luonnos huhtikuu 2010 - epshp · mielenterveys- ja päihdestrategia vuosille 2010–2013. 2...

1

LUONNOS huhtikuu 2010

käsitelty ohjausryhmässä 22.2.2010

Hyvän mielen Järvi-Pohjanmaa

Mielenterveys- ja päihdestrategia vuosille 2010–2013

2

SISÄLLYS

I STRATEGIA....................................................................................................................................3

1. TAUSTA..........................................................................................................................................3

2. STRATEGIAN LAADINTAPROSESSI...................................................................................................4

3. STRATEGIAN VISIO, ARVOT JA TAVOITTEET....................................................................................5

4. JÄRVI-POHJANMAAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIAN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA

KUVAAVAT INDIKAATTORIT ...............................................................................................................7

4.1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi .......................................................................7

4.2. Mielenterveyden häiriöt ja -palveluiden käyttö....................................................................16

4.3. Päihdehuollon kustannukset ja -palveluiden käyttö.............................................................20

5. TYÖRYHMIEN TOIMENPIDESUUNNITELMAT..................................................................................22

6. JÄRVI-POHJANMAAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI............28

II TOIMENPIDEOHJELMA.........................................................................................................30

1. AIKUISTEN SOSIAALITYÖ .............................................................................................................30

2. AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT...................................................................................33

3. NEUVOLA, PÄIVÄHOITO, KOULUTERVEYDENHUOLTO, SIVISTYSTOIMI, NUORISO- JA VAPAA-

AIKATOIMI .......................................................................................................................................39

4. VASTAANOTTOPALVELUT ............................................................................................................48

5. HOITO- JA HOIVAPALVELUT .........................................................................................................52

6. SEURAKUNNAT JA 3. SEKTORI......................................................................................................55

3

I STRATEGIA

1. Tausta

Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Alajärven kaupunki sekä Soinin ja Vimpelin

kunnat. Vuonna 2007 valmistui ”Sillä Selevä – Härmänmaan ja Järviseudun alueellinen

päihdestrategia vuosille 2008–2011”, jonka laadinnassa Alajärvi ja Vimpeli olivat mukana. Vuonna

2008 puolestaan saatiin valmiiksi ”Mielestään selvä – Alavuden, Kuortaneen, Soinin, Töysän ja

Ähtärin päihde- ja mielenterveysstrategia”, jossa siis Soinin kunta oli mukana. Paras-hanke toi

mukanaan muutoksia sosiaali- ja terveystoimen järjestelyihin sekä yhteistyön suuntiin. Vuoden

2009 alussa Lehtimäen kunta liittyi Alajärveen. Vuoden 2009 alusta Alajärvi, Soini ja Vimpeli

siirsivät palvelujen tuottamisen kuntien yhteisiin lautakuntiin. Kunnat jatkavat itsenäisinä ja niillä

on mm. omat valtuustot, hallitukset, tarkastuslautakunnat ja vaalitoimielimet.

Kun tuli ajankohtaiseksi päivittää ja arvioida olemassa olevia päihde- ja päihde- ja

mielenterveysstrategioita, päädyttiin siihen, että oli tarpeen saattaa myös nämä suunnitelmat

vastaamaan muuttunutta tilannetta. 31.3.2009 päätettiin esittää Järvi-Pohjanmaan

perusturvalautakunnalle, että yhteistoiminta-alueelle laaditaan yhdistetty mielenterveys- ja

päihdestrategia. Samalla esitettiin, että kumppanuussopimus sosiaali- ja terveysministeriön

Alkoholiohjelman kanssa uudistetaan koskemaan Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-aluetta.

Perusturvalautakunta hyväksyi kokouksessaan 5.5.2009 sekä kumppanuussopimuksen että

mielenterveys- ja päihdestrategian laadinnan.

Strategiatyötä ohjaamaan nimettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat:

- perusturvalautakunnan pj Helinä Mesiäislehto-Soukka (ohjausryhmän puheenjohtaja)

- peruspalvelujohtaja Eija Kellokoski-Kari

- psykiatrian ylilääkäri Juhani Kuutti

- vapaa-aikatoimen johtaja Jaakko Finne

- sivistystoimenjohtaja Mika Kamunen

- sosiaalityönjohtaja Tuulikki Mäkinen

- poliisi Reijo Hongisto, Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos

- potilasjärjestön edustaja Anneli Murto-Hietamäki

4

- seurakunnan nuoriso-ohjaaja Timo Turpela, Vimpelin seurakunta

- ylilääkäri Rauno Ojala, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

- ylilääkäri Päivi Ylä-Kauttu, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

- projektipäällikkö Minna Laitila, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 -hanke (sihteeri)

Käytännön strategiatyöstä ja sen koordinoinnista on vastannut ylilääkäri Juhani Kuutti. Pohjanmaa-

hanke/Välittäjä 2009 -hanke on tukenut strategian laadintaprosessia.

2. Strategian laadintaprosessi

Ohjausryhmä päätti, että Järvi-Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdestrategiassa keskitytään

edistävään ja ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön. Yhteistoimintatoiminta-alueen oma

psykiatrinen avohoidon henkilöstö pohti mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämistä alueella

(Hyvämieli-työryhmä).

Alueella ei järjestetty erillisiä keskustelu- tai kuulemistilaisuuksia nykytilanteen kartoittamiseksi.

Nykytilannetta selvitettiin hyväksikäyttäen mm. aikaisempia strategioita ja selvityksiä sekä

ohjausryhmän ja työryhmien jäsenten asiantuntemusta.

Järvi-Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdestrategian painopistealueiksi ja keskeisiksi

kehittämiskohdiksi ohjausryhmä nimesi:

- lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisen,

- nuorten mielenterveyden tukemisen ja

- nuorten päihteiden käytön vähentämisen.

Lisäksi sovittiin, että työryhmät voivat halutessaan nostaa käsittelyyn myös muita

kehittämiskohteita. Järvi-Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdestrategiassa päihteillä tarkoitetaan

alkoholia, tupakkaa, huumeita ja lääkkeiden päihdekäyttöä.

5

Strategian toimenpideohjelmaa työstämään nimettiin kuusi työryhmää. Työryhmät perustettiin

pääosin yhteistoiminta-alueella käytössä olevan suurtuoteajattelun mukaisesti. Lisäksi perustettiin

kaksi muuta ylikunnallista ja moniammatillista työryhmään. Työryhmät olivat:

1. Aikuisten sosiaalityö

2. Aikuisten psykososiaaliset palvelut

3. Neuvola, päivähoito, kouluterveydenhuolto, sivistystoimi, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi

4. Vastaanottopalvelut

5. Hoito- ja hoivapalvelut

6. Seurakunnat ja 3. sektori

Järvi-Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia viedään perusturvalautakunnan

hyväksyttäväksi, kaupungin- ja kunnanhallituksien ja -valtuustojen hyväksyttäväksi sekä huomioon

otettavaksi talousarvion valmistelussa. Strategia viedään tiedoksi myös muihin lautakuntiin.

3. Strategian visio, arvot ja tavoitteet

Järvi-Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdestrategian ohjausryhmä totesi kokouksessaan, että

haasteena on aikaansaada konkreettinen, arkityötä ohjaava suunnitelma. Strategioiden vaarana on

jäädä liian teoreettisiksi ilman todellista vaikuttavuutta toimintatasolla. Järvi-Pohjanmaalla haluttiin,

että mielenterveys- ja päihdestrategiasta tulisi nimenomaan operatiivinen toimintaohjelma, jonka

avulla voidaan muuttaa toimintarakenteita.

Suunnittelutyössä lähdettiin siitä, että mielenterveys- ja päihdetyö koskettaa kaikkia kunnan

toimintasektoreita. Tavoitteena oli ravistella perinteisiä työtapoja ja innovoida uusia, hallinto-,

ammatti- ja instituutiorajoja ylittäviä toimintatapoja. Strategiaan kirjattiin toimenpiteitä, jotka ovat

aidosti toteutettavissa. Tarkoituksena on, että strategia antaa selkeän tehtäväkuvauksen ja ohjaa

toimintaa. Suunnitelmassa haluttiin myös herätellä kuntalaisten omaan vastuuta omasta ja

lähimmäisten hyvinvoinnista, koska pelkästään julkisen sektorin toimilla ei selvitä hyvinvoinnin

haasteista.

6

Järvi-Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdestrategian visiona on:

Hyvän mielen Järvi-Pohjanmaa - Järvi-Pohjanmaalla kaikilla olisi hyvä mieli saadessaan

rakkautta ja voidessaan rakastaa

Järvi-Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdestrategian arvoina ovat:

Rakkaus pitäen sisällään

- ihmisarvon,

- kokemuksen turvallisuudesta,

- omasta merkityksellisyydestä ja

- persoonaan hyväksytyksi tulemisesta.

Järvi-Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteena on:

Ihmisestä välittäminen:

- Palvelujärjestelmä on selkeä ja aukoton koko toiminta-alueella

- Sen painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä

- Se ottaa huomioon yksilön lisäksi myös perheen ja muut läheiset sekä pyrkii vaikuttamaan

yhteisöön

Palveluiden jatkuvuus

- Järjestelmä takaa jokaisen ryhmän ja yksilön huomioonottamisen

- Palveluketju takaa saumattoman tiedonkulun ja turvaa palveluiden riittävyyden,

päällekkäisyyksiä välttäen

- Palvelut ovat kaikkien helposti saatavissa, vaikuttavia ja laadukkaita, ”yhden luukun periaate”

7

4. Järvi-Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteiden

saavuttamista kuvaavat indikaattorit

Ohjausryhmä on valinnut joukon indikaattoreita, joiden avulla voidaan kuvata koko mielenterveys-

ja päihdestrategian tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi kunkin työryhmän matriisiin on kirjattu ne

mittarit, joilla seurataan työryhmien asettamien tavoitteiden saavuttamista. Indikaattoritiedot on

koottu pääosin Sotkanet-indikaattoritietopankista (www.sotkanet.fi).

4.1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi

Lastensuojelun toimenpiteet

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten ja

nuorten määrä voivat osaltaan kuvata päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien aiheuttamia

ongelmia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Sitä, kuinka paljon mielenterveys- ja/tai

päihdeongelmat ovat sijoituksien ja huostaanottojen taustalla, ei tilastoida. Indikaattorin tulkinnassa

tulee ottaa huomioon, että lastensuojelullisten toimien piirissä olevien lasten ja nuorten osuuden

kasvu voi kertoa joko ao. toimia vaativien ongelmien lisääntymisestä tai siitä, että ongelmiin

puututaan aiempaa tehokkaammin.

8

Kuviossa 1 nähdään lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17 -vuotiaiden

lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja

nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen

vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. Luku ei

sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia. Strategia-alueella lastensuojelullisten avohuollon

tukitoimien piirissä olevien lasten prosenttiosuus on Soinissa ja Vimpelissä pienempi kuin koko

maassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Alajärven kohdalla prosenttiosuus näyttäisi vuonna 2006 olevan

maan keskitasoa, mutta vuosina 2007 ja 2008 luvut ovat huomattavasti nousseet. Soinin kohdalta

luku puuttuu vuodelta 2008, syynä tähän voi olla se, ettei tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen

kuntakohtaisia tietoja julkisteta.

0

1

2

3

4

5

6

7

8

2006 2007 2008

yhteensä

Koko maa

Etelä-Pohjanmaa

Alajärvi

Soini

Vimpeli

KUVIO 1. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aikana, %

vastaavanikäisestä väestöstä

9

Kuviossa 2 esitetään kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä

väestöstä. Indikaattori sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti

huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä

yksityisesti sijoitetut. Soinin tiedot puuttuvat, Alajärven ja Vimpelin kohdalla prosenttiosuus

vaikuttaa pysyneen tarkasteluajankohtana hyvin samansuuruisena. Alajärven luvut ovat hieman

Etelä-Pohjanmaan keskiarvoa alhaisemmat ja Vimpelin vastaavat ovat hieman keskiarvoa

korkeammat.

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

2006 2007 2008

yhteensä

Koko maa

Etelä-Pohjanmaa

Alajärvi

Vimpeli

KUVIO 2. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

10

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet

Peruskoulun jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääminen on yksi syrjäytymisen riskitekijä, mikä

puolestaan voi altistaa yksilöä mielenterveys- ja päihdeongelmille. Indikaattori ilmaisee

koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24 -vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä

väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole

opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Kuviosta 3

voidaan nähdä, että tilanne on Alajärvellä ja Soinissa kehittynyt parempaan suuntaan eli

koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on vähentynyt. Vastaavasti Vimpelissä kehitys

on ollut toisensuuntainen: vuonna 2006 4,7 % nuorista jäi koulutuksen ulkopuolelle ja vuonna 2008

luku oli jo 8,1 %.

0

2

4

6

8

10

12

14

2006 2007 2008

yhteensä

Koko maa

Etelä-Pohjanmaa

Alajärvi

Soini

Vimpeli

KUVIO 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

11

Nuorten päihteiden käyttö

Kuviossa 4 kuvataan niiden peruskoulun 8.- ja 9.luokkalaisten osuutta, jotka oman vastauksensa

mukaan käyttävät alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Tiedot kerätään

kouluterveyskyselyllä joka toinen vuosi. Etelä-Pohjanmaalla kysely tehdään parittomina vuosina.

Vuoden 2009 koko maan tulokset puuttuvat kaikista kouluterveyskyselyn tuloksista. Tulosten

tulkinnassa tulee ottaa huomioon se, että pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa muutoksen tulisi olla

vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suuremmissa kunnissa jo

2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Nuorten humalajuominen on strategia-alueen kunnista

Soinissa näiden tulosten perusteella alhaisempaa kuin koko maassa ja Etelä-Pohjanmaalla

keskimäärin ja Alajärvellä maakunnan keskitasoa. Vimpelin kohdalla vuonna 2007 luku oli yli 30

%, mutta vuonna 2009 se on laskenut 21 %:n. Tämä on hieman yli maakunnan keskiarvon (19 %).

0

5

10

15

20

25

30

35

2005 2007 2009

yhteensä

Koko maa

Etelä-Pohjanmaa

Alajärvi

Soini

Vimpeli

KUVIO 4. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista

12

Kuvio 5 kertoo kouluterveyskyselyn perusteella niiden 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina

kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jotka oman kertomansa mukaan ovat kokeilleet ainakin

kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai

muita vastaavia huumeita. Indikaattori on muodostettu useasta erillisestä kysymyksestä.

Tulkinnassa tulee ottaa huomioon tulosten satunnainen vaihtelu. Mitä pienempi kunta on, sitä

todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan)

kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suuremmissa

kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Tulkinnassa tulee huomioida myös

vastaustilanne eli yhtäältä nuoret vastaavat kyselyyn opettajan valvonnassa, mutta toisaalta

sosiaalinen paine voi aiheuttaa vastauksen liioittelua. Strategia-alueen kunnista Soinin luvut ovat

kasvaneet vuodesta 2005 vuoteen 2009 ja vastaavat Etelä-Pohjanmaan keskiarvoa, kun taas

Vimpelin luvut ovat vuonna 2009 laskeneet maakunnan keskiarvon alapuolelle. Vimpelissä on

tapahtunut nousua vuoden 2007 luvusta (1.25 %) vuoteen 2009 (6 %). Tämä muutos (4,75

prosenttiyksikköä) ei aivan täytä merkittävän muutoksen kriteerejä.

0

1

2

3

4

5

6

7

8

2005 2007 2009

yhteensä

Koko maa

Etelä-Pohjanmaa

Alajärvi

Soini

Vimpeli

KUVIO 5. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista

13

Kolmas nuorten päihteiden käyttöön liittyvä indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin

tupakoivien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko.

ikäluokassa (kuvio 6). Myös tässä tulee ottaa huomioon mahdolliset satunnaiset vaihtelut pienissä

kunnissa (alle 100 vastaajaa). Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan päivittäinen tupakointi on koko

maan tasolla vähentynyt 2000-luvulla. Alajärvellä luku on hieman alhaisempi kuin Etelä-

Pohjanmaalla keskimäärin, Soinissa ja Vimpelissä maakunnan keskiarvossa. Soinissa on tapahtunut

lähes 10 prosenttiyksikön nousu vuodesta 2005 vuoteen 2009, Vimpelissä vuoden 2007 hyvä

kehitys näyttää katkenneen.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

2005 2007 2009

yhteensä

Koko maa

Etelä-Pohjanmaa

Alajärvi

Soini

Vimpeli

KUVIO 6. Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista

14

Nuorten keskivaikea tai vaikea masentuneisuus

Kouluterveyskyselyssä selvitetään peruskoulun 8. ja 9.luokkalaisten kokemaa masentuneisuutta 12

kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin (kuvio 7). Alun perin 13-osaisesta

kyselystä on jätetty pois kysymys itsetuhoisuudesta. Indikaattori ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa

masentuneisuutta kokeneiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Kyseessä

ei ole diagnostisoitu masennus. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan tytöillä on poikia yleisemmin

keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. Myös tämän indikaattorin muutoksen tulisi olla pienissä

(alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää

huomiota. Suuremmissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Strategia-alueen

kunnista Vimpelissä tilanne vaikuttaa muuttuneen eniten: vuoden 2007 ja 2009 tulosten välillä on

lähes 10 prosenttiyksikön kasvu.

0

5

10

15

20

25

30

2005 2007 2009

yhteensä

Koko maa

Etelä-Pohjanmaa

Alajärvi

Soini

Vimpeli

KUVIO 7. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8.- 9.-luokan oppilaista

15

Vanhemmuuden puute

Kokemusta vanhemmuuden puutteesta kysytään joka 2. vuosi tehtävän kouluterveyskyselyn

yhteydessä 8. ja 9. luokkaisilta. Indikaattori koostuu seuraavista osioista: vanhemmat eivät tunne

oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan

vanhempiensa kanssa asioistaan eivätkä saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Tuloksia tulkitessa tulee

ottaa huomioon, että pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vasta 5 prosenttiyksikön muutos on

merkittävä. Suuremmissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Strategia-alueen

kunnissa Alajärvellä tilanne on näyttänyt pysyneen lähes samana, Soinissa muutosta on lähes 10

prosenttiyksikköä huonompaan suuntaan ja Vimpelissä 14 prosenttiyksikköä parempaan (kuvio 8).

On syytä pohtia, mikä on aikaansaanut näin suuret muutokset. Vuoden 2009 osalta ei kaikkia tietoja

ole tätä kirjoitettaessa vielä saatavilla.

0

5

10

15

20

25

30

35

2005 2007

yhteensä

Koko maa

Etelä-Pohjanmaa

Alajärvi

Soini

Vimpeli

KUVIO 8. Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista

TAULUKKO 1. Kahden ”vanhemmuuden puutetta” -summamuuttajan tulokset

kouluterveyskyselystä 2009, % 8.- ja 9.luokan oppilaista

Alajärvi Lehtimäki Soini Vimpeli Etelä-Pohjanmaa

Vanhemmuuden puutetta Vanhemmat eivät tiedä missä olen viikonloppuisin

36 38 27 30 34

Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa 11 8 8 8 9

16

4.2. Mielenterveyden häiriöt ja -palveluiden käyttö

Psykiatrian laitoshoito

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa sairaalassa

hoidettujen potilaiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Mukana ovat kaikki

psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio).

Indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden

palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat

sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon

porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys. Strategia-alueen kunnista erityisesti Alajärvellä ja

Vimpelissä hoitopäivien määrä 1000 asukasta kohti on huomattavasti korkeampi kuin koko maassa

tai Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin (taulukko 2).

TAULUKKO 2. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät/1000 asukasta

2006 2007 2008

Koko maa 336,9 322,9 309,5

Etelä-Pohjanmaa 352,0 332,7 318,6

Alajärvi 530,1 565,0 560,6

Soini 440,9 355,3 363,8

Vimpeli 505,2 611,7 520,3

Psykiatrinen avohoito

Psykiatrian avohoitokäynnit sisältävät erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalaan kuuluvat

käynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskukset.

Indikaattori kuvaa osaltaan mielenterveydellisiin syihin liittyvien terveydenhuollon

avohoitopalvelujen käyttöä. Strategiakunnista Soini on lähempänä Etelä-Pohjanmaan keskiarvoa,

mutta Vimpeli ja erityisesti Alajärvi ovat keskiarvon yläpuolella (taulukko 3). Tiedot vuodelta 2008

puuttuvat.

17

TAULUKKO 3. Psykiatrian avohoitokäynnit/1000 asukasta

2006 2007 2008

Koko maa 268,0 276,5

Etelä-Pohjanmaa 345,0 329,7

Alajärvi 609,7 485,6

Soini 223,3 332,5

Vimpeli 334,5 383,6

Taulukossa 4 on kuvattuna psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit kunnittain. Erikseen

on ilmoitettu ensi- ja uusintakäynnit. Yhteensä sarakkeessa mukana ovat kuntalaskutettavien

käyntien lisäksi ei-kuntalaskutettavat lisäkäynnit ja konsultaatiot. Alajärvellä yhteenlaskettu

käyntien määrä on pysynyt hyvin samankaltaisena vuosina 2008 ja 2009, ensikäyntien määrä on

vähentynyt ja uusintakäyntien määrä on kasvanut. Soinin kohdalla käyntimäärät ovat laskeneet,

samoin Vimpelin kohdalla sekä ensi- että uusintakäyntien määrässä on ollut pientä laskua.

TAULUKKO 4. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit yhteensä, ensikäynnit ja

uusintakäynnit kunnittain (Lähde: EPSHP)

2007 2008 2009 ALAJÄRVI Kaikki käynnit yhteensä 4575 4973 4937 Ensikäynti 126 135 100 Uusintakäynti 2624 4378 4424

SOINI

Kaikki käynnit yhteensä 1031 848 753

Ensikäynti 39 33 24

Uusintakäynti 761 637 600

VIMPELI

Käyntityypit 1031 980 1011 Ensikäynti 39 48 34 Uusintakäynti 761 835 825

18

Kunnat käyttävät psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon avohoidon lisäksi

myös yksityisten yritysten ja 3. sektorin järjestöjen palveluja, mm. asumispalveluja.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden käyttöä ja siitä aiheutuvia kustannuksia vuonna 2009

kuvataan taulukossa 5.

TAULUKKO 5. Mielenterveyspalvelut/palveluasuminen, kustannukset, tuotot, asiakkaat ja

hoitopäivät vuonna 2009 kunnittain ja Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella yhteensä vuonna

Alajärvi Soini Vimpeli yhteistoiminta-alue yht.

Kustannukset,€ 400 730 40 563 93 309 534 602 Tuotot 35 886 2 227 13 942 52 055 Nettokustannukset yht. 364 844 38 336 79 367 482 547

Asiakkaat 24 1 4 29 Hoitopäivät 6358 365 1 433 8 156

Bruttokustannukset, €/as. 16 697 40 563 23 327 18 435 Nettokustannukset, €/as 15 202 38 336 19 842 16 640

Bruttokustannukset, €/hoitopv 63 111 65 66 Nettokustannukset, €/hoitopv 57 105 55 59

19

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat

Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä

saavien henkilöiden osuuden prosentteina 25–64 -vuotiaasta väestöstä. Työkyvyttömyyseläkkeet

käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Indikaattori kertoo

osaltaan häiriöiden yleisyydestä. Strategia-alueella prosenttiosuudet ovat korkeammat kuin koko

maassa ja Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin (taulukko 6).

TAULUKKO 6. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä

saavat 25–64 -vuotiaat, % vastaavanikäisistä

2006 2007 2008

Koko maa 3,8 3,9 3,9


Alajärvi 5,8 5,9 5,8

Soini 5,8 5,6 6,5

Vimpeli 5,1 5,3 5,2

20

4.3. Päihdehuollon kustannukset ja -palveluiden käyttö

Päihdehuollon nettokustannukset

Päihdehuollon nettokustannukset ilmaisevat kuntien kustantamien päihdehuollon erityispalveluihin

sekä raittiustyöhön suunnattujen palveluiden nettokustannuksia asukasta kohden. Päihdehuollon

nettokustannusten määrä antaa viitteitä alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien

määrästä ja yleisyydestä. Päihdepalveluiden järjestämisen tavat, resurssit ja käytännöt vaihtelevat

kunnissa, joten tiedot eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia. Indikaattorin avulla voidaan

kuvata kunnan sisällä tapahtuvia päihdehuollon nettokustannuksien muutoksia, kun samalla otetaan

huomioon palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Verrattaessa vuosia 2007 ja 2008 strategia-

alueen kunnista päihdehuollon nettokustannukset ovat kasvaneet Soinissa ja Vimpelissä, Alajärvellä

ne ovat pysyneet lähes samansuuruisina (kuvio 9).

0

5

10

15

20

25

30

35

2006 2007 2008

yhteensä

Koko maa

Etelä-Pohjanmaa

Alajärvi

Soini

Vimpeli

KUVIO 9. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas

21

Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan

alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta (taulukko 7).

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa

olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Kuntien kustantaman laitoshoidon määrä

riippuu käytettävissä olevista resursseista ja vallitsevista hoitokäytännöistä. Rinnalla on syytä

tarkastella päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden

määrää tuhatta asukasta kohden (taulukko 8). Mikäli päihdehuollon laitospalveluja ei ole tarjolla,

asiakkaat näkyvät todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Lisäksi

esimerkiksi kirjaamiskäytännöt vaikuttavat tuloksiin. Strategia-alueella päihdehuollon

laitospalvelujen käyttö on vähentynyt Alajärvellä ja Vimpelissä verrattaessa vuosia 2007 ja 2008.

Vimpelissä hoidetaan eniten päihteiden vuoksi potilaita sairaaloiden ja terveyskeskusten

vuodeosastoilla.

TAULUKKO 7. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 asukasta

2006 2007 2008

Koko maa 3,3 3,2 3,2



Soini 0,8 0,4 3,3

Vimpeli 3,2 3,3 2,4

TAULUKKO 8. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut

potilaat/1000 asukasta

2006 2007 2008

Koko maa 4,0 4,0 4,0



Soini 3,1 3,2 4,5

Vimpeli 6,2 5,4 7,3

22

Osaltaan päihteiden käyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja kuvaavat myös poliisin tilastot. Taulukkoihin

8, 10 ja 11 on koottu joitain Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastoja liikennerikoksista ja

pahoinpitelyistä. Yhteenvetona voidaan todeta, että näiden tilastojen mukaan rikosten määrä on

lisääntynyt.

TAULUKKO 9. Törkeä rattijuopumus, rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen (Lähde: E-P:n

poliisilaitos)

Ikä Yhteensä

<= 14 15 - 17 18 - 20 >= 21 Alajärvi 0 1 4 23 28 Soini 0 1 0 4 5 Vimpeli 0 0 2 8 10

2005

Yhteensä 0 2 6 35 43 Alajärvi 0 1 4 32 37 Soini 0 0 0 9 9 Vimpeli 0 0 0 5 5

2007


2009

Yhteensä 0 3 9 52 64

TAULUKKO 10. Törkeä pahoinpitely ja sen yritys (Lähde: E-P:n poliisilaitos)

Ikä

Yhteensä

<= 14 15 - 17 18 - 20 >= 21 Alajärvi 0 0 0 1 1 Soini 0 0 0 0 0 Vimpeli 0 0 0 1 1

2005


2007


2009


23

TAULUKKO 11. Pahoinpitely, lievä pahoinpitely ja sen yritys (Lähde: E-P:n poliisilaitos)

Ikä

Yhteensä

<= 14 15 - 17 18 - 20 >= 21 005 Alajärvi 0 4 6 16 26 759 Soini 0 0 0 1 1 934 Vimpeli 0 1 0 2 3

2005

Yhteensä 0 5 6 19 30 005 Alajärvi 0 8 7 29 44 759 Soini 0 0 0 0 0 934 Vimpeli 0 0 0 3 3

2007

Yhteensä 0 8 7 32 47 005 Alajärvi 0 3 4 38 45 759 Soini 0 0 0 5 5 934 Vimpeli 0 0 0 7 7

2009


24

5. Työryhmien toimenpidesuunnitelmat

Järvi-Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdestrategian toimenpideohjelmaa työstämään nimettiin

kuusi työryhmää. Tässä esitetään lyhyt yhteenveto työryhmien kehittämiskohteista ja tavoitteista,

yksityiskohtaisemmat toimenpidesuunnitelmat löytyvät toimenpideohjelmasta.

Aikuisten sosiaalityö

Kehittämiskohde: Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten elämänhallinnan tukeminen.

Kehitetään viranomaisen työn sisältöä syrjäytymisen estämiseksi.

Tavoitteet:

- Asiakkaan elämäntilanteen ongelmien tarkempi/kattavampi tunnistaminen

- Kehitetään yhteistyösuhteen rakentamisen taitoja

- Jokaista tuetaan ja autetaan elämänhallintaan liittyvien tavoitteiden asettamisessa

Kehittämiskohde: Perheellisten aikuisten elämänhallinta

Tavoitteet:

- Vanhempain vastuun lisääntyminen/vanhemmuuden vahvistuminen

- Itsetunnon vahvistuminen

- Ennaltaehkäisevän lastensuojelun huomioon ottaminen

Aikuisten psykososiaaliset palvelut

Kehittämiskohde: Lähiöt joissa kertymää sosiaali-, rikos-, päihdetapahtumissa

Tavoitteet:

- Kartoitetaan alueet

- Sosiaalisuuden, ympäristön viihtyvyyden lisäämisen kautta rikollisuuden ja päihdehaittojen

vähentäminen

Kehittämiskohde: Nuorten päihdekäytön mielikuvien realisoiminen

Tavoitteet:

- Nuoret saavat kokemuksellisen opetuksen päihdekäytön ja tupakan negatiivisesta todellisuudesta

- Toisen huomioiminen

25

Kehittämiskohde: Päihdeperheiden lapset. Päihdeperheet (ongelma jo todettu)

Tavoitteet:

- Päästä kokemaan turvaa, arvostusta ja hyväksyntää

- Sosiaalisuuden lisääminen

Kehittämiskohde: ”Elämä voi olla toisinkin”-julkisuuskampanja

Tavoitteet:

- Tarjota ja vahvistaa rakentavaa ymmärrystä ja elämän muutosvaihtoehtoja

- ”Oot mukavempi selevinpäin”

- Aikuisten vastuun korostaminen lasten aineiden käytössä

- Vanhempien oma vastuu päihteiden ostamisesta alaikäisille

Kehittämiskohde: Lapsiperheiden hyvinvoinnin ennaltaehkäisevä tukeminen. Etsivä asenne

portaalla (neuvola), joka on ennen kuin sosiaalityön tarve laukeaa

Tavoitteet:

- Vanhempien arjessa selviytymisen ja kasvatustehtävän tukeminen sekä parisuhteen

vahvistaminen

- Perheen voimavarojen esiin nostaminen

- Vanhemmuuden tukeminen

- Perheen vuorovaikutuksen parantaminen niin perheen sisällä kuin suhteessa ympäristöön

- Vanhempien välisen rakkauden tukeminen

- Arjen helpottaminen

- Rinnalla kulkeminen ystävänä (ammatillisena sellaisena) ja tukihenkilönä sekä esimerkkinä

oleminen

Neuvola, päivähoito, kouluterveydenhuolto, sivistystoimi, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi

Kehittämiskohde: Äitiys- ja lastenneuvolan päihde- ja mielenterveystyö

Tavoitteet:

- Päihteiden käytön ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen

- Päihteiden aiheuttamien sikiövaurioiden ehkäisy

- VAVU, EPDS, AUDIT, ELINTAPA-LOMAKE: KÄYTTÖ % 100


- Apua tarvitsevien perheiden tunnistaminen

26

- Perheiden auttaminen ymmärryksen lisäämisessä, kun kyseessä elämäntapojen/ongelmien

vaikutus lapsen elämään

Kehittämiskohde: Kouluterveydenhuollon varhainen tuki ja nopea puuttuminen

mielenterveys- ja päihdeasioissa painopistealueena vanhempien kanssa tehtävä

yhteistyö

Tavoitteet:

- Oppilasmäärä-suositusten mukainen resursointi

- Nopea puuttuminen

Kehittämiskohde: Päivähoidon henkilökunnan ja vanhempien avoin vuorovaikutus sekä

moniammatillisen yhteistyön kehittäminen

Tavoitteet:

- Kasvatuskumppanuus arjen työkaluksi

Kehittämiskohde: Perheen ja lapsen hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Ennaltaehkäisy

Tavoitteet:

- Varhainen tuki konkreettiseksi työtavaksi

Kehittämiskohde: Perhetyö. Ennaltaehkäisevä perhetyö ja lastensuojelutyö. Riittävät avohuollon

tukipalvelut.Lapsiperheiden riittävän hyvä elämänhallinta

Tavoitteet:

- Ehkäisevän perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun lisääminen

- Toimivampi vuorovaikutus päättäjien ja ruohonjuuritason työntekijöiden välillä

- Vastuullinen vanhemmuus, vastuullisuuden selkeyttäminen

Kehittämiskohde: Ammattitaidon vahvistaminen ja kehittäminen

Tavoitteet:

- Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen ja motivointi.

- Työntekijöiden jaksamisen tukeminen.

- Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen, yhteistyöryhmä vaativiin asiakastilanteisiin.

- Yhtenevät työtavat

- Yhteisten näkemysten ylläpitäminen eri toimijoiden kesken

27

Kehittämiskohde: Lapsen / oppilaan ja aikuisen vuorovaikutuksen kehittäminen

Tavoitteet:

- Lapsen realistisen minäkuvan rakentaminen ja tukeminen positiivisessa hengessä

- Hyväksytyksi tuleminen

- Aikuisuuden ja vanhemmuuden jämäköittäminen

Kehittämiskohde: Nuorten vapaa-ajan vietto

Tavoitteet:

- Aikuisten vaikutuksen lisääminen nuorten vapaa-ajan valinnoissa, toimiva vuorovaikutus

- Nuorisotyön ja vapaa-aikatoimen näkyvyyden lisääminen kouluissa

Vastaanottopalvelut

Kehittämiskohde: Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen

Tavoitteet:

- Opitaan tunnistamaan ongelmien kehitysprosessit ja löytämään kliinisesti jo varhaisessa

vaiheessa

- Hoitoonohjaus tapahtuu riittävän varhain

Kehittämiskohde: Henkilöstön osaamisen ja työtapojen kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen eri

viranomaisten kesken

Tavoitteet:

- Henkilökunnalla on riittävä ja ajantasainen koulutus mielenterveys- ja päihdeasioissa

- Asiakkaan ja potilaan hoitopolku palvelujärjestelmän sisällä ja eri palveluiden välillä on sujuvaa

Hoito- ja hoivapalvelut

Kehittämiskohde: Kotona asuvien 70 vuotta täyttäneiden, ikääntyneiden, yksinäisyyden ja

tarpeettomuuden tunteen vähentyminen sekä oman elämän hallinnan tukeminen

Tavoitteet:

- Ikääntyneiden tukiverkon rakentaminen

- Fyysisen toimintakyvyn paraneminen ja säilyminen

28

Seurakunnat ja 3. sektori

Kehittämiskohde: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen: päihteettömyys ja hyvä

mielenterveys. Henkilökohtaisen turvallisuuden, hyväksynnän ja merkityksellisyyden lisääminen

arjessa

Tavoitteet:

- Murrosikäiset ja heidän perheensä saavat tietoa kasvatuksesta ja murrosiän haasteista

- Nuorille ja heidän perheilleen on tarjolla kumppanuutta arjen taakkojen kantamiseen ja

henkilökohtaista tukea

- Kuntalaisilla on tietoa srk:n ja kolmannen sektorin toiminnasta ja mahdollisuuksista

- Viranomaistahoilla, srk:lla ja kolmannella. sektorilla on tiedot toistensa toiminnasta ja

mahdollisuuksista

6. Järvi-Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdestrategian seuranta ja

arviointi

Strategian seuranta ja sen linjausten arviointi on tärkeää, jotta voidaan seurata ja tarvittaessa

päivittää keskeisiä kehittämiskohteita. Määriteltyjen indikaattoreiden ja luotujen mittaristojen avulla

on mahdollista selvittää, ovatko kehittämisen tavoitteet toteutuneet suunnitellusti. Koska strategia

luotaa tulevaisuuteen, ei kaikkia tulevia haasteita ja keskeisiä kehittämisen kohteita pystytä vielä

tässä vaiheessa tarkentamaan. Sen vuoksi strategiaa on hyvä päivittää säännöllisesti, jotta voidaan

kohdentaa tämä kuntien ammattilaisille tarkoitettu työkalu paremmin vastaamaan vallitsevaa

päihdetilannetta. Strategian tulisi olla myös elävä työpaperi, jolloin se toimii hyvänä evästyksenä ja

ohjenuorana niin ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden

johtamisen kuin käytännön työnkin apuna.

Seurantaa ja toimeenpanoa varten Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta nimeää samanaikaisesti

strategian hyväksymisen kanssa seurantaryhmän, jonka vastuulla on strategian toimeenpanon ja

arvioinnin kokonaiskoordinointi. Seurantaryhmän muodostavat työryhmien matriiseihin merkityt

vastuutahot, peruspalvelujohtaja sekä mahdolliset luottamushenkilöedustajat. Seurantaryhmälle

nimetään puheenjohtaja, joka vastaa ryhmän kokoon kutsumisesta. Seurantaryhmä kokoontuu 1-2

29

kertaa vuodessa. Seurantaryhmän yhtenä tehtävänä on tukea mielenterveys- ja päihdestrategian

leviämistä ja juurtumista sekä arvioida strategian tavoitteiden toteutumista.

Kukin sektori/toimintayksikkö tarkentaa omaa matriisiaan aikataulutetuksi, konkreettisemmaksi

toimenpidesuunnitelmaksi. Matriisien vastuutahot toimivat ns. työrukkasena, operatiivisena

ryhmänä, joka kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan strategian toteutumisesta. Tavoitteiden

toteutumista seurataan työryhmien matriiseissa mainituilla mittareilla. Seurantaryhmä kokoaa tiedot

ja raportoi Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunnalle. Raportointi perusturvalautakunnalle

etenemisestä tapahtuu kerran vuodessa. Matriiseihin merkittyjen tavoitteiden toteutumista

arvioidaan ensimmäisen kerran loppuvuodesta 2011 tai alkuvuodesta 2012. Vuonna 2013 aloitetaan

koko strategian arviointi ja päivittäminen.

Yhteenveto strategian seurannasta:

- Strategian hyväksyminen ja ohjaus/seurantaryhmän nimeäminen

- Matriiseihin merkityt tahot laativat aikataulutetun, konkreettisen

toimenpidesuunnitelman matriisien pohjalta

- Seurantaryhmän työrukkanen kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan

strategian toteutumisesta

- Koko ryhmä (työrukkanen + peruspalvelujohtaja +

luottamushenkilöedustujat) kokoontuu 1-2 kertaa/vuosi

- Raportointi perusturvalautakunnalle 1 kertaa/vuosi

- Matriisien päivitys ja arviointi loppuvuodesta 2011 tai alkuvuonna 2012

- Strategian päivitys alkaa 2013, tavoitteena valmistuminen vuonna 2014

30

II TOIMENPIDEOHJELMA

1. Aikuisten sosiaalityö

Kehittämiskohde: Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten elämänhallinnan tukeminen.

Kehitetään viranomaisen työn sisältöä syrjäytymisen estämiseksi.

Tavoitteet:

- Asiakkaan elämäntilanteen ongelmien tarkempi/kattavampi tunnistaminen

- Kehitetään yhteistyösuhteen rakentamisen taitoja

- Jokaista tuetaan ja autetaan elämänhallintaan liittyvien tavoitteiden asettamisessa

Kehittämiskohde: Perheellisten aikuisten elämänhallinta

Tavoitteet:

- Vanhempain vastuun lisääntyminen/vanhemmuuden vahvistuminen

- Itsetunnon vahvistuminen

- Ennaltaehkäisevän lastensuojelun huomioon ottaminen

Työryhmän jäsenet:

Tuulikki Mäkinen, puheenjohtaja

Johanna Keltikangas

Ritva Paarvala

Anne Paavola

Anne Timo

31

KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT/ TOIMENPITEET

MENETELMÄ YKSILÖN TAVOITTAMISEEN

MITTARIT/ SEURANTA

VASTUUTAHO JA AIKATAULU

Asiakkaan elämäntilanteen ongelmien tarkempi/ kattavampi tunnistaminen

Tehdään jokaisesta tilannearvio Asiakkaan voimavarat kartoitetaan

Itsenäistyvän nuoren roolikartta Verkostokartta Mini-intervention käyttö

Sosiaalityön tehdyt tilannearviot / vuosi

Sosiaalityön johtaja Sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat

Kehitetään yhteistyösuhteen rakentamisen taitoja

Asiakassuhteessa huomioidaan motivointi, itsetunnon vahvistaminen ja konkreettisten tavoitteiden määrittäminen

Yhteinen kieli Empaattinen kuuntelu Kiireetön kohtaaminen / tilanteen häiriöttömyys

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten elämänhallinnan tukeminen Kehitetään viranomaisen työn sisältöä syrjäytymisen estämiseksi

Jokaista tuetaan ja autetaan elämänhallintaan liittyvien tavoitteiden asettamisessa

Soveltuvien tukitoimenpiteiden yhdessä miettiminen ja järjestäminen

Pelisäännöt toiminnasta Sitoutumisen kartoittaminen/ sitouttaminen

Perheellisten aikuisten elämänhallinta

Vanhempain vastuun lisääntyminen/

Tilannearvion tekeminen/ asiakkaan oman näkemyksen

Verkostokartta Ajankäyttöympyrä

Sosiaalityön tehdyt tilannearviot / vuosi

Sosiaalityön johtaja

32

vanhemmuuden vahvistuminen

esille saaminen

Mini-intervention käyttö

Sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat

Itsetunnon vahvistuminen

Keskustelut asiakassuhteessa: motivointi, voimavarojen etsiminen, positiivisten asioiden löytäminen / palaute onnistumisista

Puhutaan samaa kieltä Aito kiinnostus/ empaattinen kuuntelu

Ennaltaehkäisevän lastensuojelun huomioon ottaminen

Lasten näkökulman esille tuominen Tuen tarpeen kartoittaminen ja tukitoimien järjestäminen tarvittaessa Läheisneuvonpidon järjestäminen

Toiminnan pelisääntöjen läpikäyminen asiakkaan kanssa Tarvittavat muutokset

33

2. Aikuisten psykososiaaliset palvelut Kehittämiskohde: Lähiöt joissa kertymää sosiaali-, rikos-, päihdetapahtumissa

Tavoitteet:

- Kartoitetaan alueet

- Sosiaalisuuden, ympäristön viihtyvyyden lisäämisen kautta rikollisuuden ja päihdehaittojen

vähentäminen

Kehittämiskohde: Nuorten päihdekäytön mielikuvien realisoiminen

Tavoitteet:

- Nuoret saavat kokemuksellisen opetuksen päihdekäytön ja tupakan negatiivisesta todellisuudesta

- Toisen huomioiminen

Kehittämiskohde: Päihdeperheiden lapset. Päihdeperheet (ongelma jo todettu)

Tavoitteet:

- Päästä kokemaan turvaa, arvostusta ja hyväksyntää

- Sosiaalisuuden lisääminen

Kehittämiskohde: ”Elämä voi olla toisinkin”-julkisuuskampanja

Tavoitteet:

- Tarjota ja vahvistaa rakentavaa ymmärrystä ja elämän muutosvaihtoehtoja

- ”Oot mukavempi selevinpäin”

- Aikuisten vastuun korostaminen lasten aineiden käytössä

- Vanhempien oma vastuu päihteiden ostamisesta alaikäisille

Kehittämiskohde: Lapsiperheiden hyvinvoinnin ennaltaehkäisevä tukeminen. Etsivä asenne

portaalla (neuvola), joka on ennen kuin sosiaalityön tarve laukeaa

Tavoitteet:

- Vanhempien arjessa selviytymisen ja kasvatustehtävän tukeminen sekä parisuhteen

vahvistaminen

- Perheen voimavarojen esiin nostaminen


- Perheen vuorovaikutuksen parantaminen niin perheen sisällä kuin suhteessa ympäristöön

- Vanhempien välisen rakkauden tukeminen

34

- Arjen helpottaminen

- Rinnalla kulkeminen ystävänä (ammatillisena sellaisena) ja tukihenkilönä sekä esimerkkinä

oleminen


Juhani Kuutti, puheenjohtaja

Armi Ylitalo

Leena Ojanperä

Sirpa Ojanperä

Anne Arvola

Elina Niskakangas

Johanna Harju

Marjo Kangas

35



MITTARIT/ SEURANTA


Lähiöt joissa kertymää sosiaali-, rikos-, päihdetapahtumissa

Kartoitetaan alueet. Sosiaalisuuden, ympäristön viihtyvyyden lisäämisen kautta rikollisuuden ja päihdehaittojen vähentäminen

Asukasosallisuuden lisääminen Lapsille/nuorille leirejä, limudisco, kasvattavat elokuva-teematapahtumat Naapurisuhteiden virittäminen

Asukasyhdistys ja viranomaiset järjestävät yhteistyössä sosiaalisuutta lisääviä toimintoja, esim. teematapahtumat, luennot

Poliisin tilastot aluekohtaisesti Sosiaalitoimen tilastot

Peruspalvelujohtaja koordinoi Hankerahoitus Kartoitus valmis 2010 ja ohjelmasisältö valmis 2011 Yhteistyö asukkaiden kanssa alkaa 5/ 2012 mennessä

Nuorten päihdekäytön mielikuvien realisoiminen

Nuoret saavat kokemuksellisen opetuksen päihdekäytön ja tupakan negatiivisesta todellisuudesta Toisen huomioiminen

Elämystunneli kaikille 6-7. luokille "Kiusaamis" -tunneli ala-asteella

Toteutetaan joka vuosi, kaikki velvoitetaan Vanhemmat mukaan

Kehitetään kysymyskaavake mittaamaan kokemuksellisuutta

Sivistystoimenjohtaja yhdessä nuorisotoimen kanssa

36

Päihdeperheiden lapset Päihdeperheet (ongelma jo todettu)

Päästä kokemaan turvaa, arvostusta ja hyväksyntää Sosiaalisuuden lisääminen

Teema-leirijärjestelmä [sarja/ryhmä] (ilmainen asiakkaalle) Teematapahtumat – lasten-, nuortenleirit ja perheleirit. Vertaistuki - ”Isoset” nuorista aikuisista eläkeikäisiin

Löytyy koulun, sosiaalitoimen, perheneuvolan, vapaa-aikatoimen ja seurakuntien kautta

Neuvolat ja kouluterveyden-huolto-rutiinimittarit Koulupoissaolot Haastattelututkimus

Ev.lut seurakunta ja sosiaalitoimi. yhdessä nuoriso- ja koulutoimen, seurakuntien sekä järjestöjen kanssa

”Elämä voi olla toisinkin”-julkisuuskampanja

Tarjota ja vahvistaa rakentavaa ymmärrystä ja elämän muutosvaihtoehtoja ”Oot mukavempi selevinpäin” Aikuisten vastuun korostaminen lasten aineiden käytössä Vanhempien oma vastuu päihteiden ostamisesta alaikäisille

Lehtikirjoittaminen, julistekampanjat, radio-ohjelmat, seminaarit, leirit, nettisivut Kilpailuja, kerhoja, projekteja ao. teemalla − tuotteena produktio, joka julkaistaan/ käytetään jossakin Näytelmäkerhot

Ilmaislehdet Paikallisradio Lasten ja perheiden kanssa työskentelevät löytävät perheet Kokemusasiantuntijoiden vierailut kouluissa

Palautekysely

Aikuispsykiatria

37

Lapsiperheiden hyvinvoinnin ennaltaehkäisevä tukeminen Etsivä asenne portaalla (neuvola), joka on ennen kuin sosiaalityön tarve laukeaa

Vanhempien arjessa selviytymisen ja kasvatustehtävän tukeminen sekä parisuhteen vahvistaminen Perheen voimavarojen esiin nostaminen Vanhemmuuden tukeminen Perheen vuorovaikutuksen parantaminen niin perheen sisällä kuin suhteessa ympäristöön Vanhempien välisen rakkauden tukeminen Arjen helpottaminen Rinnalla kulkeminen ystävänä (ammatillisena

Kodin askareissa ohjaaminen ja yhdessä tekeminen Konkreettinen auttaminen askareissa kriisitilanteissa Vapaan järjestäminen äidille/vanhemmille – ”kotimiehenä”olo Tukihenkilönä/ uskottuna toimiminen Palveluohjaus ja tarvittaessa palvelujen hakemisessa auttaminen Konkreettisten kasvatusmenetelmien ”opettaminen” Perheen yhdessäoloon kannustaminen Parisuhteen vaalimiseen kannustaminen Vuorovaikutustaitojen ohjaaminen

Esite toiminnasta yleiseen jakoon kunnan eri pisteisiin Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat ohjaavat asiakkaat perhetyöntekijälle, joka tekee kotikäynnin asiakkaan suostumuksella, jolloin sovitaan jatkosta ja myöhemmin tehdään vielä selkeä suunnitelma, johon on kirjattu yhteistyön tavoitteet, tuen tarve ja kesto Esikoulu, päiväkoti ja seurakunnan kerhot voivat myös ohjata perheitä perhetyöntekijälle Ennen toiminnan aloittamista lehtijuttu paikallislehdessä toiminnan tavoitteesta – korostetaan työn ennaltaehkäisevää luonnetta ja sitä, että se on tarkoitettu kaikille perheille, jotka

Kehitetään asiakaskysely-kaavake palvelun käyttäjille Spontaani palaute Palvelun käyttöaste (Tarjoukset/ vastaanotetut palvelut) Työntekijän itsearviointi Työntekijän itsensä tarpeettomaksi tekeminen – kun perhe selviää ja on saanut työkalupakkiinsa täytettä, on tehtävä onnistunut!

Perusturva/ sosiaalisektori Toiminta alkaisi vuoden 2010 aikana yhden työntekijän voimin (Alajärven kunta) esim. RAY:n projektina (hyvät perustelut ja kunnan vakitoiminnasta eroava toimintamalli!) Projektin päättymisen jälkeen arviointi ja yhteenveto ja toiminnan vakinaistaminen ja henkilökunnan lisääminen (lisää) palvelu asiakkaalle maksuton

38

sellaisena) ja tukihenkilönä sekä esimerkkinä oleminen

Ensimmäistä lasta odottavat/saaneet parit

tarvitsevat tukea vanhemmuudessa ja arjessa selviytymisessä ”Vanhemmuuskoulu” eli kaikille kuntalaisille suunnattu luentosarja yhtä aikaa toiminnan aloittamisen kanssa. Ensin työntekijä voisi esitellä itsensä ja kertoa työnsä tavoitteista luennot esim. parisuhteesta, vanhemmuudesta ja rajojen asettamisesta sekä perheen yhdessäolosta ja vuorovaikutuksesta (esim. 1 luento/kk x3)

39

3. Neuvola, päivähoito, kouluterveydenhuolto, sivistystoimi, nuoriso-

ja vapaa-aikatoimi

Kehittämiskohde: Äitiys- ja lastenneuvolan päihde- ja mielenterveystyö

Tavoitteet:

- Päihteiden käytön ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen

- Päihteiden aiheuttamien sikiövaurioiden ehkäisy

- VAVU, EPDS, AUDIT, ELINTAPA-LOMAKE: KÄYTTÖ % 100


- Apua tarvitsevien perheiden tunnistaminen

- Perheiden auttaminen ymmärryksen lisäämisessä, kun kyseessä elämäntapojen/ongelmien

vaikutus lapsen elämään

Kehittämiskohde: Kouluterveydenhuollon varhainen tuki ja nopea puuttuminen

mielenterveys- ja päihdeasioissa painopistealueena vanhempien kanssa tehtävä

yhteistyö

Tavoitteet:

- Oppilasmäärä-suositusten mukainen resursointi

- Nopea puuttuminen

Kehittämiskohde: Päivähoidon henkilökunnan ja vanhempien avoin vuorovaikutus sekä

moniammatillisen yhteistyön kehittäminen

Tavoitteet:

- Kasvatuskumppanuus arjen työkaluksi

Kehittämiskohde: Perheen ja lapsen hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Ennaltaehkäisy

Tavoitteet:

- Varhainen tuki konkreettiseksi työtavaksi

Kehittämiskohde: Perhetyö. Ennaltaehkäisevä perhetyö ja lastensuojelutyö. Riittävät avohuollon

tukipalvelut.Lapsiperheiden riittävän hyvä elämänhallinta

Tavoitteet:

- Ehkäisevän perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun lisääminen

40

- Toimivampi vuorovaikutus päättäjien ja ruohonjuuritason työntekijöiden välillä

- Vastuullinen vanhemmuus, vastuullisuuden selkeyttäminen

Kehittämiskohde: Ammattitaidon vahvistaminen ja kehittäminen

Tavoitteet:

- Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen ja motivointi.

- Työntekijöiden jaksamisen tukeminen.

- Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen, yhteistyöryhmä vaativiin asiakastilanteisiin.

- Yhtenevät työtavat

- Yhteisten näkemysten ylläpitäminen eri toimijoiden kesken

Kehittämiskohde: Lapsen / oppilaan ja aikuisen vuorovaikutuksen kehittäminen

Tavoitteet:

- Lapsen realistisen minäkuvan rakentaminen ja tukeminen positiivisessa hengessä

- Hyväksytyksi tuleminen

- Aikuisuuden ja vanhemmuuden jämäköittäminen

Kehittämiskohde: Nuorten vapaa-ajan vietto

Tavoitteet:

- Aikuisten vaikutuksen lisääminen nuorten vapaa-ajan valinnoissa, toimiva vuorovaikutus

- Nuorisotyön ja vapaa-aikatoimen näkyvyyden lisääminen kouluissa


Sari Vesala, puheenjohtaja

Tuula Pahankala

Pasi Huvila

Jaana Kangasniemi

Marja-Leena Rauhala

Kirsi Pesonen

Heli Kataja

Marjo Sillanpää

Raili Rajala

41



MITTARIT/ SEURANTA


Päihteiden käytön ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen Päihteiden aiheuttamien sikiövaurioiden ehkäisy VAVU, EPDS, AUDIT, ELINTAPA-LOMAKE: KÄYTTÖ % 100

Automaattinen puheeksiotto Perheille suunnattu terveysneuvonta Audit-lomake Jatkohoitoon ohjaaminen (päihdetyöntekijä, depressiohoitaja, HAL-poliklinikka) Tiedonkulku vastaanoton ja neuvolan välillä vanhempien päihde- ja mt-ongelmia hoidettaessa

Säännölliset neuvolakäynnit

Hoitoonohjausten, lastensuojelu- ilmoitusten määrät Seurataan, toteutuuko vavu, epds, audit, elintapalomakkeen käyttö%, tilastointi, raportointi käytöstä ja vaikutuksista

Terveydenhoitaja Raili Rajala Vavu ja EPSD jo käytössä − menetelmien käytön kehittäminen ja syventäminen Laajennetut terveystarkastukset/ kysely lapsiperheen elintavoista-lomakkeen kehittäminen ja käyttöönotto v. 2010 loppuun mennessä

Äitiys- ja lastenneuvolan päihde- ja mielenterveystyö

Vanhemmuuden tukeminen Apua tarvitsevien perheiden tunnistaminen

Vavu-haastattelu 1:stä lasta odottaville EPDS-masennusseula synnytyksen jälkeen

Terveydenhoitaja Tiina Särkijärvi

42

Perheiden auttaminen ymmärryksen lisäämisessä, kun kyseessä elämäntapojen / ongelmien vaikutus lapsen elämään

Laajennetut terveystarkastukset sekä äitiys- että lastenneuvolassa, apuna ”kysely lapsiperheen elintavoista”-lomake Perhetyöntekijä neuvolaan Perhevalmennuksen laajentaminen/ kehittäminen

Sosiaalityöntekijä Marjo Sillanpää

Kouluterveydenhuollon varhainen tuki ja nopea puuttuminen mielenterveys- ja päihdeasioissa painopistealueena vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö

Oppilasmäärä-suositusten mukainen resurssointi Nopea puuttuminen

Kouluterveyden- hoitajan työpanos kesällä perheiden tapaamisiin ja ennaltaehkäisevään työhön Vanhempainneuvostot kouluille Teemakirjeitä vanhemmille

Terveydenhoitaja tapaa oppilaan vähintään 1xvuodessa Oh-ryhmät Vanhemmat enemmän tarkastuksiin mukaan Koulu/ koti/ oppilas itse ottaa suoraan yhteyttä (matala kynnys) Pedanet

Kirjaaminen

Terveydenhoitaja Marja-Leena Rauhala Koulukuraattori Sanna Puotinen

43

Puheeksiotto koululaisten kanssa vanhempien alkoholinkäytöstä, mt-ongelmista, perheväkivallasta

Puheeksiotto-koulutus opettajille +säännöllinen päivitys

Huomio laadukkaaseen lastensuojelu- ilmoitusten tekemiseen, koulutus ja keskustelu aiheesta

Tilastointi ja yhteenvedot

Kouluterveydenhoita- jien säännöllinen työnohjaus

Sähköposti

1xkk

Aloitettu syksyllä 2009, vastuutaho perheneuvolan psykologi

Paikallinen nettivas- taanotto lapsille ja nuorille pedanettiin Paikallistutkimusta eri teemoista (esim. pelaaminen-nukkuminen-koulumenestys)

Tietokone Koulukyselyt, opinnäytetyöt

Kävijämäärä-seuranta

Perhetyöntekijä Heli Kataja Terveydenhoitaja Paula Etula Koulukuraattori Sanna Puotinen

44

Oppilashuoltotyö- ryhmien yhteiset pelisäännöt ja tiedottamisen kehittäminen Koulujen sosiaalityön kehittäminen Nivelvaiheet

Koulukuraattori Sanna Puotinen

Lapsen / oppilaan ja aikuisen vuorovaikutuksen kehittäminen

Lapsen realistisen minäkuvan rakentaminen ja tukeminen positiivisessa hengessä Hyväksytyksi tuleminen Aikuisuuden ja vanhemmuuden jämäköittäminen

Opetus, vuorovaikutus ja arviointi kehittämään oppilaiden/ lasten/ nuorten itsetuntemusta ja itsetuntoa positiiviseen ja realistiseen suuntaan Hyväksytyksi-tulemisen kokemus jo varhaiskasvatus- ja esiopetusiässä: henkilökunnan kouluttaminen Toimivat vanhempainillat, ”vanhemmuuskoulu”

Erityinen huomio yksinäisiin lapsiin ja huonon itsetunnon omaaviin lapsiin Opettajat, erityisopettajat, oppilashuolto, harrasteryhmien vetäjät: tunnistettava ko. lapset Itsetuntemuksen kehittäminen oppitunneilla tapahtuvaa

Koulutus-, keskustelu- tilaisuuksien määrä Aiheeseen liittyvien oppituntien/ teemojen määrä

Koulukuraattori Sanna Puotinen

45

Päivähoidon henkilökunnan ja vanhempien avoin vuorovaikutus sekä moniammatillisen yhteistyön kehittäminen

Kasvatus- kumppanuus arjen työkaluksi

”Oppilashuoltotyö- ryhmät” säännöllisiksi kunnittain, edustus joka toimipisteestä

2x vuodessa vanhempainvartit

Kirjallinen dokumentointi

Päivähoidon ohjaaja Jaana Kangasniemi

Perheen ja lapsen hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen Ennaltaehkäisy

Varhainen tuki konkreettiseksi työtavaksi

Työnohjaus päivähoitoon Koulutus, mm. puheeksiotto

Sähköpostiyhteydet

Päivähoidon ohjaajat Jaana Kangasniemi ja Kirsi Saari

Lasten varhaiskasvatus-suunnitelmat

Perhetyö Ennaltaehkäisevä perhetyö ja lastensuojelutyö Riittävät avohuollon tukipalvelut Lapsiperheiden riittävän hyvä elämänhallinta

Ehkäisevän perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun lisääminen Toimivampi vuorovaikutus päättäjien ja ruohonjuuritason työntekijöiden välillä

Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun ja ehkäisevän perhetyön mallintaminen, organisoiminen ja resurssointi Päättäjien päiväkahvit Perhepalstan kirjoittaminen paikallislehteen

Perhetyön suunnittelu ja säännölliset kotikäynnit Tiedottaminen

Perheet, jotka saavat palvelua/ tarve Kuinka kotipalvelu sekä ennaltaehkäisevä perhetyö on toteutunut/ tavoite Kirjaamisohjelma Asiakaspalautteen kerääminen

Perhetyöntekijä Tiina Borisov

46

Vastuullinen vanhemmuus, vastuullisuuden selkeyttäminen

Lapsiperheiden ohjaus ja neuvonta, nettineuvonta (kersanetti) Vertaisryhmät Läheisneuvonpidot

Vertaisryhmien määrät + palaute Ohjausta saaneiden perheiden määrät Järjestettyjen koulutusten määrät ja laatu, osallistujat Yhteistyötapaamis- ten määrä, laatu, konkreettiset toimenpidesopimukset

Ammattitaidon vahvistaminen ja kehittäminen

Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen ja motivointi. Työntekijöiden jaksamisen tukeminen. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen, yhteistyöryhmä vaativiin asiakastilanteisiin.

Säännölliset koulutukset (menetelmät, seulat, mittarit, salassapito) Työnohjaus Verkostoituminen ja konsultaatio Työparityöskentelyn kehittäminen Asiakaspalautteen kerääminen

Sähköposti

Työnohjaukseen osallistuvien määrä

Sosiaalityön johtaja Tuulikki Mäkinen

47

Yhtenevät työtavat Yhteisten näkemysten ylläpitäminen eri toimijoiden kesken

Nuorten vapaa-ajan vietto

Aikuisten vaikutuksen lisääminen nuorten vapaa-ajan valinnoissa, toimiva vuorovaikutus

Katupartioiden organisointi/ kehittäminen

Tiedottaminen Kaduilla kohtaamiset

Katupartioiden ja partiointi-iltojen määrä

Nuorisotoimen johtaja, etsivä nuorisotyö yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa

Nuorisotyön ja vapaa-aikatoimen näkyvyyden lisääminen kouluissa

Nuoriso-/ vapaa-aikatoimen työntekijät mukaan koulun toimintaan

Tiedottaminen Tuntien pito Tempaukset

Tilastointi Kyselyt lapsilta/nuorilta

Nuoriso- ja vapaa-aikatoimen johtaja

48

4. Vastaanottopalvelut Kehittämiskohde: Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen

Tavoitteet:

- Opitaan tunnistamaan ongelmien kehitysprosessit ja löytämään kliinisesti jo varhaisessa

vaiheessa

- Hoitoonohjaus tapahtuu riittävän varhain

Kehittämiskohde: Henkilöstön osaamisen ja työtapojen kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen eri

viranomaisten kesken

Tavoitteet:

- Henkilökunnalla on riittävä ja ajantasainen koulutus mielenterveys- ja päihdeasioissa

- Asiakkaan ja potilaan hoitopolku palvelujärjestelmän sisällä ja eri palveluiden välillä on sujuvaa


Mauri Härkönen, puheenjohtaja

Birgitta Luoma-aho

Kirsti Mäkinen

Milaja Ketonen

Marjo Varila

Marja-Terttu Akonniemi

49



MITTARIT/ SEURANTA


Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen

Opitaan tunnistamaan ongelmien kehitysprosessit ja löytämään kliinisesti jo varhaisessa vaiheessa

Hankitaan koulutusta, jonka avulla henkilökunta tiedostaa toiminnan tärkeyden ja motivoituu työskentelyyn. Kehitetään varhaisen tunnistamisen menetelmiä ja annetaan koulutusta potilaan kohtaamiseen.

Ensikontaktin tärkeyden korostus ja hyödyntäminen Luottamuksen syntyminen Haastattelutaidon kehittäminen Varmistetaan, että on olemassa ilmaismateriaalia mielenterveys- ja päihdeongelmista; ohjataan asiakkaita käyttämään sitä Aloitetaan yhteistyötä asiantuntija-artikkeleiden kirjoittamisessa paikallislehtiin

Erilaiset tilastot: – Poliisin juopumus-pidätykset – Armeijan keskeyttäneet – Vuodeosastojen epikriisidiagnoosi-koodit – Sairausloma-diagnoosikoodit Eri testien ja haastatteluiden antamat tulokset

Terveyskeskuksen ylilääkäri ja avohoidon osastonhoitaja päävastuussa Painopistealueet: – Ajanvaraus- ja neuvonta sekä hoitajavastaanotto: työttömät, asevelvolliset – työterveyshuolto: työikäiset, työntekijät Vuonna 2010 suunnitellaan testilomakkeistoja (esim. minäkuva-testilomakkeen kehittely) ja tarkoituksenmukainen käyttö – tilastointi: vastaanottokäyntien syyn tilastointi alkaen v. 2010

50

Hoitoonohjaus tapahtuu riittävän varhain

Kehitetään ja yhtenäistetään haastattelu- ja arviointilomakkeistoa Kehitetään vastaanottokäynnin syyn tilastointia ICD-10 koodilla (lääkärit ja hoitajat)

Esim. depressioseula, Audit, minäkuva-testilomake, ym. Alkometri, huumetesti, laboratoriokokeet

Henkilökunnalla on riittävä ja ajantasainen koulutus mielenterveys- ja päihdeasioissa

Peruskoulutuskokonaisuus (esim. 2 iltapäivää mielenterveys + 2 iltapäivää päihde) koko peruspalveluiden henkilöstölle ja erityisesti poliklinikan ja vastaanoton henkilökunnalle Otetaan Audit käyttöön työterveyshuollon terveystarkastuksissa

Audit tehdään työhöntulo- ja määräaikaistarkastuksissa

Koulutukseen osallistuneiden määrä (% henkilöstöstä) Tehtyjen Audit-kyselyjen määrä (arvio)

Järvi-Pohjanmaan yht.toiminta-alue, vastuuhenkilö psykiatrian ylilääkäri ja Välittäjä 2009-hanke Työterveyshuollon vastuuhenkilö

Henkilöstön osaamisen ja työtapojen kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen eri viranomaisten kesken

Asiakkaan ja potilaan hoitopolku palvelujärjestelmän sisällä ja eri palveluiden välillä on sujuvaa

Sovitaan toimintalinjat ja laaditaan hoitopolut kullekin vastuuyksikölle Henkilökunnan koulutus: eri viranomaisten

Sovitaan mm. seuraavista yhteisistä toimitalinjoista: Kiinnitetään huomiota toistuviin lyhyihin sairaslomiin

Tarpeen kartoittaminen ja resurssien mitoitus

Terveyskeskuksen ylilääkäri ja avohoidon osastonhoitaja päävastuussa v. 2010 aikana

51

yhteistyötapojen kehittäminen (poliisit, sosiaaliviranomaiset, terveydenhuolto, lastensuojelu) mm. lastensuojeluilmoituksen tekeminen. Varmistetaan riittävät resurssit (esim. henkilökunta)

Puhelimitse ei anneta toistuvia sairaslomia (Huom! Työpaikka-kohtaiset poikkeamat)

52

5. Hoito- ja hoivapalvelut Kehittämiskohde: Kotona asuvien 70 vuotta täyttäneiden, ikääntyneiden, yksinäisyyden ja

tarpeettomuuden tunteen vähentyminen sekä oman elämän hallinnan tukeminen

Tavoitteet:

- Ikääntyneiden tukiverkon rakentaminen

- Fyysisen toimintakyvyn paraneminen ja säilyminen


Tellervo Saukko, puheenjohtaja

Päivi Kaartunen

Päivi Joensuu

Suvi Raivio

Maritta Toppinen

Merja Mäkitalo

Minna Koskinen

Mirja Leinonen

Inkeri Keskitalo

Tiina Koppelomäki

Susanna Ahola

53



MITTARIT/ SEURANTA


Kotona asuvien 70 vuotta täyttäneiden, ikääntyneiden, yksinäisyyden ja tarpeettomuuden tunteen vähentyminen sekä oman elämän hallinnan tukeminen

Ikääntyneiden tukiverkon rakentaminen

Kartoitetaan olemassa olevat eri toimijoiden mahdollisuudet sosiaaliseen kanssakäymiseen esim. harrastukset, iäkkäiden käyttö ”mummuna ja paappana” päiväkodeissa yms. antamassa elämälle mielekkyyttä Luodaan uusia mahdollisuuksia kokea itsensä tarpeelliseksi ja kohdata muita ihmisiä Luodaan käytännön keinot osallistua toimintaan – esim. kuljetukset.

Yksilöllisen tukiverkoston rakentaminen yhteistyössä eri tahojen kanssa. – Läheiset – Vuodeosastot/ kotiutuspalaverit – Ennaltaehkäisevän kotikäynnin yhteydessä – Päiväkeskus/-toiminta – Vanhusneuvola – Seurakunnat ja 3.sektori Vuodeosastojen kotiutushoitaja-toiminnan aloittaminen/kehittäminen

Haastattelu ja havainnointi – Vierailujen määrä/v (viestivihko ikääntyneen kotona) – Harraste-piirien käynti-määrät Ravatar MMSE(Minimental State Examination) GDS 15(Geriatric Depression Scale) Audit

Vanhustyön johtaja päävastuu Ennaltaehkäisevät kotikäynnit (2011 alkaen) Hoitajien ja lääkärin vastaan-otto ja kotihoito. Kotiutuspalaveri (vuodeosasto 2010 loppuun mennessä saatetaan täyteen valmiuteen). Vanhusneuvola (v. 2012 mennessä): Kotihoito ja avohuolto Tekes-hanke Seurakunnat, vapaa-aikatoimi ja järjestöt

54

Fyysisen toimintakyvyn paraneminen ja säilyminen

Vastuu omasta itsestä Yksilöllisen kuntoutussuunnitelman rakentaminen yhteistyössä vastuutahojen kanssa. Kuntouttava työote sekä kotihoidolla että läheisillä (tiedotus/koulutus)

– Kotihoito – Lääkärin ja hoitajien vastaanotot – Läheiset – Vapaa-aikatoimi – Seurakunnat – Vapaaehtoisjärjestöt – Kunnan/kaupungin järjestämä toiminta

Itsearviointi Bergin testin valitut osiot: – Seisomaan nousu-testi (5x) – Siirtyminen – Seisominen silmät kiinni – Esineen nostaminen lattialta – Kääntyminen 360 astetta Kuntouttava työote ja säännöllinen testaus. Haastattelu ja havainnointi

Asiakas itse Läheiset Kotihoito Avohuollon kuntoutus

Ennaltaehkäisevä kotikäynti: − Terveydentilan ja toimintakyvyn kartoitus − Ei kotihoidon asiakkuutta

Elämänhallinta: − Fyysinen toimintakyky − Psyykkinen hyvinvointi − Sosiaalinen verkosto

Vanhusneuvola: Palveluohjaaja − Etuudet, neuvonta, ohjaus

55

6. Seurakunnat ja 3. sektori Kehittämiskohde: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen: päihteettömyys ja hyvä

mielenterveys. Henkilökohtaisen turvallisuuden, hyväksynnän ja merkityksellisyyden lisääminen

arjessa

Tavoitteet:

- Murrosikäiset ja heidän perheensä saavat tietoa kasvatuksesta ja murrosiän haasteista

- Nuorille ja heidän perheilleen on tarjolla kumppanuutta arjen taakkojen kantamiseen ja

henkilökohtaista tukea

- Kuntalaisilla on tietoa srk:n ja kolmannen sektorin toiminnasta ja mahdollisuuksista

- Viranomaistahoilla, srk:lla ja kolmannella. sektorilla on tiedot toistensa toiminnasta ja

mahdollisuuksista


Tiina Paalijärvi, puheenjohtaja

Raili Ahvenlampi

Päivi Haapaniemi

Leena Kataja

Rami Puro

Pekka Päivärinta

56



MITTARIT/ SEURANTA


Murrosikäiset ja heidän perheensä saavat tietoa kasvatuksesta ja murrosiän haasteista Nuorille ja heidän perheilleen on tarjolla kumppanuutta arjen taakkojen kantamiseen ja henkilökohtaista tukea

Kehitetään tukirengas-/päivystystoimintaa nuorille ja lapsiperheille srk:n ja kolmannen sektorin toimesta Kehitetään matalan kynnyksen kokoontumispaikka nuorille, jossa toimintasisältö on kehitetty vastaamaan kehittämiskohdetta ja tavoitetta

Nykyinen toimintatarjonta kootaan yhdeksi tietopaketiksi ja jaetaan yhteistyössä kuntien toimijoiden kanssa esim. nuorisotoimi, päihde- ja mielenterveystyö Kokoontumispaikka toiminta aloitetaan 2-3 pv/vk risteyspaikassa Alajärvellä

Kontaktien määrät Keskustelufoorumi Kävijämäärät esim. Risteyspaikka, nuorisotilat, seurakunnan tilat ja kerhot

Toimintaa johtaa Alajärven tiedotussihteeri ev.lut.srk:sta Mukana kunnat, kaikki seurakunnat, koulut ja eri järjestöt Verkostoyhteistyö

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen: päihteettömyys ja hyvä mielenterveys Henkilökohtaisen turvallisuuden, hyväksynnän ja merkityksellisyyden lisääminen arjessa

Kuntalaisilla on tietoa srk:n ja kolmannen sektorin toiminnasta ja mahdollisuuksista Viranomaistahoilla, srk:lla ja kolmannella. sektorilla on tiedot toistensa toiminnasta ja mahdollisuuksista

Toistuva tiedottaminen

Tiedotteiden jako koulussa oppilaiden mukana (Pedanet) Srk:n ja 3:nnen sektorin tarjonta nuorille kootaan 1krt/v vihkoseen, jaetaan jokaiseen talouteen Yhteistyöelin koordinoimaan toimintoja ja tiedotusta, kokoontuu 2krt/v

Palaute srk:n ja kolmannen sektorin ryhmille

luonnos huhtikuu 2010 - epshp · mielenterveys- ja päihdestrategia vuosille 2010–2013. 2...

Documents