Sydän-Hämeen LehtiPälkäne & kangasala | 85. vuosikerta | numero 7 | Irtonumero 2 € sis. alv. | www.shl.fi

➤ Lukijalta: Perinteisiä urheiluniksejä

s. 3 ➤ Tulossa: Yhteis-

vastuukeräys ....s. 6

Pelti rytisi Pälkäneellä, onni matkassa

s. 5

Alakouluikäiset kirjastosuunnistajat valtasivat Pälkäneen pääkirjaston maanantaina. s. 9

Kirjastossa rastien perässä

Pälkäneen kirjastossa riitti vipinää maanantai-iltana.

Urheilusta, autoista ja tielle jäämisestä

En ole pelottava,

vaikka voin joskus siltä

näyttää.jouni PiiPPo

s. 7

s. 4

Sote- uudistus

hämmentää kunnissa

Maanantai 28.1.2013

s. 2

TALLETUSTARJOUS

AITO SÄÄSTÖPANKISTAKYSY

www.aitosp.fi

Maanantai 28.1.2013 • Sydän-Hämeen Lehti2

Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929Päätoimittaja Tommi Liljedahl • tommi.liljedahl@shl.fi

Valmentajista tuli autokuskeja

Helsingin olympiastadi-onilla ei pelattu tänä talvena Talviklassikkoa,

jotta nurmi olisi kunnossa kesän MM-karsintapeleissä. Myöskään Lahden tai Tampereen ulkoilma-ottelut eivät toteutuneet.

Pälkäneellä sen sijaan pelat-tiin viikko sitten ajan jääkiekkoa taivaan alla. Kukaan ei valittanut kymmenen asteen pakkasta eikä päätösottelua värittänyttä lumipy-ryä. Pakkanen ja lumisade kuuluvat ulkoilmapeleihin.

 Jäähalli lukeutuu nykyisin yli 10 000 asukkaan kuntien pal-veluvarustukseen.

Pälkäne pyrki harppaamaan jäähalliaikaan 1990-luvulla, kun paikkakunnan kiekkobuumi oli kovimmillaan ja valtio olisi vielä tukenut hallihankkeita avokätisesti. Kunta ei innostunut hallihankkees-ta, ja urheiluseuran into hyydytet-tiin tonttipallottelulla.

Pälkäneelle saatiin vuosikym-menen jahkailun jälkeen tekojää,

muttei hallia. Jäätä odotellessa kiek-kovetäjät olivat siirtyneet kuskin hommiin. He eivät enää vetäneet harjoituksia Haanloukkaassa, vaan ajoivat poikia hallipaikkakunnille.

Tekojään myötä kiekkoharrastus ei lähtenyt uuteen nousuun yhtä nopeasti kuin toivottiin. Nykyisin kilpailu vetäjistä ja harrastajista on talvisin entistä kovempaa, sillä salibandyn lisäksi paikkakunnalla pelataan aktiivisesti koripalloa. Kahdeksan- ja kymmenvuotiaisiin poikiin on kuitenkin saatu taajama-liigaporukat, kun vahvistuksena on myös muutama hallipaikkakunnal-la pelaava pälkäneläispoika.

1990-luvun pälkäneläislupa-uksista ei kasvanut NHL-ammattilaisia, eikä SM-liiga-

pelureita.Haaveet huippu-urasta huuhtoutuvat viimeistään murros-iän paikkeilla, kun treenaamiselle pitäisi omistautua tosissaan. Monet ripustavat tässä vaiheessa hokkarit

naulaan. Samalla romukoppaan heitetään vuosien, jopa yli kymme-nen vuoden työ. Junnujoukkueista putoavia ja ulos kasvavia pelaajia ei osata vetää aikuisten alasarjajouk-kueisiin.

Harrastekiekkosarjaan lähtenyt pälkäneläinen kaveriporukka Kar-hukopla on mainio esimerkki siitä, miten vuosien työstä voi nauttia. Harrastesarjassa pelailu ei vaadi omistautumista eikä omaisuuksia. Jääkiekon jokamiessarjassa taklaa-mista ja lämäämistä on rajoitettu junnupelien tapaan. Tämän ansi-osta sarjoihin voi lähteä, vaikka pe-leissä olisi välillä tullut muutaman vuoden tauko.

Voisikohan rimaa tarkistaa vielä olosuhteiden osalta? Haanloukas tarjoaa marraskuulta maaliskuulle ensiluokkaisen jään. Neljään kuu-kauteen mahtuu muutama pauk-kupakkas- ja lumipyrypäivä, mutta muuten olosuhteet olisivat hallipe-lien veroiset.

Ei ole pöllömpää painella kiekon perässä pikkupakkasessa, kun yllä kimaltelee tähtitaivas.

PäLkäneeLLä

28.1.2013

Auto ei ole ihminen. Ei koskaan eikä missään olosuhteissa.

Levikki: 5 692 kpl (LT 2010)

Lukijamäärä: 21 000 (TnS Atlas 12/2010)

toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145

olli.siren@shl.fi

Sydän-Hämeen Lehti

Pälkäneen ja kangasalan paikallislehti.

Ilmestyy keskiviikkoisin.

sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi

kotisivu: www.shl.fi

Puhelin: 03 539 9800

tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800

Postiosoite: PL 16, 36601 PäLkäne

käyntiosoite: Onkkaalantie 58

Avoinna: ma–ke klo 9–16(to–pe sop. mukaan)

Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291tommi.liljedahl@shl.fi

toimittajat:Jani Oksanen044 7557 213jani.oksanen@shl.fi

Kristiina Helminen 044 7557 214kristiina.helminen@shl.fi

Yritysasiakkaat:Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi

Mikko Heinonen044 3477 411mikko.heinonen@shl.fi

tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi

iLMoitusHiNNAtetusivu ..............1,54 €/pmmtakasivu ............1,18 €/pmmennen tekstiä .1,07 €/pmmtekstissä ...........1,07 €/pmmtekstin jälk. ......1,07 €/pmmkuolinilm. ........1,12 €/pmmvärilisä ...............0,29 €/pmm

Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm

Hintoihin lisätään alv. 24 %

tiLAusHiNNAt (kotimaa)kestotilaus 12 kk .....78,50 € kestotilaus 6 kk .......44,50 €kestotilaus 3 kk .......23,00 €

Hinnat sisältävät 10 % alv.

Alma Manu oy, 2013

Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai pois jäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta.Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma­lehtiin niiden omilla ilmoitus hinnoilla.

tapahtui näinä kylminä, kalsanhuuruisina päivinä, että auto jätti minut tien päälle. Tarina ei mitä to-dennäköisimmin ole ainoa laatuaan, mutta yksi tarinoi-den hienoin piirre on samas-tumiskohteen tarjoaminen lukijoille.

Painotettakoon, että yleensä ja ylipäänsä pidän talvesta, ja varsinkin siitä, että saan Suomessa naut-tia neljästä vuodenajasta. Mutta ikävä kyllä sinä per-jantaina, jona mittari oli kotoa lähtiessä näyttänyt -24 astetta, ja tehdessäni haaraperushyppyjä keskellä Lahdentietä varpaat jo lähes kuoliossa ja sormet tomaa-tinturpeina kylmyydestä, en onnistunut saavuttamaan tätä neljän vuodenajan tuo-maa onnentunnetta.

Sitä paitsi, ja mikä kes-keisintä tässä tarinassa, olin sanonut miehelle edellis-päivänä, etten tahtoisi läh-teä liikkeelle vuosimallin 1987 Renaultillamme, sillä yhteistoiminnassamme oli

Kun mies muuttuu autoksiennenkin ollut pienoisia ongelmia – toisinaan auto saattoi kesken ajon jäädä kolmosvaihteelle tai sitten se vaan pysähtyi ilman mi-tään syytä. Miehen mielestä auto oli kuitenkin mitä mu-kavin ja sympaattisin ajo-peli ja hän korosti, ettei hä-nellä ollut koskaan ollut sen kanssa mitään ongelmia.

Autolla oli siis jotakin vain minua vastaan. Se kävi eri-tyisen selväksi kun jokin alapuolellani paukahti ja auto alkoi täristä kuin ka-tujyrä. Ajoin kauhuissani auton tiensivuun, nousin ylös ja jäin epäuskoisena tuijottamaan savuavaa etu-rengasta.

Sitä samein silmin tuijo-tellessani koin jonkinlaisen surrealistisen näynkaltai-sen, sillä pikkuhiljaa ren-kaat alkoivat muuttua ihmi-sen raajoiksi, pelti muuttui ihoksi ja ajovalojen paikalle muodostuivat silmät. Edes-säni oleva menopeli ei enää ollutkaan auto, vaan ihka

selvä avopuolisoni.Kaivoin puhelimen tas-

kusta ja soitin miehelleni. Tulikivenkatkuista ääntäni kuin ulkopuoleltani kuunnel-lessani tuijotin äkisti inhimil-listynyttä autoa, jonka rattiin en enää ikinä tarttuisi. Sitten potkaisin eturengasta –ihan kevyesti vain –, löin miehelle luurin korvaan ennen kuin hän ehti sanoa yhtään mi-tään, ja soitin työkaverille. Hän kuunteli minua tapansa mukaan rauhallisesti, lupasi lähettää paikalle ”pikaisesti” apujoukkoja. Sitten hän ky-syi hiljaisella äänellä: Et kai soittanut miehellesi? Kun kuulostat vähän..

Vasta silloin tajusin vir-

heeni. Kun ummistin silmä-ni, näin edessäni elämäni tärkeimmän, lihaa ja verta olevan ihmisen. Ja kun ava-sin silmäni, edessäni oli auto, silkka auto, jonka rengas oli hajonnut, ei ilkeyttään, vaan kovien pakkasten vuoksi. Puolen tunnin kuluttua apu-joukot tunkkeineen saapuivat paikalle ja tunnin kuluttua olin töissä.

Mikä on tarinan opetus? A) Laske kymmeneen ja ole hil-jaa. B) Auto ei ole ihminen. Ei koskaan eikä missään olosuhteissa. C) Millään vuodenajalla ei ole vain po-sitiivisia piirteitä. Kylmässä talsiessa kannattaa palaut-

taa mieleen kesä ja hyttyset, paarmanpistot ja hirvikärpä-set… Hikiset päivät helleaal-lon lämmittämässä kerrosta-loasunnossa, juhannuksen hukkumiskuolemat, aurin-gonpistokset, rikkaruohon loputon kitkeminen…P.s. Autoliiton mukaan monet tielle jäämiset voisi ennaltaehkäistä. Liiton mu-kaan lyhyiden matkojen te-kemistä sekä turhien sähkö-laitteiden käyttöä kannattaa välttää. Tiepalvelunumeron tallentamisesta puhelimeen ei myöskään ole haittaa, eikä viltin ja lämpimän juoman pakkaamisesta mukaan kyl-mimmillä keleillä.

SHL krISTA kAITASuO

Maanantai 28.1.2013 • Sydän-Hämeen Lehti

lukijalta

Ota kantaa, kommentoi, muistuta tai kiitä. Saat mielipiteesi parhaiten ja nopeiten julki, kun muistat pari asiaa: ilmaise asiasi na-pakasti ja mieluiten omalla nimelläsi. Myös nimimerk-ki käy, mutta kaikkien vies-tien mukaan on liitettävä oma nimi, osoite ja puhelin-numero sekä mahdollisesti myös sähköpostiosoite. Ne jäävät vain toimituksen tie-toon.

Ihanteelliset enimmäispi-tuudet ovat uudelle aiheel-le 3000 merkkiä ja jatko-puheenvuorolle noin 2000 merkkiä. Lyhyet kommen-tit voivat jäädä 1000 merk-kiin. Toimitus voi lyhentää tai muokata tekstiä tarvit-taessa.

Voit myös kirjoittaa lehden nettisivuille osoitteeseen www.shl.fi tai lehden Face-book-sivuille. Nettisivujen tekstiä voidaan julkaista myös paperilehdessä.

Voit lähettää myös pälkäne-läisestä tai kangasalalaisesta elämänmenosta, luonnosta, ihmisistä tai tapahtumista kertovia valokuviasi.KIRJOITTELEMISIIN!

kERRO MiEliPitEESi

Lukijan runo

Toimialueet: Helsinki Tampere Turku Oulu

Katossa reikä? Eikä!

Soita ja pyydä maksuton arvio remontista!

Laaturemontin jäämiehet:

uusi katto 2 päivässä

– myös talvella.

Toimialueet: Helsinki Tampere Turku Oulu

Soita ja pyydä maksuton arvio remoontista!!!!!!!

j pyyj pyy

LaaturemLaaturemontin jäämiehet:

moontin jäämiehet:ontin j

uusi katto 22 päivässä äivässä

– myös talv lvella.

KÄVELLÄÄN, TAN ULOS!

www.tampereenbalettiopisto.com

BALETTI JAZZ NYKY STEPPI AFRO HIPHOP/FUNK DANCEHALL R’nB REGGAEMIX YOGALATES JAZZERCISE FUN KUNTOBALETTI STRETCHING VARHAIS- & ESIBALETTI (3–4v. & 5–6v.) LASTEN JAZZ/HIPHOP (6–8v.)

LLLLLLÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ NNNNNÄÄÄÄ ,,NNNN TTTTTAAAAATTTTTT NN UUUULLLLUUUU OOOOOSSSSSOOOOO !!!

BALALBALBBALBALLBA ETTTETTETTI III JJJAJAAJAJAZZ ZZZ ZZ NNYKNYKYKNYYKY Y YYY SSTESTESTETEPPIPPIIPPPPPI AAAFAFAFFA RO RORO RO ORORR HIPHIPPIPHIPIPHOPHOPHOPHOH /FU/FU/FUUNK NK KNKNK DDADANANDANNANNCEHCEHCEHCCEHAALLALLLLLALALALALA L RRRRR’n’nnBBBBB REGREGGREGRREREEGGAEGAEGAAEGAEEMIXIXIXXXMIXMMIMI YYOYOYYOYOGALALALGALGGALGALAATEEATEATATETES SSSSS S

UUSI PÄIVÄ-TANSSITUNTISARJAN TÄHTIEN KANSSA!

Talvitäräys aikuisille!JAZZERCISE FUN & YOGALATES

10 x 69 €i KANGASALA: Manttaalitalo, Manttaalikuja 7 B, Kirkkoharjullai TAMPEREEN KESKUSTA: Aleksanterin puukoulu, Hallituskatu 26 Ci HERVANTA: Hervannan Vapaa-aikakeskus, Lindforsink. 5; sali 134

Vielä voit aloittaa, tervetuloa!

Viialan Leipomo torilla joka torstai 9.00-11.3011.45-12.1512.30-13.1513.30-14.3016.00-Kangasalan tori:

LuopioinenRautajärviPohjaKuhmalahtiSahalahtiti ja pe

www.viialanleipomo.fi

Ne aidot käsintehdyt tuotteet. Puh. 0500 862 423

Pälkäneellä: KE ja LA

Tällä viikolla:SUKLAAMUNKIT / kpl

RENGASMUNKIT 10 kpl

Herkulliset Runebergin tortut ja laskiaispullat myynnissä nyt!

0,90€ 3,50€

Netin asiakaspalvelussaMene osoitteeseen shl.fi ja siellä Tilaajapalveluun.Tarvitset palveluun kirjautumiseen asiakas-numerosi. Löydät sen tilauslaskusta tai lehden kanteen painetusta osoitekentästä. Asiakasnu-merosi on L-kirjaimen jälkeinen numerosarja.Tilaajapalvelussa voit uusia tilauksesi, tehdä osoitteenmuutoksen, jakelun keskeytyksen tai perua tilauksen voimassa olevan jakson loppuun. Voit lähettää myös viestin asiakas-palveluumme.

SähköpostillaLähetä sähköpostia osoitteella tilauk-set@shl.fi. Asiakaspalvelumme ottaa asiasi käsittelyyn mahdollisimman pian.

YhteistyöterveisinTilaajapalvelu

Tilaajapalvelun puhelinliikenteessä voi olla ruuhkaa tammikuussa.Pahoittelemme tilannetta!

Sydän-Hämeen Lehti

Voit hoitaa tilausasioitasi myös

jaetaan torstaina 31.1. joka kotiin Pälkäneellä, Luopioisissa, Sahalah-della ja Kuhmalahdella

Lisäksi lehti on jaossa Sappeessa ja eteläisen

Suomen muissa hiihtokeskuksissa.

Varaa paikkasi viimeistään ma 28.1.Anssi 044 3477 402 / Mikko 044 3477 411

YRITTÄJÄNNÄKÖALA-

PAIKKA

Sydän-Hämeen suuri

TALVI-LEHTI

Kevätaurinko maalaa hankia kultavärillään,

hyväilyissään lämpimissä nietosten madaltuvan näen.

Räystäisiin se jäisiä kristalli-kampoja rakentelee,

koristeita, jotka julmasti ve-sipisaroiksi sulattelee.

Kevätauringossa linnut virit-tävät laulujaan

ja jänikset käyvät aamuisin hangille tanssimaan,

kärpäsiäkin pörrää jo läm-möstä innoissaan.

Kanalinnut käyvät kiihkeitä soidintaistojaan,

havupuut päästävät sieme-nensä lentämään,

lehtipuut kilvan pullistavat

silmujaan,pian jo pajunoksia kissoi-

neen keräillään.Sulamisvesi puroja vilkkaita

rakentaa,solinaa suloista ne kuulijalle

tarjoaa,pysäyttäen auringon läm-

möstä nauttimaan.Jääpeitteet vesien jo hauras-

tuu,ensikukat pälvistä esiin ku-

rottuu.Kevätaurinko - ilmiö ih-

meellinen -sä herätät luonnon kasvuun

ja kauneuteen. antti Nikkinen

Totesin jo ensimmäisessä kir-joituksessani että liuska Mik-kolan navetalla on hyvä paitsi sen LIUKKAUS ja ne poikki-puut jotka näköjään tekin siellä olette todenneet mataliksi.

Pyörätuoli ei   liiku itsek-seen – eli ainakin minun ja pyörätuolia työntävän pitäisi myös päästä sitä liuskaa ylös ja alas. En kaivannut mitään

"meriselvitystä" en hinnasta enkä suunnittelusta enkä edes ulkonäystä.

Toivottavasti saatte "leikki-mielellä" uusia hyviä korjaus-ehdotuksia, jotta me tosimie-lellä liuskoja pakosta käyttävät pääsemme joskus siellä Mikko-lan navetalla käymään.

  Huonot kintut

Mitä maamme urheiluelä-mässä on oikein tekeillä? On koottu huippuryhmiä, pidetty muutospalavereita, laadittu johto-organisaatioita, nimi-tetty uusia vastuuhenkilöitä. Mielestäni on lähdetty liik-keelle väärästä päästä, pyra-midin huipulta, sen sijaan, että olisi aloitettu laskemalla vahva perusta.

Seurat ja koulut olivat ennen suomalaisen urheilun kivijal-ka. Näiden varaan rakentui vuosikymmenien takainen urheilumenestys, mutta sitten 60–70-lukujen laajoissa yhteis-kunnallisissa muutoksissa kivi-jalka päästettiin rapautumaan ja tilalle tulivat kvartaaliajatte-lijat ja ammattijärjestöt.

Olin itse aktiivinen urheilija 1940–50-lukujen taitteessa. Silloin urheilu ainakin maaseu-dulla perustui nuorten oma-aloitteisuuteen. Pelattiin kylien välisiä palloiluotteluita, järjes-tettiin kylien välisiä kilpailuja yleisurheilussa ja hiihdossa. Näistä kisoista aktiivisimmat vedettiin sitten mukaan paikal-listen urheiluseurojen piiriin ja silloin yleisien pitäjien tai seu-rojen välisiin otteluihin. Sitten edettiin piirin kilpailuihin jne.

Ei ollut mahtavia organi-saatioita eikä mittavia kuluja.

Mitä nyt maksettiin seuran jä-senmaksua muutama markka. Kilpailujen järjestelypuolikin hoitui paikallisin talkoovoi-min. Mukana oli niin pankin-johtajia kuin isäntämiehiäkin sekuntikelloja tiirailemassa ja mittanauhoja venyttämässä.

Sama koski osin koulumaa-ilmaakin. Jo vanhassa kansa-koulussa kilpailtiin monissa lajeissa. Oppikoulun puolella oli koulujen välisiä otteluita ja osallistuttiin mestaruuskilpai-luihin. Innokkaina puuhamie-hinä toimivat asialleen omis-tautuneet liikunnanopettajat. Ei laskettu tunteja vaan urhei-lun hyväksi tehtiin töitä innol-la ja sydämen halusta. Asiaa auttoi sekin, että opettajat asuivat paikkakunnalla toisin kuin monesti nykyisin, jolloin kiidetään autolla kaupungista maalle vain hoitamaan ne pa-kolliset tunnit, ehtimättä enää kentän laidalle neuvomaan ja kannustamaan.

Mutta tämä on se pohja, jolta nytkin olisi ponnistetta-va, seuratyöstä ja kouluista. Seuratyössä on edelleenkin tulisieluisia urheilumiehiä ja –naisia, joten sillä puolella ky-symys on enemmänkin talou-dellisista resursseista, mutta tuo nykykoulu!

Liikunnanopettajien kou-lutuksessa olisi kiinnitettävä paljon huomiota kykyihin sekä löytää lahjakkaita urheilijoita että saada heidät innostumaan vakavasta harjoittelusta. Lisäk-si liikunnanopettajien velvolli-suuksiin kunnissa tulisi kuulua iltatunteja kansalaisopistossa tai vaihtoehtoisesti koulukun-nan urheiluseuroissa tehtävää ohjaus- ja valmennustyötä. Useinhan varsinkin pienillä paikkakunnilla liikunnanopet-tajien on vaikeata saada tunti-määränsä täyteen, joten tämä ratkaisu koituisi heidänkin edukseen. Asian ydin on siinä, että urheilun ja kilpailemisen opetus ei saa olla leipätyötä vaan liikunnan ilosta lähtevää innostusta ja innostamista.

Nyt kun huippujohtajat on nimetty ja Valo perustettu, on palattava kunnostamaan tuo-ta kivijalkaa ja saatava se yhtä graniittisen vahvaksi kuin mitä se oli urheilumme kultaisina vuosina. Kouluista se lähtee ja maaseudun urheiluseuroista! Pälkäneen yhteiskoulu oli en-nen maan koululaisurheilun huippuja ja Pälkäneen Lukko nautti suurta arvostusta moni-puolisena seurana.

Paul tiililä

Urheilussa vanhat konstit kunniaan

Kaipasin kunnon liuskaa, en meriselitystä

Kevätaurinko

4 Maanantai 28.1.2013 • Sydän-Hämeen Lehti

uutiset Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi • sähköpostilla: toimitus@shl.fi • Puhelimitse (03) 539 9800

Sosiaali- ja terveysuudistus: Kuntien pitäisi visioida tulevaisuutta pikaisella aikataululla

Uusia karttoja odotellessa– Teemmekö karttapohjaisen ehdotuksen? Kyllä, sanoo sel-vityshenkilö Rauno Ihalainen.

Tulevaa sosiaali- ja ter-veysuudistusta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella selvittelevän Ihalaisen mu-kaan kyseistä karttapohjaa ei kuitenkaan ole vielä suinkaan piirretty, vaan suunnitelmissa halutaan aidosti kuunnella kuntien näkemyksiä.

Samoilla linjoilla on selvi-tystyöryhmän toinen jäsen Taru Kuosmanen. Hän sanoo kunnilla olevan nyt tuhannen taalan paikka kertoa, miten ne näkevät asioita hoidettavan parhaiten.

Miten kunta aikoo tulevai-suudessa toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä-misen? Miten rahoitus tulisi uudessa palvelurakenteessa järjestää?

Kunnilla on aikaa antaa vas-tauksia näihin kysymyksiin helmikuun 8. päivään asti.

Virallista lausuntoa ei ehditä tässä vaiheessa pyytää, mutta sellaisen antamiseen pitäisi

olla mahdollisuus myöhem-min, kun neljän eri sairaan-hoitopiirin alueella laadittavi-en selvitysten loppuraportit julkistetaan samanaikaisesti maaliskuun alussa.

Samanaikaisuuteen päädyt-tiin sairaanhoitopiirien ja maa-kuntien reuna-alueilla olevia kuntia ajatellen.

 

Tiukkaa tekeeVaikka aikataulu on tiukka, se ei silti anna kunnille mahdol-lisuutta saada samaan aikaan tutkittavaksi ja kommentoita-vaksi sekä kuntarakenneuudis-tus- että sosiaali- ja terveysuu-distussuunnitelmia.

Lähtökohtana on, että so-siaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla. Ensisijaisesti järjestäjäksi tavoitellaan vah-vaa peruskuntaa ja toissijaisesti yhteistoiminta-aluetta. Yhteis-alueessa pyrkimyksenä on toi-miminen vastuukunnan kautta, mutta kuntayhtymäkään ei ole poissuljettu.

Uuden, nykyistä laajem-man perusterveydenhuollon hoitamiseen ollaan edellyttä-mässä vähintään noin 50 000–100 000 asukkaan väestöpoh-jaa.

Lisäksi tarkastelun alle halu-taan ottaa esimerkiksi talouden kestävyys, terveyskeskus- ja eri-koislääkäreiden määrä per asu-kas, valtionosuudet asukasta kohden ja 75 vuotta täyttänei-den osuus väestöstä. Henkilö-kunnan saatavuuskin nähdään suunnitelmissa jonkinlaisena ongelmana.

– Monessa kunnassa ei osata katsoa 20–30 vuotta eteenpäin. Tässä on tullut vastaan kuntia, joissa pitäisi jo hälytyskellot soida, Taru Kuosmanen sanoo.

Uudet alueet ja järjestelmät haluttaisiin ministeriössä toi-mintaan vuoden 2015 alusta. Kahden vuoden siirtymäaikaa on kuitenkin väläytelty.

– Kyllähän suomalainen la-kia noudattaa, kiertää selvitys-henkilö Ihalainen kysymyksen kuntien innokkuudesta uusiin liitos- ja yhteistyökuvioihin. 

Epäilevällä kannalla

Muiden muassa Kangasalan valtuuston puheenjohtajalle Raimo Kouhialle uudistuk-sen tiimoilta järjestetty kuule-mistilaisuus Tampereella jätti

hämmentyneen olon.– Kyllä se sekavalta näyttää,

hän toteaa.Kouhia olisi toivonut kun-

nille annetun jo jonkinlaisia konkreettisia pohjaesityksiä tai -tietoja. Nyt lähes kaikki jää

roikkumaan ilmaan: selkeim-piä linjauksia ovat siirtyminen nykyisestä kolmen toiminta-portaan – perusterveyden-huollon, erikoissairaanhoidon ja erikoisvastuualueen – mal-lista kaksiportaiseen järjestel-

Hyvä kysymys: Miten kunnanhallituksen jäseneksi pääsee?

Valtuustokokouksen anti herätti uteliaisuudenKangasala

Sydän-Hämeen Lehden lukijalla heräsi uteliaisuus kunnallispo-litiikkaan hänen seurattuaan valtuuston kokousta Kanga-salla.

Erityisesti häntä kiinnostivat henkilövalintojen taustat.

Kangasalan kunnan laki-mies Hanna Vuojela, miten kunnanhallituksen jäseniä valitaan ennen kuin valtuus-to vahvistaa valinnat lopul-lisesti?

– Valtuustossa edustettuna olevat puolueet ovat enna-kolta neuvotelleet keskenään kunnanhallituksen – kuten myös lautakuntien ja muiden toimielinten luottamushenki-löpaikkojen – jaosta kunnal-lisvaalien tuloksen pohjalta. Tämä on yleinen käytäntö.

Valtuusto on sittemmin valinnut kunnanhallituksen jäsenet neuvottelutuloksen

pohjalta yksimielisesti. Mikäli neuvotteluissa ei olisi löydetty sopua, valtuusto olisi valinnut toimielinten jäsenet varsinai-sella vaalitoimituksella.

Onko kunnanhallituksen jä-senen pakko olla valtuutet-tu, vai voiko kuka tahansa päästä kunnanhallitukseen?

– Kunnanhallitusta ja mui-takin toimielimiä valittaessa on otettava aina huomioon kuntalain säännökset vaali-kelpoisuudesta sekä naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain säännökset. Niiden mu-kaan jäsenistä sekä naisia että miehiä on kumpiakin oltava vähintään 40 prosenttia.

– Vaalikelpoisuuden osalta on otettava huomioon, että kunnanhallituksen jäsenen tu-lee täyttää yleiset vaalikelpoi-suuden edellytykset – muun muassa se, että henkilön on kotikunnan on oltava Kangasa-la.  Kunnanhallituksen jäsenen

ei ole pakko olla valtuutettu, mutta hänen pitää olla vaali-kelpoinen valtuustoon.

Vaalikelpoisuutta kunnan-hallitukseen on lisäksi rajoi-tettu kuntalaissa erilaisilla

säännöksillä. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan

tai kunnan määräämisvallas-sa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.

Valtuustossa Harri Kekki (kd) johti kokousta siihen asti, kun valtuuston puheenjoh-tajan valinta saatiin käsi-teltyä ja Raimo Kouhia (sd) tarttui nuijanvarteen. Miksi puheenjohtajana toimi aluk-si Kekki?

– Kuntalain mukaan valtuus-ton ensimmäisen kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhet-ta, kunnes valtuuston puheen-johtaja ja varapuheenjohtaja on valittu.

Kangasalan valtuuston työ-järjestyksessä on myös vastaa-va määräys. Näillä perustein Kekki johti puhetta valtuus-ton puheenjohtajien valintaan saakka.

shl Jani OKsanen

Uuden valtuustokauden ensimmäisessä kokouksessa puhetta Kangasalla johti aluksi harri Kekki (sd). Vieressä kunnan terävin kärki eli kehitysjohtaja Jarmo Kivineva ja kunnanjohtaja Jukka Mäkelä.

Maanantai 28.1.2013 • Sydän-Hämeen Lehti

5

”Konkretia jää vähiin”

”Mutta kiire on kiire”

Reunamerkintä

En yhtään ihmettelisi, jos kunnissa raavitaan parhail-laan päätä hämmentynee-nä. Panssarivaunun tavoin hyökkäykseen vyörytetty kokoomusvetoinen kunta-rakenneuudistus odottaa kannanottoja maaliskuun alkuun mennessä.

Kuntarakenteeseen – yksin-kertaisimmillaan kuntien lukumäärään – kiinteästi sidoksissa olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon tulevai-suutta ratkotaan siinä sivus-sa, mutta kuntauudistuksen reunaehdoilla. Haussa on järkevästi toimiva malli, jonka pitäisi kestää ainakin 10–15 vuotta. Siksi kuntia halutaan ”aidosti kuulla ja kuunnella”.

Remontin mittavuuteen ja aitoon kuuntelemiseen nähden tuntuu kummalli-selta se kiire, jolla asioita vie-dään eteenpäin. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevasta järjestämisestä annettu pa-

laute loppuraportteineen ei ehdi kuntien käsiin ennen kuin kunnilla pitää olla val-miina kannanotto kuntara-kenneuudistukseen – seikka, jota sote-selvitystä tekevät-kin pitävät kuntien kannalta haastavana. Maali on kuiten-kin asetettu vuoteen 2015, eikä siitä ilmeisesti haluta tinkiä.

Väkisinkin mieleen hiipii kohtaus Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuvas-ta. Konekirjoittajan hommiin laitettua Uunoa patistetaan kirjoittamaan aiempaa ri-peämmin ja alokas laittaakin käskystä hihat heilumaan.

”Se vaan tässä nopeasti k irjoittaessa virhelyön-tien määrä kauheasti kas-vaa, mutta kiire on kiire”, Uuno toteaa itsekseen. Lopputuloksen muistavat kaikki elokuvan nähneet.

SHL Jani OKSanEn

mään ja kriittisten väkimää-räpohjien määrittely 20 000, 50 000 ja 100 000 asukkaaseen.

– Mikä tulee olemaan eri-koisvastuualueen rooli ja mitä jää yhdelle portaalle ja mitä toi-selle, ovat täysin auki. Esitettyjä

väkimääriäkään ei ole pystytty mitenkään perustelemaan, ja ne tuntuvat olevan vain kaivet-tu jostakin, Kouhia huokaa ja miettii, mistä kunta oikeastaan on lausumassa.

Hän uskoo, että tiukasta

aikataulusta huolimatta Kan-gasalla saadaan varsin helposti sorvattua vastaukset selvitys-työryhmän laatimiin kysy-myksiin.

– Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskuksen alueella on

tällä hetkellä 38 000 asukasta, ja uskon että heitä aika hyvin ja järkevästi pystytään palvele-maan jatkossakin.

SHL Jani OKSanEn

Kaksi henkilöautoa kolaroi Laitikkalassa keskiviikkoil-tapäivällä ennen viittä. Lah-dentien ja Hämeenlinnantien risteys oli kolarihetkellä liukas.

Henkilöauto oli ajamassa Pälkäneeltä kohti Lahtea, kun kolmekymppisen helsinkiläis-naisen ohjaama auto ajoi sen eteen kolmion takaa Hämeen-linnantieltä.

"Kulmakosketuksen" saa-neet autot kärsivät peltivauri-oita. Kohti Lahtea menneen auton keula rikkoutui ja auton turvatyynyt laukesivat.

Kuljettaja valitteli paikalla

käyneen ambulanssin henki-lökunnalle kättään.

Auton kyydissä olleet kaksi matkustajaa selvisivät louk-kaantumatta.

Hämeenlinnantieltä käänty-neessä autossa oli kuljettajan lisäksi kaksi aikuista ja kaksi lasta. Naiskuski loukkasi kä-tensä ja hänet kuljetettiin Val-keakosken aluesairaalaan.

Muut autossa olleet eivät loukkaantuneet.

Ensimmäisenä onnetto-muuspaikalle ehtineelle Onk-kaalan VPK:lle kolari aiheutti ylimääräistä säpinää, sillä

Laitikkalan risteyksessä kolaroitiin

Ajoneuvot kolaroivat RautajärvelläRautajärvi. Pakettiauto ja ajo-neuvoyhdistelmä kolaroivat viime tiistaina Rautajärvellä. Kolarista ei aiheutunut henki-lövahinkoja, mutta ajoneuvot vaurioituivat rytäkässä.

Pakettiauto oli ajamassa Härmäntietä pitkin kohti Rautajärven keskustaa, kun

sitä vastaan ajoi ajoneuvoyh-distelmä oikealle kaartuvassa mutkassa. Pakettiauto tör-mäsi ajoneuvoyhdistelmään ja ajautui lopulta keula edellä ojaan. Kuljettajilla oli hieman erilainen näkemys tapahtu-neesta. Pakettiauton kuljettaja kertoi poliisille, että näkyvyys

oli huono eikä hän pystynyt pysäyttämään ajoneuvoaan ajoissa. Ajoneuvoyhdistelmää kuljettanut mies puolestaan kertoi, että pakettiautolla oli kova vauhti, ja vaikka hän yrit-ti jarruttaa kovasti ja ajaa tien reunan lähelle, törmäystä ei pystynyt välttämään.

palokunta oli saanut muuta-ma minuutti ennen hälytystä

uuden auton, jota oltiin vasta varustamassa.

Kaivanto. Kahvila Kaivan-non Keitaaseen yritettiin laihoin tuloksin murtautua viime torstaina aikaisin aa-mulla.

Varkautta yritettiin kello 5.13 ja 5.30 välisenä aikana.

Murtoyritys Kaivannossa

Poika karkasi päiväkodistaPälkäneläisen päiväkotipo-jan vanhemmat kokivat kes-kiviikkona kauhunhetkiä: poikaa ei löytynyt mistään, kun häntä tultiin hakemaan kotiin hoidosta.

Viisivuotias poika on hoi-dossa Pälkäneen keskustas-sa Viirikukon päiväkodissa. Osa ryhmän lapsista oli kes-kiviikkona iltapäivällä ulko-na ja osa sisällä, kun isä tuli hakemaan poikaa.

Aluksi isä ja päiväkodin väki luulivat, että poika piilottelee jossakin. Myös äidille soiteltiin, oliko hän jo hakenut lapsen.

Isä ehti haeskella päivä-kodin pihasta karannutta poikaa hetken aikaa, kun-nes hänet löydettiin Onk-kaalantien varresta. Päivä-kodin henkilökunta suoritti sisä- ja lähialueen etsintää. Poika oli ehtinyt kulkea ja-lan pari kilometriä. Löytö-paikalta oli vielä kilometrin verran matkaa kotiin, johon poika oli kävelemässä.

Poika oli karkuteillä noin puoli tuntia. Vanhempien hätää lisäsi joulun alla Ylö-järvellä sattunut katoamis-tapaus. Siellä kahdeksan-vuotiasta poikaa etsittiin neljän päivän ajan, kunnes hänet löydettiin romahta-neen lumilinnan sisältä. 

Portti oli jäänyt auki

Päiväkoti Viirikukko kävi tapauksen läpi henkilökun-nan ja vanhempien kanssa heti torstaina. Lisäksi tapa-uksesta lähetettiin tiedote kaikkien päiväkodin lasten vanhemmille.

– Karkaamistapaus oli monen sattuman summa. Suurin syy oli se, että portti oli jäänyt auki, varhaiskas-vatuksen aluejohtaja Mika Pietilä sanoo.

Portin sulkemisen tärke-ydestä muistutettiin lasten vanhempia. Lisäksi portin pieleen tilattiin kilvet, jotka muistuttavat asiasta.

Vaikka päiväkodeissa oltaisiin kuinka tarkkoja, karkaamistapauksia sattuu silloin tällöin. Pälkäneellä edellisestä tapauksesta on jo vuosia.

Nyt karkuteillä ollut viisivuotias poika on sen kokoinen, että ohikulkijat ovat saattaneet pitää häntä koululaisena, eikä kukaan ole osannut tarkistaa, onko hän oikeilla teillä.

– Aina jos näkee pienen lapsen kulkemassa yksik-seen, olisi hyvä kysyä, mihin hän on menossa ja mistä tu-lossa, Pietilä sanoo.

– Kovin yleisellä tasol-la liikutaan, ja vähiin se konkretia tässä jää, arvioi Pälkäneen kunnanjohtaja Esko Arasalo.

Hän ennakoi uudistus-suunnitelmia koskevan Pälkäneen kunnan kan-nanoton jäävän yhtä lailla yleisluonteiseksi ja kokee, että kunnilla teetetään paljon työtä, jonka loppu-merkityksestä tai arvosta ei ole takeita.

– Aikamoisia muu-toksia näytetään tekevän ilman selvityksiä siitä, miten ne oikeasti vaikut-tavat. Pahimmillaanhan tässä toteutetaan kaksi sosiaali- ja terveydenhuol-lon myllerrystä peräkkäin, Arasalo huolestuu.

Pälkäne ja Kangasa-la ovat jo suunnitelleet yhdessä sosiaali- ja ter-veydenhuollon yhteis-

toimintaa vuodesta 2015 eteenpäin, kun Orivesi ja Juupajoki putoavat pois nykyisestä toiminta-alu-eesta.

Nyt pöydälle nostetuis-sa suunnitelmissa väestö-pohjaa pitäisi kuitenkin jatkossa olla niin paljon, että Kangasala voisi vielä järjestää joitakin palvelu-ja, mutta Pälkäne ei.

Arasalo ei allekirjoita selvityshenkilöiden nä-kemystä siitä, että pienet kunnat saisivat äänensä paremmin kuuluville jättä-mällä nykyiset yhteistyö-kuviot ja lähtemällä saman tien mukaan isompiin ympyröihin. Pakollisessa kuntarakenneselvityk-sessäkään Pälkäne ei ole katselemassa Tampereel-le, vaan kiinnostus koh-distuu naapureihin Kan-gasalle ja Valkeakoskelle.

Sosiaali- ja terveysuudistus: Pälkänekään ei lämpene suunnitelmille

Selvityshenkilöinä toimivat sairaanhoitopiirin Rauno ihalainen, Tampereen kaupungin Taru Kuosmanen ja Seinäjoen terveyskeskuksen Tiina Perä esittelivät kuntien edustajille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistussuunnitelmia. Taustalla astelee Kangasalan valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia.

Pelastuslaitosta tarvittiin Laitikkalassa.

6 Maanantai 28.1.2013 • Sydän-Hämeen Lehti

kyliltä Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.

Pälkäne

Syrjänharjun maatalousnaiset vaihtoivat vuoden alussa astia-kaapin avaimen terhi kallion taskusta tiina Alhoselle, joka siis tästä lähtien huolehtii yh-distyksen vuokrattavasta asti-astosta.

Uutinen on isompi kuin miltä kuulostaa, sillä astiat auttavat joka vuosi monien ihmisten juhlajärjestelyjä. Niihin kuuluu ruoka-astiasto, salaattilautaset, jälkiruoka-maljat, lasikannut juomille, kahviastiasto, samppanjalasit ja kahvinkeittimet sekä ateri-met.

Kalustoa riittää vähintään 250 hengelle, joten ne voivat pelastaa vaikkapa suuren su-kukokouksen.

Ylioppilas- ja rippijuhla-päivinä astioita riittää yleen-sä usealle vuokraajalle, joten niitä kannattaa kysyä, vaikka naapurilla olisi jo varaus.

Vuokrattavat astiat ovat Nuijalla säilössä.

Lukolliset kaapit yhdistys on teettänyt itse.

– Aikaisemmin säilytimme näitä kylmässä tilassa, josta niiden ottaminen oli talviai-kana ikävää ja hankalaa. On paljon helpompi käsitellä asti-oita, jotka ovat kaapissa lämpi-mässä huoneessa, yhdistyksen sihteeri ja rahastonhoitaja lea Hollo kertoo.

Astiavuokraus: Syrjänharjun maatalousnaisilta löytyy ratkaisuja juhlapulmiin

Astiakaapilla tehtiin vahdinvaihto

Aitoja asioita 1940-luvulta asti

Astioiden vuokraajat hake-vat astiat itse Nuijalta ja pa-

lauttavat ne puhtaiksi tiskat-tuina sovittuun aikaan.

– Astiat ovat yllättävän painavia. Jos on vaikeuksia

kantaa, kannattaa sitten ottaa vaikka auttaja mukaan, Terhi

Kallio vinkkaa. SHL ULLA Siren

Syrjänharjun maatalousnais-ten virallinen yhdistysnimi on Pälkäneen Maamiesseuran Syr-jänharjun naisosasto. Maamies-seuran jäsenet kuuluvat siihen perheittäin ja lisäksi joukossa on yksittäisiä jäseniä. Kaikkiaan yhdistyksessä on tällä hetkellä jäseniä kolmisenkymmentä, mutta Lea Hollo toteaa, että aktiivisten joukko on pieni.

– Nuoria on mukana aika vä-hän. Olisi aika tehdä sukupol-venvaihdos, mutta ei oikein riitä väkeä, kenelle sen tekisi. Yhdet ja samat nuoret jäsenet eivät ehdi kaikkeen, hän pahoittelee.

Yhdistys on perustettu jo vuonna 1945. Pohjoispälkän-eläiset erottautuivat myöhem-min omaksi osastokseen ja Lai-tikkalassa on toiminut alusta asti oma osasto.

Juurevasta maanviljelijäpoh-

jasta huolimatta jäsenyys ei edellytä tilan omistamista eikä viljelemistä. Yhdistykseen on alusta asti kuulunut muitakin kuin viljelijäperheiden jäseniä.

– Esimerkiksi opettaja Martta koivisto oli perusta-jajäseniämme ja pitkäaikainen rahastonhoitaja, itse asiassa mi-nun edeltäjäni siinä tehtävässä. Yhdistys on ollut olemassa pian 70 vuotta mutta olen vasta toi-nen rahastonhoitaja, Lea Hollo nauraa.

 

Trendikkäitä taitojaSyrjänharjun maatalousnaisten toiminta sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ruuan-laitosta, leipomisesta, yrttien kasvatuksesta ja käytöstä, puu-tarhanhoidosta, askartelusta, käsitöistä – toisin sanoen mo-

nista huipputrendikkäistä har-rastuksista.

Nykyisin ollaan kovalla in-nolla palaamassa vanhan ajan ruuanvalmistukseen, lähi- ja luomuruokaan; vaatteita ja kai-kenlaista kodin sisustukseen liittyvää halutaan tehdä itse ja erilaisten luonnonmateriaalien tuntemus ja käyttö kasvattaa suosiotaan.

Joukkoon liittyvillä olisi hyvä mahdollisuus oppia näitä käytännön taitoja vuosikym-meniä mukana olleilta koke-neilta emänniltä, nykyaikaisia sovelluksia unohtamatta. Viime vuosina Syrjänharjun maatalo-usnaiset ovat järjestäneet muun muassa kaikille avoimet sushi-, tapas- ja yrttikurssit.

– Jos saisimme lisää aktiivista väkeä, toiminnan kehittämiseen olisi monia mahdollisuuksia,

Lea Hollo uskoo.Astiavuokrauksen lisäksi

yhdistys järjestää muun mu-assa tapahtumien kahvituksia. Kostia-tapahtumissa he ovat kunnostautuneet 1700-luvun leivonnaisten valmistajina.

Toimintaan kuuluvat myös kesäinen Impin päivän kävely ja erilaiset retket, joita järjestää myös kattojärjestö ProAgria.

Vanhankirkon pihan siivous on kuulunut yhdistyksen joka-vuotisiin perinteisiin jo vuosi-kymmeniä ennen kuin kirkolle perustettiin suojeluyhdistys tai ennen kuin Pälkäne-Seura or-ganisoi keväiset siivoustalkoot. Työtä jatketaan uskollisesti.

 Vuokrattavia astioita voi tie-

dustella soittamalla Tiina Alho-sen numeroon (040 7272631).

SHL ULLA Siren

Syrjänharjun maatalousnaiset teettivät itse lukolliset astiakaapit nuijalle säilytyshuoneeseen. Vuoden alusta alkaen avaimet ja vuokrausvastuu siirtyivät Terhi Kalliolta Tiina Alhosen (vasemmalla) haltuun.

Lea Hollo on Syrjänharjun maatalousnaisten pitkäaikainen rahastonhoitaja ja sihteeri.

Kynttilänpäivänä sunnuntai-na 3.2. alkaa taas perinteinen Yhteisvastuukeräys. Vuoden 2013 keräyksen teemana on yksinäisyydestä kärsivien van-husten auttaminen Suomessa ja

Kambodžassa.– Ihminen on arvokas kaikis-

sa elämänsä vaiheissa. Jokaisella vanhuksella on oikeus hyvään hoitoon ja palveluihin, mutta myös toisten ihmisten seuraan

– osallisuuteen yhteiskunnassa, Yhteisvastuun keräysjohtaja ta-pio Pajunen painottaa.

Kambodžassa ei ole eläke-järjestelmää, eikä vanhusten tukipalveluja. Selviytyäkseen

vanhukset joutuvat työsken-telemään elämänsä viime met-reille.

Yhteisvastuukeräyksen suo-jelija presidentti Sauli niinis-tön pitämä avauspuhe näyte-

tään televisiossa sunnuntaina 3.2. kello 12.

Pälkäneen seurakunnassa Yhteisvastuukeräys aloitetaan perhejumalanpalveluksen yhteydessä molemmissa seu-

rakuntataloissa sunnuntaina kello 11.

Perhekirkoissa esiintyvät seurakunnan lapsikuorot ja yh-teisvastuukerääjät ja -talkoolai-set lähetetään tehtäviinsä.

Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina

Maanantai 28.1.2013 • Sydän-Hämeen Lehti

”Siltä vaikuttaa, että koulussa kaikki on hyvin. Täällä on hienoja työhönsä sitoutuneita opettajia ja mukavia oppilaita.”

kyliltä 7

Pälkäne

– En ole pelottava, vaikka voin joskus siltä näyttää. Tiedän, että minulla on sellainen va-kava perusilme. Mutta minul-le voi huoleti tulla kertomaan kaikenlaisista asioista, rehtori Jouni Piippo hymyilee ystä-vällisesti ankaran kulmikkai-den silmälasien takaa.

Hän aloitti Pälkäneen yh-teiskoulun ja rehtorin virassa tammikuun alussa.

Kun kolmas kouluviikko on alkamassa, asioiden ja vaikutelmien vilinä alkaa jo tasaantua. Uudelle johtajalle on muodostunut näkemys koulusta:

– Siltä vaikuttaa, että kou-lussa kaikki on hyvin. Täällä on hienoja työhönsä sitoutu-neita opettajia ja mukavia op-pilaita. Lapset ja nuoret ovat loppujen lopuksi samanlaisia kaikkialla, niin että suurin piir-tein tiedän, mitä on odotetta-vissa, hän sanoo.

Yksi uuden rehtorin tär-keimmistä tavoitteista on saada aikaan toimiva ja luot-tamuk sel l inen yhteistyö oppilaiden ja koulun henki-lökunnan kesken. Hän pitää tärkeänä kurin ja järjestyksen säilymistä mutta ei halua luo-da kouluun paljasta käskykult-tuuria.

– Toivoisin, että kaikki kan-taisivat vastuunsa toinen toi-sistaan ja huolehtisivat myös hyvistä käytöstavoista. Se vaikuttaa koulukuriin ja sitä kautta esimerkiksi vähentää kiusaamista, hän sanoo.

Hyvä yhteistyö syntyy sil-loin, kun kaikki voivat vaikut-taa asioihin.

– Pyrin siihen, että oppi-laiden ääni kuuluu koulussa, ennen kaikkea oppilaskunnan kautta, koska se on oppilaiden oma kanava vaikuttaa. Mutta totta kai kaikkien asioita kuul-laan, ainakin yritän kaikkeni, että niin olisi, Piippo lupaa.

Kielitaito tuli Ruotsin tuliaisina

Jouni Piippo siirtyi Pälkäneel-le Helsingistä Svenska Nor-mallyceumin apulaisrehtorin paikalta.

Hänellä on takanaan viisi-toista ja puoli vuotta opetta-jantyötä eri oppilaitoksissa, yläkoulun ja lukion lisäksi yliopistosta, aikuisopistosta ja kesäyliopistosta.

Pääaineenaan Piippo on opettanut suomea toisena ko-

Ensimmäinen vaikutelma: koulussa kaikki hyvin

timaisena kielenä tai suomea ulkomaalaisille. Miten opetus-velvollisuus jatkossa täytetään, on vielä avoin kysymys, mutta ainakin vaihto-oppilailla on jo nyt mahdollisuus saada laadu-kasta opetusta.

Hän on elämänsä aikana kiertänyt Suomea synnyin-seudultaan Lapista eteläranni-kolle. Hän on lähtöisin täysin suomenkielisestä perheestä, kotoisin Kemijärveltä.

Vanhempien lähtö Ruotsiin

töihin teki pojasta kaksikieli-sen.

– 1970-luvun alussa muu-timme Ruotsiin ja minä kävin alakoulun siellä. Eivät van-hemmat ruotsia osanneet, mutta minä kävin Suomeen palattuamme ruotsinkielisen yläkoulun Porvoossa ja opis-kelin maisteriksi Åbo Akade-missa, hän kertoo.

 

Maallemuutto oli haaveenaHarppaus keskeltä pääkau-punkia pienen umpisuomen-kielisen maaseutukoulun rehtoriksi kuulostaa huimalta hypyltä.

Jouni Piippo kertoo, ettei ole koskaan ennen käynyt Hä-meen seudullakaan paitsi ker-ran varusmiehenä pari yönseu-tua Parolannummella.

Moni on kysynytkin, miksi ihmeessä tänne.

– Suoritin rehtorin pätevyy-den ja ajattelin, että koulutus menee vähän hukkaan, jos ei sitä käytä. Sitä paitsi meillä on ollut jo pitkän aikaa haaveena muuttaa jonnekin maaseudul-le, Jouni Piippo perustelee.

Perhe, johon kuuluu vaimo Anne, 17-vuotias tytär emmi ja pieni toyvillakoira Cindy, asuvat vielä Helsingissä, mut-ta tarkoitus on asettua Pälkä-neelle niin pian kuin mahdol-lista.

– Rauhallista täällä on, paljon muuta en osaa vielä paikkakunnasta sanoa. Har-rastan yleensä säännöllistä lenkkeilyä, mutta näinä en-simmäisinä päivinä se on kyllä jäänyt vähemmäksi. Mieluisia kävelymaastoja kyllä varmasti löydän, Piippo uskoo.

Virkamiehenä hän on ai-nakin alussa tyytyväinen pie-neen kuntaan.

– Kunnanvirastossa on helppo asioida: voi vain men-nä tuohon naapuriin ja ottaa suoraan yhteyttä siihen hen-kilöön, jota tarvitsee. Helsin-gissä oli monimutkaisen hal-lintorakenteen takia hidasta löytää oikea virkamies ja saada asioita hoidetuksi eteenpäin, Piippo kertoo.

 

Lukio houkuttelevammaksiJouni Piippo tiesi jo rehtorin

”Suoranaista ratkaisua siihen, miten täällä saataisiin säilymään oma lukio, minulla ei ole. Tärkeintä on nyt lisätä lukion houkuttelevuutta.”

virkaa hakiessaan, että Pälkä-neen lukion tulevaisuus on epävarma niin kuin useimpi-en pienten maaseutulukioiden laita on.

Kaikki eivät voi säästyä, kun koko maan lukioverkko joutuu harvennukseen.

– Suoranaista ratkaisua siihen, miten täällä saataisiin säilymään oma lukio, minulla ei ole. Tärkeintä on nyt lisätä lukion houkuttelevuutta, Piip-po sanoo.

Moneen kertaan ratkaisuk-

si tarjottua naapurilukioiden välistä yhteistyötä hän pitää kyllä yhtenä mahdollisuutena mutta ei yksiselitteisenä rat-kaisuna. Hän korostaa erityi-sesti oman lukio-opetuksen monipuolistamista.

– Toivoisin itse ammatilli-sia aineita lukio-opetukseen. Akateemista opiskelua unoh-tamatta tietysti, koska se on lukion perustehtävä, josta ei saa tinkiä. Mutta vaihtoehto-na voisi olla myös ammatillista opetusta, hän pohtii.

Jouni Piippo on pitänyt aikaisemmin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille Nuori yrittäjyys -kursseja ja kaavai-lee niitä ensi syksystä alkaen myös Pälkäneen lukioon, mi-käli resurssit antavat myöten.

Kursseilla perustetaan oikea oma yritys ja opetellaan hoi-tamaan kaikki lupa- ja rahalii-kenne pykälien mukaan.

– Tarkoitus on antaa opis-kelijoille sellaisia valmiuksia, joista on suoraa käytännöllistä hyötyä työelämässä, on sitten itse yrittäjä tai toisen palveluk-sessa, Piippo selittää.

SHL ULLa Siren

rehtori Jouni Piippo toivoo, että rehtorinkansliaan uskalletaan tulla kaikenlaisten huolien ja kysymysten kanssa.

rehtorinvaihdos: Jouni Piippo haluaa kehittää Pälkäneen lukiota nykyistä houkuttelevammaksi

8 Maanantai 28.1.2013 • Sydän-Hämeen Lehti

sana

tulossa ja menossa

Hiihtoratojen kunnostukseen on vuosien varrella kehitetty

monenlaisia laitteita, mutta niiden toimivuus ja erityisesti

kestävyys on aina ollut ongel-ma.

Lumenmurskaimen harrastusta Luopioisissa

Luopioislainen Raimo Giren kehitteli hiihtoratojen kunnostukseen lumenmurskaimen, joka kulkee kevyesti esimerkiksi moottorikelkan perässä.

Talven alennusmyynnit alkavat ensi perjantaina Katukappelil-la. Tarjolla on hyväkuntoisia tuotteita aina vaatteista, asti-

oista ja käsitöistä luistimiin ja verhoihin. Harvinaisempiakin esineitä löytyy, kuten esimer-kiksi kreikkalaiskatolinen risti.

Katukappelin Lähetyskirp-piksen toiminnalla tuetaan Maarit ja Jouko Pynnösen kummilapsi- ja lähetystyötä

Kambodzassa, katulapsi- ja nuorisotyötä Itä-Afrikassa, sekä Raamattu- ja kristillistä kirjallisuustyötä Aasiassa.

Kirppiksen toiminnasta toisten vapaaehtoisten kanssa vastaa Maria Visala. Kirppik-seltä löytyy myös kahvio, joka

on avoinna lauantaisin.Katukappeli avoinna per-

jantaisin 13–17 ja lauantaisin 10–14.

Katukappelin lähetyskirppiksellä aleillaan

Vuoden alun nimipäiväka-lenterissa on nimiä, jotka on johdettu Raamatusta tai kirk-kohistoriasta: Ruut, Lea, Aku, Sakari, Anton, Heikki, Paavo, Joonatan… Tämä ei ole ihme, sillä nimipäivämme perustu-vat pyhimyskalenteriin. Or-todoksisessa kalenterissa se tulee esille vielä selvemmin. Marialle , Johannekselle ja monille muille henkilöille on omistettu useita päiviä vuodessa. Ne ovat tiettyjen tapahtumien muistopäiviä.

12.1. juhlivat Paavot ja Pau-lit, apostoli Paavalin kaimat.

Päivää on vietetty 900-luvulta alkaen Paavalin kääntymisen muistoksi. Paavali, heprealai-selta nimeltään Saul, oli hurs-kas juutalainen ja kuului fari-seusten puolueeseen. Hänen ihanteenaan oli Mooseksen lain tarkka noudattaminen. Hän oli Jeesuksen seuraajien kiivas vastustaja ja vainoaja, kunnes hänen elämässään tapahtui täydellinen muutos. Hän kohtasi Jeesuksen Da-maskoksen tiellä (Apt. 9). ” Saul, Saul, miksi vainoat mi-nua?” kysyi Herra. Monien vaiheiden jälkeen Paavalista

tuli Herran rohkea lähettiläs, joka joutui itse vainotuksi ja kuolemaan Jeesuksen nimen tähden. Hänelle kirkastui uskon salaisuus: armosta me olemme pelastuneet uskon kautta. Sauluksesta tuli Pau-los, mikä on käännettynä pie-ni, vähäinen.

Paavali oli levoton nuori mies, kunnes kohtasi rau-han Kristuksessa. Hänen kaimansa Paavo Ruotsalai-nen teki saman löydön noin 1800 vuotta myöhemmin. Rauhattoman nuoren mielen tyynnytti seppä Högmanin

sanat: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki, Jee-suksen Kristuksen sisällinen tunteminen”. Kerrotaan, että Paavo nukkui seuraavan yön levollisesti, ja kotiin tultuaan hän jopa hymyili. Hän oli ymmärtänyt, että ihminen on kokonaan Jumalan käsis-sä. Hänelle jäi kärsivällinen, ikävöivä ja odottava usko.

Kääntyminen ja sitä seu-rannut uusi elämä merkitsi molemmille miehille Juma-lan rakkauden todellista ym-märtämistä. Armo on sitä, että minä kelpaan ja olen Ju-

malan rakastama ilman omia ansioitani tai uskonnollisia kokemuksia. Mutta heidän elämänsä ei ollut tyyntä ja rau-haisaa kääntymisen jälkeen-kään. Nämä Paavot eivät olleet helppoja ihmisiä läheisilleen. Heillä oli sisäisiä kiusauksia ja ahdistuksia. He kertoivat itse heikkouksistaan. Paavalilla oli tuntematon ”pistin” ja Paavol-la heikkous alkoholiin. Heitä moitittiin, heistä juoruttiin ja heitä vihattiin. Ja kuitenkin monet ihmiset saivat heidän kauttaan avun hengelliseen etsintäänsä.

Lapsena näin näytelmän Paavo Ruotsalaisen elämästä. Vieläkin näen loppukohtauk-sen silmissäni. Kuolinvuoteel-la Paavo huutaa hädissään: ” Se on kiinni, veräjä on kiinni”. Taivaan portti näytti olevan suljettu. Oli se totta tai taitei-lijan näkemys, loppu oli kui-tenkin onnellinen. Taivaan portti oli auki Paavolle. Niin se on auki meillekin Jeesuk-sen tähden.

MaRjo IhaLaInen seuRakuntapastoRI

kanGasaLan seuRakunta

Voimaksi viikolle

Paavalin päivänä

Tällä hetkellä markkinoilla olevat perinteisen ladun te-koon tarkoitetut latuhöylät toimivat ja kestävät jo melko hyvin, mutta luisteluhiihtora-tojen kunnostuksessa käytet-tävien putkilanojen ja putki-jyrien kunnollinen toiminta vaatii tietyt keliolosuhteet. Näiden laitteiden riippuvuut-ta lumenrakenteesta voidaan vähentää kunnollisella lumen-murskaimella.

Perinteiset lumenmurskai-mien toiminta on perustunut voiman käyttöön, ja rakenne on usein muistuttanut hevos-karhia.

Jos murskain rakennetaan tällä periaatteella, niin sen ra-kenteiden on oltava kestäviä ja silloin myös paino lisääntyy. Koska vetokoneena on usein moottorikelkka, niin sen ve-toteho ja erityisesti vetolait-teiden kestävyys on rajallinen. Järeää lunta murskaavaa karhia pitäisi vetää vähintäänkin trak-torilla.

Lumenmurskaimen pi-tää siis tehdä työnsä vähällä voimankäytöllä ja rakenteen tulee kestää rasituksia, joita

tulee sen osuessa esimerkik-si kantoon tai kiveen. Mikä työkalu tarvitsee suhteellisen vahan voimaa riippumatta siitä mitä sillä työstetään? No se on tietysti puukko tai veitsi.

Kun kaksikymmentäviisi veitsimäistä terää hitsataan sopivalla etäisyydellä toisis-taan tukevaan runkoon, niin siitä syntyy lumenmurskain. Laiteeseen on rakennettava korkeussäätö, jonka avulla voidaan määritellä työsyvyys.

Lisäksi on suunniteltava veitsiterien työkulman por-taaton säätö, koska työkulma vaikuttaa siihen kuinka suu-ren voiman murskain tarvitsee työskennellessään. Lisäksi työ-kulma vaikuttaa voiman kautta laitteen kestävyyteen.

Kun laite on suunniteltu, niin ei tarvita muuta kuin tar-vittavat raudat rautakaupasta, sitten ne sopivanmittaisiksi pätkiksi ja hitsauskone käyn-tiin.

Muutama tunti hitsaamis-ta, koska teriä on niin monta ja ne on saatava mittatarkasti paikalleen.

Sitten ei muuta kuin säätö-

laitteen tekeminen ja kiinni-tykset paikalleen. Kuljetuspyö-rät vielä paikalleen ja siinähän se Lumenmurskain proto yksi valmiina.

Valmis laite tarvitsee tietysti koeajon, joka antaa heti tuntu-man laitteen toimivuudesta.

Laitteen toiminta vaatii to-dellakin hyvin vähän voimaa vetävältä koneelta, ja teräkul-man ansiosta se suorastaan hylkii eteen tulevia kiinteitä esteitä.

Lumenmurskaamisen lisäsi tulee joukko ominaisuuksia jotka parantavat putkilanan toimivuutta.

Ensinnäkin murskaimente-rät jakavat lumen putkilanan eteen tasaisemmin ja lanaus-jälki paranee.

Toiseksi veitsiterät toimivat sivuttaisvakaajina ja estävät laitteen sivuttaisen luistamisen kaarteissa.

Kolmanneksi laitteen kulku on kokonaisuudessaan huo-mattavasti tasaisempaa, koska painopiste on hyvä ja tukipis-teitä lumeen on kaksi.

RaIMo GIRen

Maanantai 28.1.2013 • Sydän-Hämeen Lehti

tulossa ja menossa 9

Valmistuneita

Saksittua

Pälkäne

Pälkäneen pääkirjastossa näh-tiin maanantai-iltana erikoises-ti käyttäytyviä asiakkaita.

Vaikka valot oli sammutettu, hyllyjen välissä vilahteli tasku-lampuin varustautuneita pieniä olentoja, jotka vuoroin hiipivät tai juoksivat, konttasivat, ryö-mivät, istuivat tai makasivat lattialla ja suuntasivat lamp-pujen valokeilat tarmokkaasti kirjariveihin.

Ei, eivät he olleet luvatto-milla asioilla eivätkä myöskään vieraita avaruudesta. He olivat alakouluikäisiä kirjastosuun-nistajia, jotka etsivät rasteja kartan ja lampun avulla.

Kirjastosuunnistuksen jär-jestivät kirjasto, Pälkäneen kunnan kulttuuritoimi ja Päl-käneen MLL:n paikallisosas-to yhdessä. Tarkoituksena oli tutustuttaa lapsia kirjastoon ja kertoa, että siellä voi kokea jotain jännittävää.

Suunnistusreitin oheen pe-rustetussa tarinapajassa lapset saivat kosketuksen paikkakun-nan historiaan.

– Onpa mukavaa, kun teitä on täällä näin paljon, kirjasto-toimenjohtaja seija Heikkilä iloitsi, kun lähtöviivalla alkoi olla ruuhkaa ja ovesta tupsah-teli yhä lisää nuoria kirjaston ystäviä.

Suunnistajat varustettiin taskulampuilla ja kartoilla. Rasteja kierrettiin pareittain tai pienissä ryhmissä, pienemmil-lä lapsilla oli omat tehtävänsä ja kolmasluokkalaisilla ja sitä

vanhemmilla omansa. Isompien ryhmässä työsken-

telyä sääteli neljän minuutin välein vingahtava pillinvihel-lys, jonka jälkeen oli vaihdet-tava rastia.

 

Kaksi rastia neljässä minuutissaKolmasluokkalaiset nuoret miehet leevi ainiala ja Hugo Dahl tirisivät tyytyväisyyttä ratkaistuaan tehtävän.

– Tämä oli oikein tosi kiva juttu. Yksi kohta meinasi olla vähän vaikea, mutta ei sitten ollutkaan. Ja yhdessä vihellys-ten välissä me löydettiin kaksi rastia, pojat riemuitsivat.

Heistä oli mukavaa seikkail-la pimeässä taskulamppujen kanssa – sisällä. Sellaista pääsee harvoin kokeilemaan.

– Ulkona tämä olisi voinut olla pelottavaa ja kamalan kyl-mää, he tuumivat.

Suunnistajat palkittiin tuo-reeltaan lakritsapatukoilla ja li-sää palkintoja oli odotettavissa myöhemmin.

– Olen kyllä ihan varma, että meillä on oikea vastaus! Hugo hehkutti.

Ja itseluottamus oli oikeutet-tua. Kaikki ryhmät löysivät oi-kean ratkaisun sanaristikkoon ja pääsivät mukaan kirjapalkin-tojen arvontaan.

Ja miten ollakaan, onnetar suosi Leeviä ja Hugoa myös arvonnassa.

Ilman kirjaa eivät jääneet nekään, joille ei osunut voitto-arpaa, sillä jokainen sai lopuksi

Kirjastosuunnistus: Alakouluikäiset seikkailivat kirjojen perässä ja keksivät tarinoita historiasta

Sanakätköt valokeilassa

Kolmasluokkalaisilla Hugo Dahlilla (vasemmalla) ja Leevi Ainialalla oli kirjastosuunnistuksessa tosi kivaa.

Tehtäviä taskulampun valossa.

valita poistokirjahyllystä mie-luisan kirjan.

Yhdestä asiasta Leevi ja Hugo kuitenkin kieltäytyivät. Suunnistuksen jälkeen lehtien-lukusalissa pääsi keksimään ta-rinoita kuvista, jotka kertoivat Kostianvirran taistelun ajoista, mutta se ei poikia innostanut.

– Ei missään tapauksessa. Koulussa tehdään tarinoita ihan tarpeeksi, tuli topakasti kahdesta suusta.

 

Hevonen ei halua merelleTarinapajassa lapsille oli tarjol-la annos kotiseudun historiaa sadutuksen muodossa. Tari-noiden kirvoittajiksi oli valittu Kostianvirran taisteluun liit-tyviä kuvia Pälkäneen suuren taistelun 300-vuotisjuhlavuo-den kunniaksi.

Tarinan sai kirjoittaa, piirtää tai kertoa, ja MLL:n saduttajat kirjoittivat kerrotut jutut muis-tiin. Vaikka kaikki eivät halun-neet Tarinapajaan lainkaan, kertomuksia karttui peräti 16, pisin niistä neljän A4-arkin mittainen.

Nuorimmat Tarinapajan asi-akkaat olivat vasta 4–5 -vuoti-aita, joten historialliset kuvat näyttäytyivät heille aivan eri-laisina kuin aikuisille.

Niinpä piirros, joka alun perin esittää jalkaväen kenraa-limajuri Carl Gustaf Armfeltia ratsunsa selässä silmäilemässä Pälkäneen kirkonkylää, onkin synnyttänyt tarinan, jossa he-vonen ei halua mennä mereen

– eikä sen sitten tarvitsekaan, vaan se saa lähteä kotiin.

Luultavasti pieni kertoja on halunnut, että hevosella on turvallinen olo.  Siinä toteutuu sadutuksen perusajatus: ei ole tarkoitus kertoa kuvasta tai muusta virikkeestä vaan siitä, mitä kenenkin ajatuksissa he-rää. Sadutus päästää ajatukset vapaiksi ja sallii mielikuvituk-sen viedä minne vie.

Saduttaja ei johdattele eikä korjaa tarinaa, sana on täysin kertojan hallussa. Jokainen tarina on yhtä ainutkertainen ja arvokas.

Arkin Tarinapajan tuotteet kuvineen ovat nähtävinä kir-jastossa.

SHL ULLA Siren

Mikkolan Navetalla Luo-pioisissa kokoontuvassa Me Maalarit –ryhmässä on vielä tilaa. Ryhmä ko-koontuu maanantaisin kello 10–13. Kurssi on osallistujille ilmainen.

Osallistujilla tulee olla mukanaan omat välineet. Lisätietoja saa Mikkolan Navetan internetsivuilta osoitteesta www.mikko-lannavetta.fi. Ohjaajana toimii Marjut Heiniö.

Me maalarit -kurssilla tilaa

Uusi bakeliittinen karalaikka tehokkaampaan purseen-poistoonNorton lanseeraa uuden bakeliittisten karalaikkojen sar-jan, joka on tarkoitettu muun muassa valukappaleiden purseenpoistoon. NorZon-karalaikka hioo nopeammin ja on pitkäikäinen.NorZon-karalaikan nopea aineenpoisto selittyy ensisi-jaisesti zirkonihioma-aineella, joka on itseteroittuva ja vapauttaa näin ollen jatkuvasti uusia teräviä hiomajyviä. NorZon-karalaikassa käytettävä erittäin vahva bakeliitti-nen sideaine (fenolihartsi) sitoo hiomajyvät paremmin. Uudet karalaikat takaavat valmistajan mukaan neljä ker-taa nopeamman aineenpoiston kuin tavalliset karalaikat, joissa käytetään hioma-aineena alumiinioksidia. Ne ovat myös huomattavasti pitkäikäisempiä. Saint-Gobain Abrasivesin tiedotteesta

Suurin osa (42 %) sanoo sukan häviämisen olevan oma syy. Reilu neljännes (28 %) uskoo kuitenkin pesuko-neessa sijaitsevan mustan aukon olevan syynä sukkien katoamiseen. 20 % ei tiedä syytä häviämiselle. Kaikista vastaajista 7 % syyttää siitä perheenjäsentä – Turussa perheenjäseniä syytti jopa 17 % vastaajista.Kun sukat kuluvat, vastaajista 80 % heittää sukat roskiin ja ostaa uudet tilalle. 47 % yhdistää sukan ehjät parit toisiinsa. 10 % vastaajista parsii reikäisiä sukkia. Van-himmassa ikäluokassa (70–79-vuotiaat) 25 % käyttää muita ikäluokkia useammin sukkia muihin tarkoituksiin – Niksi-Pirkan tyyliin. Pilkkoset Oy:n Taloustutkimuksella teettämän kyselyn antia

HAMKista valmistui 19.12.2012 yhteensä 158 opiske-lijaa. Hoitotyön koulutusohjelma: sairaanhoitaja (AMK)Törmä, Salla, KangasalaSosiaalialan koulutusohjelma: sosionomi (AMK)Uotila-Välimäki, Soili, Kangasala

Degree Programme in Automation Engineering: in-sinööri (AMK), Bachelor of Engineering (BEng)Nowak, Jan-Peter, Kangasala

Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK) valmistui 31.12.2012 yhteensä 99 opiskelijaa. Automaatiotekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK):Paloniemi, Jesse, Kangasala.Degree Programme in International Business: traden-omi, Bachelor of Business Administration (BBA):Sivonen, Mikko, Kangasala.

Varkaat putsasivat hylätyn F1-radan. Otsikko MTV3.fi -sivustolla

Taskuvarkaat käyttivät äidin hätää hyväkseen Helsin-gissä. Otsikko MTV3.fi -sivustolla

10 Maanantai 28.1.2013 • Sydän-Hämeen Lehti

Lintuharrastuksen al-keiskurssi. Kurssi kokoon-tuu 20.2., 6.3.,20.3.,3.4 ja 17.4.2013 klo 18-19.30.Valkeakoski-opiston luen-tosalissa, Kauppilankatu 2. Heikki Innala. Aiheina tavallisimmat linnut ja nii-den tunnistaminen, lintu-harrastuksessa tarvitt avat välineet, lintuharrastuksen eri muodot, Valkeakosken linnusto, havaintojen teko ja ilmoitt aminen Tiira-järjestelmään ym. harras-tuksen perusasiat. 15€, ilmoitt autuminen www.valkeakoski.fi =>opetus ja koulutus=>valkeakoski-opisto, kurssinumero 7102101 tai p. 03 5691 7100.

Luentoja Valkeakoskella viikolla 5.Ti 29.1.2013 klo 18–19.30, Voimaannu ja vapaudu vah-vuuksillasi tai vuorovaiku-tustaidoillasi. MB, Elämän-taidon valmentaja Pauliina Avola.30.1.2013 klo 10-11.30 Pää-sevätkö kaikki taivaaseen? Ekumenia etsii tietä yhtey-teen. Kirkkoherra, lääninro-vasti Kari Kauhanen.31.1.2013 klo 18–20, Val-keakoski, myllykylästä kau-pungiksi, rehtori Juhani Kivelä.Luennot pidetään Valkea-koski-opiston luentosalissa, Kauppilankatu 2.

Valkeakoski-opisto tiedottaa:

Kansanedustaja Anna Kontula vierailee kirjastossaPe 1.2.2013 klo 18.00-18.45 kirjailijavieraana Kangasalan pääkirjastossa.

Klo 19.15-20.00 kirjastoautossa Vatialan pysäkillä (Konkkalankujan th.)

Järj. Kangasalan kirjasto- ja kulttuuripalvelut

Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan!

Pälkäneen kunta, Kulttuu-ritoimi. Hämeenlinnan Ver-katehtaan Vanaja-salissa Jukka Kuoppamäen 70-vuotisjuhla-konsertt i Kotiinpaluu torstaina 14.3. klo 19. Konsertin kesto 2 h 15 min väliaikoineen. Lippu + kuljetus 40 €. Maksu käteisellä linja-autossa. Auto lähtee klo 17 Kyynäröltä ja on Pälkäneen torilla klo 17.30, josta lähtö Hä-meenlinnaan. Paikkoja runsaas-

ti jäljellä! Ilmoitt autumiset 7.2.mennessä Paula Härköselle p.0400631898 tai sähköpostillaharkonen.paula@gmail.comLiikuntatoimi. Luistelunkunnanmestaruuskilpailut sun-nuntaina 3.2. klo 18 Onkkaalanurheilukentän jäällä. Ilmoitt au-tumiset klo 17.30 alkaen. SarjatT/P 5, 7, 11, 13, 15, muita sar-joa tarpeen mukaan. Pakkasraja-15 astett a.

Luopioisten Sahtiseura ry

Vuosikokous su 10.2. klo 18.00 Kahvila Elotähkässä.Paljon uusia asioita, kaikki jäsenet mukaan.KAHVITARJOILU. Hallitus

Opistopalsta

Sekalaisia

• Pohjois-Pälkäneen maa- ja kotitalousseura. Ke30.1.klo18.30SalonSalmellavieraileePurus-kaisenAnneli.

• MLL Sahalahti.Kokoper-heensuosittulaskiaista-pahtumaseurakuntatalonpihallasu10.2.klo11-13.

• Sahalahden Kunto ry. LentopallonalueellistaharrastesarjaaSahalahti-VuolijokiSahalahdellaSariolanhallissasu3.2.klo16.30.Sariolassaontorstaisinklo17-18nyky-jajazz-tanssinalkeita3.-6.-lk.tytöille,vielämahtuumukaan.

• Pälkäneen Hengitysyh-

distys.VesijumppaalkaaHarjutuulenaltaallama11.2.klo17.Kahvittelutakkahuoneessaentiseentapaanhetivesijumpanjälkeen.Huom!Muuttu-nutpäivä.Lisät.sihteeriTeija0408437137.

• Eläkeliiton Kangasalan yhdistys.RetkiMänt-täänyhdessäTampereenyhdistyksenkanssa20.2.Tied.jailm.p.0400688328/Irjamahd.pian.Kts.pirkanmaa.elakeliitto.fi/kangasala.

• Sahalahden Martat kokoontuuke30.1.klo18.30RantasenMannanluonaosoitteessaKaakin-

maantie166.Otamukaasivirkkaamasiisoäidinne-liöt,kootaanneyhdessäpeitoiksi.

• Pälkäneen Kansalliset Seniorit.KaikilleavoinmatkaLahdenSibe-liustaloonGlennMillerOrchestrankonserttiinpe15.3.klo19.AlkuperäistäGlennMilleriäjauusim-piaMillerinhengessäsovi-tettujakappaleitaesittävätlahjakkaatlaulusolistit,MoonlightSerenaderslau-luryhmäjaUptownHallGangorkesterinhuippu-muusikoidenDixielandryhmä.Bussiaikataulu:Luopioinenklo16.30,

Helmikkalantallitklo16.55jostatorillaklo17jaedellenOnkkaalantietäKankahaistensuuntaan.Matkaltapysäkeiltämu-kaan.Ilm.4.2.mennessäPirkollep.0407794447taiJaakollep.0505731980.

• HPY.HyvänPainonYstävätpainonhallintaryh-mästarttaaPälkäneelläkolmannellekaudellepe15.2.klo18.30.Ryhmäonkaikilleavoin.Tiedus-telutjaennakkoilm.TerhiVäyrynen050-5330962taiterhi.vayrynen@hyvan-painonystavat.fi

Kokouksia

Lautakunnat

Järjestöt

KOKOUS!Ilmoita

Sydän-Hämeen Lehdessä!

TuoreiTa eväiTä TyömaTkalleTämä lehti tarjoaa runsaasti hyviä lukuhetkiä.

Koripallo

PälkäneenLuja-Lukonmi-nitytötnousivathyvänsyys-kierroksen jälkeenkevääksikakkosdivisioonanylempäänloppusarjaan.Uudensarjata-sonpelitalkoivatTuruntur-nauksessa, jossakohdattiinUudenkaupunginKorihaitsekäTurunRiento.Ensimmäisessäpelissävas-

taanasettuiUudenkaupunginjoukkue,jonkaharjoitusrin-kiinkuuluu20tyttöä.Niinpätasoerotjoukkueensisälläovatsuuria.Teknisestitaitavajano-peaaloitusviisikkoedustihy-vinkinykkösdivisioonatasoa.Korihaiden kokokentän

prässioliLuja-Lukontytöilleuusiulottuvuuskoripallossa.Peliratkesinopeastilukuisiinpallonmenetyksiin,joistaUu-denkaupungintytötrokottivatheti.Ottelunloppuakohdenpeli

tasoittui,muttaKorihaitveivätpisteetselvästi54–16.Pälkä-neentehoistavastasivatroo-sa Taipale (6pistettä)Emilia ingman (4)sekäMilla Motin,Jemina Tikka jaHanna Hir-vonen (2).

Avausviisikko alkoi ottaa vastuutaMyöstoisessaottelussaTu-runRientoavastaanpälkän-eläistyttöjenotteissapaistoiarkuus.Irtopalloihinjakak-sinkamppailutilanteisiin eilöytynyt samanlaista terä-vyyttäkuinvastustajalla.Li-säksikovapelivauhtivaikeuttiviimeistelyä.Myöshyviämerkkejänäh-

tiinetenkinpuoliajanjälkeen.Pälkäneenaloitusviisikkoru-pesikantamaansitävastuutamitäheiltäodotettiinkin.OttelunloppupuolellaMil-

laMotinalkoiottaaisompaarooliahyökkäyspäässämikätoihyvintulosta.RoosaTai-paleentaisteluasenteensekäEmiliaIngmaninapupuolus-tuksenkauttasaadutmuuta-matisotpysäytyksetkolmensekunninalueella rupesivat

kummastitasoittamaantilan-netta.Viimeinenjaksopäättyitasan13–13,muttakokoot-telunpälkäneläisethävisivät59–26.Joukkueentehotyttöoli14

pistettäheittänytMillaMotin.LisäksipisteitätekivätRoosa

Taipale(5),EmiliaIngman(4),Elina Wallgrén (2) jaHannaHirvonen(1)

 Koripallo, minitytöt 2. divisi-oona, ylempi loppusarjaPäLuLu – Korihait 16–54PäLuLu – Turun Riento 26–59

Minitytöt totuttelivat kovempaan pelitempoon

Roosa Taipale näytti Luja-Lukon minitytöille taisteluasenteen mallia.

urHEilu

Maanantai 28.1.2013 • Sydän-Hämeen Lehti

urheilu ilmoituksia 11

PERUNAA

Nevala

Tiistaina 29.1.

säkeittäin sopivasti, multaporkkanaa, sipulia ym. Kotim. LOBO-omenoita, puolukkasurvos 20 € / 3 kg:n ämpäri, juuriluutia.Pälkäne tori 9.30-10, Luopioinen tori 10.30-11, Kuhmalahti Pohja 11.30-12, Sahalahti Yrittäjätalo 12.30-13, Kangasala tori 13.30-14.

PÄLKÄNEEN KUNNANVALTUUSTOkokoontuu kunnanvirastossa valtuustosalissa torstai-na 31.1.2013 klo 18.00. Esityslista on luettavissa kunnan kotisivuilla 28.1.2013 alkaen osoitteessa www.palkane.fi .Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti näh-tävänä kunnanvirastossa ja sen jäljennös Luopioisten palvelupisteessä 6.2.2013 klo 12-15.

Pälkäneellä 24.1.2013Petri UrkkoKunnanvaltuuston puheenjohtaja

Kunnat

Myydään

Aidosti paikallinenSydän-Hämeen Lehti

koripallo

Pälkäneen Luja-Lukon yk-kösjoukkue jäi syyskaudella C-poikien ykkösdivisioonan hännille. Joukkue jatkaa kevät-kaudella kivikovassa sarjassa avausvoiton jahtaamista.

Kevään ensimmäisestä tur-nauksesta ei sarjapisteitä irron-nut, vaan Tampereen Pyrintö ja Loimaan Korikonkarit oli-vat Sammon lukiolla selvästi parempia.

Avausvastustaja Tampereen Pyrintö selvisi syyskierroksesta tappiotta. Kevätkierroksen al-kajaisiksi kärkijoukkue kukisti Luja-Lukon 82–37.

Pälkäneläiset eivät saaneet peliään kunnolla käyntiin, vaan korkealta prässännyt vastustaja pakotti virheisiin, joista roko-tettiin armotta. Edes aikalisien avulla ei löydetty avaimia, jolla taitavamman vastustajan präs-si olisi onnistuttu purkamaan, joten Luja-Lukko oli koko otte-lun ajan takaa-ajajan asemassa.

Joukkueen kantavia voimia olivat 14 pistettä heittänyt eetu murtomäki ja neljä pis-tettä kirjauttanut ilmari siiro. erkki ojala heitti kymmenen pistettä ja iiro asikainen kah-deksan.

Loimaa karkasi, kun Asikainen huilasiToisessa ottelussa Loimaata vastaan Luja-Lukko pääsi pe-

laamaan omaa peliään. Voitto karkasi kuitenkin käsistä toisel-la jaksolla, jonka vastustaja vei peräti 27–7. Repsahdus johtui osaltaan siitä, että neljä varoi-tusta nopeaan tahtiin kerännyt iiro asikainen joutui vaihtoon ja kokoero vastustajaan kasvoi entisestään.

Puoliajan jälkeen Luja-Luk-ko pystyi paremmin Loimaan tahdissa, mutta sarjapisteiden kohtalo oli jo ratkennut. Kori-konkarit voittivat pelin 75–39. Pälkäneläisten tehomiehiä olivat jälleen Eetu Murtomäki (19 pistettä), Ilmari Siiro (10) ja Iiro Asikainen (10).

Avausturnauksen onnistuja Eetu Murtomäki pelasi kovia pelejä jo viime vuonna itseään vanhempien joukkueessa. Nyt vastaavassa koulussa olivat mi-nipojista lainassa olleet eetu rautanen ja alex ingman.

Luja-Lukon C-pojat saalista-vat ensimmäisiä ykkösdivisioo-napisteitä 3.2. yhteiskoululla. Pälkäneen W hite-joukkue kohtaa Forssan Koripojat kello 10 ja Uudenkaupungin Korihait kello 15. Minipojista ja C-poikien kakkosdivisioo-najoukkueesta ei ole silloin luvassa vahvistuksia, sillä ne pelaavat samana päivänä omat sarjaturnauksensa.

 koripallo, C-poikien 1. divisioonaPäLuLu White – Pyrintö 37–82PäLuLu White – Loimaa 39–75

koripallo

Pälkäneen Luja-Lukko pelasi syyskaudella mikropoikien kakkosdivisioonaa kahdella joukkueella. Paremmin pärjäsi Lakers, joka nousi kevääksi ko-vempaan ykkösdivisioonaan.

Vuoden ensimmäiset ottelut ja ykkösdivisioonaturnaus pe-lattiin Loimaalla.

Ensimmäisessä pelissä vas-taan tuli BC Nokia. Ottelun alku oli pälkäneläisiltä vielä kakkosdivisioonatekemistä. Nokialaiset näyttivät heti että ykkösdivisioonassa tullaan pal-jon kovempaa puolustamaan ja hyökkäyksiin lähdetään vauh-dikkaasti.

Alkujännityksestä ja -shokis-ta selvittyään Luja-Lukko pääsi paremmin mukaan tempoon. Entistä kovempi vauhti näkyi vielä viimeistelyssä: vaikka joukkue sai luotua tilanteita, pallon pussiin saaminen oli hankalaa. Nokialaiset voittivat

ottelun lopulta yllättävän sel-västi 68–30.

Toisessa pelissä vastaan tuli LoKoKo. Loimaalaiset olivat hävinneet aamuottelussaan nokialaisille 24 pisteellä.

Pälkäne ja Loimaa kävivät ta-saisen kamppailun. Pälkäneläi-set eivät enää ihmetelleet uutta sarjatasoa ja entistä kovempia vastustajia, vaan osoittivat kuu-luvansa ykkösdivisioonaan.

Joukkueet olivat vuoroin muutaman pisteen johdossa ja voitosta kamppailtiin päätös-jaksolle saakka. Lopulta Luja-Lukko kärsi hienosta taistelus-ta huolimatta 30–38 tappion.

– Treenisalilla täytyy keskit-tyä edelleen henkilökohtaisten taitojen opetteluun ja peliti-lanneheittoihin pelinomaises-ta vauhdista, kimmo ketola erittelee turnauksen antia.

 mikropoikien 1. divisioonaPäLuLu Lakers – Nokia 30–68PäLuLu Lakers – Loimaa 30–38

C-pojat jahtaavat edelleen ykkösdivisioonan avausvoittoa

Eetu Murtomäki oli Luja-Lukon C-poikien tehomies kevätkauden avausturnauksessa.

Minipoikaikäinen Eetu Rautanen saa kovia pelejä C-poikien ykkäsdivisioonassa. Tästä hyötyy sekä pelaaja että hänen joukkueensa.

Ykkösen vauhti yllätti mikropojat

Pälkäneen mikropoikien

joukkue nousi kevääksi ykkös-

divisioonaan. Kuvassa Oskari

Ketola.

Maanantai 28.1.2013 • Sydän-Hämeen Lehti12

Paikallista sisältöä enemmän kuin koskaan - useammasta kanavasta!

Sydän-Hämeen Mobiili on Sydän-Hämeen Lehden toi-mituksen tuottamia uunituo-reita uutisia ja menovinkkejä suoraan matkapuhelimeesi seitsemänä päivänä viikossa.

Milloin Mobiili avataan?Sydän-Hämeen Mobiili on luettavissa 1.2.2013 alkaen.

Mitä Mobiilista voi lukea?Mobiiliuutisista voi lukea uutisia heti tuoreeltaan ja sieltä saa myös menovinkkejä. Aineistoa tuotetaan seitsemä-nä päivänä viikossa.

Kuka voi lukea Sydän-Hämeen Mobiilia?Mobiilia voivat lukea Sydän-Hämeen Lehden kestotilaajat.

Missä Mobiilia voi lukea?Sydän-Hämeen Mobiilia luke-aksesi Sinun tulee tilata ensin

Sydän-Hämeen Lehden Mo-biiliEtukortti matkapuhelimee-si. MobiiliEtukortin valikoista löytyy Mobiiliuutiset.

Miten Mobiilin saa? MobiiliEtukortin voivat tilata kaikki Sydän-Hämeen Lehden kestotilaajat.

Näin tilaat MobiiliEtukortin:

1. Varmista Tilaajapalvelussa (www.shl.fi ), että Sydän-Hämeen Lehden asiakastie-doissasi on GSM-numerosi oikeassa muodossa (esim. 358401234567).2. Lähetä tekstiviesti nu-meroon 17191: SHL (väli) KORTTI.Viestin hinta on 0,25 €.3. Saat paluuviestinä linkin, jolla avaat Etukorttisi mat-kapuhelimeen. Voit tallettaa

linkin selaimen kirjanmerk-keihin tai säilytä viesti ja avaa linkki viestistä. Linkki toimii vain siitä puhelimesta, josta se on tilattu.

Palvelu toimii kaikkein kotimaisten

operaattoreiden liittymillä ja pu-

helimilla, joissa on internet-yhteys. Pal-

velu ei toimi Opera Mini- selaimella.

Etukortin ulkonäkö riippuu puhelimen

ominaisuuksista. Mikäli matkapu-

helinohjelmistoa päivitetään, täytyy

kortti tilata uudestaan.

Paljonko Mobiiliuutiset maksaa?Sydän-Hämeen Mobiili on maksullinen tuote, hinta var-mistuu myöhemmin. Mobiili sisältyy kaikkien Sydän-Hä-meen Lehden kestotilaajien vuoden 2013 tilaushintaan.

Sydän-Hämeen Lehti

Mikä on Sydän-Hämeen Mobiili?SSSmress

MSlu

MMusAn

KSMH

MSa

Ole uutiskärjess ä - lue Mobiiliuutiset

Sydän-Hämeen Mobiili tuo paikalliset uutiset ja meno vinkit taskuusi seitsemänä päivänä viikossa. Lue helposti matkapuhelimestasi, missä oletkin. Mobiili raportoi tapahtumista tuoreeltaan ja antaa vinkkejä tulevasta.

Mobiiliuutiset on maksullinen tuote. Se sisältyy kaik kien Sydän-Hämeen Lehden kestotilaajien tilaushintaan. Katso ohjeet käyttöönotosta ja lisä-tietoja shl.fi.

1.2.2013 alkaen

Mahdollinen oma tekstinne tähän tilaan. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doimag-

Mahdollinen oma tekstinne tähän tilaan. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doimag-

Sydän-Hämeen Lehti

- LUE- AJATTELE

- YMMÄRRÄ

Sanoma-lehtiviikko4.-8.2.2013

Mahdollinen oma tekstinne tähän tilaan. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doimag-