Sisältää virallisen tilinpäätöksen

VUOSIKERTOMUS 2015

VUOSIKERTOMUS 2015

SISÄLTÖ

04 | Historia Parempaa elämää jo vuodesta 1995

06 | Toimitusjohtajan katsaus Kaupungistuminen muuttaa Suomea

ja rakentamista

08 | Hallitus ja organisaatio

10 | Tuotantojohtajan puheenvuoro Tuotantomme muuttuu ja kehittyy

12 | Case: Helsingin Letkajenkka Varten toteuttama kerrostalokohde

14 | Case: Metsäkankaan koulu Varten toteuttama koulun peruskorjaus

16 | Case: Hyvinkään hoivakoti Varten toteuttama palvelukoti

18 | Vuoden Vartelaisten työmaan johtamisen teesit

20 | Siisteys on merkittävä osa työturvallisuutta

22 | Hallituksen toimintakertomus

32 | Tuloslaskelma33 | Tase

35 | Rahoituslaskelma

36 | Tilinpäätöksen ja toiminta- kertomuksen allekirjoitus

37 | Tilintarkastuskertomus

38 | Tilinpäätöksen liitetiedot

Yhtiö juontaa juurensa Heikki Henttosen ja Juha Outavan perustamasta Joutec Oy -yhtiöstä. Joutec käynnisti vuonna 1995 ensimmäisen hankkeensa, pienen asuinkerrostalon rakentami- sen Kouvolaan.

Vähän myöhemmin Heikki Koho jäi pois perustamansa Oka Oy:n palveluksesta, koska oli jo aikaisemmin myynyt omistuksensa yrityksestä. Oka Oy perustettiin nimellä Rakennusliike Koho & Sutela Oy. Yhtiö on poistunut rekisteristä joitakin vuosia sitten, kun se sulautui Lemminkäinen-konserniin.

Vuonna 1996 Heikki Koho siirtyi Henttosen ja Outavan perus- taman yhtiön toimitusjohtajaksi ja samalla yhtiön osakkaaksi. Yhtiön nimeksi muutettiin samanaikaisesti Rakennus-Varte Oy. Pian nimenvaihdoksen jälkeen yhtiön taloyhtiöiden tuotemerkiksi valittiin yhtiön sisällä demokraattisella päätöksellä ”Heikki”.

Ensimmäinen sittemmin tutuksi käynyttä Heikki-nimeä kantanut taloyhtiö on As Oy Kouvolan Saarennonheikki, pieni kaksikerroksinen kerrostalo Kouvolassa. Yhtiön liikevaihto kasvoi tasaisesti, varsinkin kun päästiin 2000-luvun nousukaudelle. Toimialue laajentui pian Kouvolasta muualle Kymenlaaksoon, jossa seuraavia kaupunkeja olivat Hamina ja Kotka.

Pääkaupunkiseudulle yritys laajensi toimintaansa vuonna 2003, jolloin perustettiin tytäryhtiö Varte-Uusimaa Oy. Tytäryritys aloitti Varten rakentamistoiminnan pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa.

Vuonna 2004 yrityksen perustajaomistajat jäivät yrityksestä pois ja yrityksen pääomistajaksi tuli Kohon perhe.

Rakentamistoiminta oli vilkasta pääkaupunkiseudulla jo 2000-luvun alussa ja vuonna 2005 silloisen Varte-konsernin liikevaihdosta 40 % tuli pääkaupunkiseudulta Varte-Uusimaa-yhtiöstä.

Rakentamistoiminta koki myllerryksen vuoden 2008 finanssikriisin alettua ja asuntokaupan hyytyessä koko Suomessa. Aina vuoteen 2007 saakka yhtiö rakensi vain omaperusteista asuntotuotantoaan sekä neuvottelu-urakoita. Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin pyörteissä toimintaa laajennettiin myös kilpailu-urakointiin.

Päijät-Hämeen alueelle yritys laajensi toimintansa vuonna 2007, jolloin perustettiin oma tulosyksikkö Lahteen. Lahden alue onkin vakiinnuttanut asemansa yhtenä tärkeänä Varten toiminta-alueena.

2010-luvun taitteessa saavutettiin 100 työntekijän merkkipaalu. Työntekijöistä noin puolet oli työmaahenkilöstöä ja puolet toimi-henkilöitä.

2010-luvulle tultaessa kotimaakunnassa Kymenlaaksossa raken-taminen on merkittävästi hiljentynyt johtuen alueen voimakkaasta rakennemuutoksesta. Samanaikaisesti pääkaupungin kehyskun-tien väestönkasvu on taittunut ja sen myötä rakentaminen on vä-hentynyt myös kehyskunnissa. Vuonna 2011 seuraavaa Kohon sukupolvea astui yrityksen palvelukseen Harri Kohon aloitettua työskentelyn yrityksessä.

Yrityksen laatujärjestelmä sai ISO:9001-sertifikaatin vuonna 2011 ja laatujärjestelmää on määrätietoisesti koko ajan kehitetty ja auditoitu vuosittain.

Nyt 2010-luvun puolessa välissä kaupungistuminen on vallitseva megatrendi, joka säätelee koko Suomen kehitystä. Vuodesta 2013 alkaen suurin osa yhtiön liikevaihdosta onkin tullut pääkaupun-kiseudulta. Varte on pitkäjänteisesti rakentanut organisaatiotaan pääkaupunkiseudulla ja nyt vuonna 2015 pääkaupunkiseudun osuus yrityksen liikevaihdosta on 60 %.

Vuonna 2015 yritys aloitti Lappeenrannassa ensimmäisen hank-keensa ja Varte pyrkii jäämään pysyvästi myös Etelä-Karjalan elin-voimaiseen keskuskaupunkiin.

Korjausrakentaminen tuli pysyväksi osaksi Varten liiketoimintaa 2015, kun yrityksen sisälle perustettiin oma yksikkö vastaamaan vain korjausrakentamishankkeista.

Kaksikymmentä vuotta ensimmäisen rakennushankkeen jälkeen toimintamme jatkuu vakaana kohti 2020-lukua.

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

n. 0,9 M€ n. 0,9 M€ n. 3,0 M€ n. 3,5 M€ 7,3 M€ 8,1 M€ 8,8 M€ 15,5 M€ 26,1 M€ 29,5 M€ 29,7 M€ 33,9 M€ 61,2 M€ 43,4 M€ 41,1 M€ 38,2 M€ 50,8 M€ 56,2 M€ 56,7 M€ 70,0 M€

Toiminta laajenee Lappeenrantaan

Parempaa elämää jo vuodesta 1995

Joutec Oy aloittaa rakennustoiminnan 1995

Nimeksi tulee Rakennus-Varte Oy ja Heikki Koho toimitusjohtajaksi

Toiminta laajenee ja vakiintuu Kouvolassa

Yhtiön toiminta laajenee Kotkaan ja Haminaan

Yhtiön toiminta laajenee Etelä-Karjalaan, Luumäelle

Varte-Uusimaa Oy perustetaan

Varte-Yhtiöt siirtyvät pääosin Kohon perheen omistukseen

Liikevaihdosta jo lähes 40 % Uudeltamaalta

Omia RS-hankkeita mm. Espoossa, Järvenpäässä

ja Kirkkonummella

Lahden aluetoimisto perustetaan

Toiminta laajenee kilpailu-urakointiin. Ylipitkä 18 kk tilikausi

Kotkan Museo- kadun kolmion

rakentaminen alkaa

30.9.2010 yhtiön nimeksi tulee Varte Oy

Varte-Uusimaa sulautuu Varte Oy:öön

Pääkaupunkiseudun osuus liikevaihdosta kasvaa

Pääosa liikevaihdosta pääkaupunkiseudulta

4 Varte Oy

SUOMI NOUSEE 1990-LUVUN LAMASTA 2000-LUVUN TASAINEN NOUSUKAUSI FINANSSIKRIISI ASUNTOKAUPPA VILKASTA TAANTUMAA JA KAUPUNGISTUMINEN KIIHTYY

Kaupungistuminen muuttaa Suomea ja rakentamista

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

6 Varte Oy

VÄESTÖ KESKITTYY KASVUKESKUKSIINSuomen väestöstä maaseudulla asuu edelleen suhteellisesti selvästi enemmän kuin muualla Euroopassa. Kaupungistu-minen Suomessa on 2010-luvulla entisestään voimistunut, minkä seurauksena väestö keskittyy muutamaan suureen kaupunkikeskukseen. Suurin nk. kasvukäytävä on Helsinki–Tampere-akseli, jonka molempiin päihin suurin väestömuutto kohdistuu. Erityisesti muuttovirta vie pääkaupunkiseudul- le, jonka väkimäärä nousee 16 000–17 000 hengellä vuodessa.

Vastaavasti suurin osa Suomen paikkakunnista ja maa-pinta-alasta on muuttotappioaluetta, jossa taloudellinen toimeliaisuus kaiken kaikkiaan vähenee. Näillä alueilla se tuo monia negatiivisia vaikutuksia myös rakentamiseen, asuntokauppaan, asuntojen korjaamiseen ja ennen muuta asuntojen- ja kiinteistöjen arvoihin.

OMAISUUDEN UUSJAKO ON TAPAHTUNUTNäinä vuosina on Suomessa tapahtunut maan historian suurin omaisuuden uusjako. Se aiheutuu asuntovarallisuu-den arvojen muutoksista.

Oman asunnon hankinta on vaatinut perheiltä niin pääkau-punkiseudulla kuin maakunnissa samanlaisen ponnistuksen. On säästetty, on otettu pankkilainaa, on maksettu korkoja ja lyhennetty velkaa, kenties 15–20 vuotta.

Mikä on tilanne nyt ja tulevaisuudessa? Pääkaupunki-seudulla, hyvällä alueella olevan asunnon arvo on noussut kenties 2–3 kertaa hankintahintaa suuremmaksi ja arvon-nousu vain jatkuu tulevina vuosina.

Toisin on muuttotappioalueilla, joilla jopa kaupunkien kes-kustoissa asuntojen ja kiinteistöjen arvot ovat romahtaneet. Varsinkin omakotitalojen ja rivitaloasuntojen arvot lähestyvät pian nollaa. Esimerkiksi yhtiön kotipaikkakunnalla Kouvo-lassa on tällä hetkellä myynnissä noin 350 pientaloasuntoa. Seniori-iän saavuttaneet pariskunnat, jotka ovat käyttäneet elämästään ehkä 20 vuotta asuntosäästämiseen, huomaavat, että kaikki ponnistelut ovat olleet rahassa mitaten turhia. Omakotitalo, josta he haluaisivat muuttaa palveluiden äärelle kerrostaloon, ei käy kaupaksi lainkaan tai sen arvo on niin pieni, etteivät he pysty rahoittamaan sillä edes pienen uudisasunnon hankintaa.

6 Varte Oy Varte Oy 7

UUDET SUKUPOLVET MUUTTAVAT ASUMISKULTTUURIA PYSYVÄSTIY-sukupolven ja sitä nuorempien sukupolvien elämänarvot, elämäntavat ja asumistottumukset ovat täysin erilaiset kuin 60- ja 70-luvulla syntyneillä, puhumattakaan heitä vanhem-mista sukupolvista.

Uudet sukupolvet ovat kansainvälisiä ja ennakkoluulot-tomia. He harrastavat ja matkustelevat paljon. Asunnon ja kodin merkitys on erilainen kuin edellisillä sukupolvil-la. Heille on tärkeää, että ystävät, harrastukset ja palvelut ovat mahdollisimman lähellä. Myös hyviä joukkoliikenne- yhteyksiä arvostetaan. Toisaalta oman pihan tai omakotitalon hoito koetaan liian sitovaksi, tai se ei vain kiinnosta.

Tästä asenneilmaston muutoksesta on ollut Uudellamaal- la seurauksena esimerkiksi se, että nuoripari tai perhe ei enää halua muuttaa kehyskuntiin, joissa olisi tarjolla suurempia ja myös edullisempia asuntoja – nk. Nurmijär-vi-ilmiön aika on ohi. Nyt tyydytään aikaisempaa pienempiin asuntoihin, kunhan muut elämälle asetetut toiveet täyttyvät. Valitaan kerrostaloasunto kasvukaupungin keskustaajamasta, jossa on mahdollisuus käyttää raideliikennettä.

Nuorten asumiskulttuuri on muuttumassa myös asunnon hallintamuodon suhteen. Viime vuodet pääosa teollisesta asuntorakentamisesta on kohdistunut vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin. Niitä on valmistunut vuosittain useita tuhansia ja luultavasti niitä rakennetaan lähivuodet edelleen tuhansia lisää.

Uuden vuokra-asuntotuotannon kohderyhmä ovat nuoret ja aikuiset työssäkäyvät tai eläkkeellä olevat ihmiset. Talot sijaitsevat hyvillä paikoilla, juuri sellaisilla kuin asukkaat toivovat. Vuokra-asumisen kiistaton etu on joustavuus. Jos työpaikka vaihtuu, on helppo vaihtaa myös asuntoa ja välttyä pitkään kestäviltä työmatkoilta esim. pääkaupunkiseudulla.

Väitän, että kun nuoret sukupolvet tottuvat tähän asu-mistapaan, niin moni heistä asuu vuokralla koko ikänsä. Omistusasumisen osuus tulee siis pysyvästi vähenemään ja samalla uusien omistusasuntojen tuotantomäärät tulevat pysymään alhaisemmalla tasolla. Tässäkin asiassa siis lähes-tymme läntistä naapurimaatamme.

VARTE ON SOPEUTUNUT MUUTOKSEEN ENNAKOIDUSTIMuuttoliike pääkaupunkiseudulle ei ole uusi asia. Näin on tapahtunut jo pitkään. Myös Varten strategiassa lähes 15 vuotta sitten nähtiin se, että ainoat merkittävät toimi-nannan laajentamismahdollisuudet ovat pääkaupunkiseu- dulla. Tästä syystä jo vuonna 2003 yhtiömme toiminta laa-jentui pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle. Näiden 13 vuoden aikana olemme vähitellen luoneet sinne hyvän ja toimivan organisaation sekä myös onnistuneet löytämään luotettavan yhteistyöverkoston. Toimintamme painopiste on nyt pääkaupunkiseudulla, siis valtakunnan vilkkaim- milla rakennusmarkkinoilla, jota sopivasti täydentävät Päi-jät-Hämeen ja Kaakkois-Suomen työkohteet.

Olemme mukautuneet myös asumiskulttuurin muutok-siin niin, että nykyisin toisaalta pyrimme lähtökohtaisesti tuottamaan pieniä kerrostaloasuntoja sellaisiin paikkoihin, joihin uudet sukupolvet haluavat muuttaa, toisaalta omis-tusasuntojen tuotantomäärät on pidetty pieninä.

Harkitusti valittu toiminta-alueemme sekä oikeat tuotteet näkyvät myös tilauskannassamme, joka on tällä hetkellä erit-täin hyvä. Yhtiöllämme on lähes täysi tilauskanta kuluvalle tilikaudelle ja merkittävä osuus myös seuraavan kauden työkannasta on jo varmistunut.

KIITOS KUULUU KOKO TIIMILLEToiminnan laajentuessa päättynyt tilikausi on ollut henki-löstöllämme kiireinen ja työntäyteinen. Varten joukkueeseen on saatu lisää uutta henkilökuntaa ja koko henkilöstöllä on ollut tekemisen meininki.

Erityisellä ilolla olen pannut merkille työsuojeluasioiden positiivisen kehityksen työmaillamme. Yhtiön hallitus myönsi ensimmäistä kertaa myös tunnuspalkinnon hyvästä työ-suojelutyöstä. Tunnustus annettiin vastaavalle työnjohtajalle, jonka johtaman työmaan TR-mittauksien keskiarvo oli 96 %. Sellaisesta tuloksesta voi olla ylpeä.

Lausun parhaat kiitokseni yhtiömme koko henkilöstölle päättyneen tilikauden aikana tehdystä hyvästä työstä.

Kouvolassa 9.12.2015

Heikki Kohotoimitusjohtaja, rakennusneuvos

Paljoa helpompaa ei ole vanhassa kerrostalossa asuval-lakaan, mikäli taloon on kertynyt korjausvelkaa. Maakunta-kaupungin asunnon neliöhinta saattaa olla alle 1000 euroa neliöltä. Miten taloyhtiölle voitaisiin myöntää yhtiölainaa esimerkiksi 800 euroa neliölle, kun kiinteistön vakuusarvo tulevaisuudessa todennäköisesti laskee?

Omaisuuden uusjako on Suomessa jo tapahtunut, mutta sen vaikutukset lähivuosina tulevat näkymään entistä selvemmin. Yhteiskunnan on lähivuosina pakko tehdä järjestelyjä, joilla esimerkiksi maakunnissa oleville asuntoyhtiöille järjestetään valtion täytetakauksia, jotta talojen peruskorjaukset voidaan lainoittaa. Koko maan väestön muutto kasvukeskuksiin ei ole mahdollista ja tuskin edes toivottavaa.

Hallitus ja organisaatio

TILINTARKASTAJA: KHT Panu JuonalaErnst & Young Oy

TOIMINNOT

HANKEJOHTAJA

Janne En

MARKKINOINTI- JA

HALLINTOJOHTAJA

Harri Koho

TALOUSJOHTAJA

Anne Paajanen

TUOTANTOJOHTAJA

Kai Heiskanen

TEKNINEN

TOIMISTOTUOTANTO

YLEISHALLINTO JA

ASUNTOMYYNTITALOUSHALLINTO

TOIMITUSJOHTAJA

Heikki Koho

HALLITUS Harri Koho

Ilkka Laine

Klaus Saarikallio

Heikki Pykälistö

Heikki Koho

Hallitus

Johtoryhmä

Harri Koho

Janne En

Anne Paajanen

Heikki Koho

Kai Heiskanen

8 Varte Oy

10 Varte Oy Varte Oy 11

Rakuunaheikin rakennustyömaa.

TYÖMAATKevät ja alkukesä 2015 olivat Vartelle suurten hankkei-demme aloitusten aikaa. Lähes samanaikaisesti aloitet-tiin kolme hanketta, jotka kaikki ovat Varten mittapuun mukaan varsin mittavia.

Uudella markkina-alueellamme Lappeenrannassa aloitettiin uusi hanke vaativalla liikekiinteistön purkutyöllä sekä naapuritalojen perustuksien- ja kaivantojen tuennalla umpikorttelialueella, aivan Lappeenrannan torin laidalla. Paikalle rakennetaan Rakuuna-kortteli, johon tulee kaksi-kerroksinen maanalainen pysäköintilaitos, päivittäistava-rakauppa sekä noin 100 asuntoa.

Vantaan Viertolassa aloitimme loppukeväästä 117 asunnon kerrostalon sekä pysäköintilaitoksen rakentamisen.

Helsingin Pasilassa puolestaan alkoivat kahden ker-rostalon ja pysäköintilaitoksen rakentaminen vaativalle kaupunkialueelle. Pasilassa rakennustyöt alkoivat maan-alaisten tunneleiden suojaustöillä sekä poikkeuksellisen vaativilla kaivantojen tuentatöillä. Kerrostaloihin rakentuu Lappeenrannan tapaan yhteensä noin 100 asuntoa.

Kuluneen tilikauden aikana näiden kolmen suuren hankkeen lisäksi tuotannossa on ollut yhtä aikaisesti 8–12 pienempää rakennushanketta sijoittuen lähinnä pääkau-punkiseudulle ja Päijät-Hämeeseen.

TUOTANTOHENKILÖSTÖLiikevaihdon kasvu sekä hankkeiden kasvanut lukumää-rä loi meille haasteita työmaiden toimihenkilöresurssien osalta. Kuluneen tilikauden aikana olemme onnistuneet kuitenkin rekrytoimaan useita uusia toimihenkilöitä. Suuri osa toimihenkilöiden niukkuudesta alalla johtuu suurten ikäluokkien siirtymisestä eläkkeelle ja osa rakennusmes-tarikoulutuksen lopettamisesta 1990-luvulla. Koulutetun ja kokeneen toimihenkilöstön niukkuus on siis toistaiseksi arkipäivää rakennusalan työmarkkinoilla ja olemmekin pa-nostaneet rekrytoinnin lisäksi nuorempien työjohtajiemme ammattitaidon kehittämiseen työssä oppimisena yhdessä kokeneempien työjohtajiemme kanssa.

KEHITYSTYÖVartella on kehitetty pitkäjännitteisesti omaa toiminnan-ohjausjärjestelmää ISO:9001-sertifikaattimme ympärille. Kaikki tilikaudella alkaneet työmaamme ovat olleet jo uuden järjestelmämme ohjauksessa. Järjestelmämme on raken-nusalalla poikkeuksellisen kehittynyt ja edustaa mielestäni rakennusalankin digitalisoitumista parhaimmillaan. Järjes-telmän kehitystyö on tehty normaalin päivätyön ohessa ja vaatinut lukemattoman määrän työtunteja kehitystyöhön

Tuotantomme muuttuu ja kehittyy

osallistuneilta toimihenkilöiltä. Järjestelmän kehitys- ja ylläpitotyö on käyttöönotosta huolimatta jatkuvaa.

Uskoni on vahva siihen, että toimiva ja ohjaava järjestel-mä luo työmaillemme kilpailijoita paremmat edellytykset tuottaa laadukasta rakentamista.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄTTilikauden vaihtuessa ei ole nähtävillä selviä merkkejä siitä, että rakennusalan kilpailutilanteessa tapahtuisi oleel-lisia muutoksia. Ei voida siis tuudittautua ajatukseen, että kilpailutilanne urakkamarkkinoilla helpottuu tai asunto- kauppa kääntyisi lyhyellä aikavälillä kasvuun. Sen sijaan meidän on edelleen viritettävä ja kehitettävä omaa toi-mintaamme siten, että saavutamme kilpailuedun kireässä kilpailutilanteessa kilpailijoihimme nähden.

Jatkuva oman toimintamme kehittäminen takaa myös tulevaisuudessa, että pystymme tuottamaan asiakkail-lemme vähintään heidän vaatimusten mukaisen tuotteen ja tuomalla osaamisellamme lisäarvoa hankkeisiin, jolla ylitämme lopulta asiakkaidemme odotukset.

9.12.2015

Kai Heiskanentuotantojohtaja

Helsingin seurakuntayhtymän aikoinaan Malmin hautausmaan laajennusalueeksi hankitut maa-alueet kaavoitettiin raken-tamiseen 2000-luvulla. Viimeisen rakentamattoman tontin hyödyntämiseksi järjestettiin tämän vuosikymmenen alussa arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Kirsi Kor-honen ja Mika Penttinen Oy:n ehdotus Letkajenkka.

Varte Oy toteutti tämän kerrostalokohteen, johon tuli kaikkiaan 120 myytävää laadukasta vapaarahoitteista omistusasuntoa ja niiden lisäksi katutasoon jonkin verran myös liiketilaa.

Seurakuntayhtymä toteutti tämän hankkeen ensimmäistä kertaa mallilla, jossa että urakoitsija kilpailutettiin kiinteä-hintaiseen kokonaisurakkaan arkkitehtuurikilpailun luonnos-suunnitelmilla sekä järjestelmä- ja laatutasokuvauksilla. Koko

As Oy Helsingin Viikin Letkajenkka

toteutussuunnittelu tehtiin yhdessä hyödyntäen urakoitsijan rakennusteknistä osaamista tähdäten jo ennakkoon urakkakil-pailun tuloksena sovittuun kiinteään kokonaishintaan.

Kohteen välipohjat toteutettiin paikalla valettuina teräsbetoni-laattoina ja pystyrakenteet ovat betonielementtejä. Kesä 2014 oli kuuma ja kostea ja toi omat haasteensa paikallavalurakenteiden kuivattamisessa. Tästä syystä aikataulu kiristyi sisustusvaihees-sa, mutta siitä huolimatta kohde valmistui, työmaahenkilöstön kovan uurastuksen ansioista, urakkasopimuksen mukaisessa aikataulussa nk. nollavirheluovutuksena.

Kiitämme Helsingin seurakuntayhtymän ja ISS Prokon pro-jektihenkilöstöä erinomaisesta yhteistyöstä.

Varte Oy 13

Vastaava työnjohtaja: Kohteen alussa Mika Peltonen ja runkovaiheesta kohteen valmistumiseen Esa Haavasoja

Tilaaja: Helsingin seurakuntayhtymä

Rakennuttajakonsultti: ISS Proko Oy

Urakkamuoto: KVR-tyyppinen kokonaisurakka

Rakennustyyppi: Vapaarahoitteinen asuinkerrostalo

Bruttoala: 9 967 m2

Tilavuus: 33 372 m3

Huoneistoala: 6 140,5 m2

Asuntoja yhteensä: 120 kpl

Liiketiloja: 192,5 m2

Rakennustyöt alkoivat: 23.5.2013

Kohde luovutettiin tilaajalle: 30.3.2015

CASE: HELSINGIN LETKAJENKKAKuvattu 06/2015

Suunnitteluvaihe ja rakentaminen sujuivat hyvässä yhteistyössä ja hengessä läpi koko hankkeen ja

kohde valmistui aikataulussa ja sovitussa budjetissa lisä- ja muutostöiden jäädessä erittäin vähäisiksi. Täytyy todeta, että ainakin tällä joukkueella tämä valittu toteutusmalli toimi niin hyvin, että sitä aiotaan kokeilla myös muissa tulevissa Helsingin seurakuntayhtymän asuntohankkeissa.

KAI HEINÄVAARAHANKEKEHITYSINSINÖÖRIHELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

12 Varte Oy

Metsäkankaan koulu oli Lahdessa Metsäkankaan harjumaise-massa sijaitseva vuonna 1980 valmistunut koulu, jolle ei täydessä laajuudessaan ollut enää tarvetta Lahden kaupungin koulu-verkossa. Alueella oli kuitenkin tarvetta uudelle päiväkodille alueen päiväkotien huonon kunnon vuoksi. Alueella tarvittiin kipeästi myös kokoontumistiloja nuorisolle.

Tehtyjen selvitysten perusteella vanhan koulurakennuksen korjausaste oli huomattavan korkea. Hankesuunnitteluvai-heessa, syksyllä 2013, selvitettiin vanhan rakennuksen osalta kannattaako se korjata vai tehdä siihen sijoittuville toiminnoille kokonaan uusi rakennus.

Vertailujen jälkeen Lahden tilakeskuksessa päädyttiin kui-tenkin korjaamaan vanha rakennus. Korjaamista puolsivat mm. rakennuksen sijainti ja rakennuksessa oleva liikuntasa-li, jota uudisrakennukseen ei olisi ollut mahdollista rakentaa samassa laajuudessa.

Korjaukset suunniteltiin rakennusta ja sen ominaispiirteitä kunnioittaen ja korostaen.

Tilakeskuksen johdolla suunnitelmat tehtiin tietomallin- tamalla ja jo suunnittelun alusta oli selvää, että tietomallin käyt-tämistä tullaan edellyttämään myös työmaalta.

Tietomallin edut korostuivat tällaisen haasteellisen vanhan rakennuksen kanssa toimittaessa. Uutta tekniikkaa tulee aina vanhaa enemmän, kerroskorkeudet ovat matalia ja tässä raken-nuksessa oli hankaluutena lisäksi se, että tekniikkaa ei voitu

Metsäkankaan koulun peruskorjaus – Mettis

yläpohjarakenteesta johtuen ripustaa kattoon, vaan oli raken-nettava erillinen yhteiskannatusjärjestelmä. Tämä entisestään vähensi olemassa olevaa asennustilaa. Asennustöiden toteu-tus onnistui erinomaisesti ja tekniikka-asennukset onnistuivat ahtaista tiloista huolimatta esimerkillisesti. Ilman tietomallia lopullinen totuus olisi saattanut paljastua vasta työmaalla, eikä jo suunnitteluvaiheessa.

Rakennuksen uusi nimi, ”Mettis” on lapsille järjestelyn nimi-kilpailun tulos samoin kuin kohteeseen tuleva logo on lapsille suunnatun logokilpailun tulos.

Nyt kun rakennuksen korjaustyöt ovat valmistuneet ja tilat käytössä, tuntuu korjauspäätös oikealta. Metsäkankaan alue sai uuden ”elämää sykkivän sydämen”, joka kokoaa alueen lapset ja nuoret yhteen.

Kohteen korjausaste oli suuri ja käyttötarkoituksen muuttuessa sisätilat muokattiin lähes kokonaan uusiksi. Vain liikuntasalin osalta muutostyöt olivat vähäisempiä. Myös vesikatto uusittiin kokonaan. Merkittävää kohteessa olivat rakennuksen laajat ulkopuoliset työt, jotka oli suunniteltu laadukkaasti ja myös pihakalusteet olivat poikkeuksellisen monipuolisia. Korjaustyöt toteutettiin P1-puhtausluokan vaatimusten mukaisesti. Aika-taulu oli alusta lähtien varsin tiukka ja siinä pysyminen edellytti työmaan työnjohdolta pitkiä työpäiviä ja itsensä peliin laittamista.

Kiitämme Lahden tilakeskuksen projektihenkilöstöä ammat-timaisesta ja joustavasta yhteistyöstä.

Varte Oy 15

CASE: METSÄKANKAAN KOULUKuvattu 07/2015

Työmaan vastaava työnjohtaja näytti kyntensä osaavana tietomallin hyödyntäjänä. Rakennuttajan, urakoitsi-

joiden ja suunnittelijoiden välillä oli hyvä henki läpi työmaan. Ongelmat pystyttiin ratkaisemaan joustavasti. Vastaavan työn- johtajan ja koko Varten porukan panostus työmaahan oli esi-merkillinen ja työmaan ja rakennuttajan yhteydenpito hyvä.

Kaikkein eniten palkitsee käyttäjien osoittama tyytyväisyys sekä rakennukseen että tiloihin. Vanhan rakennuksen korjaamisella on parhaimmillaan mahdollisuus tuottaa käyttäjille lisäarvoa tässä kohteessa esimerkiksi suuri katettu terassi, jonka kautta pääsee toimiviin kuraeteisiin, suuri liikuntasali, joka on käytössä aamusta iltaan, vanhan rakennuksen henki.

SARI HONKANENPROJEKTIPÄÄLLIKKÖLAHDEN KAUPUNKI, TILAKESKUS

14 Varte Oy

Vastaava työnjohtaja: Toni Kiviö

Tilaaja: Lahden Tilakeskus

Urakkamuoto: Pääurakka ja alistetut sivu-urakat

Urakan sisältö: Koulurakennuksen peruskorjaus ja käyttötarkoituksen muuttaminen

Bruttoala: 3 138 m2

Tilavuus: 14 900 m3

Rakennustyöt alkoivat: 7.10.2014

Kohde luovutettiin tilaajalle: 3.7.2015

Hyvinkään Palvelukotisäätiö päätti rakentaa omistaman-sa palvelukodin viereen uuden hoivakodin, osoitteeseen Sähkökatu 28.

Tarve rakentamiseen tuli kahdesta syystä: toisaalta Hy-vinkäällä on kasvava määrä ikääntyviä hoivan tarpeessa olevia ihmisiä ja toisaalta Palvelusäätiöllä oli tarve tehostaa myös omaa toimintaansa. Olemassa oleva hoivakoti tarvitsi lisää asukkaita, jotta palveluiden tuottaminen olisi pitkällä tähtäimellä taloudellista.

Säätiö valitsi uuden hoivakodin palvelujen tuottajiksi Hyvinkään kaupungin ja Mehiläinen Oy:n.

Kohde rahoitettiin valtion korkotukilainalla ja erityisryh-mien investointiavustuksella.

Urakkakilpailun jälkeen kohteen kokonaisurakkasopi-mus allekirjoitettiin Varte Oy:n kanssa. Säätiön urakoitsi-javalintaan vaikuttivat hinnan lisäksi myös säätiön saama

Hyvinkään Mäntykoto- kiinteistöt Oy -hoivakoti

positiivinen palaute Varten aiemmista vastaavista raken-nuskohteista.

Kohteen toteutus käynnistyi kesäolosuhteissa syksyllä 2014, mutta runko- ja vesikattovaiheet toteutettiin talvisissa olosuhteissa. Rakennustyöt sujuivat koko hankkeen ajan aikataulun mukaisesti ja kohde luovutettiin tilaajalle ennen urakkasopimuksen mukaista määräaikaa.

Olemassa olevaan kiinteistöön toteutettiin myös sprik-ler-järjestelmä sekä laitoskeittiön muutos- ja uusintatyöt. Se oli haasteellinen työ talossa ja asunnoissa, jotka olivat normaalissa hoiva-asuntokäytössä. Työmaahenkilöstö suo-riutui siitä kuitenkin hyvässä hengessä ja yhteistyössä talon asukkaiden ja henkilökunnan kanssa.

Lausumme parhaat kiitokset tilaajalle ja rakennustyönval-vojalle hyvästä yhteistyöstä. Myös hoivakodin henkilökun-nan kanssa yhteistyö oli erinomaisen joustavaa – Kiitos siitä!

Varte Oy 17

CASE: HYVINKÄÄN HOIVAKOTIKuvattu 09/2015

Rakennusurakka onnistui tilaajan näkökulmasta erittäin hyvin. Koko työmaan ajan oli työmaalla hyvä tekemisen meininki. Työmaa- alue oli varsin pieni ja siksi siisteys ja järjestelyt vaativat määrätietoista johtamista. Ja sitä löytyi, kiitettävästi. Aikataulu alittui alkuperäisestä noin kaksi kuukautta, työn jälki ja laatu vastasi tilaajan toiveita. Nämä osoittavat Varte Oy:n osaamista ja laatua. Olemme ylpeät hienosta talostamme. Kiitos!

JUHANI NORDLUNDTOIMITUSJOHTAJAHYVINKÄÄN MÄNTYKOTOKIINTEISTÖ OY

16 Varte Oy

Vastaava työnjohtaja: Juuso Oikarinen

Tilaaja: Hyvinkään Palvelukotisäätiö sr – Hyvinkään Mäntykotokiinteistöt Oy

Rakennuttajakonsultti: Rakennuttajapalvelu Henttonen Oy

Urakkamuoto: Kokonaisurakka

Urakan sisältö: Vanhusten hoiva-asuntojen rakentaminen sekä muutostyöt vanhassa kiinteistössä

Bruttoala: 3 497 m2

Tilavuus: 12 432 m3

Hoiva-asunto: 57 kpl

Rakennustyöt alkoivat: 26.8.2014

Kohde luovutettiin tilaajalle: 30.9.2015

Vuoden vartelaisten työmaan johtamisen teesit

Vastuu ja työkuorma tulee jakaa tasaisesti ja mahdollisuuk-sien mukaan huomioida myös henkilön persoona ja hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa työtehtäviä määriteltäessä.

”Kun vastuualueet ja tehtävät ovat selkeästi määritelty, voidaan toimihenkilöiden suoriutumista tehtävistään myös paremmin seurata ja antaa palautetta, sekä puuttua ajoissa mikäli työkuorma kasvaa liian suureksi jollain henkilöllä. Selkeät tehtävät myös edesauttavat työssä jaksamista ja mahdollistaa ajoittaiset henkilökohtaiset onnistumisen ko-kemukset, kun jonkun tehtävän saa mallikkaasti maaliin. Tällöin tulee muistaa antaa myös positiivinen palaute sille, kenelle se kuuluu.” jatkaa Haavasoja.

Savolainen nostaa tiedottamisen yhdeksi keskeisimmistä asioista: ”Tilaajalle on aina välitettävä selkeä kuva työmaan sen hetkisestä tilanteesta. Työmaakokouksiin on aina val-mistauduttava hyvin ja pidettävä aktiivista vuoropuhelua tilaajan kanssa. Tilaajan valvojalle on annettava mahdolli-suus osallistua työmaan seurantaan aktiivisesti: tiedotta-minen katselmuksista, tarkastuksista ja kokouksista. Lisäksi työmaan välittömässä läheisyydessä olevat tahot, esimerkiksi naapuritaloyhtiöt on aina huolellisesti pidettävä ajan tasalla työmaan tilanteesta etenkin silloin, kun naapuristoon on aiheutumassa häiriötä työmaalta.”

Työmaan sujuvuuden kannalta on kaksikon mukaan kes-keistä ottaa tärkeimmät urakoitsijat mukaan jo aikataulu-suunnitteluun ja kaikki välitavoitteet esitettävä siten, että niistä on yksimielisyys ja aliurakoitsijalla on tiedossa, millä toimenpiteillä ja resursseilla niihin päästään.

Lopuksi molemmat korostavat vielä hyvän työparin mer-kitystä työmaan johdossa. Savolainen kokee, että on koko yrityksen etu, että kokeneen vastaavan työnjohtajan oppiin saadaan vastavalmistuneita työnjohtajia: ”Itse olen Esan mukana oppinut valtavasti asioita, joiden sisäistämiseen olisi muutoin mennyt ehkä vuosikymmen, eikä kaikkea ole tarvinnut kantapään kautta kokea.”

Varten hallitus myöntää aina vuosittain ”Vuoden vartelainen” -tunnustuspalkinnon kuluneen vuoden aikana poikkeukselli-sen ansiokkaasti työtehtäviään hoitaneille henkilöille.

Tänä vuonna tunnustuspalkinnon saivat työpari Esa Haavasoja ja Antti Savolainen. Haavasoja on toiminut vastaavana työnjohtajana edellisellä tilikaudella Helsingin Kaupungille rakennetussa Siltamäen palvelukodin työmaalla sekä päättyneellä tilikaudella Helsingin Seurakuntayhty- mälle urakoidussa As Oy Helsingin Letkajenkan työmaalla Viikissä ja toimii nyt vastaavana työnjohtajana Helsingin Radiokadun työmaalla Länsi-Pasilassa. Vastaavan työnjoh-tajan oikeana kätenä toimiva Savolainen oli nuorempana työnjohtajana Siltamäessä ja Viikissä sekä toimii nyt työ-maainsinöörinä Länsi-Pasilan hankkeessa.

Haavasojan ja Savolaisen johtamat työmaat ovat toteu-tuneet tavoitteiden mukaisesti ja ovat erottuneet edukseen työmaiden välisessä vertailussa. Mistä kaksikon onnistunut työmaatoteutus kaiken kaikkiaan sitten koostuu?

Haavasojan mukaan työmaan yleisimmät aikataulu- ja kustannusriskit liittyvät usein säähän sekä sellaiseen raken-teiden muuttumiseen, johon ei ole voitu ennalta valmistautua. Kaikki työmaahan liittyvät riskit on aina analysoitava heti hankkeen alussa ja riskien tiedostamisen jälkeen on tehtävä suunnitelma, kuinka niihin varaudutaan.

Työvirheet työmaalla aiheuttavat aikataulu- ja kustannus-riskejä ja ne on pyrittävä poistamaan riittävällä valvonnalla, eli työmaalla on aina oltava riittävät ja ammattitaitoiset toimihenkilöresurssit. Varsinkin huonolla valvonnalla olevat toistuvat työvaiheet suurella työmaalla aiheuttavat erittäin suuria kustannus- ja aikatauluriskejä, koska sama virhe ker-tautuu helposti ilman asiaan puuttumista.

Savolainen kertoo, että olennaisessa asemassa ovat myös työmaan toimihenkilöiden keskinäiset roolit. Toimihenkilöi-den työnjako ja vastuualueet tulee olla selkeästi määritelty.

Haavasoja tuo lopuksi hiukan huumoria mukaan kertomukseensa kaksikon yhteis-työstä: ”Vastaavan työnjohtajan ja työmaa-insinöörin saumaton yhteistyö on koko työmaan ajan ehdoton edellytys. Meillä se toimii täällä Pasilassa Antin kanssa niin, että Antti tekee ja minä istun reippaan näköisenä tekemättä mitään.”

Työmaainsinööri Antti Savolainen ja vastaava työnjohtaja Esa Haavasoja työmaalla Pasilassa.

Varte Oy 1918 Varte Oy

Siisteys on merkittävä osa työturvallisuutta

että siisti työmaa saa aikaan, että työntekijät ja aliurakoitsijat eivät jätä sotkua jälkeensä vaan siivoavat omat jätteensä aina työvaiheen jälkeen ilman kehotusta. ”Siisteys siis ikään kuin kannustaa siisteyteen ja sama pätee myös työturvallisuuteen.” lisää Rimpioja.

HEKA Kontulankaaren työmaalla riskialttein työvaihe oli Rimpiojan mukaan elementtiasennus: ”Kontulankaaren kerros-talotyömaan riskialttein työvaihe oli elementtiasennus. Suurin riskitekijä elementtiasennuksessa on elementtiasentajien halu oikoa työturvallisuusasioissa, jotta asentajat saisivat enemmän kiviä paikoilleen ja siten paremmat urakkapohjat. Elementtiasennuksen yksi suuri ongelma on putoamissuo-jaus, joka laiminlyödään usein näennäisen kiireen vuoksi. HEKA Kontulankaaressa meillä oli oma apumies, joka huo-lehti putoamissuojauksista aina kun elementtiasentajat eivät hoitaneet sitä.”

Kiire on Rimpiojan mukaan muutenkin turhan usein syynä työturvallisuuden laiminlyönteihin. ”Välillä tuntuu hurjalta, kun joku on valmis uhraamaan terveytensä, jotta saisi muu-taman euron lisää urakkapohjia. Paras apu tähän on työtur-vallisuuden laiminlyönneistä annettavat rahalliset sanktiot tai niiden uhka”, sanoo Rimpioja.

Rimpiojan mukaan työntekijät ja aliurakoitsijat käyttävät henkilökohtaisia suojavälineitä nykyisin hyvin. Hiljainen hyväksyntä epäkohtaan syntyy Rimpioja mukaan silloin, kun asiaan ei puututa heti kunnolla. Rimpiojan mukaan kaikilta työmaalla työskenteleviltä henkilöiltä on vaadittava samaa, eikä kenellekään anneta erivapauksia.

Kysymykseen, kuinka Rimpiojan oma ajatusmaailma työmaan työturvallisuuden hoitoon on kehittynyt, vastaa Rimpioja sen olevan keskeisiltä osin riippuvainen aiemmista hyvistä kokemuksista ja kollegoilta opituista hyvistä käytän-nöistä. Rimpioja kuvailee itselleen opettavaista työmaata uransa alkuvaiheilta seuraavasti: ”Työskentelin urani alku-vaiheessa muutamalla työmaalla, joissa työturvallisuuteen ja järjestykseen ei ole erityisemmin panostettu. Työt tehtiin sotkun keskellä, joka näkyi suoraan myös työn laadussa. Kyseisillä työmailla siivous suoritettiin viime hetkessä ennen uuden työvaiheen alkamista ja tavaroita siirreltiin useaan otteeseen edestakaisin ja tästä johtuen työmaan tapatur-mataajuus oli korkea.”

Myöhemmin Rimpioja oli mukana projekteissa, joissa työ-turvallisuus ja siisteys olivat keskeisinä teemoina työmaan johtamisessa. Näillä työmailla Rimpioja oppi, että laatu oli selvästi parempi.

Vartella työturvallisuus nostettiin kuluvana vuonna keskeiseksi teemaksi. Tärkeintä on, että jokainen Varten työmailla työsken-televä henkilö voi lähteä terveenä kotiin jokaisen työpäivän jälkeen. Työturvallisuuden ylläpito ja sen kehittäminen on jatkuvaa työtä ja koko yrityksen henkilöstön yhteinen asia. Varten tavoitteena on nolla tapaturmaa ja tavoitteeseen pääsy edellyttää koko organisaation sitoutumista tavoitteeseen.

Vartella annettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa tun-nustuspalkinto ansiokkaasta työsuojelutyöstä ja palkinnon kuittasi itselleen HEKA Kontulankaaren vastaava työnjohtaja Janne Rimpioja. Rimpiojan työmaalla työsuojelu hoide-tiin tinkimättömästi hankkeen alusta loppuun ja työmaalla ei tapahtunut ainuttakaan työtapaturmaa ja työmaan työ-turvallisuutta mittaavan TR-mittauksen keskiarvo oli lähes 96 %. Rimpiojan työmaa toimi päättyneellä tilikaudella esi-merkkinä vastuullisesta työsuojelutyöstä. Lopputuloksena oli laadullisesti, aikataulullisesti ja kustannuksien näkökulmasta onnistunut hanke koko yritykselle.

Rimpioja kertoo itse työsuojelun kannalta keskeisimmistä asioista näin: ”Mielestäni työturvallisuuden kannalta kes-keisimmät asiat ovat työmaan siisteys ja järjestys sekä oi-keanlainen asenneilmapiiri. Siisteys ja järjestys takaavat sen, ettei kenenkään tarvitse työskennellä rytökasojen keskellä ja kompuroida lattialla lojuviin lankkuihin. Kun työmaa on siisti ja järjestyksessä, niin työn laatukin yleensä paranee. Hyvä jär-jestys tuo tietynlaisen ryhdin kaikkeen tekemiseen työmaalla.

Työntekijöiden oikeanlainen asenne työn turvalliseen teke-miseen lähtee yksittäisen työntekijän pään sisältä ja siihen on joskus vaikea vaikuttaa. Aliurakkasopimuksiin kirjatut sanktiot ovat oiva apu asennekasvatukseen. Asenteeseen vaikuttaa olennaisesti myös se, sallitaanko työmaalla vaaralliset työta-vat työmaan johdon hiljaisella hyväksynnällä vai pidetäänkö työturvallisuuden vaatimustaso korkealla työnjohdon toimesta. Kun kaikki työntekijät sisäistävät työturvallisuuden olevan heidän omaksi parhaakseen, sillä on suuri vaikutus myös käytännön tekemiseen.”

Usein työmailla epäjärjestyksen selityksenä on vallitseva työvaihe, joka aiheuttaa epäjärjestystä ja turvallisuusriskejä työmaalle. Rimpiojan mukaan avain turvalliseen työmaahan on hyvä ennakkosuunnittelu. Kun ennen työmaan alkua työmaa-järjestelyt ja jätehuolto suunnitellaan hyvin, ei niihin tarvitse enää työmaan aikana keksiä hätäratkaisuja.

Rimpioja korostaa, että sama tiukka linja on pidettävä työ-maalla heti alusta lähtien. Kun hankkeen alussa huolehditaan työmaan hyvästä siisteydestä, syntyy siitä nopeasti yleinen käytäntö, jonka ylläpitäminen on helpompaa. Rimpioja sanoo,

Janne Rimpioja

marraskuussa valmistuneen

HEKA Kontulankaaren edessä.

”Mielestäni työturvallisuuden kannal-ta keskeisimmät asiat ovat työmaan siisteys ja järjestys sekä oikeanlainen asenneilmapiiri.”

Varte Oy 2120 Varte Oy

Hallituksen toimintakertomus1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Yhtiön rakennustoiminta käynnistyi vuonna 1995. Tämä kertomusvuosi oli yhtiön kahdes-kymmenestoinen (22.). Päättynyt tilikausi oli 12 kuukauden pituinen.

Päättyneellä tilikaudella Varte Oy:n toimin-nan painopiste on ollut pääkaupunkiseudulla. Merkittäviä hankkeita on ollut myös Kaakkois- Suomessa sekä Lahden talousalueella.

Yhtiön tämän hetken tilauskannasta huo-mattava osuus muodostuu yhteistoiminta- hankkeista, mutta päättyneen tilikauden tuloutetusta liikevaihdosta suurin tuotantolaji oli kilpailu-urakointi. Oman asuntotuotan-non osuus säilyi edellisten kausien tapaan melko pienenä. Yhtiön liikevaihto kasvoi sel-västi, noin 23 % edelliseen verrattuna. Kan-nattavuus jäi sen sijaan edellistä tilikautta heikommaksi. Kannattavuutta heikensivät vaimeasti sujunut asuntokauppa sekä kireä kilpailutilanne urakkamarkkinoilla.

Liikevaihto ja liikevoitto Varte Oy:n liikevaihto oli tilikauden aikana 70 002 091 euroa ja liikevoitto 1 586 273 euroa.

Tuloutettu tuotantoTilinpäätöksessä tuloutettiin valmiusasteen mukaisin tuloutusprosentein yhteensä 14 urak-kakohdetta. Tuloutetun urakkatuotannon osuus liikevaihdosta oli 42 421 705 euroa (60,6 %).

Oman käytön arvonlisäverotuksen piirissä olevia asunto- ja KVR-hankkeita tuloutettiin valmiusasteen mukaisin tuloutusprosentein yhteensä kahdeksan hanketta. Asunto- ja KVR-hankkeiden osuus liikevaihdosta oli 21 201 167 euroa (30,3 %). Valmiiden RS-koh-teiden liikevaihto oli 5 821 693 euroa (8,3 %).

2. RAKENNE- JA RAHOITUSJÄRJESTELYT Tilikauden aikana ei toteutettu normaalista toiminnasta poikkeavia rakenne- tai rahoitus-järjestelyjä.

3. TYÖKANTA JA OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEENYhtiön laskuttamaton tilauskanta on korkealla tasolla. Kertomuksen antamishetkellä kuluvan tilikauden budjetoidusta liikevaihdosta on var-mistunut yli 90 %. Myös merkittävä osa seuraa-van tilikauden liikevaihdosta on varmistunut.

Tilikauden vaihteessa keskeneräisten urakka-, asunto- ja KVR-urakkakohteiden tulouttamaton osuus oli noin 59,7 miljoonaa euroa. Tilikauden vaihtumisen jälkeen on varmistunut kaksi urak-kahanketta, joiden arvo on 18 miljoonaa euroa sekä yksi KVR-hanke, joka on arvoltaan 11,5 miljoonaa euroa. Laskuttamatonta tilauskantaa on näin ollen yhteensä 89,4 miljoonaa euroa.

TILIKAUSI 1.10.2014–30.9.2015

Varte Oy 2322 Varte Oy

Rakuuna-korttelin

työmaa Lappeenrannassa.

70

60

50

40

30

20

10

0

LIIKEVAIHTO

2013 2014 2015

30,3 %ASUNTO- JA KVR-

HANKKEIDEN OSUUS LIIKEVAIHDOSTA

2000

1500

1000

500

0

LIIKETULOS

2013 2014 2015

Varte Oy on suomalainen talonrakennusyritys, jonka pääomistajana on Kohon perhe ja muina omistajina yrityksen avainhenkilöitä. Yhtiö rakentaa yhteistoiminta- ja kilpailu-urakoi-ta sekä toteuttaa omaa asunto-tuotantoa perustajaurakointina. Yhtiön kotipaikka on Kouvola ja sen toimialueena on Uusimaa, Päijät-Häme ja Kaakkois-Suomi.

4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Suomen kansantalous on pitkäaikaisessa taantumassa. Merkittävää talouskasvua ei ole odotettavissa lähivuo-sina. Rakentamisen kokonaisvolyymi on laskenut jo neljättä vuotta peräkkäin. Kaupungistuminen Suomessa on viime vuosina entisestään kiihtynyt ja on luonut asun-tokysyntää muutamaan kasvukeskukseen, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Tästä johtuen vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentaminen pääkaupunkiseudulla on vilkasta ja se tarjoaa rakennusteollisuudelle tilauskantaa alueellisesti varsin hyvin.

Tilikauden aikana yhtiömme on allekirjoittanut so-pimukset kaikkiaan lähes 300 vapaarahoitteisen vuok-ra-asunnon rakentamisesta, kolmen eri tilaajatahon kanssa. Näistä yli 200 asuntoa rakennetaan pääkaupun-kiseudulle. Vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto muodostaa tällä hetkellä suurimman yksittäisen ryhmän yhtiömme tilauskannasta. Käsityksemme mukaan vapaa-rahoitteisten vuokra-asuntojen kysyntä tulee lähivuodet jatkumaan vilkkaana. Myös hallitusohjelmassa olevan uuden rahoitusmallin, nk. 10 vuoden välimallin, uskotaan omalta osaltaan vilkastuttavan asuntorakentamista. Suurin ongelma hankkeiden käynnistymiseen pääkau-punkiseudulla on kuitenkin niukkuus kaavoitetuista tonteista, mikä on myös yhtiöllemme keskeinen haaste.

Urakkalaskentakohteita on ollut tarjolla hyvin Uu-denmaan alueella, urakkahintatason ollessa kireä. Päi-jät-Hämeessä on yrityksellämme ollut useita tarjous-mahdollisuuksia, joista myös on saatu uutta työkantaa.

Varsin heikon kuluttajakysynnän takia yhtiön pe-rustajaurakoinnin osuus on pidetty pienehkönä, päätetyn strategian mukaisesti. Valittua linjaa jat-ketaan myös kuluvalla tilikaudella ja uusien oma-perustaisten kohteiden aloituspäätökset tehdään erityisellä varovaisuudella.

Tilikauden aikana kuluttaja-asiakkaille myytiin yhteensä 56 asuntoa, mikä oli edellistä vuotta suu-rempi määrä. Tämän lisäksi RS-hankkeista on myyty erilaisille sijoittajille yli 20 asuntoa. Valmiita myynnissä olevia RS-asuntoja on pyritty tilikauden aikana reali-soimaan tai siirretty vuokrauskäyttöön. Kertomuksen antamishetkellä yhtiöllä on myynnissä RS-asuntoja yhteensä 16 kpl. Rakenteilla olevissa kohteissa myy-mättömiä asuntoja yhtiön vastuulla on yhteensä 52 kpl, mutta kaikki rakenteilla olevat asunnot valmistu-vat vasta vuoden 2017 alussa. Uusien RS-kohteiden ennakkomarkkinoinnista tai aloituksista ei ole tehty toistaiseksi päätöksiä.

Hyvästä tilauskannasta johtuen käynnissä olevan tilikauden liikevaihdon arvioidaan yhtiössä edelleen kasvavan päättyneeseen tilikauteen nähden.

5. SELVITYS KEHITYSTOIMINNASTAYhtiömme tuotannonohjaukseen sekä dokumenttien hallin-taan on kehitetty räätälöityä järjestelmää yli kaksi vuotta. Tähän kehitystyöhön on tehty merkittävä investointi, jossa on ostettu ulkopuolisia asiantuntijapalveluita ja käytetty kymmeniä henkilötyökuukausia omien toimihenkilöiden taholta. Kehitystyö saatiin päättyneen tilikauden aikana hyvään vaiheeseen ja tällä hetkellä kaikki yhtiön työmaat sekä merkittävä osa kaikista muistakin teknisistä toimin-noista käyttää uutta järjestelmää. Tärkeänä osana toimin-nanohjausta on työmaiden käyttöön kehitetty myös erilaisia mobiilisovelluksia, jotka helpottavat työnjohdon käytännön työtä. Kehitystyö järjestelmän osalta on jatkuva prosessi, joka jatkuu myös kuluvalla tilikaudella. Uuden toimihenkilöstön perehdyttäminen ja kouluttaminen sen käyttöön muodostaa myös jatkuvan toimintaprosessin. Yrityksen toimintajärjestel-mää pidetään jatkuvasti ajan tasalla vuosittain kokoontuvien työryhmien toimesta.

Vuonna 2014 korjausrakentamisen volyymi Suomessa oli ensimmäistä kertaa uudisrakentamista suurempi. Yh-tiömme on lähtenyt määrätietoisesti kehittämään omaa korjausrakentamisosaamista. Olemme perustaneet oman korjausrakentamiseen keskittyvän tulosyksikön lähinnä pääkaupunkiseudun markkinoille. Yksikköön on palkattu henkilöstöä ja sen jatkuvaan kehittämiseen ja laajentami- seen on laadittu erillinen suunnitelma.

6. ARVIO TOIMINNAN RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄTuotannon painopiste on viime vuosien aikana siirret-ty pääkaupunkiseudulle yhtiön strategian mukaisesti. Monipuolinen tuotantorakenne helpottaa suhdanne-vaihtelujen hallintaa. Yhtiön liikevaihto koostui pääosin neljästä eri tuotantomuodosta: KVR-tuotannosta, uu-disrakennus- ja korjausrakentamisurakoista sekä omasta asuntotuotannosta.

Yhtiön hallituksen jo useita vuosia sitten tekemän linjauksen mukaisesti perustajaurakoinnin osuutta lii-kevaihdosta ei riskienhallinnan näkökulmasta tule missään suhdannetilanteessa nostaa 50 prosenttia suurem-maksi huolimatta siitä, että perustajaurakoinnin katetaso on yleensä urakkatuotantoa parempi. Markkinatilanteesta johtuen päättyneellä tilikaudella perustajaurakoinnin osuus on ollut edelleen pieni, vain noin 20 % liikevaihdosta.

Merkittävä osa riskienhallintaa on jatkuva markkinoiden seuranta ja analysointi. Viimeisten vuosien aikana on esi-merkiksi tapahtunut olennaisia muutoksia suomalaisten asumistottumuksissa, joilla on keskeinen vaikutus suunni-teltavaan asuntotuotantoon.

Matemaattinen riskienarviointijärjestelmä sekä ra-hoitus- ja maksuvalmiuden seurantajärjestelmä ovat osa yhtiön normaalia johtamisjärjestelmää. Toimin-nan laajentuessa yhtiössä on parhaillaan käynnissä taloushallinnon seuranta- ja analysointijärjestelmä- ohjelmistojen uusinta.

7. ARVIO TALOUDELLISESTA ASEMASTA JA TULOKSESTA Hyvästä tilauskannasta johtuen yhtiön liikevaihto kasvoi yli 23 % edellisestä tilikaudesta. Liikevoittoprosentti sen sijaan laski edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtiön maksuvalmius oli hyvä koko tilikauden ajan.

Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut:

2015 2014 2013

Liikevaihto 70 002 56 664 56 188

Liikevoitto 1000 € 1 586 1 666 395

Liikevoitto 2,3 % 2,9 % 0,7 %

Quick ratio 0,8 0,6 0,7

Omavaraisuusaste 32,1 % 30,1 % 34,4 %

Oman pääoman tuotto 13,5 % 15,9 % 2,9 %

Varte Oy 2524 Varte Oy

As Oy Vantaan Osmanheikin

työmaa, syyskuu 2015

Kontulan Taiteilijatalo

8. HENKILÖSTÖ Varte on merkittävä työllistäjä. Yhtiön työmailla ja toimistoilla työskenteli päivittäin tilikauden aikana keskimäärin yhteensä noin 300 henkilöä, joista noin 120 oli omaa henkilöstöä ja loput ali- tai sivu-ura-koitsijoiden henkilöstöä.

Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana vakitui-sessa työsuhteessa keskimäärin 117 henkeä, joista toimihenkilöitä oli 62 ja työntekijöitä 55. Yhtiön henkilöstön ikärakenne on hyvä: toimihenkilöiden keski-ikä on 44 vuotta ja työntekijöiden 41 vuotta.

Henkilöstön kouluttamiseen ja urakehitykseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Nuoria toimihenkilöitä kannustetaan osallistumaan eri-laisiin koulutusohjelmiin ja yrityksen toiminta-järjestelmän mukaisesti yhtiössä pidetään toimi-henkilöstön osalta vuosittaiset kehityskeskustelut. Yhteistyössä työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa koko yrityksen henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus osallistua nk. SuomiMiehen kuntotestiin, jossa vuo-sittain mitataan henkilöltä mm. fyysistä kuntoa ja kehon koostumusta.

Yhtiössä käynnistettiin työturvallisuuden pa-rantamiseen tähtäävä ohjelma keväällä 2014. Ohjelman ansioista on työturvallisuuden yleistä tasoa työmailla saatu selvästi parannettua. Tili-kauden aikana työtapaturmia yhtiön työmail-la on tapahtunut yhteensä 7 kpl, jotka kaikki olivat lieviä.

Yhtiössä on käytetty työmaiden turvallisuus-riskien kartoittamiseksi TR 2010 -mittausmene-telmää. TR-mittauksien tavoitetasoa on nostettu edellisvuodesta ja tavoitetaso oli 93 % vuonna 2015. Yhtiö on solminut palvelusopimuksen työmaiden TR-mittauksien kuukausittaisesta suorittamises-ta. Menettelyllä kalibroidaan työmaahenkilöstön viikoittain suorittamia mittauksia sekä yhdenmu-kaistetaan mittaustapoja yrityksen eri työmailla.

Yritys on koko toiminnassaan entistä määrätie-toisemmin korostanut työsuojelutyön merkitystä. Yrityksessä omaksutun käytännön mukaisesti kai-kissa yrityksen sisäisissä palavereissa, pidettiinpä ne työmailla tai johtoryhmätasolla, esityslistoissa ensimmäisenä asiana käsitellään työsuojeluun liittyvät asiat. Uutena menettelynä yhtiön hallitus myönsi ensimmäistä kertaa työsuojelun tunnus-tuspalkinnon, jonka sai insinööri Janne Rimpioja. Tunnustuspalkinnon saaneen Rimpiojan johtaman työmaan TR-mittauksien keskiarvo oli 96 %, mitä tulosta on pidettävä erinomaisena.

Yrityksen perinteiden mukaisesti yhtiön hallitus on myöntänyt ”Vuoden vartelainen 2015” -tunnus-tuspalkinnot. Ansiokkaasta työskentelystä tunnus-tuspalkinnon saivat rakennusmestari Esa Haavasoja ja insinööri Antti Savolainen. Keskuskauppakamarin ansiomerkkejä luovutettiin lisäksi pitkäaikaisesta 10 vuoden palveluksesta kuudelle henkilölle.

TYÖNTEKIJÖIDEN KESKI-IKÄ ON

41 V

TOIMIHENKILÖIDEN KESKI-IKÄ ON

44 V

HENKILÖSTÖ

Toimihenkilöitä

Työntekijöitä

2013

2014

2015

119

115

117

62

61

55

57

54

62

Varte Oy 27

Tilikauden aikana valmistuneet kohteet

Osittain tuloutetut rakenteilla olevat kohteet

Rakenteilla oleva sekä varmistunut tulouttamaton tilauskanta

VANTAA

ESPOO

KOTKA

HELSINKI

LAHTI

Rakennuskohteet toiminta-alueella

KERAVA: Ahjorinne ESPOO: Kuninkaankartanontie KOTKA: Karhuvuorikoti

VANTAA: VaskiheikkiVANTAA: TarhurinheikkiPORVOO: Ala-Säterinkatu

26 Varte Oy Varte Oy 27

KERAVA

PORVOO

HYVINKÄÄ

LAPPEENRANTA

Helsingin seurakuntayhtymä: As Oy Letkajenkka (UR)

Helsingin kaupungin Att: Virtarannankatu 3–5 (UR)

Ki Oy Repovuorentie: Paloheinän hoitokoti (KVR)

As Oy Helsingin Pasilanheikki (RS)

LähiTapiola: As Oy Helsingin Radiokatu 17 (KVR)

Helsingin kaupungin Att: Kontulankaari (KVR)

ES-Laatuasunnot Oy: Karhuvuorikoti (UR)

Lahden kaupunki: Sipuran Päiväkoti (UR)

As Oy Lahden Tammiheikki (RS)

Lahden kaupunki: Metsäkankaan koulun korjaus ja muutos (UR)

Lahden Talot Oy: Torkon talo (UR)

Lahden vanhusten asuntosäätiö: Korkeakatu 2 (UR)Kesko Oyj: K-Supermarket (KVR)

As Oy Lappeenrannan Rakuunaheikki (RS)

VVO Oyj: As Oy Lappeenrannan Sammonkatu 5 (KVR)

TA-Yhtymä Oy: Ala-Säterinkatu (UR)

Hyvinkään palvelukotisäätiö: Hyvinkään hoivakoti (UR)

TA-Yhtymä Oy: Keskipellonkatu 3 (UR)

TA-Yhtymä Oy: Ahjonrinne 6 (UR)

As Oy Vantaan Vaskiheikki (RS)

Eläkevakuutusyhtiö Etera: As Oy Vantaan Osmanheikki (KVR)

LähiTapiola: As Oy Vantaan Hiekkaharjunheikki (KVR)

LähiTapiola: As Oy Vantaan Tarhurinheikki (RS)

Metsä Group: Ki Oy Metsätapiolan toimisto (PJU)

TA-Yhtymä Oy: Kuninkaankartanontie (UR)

10. HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN VOITTOA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄYhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 8 698 235,47 euroa, josta tilikauden voitto on 1 105 385,38 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voi-tonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:• osinkona jaetaan 50,00 euroa/osake eli yh-

teensä 527 200,00 euroa• jätetään omaan pääomaan 8 171 035,47 euroa

Osingot ovat nostettavissa 31.12.2015 men-nessä.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen nä-kemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

11. YHTIÖN PÄTEVYYDET JA JÄSENYYDETYhtiöllä on Rakentamisen Laatu RALA ry:n hy-väksymä rakennusyrityksen pätevyystodistus. Inspecta Sertifiointi Oy on myöntänyt yhtiöntoimintajärjestelmälle ISO 9001:2008 -standar-din mukaisen sertifikaatin. Yhtiö on Talonraken-nusteollisuus ry:n jäsenyritys.

Yhtiön toimitusjohtaja rakennusneuvos Heikki Koho on vuoden 2010 alusta lähtien toiminut valtakunnallisen järjestön Talonraken-nusteollisuus ry:n hallituksen jäsenenä. Kuusi vuotta kestäneestä hallituskaudesta hän on ollut kaksi vuotta puheenjohtajana. Hän on kuulunut vuoden 2012 alusta lukien myös koko rakennus-alan kattojärjestön Rakennusteollisuus RT ry:n hallitukseen sekä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edustajistoon.

Vuoden 2016 alusta Koho siirtyy sekä Raken-nusteollisuus RT ry:n että Talonrakennusteolli-suus ry:n vaalivaliokuntiin.

2007-2015Varte Oy

28 Varte Oy

12. HALLINTO Yhtiön hallitukseen kuuluivat puheenjohtajana Heikki Koho ja varapuheenjohtajana Heikki Pykälistö. Muina varsinaisina jäseninä ovat toimineet Klaus Saarikallio, Ilkka Laine ja Harri Koho. Hallituksen kokouksien sihteerinä on toiminut talousjohtaja Anne Paajanen.

Hallitus on toiminut ennakkoon laaditun toi-mintasuunnitelman mukaisesti ja pitänyt tilikau-den aikana yhteensä 12 varsinaista kokousta.

Toimitusjohtajana toimii Heikki Koho. Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi markkinointi- ja hallintojohtaja Harri Koho, hankejohtaja Janne En, talousjohtaja Anne Paajanen sekä tuotantojohtaja Kai Heiskanen.

Yhtiön tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tarkasta-jana KHT-tilintarkastaja Panu Juonala.

13. YHTIÖN OSAKKEET Yhtiön osakepääoma ja äänivalta jakautuvat seuraavasti:

A-osakkeet (10 ääntä / osake) 1900 kpl

B-osakkeet (1 ääni / osake) 8644 kpl

Yhteensä 10544 kpl

Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeet ovat nimellisarvottomia. Kaikkia osakkeita koskee lunastuslauseke.

Kohon perheen ohella muu toimiva johto omistaa yhtiöstä noin 15 %.

14. OSAKKUUSYHTIÖT Varte Oy omistaa 48 % ES-Laatuasunnot Oy:stä, jonka toiminta-ajatuksena on raken-nuttaa ja omistaa vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja. ES-Laatuasunnot Oy on yleishyödyllinen rakennuttajayhteisö, joka tytäryhtiönsä kautta myy myös isännöinti- ja rakennuttajapalveluita ulkopuolisille tilaajille. ES-Laatuasunnot Oy:n ja sen tytäryhtiöiden omistuksessa on yhteensä yli 500 asuntoa Ky-menlaakson kunnissa.

Varte Oy omistaa myös ES-Laatukodit Oy -nimisen yhtiön osakkeista 40 %. Yhtiön päätoi-mialana on rakennuttaa ja omistaa Varte Oy:n rakentamaa vapaarahoitteista asuntotuotantoa.

HALLITUS

9. YMPÄRISTÖ Rakennusten energiakäyttö tehostuu koko ajan ja yhtiön rakentamissa kohteissa maalämpö- ja aurinkoe-nergiaa hyödyntävät ratkaisut ovat nykyisin arkipäivää. Yhtiön toimintajärjestelmän mukaisesti asuntokoh-teiden suunnittelunohjauksessa otetaan huomioon materiaalien ja rakenteiden käyttöikä sekä elinkaari. Perustajaurakoinnin suunnittelussa korostamme ener-giatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Kaikki nykyi-sin suunniteltavat rakennukset ovat erittäin vähän energiaa kuluttavia. Uusissa hankkeissa suosimme energiatehokkuussyistä esimerkiksi lattialämmityksen käyttöä ja vuosihyötysuhteeltaan hyviä ilmanvaihtolait-teita. Led-valaistuksen käytöllä saadaan rakennuksen energian käyttöä selvästi alennettua.

Kuluneella tilikaudella toteutimme kansainvälisen LEED-ympäristösertifikaatin mukaisesti Paloheinän Hoivakoti-hankkeen Helsingissä. LEED (Leadership in Energy and Environ-mental Design) on yksi maailman tunnetuimmista rakennusten ympäristöluokituksista, joka voidaan myöntää hankkeelle, jonka suunnittelussa, rakentamisessa ja energiatehokkuudessa on ympäris-töarvot huomioitu sertifikaatin kriteeristön mukaisesti.

Lisäksi kaikilla yhtiön työmailla tehtävällä töiden ennakkosuunnittelulla pyritään minimoimaan materi-aalihukkaa. Ennen työmaiden käynnistämistä, kaikilla yhtiön työmailla laaditaan jätehuoltosuunnitelmat, joiden avulla ohjeistetaan jätteiden kierrätys, lajittelu ja keräily.

Tuloslaskelma Tase

1.10.2014–30.9.2015 1.10.2013–30.9.2014

LIIKEVAIHTO 70 002 091,25 56 664 354,63

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) / vähennys (-)

331 217,02 2 471 901,47

Valmistus omaan käyttöön 2 262 202,42 402 289,58

Liiketoiminnan muut tuotot 39 456,50 20 747,79

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 21 626 222,66 15 221 857,75

Varastojen lisäys (+) / vähennys (-) 619 666,56 25 133,31

Ulkopuoliset palvelut 37 983 979,66 -60 229 868,88 32 322 602,18 -47 569 593,24

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 6 002 270,28 5 861 846,27

Henkilösivukulut

Eläkekulut 1 152 262,92 1 084 858,11

Muut henkilösivukulut 308 017,88 -7 462 551,08 406 624,91 -7 353 329,29

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -406 746,67 -288 056,07

Liiketoiminnan muut kulut -2 949 527,87 -2 682 621,10

LIIKEVOITTO 1 586 272,69 1 665 693,77

Rahoitustuotot ja -kulut

Muut korko- ja rahoitustuotot 144,59 594,09

Muut korko- ja rahoituskulut -202 000,75 -201 856,16 -199 751,85 -199 157,76

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS-SIIRTOJA JA VEROJA

1 384 416,53 1 466 536,01

Tuloverot -279 031,15 -297 721,13

TILIKAUDEN VOITTO 1 105 385,38 1 168 814,88

30 Varte Oy

30.9.2015 30.9.2014

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 47 992,69 47 031,62

Muut pitkävaikutteiset menot 269 285,49 317 278,18 269 851,89 316 883,51

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat 214 483,79 171 254,75

Koneet ja kalusto 700 919,73 721 813,85

Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 0,00 915 403,52 402 289,58 1 295 358,18

Sijoitukset

Muu osakkeet ja osuudet 2 253 295,30 2 253 295,30 1 189 183,56 1 189 183,56

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 3 485 977,00 2 801 425,25

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Keskeneräiset tuotteet 10 254 912,16 8 902 681,33

Valmiit tuotteet/tavarat 2 765 097,00 3 826 376,21

Muu vaihto-omaisuus 3 031 417,52 16 051 426,68 2 371 485,56 15 100 543,10

Saamiset

Pitkäaikainen

Myyntisaamiset 23 608,99 23 683,86

Saamiset osakkuusyhtiöiltä 84 863,00 77 402,00

Siirtosaamiset 0,00 108 471,99 4 893,50 105 979,36

Lyhytaikainen

Myyntisaamiset 8 278 779,30 7 393 998,39

Muut saamiset 1 837 022,49 127 160,65

Siirtosaamiset 4 511 364,65 14 627 166,44 1 607 341,78 9 128 500,82

Rahoitusarvopaperit

Rahat ja pankkisaamiset 62 051,15 549 602,54

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 30 849 116,26 24 884 625,82

VASTAAVAA YHTEENSÄ 34 335 093,26 27 686 051,07

Varte Oy 31

32 Varte Oy Varte Oy 33

Tase

2015 2014

Liiketoiminnan rahavirta

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 1 384 417 1 466 536

Oikaisut:

Suunnitelman mukaiset poistot 406 747 288 056

Realisoimattomat kurssivoitot ja -tappiot

Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 20 520 61 700

Rahoitustuotot ja -kulut 201 856 199 158

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 2 013 539 2 015 450

Käyttöpääoman muutos:

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -5 498 765 -296 411

Saatujen ennakkomaksujen lisäys (+) vähennys (-)

Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -950 884 -2 446 768

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (-) / vähennys (+) 4 774 623 1 091 036

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä, varauksia ja veroja 338 513 363 307

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -222 757 -165 517

Saadut korot liiketoiminnasta 244 853

Maksetut välittömät verot -290 053 -133 341

Liiketoiminnan rahavirta (A) -174 052 65 301

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -429 477 -619 059

Lainasaamisten nostot -2 493 0

Lainasaamisten takaisinmaksut 0 45 526

Luovutustulot muista sijoituksista -661 822 -405 290

Investointien rahavirta (B) -1 093 791 -978 824

Rahoituksen rahavirta

Lyhytaikaisten lainojen maksut -3 657 703 -1 305 728

Lyhytaikaisten lainojen nostot 4 437 995 3 248 471

Osingonjako 0 -579 920

Rahoituksen rahavirta (C) 780 292 1 362 822

Rahavarojen muutos (A + B + C) lisäys (+) / vähennys (-) -487 551 449 300

Rahavarat tilikauden alussa 549 603 100 303

Rahavarat tilikauden lopussa 62 051 549 603

-487 551 449 300

Rahoituslaskelma

30.9.2015 30.9.2014

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 19 190,00 19 190,00

Ylikurssirahasto 50 187,52 50 187,52

Muut rahastot 687 996,00 687 996,00

Edellisen tilikauden voitto/tappio 6 904 854,09 5 736 039,21

Tilikauden voitto/tappio 1 105 385,38 1 168 814,88

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 8 767 612,99 7 662 227,61

PAKOLLISET VARAUKSET

Muut pakolliset varaukset 381 820,00 361 300,00

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta 8 832 030,76 8 051 738,93

Saadut ennakkomaksut 6 997 778,13 2 222 307,35

Ostovelat 3 025 268,88 3 128 371,26

Muut velat 1 239 158,44 1 254 015,62

Siirtovelat 5 091 424,06 25 185 660,27 5 006 090,30 19 662 523,46

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 25 185 660,27 19 662 523,46

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 34 335 093,26 27 686 051,07

34 Varte Oy

Graafinen suunnittelu: Nitro ID

Valokuvat: Juha-Matti Mölsä ja Olavi Siitonen

KouvolaTorikatu 645100 Kouvola

LahtiHarjukatu 22 A15110 Lahti

HelsinkiMalmin kauppatie 8 A00700 Helsinki

www.varte.fivarte@varte.fip. 029 080 4000

VUOSIKERTOMUS 2015