verkostojohtamisen porraskuvio · • yli 16-vuotiaalle nuorelle voidaan myöntää: • vaativan...

Verkostojohtamisen porraskuvio

Miten julkinen johtaminen uudistuu muuttuvassa toimintaympäristössä?

Etelä-Pohjanmaan LAPE-akatemia IISeinäjoki 19.9.2019

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

II Uudenlainen johtaminen

• Monimutkaisten ongelmien ratkominen edellyttää systeemistä johtamista, kokonaisuuden ymmärrystä sekä verkostojen johtamisen osaamista.

• Johtaminen verkostoissa on erityisesti luottamuksen ja sitoutumisen mahdollistamista.

• Pohditaan sen onnistumista, sitä tukevia ja estäviä tekijöitä.

• Joustavuutta/yhdyspintaosaamista tarvitaan tilanteissa, joissa asiakastarpeet muuttuvat nopeasti, ovat monimutkaisia tai kun selkeitä ratkaisuja tiettyihin asiakastarpeisiin ei ole.

• Arvioidaan, millaisia verkostoja ja yhdyspintarakenteita ja -sopimuksia tuen ja palveluiden lapsi- ja perhelähtöisyys omassa kunnassa, kuntien yhteistyössä sekä omalla alueella laajemmin edellyttää ja miten johtamisen tulisi näiden toteuttamisessa uudistua.

(LAPE-akatemian toimintasuunnitelma 2019)

Mirja Antila 19.9.2019

Mitä odotamme LAPE-akatemian jälkeen (I,II,III)

Osallistujille on rakentunut

• yhteinen lapsi- ja perhelähtöinen tahtotila

Osallistujille on tarkentunut

• kokonaiskuva yhteisestä si-sote- toimintaympäristöstä

• lasten, nuorten ja perheiden tarpeista sekä

• yhteisistä voimavaroista

Osallistujille on hahmottunut

• verkostomaisen johtamisen toimintamallit ja linjaukset alueella

Rakentuu kokonaisvaltainen ja yhteinen tavoite

• ylittää si-soten sekä kuntien ja kuntayhtymien (tai vastaavien)

rajat, mukana myös järjestöt ja seurakunnat

• näkyy strategioissa, hyvinvointisuunnittelussa ja -kertomuksissa,

yhteisinä toimintamalleina ja sopimusmenettelyinä kuntakohtaisesti

ja alueellisesti


Miten johtaminen muuttuu?

Johtamisen muutoksesta (1)

Uudenlaisella johtamisella tarkoitetaan johtamiselle syntyneitä uudenlaisia vaatimuksia

toimintaympäristössä, jossa organisaation rajat hämärtyvät, valta hajaantuu. Yhteisen

tehtävän ja tavoitteen saavuttamiseen osallistuu samanaikaisesti useiden eri

organisaatioiden johtajia ja työntekijöitä.

Johtamisesta on siirrytty kohti johtajuutta, jossa korostuvat

• ratkaisujen hakeminen entistä kompleksisempiin haasteisiin

• tulevaisuussuuntautuneisuus

• vuorovaikutteisuus

• entistä laaja-alaisempi yhteistyökyvykykkyys, kumppanuus ja luottamus

(mm. Koppenjajan & Klijin 2010; Parkkinen ym. 2017; Vartiainen 2018)

Hierarkkisuuden, valta-aseman ja vahvan kontrolloijan roolin sijaan johtajalta edellytetään

• kyvykkyyttä toimia luottamuksen rakentajana

• vuorovaikutuksellisuuden ja verkostomaisuuden edistäjänä

• itseorganisoitumisen, itseohjautuvuuden ja jatkuvan kehittymisen mahdollistajana

• osaamisen monimuotoisuuden hyödyntäjänä

(Antila & Aho, 2018)



• Uudenlaiset johtamiseen liittyvät vaatimukset eivät kuitenkaan

poissulje tarvetta perinteiselle johtamisosaamiselle vaan kyse on

siitä, että johtajilta edellytetään entistä laaja-alaisempaa ja

kerrostunutta johtamisosaamista sekä johtamisosaamisen

jatkuvaa kehittämistä.

(Vartiainen ym. 2018:103, 106-108, Pajula 2018: 9, 15; Parkkinen ym. 2017:24-26)

• Johtaminen on kehittynyt entistä enemmän demokraattisempaan ja

laaja-alaisesti osallisuutta hyödyntävään suuntaan, jossa korostuvat

aiempaa enemmän sosiaalisen pääoman, kuten osaamisen

monimuotoinen hyödyntäminen, yhteistyöverkostojen luominen

sekä prosessi- ja strateginen ajattelu.

(Karp & Helgø 2008: 30 – 31; Juuti 2006: 168-169; Sydänmaalakka 2014 b: 47–50.)



Verkostoja korostava toimintamalli perustuu

• toimijoiden välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen

• painottaa halutun vaikuttavuuden kannalta olennaisten ratkaisujen löytymistä

• vie toimintaa tietoisesti hierarkkisesta ja jäykkärakenteisesta (traditionaalisesta)

toimintatavasta kohti yhteisöllistä toimintakulttuuria, jolle ominaista on vahva

luottamuksellisuus yhteisesti löydetyn päämäärän saavuttamiseksi.

Yhteistoiminnallisuudelle (collaborative community) on tunnusomaista

• läpinäkyvyys ja palvelujen tuottamisen kokonaisvastuullisuus ja halu yhteistoiminnan

jatkuvaan kehittämiseen

• yhteistyön tulee osoittaa korkeaa ammatillista ja toiminnallista laatua, vaikuttavuutta

ja kestävyyttä

• oleellista siinä on työskentelyn organisoituminen niin, että mm. asiakkuutta

palvelevaa tietoa jaetaan, tuotetaan ja hyödynnetään, ja eri toimijat ymmärtävät

oman toiminnan vaikutukset luonnolliseksi osaksi kokonaisuutta.

(Antila & Aho 2018)Mirja Antila 19.9.2019

Yhteistyön ja yhteistoiminnan johtaminen verkostossa

Johtamisen tehtävänä on

• edistää vuorovaikutusta monen suuntaisesti

• tunnistaa ja vahvistaa verkostoa, sen osaamista ja mahdollisuuksia

ydintehtävän hoitamisessa

• mahdollistaa ja selkiyttää yhteisiä tavoitteita

• luoda jaettu käsitys työtä ohjaavista periaatteista ja arvoista

• luoda edellytyksiä eri osapuolten yhteistyön vahvistumiselle

• mahdollistaa ydintehtävän kannalta oleellisen tiedon, kokemuksen ja tarpeiden yhteensovittaminen

• luoda vahva perusta uudistumiskyvylle; osaamisen uudistamiselle, toimijoiden hyvinvoinnille ja työkyvyn myönteiselle kehitykselle

• virittää eri toimijoiden (ml. asiakkaiden ja sidosryhmien) sisäistä motivaatiota yhteistoimintaan

• löytää yhä toimivampia toimintatapoja ja käytäntöjä.

• saavuttaa tehokkuutta ja tuottavuutta kohdentamalla entistä tarkoituksenmukaisemmin käytettävissä olevat voimavarat

(Antila & Aho 2018; Salonen 2015: 8; Lindell 2014: 5; Perälä & Halme & Nykänen, 2012; Seel 2013)


Merkityksen löytämisen välttämättömyys

TAHTO

MERKITYS TOIMINTA


Toimijuus (human agency)

• liittyy tapaan, jolla ihmiset ymmärtävät suhdettaan tapahtuviin asioihin

• tarkoittaa yhteisöllisessä toiminnassa syntyvää yksilön identiteettiin ja

kulttuurisiin malleihin perustuvaa toimintavalmiutta

• muodostaa osallistumisen kautta identiteettiä, johon liittyy aloitteellisuus

(authorativity) ja vastuullisuus (accountability)

• toimijuutta ilmentää aktiivisuus, vapaaehtoisuus, osallisuus, taito ja

mahdollisuus valita omia toimintatapoja

• syntyy toimijuuden tunto, joka on riippuvainen toimijan osaamisesta ja

valmiuksista sekä mahdollisuuksista, joiden kautta ja avulla toimijuus

voi toteutua

• osallistumisen kautta muotoutuu ymmärrys omasta itsestä ja siitä, kuka hän

on suhteessa muihin, sekä käsitys siitä, miten muut arvostavat tai eivät

arvosta toimijan ajatuksia tai tunteita

• tämä identiteettiin liittyvä kyky (identity agency) vahvistuu toimijuudessa

pystyvyyden tunteeksi eli tietoisuudeksi omista mahdollisuuksista

vaikuttaa itseä tai yhteisöä koskeviin asioihin

=> miten mahdollistaa / miten rajoittaa yhdessä työskentelyä

(Antila 2013, 26-27; Kumpulainen 2009, 23-24; Gordon 2005)


Uudenlainen johtaminen- johdettavan näkökulmasta


Kollektiivinen yhdessä toimiminen

• Palaute

Oman roolin selkeys

(Petri Virtanen 5.9.2019)

”Yhteistyökykyiset ja yhteistyöhakuiset, pätevät, osallistuvat ja motivoituneet ihmiset, joilla on vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ratkaisevat yhdessä onnistumisen ja tavoitteiden saavuttamisen”.

Luottamuksen rakentuminen

Sopimusperustainen luottamus

(contractual trust)

Kommunikaatioperusteinen luottamus

(communication trust)

Kompetenssiperustainen luottamus

(competence trust)

Transformatiivinen luottamus

(transformative trust)

Mirja Antila 2018

LUOTTAMUKSEN RARENTUMISEN PROSESSI (Reine& Reine; Harrisalo & Miettinen 2010)

Opetellaan tuntemaan toisten odotuksia, käsityksiä, valintoja, luonnetta, käyttäytymistäArvioidaan tarkoin toisten halua pitää kiinni lupauksista, käyttäytyä ennustettavasti ja johdonmukaisesti

Opetellaan jakamaan tietoa, puhumaan totta, myöntämään virheet, säilyttämään luottamukselliset tiedot, antamaan rakentavaa palautetta ja puhumaan hyvässä tarkoituksessa

Opitaan hyödyntämään erilaiset tiedot, taidot, kyvykkyydet keskinäinen luottamus arviointien ja valintojen moitteettomuudesta

Luottamus alkaa vahvistua eksponentiaalisesti; luottamus on generoivaa ja synergistä eli vahvistaa toimijoiden uskoa yhteisiin mahdollisuuksiin, luo rohkeutta ja vahvistaa yhteisyyden tunnetta

Luottamusdynamiikka

LUOTTAMUS

Vastavuoroisuusmolemmin

puolinen hyöty ja velvoite

Avoimuus jaettu tieto,

palaute

SitoutuminenYhteinen tahto ja

vastuunotto

Arvostuskunnioitus, toisen osaamisen arvon tunnustaminen

Ennustettavuus turvallisuus,

johdonmukaisuus

Lähde: Niemelä ym. 2015


Luottamukseen vaikuttavia tekijöitä

Luottamustekijä Luottamusta vähentää Luottamusta lisää

Vastavuoroisuus ValvontaHierarkiaEriytynyt tehtävänjako

ItseohjautuvuusVerkostotOsaamisen kehittäminen ja jakaminen

Avoin vuorovaikutus, palaute Tieto vain johdollaJohdon monologiPalaute koetaan kritiikkinä

Tieto kaikillaDialogiPalaute kehittämisen edellytyksenäJohtaminen on kanssakäymistä

Yhteinen tavoite, sitoutuminen Tavoitteet ylhäältäSitoutuminen pakollaVastuu johdolla

Tavoitteet asetettu yhdessäSitoutuminenVastuu yhteisistä tavoitteistaVapaus tehdä

Keskinäinen kunnioitus, erilaisuuden arvostaminen

Aseman kunnioitusSamanlaisuuden arvostaminenErilaisuus koetaan uhkana

Asiantuntemuksen arvostaminenErilaisuuden arvostaminenYhdessä oppiminen

Ennustettavuus, turvallisuus Odotus pysyvyydestäTulevaisuus johdon käsissä

Tulevaisuus oman osaamisen ja sosiaalisten suhteiden varassa



LUOTTAMUS

Mistä luottamus rakentuu?

• Identiteetti (toiminta-ajatus, arvot,kulttuuri, visio)

• Integriteetti l. sitoutuminen ja uskollisuus moraalisia arvoja kohtaan

• Osaaminen• Hyväntahtoisuus

Lähde: Blomqvist, 2019

Verkostoyhteistyön kriittiset tekijät

• Yhteinen visio• Strateginen ja kulttuurinen yhteensopivuus• Kommunikaatio, vuorovaikutteisuus• Luottamus • Sitoutuminen

Lähde: Blomqvist, 2019

Dialogisuus

Dialogisuuden perusta (Isaacs 1999,2001)

• Keskeistä kyvykkyys yhdessä puhumiseen ja ajattelemiseen• Tavoitellaan kollektiivista ajattelua• Ei tavoitella asioiden analyysia, väittelyn voittamista, tai mielipiteen vaihtamista• Tavoitteena on toisen mielipiteen kuunteleminen, pyrkimys ymmärtää, nähdä

uusia vaihtoehtoja ja tehdä valintoja useiden vaihtoehtojen joukosta

=> kyse on mukaan ottamisesta, jossa osapuolet voivat aidosti kohdata toisensa

= > ihmiset rakentavat ja uudistavat yhdessä todellisuuttaan


Dialogisuuden periaatteet

• Puhuminen• Vastuullinen kommunikointi, ääneen sanominen, itsensä

ilmaiseminen• Avoimuus ja rohkeus asioiden ja mielipiteiden ilmaisemiseen,

kokemusten ja tunteiden jakamiseen• Paljastuu ja paljastaa muille ja myös itselle omat sisäiset

kokemukset, tunteet, ajattelutavat, • Arvot ja motiivit => tuo esille sisäiset totuudet

• Kuunteleminen = itsensä ja toisten (syvä)kuuntelemista• Syntyy jaettuja kokemuksia ja merkityksiä, saadaan asioita

tärkeysjärjestykseen• Vahvistaa yhteistä ajattelua• Seurataan toisten esille tuomien asioiden merkityksiä, tarkoituksia ja

sisältöjä

• Kunnioittaminen• Itsensä ja toisten arvostaminen

• Odottaminen • Omien käsitysten ja tulkintojen, pidättäminen, viivästäminen

(Isaacs 1999, 2001; Syvänen ym. 2016)


Kiitos! Lisätietoja:

Mirja AntilaLAPE-akatemian fasilitaattori

[email protected]

www.stm.fi/lapeakatemia

#lapeakatemia #tulevaisuudentahdissa

mailto:[email protected]

Neuropsykiatrisesti oireilevien

lasten, nuorten ja heidän

perheidensä palveluverkko Etelä-

Pohjanmaalla

Lastenpsykiatrian ylilääkäri, LT, dosentti

Mirjami Mäntymaa

Lasten- ja nuorisopsykiatrian toimintayksikkö,

EPSHP

Neuropsykiatriset häiriöt

• Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö;

– ADHD (F90.0 Hyperkineettinen häiriö), ADD,

muut hyperkineettiset häiriöt

• Autismikirjon häiriöt + muut laaja-alaiset

kehityshäiriöt

• Touretten syndrooma

• Kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä – oireita

nähtävissä jo varhain kehityksessä

Neuropsykiatristen häiriöiden

esiintyvyys

• ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)

– Esiintyvyys 6-18 –vuoden iässä n. 5%

• Siis EPSHP:n alueella n. 1300

• Autismikirjon häiriöt:

– Lapsuusiän autismi, epätyypillinen autismi, Aspergerin

oireyhtymä, muut laaja-alaiset kehityshäiriöt

– Esiintyvyys n. 1%

• Häiriöiden pitkäkestoisuus läpi elämän

• Liitännäissairaudet yleisiä

Hankkeen alku ja eteneminen

• Hankkeen esittely Aksilan ORY:ssä 11/2014

• Pth ja esh; tarve yhteistyöhön sosiaalipalvelujen

ja koulun (sivistystoimi) kanssa nähtiin alusta

alkaen tärkeäksi

• Vuonna 2015 hankkeen valmistelua ja tuke-rahojen

hakeminen

• Hankerahoitus + toteutus vv 2016 – 2018

• LAPE-hengessä/ osana LAPE-suunnitelmaa

• Upea yhteistyö alueen eri toimijoiden kanssa!

Hankeryhmä

• EPSHP:n lasten- ja nuorisopsykiatrian toimintayksikkö

– Yl Mirjami Mäntymaa

– Yl Seppo Palomäki

– El Leena Lähdesmäki

– Sh Riikka Hakala

• Seinäjoen kaupunki

– Yl Juhani Laakso

• Aksila

– Yl Anna-Maija Koivukoski ja

– Yl Liisa Mäntymäki

– Yh Tarja Tenkula

– Kehittämissuunnittelija Anne-Mari Lahdensuo

Hankkeen tavoite

• Parantaa varhaista tunnistamista

• Tuki oikeaan aikaan

• Selkiyttää tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen

porrastusta

• Palvelujen yhtenäistäminen

• Asiakaslähtöisyys, jatkuvuus, tiedonkulku

• Yhteistyö eri toimijoiden kesken

Mitä tehty hankkeen aikana 1

• Kuntakäynnit

– Hankkeen esittely

• Toimintakäytänteiden, osaamisen ja

koulutustarpeiden kartoitus

• Nepsy-yhdyshenkilöverkosto

• Palveluverkoston luominen yhteistyössä alueen eri

toimijoiden kanssa

– Puolen päivän työpajat


• Koulutuksia

– Yhdyshenkilöiden koulutus

– Lääkärit ja kouluterveydenhoitajat

– Varhaiskasvatus, lastenneuvola

– Opettajat ja koulunkäyntiavustajat

– Avoin seminaari Seinäjoki-salissa 11/2017

– Koulutuksiin osallistunut noin 500 henkilöä

• Opinnäytetyö / Riikka Hakala : Neuropsykiatrisesti oireileva

lapsi alakoulussa – kuvaus opettajien ja avustajien

tietämyksestä ja kokemistaan valmiuksista neuropsykiatrisesti

oireilevien lasten kohtaamiseen ja tukemiseen


• Palveluverkon esittely kunnissa 9-10/2018

• Palveluverkon esittely yleisötilaisuudessa 4.10.2018

Seinäjoella

• Jalkautuminen alueiden moniammatillisiin tiimeihin

implementaation vahvistamiseksi

• 2019 suositusten käyttöönottoa

• Varmistetaan tulevaisuudessa

– Yhdyshenkilöiden, lääkäri-hoitaja - työparien

kouluttaminen

– Konsultaatiokäytänteiden kehittäminen

Suositukset

• Pohjana ADHD:n Käypä hoito – suositus

• STM:n ja THL:n suositukset

• LAPE – hanke

• Alueelliset suositukset

Ennaltaehkäisevät toimet

• Terveyden edistäminen

• Ympäristön muokkaaminen

– Fyysinen ympäristö

– Vuorovaikutus

• Vanhemmuuden tuki

– Neuvolapalvelut

– Perheohjaus

– Vanhempain ryhmät

Varhainen tuki

• Varhaiset tukitoimet aloitetaan heti huolen herättyä

• Ei tarvita diagnoosia

• Yksilöllisyys, perheen huomiointi

• Ympäristön muokkaaminen

• Yhteistyö eri toimijoiden kesken

Yhteistyö

• Toimiva yhteistyö lapsen / nuoren , huoltajien sekä

muiden toimijoiden kanssa

=> Samankaltaiset tukitoimet eri ympäristöissä

• Koko perheen huomioiminen

• Säännölliset kokoontumiset

• Työnjaosta sopiminen, vastuu

• Tiedonsiirto ja yhteistyö yli rajojen

• Siirtymävaiheet

Neuropsykiatrisen tietämyksen

lisääminen

• Koulutusta joka tasolla

– Varhaiskasvatus

– Koulu

– Neuvolat

– Perheneuvolat

• Neuropsykiatrisia valmentajia

• Miten koulutusten anti otetaan työyhteisössä

käyttöön?

Lomakkeet

• Häiriöiden tunnistamiseen ja tukemiseen

perustasolla

• Lomakkeet luokiteltu ikäryhmittäin

• Suositus neuvolaan, perheneuvolaan, koulu- ja

opiskeluterveydenhoitoon

• Osa lomakkeista jo tuttuja ja käytössä olevia

• => komplisoitumattomat adhd:t diagnostisoidaan ja

hoidetaan perustasolla, samoin lievät tic-oireet

Lääkäri – hoitaja - työpari

• ADHD:n Käypä hoito – suositus

• Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat, seuranta

• Psykoedukaatio

• Tietoa alueen neuropsykiatrisista palveluista

• Terveydenhoitajan rooli tärkeä

Erikoissairaanhoidon suositus

• Komplisoitumattomien ADHD-tapausten sekä

lievien ja lyhytaikaisten tic-oireiden hoito

perusterveydenhuollossa

• Konsultaatioiden lisääminen

– Puhelinkonsultaatiot

– Paperikonsultaatiot

– Potilaskohtaiset konsultaatiot

– Säännölliset työryhmäkonsultaatiot

Erikoissairaanhoidon rooli

• Vaikeimmat tapaukset

• Autismikirjon diagnostiikka

• Monimuotoiset, pitkäkestoiset tic-oireet, Touretten

oireyhtymän epäily

• Läheteindikaatiot

• Lähetteen sisältö

• Konsultaatiot

• Koulutus

• Ensitietopäivät

http://www.epshp.fi/yksikoiden_sivut/kuntayhtymahallinto/perusterveydenhuollon_ja

_terveyden_edistamisen_yksikko_aksila/toimintamme/hoitoketjut

http://www.epshp.fi/yksikoiden_sivut/kuntayhtymahallinto/perusterveydenhuollon_ja_terveyden_edistamisen_yksikko_aksila/toimintamme/hoitoketjut

Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla19.9.2019

Suvi Juonoja

Etuuskäsittelyn päällikkö, kuntoutus

Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Kela / Suvi Juonoja / Lasten ja nuorten kuntoutus Etelä-Pohjanmaalla

Keskinen asiakaspalveluyksikköja vakuutuspiiri

815 Henkilöstö

22 Palvelupistettä

24 Asiointipistettä

4

Keskinen

vakuutuspiiri

Johtaja Liisa Ojala

Keskinen

asiakaspalveluyksikkö

Johtaja Petteri Taponen

Ratkaisukeskukset

Lapsen kuntoutus

• Alle 16-vuotiaalle lapselle voidaan myöntää:

• Vaativan lääkinnällinen kuntoutus

– Terapiat (fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, musiikkiterapia, neuropsykologinen

kuntoutus ja psykoterapiaa)

– Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

– Moniammatillinen yksilökuntoutus

• Harkinnanvaraisen kurssit (esim. ADHD-kurssi tai kielelliset erityisvaikeudet-kurssi) ja

moniammatillinen yksilökuntoutus


Lapsesta nuoreksi

• Yli 16-vuotiaalle nuorelle voidaan myöntää:

• Vaativan lääkinnällinen kuntoutus

– Terapiat (fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, musiikkiterapia, neuropsykologinen

kuntoutus ja psykoterapiaa)

– Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

– Moniammatillinen yksilökuntoutus

• Harkinnanvaraisen kurssit ja moniammatillinen yksilökuntoutus

• Kuntoutuspsykoterapia

• Nuoren kuntoutusraha

• Nuoren ammatillinen kuntoutus

• Neuropsykologinen kuntoutus (harkinnanvarainen 16-v. )

• Ammatillinen kuntoutus (koulutuskokeilu myös alle 16-v.)


Etelä-Pohjanmaan alle 30-vuotiaat kuntoutuksen saajat lakiperusteittain 2007-2018


1 322

319

687

285

88

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Saaja

t

Vuosi

Kuntoutuksen alle 30-v. saajat, Etelä-Pohjanmaa

Yhteensä

Ammatillinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen

kuntoutus

Kuntoutuspsykoterapia

Harkinnanvarainen kuntoutus

Etelä-Pohjanmaan alle 30-vuotiaat kuntoutuksen saajat ja näihin kohdistuneet kustannukset vuonna 2018


Kelan kuntoutuspalvelujen alle 30-vuotiaat saajat ja kustannukset

Etelä-Pohjanmaa, Aika: 2018

Kuntoutuksen lakiperuste Saajat Kuntoutuspalvelu- Kuntoutuspalvelu-

kustannukset kustannukset / Saaja

euroa euroa

Yhteensä 1 322 4 710 026 3563

Ammatillinen kuntoutus 319 261 835 821

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 687 3 637 015 5294

Kuntoutuspsykoterapia 285 537 772 1887

Harkinnanvarainen kuntoutus 88 277 258 3151

Etelä-Pohjanmaan alle 30-vuotiaat kuntoutuksen saajat vuonna 2018 iän ja kuntoutuksen lakiperusteen mukaan


0

10

20

30

40

50

60

70

1 v 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v 7 v 8 v 9 v 10 v 11 v 12 v 13 v 14 v 15 v 16 v 17 v 18 v 19 v 20 v 21 v 22 v 23 v 24 v 25 v 26 v 27 v 28 v 29 v

Saaja

t

Ikä

Kuntoutuksen alle 30-v. saajat 2018, Etelä-Pohjanmaa

Ammatillinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen kuntoutus

Etelä-Pohjanmaan alle 30-vuotiaat kuntoutuksen saajat vuosina 2016-2018 kuntoutuspalveluittain


2016 2017 2018

Saajat Saajat Saajat

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 575 633 698

-Moniammatillinen yksilökuntoutus 13 10 9

-Sairausryhmäkohtaiset kurssit 37 51 42

-Neuropsykologinen kuntoutus 19 26 30

-Psykoterapia 12 20 29

-Toimintaterapia 270 319 330

-Puheterapia 183 231 246

-Musiikkiterapia 82 83 96

-Fysioterapia 264 252 265

-Monimuotoryhmäterapia - 1 -

2016 2017 2018


Ammatillinen kuntoutus 244 276 326

-Ammattikoulutus 162 191 225

-Korkeakouluopiskelu 23 31 23

-Ammatillinen kuntoutusselvitys (ent. kuntoutustarveselvitys 30 25 28

-Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus * 5 31 38

-Muu ammatillinen kuntoutus 53 23 40

* Sisältää vanhan työkokeilun ja työhönvalmennuksen

2016 2017 2018


Kuntoutuspsykoterapia 265 279 319

-Aikuisten psykoterapia 61 72 92

-Nuorten psykoterapia 204 208 228

2016 2017 2018


Harkinnanvarainen kuntoutus 76 45 92

-Moniammatillinen yksilökuntoutus 12 7 8

-Kuntoutuskurssit 13 6 10

-Sopeutumisvalmennuskurssit 46 27 31

-Kehittämistoiminta * 2 5 41

-Muu harkinnanvarainen kuntoutus 31 18 19

* Vuonna 2018 sisältää kehittämispalveluna järjestetyn NUOTTI-valmennuksen

Etelä-Pohjanmaan nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajat tammi-kesäkuussa 2019

Kelan kuntoutuspalvelujen saajat ja kustannukset

Etelä-Pohjanmaa, Aika: 2019/01-06, Kuntoutuksen lakiperuste: Nuoren ammatillinen kuntoutus

Laki ja toimenpide Saajat

-Nuoren ammatillinen kuntoutus (7 a §) 66

---Ammatillinen kuntoutusselvitys (7 a §) 6

---Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (7 a §) 4

-----Työkokeilu (7 a §) 3

-----Työkokeilu ja työhönvalmennus (7 a §) 1

---NUOTTI-valmennus (7 a §) 56


Kumppaneiden kanssa yhteistyössä

• Kela on lähtenyt kehittämään toimintatapaansa asiakkaiden elämäntilanteet

kokonaisvaltaisesti huomioivaksi palveluksi.

• On myös havahduttu siihen, että asiakas hyötyisi kumppaneiden kanssa

tehtävästä yhteistyöstä.

• Asiakas asioi usein samanaikaisesti monen eri tahon kanssa ja saattaa hämmentyä

viranomaisverkossa

• Kumppaneiden kanssa on lähdetty yhteistyössä luomaan sopivia

yhteistyömuotoja.

• Kela haluaa tarjota kumppaneille suoran, nopean väylän, jonka kautta

voidaan yhdessä pohtia asiakkaan asiaa moniammatillisesti.


Kumppaneiden kanssa yhteistyössä

• Kela on kokeillut Pirkanmaalla perhekeskusten kanssa moniammatillista

yhteistyötä

• Kela tarjoaa kumppaneille palvelua Skype-ringin kautta

• Asiakkaan läsnä ollessa tai asiakkaan antaman suostumuksen turvin selvitetään

asiakkaan tilannetta ja oikeutta Kelan etuuksiin ja palveluihin kokonaisvaltaisesti.

Yhteydenoton aikana voidaan mm. tehdä suullisia hakemuksia ja antaa syvällisempää

neuvontaa.

• Kokeilun yhteyshenkilönä on toiminut Suvi Juonoja

• Jos kokeiluun osallistuminen kiinnostaa, voi laittaa viestiä [email protected]


Esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä • Sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä Kelaan nuoren asiakkaan asiassa soittamalla skype-rinkiin.

Sosiaalityöntekijä toimittaa sähköpostitse asiakkaan suostumuslomakkeen Kelaan.

• Lähihoitajaopinnot keskeytyneet. Opintoihin saanut nuoren kuntoutusrahaa. Opintojen

keskeytymisen jälkeen etuuksina perustoimeentulotuki ja asumistuki, mutta hakemukset

jääneet nuorella välillä täyttämättä.

• Täysi-ikäisestä lukien asunut itsenäisesti, yhteydenottohetkellä asunnoton. Yöpynyt viime

aikoina äidin luona. Maksuhäiriöitä.

• Sosiaalityöntekijä toivoo yhteistä keskustelua nuoren tilanteesta ja toiveena olisi saada

nuoren elanto järjestymään vakaammalle pohjalle sekä keskustelua kuntoutuksen

mahdollisuuksista. Sovitaan seuraavalle viikolle yhteinen aika.


Esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä• Yhteisessä skype-palaverissa mukana Kela, sosiaalityöntekijä ja nuori.

• Selvitetty etsinnässä olevaan uuteen asuntoon liittyviä asioita mm. asumistuki (tuen maksun

nuori haluaa jatkossa vuokranantajalle) ja toimeentulotuen vuokravakuus.

• Nuori on hakenut uudelleen lähihoitajaopintoihin.

• Keskusteltu nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta ja täytetty suullinen hakemus NUOTTI-

valmennukseen. Lisäksi tehty kuntoutusrahaan suullinen hakemus.

• Ohjattu terveydenhuoltoon, koska mahdollisiin tuleviin opintoihin suunnitelmissa hakea

nuoren kuntoutusrahaa sekä ammatillista kuntoutusta, joita varten tarvitaan lääkärin B-

lausunto.


• Tilaa Kelan uutiskirje omaan sähköpostiisi

www.kela.fi/uutiskirjeet

• Valikoimassa mm. Terveysinfo,

Toimeentuloturvainfo, Tutkimusinfo ja

Työnantajainfo.

• Seuraa Kelaa Twitterissä @Kela_uutiset

• Tilaa maksuton Sosiaalivakuutus-lehti

osoitteesta [email protected],

ilmestyy 4 krt/v, tai lue sitä verkossa

www.sosiaalivakuutus.fi


Kiinnostaako Kela ja sosiaaliturva?

http://www.kela.fi/uutiskirjeet

Kiitos

Lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen KYMsotessa? Kokemuksia maakuntamalliin siirtymisen tarjoamista mahdollisuuksista ja askelmerkit tulevalle kehittämistyölle?

LAPE-akatemia 2019: 19.9.2019 Seinäjoki

Mia Tapiola, LT, psykoterapeutti, Lastenpsykiatrian ylilääkäriLNP-erityistason palvelupäällikkö

Kymsote

Sisältö

• Missä Kymenlaakso sijaitsee?

• Mitä kuntia alueella on?

• Mitä erityispiirteitä THL:n tilastojen mukaan?

• Mikä on Kymsote ja mitä ei ole? ”Osavuosikatsaus 1-6/2019”

• Miten tulevaisuudessa?

• Miten erityistaso näkee roolinsa tulevaisuudessa?

Kouvola

78 000

Välimatkat:

Lahti1 h

Kotka 47 min

Lappeenranta1h

Mikkeli 1 h 30 min

Meilahti 1 h 45

min

Kotka

55 0000

Välimatkat:

Kouvola 45 min

Meilahti 1h 40min

-Hamina

30 000

-Pyhtää

-Miehikkälä,

Virolahti, Suur-

Miehikkälä

20.9.2019 Alatunniste 4

Carea – Kymenlaakson sairaanhoito-ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä-Kymsote alk. 2019

Carean jäsenkunnat ovat Hamina,

Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja

Virolahti.

Väkiluku kuntayhtymän alueella on

noin 172 000.

Erikoissairaanhoidon toimipisteet ovat

Kymenlaakson keskussairaala

Kotkassa, Kymenlaakson psykiatrinen

sairaala Kouvolassa ja lasten ja

nuorten psykiatrian

poliklinikat Kotkassa ja Kouvolassa.

Sosiaalipalvelujen toimipisteet

sijaitsevat pääosin Kouvolassa ja

muutama yksikkö Haminassa.


• http://www.kymenlaakso.fi/images/V%C3%A4est%C3%B6.pdf

• Väkiluku: 172 000, n.25 000 lasta

• Lastenpsykiatrialla hoidossa 430 (alle 13v) (2%), huostassa 350

Kymenlaakson väestöennuste: huoltosuhde huono, väki vähenee, maahanmuuttajia, muualta sijoitettuja

http://www.kymenlaakso.fi/images/V%C3%A4est%C3%B6.pdf

Kymenlaakso, syrjässä tutkimus 2013, tilastokeskus/ Pekka Myrskylä

20.9.2019 6

5,5

6,3

5,6

4,9

5,8

4,7

6,8

9,2

5,2

5,0

4,6

4,3

4,8

3,5

4,6

3,9

4,5

5,1

4,9

6,4

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Koko maa

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Satakunta

Kanta-Häme

Pirkanmaa

Päijät-Häme

Kymenlaakso

Etelä-Karjala

Etelä-Savo

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Keski-Suomi

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Lappi

Ahvenanmaa

Syrjään jäämisen todennäköisyys 2013, maakunnat

Sarja2

Sarja1

1.1.2019 Kymsote, Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä

Kouvola, Kotka, Hamina, Virolahti, Miehikkälä ja Pyhtää

Kymsote

• TA 2019 on 700 milj. euroa;

• Osallisuuspalvelut

• Terveyspalvelut ja ikäihmisten palvelut

• Henkilöstömäärä noin 5 300

• Osallisuuspalvelut 152 000 milj. euroa

• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 60 milj. euroa, henkilöstömäärä noin 600

• Aikuisten monialaiset palvelut

• Mielenterveys- ja päihdepalvelut

• Miksi Kymsote? Palvelurakenne oli raskas ja kallis, ei ole näyttänyt vielä säästöä: YT meneillään

20.9.2019 8

TAUSTAA: Kymenlaakso, lasten ja nuorten palvelutTHL asiantuntija-arvio kevät 2018, ennen Kymsotea

• valtakunnalliset suositukset, jotka vaikuttavat palvelujen laatuun, on huomioitu erittäin hyvin

• asiakaslähtöisyydessä kehitettävää

• kirjaamisen puutteet tai muu tietojärjestelmän ominaisuus, laajat terveystarkastukset vain 23 % 4kk ja 27% 4-v

• yksikään asiakas ei odottanut 3 kk pidempään vuoden 2017 seuranta-ajankohtina lasten- tai nuorisopsykiatriseen hoitoon. Tavanomaisesti lasten ja nuorten hoitoon pääsi viikossa

• lastensuojelun palvelutarpeen arvioinneista 99 % toteutui 3 kk sisällä

• sosiaalihuoltolain mukaisessa perhetyössä perheitä selvästi eniten koko maassa

• koululääkäreiden mitoitus maan neljänneksi paras

20.9.2019 9

Kymsote

• Yhdisti kuntien sosiaalipalvelut, perusterveydenhuollon palvelut

• Erikoissairaanhoito oli jo yhdessä, mutta tavoiteltiin lasten ja nuorten yhteistä erikoissairaanhoitoa

• Kuntiin jäivät koulujen oppilashuollon (psykologit, kuraattorit, psykiatriset sairaanhoitajat (Kouvola)

• Osallisuuden palvelut yhdisti aikuisten tuen ja lasten ja nuorten tuen

• Tuoko isompi maakuntatoimija mahdollisuuksia ja säästöjä?

Mahdollisuuksia

• Yhtenäiset perusteet palveluiden saamiselle

• Oikeat asiakkaat oikeissa palveluissa• Vaativissa palveluissa-erityispalveluissa ja peruspalveluissa• Oman tuotannon ja ostopalvelun rationaalinen käyttö

• Yhtenäiset toimintamallit ja perehdytysmateriaalit

• Konsultaatioiden ja yhteisen kouluttautumisen mahdollisuus, laaja yhtenäinen näkemys

• Jalkautuvat palvelut niille alueille, joissa ei tarvetta joka päivä

• Työkuorman jakautuminen tasapuolisemmin• nähdään missä vajetta ja voidaan sijoittaa työntekijöitä tarvittaessa

Uhkat• Taloustilanne ei anna myöden kehittämiselle

• Puute tietyissä ammattiryhmissä

• Kunnat maksajina, luvassa pelkkää säästökuuria

• YT• Irtisanomiset syövät työmotivaatiota

• Tilat eivät tue yhtenäistä tekemistä ja yhdessä tekemistä• Isot sairaalakompleksit rakenteilla, perheiden palvelut saavat odottaa

• Liikkuminen palveluista itsetarkoitus, ei suunnitelmallista

• Jatkuvassa muutoksessa väsytään

• Oman kunnan mallit tuntuvat parhailta, muutokseen vaikea sopeutua

Kymsote, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: tavoitteet/palvelumuotoilua1. Varhaisen tuen palveluihin panostaminen. Palvelut ovat varhain tukevia,

ennaltaehkäiseviä, laadukkaita ja kustannustehokkaita

2. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen, lapsuuden, nuoruuden eheys ja kasvun tuki, palvelutarpeen arviointimallin käyttöönottaminen

3. Yhteistyö kuntien peruspalveluiden kanssa.

4. Perus- ja erityistason palveluiden integraatio.

5. Palvelupolkujen itsearviointi ja vaikuttavuusarviointi

6. Maakunnallinen perhekeskustoimintamalli, mm. perheneuvola ja erityistason yhteistyö

7. Systeeminen lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelu

8. Dynaaminen, dialoginen palvelukokonaisuus, jossa kehitetään uusia luovia toimintamuotoja

Kymsote, lasten, nuorten ja perheiden palvelut- taustalla LAPE• Palvelutarpeen arviointimalli valmistelussa, sitä erityisen tuen

palveluissa, matalan kynnyksen palveluissa ja niiden yhdyspinnoilla.

• Erityistason asiantuntemusta lasten, nuorten ja perheiden käyttöön ja perustason palveluihin.

• Neuropsykiatrisen lapsen polku sekä erityis- ja perustason konsultatiivisten mallien rakentaminen ja kuvaaminen.

• Terapiaohjautumisen jäsennys

• Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tarve on kasvanut huomattavasti.

• Varhaisen tuen ja peruspalveluiden itsearviointityö ja vaikuttavuusarvioinnit on käynnistetään.

Kustannukset kasvavat

Lauri Lehto, kehitysjohtaja Kymsote

Lauri Lehto

10 % aiheuttaa 80% SOTE-menoista= 560 milj

Lauri LehtoUUSI JOHTAMINEN

Kymsoten kehitysohjelmat

Kymsote ”vm 2019”, lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Erityistason palvelut

• Lastenpsykiatrian poliklinikka ja osasto

• Lastenneurologian poliklinikka

• Lastentautien poliklinikka ja osasto

• Lastensuojelu, laitokset, vastaanottokodit

• Carea- koulu

Varhaisen tuen palvelut

• Virka-aikainen päivystys, arviointi ja palveluohjaus

• Perheiden sosiaalityö

• Lasten ja perheiden vammaispalvelut ja kuntoutuspalvelut

• Perheoikeudelliset palvelut

• Perhe- ja nuorisoneuvolat, nuorten palvelut

• Äitiys-, ehkäisy- ja lastenneuvolat

• Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto

• Perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelut

• Turvakotitoiminta

20.9.2019 21

Mikä tuntui hankalalta organisaatiossa?• Lasten lääkinnällinen kuntoutus ilman

riittävää koordinointia• johtuen kuntien kuntoutustyöryhmien

lakkauttamisesta ja epäselvyyksistä maksajatahoissa

• sosiaalihuollon jalkoihin jäämisestä varhaisissa palveluissa

• lääkinnällinen näkymä puuttui

• Sos.palveluissa hankaluutta aiheuttivat rajat lastensuojelun ja sos.huollon välillä, perhetyön sijainti, hyvin erilaiset toimintatavat kunnissa

• Liian moniportainen johdon rakenne, esimiesten määrä, ammattiryhmien välinen ymmärryksen hakeminen

Kaikki eivät olleet tyytyväisiä sijaintiinsa

• Nuorisopsykiatria halusi olla aikuispsykiatrian kyljessä ja sai jäädä

• Lastentaudit halusi olla kiinni muissa somaattisissa palveluissa• Paluu entisiin asemiin sovittiin

Keväällä pohdittiin: Uusi sijoittelu toisitehokkuutta: yksi polku, joka integroituupekessä

LNP-terveyden huollon palvelut

Varhaiset palvelut

Erityistasonpalvelut

Integratiivinenperhekeskus:

monialainen toiminta; edustuksellisuus

huomioiden kaikki toimijat

Johtoryhmän TULEE OLLA

EDUSTUKSELLINAN KAIKISTA TOIMIJOISTA

LNPsosiaalihuollonpalvelut

Varhaiset palvelut

Erityistason palvelut

Perhetyö

kokonaisuutena:

yksi johto, kumpaa

vai kumpaakin?

Kuntoutus

kokonaisuutena:

yksi johto, kumpaa

vai kumpaakin?

Perhekeskus-

toimintamalli

Kymsote vm 2020 Psykososiaaliset ja kehitykselliset

palvelut

Perhe-

keskus

”Nuorten

keskus”

Sosiaali-

palvelut

Terveys-

palvelut

Työelämäpalvelut

Aikuisten monialaiset Lapset, nuoret ja perheet Mielenterveys ja päihteet

Te

ho

ste

ttu

–va

rha

ine

n -

en

na

lta

eh

kä

isy

EteläPohjoinen + sos.ohj

Varhaisen

tuen palvelut

Erityistason

sosiaali-

palvelut

Ehkäisevät

terveys-

palvelut

Lasten

ESH /

erikoisalat

Konsultaatiot, kunta- ja järjestöyhteistyö – varhainen vaikuttaminen ja eheä palvelupolku

Muut yksiköt

ja kumppanit

Asiakkuudet

Erikoistason sairaalapalv.

Perhe-

keskus

”Nuorten

keskus”

Te

ho

ste

ttu

–va

rha

ine

n -

en

na

lta

eh

kä

isy

Kuntoutusos. 6 Ja oikeuspsyk.

Geropsyk.os ja plk.

Nuorten miepä ja psyk.polit

42Akuuttiosastot 1.

Osaamiskeskus

Avopalvelut

Terveysasemien miepä-työ

Korvaushoito ja sote-neuvonta

Yl.sairaalapsyk. Ja akuuttityö

Mieku / Vireä

eteläMiepä-polit pohjoinen

Akuutti ja

arv

ioin

tity

ö (

ylil

ääkäri ja e

sim

ies)

Mie

liala

(ylil

ääkäri ja e

sim

ies)

Riip

puvuusongelm

at (y

lilääkäri ja e

sim

ies)

Nuore

t (y

lilääkäri ja e

sim

ies)

Psykoosi (y

lilääkäri ja e

sim

ies)

”Sotekeskus”toimintamalli

Aikuisten sosiaalipalvelut

Vammaispalvelut (ostot ja hankinnat)

Vammaispalvelut

(sis. Tulkkauspalv.)

Työ- ja

päivätoiminta

”Sotekeskus”toimintamalli

Aikuissosiaalityö ja

maahanmuuttopalvelut

Eteläinen

Terveys-

sosiaalityö ja

sokri

Aikuissosiaalityö ja

maahanmuuttopalvelut

pohjoinen

Palveluketjun johtaja ja ammatillinen johto

(johtajaylilääkäri, hallintoylilääkäri, johtajaylihoitaja, sosiaalityön palvelujohtaja)

Lasten

psykiatria ja

poliklinikat

Vammais-

palvelut

Aikuisten

sosiaalipalvelutTyöelämä-

palvelut

Aikuissosiaalityö

ja maahanmuutto-

palvelut, pohj.

Aikuissosiaalityö

ja maahanmuutto-

palvelut, etel.

Terveyssosiaali-

työ ja Sokri

Erityistason

sosiaalipalv.

Hoitolinjat

Erik. alatEhkäisevät

terveyspalv.

Varhaisen

tuen palv.

Erikoistason

sairaalapalvelutAvopalvelut

Työ- ja

päivätoiminta

Vammaispalvelut

ja

tulkkaustoiminta

Sosiaalityö,

Toimipisteet

pohj.

Toimipisteet

etel.

Yleissairaala-

psykiatria ja

akuuttityö päiv.

Mielenterveys ja

päihdepkl:t pohj..

Korvaushoito,

sosiaali- ja

terv.neuvonta

Terveysasemien

mielenterv. Ja

päihdetyö

Mielenterveys ja

päihdepkl:t etel..

Hoito- ja

kuntoutumisyksikkö

Mieku ja Vireä-Koti ,

toimintaa siirretään

asumispalveluihin.

Lastensuoj.

Sostyö ja

jälkihuolto

Perhekeskus

-toiminta,

verkostot ja

perhetyö

Kasvatus- ja

perheneuv.

ja nuorten

palvelut

Päivystys,

arviointi ja

turvakoti

Carea-koulu,

toiminta siirtyy

kaupungille 08/20

Neuvola-

toiminta

Lasten ESH

Erik.alat /

Koulu- ja

opiskelija-

terv.huolto

Lasten

neurologia

Lasten

kehitykselliset

palvelut

(sis. lasten

kuntoutuksen

ja

erit.huoll.pkl)

Laitos- ja

asumispalv.

(sis. Pikku

Villan)

Perheiden

sosiaalityö ja

lasten

vammaispalv.

Tehostettu

perhetyö

Akuuttiosasto 2

Kuntoutusosasto

6 ja oik.psyk.

Nuorten miepä-

palvelut ja varh.

nuorisopsyk pkl.

Akuuttiosasto 1

Osaamiskeskus,

psykologit

Akuuttiosasto 4

Geropsyk.osasto

ja poliklinikka

Nuorisopsyk.Os.,

Lasten, nuorten ja perheiden

sosiaalipalvelutMielenterveys- ja päihdepalvelutAikuisten monialaiset palvelut

Erikoisalat

YL/vastuuL /

lääkärit

Lasten, nuorten ja perheiden

terveyspalvelut

Ammatillinen johto Psykososiaaliset ja kehitykselliset

palvelut

Sihteeripalvelut

Vammaisten

lasten

kuntoutus- ja

arviointiyks.

• Osa lapsista on sekä so että te asiakkaana

• erityisesti olevat lapset, joilla on mielenterveys-dg yli 70%:lla.

• Kaikki hyötyvät te-palvelujen selkiyttämisestä

30.4.2019, LNP-terveydenhuollon kokous Lasten, nuorten ja perheiden palvelut: terveydenhuolto

-

Ehkäisevät palvelut

•Neuvolatoiminta (vastuulääkäri(t), 6.5

•Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (vastuulääkäri 9.5 )

•Yht lääkärityöpanos 9+ yl

•Muu hoitotyö: 4 pe, neuvolath 61, koulu/opiskelu 48th/ei muutostarvetta

Sihteerit 1 vakanssi

•MUUTOSTARVE

•Lääkärit: vakanssitarve 16+yl lääkärit (8 olisi LNP ja 8 terveysasemilta)

•Jalkautuva työ, kehittämis- ja asiantuntijatyö perustyön lisäksi

Kehitykselliset palvelut

• Kehitysarviot, tutkimukselliset palvelut ja kuntouttavat palvelut, varhainen lääkinnällinen kuntoutus

• Nepsy-tiimi, vanhemmuuden tuki, jalkautuva työ ja konsultaatio (Lääkärit (xx) Sairaanhoitajat ja terveydehoitajat, psykologit, kuntoutusohjaajat)

• Lasten-MT-tiimi

• Vauva-tiimi

• 1 pe, 5 fys, 6 tt, 9 pt, 1 palveluohjaaja, 1 th =24 (varhainen tuki)

• MUUTOSTARVE

• Hoidollinen tiimi (NEPSY+ MT+ vauvatiimi) 3+3 th/hoitajajaa=6

• Kuntoutusohjaaja tarve 1+1=2 (kuntoutustyöryhmän koordinaatio)

• Lääkärit (vakanssit 1, työpanos 2/ laskennallinen tarve 3)=3

• 1 vastaava lastenpsykologi, lastenps 2+2, vakanssitarve=4

• 1 vastaava puheterapeutti,

• Tt , Ft, pt , määrät, ei tietoa käyntilastoista

• Sihteeri, työpanosta tarve 2

Erikoissairaanhoidonpalvelut

• Lastentaudit (Erikois 8+2 /erikoistuvat lääkärit 2-4 kompensoidaan puuttuvaa, (5 poli + 25 osasto sh:t)=40

• Lastenneurologia (Erikois 2 /erikoistuvat lääkärit 1, 1 poli + osasto 4 sh:t)=8

• Lastenpsykiatria (Erikoislääkärit 4, erikoistuva 1 lääkärit, sh:t avo 8 tutk. +6 arvio + 9 osasto )=28

• Sihteerit 7 palvelusihteerit

• 3 pe

• MUUTOSTARVE

• 3. 5 tt, 3.5 ft, 3 kuntoutusohjaajaa, 1 pt, (MIEPÄ+ erikoissairaanhoito)

• Psykologi 8, (joista 2 neuropsykologia)

100% lapsista:

V 2018 äitiysnla 1000,

lastennla 9770, Koululaiset

13883, opi 7167

Yhteensä n. 30 000/v

(nuoret mukana)

n. Htv 120 tarve

10-20% lapsista

2400-4800/v (riippuen iästä, nuoret

mukana)

n. Htv 40 (tarve?)

5% lapsista (arviot, dg ja hoito ja hoidon

linjaus- palautus kuntouttavaan palveluun

osa pitempään, osa palaa)

2000 eri lasta saanut hoitoa v 4/2019=

6000/v?

n. Htv 110 tarve (huomioitu muutostarve)

Sosiaalipalvelut, miten porrastuvat?

Lapsiperheiden ja nuorten tukipalvelut: Lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, tehostettu perhetyö, perheneuvola ja nuorten palvelut, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan koordinaatio

Perheiden sosiaalityö: Päivystys ja arviointi, perheiden sosiaalityö, lasten vammaispalvelut, perheoikeudelliset palvelut

Lastensuojelun sosiaalityö: Lastensuojelu avo- ja sijaishuollon sosiaalityö, jälkihuolto

Laitos- ja asumispalvelut: Lastensuojelun laitokset 6 kpl, turvakoti, vammaisten lasten lyhytaikainen asuminen, perhekuntoutusyksikkö Pikku Villa, perhehoidon koordinaatio, sijaishuollon paikkojen koordinaatio

Perheneuvolan

asiakkaana n.

3000/v,

Muut määrät, esim

tukiperhetoimintaa

saaneet?

Htv 83

Lastensuojeluilmoitus

tehty 7%:sta (0-17v),

n 3400 ilmoitusta/v

Htv 47

Lastensuojelun avohuollon

asiakkaana 4-5% (0-17v),

1500/v

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 1.8%

(0-17v)

540/v

Htv 122

Htv 50

Näkökulmia integratiiviseen työhön lnp-palveluissa

Terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa erilaiset palveluprosessit ja erilaiset perustehtävät

• tärkeä tietää oma perustehtävä, johon toinen tulee tueksi

Tarpeen miettiä asiakasnäkökulmasta yhteistä prosessia, joka ei voi määrittyä

organisaationäkökulmasta

• Päällekäinen ja tehoton työ asiakkaan ja järjestelmän näkökulmasta minimoitava

Yhteisen prosessin ajankohtaisuus harkittava

Terveydenhuollon ratas

Missä prosessit kohtaavat?

Näkökulmia asiakkaan suunnasta tavoitellen kustannussäästöä; terveydenhuollon näkymä• Terveydenhuollon palvelupolun selkiyttäminen: nla/koulu/varhainen

tuki/erityistaso- te-integraatio, aloitetaan muodostamalla lapsen te-polku kuntoon

• Otetaan käyttöön yhdessä sovitut te-toimintatavat koko Kymenlaaksossa

• STM uudet kiireettömän hoidon kriteerit, joissa toimintoja pitää saada siirtymään myös perustasolle sekä arvion, että hoidon suhteen

• Asiakkaan ympärillä:Yhdessä tehtävät arvioinnit (jalkautuminen kaikkialta) ja yhdessä tapahtuvat hoito (tuetaan perustasoa, koulun oppilashuoltoa -psyykkareita, kuraattoreita, varhaiskasvatusta)

• Ryhmiä lisää, joissa yhteinen näkymä, esimerkkinä nyt jo pyörivät Ihmeelliset vuodet- malli (on todettu vaikuttavaksi hoidoksi käytöshäiriöiden hoidossa)

• Tässä yhdistyy vanhemmuuden tuki ja terveydenhuollon työ ennalta ehkäisyn

• Lähetemäärät esim viime vuonna 300 uutta lähetettä lastenpsykiatrialle (hoidossa yli 500 lasta), onko tavoite toiseen suuntaan?

Hackneyn lasten hyvinvointimalli (TheHackney Child Wellbeing Framework) suom Atte Tapiola

keskittyy lasten ja perheiden perustarpeisiin, eikä niinkään heidän mahdollisuuksiinsa käyttää palveluita.

• Universal – yleinen yksin toimiva perusapu vastaa perheiden ja lasten tarpeisiin

• Universal Plus ja Universal Partnership Plus – yhdistetyt aputoimet vastaavat perheiden ja lasten tarpeisiin. Joskus avunannossa mukana myös kohdennettu laaja-alaisempi toimintasuunnitelma, jonka avulla arvioidaan ja käydään läpi perheiden ja lasten huolenaiheita/ongelmia.

• Complex/high risk – korkean tason asiantuntija-apua tarvitaan vastaamaan perheiden ja lasten tarpeisiin haastavissa tilanteissa. Yleensä lakisääteisesti määriteltyjä toimia (esim. huostaanotto). Korkean tason asiantuntija-apu ottaa vastuun.

pyrkii tarjoamaan ohjeen siihen, millainen olisi oikeanlainen tapa vastata lasten ja perheiden tarpeisiin, määrittelemällä kolme tasoa:

Universal

Yleiset tarpeet täyttäväksi perusavuksi luetaan koulut ja

lastenhoitopalvelut, leikkipuistot ja leikkipaikat,

neuvola/kouluterveydenhuolto, yleislääkäripalvelut, Young Hackney

-palvelut, poliisi, välttämättömät asumiseen tarvittavat avut ja ns.

kolmannen sektorin palvelut.

Osa peruspalveluja tukevasta kohdennetusta avusta sisältää myös

perheavun. Niitä ovat First Steps, Young Hackney, Special Educational Needs, käytös- ja kouluttautumistuki, puhe- ja kieliterapia, kriisiapu ja osa

kolmannen sektorin palveluista.

Universal Plus ja Universal PartnershipPlus

• Niiden avulla perhe ja avusta vastaavat työntekijät pysyvät tietoisina siitä, mitä avunannolla tavoitellaan, kuka vastaa tavoitteiden saavuttamisesta ja kuinka tiedetään, että tavoitteet on saavutettu.

Kun asioita, joissa perhe/lapsi tarvitsee tukea on useita tai tuen tarve on

riittävän suuri eli vaatii toisen tason (Universal Plus ja

Universal Partnership Plus) mukaista menettelyä,

tarvitaan usein kirjalliset toimintasuunnitelmat (ovat

osa Common SupportFramework-, Key WorkerAction Plan-, ja Child and

Family Assessment-palveluita)

Complex/high risk

Kun lasten ja perheen avuntarpeet ovat monimutkaisia tai tilanne on haastava (riski on korkea) sosiaaliviranomaiset osallistuvat asiantuntijoina avunantoon (usein myös lakia on rikottu). Tämä näkyy taulukoissa lihavoidulla fontilla.

Tällaisissa tapauksissa lapsen tilanne on yleensä haastava johtuen vanhempien/huoltajien kyvyttömyydestä toimia huoltajina.

Muita korkean tason asiantuntija-apupalveluita ovat Young Hackney, Child and Adolescent Mental Health Services, vammaisavustus.

Nappaa auki tiedosto!

• On tärkeä muistaa, että jokaisella lapsella ja perheellä on omanlaiset avuntarpeensa (ja myös vahvuutensa). The Child Wellbeing Framework on opas, eikä sitä ole tarkoitettu korvaamaan ammattilaisten tietoa, kokemusta ja harkintaa.

• Ammattilaisten tulee olla tietoisia todennäköisestä kumulatiivisesta vaikutuksesta lasten ja nuorten huolenaiheisiin, jos niitä on useita, sekä perehtymään, että johtavatko jotkin toimintamallit (joita vanhemmuudesta tarjotaan) lapsen tarpeiden laiminlyöntiin.

Miten asettuisi Kymsoteen/Suomeen?Universal Universal Plus ja

Universal

Partnership Plus

Complex/high

risk

Mikä tahansa

tunnistettu

yksinkertainen

ja uusi

avuntarve

voidaan täyttää

perustason

palvelujen

avulla

Lapsen/nuoren

tarpeet voidaan

täyttää

perustason

palvelujen ja

joidenkin

kohdennettujen

palvelujen

yhteistyön avulla

Lapsen/nuoren

avuntarve vaatii

korkean tason

asiantuntija-apua

tai lakisääteisen

toimien (mukaan

lukien Children`s S

ocial Care)

tutkimusta ja

asiaan puuttumista

JALKAUTUMINEN/Esh/erityisosaamisella voidaan tukea?

• Riskissä olevat: Lapsen eriasteisia kehitykseen ja säätelyyn

liittyviä haasteita (mm. tarkkaavuuteen, toiminnanohjaukseen,

kielen- tai motoriseen kehitykseen, tunnesäätelyyn,

vuorovaikutukseen ja oppimiseen liittyvät pulmat). Lievät

masennus ja ahdistusoireet

• tuen tarpeita vanhemmuudessa

• Terapian toteutuminen, tapaamiset perhekeskuksen tiloissa

• Voidaan järjestää yhteiset ryhmät, esim ART

• Tulla mukaan psykoedukatiiviseen työhön

Perusperiaate lasten erikoissairaanhoidon tuen tarpeelle perhekeskuksessa ja opiskeluhuollossa

Toiminnan pääasiallisena kohteena ovat lapset ja nuoret, joiden ongelmat ovat perustason ja

erityistasoisen pediatrian, lastenneurologian sekä lasten- tai nuorisopsykiatrian yhdyspinnassa

ongelman laajuus ei (vielä) täytä erikoissairaanhoidon kriteereitä, mutta lapsi tai nuori perheensä kanssa tarvitsee laaja-alaista selvitystä ja mahdollisesti monitahoista tukea.

Toiminnankohde ja -tavoitteet

Työ painottuu terveydenhuoltoon ja oman erikoisalan osaamiseen, mutta työotteeseen sisältyy lapsen tilanteen arviointi ja hoitaminen

kokonaisvaltaisesti.

Esim. vaikuttavan lääkityksen tai terapiatyöskentelyn edellytyksenä on lapsen koko elinpiirin tuki

Pelkkä ADHD-lääke ei koskaan saa olla lapsen ainoa tuki! Miten

opiskeluympäristö tukee lasta.

Perhekeskuksen ja esh:n yhteisiä tavoitteita

Promootio, terveyden

edistäminen

Preventio, sairauden

ennaltaehkäisy

Häiriön asteen arvio

Oikea tuki varhain

Esimerkkinä neuropsykiatrinen häiriö, joka tarvitsee peken apua! (Anita Puustjärvi)

neuropsykiatrinen häiriö

oppiminen ja

akateemiset taidot

taitojen hyödyntämine

n ja kognitiivinen prosessointi

sosiaaliset suhteet (perhe,

ystävyyssuhteet ym)psyykkiset

oireet

käyttäytyminen

arjen hallinta

MIKSI: Yhdessä lähitoimijoiden kanssa

• Tilannearvio ja tuen tai kuntoutuksen suunnittelu on järkevää tehdä paikallisesti lähellä lapsen tai nuoren arkea

• yhteistoimintana perheen ja lähiympäristön (varhaiskasvatus, koulu, sosiaalitoimi, lastensuojelu) toimijoiden kanssa.

• Lapsilähtöisempää toimintaa ja ongelmiin päästään puuttumaan varhaisemmin.

• haastavissa tilanteissa lapsi on usein ”indikaattorina” perhetason ongelmista• erityisen tärkeää, että kokonaistilanteen kartoittamisessa saadaan näkemys myös muilta lapsen

tai nuoren arkiympäristön toimijoilta.• Näin hoitavan tahon käsitys tilanteesta ei synny pelkästään vanhempien kuvauksen perusteella.• Hyödynnetään kyselykaavakkeita järkevällä tavalla, samaa kaavaketta ei tarve täyttää aina

uudelleen.

• Pois lähettäminen ei voi olla ainoa ratkaisu!• Lähetemäärät erikoissairaanhoitoon moninkertaistuneet.• Miten saadaan koko kentän ammattitaito ja tuki käyttöön!• LÄHETE = KUTSU YHTEISTYÖHÖN

Peken ja erikoissairaanhoidon yhteistä työtä: kokonaisuutta tuetaan parhaiten yhdessä

Varhainen tuki, oikea Diagnoosi

Hoidon suunnittelu yhdessä

Psykoedukaatio

Hoidon toteutus yhdessä

Ympäristön tuki, kuntoutussuunnitelma

Kuinka monta toimijaa?Ketkä liikkuvat ja minne? Mikä on kustannustehokasta?

Anita Puustjärvi 31.10.2018,

muokannut Mia Tapiola48

Perhekeskus

/

perhekeskusten

verkosto

lastenpsykiatriaVälimatka 2

km- 600 km

Koti

koulu

Oman erikoisosaamisen

hallinta, oikeiden menetelmien

käyttöönotto

Moniammatillinen apu on lähellä, myös etänä. Erilaisia tapoja.

• vaatii hyvän lääkäriresurssin, vastinpari pt nl/koululääkäri?

• kohtuulliset etäisyydet, tietyn kokoisen väestöpohjan

Erikoislääkärin säännöllinen vastaanotto

Erikoissairaanhoidon psykoterapeutin ja perustason terapeutin yhteisvastaanotto, voisiko toimia skype ja lähipalvelu yhdistelmällä

Säännöllinen työryhmän työnohjaus, esim 1 /kk

Yhteiset tavoitteelliset koulutukset (esim KKT-perusmenetelmät koulutus)

Säännöllinen Skype-palaveri, työryhmien välillä

Erilaisia malleja esh:n jalkautumiselle, apu lähellä myös etänä

• Erikoissairaanhoidon tiimi antaa lähityöntekijälle tukea, keskustelun välineitä, pohtii yhdessä vaihtoehtoja

• Erikoisssairaanhoidon tiimi tulee tarvittaessa tueksi,

• puhelimitse sovitaan yhteinen tapaamisaika, mukana koko verkosto tai lähityöntekijät

Konsultaatiopuhelin ja monialainen toiminta

• Ihmeelliset vuodet, Voimaperheet (alun perin erikoisosaamisen kautta, toteutuu nyt perustasolla), mitä muuta+

• Vaikuttavien hoitomenetelmien jalkauttaminen ja ylläpitäminen (tiimit, jossa mukana erityisosaamista, esim. systeemiset tiimit)

Menetelmät, jotka

vakiintuneet

Erilaisia malleja esh:n jalkautumisellePaperikonsultaatio/sähköinen konsultaatio/yhteiset tietojärjestelmät/yhteiset näkymät

Puhelinpalaveri, Skype-palaveri, toisessa päässä pt mukana tai ilman pt

Yhteinen vo, peke kantaa kokonaishoitovastuun(?), eritystaso tulee tueksi, ei saa kääntyä siihen että koko hoitovastuun ottaa eritystaso, esim ADHD-lääkehoidon toteutuksen kaavio

Yhteinen hoito: terapia/terapiaryhmä

Yhteinen kotikäynti/koulukäynti/päiväkotikäynti

Yhteinen monialainen kokous; yhteinen arvio hoidon tarpeesta, yhteinen arvion prosessi

Yhteistyökokoukset aikuisten palvelujen kanssa

Sateliittityöryhmä: erikoissairaanhoidon työryhmä, säännöllinen työ pekessä esim. 1/vko

Mitä erikoislääkärin jalkautuminen konkretiassa on, kun siihen on resurssia?

• Moniammatillisia verkostopalavereja

• Kokouksia viranomaisten kanssa

• Vastanottotoimintaa

• Konsultaatiota ja säännöllisiä konsultaatiopalavereja

• Omaa kouluttautumista ja toisten koulutusta (1–2 krt/kk)

• Työnohjaus/tutor-toimintaa (sekä saava että antava osapuoli)

• Työparityötä toisen ammattilaisen kanssa

• Paikallisen toimintamallin kehittämistä ja juurruttamista koskien lasten terveyden- ja sairaanhoitoa sekä kuntoutusta.

• Esim tarkkaavuuden säätelyn haasteista kärsivien lasten varhaisia tukitoimia, diagnostiikkaa ja hoidon sekä kuntoutuksen suunnittelua ja koordinointia paikallistasolla nopeutettuna ja selkeytettynä.

• Esim. ADHD-hoidon toteuttaminen mahdollisuuksien mukaan kouluvastaanottoina mahdollistaa tiiviin yhteistyön koulun kanssa.

• Lasten moniammatillisen kuntoutuksen kehittämistä

• Kuntoutussuunnitelmia voidaan laatia paikallisesti jalkautuvan erikoislääkärin koordinoimana

Anita Puustjärvi 31.10.2018,

muokannut Mia Tapiola53

perhekeskuslastenpsykiatria

koulutus

työnohjaus

konsultaatio

yhteisvastaanotto

jalkautuva työskentelylääkäri

sateliittityöryhmä

Oman erikoisosaamisen

hallinta, oikeiden menetelmien

käyttöönotto ja jalkauttaminen

lastenpsykiatrisen esh mahdollisia toteuttamistapoja

lastenpsykiatria

pkl, osastot

jalkautuva työskentely,

yhteiset ryhmät ja

kuntoutukset

(koti, koulu, verkostot,

yhteiskäynnit muiden

toimijoiden kanssa)

satelliittityöryhmä:

esh työryhmä, joka

tekee työtä

säännöllisesti muualla

tai jonka toimipiste on

1-5 pv/viikko muualla

kuin emoklinikassa

lääkäri

perhekeskuksessa

(muu työryhmä

perhekeskuksesta)työnohjaus

(työntekijä,

työryhmä,

menetelmät)

konsultaatiot

(puhelu, video,

verkosto)

Anita Puustjärvi 31.10.2018, STM

Pyöreän Pöydän keskustelu54

Jalkautuvan erikoislääkärin/erikoissairaanhoidon työntekijän yhteistyökumppaneita, kuka koordinoi verkostoa, missä hoitovastuu?

• Koulu- ja neuvolaterveydenhoitajat

• Perusterveydenhuollon lääkärit

• Oppilashuoltotyöryhmän jäsenet, kuten koulupsykologit ja –kuraattorit

• Puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit sekä psykologit

• Perheneuvolan työntekijät

• Sosiaalitoimi

• Sivistystoimi

• Varhaiskasvatus

• Aikuisten psykiatrinen hoitokontakti

Perhekeskus ja erikoissairaanhoito: toiminnan keskiössä on yhteinen kohde, eli lapset, nuoret ja perheet.

• Perhekeskuskokonaisuuden yhteinen johtaminen johtoryhmätasolla

• Lääketieteellinen osaaminen ehdottoman tärkeää myös johtoryhmissä

• Lääketieteellinen osaaminen parhaaseen mahdolliseen ja käyttöön etulinjassa

• Perhekeskuskokonaisuus rakentuu tasapuolisesti lääketieteen näkökulmasta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osatekijöistä (+ tietysti muut toimijat) Uudistetaan

toiminta-

kulttuuri

Lapset, nuoret ja

perheet mukana

kehittämässä

toimintaa

Yhteistyö-

rakenteista

-käytännöistä

sovitaan

Jatkuvan

kehittämisen

ja seurannan

rakenteista

sovitaan

Perhekeskuksen

tehtävät

konkretisoidaan

ja työnjaosta

sovitaan

Asemoidutaan

maakunnan

alueelle

Verkostoidaan

palvelut,

perustetaan

kohtaamispaikko

ja

Johtamisesta,

koordinoinnista

ja

osaamisesta

huolehditaan

Toimintatapojen yhteensovittaminen

• Tärkeää on hoidon tarpeiden jäsentäminen koko valtakunnan tasolla

• Vaikuttavuus hoidon tavoitteena

• milloin hoito toteutetaan perhekeskustasolla

• milloin erikoissairaanhoidossa

• milloin työskentelyssä vaaditaan yhtä aikaa monia toimijoita perhekeskuksessa

• Mitä ovat työskentelymallit, jotka yhteisesti hyväksyttyjä!

Uudistetaan

toiminta-

kulttuuri

Lapset, nuoret

ja

perheet

mukana

kehittämässä

toimintaa

Yhteistyö-

rakenteista

-käytännöistä

sovitaan

Jatkuvan

kehittämisen

ja seurannan

rakenteista

sovitaan

Perhekeskukse

n tehtävät

konkretisoidaa

n ja työnjaosta

sovitaan

Asemoidutaan

maakunnan

alueelle

Verkostoidaan

palvelut,

perustetaan

kohtaamispaikk

oja

Johtamisesta,

koordinoinnista

ja

osaamisesta

huolehditaan

Perhekeskuksen rakenne suhteessa erikoissairaanhoitoon (jatkuu)

• Kaikkea ei voi toteuttaa perhekeskuspalveluna, erityisosaaminen ei saa rapautua!

Perhekeskuksen rakenteet ja toimintatavat pitää selkiyttää, jotta

erityisosaaminen tulee tehokkaaseen käyttöön

Koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä jäsentyneeksi ja järkevään käyttöön.

Ensin omat ja sitten yhteiset prosessikuvaukset si-so-te.

Perhekeskus mahdollistaa monialaisen yhteistyön nykyistä paremmin, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosto olisi monipuolisemmin

hyödynnettävissä

EDELLYTYKSET: työmallien jäsennys perhekeskuksessa

•Toimintatavat selkeiksi: mitä peke tekee, mitä ei tee, mitä tehdään erikoissairaahoidossa mitä perusterveydenhuollossa•jotta erikoisosaaminen tulee tehokkaasti käyttöön (erikoisosaaja muodostaa tiiviin yhteyden tiimiin myös omalla erikoisalallaan, tehtävä on osa muuta omaa työtä)•erikoissairaanhoidon vo:a tukevat työtilat, Esim., toimiva Skype-yhteys

Rakenteen selkiyttäminen Yhteistyörakenteen pitää olla selkeä,

•Toimii verkoston kokoajana ja työtapojen ylläpitäjänä ja jalkauttajana

•Käytössä olevien tukitoimien jäsentäjänä

•Hoidon kokonaisuuden jäsennys (yhdessä th/pt-lääkäri/muu peke)•verkoston kokoamisen rakenne (peken koordinoimana)

Perhekeskuksessa on vastuuhenkilö, joka kokoaa ja

jäsentää tietoa (saa tuen erikoissairaanhoidosta)

• erikoissairaanhoito ei jalkaudu ”tyhjäkäynnille”

• sopimus mitä ennen erikoissairaanhoidon kutsumista on jo selvitetty

• ennalta sovittu mihin tilanteisiin kutsutaan esh apuun

• Yhdessä jaettu tieto hoitomenetelmistä

Kysymyksen asettelu selkeä perhekeskuksen/opiskeluhuollon

työntekijöillä

Konkreettisia sopimuksia: Miten toteutuvat?Tiedon siirtyminen. Vastuista sopiminen. Kenellä on koordinaatiovastuu koko verkostosta (peke:nkoordinaattori). Vanhemman hoitotahon linkittäminen. Toimintamallien kuvaus sähköisessä perhekeskuksessa (Ammattilaisen osio, yhteystiedot, linkit esim mielenterveystaloon ja omaan erikoissairaanhoitoon).

TULEVAISUUDESSA

Tarvitaan yhteiset tiedon

näkymät, kirjaamisen alustat ja

sopimukset

MONIALAINEN: Jatkohoidosta sopiminen ja hoidon jatkuvuus.

Kuntouttavien ja hoitavien ryhmien sijainti ja kokoontumien.

Voiko eshhoitojakson

jälkeen jatkohoito toteutua pekessä,

millä edellytyksillä

Voidaanko hoidon seurantaa toteuttaa konsultatiivisesti (esimskype). Lääkärin ajankäyttö. Kuntoutussuunnitelmien jäsentäminen.

JÄSENNÄTehdään yhteinen näkymä ongelmien tasoista ja toimista,-kaikkien sitoutuminen.Esim. Lasten-mt-häiriössä:LAPS-lomake apuna.Voidaan täyttää yhdessä konsultaatiopuhelun aikana

Pallottelun lopettaminen:

• ei kuulu meille” vs yhteinen ongelma ja yhteinen ratkaisu.

• perinteisen lähetejärjestelmän on havaittu aiheuttavan monimuotoisesti oireilevien lasten ja nuorten kohdalla herkästi siirtelyä erikoisalalta toiselle.

Erikoisaloilta toiselle ja lastensuojelun puolelle

• Mahdollisuus kehittää alueen moniammatillista matalan kynnyksen yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi ja kehittää paikallisesti vaikuttavia hoitomalleja myös koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa.

Erikoissairaanhoidon ja perustason lääkärit ja muu henkilökunta oppivat tuntemaan toisensa ammatillisesti ja ymmärtämään toistensa työtapoja.

• TYKS:ssä lastentaudeille ja lastenneurologialle suunnattujen ei-kiireellisten lähetteiden määrä on avopediatrien toiminta-alueilla vähentynyt matalan kynnyksen konsultaatiotuen myötä.

• TYKS:n lastenneurologin ja lastenpsykiatrin suullisen tiedonannon mukaan kunnista, joissa on käytössä jalkautuvan lastenlääkärin palvelut, lähetteitä tulee nykyisin suhteessa vähemmän kuin muista kunnista, ja lähetteet kohdentuvat oikein.

Lähete kohdentuu oikeaan.

Erikoissairaanhoidon jalkautuminen on osa monialaista työotetta! Vaatiiko asennemuutosta? Yhteistä peke-koulutusprosessia?

1. PERIAATE

• KOKONAIS-VALTAISUUS

• Lapsen oikeudet

• Suojeluun, osallistumiseen, läheisiin ja yhteisöön

• Perhelähtöisyys

• Tuki lähellä

2. TYÖOTE

• IHMISSUHDE-KESKEISYYS

• DIALOGISUUS

• Verkostojen tuki

• Systeeminen tapa

3. ARVIONTI

• jokaisen ammattiryhmän oman näkemyksen tuominen asiakkaan ja yhteisen arvion/tuen järjestämisen avuksi

4.TOIMINNAN-VAIKUTUKSET

• Sopiminen vastuunjaosta

• Sopiminen seurannasta

•Tarkista toteutuuko 1-4

•ymmärsimmekö toisiamme oikein, jäikö jokin huomaamatta, puhumatta, kuulematta, reagoimatta

•VASTUUNKANTO JAKAMATTA

VAUVANPOLKU:Lievät oireet:mieti tarvitsetko toisten ammattilaisten tukea

Huoli vanhemmaksi

kasvamisesta

herää

usein neuvolassa

Pyytäisinkö toisen

ammattilaisen

tukea?

Mitä varhaista tukea

olisi tarjolla?

- vertais- ja

ryhmätoiminta,

sähköiset palvelut

Neuvolan varhaiset

tukitoimet:

• Arvioi ja seuraa koko

perheen hyvinvointia

• On rinnallakulkijana

• Ohjaa ja tukee

vanhemmuudessa

• Neuvolan tukikäynnit

Neuvolan

perheohjaajan/verhaisen

vaiheen perhetyön tuki:

- Kotikäynnit,

terveydenhoitajan ja

perheohjaajan yhteinen

kotikäynti

Kotipalvelu

• Avoin varhaiskasvatus

• Kerhotoiminta: mm. seurakunnat, MLL:n

perhekahvilat

• Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys:

doulat, baby blues-toiminta, unikoulut,

uniryhmät

• Odottavien perheiden olohuone,

• Perhekeskusten kohtaamispaikoissa

järjestettävä toiminta (alueen toimijoiden

yhteistyönä)

• Sähköinen vanhemmuuden tuki

• Ihmeelliset vuodet- ryhmätoiminta

Läheisverkosto

Kotikäynnit ensisynnyttäjien luo

Monitoimijaien

perhevalmennus

Neuvolan tuki vanhemmaksi

kasvamisessa

Vertais- ja

vanhemmuusyhmätoiminta

Sähköiset palvelut

Pohdintoja:

- resurssoinnista huolehtiminen

- Matala kynnys neuvolan perheohjaukseen/varhaisen vaiheen perhetyöhön

- Huolen puheeksiottamisen varmistamiseksi täytyy myös osaamista tukea ja vahvistaa

- Palveluista toiseen siirtymisessä tai uusien tukitoimien lisäämisessä on saattaminen tärkeää

- Konsultaatio (esim. neuvola - perheneuvola)

- Se, joka asian huomaa, lähtisi viemään sitä eteenpäin perheen kanssa- omatyöntekijän

rooli

- Tässä vaiheessa vanhemmilla yleensä vielä enemmän kykyä ottaa tukea vastaan.

- Lastenhoidon järjestäminen

Ennaltaehkäisevä

vanhemmuuden

tuki

www.kymenlaaksonperhekeskus.fi

• Kutsu yhteistyöhön

Konsultaatio

• Vanhemmuuden ja

parisuhteen tuki

Perheneuvola

Perheasiain

neuvottelukeskus

Perheen

voimavarojen

kartoittaminen

vahvistaminen

Oma työntekijä

http://www.kymenlaaksonperhekeskus.fi/

Lisää oireita: kutsu toiset ammattilaiset avuksi

Kutsu toinen ammattilainen avuksi-

ei lähetteitä vaan kutsu

yhteistyöhön

Monialainen arviointi ja

suunnitelma

Perhekeskustiimit- sosiaalihuollon

ja terveydenhuollon ja

varhaiskasvatuksen

asiantuntemusta arviointiin

Mitä vielä voisimme

tehdä- ihmetellään

yhdessä

Pohdintaa

• Miten dokumentointi toimisi parhaiten?

• Aikuisten palvelujenkin osalta pohdittaisiin yhdessä,

tehostettaisiin jo olemassaolevaa.

• Työntekijöiden pysyvyys olisi tärkeää.

• Konsultointimahdollisuus nimettömästi

• Miten lapset huomioidaan aikuispalveluissa? Kuinka

tehostaa aikuispalveluiden ja lasten palveluiden

yhteistyötä?

• Kuinka asiantuntijuus jakautuisi koko yhteisen

prosessin käyttöön?

• Yhteiset koulutukset ja työnohjaukset; tiimityön

malli?

• Kymenlaaksoon on koulutettu 10 perheasioiden

sovittelijaa - tärkeä resurssi!

ShL mukainen palvelutarpeen

arviointi- monialainen arviointi ja

suunnitelma

Ennakollinen

lastensuojeluilmoitus

Oma työntekijä valitaan verkostossa

Huoli kasvaa,

verkosto koolle

Keskivaikeat oireet: tarvitaan erityistason mukanaoloa.

Huoli herää

Miepä- palveluissa

Neuvolassa

Terveysasemalla Verkostotyöskentely:

• Monialainen arviointi (ShL, LsL)

• Ennakollinen lastensuojeluilmoitus

• Mikä olisi luontevin paikka?

• Koko perheen huomioiminen: jos perheessä

isompiakin lapsia, mm.

kouluterveydenhuollon mukaan pyytäminen.

• Erityistaso, aikuispalvelut mukaan

arviointiin: konsultaatiot, jalkautuvat tiimit

Tukitoimet

• Kotipalvelu, perheohjaus, perhetyö (Shl)

• Ensi- ja turvakotiyhdistys: Untuvan päiväryhmä.

• Perheneuvola: mm. Hoivaa ja leiki-,

äitiystilatyöskentely, Sylitellen-ryhmä

• Äitien voimaryhmä (Kotkassa MiePän,

terveydenhoitajan ja perhetyön yhteistyönä)

• Pikkulapsipsykiatria

• Aikuispsykiatrian poliklinikat ja psykiatriset

sairaanhoitajat

• Vauvatiimi (Kouvolassa) - laajentuminen koko

alueelle?

• Vauvafysioterapia, lähestymistapa vuorovaikutusta

tukeva.

Verkosto koolle,

erityistaso mukaan

arviointiin

Pohdintoja:

Ennaltaehkäisevissä palveluissa täytyy taata riittävät työntekijäresurssit,

jotta on aikaa asiakkaiden kohtaamiselle - näin ehkäistään tilanteiden

pahentuminen.

Perhekeskusten lääkäriresurssi täytyy saada riittäväksi ja turvata.

Pikkulapsiasioiden siirtyminen perhekeskustiimeille?

Omatyöntekijä valitaan verkostossa

Perheen voimavarojen

kartoittaminen

mm.parisuhde/yksin-

huoltajuus

läheisverkosto

Vakava huoli: konsultoi, tarvitaan useimmiten lähete

Tukitoimet

• Perheohjaus ja perhetyö/tehostettu perhetyö

• Lastensuojelu: vauvan synnyttyä lastensuojelun

asiakkuus

• Äitiyshuolto: HAL-kätilö, mikäli tulee huoli

päihteidenkäytöstä.

• Päihde- ja mielenterveyspalvelut: perheen

aikuiset

• Pikkulapsipsykiatria

• Ensi- ja turvakotiyhdistys: päiväryhmä Untuva,

ALVARI-perhetyö, tehostettu perhetyö

• Perhekuntoutus:

Lastenkotien/perhetukikeskusten

perhesijoitukset.

• Ensikoti, päihde-ensikoti

• Konsultaatiot

• Ennakollinen lastensuojeluilmoitus

• Kaikilla tahoilla on velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus

kun herää huoli lapsen kasvun ja kehityksen vaarantumisesta

• Monialainen arviointi (LsL), verkostotyöskentely

Verkostoon mukaan

lastensuojelu ja

erikoissairaanhoito,

aikuispalvelut

Pohdinoja:

Yhteinen MiePä-keskus?

Perhekeskustiimien vahvuutena on moniammatillisuus ja -alaisuus.

Konsultaatioyhteys ja yhteistyö aikuispsykiatrian kanssa toimivaksi.

Olisi tärkeää suunnitella työskentelyä, asettaa yhteiset tavoitteet ja tehdä työtä

yhdessä, ei eri suunnista tai päällekkäin. Tiivistetty yhteistyö.

Erilaisia vauvaperhetyön ja -kuntoutuksen malleja erilaisiin tarpeisiin.

Tavoitteena myös, etteivät perheen työntekijät vaihtuisi koko ajan.

Omatyöntekijä valitaan verkostossa

Monitoimijaisen, yhteisen asiakastyön pelisäännöt alkaen arvioinnista

Kaikki lapset, nuoret ja perheet ovat kohdattavissa peruspalveluissa, joten integraation perustehtävänä on matalan kynnyksen palvelujen osaamisen vahvistaminen, turvaaminen

sekä vaikuttavien toimenpiteiden tekeminen oikea-aikaisesti.

Toimintaa ohjaa peruspalvelujen ensisijaisuus.

Yhteinen osaaminen muodostuu osaksi perustason palveluja asiantuntijakumppanuuteen perustuvien toimintamallien kautta.

Monialaisuus

• Monialaisuudella tarkoitetaan eri ammattilaisten osaamisen kytkemiseen toisiinsa, niin että saavutetaan yhteinen päämäärä.

• Monialaisella yhteistyöllä tarkoitetaan tässä eri hallinnon- ja tieteenalojen yhdistävää toimintaa.

• Lapsiperheen kohtaava työntekijä kokee voivansa hahmottaa perheen kokonaistilanteen ja voi näin toimia tukena matalan tason, erityistason ja vaativan tason tuen sektoreilla.

• Perheen kannalta apu on oikea aikaista, oikealla tavalla tukevaa, perheen ääni tulee kuulluksi ja yhdessä tekemällä ja toimimalla ymmärrys lisääntyy ja perhettä voidaan voimavaraistaa ja mahdollistuu neuvolatiedon, psykologin tutkimustiedon, lastensuojelutiedon ja koulun käynnistä saadun tiedon kokoaminen perheen tueksi.

Tavoitteena tuen ja avun saaminen mahdollisimman varhain,Osallisuus

• Työskentely suunnataan hierarkkisesta toimintatavasta kohti yhteisöllistä ja perheen osallisuuden mahdollistavaa toimintakulttuuria.

• Toimintakulttuuri korostaa dialogista vuorovaikutusta ja jaetun asiantuntijuuden arvostamista.

• Yhteistoiminnallisuus on kaikkien asianosaisten jakamaa ja palveluja tuotetaan sekä kehitetään kokonaisvastuullisesti.

• Ei puhuta vain oman organisaation ja työn kehittämisestä, vaan siitä miten palvelut saadaan toimimaan yhteisesti ja sujuvasti asiakkaan kannalta.

• Tavoitteena on toimia laadukkaasti ja tuottavasti.

• Periaatteina ovat avoimuus ja eettisyys.

• Asiakasperhe on oman elämänsä paras asiantuntija.• Ammattilaiset tuovat oman asiantuntijuutensa asiakkaan ja perheen tueksi.• Toimintatapa korostaa kumppanuutta, osallisuutta ja yhdessä tekemistä.

• Lähtökohtana on tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja lapsille, nuorille ja perheiden tueksi siten, että ammattilaiset työskentelevät yhdessä.

HS 19.9.2019 Jouko Lönnqvist

Yhteistyö on kivaa!Kiitos!

Kymenlaakso ja Kouvola


Rinteen hallituksen ohjelma 2019

Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta

Katja Bergbackaprojektipäällikkö, OKM

Hanne KalmariHankepäällikkö, STM

Lapsiin, nuoriin ja perheisiin

liittyviä nostoja

hallitusohjelmasta

LAPE valmistelu2015-2016

Maakunnalliset kehittämishankkeet

2017-2018

LAPE-muutosohjelman

jatko ja juurruttaminen 2019

LAPE-akatemia

Lapsistrategia Hallitusohjelma tukee si-so-te-

yhteistyötä

LAPE jatkuu 2020-2023

Luvassa pitkäjänteisyyttä lapsi- ja

perhepalveluiden ja tukien kehittämiseen –

hyvinvoinnin johtamiseen!

Hallituksen lupaus politiikan uudistamisesta antaa hyvän perustan LAPE-työlle

• Lupaus hallinnon jatkuvasta oppimisesta

• Lupaus uudenlaisesta

vuorovaikutuksesta: poikkihallinnollisuus,

ihmisten osallisuus

• Lupaus pitkän aikavälin politiikasta

• Lupaus tietopohjaisesta politiikasta ja

vaikutusarvioinnista

• Lupaus syrjimättömyydestä –

ihmisoikeusperustaisuus

• Lupaus sukupolvien välisestä

oikeudenmukaisuudesta

Hallitusohjelman visio lapsi- ja perheystävällisyydestä

• Suomi on entistä lapsi- ja

perheystävällisempi maa, joka on

mukaanottavampi ja yhdenvertaisempi.

• Lasten ja nuorten hyvinvointi on

ensisijaista.

• Ihmisiä tuetaan kohti toivomaansa

lapsimäärää.

• Perheellistyä voi monella tapaa ja erilaiset

perhemallit ovat yhtä arvokkaita.

• Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen

aikuiseen.

Strateginen kokonaisuus:Oikeudenmukainen,

yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi – tavoitteet:

1. Hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden

vähentäminen (yhdenvertaisuus)

2. Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen

3. Ikäystävällisyyden edistäminen

4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden

parantaminen (mm. tulevaisuuden sote-keskus ml.

neuvola)

5. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus (18

itsehallinnollista maakuntaa; Maakuntien ja kuntien

välisellä yhteistyöllä tuetaan erityisesti lasten ja

nuorten hyvinvointia)

6. Sosiaaliturvan uudistaminen (lapsiperheiden

aseman parantaminen: yksinhuoltajat ja

monilapsiset perheet, vuoroasuminen)

Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen

• Lapsistrategia:

• Tilannekuvassa haasteena

• Alhainen syntyvyys

• Väestön ikääntyminen

• Lapsiperheköyhyys

• Ylisukupolvinen syrjäytyminen

• Eriarvoistuminen

• Parlamentaarinen komiteavalmistelu

• YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen sekä tietoon ja

tutkimukseen perustuva

• Hallituskaudet ylittävä ja hallinnonalat yhdistävä

• Visio kohti lapsi- ja perhemyönteistä ja yhdenvertaista

Suomea luodaan yhdessä

• Valmisteluaikataulua ei ole hallitusohjelmassa


• Lapsi ja perhepalveluiden

muutosohjelmaa jatketaan 2020-2023

• Levitetään perhekeskustoimintamallia ja

kehitetään neuvoloita.

• Vahvistetaan parisuhdetyötä ja

vanhemmuuden tukea esim. kasvatus- ja

perheneuvontapalveluita parantamalla.

• Vahvistetaan sosiaalihuoltolain mukaisia

perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita ja

helpotetaan kotipalvelun saamis- ja

myöntöedellytyksiä


• Lastensuojelu ja muut erityispalvelut:• On tarpeeseen nähden aliresursoitu

• Säädetään asteittain kiristyvä

vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojeluun

niin, että mitoitus on 30 asiakasta

ammattilaista kohden. Mitoitus on 35 v. 2022.

• Turvataan erityistä tukea tarvitsevien

moniammatilliset palvelut ja levitetään eri

alojen ammattilaisten yhteistyöhön

perustuvaa moniammatillista tiimimallia

• Kehitetään lastensuojelun jälkihuoltoa.

Annetaan nuorelle riittävä tuki matkalla

aikuisuuteen.


• Lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta

• Päihdeäitien ja perheiden riittävät palvelut ja

kuntoutus turvataan

• Liikunnallisuutta, painonhallintaa tervettä

ravitsemusta ja päihteettömyyttä edistetään

laaja-alaisesti

• Sukupuolivähemmistöiin kuuluvia ja heidän

perheitään tuetaan yksilöllisesti ja oikea-

aikaisesti

• Valtakunnallinen kokeilu maksuttomasta

ehkäisystä alle 25 vuotiaille; vakinaisesta

ratkaisusta päätetään erikseen vaalikauden

lopulla

• Tuetaan rokotemyönteisyyttä ja edistetään

rokotekattavuutta

• Vahvistetaan kielellisten oikeuksien toteutumista

Strateginen kokonaisuus:Osaamisen, sivistyksen ja

innovaatioiden Suomi

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi –tavoitteet:

1. Koulutus- ja osaamistaso nousee kaikilla

koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat

ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy

2. Lapset ja nuoret voivat hyvin

3. Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasa-

arvoa ja yhdenvertaisuutta

4. Suomi on kansainvälisesti houkutteleva

paikka opiskella, tutkia ja investoida

2. Lapset ja nuoret voivat hyvin

• Matalan kynnyksen tukipalveluja varhaiskasvatuksen

ja perusopetuksen yhteyteen • kuten neuvolatoimintaa, psykologipalveluita, kotipalvelua

ja perheneuvontaa, työllisyyspalveluita sekä laadukkaita

oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita

• Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja

kaikilla koulutusasteilla

• Kehitetään varhaiskasvatukseen kolmiportaisen tuen

malli ja vahvistetaan kolmiportaista tukea

peruskoulussa

• Vahvistetaan opinto-ohjausta eri koulutusasteilla

• Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito

mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän

yhteydessä

• Kehitetään terveellistä, yhteisöllistä ja ekologista

kouluruokailua

• Vahvistetaan oppilaitosten ja kouluyhteisöjen

yhteisöllistä ja osallistuvaa toimintakulttuuria

(kiusaamisen ehkäisy, ml. varhaiskasvatus)

1. Koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy3. Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

• Osaamisen ja oppimisen tiekartta 2030

• Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma

• Vahvistetaan koulun merkitystä yhteisön

keskuksena ja hyvinvoinnin edistäjänä

• Opettajat, tutkijat ja perheet mukaan

peruskoulun kehitystyöhön

• Jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen

asteen koulutuksen

• Neuvolapalveluista väylä

varhaiskasvatukseen

• Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon

vahvistaminen ja osallistumisasteen nosto

Strateginen kokonaisuus:Kulttuuri, nuoriso ja

liikunta-asiat

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta -tavoitteet

1. Luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:stä

nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset

paranevat

2. Kulttuuripalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja

kulttuurin toimintaedellytykset ovat vahvistuneet

3. Nuorten syrjäytyminen vähenee – jokainen nuori

pysyy koulutuspolulla ja nuorisotyöttömyys vähenee

4. Nuorten osallisuus kasvaa

5. Turvataan Veikkauksen edunsaajien määrärahat

6. Liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa

ryhmissä

7. Ulkoilun ja arkiliikkumisen edellytykset paranevat

8. Seuratoiminnan ja huippu-urheilun edellytykset

paranevat

2. Kulttuuripalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja kulttuurin toimintaedellytykset ovat vahvistuneet6. Liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ryhmissä

• Kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi

vahvistetaan eri hallinnonalojen yhteistyötä

• Jatketaan lukemista edistävää Lukuliike-

hanketta

• Edistetään lastenkulttuuria. Tuetaan taiteen

perusopetusta

• Laajennetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa eri

elämänvaiheisiin

3. Nuorten syrjäytyminen vähenee –jokainen nuori pysyy koulutuspolulla ja nuorisotyöttömyys vähenee4. Nuorten osallisuus kasvaa

• Vanupon pääteemaksi nuorten syrjäytymisen

ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen

• Parannetaan nuorisopolitiikan yhteistyötä eri

toimijoiden kesken

• Valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä yhteys-

ja yksilöintitietojen siirtämiseen etsivälle

nuorisotyölle

• Nuorten kuulemisvelvoitetta vahvistetaan ja sen

kehittämiseksi kehitetään uusia työkaluja

• Edistetään yhteistyötä järjestöjen ja koulujen

välillä

• Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten

demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta ja

osallistamista. Pidetään huolta oppilas- ja

opiskelijakuntatoiminnasta

Hallitusohjelman toimeenpanon ohjaus

Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä

• Tiede- ja kulttuuriministeri

Annika Saarikko/Hanna Kosonen pj.

• Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru

• Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen

• Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen

• Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri

Thomas Blomqvist

• Sihteeristö- ja muista tukipalveluista vastaa

opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä

• Lapsistrategian valmistelun tuki

• Nuorisopolitiikka ja sen koordinaation

vahvistaminen

• Nuorten syrjäytymisen vähentäminen

• Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman

jatko

• Neuvolatoiminnan ja varhaiskasvatuksen

yhteistyön kehittäminen

• Lastensuojelun jälkihuollon kehittäminen

• Lapsiperheköyhyyden ehkäisy

• Lasten ja nuorten mielenterveyden

edistäminen

• Kusaamisen ja yksinäisyyden vähentäminen

• Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä

• Opetusministeri Li Andersson pj.

• Työministeri Timo Harakka

• Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen

• Elinkeinoministeri Katri Kulmuni

• Tiede- ja kulttuuriministeri Annika

Saarikko

• Sisäministeri Maria Ohisalo

• Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

• Sihteeristö- ja muista tukipalveluista

vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä

• Koulutustason nosto ja saavutettavuus

• Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

• Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen matalan kynnyksen palvelut

• Innovaatio- ja tutkimuspolitiikka ja siihen liittyvä toimintaympäristö

• Tutkimus- ja tiedeyhteisön kilpailukyky ja vetovoima

• Jatkuva oppiminen

KIIT0S!

HANNE [email protected]

KATJA [email protected]

minedu.fi/lape#lapemuutos#lapeakatemia#tulevaisuudentahdissa#kunta_agentti

www.stm.fi/lapeakatemia

verkostojohtamisen porraskuvio · • yli 16-vuotiaalle nuorelle voidaan myöntää: • vaativan...

Documents