PricewaterhouseCoopersin asiakaslehti 1●2010

TOIMITUSJOHTAJATSYVÄHAASTATTELUSSA

VETTÄ TALOUDENRATTAISIIN

Maailmanlaajuisen kyselyn yhteinen viesti on riskien hallinta aivan uusin ottein

Kemiran Harri Kerminen uskoo palvelujen ja valmistuksen liittoon

CLEANTECHINNOUSUKIITOVihreä kiinnostaa myös pääomasijoittajia

441 763 Painotuote

JULKAISIJA PricewaterhouseCoopers Oy, PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 Helsinki, Puh. (09) 22 800, www.pwc.com/fi, osoitteenmuutokset: aviisori@dmd.fi PÄÄTOIMITTAJA Johan Kronberg TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Hanna Kauko TOIMITUSNEUVOSTO Kim Karhu, Nina Kinnunen, Juha Laitinen, Janne Rajalahti, Harri Valkonen TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut, toimituspäällikkö Kimmo Holappa, graafinen suunnittelija Pia Hytönen, johtaja Marko Haikonen PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa, Porvoo. ISSN 0789-5038KANSIKUVA Harri Kerminen, kuvaaja Mikko Hannula

Kun perinteiset teolliset työpaikat vähenevät Suo-messa, hyvinvointimme suotuisa kehitys on ene-nevässä määrin kiinni korkean teknologian osaa-

misestamme. Näin on todettu ja todistetaan selvityksestä toiseen. Nyt olisi kuitenkin korkea aika siirtyä selvitysten laatimisesta käytännön tekoihin.

Suomi luetaan kuuluvaksi johtaviin ympäristöosaamisen maihin. Arviolta 1300 yritystä rakentaa Suomessa liiketoi-mintansa ympäristöteknologian varaan.

Yhtenä osoituksena tästä on Cleantech-klusteri, jossa on tällä hetkellä mukana kolmisensataa ympäristöalan yritystä.

Kun osaaminen muutetaan ta-louskasvuksi, tärkeässä roolissa ovat ve turiyritykset, joiden imussa syntyy muita spin-off-yrityk-

siä kasvamaan. Tästä hyvänä esimerkki-nä on Vaasan seutu, missä toimii

useita uusiutuvaan energiaan ja energiasäästöihin erikois-

tuneita yrityksiä. Clean-tech-klusterissa tällai-sena veturiyrityksenä toimii muun muassa Kemira, joka perusti maaliskuussa yhdessä VTT:n kanssa vesitut-kimuskeskuksen.

Uusi keskus on erinomainen esimerkki osaamispoh-jaisesta bisneksestä, jossa puhtaan veden maailman-laajuinen tarve toimii bisneksen ajurina. Kuten Kemiran toimitusjohtaja Harri Kerminen on todennut, Suomessa veden saatavuus ei yleensä aiheuta ongelmia, mutta meiltä

löy tyy osaamista vesipulan aiheutta-mien maailmanlaajuisten ongelmien ratkomiseen.

Ympäristöliiketoimintaa harjoitta-vien cleantech-yritysten esiinmarssi näkyy myös esimerkiksi CapManissa. Cleantech-yritysten osuus arvioitavien yritysten joukossa on noussut huomat-tavasti. Rahoituksen saaminen ei ole ongelma, kunhan osaamisbisnekset täyttävät rahoittajien kriteerit.

Vaikka maailmanlaajuinen taloustaantuma painoi useimpien teollisuusmaiden kasvun viime vuonna vahvas-ti miinukselle, pysyi Israelin talouskasvu ennakkoarvioiden mukaan nollan tuntumassa. Israel on onnistunut vetämään vuosikymmenen aikana valtavasti investointeja teknologia-teollisuuteen. Pelkästään pääomasijoittajat ovat investoi-neet kymmenen vuoden aikana teknologiayrityksiin noin 13 miljardia dollaria, ja Nasdaqissa on listattuna yli 120 Israe-lista lähtöisin olevaa yritystä. Tämä osoittaa sen, että kaikki on mahdollista pienellekin valtiolle.

Aurinkoista alkavaa kevättä!

Veturiyritysten imua

tarvitaan.

SELVITYKSISTÄ TEKOIHIN

PÄÄKIRJOITUSP

ÄÄ

KIR

JOIT

US

Johan Kronberg

16

14

16

4 ELÄMÄN EDELLYTYS: H2O Kemira vie vesiosaamista maailmalle. Tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäksi avaintuotteiden valmistus pidetään tiukasti omassa talossa.

8 PALKITSEMISEN SALAT Tuloksiin sidotut osakekannustimet kokevat renessanssin.

9 TUTKAIN Paperiteollisuuden odotuksissa on isot erot kypsillä ja kehittyvillä markkinoilla. Kansainväliset ulkoistusmarkkinat laajenevat.

10 SIJOITUS YMPÄRISTÖÖN Pääomasijoittajat etsivät kasvuyrityksiä ympäristöliiketoiminnasta. CapManin Petri Niemi muistuttaa, että vihreäkin voi paisua kuplaksi.

13 ALANSA HUIPPU Muotokuvamaalari Fritz Jakobsson.

14 KIINA-TISKILLÄ PwC:n palvelu auttaa suomalaisyrityksiä menestymään Kiinan markkinoilla.

16 ISRAELIN IHME Vahva teknologiateollisuus on pehmentänyt Israelin talousnotkahdusta globaalissa taantumassa.

20 TJ-TUTKIMUKSEN TULOKSET Luottamus lähivuoden näkymiin ja riskien minimointi ovat johtajien agendalla.

22 CLEANTECH PORSKUTTAA Ympäristöteknologia-alan 650 miljardin euron arvoisella kakulla riittää jakajia.

25 MISSASITKO TÄMÄN? PwCwomen-tapahtumassa pohdittiin, mistä on hyvä raportti tehty.

26 UUSINTA UUTTA Uutisia kotimaasta ja maailmalta.

16

TÄSSÄL

EH

DE

SSÄ

10

AVIISORI 01.20104

5AVIISORI 01.2010

Tänä vuonna 90 vuotta täyttävä Kemira tuottaa ratkaisuja kuntien ja teollisuuden vedenkäsittelyyn. Kemira kuuluu alallaan maail-

man kolmen suurimman yrityksen jouk-koon. Muodonmuutos puhtaasti kotimaas-sa toimineesta lannoitefirmasta globaaliksi vesi kemianyhtiöksi on ollut suuri.

bisneksen ytimessä

”Kemira toimi aluksi vuosikymmenten ajan lähinnä lannoiteyhtiönä. 1960-luvul-ta alkaen liiketoimintaa laajennettiin useille toimialoille, ja kansainvälistyminen aloitet-tiin 1980-luvun alkupuolella”, Harri Kermi-nen kertaa johtamansa yrityksen historiaa.

Vahvaa sysäystä Kemiran vesiliiketoi-minnalle merkitsi Boliden Kemin ostaminen

Ruotsista vuonna 1989. ”Yksi Boliden Kemin monista liiketoiminta-alueista oli kemiallinen vedenkäsittely. Kemira oli aikaisemmin tuottanut alumiinisulfaattia kiinnitinkemikaaliksi paperitehtaille ja jonkin verran myös vedenpuhdistukseen. Ruotsalaiset täydensivät osaamistamme ja tuotevalikoimaamme merkittävästi.” »

”Vaikka toimimme globaalisti, haluamme kehittää osaamista

erityisesti Suomessa. Näkisimme täällä mielellämme vahvan

vesiteknologian keskittymän, jossa meillä voisi olla veturiyrityksen

rooli”, Kemiran toimitusjohtaja Harri Kerminen sanoo.

Vesiteksti: jORmA leppänen kuvat: RAmI lAppAlAInen

Harri Kerminen pitää tervetullee-na sitä, että palveluiden osuus kasvaa niin yritysten liikevaih-

dossa kuin Suomen kansantaloudessa-kin. Hän kuitenkin muistuttaa, että Suo-mi tuskin voi säilyttää nykyistä elintasoa ilman valmistavaa teollisuutta.

”Jos Kemira menisi malliin, jossa joku valmistaisi meille kaikki tuotteet ja me vain myisimme ne eteenpäin, kannattavuutem-me laskisi. Toinen tapa ajatella olisi, että asiakkaamme ostaisi tuotteen kilpailijaltam-me, ja me toimisimme neuvonantajana ker-toen, kuinka kilpailijamme tuotteita käyte-tään. Tässäkin tapauksessa bisneksemme

supistuisi ja kannattavuutemme laskisi.”Kemira on päätynyt ratkaisuun, jossa

se valmistaa itse tärkeimmät kemikaalin-sa ja teettää loput rahtityönä tai joissakin tapauksissa ostaa tuotteet kilpailijoilta.

”Kehittäessämme meille tärkeimmät ja kannattavimmat tuotteet itse ja ym-märtäessämme kokonaisvaltaisesti asiak-kaan prosessit kykenemme tarjoamaan kustannustehokkaimmat ja parhaat rat-kaisut. Tämä on tie kannattavaan kas-vuun.”

Kerminen toteaa, että Kemiran talou-den ja Suomen kansantalouden välillä on analogia.

”Suomi on siirtynyt kohti palvelupai-notteista toimintamallia. Mutta eläisikö Suomi palveluiden, tuotekehityksen ja muotoilun varassa? En mitenkään voi us-koa, että nykyisin teollisuusviennistä saa-tavaa tuloa pystyttäisiin palveluiden vien-nillä korvaamaan. On myös huomattava, että tällä hetkellä suuri osa palveluvien-nistä on teollisuusyritysten harjoittamaa.”

Kannatellakseen suomalaista hyvin-vointivaltiota teollisuuden on siis jatketta-va tuotantoaan täällä. Kerminen painottaa, että yhteiskunnan on tarjottava puitteet kannattavalle teolliselle toiminnalle.

suomi tarvitsee teollisuutta

6 AVIISORI 01.2010

etuA tIukOIStA nORmeIStA

Nykyisin Kemiralla on vahva asema Euroopas-sa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa kunnallisen vedenpuhdistuksen alalla. Aasias-sa sillä on suhteellisen vähän liiketoimintaa, mutta kasvupotentiaali siellä on valtava.

”Meille on paljon hyötyä siitä, että ympä-ristölait ovat Pohjoismaissa olleet tiukem-pia kuin monissa muissa maissa. Näin ollen ratkaisumme täyttävät tiukimmatkin vaati-mukset kaikkialla. On muuten ollut kiinnos-tavaa huomata, että puhtaus ja osaaminen ovat keskeisimmät Suomeen liittyvät asiat ulkomaalaisten mielissä. Kemiran kannalta Suomi-brändi toimii jo nyt.”

Maailmalla Kemira tunnetaan parhaiten sen kunnalliseen vedenpuhdistukseen tar-joamista tuotteista ja ratkaisuista. Kuitenkin myös sellu- ja paperiteollisuus, metalliteolli-suus, elintarviketeollisuus, kaivosteollisuus ja öljynporaajat ostavat yhtiöltä merkittäviä määriä tuotteita ja osaamista.

”Esimerkiksi paperin valmistaminen on pitkälti vedenkäsittelyä. Öljynporaaja tarvit-see öljyn ja veden erottelua ja veden kierrä-

tystä. Ratkaisujemme avulla teollisuusasiak-kaamme voivat vähentää vedenottoaan pinta- ja pohjavesistä siten, että energiakus-tannukset pysyvät kurissa. Energiatehokkuus ja vesitehokkuus ovat saman asian eri puolia.”

SuOmen ARVO

Kemiralla on 10 000 asiakasyritystä eri puo-lilla maailmaa. Kerminen näkee, että nämä asiakkaat kiinnostaisivat varmasti monia muitakin suomalaisia ympäristöteknologia-yrityksiä.

”Laajan asiakaskuntansa ja osaamisensa puolesta Kemira nähdäkseni voisi hyvin olla yksi suomalaisen ympäristöteknologiasek-torin vetureista. Me olemme avoimia yhteis-työlle ja pyrimme itsekin synnyttämään uutta liiketoimintaa. Kuten tunnettua, eri osaamis-alueiden rajapinnoissa syntyy usein uutta.”

Kemira ja VTT perustivat maaliskuussa Suomeen vesitutkimuskeskuksen, johon ny-kyinen suomalainen vesiosaaminen kootaan.

”Vaikka toimimme globaalisti, haluamme vahvasti kehittää osaamista erityisesti Suo-messa. Kemiralla on tutkimuskeskuksia eri

puolilla maailmaa, mutta suurin ja tärkein niistä on Espoossa.”

Kun verkostot ja infrastruktuuri ovat kunnossa, ja yritykset alkavat toivottavas-ti kasvaa, pienessä maassa ongelmaksi voi muodostua pula osaajista.

”Kaikkialla maailmassa on jo nyt pulaa vesiteknologian huippuosaajista. Suomessa Kemiralla on parhaat mahdollisuudet vai-kuttaa siihen, että yritykselle löytyy osaajia myös jatkossa. Olennaista on, että pidäm-me tärkeimmän ja houkuttelevimman tut-kimusyksikkömme täällä, ja että teemme tiivistä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja yli-opistojen kanssa.”

Kerminen painottaa, että Kemira on val-mis tukemaan vesiteknologian laaja-alaista kehittämistä Suomessa senkin uhalla, että syntyvät yritykset vievät osansa niukoista henkilöresursseista.

”Kehittyvän klusterin sisäinen kilpailu huippuosaajista on kova, mutta yritysten menestyksen myötä alalle pyrkii jatkossa yhä enemmän lahjakkuuksia. Kemiralle uusista vesiteknologiayrityksistä on hyötyä,

Kemiran kannalta Suomi-brändi toimii jo nyt.

7AVIISORI 01.2010

koska niiden avulla asiakkaille voidaan tar-jota laajempia kokonaisuuksia. Yhä useam-min innovaatiot syntyvät yritysten yhteis-työn tuloksena.”

Vesiklusterin vahvistumisesta hyötyisi koko Suomi, koska teollisuuden rakenne-muutoksen aiheuttamat työpaikkojen me-netykset voidaan paikata vain synnyttämäl-lä tänne uutta liiketoimintaa. Tämän takia myös valtiovalta seuraa tarkkaan vesitek-nologian ja ylipäänsä cleantechin kehitystä Suomessa.

”On hyvä, että ympäristöteknologiasta keskustellaan ja että sen mahdollisuudet nähdään ministeriöissäkin. Valtio ei voi kuitenkaan ennustaa, mille toimialoille ja yrityksille tulevaisuutemme perustuu. Kan-sainvälinen kilpailu ratkaisee, osaa minen ratkaisee.”

IdeAStA bISneSmAllIkSI

Suomessa on arviolta 1300 yritystä, jotka rakentavat liiketoimintaansa ympäristötek-nologian varaan. Kemira voisi antaa niille paljon käytännön vinkkejä liiketoiminnan

tiedonpisaroita

Kemira on kansainvälinen kemian alan yhtiö, jonka liikevaihto on 2,8 miljardia euroa. Sen keskeisimpiä

asiakkaita ovat runsaasti vettä kuluttavat teollisuudenalat.

Kemira tarjoaa veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään asiakkai-den energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuut-ta. Kemiran visiona on olla johtava vesike-mian alan yhtiö.

Kemiran fokusoituminen jatkuu, kun sen maaliliiketoiminnasta vastaava Tikku-rila eriytetään ja viedään pörssiin maalis-kuussa 2010.

kehittämisestä ja kansainvälistymisestä. Keskeisenä kysymyksenä Kerminen pitää tuotteiden kaupallistamista.

”Tutkimusta ja tuotekehitystä ei tehdä niiden itsensä vuoksi, eikä yritysten tai Suo-men edistyksellisyyden mittari ole se, kuin-ka paljon rahaa innovaatiotoimintaan käy-tetään. On katsottava, mitä tuotetaan ja kuinka paljon tutkimukseen ja tuotekehityk-seen sijoitettu raha tuottaa.”

Kemira ansaitsee pelkällä vedenpudis-tuksella yli puolitoista miljardia euroa vuo-dessa. Tuote on selkeä, eettisestikin puhdas. Hämäräksi jää, kuinka paljon liikevaihdos-ta perustuu yli kahdenkymmenen vuoden aika na kumuloituneelle osaamiselle. Jotakin sentään voidaan mitata.

”Ennen kaikkea mittaamme, kuinka pal-jon uusista tuotteista syntyy käyttökatetta vuosittain. Seuraamme myös tutkimus- ja kehitystoimintaan sijoitetun rahan määrää, patenttisalkun suuruutta, tuoteportfolion uusiutumisvauhtia ja monia muita asioita.”

”Kaikilla mittareilla on oma tarkoituk-sensa, mutta liiketoiminnan ohjaamisen

kannalta tehokkainta on seurata, kuinka paljon katetta syntyy rahallisesta investoin-nista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Sil-le voidaan maksaa samanlaiset taloudelliset takaisinmaksuajat tai sisäiset korkokannat kuin tehdasinvestoinnillekin.”

Kerminen korostaa, että tärkein tutki-musta ja tuotekehitystä ohjaava tekijä on asiakas.

”Yrityksissä yleensä katsotaan, että tuo-tekehitys tarvitsee vetoapua markkinoilta ja työntöä teknologiasta. Oma kokemukseni on, että technology push hyvin harvoin joh-taa mihinkään muuhun kuin turhautumi-seen. Eli toiminnan pitää alusta alkaen läh-teä asiakkaista ja markkinoista. Se on ainoa tie, jos tavoitteena on kannattava uusi tuo-te tai ratkaisu.”

”Alkaville yrityksille sanoisin, että niiden on välttämättä heti alussa hankittava kehi-tyshankkeiden johtoon liiketoimintaihmi-nen. Alusta alkaen pitää myös nähdä, millä liiketoimintamallilla tuotteen kaupallistami-nen voidaan tehdä”, Kerminen neuvoo.

AVIISORI 01.20108

Tuore Global Equity Incentives -tutkimus valaisee osakeperustei-sen palkitsemisen maailmanlaa-juisia trendejä. Pricewaterhouse-

Coopersin toteuttama tutkimus selvitti yritysten kannustinohjelmien suunnittelua, koordinointia, prosesseja ja hallintoa. Lisäk-si puntariin pääsivät kannustimiin liittyvät laskenta- ja verosuunnittelutavat.

Tutkimuksesta ilmenee, että tuloksiin sidottujen palkitsemiskeinojen suosio kas-vanee pitkällä aikavälillä. Vaikka laskusuh-danne on väliaikaisesti vähentänyt tulos-perusteisten osakekannustimien käyttöä, niiden määrän odotetaan taas lisääntyvän markkinoiden elpyessä.

Tulokseen kytkemättömien työsuhde-optioiden suosion sen sijaan odotetaan edel-leen laskevan, riippumatta taloudellisista suhdanteista. Suomessa tosin uidaan hie-man vastavirtaan. Esimerkiksi Kauppalehti uutisoi joulukuussa, että Suomessa työsuh-deoptiot näyttäisivät säilyttäneen suosion-sa edelleen.

OSAKKEENOMISTAJIEN PÄÄTÖS PAINAA

G20-maiden vakausfoorumin palkitsemista koskevat periaatteet asettavat uusia vaati-muksia palkitsemisen sääntelyyn: pääpaino on riskien hallinnassa ja valvonnassa.

Myös osakkeenomistajien rooli palkitse-misessa vahvistuu. Edelleenkin lähes kaikki

Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa,

että tuloksiin sidotut osakekannustimet

kokevat renessanssin.

PALKITSEMINEN KYTKEYTYY YHÄ VAHVEMMIN TULOKSIIN

TEKSTI: RISTO LÖF KUVA: ISTOCKPHOTO

tutkimukseen vastanneet yritykset olivat hakiessaan saaneet osakkeenomistajien hy-väksynnän osakeperusteiselle palkitsemis-järjestelmälleen. Samalla kuitenkin niiden yritysten osuus, joissa puoltavien äänien osuus jäi alle 70 prosenttiin, oli kaikkien aikojen korkein: vuonna 2009 näin vahvo-ja soraääniä kuultiin 57 prosentissa yhtiö-kokouksista, kun määrä vuosina 2007 ja 2006 oli vain 10 prosenttia.

Vaikka viime aikojen suuntaus onkin ollut sitoa johdon palkitseminen tulokseen, tutkimuksessa vain noin neljännes osallis-tujista raportoi toimitusjohtajan palkitse-misen olevan tulossidonnainen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kyseessä lienee lasku-suhdanteesta johtuva poikkeama pitkän aikavälin kehityssuunnasta. Lyhyellä aika-välillä lähes puolet yrityksistä raportoi toi-mitusjohtajan kompensaation joko pysyvän ennallaan tai laskevan.

Useimmat yritykset uskovat kuitenkin myönteiseen kehitykseen pitkällä aikavälillä ja lähes 2/3 raportoi toimitusjohtajan kom-pensaation nousevan seuraavan viiden vuo-den aikana.

PALKITSEMINEN KIINNOSTAA VEROTTAJAA

Tutkimuksen osanottajat jatkavat kirjaa-mis- ja laskentakäytäntöjensä sopeuttamis-ta IFRS:n mukaisiin kirjanpitovaatimuksiin

kehittäessään osakeperusteisen palkitse-misen prosessejaan ja valvontamekanisme-jaan.

Rahoitus-, verotus- ja henkilöstöosastot jatkavat IFRS-standardien noudattamiseen liittyvää yhteistyötä kahdella merkittävällä osa-alueella: osakeperusteisen palkitsemi-sen kulujen määrittämisessä ja osakekurs-sien vaihtelun vaikutuksen arvioinnissa las-kennallisiin verosaamisiin, jotka liittyvät osakeperusteiseen palkitsemiseen.

Vuosien 2008 ja 2009 aikana veroviran-omaiset muuttivat esimerkiksi Isossa-Bri-tanniassa, Intiassa, Japanissa ja Austra-liassa osakeperusteiseen palkitsemiseen liittyviä säännöksiä huomattavasti tai julkis-tivat uusia palkitsemista koskevia sääntöjä.

Lähes puolet tutkimuksen vastaajista il-moitti kuitenkin, että he eivät ole tehneet verosäännösten noudattamiseen liittyvää selvitystä kaikissa niissä maissa, joissa hei-dän yrityksensä käyttävät osakeperusteista palkitsemista.

Tutustu tutkimukseen osoitteessa www.pwc.com/us/GEIS09.

Kirjoittaja työskentelee PwC:n Human Resources Services -yksikössä partnerina.

AVIISORI 01.2010 9

TUTKAINT

UT

KA

INK

uv

a: L

eh

tIk

uV

A

Metsäteollisuustuotteita, paperituotteita ja kuitupohjaisia paperituotteita valmistavilta yhtiöiltä edellytetään perustavanlaatuista muutosta. Tämä oli keskeisin viesti PwC:n tammikuussa julkistamassa tutkimuksessa, johon haastateltiin 33:a alan yritysjohtajaa ympäri maailman.

Perinteissä teollisuusmaissa ja kasvavil-la markkinoilla toimivien johtajien näke-mykset erosivat toisistaan enemmän kuin koskaan ennen tässä vuosittain toteutetta-vassa Forest, paper and packaging – CEO Perspectives -tutkimuksessa.

Vaikka osa eurooppalaisista ja pohjois-amerikkalaisista johtajista uskoo pahimman olevan jo ohi, heidän mielestään toipumi-

Kypsillä ja kehittyvillä markkinoilla isot erot metsä- ja paperiteollisuuden odotuksissa

nen tapahtuu hitaasti. Kaikki kypsillä mark-kinoilla toimivat haastatellut pitävät kysyn-nän paluuta talouskriisiä edeltäneelle tasolle epätodennäköisenä. Tähän on syynä esimer-kiksi digitaalisen median kasvu.

Kehittyvillä markkinoilla kasvu jatkuu puolestaan vahvana. Kaikki aasialaisjohtajat suhtautuivat optimistisesti tulevaisuuteen: kysyntä elpyy, ja metsä-, paperi- ja pakkaus-teollisuus koetaan Aasiassa kasvavaksi teol-lisuudenalaksi.

”Johtajien on syytä keskittyä pitkän aika-välin tulevaisuudennäkymiin eikä etsiä ly-hyen aikavälin selviytymiskeinoja. Esimerk-kinä mainittakoon, että jokainen metsä-, paperi- ja pakkausalan yhtiö tarvitsee har-

kitun bioenergiastrategian, ja kaikkien täy-tyy nostaa profiiliaan kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden valmistamisessa”, ku-vailee PwC:n metsä-, paperi- ja pakkausalan johtaja Clive Suckling tilannetta.

Haastatellut yritysjohtajat uskovat, että mielikuva alan ympäristövaikutuksista on liian negatiivinen, vaikka tosiasiassa alan kokonaisjalanjälki on huomattavasti luul-tua pienempi. Mahdolliset yhteistyömah-dollisuudet ja uudet tulovirrat uusista tai vaihtoehtoisista kuidun ja biomassan (ener-gia, kemikaalit jne.) käyttötavoista saatta-vat muuttaa koko alan rakenteen perusteel-lisesti.

Ulkoistuspalvelujen tarjoajat eri puolilla maailmaa ennakoivat palvelujensa kysyn-nälle nopeaa kasvua. Luottamus tulevaan on niin vahva, että henkilökuntaa lisätään ja uusiin palveluihin investoidaan, tiivistää Duke Universityn Offshoring Research Net-workin ja PwC:n toteuttama tutkimus.

Kansainväliset ulkoistusmarkkinat laajenevat

50 maasta kerätty aineisto osoittaa, että uusia palveluntarjoajia syntyy eri puolille maailmaa ja jo olemassa olevat toimijat laa-jentavat liiketoimintaansa uusille markkina-alueille. Latinalaisessa Amerikassa, Itä- Euroopassa ja Aasiassa toimivat kilpailijat ovat nousseet haastamaan Pohjois-Ameri-

kan ja Intian yritysten valta-asemaa alalla. Uusia toimijoita on ilmaantunut eri pal-

velualoille, kuten contact center -palveluihin sekä liiketoimintaprosessien ja tietoteknii-kan ulkoistuksiin. Kaiken kaikkiaan yli 60 prosenttia palveluntarjoajista aikoo laajen-taa palveluvalikoimaansa.

”Nyt on käynnissä maailmanlaajuinen taistelu markkinaosuuksista. Intian menes-tys maailmanlaajuisten liiketoiminnan pal-velujen tarjoajana on innostanut muita ke-hittyviä maita pyrkimään samaan”, toteaa PwC:n asiantuntija Charles Aird.

Muun muassa Kiina on nimennyt 20 kau-punkia ulkoistuspalvelujen keskuspaikoik-si, ja Filippiinit on valinnut ulkoistuspalve-lut prioriteettialaksi.

Esimerkiksi juridisten palvelujen ulkois-tuksen kasvu on ollut vahvaa. Tutkimuksen mukaan sama suuntaus todennäköisesti jat-kuu etenkin Intiassa.

”Juridisten palvelujen ulkoistus on kiistat-ta kannattavaa. Palveluntarjoajille se tarjoaa korkeimmat voittomarginaalit ja yrityksille suurimmat säästöt. Juridisten palvelujen ulkoistuksessa tarjonta ja taloudellisten suh-danteiden vaikutus ovat muuttaneet vanhaa mielikuvaa siitä, että lakiasiat ovat liian arka-luonteisia ulkoistettaviksi”, toteaa Aird.

AVIISORI 01.201010

Ympäristöliiketoimintaa harjoit-tavien cleantech-yritysten esiin-marssi näkyy myös CapManin arjessa, kun yhtiö etsii lupaavia

kasvuyrityksiä.”Niiden osuus arvioimiemme yritysten

joukossa on noussut huomattavasti. Uskoi - sin, että pidemmällä aikavälillä sijoituk-sistamme neljäsosalla tai jopa suurem-mallakin osalla tulee olemaan selkeä ym-päristövivahde toiminnassaan”, ennakoi CapManin Petri Niemi, joka vastaa yhtiön sijoituksista teknologiayrityksiin.

Täysin uusia ympäristöteknologiayrityk-siä laajempi vihreä aalto syntyy kuitenkin olemassa olevista yrityksistä, jotka löytävät uuden kasvusykäyksen ympäristöajatte-lusta. Ilmiö näkyy kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi amerikkalainen monialajätti General Electric on synnyttänyt käsitteen ecomagination kuvaamaan liiketoiminto-jaan, jotka auttavat asiakkaita tehostamaan toimintaansa ja vähentämään ympäristö-kuormaa. Vuonna 2008 tällaiset tuotteet

Yhä useampi pääomasijoitusyhtiö

CapManin tutkima kohde liittyy

ympäristöliiketoimintaan. Vihreydessäkin

on kuitenkin kuplan mahdollisuus,

muistuttaa yhtiön teknologiasijoituksista

vastaava Petri Niemi.

Vihreä kiinnostaa nälkäistä sijoittajaa

teksti: RIStO PennAnen piirros: ReettA nIemenSIVu kuva: JuhA SAlmInen

toivat 17 miljardia dollaria yhtiön 183 miljardin liike-vaihdosta.

Suomessa hyviä esi-merkkejä vastaavasta ovat muun muassa pörssiyhtiöt Kemira ja Pöyry, joiden pal-veluille syntyy yhä enemmän kysyntää ympäristötietoisuuden lisääntyessä.

CapManin sijoitussalkussa tällainen yritys on tuulivoimaloiden vaiheita val-mistava Moventas, joka oli alkujaan pa-perikoneen vaihteita valmistava Valme-tin tytäryhtiö.

”Monet näistä yrityksistä ovat käyneet läpi jonkinlaisen transformaation, kun ne ovat mukautuneet uusiin määräyksiin tai sovittaneet tuotantoaan uuteen markkina-tilanteeseen”, pohtii Niemi.

Perinteisestä teollisuudesta poikineil-la ympäristöyrityksillä on suuri etu uusiin cleantech-yrityksiin verrattuna. Niillä on usein valmiina brändi, jakelukanavat, asia-

11AVIISORI 01.2010

»

kassuhteet ja moni muu asia, joiden raken-tamiseen monet aloittavat yritykset kom-pastuvat.

uudet Idut AluIllAAn

Varsinaisten ympäristöteknologiayritysten osuus CapManin salkusta on vielä pieni, vaikka yhtiö on tosin ehtinyt jo irtaantuakin yhdestä biojätteiden käsittelyyn erikoistu-neesta yrityksestä.

Yksi syy cleantech-yritysten vähäiseen painoon on siinä, että CapMan etsii

monien muiden pääomasijoitta-jien tapaan alkuvaiheen tus-

kat voittaneita yrityksiä, joilla on jo jonkin ver-

ran vakiintunutta liiketoimintaa.

Monet uudet cleantech-

yritykset

puolestaan ovat vasta aloitusvaiheessa.Uusia ituja alalla kasvaa Suomessa kuiten-

kin vinhaa vauhtia. Tämä näkyy muun muas-sa työ- ja elinkeinoministeriön TEMin ja Te-kesin yhteisessä Vigo-yrityskiihdyttämössä, jossa autetaan lupaavia kasvuyrityksiä vauh-tiin kokeneiden liikkeenjohtajien avustuk-sella. Noissa hankkeissa on mukana monia pieniä yrityksiä, joilla on tiukka fokus ympä-ristöteknologiassa.

Niemi pitää Vigoa hyvänä toimintamalli-na, koska siinä kasvua yritetään ruokkia ra-han lisäksi osaamisella.

”Tervettä yritystoimintaa ei synny pelkäs-tään rahaa antamalla. Ympäristöliiketoimin-nastakin tulee suuri ala, jos koko ketjuun yliopistoista alkaen saadaan fiksuja ihmisiä innostumaan alasta”, sanoo Niemi.

Pohjoismaisessa cleantech-kisassa Suomi pärjää hyvin ainakin CapManin silmin katsottuna. Suomessa ja Ruot-sissa uusia ympäristöalan yrityksiä syntyy suunnilleen samaa tah-tia. Norjassa uudet idut ovat

keskittyneet pitkälti energiapuolelle, mikä onkin tärkeä ympäristöliiketoiminnan osa. Tanskassa puoles taan CapMan on kohdan-nut jopa yllättävän niukasti aloittavia yrityk-siä cleantech-puolella, vaikka maassa onkin vahva tuulivoimateollisuus.

VIhReäkIn VOI OllA kuPlA

Maailmalla ympäristöliiketoiminnan mah-dollisuudet on huomattu niin laajasti, että alan yrityksistä maksetaan jo reippaita hin-toja. Odotukset ovat monissa tapauksissa perusteltuja, mutta pettymyksiäkin on lu-vassa samaan tapaan kuin internet-huumas-sa aikanaan.

”Tälläkään alalla kaikki teknologiat ja lii-ketoimintamallit eivät lähde toimimaan.

12 AVIISORI 01.2010

Toisaalta en ole nähnyt alalla sen enempää epäonnistumisia kuin esimerkiksi internet-liiketoiminnassa”, pohtii Niemi.

Pettymykset eivät kuitenkaan ole kes-keinen syy siihen, että cleantech-liiketoi-mintaan suuntautui koko maailmassa viime vuonna merkittävästi aiempaa vähemmän pääomasijoituksia. Kyse on enemmänkin koko venture capital -bisneksen jarrutukses-ta, joka näkyi vielä voimakkaammin aloitta-vissa yrityksissä kuin telekommunikaation kaltaisilla kypsemmillä aloilla.

Niemi uskookin, että pääomasijoitukset ympäristöliiketoimintaan nousevat nopeasti alan luottamuksen vauhdissa tänä vuonna.

Pelkästään ympäristöliiketoimintaan kes-kittyneen rahaston rakentamiseen Niemi ei kuitenkaan usko.

”Luulen, että meille tulee enemmänkin toimialaan keskittyneitä spesialisteja, jotka toimivat normaalien rahastojen puitteissa”, sanoo Niemi.

utuista vaLoa pÄÄoMasiJoituksissa

Viime vuosi oli pääomasijoitusten kannalta vuosikymmenen niu-kin sekä USA:ssa että Euroopas-

sa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä Yhdysvalloissa alkoi kuitenkin näkyä va-lon pilkahduksia.

USA:ssa pääomasijoittajat investoivat yhteensä 17,7 miljardia dollaria, mikä oli 37 prosenttia edellisvuotista vähemmän,

kertoo PwC:n ja National Venture Capi-tal Associationin MoneyTree-tutkimus.

Kaksi asiaa antoi kuitenkin aihetta pieneen optimismiin. Vuoden viimeisellä neljänneksellä sijoitukset putosivat dol-lareissa enää kaksi prosenttia edellisnel-jänneksestä ja kasvoivat kappalemääräi-sesti 15 prosenttia. Rohkaisevaa oli myös se, että sijoitukset aloitteleviin yrityksiin

kasvoivat viimeisen neljänneksen aikana 32 prosenttia dollareissa ja 26 prosenttia lukumäärällä mitattuna.

Dow Jonesin luvut tosin kertovat, että Euroopassa vastaavaa optimismia ei vielä näy.

Yhdysvalloissakin toimialojen väliset erot olivat suuria viime vuonna. Biotek-nologia oli vuoden suurin sijoituskohde. Lisäksi biosijoitukset kasvoivat viimei-sellä neljänneksellä edellisneljännekses-tä 10 prosenttia dollareissa mitattuna. Koko vuoden aikana sijoitukset biotek-nologiaan vähenivät 19 prosenttia.

Televiestintä oli suurin menettäjä, sil-lä koko vuoden aikana pääomasijoitukset alalle vähenivät huikeat 67 prosenttia.

Myös cleantech oli viime vuoden suu-ria häviäjiä, sillä alalle tuli 52 prosenttia edellisvuotta vähemmän pääomasijoi-tuksia. Alalle meni kaikista pääoma-sijoituksista USA:ssa viime vuonna 11 prosenttia, kun vuonna 2008 ala sai 14 prosenttia sijoituksista. MoneyTree-tut-kimuksessa cleantechiin lasketaan vaih-toehtoiset energianlähteet, ilmastonsuo-jelu ja kierrätys sekä energian hankinta ja säästäminen.

Cleantech on internetin

kaltainen hyvän mielen

bisnes, joka mullistaa maailman,

arvioi CapManin senior

partner Petri Niemi.

AVIISORI 01.2010 13

Fritz Jakobsson tunnetaan eri-tyisesti muotokuvamaalarina. Vaasalaisen taiteilijan sivellin on ikuistanut kankaalle lukuisia ko-

timaisia ja ulkomaisia merkkihenkilöitä aina Paavo Lipposesta Ruotsin kuningatta-reen. Hänen malleinaan ovat istuneet mo-net elinkeinoelämän johtajat, myös Suomen Pricewaterhouse Coopersin entinen toimi-tusjohtaja Pekka Nikula.

”Olen itseoppinut, vailla koulutusta oleva maalari”, Jakobsson sanoo.

”Nuorena olin kiinnostunut Ilja Repinin ja Edvard Munckin teoksista. Aloitettuani maalaamisen vuonna 1967 ajoin Osloon vie-raillakseni Munckin museossa ja tutustuak-seni lähemmin hänen töihinsä. Perillä kui-tenkin päätin, etten mene sisälle ennen kuin olen kehittänyt oman tyylini ja tiedän, kuka olen. Niinpä ajoin takaisin kotiin.”

Tutustuttuaan ensin malliinsa Jakobsson aloittaa maalaamisen sulkemalla silmänsä. Hän ei aukaise niitä ennen kuin näkee mie-lessään sen, mitä haluaa maalata. Aikansa näkymää katseltuaan ja punnittuaan hän on valmis ilmaisemaan sisäisen visionsa maa-laamalla.

”Sisäisen näkymän lisäksi maalari tarvit-see taidon käyttää värejä sekä kyvyn sommi-tella asiat kankaalle. Maalaamisen tekniikan voi oppia, mutta sommittelukyky on lahjak-kuutta, jota on vaikea opetella. Minä olen onnekseni perinyt sen Wirkkalan laajaan taiteilijasukuun kuuluneelta äidiltäni.”

Maalaustaiteessa muotokuvilla on aina ollut tärkeä asema. Jakobssonista tuli kui-tenkin muotokuvamaalari oikeastaan sattu-malta.

Fritz Jakobssonin näkemys

syntyy silmät kiinni.

MuotokuvaMaalari antaa kaikkensa

teksti: JOhAnnA hAVeRI kuva: ARI k. OJAlA

”Vuorineuvos Irja Keto-nen oli ihastunut töihini Suvi-Pinx-näyttelyssä ja halusi minut maalaamaan muotokuvansa. Sen tekeminen kesti pitkään ja ystävystyimme tuona aikana”, Jakobsson muistelee.

Kun teos lopulta valmistui, se toi-mi referenssinä monille myöhemmille muotokuvatilauksille.

Samaan tapaan kuin Jakobssonin maalaukset lähtevät liikkeelle sisäi-sestä näkemyksestä, kaikki teokset syntyvät taiteilijan ideasta, joka työs-täen jalostuu taideteokseksi.

”Taideteoksia ovat myös kaikki muut inhimilliset ilmaukset – sanat, eleet, kuvat – jotka ovat ihmiskunnal-le tärkeitä. Niiden avulla ihmiset pystyvät kommunikoimaan ja ne auttavat meitä vah-vistamaan omaa minuuttamme. Ilman niitä vuorovaikutus lakkaa ja eristäydymme.”

Kun muotokuvan malli istuu ateljeessa, Jakobsson käyttää yhteisen ajan maalaami-sen lisäksi mallin seuraamiseen ja kommu-nikointiin. Varsinainen maalaustyö jat-kuu mallin poistuttua paikalta. Mikään työ ei valmistu kerralla, vaan työ vaatii useam-man istunnon. Muotokuvaa maalatessaan Jakobsson saattaa ottaa etäisyyttä teokseen ja maalata jotain muuta keskeneräistä työtä tai soittaa kitaraa ja antaa samalla ajatuksen hautua. Siten syntyy parempi lopputulos.

”Jokaiselle teokselle on annettava kaik-kensa. Työ on tehtävä niin hyvin kuin pys-tyy. Silloin voi teosta luovuttaessaan olla va-paa, eikä tarvitse miettiä, mitä olisi voinut tehdä toisin.”

ALANSAH

UIP

PU

AVIISORI 01.201014

Pitää olla suhteita. Tämä lienee tyypillinen neuvo Kiinaan lähte-ville. Kelly Luostarinen vah-vistaa sen, mutta korostaa tiedon

merkitystä. Hän vastaa Suomen Pricewater-houseCoopersin China Deskistä ja toimii en-simmäisenä Kiinan-kontaktina suomalaisy-rityksille.

PwC:n China Desk tekee markkinatutki-muksia ja markkinointistrategioita sekä aut-taa löytämään sopivat kiinalaiset joint ven-ture -kumppanit. Luostarisen tukena on lähes 13 000 kollegaa 15 kiinalaisessa suur-kaupungissa. PwC tarjoaa Kiinassa saman-

Kiinalaisesta

byrokratiasta

selviää, jos sen

tuntee hyvin. Sama

koskee paikallista

bisneskulttuuria.

PwC:n China

Desk auttaa

suomalaisyrityksiä

menestymään

Kiinan

markkinoilla.

Kiinaanteksti: MARIAnnA SAlIn kuvat: juhA SAlMInen jA pIxMAc

Suorin reitti

15AVIISORI 01.2010

tyyppisiä palveluita kuin Suomessakin, eli tilintarkastusta, neuvontapalveluita ja vero-konsultointia.

YRItYStä peRuStAMASSA

Yksi reitti Kiinan markkinoille on oman yrityksen perustaminen. Prosessi on by-rokraattinen ja siihen on syytä keskittyä ensimmäisistä lomakkeista alkaen. Luos-tarinen neuvoo yrityksen perustajaa mää-rittelemään toimialan huolella. Määritte-lyä seuraa toimialakohtaisten lupien haku ja maksaminen, joihin voi kulua helposti usei-ta kuukausia. Toimialaa on erittäin työlästä vaihtaa jälkikäteen.

Valppaana kannattaa olla myös siinä vai-heessa, kun yritystoiminta on jo käynnis-tynyt. Luostarisen mukaan esimerkiksi ve-rotusta on seurattava jatkuvasti, jos aikoo hoitaa sen asianmukaisesti. Kiinan valtio tarjoaa myös aloittaville yrityksille verova-paita kausia tai muita taloudellisia kannus-timia tietyillä maantieteellisillä alueilla.

”On hyvä selvittää, mitä kannustimia on tarjolla oman yrityksen kotipaikkakunnalla.”

YRItYStä OStAMASSA

Toisinaan suomalainen tulokas voi päästä näppärimmin Kiinan markkinoille ostamal-la yrityksen.

”Se on varteenotettava vaihtoehto mut-ta ei välttämättä vähäriskisin”, Luostarinen sanoo.

Hän neuvoo panostamaan due diligence -prosessiin jo siitäkin syystä, että yrityksistä ei aina ole tarjolla luotettavaa ja ajantasaista tietoa.

”Tietoa ei saa paljoakaan julkisista läh-teistä, eikä yritysten sisäinen valvonta ole välttämättä kovin kehittynyttä. Tarkastettua tilinpäätöstä käytetään monesti vain vero-tukseen, ja tarkastuksen laatu on usein riit-tämätön.”

Luostarisen mukaan Kiinassa on yleis-tä pitää kahta tai jopa kolmea kirjanpitoa, joista yksi näytetään verottajalle ja toiset on tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön. Pi-meät tulot voidaan ohjata esimerkiksi suo-raan osakkeenomistajille, johdolle tai hen-kilöstölle.

China Desk palvelee suomalais- yrityksiä, jotka aikovat laajentua Kiinaan. China Desk

● auttaa löytämään sopivat kumppanit ja ostokohteet

● auttaa yrityksen perustamisessa

● tekee markkinatutkimuksia, arvioi markkinoilletulostrategioita ja liiketoimintasuunnitelmia

● neuvoo yritysjärjestelyissä

● tekee due diligencen

● auttaa verosuunnittelussa.

RäStIMAkSujen RISkIt

Kelly Luostarinen huomauttaa, että maksa-mattomat arvonlisäverot saattavat odottaa yrityksen uutta omistajaa sakkojen kanssa. Höysteenä on monesti työntekijämaksuja.

Yllätyksiä voi tuottaa myös se, että mää-räaikaiset työntekijät työskentelevät usein ilman työsopimusta. Lisäksi menestyksekäs liiketoiminta saattaa nojata yhteistyöhön ja muihin järjestelyihin, joita osapuolet eivät ole dokumentoineet.

Ostettavan yrityksen kirjanpidolliset epä-selvyydet eivät aina kieli tarkoituksellisesta veronkierrosta tai muusta petoksesta, vaan yksinkertaisesti heikosta kirjanpitokulttuu-rista. Luostarisen mukaan yritykset saatta-vat toisinaan soveltaa kirjanpidon periaat-teita eri tavoin eri tilikausina. Tästä syystä voi olla vaikeata arvioida, miten johto on suoriutunut menneinä vuosina. Puutteita löytyy myös budjetoinnista ja talouden ylei-sestä suunnittelusta.

hOukutteleVAt MARkkInAt

”Yleensä todelliset tai kuvitellut riskit saa-daan kartoitettua due diligence -prosessin avulla. Huolellisen pohjatyön tehnyttä yri-tystä odottaa valtava ja nopeasti kehittyvä markkina-alue”, Luostarinen sanoo.

Hän uskoo, että suomalaisyrityksillä on erityisen hyvät mahdollisuudet menestyä etenkin ympäristöteknologiassa.

”Kiinan hallitus investoi siihen vahvasti juuri nyt. PwC on mukana paikallisessa ym-päristöteknologian klusterissa, johon kuu-luu noin 80 yritystä ja järjestöä. Se tuottaa tietoa alalta ja sillä on läheiset suhteet päät-täjiin.”

kIInAlAISet euROOppAAn

Sen lisäksi, että Suomen China Desk työs-kentelee yhdessä Kiinan PwC:n kanssa, se jakaa hyviä toimintatapoja myös PwC:n eu-rooppalaisessa China Desk -verkostossa. Kelly Luostarisen kollegat muun muassa Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa palvelevat jo lukuisia kiinalaisyrityksiä, jotka hakevat jalansijaa Euroopasta.

”Uskon, että näemme yhä useampia kii-nalaisyrityksiä myös Suomessa.”

Palveluja yhdeltä deskiltä

Huolellisen pohjatyön tehnyttä yritystä odottaa valtava ja nopeasti kehittyvä markkina-alue.

AVIISORI 01.201016

Israelin talous on välttänyt notkahduksen

globaalin taantuman aikana. Laskua on

loiventanut maan vahva teknologiateollisuus.

Israelin ihme

teKsti: RIStO PennAnen Kuvat: lehtIkuVA jA PIXMAC

17AVIISORI 01.2010

»

Vaikka maailmanlaajuinen talous­taantuma painoi useimpien teol­lisuusmaiden kasvun viime vuonna vahvasti miinukselle,

pysyi Israelin talouskasvu ennakkoarvioiden mukaan nollan tuntumassa. Ennen finanssi­kriisiä Israelin talous kasvoi monta vuotta keskimäärin viiden prosentin vauhtia.

Koko vuosikymmenen kestäneen vah­van talouskasvun keskeisiä voimia ovat olleet vahva teknologiateollisuus, aktiivinen yrit­täjyys, ulkomaiset investoinnit ja voimakas maahanmuutto. Nuo tekijät ovat pitäneet taloutta pystyssä myös taantuman aika na, mutta koko maailmaa ravistelevaa kriisiä Israelkaan ei ole voinut torjua. Etenkin maassa toimivat kansainväliset yritykset ovat vähentäneet väkeä, vienti on kärsinyt ja ulko­mailta tulleet pääomasijoitukset olivat vuon­na 2009 alhaisimmat vuosikymmeneen.

”Lisäksi israelilaiset sijoittajat ovat kär­sineet huomattavasti ulkomaisten kiinteis­tösijoitusten arvon laskusta”, sanoo PwC:n Israelin johtaja Avi Berger.

Työttömyys on kuitenkin pysytellyt koh­tuullisella seitsemän prosentin tasolla. Al­haista lukua selittää tosin se, että jopa 40 prosenttia 15–64­vuotiaista israelilaista on kokonaan työvoiman ulkopuolella. OECD:n keskiarvo on 33 prosenttia.

tAlOuden täYSkäännÖS

Israelin talousajattelu on tehnyt parissa vuosikymmenessä täyskäännöksen, joka ha­kee vertaistaan maailmalta. Vielä parikym­mentä vuotta sitten maassa oli tiukka va­luuttasäännöstely, korkeat tullit ja paljon ammattiyhdistysliikkeen omistamia yrityk­siä.

”Nyt maan bisneskulttuuri on hyvin ame­rikkalainen ja yritysympäristön taustalla on anglosaksinen lainsäädäntö”, sanoo Helsin­gissä toimivan Osaketieto Oy:n toimitusjoh­taja Gideon Bolotowsky, jolla on aktiivi­set liikesuhteet myös Israelissa.

Hyvien USA­suhteiden ja vahvojen vero­kannustimien siivittämänä Israel on vetä­nyt vuosikymmenen aikana valtavasti inves­tointeja teknologiateollisuuteen. Pelkästään pääomasijoittajat ovat investoineet kymme­nen vuoden aikana teknologiayrityksiin noin

13 miljardia dollaria. Lisäksi monet kansain­väliset teknologiayritykset ovat perustaneet maahan tutkimuskeskuksia. Sen sijaan ras­kasta prosessiteollisuutta maassa on vähän.

Hyvät suhteet ja verotus eivät kuiten­kaan ole ainoat syyt huikealle nousulle alu­eelliseksi teknokeskukseksi. Maassa on pe­

T aloudellista vapautta mittaava amerikkalainen Heritage­säätiö si­joittaa Israelin maailmantilastoissa sijalle 44, kun Suomi on sa­malla listalla sijalla 17. Lähi­idän ja Pohjois­Afrikan alueella Israel

on 17 maasta viides. Tuossa mittauksessa Israelin asema parani viime vuodesta investointien vapautumisen ja alhaisen verotuksen ansiosta.

Ulkomaiset investoinnit ovat Israelissa yleisesti ottaen vapaita. Rajoi­tuksia on lähinnä puolustusvälineteollisuudessa, ja rahoitusalalla vaa­ditaan valtion lupa. Byrokratia on edelleen mutkikasta ja korruptio sil­miinpistävää. Maa sijoittuu sijalle 33 Transparency Internationalin korruptiolistauksessa (Suomi 6.).

Kiinteän omaisuuden turva on Israelissa hyvä. Sen sijaan maan jous­tava suhtautuminen aineettomaan omaisuuteen on herättänyt kritiikkiä. Etenkin amerikkalaiset ja sveitsiläiset lääkeyhtiöt ovat kritisoineet voi­makkaasti Teva Internationalia, joka on maailman suurimpia rinnakkais­lääkkeiden valmistajia.

Työvoiman säätely on Israelissa vähäistä ja palkan sivukulut alhaisia. Työvoiman irtisanominen on kuitenkin suhteellisen kallista, arvioi Heri­tage. Työaikalait ovat joustavat.

Yritysvero on 26 prosenttia ja suurin tulovero 46 prosenttia. Verojen osuus bkt:stä on 37 prosenttia.

ByroKratiaa väHeNNettävä

rinteisesti ollut paljon korkeasti koulutettua työvoimaa. Sen lisäksi etenkin entisen Neu­vostoliiton alueelta on muuttanut parissa­kymmenessä vuodessa runsaasti pitkälle koulutettuja ihmisiä.

”Koulutuksen lisäksi maan vahvuus on siinä, että israelilaiset ovat kauppakansaa.

18 AVIISORI 01.2010

Täällä on kova veto päällä, kun kaikki pyrki­vät nostamaan elintasoaan. Suomalaiset ei­vät havittele omaa yritystä, mutta täällä ha­lutaan päästä eteenpäin ja rikkaammaksi”, kuvailee lähes 40 vuotta maassa asunut Gideon Nemes, joka vetää suomalaisen Molokin toimintoja Tel Avivissa.

Yritteliäisyydestä ja innovatiivisuudesta kertoo myös se, että vuoden 1980 jälkeen noin 200 israelilaisyritystä on listautunut USA:han teknologiapörssi Nasdaqiin. Osa noista yrityksistä on luonnollisesti vetäyty­nyt listalta, fuusioitunut tai kaatunut, mut­ta edelleen Nasdaqissa on listattuna yli 120 yritystä, jonka alkuperä on Israelissa.

MAAhAnMuuttO kOVA kASVutekIjä

Voimakas maahanmuutto on ollut Israelin taloudessa poikkeuksellinen tekijä muuta­man vuoden aikana.

Väestömäärä on noussut parissakymme­nessä vuodessa viidestä miljoonasta noin seitsemään miljoonaan. Siksi henkeä kohti laskettu bkt:n kasvu onkin ollut vähemmän vaikuttava kuin koko talouden kasvu.

OECD:n raportti muistuttaa, että jos Israelista tulee toukokuussa talousjärjes­

tön jäsen, tulee siitä järjes­tön köyhin ja suurimmat va­rallisuuserot omaava maa. Etenkin nopeasti kasvavien arabialueiden ja eräiden or­todoksijuutalaisten yhteisö­jen köyhyys hidastaa OECD:n mukaan maan talouskasvua. Talousjärjestö on huolissaan myös peruskoulutuksen ta­sosta, vaikka maan yliopisto­koulutus onkin vahva.

OECD patistaa Israelia nostamaan julkisen sekto­rin panoksia sosiaalipolitiik­kaan ja työllisyyttä edistä­viin investointeihin. Järjestö kannustaa maata myös ra­joittamaan tiukemmin laittoman työvoiman maahantuloa ja kehittämään nykyistä kan­nustavampia tukijärjestelmiä.

Kritiikistä huolimatta OECD hyväksynee Israelin jäsenekseen lähes varmasti. Israe­lissa jäsenyyttä pidetään tärkeänä asiana, koska kehittyneen maailman talousjärjes­töön kuuluminen tuo monia etuja.

”Israelille on tärkeää toteuttaa muutoksia,

Perustietoa israelista● Asukasluku: 7,4 miljoonaa

● BKT: 202 miljardia dollaria (2008)

● BKT/asukas: 28 473 dollaria (2008)

● BKT:n kasvuennuste: 0,5 % 2009, 2010 3,5 %

● Kuluttajahintojen muutos: 3,9 %

● Työttömyys: 7,8%

Lähteet: Wikipedia, Israelin keskuspankki, OECD

joihin OECD kannustaa. Työllisyyden ja sosi­aalisten ongelmien ratkominen on keskeistä maan talouskehitykselle”, sanoo Avi Berger.

RAuhA VAuhdIttAISI tAlOuSkASVuA

Israelin talous on toipumassa ripeästi viime vuoden pysähdyksestä. Talouden arvioidaan kasvavan noin 3,5 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna yli neljä prosenttia, mikä on jo

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

19AVIISORI 01.2010

Suomalainen Molok on vienyt maahan upotettavia roska­astioita Israeliin jo usean vuoden ajan. Yhtiön Israelin toimintoja vetävä Gideon Nemes keskusteli vientimahdollisuuksista Molokin

omistajayrittäjän kanssa jo parikymmentä vuota sitten. Tuolloin keskus­telut hautautuivat kuitenkin, koska kalliilla tuotteella ei ollut mahdolli­suuksia maassa, jossa ympäristötietoisuus ei ollut vielä vahvaa.

Myöhemmin Molok aloitti viennin erään toisen maahantuojan kanssa. Kolme vuotta sitten Nemesin ja Molokin tiet kohtasivat jälleen, kun Mo­lokilla tuli vaikeuksia silloisen maahantuojan kanssa. Maahan upotetta­villa astioilla on tilaa lämpimässä maassa, mutta ei liikaa.

”Kilpailu on täällä joka alalla mielettömän kovaa. Suomessa on kolmi­sen yritystä tällaisella alalla, mutta täältä löytyy kahdeksan kilpailijaa”, sanoo Gideon Nemes.

Myös kauppatavat ovat kovemmat kuin maailmantalouden lintuko­dossa.

”Harppaus tänne ei ole yhtä kova mistään muusta maasta kuin Suo­mesta. Tänne muuttaa ihmisiä joka puolelta maailmaa, ja useimmilla on aivan erilainen näkemys kaupanteosta kuin suomalaisilla”, muistuttaa Nemes.

Suomalaisyrityksen kannattaa muistaa myös, että Israel ei ole mikään halpatyön keidas. Siksi kannattaa miettiä tarkkaan, kannattaako tuotetta viedä Israeliin vai valmistaa paikan päällä.

”Palkkataso ei ole täällä valtavasti Suomea edullisempi. Kustannukset kannattaa laskea perusteellisesti”, sanoo Nemes.

Paikallisen yrityksen perustaminen on joka tapauksessa suositeltavaa, sillä julkisiin tarjouskisoihin pääsee osallistumaan vain oman tytäryhtiön kautta. Se ei kuitenkaan edellytä paikallista tuotantoa.

Poliittisia hankaluuksia suomalaisille ei ole odotettavissa, sillä Israelis­sa suhtaudutaan Suomeen hyvin myötämielisesti.

”Täällä huomioitiin näyttävästi se, että Irakin sodan aikaan Suomesta tuli turisteja entiseen tahtiin”, sanoo Nemes.

Kova Kisa voi yllättää

lähellä viime vuosien viiden prosentin vauh­tia.

Saavutus on hämmästyttävä maalle, joka on ollut sotatilassa vuosikymmeniä ja in­vestoinut suunnattomia summia aseteolli­suuteen. Israelin keskuspankin pääjohtaja Stanley Fisher arvioikin vastikään, että rauha nostaisi maan talouskasvun seitse­mään prosenttiin.

Vihamielisyys naapurien kanssa estää muun muassa luontevien kauppasuhteiden kehittymisen.

”Suomelle naapurimaat Venäjä ja Ruot­si ovat tärkeitä kauppakumppaneita. Me emme voi myydä luonnollisille asiakkaille mitään”, sanoo Gideon Nemes.

Siksi suomalaisyrityksenkään ei kanna­ta suunnitella menevänsä Israeliin saadak­seen sillanpääaseman alueella. Tavoitteena täytyy olla Israelin omat markkinat, maan kiinnostava teknologiaosaaminen tai mo­nen israelilaisyrityksen hyvä asema USA:n markkinoilla.

”Ilman poliittista konfliktia Israel olisi luonnollinen Lähi­idän Singapore. Oikeus­laitos, logistiikka ja kommunikaatio toi­mivat, vettä voi juoda suoraan hanasta ja ympärillä ovat sadan miljoonan ihmisen markkinat”, sanoo Gideon Bolotowsky.

Sotatila näkyy myös yritysten arjessa niin, että jokaisen yksityisyrittäjänkin täytyy olla tarvittaessa valmis jopa 75 päivää kestä­viin kertausharjoituksiin joka vuosi, jos ky­seessä on reservin upseeri.

”Se häiritsee tietenkin normaalia työtä, mutta toisaalta kaikki auttavat esimiehen lähtiessä kertausharjoituksiin. Työntekijät ja liikekumppanit ovat hyvin ymmärtäväi­siä”, sanoo Nemes.

Sotatila on toisaalta myös tukenut maan taloutta, sillä monen teknologiayrityksen juu­ret ovat puolustusvälineteollisuudessa.

Talouden arvoidaan kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia.

Ku

va: M

OlO

k

AVIISORI 01.201020

Toimitusjohtajat tähyilevät

tulevaisuuteen jo

luottavaisemmin kuin vuosi

sitten. He aikovat myös

pitää riskit kurissa aivan

uusin ottein. Näin kertoo

PwC:n maailmanlaajuinen

haastattelututkimus.

TOIMITUSJOHTAJAT TUTKIMUSKOHTEENA

Turvallista kasvua riskit halliten

21AVIISORI 01.2010

TOIMITUSJOHTAJAT TUTKIMUSKOHTEENA

Toimitusjohtajat ovat jälleen arvi-oineet yritystensä tilaa ja suuntaa PwC:n haastattelututkimuksessa. Jopa 81 prosenttia toimitusjoh-

tajista suhtautuu luottavaisesti seuraavan vuoden näkymiin. Luottavaisimmat johta-jat löytyivät Aasiasta ja Latinalaisesta Ame-rikasta.

”Aasian maissa kasvu lähti selkeästi liik-keelle vuonna 2009, ja siellä investoidaan jo paljon”, sanoo Suomen PwC:n toimitusjoh-taja Jan Holmberg. Länsi-Euroopassa toi-mitusjohtajat odottavat käännettä vuoden 2010 puolivälin jälkeen.

OPTIMISMI OLETUSARVONA

Optimistien osuus on noussut huomatta-vasti edellisestä tutkimuksesta, joka tehtiin marraskuussa 2008. Tosin kaksi kolmesta toimitusjohtajasta luotti tulevaan myös sil-loin, vaikka rahoituskupla oli juuri puhjen-nut Yhdysvalloissa.

”Silloin puhuttiin globaalista bisnekses-tä, mutta ei kuitenkaan vielä ymmärretty, miten yhdessä todellakin olemme”, Holm-berg sanoo.

Hän arvelee, että toimitusjohtajien myönteisyys kumpuaa myös näiden perus-olemuksesta. ”Jos toimitusjohtaja ei uskoi-si lainkaan tulevaan, hän olisi väärällä pai-kalla.”

Myönteisestä perusvireestä huolimatta 65 prosenttia tuoreen tutkimuksen toimi-tusjohtajista pitää pitkittynyttä taantumaa suurimpana huolenaiheenaan.

ULKONAKIN ON RISKINSÄ

Jan Holmberg uskoo, että toimitusjohtajat ovat omaksuneet maailmantalouden kuo-passa tärkeitä oppeja riskienhallinnasta. Tutkimuksen mukaan aihe on noussut stra-tegisten muutosten ykköskohteeksi valta-osassa yrityksiä.

”Riskienhallinta on koskenut pitkään oman toiminnan operatiivisia riskejä. Nyt on alettu selvittää aiempaa enemmän myös ulkoisia, strategisia riskejä. Pohditaan, mitä tapahtuu, jos jokin valtio kaatuisi tai tek-nologinen mullistus veisi omalta tuotteelta mahdollisuudet menestyä.”

TEKSTI: MARIANNA SALIN KUVA: JUHA SALMINEN

Holmberg odottaa, että riskienhallinta siirtyy yrityksissä yhä enemmän hallituksen agendalle. Hänen mukaansa monet hallituk-set voisivat uhrata hieman vähemmän aikaa operatiiviselle historialle ja katsoa entistä selkeämmin eteenpäin ja ympärilleen.

KASVUA KOTIMARKKINOILLA

Tutkimuksen toimitusjohtajat välttävät ris-kejä ainakin yhdellä yhteisellä tavalla. He hakevat kasvua lähinnä tutuilta markkina-alueilta. Niinpä kotimarkkinoiden tilanne heijastuu suoraan siihen, miten toimitusjoh-tajat luottavat tulevaan kasvuun.

Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa yli puolet toimitusjohtajista uskoo yrityksensä henki-löstön kasvavan vuonna 2010. Kaiken kaik-kiaan 39 prosenttia tutkimuksen toimitus-johtajista aikoo lisästä työvoimaansa, kun taas vähennystä suunnittelee 25 prosenttia. Lähes puolet kertoi vähentäneensä henki-löstöä vuonna 2009.

Toimitusjohtajat jakavat huolen osaavan työvoiman saamisesta ja aikovat panostaa johtamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tutkimustulos ei yllätä Holmbergiä.

”Tutkimuksissa on käynyt ilmi muinakin vuosina, että pula osaavasta henkilöstöstä ja huippuosaajista on jatkuva uhka. Sehän on näkynyt käytännössäkin taantumasta huoli-matta. Esimerkiksi Suomessa yritetään vält-tää ammattitaitoisen henkilöstön irtisano-mista muun muassa lomautuksin.”

SÄÄNTELYN PELOSSA

Vaikka työpaikkojen odotetaan lisääntyvän, useampi kuin kolme neljästä toimitusjohta-jasta kertoi hakevansa kustannussäästöjä seuraavan kolmen vuoden aikana. Holm-berg pitää tätä yhtenä merkkinä matalan riskin linjasta.

”Omasta kilpailukyvystä on pidettävä huolta hakemalla tehokkuutta, koska muut-kin hakevat sitä.” Toinen keino on tietenkin kasvu, johon Holmberg uskoo sitoutuvan yhä enemmän pääomaa lähivuosina.

”Olimme hieman yllättyneitä, että rahoi-tusta ei koeta ongelmaksi. Moni kuitenkin uskoo kasvuun, ja rahoitus asettaa sille tie-tyt rajat.”

Selvästi suurempana uhkana toimitus-johtajat pitävät ylisääntelyä. Se osoittau-tui pitkittyvän laman ohella heidän suurim-maksi huolekseen. Holmberg huomauttaa, että toimitusjohtajat ovat aina pelänneet yli-sääntelyä.

”Nyt pelätään ehkä erityisesti sitä, että finanssialan mokattua sääntely tulisi muil-lekin toimialoille. Toisaalta sääntelyn pelko on paradoksi. Se hyväksytään ja sitä pide-tään jopa järkevänä tietyissä tilanteissa, ku-ten nähtiin rahoitusmaailmassa. Pelisään-nöthän pitää olla.”

VASTUULLINEN VOITTAA

Valtaosa tutkimuksen toimitusjohtajista uskoo kuluttajien muuttavan käyttäytymis-tään, ja lähes puolet uskovat pysyvään muu-tokseen, joka jopa uhkaa liiketoiminnan kasvua. Reilusti yli puolet on jo havainnut muutoksen, joka koskee kuluttajien suhtau-tumista yritysten yhteiskuntavastuuseen. Ei ole siis ihme, että toimitusjohtajien enem-mistö odotti ilmastonmuutosstrategioidensa kohentavan yritysten mainetta. Vain harva oli vähentänyt panoksiaan ilmastonmuutok-seen.

”Yrityksissä ymmärretään yhä paremmin, että liiketoiminta voi kärsiä pahasti vaikka-pa verkkokeskustelusta, joka leimaa yrityk-sen saastuttajaksi. Yhä useampi ymmärtää, että myös huonoina aikoina on käyttäydyt-tävä hyvin.”

PWC TUTKIIPwC teki vuosittaisen toimitusjoh-tajatutkimuksen 13. kerran vuoden 2009 lopulla. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1 200 toimi-tusjohtajaa 52 maassa. Suomalaisia tutkimukseen osallistui 12.

AVIISORI 01.201022

Cleantech siivoaa puhtaamman ympäristön

23AVIISORI 01.2010

Kestävä luonnonvarojen käyttö ja puhdas elinympäristö ovat olleet kestotavoite jo pitkään. Kuiten-kin pilaantunut maaperä, huo-

nolaatuinen ilma, käyttökelvoton juomavesi, hallitsemattomat jätevuoret ja käsittelemät-tömät liete- ja jätevedet ovat arkipäivää suu-rimmalle osalle maailman väestöä.

Nyt kun jo aiheutettuja ympäristövahin-koja pyritään aiempaa ponnekkaammin kor-jaamaan ja uusia ehkäisemään, niin samalla avautuu mahdollisuuksia kehittää niistä myös liiketoimintaa.

Ympäristöteknologia-alan markkina- arvoksi arvioidaan huimat 650 miljardia euroa maailmanlaajuisesti. Tätä pottia jaka-maan kärkkyvät nyt myös suomalaiset ym-päristöalan yritykset. Avuksi on valjastettu cleantech-klusteri.

KluSteRI KeRää OSAAmISen jA KOntAKtIt

Suomi luetaan kuuluvaksi johtaviin ympä-ristöosaamisen maihin. Alan liiketoimin-nan kasvu globaalisti on keskimäärin kym-menen prosentin luokkaa vuodessa, mutta ainakaan toistaiseksi suomalaisyritykset ei-vät ole laajasti rynnänneet mukaan kasvavil-le markkinoille.

”Meillä on runsas tuhat ympäristöalan yritystä, ja kansainvälistä toimintaa on pie-nellä osalla. Tämä on juuri se ydinkysymys: yritykset ovat pieniä, jolloin niillä ei yleen-sä ole resursseja kansainvälistyä. Tällöin voi

teksti: HARRI mäKelä kuvat: pIxmAc jA SHutteRStOcK

klusteri tulla avuksi”, Mari Pantsar-Kallio kertoo. Hän on kansallisen ympäristötekno-logian osaamisklusterin johtaja Lahden tie-de- ja yrityspuistossa.

”Klusterissa on nyt mukana kolmisensataa ympäristöalan yritystä, ja pienemmät niistä voivat saada erilaista apua ja palveluja ver-kostoitumiseen ja kansainvälistymiseen. Tär-keässä roolissa tältä osin ovat kansainväliset ns. veturiyritykset, joita ovat esimerkiksi Kemira, Outotec, Metso ja Nokia”, hän lisää.

Varsinaisen cleantech-klusterin ytimen muodostavat neljä osaamiskeskusta, jotka ovat Kuopio, Lahti, Oulu ja Uusimaa. Kul-lakin keskuksella on ympäristöteknologian erikoisosaamista, jota täydentää keskinäi-nen yhteistyö. Ne ovat verkostoituneet yri-tysten lisäksi myös alueidensa tiede- ja kor-keakoulumaailmaan.

jOutOmAAStA KOtIKOntu

Maankäytön tehostaminen kasvukeskuksis-sa ja muuttunut teollinen rakenne edistävät myös sellaisten alueiden ottamista virkistys- ja asumiskäyttöön, johon niitä ei alun perin ollut edes suunniteltu. Ilmiö on tuttu myös Suomessa, mutta laajasti näin menetellään esimerkiksi Venäjällä ja Kiinassa. Varsinkin tehdasalueet tai vanhat kaatopaikat ovat on-gelmallisia, koska maaperään on päässyt esimerkiksi öljyä, liuottimia ja muita haital-lisia aineita.

”Tällaiset pilaantuneet maaperät ovat va-kava terveydellinen riski, mutta ongelmat

voidaan hoitaa”, rovaniemeläisen Savater-ran toimitusjohtaja Olli Aho kertoo.

”Maa-ainekset käsitellään korkeassa 850–1100 °C polttolämpötilassa, ja näin voidaan tuhota esimerkiksi maaperään imeytyneet mineraaliöljyt, liuottimet, voc- ja pah-yhdisteet, kloorifenolit ja dioksiinit. Palamattomat haitta-aineet, esimerkiksi raskasmetallit, sitoutetaan maaperään sta-biloinnilla. Käsittelyn jälkeen alue voidaan ottaa turvallisesti käyttöön.”

Menetelmän avulla voidaan vallata uusia maa-alueita maissa, jotka kamppailevat lii-ka-asutuksen paineissa.

”On tärkeää, että saamme liiketoimin-tamme tueksi uskottavia referenssejä, joi-den avulla pystyy näyttämään osaamistaan”, Aho korostaa.

”Suomessa pilaantuneita maa-aineksia haudataan edelleen kaatopaikoille, mikä ei ole mitenkään kestävä ratkaisu. Toivoisin viranomaisilta tiukempaa otetta, jolloin yksinkertainen jätteiden hautaaminen pois-tuisi keinovalikoimasta. Tämä tukisi myös uusien liiketoimintamallien syntymistä.”

Sitran nykyinen energia-alueen liiketoi-mintajohtaja Sami Tuhkanen on Ahon kanssa samoilla linjoilla. Sitra on julkisoi-keudellinen rahasto, jonka tavoitteena on kehittää ja toteuttaa uusia toimintamalleja ja parhaita käytäntöjä korostaen suomalais-ta kilpailukykyä ja tätä kautta hyvinvointia.

”Lainsäätäjän ja yritysten välinen yhteis-työ olisi nähtävä huomattavasti aiempaa »

Kun maailman jätenielu korisee henkitoreissaan, niin

puhdas, elinkelpoinen ja kehitykseltään kestävä ympäristö

on laskeutunut juhlapuheiden tasolta käytännön toimiksi.

Suomalaiset ympäristöalan yritykset kärkkyvät kasvuhaluisina

maailmalle, mutta ensin tulisi saada oma kotipesä kuntoon.

24 AVIISORI 01.2010

enemmän liiketoimintaa eteenpäin vievänä ja sitä tukevana eikä pelkästään rajoitteena tai jopa kilpailijana. Vanhakantaiset näkö-kannat eivät edistä innovatiivista tuoteke-hittelyä eivätkä ongelmanratkaisuja, joista etenkin ympäristöalalla tuntuu olevan sel-keä tarve ja kysyntä”, Tuhkanen linjaa.

läHIAlueIltA mAAIlmAlle

Ympäristöongelmiin ja niiden uhkiin on he-rätty Suomen lähialueilla Venäjällä ja sen entisissä satelliiteissa vasta parisenkym-mentä vuotta sitten.

Miljoonakaupunki Pietarin jätevesion-gelma lienee tutuin esimerkki. Itämereen laskettiin vuosikymmeniä neuvostoteknolo-gialla prosessoitua jätevettä. Viime vuosien aikana parannusta on toki tapahtunut. Kan-sainväliset resurssit ja yhteistyö, kuten Itä-meri-projekti, tukevat ympäristölainsäädän-nön tiukentamista.

”Jätevesien asianmukainen käsittely on osa vastuullista ja kestävää elinympäristön suojelua. Tässä mielessä Pietari ja koko Ve-näjä on kiinnostava mahdollisuus kokonsa ja asukasmääränsä takia”, Ekomuovin toi-mitusjohtaja Esa Pykälä kertoo.

”Olemme toimittaneet Pietarin jätevesi-laitokselle kemikaalisäiliöitä ja altaiden pin-noituksia. Kun maa on iso ja hallintokulttuu-ri erilainen, niin vientiponnisteluissa voimia tarvitaan kontaktien luomiseen hyvien neu-vojen lisäksi. Tämänsuuntaista apua olemme saaneet Lahden osaamiskeskukselta.”

Lähialueiden lisäksi markkinoita tähys-tellään myös kauempaa. Suomalaisyrityksiä kiinnostavat esimerkiksi Kiina ja sen tarvit-sema taitotieto.

”Kiinan vahva ja pitkään jatkunut kasvu on avannut valtio- ja paikallisjohdon silmät huomaamaan myös ympäristöongelmat”, Mari Pantsar-Kallio tietää.

Hän toimii myös FECC:n eli Finnish En-vironmental Cluster for China -organisaa-tion vastuullisena johtajana. Organisaation tavoitteena on edistää suomalaisten ympä-ristö- ja energia-alan yritysten liiketoimin-taa ja osaamisen tunnettuutta Kiinassa.

SAmASSA lIemeSSä

Pantsar-Kallion mukaan Kiinan markkinoil-le pyrkiessä on tärkeää, että ns. virallinen taho käy ensin alustavat keskustelut minis-teriötasolla.

”Kiinan ympäristönsuojeluministeriö on pääasiassa politiikka- ja valvontaviranomai-nen, mutta se hallinnoi tälläkin hetkellä useita suuria hankkeita: ne liittyvät ongel-majätteiden käsittelyyn, kaupunkien jäte-vesijärjestelmien hallintaan, yhdyskunta-jätteen käsittelyyn ja ilmansaasteiden monitorointiin. Pääosa hankkeista toteu-tetaan muiden ministeriöiden alaisuudes-sa. Suomessa päänavaajana on ollut työ- ja elinkeinoministeriö”, hän kertoo.

Savaterran Ahon mukaan juuri jäte- ja lietevesien käsittelystä tulee Kiinan tietyillä alueilla vahva painopistealue.

”Tällä hetkellä käymme neuvotteluja muutaman eri kaupungin viranomaisten kanssa. He ovat kiinnostuneita tekniikas-tamme, jonka avulla liete- ja jätevesistä voi-daan tuotteistaa EU:n direktiivin mukaista lannoitetta varsinkin maatalouskäyttöön.”

Lahtelaisen Oilonin toimitusjohtaja Eero Pekkola pitää valtion roolia tärkeänä vai-kutusväylänä, mutta hänen mielestään suo-malaisyritykset voisivat luottaa enemmän itseensä ja osaamiseensa. Pekkola toimii myös Lahden alueellisen Cleantech Boardin puheenjohtajana. Oilon on toiminut Kiinan markkinoilla jo 1990-luvun alusta.

”Viime kädessä yrityksen on pärjättävä omalla osaamisellaan, vaikka klusterista on-

kin saatavissa merkittävää apua. Erityisesti Kiinassa mahdollisuudet ovat erittäin laajat, ja tarvetta on monentyyppiselle osaajalle”, Pekkola korostaa.

”Kaikkea ei tietenkään tarvitse osata itse, vaan verkottuminen ja varsinkin klusteri-malli tuo hyötyjä projekteissa, joissa kysytään usein monentyyppistä teknologiaa, kokemus-ta ja erikoisosaamista.”

meneStyKSen eVäät

Ympäristöön liittyvät ongelmat ovat pitkäl-ti samankaltaisia, joten niiden ratkaisumal-lit ovat periaatteessa hyvin sovellettavissa kaikkialla.

Se mikä soveltuu Suomessa, käy myös Kiinassa?

”Aivan näin yksioikoista se ei ole”, kertoo oululaisen Envitopin toimitusjohtaja Jukka Palko.

”Esimerkiksi yhdyskuntalietteiden käsit-tely lannoitteeksi, maanparannukseen tai energiakäyttöön vaatii tuekseen myös tut-kimusta, tuotekehitystä ja nykyaikaista jät-teiden hyötykäyttöä tukevaa lainsäädäntöä. Jäteverotusta tullaan joka tapauksessa ki-ristämään Suomessa, mikä haastaa kehittä-mään toimivia ratkaisumalleja jatkossa esi-merkiksi jätteiden energiahyötykäytössä. Jo toimivat ongelmanratkaisut ovat parasta myynninedistämistä”, Palko korostaa.

Cleantech-klusterin yrityksillä on paljon voitettavaa, mutta ennen kuin voidaan pu-hua uudesta suomalaisesta menestystarinas-ta, tarvitaan ennakkoluulotonta ja rohkeaa asennetta niin alan yrityksiltä kuin myös vi-ranomaisilta. Ainakin tätä tarvitaan, ennen kuin suomalainen cleantech on yhtä tunnet-tu kuin hightech.

Lisää tietoa Cleantech-klusterista: www.cleantechfinland.fi

Maarit Näkyvä

Satu Mehtälä, Minna Pantzar, Tiina Naumanen

ja Kati Kokljuschkin

Arja Suominen

AVIISORI 01.2010 25

MISSASITKOT

ÄM

ÄN

?

25

Perinteisessä PwCwomen-tapahtu-massa kuultiin, mistä on hyvä ra-portti tehty. Sitä ennen kuulijoi-den makuhermoja kutkuteltiin

Majlen Fazerin kertomalla, elämänma-kuisella suklaan tarinalla. Suklaa on nautin-to, kun se valmistetaan ja viimeistellään am-mattitaidolla.

Hyvä raportti taas tehdään analysoimalla olennainen tieto ja kuorruttamalla lopputu-los selkeällä yhteenvedolla.

”Raportoijan mielestä täydellinen esitys voi olla raportin lukijalle kauhistus”, sanoi Keskon hallituksen jäsen Maarit Näkyvä. Hänellä on runsaasti kokemusta sekä rapor-tin tuottajan että vastaanottajan roolista.

LukIjAn AIkAA eI SAA tuhLAtA

Yrityksen toiminnasta raportoidaan sään-nöllisesti niin yrityksen hallitukselle kuin ul-koisillekin sidosryhmille. Lait ja muut sään-nökset edellyttävät, että kaikki olennainen tieto tulee raportoida kattavasti.

”Raportin lukijan kannalta on kuitenkin tärkeää, että lukemalla yhden sivun mittai-sen tiivistelmän tietää täsmälleen, mikä on yrityksen tilanne”, Näkyvä sanoi.

Raportit kertovat pääosin menneistä ta-pahtumista, vaikka lukijaa usein kiinnos-taa ennen kaikkea tuleva kehitys. ”Mennei-syydestä kertovat tiedot tuovat lisäarvoa, jos lukija pääsee lukujen taakse. Tuloksen te-kijöiltä tulisikin vaatia, että he myös analy-soivat omaa toimintaansa”, Näkyvä totesi.

Hallituksen ohella muun muassa toimit-tajat ja analyytikot hyödyntävät yrityksen raportteja. Esimerkiksi Nokian tulostieto-

Kaakaota pidettiin muinoin jumalten

ravintona. Nykyisin tuota mayojen ja

atsteekkien herkkua tuotetaan vuosittain

noin kolme miljoonaa tonnia. Suklaan

valmistusprosessi on tarkkaa puuhaa,

kuten on myös pörssiyrityksen raportointi.

Hyvä raportti ei maistu paperille

teksti: jOhAnnA PAASIkAngAS-teLLA kuvat: juhA SALmInen jA LASSe keLttO

jen julkaisusta kilpaillaan. ”Parin sekunnin viivästys meidän päässämme saa puhelimet soimaan ja taloustoimittajat spekuloimaan, mistä viive johtuu”, kertoi viestintäjohtaja Arja Suominen.

SAnAt muuttuVAt euROIkSI

Suominen muisteli, miten hänen 24-vuoti-sen Nokia-taipaleensa aikana tiedottamises-sa on siirrytty telexistä sähköpostiin. Teknii-kan ohella yhtä suuri muutos on tapahtunut tiedon sisällössä.

”Kun aikoinaan höystimme tiedotteita toinen toistaan herkullisemmilla adjektii-veilla, nykyisin niitä ei oikeastaan voi käyt-tää. Jos kerromme, että jokin kehitys on ’erityisen hyvää’, lukija miettii heti, että pal-jonkohan se merkitsee euroissa”, kertoi Suo-minen.

PwC:n asiantuntijat kertoivat omia ha-vaintojaan yritysten raportoinnin kehityk-sestä ja puutteista. Director Sirpa Juuti-nen muistutti, että yritysjohdon kannattaa seurata myös asiakasrajapinnasta kuulu-via hiljaisia signaaleja, ja sosiaalisen median mahdollisuudet tulisi hyödyntää.

Partner Mirel Leino huomautti, että monilla yrityksillä englanninkieliset rapor-tit ovat laadukkaampia kuin suomenkieliset. ”Johtuu ehkä siitä, että englanninkielinen versio tehdään ensin ja kääntäjällä ei välttä-mättä ole riittävää ymmärrystä sisällöstä.”

Partner Leena Puumala arveli, että ra-porteissa tulee jatkossa lisääntymään sellai-sen tiedon osuus, jota johto oikeasti seuraa. ”Liitetietojen määrä ei ainakaan tule vähe-nemään.”

AVIISORI 01.201026

Neuvonta-palveluiden kippari vaihtuiKTM Timo Raikaslehto on nimi-tetty Suomen PwC:n neuvontapalve-luiden (Advisory) johtajaksi ja partneriksi. Liiketoiminta-alue tarjoaa muun muassa liikkeenjohdon konsultointia ja yritysjär-jestelypalveluita. Neuvontapalveluissa työskentelee noin sata asiantuntijaa.

PwC:n kansainvälisen ketjun tarjoamat neuvontapalvelut ovat lähes kaksinkertaistuneet sekä liikevaihdoltaan että henki-löstömäärältään viidessä vuodessa.

Raikaslehdon tavoitteena on luotsata neuvontapalvelut liike-vaihdoltaan kaksinumeroiseen kasvuun Suomessa.

”Esimerkiksi keskisuurille yrityksille tarjottavissa yritysjär-jestelypalveluissa tähtäämme globaalin PwC-ketjun tapaan joh-tavaksi toimijaksi”, Raikaslehto sanoo.

Euroopan kiinteistömarkkinoi-den uskotaan virkistyvän vuon-na 2010. München, Hampuri,

Pariisi ja Lontoo ovat kiinteistösijoitta-jien suosikkeja. Näin kertoo helmikuus-sa julkaistu, vuosittain tehtävä Emerging Trends in Real Estate Europe -tutkimus.

PwC:n ja Urban Land Instituten (ULI) helmikuussa julkaisema tutkimus muis-tuttaa kuitenkin, että varsinainen elpy-minen tapahtuu hyvin hitaasti. Nyt markkinoita piristävät luotonsaannin helpottuminen ja kiinteistöjen arvon vakiintuminen.

Helsinki löytyy kiinteistösijoittajien kohteena keskikastista. Viime vuonna monet sijoittajat arvelivat optimistisina, että Suomi selviäisi talouskriisistä muita maita paremmin, ja Helsinki nostet-tiin sijalle 7 kiinteistösijoituskohteena ja sijalle 5 kehityskohteena. Kuten mo-net muutkin pienemmät markkinat, tänä vuonna Helsinki on pudonnut: se rankat-tiin nykyisten kiinteistöjen sarjassa 14.sijalle, kiinteistöhankintakohteena 12:nneksi ja kiinteistökehityskohteena sijalle 17.

Tutkimuksen mukaan sijoittajat kiinnittävät eniten huomiota kiinteistöjen sijaintiin, rakennuksen kuntoon sekä vuokralaisiin. Kaupallisina sijoitus-kohteina suosikeiksi nousevat keskustan toimistot sekä pää-katujen liiketilat ja os-toskeskukset. Myös asuinkiinteistöjä pide-tään hyvinä sijoituskoh-teina.

Suurin osa tutkimuksen vastaajista korostaa varovaisuutta uusien sijoitusten suhteen, sillä kor-kean työttömyyden ja matalan yksityisen kulutuksen vuoksi Euroopan talous on edelleen haavoittuvainen.

Lisäksi tutkimus nostaa esille edessä häämöttävän ongelman, joka liittyy sato-jen miljardien eurojen kiinteistövelkojen jälleenrahoitukseen.

”Suomessa alkanut vuosi näyttää kiin-teistösijoittajien kannalta haastavalta.

Taloutemme sukelsi viiveellä suurten markkinoiden perässä. Markkinoilla on edelleen painetta vajaakäyttöasteiden nousuun. Merkittävää vetoapua ei näyt-täisi vielä olevan tulossa ulkopuolelta kansainvälisten sijoittajien pysytellessä syvemmillä vesillä”, sanoo partneri Kimmo Vilske PwC:ltä.

Helsingin sijoitus heikkeni kiinteistösijoituskaupunkina

UUTTAU

USI

NT

A

Palat kohdalleen tilinpäätöksessäIFRS-tilinpäätöksen kokoaminen voi olla hauskaa, us-kotaan PwC:n Accounting Consulting -palveluissa. Yk-sikkö on lanseerannut koulutuksen, jossa kuluvan vuo-den aikana käydään läpi IFRS:n keskeiset kysymykset.

Kymmenosaisen koulutuksen voi käydä läpi pala kerrallaan tai yritys voi ostaa sen koko pakettina.

Koulutuksen avulla yritykset saavat uusia näkökul-mia ja lähestymistapoja IFRS:n soveltamiseen, selkoa IFRS:n kapulakieleen sekä ison tukun esimerkkejä käy-tännön kokemuksista.

Lisätietoja löytyy osoitteesta www.pwc.com/fi/ifrspuzzle

27

UUSINTA

UU

TT

A

Isossa-Britanniassa toimivat pohjoismai-set yritykset pääsivät valokeilaan Lontoon Pörssissä maaliskuun alussa, kun viides-sä kategoriassa jaettiin Nordic Business Award -palkinnot. Ensimmäistä kertaa järjestetyn tapahtuman pääsponsori oli PwC.

Vuoden liiketoimintapalkinnon voit-ti norjalainen Statoil, yrittäjyyspalkinnon ruotsalainen Spotify, vuoden tulokkaan palkinnon tanskalainen E-conomic, T&K-palkinnon Nokian Cambridgen-tutkimus-keskus ja yritysvastuupalkinnon tanskalai-nen Novo Nordisk.

”Palkitut yritykset ovat alansa suunnan-näyttäjiä. Ne muuttavat elämäntapaamme ja toimivat luovasti niin vihreän energian-tuotannon kuin terveydenhuollonkin sa-

roilla”, sanoi kilpailun tuomariston jäsen, UK Trade & Investmentin toimitusjohtaja Andrew Cahn.

Voittajat valitsi paneeli, jonka jäseniä olivat Cahnin lisäksi PwC:n John Stut-tard, Boeingin Roger Bone ja Ison-Bri-tannian Ruotsin-suurlähettiläs Andrew Mitchell.

Pohjoismaiselle osaamiselle tunnustusta

Novo Nordiskin Viggo Birch ja Ruotsin PwC:n

Territory Senior Partner Henrik Steinbrecher.

PwC on osallistunut menestyksekkäästi elokuvamaailman Academy Awards -palkintojen eli Oscarien jakamiseen jo 76 vuoden ajan vastaamalla äänestyspro-sessista. PwC:n osakkaat Rick Rosas ja Brad Oltmanns tietävät ainoina maail-massa Oscar-voittajien nimet ennen pal-kintojenjaon suoraa televisiointia, joka tapahtui tänä vuonna maaliskuun ensim-mäisenä viikonloppuna.

Äänestyksen täydellinen turvallisuus taataan laskemalla jokainen äänestyslip-pu käsin.

”PwC on kehittänyt käsin laadittaviin taulukoihin perustuvan menetelmän tar-

koituksella niin, että tekniikkaa tarvitaan mahdollisimman vähän. Olemme pysty-neet säilyttämään salaisuudet sataprosent-tisesti ja toimittamaan Akatemialle tarkat ja luotettavat laskentatulokset. Tämä toi-meksianto on suuri kunnia, etuoikeus ja myös ainutkertaisen jännittävä”, kertoo Oltmanns, joka johti ääntenlaskentaa nyt kuudennen kerran.

PwC:n työryhmältä kuluu joka vuosi noin 1700 työtuntia äänestyslippujen las-kemiseen ja tarkastamiseen. PwC on las-kenut 450 000 äänestyslippuja 76 vuoden aikana.

Löytyykö taLouskriisin takaa iFrs?

PwC järjesti syksyllä 2009 IFRS- seminaarisarjan, joka oli suunnattu pörssiyhtiöiden hallitusjäsenille ja yritysjohdolle. Kaikkiaan tilaisuuk-sia oli kolme, ja jokainen keräsi pai-kalle 50–70 osallistujaa. Sarjan vii-meisessä tilaisuudessa marraskuussa pohdittiin, löytyykö talouskriisin ta-kaa IFRS.

PwC:n omien asiantuntijoiden ja Finanssivalvonnan edustajan lisäksi ääneen pääsivät arvovaltaiset pane-listit: Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius, Talentumin hal-lituksen varapuheenjohtaja Manne Airaksinen sekä FIMin hallituksen puheenjohtaja Timo T. Laitinen.

Paneelissa pohdittiin muun muas-sa hallituksen vastuukysymyksiä sekä osakkeenomistajien informaatiotar-vetta.

Timo Rothoviuksen mielestä tilin-päätöksen liitetiedot ovat tärkeitä ja niitä voisi jopa lisätä.

”Kuulun ehdottomasti niihin, jot-ka lukevat liitetietoja.”

Mutta kuka sitten vastaa osavuo-sikatsausten ja tilinpäätösten oikeel-lisuudesta? Manne Airaksisen nopea vastaus oli hallitus.

”Tämä on kuitenkin vaikea kysy-mys. Tilintarkastaja on toissijaisesti vastuussa. Teknisemmissä kysymyk-sissä se voisi hyvin olla jopa ensisijai-sesti vastuussa”, hän totesi.

Entä otetaanko osakkeenomista-jan informaatiotarve tarpeeksi huo-mioon tilinpäätöksiä laadittaessa?

”Ei informaatiota koskaan liikaa ole. Kehitys menee siihen suuntaan, että informaatiota tulee lisää, ja hyvä niin. Analyytikot kuitenkin perkaavat olennaisen tiedon esiin”, totesi Rot-hovius.

”Toisaalta vain puolia pörssin yh-tiöistä seurataan analyytikoiden toi-mesta. Kuka niiden muiden tietoja perkaa?” kysyi Laitinen.

Tilaisuudet saivat erittäin positii-visen vastaanoton, joten niitä onkin tarkoitus jatkaa myös tänä vuonna.

oscarin arvoinen saLaisuus

uusia tiLintarkastusasiakkaita

PwC on saanut asiakkaakseen kaksi uutta pörssiyhtiötä. Puutuotetoimialaa globaa-listi palveleva teknologiayritys Raute ja laivayhtiö Viking Line vaihtavat tilintar-kastajakseen PwC:n.

Rauten päävastuullisena tilintarkastajan toimii Janne Rajalahti ja Viking Linen Martin Grandell ja Johan Kronberg.

UUSIA JULKAISUJA

Kaikkia julkaisuja voi tilata maksutta osoitteesta info@fi .pwc.com

GLOBAL OUTSOURCING SURVEYPwC:n ja Duke Universityn Offshoring Research Networkin tuoreen tutkimuk-sen mukaan kansainväliset ulkoistus-markkinat ovat laajenemassa ja juridis-ten palvelujen ulkoistusten odotetaan lisääntyvän voimakkaasti. Palvelujen tar-joajat eri puolilla maailmaa ennakoivat palvelujensa kysynnälle nopeaa kasvua.

BANKING BANANA SKINS 2010PwC:n ja Centre for the Study of Finan-cial Innovation (CSFI) tuoreen Banking Banana Skins -tutkimuksen mukaan suurimmat riskit pankeille ovat tällä het-kellä poliittisia – eivät taloudellisia. Ky-selyn tulokset perustuvat 450:n rahoi-tusmaailman johtohenkilön vastauksiin kaikkiaan 49 maasta.

GLOBAL EQUITY INCENTIVES SURVEYPwC:n Global Equity Incentives -tutki-mus selvittää yritysten toimintatapoja liittyen osakeperusteisten kannustinoh-jelmien suunnitteluun, koordinointiin, prosesseihin ja hallintoon. Lisäksi tar-kastelun kohteena ovat kannustimiin liit-tyvät laskenta- ja verosuunnittelutavat.

CEO PERSPECTIVES – VIEWPOINTS OF CEOS IN THE FOREST, PAPER & PACKAGING INDUSTRY WORLDWIDE 2010Metsäteollisuustuotteita, paperituotteita ja kuitupohjaisia paperituotteita valmis-tavien yhtiöiden maailma on muuttunut perusteellisesti. Koko alalta edellytetään perustavanlaatuista muutosta. PwC:n tutkimusta varten haastateltiin 33:a alan johtajaa Pohjois- ja Latinalaisesta Ame-rikasta, Lähi-idästä, Euroopasta, Afrikas-ta ja Aasiasta.

WORLD WATCH 1/2010Julkaisu käsittelee monipuolisesti ajan-kohtaisia taloudelliseen raportointiin ja hyvään hallintotapaan liittyviä aiheita.

EMERGING TRENDS IN REAL ESTATE 2010PwC:n ja Urban Land Instituten (ULI) Emerging Trends in Real Estate Europe -tutkimuksen mukaan Euroopan kiin-teistömarkkinat virkistyvät vuonna 2010 luotonsaannin helpottumisen ja kiinteis-töjen arvon vakiintumisen ansiosta. Var-sinainen elpyminen tapahtuu kuitenkin hyvin hitaasti.

CEO SURVEYPwC:n vuosittaisen Global Annual CEO Survey -tutkimuksen mukaan toimitus-johtajien luottamus kasvuun on paran-tunut huomattavasti vuoden takaisiin heikkoihin kasvunäkymiin verrattuna. Toimitusjohtajat ovat siirtyneet ”kriisin-hallinnasta” varovaiseen optimismiin.

GLOBAL ECONOMIC CRIME SURVEYTutkimustulosten perusteella suomalai-sista yrityksistä noin viidennes joutuu vuosittain talousrikollisuuden uhriksi. Tyypillisin suomalaisyrityksiä kohtaava talousrikos on yrityksen varojen ja re-surssien väärinkäyttö (56 %), jolla tar-koitetaan esimerkiksi petosta, kavallusta tai muuta yrityksen omaisuudenväärinkäyttöä.