sillä kaikki vantaalaisille tarjotut osallistumismahdollisuudet ja niihin liittyvät tiedot eivät vielä ole tiedossa. Tietojen täydentämismahdollisuu-desta tiedotetaan Avaimessa. Osallisuuden mittaamisen ja arvioinnin kehittämistä jatketaan osallisuusverkostossa.

Toimialoilla uskottiin, että erityisesti osallisuuden sisällyttäminen vuosisuunnitteluun ja menetelmäosaamisen parantaminen edistäisivät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoamista.

Mikä edistäisi Vantaan kaupungilla osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoamista?

Huhtikuussa 2018 tiedossa oli yhteensä 85 kokonaisuutta, joiden sisältöihin vantaalaiset ovat voineet vaikuttaa.

Kokonaisuudet toimialoittain

Vantaalaiset ovat päässeet vaikuttamaan kotikaupunkiinsa etenkin asukasiltojen ja tiedotustilaisuuksien kautta. Asukasiltoihin/tiedotustilai-suuksiin huhtikuuhun mennessä oli osallistunut noin 1 800 asukasta. Saman verran, noin 1 800 asukasta, oli vastannut sähköisiin kyselyihin.

Mitä kautta asukkaat pääsivät vaikuttamaan (tilaisuuksien määrä)?

TUKEA JA KOULUTUSTA OSALLISUUSASIOIHINKuntalaispalvelujen osallisuuskoordinaattorit auttavat asukasosallisuuden suunnittelussa, kehittämisessä ja tarvittaessa myös toteuttamisessa.

Terveyspalvelujen Pertti Sopanen on vetänyt iltavastaanoton kehittä-mistä Vantaalle. Yhdessä osallisuustiimin kanssa päädyttiin kokoamaan asukkaista koostuva kehittäjäryhmä iltavastaanoton sekä puhelinpalvelui-den kehittämisen tueksi.

– Asukkaiden osallisuus oli meillä puheissa pitkään, mutta meillä ei ollut siihen työkaluja. Nyt on ollut ilo tehdä projektia yhteistyössä, Pertti kertoo.

– Osallisuuskoordinaattoreiden avulla on saatu kuntalaisten näkökul-mat mukaan. Yhteistyö on avannut silmiä, ja jatkossa osaamme hyödyntää kuntalaisten näkemyksiä paremmin.

Osallisuustiimi organisoi myös koulutuksia. Osallisuuden peruskoulu-tukseksi sopivia Osallistuva Vantaa -koulutuksia pidetään syksyllä 30.8. ja 31.10. Saman koulutuksen voit myös tilata yksikköösi, kun osallistujia on vähintään kahdeksan henkilöä.

Jos haluat syventää vuorovaikutusosaamistasi, voit osallistua menetel-mäkoulutuksiin. Syksyllä tarjolla on kolmen iltapäivän mittainen palvelu-muotoilukoulutus yhteistyössä Metropolian kanssa.

Ilmoittautumiset kaikille avoimiin koulutuksiin ovat Osumassa. Tilaus-koulutuspyynnöt: osallisuuskoordinaattorit@vantaa.fi.

TERVETULOA ALUEEN PÄIVILLE KIVISTÖÖN JA KOIVUKYLÄÄN!Alueen päivänä kaupunki jal-kautuu jonkin asuinalueen ky-läpäivään tai tapahtumaan. Kaupungin työntekijät kohtaa-vat asukkaita, jakavat tietoa ajankohtaisista palveluista ja kysyvät mielipidettä kehittämis-suunnitelmista.

Ensimmäinen Alueen päivä sai toukokuussa hyvän vastaan-oton Länsimäessä. Seuraavat teemapäivät on sovittu 1.9. Ki-vistöön sekä 7.9. Koivukylään.

Tehdäänkö teidän toi-mipisteellänne töitä näi-tä alueita koskevien pal-veluiden tai suunnitelmien kanssa? Tule mukaan ideoi-maan ja toteuttamaan Alueen päiviä! Kaupungin osuutta ta-pahtumissa koordinoivat osalli-suuskoordinaattorit. Ota yhteyt-tä: osallisuuskoordinaattorit@ vantaa.fi.

JA MONET MUUT KOKONAISUUDET

18,5 %

18,5 %

26 %

26 %

6 %5 %

51 %22 %

18 % 7 %

2 %

1514

KUNTALAISTEN ÄÄNI KUULUVIIN

Vantaa otti toukokuun lopussa käyttöön uuden kaupunginlaajuisen palautejärjestelmän, joka helpottaa sekä palautteen antamista että saapuneen palautteen käsittelyä. Aiemmin sähköistä järjestelmää pilotoitiin liikuntapalveluissa.

U utta palautejärjestelmää on kehitetty erityisesti asiakkaan näkökulmasta ja vastaamaan tämän päivän kuntalaisen tar-

peisiin. Myös palautekäsittelijöiden työ helpottuu uusien ominaisuuksien ja kä-sittelijän käyttöliittymän myötä.

Järjestelmää on kehitetty kuntalais-ten ja henkilöstön työpajoissa sekä kyse-lyissä nousseiden tarpeiden perusteella. Selvitysten mukaan kuntalaiset kokivat tärkeäksi muun muassa täsmällisen vas-

tauksen saamisen ja palautteen käsitte-lyn seurannan. Haasteeksi he näkivät palautteen kohdistamisen oikeaan kate-goriaan. Palautekäsittelijöiden käytän-nön kokemukset on luonnollisesti myös huomioitu palvelun kehityksessä.

Palvelua on kehitetty tietohallinnosta käsin alusta asti itse iteratiivisin mene-telmin Oma Vantaa -alustalle, mikä on mahdollistanut kehitystoiveiden huo-

mioimisen ja toteuttamisen. Ensimmäi-set liikuntapalveluiden pilottikokeilusta nousseet kehitysehdotukset toteutuivat jo toukokuun julkaisussa.

Kaiken kaikkiaan liipalaisten koke-mukset uudesta palautejärjestelmästä ovat olleet varsin positiivia. Uusi järjes-telmä koetaan vanhaa huomattavasti helppokäyttöisemmäksi.

Palautteiden luokittelu tarkentuiPalautteet kohdistetaan kolmiportai-sesti yhdeksän pääkategorian alle. En-tistä tarkemman aihejaottelun avulla palautteen antaja löytää helpommin oikean kategorian palautteelleen. Näin palautetta ei tarvitse turhaan pallotella oikean käsittelijän löytämiseksi ja aikaa säästyy.

Tarvittaessa palautteeseen on myös helppo antaa useamman eri asiantunti-jan vastaus välittämällä palaute järjes-telmän sisällä käsittelijälle, jolta halu-taan täydentävä vastaus.

Palvelusuunnittelija Laura Repo (Digitalist Group) ja palvelumuotoilija Laura Virkki ovat olleet määrittelemässä ja suunnittelemassa palautejärjestelmän ominaisuuksia.

Jo annettua julkista palautetta voi peukuttaa

Palautejärjestelmän uusiin ominaisuuk-siin kuuluu esimerkiksi olemassa olevan palautteen komppaus. Käyttäjän an-taessaan palautetta tietystä aiheesta tietyllä sijainnilla, järjestelmä tarjoaa hänelle saman sijainnin läheisyydessä olevia muiden käyttäjien antamia julki-sia palautteita. Palautteen antajan ei tällaisessa tapauksessa tarvitse muuta kuin ”peukuttaa” jo annettua palautetta. Tämä ominaisuus voi mahdollisesti myös vähentää käsittelijöiden työtaakkaa, kos-ka samaan aiheeseen ei tarvitse vastata useaan kertaan.

Palautteen antajan ei myöskään tar-vitse valita palautteen tyyppiä, vaan sen tekee palautteen käsittelijä. Tämän ansi-oista sama palaute voidaan määritellä vaikkapa sekä kiitokseksi että kehitys-ehdotukseksi. Lisäksi palautteen antaja voi lisätä palautetta selventävän liitteen,

esimerkiksi kuvan, jonka avulla käsitteli-jä saa tarkemman käsityksen palautteen sisällöstä.

Palaute on kuntalaisen mahdollisuus vaikuttaaKuntalaisen kuuleminen palautteen anta-misen muodossa on yksi merkittävä keino toteuttaa käytännössä Vantaan strategi-assa määriteltyjä arvoja. Lisäksi mahdol-lisuus määritellä palaute julkiseksi tukee kaupungin tavoitetta läpinäkyvästä toi-minnasta.

– Uusi palautejärjestelmä täydentää hienosti vuoden alussa käyttöönotettua Osallistuva Vantaa -toimintamallia. Kun-talaisen on nyt entistä helpompi mata-lalla kynnyksellä kysyä, kommentoida ja tehdä kehittämisehdotuksia, toteaa kun-talaispalvelujen johtaja Iiris Lehtonen.

Palautejärjestelmän pääkäyttäjällä Jaana Turusella on positiiviset odotuk-set uudesta palvelusta. Viime vuosina annettujen palautteiden määrä on ol-

lut nouseva, ja odote tälle vuodelle voi lähennellä jo jopa 10 000 annettua pa-lautetta. Lisäksi aihekohtaisella suoralla linkillä on jatkossa helppo kerätä kohden-nettuja palautteita.

Turunen nostaa myös esille kuntalai-sen käyttöliittymän tuoman miellyttävän käyttäjäkokemuksen, joka toimii loista-vasti myös mobiilisti. Julkiset palautteet vastauksineen tuovat lisäksi kaupungin organisaatiota lähemmäksi kuntalaista. Hänellä on hyvät kokemukset palvelun käyttöönotosta liikuntapalveluiden pilo-toinnin yhteydessä.

– Järjestelmän käyttöönotto on ollut helppoa. Palautekäsittelyn toiminnalli-suudet on ollut nopea omaksua, erillisiä ohjeita en ole tarvinnut, Jaana kertoo.

u Teksti ja kuva Maria Nevala

UUDEN PALAUTEJÄRJESTELMÄN AVULLA KUNTALAISEN ON NYT ENTISTÄ HELPOMPI MATALALLA KYNNYKSELLÄ KYSYÄ, KOMMENTOIDA JA TEHDÄ KEHITTÄMISEHDOTUKSIA.”

ANNA TANSSIN VIEDÄ!

Lavatanssikerhon tanssikurssit käynnistyvät jälleen 3.9. alkaen!

Maanantaisin tanssitaan alkeiskurssilla ja jatkokurssilla. Tiistaisin koolla on kurssit selvittäneiden tanssijoiden klubi. Kurssimaksu 150 €/hlö. Mak-su kattaa syys- ja kevätkauden eli 24 tanssikertaa.

Ilmoita itsesi ja tanssiparisi mukaan 31.8. mennessä! Voit myös tiedustel-la, löytyisikö pari kenties kerhon kautta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Maarit Vattulainen, maarit.vadelma@gmail.com.

Vantaan kaupungin lavatanssikerho on jo yli 25 vuoden verran johdat-

tanut kaupungin henkilökuntaa tanssin saloihin. Muinoin kellaritiloissa käynnis-tynyt toiminta pyörii tätä nykyä Hiek-kaharjun Puistokulmassa, missä tans-sinopettaja Jorma Tulonen opastaa niin noviiseja kuin konkareitakin.

Lavatanssikerhon toimintaan osallis-tuu noin 80 tanssijaa, joista nykyisiä ja eläköityneitä Vantaan työntekijöitä on noin puolet. Parhaiten eri ammattiryh-mistä ovat edustettuina hammashuollon ja päiväkotien väki.

– Mukana on tanssijoita, jotka ovat olleet kerhossa sen perustamisesta saak-ka! lavatanssikerhon puheenjohtaja, las-tenhoitaja Maarit Vattulainen kertoo.

Kansantanssitaustan omaava Maarit lähti itse mukaan lavatanssikerhon toi-mintaan kymmenkunta vuotta sitten työ-paikallaan Ristipuron päiväkodissa nä-kemästään mainoksesta innostuneena.

– Menin kotiin ja kysyin mieheltäni, että miten on, lähdetäänkö? Nyt tanssi on yhteinen harrastuksemme, hän selit-tää.

Maarit kuvailee tanssia loistavaksi harrastukseksi.

– Tässä pääsee nauttimaan musiikis-ta ja liikunnasta sekä tapaa muita ihmi-siä. Lisäksi tanssi virkistää ja auttaa nol-

laamaan: tanssiessa joutuu käyttämään myös aivoja, mutta eri tavalla kuin töis-sä. Ja tanssikaverit ovat ihania, Maarit kehuu.

Syys- ja kevätkauden viikoittaisten kokoontumisten lisäksi tanssikerhon jä-senet viettävät kerran vuodessa kokonai-sen viikonlopun tanssien. Myös tulevana syksynä kerholaiset suuntaavat yhdessä viikonlopun viettoon Karjalohjalle hotelli Päiväkumpuun.

– Lauantaina tanssimme koko päivän ja sunnuntaina sitten vielä muutaman tunnin lisää!

u Teksti Anna-Leena PyykönenKuva Tiina Kujala

15

1716

UUSI INTRANET RAKENTUU OSAKSI PILVITOIMISTOAVantaan kaupungin intranet uudistuu pilvitoimiston etusivuksi hankittavan intrapalvelun myötä.

U uden intranet-palvelun hankin-ta tehdään kesän aikana. Sen käyttöönotto alkaa lomakau-den päätyttyä.

Pilvitoimiston käyttö on yleistynyt toimialoilla huomattavasti intraprojek-tin aikana. Toimialojen tiimit ovat alku-vuoden aikana suunnitelleet ja rakenta-neet työintraa innostuneesti lukuisissa työpajoissa.

Työtavat uudistuvatUusi intranet palvelee työn tekemistä ja henkilöstön tiedonhaun tarpeita.

Työvälineiden uudistus mahdollistaa työtapojen muutoksen. Nyt pilvitoimisto otetaan tehokäyttöön ja näin rakentuva työympäristö toimii entistä enemmän työskentelytilana ja viestintäalustana.

Uuden intran myötä Avain jää pois käytöstä. Näin ollen aiemmin Avaimes-sa julkaistuille sisällöille on etsittävä uusi kotipaikka pilvitoimistosta. Esimerkiksi tiedostoina julkaistut ohjeet sijoittuvat jatkossa pilvitoimistoon.

Pilvitoimiston työvälineet kehittyvät säännöllisestiMicrosoft uudistaa Office 365 -palveluita säännöllisesti ja uudistukset päivittyvät myös Vantaan pilvitoimistoon. Tämä tar-koittaa pilvitoimiston työvälineissä uusia käyttömahdollisuuksia, jotka tarjoutuvat kaikille käyttäjille heti, kun ne asentuvat ympäristöömme.

Yksi pilvitoimiston uusi tulokas on esimerkiksi Teams, joka jatkossa korvaa Skypen. Teams mahdollistaa käyttäjil-le uudenlaisen näkymän, johon useilla pilvitoimiston työvälineillä tuotettu tieto voidaan koota yhteen näkymään koko tiimin käyttöön. Kannattaa tutustua myös Planneriin ja Formsiin.

u Teksti ja kuva Kirsti Lehtola

TIESITKÖ? VANTAAN HENKILÖSTÖ VOI LADATA OFFICE 365 -TOIMISTO-OHJELMAT VIIDELLE OMALLE LAITTEELLEEN.

TIIMI TUTTUJEN HR-JÄRJESTELMIEN TAKANAHR-työpöytä, Osuma, Kompassi, Titania – kaupungin työntekijöiden perustyökalut näkyvät koko henkilöstölle kuvakkeina tietokoneen ruudulla. Henkilöstöpalveluiden järjestelmätiimin asiantuntijat huolehtivat, että sähköiset palvelut toimivat mutkattomasti.

Keitä tiimiinne kuuluu? Tiimiimme kuuluvat sovelluskoordinaattorit Annaliisa Heik-kinen, Helena Laaksonen, Ilona Nieminen, Pirjo Junnila ja Riku Hotanen, palvelukoordinaattori Nina Keuru, projekti-päällikkö Mari Holkko ja tiimin esimies, sovelluspäällikkö Tanja Painilainen.

Mitä tiiminne tekee?Tiimissämme hoidetaan HR- ja palkkajärjestelmien pääkäyt-täjätehtäviä.

Jokaisella pääkäyttäjällä on vastuullaan jokin HR- tai palk-kajärjestelmä. Lisäksi sijaispari huolehtii järjestelmän kriittisistä asioista varsinaisen pääkäyttäjän poissa ollessa. Järjestelmiä ovat eHijat-henkilöstö- ja palkkahallinnan järjestelmä, Osuma-koulutustenhallintajärjestelmä, Kompassi (HR-raportoinnin osuus), HR-työpöytä, Titania-työvuorosuunnittelujärjestelmä sekä SAP HR -järjestelmä.

Tehtäviimme kuuluvat erilaiset kehittämis-, ylläpito-, liitty-mävalvonta-, koulutus- ja ohjeistus- ja selvittelytehtävät sekä tukipalvelut henkilöstöpalvelusihteereille. Lisäksi tiimiin on kes-kitetty palkkakirjanpitoon liittyviä kirjanpito- ja tilinpäätösteh-täviä.

Tiimistä ollaan mukana lähes koko ajan erilaisissa projek-teissa joko asiantuntijaroolissa tai projektinvetäjänä.

Mitkä ovat tämän vuoden tärkeimmät tavoitteenne? Hijat-järjestelmässä (eHijat, HR-työpöytä, palvelukseenotto) on menossa yhdessä Helsingin, Espoon ja järjestelmäntoimitta-jan kanssa monivuotinen versionpäivitysprojekti. Osallistumme tähän määrittely- ja käyttöönottoprojektien Vantaan projekti-päälliköinä sekä koko tiimin osalta asiantuntijoina.

EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) on aiheuttanut lisäpuuhaa kevään aikana myös meidän tiimissämme, ja monivuotinen pro-jekti Kompassi-järjestelmän osalta on tullut siihen vaiheeseen, että ensimmäiset raportit ovat tuotannossa. Lisäksi käynnissä oleva työvuorosuunnittelu- ja resurssioptimointijärjestelmän hankinta työllistää tiimiämme.

Mikä tiimissänne on parasta?Työt ovat vaihtelevia ja monimuotoisia – ei ole kahta saman-laista päivää. Ja mukavat työkaverit.

Miten vaalitte tiimihenkeä? Meillä on säännölliset tiimipalaverit ja avoin keskustelukulttuuri. Arvostamme toistemme töitä. Lisäksi kokoonnumme pari kertaa vuodessa tiimin yhteiseen kehittämistilaisuuteen.

u Teksti Sanna KettunenKuva Jyri Ylämäki

Liikuntapalveluiden työpajassa luodaan uutta työskentely-ympäristöä. Pekko Rantamäki luo uuden tiimin Teamsiin, mukana suunnittelemassa Ari Suominen, Maria Vanhala, Heidi Hölttä ja Anu Jokela.

MIKÄ ON MICROSOFT TEAMS?Teams on ryhmätyön ja yhteistyön alusta. Teams kokoaa tärkeimmät keskustelut ja tiedostot yhteen paikkaan. Voit käyttää Office 365 -sovel-luksia suoraan Teamsissa. Teamsiin voi yhdistää erilaisia pilvipalveluita liittimien avulla.

Skypen toiminnallisuudet siirtyvät Teamsiin. Jo nyt voit keskustella ja kommunikoida pikaviestien, video- tai äänipuheluiden avulla. Kalen-terikutsuun voi lisätä etäosallistumismahdollisuuden Teamsissa.

Teamsin avulla pääset eroon liiallisesta sähköpostitulvasta. Käytä suosikkityökalujasi suoraan Teamsissa.

Osuma Kompassi

HR-työpöytäTitania

SAP HReHijat

1918

Ohjelmat

Skype

OneDrive & SharePoint

Tallentaminen

Pilviagentit neuvovatArkisin klo 9–15

Henkilökohtainen opastus: Kielotie 28Opastuskäyntien tilaus ja Skype-neuvonta:

pilvitoimisto@vantaa.fi

Pilvitoimisto-koulutuksetOpiskele omatoimisesti eOppimisympäristössä tai ilmoittaudu Osumassa luokkakoulutuksiin.

SharePoint & Teams

PILVI- TOIMISTO

Skypen toiminnallisuudet siirtyvät Teamsiin!

?

• Lähes rajaton tallennustila.

• Suurten tiedostojen, kuten videoiden tallentaminen on mahdollista.

• Automaattinen versionhallinta.

• Tiedon häviämisen mahdollisuus lähes nollaantuu.

• Ohjelmat toimivat myös laitteilla, joille ei ole asennettu varsinaisia ohjelmia.

• Voit tarkastella tiedostoja myös älypuhelimellasi.

• Tiedostojen yhtäaikainen muokkaus on mahdollista.

• Reaaliaikainen keskustelumahdollisuus tukee tiedostojen muokkaamista.

• Tutustu uusiin Planner- ja Forms-sovelluksiin!

• Et tarvitse paperisia vihkoja.

• Muistiinpanojen lukeminen ja muokkaus onnistuu kaikilla laitteilla.

• Muistiinpanot voi tarvittaessa helposti jakaa muille.

• Kuvien liittäminen muistiinpanoihin on mahdollista myös mobiilisti.

• Älypuhelimella voi sanella asiat muistiin suoraan pilveen.

• Yhteinen työskentelytila jossa kaikki toiminnot samassa paikassa: tiedostot, tehtävät, viestintä.

• Tiedostojen yhtäaikainen muokkaaminen on mahdollista.

• Sivustoa voi käyttää raportointiin ja tiedottamiseen koko toimialalle.

• Teamsista löytyy tiimien lisäksi myös omat tiedostot, kokoukset ja yksityiskeskustelut.

SharePoint • tiedostot• sivusto• muistikirja• jakelulista• kalenteri• suunnittelija

Teams • keskustelut• tiedostot• muistikirja• kokoukset• liittimet• suunnittelija

• Nopea tapa kysyä neuvoa kollegalta.

• Tehostat sähköpostin käyttöä siirtämällä lyhyet kysymykset Skypeen.

• Ideoiden pallottelu onnistuu Skypellä sähköpostia paremmin.

• Ongelmatilanteissa voidaan etäopastaa näytön jakamisen avulla.

• Tulkkauspalvelut voidaan hoitaa etänä.

• Etäkokoukset säästävät aikaa, rahaa ja ympäristöä.

• Kokoukseen on helppo lisätä osallistujia lyhyelläkin varoitusajalla.

• Isoille osallistujamäärille sopivaa tilaa ei tarvitse hakea.

• Kokouksen tai koulutuksen voi tallentaa videona myöhempää käyttöä varten.

VinkkiSeuraa pilvitoimiston

työvälineiden kehittymistä – linkin löydät intran

etusivulta.

Pikaviestit

Etäkokoukset

OneNote-muistiinpanot

2120

VALMENNUSTALOJEN PALVELUITA KANNATTAA HYÖDYNTÄÄ Merkkipäivä tulossa ja kakkua olisi kiva tarjota? Tai ehkäpä työpaikalle kaivataan tekstiilien freesausta? Ota yhteyttä valmennustaloihin!

V antaalla toimii kolme valmennus-taloa, joista jokaisessa on tarjolla sekä kuntouttavaa työkokeilua että työtoimintaa. Valmennustalojen

pääasiallinen tehtävä on auttaa asiakkaitaan, mutta samalla syntyviä tuotteita ja palveluita kannattaa hyödyntää.

Kaupungin valmennustaloissa on kevään ja kesän aikana tapahtunut muutoksia, joista suurin on valmennustalo Valon ovien sulkeu-tuminen. Samalla osa pajoista siirtyi valmen-nustalo Reeliin ja osa Lummetielle uuteen valmennustalo Luxiin. Muutosten myötä jot-kin työpajoista avataan vasta syyskuussa ja esimerkiksi Luxin keittiöstä voi tilata tuotteita vasta syyskuussa.

Syksy tuo tullessaan myös muita uusia tuulia. Valmennustalo Luxin tiloihin avataan pieni myymälä, jossa myydään valmennustalo-jen tuotteita.

u Teksti ja kuvat Annika Sjöblom

VALMENNUSTALO LUXILummetie 2Työpajat: Keittiö, puhtauspalvelut, tuotepalvelut sekä tietotekniikkapaja Opastin.

VALMENNUSTALO KOUTSITuupakantie 4Työpajat: Keittiö, puhtauspalvelut, puutyö- ja kalustekunnostus, tekstiili- ja kädentaidot ja tietotekniikkapaja Opastin.

VALMENNUSTALO REELIHosantie 2Työpajat syyskuusta lähtien: Keittiö, uusioverstas, remontti, logistiikka ja varasto, puhtauspalvelut ja pesula.

TEAMS – KOHTI SELKEÄMPÄÄ KOMMUNIKOINTIA”Mikä wiki?” Lupapalveluiden yksikön koulutuksessa heräsi paljon kysymyksiä pilvitoimiston Teams-ominaisuuksista. Palvelun perusajatuksena on, että kaikki tarvittavat työkalut löytyvät samasta paikasta.

U usi lupapalveluiden yksikkö muodostui vuoden alussa, kun kuntatekniikan eri lupatoimin-not yhdistyivät. Suunnittelu-

assistentti Joonas Tahko on ollut vas-tuussa yksikkönsä Teams-tiimin raken-tamisesta.

– Teamsin käyttö ei ole todellakaan vaikeaa! Pitää vain uskaltaa lähteä käyt-tämään sitä. Loin tiimin ja vain testasin, mistä tapahtuu mitäkin: enhän minä-kään ollut aiemmin tällaista tehnyt. Työs-kentelen lupakäsittelyssä, joten lähdin sitä kautta miettimään Teamsin hyödyn-tämistapoja, Tahko kertoo.

Keskustelu siirtyy uudelle alustalle

Teamsissa voidaan käsitellä asioita hel-posti koko tiimin kesken. Joonas Tahko toteaa sähköpostin olevan päivittäiseen keskusteluun liian kankea työkalu.

– Totta kai kuntalaisten kanssa pu-huessa sähköpostia on käytettävä, mut-ta olisi hyvä, että sisäistä sähköpostia saataisiin vähennettyä. Toivoisin myös yksiköiden välisen vuoropuhelun akti-voituvan Teamsin myötä. Voi olla, että sähköpostiin ei saa koskaan vastausta, koska se yksinkertaisesti hautautuu, Tah-ko kertoo.

Pilvitoimistossa viestit ovat sähköpos-tia paremmin esillä. Myös lupapalvelui-den esimiehen Jukka Anttilan mielestä asioiden hoitaminen helpottuu Teamsin myötä.

– Kaikista parhaiten tätä voidaan hyödyntää yhteisissä asioissa. Jos vaik-ka meillä lupaehtoja tai taksasysteemei-tä halutaan muuttaa, niin jokaisella on mahdollisuus kommentoida asioita sa-massa paikassa, Anttila toteaa.

Rohkeasti kokeilemaan

Lupapalveluiden suhteellisen pieni ja nuori yksikkö saa esimieheltään kehuja edistyksellisyydestä. Muutos tarvitsee toimiakseen jokaisen työntekijän työpa-nosta.

– Luulen, että me saamme Teamsit ynnä muut hyvin jouhevasti kaikkien käyttöön. Koko kuntatekniikan keskuksen organisaatio muuttuu, ja kaikkien pitäi-si nyt uudistua. Odotus on, että meidän toimintamme kehittyy. Kun tulee tällai-sia uusia työkaluja, niiden myötä tulee kehittymistä ja tehostamista, Jukka Ant-tila pohtii.

– Rohkeasti kokeilemaan vaan! Joo-nas Tahko kannustaa.

– Teams on turvallinen. Tallennustila ei myöskään lopu kesken. Yleensä ottaen toiset järjestelmät toimivat hyvin, toiset ovat vaikeita: Teams korostaa helppo-käyttöisyyttä, toteaa Anttila.

u Teksti ja kuva Tiina Ryynänen

Joonas Tahko ja Jukka Anttila Teamsin parissa.

21

2322

KUNTA 10 KERTOO TYÖHYVINVOINNIN SUUNNANSyyskuussa starttaava Kunta 10 -kysely kartoittaa jälleen koko Vantaan kaupungin henkilöstön työhyvinvointia. Mikä toimii, missä taas olisi kehittämisen paikka?

K unta 10 -kyselyn sisältö koostuu tärkeistä elementeis-tä, joiden avulla pystytään kiinnittämään huomiota työyhteisöjen positiivisiin puoliin sekä niistä löytyviin kehittämiskohteisiin.

– Kyselystä saadut tiedot ovat olleet meille todella tärkeitä, toteaa Rekolanmäen koulun opettaja Mari Sipiläinen.

– Työyhteisömme sai kyselyn perusteella paljon myönteistä palautetta. Meillä on positiivinen ja innovatiivinen ilmapiiri, jos-sa jokaisen työntekijöiden vahvuuksia pyritään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi vertaisauditoinnit, joissa johtoryhmät vierailevat muissa kouluissa oppimassa hei-dän työskentelystään, ovat hyvä käytäntö.

Sipiläinen kertoo, että Kunta 10 -kyselystä saatiin myös työyhteisön kehityskohteita, jotka otettiin tosissaan ja niihin tartuttiin aidosti. Yhtenä aiheena nousivat esiin kokemukset kunnioituksesta koulun eri ammattiryhmien välillä.

– Voi kuulostaa hassulta, mutta huomioimme tämän jälkeen tarkemmin aivan itsestään selviltä kuulostavia asioita, kuten työkavereiden tervehtimistä.

– Tärkeää on, että työyhteisössä on avoin keskusteluilma-piiri, jossa niin pienistä kuin suuristakin kehittämiskohteista pystytään puhumaan. Meillä Kunta 10 -tuloksia käytiin läpi henkilöstökokouksessa, Sipiläinen sanoo.

Tiedonkulut esteet näkyviinKunta 10 voi nostaa esille kehittämisideoita myös tiedonkul-kuun liittyen.

– Kyselystä saadun tiedon perusteella yksikössämme perus-tettiin yhteinen sähköpostilaatikko palautteille, liikennesuun-nittelupäällikkö Markus Holm toteaa.

– Esimerkiksi pysäköinninvalvonnan saama palaute on usein negatiivissävyistä, ja sen läpikäyminen ryhmässä ke-ventää käsittelijöiden työtä.

Holm kertoo, että suurempia organisatorisia muutoksia oli kahden lähiesimiehen saaminen yksikköön. Tällä oli myös myönteinen vaikutus yksikön sisäiseen tiedonkulkuun.

KUNTA 10• Työterveyslaitoksen koordinoima tutkimus• Selvittää työn ja sen muutosten vaikutuksia kunta-

alan henkilöstöön• Seuraava kysely käynnistyy viikolla 36• Vastausaikaa on kaksi viikkoa• Tutkimuksessa on mukana kuusi yli 100 000 asuk-

kaan kaupunkia ja niiden viisi lähikaupunkia: Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, No-kia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat

• Tutkimus on maan laajin ja pitkäaikaisin kunta-alan henkilöstöön kohdistuva tutkimus

• Vuoden 2018 kyselytulokset ovat selvillä joulukuussa

– Kunta 10 on hyvä tapa mitata määrämittaisesti työyhtei-söä, ja se kuvaa työhyvinvoinnin suuntaa. Lisäksi kaksi vuotta on kyselylle sopiva sykli, jossa tehtyjen muutosten vaikutukset ehtii näkemään, Holm kiteyttää.

Seuranta on tärkeääErityisnuorisotyöntekijänä Vantaan ammattiopisto Variassa työskentelevän Joni Tuomisen mielestä Kunta 10 -kysely toi-mii viihtyvyyden esille tuojana. Samalla se on auttanut löytä-mään tapoja, joiden avulla työyhteisön kehittämiskohteisiin puututaan.

Tuominen muistuttaa seurannan tärkeydestä kyselyjen välillä.

– Seurannan kautta nähdään, mitä konkreettista on tehty työyhteisön kehittämiskohteiden parantamiseksi, mutta myös positiivisten asioiden ylläpitämiseksi.

Tuomisen mielestä kysely on hyvä tapa tuoda oma mieli-pide esille.

– Katson, että tekisin työyhteisölle karhunpalveluksen, jos jättäisin vastaamatta, Toivonen toteaa.

u Teksti ja kuvat Sanna Kettunen

Tyhy-päivänä voi suunnata esimerkiksi lähimetsään virkistäytymisen ja hyvien tekojen merkeissä.

VIETÄ TYHY-PÄIVÄ LUONNON HELMASSA

Työpäivän voi viettää myös saaristossaTulevia tyhy- tai suunnittelupäiviä pohdittaessa kannat-taa pitää mielessä myös Sipoon saaristossa sijaitseva Mölandet. Se on sopiva kohde isommallekin joukolle ja on kaupungin yksiköiden käytettävissä.

Päärakennuksen saliin mahtuu kokoustamaan jopa 30 henkeä ja ulkoa löytyy pitkät pöydät sekä pihalla että patiolla katon alla. Pihalla on myös grilli, laavu, lentopal-lokenttä sekä tikkataulu.

Vapaamuotoisen kirjallisen hakemuksen voi lähettää osoitteeseen kirjaamo@vantaa.fi tai Kirjaamo, Asematie 7, 01300 Vantaa.

u Teksti Jarmo Honkanen, Annika SjöblomKuva Pertti Raami

V ihreä ympäristö ja luontoäänet luovat mahta-vat puitteet virkistävälle toimintapäivälle. Kau-pungissamme on juuri nyt meneillään lähimet-sien teemavuosi. Yksin se on hyvä syy lähteä

mukaan rintamaan siistimmän lähiluonnon puolesta.Vantaan purojenvarsilla ja lähimetsissä on sinne kuu-

lumatonta roskaa. Tyhy-päivä voi antaa mainion syyn ja mahdollisuuden koota työporukka, tehdä retki lähiluon-toon ja siivota siinä sivussa ympäristö kuntoon. Yhdessä tehden ympäristön siivoaminen sujuu leikiten.

Tietoja sopivista lähiluontokohteista ja muista huomi-oitavista asioista siivous- tai vieraslajitalkoissa voi kysyä ympäristökeskuksesta Jarmo Honkaselta (p. 040 841 9962) ja Sinikka Rantalaiselta (p. 050 318 0938).

2524

SITOUTA SIJAINEN ARVOSTUKSELLA

VANTTI 2.0 AKTIVOI ESIMIEHIÄ JA HENKILÖSTÖÄ

Palveluesimies Piia Jokivirta ja Myyrmäen terveysaseman laitoshuoltaja Maaret Semjonova kohtaavat viikoittain.

V antissa käynnistettiin viime vuonna muutosprojekti, joka tavoitteena on uudistaa yh-tiön toiminta- ja johtamiskult-

tuuria. Projekti kulkee nimellä Vantti 2.0.– Pyrimme entistä tavoitteellisem-

paan, arvostavampaan ja vuorovai-kutteisempaan esimiestyöhön sekä lisäämme henkilöstön osallistumista johtamisjärjestelmän kehittämiseen ja työroolien kirkastamiseen. Toisin sanot-tuna synnytämme uuttaa johtamis- ja toimintakulttuuria, toimitusjohtaja Liisa Sarjala selventää.

Vantti 2.0:n tavoitelistalle kuuluu muun muassa kokouskäytäntöjen yhte-näistäminen, henkilöstön palkitsemiskäy-täntöjen lisääminen sekä Vantin henki-löstön nykyistä laajempi osallistaminen työpajoissa työskentelyyn.

– Esimiehen tärkein tehtävä on aut-taa työntekijöitään menestymään pa-remmin työssään. Kun esimies tuntee tiimin jäsenet myös yksilöinä, hän osaa paremmin haastaa heitä ja käyttää hei-

dän vahvuuksiaan. Esimies tietää kenelle voi delegoida, mikä tiimiläisiä motivoi ja mitä tiimiläiset arvostavat, Sarjala sa-noo.

Yksi Vantin esimiehistä on puhtaus-palvelun Länsi-Vantaan palveluesimies Piia Jokivirta. Piialla on 42 toimipis-tettä, joissa työskentelee kaikkiaan 43 puhtausalan ammattilaista. Jokivirta huolehtii asiakkaistaan tapaamalla heitä säännöllisesti. Tulevaisuudessa hän pyr-kii saamaan yhä enemmän aikaa pereh-dytykselle ja toimipisteissä tapahtuvalle ohjaukselle.

– Haluan olla mukana kehittämässä työyhteisön hyvinvointia kuuntelemalla työntekijöiden mielipiteitä käytännön ar-jesta. Suurin tavoitteeni Vantti 2.0:n puit-teissa on, että jokainen vanttilainen tulisi kuulluksi, jolloin pystymme kehittämään parempia toimintatapoja ja käytäntöjä arjen sujumiseen, Jokivirta summaa.

u Teksti ja kuva Joel Haapamäki

”Varhaiskasvatuksen ja terveydenhuolto-alan sijaispula puhuttaa ja katseet ovat kääntyneet usein Seureen. Miksi emme toi-mita sijaisia silloin kun niitä tarvitaan, mik-si jätämme toimeksiantoja täyttämättä?

Vaikka sijaisten välitys on yksi Seu-ren palveluista, meillä ei ole ehtymätön-tä sijaisvarastoa, josta vastata nopeaan työntekijän tarpeeseen. Jokainen Seuren kautta keikkaileva sijainen on yksilö, jolla on vapaus valita miten, milloin ja missä töitä tekee.

Keikkatyössä – kuten työmarkkinoil-la laajastikin – vallitsee nyt työntekijän markkinat. Töitä on valtavasti tarjolla. Jos keikkapaikka ei miellytä, sinne ei mennä enää uudestaan.

Sijainen on äärettömän tärkeä linkki laadukkaan hoidon sekä potilas- ja hoi-

toturvallisuuden takaamisessa. Siksi on tärkeää kohdella jokaista sijaista sen mukaisesti. Hyvä kokemus työkohteesta alkaa hyvällä perehdytyksellä ja arvos-tavalla asenteella. Työkohteen ilmapiiri vaikuttaa vahvasti siihen, palaako sijai-nen vielä samaan paikkaan.

Sitouta sijainen kunnioittavalla koh-telulla ja mitä todennäköisemmin hän valitsee työpaikkasi keikkakohteekseen myöhemminkin. Me Seuressa olemme kiitollisia jokaisesta seurelaisesta ja ke-hitämme jatkuvasti keinoja pitää heidät seurelaisina vielä pitkään.”

Anne Sivula, toimitusjohtaja, Seure Henkilöstöpalvelut Oy

u Kuva Joel Haapamäki

TYÖMATKAT TAITTUVAT PYÖRÄLLÄ HURAUTTAEN

Kesäinen sade, syksyinen viima tai talven liukkaat kelit eivät estä Vantaan kaupunginmuseon työntekijöitä hyppäämästä polkupyöriensä selkään ja ajamaan työpaikalle, kokouksiin tai harrastuksiin.

V antaan kaupunginmuseon työporukkaa puri pyöräily-kärpänen viitisen vuotta sit-ten, ja Pyöräilykuntien ver-

koston ja Suomi Pyöräilee -kampanjan järjestämä Kilometrikisa kannusti polku-pyöräilemään ahkerasti.

Tänä vuonna ahkerasti pyöräilevä työyhteisö palkittiin Vuoden vantaalai-sen pyöräilijän tittelillä. Tunnustuksen myöntää Vantaan Poljin -työryhmä, jo-hon kuuluu kaupungin ja Vantaan pyö-räilijät -yhdistyksen edustajia.

Hyvää oloa ja hyötyliikuntaaMuseoamanuenssi Anni Rissaselle ja arkeologi Andreas Koivistolle pyöräily on tärkeä harrastus. Koivisto elää kiireis-tä lapsiperhe-elämää, ja liikunnalle on toisinaan vaikeaa löytää sopivaa rakoa kalenterista.

Rissaselle kolmen kilometrin polkemi-nen tuo virkeän aloituksen päivään, ja pyöräily rentouttaa työpäivän jälkeen.

– Saan parhaat ideat pyöräillessäni. Ajatukset lähtevät rullaamaan, Rissanen kertoo.

Aktiivinen pyöräily on myös säästä-nyt museon työntekijöiden työaikaa. Mu-seolla on kaksi pyörää, joita henkilökun-ta voi hyödyntää liikkuessaan työpäivän aikana paikasta toiseen.

– Pyörällä pääsee kätevästi kokouk-siin eri puolille kaupunkia, eikä tarvitse odotella bussia, Rissanen ja Koivisto to-teavat yhdessä.

Opastuksia myös polkienMuseo levittää pyöräilyn ilosanomaa myös työporukkansa ulkopuolelle. Kau-punginmuseon opastettujen kävelykier-rosten lisäksi tarjolla on ollut kierroksia, joissa matka on taittunut pyöräillen. Kierrokset ovat saaneet kaupunkilaisilta lämpimän vastaanoton.

Historiakierroksista pääsee nautti-maan myös itsenäisesti mobiilioppaan avulla – sekä kävellen että pyöräillen.

Kilpailuhenki jäljelläPalataan pyöräilyinnostuksen lähtö-laukaukseen eli Kilometrikisaan. Kilpailu-

INNOSTUITKO PYÖRÄILEMISESTÄ?

Inspiraatiota lenkkeihin: vantaa.fi/pyöräreitit

Historiakierrosten mobiiliopas: tarinasoitin.fi/jokikavelyt

Anni Rissanen (vas.), Andreas Koivisto ja Stella Karlsson ovat aktiivipyöräilijöitä.

vietti on vienyt museon työporukan men-nessään, ja pahimpien kilpakumppanien kilometrisaldoja seurataan ahkerasti.

Anni Rissanen toteaa pilke silmäkul-massaan, että pahin kilpailija löytyy Mu-seoviraston joukkueesta, sillä Vantaan kaupunginmuseon työntekijöistä on va-lunut parhaita pyöräilijöitä vastustajan leiriin.

Myös työyhteisön sisällä pyöräily on tuonut leikkimielistä kilpailua siitä, kuka kruunataan pyöräilykuninkaalliseksi, ja kilpailukauden jälkeen museolla viete-tään yhdessä suklaakekkereitä.

Pyöräily ei kuitenkaan lopu kilpai-lukauden päätyttyä syyskuussa. Sen sijaan vaihdetaan talvirenkaat alle ja polkeminen jatkuu haastavammista ke-leistä huolimatta.

u Teksti ja kuva Venla Kuokkanen

2726

VANTAA ON VIIDEN TÄHDEN KOULUTUSPAIKKA

Tänä vuonna Nuorten Lääkärien Yhdistys antoi Vantaan terveyskeskukselle parhaan arvosanan viiden tähden koulutuspaikkana ja Myyrmäen terveyskeskuslääkäri Taina Seppänen palkittiin erikoislääkärikouluttajana.

N uoret lääkärit saavat terve-ysasemillamme hyvät eväät ammattiinsa, ja Vantaalla on tehty pitkäjänteistä työtä eri-

koistuvien lääkärien koulutuksen kehit-tämiseksi.

Taina Seppänen valmistui lääkäriksi vuonna 1990 ja aloitti työskentelyn Myyr-mäen terveysasemalla pian valmistumi-sensa jälkeen.

Erikoislääkäriksi pätevöidyttyään Seppänen ryhtyi kouluttamaan oman toimensa ohella nuoria lääkäreitä. Hän kiinnostui kouluttamisen pedagogisesta puolesta ja suoritti Lääkäriliiton lääkäri-kouluttajan erikoispätevyyden.

dessä koulutusylilääkäri Leena Krooksin kanssa.

Seppänen kiittää Vantaata siitä, että kaupunki on antanut aikaa ja resursseja lääkärien kouluttamiseen. Vantaa antaa erikoistuvien lääkärien kouluttamisesta saadun EVO-rahan suoraan kouluttamis-toimintaan ja on ainoa kaupunki, jossa näin tehdään.

− Tämä on erinomainen ratkaisu. Olemme voineet näillä resursseilla ke-hittää hyvää riippumatonta koulutusta, Seppänen iloitsee.

Kun lääkäri perehdytetään uran al-kuvaiheessa hyvin, hyötyvät kaikki. Nuo-rista tulee osaavia lääkäreitä hyvinkin nopeasti ja he osaavat käyttää resurs-seja kustannustehokkaammin. Ja mikä tärkeintä, he osaavat hoitaa potilasta paremmin.

− Potilaat voivat kokea lääkärin vaih-tumisen välillä ikävänä asiana, mutta on erittäin tärkeää, että erikoistuvat lääkä-rit suorittavat yhdeksän kuukauden jak-son terveysasemilla ja näkevät, millaista tämä työ on, painottaa Seppänen.

Hän suosittelee vastaavan järjestel-män aloittamista myös hoitajien koulu-tuksessa.

u Teksti Anne KettunenKuva Pertti Salminen

VANTAA ANTAA AINOANA KAUPUNKINA ERIKOISTUVIEN LÄÄKÄRIEN KOULUTTAMISESTA SAADUN EVO-RAHAN SUORAAN KOULUTTAMISTOIMINTAAN.”

− Kouluttaminen on vastavuoroista, erikoistuvat lääkärit opettavat myös minua, erikoislääkärikouluttajana palkittu Taina Seppänen toteaa.

ROBOTTI AUTTAA HOIDONTARPEEN

ARVIOINNISSA

V antaan työterveyden vas-taanottohoitaja Mira Kupi-ainen ja palvelupäällikkö Emilia Vesanto kertovat,

että uudella palvelukanavalla pyritään asiakaslähtöisyyteen. Robottiavusteinen hoidontarpeen arviointi on asiakkaiden käytettävissä joustavasti silloin kun heil-le sopii.

– Ihmiset haluavat valita, miten ovat yhteydessä. Aina ei pääse soittamaan. Monelle on helpompaa laittaa ajanvara-uspyyntö sähköisesti ja saada ilmoitus varatusta ajasta tekstiviestillä. Tarjotun ajan voi vahvistaa vastaamalla vain kyl-lä tai ei, vaikka kesken kokouksen, Emilia kertoo.

Selainpohjainen kaavake on mo-nipuolinen yhteydenottokanava, jolla hoituvat hoidontarpeen arvioinnin lisäksi esimerkiksi ajanvaraus, soittopyynnön jättäminen tai työtapaturman ilmoitus työterveyteen. Sähköistä kanavaa voi käyttää aina, kun kyse ei ole todella kii-reellisestä asiasta.

Robotti tulkitsee oireita herkällä korvallaRobottiavusteissa hoidontarpeen ar-vioinnissa ei ole kyse siitä, että kone korvaisi ihmisen lääketieteellisen osaa-misen. Käypähoitosuositusten pohjal-ta ohjelmoitu keinoäly tekee alustavan arvioinnin ja luokittelee asiakkaat joko akuuteiksi, kiireellisiksi tai ei-kiireellisiksi.

Ohjelma lukee kerrottuja oireita her-källä korvalla ja helposti ennemminkin liioittelee niiden vakavuutta kuin vähät-telee.

– Robotti menee kyllä aina rankim-man mukaan, jos diagnoosivaihtoehto-ja on useita, ja laittaa monen tavallisen flunssan huutomerkeillä meille eteenpäin tai ohjaa akuuteiksi arvioimansa tapauk-set heti päivystykseen.

Oman tilanteen arviointi on alkuvai-heessa kuitenkin aina ihmisen omalla vastuulla. Tärkeintä on täyttää tiedot mahdollisimman huolellisesti ja kuvata oireet tarkkaan. Useimmat tekevätkin niin.

– Tätä kautta oireet tulevat kuvatuiksi pal-jon yksityiskohtaisemmin kuin mitä ihmiset kertovat

vastaanotolla. Lääkärin kan-nalta on myös hyvä, että hän

näkee nämä tiedot jo etukäteen, eikä kuule niitä vasta vastaanottohuonees-sa, Mira toteaa.

Keinoäly paiskii töitä etenkin maanantaiaamuisinAhkerinta uuden kanavan käyttö on en-simmäisinä kuukausina ollut maanantai-aamuisin kello kuusi tai jo sitäkin aiem-min aamuyöllä.

– Sairaus valvottaa ja ihminen ha-luaa hoitaa asiansa kuntoon mahdolli-simman pian. Tätä kautta asian saa no-peasti vireille. Palvelulupauksemme on, että olemme yhteydessä viimeistään seuraavana arkipäivänä. Tämän lupa-uksen olemme pystyneet pitämään hy-vin, Vantaan Työterveys liikelaitoksesta kerrotaan.

Vantaan Työterveyden sähköisen yhteydenottokaavakkeen löydät osoit-teesta www.vantaantyoterveys.fi (Varaa aika -täpän takaa).

u Teksti Anna GrothKuva Jyri Ylämäki

Viime marraskuussa Vantaan Työterveys liikelaitos täydensi yhteydenottokanaviaan uudella sähköisellä kaavakkeella. Sen taustalla on keinoälyohjelma, joka syötettyjen tietojen perusteella ohjaa asiakkaan oikean hoidon piiriin.

Kouluttaja on rinnalla kulkijaTaina Seppänen työskentelee puolet työ-ajastaan erikoistuvien lääkärien koulut-tajana. Hänellä on terveyskeskuslääkärin työn lisäksi sivuvirka Helsingin yliopistol-la, jossa hän opettaa lääketieteen opis-kelijoita.

− Lääkärin työ on melko haastavaa. Yksin tähän työhön hyppääminen on vaikeaa, joten tarvitaan rinnalla kulkija, joka auttaa eteenpäin alkuvaiheen kari-koissa, Seppänen kuvailee kouluttajan työtä.

Seppäsen mielestä kouluttaja pää-see työskentelemään aitiopaikalla. Nuo-ret lääkärit tulevat erikoistumisjaksolle suoraan yliopistolta, jolloin kouluttaja saa heiltä uusimman tieteellisen tutki-mustiedon.

Vantaalla panostetaan kouluttamiseenMeillä työskentelee kaksi supertutoria; Seppäsen lisäksi Tikkurilan terveysase-man terveyskeskuslääkäri Eeva Sund-ström ohjaa nuorempien kollegojen työskentelyä. He ovat kehittäneet kou-luttamistoimintaa systemaattisesti yh-

2928

LANKKURYHMÄ LAAJENSI REPERTUAARIAANMuutama vuosi sitten Vautsissa kerrottiin Asukaspalvelui-

den lankutuspiiristä ja kyllä, Kielotie 13:n 3. kerroksen käytävällä kuuluu edelleen maanantaiaamuisin kutsu avokont-torin lattialle. Monille lankutus on käynyt jo helpommaksi ja keskimääräinen lankutusaika hipoo kolmea minuuttia.

Toukokuun aurinko herätti aspalaisissa uutta virtaa ja lank-kuryhmän repertuaaria päätettiin laajentaa. Ja niin eräänä iltapäivänä suunnaksi otettiin Sotunki ja Kalkinpolttajanpolku.

Muutaman tunnin patikan aikana nähtiin kauniita maise-mia, herkuteltiin omilla eväillä ja lankutettiin auringonpaistees-sa metsän keskellä. Kalkinpolttajanpolun pituus osoittautui juuri sopivaksi arki-illan retkeksi; lenkin suorittamiseen kului rennoissa tunnelmissa reilu kaksituntinen.

Patikkaretki toimi myös oivana tapana tutustua paremmin työkavereihin, sillä lenkin alussa tehtiin tiukka päätös, ettei

työasioista jutella. Hiljaista vajaan seitsemän kilometrin lenkin aikana ei kuitenkaan ollut, sillä aspalaiset ryhtyivät kertomaan monipuolisista harrastuksistaan. Kukapa olisi arvannut, että lankutuspiirin porukassa harrastetaan niin maalausta, purjeh-dusta kuin pokémonien metsästämistäkin.

Lankkuryhmä suosittelee!

u Teksti Annika SjöblomKuvat Annika Sjöblom ja Jaana Theman

KAIKKI TYÖTEHTÄVÄT NÄKYVIKSI!Elokuun alussa Vierumäen ja Leppäkorven kouluissa aloitetaan kolmivuotinen opettajien vuosityöaikakokeilu, jossa on mukana noin 60 opettajaa.

V uosityöaikakokeilussa kaikille työtehtäville vara-taan työaikaa sekä kaikki työ tehdään näkyväksi ja luetaan palkanmaksun perusteeksi. Kokeilu tuo toivotun muutoksen, ja sillä pyritään yhdenvertais-

tamaan opettajien työtä.Seitsemän vuotta erityisopettajana Leppäkorven koulussa

toiminut Päivi Viljamaa toteaa, että vuosityöaikakokeilussa kaikki työ nähdään yhtä arvokkaana, sillä palkkaa maksetaan jatkossa muodollisestikin kaikista työtehtävistä.

Nykyisessä opetusvelvollisuuteen perustuvassa mallissa osasta opetuksen ulkopuolella olevista tehtävistä maksetaan erilliskorvaus ja osasta ei. Opettajien tulee kuitenkin hoitaa myös työtehtäviä, joita varten ei erikseen ole varattu työaikaa.

– Opettajan työhön kuuluu sellaista harmaata aluetta. Ko-keilun myötä tulee yhtenäisyyttä siihen, mitä kaikkea työteh-täviin kuuluu ja kuinka paljon eri työtehtäville annetaan aikaa, Viljamaa toteaa.

Viljamaa sekä luokanopettaja Elisa Heikkinen Vierumä-en koulusta painottavat, ettei kokeilu tuo muutosta opettajan työhön: kokeilussa kaikki nykyiset työtehtävät vain tuodaan

näkyville ja niiden hoitamiseen varataan myös työaikaa. Esi-merkiksi alkavana lukuvuotena, joka on lukemisen teemavuo-si, pystytään selkeästi varaamaan työaikaa myös koulujen ja kirjastojen väliseen yhteistyöhön.

Helpotusta myös työn rajaamiseenKokoaikaisella opettajalla työtunteja on vuodessa 1 520. Kokei-lussa jokaiselle työtehtävälle on varattu erikseen oma lasken-nallinen osuutensa kokonaistyötunneista. Osa työajasta on aikaan ja paikkaan sidottua ja osa sitomatonta. Esimerkiksi Wilma-viesteihin voi vastailla kotisohvalta, ja kokeita voi korjata muuallakin kuin koulun tiloissa.

Vuosityöaikakokeilussa työtunteja seurataan sähköisellä seurantaohjelmalla, jonne opettajat merkitsevät eri työtehtä-

VUOSITYÖAIKAKOKEILUSSA KAIKKI TYÖ NÄHDÄÄN YHTÄ ARVOKKAANA, SILLÄ PALKKAA MAKSETAAN JATKOSSA MUODOLLISESTIKIN KAIKISTA TYÖTEHTÄVISTÄ.”

Musiikki on Vierumäen koulussa Elisa Heikkisen vastuualue. Vuosityöaikakokeilussa myös kevät- ja joulujuhlien säestyksille, oppilaiden esitysten harjoittamiselle sekä soittimien kunnosta huolehtimiselle varataan selkeästi työaikaa.

Erityisopettajana Leppäkorven koulussa toiminut Päivi Viljamaa (vas.) ja luokanopettaja Kirsi Jayasinghe kävivät toukokuussa yhdessä läpi kulunutta lukuvuotta, ja arvioivat oppilaiden osaamista.

viin käyttämänsä ajan. Tunteja voi kirjata muun muassa älypuhelimella ja tietokoneella.

Heikkisen mukaan työajan seurannalla voidaan oppia hallitsemaan ajankäyttöä. Vuoden mittaan eri työtehtäville varattuja työtunteja voidaan kohdentaa uudelleen tarpeen vaatiessa. Jos työtehtäviä ei ehditä hoitaa työajan puit-teissa, lienee syytä tarkistaa, ovatko työtehtävien määrä ja työaika tasapainossa.

Vierumäen koulussa lähdetään kokeiluun avoimin mielin. Heikkisen mukaan on kiinnostavaa ja motivoivaa päästä ko-keilun kautta mahdollisesti vaikuttamaan siihen, millaiseen työaikamalliin opettajat tulevaisuudessa siirtyvät.

u Teksti ja kuvat Venla Kuokkanen

3130

KULTTUURIAHenkilökuntahintaisia elokuva- ja teatterilippuja voit ostaa Vantaa-infojen kautta. Vantaa-infojen osoitteet ja aukioloajat löydät osoitteesta vantaa.fi/vantaainfo.

Elokuvalippuja on vielä jäljellä Bio Grandiin (kaikista Van-taa-infoista) ja Kino Myyriin (ainoastaan Myyrmäen Vantaa-in-fosta). Ota kaupunkikorttisi mukaan lippuostoksille. Liput myy-dään kahden kappaleen paketeissa yhteishintaan 12 euroa.

Teatteri- ja konserttiliput varataan osoitteesta teatterilippu-jen.tilaus@vantaa.fi. Kirjoita otsikkokenttään esityksen nimi, ja tekstikenttään nimesi, toimipisteesi, puhelinnumerosi ja lippu-jen määrä. Voit varata liput itsellesi ja avecille, tai vaikka koko työporukalle. Varaus on sitova. Liput lunastetaan Tikkurilan Vantaa-infosta alla ilmoitettuina lunastusaikoina.

PULLO CAVAA JA AURINKOA19.9. klo 19, Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämöLiput 30 e/kplVaraa viimeistään 10.8. Lunastus 12.–18.9.

KORJAAMO 25.9. klo 19, KansallisteatteriLiput 30 e/kplVaraa viimeistään 20.8. Lunastus 18.–24.9.

FLY ME TO THE MOON27.9. klo 19, Lilla Teatern (ruotsinkielinen esitys)Liput 25 e/kplVaraa viimeistään 22.8. Lunastus 20.–26.9.

SYNTIPUKKI16.10. klo 19, Helsingin kaupunginteatteri, Studio PasilaLiput 20 e/kplVaraa viimeistään 12.9. Lunastus 9.–15.10.

JUURIHOITO18.10. klo 19, KansallisteatteriLiput 40 e/kplVaraa viimeistään 13.9. Lunastus 11.–17.10.

MUSTA SAARA30.10. klo 19, KansallisteatteriLiput 40 e/kplVaraa viimeistään 21.9. Lunastus 23.–29.10.

KALEVAUVA.FI JA VANTAAN VIIHDEORKESTERI ENSEMBLE6.11. klo 19, Kulttuuritalo MartinusLiput 33 e/kplVaraa viimeistään 21.9. Lunastus 30.10.–5.11.

LISÄÄ SAIKKUA, KIITOS!20.11. klo 19, Helsingin kaupunginteatteri, Studio PasilaLiput 25 e/kplVaraa viimeistään 17.10. Lunastus 13.–19.11.

KOLME SISARTA5.12. klo 19, KansallisteatteriLiput 40 e/kplVaraa viimeistään 2.11. Lunastus 28.11.–4.12.

KISSANI JUGOSLAVIA13.12. klo 19, KansallisteatteriLiput 28 e/kplVaraa viimeistään 9.11. Lunastus 7.–12.12.

AIKUISOPISTON TUETUT HYVINVOINTIKURSSITVantaan kaupunki tarjoaa syksyllä 2018 henkilöstöetuna 15 eu-ron edun 120:lle työntekijälle Vantaan aikuisopiston vähintään 40 euroa maksaville liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin kurs-seille (pois lukien reiki-kurssit). Vantaan aikuisopiston kurssitar-jonnan löydät osoitteista ilmonet.fi ja vantaanaikuisopisto.fi.

Saadaksesi edun sinun tulee ilmoittautua edunsaajaksi Webropol-linkin kautta: https://bit.ly/2y03oFz.

Linkki avautuu 6.8.2018 ja sulkeutuu 9.9.2018, johon men-nessä myös ilmoittautumisen Aikuisopiston kurssille tulee olla tehtynä. 120 ensimmäistä pääsevät hyödyntämään edun.

Webropol-lomakkeen täytön ja Webropolin lähettämän hy-väksytyn alennusvahvistuksen jälkeen ilmoittaudu haluamalle-si Aikuisopiston liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin kurssille. Henkilöstöetu huomioidaan kurssia laskutettaessa. Ilmoittautu-minen aikuisopiston liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin kurs-seille alkaa tiistaina 14.8. klo 13.

Voit ilmoittautua kursseille osoitteessa ilmonet.fi 14.8. klo 13 alkaen tai ilmoittautumispäivänä 14.8. puhelimitse klo 13–15 (p. 09 8392 4342) tai Opistotalolla (Lummetie 5). 15.8. alkaen muut kuin verkkoilmoittautumiset arkipäivisin opintosihteeri Eveliina Salmelle (eveliina.salmi@vantaa.fi, p. 09 8392 6121).

Tiedot Avaimessa > Palvelut > Terveys ja hyvinvointi > Lii-kunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi > Aikuisopiston ryh-mäliikunta

Juurihoito (Kuva: Tuomo Manninen)

Kalevauva.fi ja Vantaan Viihdeorkesteri Ensemble (Kuva: Riikka Kantinkoski)

Pullo cavaa ja aurinkoa (Kuva: Mirka Kleemola)

Tiedot Avaimessa > Palvelut > Terveys ja hyvinvointi > Lii-kunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi > Kulttuuri

Kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointieduista ilmoitetaan Hyvinvointiuutisissa, jonka voit tilata sähköpostiisi osoitteesta hyvinvointiuutiset@vantaa.fi. Löydät edut myös samannimisestä Yammer-ryhmästä.

Ota siis Hyvinvointiuutiset heti seurantaan!

LIIKUNTAPALVELUIDEN TUETUT RYHMÄLIIKUNNATVantaan kaupunki tarjoaa syksyllä 2018 henkilöstöetuna 15 euron edun 200:lle työntekijälle Vantaan liikuntapalveluiden 50 euroa maksaville ryhmäliikunnan kursseille. Alennus ei kos-ke seurojen järjestämiä yhteistyöjumppia. Liikuntapalveluiden kurssit löytyvät osoitteista vantaa.fi/ohjattuliikunta ja pisa.grynos.com/vantaaliikunta.

Saadaksesi edun sinun tulee ilmoittautua edunsaajaksi Webropol-linkin kautta: https://bit.ly/2JHHNq2.

Linkki avautuu 6.8.2018 ja sulkeutuu 16.9.2018. 200 ensim-mäistä pääsevät hyödyntämään edun.

Webropol-lomakkeen täytön ja Webropolin lähettämän hyväksytyn alennusvahvistuksen jälkeen voit ilmoittautua ha-luamallesi liikuntapalveluiden ryhmäliikunnan kurssille. Henki-löstöetu huomioidaan kurssia laskutettaessa. Ilmoittautuminen Vantaan liikuntapalveluiden ryhmäliikunnan kursseille alkaa maanantaina 20.8. klo 16.

Voit ilmoittautua kursseille verkossa osoitteessa pisa.grynos.com/vantaaliikunta ma 20.8. klo 16 – su 26.8.2018 tai puhelimitse ma 20.8. klo 16–18 (p. 09 8392 4601). 21.8.–24.8. pu-helimitse tehtävät ilmoittautumiset klo 9–11. Tiedustelut kauden aikana 3.9. alkaen puhelimitse klo 9–11, suositeltavat soittopäi-vät ma–ti ja to–pe.

Tiedot Avaimessa > Palvelut >Terveys ja hyvinvointi >Lii-kunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi > Liikuntapalveluiden ryhmäliikunta

Kuva: Sakari Manninen

3332

narier. För den som vill ordna en mindre tillställning är foajén ett ypperligt val.

– Vi ser gärna att staden ordnar eve-nemang här och bjuder då på ett för-månligt pris. Ta kontakt så funderar vi vidare. Och för stadens personal bjuder vi ofta på konsert- och teaterbiljetter till ett rabatterat pris.

u Text och bild Annika Sjöblom

TIKKURILAN JOKIRANTA SUUNNITELLAAN KAIKILLEKaupungin julkisiin tiloihin ovat kaikki tervetulleita ja ne suunnitellaan mahdollisimman monipuolista käyttöä varten. Siksi Tikkurilan jokirantaprojektissakin pohditaan muun muassa materiaalien valintoja, reittien tasauksia ja valaistuksen merkitystä.

” Vantaan kaupunki on sitoutu-nut syrjimättömyyteen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuu-den edistämiseen kaikessa toi-

minnassaan.”Näin luvataan kaupungin tasa-ar-

vo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa, ja lupaus myös näkyy jokapäiväisessä työssä. Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla tasa-arvoa edis-tetään jo suunnittelutyön aikana, mistä Tikkurilan jokirannan projekti on hyvä esimerkki.

Projektia johtava Hanna Keskinen on tehnyt kaupungilla pitkän uran mai-sema-arkkitehtina. Maaliskuusta lähtien Keskinen on työskennellyt Rambollilla, mutta hän jatkaa Tikkurilan jokirannan projektin parissa. Keskinen kertoo puisto-alueen rakentamisen olevan aikaa vievä projekti, jossa kohteiden saavutettavuus varmistetaan useilla keinoilla.

– Esteettömyys on meille tärkeää, sillä julkiset kaupunkitilat ovat kaikkia varten, ja alueet suunnitellaan niin, että ne soveltuvat kaikenikäisille ihmisille. On myös otettava huomioon muun muassa huononäköiset ja lastenvaunujen kanssa liikkujat.

Jokirantaan tulevat reitit on suunni-teltu niin, että puistoon pääsee pyörä-tuolilla. Suunnitteluvaiheessa varmiste-taan myös turvakaiteiden riittävyys ja suunnitellaan reittien tasaus sekä toimi-va valaisu.

Osallisuus on päivän sanaJokirannan suunnittelu lähti liikkeelle jo vuosia sitten. Vuosina 2015–2016 käytiin maisema-arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Loci Maisema-arkkitehdit. Voittaja-ehdotuksen pohjalta valmistui yleissuun-nitelma, ja tänä vuonna rakentaminen voidaan aloittaa.

Jokirannan suunnitteluun on osallis-tettu vantaalaisia ja Keskisen mukaan tätä kautta on tullut hyviä ehdotuksia.

– Asukkaat tuovat uutta näkökulmaa ja on mielenkiintoista kuulla, miten julki-sia alueita käytetään. Usein toivomukset ovat pieniä; kaivataan vaikkapa penkkiä tai kuntoiluvälineitä.

Keskisen mukaan toiveita on usein mahdollista toteuttaa, ja jokirantaan tullaankin asentamaan kuntoilulaitteita asukkaiden toiveiden ansiosta.

– Puiston tulee toimia yhteisenä oles-kelupaikkana. Alueen suunnittelu on tär-keää, ja näen sen mahdollisuutena edis-tää yhdenvertaisuutta.

u Teksti Annika SjöblomKuva Loci Maisema-arkkitehdit

KULTURENS MÅNGSYSSLARE TRIVS I VANDAChristian Sandström har lång erfarenhet av arbete inom kulturbranschen och har både stått på scen, regisserat och fungerat som teaterchef. Nu basar han över Kulturhuset Martinus och jobbar för att utveckla kulturutbudet i staden.

K orridoren är lång och skulle se ut som vilken kontorskorri-dor som helst om det inte vore för fågelkostymen som glömts

kvar på golvet. Vi befinner oss på Kultur-huset Martinus i Mårtensdal och genom-gången av en revy skall strax börja.

Det är här Christian Sandström, chef över kulturhusen, arbetat sedan i augusti förra året. Sandström har en mångsidig bakgrund och har jobbat som skåde-spelare i ett helt gäng produktioner, som regissör och senast som teaterchef i Valkeakoski.

– Det här jobbet lät genast intres-sant; jag har trivts bra och får göra sa-ker som man ser resultat av. Dessutom är Vanda en attraktiv stad, det händer mycket inom kulturen och närheten till både huvudstaden och naturen är fan-tastisk.

I praktiken går Sandströms jobb ut på att fungera som förman för 11 per-soner och att dra de stora linjerna för verksamheten, men att beskriva en van-lig dag på jobbet är inte lätt.

– Jag ser paralleller till teatern, en dag är inte den andra lik. Det passar mig då jag inte trivs med strikta rutiner utan gärna vill ha en levande vardag.

Mångsidiga MartinusUrsprungligen kommer Christian Sand-ström från Vasa, men efter åren i södra Finland säger han sig ha blivit rätt så förfinskad.

– Det är lätt hänt då nästan allt går på finska. Därför håller jag upp min svenska genom att läsa HBL och lyssna på Yle Vega.

Sandström säger att han gärna skul-le se mer svenskspråkiga tillställningar på Martinus och att svenskan inte riktigt syns inom staden.

– Hittills har vi inte haft så mycket på svenska, men särskilt musikuppvisningar är ju ofta universella.

Kulturhuset Martinus erbjuder över-lag ett brett spektrum av kulturupplevel-ser och utrymmena lämpar sig för både konserter, teaterföreställningar och semi-

Christian Sandström jobbar för att kulturutbudet i Vanda skall bli så mångsidigt som möjligt och ser gärna flera svenska tillställningar.

KUKA? Christian Sandström toimii Vantaalla kulttuuritalojen päällik-könä.MITÄ? Kehittää erityisesti Kult-tuuritalo Martinuksen toimintaa ja toivottaa myös Vantaan kaupungin työntekijät tervetulleiksi kulttuurin pariin.MISTÄ? Sandströmillä on taka-naan monipuolinen ura kulttuu-rialalla. Hän on näytellyt muun mu-assa elokuvissa Tali-Ihantala 1944, Saippuaprinssi sekä Sibelius.

3534

Anna vinkkejä ja palautettaVautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Osallistu lehdentekoon ja ehdota aihetta tai kirjoita itse. Kerro ideasi ja palautteesi joko toimialasi viestintään tai kajon viestintään: viestinta@vantaa.fi.

Vautsi 3/2018 ilmestyy 12.11.

Vautsi

STEPISTÄ UUSIA TUULIA SOSIAALITYÖHÖNJoko tunnet Stepin? Viime vuoden maaliskuussa perustettu yksikkö on vahvistanut Vantaan sosiaalitoimen palveluja. Palvellaanko sinun toimipisteessäsi asiakkaita, jotka voisivat hyötyä lisätuesta?

MIKÄ STEPPI? w Tarkoitettu 18–64-vuotiaille

sosiaalityön asiakkaille, mutta asiakkaaksi pääsee myös palvelutarpeen arvioinnin kautta.

w Tapaamisia kerran viikossa 3–6 kuukauden ajan.

w Tavoitteena toimintakyvyn ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen.

w Tarjolla myös ryhmätoimintaa, jonka suunnittelussa asiakkaat ovat mukana.

Stepin sosiaaliohjaajat Hanna Lind, Taru Aroalho, Kalle-Pekka Hietala ja Tiina Mantere. Kuvasta puuttuu Atro Miettinen.

S teppi tarjoaa sosiaalista kun-toutusta 18–64-vuotiaille, jotka tarvitsevat tukea asioiden hoi-tamiseen kotona, virastossa tai

kaupungilla. Tavoitteena on, että asiakas löytää itselleen mukavaa tekemistä ja pääsee kiinni itsenäiseen elämään.

– Usein meiltä toivotaan apua lasku-jen maksamiseen, kodinhoitoon tai vaikka työvoimatoimistossa käymiseen, kertoo Stepin sosiaaliohjaaja Hanna Lind.

Stepin sosiaaliohjaajat lähtevätkin liikkeelle asiakkaan tarpeista. Työsken-telyssä korostetaan, että asiakkaan mielipide on tärkeä ja että työntekijä työskentelee hänen puolellaan. Asioita tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, ei hänen puolestaan.

– Useat Steppiin tulevat ovat tottu-neet siihen, että muut päättävät heidän

asioistaan. Tällöin heidän oma näke-myksensä ei pääse esiin ja motivaatio muutokseen jää vähäiseksi. Kun asiakas pääsee tuomaan oman näkemyksensä esille, halu oman elämän muuttamiseen kasvaa.

Sosiaalinen kuntoutus on tehokkainta silloin, kun ongelmat eivät ole päässeet liian pitkälle ja kun asiakas on valmis muutokseen.

– Ihanteellista olisi, että työskentely alkaisi mahdollisimman varhaisessa vai-heessa, ennen kuin asiat ovat umpisol-mussa. Meidän on helpoin antaa eväitä hyvään arkeen, kun ajoitus on oikea ja asiakas on itse motivoitunut.

u Teksti ja kuva Suvi Nurmiviita

HALUATKO TIETÄÄ LISÄÄ?Ota yhteyttä sosiaaliohjaaja Hanna Lindiin (p. 043 827 1774) tai lähetä tiimille sähköpostia steppi@vantaa.fi.

Stepin löydät myös somesta!

steppi_vantaa

Steppi Vantaa

MERKITSE PÄIVÄ KALENTERIISI

ILMOITTAUTUMISET OSUMASSA 3.9. ALKAEN.

SEURAA TAPAHTUMAN ILMOITUKSIA YAMMERISSA

Osmo Kuusi Tulevaisuuksientutkimuksen dosentti, Aalto-yliopisto

Katri Saarikivi Aivotutkija, Helsingin yliopisto

Antti Vuorela Erikoistutkija, HSL

Anni Laurila Päivän juontaja

27.9.2018

ICT-Ratkaisu’18Uudistuva Vantaa – uudet mahdollisuudet

klo 9–16 Tiedekeskus Heureka Inspiroidu ja

löydä ratkaisutseminaarissa ja työpajapisteillä!

ICT-Ratkaisu’18 on Vantaan henkilöstön asiantuntija-tapahtuma, jonka teemana on tänä vuonna Uudistuva Vantaa – uudet mahdollisuudet.

Vantaan ikioma ICT-ratkaisupäivä nostaa esille alan ajankohtaisia aiheita, luo mah-dollisuuksia verkostoitumiseen ja tarjoaa inspiraatiota arjen keskelle. Tapahtumaa vietetään nyt jo neljättä kertaa.

Tiedekeskus Heurekassa torstaina 27.9. järjestettävän tapahtuman avaa apulaiskau-punginjohtaja Martti Lipponen. Aamupäivän seminaari on avoin kaikille kaupungin työntekijöille. Puheenvuoroista vastaavat muun muassa tulevaisuuksientutkimuksen dosentti Osmo Kuusi, erikoistutkija Antti Vuorela sekä neuropsykologi Katri Saarikivi. Iltapäivän osuus sisältää osallistavia teemapisteitä, joihin osallistuville lähetetään erillinen kutsu.

Ilmoittautuminen aamupäivän seminaariin sekä iltapäivän osallistavaan osuuteen avautuu Osumassa 3.9. Varaa kuitenkin päivälle aika kalenteristasi jo nyt.

Lisätietoja tapahtumasta päivitetään kesän ja alkusyksyn aikana Avaimen etusivun Tietohallinto tiedottaa -palstalle ja Yammerin Tietohallinnon palvelukeskus -ryhmään.

Tervetuloa mukaan!

#TapahtumienVantaavantaa.fi/tapahtumienvantaa

KUVAA KESÄN TAPAHTUMIA,  VOITA PALKINTOJA!

Järjestätkö tapahtumaa?

Lisää se kalenteriin! tapahtumat.visitvantaa.fi