verohallinnon suunnitteluasiakirjat · verohallinnon suunnitteluasiakirjat strategia-asiakirja 2012...

VEROHALLINNON SUUNNITTELUASIAKIRJAT

Strategia-asiakirja 2012 – 2015Tulostavoiteasiakirja 2014Ennakolliset tavoitteet vuosille 2015 - 2017

Tammikuu 2014

Valtiovarainministeriön ja Verohallinnonvälinen

STRATEGIA-ASIAKIRJA 2012 – 2015

SisältöSTRATEGIA-ASIAKIRJA 2012 - 2015

1 Viraston strategiaperusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5

1.1 Verohallinnon strateginen tahtotila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

1.2 Verohallinnon tehtävä, organisaatio ja ydinprosessit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

1.2.1 Tehtävä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

1.2.2 Organisaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

1.2.3 Ydinprosessit / päätoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

2 Viraston toimintaympäristö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9

2.1 Hallitusohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

2.2 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset Verohallinnon toimintaan . . . . 9

3 Toimintaan vaikuttavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

4 Tavoitteet suunnittelukaudelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

4.1 Viraston ydintoimintaan liittyvät tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

4.1.1 Verotulojen kertymän turvaaminen ja harmaa talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

4.1.2 Asiakasvaikuttavuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

4.2 Toiminnan kehittämiseen liittyvät tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

4.2.1 Toiminnan tehostaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

4.2.2 Johtamisen, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen . . . . . . . . . . . 18

4.2.3 Henkilöstön kehittäminen, työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

4.3 Yhteistyö hallinnonalan sisällä ja hallinnonalojen välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

5 Resurssit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

5.1 Vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteutuminen . . . . . . . . . . . 23

5.2 Määrärahakehykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

6 Allekirjoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

TULOSTAVOITEASIAKIRJA 2014Ennakolliset tavoitteet vuosille 2015 - 2017

1 Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

2 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

3 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35

3.1 Tuotokset ja laadunhallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

3.2 Toiminnallinen tehokkuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

3.3 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

4 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37

5 Resurssit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .39

6 Sopimuksen voimassaolo ja seuranta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .41

7 Allekirjoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

LIITE 1: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

5

1 Viraston strategiaperusta

1.1 Verohallinnon strateginen tahtotila

Verohallinnon keräämät verotulot ovat julkisen talouden merkittävin tulonlähde. Siksi Verohallinnon toimintakyky ja toimintavarmuus ovat Verohallinnon kaiken toiminnan keskeisiä vaatimuksia ja periaatteita. Onnistuakseen tehtävässään Vero-hallinto on kuvannut toimintansa tahtotilan neljässä strategisessa päämäärässä, jotka ovat:

1. Verotulojen kertymän turvaaminen antamalla ennakoivaa ohjausta ja hyvää palve-lua sekä hoitamalla verovalvonnan uskottavasti

2. Asiakkailla on mahdollisuus hoitaa veroasiansa vaivattomasti ja vähin kustannuk-sin

3. Toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden kehittäminen4. Organisaation uudistumiskyvyn turvaaminen

Kaikkea toimintaa ohjaa asiakaskeskeisyys. Toiminta-ajatus ja arvot asettavat laadulliset tavoitteet Verohallinnon toiminnalle.

Toiminta-ajatus on oikea vero oikeaan aikaan.

Arvot ovat tasapuolisuus, luotettavuus ja korkea ammattitaito.

1.2 Verohallinnon tehtävä, organisaatio ja ydinprosessit

1.2.1 Tehtävä

Verohallinnon tehtävänä on hoitaa yhteiskunnan asettamat tehtävät yhtenäisesti ja tuloksellisesti. Verohallinto toimii niin, että asiakkaat voivat ja haluavat hoitaa vero-asiansa omatoimisesti ja oikein. Asiakkaille tarjotaan kohdennettuja ja helppokäyt-töisiä palveluja, jotka tekevät veroasioinnista vaivatonta ja vähentävät asiakkaille aiheutuvia kustannuksia. Suunnitelmallinen veroriskien hallinta tehostaa verotulo-jen kertymistä.

61.2.2 Organisaatio

Verohallinnon organisaatio perustuu valtakunnallisen toimivallan omaaviin yksiköi-hin. Henkilöverotustehtävät keskitetään valtakunnalliseen Henkilöverotusyksikköön ja virastojen hallintotehtävät keskitetään valtakunnalliseen Hallintoyksikköön vuo-den 2012 alusta lukien. Verohallinnon sijoittautumisstrategian mukaan henkilöstö keskittyy jatkossa strategian mukaisiin kasvukeskuksiin ja erityisesti perusteltuihin toimipisteisiin.

Henkilöverotusyksikkö vastaa henkilöasiakkaiden sekä liikkeen- ja ammatinhar-joittajien asiakastiedoista, palvelusta ja ohjauksesta, verotuksen yhteydessä tapahtu-vasta verovalvonnasta, perintö- ja lahja- sekä kiinteistöverotuksesta.

Yritysverotusyksikkö vastaa osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöasiakkaiden asia-kastiedoista, palvelusta ja ohjauksesta, verotuksen yhteydessä tapahtuvasta veroval-vonnasta ja suuryritysten verotarkastuksista.

Verotarkastusyksikkö vastaa verotarkastuksista. Veronkantoyksikkö vastaa verojen maksamiseen, perintään ja veronsaajille tilit-

tämiseen sekä verotilimenettelyyn liittyvistä tehtävistä.Yhteiset palvelut -yksikkö, Hallintoyksikkö ja Tietohallintoyksikkö ohjaavat ja

palvelevat omalla vastuualueellaan kaikkia Verohallinnon yksikköjä.Esikunta- ja oikeusyksikkö, Sisäisen tarkastuksen yksikkö ja Viestintäyksikkö

huolehtivat Verohallinnon konsernitoiminnoista.Harmaan talouden selvitysyksikkö edistää harmaan talouden torjuntaa tuotta-

malla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Lisäksi yksikkö laatii selvityksiä yrityksistä ja muista yhteisöistä muille viranomaisille laissa säädet-tyihin tarkoituksiin.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on osa Verohallintoa, mutta toiminnalli-sesti muusta Verohallinnosta riippumaton valtakunnallinen yksikkö. Yksikkö valvoo veronsaajien oikeutta verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa.

Yhteiset palvelut -yksikkö

Tietohallintoyksikkö

Hallintoyksikkö

Pääjohtaja

Esikunta- ja oikeusyksikkö

Viestintäyksikkö

Sisäisen tarkastuksen yksikkö

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

Henkilöverotus-yksikkö

Yritysverotus-yksikkö

Verotarkastus-yksikkö

Veronkanto-yksikkö

Harmaan talouden selvitysyksikkö

Verotuksen oikaisulautakunnat

Keskusverolautakunta

71.2.3 Ydinprosessit / päätoiminnot

Linjaorganisaatiota vahvistetaan tuomalla rinnalle prosessiohjauksen elementtejä. Määriteltyjä ydin- ja tukiprosesseja hyödynnetään myös Verohallinnon kokonais-arkkitehtuurin ja tietojärjestelmien uudistamistyössä.

Verohallinnon ydinprosesseja ovat verotus, ennakoiva ohjaus, tietovirtojen hallinta ja tietopalvelut sekä rahavirtojen hallinta.

Verotusprosessin tavoite on, että veronsaajan verotulot kertyvät oikeaan aikaan ja oikean määräisenä. Verotusprosessilla toimitetaan verotus ja käsitellään veroriskit. Prosessin kuluessa annetaan myös kohdennettua ohjausta asiakkaan käyttäytymisen perusteella. Verotusprosessi alkaa, kun asiakas rekisteröityy verohallinnon asiakkaaksi tai asiakkaalla muutoin syntyy verotusperuste ja päättyy kun asiakas on saanut vero-asiansa hoidetuksi.

Ennakoiva ohjaus -prosessilla hoidetaan Verohallinnolle kuuluvaa ohjausvelvoi-tetta. Prosessia käytetään asiakkaan ohjaamiseen, kiinnostuksen herättämiseen ja asenteiden muokkaamiseen niin, että asiakas haluaa toimia ja toimii oikein. Proses-siin kuuluu sellainen asiakkaan yleinen ohjaus, joka toteutetaan ennen kuin asiakkaan on pitänyt toimia jossakin veroasiassa. Ennakoivan ohjauksen onnistuminen edistää osaltaan asiakkaiden veronmaksumyönteistä suhtautumista ja vähentää jälkikäteisiä korjaavia toimenpiteitä.

Tietovirtojen hallinta ja tietopalvelut -prosessin piiriin kuuluvat tietojen hankinta, tietojen jakelu sekä tietojen laadun ja eheyden hallinta. Tietojen hankinta kerää ja vas-taanottaa muiden sisäisten prosessien tarvitsemat kattavat ja luotettavat tiedot oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa. Tietojen jakelu toimittaa päätökset ja muut prosessien tuotokset asiakkaille oikea-aikaisesti ja oikeassa muodossa siten että tiedon vastaan-ottaminen on vaivatonta.

Strateginenohjaus

Asiakkuuksien hallinta

Palveluiden ja toiminnankehittäminen

(sis. veroriskien hallinta)

Veronmaksajat

Veronsaajat

Tietopalvelu-asiakkaat

Muutsidosryhmät

Veronmaksajat

Veronsaajat

Tietopalvelu-asiakkaat

Muutsidosryhmät

Ennakoivaohjaus

Tietojenhankinta

Verotus Tietojenjakelu

Rahavirtojenhallinta

Henkilöstönhallinta

Taloudenhallinta

Toimitolojenhallinta

Tietotekniikanhallinta

Strategisettavoitteet

Hoitom

alli

Uudettoim

itavatja

palvelut

Tiedot ohjaustarpeesta Ohjaustiedot

Ohjaustiedot

Tarkistetutasiakastiedot

javerotustiedot

Asiakastiedot ja verotustiedot

Päätös maksusta/palautuksesta

Päätös maksusta/palautuksesta

Tiedot rahan liikkeistäOikeisiin kanaviin

jaetut:-ohjaustiedot-asiakastiedot

-päätökset

Tiedot rahan liikkeistä Tiedot rahan liikkeistä

8Rahavirtojen hallinta -prosessin tavoitteena on verotuksen rahavirtojen (myös pank-

kirajapintojen) kokonaishallinnointi. Tehtävänä on varojen kirjanpidollinen käsittely sekä näiden varojen jakaminen ja tilittäminen veronsaajille oikea-aikaisesti ja oikea-määräisesti. Tehtävänä on myös maksuaineistojen vastaanotto, maksatusaineistojen välitys sekä yhteistyö rahalaitosten kanssa.

9

2 Viraston toimintaympäristö

2.1 Hallitusohjelma

Taloudellisesta tilanteesta johtuen verotulojen kerryttäminen on hallitusohjelmassa suuressa roolissa. Harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita ja ohjel-maan on kirjattu useita kotimaisiin ja kansainvälisiin tilanteisiin liittyviä hankkeita ja keinoja harmaan talouden kitkemiseksi. Kilpailukyvyn ja veropohjan turvaami-seksi elinkeinoverotusta uudistetaan vaalikauden alussa tehtävän erillisen selvityk-sen perusteella. Kiinteistöverotuksen muutostarpeet selvitetään. Tavoitteena on, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Verohallinto osallistuu omalta osaltaan verotulojen kerryttämiseen ja harmaan talouden torjun-taan tähtäävien hankkeiden valmisteluun sekä edistää näiden tavoitteiden toteutu-mista.

Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen edellyttää myös rakenteellisia toimia, jotka edesauttavat korkeampaa työllisyysastetta, pidempiä työuria, julkisten palveluiden parempaa tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta sekä korkeam-paa kasvupotentiaalia.

2.2 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset Verohallinnon toimintaan

Suomen kansantalouden kehitys on epävakaa. Mahdollista on myös se, että Euroo-pan ja koko maailmantalouden talouskriisit johtavat myös Suomen talouden lamaan. Lisäksi Suomessa tapahtuva ikärakenteen muuttuminen ja kiihtyvä eläköityminen vaikuttavat epäedullisesti tilanteeseen. Nämä tekijät sekä julkisen talouden alijäämäi-syys synnyttävät kilpailua verovarojen käytöstä, jolloin edessä ovat julkisten menojen leikkaukset.

Maailmantalouden synkkenevät näkymät eivät kuitenkaan juurikaan vaikuta kan-sainvälistymiskehitykseen. Kansainvälistyminen jatkuu, mikä lisää työn, työvoiman, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Toimintaympäristön jatkuva ja nopea muutos vaatii Verohallinnolta kykyä reagoida muutoksiin sekä havaita ja hallita aivan uudenlaisia riskejä ja ilmiöitä. Erityisenä haasteena on verotukseen vaikuttavien tie-tojen saannin varmistaminen ja kehittäminen yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen sekä Suomen ja eri maiden verohallintojen välillä.

Taloudellinen taantuma, kansantalouden kilpailukyky, hyvinvointiyhteiskunnan vaatimukset ja julkisen hallinnon voimavarojen rajallisuus vaikuttavat julkisen sekto-rin toimintaan ja kehittämiseen siten, että toiminnan vaikuttavuuden ohella huomiota kiinnitetään erityisesti myös toiminnan tuottavuuteen ja menokuriin. Verohallinnossa

10tuottavuutta voidaan lisätä tehokkaimmin hyödyntämällä tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Tämä edellyttää kuitenkin lainsäädännön virtavii-vaistamista ja uusien kehittämishankkeiden rahoituksen turvaamista. Uuden teknii-kan hyödyntäminen prosesseissa, valvonnassa ja palvelujen tuottamisessa ja kehittä-misessä asettavat kovia vaatimuksia myös osaamiselle.

Tuottavuusvaatimuksia vastaan toimii monimutkaistuva verolainsäädäntö, jolla edistetään myös muita yhteiskunnallisia tavoitteita kuin varojen keruuta. Lisäksi EY-tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut saattavat jatkos-sakin aiheuttaa yllättäviä lisätöitä. Myös Verohallinnon kokonaisarkkitehtuuria tulee uudistaa toimintavarmuuden säilyttämiseksi ja IT-ylläpitomenojen kasvun hillitse-miseksi. Näiden pakollisten muutosten toimeenpaneminen aiheuttaa lähivuosina IT-menojen kasvupaineita ja vähentää strategisiin kehittämishankkeisiin käytettävissä olevia voimavaroja. Samaan aikaan tapahtuva valtion konserniohjauksen tehosta-minen mm. keskitetty IT-toimen ohjaus asettaa vielä uudenlaisia haasteita virastojen toiminnalle.

Palvelutuotannon digitalisoituminen jatkuu kaikilla toimialoilla ja vaatimukset sähköisten palveluiden entistä innovatiivisemmasta ja nopeammasta toteuttamisesta kasvavat. Verkkotalous luo kokonaan uuden toimintaympäristön ja muuttaa kansalais-ten ja yritysten käyttäytymistä. Myös digitaalisten palvelujen aikakaudella kasvaneen uuden sukupolven vaatimukset on huomioitava palveluiden kehittämisessä. Muutokset edellyttävät sähköisten palveluiden entistä nopeampaa kehittämistä osaksi kokonais-palvelutarjontaa. Palveluja tuotetaan yhä enemmän yhteistyössä eri viranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa. Uudet yhteistyömallit asettavat haasteita mm. hankkeiden hallinnalle, rahoituksesta sopimiselle ja toimivaltakysymyksille. Verohallinto varau-tuu suunnittelukaudella myös viranomaisten välisten tehtäväjakojen tarkistamisiin.

Toimintaympäristön muutokset, tuottavuustavoitteet ja tiukat määrärahakehykset asettavat haasteita verojärjestelmän uskottavuudelle ja verotulojen kertymisen turvaa-miselle. Verohallinto varmistaa lainmukaisten verotulojen kertymisen asiakkaiden palvelulla, ohjauksella ja verovalvonnalla. Oleellisena osana tällöin on riskienhallin-nan ja sitä tukevan analyysitoiminnon kehittäminen sekä viranomaisten välisen kan-sallisen ja kansainvälisen yhteistyön ja tietojen vaihdon tehostaminen. Toiminnassa huomioidaan asiakkaille aiheutuva hallinnollinen taakka. EU-toimintaohjelman ja hallitusohjelman linjaukset edellyttävät, että yritysten hallinnollista taakkaa kevenne-tään mm. yksinkertaistamalla lakiin perustuvia tiedonantovelvoitteita ja kehittämällä viranomaisten asiointipalveluita.

Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin jatkuu, mikä aiheuttaa työmäärän ja voi-mavarojen epätasapainoa Verohallinnon eri yksiköiden välillä. Toimintaympäristöä muuttavat myös odotettavissa olevat uudet kuntajaot ja niistä johtuvat veronsaaja-muutokset.

11

3 Toimintaan vaikuttavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoituksen näkökulmasta. Verojen kerryttämisessä ja tilittämisessä tämä tarkoittaa veronmaksun oikea-aikaisuutta ja oikeamääräisyyttä. Tavoitteena on myös aktiivisesti viestiä ja kehittää verotulokertymän ennakoita-vuutta lisäävää informaatiota veronsaajille.

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että toiminnan vaikuttavuus, tuottavuus, talou-dellisuus ja laatutekijät (verotuksen yhdenmukaisuus ja oikeellisuus) ovat tasapainossa keskenään. Tuloksellinen toiminta edellyttää myös, että verolainsäädännön uudista-misesta aiheutuvat menettely- ja järjestelmämuutokset kyetään toteuttamaan nope-asti ja luotettavasti.

Valtiovarainministeriön Verohallinnolle asettamat vaikuttavuustavoitteet ovat: – Verotulojen kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla

ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti – Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan kehittämällä verotustoimintoja ja

verovalvontaa sekä parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä – Asiakasvaikuttavuutta parannetaan ja sähköistä asiointia edistetään

13

4 Tavoitteet suunnittelukaudelle

4.1 Viraston ydintoimintaan liittyvät tavoitteet

4.1.1 Verotulojen kertymän turvaaminen ja harmaa talous

Verohallinnon keskeinen perustehtävä on veronsaajien verotulojen turvaaminen ja verovajeen vähentäminen. Merkittävimmät verotulojen turvaamisen toimenpiteet liittyvät veronmaksumyönteisyyteen ja lainkuuliaisuuden lisääntymiseen.

Veronmaksumyönteisyyttä on mahdollista tukea eri viranomaisten yhteistyöllä, jonka kautta tuodaan esille, mitä palveluita verotuloilla saadaan aikaan, eli miten asi-akkaat saavat vastinetta maksamilleen veroille. Veronmaksumyönteisyyden lisäänty-misen kannalta on tärkeää, että asiakkaat ovat tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuk-sistaan. Veronmaksumyönteisyyttä lisää myös veronmaksajien tasapuolinen kohtelu ja verorasitteen oikeuden- ja lainmukainen jakaantuminen sekä sujuvat ja vaivatto-mat menettelytavat.

Verohallinto turvaa verotulojen kertymistä antamalla ennakoivaa ohjausta, hyvää palvelua ja hoitamalla verovalvonnan uskottavasti. Verovalvontaa tehdään verotusta toimitettaessa (asiakasrekisteröinti, kausivalvonta, tuloverotuksen valvonta sekä verojen kanto ja perintä) ns. työpöytätyönä ja verotarkastuksilla. Verojen kertymistä turvataan ohjaamalla asiakkaita toimimaan oikein ja antamalla verotukseen liittyvää neuvontaa kullekin asiakasryhmälle oikein kohdistetulla tavalla. Ohjauksen kohdistamista ja tie-don jakelua voidaan tehostaa toimimalla yhteistyössä asiakkaita edustavien sidosryh-mien kanssa (esim. tilitoimistoyhteistyö ja verovälittäjäyhteistyö). Verotulojen kerty-mistä turvataan paitsi perimällä jäämiksi siirtyneitä velvoitteita myös ennakoimalla verojen maksamiseen liittyviä riskejä.

Veroriskien hallintamallin avulla valvonta ja ohjaus sekä muut menettelyt kye-tään nykyistä paremmin kohdentamaan suhteessa veronmaksajien käyttäytymiseen ja toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Kohdentamalla toimenpiteet veron-maksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla lisätään Verohallinnon toi-menpiteiden vaikuttavuutta siten, että veronmaksajat osaisivat, haluaisivat ja voisivat toimia oikein. Riskienhallinnan tueksi kehitetään riittävän tietopohjan tarjoava ris-kienhallinta-ajatteluun perustuva analyysijärjestelmä. Seurantaa ja mittaamista kehi-tetään, jotta riskienhallinnan toimenpiteiden vaikuttavuus pystytään todentamaan nykyistä paremmin.

Verohallinto panostaa etenkin suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan, joi-den valvonnalla on merkittävä verojen kertymää turvaava fiskaalinen vaikutus. Eten-kin eri valtioissa olevien yhtiöiden välinen tavaroiden ja palveluiden siirtohinnoittelu voi pienentää merkittävästi Suomen verotuloja.

14Harmaan talouden torjunta on uuden hallituksen kärkihankkeita. Harmaaseen

talouteen vaikuttaa ennen kaikkea yleinen ilmapiiri. Mikäli eri viranomaisten ja mui-den toimijoiden (mm. järjestöt) avulla ei kyetä luomaan harmaata taloutta rajoittavaa ilmapiiriä, ovat valvonnalliset keinot yksistään heikolla pohjalla. Harmaassa taloudessa on pohjimmiltaan kyse talouden toimijoiden tekemistä valinnoista, joihin vaikutetaan veronmaksumyönteisyyttä lisäämällä ja harmaan talouden toimintaedellytyksiä ehkäi-semällä, mutta myös kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuminen edellyttää vahvaa yhteistyötä eri viranomaistahoilta. Yhteistyötä ei tarvita pelkästään jälkikäteisessä valvonnassa vaan myös harmaan talouden toimintaedellytysten ehkäisemisessä ja veronmaksu-myönteisen ilmapiirin luomisessa. Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennalta-ehkäistään mm. yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja viestintäkam-panjoilla (mm. HTSY:n tilannekuvat ja Harmaa talous musta tulevaisuus -kampanja),

Riskitoimialoilla toimivien yritysten lainkuuliaisuuteen ja asenteisiin vaikutetaan valvontaa tukevaa tiedonvälitystä lisäämällä. Keinoja ovat mm. Verohallinnon ylläpi-tämän julkisen veronumerorekisterin käyttöönotto, rakennusalalla käyttöönotettava työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus, verovelkatieto-jen julkistaminen luomalla Verohallinnon ylläpitämä rekisteri, josta tilaaja saa tiedon veroveloista sekä viranomaistiedon käytettävyyttä lisäävät velvoitteidenhoitoselvitykset.

Valvonta ja rikoshyödyn jäljittäminen vaikuttavat paitsi välittöminä verotulojen takaisin saanteina mutta myös välillisesti kiinnijäämisriskiä kasvattavasti. Jälkikätei-nen valvonta edellyttää henkilötyön lisäämistä Verohallinnossa ja muissa harmaan talouden torjuntaviranomaisissa (mm. poliisi, syyttäjä ja oikeuslaitos). Myös reaali-aikainen ”kirjoituspöytävalvonta” ja suurten työmaiden ennakoiva ohjaus ehkäisevät harmaan talouden toimintaa.

4.1.2 Asiakasvaikuttavuus

Veroasioiden hoitamista helpotetaanVerohallinnon tavoitteena on varmistaa, että asiakkaalla on selkeä kokonaiskuva verotustilanteestaan ja että asiakas sen vuoksi voi ja osaa toimia oikein. Asiakaan aloitteesta tapahtuvaa asiointia vähennetään kattavan ja laadukkaan ennakko-ohja-uksen avulla. Asiakkaiden haluun ja kykyyn hoitaa veroasiansa omatoimisesti luo-tetaan ja toiminnan avoimuutta ja näkyvyyttä lisätään myös niissä tilanteissa, joissa on tunnistettu suuri virheellisen toiminnan riski. Onnistuminen edellyttää Verohal-linnolta mm. asiakkuuksien hallinnan, asiakassegmentoinnin ja -valikointimenette-lyiden kehittämistä sekä sähköisten asiakaspalveluiden kehittämistä.

Henkilöasiakkaiden tarvetta veroasiointiin vähennetään hankkimalla mahdolli-simman suuri osa verotukseen tarvittavista tiedoista heidän puolestaan. Yritysvero-tuksessa kehitetään eri verolajien yhdenmukaisia menettelyitä.

Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kevennetään kehittämällä yhtenäisiä sähköisiä palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät Verohallinnon järjestelmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti. Myös kansainvälisen automaattisen tietojenhankinnan merkitys korostuu.

Menettelytapoja ja palveluita kehitetään niin, että asiakkaiden hallinnollinen taakka on mahdollisimman kevyt ja että asiakkaat voivat mahdollisimman helposti täyttää ilmoittamisvelvollisuutensa ja maksaa veronsa. Asiakkaille tarjotaan helppokäyttöisiä palveluita ja joustavia menettelytapoja, joista esimerkkeinä voidaan mainita yrityksen

15perustaminen verkossa, yritysten ohjaava sähköinen tuloveroilmoitus, veroilmoitus verkossa -palvelun jatkokehittäminen ja arvonlisäverojen ilmoittamisen automatisoin-timahdollisuuksien selvittäminen.

Palvelut tuotetaan monikanavaisesti Asiointitavat ja -kanavat ovat asiakkaan palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituk-senmukaisia, monipuolisia ja kustannustehokkaita. Kirjepostia ja asiointia verotoi-mistoissa vähennetään kehittämällä verkko- ja puhelinpalveluita sekä ohjaamalla asiakkaita käyttämään ensisijaisesti sähköisiä palveluita. Palveluvalikoima järjeste-tään asiakasryhmittäin. Palveluita kehitetään ja uudistetaan asiakastyytyväisyydestä ja palvelutarpeista kerätyn tiedon perusteella (esim. etäpalvelut ja hallintoaloitteiset neuvontapuhelut) ja palveluita kehitetään myös yhteistyössä muiden organisaatioi-den kanssa

Edistetään hyvän verojärjestelmän rakentamistaVerohallinto tekee muutosehdotuksia lainsäädäntöön. Lakien valmistelua varten arvioidaan ja tarkastellaan käytännönläheisesti sitä, miten suunnitellut muutokset vaikuttavat asiakkaiden verotukseen ja hallinnolliseen taakkaan sekä Verohallinnon menettelyihin, tietojärjestelmiin, kustannuksiin ja verovalvonnan toimivuuteen.

16Yhteenveto luku 4.1

Verohallinnolle asetetut tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet:

Suunnittelukaudelle 2012 - 2015 asetettu tavoite

Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

Veromyönteisyyden lisääminen ja lainkuuliaisuus

Viestintä ja yhteistyö- Läpinäkyvä viestintä verotulojen käytöstä yhteistyössä muiden viranomaisten

kanssa- Sähköinen uutiskirje, ohjaus- ja valvontakampanjat- Verohallintoaloitteinen ohjaus puhelimitse (outbound puhelut)- Tutkimusyhteistyö- Verovälittäjäyhteistyön kehittäminen - Tilitoimistoyhteistyön konseptointi Asiakkuuksien hallinta- Asiakassegmenttien ohjaustarpeiden tunnistaminen, asiakasryhmittely ja

asiakasohjauskonseptin kehittäminen ja käyttöönotto - Riskiasiakkaan käsittely yhtenäisesti läpi toimintojenRiskien hallintamenettelyn käyttöönotto- Veroriskien tunnistaminen ja riskialueiden nimeäminen- Riskialueiden ongelmien kartoitus- Siirtyminen nykyisistä valikoinneista riskienhallintaan perustuvaan toiminta-

tapaan- RIHA-prosessin (analyysijärjestelmän) kehittäminen ja käytön laajentaminen

yritysverotukseenVerovajeen vähentäminen, harmaan talouden torjunta

- Veronumero, urakka- ja kulkulupatiedot - Verovelkatietojen tarkistuspalvelu - Käännetyn alv-verovalvonnan tehostaminen- Laajojen rakennushankkeiden ennakoiva ohjaus- Harmaan talouden selvitystoiminnan tehostaminen- Viranomaistietopalvelu- Viestintäkampanjat- Siirtohinnoittelun valvonta- Yle-veron käyttöönotto

Voimavarojen tehokas käyttö - Riskiperusteisen arvion tekeminen henkilötyön kohdentamisesta prosesseille ja asiakassegmenteille

- Työn kohdentaminen riskienhallintaan perustuen (esim. siirtohinnoittelu)Asiakkaalla on kokonaiskuva verotuksestaan (osaa ja voi toimia oikein)

- Ohjaava sähköinen tuloveroilmoitus- Yritysten sähköinen perustamisilmoitus ja automatisointi (YTJSa)- Veroilmoitus verkossa (VIV) palveluiden jatkokehitys

Yhteydenoton ja asioinninhelpottaminen

- Asiakaspalvelun uusien toimintamallien kehittäminen (esim. etäpalvelut, vakioidut palvelut ja mallivastaustietokanta ja uudistettu puhelinpalvelu)

- Tavoitettavuuden turvaaminen kanavittain- Raportointikoodiston laajentaminen ja kehittäminen- Asiakastyytyväisyystiedon ja palveluhavaintojen kerääminen ja hyödyntäminen

17MittaaminenVerohallinnon toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan mm. seuraa-vien mittareiden ja tunnuslukujen avulla:

– ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen vastaavuus – jäämäperinnän kertymä – verotuspäätösten pysyvyys (oikeellisuus) – sähköisten palveluiden käyttöasteen kasvu – oikein toimivien asiakkaiden määrän kasvu – riskienhallinnan vaikuttavuusanalyysit – riskiperusteisen työn kohdistamisen vaikuttavuus – suurimpien yritysten tarkastusten kattavuus – harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettava työaika ja tulokset (€) – henkilötyötä vaativan asiakaskohtaisen perinnän kertymä – asennekyselyjen ja asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset

4.2 Toiminnan kehittämiseen liittyvät tavoitteet

4.2.1 Toiminnan tehostaminen

Toimintaprosessien kehittäminen ja tietovirtojen hallintaToimintaprosessien kehittämisen tavoitteena on vaikuttavuus, tuottava ja taloudel-linen toiminta sekä valtakunnallinen yhdenmukaisuus. Asiakkaille kehitys näkyy hallinnollisen taakan vähentymisenä ja siten, että verotusta varten tarvittavat tiedot muodostuvat asiakasprosesseissa sivutuotteena.

Muutos edellyttää tiedon hankinnan uudistamista ja viranomaisten hallussa olevien tietojen laajaa yhteiskäyttöä. Tietovirtojen laatua voidaan parantaa standardoimalla ja yhtenäistämällä tietojenvaihdon menettelyitä ja automatisoimalla tiedonvälitystä. Tie-tojen yhteiskäyttöisyyden lisäämisen osalta tulee kuitenkin ottaa huomioon verotustie-tojen salassapito ja tietojen liittymä yritysten liikesalaisuuksiin. Tietojen yhteiskäyttöi-syyden lisääminen ei saa vaarantaa verotusta varten annettavien tietojen saatavuutta. Laadunvarmistusta tietojen hankinnassa parannetaan siten, että tarpeellisilta tahoilta kerätään kaikki verotusta varten tarvittavat tiedot kerralla kattavasti. Kansainvälisen tietojenvaihdon laatu ja tietojen käytettävyys varmistetaan vaikuttamalla aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla jo tiedonvaihtoa suunniteltaessa.

Verotustietojen kerääminen ja käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa. Tämä edel-lyttää, että kaikki paperilla tuleva tieto muutetaan digitaaliseen muotoon. Sähköinen käsittely mahdollistaa mm. valtakunnalliset tehokkaat toimintaprosessit, valtakun-nalliset työjonot ja valtakunnallisesti tasapuolisen työnjaon. Oleellinen osa sähköistä käsittelyä ovat myös kattavat asiakkaan sähköisen tavoittamisen ratkaisut.

Verohallinnon toiminnan turvaaminen ja tietojärjestelmien nykyistä laajempi hyö-dyntäminen edellyttää Verohallinnon tietojärjestelmien perusteellista uudistamista. Verohallinnossa on kattavasti selvitetty eri vaihtoehdot nykyisen tietojärjestelmäkoko-naisuuden uusimiseksi ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä. Ensisijaisena vaihtoehtona on nähty Verohallinnon valtiovarainministeriölle esittämä ns. valmisohjelmistoratkaisu.

184.2.2 Johtamisen, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen

Johtamisen kehittäminen

Johtamisen kehittämisen tavoitteena on määrittää hyvän johtamisen tavoitetila ja sen saavuttamista kuvaavat hyvän johtamisen mittarit. Hyvä johtaminen edellyttää mm. johtamista tukevien rakenteiden kehittämistä, aktiivisen työnkierron käynnistä-mistä ja urasuunnitteluun perustuvia esimiesten koulutusohjelmia. Esimiesvalmen-nuksessa resurssit kohdistetaan erityisesti uusiin esimiehiin. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on myös johtajasopimusten ja -palkkioiden käyttöönotto.

Organisaation ja toimintatapojen kehittäminen Valtakunnallisiin yksiköihin perustuva organisaatio parantaa mahdollisuuksia työn tuottavuuden ja kustannussäästöjen saavuttamiseen ja mahdollistaa toimintayksi-köiden ja toimipisteiden tarkoituksenmukaisen kehittämisen. Verohallinnon sijoit-tautumisstrategian linjausten mukaisesti osa toimintayksiköistä kasvaa, osa pysyy entisellään ja osa toimipisteistä lakkautetaan siirtymäajan jälkeen. Rekrytointi koh-distuu jatkossa kasvukeskuksiin ja erityisesti perusteltuihin toimipisteisiin. Valta-kunnallinen palvelutaso pidetään yllä lisäämällä sähköisiä palveluita, huolehtimalla puhelinpalvelun laadusta sekä osallistumalla tarkoituksenmukaisella ja kustannus-tehokkaalla tavalla yhteispalvelupisteiden toimintaan. Organisaation kehittäminen yhdistettynä tehokkaisiin ja toimintavarmoihin IT-ratkaisuihin mahdollistaa vero-tustehtävien siirtämisen eri osiin valtakuntaa ja henkilöstöresurssien ja osaamisen optimaalisen käytön.

Verohallinto hoitaa verotuksen ydintehtävät itse, mutta hakee rationalisointihyö-tyjä myös yhdessä muiden julkishallinnon toimijoiden, sidosryhmien ja yksityisten toimijoiden kanssa. Valtiokonsernin näkökulmasta rationalisointihyötyjä voidaan saavuttaa esimerkiksi yhteistyössä Valtionhallinnon palvelukeskuksen, Senaatti-kiin-teistöjen ja Hanselin kanssa.

YhteiskuntavastuuTaloudellisesti vastuullinen toiminta tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle ja kasvattaa verotuloja. Sosiaalisen vastuun osa-alueita, ovat mm. yhteistoimintamenettelyt, työn-tekijöiden sosiaaliturva ja työterveyshuolto. Ekologisesti vastuullinen toiminta edis-tää luonnonvarojen tehokasta käyttöä sekä vähentävää ympäristön saastumista.

Ekologisen vastuun mukaisesti Verohallinto asettaa ympäristöä kuormittaville teki-jöille mitattavat vähentämistavoitteet. Senaatti-kiinteistöt on erityisesti mittaritieto-jen keruun osalta keskeinen toimija. Henkilöstömäärän alentuminen vähentää myös toimitilatarvetta. Verohallinto parantaa toimitilatehokkuutta sijoittautumissuunnit-telua ja toimitilahallintaa tehostamalla sekä toimitilojen käyttöastetta ja muunnelta-vuutta lisäämällä.

4.2.3 Henkilöstön kehittäminen, työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen

Verohallinnon haasteena on henkilöstön suuri eläköityminen ja samanaikainen uus-rekrytointi. Rekrytoinnissa onnistuminen edellyttää Verohallinnolta hyvää työnan-tajakuvaa.

19Verohallinnon tavoitteena on pidentää henkilöstön työuria työsuhteen alusta, kes-

keltä ja lopusta. Verohallinto tarjoaa nuorille harjoittelupaikkoja, ehkäisee ennakoivasti työpoissaoloja ja parantaa suunnitelmallisesti henkilöstön työkykyisyyttä.

Keskeinen työhyvinvoinnin ylläpitoon ja kehittämiseen vaikuttava tekijä on toimin-takulttuuri. Tavoitteena on osallistava, innovatiivinen, innostava ja kannustava toimin-takulttuuri. Myös työn ja vapaa-ajan joustavalla yhdistämisellä ja ennaltaehkäisevällä työterveydenhuollolla on suuri merkitys työhyvinvoinnin kehitykseen.

Henkilöstön kehittämisessä painopistealueina ovat strategisen osaamisen tunnis-taminen ja tavoitetilan mukaisen osaamisrakenteen kehittäminen. Keinoja ovat mm. monipuolisten opiskelumahdollisuuksien kehittäminen, aktiivinen työnkierto ja suun-nitelmallinen uusrekrytointi. Koulutuksen kohdistamisen perusteena on entistä sel-keämmin urakehitykseen ja urapolkuihin liittyvät näkökohdat.

Tavoitteiden ja toimenpiteiden päivittäminen sisältyy osin Verohallinnon henki-löstövoimavarojen kehittämisohjelmaan (HRD-ohjelma).

20Yhteenveto luku 4.2

Verohallinnolle asetetut tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet:

Suunnittelukaudelle 2012 - 2015 asetettu tavoite

Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

Prosessin sujuvuus ja luotettavuus(prosessivirheiden minimointi)

- Toimintaprosessien kehittäminen- Läpimenoaikojen lyhentäminen - Työvälineiden kehittäminen toimipisteriippumattomaksi

(digitalisointi, työjonot)- Kiinteistöverotusmenettelyn uudistaminen - Puhelinverotuksen apuvälineiden uudistaminen - Tiedonhankinta ja -hallintamenettelyjen kehittäminen - Työnohjauksen edellytysten parantaminen

(esim. käsittelijätiedon lisääminen verotusjärjestelmiin)Toimintavarma ja joustava IT-ympäristö - Pakolliset teknologiamuutokset (valmisohjelmistoratkaisun toimeenpano)Tietovirtojen hallinta - Reaaliaikainen tieto kertaalleen ja monikäyttöisyys kaikissa toiminnoissa

- Yritys tuottaa itse tiedot verotusta varten- Digitalisoinnin laajentaminen (optinen luku, skannaus ja virheselvittelyn

keskittäminen)- Tavoittamisen hallinnan ratkaisujen hyödyntäminen - Sidosryhmäyhteistyö ja säännöllinen verkostoyhteistyö- Kansainvälisen tiedonvaihdon standardointi- Laadunvarmistuskeinojen kehittäminen

Hyvä johtaminen - Tavoitteiden ja mittareiden määrittely- Esimiesverkostojen ja -työkalujen kehittäminen- Esimiesten työnkierto- Osallistavat johtamiskäytännöt - Henkilökohtaiset urasuunnitelmat - Johtajuustutkimuksen laajennettu käyttöönotto - Yliopistoyhteistyö

Rakennemuutokset - Perukirjojen skannaus ja hallinnointi maistraattiin- Toimipaikkojen sijoittautumisstrategia, kriteerit, keskeisten toimipaikkojen

vahvistaminen- Toimintojen uudelleenorganisointi tai keskittäminen:

• siirtohinnoittelun keskittäminen• oikaisulautakuntien uudelleen organisointi • veronkannon keskitettyjen asiakaspalvelutehtävien siirto verotoimistoihin• puhelinpalveluiden uudelleen organisointi

- Palveluostojen laajentaminenTyöhyvinvointi - Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

- Työergonomia ja työtä ohjaavat työvälineet- Työn ja vapaa-ajan joustava yhdistäminen- Työyhteisötaitojen arviointi osaksi palkka- ja kehityskeskusteluja- Työnkierron lisääminen

Korkea ammattitaito - Strategisen osaamisen tunnistaminen ja osaamisen kehittäminen (mm. toimintaympäristön vaatimusten ymmärtäminen)

- Kehityssuunnitelmat ja -keskustelutRekrytointi- jatkuvuuden turvaaminen

- Rekrytoinnin oikea kohdistaminen

21MittaaminenVerohallinnon toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan mm. seuraa-vien mittareiden ja tunnuslukujen avulla:

– palautettavien henkilöveroilmoitusten määrän vähentyminen – uusittujen verolippujen määrän vähentyminen – lähetettyjen kyselyjen määrän vähentyminen – puhelinpalvelun toimivuus – kustannustehokkuuden kehitys – taloudellisuuden kehitys (taloudellisuusindeksi) – tuottavuuden kehitys (tuottavuusindeksi) – kustannukset / verosuorite -mittarit – huoneneliöt ja toimitilakustannukset / henkilötyövuosi – toimitilaneliöiden kehitys – paperin ja energiankulutuksen vähentäminen sekä jätemäärien ja matkustamisen

hiilijalanjäljen vähentäminen – henkilöstökyselyjen tulokset – johtajuustutkimusten tulokset – henkilöstön koulutustason kehitys – kouluttautumiseen käytetyn työajan kehitys – lyhytaikaisten poissaolojen vähentyminen – matala lähtövaihtuvuus – keskimääräisen eläköitymisiän nousu

4.3 Yhteistyö hallinnonalan sisällä ja hallinnonalojen välillä

Veronmaksumyönteisyyden lisääminen on mahdollista vain viranomaisten laa-jan yhteistyön avulla. Tavoitteena on saada asiakkaat tietoisiksi siitä mitä palveluita verotuloilla saadaan aikaan ja miksi veroja siis kannattaa maksaa. Tavoitteena on myös varmistaa, että mahdollisimman moni haluaa maksaa veronsa oikea-aikaisesti. Mikäli eri viranomaisten ja muiden toimijoiden avulla ei ennakkoon kyetä luomaan positiivista ilmapiiriä, ovat valvonnalliset keinot yksistään heikolla pohjalla.

Asiakkaiden tehokas ja oikea-aikainen ohjaus, palvelu ja valvonta perustuu viran-omaistietojen standardointiin tietojen yhteiskäyttöisyyteen ja tiedonvälityksen auto-matisointiin. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa viranomaistiedoista syn-tyy reaaliaikaisesti vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, jonka jälkeen tiedot ovat laajasti tietoa tarvitsevien viranomaisten käytössä. Kysymys ei ole pelkästään kansal-lisesta tiedonhallinnasta, sillä entistä suurempi osa tiedoista tuotetaan maan rajojen ulkopuolella. Tavoitteellinen yhteistyö myös muiden maiden viranomaisten kanssa on tärkeää.

Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut edellyttävät valtionhallinnolta yhtenäisiä rat-kaisuja ja alustoja.

22Valtiokonsernin näkökulmasta rationalisointihyötyjä voidaan saavuttaa keskittä-

mällä tukitoimintoja yhteistyössä esim. Valtionhallinnon palvelukeskusten, Senaatti-kiinteistöjen, Hanselin ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Rationalisointihyötyjä saavutetaan myös käyttämällä tukitoiminnoissa valtionhallinnon yhteisiä tietojärjes-telmiä ja valtionhallinnon toimijoiden mahdollisilla uudelleen organisoinnilla.

Yhteistyön laajentaminen vaatii tuekseen toimivan lainsäädännön.

23

5 Resurssit

Henkilötyövuosi- ja määrärahakehyksen käytöstä sovitaan vuosittain Valtiovarain-ministeriön ja Verohallinnon välisessä tulostavoiteasiakirjassa. Tarkemmat pidem-män aikavälin kehysperustelut kirjataan vuosittain Verohallinnon kehyssuunnitel-maan.

5.1 Vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteutuminen

Verohallinnon henkilötyövuosimäärä on vähentynyt vuodesta 2003 alkaen noin 1 000 henkilötyövuodella. Toimintatapojen, prosessien ja uusien palveluiden kehit-täminen on vähentänyt erityisesti rutiinitehtävien määrää. Henkilöstömenot eivät vähene samassa suhteessa henkilötyövuosien kanssa, koska virkarakenne samaan aikaan muuttuu jäljellä jäävien tehtävien vaikeusasteen kasvun myötä.

Verohallinto jatkaa vuosina 2012 - 2015 henkilötyövuosimäärän vähentämistä siten, että kehyspäätöksen mukaista tavoitetasoa korotetaan harmaan talouden torjunnan vaatimalla lisätarpeella.

Tavoitteena on tulevien vuosien aikana tehdä suunnitelmallista uusrekrytointia. Tämä on mahdollista, koska vuosina 2012 - 2015 eläköityy huomattava määrä hen-kilöstöä. Uusrekrytointi on myös välttämätöntä toiminnan turvaamisen takia. Vero-hallinnon HRD-ohjelma huolehtii rekrytointisuunnitelman laatimisesta ja rekrytoin-nin tuesta.

5.2 Määrärahakehykset

Tulevien vuosien haasteena on toteuttaa hallitusohjelmassa päätetyt säästötoimenpi-teet samalla kun Verohallinnon tietojärjestelmäkokonaisuutta tulee toimintavarmuu-den turvaamiseksi uudistaa.

Verohallinnon kokonaisarkkitehtuuri on uudistettu. Uudistuksen pohjalta tieto-järjestelmien kehittämisen lähtökohdaksi on valittu ns. valmisohjelmistoratkaisu. Järjestelmäkehitys aloitetaan järjestelmäkokonaisuuden arvioinnilla ja hankintalain edellyttämällä kilpailutuksella vuonna 2012. Käyttöönotot ajoittuisivat tämänhetkisen tiedon mukaan vuosille 2013 - 2017. Kokonaisarkkitehtuurin uudistamisen vaatimat määrärahat puuttuvat vuosien 2013 - 2015 määrärahakehyksistä. Uudistus voidaan toteuttaa pääosin Verohallinnon henkilötyövuosikehyksen puitteissa.

Harmaan talouden torjuntaan vuosille 2013 - 2015 myönnetyt määrärahat eivät täy-sin vastaa tehtävien lisääntymisestä aiheutuvia IT- ja henkilöstökustannuksia.

27

Valtiovarainministeriön ja

Verohallinnonvälinen

TULOSTAVOITEASIAKIRJA 2014Ennakolliset tavoitteet vuosille 2015 – 2017

29

1 Yleistä

Verotulot ovat julkisen talouden merkittävin tulonlähde. Niillä ylläpidetään ja kehi-tetään yhteiskunnan palveluja. Verohallinto huolehtii siitä, että toiminta on tuloksel-lista ja toimintavarmuus on hyvällä tasolla.

Verohallinto edistää oma-aloitteista verojen maksamista ja verojen kertymistä nykyistä ajantasaisemmin sekä tekee maksuunpanot lähellä sitä ajankohtaa, jolloin verotettava tulo on syntynyt. Verohallinto huolehtii siitä, että asiakkaat maksavat verot oikeaan aikaan ja verojen määrä on oikea. Kerätyt verotulot tilitetään veronsaajille mahdollisimman ajantasaisesti.

Verohallinto toimii niin, että asiakkaat voivat ja haluavat hoitaa veroasiansa oma-toimisesti ja oikein. Asiakkaille tarjotaan kohdennettuja ja helppokäyttöisiä palveluja, jotka tekevät veroasioinnista vaivatonta. Suunnitelmalliseen veroriskien hallintaan perustava ennakoiva ohjaus ja valvonta tehostavat verotulojen kertymistä.

31

2 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Tavoite Toimenpiteet

Verotuksen häiriötön toimeen-pano

Verohallinto huolehtii verotuksen sujumisesta ja verojen tilittämisestä ilman merkittäviä häiriöitä. Asiakkaat voivat hoitaa veroasiansa omatoimisesti sähköisesti milloin tahansa. Lainsäädäntömuutokset toteutetaan määräajassa.

Verovajetta pienennetään Verohallinto pienentää verovajetta edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla en-nakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvontaa uskottavasti. Verohallinto vähentää väärin-toimimisen mahdollisuuksia.

Verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämäl-lä tavalla. Segmentoinnin avulla tunnistetaan asiakasryhmien erilaiset neuvonta- ohjaus- ja valvontatarpeet. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan, kuten suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan.

Harmaan talouden ja kansain-välisen veropaon torjunta on tehokasta

Verohallinto ennalta ehkäisee harmaan talouden vaikutusta verovajeeseen. Verohallinto lisää kiinnijäämisriskiä vilpillisestä toiminnasta ja vähentää harmaasta taloudesta saatavia hyötyjä yhteistyössä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.

Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennalta ehkäistään tehokkaalla valvonnalla, ylei-seen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia keinoja ovat mm. Verohallinnon ylläpitämä jul-kinen veronumerorekisteri, rakennusalalla käyttöönotettava työntekijä- ja urakkatieto-jen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus sekä verovelkatietojen julkistaminen luomalla Verohallinnon ylläpitämä rekisteri.

Verohallinto turvaa Suomen verotuloja torjumalla kansainvälistä veropakoa ja erilaisiin kansainvälisiin ilmiöihin liittyviä veroriskejä ennakoivalla ohjauksella ja vaikuttavalla ve-rovalvonnalla. Verohallinto kehittää kansainvälisesti merkittävien yhtiöiden ohjausta ja verovalvontaa sekä siirtohinnoittelun valvontaa. Verohallinto selvittää henkilöasiakkaiden monipuolista tulonmuodostusta ml. ulkomaiset transaktiot. Toiminnassa hyödynnetään fi-nanssialan vertailutietoja ja kehitetään edelleen kansainvälistä tietojenvaihtoa.

Veronmaksajien luottamus ja veromyönteisyys pysyvät hyväl-lä tasolla

Verohallinto lisää kansalaisten ja yritysten ymmärrystä verotuksen yhteiskunnallises-ta merkityksestä ja huolehtii Verohallintoon kohdistuvan luottamuksen säilymisestä. Asiakkaiden hallinnollista taakkaa vähennetään keräämällä verotuksen perusteena olevat tiedot mahdollisimman täydellisinä ja oikea-aikaisesti kolmansilta osapuolilta sekä kehittä-mällä veroilmoittamisen vaivattomuutta ja sähköistä ilmoittamista niin, että ilmoitukset tulisivat kerralla mahdollisimman valmiiksi.

32Mittari Toteuma

2012Tavoite

2013Ennuste/ toteuma

2013

Tavoite 2014

Alustava tavoite

2015

Alustava tavoite

2016

Alustava tavoite

2017

Verotuksen häiriötön toimeenpanoVerotuksen ja tilityksen aika-taulupoikkeamat (kpl)

0 - 0 0 0 0 0

Käyttökatkot sähköisessä asi-oinnissa (päivää)

- - 2 0 0 0 0

Tilityksen keskihajonta (%) 24 - 24 20 19 17 10Puhelinasioinnin sujuvuus, me-netettyjen puheluiden osuus (%)

27 - 22 22 20 20 20

Verovajetta pienennetään(1

Uusien verojäämien määrä (2v) suhteessa verokertymään (%)

3,7 - 3,7 3,6 3,6 3,5 3,5

Asiakaskohtaisen perinnän ker-tymä (%)

49 44 49 50 51 51

Jäämävelalliset uudet yritykset (% uusista yrityksistä)

- - 10 8 7 5

Asiakkaiden osuus, joiden mie-lestä ohjaustietoa löytyy riittä-västi (%)

- - 69 70 75 75 75

Harmaan talouden ja kan-sainvälisen veropaon torjun-ta on tehokasta(2

Asiakkaiden osuus, joiden mie-lestä pimeän työn teettäminen ja kuitittomat ostokset ovat väärin (%)

- - 57 60 62 64 64

Asiakkaiden osuus, joiden mie-lestä valvonta on tehokasta (%)

- - 77 78 80 80 80

Asiakkaiden osuus, joiden mie-lestä veroja ei ole helppo kier-tää (%)

- - 57 60 60 60 60

Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistuvan työajan osuus (%)

34 30 30 30 30 30

Siirtohinnoitteluvalvontaan kohdistettava työaika (htv)

33 37 43 52 62 71

Veronmaksajien luottamus ja veromyönteisyys pysyvät hyvällä tasollaAsiakkaiden osuus, jotka mak-savat mielellään veronsa (%)

- - 69 70 70 70 70

Asiakkaiden osuus, jotka koke-vat saavansa veroille vastinet-ta (%)

- - 71 73 75 75 75

Puhelin- ja käyntiasiointiintyytyväisten osuus,henkilöasiakkaat (%)

- - 87 87 87 87 87

Puhelin- ja käyntiasiointiintyytyväisten osuus,yritysasiakkaat (%)

- - 81 85 85 85 85

33Mittari Toteuma

2012Tavoite

2013Ennuste/ toteuma

2013

Tavoite 2014

Alustava tavoite

2015

Alustava tavoite

2016

Alustava tavoite

2017

Maailmanpankin tutkimus yri-tysten hallinnollisesta taakas-ta, Suomen sijoitus 183 maan joukossa

28 - 23 21 20 20 20

Sähköisten alv-ilmoittajien osuus (%)

81 82 85 85 85 85

Sähköisten verokorttimuutos-ten osuus (%)

37 42 44 45 45 45 45

Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, henkilöasiakkaat (%)

41 37 45 45 50 50 50

Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, yritysasiakkaat (%)

48 40 50 55 55 60

1) Verovajeen pienentämisen tavoitteessa onnistumista arvioidaan myös verovajeen kehityksellä alkaen arvonlisäverotuksesta sekä suur-yritysten veromyönteisyyden kehityksellä.

2) Harmaan talouden ja kansainvälisen veropaon torjunnan tehokkuuden tavoitteessa onnistumista arvioidaan myös satunnaistarkastus-ten ja tarkastuskampanjoiden tulosten sekä kansainvälisen verotuksen valvontatulosten ja muiden toimenpiteiden tulosten perusteella.

35

3 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

3.1 Tuotokset ja laadunhallinta

Mittari Toteuma 2012

Tavoite 2013

Ennuste/ toteuma

2013

Tavoite 2014

Alustava tavoite

2015

Alustava tavoite

2016

Alustava tavoite

2017

Ennakkoperinnän ja lopullisen veron poikkeama, henkilö- ja yritysasiakkaat (%)

13 12 12 12 12 12

Ennakkoperinnän ja lopullisen veron poikkeama, yhteisö-asiakkaat (%)

16 14 14 14 14 14

Suurten ja keskisuurten yritys-ten tarkastuskattavuus (%)

21 15 15 15 15 15

Jäämäperinnän kertymä (%) 58 55 56 58 58 58Verotuspäätösten pysyvyys (HAO) (%)

69 - 70 70 71 72

3.2 Toiminnallinen tehokkuus

Verohallinnon tietojen keruu, käsittelyprosessit ja tietojen lähetys automatisoidaan mahdollisimman pitkälle, jotta henkilötyötä voidaan keskittää riskiperusteiseen asi-akkaiden neuvontaan, ohjaukseen sekä valvontaan.


Tavoite 2013

Ennuste/ toteuma

2013

Tavoite 2014

Alustava tavoite

2015

Alustava tavoite

2016

Alustava tavoite

2017

Nettomenojen suhde bruttove-rotuloihin (%)

0,61 - <0,7 <0,7 <0,7 <0,7

Tuottavuuden muutos (%)(1 3,8 1,2 1,9 3,8 1,5 1,6Taloudellisuuden muutos (%)(2 3,3 -0,6 -4,9 -1,6 9,8 4,3Huoneneliöt / henkilötyövuosi (m2/htv)

37,3 36,0 35,5 35,0 35,0 34,0

1) Muutos perustuu tuottavuusindeksin parivuosivertailuun. Vuoden 2014 luku on laskettu vertaamalla vuoden 2014 htv-kehyspyynnön (5.208) määrää vuoden 2013 htv-kehykseen (5.225)

2) Vuosina 2014 ja 2015 Valmishanke lisää Verohallinnon kustannuksia ja taloudellisuus heikkenee

36Verohallinto hyödyntää valtion tarjoamia konsernipalveluja ja tuottaa tietoja nii-

den vaikutusten arvioimiseen.Verohallinto hyödyntää toimitilaratkaisuissaan vuonna 2012 laadittua energiate-

hokkuussuunnitelmaa.

3.3 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen

Verohallinto huolehtii henkilöstön työhyvinvoinnista. Erityistä huomiota kiinnite-tään niihin tekijöihin, jotka ovat sairauspoissaolojen taustalla. Vuoden 2013 terveys-johtamisen projektin tuloksia hyödynnetään sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Osaaminen sovitetaan vastaamaan tulevia vaatimuksia. Mittareina käytetään VMba-ron tuloksia ja sairauspoissaolojen seurantaa. Verohallinnon tavoitteena on saavuttaa työhyvinvoinnissa valtion keskiarvoja paremmat tulokset.


Tavoite 2013

Ennuste/toteuma

2013

Tavoite 2014

Alustava tavoite 2015-2017

Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä

3,21 3,21 3,21 3,25Valtion keskiarvoa parempi tulos

Töiden yleinen organisointi työ-yhteisössä


Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittä-misessä


Esimiesten ja johdon antamat mahdollisuudet uudistua työssä


Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa


Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo



Tavoite 2013

Ennuste/toteuma

2013

Tavoite 2014

Alustava tavoite

2015

Alustava tavoite

2016

Alustava tavoite

2017

Sairauspoissaolot työpv/htv 11,4 9,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0

37

4 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet

Merkittävimmät tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät vuonna 2014 edistettävät stra-tegiset ja valtion yhteiset hankkeet. Tässä esitettyjen hankkeiden lisäksi vuonna 2014 tulee toteutettavaksi lukuisia lainsäädäntöhankkeita.

Hanke Kuvaus Strateginen tavoite

VALMIS-hanke Nykyiset verotuksen tietojärjestelmät korvataan valmis-ohjelmistolla vuosien 2014-2018 aikana. Hankkeen aikana toteutetaan myös strategisia kehityshankkeita.

Verotuksen häiriötön toimeen-pano

Kansainvälisen veropaon tor-junta

Käynnistetään kansainvälisen veropaon torjuntahanke. Verovajeen pienentäminen, harmaan talouden torjunta, ve-ropaon torjunta

Rakennusalan ilmoittamis- ja ilmoitusmenettelyn kehittä-minen

Luodaan menettely, jolla rakennusalan toimijat il-moittavat työntekijä- ja urakkatiedot kuukausittain Verohallintoon ja jolla Verohallinto voi ne vastaanottaa kuukausittain. Luodaan riskienhallintamenettely, joka hyödyntää Verohallintoon kuukausittain toimitettuja työntekijä- ja urakkatietoja.

Harmaan talouden torjunta

Verovelkatietotojen julkinen tarkistuspalvelu

Julkinen rekisteri niistä yritys- ja yhteisötietojärjes-telmään merkityistä yrityksistä, joilla on verovelkaa. Yksityisen elinkeinonharjoittajan verovelkatietojen saa-minen edellyttäisi tunnistautumista.


Tavoitteena on tilaajavastuulain mukaisten tietojen saa-minen julkiseen avoimeen rekisteriin.

Yhteinen tulorekisteri Osallistutaan yhteisen tulorekisterin kehittämiseen. Verovajeen pienentäminenVerovajeen suuruuden selvit-täminen

Selvitetään verovajeen eri osatekijöitä ja kehitetään vero-vajeen suuruuden arviointia arvonlisäverosta alkaen.

Verovajeen pienentäminen, harmaan talouden torjunta

Veroriskien hallinnan ja analyy-sitoiminnan kehittäminen

Kehitetään veroriskien hallintaa ja analyysitoimintaa sekä tuetaan sen menettelyitä ja työkaluja.

Verovajeen pienentäminen

VTPR-hanke Rakennetaan ja otetaan käyttöön velvoitteidenhoitoselvi-tysten automaattinen välitysjärjestelmä (VM:n hallinnon-alan VATU-kärkihanke).


TORI-palvelun käyttöönotto Verohallinto siirtyy v. 2014 alussa TORI-palvelujen käyt-täjäksi.

Tuottavuus

Kapasiteettihanke Valtion yhteisesti kilpailuttaman konesali- ja kapasiteetti-palvelun käyttöönottohanke.

Toimintavarmuuden turvaa-minen

Alustaratkaisu valmisohjelmisto- ja identiteetinhallinta-järjestelmähankkeille. Toiminnan häiriöttömyyden tur-vaaminen kahden konesalin tietoturvallisella ratkaisulla sekä nykyistä kattavampi valvonta ja operointi valituille palveluille.

39

5 Resurssit

Henkilöresurssit (htv) Toteuma 2012

Tavoite 2013

Tavoite 2014

Arvio 2015

Arvio 2016

Arvio 2017

Verohallinnon henkilötyövuosi-kehys1) (htv) 5 130 5 225 5 208 5 095 5 095 5 092Muutos edellisestä vuodes-ta (%) -1,9 +1,9 2) -0.3 -2,2 0,0 -0,1Harmaan talouden torjuntaan käytettävät uusien tehtävien li-säresurssit 3) (htv) 36 92 128 128 128 128

1) Henkilötyövuosikehitys pohjautuu Verohallinnon vuoden 2014 talousarvion täydentävään esitykseen (11.10.2013) ja vuosien 2015-2018 kehysehdotukseen (3.10.2013).

2) Verrataan vuoden 2013 tavoitetta vuoden 2012 toteumaan, kasvu johtuu uusista tehtävistä3) Harmaan talouden torjuntaan käytettävät uusien tehtävien lisäresurssit pohjautuvat Verohallinnon kehysehdotukseen vuosille 2014–

2017 (3.10.2013). Vuoden 2012 toteuma on arvio

Määrärahat (1000 €) Toteuma 2012

Tavoite 2013

Arvio 2013 1)

Tavoite 2014

Arvio 2015

Arvio 2016

Arvio 2017

Henkilöstömenot 252 873 265 845 258 100 268 777 266 200 268 862 269 258Toimitilavuokrakulut 27 615 27 520 28 700 28 615 28 615 28 615 28 615Palvelujen ostokulut 107 611 117 146 104 900 127 803 140 403 114 503 109 603Muut menot 12 531 22 939 13 900 15 573 24 586 15 929 15 966Investointimenot 1 065 1 600 1 000 1 600 1 600 1 700 1 700Bruttomenot 401 695 435 049 406 600 442 368 461 404 429 609 425 142

Maksullisen toiminnan tuotot 3 433 3 000 3 000 3 000 3 000 2 470 2 470Muut tuotot 3 451 1 500 1 800 1 500 1 500 1 500 1 500Bruttotulot 6 884 4 500 4 800 4 500 4 500 3 970 3 970

Nettokäyttö / käyttöarvio 394 811 430 549 401 800 437 868 456 904 425 639 421 172

Verohallinnon TAE/kehys-ehdotus 2) 410 620 431 378 431 378 440 127 416 843 414 166 422 323

Siirtynyt / siirtyy (arvio) 33 569 49 378 49 378 78 956 81 215 41 154 29 681Siirtyy seuraavalle vuodelle 49 378 50 207 78 956(3 81 215 41 154 29 681 30 832Vuoden 2014 täydentävä TAE (21.11.2013) ja kehyspäätös (27.3.2013) 431 903 404 249 400 369 408 169

1) Arvio koko vuoden 2013 määrärahojen käytöstä lokakuun lopun tilanteen mukaan (15.11.2013)2) Määrärahakehys pohjautuu vuoden 2013 neljänteen lisätalousarvioon, Verohallinnon vuoden 2014 talousarvion täydennysesitykseen ja

tarkennettuun vuosien 2015-2018 kehysehdotukseen (päivitetty 21.11.2013 tilanteen pohjalta).3) Siirtomäärärahakannan suuruuteen vaikuttavat seuraavat tekijät:

• valmisohjelmistohanke ei ole edennyt suunnitelmien mukaisesti markkinaoikeuteen tehdyn valituksen vuoksi• valtion kapasiteettihankkeen mukainen palvelu otetaan käyttöön vasta vuonna 2014• henkilötyövuositoteuma jää alle kehyksen ja henkilöstömenoista syntyy säästöä, htv-kehys 5 225 htv, arvio toteumasta 5 110 htv• osa it-hankkeista on siirtynyt vuodelle 2014

41

6 Sopimuksen voimassaolo ja seuranta

Sopimus on voimassa vuoden 2014 loppuun.Sopimuksen toteutumista seurataan toimintavuoden aikana valtiovarainministe-

riön ja Verohallinnon välisissä neuvotteluissa, jotka pidetään ministeriön kutsumina myöhemmin sovittavina ajankohtina. Verohallinto laatii tilinpäätöksen vuodelta 2014 Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti.

43

7 Allekirjoitukset

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VEROHALLINTO

Valtiovarainministeri Pääjohtaja

Jutta Urpilainen Pekka Ruuhonen

Hallinto- ja kehitysjohtaja Strategiajohtaja

Helena Tarkka Arto Pirinen

45LIITE 1: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön

tavoitteet

Mittari Mitta-yksikkö

Toteuma 2012

Tavoite 2013

Tavoite 2014

Alustava tavoite

2015

Alustava tavoite

2016

Alustava tavoite

2017

Oikeudellinen ja fiskaalinen vaikuttavuusHallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus kaikista yksi-kön tekemistä valituksista % 10 10 10 15 15 20Korkeimman hallinto-oikeu-den myöntämien valituslupien osuus kaikista yksikön tekemis-tä valituslupahakemuksista % 48 50 50 55 55 60Korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus kaikista yksikön tekemistä va-lituksista % 28 25 25 30 30 35Yksikössä tehdyistä oikaisuvaa-timuksista ja valituksista 85 %:ssa vaatimuksen määrä on tulon lisäyksenä tai vähen-nyksen pienentymisenä yli 10.000 euroa tai veron lisäykse-nä yli 3.000 euroa % 84 85 85 85 88 90

KäsittelyajatOikeudenvalvontayksikön oikai-sulautakunnalle tai hallinto-oi-keudelle annettavien vastinei-den keskimääräinen käsitte-lyaika pv 34 35 35 35 33 33Oikeudenvalvontayksikön kor-keimmalle hallinto-oikeudelle annettavien vastineiden keski-määräinen käsittelyaika pv 32 30 30 30 30 28Tuloverotusta koskevien oikai-suvaatimusaihioiden keskimää-räinen käsittelyaika %/pv -

70/90 pv ja 100/180

pv

70/90 pv ja 100/180

pv

70/90 pv ja 100/180

pv

70/90 pv ja 100/120

pv

70/90 pv ja 100/120

pv

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määrärahamyöntö on 3.139.805 euroa vuo-delle 2014. Yksikön henkilötyövuosikehys on 40 henkilötyövuotta.

verohallinnon suunnitteluasiakirjat · verohallinnon suunnitteluasiakirjat strategia-asiakirja 2012...

Documents