yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen
DESCRIPTION
Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen. Marjo Savijärvi [email protected]. Tässä esityksessä. Kielikylpy Ensikieli lasten ja opettajan resurssina Oppimisen vaiheista Esimerkkejä. Kielikylpy. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
![Page 2: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/2.jpg)
Tässä esityksessä
• Kielikylpy
• Ensikieli lasten ja opettajan resurssina
• Oppimisen vaiheista
• Esimerkkejä
![Page 3: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/3.jpg)
Kielikylpy- kehitettiin Kanadassa 1960-luvulla vastauksena
vanhempien vaatimuksiin ranskan opetuksen tehostamisesta
- opetusmenetelmä, jossa opittava kieli on vuorovaikutuksen väline
- kohderyhmänä paikallista enemmistökieltä ensikielenään puhuvat lapset
- kielikylpykielenä paikallinen vähemmistökieli- ns. varhainen täydellinen kielikylpy alkaa päiväkodissa ja
jatkuu peruskoulun loppuun
![Page 4: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/4.jpg)
Kielikylvyn periaatteita päiväkodissa
• opettajat puhuvat lapsille kielikylpykieltä kaikissa tilanteissa
• opettajat ymmärtävät lasten ensikieltä ja lapset saavat käyttää ensikieltään sekä keskenään että opettajien kanssa
• lapset tulevat kielikylpyyn yhtä aikaa ja omaksuvat toista kieltä samoissa tilanteissa: kukaan ei osaa kielikylpykieltä ennestään
![Page 5: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/5.jpg)
Kielikylpypäiväkoti oppimisympäristönä
• Toista kieltä opitaan osallistumalla päiväkodin arkitoimintoihin
• Vuorovaikutus on toiminnallista• Vuorovaikutus liittyy päiväkodin rutiineihin• Opettajat ymmärtävät lasten ensikieltä
→ ensikieli resurssina• Lapset aloittavat kielikylvyn yhtä aikaa
→ oppimisen yhteisöllisyys
![Page 6: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/6.jpg)
Opettajat
Vanhemmat Lapset
K1= suomi
K2=ruotsi
K1~K2
Kielen valinta kielikylpypäiväkodissa
![Page 7: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/7.jpg)
Väitöstutkimus
• Miten toista kieltä opitaan päiväkodissa?
• Videoitua vuorovaikutusta yhden kielikylpyryhmän arkitilanteista kahden ensimmäisen kielikylpyvuoden ajan
• Lapset 4-vuotiaita aloittaessaan kielikylvyn
• Tutkimusmetodina keskustelunanalyysi→ tutkimuskohteena arkiset vuorovaikutus-
tilanteet
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7309-0
![Page 8: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/8.jpg)
Ensikieli resurssina
![Page 9: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/9.jpg)
Lapsen keinona ilmaista itseään
Lea: mul on barbi.
V: nå du har en barbie me @lå:nga långa flät(-)@
Mallu: mä en saa ikinä ottaa barbei mukaan.
V: men vi måst prata me mamma
ja ska ↑säga åt mamma att du får nog ta hit.
V: vi ska prata.
V: Vikke ska säga åt din mamma
Mallu: paitsi nukkeja saan.
V: jå. (.) men du får nog också ta barbie om du vill.
![Page 10: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/10.jpg)
Opettajan resurssina: opettaja tietää, miten lapsi tulkitsee hänen puhettaan
Jussi: jos kuvittelee king kongia ni sit näkee pahoja £unia eikö nii£.
V ((voitelee leipää)): °.jo° (.) °faktist°
V: >ha(de) du< sett (.) på sådant då.
V: ha du sett på sån film som heter kingkong.
V: ha du.
Jussi: kingkongii jos (.) kuvittelee nii menee m- (.) paha- (.) pahoja (.) unia (.) ↓saa.
![Page 11: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/11.jpg)
Vrt. toisena vuonna: Jussi kertoo Robocopista
V: ha du titta på Robocop nu.Jussi: ei vaa mä oon kattonu sitä joskus.
![Page 12: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/12.jpg)
Tulkintapohjana
• suomi ja suomenruotsi rakenteeltaan erilaiset kielet, mutta sanastossa yhteistä, mm. osa vuorovaikutusta jäsentävistä partikkeleista identtisiä:
jå / joo, nå / no, hej / hei• yhteisiä kulttuurisia piirteitä: monissa
lastenlauluissa on sekä suomen- että ruotsinkieliset sanat
![Page 13: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/13.jpg)
Alkuvaiheessa lapset poimivat opettajanpuheesta suomelta kuulostavia sanoja ja tulkitsevat niitä suomeksi:
korv → ´korppu´skatt → ´katti´, ´kissa´,grotta → ´rotta´
![Page 14: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/14.jpg)
Keskustelua aamupalapöydässä:
Jussi: Robin asuu Robin-luolassa eikös niinV: bor han (.) i en grottaAku: ei Robin oo mikää rottaV: ne (.) Robin e dendär Bätmäns ven e de int sant
han tycker om bätmänJussi: se on Bätmänin kaveriUlla: Hiiret on rottiaV: ne (.) en råtta e en råtta å en mus e en musMeri: lotta on lotta ja hiili on hiili
![Page 15: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/15.jpg)
Opettaja tarjoilee leikkeleitä. Jussi osoittaa makkaraa.
V: korv ahaa de e korv
Jussi: £korpe£
Ulla: sehän on makkaraa
Jussi: tää on makkaraa eikä korppua
Ulla: se on tätä makkaraa samaa makkaraa
Meri: kyllähän aikuisen pitäis käsittää et tää on … se on
makkaraa eikä korppua. Korv kuulostaa ihan
korpulta.
![Page 16: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/16.jpg)
Toiminnan ymmärrettävyys
![Page 17: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/17.jpg)
LVI lokakuu / askartelu04 V: här e en limpensel?,
´tässä on liimapensseli´ 05 (.) 06 V: såhär?,=07 Jussi: =eiku liima°pens[seli°.08 V: [jå en lim?, 09 >dehär e lim<. ((yhdeksän riviä poistettu))18 Jussi ((laulaa)): kivaa olla ruatsinkielisessä19 tarhassa (.) tarhassa (.) tarhassa.
![Page 18: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/18.jpg)
Ensikieli kehyksenä, johon ruotsinkieliset ilmaukset liitetään
V: men lite sylt sen också
när du har lite gröt
Santtu:mä haluun ↑paljon sylt
![Page 19: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/19.jpg)
V: Meri vill du ha (.) mycke eller lite te
Meri: °lite°
(lapsi): mullaki on lite
(lapsi): tytöt otti lite.
Jussi: kaikki otti lite mutta mä otin mycke.
![Page 20: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/20.jpg)
Ensimmäiselle syksylle tyypillistä
• Lapset tulkitsevat opettajan toimintaa
• Eivät tarkista ymmärtämistään vaan toimivat ikään kuin ymmärtäisivät
![Page 21: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/21.jpg)
Ensimmäisen vuoden kevät
• Lapset tulkitsevat puhetta
• Kysyvät, jos eivät ymmärrä
![Page 22: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/22.jpg)
Puheen ymmärtäminen
V: va de rolit att åka flygplan Lea.
LEA KATSOO V:A JA NYÖKKÄÄ
V: °.jå°
(1.5)
Meri: oom mäki menny lento[koneella
V: [å ↑du ha åkt flygplan(.) ja ↑just de ja.
Meri: Kanariansaarille
V: ↑jå:å
Meri: mut se ei ollu musta kivaa.
![Page 23: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/23.jpg)
Ymmärrysongelman osoittaminen
V: var va du i går Jussi du var int alls här på dagis i går
Jussi: mitä
V: <var va: du i går>
du va int här vi sa @var e Jussi.@(1.0) JUSSI HIEROO OTSAANSA
V: va du hemma.(1.0)
Jussi: e(i).
V: var.
Jussi: no mä oli:n (.) tuolla (.) (↑poikien) (.) luona >vähä aikaa tai mä nukuil liian paljon
![Page 24: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/24.jpg)
Meri: ku mä olin kipee ja mä heläsin ni (0.5) mun oikee silmä oli ihan kiinni enkä mä saanu sitä auki .hh
sitä piti pestä pumpulilla mut vasen oli auki
V: aj. (.) jå.
då hade du kanske riktit <ögoninflammation>.(2.0) MERI KÄÄNTYY KATSOMAAN V:A
V: de kan man ha. (.) .hm:
Meri: mitäh.
V: om du hade ögonin- hade du sjuka ögon.
Meri: joo.
Kati: mul oli selkä kipee.
![Page 25: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/25.jpg)
Toinen vuosi: enemmän ruotsiaV: står Mallu i kö för att komma å baka.
V: ne?
Anu: ja vill komma å baka
V: jo du får komma som nästa Anu. (.) men int riktigt ännu. (.) ja nå om du ryms där.
Lea: ja vill också komma å baka
![Page 26: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/26.jpg)
V: nå nu har du en massa små grisar(.) miljoner me små grisar.
V: du kan sätta de här oppe Meri.Anu: ja gör ganska mycke små hjärtor.
![Page 27: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/27.jpg)
Opettaja Anu
(nu) har du ja gör
en massa ganska mycke
små grisar små hjärtor
![Page 28: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/28.jpg)
Yhteenvetoa: 1) Miten lapset oppivat?
• Opettaja ja lapset tekevät yhdessä erilaisia asioita. Suuri osa toiminnasta on ymmärrettävää jopa ilman puhetta.
• Kun opettaja osallistuu vuorovaikutukseen ruotsiksi, ruotsinkielinen aines asettuu kierrätettäväksi.
• ”Language, the system, is what happens while we are busy with more vital concerns” (Anward 2005: 35).
![Page 29: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/29.jpg)
2) Kielikylvyn erityispiirteitä
• Oppiminen on toiminnallista
• Oppiminen on yhteisöllistä
• Oppiminen tapahtuu lasten tahdissa
![Page 30: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen](https://reader035.vdocuments.net/reader035/viewer/2022062409/568145b1550346895db2b36d/html5/thumbnails/30.jpg)
Sehän on makkaraa.
Sehän on makkaraa.
De e korv.De e korv.