Vihreät riparitTausta-ajattelua ja mahdollisuuksia

Panu PihkalaPauligin huvila 4.9.2012

Mitä Raamattu sanoo? Psalmi 104

10 Vuorten rinteille sinä puhkaisit lähteet, vedet juoksevat puroina ja virtaavat laaksoissa.

11 Ne juottavat kaikki maan eläimet, villiaasikin saa sammuttaa janonsa.12 Niiden äärellä asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvissä vesien partailla.13 Sinä juotat vuoret korkeuksien vesillä, ja maa kantaa sinun töittesi hedelmää.14 Sinä kasvatat ruohon karjaa varten ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi, että hän saisi leipänsä maasta.

Linköpingin tuomiokirkon taide

1930-luvulta peräisin oleva luomistyön runsauden kuvaus (Märta Afzelius, Elsa Gullberg)

Tekstit: virsi 532, Taas siunattu päivä nyt luo valoaan, säkeistöt 4 ja 5

Esimerkki luterilaisuuden sisältämistä kokonaisvaltaisista teologisista sisällöistä

Mitä luonto merkitsee sinulle?

Erään seurakunnan työntekijöiden vastauksia:

Rauha Hiljentyminen Virkistys Vau-elämyksiä Antaa näköaloja (konkr. + vertausk.) Voimaantuminen Aarrearkku

Armon konkretisoituminen (esim. komposti: muuttuu hedelmälliseksi)

Elämän ylläpito Monimuotoisuus Voimattomuus Ahdistus Pyhyys Suhteellisuudentaju Taloudelliset asiat

Jumalan suuruus Oma pienuus Turvallisuus Oma paikka: mihin kuulun

Luonto tekee hyvää

Tutkimustulokset: luonnonympäristöt lisäävät ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia Ekopsykologia tutkii luonnon vaikutusta Green Care: kuntoutus luonnossa▪ Esim. Vihreä veräjä -hanke

Missä seurakuntien järjestämät useimmat syvälliset toimintajaksot tapahtuvat? Rippileirit, muut leirit Hiljaisuuden retriitit

Me teemme luonnolle / luonto tekee meille

Seurakunta ja luonto –aiheessa ei ole kyse vain siitä, mitä me teemme muulle luonnolle (ympäristönsuojelu)

Kyse on myös kasvavasta ymmärryksestä sen suhteen, mitä muu luonto tekee meille! ”Ympäristö kasvattaa meidät”▪ Sekä luonto- että kulttuuriympäristö

Riippuvaisuus, yhteenkuuluvuus Virkistys, onnellisuus

Jumala ja luonto

Jumala toimii luonnon kautta: yhtä lailla ihmisten kuin tuulen tai korpin

Muulla luonnolla on oma suhde Jumalaan:mitä tämä merkitsee sille, miten ihmisten tulisi suhtautua muuhun luontoon? Vrt. Ps. 104

Rippikoulun ympäristö

Leirikeskuksen maasto toteuttaa kasvatusta! Ks. ”Leirikeskuksen luonto saarnaa”-

artikkeli, moniste ”Luonto hengellisenä voimana”

Riparin ympäristö tarjoaa paljon mahdollisuuksia tietoiselle ympäristökasvatukselle

Ympäristökasvatus

Joy A. Palmerin puumalli

Kolme osaa lehvästössä: 1. Oppiminen luonnosta

Miten luonto toimii2. Oppiminen luonnossa

Erilaisten asioiden oppiminen luonnonympäristössä

3. Toiminta luonnon puolesta Osallistaa, voimauttaa, ylläpitää toivoa▪ Seurakunnissa eniten laiminlyöty osa-alue

näistä?

Puun runkona ja juurina:Merkittävät elämänkokemukset, ”suunnan antavat vaikutteet” (formative influences) Lapsuuden perheen retket▪ Isoisän kanssa metsässä tai merellä▪ Äidin kanssa marjassa

Ympäristöherätykset, esim. jonkin katastrofin tai luonnonsuojelijan sanojen äärellä

Partio, seurakunnan leirit ja vaellusrippikoulut…

Henkiset ja hengelliset (uskonnolliset) kokemukset olennainen osa merkittäviä elämänkokemuksia Suomalaisessa tutkimuksessa jätetty

turhan sivuun Ks. Pihkala 2011: Maailmankatsomukset ja

kristinusko ympäristökasvatuksessa http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=439

Seurakunnan vastuunkantaja ympäristökasvattajana

Vanhemmat, isovanhemmat ja koulun opettajat ovat keskeisiä ympäristökasvattajia: mutta seurakunnan vastuunkantajilla on suuria mahdollisuuksia myös!

Seurakunnan vastuunkantajat ovat eläviä esimerkkejä Millaisen kuvan antaa, jos seurakunnan

vastuunkantaja ei välitä kierrättää, kulkee aina omalla autolla tai ei puhu hartauksissa koskaan luonnon merkityksestä?

Se, mitä tehdään ja miten, kasvattaa Kasvatustyöntekijä kasvattaa

toimintatavoillaan Kappalainen kasvattaa saarnavalinnoillaan,

kanttori musiikkivalinnoillaan Suntio kasvattaa käytännön toimillaan Viraston toimintarutiinit ovat joko hyviä tai

huonoja esimerkkejä vastuullisuudesta Malli tietynlaisesta elämäntavasta,

maailmankatsomuksesta

Kristinusko pahuutta vastaan

Mikä on ympäristöongelmien perimmäinen syy?

Itsekkyys, ahneus: kristillisesti sanottuna synti

Mikä auttaa pahuutta ja syntiä vastaan?

Kristinuskon ydinsanoma on valtaisan olennainen ympäristöasioiden suhteen

Riparilla synti- ja armo-teemat keskeisiä luontoon liittyen

Caspar David Friedrich: Cross in the Mountains, 1807

Kun kirkko toteuttaa peruskutsumustaan pahuuden vastaisessa taistelussa, se samalla suojelee luontoa;

ja toisinpäin: jotta kirkko voisi toteuttaa peruskutsumuksensa koko laajuutta, tulee sen ottaa koko luomakunta huomioon.

Rippikoulu: toinen todellisuus Vaihtoehtoisen elämäntavan malli

Vrt. (ilta)hartauksien suosio Merkittäviä elämänkokemuksia, suuntaa

antavia vaikutteita (vrt. Palmerin puu) Metsäkirkoista ja iltanuotioista kannattaa

pitää kiinni ”hoksauttaminen” siitä, että

ympäristönsuojelu mahdollistaa tällaisista ympäristöistä nauttimisen

Tutustuminen makoisaan kasvisruokaan?!!

Maailman tila vaatisi radikaaleja muutoksia: voiko ripari haastaa entistä enemmän kysymään, mikä on elämässä olennaisinta? Kulutus-, mammonakritiikki

Mitä on tehtävissä niiden aiheiden osalta, joissa ohjaajien mielipiteet todennäköisesti hajautuvat? Eläinten oikeudet (erityisesti

tehotuotanto) Pedot, metsästys (vrt. jälleen Vanha

testamentti)

Keskustelujen antia

Oman mielipaikan etsiminen riparilla luonnosta, Raamatun luku siellä

Riparilaiset valmistavat jotain (taulun?), joka jää leirikeskukseen tulevia leirejä varten

Kummien huomiointi: esim. aineettomien lahjojen suosittelu (kuten luontoretki)

Tulossa

Luontokirkkovuosi hartauselämän toiminnallisia

vinkkejä ja teologista taustaa Toim. Suvielise Nurmi, kirjoittajina

PP, Essi Aarnio-Linnanvuori, Hele ja Heikki Ali-Löytty

PTK 2013 (kevät)

Harvinainen koulutus

Luonnon armo(illa). Ympäristökasvatus ja diakonia seurakunnassa

7. - 8.5. 2013 Partaharju, Pieksämäki (1,5 op / 220€) Osaamistavoitteet: Osallistuja tuntee

kristillisen ympäristökasvatuksen ja -diakonian perusteet, ymmärtää ympäristökysymysten kansainvälistä ulottuvuutta sekä osaa soveltaa toiminnallisia menetelmiä ympäristökasvatuksessa.

Kohderyhmä: Kaikki ympäristötyöstä ja -kasvatuksesta kiinnostuneet seurakuntien hengellisen työn tekijät.

Ilmoittautuminen 5.4.mennessä suvielise.nurmi@ptk.fi

A RochaKristityt luonnon puolesta ry.

Verkosto, joka tarjoaa tietoa ja toimintaa

Alueellinen toiminta aktivoitumassa http://www.arocha.org/fi-fi/index.html Jos olet kiinnostunut liittymään

sähköpostilistalle tai mahdollisesti jäseneksi, ota yhteyttä joko suomi@arocha.orgpanu.pihkala@helsinki.fi

Materiaaleista

Ekonisti-vihko (toim. Pruuki)Ekonisti-materiaalin käyttö

nuortenilloissa (2009) -> löytyy www.ekonisti.fi, kuten myös seuraava:

Luonto ja seurakunta: materiaalia tilaisuuden järjestämiseen (2011)

Luontopyhäkoulu (Pyhäkoululehti 2/2011)Luonto ja Raamattu: kristillisen

ympäristökasvatuksen juurilla (2010)Ympäristökasvatus seurakunnassa

(2010)

Lisätietoa

Facebook: ryhmät ”Kristillinen ympäristökasvatus”, ”A Rocha”, ”Ekonisti”

Sakasti.evl.fi/ymparisto Kansainväliset sivustot:

Web of Creation (http://www.webofcreation.org/)

Season of Creation (http://seasonofcreation.com/)

Time for Creation (http://www.oikoumene.org/en/events-sections/countdown-to-climate-justice/time-for-creation.html)