KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Hoitotyön koulutusohjelma hoitotyö

YHTEISTYÖ ÄKILLINEN YLEISTILAN LASKU- TOIMINTAMALLISSA

KOTIHOIDON HENKILÖKUNNAN NÄKÖKULMASTA

Erica Lindroos

Opinnäytetyö 2023

TIIVISTELMÄ

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyö

LINDROOS, ERICA Yhteistyö Äkillinen yleistilan lasku- toimintamallissa

kotihoidon henkilökunnan näkökulmasta

Opinnäytetyö 36 + sivua + 6 liitesivua

Työn ohjaaja Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen

Toimeksiantaja Kotkan kaupunki, vanhustenhuollon hallinnon

kehittämishankkeet

Avainsanat Äkillinen yleistilan lasku, kotihoito, yhteistyö

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kyselytutkimuksen avulla miten yhteistyö toimii

Äkillinen yleistilan lasku-toimintamallissa sisäisesti ja ulkoisesti kotihoidon näkökulmasta.

Tutkimukseen sisällytettiin olennaisena osana myös Äkillinen yleistilan lasku-toimintamalli

kaavakkeen käyttöä ja siihen liittyvää koulutusta tai perehdytystä.

Kysely toteutettiin kvantitatiivisena, eli määrällisenä tutkimuksena ja kysymykset lähetettiin

sähköisessä muodossa 134:lle Kotkan kotihoidon hoitohenkilökuntaan kuuluvalle. Vastausprosentti

jäi melko vähäiseksi (noin 30%). Kaikkien vastaajien määrä oli 54.

Tutkimustuloksista voidaan todeta, että yhteistyö toimii sisäisesti ja ulkoisesti melko hyvin

Äkillinen yleistilan lasku- tilanteessa. Toimintamallin koulutukseen ja perehdytykseen

osallistumisessa sen sijaan näytti olevan kehitettävää. Vähäisen vastausprosentin takia,

tutkimustuloksia on pidettävä suuntaa antavina mahdollisia lisätutkimuksia varten. Tutkimus liittyy

osana Kotona kokonainen elämä – hankkeeseen ja se on mahdollistanut sähköisen kyselyn

käyttämisen. Työelämän asiantuntija on rakentanut kyselyn tämän opinnäytetyön pohjalta ja antanut

tiedot käyttööni.

ABSTRACT

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

University of Applied Sciences

Degree programme of Nursing

LINDROOS, ERICA Cooperation in the sudden decline in general condition – an approach

from the perspective of the homecare

Bachelor’s Thesis 36 pages + 6 pages of appendices

Supervisor Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, Principal Lecturer

Commissioned by The City of Kotka

Keywords A sudden decline in the general condition, home care, cooperation

The purpose of Barchelo’s thesis is to study with a help of a questionnaire how cooperation is orga-nized in Sudden Lowering of General Condition - operational model in the perspective of home care both internally and externally. Sudden Lowering in General Condition -form, its education and familiarization, was included as an essential part of the study.

The questionnaire was conducted quantitative and the questions were sent in electronically to 134 people of home care nursing staff. The response rate remained quite low (approximately 30 %) . The number of respondents was 54. Research results show that cooperation worked quite well both internally and externally in the situation of Sudden Lowering in General Condition. Improvement needs to be made in education and familiarization of the operating model.

Due to low response rate the results are to be used as directional for possible additional studies in the future. This study is a part of “Kotona kokonainen elämä” (a whole life at home) –project and that made the use of electronic questionnaire possible. The expert of working life has built this questionnaire based on a thesis and given the information for me to use.

SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ

ABSTRACT

1 JOHDANTO 6

2 TAUSTAA TUTKIMUSAIHEELLE 7

2.1 Taustaa kotihoidosta 7

2.2 Toimintakyky 8

2.3 Vanhuus 9

3 KOTIHOIDON TOIMINTA ÄKILLINEN YLEISTILAN LASKU- TOIMINTAMALLISSA10

4 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUS JA TYÖTYYTYVÄISYYS 12

5 TUTKIMUSONGELMAT 13

6 TUTKIMUSOSA 13

6.1 Tutkimusmenetelmä 13

6.2 Kohderyhmä ja otanta 14

6.3 Kyselylomakkeen laadinta 14

6.4 Aineiston keruu 15

6.5 Aineiston analyysi 15

6.6 Kyselyn luotettavuus 15

7 TUTKIMUSTULOKSET 16

7.1 Vastaajien taustatiedot 16

7.2 Äkillinen yleistilan lasku- toimintamallin käyttö 18

7.3 Sisäisen yhteistyön toimivuus 24

7.4 Ulkopuolisen yhteistyön toimivuus 26

7.5 Äkillinen yleistilan lasku- mallin koulutukseen osallistuminen 30

8 YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA 31

9 POHDINTA 32

9.1 Tulosten tarkastelu 33

9.2 Luotettavuuden arviointi 33

9.3 Eettinen pohdinta 34

LÄHTEET 35

LIITTEET

Liite 1. Tutkimustaulukko

Liite 2. Muuttujataulukko

Liite 3. Tutkimuskysymykset

Liite 4. Sopimus Opinnäytetyöstä

Liite 5.Tutkimuslupa

Liite 6. Äkillinen yleistilan lasku toimintamalli

7

1 JOHDANTO

Tutkimuksen aiheena on Kotkan kotihoidon ja eri toimijoiden yhteistyö Äkillinen

yleistilan lasku-toimintamallissa. Äkillinen yleistilan lasku-toimintamallia käytetään

silloin, kun havaitaan asiakkaan yleistilan huonontuneen. Toimintamallin ohje koostuu

kolmesta osiosta: tutki, selvitä ja toimi. Toimintamallin mukaisesti tehty arvio antaa

kattavan tiedon asiakkaan tilanteesta ja tehostaa jatkotoimia. Tarkoituksena on saada

kyselytutkimuksen avulla kuva siitä, miten yhteistyö toimii sisäisesti ja ulkoisesti

silloin, kun kotihoidon asiakkaan yleistila äkillisesti laskee ja toimenpiteet, mihin

tulee ryhtyä ennen kotihoidon asiakkaan mahdollista siirtoa päivystykseen. Tutkimus

liittyy Kotkan kotihoidon kehittämiseen ”Kotona kokonainen elämä”- hankkeeseen

(THL 2013).

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen julkaiseman raportin mukaan säännöllisen

kotihoidon piirissä olevien ikääntyneiden osuus on noussut hieman edellisestä

vuodesta. 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 12,2 prosenttia oli marraskuun 2011

lopussa säännöllisen kotihoidon asiakkaina. Osuus vaihteli maakunnittain 9,8

prosentista 15,5 prosenttiin. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli kaikkiaan 74 603.

Kaikista säännöllisen kotihoidon asiakkaista jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon

tarpeessa olevia asiakkaita oli 5,4 prosenttia. Maakunnittain ympärivuorokautista

hoitoa tarvitsevien osuus vaihteli 3,3 prosentin ja 26,5 prosentin välillä (THL. 2011).

Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi antaa Sosiaali- ja

terveysministeriö yhdessä Suomen kuntaliiton kanssa iäkkäiden ihmisten palveluja

koskevan laatusuosituksen (STM, 2013). Laatusuosituksen tarkoituksena on turvata

mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyneelle

väestölle sekä vaikuttavat ja laadukkaat palvelut niitä tarvitseville ikääntyneille

henkilöille. Lisäksi sitä voivat hyödyntää oman toimintansa suunnittelussa ja

arvioinnissa monet muutkin tahot, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat, alan

ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat. Laatusuosituksen keskeiset sisällöt

ovat: osallisuus ja toimijuus, asuminen ja elinympäristö, mahdollisimman terveen ja

toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen, oikea palvelu oikeaan aikaan,

palvelujen rakenne, hoidon ja huolenpidon turvaajat ja johtaminen. Kullakin

sisältöalueella on omat suosituksensa. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että

suositeltaville asiakokonaisuuksille on tietoon perustuvat perustelunsa ja käytettävissä

8

indikaattoreita, joiden avulla suositusten toteutumista voidaan järjestelmällisesti

arvioida. Suositusten hyödyntäjien tueksi on koottu linkkejä lakeihin, muihin

suosituksiin, valtioneuvoston periaatepäätöksiin ym. ohjauskommentteihin, jotka

liittyvät olennaisesti suositukseen sekä linkkejä erilaisiin tukimateriaaleihin, kuten

oppaisiin ja hyvien käytäntöjen kuvauksiin (STM, 2013).

2 TAUSTAA TUTKIMUSAIHEELLE

2.1 Taustaa kotihoidosta

Kotihoito tarjoaa aikuisille hoiva- ja huolenpitopalveluja sekä kaikenikäisten

kotisairaanhoitoa. Kotihoito kohdennetaan ensisijaisesti paljon apua tarvitseville

tilapäisille tai säännöllisille asiakkaille. Kotihoidon asiakkaille tehdään yksilölliset

hoito- ja palvelusuunnitelmat yhdessä asiakkaan, läheisten ja muiden palvelujen

tuottajien kanssa.

Asiakkaan hoito järjestetään hoitoon osallistuvien yhteistyötahojen kanssa,

esimerkiksi pitkäaikaissairaat, sairaalasta kotiutuvien jatkohoito ja kotisaattohoito.

Kotkassa säännöllistä kotihoitoa saavia, yli 75-vuotiaita asukkaita vuonna 2013 oli

541 asiakasta, eli 9,7 prosenttia. (THL, tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet, Kotka.

2013), (Vanhustenhuollon strategia 2008-2015. Kotka. sivu: 27). Henkilökuntaa

Kotkan kotihoidossa on noin 200 (Vanhustenhuollon strategia 2008-2015. Kotka,

sivu:27). Henkilökunnan ammattirakenne sisältää lähihoitajia, sairaanhoitajia,

kodinhoitajia, palveluohjaajia, fysioterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä, sihteereitä,

lääkäreitä ja esimiehiä (Heikkilä. A. 2011. Case-Kotka, Kokemuksia kotihoidon

teknologisista ratkaisuista). Hoitohenkilöstöä kotihoidon kokonaishenkilömäärästä on

134. Kotihoidon määritelmä perustuu Suomen perustuslakiin (731/1999), sekä

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu ja valtionavustukset (733/1992) ym.,

jotka takaavat kaikille omassa kodissaan hoivaa ja huolenpitoa tarvitseville oikeuden

sen saamiseen. Kesällä 2013 voimaan tullut laki sisältää kokonaisuuksia ikääntyneen

väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

tarkennettuna (980/2012). Lain tarkoituksena on luvun 1 § 1 mukaan ”parantaa

iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä

ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa

9

mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä

edellyttää”.

2.2 Toimintakyky

Toimintakyvyn käsitteenä määrittelee Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 7.6.2006

seuraavasti: ”Fyysinen toimintakyky käsittää ihmisen kyvyn suoriutua päivittäisistä

perustoiminnoista, kuten syömisestä, juomisesta, nukkumisesta, pukeutumisesta,

peseytymisestä, wc-käynneistä ja liikkumisesta sekä asioiden hoitamisesta, kuten

kotiaskareista ja asioinnista kodin ulkopuolella”. Terveydentilan ja erilaisten

toiminnan vajeiden esiintyminen voidaan määritellä kuuluviksi fyysisen

toimintakyvyn käsitteeseen. Kognitiivinen toimintakyky liittyy muistin, oppimisen,

tiedon käsittelyn, elämänhallintaan ja tyytyväisyyteen, mielenterveyteen ja

psyykkiseen hyvinvointiin. Itsearvostus, mieliala, omat voimavarat ja erilaisista

haasteista selviytyminen kuuluvat psyykkisen toimintakyvyn kokonaisuuteen.

Sosiaalinen toimintakyky käsittää kyvyn toimia ja olla sosiaalisessa

vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Suhteet omaisiin ja ystäviin, sosiaalisten suhteiden

sujuvuus ja osallistuminen, mutta myös vastuu läheisistä ja elämän mielekkyys

määrittävät sosiaalista toimintakykyä. Lisäksi harrastukset, yksin tai toisten kanssa,

kotona tai kodin ulkopuolella tapahtuvat, kuuluvat sosiaalisen toimintakyvyn alueelle.

(Kaakon Sote-Into/Etelä-Kymenlaakson osahanke Toimintakyvyn ja palvelutarpeen

arviointi-työryhmä. 2011, päivitetty 7.8.2012).

Etelä-Kymenlaakson kotihoidon kriteerien ja palvelujen sisältöjen määrittelyssä on

hyödynnetty Kaakon Sote-Into 1 hankkeessa tehtyjä palvelutuotekuvauksia sekä

aikaisemmin määriteltyjä kriteerejä. Toiminta-ajatuksena kotihoidolla tarkoitetaan

ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä toimenpiteitä ja palveluja sekä asiakkaan

kodissa tapahtuvaa kotipalvelua ja sairaanhoitoa. Tarkoituksena on auttaa asiakasta

selviytymään päivittäisistä toiminnoista omassa kodissaan läheisten ja

yhteistyötahojen kanssa. Palvelut toteutetaan asiakkaan voimavaroja ja toimintakykyä

tukien ja ohjaamalla selviytymään myös omatoimisesti päivän askareista ja

hoitotoimenpiteistä, unohtamatta omaisia ja lähipiiriä, joita kannustetaan

osallistumaan hoitoon ja huolenpitoon. Sosiaalihuoltolain 17.9.1982, 21 §:n mukaan

”kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden,

10

sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille,

jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20§:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista.

20§:n mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja

huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja

totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä

avustamista” (Etelä-Kymenlaakson kotihoidon kriteerit. 2011-2012).

2.3 Vanhuus

Käsite vanhus on joidenkin määritelmien mukaan 75 – 85 vuoden ikäinen.

Toimintakyvyn heikkeneminen ei ole normaalia vanhenemista, vaan moni ongelmaksi

koettu ja arkielämää haittaava toiminta johtuu ensisijaisesti edeltävistä ja olemassa

olevista sairauksista. Yleisimpiä näistä ovat tuki- ja liikuntaelimien sairaudet, sydän-

ja verisuonisairaudet sekä dementoivat sairaudet (Therapia Fennica. Vanhus

potilaana)

Sarvimäki ym., kirjoittavat kirjassaan Vanhuus ja haavoittuvuus kotihoidon

laadukkuudesta siitä, että se perustuu kuntoutumista edistävään ja ennakoivaan

hoitoon. Valtakunnallinen tavoite oli vuoteen 2012 mennessä, että 91- 92 prosenttia

yli 75 vuotiaista asuu omassa kodissaan itsenäisesti tai arvioinnin perusteella

myönnettyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden turvin. Tavoitteena oli säännöllistä

kotihoitoa saavien määrä 13- 14 prosenttia, viidestä kuuteen prosenttia saisi

omaishoidon tukea, 5 - 6 prosenttia tehostetun palveluasumisen piirissä ja vain 3

prosenttia laitoshoidossa (palvelutalot, terveyskeskuksen vuodeosasto). Palvelujen

laadun kannalta henkilöstön määrä, osaaminen ja työhyvinvointi ovat keskeisiä

tekijöitä (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto. 2008).

Ikääntymisen myötä sairauksien kirjo ei muutu paljoakaan, vaikka toimintakyvyn

heikkeneminen ja kehon säätelyvaran kaventumisen vuoksi vähäpätöinenkin sairaus

saattaa aiheuttaa vaikeita oireita. Toisaalta vaikeiden sairauksien oireenkuva ei

vanhuksella ole aina tyypillinen ja usein se voi olla aluksi harhaanjohtavan vähäinen.

Tämä onkin päivystystoiminnan yleisimpiä ja suurimpia diagnostisia haasteita.

Esimerkiksi tavalliseen virtsatietulehdukseen liittyy usein vanhuksilla yllättävän

voimakas oireenkuva. Keski-ikäisellä ihmisellä tiheävirtsaisuus ja kirvely virtsatessa

ovat tyypillisiä oireita, mutta vanhuksella taas oireina yleistilan merkittävä

heikkeneminen ja sekavuus ovat hyvin tavallisia. Toisaalta laajakin sydäninfarkti voi

11

vanhuksella olla kivuton ja sen lievinä alkuoireina olla lähinnä hengenahdistus,

vatsantuntemukset ja oksentelu. Tärkein syy tähän on, että sisäelinperäisen kivun

aistiminen vaimenee iän myötä. Toisaalta muiden kiputyyppien kohdalla

kipuherkkyys saattaa lisääntyä. Ikäkin voi epäsuorasti häiritä sairauden hoitoa. On

tavallista, että niin sairastunut ikäihminen kuin hänen omaisensa pitävät sairauden

aiheuttamia oireita ikään liittyvinä muutoksina. Siten sairauden alkuoireisiin ei

välttämättä kiinnitetä huomiota, minkä vuoksi hoitoon pääsy hidastuu, tilanne

komplisoituu ja hoitotulokset heikkenevät”. (Koponen & Sillanpää 2005, 375)

”Vanhuspotilaan saapuessa päivystykseen on huomattavan usein työdiagnoosina

yleistilan heikkeneminen. Kyseessä ei ole diagnoosi eikä oireyhtymä, vaan

epämääräinen kokonaisuus, jonka tärkeimmät osatekijät ovat voimattomuus,

vaikeutunut liikkuminen, tasapainovaikeudet sekä melko usein sekavuus. Yleistilan

heikkenemiseen on yleensä olemassa jokin konkreettinen ja usein banaalikin

(tavallinen, arkipäiväinen) syy. Lähtökohtana tulisi siksi aina olla selvittää yleistilan

laskun laukaissut tekijä. Yleinen heikkous ja mahdollinen sekavuus hankaloittavat

esitietojen ja oireiden selvittämistä ja hidastavat kliinisen tutkimuksen suorittamista”

(Koponen & Sillanpää 2005, 376).

”Koska sairaudet ovat kasautuneet vanhimpiin ikäluokkiin, ovat vanhimmat ikäluokat

yliedustettuina päivystysalueiden potilaiden joukossa. Ellei tunne vanhuspotilaiden

erityispiirteitä, on helppo suhtautua yleistäen tähän suureen potilasryhmään. Silloin on

vaarana, että kun ensimmäinen hoidettava diagnoosi löytyy, siihen aloitetaan

kaavamaisesti hoito, kartoittamatta edes välttävästi muita päivystykseen

hakeutumiseen johtaneita syitä. Jos muitakin syitä olisi ollut, on melko todennäköistä,

että potilas lyhyen ajan sisällä ajautuu päivystykseen uudestaan. Tätä kutsutaan

”pyöröovi-ilmiöksi”, ja mitä enemmän sitä esiintyy, sitä suurempi on todennäköisyys,

että sekä päivystysyksikön että koko sen palveleman sairaalan toiminta on

huonolaatuista” (Koponen & Sillanpää 2005, 379)

3 KOTIHOIDON TOIMINTA ÄKILLINEN YLEISTILAN LASKU - TOIMINTAMALLISSA

Äkilliseen yleistilan laskuun johtavat syyt ovat moninaisia, niitä voi olla esimerkiksi

äkillinen verenpaineen nousu, hengenahdistus, rinta- ym. kivut, vammat, neurologiset

12

oireet, infektio-oireet, verensokerin laskeminen liian alhaiselle tasolle. Äkillisten

oireiden ilmaantuessa käytetään kotihoidossa Toimintamalli ohje -kaavaketta, jolla

selvitetään äkillisen yleistilan laskun syy, niin että asiakas saa oikean hoidon. Ohjeen

tavoitteena on nopeasti selvittää äkillisen yleistilan laskun syy, niin että asiakas saa

oikean hoidon oikeassa paikassa. Ohje koostuu kolmevaiheisesta ”tsekkauslistasta”,

joka ohjeistaa arviointiin kolme vaiheisesti: 1. TUTKI 2. SELVITÄ 3. TOIMI (liite 6)

(Hoidon ohjauksen ja arvioinnin kehittäminen – Äkillinen yleistilan lasku –

toimintamalli).

Sujuvaa hoitoprosessia on suunniteltu esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan

sairaanhoitopiirissä. Sen laatimassa loppuraportissa tehtävänä oli suunnitella ja

toteuttaa toimenpiteitä, joilla ikäihmisten äkilliset sairastumiset hoidetaan

asianmukaisesti ja epätarkoituksenmukaisia päivystyskäyntejä vähennetään.

Työryhmä paneutui kotisairaanhoidon ja kotihoidon turvin sekä vanhusten

hoitoyksiköissä asuvien ikäihmisten akuuttiin hoitoprosessiin. Työryhmä laati

äkillisen yleistilan lasku-ohjeen ja hoitajan lähetteen kotihoidon ja

vanhustenhoitoyksiköiden henkilökunnan avuksi (Päivystys Ensiapu, äkillinen

yleistilan lasku vanhuksella. 2008. HUS). Äkillisen yleistilan lasku- ohjeen tavoitteena

on opastaa työntekijää yleistilan laskun oireiden havainnointiin ja mittaamiseen,

joiden perusteella pystytään mahdollisesti selvittämään yleistilan laskun syy. Ohjeessa

kehotetaan konsultoimaan terveydenhuollon ammattilaista ennen potilaan

lähettämistä päivystykseen, mikäli kyseessä ei ole hätätilanne. Kotihoidossa yhteyden

voi ottaa oman tiimin sairaanhoitajaan (tai päivystävään sairaanhoitajaan) tai

terveyskeskukseen soittamalla tai päivystyspoliklinikan sairaanhoitajaan.

Päivystyksen tiedonsaantia varten täytetään hoitajan lähete, joka noudattaa yleistilan

lasku-ohjeen kaavaa. Tätä toimintamallia noudattamalla iäkkään ihmisen lähettäminen

päivystykseen tapahtuu harkitusti ja kattavin tiedoin omasta kodistaan/hoitolaitoksesta

(Haimi-Liikkanen ym. Äkillinen yleistilan lasku toimintamalli Kaakon Sote-Into

2/Etelä-Kymenlaakson osahanke).

”Päivystyshoito tarkoittaa äkillisen sairastumisen, vamman tai kroonisen sairauden

vaikeutumisen edellyttämää välitöntä arviointia ja hoitoa. Päivystyshoito onkin alle 24

tunnin kuluessa annettavaa hoitoa. Päivystyshoitoa ei voi siirtää ilman oireiden

pahenemista ja vamman vaikeutumista (STM. 2010:4). Kiireellinen hoito jaetaan

yleensä kahteen jaksoon, eli päivystyshoitoon ja muuhun kiireelliseen hoitoon.

13

Toistaiseksi käsitteisiin ei ole määritelty hoitoa, joka tulisi antaa 1 - 3 vuorokauden

sisällä oireiden alkamisesta. Tämä ns. subakuuttihoito, jonka suomenkielinen

määritelmä voisi olla pikainen tai viivyttelemätön, on kuitenkin merkittävä siinä

mielessä, että nämä potilaat kuormittavat lisääntyvästi päivystyksiä oikean

hoitoprosessin puuttuessa. Terveydenhuollon päivystystoiminta Suomessa on

perinteisesti jaettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystoimintaan

ja niiden välinen työnjako päivystystoiminnassa vaihtelee alueittain, mutta tarkempaa

tietoa valtakunnallisella tasolla ei erilaisista malleista ole. Perinteisesti yhteistyö on

sujunut erilaisilla lähete- ja muilla konsultaatiokäytännöillä, mutta raja-aitojen

madaltamiseksi on pyritty saumattomampaan ja joustavampaan yhteistyöhön

kokoamalla palveluntuottajat yhteispäivystyksiin. Perusterveydenhuollon

päivystystoiminta on edelleen jaettu virka-ajalla ja virka-ajan ulkopuolella

tapahtuvaan päivystystoimintaan. Näistäkin toiminnoista ja niissä tapahtuneista

mahdollisista muutoksista on kansallisella tasolla varsin vähän tietoa, sillä

päivystyskäyntitietoja ei ole toistaiseksi luotettavasti kerätty” (Sosiaali- ja

terveydenhuollon päivystys Suomessa. 2011).

4 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUS JA TYÖTYYTYVÄISYYS

Jaana Peltola opinnäytetutkielmassaan 2003 kirjoitti, että työyhteisön ilmapiiri on

keskeinen tekijä kollegiaalisuuden esiintymiselle. Huono työilmapiiri esti

kollegiaalista käyttäytymistä ja vastaavasti kollegiaalisuuden puute heikensi

työilmapiiriä. Avoimuuden hän totesi olevan tärkeä työilmapiiritekijä, sillä se

mahdollisti keskustelun asioista. Työn kehittämiseen liittyvinä kollegiaalisuutta

edistävinä tekijöinä pidettiin yhteisiä palavereja, vertaisarvioinnin käyttämistä

palautteen antamisen välineenä ja työnkiertoa, jotka vaikuttivat työyhteisön

työilmapiiriin. Säännölliset palaverit kuten osastokokoukset ja kehitysiltapäivät

turvasivat mahdollisuuden keskustella yhteisistä tavoitteista ja luoda sopimuksia

niiden saavuttamiseksi.”

Minna Siponen kirjoitti tutkielmassaan 2003 yhteistyön käytännöstä ja totesi

yhteistyön käynnistyvän useista eri tekijöistä, jotka lisäsivät yhteistyön tarvetta. Se voi

alkaa vaistonvaraisesti eri osapuolien välillä konkreettisten tilanteiden hallinnan takia.

Muun muassa jokin asiakkaan ongelma saattaa aiheuttaa tarvetta monen osapuolen

14

mukana olemiseen. Yhteistyötä tehdään myös sen takia, että yksittäiset työntekijät

eivät kykene organisoimaan kaikkea asiakkaan tarvitsemaa hoitoa.

Sisäisestä viestinnästä kirjoitti Kristiina Saxen 2002 tutkielmassaan ajatuksen, että

sisäisellä viestinnällä voidaan vaikuttaa työntekijän organisaatioon sitoutumiseen.

Siinä tapauksessa, että työntekijä kokee saavansa riittävästi tietoa työhönsä ja

organisaatioon liittyvistä asioista, hän myös sitoutuu organisaatioon toisin, kuin ne

työntekijät, jotka eivät ole tyytyväisiä sisäiseen viestintään.

On myös tutkittu sairaanhoitajien työyhteisön toimivuutta ja työtyytyväisyyttä. Sabah

Hawasin tekemässä lisensiaattitutkimuksessa (Kuopion yliopisto 2009), toteaa hän

tutkimustuloksessaan työtyytyväisyyttä lisääviä ja vähentäviä tekijöitä. Sairaanhoitajat

arvostivat voimakkaasti työyhteisönsä tiimityötä. Heidän mielestään tiimityö oli hyvin

toimiva kaikilla tasoilla. Tiimityö on toiminut laaja-alaisesti oman työyhteisön tasolla,

eri ammattiryhmien välillä kuten myös lääkäreiden kanssa tiimiyhteistyö oli

onnistunut varsin hyvin.

5 TUTKIMUSONGELMAT

Seuraavassa on koottuna tämän tutkimuksen tutkimusongelmat. Keskeisessä osassa on

yhteistyön toimivuus asiakkaan Äkillinen yleistilan lasku - tilanteessa, jolloin

yhteistyö sisäisesti ja ulkoisesti korostuu. Toimintamallin kaavakkeen käyttöä on

myös tarkoitus tutkia samalla.

1. Miten kotihoito käyttää äkillinen yleistilan lasku- toimintamallia?

2. Miten sisäinen yhteistyö toimii äkillinen yleistilan lasku- toimintamallissa?

3. Miten ulkoinen yhteistyö toimii äkillinen yleistilan lasku – toimintamallissa?

4. Onko henkilö osallistunut äkillinen yleistilan lasku- toimintamallin

koulutukseen/perehdytykseen?

15

6 TUTKIMUSOSA

6.1 Tutkimusmenetelmä

Kvantitatiivisessa eli määrällisessä tutkimuksessa keskeistä ovat johtopäätökset

aiemmista tutkimuksista, aiemmat teoriat sekä käsitteiden määrittely (Hirsjärvi,

Remes & Sajavaara 2004, 131). Menetelmän tavoitteena on saada vastaus

kysymyksiin, jotka pohjautuvat tutkimusongelmiin (Heikkilä 2010, 13.)

Kvantitatiivisessa tutkimusmenetelmässä käytetään usein perinteistä survey-

tutkimusta. Tyypillisesti survey-tutkimuksessa kerätään tietoa tietystä ihmisjoukosta

käyttäen kyselylomaketta tai strukturoitua haastattelua. Vastaajat muodostavat otoksen

tai näytteen tietystä perusjoukosta. Kerätyn aineiston avulla pyritään kuvailemaan,

vertailemaan ja selittämään ilmiöitä (Hirsjärvi ym. 2004, 125, 182.)

Kyselytutkimusten etuna pidetään yleensä sitä, että niiden avulla voidaan kerätä laaja

tutkimusaineisto. Tutkimuksessa voidaan samalla kertaa kysyä montaa asiaa monelta

eri ihmiseltä. Menetelmä säästää tutkijan aikaa ja vaivannäköä. Kyselylomake voidaan

laatia ja analysoida tietokoneen avulla (Hirsjärvi ym. 2004, 184.)

6.2 Kohderyhmä ja otanta

Tutkimuksen kohteena on Kotkan kaupungin kotihoidon perusjoukko,

hoitohenkilöstö, johon kuuluvat sairaanhoitajat, lähi- ja perushoitajat, kodinhoitajat ja

kotiavustajat. Lomake toimitetaan heille sähköisesti ja tähän otantaan kuuluu oletus,

että vastaajat käyttävät Äkillinen yleistilan lasku -kaavaketta. Kysely lähetettiin

osastonhoitajien kautta ja ensi alkuun vastausaikaa oli varattu kaksi viikkoa, jonka

jälkeen vastausaikaa pidennettiin viikolla vastaajien lukumäärän nostamiseksi.

Vastausajan pidentäminen ei juurikaan nostanut vastaajamäärää, joten tutkimuksen

analyysia varten saatiin noin kolmannes kaikista lähetetyistä kyselyistä.

6.3 Kyselylomakkeen laadinta

Kyselylomake on laadittu ymmärrettäväksi ja selkeäksi. Kaikille vastaajille lähetettiin

samat kysymykset sähköisessä muodossa. Teksti ja kysymykset on pyritty laatimaan

ja asettelemaan niin, että niitä on helppoa lukea. Vastausohjeet olivat selkeitä ja

yksinkertaisia. Kysymykset etenivät loogisesti ja ne oli numeroitu juoksevasti. Samaa

16

aihetta koskevat kysymykset oli ryhmitelty kokonaisuuksiksi, joilla oli selkeät otsikot.

Kyselylomaketta ei esitestattu rajallisen aikataulun takia. Kyselylomakkeen

laatimiseen tarvittiin kirjallisuuteen perustuvaa teoriapohjaa. Kyselylomakkeessa

kysyttiin 13 eri kysymystä käyttäen likertin asteikkoa mielipideväittäminä (Heikkilä

2010, 53.) Poikkeuksena olivat vastaajien esitietoihin liittyvät kysymykset.

Esitietokysymykset liittyivät ammattiin ja taustaan, koulutustasoon ja tiimiin. Muut

kysymykset (likert) liittyivät yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa, sisäiseen

yhteistyöhön ja Äkillinen yleistilan lasku -toimintamallin hyödyntämiseen ja siihen

liittyvään koulutukseen tai perehdytyksen saamiseen toimintamallin käyttöön.

Vastaajien anonyymiteetti säilyi koko tutkimuksen ajan.

6.4 Aineiston keruu

Tutkimusaineisto on saatu käyttämällä aikaisemmin aiheeseen liittyviä luotettavia

tiedostoja, tutkimuksia ja kirjallisuutta. Kerätyn aineiston pohjalta on laadittu

tutkimusongelmat, joihin kyselytutkimuksen avulla halutaan saada vastauksia.

Muuttujataulukossa esitetään aineiston pohjalta laaditut tutkimusongelmat ja

selvitetään mihin kysymyksiin niiden pohjalta halutaan vastauksia (Heikkilä 2010,

18.) Suurin osa halutuista vastauksista ilmoitettiin asteikolla 1-4, eli kuinka paljon on

samaa mieltä tai eri mieltä asenneväittämän kanssa. Kysymykset postitettiin

sähköisenä ensin osastonhoitajille ja sitä kautta varsinaisille kyselyyn osallistujille.

Vastausaikaa oli ensin kaksi viikkoa, mutta sitä jatkettiin vielä viikolla suuremman

vastausprosentin toivossa

6.5 Aineiston analyysi

Tuloksien analysoimisessa käytettiin Questback’n Digium Enterprise ohjelmaa.

Sähköisen kyselyn käytön on mahdollistanut ”Kotona kokonainen elämä”- hanke,

johon tämä tutkimus liittyy. Asiantuntija on rakentanut kyselyn tämän opinnäytetyön

pohjalta ja antanut tiedot käyttööni. Asiantuntijan antamien tulosten avaamisessa

hyödynnettiin tietokoneen Word-ohjelmaa ja sen sisältämää Exel-taulukkoa.

Kyselyssä on käytetty CLU (cluster sampling) eli ryväsotantamenetelmää, joka

koostuu luonnollisesta ryhmästä (Heikkilä 2010, 39) ja tässä se tarkoittaa Kotkan

17

kotihoidon hoitohenkilökuntaa. Tulokset määriteltiin prosentteina (%) ja lukumäärinä

(f).

6.6 Kyselyn luotettavuus

Tutkimus on onnistunut, jos sen avulla saadaan luotettavia vastauksia

tutkimuskysymyksiin. Kvantitatiivisen tutkimuksen perusvaatimukset tulee täyttää.

Validiteetti, eli pätevyys tutkimuksen tuloksia tarkastellessa tarkoittaakin sitä, että

tutkimus mittaa sitä, mitä oli tarkoituskin mitata. Validilla mittarilla suoritetut

mittaukset ovat keskimäärin oikeita. Tutkimuslomakkeen kysymykset mittaavat

oikeita asioita yksiselitteisesti, ja ne kattavat koko tutkimusongelman sisällön.

Perusjoukko on tarkkaan määritelty edustavan otoksen saamiseksi. Validin

tutkimuksen toteutumista edesauttaa korkea vastausprosentti (Heikkilä 2010, 29,30.)

7 TUTKIMUSTULOKSET

7.1 Vastaajien taustatiedot

Kysely lähetettiin kaikille (yhteensä134:lle) Kotkan alueellisen kotihoidon

hoitohenkilökunnalle, josta kokonaisvastauksien määräksi saatiin N=54. Alueelliset

tiimit olivat Kotkansaari, Länsi-Kotka ja Karhula.

Tähän kysymykseen vastanneita oli 54, joista 20 – 35 v. oli 31 %, 36 - 45 v. 33 %, 46

- 55 v. 28 % ja yli 55 v. 7 %. Seuraavassa kuvassa vastaajien ikäjakauma. Tulokset

ilmoitetaan prosentteina (%) (Kuva 1)

18

Kuva 1. Vastaajien ikäjakauma (N=54)

Kaikista vastaajista oli kodinhoitajia/kotiavustajia 4 % , lähi- tai perushoitajia 70 % ja

sairaan-/tai terveydenhoitajia 26 % . Tähän kysymykseen vastasi 21 henkilöä. Suurin

vastaajaryhmä oli lähi-/perushoitajat, kun taas pienin vastaajaryhmä oli vastaavasti

kodinhoitajat/kotiavustajat. Vertailuryhmistä eniten vastauksia saatiin Länsi-Kotkan

alueelta, vastaajien yhteismäärän ollessa 54. Kotkasaarella vastaajien määrä oli 15 ja

Karhulan osalta vastaajia oli 18. Seuraavassa kuvassa vastaajien

ammattiryhmäjakauma (Kuva 2)

19

Kuva 2 Vastaajien ammattiryhmäjakauma N=54

7.2 Äkillinen yleistilan lasku- toimintamallin käyttö

Suurin osa vastaajista tiesi mistä löytyy Äkillinen yleistilan lasku -toimintamallin

kaavake. Seuraavien tulosten tarkastelun osalta sen käyttöä ja tunnettavuutta

tarkennetaan lisää. Kysymykseen vastasi 54 henkilöä. Tulos ilmoitetaan käyttämällä

vastaajien lukumäärää (f). Tiedän missä yksikössäni löytyy Äkillinen yleistilan lasku -

toimintamalli kaavake (Kuva 3)

20

Kuva3. Äkillisen yleistilan lasku -toimintamalli kaavakkeen sijainti

Suurin osa vastaajista ilmoitti osaavansa käyttää Äkillinen yleistilan lasku -

toimintamallia (kaavaketta). Vastaajien lukumäärä oli 54. Tulos ilmoitetaan

käyttämällä vastaajien lukumäärää (f) (Kuva 4)

Kuva 4. Äkillinen yleistilan lasku -toimintamallin käyttö N=54

Suurin osa vastaajista ilmoitti tehneensä Äkillinen yleistilan lasku -toimintamallin

mukaista arviota. Moni vastaaja ilmoitti myös, että ei ole koskaan tehnyt Äkillinen

yleistilan lasku -toimintamallin mukaista arviota. Vastauksia saatiin 54. Tulos

ilmoitetaan käyttämällä vastaajien lukumäärää (f) (Kuva 5)

21

Kuva 5. Äkillinen yleistilan lasku -toimintamallin mukaisen arvion tekeminen N=54

Seuraavan väittämän osalta yleisesti oltiin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä

siitä, että Äkillinen yleistilan lasku -toimintamalli tehostaa ja tukee asiakkaan tilan

arviointia. Jokseenkin eri mieltä vastaajien prosenttiosuus oli myös korkea,

korkeimmillaan 30 % vastaajista oli tämän väittämän kannalla. Täysin eri mieltä

väittämän kanssa oli alle 10 % vastaajista. Tähän kysymykseen vastasi 54 henkilöä.

Vastausten tulokset ilmoitetaan prosentteina (%) (kuva 6)

Kuva 6. Asiakkaan tilan arvioinnin tehostaminen ja tukeminen Äkillinen yleistilan

lasku -toimintamallissa N=54

Tässä väittämässä suurin osa vastaajista oli täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa

mieltä siitä, että Äkillinen yleistilan lasku -toimintamalli helpottaa toimintaa akuutissa

yleistilan lasku tilanteessa. Yhtä suuri osa vastaajista oli väittämän kanssa jokseenkin

22

eri mieltä. Täysin eri mieltä väittämän kanssa oli alle 10 % vastaajista. Vastaajien

lukumäärä oli 54. Vastausten tulokset ilmoitetaan prosentteina (%) (kuva 7)

Kuva 7. Toiminta Äkillinen yleistilan lasku -toimintamallissa N=54

Seuraavassa suurin osa vastaajista oli täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä

siitä, että Äkillisen yleistilan lasku -toimintamalli kaavakkeen valmiit fraasit

helpottivat kirjaamista. Jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä väittämän kanssa oli

vastaajista 0 – 6 %. Valmiiden fraasien käyttäminen näytti helpottavan suurimmaksi

osaksi vastaajien kirjaamista Äkillinen yleistilan lasku- kaavaketta käytettäessä.

23

Vastaajien lukumäärä oli 54. Seuraavan väittämän vastausten tulokset ilmoitetaan

prosentteina (%) (Kuva 8)

Kuva 8. Äkillinen yleistilan lasku -toimintamallin fraasien toiminta N=54

Seuraavassa väittämässä suurin osa vastaajista (30 – 60 %) oli jokseenkin samaa

mieltä siitä, että Äkillinen yleistilan lasku -toimintamalli parantaa asiakkaan saamaa

kotihoidon palvelua. Täysin samaa mieltä oli 10 – 27 % vastaajista. Jokseenkin eri

mieltä ja täysin eri mieltä vastausprosentti nousi Länsi-Kotkan alueella l9 %:iin ja

Kotkansaarella 10 %:iin vastanneista. Vastausten perusteella suurin osa vastaajista oli

jokseenkin samaa mieltä siitä, että Äkillinen yleistilan lasku -toimintamalli

enimmäkseen parantaa asiakkaan saamaa kotihoidon palvelua. Vastaajien lukumäärä

oli 54. Väittämän vastausten tulokset ilmoitetaan prosentteina (%) (Kuva 9)

24

Kuva 9. Äkillinen yleistilan lasku -toimintamallin käytön vaikutus kotihoidon

asiakkaan palveluun N=54

Väittämän Äkillisen yleistilan lasku -toimintamalli antaa lisäymmärrystä asiakkaan

tilan arviointiin, samaa mieltä oli enemmistö vastaajista, enimmillään 60 %

vastaajista. Täysin samaa mieltä olevien vastausprosentti oli 19 – 27 %. Karhulan

alueelta saatiin täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä vastauksia eniten.

Jokseenkin eri mieltä oli 44 % vastaajista Länsi-Kotkan alueelta ja täysin eri mieltä

väittämästä oli 6 % samalta alueelta, kun se täysin eri mieltä väittämästä muiden

vastausalueiden osalta oli 0%. Vastaustulosten perusteella voidaan sanoa Äkillisen

yleistilan lasku -toimintamallin antavan lisäymmärrystä asiakkaan tilan arviointiin

suurimmalle osalle vastaajista useimmiten. Vastaajien lukumäärä oli 54. Väittämän

tulos ilmoitetaan prosentteina (%) (kuva 10)

Kuva 10 Äkillinen yleistilan lasku -toimintamallin antama tuki N=54

7.3 Sisäisen yhteistyön toimivuus

Sisäisellä yhteistyöllä tarkoitetaan oman tiimin jäsenten ja lähellä olevien muiden

kotihoidon tiimien jäsenien välistä yhteistyötä.

Tässä tarkastellaan sisäisen yhteistyön toimivuutta tarkemmin. Suurin osa vastaajista

oli jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, että Äkillinen yleistilan lasku -

25

toimintamalli lisää kotihoidon sisäistä yhteistyötä. Parhaiten väittämän kanssa

jokseenkin samaa mieltä oli Karhula, yltäen yli 60 %:iin vastaajista. Kotkansaari ja

Länsi-Kotka olivat väittämän kanssa jokseenkin samaa mieltä noin 40 %:n verran.

Jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa oli 40 % vastaajista. Täysin eri mieltä

väittämän kanssa olivat lähes yhtä suurella prosenttiosuudella Länsi-Kotka ja

Kotkansaari. Yhteenvetona voidaan todeta kuitenkin, että suurin osa vastaajista koki

kotihoidon sisäisen yhteistyön lisääntyneen Äkillinen yleistilan lasku -

toimintamallissa. Vastaajien lukumäärä oli 54.

Väittämän vastausten tulokset ilmoitetaan prosentteina (%) (Kuva 11)

Kuva 11. Äkillinen yleistilan lasku -toimintamallin käytön vaikutus kotihoidon

sisäiseen yhteistyöhön N=54

Seuraavassa väittämässä tarkastellaan oman tiimin sisäistä yhteistyötä Äkillinen

yleistilan lasku -tilanteessa. Tuloksista voidaan päätellä, että tiimin sisäinen yhteistyö

toimii hyvin Äkillinen yleistilan lasku -tilanteessa. Täysin eri mieltä tai jokseenkin eri

mieltä ei väittämän kanssa ollut kukaan vastaajista. Oman tiimin sisäistä yhteistyötä ja

työtoverin auttamista Äkillinen yleistilan lasku -tilanteessa on pidettävä hyvänä.

Vastaajien lukumäärä oli 54. Väittämän vastausten tulokset ilmoitetaan prosentteina

(%) (Kuva 12)

26

Kuva 12. Avun saaminen kollegoilta Äkillinen yleistilan lasku -tilanteessa N=54

7.4 Ulkopuolisen yhteistyön toimivuus

Vastaajista suurin osa oli väittämän kanssa jokseenkin samaa mieltä siitä, että

yhteistyö terveyskeskuksen kanssa Äkillinen yleistilan lasku -tilanteessa on sujunut

hyvin. Jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa oli 62 – 70 % kyselyyn

osallistuneista. Jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa oli enimmillään 29 %

vastaajista ja täysin eri mieltä vain 6 %. Tuloksista voidaan päätellä yhteistyön

terveyskeskuksen kanssa Äkillinen yleistilan lasku -tilanteessa sujuvan useimmiten

hyvin.

Ulkopuolisilla toimijoilla tarkoitetaan tässä terveyskeskusta, yhteispäivystystä,

hätäkeskusta ja ensihoitoa eli sairaankuljetusta. Vastauksien määrä oli 54. Väittämän

vastausten tulokset ilmoitetaan prosentteina (%) (Kuva 13)

27

Kuva 13. Yhteistyö terveyskeskuksen kanssa Äkillinen yleistilan lasku -tilanteessa

N=54

Seuraavassa tarkastellaan yhteistyötä yhteispäivystyksen kanssa Äkillinen yleistilan

lasku -tilanteessa. Suurin osa vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että

yhteistyö yhteispäivystyksen kanssa sujui hyvin, korkeimman vastausprosentin ollessa

70 %. Alimmillaankin jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa vastausprosentti oli

59 %. Huomioitavaa on, että Länsi-Kotkan vastausprosentti jokseenkin eri mieltä

väittämän kanssa, oli 40 %, eli nämä vastaajat kokivat, että yhteistyö

yhteispäivystyksen kanssa ei aina sujunut kovin hyvin. Täysin samaa mieltä väittämän

kanssa oli noin 20% Kotkansaaren ja Karhulan vastaajista. Sitä vastoin Länsi-Kotkan

vastaajista ei kukaan ollut täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Täysin eri mieltä

väittämän kanssa ei ollut kuitenkaan kukaan vastaajista. Vastaajien määrä oli 54.

Tämän väittämän vastausten tulokset ilmoitetaan prosentteina (%) (Kuva 14)

Kuva 14. Yhteistyö yhteispäivystyksen kanssa Äkillinen yleistilan lasku -tilanteessa

N=54

28

Seuraavassa tarkastellaan yhteistyön sujuvuutta hätäkeskuksen kanssa Äkillinen

yleistilan lasku -tilanteessa. Parhaimmillaan 60 % kaikista vastaajista oli jokseenkin

samaa mieltä väittämän kanssa siitä, että yhteistyö hätäkeskuksen kanssa sujui hyvin

Äkillinen yleistilan lasku -tilanteessa. Täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli

Karhulan alueen hoitajista 36 %. Vähiten vastaajat olivat täysin samaa mieltä

väittämän kanssa Länsi-Kotkassa, jonka vastausprosentti oli 6 %. Kotkansaarella

täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli 30 % vastaajista. Kokonaisuutena voidaan

arvioida yhteistyön sujuvan hätäkeskuksen kanssa verraten hyvin, joskin jokseenkin

eri mieltä väittämän kanssa oli enimmillään 38 henkilöä kaikista vastaajista.

Väittämän vastausten tulokset ilmoitetaan prosentteina (%) (Kuva 15)

Kuva 15. Yhteistyö hätäkeskuksen kanssa Äkillinen yleistilan lasku -tilanteessa N=54

29

Seuraavassa tarkastellaan yhteistyön sujuvuutta ensihoidon eli sairaankuljetuksen

kanssa. Suurin osa vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, että

yhteistyö ensihoidon kanssa sujuu hyvin, suurimman vastaajaprosentin ollessa 63 %.

Täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli 36 % vastaajista. Ainoastaan Länsi-Kotkan

vastausprosentti oli huomattavasti muiden alueiden vastausprosenttia alhaisempi, vain

6 %, kun se Kotkansaarella oli 20 % ja Karhulassa 36 %. Jokseenkin eri mieltä

väittämän kanssa oli noin 30 % kaikista vastaajista. Täysin eri mieltä väittämän kanssa

ei ollut kukaan vastaajista. Näistä voidaan päätellä yhteistyön ensihoidon kanssa

sujuvan kohtalaisen hyvin Äkillinen yleistilan lasku -tilanteessa. Vastaajien lukumäärä

oli 54. Väittämän vastausten tulokset ilmoitetaan prosenteissa (%) (Kuva 16)

Kuva 16. Yhteistyö ensihoidon (sairaankuljetus) kanssa Äkillinen yleistilan lasku -

tilanteessa N=54

.

30

7.5 Äkillinen yleistilan lasku -mallin koulutukseen osallistuminen

Seuraavassa tarkastellaan osallistumista Äkillinen yleistilan lasku -toimintamallin

koulutukseen. Kysymykseen vastasi 54 henkilöä. Vastauksista on nähtävissä, että

suuri osa vastaajista ei ole osallistunut Äkillinen yleistilan lasku -toimintamallin

koulutukseen. Poikkeuksena Länsi-Kotkan alue, joka näyttää, että suurin osa

hoitotyön tekijöistä on osallistunut kyseisen toimintamallin koulutukseen. Vastaukset

ilmoitetaan numeroina (f) (Kuva 17)

Kuva 17. Osallistuminen Äkillinen yleistilan lasku- toimintamallin koulutukseen

N=54

31

Seuraavassa tarkastellaan, onko henkilö saanut perehdytyksen Äkillinen yleistilan

lasku -toimintamallin kaavakkeen käyttöön. Tuloksista voidaan päätellä, että suurin

osa kotihoidon hoitohenkilökunnasta on saanut vähintään perehdytyksen Äkillinen

yleistilan lasku -toimintamallin kaavakkeen käyttöön, joskin perehdytyksen

ulkopuolelle jäävien lukumäärä on esimerkiksi Kotkansaaren osalta suurempi kuin

perehdytyksen saaneiden. Tästä voidaan päätellä, että osa hoitohenkilöstöstä on jäänyt

syystä tai toisesta Äkillinen yleistilan lasku -toimintamallin kaavakkeen käytön

koulutuksen ja perehdytyksen ulkopuolelle. Tähän kysymykseen vastasi 54 henkilöä.

Tulokset ilmoitetaan lukumäärinä (f) (Kuva 18)

Kuva 18. Perehdytyksen saaminen Äkillinen yleistilan lasku -toimintamallin

kaavakkeen käyttöön N=54

8 YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA

Ikäihmisten hoitaminen kotihoidon asiakkaina vaatii valmiuksia kohdata ihminen

haasteellisesti vanhenemisen näkökulmasta ymmärryksellä. Vanhusväestön määrän

kasvaessa myös kotihoidon asiakaskunnassa on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää

toiminnan ja hoidon oikeanlainen kohtaaminen (Sarvimäki 2010). Yleistilan laskiessa

32

äkillisesti vanhuksella, on oikean toimintamallin tunteminen ja käyttö tärkeää. Usein

tilanne vaatii yhteydenottoa kollegoihin tai muihin terveyspalvelun yksiköihin. Joskus

riittää pelkkä keskustelu ongelmasta toisen terveydenhuollon asiantuntijan kanssa.

Tämäntyyppistä puhelinpalveluneuvontaa on tutkittu Kymenlaakson Ensineuvo 24-

puhelinpalvelusta ja sen merkityksestä Lastenneuvolan asiakkaille (Mäntynen,

S.2008). Pyydettäessä esimerkiksi ensihoidon (sairaankuljetus) saapumista paikalle,

korostuu ulkopuolisen yhteistyön merkitys. Mitä muita yhteistyöverkkoja tulisi

käyttää? Miten moni ammatillisella yhteistyöllä voidaan tukea asiakkaan hoitoa

Äkillinen yleistilan lasku -tilanteessa? Moni ammatillinen yhteistyö neurologisia

erityisvaikeuksia omaavien lasten perheiden tukena -tutkimus, kertoo

tutkimustuloksissaan yhteistyöverkkojen toimivuudesta, yhteistyöverkkojen

olemassaolosta ja avun saamisesta (Siponen 2003). Sisäistä yhteistyötä edistävät ja

estävät tekijät heijastavat yhteistyön toimivuutta organisaation sisällä. Sisäisen

kommunikaation sujumisesta ammattitoveruuden pohjalta, on tutkittu Kuopion

yliopistossa v. 2003 ryhmähaastattelulla ja tutkimuksessa keskityttiin sairaanhoitajien

ammattitoveruuteen (Peltola 2003). Työorganisaation sisäiseen toimintaan vaikuttavia

tekijöitä on tutkittu sisäisen viestinnän merkityksellä laajemmin organisaation

toimintaan. Tutkimuksessa todettiin, että sisäisellä viestinnällä voidaan vaikuttaa

työntekijän orgnisaatioon sitoutumiseen ja sitoutuneet olivat useammin tyytyväisiä

viestintään (Saxen 2002). Työtehtävien muuttumisella ja kiireellä on todettu olevan

haitallisia vaikutuksia työyhteisön toimivuuteen, tiimityö kuitenkin vaikutti

positiivisesti työtyytyväisyyteen (Hawas 2009

9 POHDINTA

Yhteistyön sujuvuus oman toimipaikan sisällä ja ulkopuolisten toimijoiden välillä

vaikuttaa monella eri tavalla kotihoidon asiakastyöhön. Asiakkaan yleistilan laskiessa

äkillisesti on tärkeää toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Aina arvion tekeminen ei

ole helppoa ja tarvitaan mahdollisesti lisäapua paikalle. Joskus riittää, että ensihoito

käy paikalla ja varmistaa asiakkaan hyvinvoinnin kotihoidon työntekijän pyynnöstä.

Kyselystä käy kokonaisuutena ilmi, että suureksi osaksi yhteistyö eri toimijoiden eli

hoitotahojen kanssa on sujunut ongelmitta. Apuna asiakkaan tilan arvioinnissa

käytetään paitsi hoitajan omaa arviointikokemusta ja koulutusta, myös Äkillinen

yleistilan lasku -kaavaketta, jonka ohjeiden avulla voidaan saada tarkempi kuva

asiakkaan voinnista. Tutkimustuloksista käy ilmi, että lisäapua tai lisäohjeita

33

tarvittaessa on avun saaminen pääosin sujunut ongelmitta. Yhteistyö näissä Äkillinen

yleistilan lasku -tilanteissa eri toimijoiden kanssa kuten myös sisäinen yhteistyö on

sujunut yleensä joustavasti. Tutkimuksen laatuun ja luotettavuuteen vaikutti vähäinen

vastaajien määrä. Kysely lähetettiin 134:lle kotihoidon hoitohenkilölle ja vastauksia

saatiin noin kolmannes tästä kokonaismäärästä. Yhteistyön sujuvuutta eri toimijoiden

välillä kotihoidon näkökulmasta ei ole aikaisemmin tutkittu. Yhteistyön toimivuutta

on tutkittu monissa muissa eri yhteyksissä. Kuvaavaa yhteistyön tarpeelle mielestäni

on Minna Siposen (Kuopion yliopisto 2003) tutkielmassaan kirjoittama osuva

lausahdus: ”käytännössä yhteistyö käynnistyy useista eri tekijöistä, jotka lisäävät

yhteistyön tarvetta. Se voi alkaa vaistonvaraisesti eri osapuolien välillä konkreettisten

tilanteiden hallinnan takia. Muun muassa jokin asiakkaan ongelma saattaa aiheuttaa

tarvetta monen osapuolen mukana olemiseen. Yhteistyötä tehdään myös sen takia, että

yksittäiset työntekijät eivät kykene organisoimaan kaikkea asiakkaan tarvitsemaa

hoitoa”.

9.1 Tulosten tarkastelu

Suurin osa kyselyyn vastanneista oli lähi- tai perushoitajia, mikä saattaa johtua siitä,

että suurimmaksi osaksi säännöllistä kotihoitoa saavien asiakkaiden luona käyvistä

hoitohenkilöistä, on pääsääntöisesti lähi- tai perushoitajia. Nämä hoitajat ovat

useimmiten myös asiakkaan luona silloin, kun asiakkaan yleistila on äkillisesti

laskenut. Tilanteessa saatetaan tarvita konsultointia oman tiimin sairaanhoitajalle tai

jollekin muulle ulkopuoliselle terveyden hoidosta vastaavalle yksikölle.

Vertailuryhmistä eniten vastauksia saatiin Länsi-Kotkan tiimistä (21), seuraavaksi

eniten Karhulan kotihoidosta (18) ja vähiten Kotkansaaren tiimistä (15). Kaikista

134:stä lähetetyistä kyselyistä saatiin vastauksia 54.

9.2 Luotettavuuden arviointi

Luotettavuuden arvioiminen edellyttää, että tutkimus on tehty asetettujen kriteerien

mukaan. Mittauksen hyvyyttä tai luotettavuutta kuvataan kahdella käsitteellä:

validiteetti ja reliabiliteetti. Nämä muodostavat yhdessä mittarin

kokonaisluotettavuuden. Tutkimusaineiston laatuun vaikuttavat seuraavat virheet:

käsittelyvirhe, mittausvirheet, peitto- ja katovirheet sekä otantavirheet (Kuva 19.)

34

Kuva 19. Luotettavuuden arvioimisen kaavio

Kysely oli laadittu lähes kokonaan kysymys muotoon, jossa väittämien paikkansa

pitävyyttä arvioitiin likertin asteikolla, alkaen täysin samaa mieltä ja päättyen täysin

eri mieltä vaihtoehtoihin. Työelämän ohjaaja pystyi vaikuttamaan siihen, että

mahdollisia vastaajia oli paljon. Vastauksia saatiin noin kolmannes kaikista

lähetetyistä kyselyistä ja tutkimuksen aihe oli ajankohtainen. Luotettavuuden

arvioimisessa kyselyä voidaan pitää suuntaa antavana mahdollisia lisätutkimuksia

varten.

HARHA

(systemaattine

n virhe)

PEITTOVIRHE

KATOMITTAUSVIRHE

KÄSITTELYVIRHE

TARKKUUS

(satunnaisvirh

e)

OTANTAVIR

HE

TIETOJEN LUOTETTAVUUS

(kokonaisvirhe

35

9.3 Eettinen pohdinta

Tutkimukseen on saatu lupa Kotkan kaupungilta ja siihen vastaaminen on ollut

vapaaehtoista. Kyselyyn osallistuneiden anonyymiteetti on säilynyt koko tutkimuksen

ajan ja opinnäytetyön valmistuttua aineisto hävitetään asianmukaisella tavalla. Kaiken

tieteellisen tekemisen ydin on tutkimuksen etiikka. Tutkimusetiikka voidaan jakaa

tieteen sisäiseen ja ulkopuoliseen etiikkaan. Sisäinen etiikka viittaa tieteenalan

luotettavuuteen, jolloin tarkastellaan tutkijan suhdetta kohteeseen, tavoitteisiin ja

prosessiin. Perusvaatimus on, että aineistoa ei keksitä tai väärennetä. Ulkopuolinen

etiikka taas viittaa ulkopuolisten asioiden vaikuttavuutta aiheen valintaan ja

tutkimuksen laatuun. Rahoittajien halu tukea tietyntyyppistä tutkimusta, on tästä

yleisin esimerkki (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 211, 212).

Opinnäytetyön kiinnostavuutta lisäsi kohdallani se, että olen työskennellyt eripituisia

jaksoja useamman vuoden ajan Kotkan kotihoidossa ja sen takia valitsemani aihe-alue

oli minulle tuttua ja sen sisäistäminen oli helppoa.

36

LÄHTEET

Haimi-Liikkanen, S., Lempiäinen, S. 2012. Äkillinen yleistilan lasku toimintamalli

Kaakon Sote-Into 2/Etelä-Kymenlaakson osahanke. (Saatavana:

www.kouvola.fi/kaakonsote) [viitattu 8.4.2013]

Hawas, S. 2009. Sairaanhoitajien työyhteisön toimivuus ja työtyytyväisyys-

kyselytutkimus. Lisensiaattitutkimus, Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos

Heikkilä Anne. Case-Kotka; kokemuksia kotihoidon teknologisista ratkaisuista. 2011.

(Saatavana: www.josek.fi/file/ Anne Heikkilä Case Kotka kotihoidon teknologisista

ratkaisuista [viitattu 11.5.2013]

Heikkilä, T. 2010. Tilastollinen tutkimus. Helsinki. Edita

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. 2008. Äkillinen yleistilan lasku

vanhuksella –ohje. Saatavissa: www.hus.fi/ akillinen yleistilan lasku vanhuksella)

[viitattu 8.4.2013]

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2004. Tutki ja kirjoita.

Kaakon SOTE-INTO/Etelä-Kymenlaakson osahanke. Toimintakyvyn ja

palvelutarpeen arviointi-työryhmä. Ikäihmisten toimintakyvyn ja palvelutarpeen

arviointi Etelä-Kymenlaaksossa. 2011. Päivitetty 7.8.2012

Kaakon SOTE-INTO osahanke. Etelä-Kymenlaakson kotihoidon kriteerit. 2011-

2012. (Saatavana: www.kotka.fi , sivu 3) [viitattu 8.4.2013]

Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. 3.

uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Koponen, L. & Sillanpää, K. 2005. Potilaan hoito päivystyksessä. Tammi

Kotkan kaupunki (Saatavana: www.kotka.fi) [viitattu: 10.4.2013]

37

Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja

terveyspalveluista 980/2012 (voimassa 1.7.2013) (Saatavana: www.stm.fi) [viitattu

11.4.2013]

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustukset 733/1992

(Saatavana: www.stm.fi) [viitattu 12.5.2013]

Mäntynen, S. 2008. Puhelinpalvelun merkitys lastenneuvolan asiakkaille,

Tapaustutkimus Kymenlaakson Ensineuvo 24 puhelinpalvelusta. Pro gradu -

tutkielma. Kuopion yliopisto, Terveyshallinnon ja -talouden laitos.

Peltola, J. 2003. Kollegiaalisuus hoitotyössä – edistävät ja estävät tekijät

sairaanhoitajien arvioimana. Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos

Reissel, E., Kokko, S., Milen, A., Pekurinen, M., Pitkänen, N., Blomgren S. & Erhola,

M. 2011. Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys Suomessa 2011. Raportti. Terveyden

ja hyvinvoinnin laitos.

Sarvimäki, A., Heimonen, S., Mäki-Petäjä-Leinonen, A. 2010. Vanhuus ja

haavoittuvuus. Helsinki. Edita.

Saxen, K. 2002. Sisäinen viestintä ja organisaatioon sitoutuminen sairaalafuusiossa.

Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto, Terveyshallinnon ja – talouden laitos

Siponen, M. Moniammatillinen yhteistyö neurologisia erityisvaikeuksia omaavien

lasten perheiden tukena. 2003. ”Pro gradu” – tutkielma. Kuopion yliopisto,

Terveyshallinnon ja -talouden laitos

Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto. 2008 (Saatavana: www.stm.fi)

[viitattu: 11.4.2013]

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi

ja palvelujen parantamiseksi. (Saatavissa: www.stm.fi/julkaisut) [viitattu 26.11.2013]

Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys Suomessa. 2011 (Saatavana: www.thl.fi , sivu

20 [viitattu: 8.4.2013]

38

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, tilasto- ja indikaattoripankki. 2012. (Saatavana:

www.sotkanet.fi) [viitattu: 16.1.2014]

Therapiafennica. (Saatavana www.therapiafennica.fi/vanhus potilaana [viitattu

15.1.2014]

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. 2013. Kaste-hanke, Kotona kokonainen elämä –

ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Etelä-Suomessa 2013 - 2015 Saatavissa

www.thl.fi/ikäihmisten [viitattu: 23.1.2014]

Vanhustenhuollon strategia 2008 - 2015. Kotkan kaupunki. Saatavissaa:

www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut [viitattu 16.1.2014]

TUTKIMUSTAULUKKO Liite 1/1

Tutkimuksen tekijät ja nimi

Tutkimuksen tarkoitus

Aineisto, tutkimusmenetelmät ja analyysi

Keskeiset tulokset

Sarvimäki.A ym. Vanhuus ja haavoittuvuus. 2010, 25

Vanhenemisen ymmärtäminen haavoittuvuuden näkökulmasta

Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Valmiuksia kohdata haasteellisesti ikäihmisiä vanhusväestön määrän kasvaessa

Koponen.L, Sillanpää.K. Potilaan hoito päivystyksessä. 2005, 375, 376, 379

Eri tyyppisten päivystyspotilaiden hoito

Potilaan hoidon erityispiirteet päivystyspoliklinikalla, diagnostiset ja muut hoidolliset ongelmat

Mäntynen, S. Puhelinpalvelun merkitys lastenneuvolan asiakkaille, Tapaustutkimus Kymenlaakson Ensineuvo 24 puhelinpalvelusta. Pro gradu – tutkielma. Kuopion yliopisto, Terveyshallinnon ja – talouden laitos. 2008,16, 52

Terveydenhuollon puhelinpalvelu. Lastenneuvolan vanhempien antama merkitys Ensineuvo 24 – puhelinpalvelulle

Fenomenologinen tutkimus, tutkimusjoukko, jolla uskotaan olevan omia kokemuksia tutkittavasta ilmiöstä.

Lastenneuvolan vanhempien antama merkitys Ensineuvo 24 – puhelinpalvelulle ja tulkita miten nämä merkitykset konstruoivat Ensineuvo 24 - puhelinpalvelua

Siponen, M. Moniammatillinen yhteistyö neurologisia erityisvaikeuksia omaavien lasten perheiden tukena. Pro gradu – tutkielma. Kuopion yliopisto, Terveyshallinnon ja – talouden laitos. 2003, 18

Miten projektin kautta toteutetulla moniammatillisella yhteistyöllä voidaan tukea neurologisen kehityksen erityisvaikeuksia omaavien lasten ja nuorten perheitä

Tavoiteperusteinen arviointitutkimus. Aineisto koottu postikyselyllä. Laadullinen sisällönanalyysimenetelmä

Yhteistyöverkkojen toimivuus, yhteistyöverkkojen olemassaolo, avun saaminen

Liite 1/2

Tutkimuksen tekijät ja nimi

Tutkimuksen tarkoitus

Aineisto, tutkimusmenetelmät ja analyysi

Keskeiset tulokset

Peltola, J. Kollegiaalisuus hoitotyössä – edistävät ja estävät tekijät sairaanhoitajien arvioimana. Opinnäytetutkielma, Hoitotiede: Terveystieteiden opettajankoulutus. Hoitotieteen laitos. Kuopion yliopisto. 2003, 52, 53

Sairaanhoitajien ammattitoveruus

Ryhmähaastattelu. Laadullinen tutkimus. Laadullinen sisällönanalyysi.

Sisäinen kommunikaatio

Saxen, K. Sisäinen viestintä ja organisaatioon sitoutuminen sairaalafuusiossa. Pro gradu – tutkielma. Terveyshallintotiede. Terveyshallinnon ja –talouden laitos. Kuopion yliopisto. 2002, 99

Selvittää onko sisäisellä viestinnällä ja työntekijöiden organisaatioon sitoutumisella yhteys sairaalafuusiossa. Osoittaa viestinnän laajempi kuin vain tiedonvälityksellinen merkitys organisaation toiminnassa

HUS –muutosprosessin arviointitutkimuksen aineisto. Kyselytutkimus

Sisäisellä viestinnällä voidaan vaikuttaa työntekijän organisaatioon sitoutumiseen. Organisaatioon sitoutuneet olivat useammin tyytyväisiä sisäiseen viestintään

Hawas, S. Sairaanhoitajien työyhteisön toimivuus ja työtyytyväisyys-kyselytutkimus. Lisensiaattitutkimus Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. 2009, 189

Työyhteisön toimivuuteen liittyvien piirteiden ja työtyytyväisyyden välinen yhteys

Tutkimusaineiston keruu kohderyhmiltä kyselymenetelmällä. Faktorianalyysi

Työtehtävien muuttuminen ja kiireen vaikuttaminen haitallisesti työyhteisön toimivuuteen. Tiimityön positiivinen vaikutus työtyytyväisyyteen

MUUTTUJATAULUKKO Liite 2

TUTKIMUSONGELMA TUTKIMUS VASTAUS KYSYMYKSEEN

1. Miten kotihoito käyttää äkillisen yleistilan lasku- toimintamallia?

Hoidon ohjauksen ja arvioinnin kehittäminen, s. 8

1e, 2a, 3, 4, 5, 6, 9

2. Miten sisäinen yhteistyö toimii äkillisen yleistilan lasku- toimintamallissa?

Kollegiaalisuus, s. 11

7, 8, 9

3. Miten ulkopuolinen yhteistyö toimii äkillinen yleistilan lasku- toimintamallissa

Kotihoidon ja eri toimijoiden yhteistyö äkillinen yleistilan lasku – toimintamallissa, s. 5-7, Vanhuksen erityispiirteet potilaana, s. 9 -11

10, 11, 12, 13,

4. Miten osallistuit Äkillinen yleistilan lasku- mallin koulutukseen/perehdytykseen

Hoidon ohjauksen ja arvioinnin kehittäminen, s. 8

2b, 2c

Liite 3 (1)

Hei, teen opinnäytetyötä kyselytutkimuksena aiheesta YHTEISTYÖ ÄKILLINEN YLEISTILAN LASKU TOIMINTAMALLISSA KOTIHOIDON HENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA. Tutkimuksen teettää Kotkan kaupungin vanhusten huollon kehittämishanke ja se liittyy Kaste-hankkeeseen. Kysely kohdistuu Kotkan Kotihoidon hoitohenkilökuntaan. Tutkimuksella pyritään arvioimaan yhteistyön toimivuutta eri toimijoiden kanssa, sisäisen yhteistyön toimivuutta sekä Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli kaavakkeen hyötykäyttöä. Tutkimustuloksilla voidaan hyödyntää Kotihoidon sisäisen ja ulkoisen yhteistyö- toiminnan kehittämistä. Vastaajien anonymiteetti säilyy, koska henkilötietoja ei kysytä missään tutkimuksen vaiheessa. Tutkimuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että jokainen kyselylomakkeen saaja vastaa esitettyihin kysymyksiin ja väittämiin. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa noin 10 minuuttia.

KIITOS!

Sairaanhoitajaopiskelija Erica Lindroos, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu

Liite 3 /1

1. TAUSTAKYSYMYKSET

a. Ammattiryhmä _______________________________

b. Ikä 20-35v. 36-45v. 46-55v. yli 55v.

____ ____ ____ ____

c. Tiimi __________________________________________

d. Tiedän missä yksikössäni löytyy Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli kaavake

Kyllä ___ Ei ____

e. Oletko tehnyt Äkillinen yleistilan lasku- toimintamallin mukaista arviointia? Kyllä ___ Ei___ (jos et ole käyttänyt toimintamalli kaavaketta, niin siihen liittyviin seuraaviin jatkokysymyksiin 2 - 10 ei tarvitse vastata)

2. ÄKILLINEN YLEISTILAN LASKU- TOIMINTAMALLI KAAVAKKEEN KÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ

a. Tunnen Äkillinen yleistilan lasku –toimintamallin Kyllä ____ En ____

b. Oletko osallistunut Äkillinen yleistilan lasku –toimintamallin koulutukseen? Kyllä___ En ___

c. Jos et ole saanut Äkillinen yleistilan lasku- toimintamallin koulutusta, oletko saanut perehdytyksen kaavakkeen käyttöön? Kyllä ___ Ei ____

RASTITA MIELESTÄSI SOPIVIN VÄITTÄMÄ

3. Äkillinen yleistilan lasku- Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysintoimintamalli tehostaa ja samaa samaa eri eritukee asiakkaan tilan arvioinnissa mieltä mieltä mieltä mieltä

___ ___ ___ ___

4. Äkillinen yleistilan lasku- Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysintoimintamalli helpottaa samaa samaa eri eritoimintaa akuutissa yleis- mieltä mieltä mieltä mieltätilan lasku tilanteessa

____ ____ ____ ____

5. Äkillinen yleistilan lasku- Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysinkaavakkeeseen liittyvät fraasit samaa samaa eri erihelpottavat kirjaamista mieltä mieltä mieltä mieltä

____ ____ ____ ____

Liite 3/2

6. Äkillinen yleistilan lasku- Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysintoimintamalli parantaa samaa samaa eri eriasiakkaan saamaa kotihoidon mieltä mieltä mieltä mieltäpalvelua

____ ____ ____ ____

7. Äkillinen yleistilan lasku- Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysintoimintamalli lisää koti- samaa samaa eri erikotihoidon sisäistä yhteis- mieltä mieltä mieltä mieltätyötä

____ ____ ____ ____

8. Äkillinen yleistilan lasku- Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysintoimintamalli antaa samaa samaa eri eriminulle lisäymmärrystä mieltä mieltä mieltä mieltäasiakkaan tilanteen arviointiin

____ ____ ____ ____

9. Saan tarvittaessa apua Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysintiimin muilta jäseniltä samaa samaa eri eriÄkillinen yleistilan lasku mieltä mieltä mieltä mieltätilanteessa

____ ____ ____ ____

10. Yhteistyö Terveyskeskuksen Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysinkanssa Äkillinen yleistilan samaa samaa eri erilasku tilanteessa on sujunut mieltä mieltä mieltä mieltähyvin

____ ____ ____ ____

11. Yhteistyö Yhteispäivystyksen Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysinkanssa Äkillinen yleistilan samaa samaa eri erilasku tilanteessa on sujunut mieltä mieltä mieltä mieltähyvin

____ ____ ____ ____

12. Yhteistyö Hätäkeskuksen kanssa Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysinkanssa on sujunut hyvin Äkillinen samaa samaa eri eriyleistilan lasku tilanteessa mieltä mieltä mieltä mieltä

____ ____ ____ ____

13. Yhteistyö Ensihoidon (sairaan Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysinkuljetus) kanssa samaa samaa eri erion sujunut hyvin Äkillinen mieltä mieltä mieltä mieltäyleistilan lasku tilanteessa

____ ____ ____ ____

Liite 4

Liite 4

Liite 5

Liite 6