[ Ta m p e r ee n Ko t i l i n n a s ä ä t i ö n u u t i s l e h t i ] [ K es ä k u u 2 0 1 3 ] [ w w w. ko t i l i n n a . f i ]

lehti

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen:

“Sairaalan peti ei olekenellekään koti”s. 2–3

Suklaa, koirat ja ristisanat saattavat olla pitkän iän salaisuudet

Satavuotiasta Evaa

ei ikä painas. 5

KotilinnaKesäkuu

2013

Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 2

Yli 50 vuotta sitten toimintansa aloittanut Kotilinnasää-

tiö kehittyy koko ajan. Sen toiminta perustuu kuitenkin

edelleen ja jatkossakin hyvälle alkuperäiselle idealle

ikäihmisten asumispalveluiden järjestämisestä ja nii-

den kehittämisestä.

Kotilinnasäätiö tunnetaan korkeatasoisista ja asia-

kaslähtöisistä palveluista, hyvistä asunnoista, hyvästä

asumisesta sekä avoimesta toimintakulttuurista. Koti-

linnasäätiö onkin arvostettu ja pitkäaikainen vuokranantaja.

Kotilinnassa on kehitetty asukasisännöintimalli nimeltään Päivi, ja tä-

mä malli on tuonut vuokranantajalle kasvot. Palvelun tavoitteena on

jatkaa asukkaiden asumishistoriaa mahdollisimman pitkään normaa-

lissa vuokrakodissa. Asukasisännöitsijä Päivi Kovanen toimii tarvitta-

essa yhteyshenkilönä asukkaan ja hänen omaistensa sekä kaupungin

eri asiantuntijoiden välillä.

Yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa taas toteutuu ”saattaen

vaihtaen” eli asiakkaan tarpeista lähtevä toiminta ja asuminen. Kaupun-

gin kanssa on myös yhdessä kehitetty hyvinvointimalli, jossa asumiseen

liitetyt palvelut ja intensiivinen kotona tapahtuva hoito korvaavat pe-

rinteisen palvelutalokonseptin.

Tämä toiminta turvaa elinkaariasumisen Kotilinnan asukkaille. Esi-

merkiksi Pappilanpuiston tai Pispanlinnan asukas voi elämäntilanteen-

sa niin vaatiessa siirtyä ympärivuorokautiseen hoitoon tehostetun pal-

veluasumisen puolelle. Normaalit vuokra-asunnot ja tehostettu palve-

luasuminen toimivat samassa yhteisössä, joten asukkaan ei tarvitse

muuttaa pois tutusta asuinympäristöstä, vaikka hä-

nen kuntonsa heikkenisi.

Parhaillaan suunnittelemme mielenkiintoista

uutta kohdetta hyvälle paikalle Tammelaan. Poh-

jolan Kotilinna rakentuu Pohjolankatu 25:ssä si-

jaitsevaan vanhaan Haarlan kiinteistöön ja sen

yhteyteen tulevaan uudisrakennukseen.

Kotilinnasäätiö voitti ko. tontin kaupungin kiin-

teistötoimen ja Tilakeskuksen järjestämässä

tontinluovutuskilpailussa. Kilpailuraati ar-

vosti Kotilinnan osaamista asumisen jär-

jestämisessä, vanhan kiinteistön laajamit-

taista säilyttämistä sekä suunnitelman

sopivuutta Tammelan muuhun asunto-

kantaan ja eritoten sen historiaan.

Pohjolan Kotilinnasta kerrotaan tar-

kemmin tämän lehden sivulla 4.

”Vapaus nauttia arjesta Kotilinnas-

sa” on toiminta-ajatuksemme ja

teemmekin joka päivä työtä ikäih-

misten hyvän asumisen puolesta.

Olemme tähänastisista saavutuksis-

tamme hyvin ylpeitä, mutta myös

nöyriä.

Haluamme tämän lehden avulla esi-

tellä Kotilinnasäätiötä sinulle, arvoisa

lukija.

Kotilinnan kaikista asuntokohteista ja

vaihtoehdoista voit kysyä lisää Asunto-

torilta osoitteesta Puutarhakatu 8 tai kat-

soa tietoa kotisivuiltamme www.kotilinna.fi.

Pääkirjoitus

Tampereen Kotilinnasäätiö tunnetaan laadukkaas-ta, virikkeellisestä, itsemääräämisoikeutta ja tur-vallisuutta korostavasta senioriasumisesta. Säätiövastaa ikäihmisten laadukkaasta asumisesta Tam-pereella ja on aito paikallinen toimija.

Pauli RuoholahtiToiminnanjohtajaTampereen Kotilinnasäätiö

Y

Kotilinnasäätiöasumisen asialla

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen korostaa ihmisenkohtaamista tarpeineen ja tunteineen

Kaupungintehtävänätukea arvokastavanhenemista

Ikäihmisten osuus suomalaisista kasvaa vinhaavauhtia. Yli 75-vuotiaiden määrä käytännössätuplaantuu Tampereella vuoteen 2030 mennessä.Tampereen uusi pormestari Anna-Kaisa Ikonensanoo ikääntymisen olevan jatkumo, joka on näh-tävä laaja-alaisena, koko kaupungin kehittämi-sen asiana. Palveluilla, osallisuudella, virkistys-toiminnalla ja esteettömällä kaupunkiympäristöl-lä tuetaan onnellista ja toimintakykyistä ”kol-matta elämää”.

ormestariAnna-Kai-sa Ikonenmuistut-taa, että

ikä on vain numeroita.– Korkea ikä ei automaat-

tisesti tarkoita alentunuttafyysistä tai henkistä toimin-takykyä. Ikääntyvä yhteiskun-ta on silti tosiasia ja kaupun-gin on mietittävä, miten senkeskellä kehitykseen vas-taamme. Minusta meillä onmahdollisuus olla myös edel-läkävijöitä.

– Ikäihmisten aseman arvi-oiminen ei saa olla pelkästäänhoidollinen kysymys. Meidänpitää lähteä pohtimaan asiaapidemmältä. Eläkkeelle jää-minen on usein ihmiselle yk-si murrosvaihe. Minkälaisenakaupunkiympäristömmenäyttäytyy siinä kohtaa, kunihminen luopuu päivätyöstä?Aktiivisen roolin löytyminenharrastus-, kulttuuri- ja mui-den palveluiden keskeltä onoleellisen tärkeää.

Tavoitteena on säilyttäätoimintakyky sekä tukea ko-tona pärjäämistä ja itsenäis-tä selviytymistä mahdollisim-man pitkään. Peruspalvelui-den pitää tukea tätä pärjää-mistä.

– Vasta viimeisessä vai-heessa tulee mahdollinen ym-pärivuorokautisen hoidon tar-ve. Mahdollisuuksien mukaansekin hoito pyritään tarjoa-maan omaan kotiin, koska seon ympäristö, jossa toiminta-kyky parhaiten pysyy yllä. Elä-mänlaatu on usein selvästiparempaa tutussa ympäris-tössä.

Yksinäisyyttäkyettävä torjumaan

Moni vanhus kokee myös yk-sinäisyyttä. Sen torjunnassakaupungin ja Tampereella toi-mivien kolmannen sektorintoimijoiden kesken on aktii-visesti haettava ratkaisuja.Kaikkein tärkeintä ikäihmis-ten palveluissa on lopulta ih-

misen kohtaaminen tarpei-neen ja tunteineen.

– Haluan nähdä asian ni-menomaan ihmisten arjestakäsin, enkä niinkään yksittäis-ten palvelujen kautta. Olem-me pyrkineet kehittämäänikäihmisten olosuhteita Tam-pereella, mutta toki niissävarmasti parantamisen paik-kojakin on.

– Olemme hakeneet ratkai-suja, jotka tukevat kotonaasumisen mahdollisuutta. Esi-merkiksi Kotitori on yksi pal-velumuoto, jossa tarjotaanikäihmisille tukea kotona pär-jäämiseen. Käytännössä se onpaikka, josta yhden luukunperiaatteella voit saada apuamonenlaisiin asioihin kotihoi-dosta Kelan hakemusten täyt-tämiseen, Ikonen sanoo.

– Geripoli on mielestänitoinen hyvä ja onnistunut esi-merkki toimivasta palvelu-muodosta. Jos ikäihmisellä onpitkäaikaista vaivaa, oleellis-ta on, että on tuttu, hoitavataho, joka kantaa tietynlais-

P

3 Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3

ta kokonaisvastuuta. Tätä pal-velua on kehitetty kotihoidonkanssa yhdessä.

Omaishoitajien jaksaminenon yhtä lailla kaupungin kär-kiasioiden joukossa ikäihmis-ten palveluita arvioitaessa.

– Tampereella esimerkiksiomaishoitajien palkkiot ovathivenen paremmat kuin muu-alla. Omaishoitajien jaksami-nen on kuitenkin asia, jota pi-tää koko ajan tukea ja poh-tia keinoja sen varmistami-seksi, Ikonen huomauttaa.

Hoito lähemmäs ihmisiä

Koukkuniemeä peruskorja-taan ja rakennetaan kokoajan. Koukkuniemen alueenkehittämisen lisäksi Anna-Kaisa Ikonen uskoo ympäri-vuorokautisen hoidon jalkau-tuvan jatkossa entistä lähem-mäs kaupunkilaisia.

– Meille tulee yksiköitä ta-saisesti eri puolille kaupun-kia. Pispan ryhmäkotihanke

on tästä yksi hyvä esimerkki.Erilaisia palveluita kootaanyhteen ja kokonaisuudestavoivat hyötyä myös ympäris-tön asukkaat eli se on inte-groitu muuhun kaupunkira-kenteeseen. Vastaavanlaisiaratkaisuja toteutetaan jatkos-sa entistä enemmän kaupun-kirakenteen sisälle.

Joidenkin arvioiden mu-kaan 95-vuotiaiden ja sitävanhempien osuus kaupunki-laisista jopa nelinkertaistuunykyisestä vuoteen 2030mennessä.

– Se kertoo paljon hoidontarpeen kasvusta. Tulemmetarvitsemaan ympärivuoro-kautiseen hoitoon hurjasti li-säpaikkoja vuosittain tästäeteenpäin seuraavan kymme-nen vuoden aikana, Ikonenmuistuttaa.

Oleellista on kuitenkin löy-tää keinoja, joilla ikääntyvienelintavat kyetään pitämäänaktiivisena ja toimintakykyhyvänä.

– Ne voivat olla pienimuo-

toisia ratkaisuja, kuten senio-ripuisto Nekalassa. Toisaaltamonen ikäihmisen kotonaasumista rajoittaa hissienpuute. Hissiavustuksilla kau-punki pyrkii tukemaan talo-yhtiöitä, että ne rakentaisivathissejä vanhoihin kerrostaloi-hin. Pienillä kodinmuutostöil-lä ja kotiin tuotavilla palve-luilla monen ikäihmisen mah-dollisuuksia kotona asumi-seen voidaan merkittävästiparantaa. Se on monen teki-jän yhtälö, pormestari sanoo.

–Koti on kuitenkin useim-mille paras ympäristö. Laitok-sessa ihmisen toimintakykylaskee joskus hyvinkin nope-asti. Sairaalassa asumisestahaluamme päästä eroon.

Senioriasunnoilleon tarvetta

Anna-Kaisa Ikosen mielestäikäihmisillä ei ole yhtä aino-aa mallia elää tätä vaihettaelämässään. Ihmiset valitse-vat erilaisia reittejä. Sen

vuoksi on tärkeää, ettäasumisessakin on erilai-sia vaihtoehtoja tarjol-la.

– Senioritaloissaon muun muassamahdollisuus koh-data paremminmuita ihmisiä. Sii-nä on tiettyä yh-teisöllisyyttä sa-malla kun itsemää-räämisoikeus säilyy.Senioreille suunni-telluissa taloissa onmyös usein ajateltu esi-merkiksi esteettömyyttäeri tavalla.

Rakennetun asuntokannanhoivateknologian kehittämi-sellä ja esimerkiksi palveluse-telien kehittämisellä kunta-laisten valinnanmahdolli-suuksia voidaan entisestäänlaajentaa.

Uudessa pormestariohjel-massa lähdetään varhaisenavun mallista.

– Mitä varhaisemmassavaiheessa pystymme tarjoa-

m a a napua esimer-kiksi sitä tarvitseville ikäih-misille, sen inhimillisempiäratkaisuja voimme tehdä. Lai-toskierteen ehkäiseminen onyksi avainasioista. Sairaalanpeti ei ole kenellekään koti,Anna-Kaisa Ikonen huomaut-taa.

“ Pienilläkodinmuutostöillä ja

kotiin tuotavillapalveluilla monen

ikäihmisen mahdollisuuksiakotona asumiseen

voidaan merkittävästiparantaa.”

Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 4

otilinnasäätiövoitti kevät-talvella Tam-pereen kau-pungin kiin-teistötoimen

ja Tilakeskuksen järjestämäntontinluovutuskilpailun. Voit-toisan suunnitelman työryh-mään kuuluvat säätiön lisäk-si Arkkitehtuuritoimisto Vi-hanto & Co Oy ja A-Insinöö-rit Rakennuttaminen Oy.

Kilpailuraati kehui ratkai-sun kohentavan Tammelankaupunkikuvaa korkeatasoi-sella arkkitehtuurilla. Raadinmukaan senioritalon piha ontunnelmaltaan intiimi, ikäih-misille mukava ja turvallinenlähimiljöö. Suunnitelma saakiitosta myös siitä, että ton-tilla sijaitsevan vanhan teh-taan suojelutavoitteet on ym-märretty oikein.

Tärkeintä on kuitenkin semitä rakennusten sisällä tu-lee olemaan.

– Alueelle on tehty kaava-muutos, jonka mukaan ton-tille on rakennettava kotejaiäkkäille tamperelaisille. Ko-tilinnasäätiön esitys vastasikaupungin asettamia tavoit-teita eli tontille tulee tehos-tettua palveluasumista, mut-

ta myös normaaleja vuokra-asuntoja ikäihmisille, Tilakes-kuksen toimitusjohtaja IlkkaOjala kertoo.

– Olemme määritelleetkaupunkiin kymmenkuntaalueellista kohdetta, joihintulee iäkkäille tamperelaisil-le tarkoitettuja asumis- jamuita palveluja. Näistä Pap-pilanpuisto on jo valmis, Pis-pa rakenteilla ja Pohjolanka-tu suunnitteilla.

Kohteisiin rakennetaanvuokra-asuntojen lisäksi te-hostetun palveluasumisenpaikkoja joko ryhmäkoteihintai omiin asuntoihin. Näinvoidaan vähitellen korvatavanhainkotien laitospaikatsekä sairaala-asuminen yksi-löllisemmillä asumisratkai-suilla.

Hyvä asuinpaikkakiinnostaa jo nyt

Pohjolankadun tehostetunpalveluasumisen yksikkö si-joitetaan tontilla olevaan teh-daskiinteistöön. Kaupunki vä-livuokraa tilat ja kilpailuttaayksikön palvelutuottajan.

– Tehdaskiinteistön viereenrakennetaan uudisrakennus,johon tulee 60 korkealaatuis-

ta Kotilinnasäätiön vuokra-asuntoa. Niistä tehdään täy-sin esteettömiä ja luvassa onlaadukkaita materiaaleja se-kä nykyaikaisia ratkaisuja, Ko-tilinnasäätiön toiminnanjoh-taja Pauli Ruoholahti luon-nehtii.

– Suunnitteilla on muunmuassa kuntosali- ja ravinto-lapalveluita. Kaupungin ta-holla vielä mietitään tuleekokohteeseen myös päiväkes-kus.

Kotilinnasäätiöllä on hyväteväät lähteä toteuttamaanvaativaa kohdetta.

– Meillä on kehitetty hyväpalvelukonsepti, joka toimii jonyt Pappilanpuistossa. Senansiosta asukas saa asua ko-ko loppuelämänsä samassatutussa asuinyhteisössä jatarvittaessa hän voi siirtyä te-hostetun asumisen puolelle,Ruoholahti sanoo.

Pohjolan Kotilinnan arvioi-daan valmistuvan vuonna2015.

– Suunnitelmia hiotaan en-si kevääseen asti, jonka jäl-keen alkavat rakennustyöt.

Kyseessä on niin halutullapaikalla sijaitseva kohde, et-tä meille on jo tullut asun-tohakemuksia, vaikka emmeniitä vielä ota vastaan.

Paperitehtaastatuli poliisikoulu

Kotilinnasäätiön ehdottamaratkaisu säilytti eniten Haar-lan vanhaa paperitehdastakilpailuun osallistuneistavaihtoehdoista.

– Se on kaupunkikuvallises-ti ja historiallisesti arvokas ra-kennus, joten se on päätettysäilyttää, Ojala perustelee.

Paikalla oli alunperin Rafa-el Haarla Oy:n rakennutta-ma paperinjalostustehdas,jonka päätuotteena olivat kir-jekuoret. Uuden tehtaan piir-si arkkitehti Harry W. Schreck,joka on tunnettu mm. Kale-van tornien suunnittelijana.Tuotanto käynnistyi uudessatehtaassa vuonna 1943.

Rakennusta on täydennet-ty useasti. Tiloissa on toimi-nut mm. poliisikoulu ja pako-laisten vastaanottokeskus.

Kotilinnasäätiö voitti Pohjolankadun tontinluovutuskilpailun

Pohjolan Kotilinna kohoaa Tammelaan“Tamperelaisilla onhyvät palvelut”

ILKKA OJALA on jää-mässä eläkkeelle kau-pungin Tilakeskuksentoimitusjohtajan tehtä-västä, kunhan seuraa-ja on nimitetty. Hänkuitenkin jatkaa Tam-pereen Palvelukiinteis-töt Oy:n ja TAO-Kiin-teistöt Oy:n toimitus-johtajana.

– Tämä työ ei ole ol-lut pelkkää rakenta-mista, vaan erityisenmielenkiintoista on ol-lut olla mukana palve-luverkon suunnittelus-sa ja toteuttamisessa.

Eri toimijat ovat yhdessä vieneet eteenpäin esimerkik-si ikäihmisten palveluita ja tilaajaorganisaation sekätuottajien välinen yhteistyö on toiminut hyvin.

Kotilinnasäätiö on ollut Tilakeskukselle mieluinenkumppani.

– Yhteistyömme on viime vuosina vielä entisestäänsyventynyt, kun olemme löytäneet omat roolimme:Kotilinnasäätiö katselee asioita sijoittajan näkökul-masta, me olemme välivuokraaja ja ikäihmisten pal-velut järjestää toiminnan. Pidän tätä mallia oikein hy-vänä.

Ilkka Ojala toteaa, että kaiken ikäisillä tamperelaisil-la on nyt hyvät palveluverkostot.

– Viimeisten viidentoista vuoden aikana on tehty to-della hyviä ratkaisuja. On onnistunut ajattelutapa, ettämeillä on kolmen tasoisia palveluja: keskitetyt, alueel-liset ja lähipalvelut. Kaikkia palveluja, kuten esimerkik-si uimahallia, ei tarvita joka alueella, mutta päiväkotitarvitaan. Tästä ajattelutavasta voisi pitää vieläkin tiu-kemmin kiinni.

Eläkepäivien myötä lisääntyvälle vapaa-ajalle onpaljon käyttöä, sillä Ilkka Ojalasta on tullut pappa.Myös liikuntaharrastuksille ja mökkeilylle on mukavasaada nykyistä enemmän aikaa. Innokas höytyviljelijäonkin juuri tehnyt uuden aluevaltauksen:

– Tein kesämökilleni suon, jonne istutin 50 lakantainta!

Ilkka Ojala jää eläkkeelleTilakeskuksesta.

Sisäyhteys tehtaan ja uudisrakennuksen välillä antaa monipuo-lisia mahdollisuuksia käyttäjille.

Tältä vanha tehdasrakennus ja siihen liittyvä uudisrakennus tulevat näyttä-mään. Kilpailuraati kehui Pohjolankadun puolta kaupunkikuvallisesti erit-täin onnistuneeksi. Havainnekuvat: Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy.

Tammelan Pohjolankadulle rakenne-taan Pohjolan Kotilinna, viihtyisä jatyylikäs kotitalo tamperelaisille eläke-läisille. Tontilla sijaitsevaan Haarlanvanhaan paperitehtaaseen tulee myös90:lle ikäihmiselle tarkoitettu tehostetunpalveluasumisen yksikkö.

K

5 Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3

v aRiuttaon harvi-naisen pirteäsatavuot ias .

Hän asuu omassa kodissaan,näkee lukea lehtiä ja pääseeliikkumaan ilman apua. Lääk-keitä ei juuri tarvitse syödä,mutta suklaata sen sijaanmenee ja paljon.

– Järkikin pysyy kasassa,vaikka olen jo tämän ikäinen,Eva Riutta naurahtaa.

Lääkäri on vakaasti sitämieltä, että pirteys ja hyvävointi ovat koiran ja ristisa-natehtävien ansiota. Kuntoontuli kuitenkin takapakkia, kunrakas pieni Hippu-koira kuo-li viime vuonna. Sen jälkeenulkoilu on jäänyt ja kunto hei-kentynyt niin, että kotona käynyt säännöllisesti hoitaja jasiivooja.

– Hippua on kyllä kova ikä-vä. Se oli kiva kaveri; tuli jo-ka aamu minut herättämäänja sitten lähdimme lenkille.Jos minulla olisi koira, niinvarmasti vieläkin kävisin kä-velyllä, useita koiria vuosienvarrella omistanut Eva Riut-ta sanoo.

Hän kertoo päivien seuraa-van toisiaan hyvin samanlai-sina. Nyt jo edesmennyt poi-ka asui Ruotsissa, jossa onmyös lapsenlapsia neljässäpolvessa. Heidän kanssaantulee harvemmin pidettyä yh-teyttä, mutta onneksi muitaläheisiä käy kylässä. Ja mikäparasta, he tuovat tullessaan

myös koiravieraita Evaa piris-tämään.

Naisasianaisenkasvattitytär

Eva Riutta syntyi vuonna1912 Porvoossa synnytyssai-raalassa, jonka oli perustanutaktiivinen naisasianainen, kä-tilö Alva Forsius. Hänestä tu-li Evan kasvattiäiti.

Alva Forsius oli oikea toi-minnan nainen, joka toi Pe-lastusarmeijan EnglannistaSuomeen yhdessä ystävien-sä kanssa. Myöhemmin hänrakennutti Porvooseen yksi-tyisen synnytyssairaalan jaSuomen ensimmäisen suoja-kodin naimattomille äideilleja heidän vastasyntyneillelapsilleen.

Ennen suojakodin valmis-tumista moni yksinäinen nai-nen joutui luopumaan lapses-taan. Alva Forsius halusi osal-taan auttaa ja adoptoi kolmesairaalassaan syntynyttä tyt-töä, joista Eva oli nuorin.

– Meillä oli kiva koti met-sän reunassa. Myöhemmin äi-ti jätti kotitalon minulle. Ve-turinkuljettajana työskennel-lyt mieheni ei kuitenkaan ha-lunnut muuttaa niin kauaksiasemasta, joten myimme ta-lon, Eva Riutta muistelee.

Rakkaasta kotitalosta on

muistona kaunis maalaus ny-kyisen kodin seinällä. Lisäksimielessä on paljon muistojasadan vuoden matkalta.

– Kyllä sitä on paljon näh-nyt. Kapinan aikaan naami-oimme siskojen kanssa yhdenmiehen naiseksi ja veimmehänet potkukelkalla piiloon.

– Yksi rakkaimmista muis-toistani on, kun mieheni olikehunut minua kauppiaalle,sanonut, että olen kuin enke-li. Ei moni mies sellaista vai-mostaan puhu muille. Hänolikin ihana mies, ja hänenkuolemansa jälkeen sain it-selleni toisen hyvän miehen.

Aira Samulinkruunasi Evan

Eva Riutta kävi Porvoossaruotsalaista tyttökoulua jamyöhemmin suomalaista yh-teiskoulua, jotta oppi suomenkielen. Työelämässä hän toi-mi muun muassa kassanhoit-ajana ja kirjanpitäjänä, ja työ-paikat vaihtelivat HelsinginStockmannilta osuusteuras-

tamon konttoriin. Menevänainen asui kymmenen vuot-ta Mallorcalla ja hetken Ruot-sissakin.

Koti oli Tampereella jo sil-loin, kun Evasta tuli julkkis85-vuotiaana. Hänen huumo-rintajuinen asenteensa tekivaikutuksen Aira Samuliniin,joka valitsi Eva Riutan vuo-den 1997 Miss Isoäidiksi.

Nykypostin järjestämäänkilpailuun oli ilmoitettu mu-kaan peräti 1 400 isoäitiä, joi-den joukosta poimittiin fina-listit heidän läheistensä lä-hettämien kirjeiden perus-teella. Eva Riutan jälkimmäi-sen miehen tytär Marja-Lii-sa Rannanheimo kirjoitti tuo-maristolle tähän tapaan:

– Eva on touhukas, ennak-koluuloton, koko ajan vauh-dissa ja valmis erilaisiin asi-oihin. Jos joku kysyisi lähtee-kö Eva avaruuteen, niin vas-taus olisi kyllä. Kun muutmiettivät, niin Eva on jo me-nossa!

Piilisikö tässä se pitkän iänsalaisuus?

Eva Riutta asuu yhä omassa kodissaHuikkaan Kotilinnassa

Miss Isoäition pirteäsatavuotias

Huikkaan Kotilinnassa asuva Eva Riutta täytti satavuotta 19.12.2012. Pitkän ikänsä salaisuutta hän eiole sen kummemmin miettinyt, mutta ainakin koiril-la, ristisanatehtävillä ja suklaalla saattaa olla senkanssa jotakin tekemistä.

Eva Riutan adoptoinut Alva Forsius oli 1900-luvun alussa tun-nettu naisasianainen, jolle naimattomien naisten ja heidän las-tensa olojen parantaminen oli sydämen asia. Eva on kuvassavasemmalla.

ERakas kotitalosijaitsi ihanmetsän reunas-sa. – Kävimmepaljon marjassaäidin ja siskojenkanssa, EvaRiutta muistaa.

Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 6

iki 200 hervan-talaista saapuitutustumaanKeinupuistonpalvelukeskuk-sen palveluihin

ja ideoimaan uutta toimintaa.Kyläpäivän suuri suosio oliiloinen yllätys ja osoitti hyvinkuinka tärkeä paikka Keinu-puiston palvelukeskus on her-vantalaisille. Suunnitteilla on-kin muuttaa nimi Kylätalok-si, joka kuvaisi entistä parem-min viihtyisän ja yhteisöllisenpaikan luonnetta.

Kyläpäivän järjesti talonpalvelukeskustoiminnastavastaava Pirkanmaan Senio-ripalvelut Oy yhteistyössäTampereen ammattikorkea-koulun opiskelijoiden ja opet-tajien kanssa. Mukana olimyös laaja joukko alueen toi-mijoita kuten HervannanMartat, jotka esittelivät kävi-jöille omaa toimintaansa.

Kotilinnalaisille Keinupuis-ton palvelukeskus on tuttupaikka, sillä Keinupuiston Ko-

tilinnan asunnot sijaitsevatsamassa kiinteistössä.

Keinu-puiston palvelut onkuitenkin tarkoitettu kaikillehervantalaisille ikäihmisille.Valinnanvaraa riittää päivit-täisestä ruokailumahdollisuu-desta monenlaisiin harraste-ryhmiin.

Jokainen voilievittää vanhuksenyksinäisyyttäKeinupuisto pyrkii monipuo-lisilla palveluillaan vahvista-maan hervantalaisten ikäih-misten toimintakykyä ja tu-kemaan heidän voimavaro-jaan. Talosta löytyy myös seu-raa ja juttukumppaneita.

Tämä on erityisen tärkeääTampereen ammattikorkea-koulun yliopettaja Sirpa Tie-täväisen mielestä. Hän onopettanut pitkään vanhustyö-tä ja huomannut miten tär-keää on, että ketään ei jäte-tä yksin. Hän muistuttaa, et-tä myös Yhteisvastuukeräys

kiinnitti tänä vuonna huomio-ta ikäihmisten yksinäisyydenlievittämiseen.

– Kirjailija Eeva Kilpi on kir-joittanut, että yksinäisyydenraskaimpia puolia on se, ettävoimakkaita elämyksiä ei voijakaa, vaan ne on kannettavayksin. Ilotkin, Tietäväinen sa-noo.

– Mielestäni yksinäisyydenlieventämisen tärkein lääkeonkin, että ihminen voi jakaasurut ja ilot toisen kanssa.Kaikki kansalaiset voivat teh-dä tätä yhteisöllistä ja yhteis-vastuullista työtä. Me ihmi-set tarvitsemme toisiamme.

Sirpa Tietäväinen toivoo,että kaikenikäiset suomalai-set pitäisivät huolta vanhuk-sista ja sukupolvien välisenyhteyden säilymisestä. Se ontärkeää kaikille osapuolille.

Merkki rohkaiseeantamaan apua

Hannu Järvinen esitteli Kein-upuistoon kokoontuneille elä-

keläisille hihamerkin, jossa lu-kee Saa auttaa. Rakennusalanyrittäjä innostui ideoimaanmerkin oman 87-vuotiaan äi-tinsä kanssa juteltuaan.

– Hän soitti sekä minulleettä sisarelleni ilahtuneena,kun joku ystävällinen kanssa-kulkija oli auttanut hänet rot-vallinreunan yli ja toinen olipakannut hänen ostoksensakaupan kassalla. Rupesin sii-nä miettimään, että eikömeillä ole sellaista yhteisölli-syyttä, että ilman muuta ai-na auttaisimme toisiamme jaetenkin ikäihmisiä, jos näem-me, että he tarvitsevat apua,Hannu Järvinen sanoo.

Hän suunnitteli hihamerkinja tilasi niitä ensin valkoisi-na ja nyt uuden erän neonvä-risinä heijastavina. Merkin voikiinnittää hihaan tai vaikkarollaattoriin. Järvinen jakoimerkkejä Keinupuistoon ko-koontuneille.

Saa auttaa -hihamerkki eiole vaatimus eikä pyyntö,vaan lupaus siitä, että sivul-

linen saa halutessaan auttaavanhusta.

– Toivon, että ihmiset ym-märtäisivät hihanauhan näh-dessään, että meidän joukos-samme on vanhuksia, jotkaeivät lyö käsilaukulla, jos hei-tä menee auttamaan. Monikuvittelee virheellisesti, ettäikäihmiset eivät hyväksyisiapua. Tämähän ei ollenkaanpidä paikkaansa, Hannu Jär-vinen sanoo.

– Usein vanhustenhuollos-ta puhuttaessa keskitytäänvain motkottamaan sitä, et-tei ole tarpeeksi hoitajia eikähoitopaikkoja.

– Toivoisin, että hihamerk-ki herättelisi ihmiset huomaa-maan, että kaikki kanssakul-kijat voivat auttaa toisiaan. Eisiihen aina tarvita sosiaali- jahoitotyön ammattilaisia.

Tästä kaikki paikalla olleettuntuivat olevan yhtä mieltä.

Hervannan Martat esittelivät toimintaansa ja käsityötaitojaan. Sosionomi-opiskelija Hanan Korppila-Hiltunen joikasi saame-laisten kansallispäivän kunniaksi.

Yrittäjä Hannu Järvinen ja yliopettaja Sirpa Tietäväinen kan-nustavat jokaista kanssakulkijaa auttamaan ikäihmisiä.

Keinupuiston pal-velukeskus kutsuialueen ikäihmisetviettämään kylä-päivää sekä tutus-tumaan talon mo-nipuoliseen ja uu-distuvaan toimin-taan. Tupa olitäynnä kiinnostu-neita, joille esitel-tiin palveluiden li-säksi myös hiha-merkki, joka roh-kaisee kanssakul-kijoita auttamaanikäihmisiä.

Keinupuiston sali oli ääriään myöten täynnä,kun hervantalaiset saapuivat kyläpäivään.

Hervantalaisen palvelukeskuksen kyläpäivässä rohkaistiin ihmisiä auttamaan toinen toisiaan

Keinupuisto on suosittu kylätalo

L Keinupuiston palvelukeskusPäivittäistä toimintaa hervantalaisille ikäihmisille

- Kädentaitoja- Liikuntaa- Musiikin harrastusta- Muistijumppaa- Palveluohjausta- Saunaklubi- Ruokailumahdollisuus- SenioriPC ja käytön opastus- Muuta toivottua ohjelmaa

Orivedenkatu 28, Hervanta

7 Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3

Huikkaan Kotilin-na 1 peruskorja-taan uuden veroi-seksi. Asunnot re-montoidaan latti-asta kattoon ja ta-loista tehdään täy-sin esteettömiä.Asukkaat saavatmyös yhteisen kun-tosalin.

li-Huikkaan-tie 21:ssä si-jaitsee kolmekolmikerrok-sista taloa,jotka korja-

taan yksi kerrallaan.– Peruskorjaus alkaa syys-

kuussa ja työt kestävät ensivuoden loppuun. Talojen kaik-ki 79 asuntoa uusitaan, kutenmyös vesijohdot ja muu talo-tekniikka, Kotilinnasäätiöntoiminnanjohtaja Pauli Ruo-holahti kertoo.

Koko Huikas 1:n ilme rai-

kastuu isolla julkisivuremon-tilla, joka tekee taloista tyy-likkään värikkäitä. Kotilinna-säätiö siis päivittää 1970-lu-vun alussa rakennetut talotnykyaikaan ja huolehtii sa-malla siitä, että kiinteistön ar-vo säilyy tulevaisuudessakin.

Asukkaat mukanasuunnittelussa

Peruskorjauksen tärkein ta-voite on tehdä koteja, joissaasukkaat viihtyvät entistä pa-remmin. Tämä taataan kuun-

telemalla tarkasti heidän toi-veitaan.

– Kotilinnasäätiön raken-nustoimikunnassa on ainaasukkaiden edustaja tuomas-sa käyttäjänäkökulmaa suun-nitteluun. Myös Huikas 1:nasukastoimikunnan puheen-johtaja on ollut aktiivisestimukana tämän remontinsuunnittelupalavereissa, Pau-li Ruoholahti mainitsee.

– Lisäksi meillä oli hyväasukastilaisuus, jossa Huik-kaan asukkaat kertoivat ark-kitehdille toiveitaan esimer-

kiksi parvekelaseista, ovipu-helimesta ja paremmasta pi-havalaistuksesta. Nämä jamonet muut asukkaiden eh-dotukset tullaankin toteutta-maan syksyllä alkavassa re-montissa.

Kotilinnasäätiöauttaa muutossa

Talojen hissit uusitaan entis-tä isompiin, joita rollaattorintai pyörätuolin kanssa kul-kevien on helppo käyttää. Pi-hakin kunnostetaan remontin

yhteydessä nykyistä viihtyi-sämmäksi ja turvallisemmak-si.

Kyseessä on niin iso raken-nusurakka, että talot on tyh-jennettävä korjaustöiden ajak-si. Asukkaat muuttavat talokerrallaan remonttievakkoonja heille on jo tiedotettu tu-levista muuttojärjestelyistä.

– Asukkaita ei jätetä omanonnensa nojaan, vaan mehuolehdimme heille evakkoa-sunnot ja autamme muutois-sa, asukasisännöitsijä PäiviKovanen lupaa.

ispan palvelu-keskus eli Pis-panlinna saa li-sätilaa kahteenuud i sosaan ,joita rakenne-

taan parhaillaan nykyisenpalvelukeskuksen yhteyteen.Uudisrakennuksiin tulee seit-semän tehostetun palvelua-sumisen ryhmäkotia eli yh-teensä 105 asuinpaikkaa.

– Valmista pitäisi olla vuo-den 2014 syksyllä, jonka jäl-keen lähdetään peruskorjaa-maan vanhaa päärakennus-ta. Siellä sijaitsevat kaupun-gin ylläpitämät palvelu- japäiväkeskustilat sekä Kotilin-nasäätiön 93 vuokra-asuntoa.Kaikki tilat ja asunnot remon-toidaan nykyaikaisiksi, ja ra-kennuksesta pyritään teke-mään täysin esteetön, Koti-

linnasäätiön toiminnanjohta-ja Pauli Ruoholahti kertoo.

Pispan palvelutalon moni-puoliset askartelumahdolli-suudet ovat tarjolla remontinjälkeenkin ja myös talon muutpalvelut säilyvät ja osin jopalaajenevat.

Pispanlinnan kiinteistönomistaa Tampereen Kotilin-nasäätiö. Tampereen kaupun-ki on vuokralla päivätoimin-ta- ja palvelukeskustiloissa.

Arkkitehdin näkemys Huikas 1:stä remontin jälkeen. Kuvat: Vahanen Tampere Oy.

Anja Burman (vas.) Ra-holasta ja Anita Alm La-pinniemestä seuraavatPispan palvelukeskuksenaulassa olevalta tv-ruu-dulta suoraa lähetystärakennustyömaalta.

Pispan päätalon molem-milla puolilla rakenne-taan uudisrakennusta.

Kotilinnasäätiö peruskorjaa Huikkaassa kolme kerrostaloa

Asukkaiden toiveet toteutuvat remontissaA

Pispan palvelukes-kuksen pihamaal-la on alkanut mel-koinen myllerrys,mutta sisällä toi-minta jatkuu ai-van kuten ennen-kin. Rakennustöi-den etenemistä to-sin vilkuillaan ah-kerasti aulakahvi-lan tv-ruuduilta.

Pispan rakennustyöt alkoivat

P

Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 8

appilanpuistonpalvelutalonasukastoimi-kunta sai ava-ja is t i la i suu-teensa korkea-

arvoisen vieraan. Opetusmi-nisteri Jukka Gustafsson esit-teli noin sadalle paikalla ol-leelle kuulijalle uuden lainkeskeisintä sisältöä.

– Suomen ensimmäinenvanhuspalvelulaki astuu voi-maan tänä vuonna 1. päivä-nä heinäkuuta ja tämä lakitulee olemaan merkittävä uu-distus, Gustafsson sanoo.

– Minun mielestäni on vii-sas valinta, että laki ei tunneikärajoja, vaan vanhuksilleannetaan tarpeen mukaisetpalvelut iästä riippumatta.Meistä jokainen tietää, ettäikänumero ei kerro yhtäänmitään ihmisen kunnosta.85-vuotias voi olla hyvissävoimissa, kun taas 65-vuo-tias saattaa olla jo raihnai-nen vanhus.

Vanhuksen tarvitsemat kii-reiset sosiaalipalvelut on jär-jestettävä lain voimaan as-tuttua välittömästi. Kiireet-tömien sosiaalipalvelujen jär-jestämiselle on aikaa kolmekuukautta.

Gustafsson kertoo, että laintarkoittamia palveluita tar-vitsevalle henkilölle tulee ni-metä vastuuhenkilö, jos häntarvitsee apua.

– Asumistuen, terveyspal-velujen ja monen muun asi-an kanssa on joskus yhteen-sovittamista. Uusi laki edel-lyttää, että vanhuksella on yk-

si vastuuhenkilö, joka tunteepalvelut ja on hänen nimik-koauttajansa.

Pariskuntienasuminen yhdessäturvataanJukka Gustafsson kertoo, et-tä uuden lain mukaan van-husneuvosto tulee saada jo-kaiseen kuntaan.

– Hoidon laa-dun mittareitak e h i t e t ä ä n ,jotta laatuavoidaan val-voa. Tämäkoskee erityi-sesti vanhus-

ten laitoshoi-toa, mutta myös

palveluasumises-sa pitää laadulla ol-

la tietyt kriteerit, jottavanhusta kohdellaan arvok-

kaasti. Kyse on koko vanhus-palveluketjusta.

Vanhuspalvelulaki tukeevahvasti ikäihmisten mahdol-lisuutta asua kotona.

– Tämähän ei ole uusi aja-tus, vaan jo nyt on mahdol-lista saada palvelut omaankotiin. Tosin edelleen on vä-hän väärääkin asennetta pal-velutaloista puhuttaessa.Monta kertaa hyvässä palve-

luasunnossa asuminen voit-taa yksin asumisen jossakin“jumalan selän takana”. Mo-ni palvelutaloon tullut on to-dennut, että täällähän on hy-vä olla ja miettii miksi ei tul-lut jo aikaisemmin.

Vaikka kotona asumistatuetaan entistä tehokkaam-min, niin laitoshoitoakin tar-vitaan huonokuntoisimmillevanhuksille.

– Iso, paljon julkisuudessaollut kysymys koski laitoshoi-don henkilöstömitoitusta. Sii-tä jouduttiin lain loppuvai-heen neuvotteluissa teke-mään poliittinen kompromis-si, Jukka Gustafsson sanoo.

– Hallitusohjelman loppu-neuvotteluissa päätettiin an-taa kunnille vuoteen 2015 as-ti aikaa järjestää hoidon ta-so riittävän hyväksi ja silloinon oltava yksi hoitaja kahtavanhusta kohden jokaisessa

hoitoyksikössä. Jos määrä jääyhdessäkin sen alle, niin hen-kilöstömitoituksesta tehdäänlain tasolla sitova.

– Kunnat ovat nyt ikäänkuin laiskanläksyllä. Me olem-me Tampereella totta kai si-toutuneet siihen, että nämänormit tavoitetaan.

Gustafsson toteaa, että la-ki turvaa entistä paremminpariskuntien yhteiselämänjatkumisen palvelutaloissa jalaitoshoidossa.

– On moraalisesti hämmen-tävää, että meillä on paljoniäkkäitä puolisoita, jotka jou-tuvat asumaan erillään. Uusilaki lähtee siitä, että iäkkäil-le avo- ja aviopuolisoille onjärjestettävä mahdollisuusasua yhdessä.

– Näinhän se totta kai tu-lisi hoitaa jo ilman lain kir-jainta, koska se on ihmisar-von mukaista. Vaan välillä nä-

mä byrokratian kuviot ovatsellaisia, että itsestään selviä-kin asioita pitää säätää lailla.

Lisää rahoitusta vanhustenhuoltoon

Jukka Gustafsson kertoo, et-tä valtio tukee uuden lain to-teuttamista poikkeuksellisensuurella osuudella.

– Hallitus ei kuvittele, ettähoidon laatua ja palvelua voi-daan parantaa ilman, ettäpaukkuja annetaan lisää.Yleensä valtionosuusprosent-ti on 50, mutta tämän van-huspalveluslain osalta se tu-lee olemaan normaalia kor-keampi, noin 55 prosenttia.

– Vuonna 2015, kun laki onjo täysin sovellettavana, val-tio osoittaa 82 miljoonaa eu-roa lisää resursseja. Myöskunnat lisäävät rahoitusta,jolloin kokonaislisäys on 151miljoonaa euroa.

Tarvitaan vielä muutakin,jotta suomalaisilla olisi mah-dollisuus hyvään vanhuuteen.

– Kysymys on ennen kaik-kea siitä miten hoitoyksiköi-den työntekijät jaksavat teh-dä työtään ja minkälainenhenki työpaikalla on. Ei näi-tä asioita yksin rahalla hoide-ta, Gustafsson muistuttaa.

– Siksi palvelukeskuksissakäydessä on ihana nähdä, et-tä täällä on hyvää henkilö-kuntaa, joka tekee tärkeäätyötään hyvinkin pyyteettö-mästi. Minusta on tärkeää, et-tä palvelukeskuksissa on omahenkilökunta ja mahdollisim-man kodinomainen tunnelma.

Jukka Gustafsson kertoo uuden lain mahdollistavan vanhustenhoidon laadunentistä paremman valvonnan

“Vanhuspalvelulaki on merkittävä uudistus”

Jukka Gustafsson (vas.) ja Pappilanpuiston asukkaat sekä vieraat nauttivatkuulemistaan musiikkiesityksistä.

Jukka Gustafssonvieraili opetusmi-nisterinä toimies-saan Pappilan-puistossa kerto-massa heinäkuus-sa voimaan astu-vasta vanhuspal-velulaista. Hän ontyytyväinen sii-hen, että laki eimäärittele mitäänikärajaa sille kukaon vanhus. – Se onviisas valinta, sillävanhuksille on an-nettava tarpeen-mukaiset palvelutiästä riippumatta,Gustafsson kiitte-lee.

P

...välillä nämäbyrokratian kuviotovat sellaisia, ettäitsestään selviäkin

asioita pitääsäätää lailla.”

Esiintyjälistalla olivat Härmälän pelimannit sekä laulaja Ilmo Korhonen (oik.). joka esiintyi pianisti Raimo Rantasen säestämänä.

“

9 Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3

Heimo “Hepa”Pulli eli Nekalantykki laukoi 50- ja60-luvuilla niinmahtavan kovia jatarkkoja laukauk-sia, että osa maali-vahdeista lähtimaalilta karkuun.Nyt tämä kiekkole-genda asuu Uuden-kylän Kotilinnassaja seuraa edelleentarkasti jääkiek-koa.

ääkiekon MM-ki-sat ovat haastat-teluhetkellä juu-ri päättyneet.Heimo “Hepa”Pulli on katsellut

pelit tarkasti ja puhisee vie-läkin turhautuneena:

– Suomen peli näytti muu-ten ihan hyvältä, mutta am-pumataito niillä on surkea. Ei-vät osu maaliin!

Pullilla on varaa lausuamoisia. Hän on Suomen par-haaksi jääkiekkoilijaksi 60-lu-vulla valittu mies, joka tun-nettiin maalivahtien kauhu-na. Pullin kova ja tarkka lau-kaus lähetti kiekon matkaan167 km/h nopeudella. Tarinakertoo, että hän olisi ampu-nut kiekon Koulukadun ken-tän päätylaidan läpi. Mies it-se ei sitä myönnä eikä kiellä.

– Ainakin niin kävi, ettäkiekko jäi kiinni laidan reu-naan. Ja kahdesti olen ampu-nut kiekon keskeltä halki tolp-paan, Hepa Pulli kertoo tyy-tyväisenä hymyillen.

Yleisöä hämmästyttäneetja vastustajia pelottaneet lau-kaukset eivät lähteneet sat-tumalta, vaan takana oli hur-ja määrä treeniä. Pulli tekipienestä pitäen ahkerasti voi-maharjoittelua ja eikä lint-sannut laukaisuharjoittelus-ta edes kesäisin. Silloin vane-rilta lähti tuhansia vetojaNekalan kartanon maille.

Ei siis ihme, että mies tun-nettiin nimellä Nekalan tykki.

16-vuotiaanaA-maajoukkueeseen

Heimo Pulli syntyi vuonna1938 ja oli jo pienestä pitä-en lahjakas urheilija. Myös

kaksi veljeä, Kalevi ja Mark-ku, innostuivat jääkiekostaniin kuin melkein kaikkimuutkin Nekalan pojat. Nuo-ri Hepa pärjäsi hyvin myös jal-kapallossa, pesäpallossa ja ra-tapyöräilyssä.

Jääkiekko oli kuitenkin la-jeista rakkain ja joukkueva-linta oli selvä: Tampereen Kil-pa-Veljet TK-V, josta sittem-min tuli KooVee. Nuoren mie-hen taidot olivat niin ylivoi-maiset, että hän pääsi pelaa-maan SM-sarjaa jo 15-vuoti-aana. Suomen kaikkien aiko-jen toiseksi nuorin A-maaot-telija Pullista tuli vain vuot-ta myöhemmin.

Olosuhteet olivat hyvin toi-senlaiset kuin nykyisillä kiek-kojunioreilla. Hepa Pulli eiajellut mopoautolla jäähallil-

le, vaan kaupungin linja-au-tolla Pirkankadulle. Sieltä hänkäveli Koulukadun kentälleomatekoinen maila kädessään.

– Jalassa oli aina reinot. Nesai nopeasti jalasta pois ja ta-kaisin jalkaan pelin jälkeen,Pulli kertoo nytkin ruututos-sut jalassaan.

Jääkiekko ei ollut siihen ai-kaan pelaaville ammatti, vaanharrastus. Hepa Pulli työsken-teli ylipalomiehenä, jonka oliaina peli-iltoina löydettävätuuraaja töihin. Jääkiekon jatöiden ohessa tuli voitettuamyös 17 palomiesten Suomenmestaruutta lentopallossa.

Jääkiekkouran tähtihetkiäolivat kahdet olympialaiset jaKooVeen mestaruus vuonna1968, jonka jälkeen Pulli lo-petti pelaamisen terveyssyis-

tä. Paikat olivat saaneet 15kauden aikana liian montakolausta, kun muut pelaajatyrittivät keinolla millä hyvän-sä pitää vihaisesti laukovanhyökkääjän pois maalinteko-paikoilta.

Pahin kolhu oli kuitenkinvielä edessä.

Auto taklasiNekalan tykin

Hepa Pulli muistaa elävästi,kuinka hän oli tulossa Pyyni-kin uimahallin joulusaunas-ta ja oli lähdössä ylittämäänkatua.

Henkilöauto pysähtyi suo-jatien eteen ja sen taakse py-sähtyi bussi, joten jalankulki-ja ei voinut nähdä viereisellekaistalle. Autoilija vilkutti ik-

kunasta Hepalle, että ole hy-vä ja mene.

– Se kuski ei kuitenkaankatsonut sivupeilistä vierei-selle kaistalle ja ajatti minutmiinaan. Sieltä tuli auto, jo-ka ei pysähtynytkään suoja-tien eteen. Onneksi minullaoli kova kunto ja jääkiekkoi-lijan tausta, joten onnistuinloikkaamaan konepellille.Maahan jäi 12 metriä jarru-tusjälkeä, Pulli kertoo.

Rytäkässä murtui muunmuassa selkäranka ja lanne-ranka. Edessä oli peräti 22leikkausta, sillä nilkkaleik-kaukset epäonnistuivat javaativat useita korjausope-raatioita.

Parikymmentä vuotta tör-mäyksen jälkeen meni kepeil-lä kulkiessa, mutta nyt liikku-

minen onnistuu vain pyörä-tuolilla. Se harmittaa etenkinsiksi, että ihan kodin naapu-rissa olisi Hakametsän halli,mutta sinnekään ei enää pää-se ilman taksikyytiä.

Hallissa tulee kuitenkinkäytyä aina silloin tällöin jasiellä KooVeen kiekkolegendamuistetaan hyvin. Pelin kat-somisesta ei tahdo välillä tul-la mitään, kun aina on jokukyselemässä kuulumisia jamuistelemassa hurjia lau-kauksia.

Kotona komeasta urastamuistuttavat lukuisat mita-lit ja pokaalit isossa palkinto-hyllyssä. Pulli muistaa edel-leenkin tarkasti mistä pelistämikäkin palkinto on tullut jajokaisesta on tarina kerrotta-vana.

Uudenkylän Kotilinnassa asuu tamperelainen kiekkolegenda Hepa Pulli

Nekalan tykkioli maalivahtien kauhu

Heimo “Hepa” Pulli

- Syntynyt 1938- Joukkue: Tampereen Kilpa-Veljet

josta tuli myöhemmin KooVee- Pelasi vuosina 1953–68 neljätoista SM-sarjakautta- Yhteensä 190 SM-sarjaottelua,joissa 250 tehopistettä (173+77)

- 118 A-maaottelua, joissa teki 64 maalia- Pelasi kaksissa olympialaisissa ja viisissäMM-kisoissa

Hepa Pulli on edelleen jääkiekkomies henkeen ja vereen. Karikatyyri muistuttaa kiekkolegendan pelivuosista.

J

Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 10

• Kotilinnan kuvasatoa

Kämmenniemenkoulun kahdeksas-luokkalaiset ilah-duttivat Kämmen-niemen kotilinna-laisia vastaleivo-tuilla munkeilla.

Idea syntyi minulta ihan extempore. Ajattelin, että kunmunkkeja aletaan paistaa,niin on mukava tehdä myös

jollekin muulle samalla.Oppilaat innostuivat ideas-

ta heti. Yksi porukka teki glu-teenittoman ja maidottomanerityisruokavalioversion, kunkuulimme, että sellaiselle olitarvetta. Muut tekivät perin-teisellä reseptillä.

Eräs poika kysyi leipoes-saan, että onko tämä nyt si-tä diakoniatyötä, josta eilenriparin tapaamisessa puhut-tiin? Se on kuulemma sellais-ta työtä, jota tehdään pyy-teettä toista kohtaan. Sanoin,

että juuri sitä. Tuli kyllä hir-mu hyvä mieli opettajalle jaoppilaalle itselleen.

Sitten joukko lähti serpen-tiinit kaulassa viemäänmunkkeja naapuriin kotilin-nalaisille. Oppilaat olivat sel-västi innoissaan asiasta. Tem-paus oli ensimmäinen laatu-aan Kämmenniemessä, mut-ta tuskin viimeinen!

Ulla Salmikotitalousopettaja

Kämmenniemen koulu

• Kotilinnasäätiö juhli viisikymppisiäänKotilinnasäätiöjuhli 50-vuotistataivaltaan viimevuonna kahteen ot-teeseen.

Asukkaat kutsuttiin Tampe-

reen Komediateatteriin nau-tiskelemaan hauskasta kesä-teatterista ja herkullisistakakkukahveista. Säätiön hal-lituksen puheenjohtaja TimoP. Nieminen muisteli juhlapu-heessaan Kotilinnasäätiönkasvua hyvin pienestä alustamerkittäväksi tamperelaisten

asumispalvelujen järjestäjäk-si.

Juhlissa myös palkittiinVuoden asukastoimikunta jaVuoden kotilinnalainen. Vuo-den asukastoimikunta on Vel-lamonkotien asukastoimikun-ta, joka on luonut kotitaloon-sa poikkeuksellisen hyvän

hengen ja järjestää paljon oh-jelmaa, kuten grilli-iltoja jayhteislaulutilaisuuksia. Pal-kinnon vastaanotti asukastoi-mikunnan puheenjohtajaTuula Lehtinen.

Vuoden kotilinnalaiseksivalittiin Esa Koivumäki, jokaon toiminut pitkään asukas-

toimikunnan puheenjohtaja-na ja järjestänyt asukkaillemonenlaista aktiviteettia.

Kotilinnasäätiön juhlavuo-teen kuului myös kutsuvieras-tilaisuus Tampereen TyöväenTeatterin Kellariteatterissa.Tietokirjailija, Kotilinnasääti-ön historiikin kirjoittanut

Matti Wacklin kertoi tampe-relaisen asumisen historiastaja säätiön entiset puheenjoh-tajat ja toiminnanjohtajatsaivat muistolahjat. Sen jäl-keen Ilmari Saarelainen huo-lehti juhlavieraiden viihdyt-tämisestä superhauskalla esi-tyksellään.

Kotilinnalaisia säätiön 50-vuotisjuhlanäytöksessä Tampereen Komediateatterissa.

Leivonnan lyhytkurssilaiset toivat lämpimäisiä koulun naapurissa asuville Kämmenniemen koti-linnalaisille.

Hallituksen entiset puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat palkittiin. Esa Koivumäki ja Tuula Lehtinen.

• Kämmenniemen koululaiset leipoivat naapureilleen

Vastaleivotut munkit ovat suussa sulavan herkullisia, todettiin Kämmenniemen kerhohuoneella.

11 Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3

Pauli RuoholahtiToiminnanjohtaja

Niina KiveläTalouspäällikkö

Heikki NiemeläKiinteistöpäällikkö

Kari LastunenKehitysinsinööri

Päivi KovanenAsukasisännöitsijä

Eija MäkinenKiinteistösihteeri

Tuija AnttilaKiinteistösihteeri/ isännöitsijä

Marjo SimolaKiinteistösihteeri

Katriina RantanenKiinteistösihteeri

Kirsti JaakkolaKiinteistösihteeri(osa-aikaeläkkeellä)

Esa KansikasKorjausmies

Pasi AlajääsköKorttelitalonmies

V uonna 1962 perustettu Tampereen Kotilinna-säätiö edistää ja tukee eläkkeellä olevien ja mui-den ikääntyneiden henkilöiden asumista jaasuinpalvelujen saantia. Kotilinnasäätiön asun-not ovat vuokra-asuntoja. Tampereen Kotilin-

nasäätiön asuntokanta on tällä hetkellä noin 1500 asuntoaja ne sijaitsevat 23 eri kohteessa Tampereella.

Kotilinnasäätiö toimii itsekannattavuusperiaatteella. Käy-tännössä tämä tarkoittaa vuokrien ja maksujen mitoittamis-ta siten, että toiminta on taloudellisesti tasapainossa. Sääti-ön sääntöjen mukaan toiminta on järjestettävä siten, ettävuokrat ja muut maksut ovat kilpailukykyisiä. Kotilinnasää-tiö ei saa toimintakuluihinsa vero- tai muuta julkista tukea.

Kotilinnasäätiön arvot• Asukkaiden mielipiteitä kunnioitetaan ja asukkaita kuun-nellaan aidosti.• Asukkaille turvataan tasapuoliset mahdollisuudet vaikuttaaasumisolosuhteisiin.• Kunnioittaminen ilmenee työntekijöiden keskeisenä arvos-tuksena ja vuorovaikutuksena sekä asukkaiden ja heidän lä-heistensä hyvänä kohteluna.

PALVELUPISTE /ASUNTOTORIPuutarhakatu 8, katutasoPuh. 010 420 8800Fax. 010 420 8810asuntopalvelu@kotilinna.fiAsuntotori palvelee3.6.–30.8.2013ma–to klo 9.30–15pe klo 8.30–13Muulloin kuin kesäaikaan:ma 9.30–15.45ti–to 9.30–15, pe 8.30–13

TAMPEREEN KOTILINNASÄÄTIÖNTOIMISTO / HALLINTOPuutarhakatu 8 A, 6.krs33210 TamperePuh. 010 420 8800Fax 010 420 8810etunimi.sukunimi@kotilinna.fiwww.kotilinna.fiToimisto avoinna3.6.–30.8.2013 klo 8–15,muulloin kuin kesäaikaan 8.30-15.45

■ Julkaisija:Tampereen Kotilinnasäätiö

■ Painos:80.300 kpl

■ Päätoimittaja:Pauli Ruoholahti

■ Toimitus ja taitto:Plenty’s Oy

■ Paino:Alma Manu Oy

■ Jakelu:Tampereen Ykkösjakelut Oy

Kotilinnoihinnopea nettiyhteysTampereen Kotilinnasäätiö ja Elisa Oyj aloittavatyhteistyön, joka tuo lähes kaikkien Kotilinnan kiin-teistöjen asuntoihin 10/10 Mbit/s-nopeudella toimi-van valokuitulaajakaistayhteyden. Tämän jälkeen jo-kaisessa asunnossa on kiinteä, nopea internetyhteys,joka sisältyy vuokraan.

Valokuitulaajakaistayhteyden asennus kiinteistöi-hin tapahtuu vuoden 2013 aikana ja asukkaita tie-dotetaan tarkemmasta asennusaikataulusta erikseen.

• Kotilinnan kuvasatoa

Kotilinnalaiset kävivät etelänlomallaVirossa ja kaikilla oli oikein mukavaa.

Matkaan lähdettiin toukokuun puolivälissä aamulla nel-jän aikaan. Bussi kiersi hakemassa mukaan ilmoittautu-neet asukkaat kotiovelta ja lopulta linjurin kyydissä istui40 iloista kotilinnalaista sekä asukasisännöitsijä Päivi Ko-vanen.

Laivalla pelattiin tietysti bingoa ja perillä Tallinnassa hy-pättiin taas tutun bussin kyytiin. Kaupunkikierros aloitet-tiin hakemalla kesäjuomat Super-Alkosta ja lisää ostok-sia tehtiin Rocca Al Maren kauppakeskuksessa. Osa seu-rueesta kierteli itsekseen kaupungilla.

Paluumatkalla laivalla herkuteltiin ja nautiskeltiin me-rimatkasta, ja osa matkalaisista huilasi hytissään. Bussistarttasi Helsingin satamasta illalla kohti Tamperetta, jos-sa oltiin puolen yön jälkeen.

Matkalla oli niin mukavaa, että mukana olleet toivoi-vat jo loppukesälle uutta reissua.

• Terveisiä Tallinnasta!

Mukaan tarttui kivoja tuliaisia, kuten nämä sukat.

Ostosmatkalaiset vauhdissa Tallinnassa. Kotilinnalaisia päivätansseissa.

Yhteystiedot

Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 12