YHDEN KOHDAN TÄHDEN – LOPPUKERTOMUS Marko Seppänen <smarko at hoito dot org>

9.9.2011

”Yhden kohdan tähden” verkossa: http://sovelluksien.hoito.org:8080/yhdenkohdantahden/

Johdanto

Yhden kohdan tähden on julkinen yksityiskäytössä oleva tietojärjestelmä (ei päivitetä enää) jonka syötetietona toimineista potilastiedoista, tutkimustuloksista, hoitokokeiluista, ruokavalioista, ym. muodostettiin tietyn prosessin kautta semanttisen tiedon verkko, johon kertynyttä tietoa ja yhteyksiä käytettiin generoitavien tietokorttien sisältönä. Kaiken sisällytetyn tiedon tarkoituksena oli tukea pyrkimystä selvittää, mistä lukuisat allekirjoittaneen erilaiset oireet johtuivat, joita oli erityisesti keväällä 2011 alkanut esiintymään aiempaa suuremmassa määrin. Ilmiselväksi kävi, että kyse oli ummetus-tyyppisestä ongelmasta, mutta se oli epäselvää, mikä sitä piti yllä ja miten tarkalleen siihen voitiin vaikuttaa tai poistaa ongelma kokonaan. Kuvaan 1 on sisällytetty erilaisia esiintyneitä oireita, suhteessa ummetuksen asteeseen, keskellä ollen tyypillisesti oireista ensinnä ilmeneviä. Hypoteesina oli, että kaikki kuvaillut oireet ovat vähintään häivytettävissä pelkällä ruokavalion säätämisellä. Kuvassa mainitut oireet vastaavat vuoden 2011 aikaisia oireita, eikä sillä ole pyritty mallintamaan aiempina vuosina kuvailtuja asioita. Lopputulemana oli, että kaikki oireet saatiin häivytettyä.

Kuva 1. Joukko oireita, järjesteltynä oire-esiintymän alkamisvaiheen mukaan.

Tietojärjestelmä itsessään oli osittain prototyyppiluonteinen, tekijän saadessa sen kehittelemisestä lisäoppia ohjelmistoteknisessä mielessä. Tietoaineiston keskinäisten suhteiden määrittäminen tapahtui tietomallitasolla

semanttisen tietoverkon muodossa ja esityskerrostasolla tietokorttien muodossa, jotka sisälsivät myös niihin kirjattuja mielipiteitä ja viitteitä/liitteitä. Erillisten tapahtumien ja käsitteiden keskinäistä yhteyttä havainnollistettiin myös mm. graafeilla ja hyperlinkeillä (ks. kuvat 2 ja 3).

Kuva 2. Näkymä eräästä Yhden kohdan tähden -tietojärjestelmän osiosta.

Taustaa

Ei olisi aivan eksaktia sanoa, että “asiaa on tutkittu jo vuodesta 1997 asti”, sillä asiakokonaisuus tarkoittaa tässä sellaista selvitystyötä ja hoitokokeiluja, joka pyrkii paikallistamaan yhden yksittäisen selittävän tekijän lukuisille erilaisille oireille, joista osa attribuoituu herkästi psyyke-puolelle ja osa on ainakin näennäisesti vatsan ja suoliston alueelle liittyvää. Tässä laajuudessa selvitystyötä on tehnyt käytössä vain allekirjoittanut itse vuoden 2011 alusta alkaen. Siitäkin huolimatta, että julkisen puolen terveydenhuollon asiantuntijat (kirurgit, neurologit, psykiatrit, lääkärit, ym.) tietyissä rajoissa tiedostavat, että mieli ja keho ovat toisiinsa kytköksissä ja vaikuttavat toinen toisiinsa, on asioita ilmeisesti organisatoorisista syistä helpompi käsitellä aluksi (pitkän aikaa) toisistaan erillään olevina asioina ja vasta sitten jossain myöhemmissä tutkimuksen vaiheissa koettaa sovitella erilaisia tutkimustuloksia yhteen.

Käytännössä tämä tutkimustulosten yhteensovittaminen, joka on julkisella puolella ollut erityisesti terveyskeskuslääkäri Etunimi Sukunimen vastuulla (vuoteen 2004 asti), ei ole johtanut sellaiseen koherenttiin näkemykseen, joka selittäisi edes sitä, millä ”mekanismilla” esim. ruokavalio tai elintavat vaikuttaisivat mielen

toimintaan. Käytännössä psykologiset tutkimustulokset ja saadut diagnoosit ovat saaneet eräänlaisen dominoivan aseman määritettäessä tutkittavana olleen persoonaa, eikä niitä ole nähty dynaamisesti muuttuvina havaintoina ja määrityksinä, joiden ”olemus” muuntuisi aktiivisesti suhteessa yksilön elimistön toimintaan. Tämän vuoksi esim. saatu Aspergerin syndrooma -diagnoosi toimi eräänlaisena ”leimasimena” ja paikoitellen myös stigmaattisesti. Kyseisen diagnoosin sai melkeinpä pyytämällä kunhan vain oirekuvaus täsmäsi edes suurin piirtein, mikä oli sinänsä helppo ehto täyttää, koska kyseisen diagnoosin kriteerit olivat ja ovat edelleen erittäin väljät.

Myöhempinä vuosina allekirjoittaneen oma ymmärrys kehon toiminnasta lisääntyi, mutta erilaisia oireita oli liikaa, jotta niistä olisi helppo johtaa syy-yhteys johonkin yhteen vaikuttavaan tekijään. Ummetuskaan ei ollut jatkuvaa ja oireita esiintyi myös niinä aikoina, jolloin ummetusta ei ollut – tai niin sitä ainakin luuli. Todellisuudessa ummetus ei ole joko-tai -tyyppinen, vaan se on mitä tahansa siltä väliltä.

Suurimmaksi osaksi tutkimuksia ja hoitokokeiluja on tehty enimmäkseen julkisen terveydenhuollon piirissä, mutta jossain määrin myös työterveyshuolto ja yksityiset praktiikat ovat olleet kuvassa mukana, jatkossa YTHS). Vuoden 2000 tienoilla oli ilmeisen helppoakin päästä erilaisiin tutkimuksiin, kuten vatsan ultraäänitutkimuksiin, spirometriaan tai aivojen EEG-kuvantamisiin, mutta näin jälkeenpäin asiaa tarkastellen kaikki nämä instrumentaaliset tutkimukset ovat kohdistuneet tyystin väärillä alueille, vaikkakin poissulkumielessä niistä voi nähdä olleen jotain hyötyä. Käytännössä tämä hyöty ei kuitenkaan manifestoitunut siten, että potilaan olo olisi poissulkevien tutkimuksien seurauksena parantunut, sillä niiden vuoksi ei päädytty mihinkään sellaiseen uuteen kokeiluun, joka oloa olisi kohentanut. Allekirjoittanut itse on vuosien aikana, alkaen merkittävämmin vuosilta 2003 ja 2004, painottanut suuressa määrin ravinnon merkitystä, mutta vasta myöhempinä vuosina mutu-tyyppinen ounastelu alkoi muuntua enemmän faktapohjaiseksi omatoimisten empiiristen kokeilujen ja teoriapohjaisen ymmärryksen lisääntymisen jälkeen.

Fyysisesti lähimpänä varsinaista ongelma-aluetta on ollut vatsan tähystys skoopilla (gastroskopia), mutta sekään ei paljastanut mitään erityistä. Ainoa merkittävä laboratoriotestien kautta saatu poikkeava löydös on ollut bilirubiiniarvojen oleminen merkittävästi koholla, vaikka ei sekään sitten kuitenkaan, kerrotun mukaan, ollut millään tavoin merkittävää, sillä kyse oli kerrotun mukaan vain Gilbertin syndroomasta, joka ei vaatisi mitään erityistä hoitoa. Myöhemmin osoittautui, että bilirubiiniarvot olivat normalisoituneet, eikä kasvoillakaan ollut enää aiemmin esiintynyttä keltaisuutta. Kukaan ei kuitenkaan tämän vuoksi lähtenyt hakemaan syy-yhteyttä ruokavaliosta.

Eri vaiheissa ravitsemuksen mahdollista merkitystä oli itse tuotava aktiivisesti esiin, sillä muutoin se ei olisi saanut riittävän merkittävää osuutta tutkittavasta tehdyissä päätelmissä – eikä saanut kovin merkittävää osuutta vielä senkään jälkeen. Esim. moni alle 24 tunnissa muuntuva oire jäi yhdistämättä mihinkään, minkä vuoksi esim. PEF-mittariin osoittamat normaalit lukemat, mutta samoihin aikoihin ilmenevä hengästymisnopeuden vaihtelu eri ajankohtina, eivät löytäneet itseään osaksi samaa päätelmää, jossa selittäväksi tekijäksi olisi haettu esim. jonkinlaista ”resurssipohjaista selitystä” kuten saatavilla olevien ravintoaineiden määriä.

Joitakin tutkimuksia tai konsultaatioita, jotka olisivat voineet paljastaa jotain olennaista, ei suostuttu teettämään, näistä mahdollisesti merkittävimpänä ollen endokrinologiset tutkimukset. Jostain syystä sekä julkisen puolen terveyskeskuslääkärit, että kouluterveyslääkäri kielsivät sellaisen mahdollisuuden jyrkästi. Syy tähän ei varsinaisesti käynyt käydyistä keskusteluista ilmi.

Allekirjoittanutta hoidettiin tai täsmällisemmin sanottuna kokeiltiin hoitaa oirepohjaisesti eli närästykseen sai närästyslääkettä, vatsan kipristelyihin sai vatsan toimintaa rauhoittavaa lääkettä, nenän tukkoisuuteen nenäsumutetta ja psyykepuolen oireiluun psyykelääkkeitä. Erityisesti psyykelääkkeiden kanssa kokeiluun on mennyt valtavasti aikaa – aivan turhaan.

Tehtyihin tutkimuksiin sisältyivät mm. perusverenkuvat, ihokokeet, Beck-kaavakkeet, glukoosirasitustesti, bronkolyyttikoe, hemoglobiiniarvojen mittaus, kreatiiniarvot, WAIS-R, keskittymistä ja toiminnan ohjausta arvioivat tehtävät, ym. Käytännössä tutkimustulokset ovat olleet viitearvojen rajoissa tai muutoin normaaleja, mikä osaltaan on vahvistanut tiettyjen tutkineiden henkilöiden vaikutelmaa siitä, että varsinainen ongelma-alue keskittyisi juurikin

psyykepuolelle. Terveyskeskuslääkäri Etunimi Sukunimikin oli eräässä vaiheessa kirjoittanut käyntiraporttiin subjektiivisena mielipiteenä, että tutkittavan kohdalla kyse voisi olla jostain lapsuuteen liittyvästä psykiatrisesta traumasta tms.. Tämä kävi ilmi, kun allekirjoittanut luki omia potilastietojaan toisen terveyskeskuslääkärin kanssa näyttöpäätteeltä selaillen. Myöhemmin hankituista paperikopioista kyseinen lausunto oli poistettu. Psyykepuolelta selitystä hakevat ovat ajautuneet täysin vääräntyyppiseen päättelyyn, sillä myöhemmin osoittautui, että kaikki ongelmat ja oireet, joista allekirjoittanut on koskaan tullut maininneeksi, olisi häivytettävissä ja/tai kokonaan poistettavaksi vaikuttamalla siihen, mikä vaikuttaa ummetuksen esiintymiseen.

Mitä olisi pitänyt tehdä toisin

Koska tutkimusjakson, vaikkakaan ei varsinaisesti minkään tietyn tiedetyn asian tutkimisen, voi katsoa alkaneen jo vuonna 1997 ja silti vielä vuonna 2011 lääkärit tekevät täsmälleen samantyyppisiä virhepäätelmiä kuin aiemminkin, osoittavat ymmärtämättömyyttä syy-yhteyksien löytämisessä ummetuksen, ravitsemuksen, suoliston toiminnan ja erilaisten oireiden välillä, osoittaa tämä sen, että terveydenhuoltojärjestelmän sisäinen evoluutio ei ”toimi”. Toisin sanoen erilaiset terveydenhuoltojärjestelmän sisäiset takaisinkytkentämekanismit (mm. ihmisten välinen viestintä organisaatioiden sisällä ja välillä) eivät tuota jatkuvaa kehitystä ja parannusta toimintaan ja sitä kautta paranna julkisen terveydenhuollon palveluita käyttävien ihmisten elämää – ainakaan tällaisessa tapauksessa.

Koska kyse on ihmisen elimistön toiminnan ymmärtämisestä ja tutkimustyö organisaatioiden (viitaten myös yksityisvastaanottojen puoleen) ulkopuolella (suomalaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa) on jatkuvaa, olisi oletettavaa, että opiskelijoiden yliopisto-opinnoissa käyttämään kirjallisuuteen ja muuhun opintojakso-materiaaliin tulisi ajoittain päivittynyttä tietoa, joka tekisi alan opiskelijoista ja tulevista lääkäreistä parempia ihmisten elimistön toiminnan ymmärtäjiä. Käytännössä tällaistakaan ei ole ollut kovin merkittävässä määrin havaittavissa sillä tapaa, että kukaan tutkinut lääkäri, psykiatri tai ”muu sellainen” olisi osoittanut lisääntynyttä kyvykkyyttä (suhteessa vaikutelmiin 90-luvulta) yhdistää allekirjoittaneen kuvailemia oireita vähäisempiin mahdollisiin selittäviin tekijöihin – saati sitten yhteen ainoaan.

Sellaiset kuvailevat ilmaisut kuin ”eristäytymistä kaveri-, työ- ja seurustelusuhteissa”, ”unihäiriöitä, hajamielisyyskohtauksia ja mielialan vaihtelua”, ”visuaalispohjainen päättely- ja muistisuoriutuminen kielellistä parempaa” ja ”hajanaisuuden ja keskittymisen vaikeuden korostuminen” ovat erityisesti psyykepuolta (neuropsykologit ja psykiatrit) tutkivien mielestä esim. sellaisista syistä johtuvia kuin depressio, paniikkihäiriö, stressi tai tarkkaavaisuushäiriö, mutta päätelmäketju ei kuitenkaan koskaan jatku näistä selittävistä syistä eteenpäin, takaisin elimistön toimintaan tarkemmin – eli siis vaikkapa ruoansulatuksen toimintaan. Esimerkiksi kielellinen muistisuoriutuminen ei ole niin stabiilia kuin luulisi.

Jos vertaa terveydenhoitojärjestelmää tietojärjestelmään, jossa on eri toimintoihin erikoistuneita komponentteja, olisi oleellinen ero siinä, että tietojärjestelmän komponentit voivat kommunikoida keskenään milloin tahansa ja tekevätkin niin, minkä vuoksi hyvin trimmattu tietojärjestelmä tuottaa hyödyllisiä vastauksia huomattavasti nopeammin ja varmistetummin. Terveydenhuoltojärjestelmän ”komponentit” eli esim. lääkärit eivät kykene käsittelemään informaatiota samalla tehokkuudella, mikä johtaa myös tietynlaiseen pelkistämiseen päättelyn helpommaksi tekemiseen, konsultaatiopyyntöjen ollessa myös eräänlaisia yksinkertaistuksia.

Tutkivan lääkärin vaihtuessa kuvaan tulee mukaan myös tietojensaantioikeudet, mikä voi vaatia potilasta antamaan erillisen luvan tiedonsaantiin, mutta esim. kouluterveyslääkärille ja terveyskeskuslääkärille ei ole tarvinnut tällaista lupaa erikseen antaa, jotta he voisivat lukea toistensa kirjoittamia käyntiraportteja. Tästä huolimatta ja sen lisäksi, että allekirjoittanut on kertonut omin sanoin ja usein kaavioiden avulla erilaisesta oireilustaan, ei tutkiminen ole ollut mitenkään holistista, kokonaisvaltaista, vaan hiukan ”sieltä täältä” tutkivaa. Lopputuloksena on ollut aina se, että mitään erityistä selittävää tekijää ei ole löytynyt, mikä ei käytännössä ole mikään ällistyksen aihe, koska tehtyjä tutkimuksia oli vähän, eikä niiden avulla edes yritetty löytää mitään mikä ei selviäisi muutamalla perustutkimuksella. Käytännössä tällaisen sieltä täältä tutkimisen tuloksena mm. Etunimi Sukunimi (kouluterveyslääkäri) on aiheuttanut

merkittävää hidastetta allekirjoittaneen tervehtymiselle ja sitä kautta opintojen edistäminen ja suorittaminen on ollut työläämpää.

Luottamuspulasta ja haittatekijöistä

Luottamuspula attribuoitunut mm. mm. mainittuun Etunimi Sukunimeen lukuisista pienistä virheistä johtuen, joita ovat väärät väittämät käyntiraporteissa (vain työharjoittelu opiskeluista jäljellä mutta kirjoittaa, että opinnäytetyö on jäljellä), ”lipsahtaneet” ylimääräiset tutkimukset, ravintoterapeutin ajan kanssa sählääminen (väärä paikka, väärä aika), tutkittavan olotilojen kuvailematta jättäminen käyntiraporteissa (tutkittavalla erittäin huono olo tutkimustilanteessa, mutta tästä ei mitään kuvailua käyntiraportissa), erityyppisten henkilöiden luo ajan varaaminen kuin mitä tutkittava pyysi (ei-harjoittelija-psykiatreja, mutta kuitenkin sellaiselle aika). Sinänsä jotkin edellä listatut asiat voi periaatteessa selittää sillä, että ”lipsahdus on sattunut toisessa päässä”, mutta näitä lipsahduksia on sattunut runsaasti useissa eri terveydenhuollon yksiköissä, mikä saa jossain määrin ajattelemaan, että kyse on tahallisesta häirinnästä ja hidasteen aiheuttamisesta – ja asian poisselittämisellä sanoilla ”oho, sori”.

Varsinaisista ummetukseen vaikuttavista tekijöistä

Kehiteltyyn ”Yhden kohdan tähden”-tietojärjestelmään on kerrytetty varsinaisten tutkimustulosten, havaintojen ym. lisäksi ounasteluja mahdollisiksi selittäviksi tekijöiksi ja näiden pohjalta on muodostunut kuvan 3 mukainen semanttisen tiedon verkko. Sitä ei kuitenkaan ole muodostettu varsinaisten hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti, vaan käytännössä yksittäisille tietokorteille mm. ryhmään ”Mahdolliset vaikuttavat tekijät” on merkitty avainsanoja, jotka kuvaavat kyseisellä tietokortilla kuvailtua asiaa. Esim. tietokortilla, jossa kerrotaan jodin puutoksen merkityksestä, on avainsanat ”levollisuuskyky”, ”ajattelu työlästä” ja ”jodi”. Tietokortteja ei vielä ole käyty sillä tapaa läpi, ettei niihin edelleen voisi lisätä useitakin sopivia avainsanoja, mutta kuten muodostuvasta semanttisen tiedon verkosta saattaa havaita, että jonkinlaista keskittymää ilmenee ja että ummetus avainsanana liittyy moneen asiaan joko suoraan tai välillisesti.

Kuva 3. Eräs automaattisesti ladottu, prototyyppinen graafi osiosta ”Mahdolliset toisiinsa liittyvät”.

Omatoimisella ruokavaliohoidolla on pyritty, pienin yksittäisin muutoksin, siirtymään hitaasti kohti sellaista ruokavaliota, jota pystyisi noudattamaan pitkään ja joka mahdollistaisi mm. hyvän jaksavuuden opiskeluissa, lenkkeilyssä ja muussa toiminnassa, sekä lisäksi unen laatu olisi hyvää ja tietenkin myös ruoansulatus toimisi hyvin. Viimeisimmäksi ruoka-aineslistaksi itse tietojärjestelmään on jätetty ruokavalio otsikolla ”Vähemmän rasvaa yhdellä kertaa, myslit pois, lisää vitamiineja, jodia ja kaakaokeksejä”. Se sisälsi seuraavat ruoka-aineet ja ravintolisät:

• 10-vitamiinin mehu (Marli, Vital-tuotesarja)

• B-vitamiinilisä (murto-osa, Bekolong)

• C-vitamiinilisä (murto-osa, Poremax)

• D-vitamiinilisä (1 tbl/päivä, D3, Professorin)

• Efalex (DHA/EPA -ravintolisä, 2 kps/päivä)

• Fourre double choc (kaakaokeksi, Hellema)

• jäävuorisalaatti

• kalsium (< 500 mg)

• magnesiumlisä (murto-osa, Magnex)

• maito

• makaroni

• monivitamiinilisä (1 tbl/päivä, Elivo)

• naudanliha (enintään 7 % rasvaa)

• oliiviöljy

• omena

• pellavasiemenleipä

• porkkana

• punajuurikas

• ruskeakastike

• suklaa

• tomaatti

• tuorejuustolevite, valkosipulinen (14 %)

• täyskaakao

• vesi

• yrttisalaattikastike

9.9.2011, jolloin aiemmin keväällä alkaneesta ummetuksen lisääntyneestä esiintymisestä oli kulunut nelisen kuukautta, oli tilanne ummetuksen kannalta niin hyvä, ettei enää mitään erityisiä oireiluja ollut jäljellä, mutta vielä oli kokeilematta johtuiko se ruokavaliosta vai oliko sittenkin kyse siitä, että muutama viikko aiemmin oli aloitettu kahden viikon antibioottikuuri, joka oli tuhonnut hyviä bakteereja suolistosta siinä määrin, että suoliston bakteeritasapainon järkkymisen vuoksi jokin suoliston vetisyyttä lisäävä tekijä oli voimistunut? Tämän selvittämiseksi allekirjoittanut päätti vielä kertaalleen kokeilla, josko maitohappobakteereilla on mitään vaikutusta minkään suhteen. Allekirjoittanut oli ottanut kokeiluun saman tuotteen, jota käytti aikaisemminkin, mutta jonka toimivuudesta ei aiemmin ollut esittää varmaa arviota.

Koska olo on ollut kirjoitushetkellä varsin mainio jo useita päiviä, ummetus on tyystin poissa, ruoka maistuu, uni maistuu, lenkkeily maistuu ja muutenkin on hyvä olo, niin jos täten kävisi niin, että maitohappobakteerien vaikutuksesta olotilat tavallaan paradoksaalisesti huonontuisivat, niin se itse asiassa varmistaisi sen, että hyvä olo on johtunutkin suoliston vetisyyden asteesta, minkä vuoksi ruokasula on päässyt etenemään kitkattomammin. Näitä asioita olisi hyödyllistä käydä läpi lääkäreidenkin kanssa, mutta aiheesta riittävästi ymmärtäviä henkilöitä oli kovin vaikea löytää.

Jos kokeilun tuloksena kävisi niin, että näiden maitohappobakteerien käytön aikana ei ilmenisi mitään erityisempää muutosta tai ainakaan huonompaan suuntaan vievää muutosta, niin se varmistaisi sen, että ummetus ja sen aiheuttamat oireet on saatu kaikkoamaan pelkällä ruokavalion muutoksella.

Kävi kummin vain, niin joka tapauksessa kokeilut, joita ”Yhden kohdan tähden” -tietojärjestelmään on kirjattu, ovat osoittaneet, että allekirjoittanut on ollut oikeassa ja kolmatta kymmentä terveydenhuollon asiantuntijaa on ollut väärässä – tai haluttomia esittämään edes epävirallisia (off-the-recod) tulkintoja.

On myös ollut nähtävissä tietty positiivinen kierre, joka on ollut seurausta paremmasta unen laadusta, mitä havainnollistaa kuva 4. Kuvasta käy ilmi, että huonompaan suuntaan vievän kierteen suuntaan vie useampi reitti kuin positiivisen kierteen suuntaan, unen näytellessä merkittävää osaa sen suhteen, mihin suuntaan kierrettä kuljetaan.

Kuva 4. Kaavio, joka kuvaa olotilojen muutosta positiivisen ja negatiivisen kierteen käsitteillä

Sinänsähän jo sekin osittain vahvistaa sitä todennäköisyyttä, että ongelma liittyy erityisesti suoliston toimintaan, että laksatiiviset tuotteet (esim. Vi-Siblin) kohensivat aiemmissa ruokavaliokokeiluissa oloa jatkuvassa käytössä eli vetisyyden lisäyksellä oli merkittävä vaikutus.

Jos asiaa tarkastelee erityisen pitkällä ajanjaksolla, herää kysymys siitä, mistä asti ”portaattomasti” esiintyvää ummetusta on ollut ja olisiko osoitettavissa jokin aikaisin alkukohta? Voisiko jopa lapsuuden lukuisat antibioottien käytöt, joita lääkäri oli määrännyt, olleet vaikuttamassa asiaan? Entä oliko seitsemän poliorokotusta todella tarpeen? Ja lähempänä nykypäiviä olevista ajankohdista poimien: missä määrin tarpeettomat psyykelääkekokeilut ovat vaikuttaneet haitallisesti elimistön toimintaan?

Yleensäkin ongelmakentän hahmottaminen on ollut pitkä prosessi, varsinkin kun muuttujien (it-alan termi) määrittely on ollut vaikeaa sanojen monitulkintaisuuden ja monien käsitteiden epämääräisyyden vuoksi. Kuitenkin, lopputuloksena on ollut se, että ongelman on saanut varsin hyvään kontrolliin ns. luonnollisilla menetelmillä: liikunta, ravitsemus, uni, meditointi ja ravintolisät (voinee katsoa riittävän luonnollisiksi).

Liite 1: Yhden kohdan tähden -tietojärjestelmään kertyneitä avainsanoja

geenien ilmentyminen, ympäristömyrkyt, stressi, syöpä, lenkkeily, ruoansulatus, levottomat jalat, ärtynyt paksusuoli, ummetus, runsas maitotuotteiden käyttö, veden laatu, Parkinsonin tauti, hormonit, fyysinen este tai hidaste, ravintoaineiden puute, masennus, lääkkeet, diabetes, ravintolisät, insuliini, glukoosi, aminohapot, tottumus laksatiiveihin, ajoitus, verenkierron keskittyminen, hiusten tarvitsemat ravinteet, serotoniini, stimulaation määrä, aineenvaihdunta, ilmanvaihto, aikaistettu herääminen, unen vähentäminen, antibiootit, rokotukset, maitohappobakteerit, tulehdus, rasvahapot, sokerit, kasvain, jodi, glutamiini, hymy

keskittymiskyky, nukkumiskyky, oppimiskyky, sosiaalisuuskyky, visualisointikyky, toimeenryhtymiskyky, levollisuuskyky, jaksavuuskyky

tutkimusraportti, artikkeli, videoleike, dokumentti, sanasto, kuvaus, teema, lomake, kuvakollaasi, sivusto, sarjakuva, lista, tuotesivusto, keskustelu

pdf, kuva, html, sovellus, tekstiasiakirja

Efexor, Ritalin, Fevarin, Fluoxetin, Nizax, Vi-Siblin, Vi-Siblin S, Laxoberon, Duphalac, Microlax, Seroxat, Zyrtec, Aurorix, Losec, Concerta, Atarax, Levolac, Elivo ruoansulattajaentsyymejä, Amorion, Cetirizin, Ventoline, MPR-rokote, BCG-rokote, poliorokote, tetanusrokote, Penalta, Sir Ephedrin, V-penisilliini, Silomat, Ciloprin, Rinomar, Nasonex, Flixonase, Lomudal Nasal, Rispeldal

omena, maito, Efalex (DHA/EPA -ravintolisä, 2 kps / päivä), vesi, peruna, lanttu, porkkana, tomaatti, yrttisalaattikastike, juustokuutiot, ananasviipaleet, pellavasiemenleipä, täyskaakao, kuivatut hedelmäkuutiot, Sesam-näkkileipä, mustikka, mansikka, vadelma, mustaherukka, piimä, sianfileeleike, pippurisella kastikkeella, sianfileeleike, naturell, banaani, omena, päärynä, oliiviöljy, punajuurikas, palsternakka, suklaa, lakritsi, täydennysravintovalmiste (Nutridrink, protein), jäävuorisalaatti, viili, broilerin fileesuikaleet, B-vitamiinilisä (murto-osa, Bekolong), monivitamiinilisä (1 tbl/päivä, Elivo), monivitamiinilisä (1 tbl / päivä, Bion3), maitohappobakteerit (Ibophilus), magnesiumlisä (murto-osa, Magnex), D-vitamiinilisä (1 tbl / päivä, D3, Professorin), rautalisä (murto-osa, Iron + C, Vida), C-vitamiinilisä (murto-osa, Poremax), grillijuustotassut, viinirypäleet, saksanpähkinät, pekaanipähkinät, hasselpähkinät, purjo, persilja, selleri, mysli (Start, naturell), vispipuuro, tuorejuustolevite, valkosipulinen, kananmunat, kermakastike (Knorr), kirjolohifilee (paistettu, kotimainen), kirjolohipyörykät (Chipsters), kalsium, makaroni, soijamaito (Alpro, jogurtti (lakka, Juustoportti), pinaattikeitto (Saarioinen), L-Tryptofaani, Relatabs, ruskeakastike, broilerinfilee, naudanjauheliha, tyrnimarjajogurttijuustoportti, jauhelihakeitto, 10-vitamiinin mehu (Marli, Vital-tuotesarja), naudanliha (enintään 7 % rasvaa), Fourre double choc (kaakaokeksi, Hellema)

hajamielisyys, symmetrinen pakotus molemmissa jaloissa, pyörtyminen, heikotus, ummetus, raajojen kylmyys, ajattelu työlästä, kurkun kuivuus, hengenahdistus, syvä heikotuksen tunne, silmien verestys, silmien tavaton vuotaminen, alaselkäkipua, lämpöaaltoilua, hermostuneisuutta ja levottomuutta, unettomuutta, häiriintynyt unirytmi, päänsärky (tyyppi 1), päänsärky (tyyppi 2), ärsytystä ikenissä ja hampaissa, napostelun halua, motorisen koordinaation kömpelyyttä, seisomisjaksavuus heikentynyt, laskimoverisuonien koholla olemista jaloissa, laskimoverisuonien koholla olemista käsissä, suonenveto

maksa, paksusuoli, ohutsuoli, sappi, vatsa, keuhkot, aivot, mieli, suolisto, iho, silmät, kilpirauhanen, veri, munuaiset, haima, perna, nenä, imusolmukkeet, selkä, jalat

aivojen EEG, aivojen MRI, gastroskooppi, PEF-mittari, glukoosikoe, laktoosirasituskoe, spirometria, ultraäänianturi, WAIS-R, muistitehtävät, visuaaliset tehtävät, kielelliset tehtävät, praktiset tehtävät, keskittymistä ja toiminnan ohjausta arvioivat tehtävät, palpaatio (käsin tunnustelu), haastattelu, auskultaatio (kuuntelu, esim. sydämen tai keuhkojen), pulssioksimetri (veren happipitoisuuden mittaamiseen), verenpainemittari, verinäyte, näöntarkastus, ihopistokoe, bronkolyytti, kyselykaavake, virtsanäyte, ulostenäyte, näytepala, verensokerimittari, kapnometri

Liite 2: Yhden kohdan tähden -tietojärjestelmään kertyneiden tietokorttien päiväyksiä

(huom. Kehon tutkimiset -osiosta puuttuu runsaasti laboratoriotutkimuksia ja Itsetutkiskelua-osio sisältää tarkoituksellisesti ylöskirjauksia lähinnä lähikuukausilta ja irtopoimintoja aiemmilta vuosilta.)