1WWW.CURLY.FI 1/2009 CURLY

TERVEYS ON PORKKANA!

NUORTEN LEHTI NUORILLE

W W W.CURLY.FI

ITSETUNNON LAMA

POLTTAVIA KYSYMYKSIÄ

TUPAKOINNISTA

HAASTATTELIJAT HAASTATTELUSSA

#44 1/09 2.3.2009 13. VUOSIKERTA ISSN 1455-2574

2 CURLY 1/2009 WWW.CURLY.FI

3 Pääkirjoitus

4 Silppuri Kysy nuorelta – nuori vastaa

Kolumni: Itsetunnon lama

6 Mistä on pienet pojat tehty?

7 Jokaisella nuorella on oikeus aikuiseen, joka jeesaa Mistä apua ja lohduttava olkapää, kun maailma murjoo?

8 Onksul heittää röökii? Savuavat mielipiteet tupakasta

10 Demobändin haastattelu: Circus At Dawn

11 Leffa- ja kirja-arvostelut

12 Haastattelijat haastattelussa

14 Toiminnanjohtajan terveiset + Mitä tehdään Junior-kerhossa?

SisällysCURLY #44

”OLIKO TUO PÖRRÖTUKKAINEN OHIKULKIJA POIKA VAI TYTTÖ?”

6

”VAHVISTA ONNISTUMISEN TUNNETTASI”

5

TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI

Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin!

Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa.

CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI

Curly ry

Larin Kyöstin tie 7

00650 Helsinki

Kirje-

posti-

merkki

Sukunimi Etunimi

Lähiosoite

Postinumero Postitoimipaikka

SyntymävuosiYhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin.

1287 10

3WWW.CURLY.FI 1/2009 CURLY

PÄÄKIRJOITUS

2.3.200913. vuosikertaISSN 1455-2574

Nuorten lehti nuorilleIlmaisjakelulehti

Painosmäärä 65 700

Tätä numeroa jaetaan Voima-lehden välissä ympäri Suomen, suorapostituksena lehden tilaajille, nuorisotaloille sekä Helsingin kau-pungin kirjastoihin.

Curly on Aikakauslehtien Liiton jäsen-lehti ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen.

Päätoimittaja:Peppi Tervo041-5336541peppi.tervo@curly.fi

Toimitus numerossa 1/09:Paula FinckeHenni-Sofi a Huttunen Meeri Itäsaari Linda JakobssonInez KaukorantaPauliina KoponenJaro KoskiMira KotamäkiEnni LehtovaaraInka ManninenPauliina MarjanenPaula NiemikaijaKinja PakarinenIda PitkänenSakari PulkkaKirsi RaitarantaRoni RautavuoriLilja RintamäkiAleksis SeiloRosa SuominenKaarina UimonenEmilia ViitamäkiPetri Voutilainen

Lehden ulkoasu:Topias Rajajärvi

Kannen kuva:Janette HautaluomaKuvattu Porissa Piukat Paikat -kuntosalilla.

Toimituksen osoite:Larin Kyöstin tie 7,00650 Helsinki

Toiminnanjohtaja:Ira Kinnunen041-5336542ira.kinnunen@curly.fi

Puheenjohtaja:Kaija-Leena Sinkkokaija-leena@sinkko.pp.fi

Painopaikka:Hämeen Paino Oy, Forssawww.sanomapaino.fi

Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvi-en säilyttämisestä, eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudel-leen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harras-tustoimintaa, esimerkiksi viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret tekevät Curly-lehteä ja lyhyt-elokuvia. Samalla he oppivat mediataitoja, esimer-

kiksi valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemis-tä. Toiminnan vetäjinä työskentelee nuorisotyön ja viestinnän ammattilaisia.

Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy internetistä osoitteesta www.curly.fi .

Mikä Curly?Curly-lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly ry tar-joaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten kulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja.

Nettisurffailua ja hyvinvointiaEnsimmäisen kerran surffasin netissä ja chattailin joskus 1990-luvulla. Silloin nettinuorisotyös-tä ei oltu varmasti edes nähty unta, vaikka chatit (ja Irc) pullistelivat nuoria. 2000-luvulle tulta-essa Internetin käyttö ja sen leviäminen otettiin mukaan Euroopan komission kehitysohjelmaan. Laajakaistojen nopeuksille luotiin tietyt tavoitteet. Tavoite on, että lähitulevaisuudessa laajakaista on tarpeeksi nopea vaikkapa tv:n katselemiseen!

Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Nyyti ry tekevät molemmat nettinuorisotyötä. Nyyti auttaa nuoria omien sivujensa kautta, Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyönteki-jään voi törmätä mm. Habbo-hotellissa ja monien kaupunkien nuorisotyöntekijät ovat ”jalkautu-neet” virtuaalisille rannoille Internet-kuvagallerioissa. Nuorten tiedetään viihtyvän netissä, ja pitä-vän virtuaalista todellisuutta luontevana alustana toimia ja luoda suhteita. Miten aikuisetkin saatai-siin näkemään, että netistäkin voi löytää ystäviä? Tai ainakin uskomaan, että nuoren ystävät voivat oikeasti olla netissä?

Nuorten tekninen osaaminen netissä on usein ihailtavan hienoa meihin ”rusinoihin” verrattuna. He kuitenkin kaipaavat aikuisia ja tarvitsevat olkapäitä, netissäkin. Vaihdetaan siis tietoja ja kokemuk-sia!

Tässä lehdessä on keskitytty nuorten hyvinvointiin. Hyvinvointia on sekä henkistä että fyysistä, ja niitä molempia sivutaan tässä lehdessä. Vaikka vastakkainasettelun aika on ohi, lähdimme siitä näkökulmasta vertailemaan radio- ja tv-haastattelun sekä lehtihaastattelun eroja. Kannattaa kurkis-taa myös sivulle neljä, jossa nuoret vastaavat aikuisia askarruttaviin kysymyksiin. Itsekin opin vasta nyt, mikä on fruittari. Joko sinä tiedät?

Peppi TervoPäätoimittaja

Ps. Olen Curly-lehden uusi päätoimittaja ainakin tämän vuoden. Minuun saat

yhteyden parhaiten sähköpostilla, jota ilman en osaisi ehkä enää elää.

Piirrätkö, kuvaatko tai kirjoitatko? Tuntuuko, että haluaisit jonkun muunkin lukevan juttujasi kuin pik-kusisaresi salaa? Kaipaatko tekemistä ja uusia kavereita? Jos vastasit edes

yhteen kohtaan ”kyllä”, olet juuri löytänyt luovuu-dellesi kanavan. Curly julkaisee juttuja, kuvia ja tarinoita neljä kertaa vuodessa lehdessä sekä päi-vittää huippujuttuja myös sivuilleen. Kaikki aiheet ja ideat sekä valmiit jutut ja kuvat ovat tervetullei-ta! Etenkin sinä, 13–18 -vuotias poika, laita näp-päimistö laulamaan ja saa juttusi julki.

Lisätietoa: peppi.tervo@curly.fi

Ps. Opettajat, harrastusryhmät ja järjestöt, tarjot-kaa tekin juttujanne! Varsinkin, jos ne ovat nuor-ten itsensä kirjoittamia!

Curly-lehti kaipaa uusia kirjoittajia ja toimittajia!

4 CURLY 1/2009 WWW.CURLY.FI

silppuri...TEKSTIT: LINDA JAKOBSSON, KIRSI RAITARANTA, KAARINA UIMONEN, PAULIINA KOPONEN, INEZ KAUKORANTA I KUVITUSKUVA: PAULA N.

KAARINA UIMONEN I ANNANTALON SARJAKUVATYÖPAJA

Curlyn nuoret kertoivat kambodzhalaisille nuorille, millaista elämä Suomessa on ja kyselivät ikätovereiltaan hei-dän elämästään. Syksyn aikana Curlyn mediaryhmäläiset tutustuivat Kambodzhan nuorten elämään ja tuottivat Kambodzhaan oman videotervehdyksensä. Videotervehdyksessä viisi 14-20 -vuotiasta vantaalaista ja helsinkiläistä

nuorta esittelevät omaa elämäänsä, kotimaataan sekä kysyvät kambodzhalaisilta nuorilta heidän elämästään. Videotervehdyksen vastaanottavat kaksi kambodzhalaista nuorten ihmisoikeusryhmää. Taksvärkki ry:llä on meneillään

Kambodzhassa kehitysyhteistyöhanke, joka kannustaa paikallisia nuoria toimimaan omissa kylissään aktiivisesti ihmis-oikeuksien puolesta. Rajusta sisällissodasta 1970-luvulla kärsineessä maassa ihmisoikeudet eivät vieläkään toteudu. Monet lapset ja nuoret eivät pääse kouluun ja osa heistä joutuu vaaralliseen työhön auttaakseen ansaitsemaan perheensä elantoa. Osa nuorista jopa myydään orjatyöhön rikkaille kaupunkilaisille. Lue lisää Taksvärkki ry:n työstä Kambodzhan nuorten parissa:

www.taksvarkki.fi /kambodzha ja www.taksvarkki.fi > kehitysyhteistyö

Lapseni julisti vastikään olevansa pesunkestävä fruittari. Mikä ihme on fruittari? Liittyykö tämä jotenkin hedelmiin? Vai haluaako nuoreni ruveta syömään vain tietynlaista ravintoa? – Hedelmätiskimutsi?

Sanotaan, että fruittari ja metroseksuaa-li ovat sama asia, eli poika siis pitää huolta ulkonäöstään ja haluaa pukeutua tyylikkääs-ti. Kuitenkin fruittarius riippuu myös iästä. Joissain piireissä kohistaan, että 13-19 -vuo-tiaiden joukossa fruittarius on samaa pojille, mitä pissikset ovat tytöille. Nuoremmat tus-kin enää tietävät, mikä oikea fruittari on.

Kärjistetysti voisi sanoa, että Kamppia kutsutaan Helsingissä hedelmäkulhoksi, sillä suuri määrä uuden aallon fruittareita on pesiytynyt sinne. Oikeita fruittareita on kuitenkin vaikeaa löytää, ja he eivät julista aatettaan julkisilla paikoilla. Lacoste, bling bling -korut ja gangsta-rap eivät tee nuores-ta fruittaria, vaikka hän niin tahtoisi ajatella. Esimerkiksi näistä ominaisuuksista tunnistaa kuitenkin nuoremman polven fruittarit.

Oikea fruittarius on muutakin kuin ulko-näköä. Suosittelemmekin sinua selittämään lapsellesi, mikä oikea fruittari on, ennen kuin hän ajautuu wannabe-fruittariksi.

KYSY NUORELTA, NUORI VASTAAOlemme mieheni kanssa iltaunisia. Kun me käymme nukkumaan, lapseni avaa tv:n tai huudattaa stereoita, vaikka seuraavana aamuna olisi aikaisin koulua. Miksi nuoret valvovat? Jonkin opaskirjan mukaan nuoret, jos ketkä, tarvitsevat unta! – Unikeko-62

Nuoret valvovat, sillä samalla kun unen tar-ve lisääntyy, niin sisäinen kello siirtyy myö-hempään. Herääminen kahdeksan aamuihin kouluun on aivan kohtuutonta! Toisaalta myös sosiaalinen elämä saattaa kärsiä, jos nukkumaan on mentävä, kun vanhemmat niin käskevät. Parhaat mese-keskustelut käydään juuri yöaikaan.

Nuorta kannattaa myös valvoa, etteivät ainakaan päiväunet valvota häntä.

Nuoren kannattaa antaa valvoa, mutta muistuttaa, että talossa asuu muitakin ihmi-siä. Ostakaa nuorelle MP3-soitin ja asutta-kaa hänet mahdollisimman kauas omasta makuuhuoneestanne, niin nuoren yöelämän äänet eivät häiritse teitä.

Lapseni ei enää tunnu tajuavan järkipuhetta. Miksi aina pitää vastustaa? – Kiiski

Älä huolehdi, vastustaminen on vain osa nuoren kasvua. Vastustaminen kehittää iden-titeettiä. Toisaalta myös vanhempien pyyn-nöt ovat välillä myös kohtuuttomia, jolloin vastustaminen on aivan luonnollista. Nuoren pitää saada oppia virheistään silloinkin, vaik-ka nuori itse tietäisi jo etukäteen alitajuisesti tekevänsä virheen.

HUOMIO! HALUATKO NUORILTA

REHELLISEN VASTAUKSEN

MIELTÄSI ASKARRUTTAVAAN

KYSYMYKSEEN? LÄHETÄ

KYSYMYKSESI SÄHKÖPOSTITSE

OSOITTEESEEN CURLY@CURLY.FI .

SE VOI PÄÄTYÄ TÄLLE PALSTALLE.

CURLYN NUORET LÄHETTIVÄT VIDEOKIRJEEN KAMBODZHAAN

CURLY-SARJIS: Terveys ennen kaikkea

5WWW.CURLY.FI 1/2009 CURLY

...silppuri

Kavan eli Kansallisen audiovisuaalisen arkiston lapsille suunnatut elokuvasarjat jatkuvat maaliskuussa Walt Disneyn animaatioilla. Elokuvasarja liittyy Taidemuseo Tennispalatsin kevätnäyttelyyn, Walt

Disney ja Euroopan taide. Näyttely rinnastaa toisiinsa Walt Disneyn (1901-1966) studion alkuperäisiä materiaaleja ajan eurooppalaiseen taiteeseen.

Disneyn ensimmäinen täyspitkä animaatio Lumikki ja seitsemän kääpiö-tä valmistui Technicolor-väreissä vuonna 1937. Disneyn päähänpinttymää pitkästä animaatiosta pidettiin hulluna, ja neljä vuotta kestänyt jättihanke oli välillä vaarassa kaatua budjetin ylittyessä. Animaatiosta tuli suurme-nestys, mikä perustuu pitkälti Disneyn oivallukseen tuoda Lumikin rinnalle muita rinnakkaisia toimijoita, kuten veitikkamaiset kääpiöt ja ilkeän kau-histuttavan noidan. Disneyn 1930-luvulla luoma menestyskonsepti on yhä käytössä tämän päivän animaationtekijöillä.

WALT DISNEY YLEISÖNÄYTÖKSET SU klo 16 – edeltää Taidemuseon perheopastukset klo 14. Lisätiedot www.kava.fi .

MUUT ELOKUVANÄYTÖKSETTiedustelut ja ilmoittautumiset koululaisnäytöksiin kirsi.raitaranta@kava.fi . Orionin koululaisnäytökset alkavat klo 10. Elokuviin kuuluu Mediakasvatuskeskus Metka ry:n tuottama opetusmateriaali, jonka avulla elokuvaa voidaan käsitellä koulutyön ohessa.

Elokuvateatteri Orion, Eerikinkatu 15, pääsyliput 2 euroa. Jokaista 15 oppilasta kohden yksi aikuinen ilmaiseksi. Järjestää Kansallinen audiovi-suaalinen arkisto.

Kosmetiikkavalmistaja Doven kesäkuussa 2008 teettämän tutkimuk-sen mukaan suomalaisten 15-17 -vuotiaiden tyttöjen itsetunto on Pohjoismaiden alhaisin. Tutkimuksessa selvitettiin vallitsevien kau-

neusihanteiden vaikutusta nuoriin tyttöihin ja itsetuntoon liittyviä seikkoja. "Suunta on huolestuttava. Tutkimus kertoo, että 15-17 -vuotiaat tytöt alkavat laihduttaa yhä nuorempina ja suhtautuvat itseensä muutenkin hyvin kriitti-sesti”, kertoo tutkimussuunnittelun johtaja Sylva Vahtera.

Tutkimuksen inspiroimina keskustelimme ystäväpiirissäni kauneuden käsit-teestä ja niistä seikoista, jotka meidän mielestämme tekevät ihmisestä kau-niin. Pohdimme myös itsetuntoon liittyviä kysymyksiä, kuten Miten itsetuntoa voi parantaa, ja Mitä itsetunto oikeastaan edes on. Pitkän ja hedelmällisen, mutta myös eriävistä mielipiteistä koostuvan aivoriihen seurauksena päädyim-me kuitenkin lopulta kaikki samaan melko yksinkertaiseen johtopäätökseen; Itsetunto on rohkeutta olla juuri sitä mitä on. Itsetuntoa on olla oma itsensä.

Kuulostaa helpolta, eikö niin? Usein se ei kuitenkaan ole niin yksinker-taista. Joskus pelkäämme epäonnistumisia, negatiivisia vastoinkäymisiä ja torjutuksi tulemista ja alamme käyttäytyä sellaisella tavalla, jolla uskomme välttävämme noita tilanteita. Huomasimme, että ihmisen kaksi suurinta pel-koa ovat nimeltään En kelpaa ja Minua ei rakasteta. Kukaan ei halua joutua tilanteeseen, jossa kokee joutuvansa muuttamaan itseään ja käytöstään, jotta kelpaisi paremmin, jotta sopisi ryhmään, jotta tulisi rakastetuksi ja tuntisi itsensä ainutlaatuiseksi ja tärkeäksi. Valitettavan moni kuitenkin tuntee tar-vetta olla jotain fi ksumpaa, kauniimpaa ja parempaa mitä jo on.

Miksi juuri nuorten itsetunto on näyttänyt kokeneen kolauksen? Nuoruus on kaiken kaikkiaan hyvin hämmentävää murrosaikaa, jonka aikana ajatus-maailma muuttuu paljon. Joskus muutos tapahtuu sellaisella vauhdilla, ettei itsekään pysy perässä. Moni kyselee itseltään vielä varhaisaikuisuudessa kysymyksiä kuten "Kuka minä olen" ja "Mikä minut määrittää". Luottamus itseen kuitenkin yleensä kasvaa iän ja elämänkokemusten karttuessa, mutta arvelimme, että itsetuntoa voi myös kehittää itse.

Pieni mielikuvaharjoitus päivittäin on erinomaista harjoitusta ja mielekästä terapiaa! Mieti kaikkia hyviä puoliasi ja muistele niitä kauniita asioita, joita sinulle on sanottu. Ajattele onnistumisiasi. Muistuta itsellesi, että olet ainut-laatuinen.

Siirry mielikuvaharjoittelun jälkeen tekoihin! Hankkiudu tilanteisiin, jois-sa kohtaat uusia ihmisiä. Aloita esimerkiksi uusi harrastus, käy konserteissa ja muissa tapahtumissa, osallistu vapaaehtoistyöhön tai johonkin projektiin. Voit tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin. Juttele rohkeasti muiden kanssa. Laajennat niin maailmankuvaasi ja saat uutta perspektiiviä oman minäkuvasi hahmottamiseen.

Vahvista onnistumisen tunnettasi. Aseta itsellesi henkilökohtaisia tavoittei-ta. Kun saavutat tavoitteesi, koet onnistumisen tunnetta, joka vahvistaa itse-tuntoasi. Ota hoidettavaksesi vastuullisia tehtäviä. Niistä suoriutuminen tuo sinulle lisää itseluottamusta. Liitä arkeesi liikuntaa. Liikunnasta saat parem-man kunnon lisäksi myös muitakin etuja. Raitis ulkoilma virkistää mieltä ja kehoa. Sisätiloissakin harrastetun liikunnan jälkeen olo on energinen ja hyvä. Samalla tunnet tehneesi jotain hyödyllistä.

Älä siis erehdy antamaan itsellesi vähempää tunnustusta, kuin minkä olet ansainnut. Toimi sen sijaan! Tee mielikuvaharjoituksia, suhteuta asioita uudestaan, vahvista onnistumisen tunnettasi ja huomaat hiljalleen, millai-nen juuri sinä olet ja miksi se on niin mahtavaa. Kun pidät itsestäsi huolta, arvostat minuuttasi ja nautit omasta seurastasi, todennäköisesti keräät myös enemmän ihmisiä ympärillesi.

Jos ystävieni johtopäätös itsetunnon määrittämisestä oli aluksi hieman ristiriitainen, niin mielipide kauneudesta oli yksimielinen. Kaunis ihminen on itsevarma, kohtelias, epäitsekäs ja positiivinen. Kaunis ihminen puhuu ja käyttäytyy kauniisti, on luottamuksen arvoinen ja auttavainen, ja mikä tär-keintä, on sujut itsensä kanssa. Joka ikisellä ihmisellä on siis avaimet aitoon kauneuteen. Aidoin ja puhtain kauneus kumpuaa ihmisen sydämestä.

Doven tutkimukseen osallistuneet naiset antoi-vat tuleville naissukupolville itsetuntoon ja kau-neuteen liittyvän neuvon: Arvosta piirteitä, jotka tekevät sinusta ainutlaatuisen. Se on kiistatto-masti paras kauneusvinkki, jonka olen koskaan saanut.

LINDA JAKOBSSON

14. helmikuuta 2009 moni tuli viettämään Hartwall Areenalle ystä-vänpäivänsä lähes täysinäiseen konserttihalliin ajatellen kuule-vansa James Bluntin rakkausballadeja, mutta luvassa oli hieman

räväkämpi show. Siiri Nordinin hoidettua lämmittely, James Blunt aloitti esityk-sen rohkeasti kappaleella, jota ei ole levytetty.

Keikan loppuvaiheessa Blunt loikkasi lavalta alas ja juoksi permannon halki aivan hallin takaosaan saakka läimäytellen matkalla ”ylävitosia” faneilleen. Sitten hän kipusi tekniikka-aitaukseen rakennetulle pienelle lavalle, jossa jatkoi sekä laula-mistaan että yleisön laulattamista. Suurta intoa täynnä ollut James nauratti yleisöä keikallaan moneen otteeseen!

James Bluntin musiikki oli uskomattoman kuuloista noin isoissa tiloissakin ja ei voi muuta kuin ihmetellä, kuinka kenestäkään voi lähteä niin omaperäinen ääni. Konsertti oli mahtava kokemus ja toivottavasti James Blunt tulee taas pian Suomeen!

ITSETUNNON LAMA

Kirjoittaja on elämännälkäinen nuori nainen, ylioppilas ja kulttuurituotannon opiskelija.

WALT DISNEYN ELOKUVIA ORIONISSA

KEIKKARAPORTTI: JAMES BLUNT

Vastasyntyneen sukupuolen selvittämiseksi riittää useimmiten vilkaisu vauvan haarojen väliin ja näin havaittujen ulkoisten sukuelin-ten perusteella määritellään hänen biologinen sukupuolensa. Biologisten ominaisuuksiensa

perusteella ihmiselle määritetään siis oikeudellinen ja sosi-aalinen asema yhteiskunnassa joko naisena tai miehenä, ja tämän määritelmän oletetaan pysyvän muuttumattomana kehdosta hautaan.

Kulttuurissamme ihmisyys on totuttu ymmärtämään ja tulkitsemaan sukupuolisidonnaisesti eli jakamalla ihmiset kahteen vastakkaiseen luokkaan. Näihin luokkiin liitetään tietyt piirteet ja ominaisuudet sekä useimmiten käsitys näi-den seksuaalisesta halusta vastakkaista sukupuolta olevaa ihmistä kohtaan.

Sukupuolioletukseen sisältyy länsimaissa luonnollistet-tu normatiivinen oletus heteroseksuaalisuudesta, naisen

Mistä on pienet pojat tehty?

LÄHIKUVASSA PANNimi: Leo*Ikä: 18 Suuntautuminen: panseksuaali

Tajusi 16-vuotiaana olevansa panseksuaa-li, tuli kaapista ulos 17-vuotiaana. Ystävät suhtautuivat ymmärtävästi, mutta pieni

osa ihmisistä, joita hän ei tuntenut hyvin, eivät hyväksyneet ja etääntyivät. Vanhemmatkaan eivät innostuneet. Tulee kuitenkin isän kanssa paremmin toimeen. Negatiivista kommenttia ei ole sen kummemmin tullut, enimmäkseen ”läp-pää” kavereiden kesken.

Leo valmistuu kesällä valokuvauslinjalta. Viettää kavereiden kesken aikaa mm. shop-pailemalla, leffassa ja Dtm:ssä (lyhenne Don't Tell Mama, suomeksi Älä kerro äidille), joka on Helsingissä sijaitseva seksuaalivähemmistöille suunnattu yökerho ja kahvila. Muuten Leo nos-telee painoja. Pukeutumistyylistään Leo sanoo, ettei mene minkään muodin mukana eikä luokit-tele tyyliään mihinkään genreen.

* Henkilön nimi on muutettu

Hetkinen.. Oliko tuo pörrötukkainen ohikulkija poika vai tyttö? Taisi olla tomboy eli poikatyttö. No, onhan lähes automaattista, että määrittelemme muut ihmiset ensisilmäyksellä sukupuolen perusteella joko tytöksi/naiseksi tai pojaksi/mieheksi. Sukupuolta pidetään yhtenä keskeisimmistä ihmistä määrittävistä tekijöistä, koska sen ajatellaan olevan synnynnäinen, pysyvä ja jatkuva ominaisuus. Sukupuolesta on tullut meille jopa niin keskeinen käsite, että sukupuolijaon voidaan ajatella kuuluvan maailmankäsitykseemme.

ja miehen välisestä rakkaudesta ja eroottisesta halusta. Elämme siis kulttuurissa, joka on paitsi sukupuolittunut, myös läpeensä seksualisoitu heteroseksuaalisen järjestyksen mukaisesti. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat eivät katso olevansa "jotain siltä väliltä", vaan mieluummin "sekä että".

Homoseksuaalisuus on edelleen rikos 77 maassa ja kuolemantuomion siitä voi saada Iranissa, Mauritaniassa, Nigeriassa, Saudi-Arabiassa, Sudanissa, Arabiemiraateissa ja Jemenissä. Suomessa homoseksuaalinen kanssakäyminen laillistettiin vuonna 1971. Syrjintä seksuaalisen suuntautu-misen perusteella on vastoin lakia. Vuodesta 2002 lähtien homoilla on ollut mahdollisuus rekisteröityyn parisuhtee-seen. Kielteinen asennoituminen homoseksuaalisuuteen ja homoseksuaaleihin vaihtelee suorasta vainosta syrjintään ja torjuntaan.

Seksuaalisia suuntautumisia:aseksuaalisuus: seksuaalista halua ei tunneta

biseksuaalisuus: seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu molempiin sukupuoliin

bi-curious: seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu molempiin sukupuoliin, mutta on vielä ns. kokeiluasteella

panseksuaalisuus: seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu molempiin sukupuoliin sekä kaikkia niiden välille asettuvia muotoja kohtaan

heteroseksuaalisuus: seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu ainoastaan vastakkaiseen sukupuoleen

homoseksuaalisuus: seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu ainoastaan samaan sukupuoleen

transsuuntautuneisuus: seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu erityisesti trans-ihmisiin

introseksuaalisuus: mielenkiinto itseen kohdistuvaa seksuaalista mielenkiintoa kohtaan

Lähde: www.wikipedia.fi

TEKSTI: INEZ KAUKORANTA

7WWW.CURLY.FI 1/2009 CURLY

Nuoret liikkuvat yhä aktiivisemmin Internetissä. Koneet ja nopeat Internetyhteydet ovat yleis-tyneet viimeisen viiden vuoden aikana ja samalla Internetissä nuorille tarjottavat pal-velut ovat lisääntyneet. Nuoruuden vastamä-

en ongelmat eivät ole kuitenkaan vähentyneet ja kaipuu keskustella luotettavan aikuisen kanssa on vain lisäänty-nyt. Tätä kertovat ainakin Nyyti ry:n ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton tilastot.

Oletko yksinäinen? Tuntuuko, että seinät kaatuvat päälle?2000-luvulla varsinkin tyttöjen pahoinvointi on lisääntynyt. Tämä tulee ilmi Mannerheimin Lastensuojeluliiton puhe-linpalvelun pitämästä tilastosta. Myös Helena Partinen, Nyyti ry:n toiminnanjohtaja, tunnustaa tämän tiedon todeksi. Hänen mukaansa psyykkinen oireilu on lisäänty-nyt ja yhä nuorempia ihmisiä on työkyvyttömyyseläkkeellä. Helena Partisen mukaan tähän vaikuttavat juuri nuorten elämän perusvalmiuksien katoaminen: Elämästä on tullut nuorille suorittamista ja selviytymistä. Vanhemmat eivät jaksaa pitää lapsistaan huolta, ja tällöin lapsilta ja nuorilta jäävät peruselämäntaidot oppimatta. Enää ei tunnuta tietä-vän milloin pitäisi levätä, liikuntaa ei harrasteta tarpeeksi ja ruuasta haetaan turvaa ja iloa. Partisen mukaan osa nuoris-ta tarvitsee opastusta jopa perushygienian hallitsemiseen ja sosiaalisten taitojen kartuttamiseen.

Nyyti ry:n mukaan joka toinen vuonna 2008 yhteyttä ottanut nuori koki elämän tilanteensa vaikeaksi tai hyvin vaikeaksi. Stressi, väsymys, seurustelu ja esimerkiksi kou-lukiusaaminen nousivat esille Nettiolkapään yhteyden-otoissa. Näistä kaikista yhteydenotoista Nyyti ry on ohjannut ammattiapuun yli 1700 nuorta. Nyyti ry:n nettiryhmissä puhuttavat samat asiat; seurustelu ja yksinäisyys. Kuka tahansa voi lukea näitä palstoja, mutta voi-dakseen kommentoida tarvitsee rekisteröityä Nyyti ry:n netti-ryhmään. Ryhmiä ohjaavat

Jokaisella nuorella on oikeus aikuiseen, joka jeesaaTämä juttu on juuri sinulle, joka surffaat netissä. Sinulle, joka välillä kaipaat lohdutusta ja aikuista kuuntelemaan huolia.

Nyytin vapaaehtoistyöntekijät, jotka on koulutettu juuri täl-laiseen nettityöhön. Vaikka Nyyti on tähän asti keskittynyt yliopisto-opiskelijoihin, on heillä nyt alkamassa myös lukio-laisille, ammattikoululaisille ja ammattikorkeakoulunuorille Elämäntaitojen kurssi.

Puhelinlangat laulavatVaikka puhelimet soivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton puhelinpäivystyksessä aktiivisesti, näkyvät nuoriin kohdis-tuvat onnettomuudet niissä selvinä piikkeinä. Esimerkiksi koulusurmat ovat tuoneet noin 200 lisäpuhelua MLL:n puhelinpalveluun normaaliin verrattuna. Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien netti- ja puhelinpalveluiden päällikkö Anne Ryhänen muistuttaa kuitenkin, että tällöin-kin nuoret haluavat keskustella heidän omiin elämiinsä liit-tyvistä asioista, sekä esittää aikuisille kysymyksiä.

-13-18 -vuotiaita nuoria haastaisin uskomaan siihen, että elämän kiemuroista ei tarvitse selvitä yksin. Jokaisella nuo-rella on oikeus aikuiseen, joka jeesaa, sanoo Anne Ryhänen.

-Joskus aikuinen ei ymmärrä pysähtyä, joskus aikuinen ei usko kuulemaansa, koska se saattaa olla kova pala (teema saattaa osua liian lähelle) tai oman nuoren kipua on vaikea uskoa. MUTTA: näissäkin tilanteissa, yritä uudestaan. Ja katso ympärillesi, ketä muita siellä näkyy, Ryhänen kannus-taa ja muistuttaa nuoria.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto tar-joaa nuorille esimerkiksi puhelin-ja nettipalveluita, joissa nuorille vasta-

taan heitä askarruttaviin kysymyksiin henkilö-kohtaisesti. MLL tekee myös nettinuorisotyötä partioimalla esimerkiksi Habbo-hotellissa ja järjestämällä juttelutunteja Irc-galleriassa. Lisäksi MLL järjestää kouluille tukioppilastoi-mintaa ja näin jalkautuu nuorten pariin myös nettimaailiman ulkopuolella. Lisätietoja: www.mll.fi /nuorille

Nyyti ry on tarjonnut virtuaalista olka-päätä nuorille Internetissä vuodesta 1995 saakka, ensin sähköpostitse ja

vuodesta 2003 netissä. He järjestävät myös eri teemojen ympäriltä nettiryhmiä, joihin nuori voi hakeutua keskustelemaan esi-merkiksi yksinäisyydestä tai seurustelusta. www.nyyti.fi

TEKSTI: PEPPI TERVO I KUVA: CURLYN LEHTIRYHMÄ

8 CURLY 1/2009 WWW.CURLY.FI

TUPAKOIVA NUORI, 15V.

Kuinka kauan olet tupakoinut?- Olen tupakoinut noin puoli vuotta.

Miksi aloitit tupakanpolton? - No siihen on vaikea sanoa yhtä syytä. Aloittaessani

lähes kukaan ystävistäni ei polttanut, enkä kokenut tupa-koimista tapana päästä mihinkään porukkaan tms. Kaiketi ajattelin tupakoimisen olevan tapa tehdä jotain itseni kans-sa, sellaiseksi omaksi jutuksi tavallaan. Joku asia, jota teh-dä aina, kun tuntui siltä, että elämä potkii päähän. Ennen kuin aloitin tupakoinnin ajattelin, että minä tiedän parem-min, ja että tupakointi on typerää touhua. Syy tupakoin-nin aloittamiseen kiinnostaa varmasti monia, jotka eivät ole koskaan tupakoineet. Valitettavasti sitä ei vaan pysty kertomaan niin yksiselitteisesti. Itse olin aikoinaan varma, etten jää koukkuun tupakkaan, enkä oikeasti tupakoi, mitä nyt silloin tällöin. Vähitellen sen huomasi, että tupakkaa oli pakko saada, ja siitä tuli tavallaan tapa, että on se rööki kädessä.Tietävätkö vanhempasi?

- Kyllä tietävät.Miten he suhtautuivat?

- Rauhallisemmin kuin olisin luullut. Tietenkin he halu-avat, että lopetan ja koettavat kaikin keinoin edesauttaa sitä.Ajatteletko koskaan itse lopettavasi tupakoimisen?

- Kyllä, koko ajanhan sitä miettii.Onko suhtautumisesi tupakoiviin alaikäisiin nuoriin muuttunut alettuasi itse polttamaan?

- No tavallaan tietenkin, kyllä sitä ymmärtää itse parem-min, mitä toisen päässä liikkuu. Sellainen tupakoiminen, joka aloitetaan nuorena siksi, että pitää todistaa jotain, tun-tuu edelleen naurettavalta. Tavallaan se on hirveätä haaska-usta. Tupakka ainoastaan koukuttaa, vie rahaa ja pahentaa terveyttä, joten on sääli, että joku tekee jotain sellaista itsel-leen muiden takia.

Onksul heittää röökii? Alaikäisten nuorten tupakointi on mielipiteitä jakava asia. Haastattelin tupakoivaa nuorta, tupakoivan nuoren vanhempaa ja tupakoimatonta nuorta.

TUPAKOIMATON NUORI, 16V.

Mitä mieltä olet alaikäisten nuorten tupakoimisesta?

- En valitse seuraani sen mukaan. Tupakoiminen on yhdentekevää minulle.Onko sinulla monia tupakoivia alaikäisiä ystäviä?

- Kyllä on.Oletko itse koskaan polttanut tai maistanut tupakkaa?

- Kyllä olen polttanut.Pitäisikö mielestäsi tupakkalakia tiukentaa ja uskotko sen vaikuttavan nuorten tupakoimiseen?

- Miten sitä voisi tiukentaa enempää ? En usko sen vai-kuttavan juurikaan. Nuoret saisivat tupakkaa käsiinsä halu-tessaan kuitenkin.Miksi luulet niin monien alaikäisten nuorten aloittavan tupakanpolton?

- Luultavasti se alkaa pikkuhiljaa. Aluksi seuratupakoi-misella ja sitten pikkuhiljaa huomaa jääneensä koukkuun.

TUPAKOIVAN NUOREN VANHEMPI, 41V.

Minkä ikäinen tupakoiva lapsesi on?- 15-vuotias.

Miten sait kuulla lapsesi tupakoinnista?- Hän itse kertoi.

Miten suhtaudut asiaan?- Kovasi pettynyt olen.

Miksi luulet niin monien alaikäisten nuorten aloittavan tupakanpolton?

- Luulen, että siinä on jotain mielikuvaa jostain kuulu-vuudesta johonkin yhteisöön tai ryhmään tupakan kautta. Luultavasti myös kapinaa. Yhdellä sanalla kiteytettynä:Tyhmyydestä.Miten aiot yrittää vaikuttaa lapsesi tupakoimiseen?

- Vaikutusmahdollisuuksia ei taida olla muita kun valis-taminen ja jutteleminen. Lisäksi lopetan kuukausirahan maksamisen lapselleni, sillä en halua rahoittaa tupakan polttamista. Lapsi saa kuitenkin rahaa jos tarvitsee esimer-kiksi välipalaan.

Tupakoivan nuoren ohje vanhemmille:Jos epäilet alaikäisen lapsesi polttavan tupakkaa, kannattaa kysyä häneltä suoraan, eikä vihjailla asiaa kyselemällä: ’’Miksi haiset tupakalle’’ tms. Lapsesi saattaa haluta kertoa asiasta sinulle, muttei uskalla tai osaa. Jos lapsesi tunnustaa asian sinulle itse, hän on toiminut erittäin rohkeasti. Tupakoimisesta kertominen vanhemmille on monille koko polttamisen vaikein asia. Jos saat lapsesi kiinni tupakoimisesta, koeta rauhallisesti jutella hänen kanssaan asiasta. Huutaminen tai 356 päivän aresti ei luultavasti auta asiaa mitenkään. Voit auttaa lastasi pääsemään irti tupakasta vain kannustamalla ja tukemalla häntä. Tupakoinnin lopettamisen päätös lähtee nuoresta itsestään; jos hän ei itse sitä tarpeeksi halua, uhkaileminen ei valitettavasti auta. Nuori yleensä tietää tupakoinnin vaarat ja haitat, joten terveystiedon tunnin kertaaminen ei myöskään ole avuksi.

Paras asia olisi istua lapsen kanssa alas ja jutella asiasta ilman moralisointia tai suuttumista. Oman lapsen tupakoimista ei kannata vähätellä, vaikka sen uskominen saattaakin olla vaikeata. Kukaan ei liioittele tupakoimistaan omille vanhemmil-leen, joten usko lastasi, jos hän kertoo tupakoimisen olevan ongelma ja kannusta häntä lopettamisessa.

Päihdetyöntekijän kommentti:On olemassa myös niitä nuoria, jotka eivät tunne tupakan haittoja tai vaaroja. Moni ehkäisevän päihdetyön menetelmä korostaa vääristyneesti myöhempiä vaikutuksia, mutta vaikutukset nuoren kehoon tänään, tässä ja nyt eivät ole tiedossa. Tämä tulisi muistaa.

Nuorta kannattaa tukea lopettamiseen hakemalla tarvittaessa myös ulkopuolista apua. Netistä löytyy paljon tietoa, johon voit tutustua yhdessä nuoren kanssa, esimerkiksi http://www.fressis.fi / ja http://www.tupakoinninihanuus.com/ . On tärke-ää, että nuori huomaa itse, mitä haittoja tupakoinnista seuraa. Lisäksi mahdollisuus palkintoon tupakoinnin lopettamisen jälkeen ei ole pahasta. Toki siis oma terveyskin on porkkanana, mutta voisivatko vanhempi ja nuori yhdessä keksiä jotain, jos nuori on esimerkiksi vuoden tupakoimatta ? Tällöin nuorella olisi tavoite, johon tähdätä.

PAULIINA MARJANEN I KUVA: CURLYN LEHTIRYHMÄ

TUPAKKA • tupakointi heikentää ihon terveyttä ja lisää aknen riskiä.

• tupakointi vaikuttaa luuston tiheyteen ja pituuskasvuun heikentävästi.

• tupakointi nuorena estää keuhkojen normaalin kehittymisen, mikä heikentää kuntoa ja suorituskykyä.

• varhain aloitetun tupakoinnin on todettu lisäävän alkoholismin ja ylipainon (tupakointi ei ole hyvä laihdutuskeino) riskiä.

• tupakoinnin on todettu aiheuttavan masentuneisuutta, koska aivojen aineenvaihduntaan tulee häiriöitä.

• hampaat ja sormet kellastuvat, hengitys ja vaatteet haisevat.

• tupakkatuotteet heikentävät suun terveyttä.

• tupakkatuotteet vaikuttavat sydän- ja verenkiertoelimistöön (mm. verisuonten kalkkeutuminen, syke nousee, verisuonet supistuvat, ääreis- ja pintaverenkierron heikentyminen), mikä heikentää suorituskykyä ja elimistön palautumista.

• nikotiiniriippuvuus syntyy jo parissa viikossa, vaikka et polttaisi joka päivä. Riippuvuuden syntyessä aivoissa tapahtuu pysyviä muutoksia, jotka saavat sinut haluamaan lisää nikotiinia.

CURLY-SARJIS: If You Smoke...JARO KOSKI I ANNANTALON SARJAKUVATYÖPAJA

LUONTO-LI ITTO RY HAKEE VARAINHANKKIJOITA

Muirin taival Nuuksio

3.–4.4. ja 10.–11.4.2009

Muirin taival on yli 15–vuotiaille nuorille tarkoitettu vaelluksenomainen matka auringonnoususta aurin-

gonlaskuun. Se on matka ilman määränpäätä, karttoja, kompasseja ja kelloja. Taival on kulkua sinne, minne vaistot

osallistujia johdattavat, luonnon ja omien kehojemme rytmien ohjaamina. Loput on pelkkää arvoitusta.

Tapaamme Nuuksiossa Tikankolon kämpässä retkeä edel-tävänä iltana (3.4. tai 10.4.), koska taipaleelle lähdetään jo

aamulla ennen auringonnousua. Paluu Helsinkiin seuraavana iltana taipaleen päätyttyä.

Ilmoittaudu 27.3. mennessä! Hinta 15 euroa

(ei sisällä matkakustannuksia)

Nuorten Luontotalopuh. 09-310 89038

Tilaa ilmaista lisätietoa kasvissyönnistä!

Lähetä tekstiviesti numeroon 050 344 9524. Kirjoita vies-tiin INFO sekä oma nimesi ja osoitteesi. Infopaketissa on mm. jäsenlehti Vegaian näy-tenumero!

Vegaaniliiton jäseniksi voivat liittyä kaikki kiinnostuneet ruokavalioon ja muihin kulu-tustapoihin katsomatta.

www.vegaan i l i i t t o . f i

10 CURLY 1/2009 WWW.CURLY.FI

Mistä nimi Circus at Dawn tulee?Bändin alkuaikoina oli tapana sopia treenejä viikonlop-

puaamuiksi. Bändin jäsenet eivät kuitenkaan osoittautuneet aamuihmisiksi ja toiminta muistutti erehdyttävästi jonkin sortin sirkusta, mistä nimi lähti myöhemmin kehittymään.Miten kuvailisitte musiikkianne?

Melodista rokkia raskaalla otteella soitettuna. Omaa musiikkia on aina ollut vaikea kategorisoida, joten annam-me tämän tehtävän mielummin kuulijoille. Kauanko bändinne on ollut kasassa?

Jude ja Tuomas alkoivat rakentaa bändille biisejä vuoden 2006 lopulla ja Kimi sekä Juuso liittyivät kokoonpanoon kesällä, 2007 jolloin bändi sai nykyisen muotonsa.Oletteko opiskelleet musiikkia vai itseoppinei-ta soittajia?

Jude: Bänditoiminta lähti liikkeelle ala-asteen bändiker-hosta ja siitä lähtien olen soittanut jatkuvasti eri kokoonpa-noissa. Kitaraa ja laulua olen opiskellut lisäksi yksityistun-neilla ja opistoissa.

Tuomas: 7–8 -vuotiaasta asti kävin noin 10 vuotta pia-notunneilla. Kitaran soittoa olen opiskellut kitaraopettajan johdolla sekä itsenäisesti.

Kimi: Aloitin musiikkiharrastuksen pianonsoitolla ennen kouluikää. Rumpukapuloihin tartuin ensimmäistä kertaa ala-asteella ilmoittauduttuani koulun bändikerhoon salaa vanhemmiltani. Pianoharrastus jatkui aktiivisesti n. 10 vuotta, jonka jälkeen olen keskittynyt pääasiassa rum-puihin.

TEKSTI: ENNI LEHTOVAARA I KUVA: SAKARI PULKKA

Circus at Dawn – sirkusta aamunkoitteessa

Musiikilliset esikuvanne?Kimi: Mielestäni kovia rumpaleita ovat mm. Machine

Headin Dave McClain ja Mnemic:in Brian ”Brylle” Rasmussen. Suomalaisista rumpaleista haluan nostaa esille Mikko Kaakkuriniemen Von Hertzen Brothersista ja Sami Kuoppamäen, joka on yksi suomen arvostetuimmista rock-rumpaleista.

Tuomas: Bändeistä mm. Muse, Alice in Chains ja Stone Temple Pilots.

Jude: Kuuntelen musaa laidasta laitaan ja tärkeintä on itse biisi, ja hyvä koukku. Loistavia bändejä ovat mm. Muse, Faith No More, System of A Down, Slipknot ja Children of Bodom. Minne haluatte päästä soittamaan?

Ensin Tavastia, sitten Provinssirock ja hännän huipuksi Wembley. Eli ei tarvita kuin kolme keikkaa. *Naurua*Suurin saavutuksenne tähän mennessä?

Tammikuussa julkaistu omakustanne-EP. Se nauhoitet-tiin Kokkolassa Jonas Olssonin studiolla. Levy sisältää bii-sit ”Side by side” ja ”Bitter to Sour”.Missä näette itsenne 50-vuotiaina?

Toivottavasti saadaan soittaa vielä silloinkin. Musiikki tulee aina olemaan olennainen osa elämäämme. Tämä on siitä hyvä harrastus, ettei tässä ole mitään ikärajoja. Eikä tästä hommasta ikinä irti pääse!Kuinka biisinne syntyy?

Yleensä biisit tehdään soittimilla ensin runko ja riffi t, ja siihen laulut päälle. Toisaalta joskus melodia määritte-lee koko muun biisin rakenteen. Jude tekee biisien lyriikat pääasiassa.

Haluaisitteko euroviisuihin edustamaan Suomea?

Nyt sinne on viime vuosina alkanut mennä bändejäkin mukaan, mikä on hienoa. Emme kuitenkaan näe, että mei-dän musiikkimme suuntautuisi sinne.Mistä rokki alkaa ja mihin se loppuu?

Rokki alkaa asenteesta ja hyvästä fi iliksestä. Meille se tarkoitti aikoinaan Europen Final Countdownia ja Dingoa, joiden tahtiin on tullut kattiloita kolisteltua. Loppua ei näy. Viimeiset sanat?

Tästä on hyvä jatkaa. Ja muistakaa tutustua materiaa-liimme meidän myspace-sivustollamme! www.myspace.com/circusatdawn

JÄSENET:Jude- laulu, kitaraTuomas- kitara, taustalauluKimi- rummutJuuso – basso

Helsinki – Espoo -akselilta ponnistava Circus at Dawn on ollut kasassa vuodesta 2007. Bändi on ehtinyt tehdä kaksi demoa ja tammikuussa 2009 bändi julkaisi kaksi biisiä sisältävän omakustanne-EP:n.

TEKSTI: LILJA RINTAMÄKI JA INKA MANNINEN

TEKSTI: LILJA RINTAMÄKI

Morsianten sota (Bride wars) on romanttinen komedia, joka saa sekä nauramaan että itkemään.

Ystäviä myötä- ja vastoinkäymisissä

Kirja-arvostelu

Parhailla ystävyksillä Livillä (Kate Hudson) ja Emmalla (Anne Hathaway) on yhteinen unelma. He haluavat pitää omat häänsä kesäkuussa Hotel Plazassa. Kun molemmat kihlautuvat unelmi-ensa miestensä kanssa ja alkavat toteuttaa hääunelmaansa, he joutuvatkin ongelman eteen. On tapahtunut kauhea erehdys,

molempien häät ovat suunnitteilla samalla päivälle ja samaan paikkaan. Aiemmin toisiaan tukeneet ystävykset ovat nyt sodassa toisiaan vastaan. Tässä sodassa kaikki keinot ovat sallittuja.

Roolisuoritukset ovat vakuuttavia, etenkin Emman ärsyttävää kaasoa Debiä esittänyt Kirsten Johnston onnistui hyvin. Positiivinen tunnelma peitti onneksi alleen hieman ennalta arvattavat juonenkäänteet ja musiikki vei mukanaan.

Elokuva on keskinkertainen, mutta varsin mukavaa nautittavaa ystävän kanssa katsottavaksi.

Mikä onkaan todellista?

Kadonnet kyyneleet on uusi nuorten kir-ja, joka yhdistää fantasian ja todellisuu-den. Roosa on nuori tyttö jolla on kotona vaikeaa. Suurin osa kirjan tapahtumista tapahtuu kuitenkin muualla, ja onkin vain

kuvitelmaa. Mike Pohjola on onnistunut saamaan kirjasta hyvän

kokonaisuuden, joka synkkyydestään huomaamatta on hyvää luettavaa. Vaikka tarinat ovat hyvin erilaisia, ne käsittelevät kuitenkin pohjimmiltaan samankaltaisia asioita. Päähenkilöt joutuvat samanlaisten kysymysten äärelle. He kohtaavat sekä ystäviä että ongelmia, joille ei ole helppoa löytää ratkaisua.

Vaikka nuori masentunut tyttö ei olekaan uusi kir-jan aihe, on Pohjolan esikoisromaanissa jotakin uutta ja kiehtovaa.

AtlasYmpäristö

KANSAINVÄLINEN

MESTARITEOS

NYT SUOMEKSI!

Kartasto analysoi ympäristö-

kysymyksiä ja esittää ratkaisuja.

Mukana myös toteutettuja

vaihtoehtoja maailman eri puolilta.

www.intokustannus.fi Tilaa nyt Ympäristöatlas hintaan 15 € (ovh 19 €)!

12 CURLY 1/2009 WWW.CURLY.FI

Haastattelijat haastattelussa

TEKSTI: ROSA SUOMINEN JA MIRA KOTAMÄKI

Haastattelimme kahta erilaista toimittajaa heidän työstään ja selvitimme, miten lehti- ja radiotoimittajan työt eroavat toisistaan.

Kauanko olet tehnyt tätä työtä?En ole tehnyt tätä työtä kovinkaan kauaa, olen tul-lut puolitoista vuotta sitten Voice TV:n puolelle har-joitteluun ja sitä kautta jotenkin ajautunut radion puolelle töihin. Radiossa olen työskennellyt vasta vuoden. Aikaisemmin olin Voice Radion illassa ja nyt siis aamulla Heräämössä.

Mikä on vaikeinta työssäsi?Tässä työssä pitää olla hirveästi ideoita ja uudistua koko ajan, ettei toistaisi samoja juttuja joka päivä. Pitää myös osata tiivistää, koska usein tulee tari-noitua ihan liikaa, kun jostain hyvästä jutusta alkaa puhua. Tiivistäminen on tosi haasteellista.

Millainen koulutustausta sinulla on? Olen käynyt Turussa Diakonia ammattikorkeakou-lussa neljän vuoden koulutuksen. Olen valmistunut medianomiksi.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?Normaalina työpäivänä kello herättää jo klo 3.50. Nousen saman tien, koska ei ole paljon varaa jäädä torkuttelemaan. Työt täällä alkavat viiden aikaan. Sitten juodaan tässä aamuteemme ja kahvimme, ja pikku hiljaa aletaan heittää läppää sekä katsomaan päivän aiheita. Jutut tulevat usein omasta elämästä. Me tehdään ajankohtaisohjelmaa eli paljon aiheita tulee myös mediasta ja iltapäivälehdistä. Sieltä me katsotaan Heräämön tiimin kanssa mitä tapahtuu Suomessa ja maailmalla ja valitaan aiheet, jois-ta me halutaan puhua. Lähetys alkaa kuudelta. Silloin menemme studioon, josta tehdään samaan aikaan radio- ja tv- lähetystä. Kamerat siis kuvaa-vat meitä tv:hen ja kun laitamme biisin soimaan, sen musiikkivideo näkyy tv:stä. Lähetys kestää neljä tuntia, jonka aikana naureskelemme, puhumme ja yritämme sählätä ajan kanssa, koska yleensä tulee tosi kiire. Kun lähetys on loppunut, puhumme ja nauramme lisää. Välillä käymme syömässä ja sitten mietimmekin seuraavan päivän aiheita ja juttuja.

Mitä muuta työhösi kuuluu?Meillä käy vieraita melkein joka päivä eli se on aika tärkeä osa työtäni. Lähetyksen jälkeen suunnitte-lemme haastattelua ja sitä, mitä teemme haastatel-tavan kanssa. Usein meillä on haastattelu suorassa lähetyksessä. Otamme etukäteen tietenkin selvää, minkälaisesta tyypistä on kyse ja mitä asioita halu-amme kysyä. Monesti me myös hassuttelemme vie-raan kanssa.

Millainen on hyvä haastattelu?Hyvä haastattelu on sellainen, että kaikilla on hyvä fi ilis. Joskus se on tosi haastavaa, kun ei ehdi tutus-tumaan toiseen tai jutella etukäteen. Ihanteellinen tilanne on kuitenkin sellainen, että kaikilla on hyvä fi ilis jo ennen kuin haastattelu alkaa. Monesti kui-tenkin se hyvä fi ilis tulee vasta, kun haastattelu on ohi. Sellainen haastattelu on myös hyvä, jos ei ole mitään tiettyjä rooleja, vaikka tietenkin haastatteli-jan tehtävä on kysellä, mutta se olisi sellaista kes-kustelunomaista.

Minkälaista taustatyötä haastattelu vaatii?Pitää ottaa ennen haastattelua selvää, että tietää, mistä oikeasti puhuu. Haastateltavalle kaikkein pahin tilanne on, kun hän näkee toimittajasta, ettei tämä tiedä tai tätä ei kiinnosta. Jos vaikka artisti tulee promotoimaan uutta levyään ja toimittajalta on kaikki faktat hukassa, se on tosi kurjaa. Pitää myös miettiä, mihin asioihin haluaa tarttua, koska yleensä aikaa ei ole paljoa. Jokaisen haastateltavan kanssahan voisi puhua vaikka tunteja.

Mitä teet haastateltuasi?Haastattelun jälkeen tekisi mieli rupatella lisää ja vähän tässä ehtiikin jutella, mutta aina jää har-mittamaan, kun aika loppuu kesken. Kun haastat-telu on nauhoitettu, leikkaajat editoivat sen ja se laitetaan nettiin. Silloin kun haastattelu on suora, niin silloinhan sille ei voi enää lähetyksessä tehdä mitään, vaan se on siinä. Jos radiohaastattelu teh-dään etukäteen, se puretaan koneelle, editoidaan ja katsotaan, mitä kohtia siitä käytetään lähetyksessä.

Voice-radiokanavan juontaja Elina Viitanen:

Nimi: Elina Viitanen

Ikä: 24

Unelmahaastateltava: Kuolleista Elvis tai Johnny Cash, elossa olevista Robbie Williams

”HAASTATELTAVALLE KAIKKEIN PAHIN TILAN-

NE ON, KUN HÄN NÄKEE TOIMITTAJASTA,

ETTEI TÄMÄ TIEDÄ TAI TÄTÄ EI KIINNOSTA.”

13WWW.CURLY.FI 1/2009 CURLY

Kauanko olet tehnyt tätä työtä?No, mä oikeastaan aloitin toimittajan avustajana eli freelancerina noin kuusi vuotta sitten Turun Sanomissa. Tein alussa tosi pieniä juttuja ja sit-ten sen jälkeen olen laajentanut eri lehtiin. Demiin aloitin kirjoittaa kesällä 2008. Ensin kirjoitin avus-tajana ja tammikuussa minut vakinaistettiin tänne toimittajaksi. Sen jälkeen olen tehnyt päivätyötä. Täällä Demissä mä olen ollut vähän sellainen seka-työläinen ja tehnyt monenlaisia juttuja verrattuna muihin toimituksessa oleviin. Mä itse tykkään teh-dä kaikkia suhdejuttuja ja haastatella ihan tavallisia nuoria. Nyt olen tehnyt aika paljon julkkisjuttuja. Lähden ensi tiistaina New Yorkiin Himoshoppaajan salaiset unelmat (Confessions of a shopaholic) -elokuvan lehdistötilaisuuteen. Ensin menen pres-sinäytökseen katsomaan elokuvan ja sitten lehdis-tötilaisuuteen, jossa tapaan näyttelijät. Teen myös ihan tavallisia juttuja, joihin ei tarvitse haastattelu-ja. Esimerkiksi Demissä meillä on sellaisia palstoja kuten Kysy systeriltä, johon olen koonnut lukijoiden kysymyksiä ja editoinnut niitä. Mikä on vaikeinta työssäsi?Joskus haastateltavien löytäminen on tosi vaikeaa. Kerran mun piti tehdä juttu, jossa pojat puhuvat seksistä ja siitä, millainen tytön pitäisi olla siinä, että voiko olla päällekäyvä vai sievistelijä. Siihen oli älyttömän vaikea löytää kahta poikaa, jotka suos-tuvat kertomaan asiasta. Onneksi tuollaisissa tapa-uksissa voidaan käyttää vain etunimiä eikä tarvitse kuvia, joten lopulta löysin kaksi poikaa, jotka edes suostuivat keskustelemaan asiasta. Välillä haasta-teltavien etsiminen on sellaista kavereiden kave-reilta kysymistä, mikä ei ole tietenkään niin hyvä juttu. Jos tehdään jotain intiimimpää, niin on hyvä, ettei mene vain bongaamaan jotain tyyppiä kau-pungilta. Jos tehdään haastattelua vaikka jostain harrastuksesta, voidaan soittaa suoraan harrastus-liittoon ja kysyä sopivia haastateltavia. Pikkuveljeni on 17-vuotias ja kun tarvitsen nuoria haastatelta-vaksi, saatan kysyä häneltä ja hänen kavereilta. Myös Demi.fi -sivustolla voi laittaa sellaisen ”hälyn” eli sinne voi laittaa vaikka että kerro outoudesta, ja sen jälkeen ihmiset vastaavat, mikä on niiden mie-lestä outoa. Jos kertojat ovat laittaneet yhteystie-tonsa, voin soittaa niille tarvittaessa. Demin omat nettisivut ovat siis tosi kätevä juttu.

Millainen koulutustausta sinulla on?En ole itse asiassa vielä valmistunut, mutta opiskelen Turun yliopistossa mediatutkimusta. Suunnitelmissa olisi valmistua kolmessa vuodessa. Valitsin mediatutkimuksen, koska olen innostunut elokuvista ja toimitustyöstä. Mediatutkimuksessa yhdistyvät molemmat, mutta toimittajaksihan voi tulla oikeastaan mitä kautta tahansa. Millainen on tavallinen työpäiväsi?Toimittajan työ on aika lailla koneen ääressä puurtamista. Tulen tänne suunnilleen kahdeksal-ta ja yleensä luen ensimmäiseksi sähköpostin ja palautteita. Palautteiden lukeminen on tosi kivaa, koska sitä tulee tosi paljon ja yleensä se on posi-tiivista luettavaa. Vaikka se olisikin jotain nega-tiivista, palautetta on kiinnostavaa ja välillä jopa hassua lukea. Sen jälkeen mulla on yleensä joku juttu tekeillä. Jos olen ollut tekemässä haastatte-lua edellisenä päivänä, alan purkaa sitä ja kirjoitta-maan. Tämä työ on niin sellaista ajattelutyötä, että on välillä pakko pitää pieni tauko. Silloin voi vaikka surffailla netissä ja samalla voi etsiä uusia ideoita ja lukea Demi.fi sivuston keskusteluja. Me jutte-lemme myös aika paljon toimituksessa. Sillä tavalla saa omiin juttuihin lisää materiaalia ja ajatuksia. Ihan tavallisena työpäivänä ei yleensä lähdetä tääl-tä toimituksesta minnekään, sillä haastattelujakin tehdään puhelimitse. Välillä onneksi tehdään haas-tatteluja ihan kasvotustenkin.

Mitä muuta työhösi kuuluu?Ideointi kuuluu työhöni aika paljon. Se on ehkä vähän huonokin puoli toimittajan työssä, koska jos-kus ideointi jää päälle myös vapaa-ajalla. Jos saa vaikka hyvän idean jostain keskustelusta, saattaa kaivaa puhelimen esiin ja kirjoittaa sinne muis-tiin. Seuraavana päivänä saattaa ajatella, että ”ei tää ollutkaan niin hyvä idea”. Idea saattaa syntyä vaikka silloin, kun kävelee kadulla ja näkee jotain jännää. Toimittajan työhön kuuluu myös toisten lehtien lukeminen, koska sieltä saa juttuideoita ja pysyy ajan tasalla.

Millainen on hyvä haastattelu?Hyvä haastattelu on sellainen, että haastateltava haluaa olla haastateltavana ja kertoa omia vastauk-siaan ja ajatuksiaan avoimesti. Toimittajalta se vaa-tii sitä, että on ystävällinen, eikä tivaa asioita. Hyvä haastattelutilanne on sellainen, jossa kummallakin on mukava olo, eikä ole kiire. Hyvään haastatteluun kuuluu myös se, että keksii kysymyksiä myös len-nosta, mutta on miettinyt ehkä jutun rakennetta jo etukäteen.

Minkälaista taustatyötä haastattelu vaatii?Välillä haastattelu vaatii tosi paljon taustatyötä. Nyt kun lähden New Yorkiin, on vähän paineita hoitaa homma hyvin. On aika suuri sijoitus lähettää toi-mittaja ulkomaille. Teen usein sillä tavalla, että etsin ja tulostan kaiken mahdollisen tiedon netistä ja luen ne lentokoneessa. Sitten keksin kysymykset tietojen pohjalta. On hyvä tietää mahdollisimman paljon haastateltavasta. Yleensä vaikka tietäisin haastateltavasta jotain juttuja, esitän tyhmää ja kyselen ”mitä toi tarkoittaa” ja niin edelleen, koska on kivempi kuulla, jos tyyppi kertoo itse asioista eri tavalla tai tarkemmin.

Mitä teet haastateltuasi?Parasta olisi kai purkaa haastattelun muistiinpanot mahdollisimman nopeasti, mutta yleensä en jak-sa tehdä niin. Haastattelu saattaa olla henkisesti väsyttävä kokemus, koska siinä pitää tsempata niin paljon. Saatan siis vähän laiskotella sen jälkeen. Puran kuitenkin yleensä haastattelun esimerkiksi seuraavana aamuna. En yleensä käytä nauhuria, paitsi jos haastattelen ulkomaalaista. Silloin nau-halta voi tarkistaa, jos ei ole ymmärtänyt jotakin kohtaa. Minulla on myös tapana järjestää kysy-mykset ja vastaukset punaiseksi langaksi, eli en laita niitä välttämättä kronologiseen järjestykseen. Tekstin viimeistely kuuluu myös haastattelun pur-kamiseen, mutta se on tosi hauskaa.

Demin toimittaja Julia Thurén:

Nimi:Julia Thurén

Ikä: 21

Unelmahaastateltava: Placebon Brian Molko

”TÄMÄ TYÖ ON NIIN SELLAISTA AJATTELUTYÖ-

TÄ, ETTÄ ON VÄLILLÄ PAKKO PITÄÄ PIENI TAU-

KO. SILLOIN VOI VAIKKA SURFFAILLA NETISSÄ

JA SAMALLA VOI ETSIÄ UUSIA IDEOITA.”

14 CURLY 1/2009 WWW.CURLY.FI

Stressittömyys, hyvä terveys, toimivat ihmis-suhteet, uusien asioiden oppiminen ja suklaa. Tässä muutamia ystävieni mainitsemia hyvän olon aineksia. Hyvinvointimme perustuu pitkälti hyvälle ja toimivalle arjelle. Kun perusasiat ovat kunnossa, vastoinkäymiset on helpompi kestää. Jokaisella meillä on omat keinomme, joiden avul-la rakennamme ja pidämme huolta hyvinvoinnis-tamme. Minun salaiset aseeni ovat ystävät, luon-to, liikunta - ja se suklaa.

”Olen itse vastuussa siitä, että minulla on hyvä olla”. Tämä lause luki kortissa, jonka nostin eilen työnohjauksessa. Mielestäni lauseessa piilee syvä viisaus. Toki meidän aikuisten on kannettava vas-tuuta myös nuorten hyvinvoinnista. Emme saa vähätellä nuorten pahaa oloa. Yksinäisyys, itse-tunto-ongelmat, turvattomuus ja huoli tulevai-suudesta kaivertaa monen nuoren mieltä. Nuoret kaipaavat turvallista ja luotettavaa aikuista, jolle voi puhua. Haluankin lämpimästi kiittää Curly-kahvilamme työntekijöitä aidosta läsnäolosta ja välittämisestä, jota osoitatte kahvilassa käyville nuorille. Kiitos.

Voidaan hyvin!

Ira Kinnunen ToiminnanjohtajaCurly ryira.kinnunen@curly.fi

P.S. Curly ry toivottaa uuden päätoimitta-jan, Peppi Tervon, lämpimästi tervetulleeksi. Maijalle lähetämme lämpimät vauvaonnittelut.

TOIMINNAN-JOHTAJAN

TERVEISET{ }

Mistä on oikein kyse?Junior-kerho on toiminut viime keväästä lähtien perjantai-iltapäivisin Nuorten Mediassa Hattutehtaalla. Kerholaiset ovat juontaneet niin suoria radio-ohjelmia kuin valmista-neet animaatioita.

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen alla toimiva kerho on suunnattu ala-asteikäisille nuorille, jotka ovat kiinnostuneet median eri osa-alueista. Syksyn aikana kerholaiset vierailivat esimerkiksi Fazerin-makeistehtaalla ja Radio Helsingissä.

Blogista poimitutJunior-kerholaiset kirjoittavat blogia toiminnastaan. Päiväkirjamerkinnät löydät kokonaisuudessaan Blogspot-nettisivuilta: http://medianystavat.blogspot.com/

28.marraskuuta 2008Kuvasimme tänään animaation, jota varten piirsimme hahmoja. Kuvaaminen oli helppoa, sillä liikutimme piir-rustuksia vain taustan päällä. Kuvaaminenkin kävi nope-asti, sillä näimme työmme jäljen monitorista. Emme tajunneetkaan etukäteen, että animaatiota varten tarvitsee runsaasti yksittäisiä kuvia, jotta sen pituus karttuu.

- pojat

7. marraskuuta 2008Taas kerran on kulunut onnistunut media-perjantai. Kuulimme ensimmäistä kertaa, että teemme artikkelei-ta Curly-lehteen. Menemme myös kahden viikon päästä Radio Helsingin studiolle, jossa jututamme aamujuontaja Anna Lainetta. Siitäkin voit lukea tulevasta Curlyn artik-kelista.

- juniorit

31.lokakuuta 2008Olemme osallistuneet junior-kerhon toimintaan Hattutehtaalla. Olemme tulleet mukaan kerhon toimin-taan tämän syksyn aikana. Olemme tehneet radiokuun-nelmia, joissa itse keksimämme hahmot seikkailevat eri-laisissa tilanteissa. Nauhoitimme kuunnelmat nauhurilla ja pokan pitäminen oli vaikeaa.

- Meeri, Emilia ja Henni

Radiojuontaja herättää arkiaamuisin!Nuorten toimitusryhmä vieraili ennen vuoden vaih-detta Radio Helsingin studiolla Punavuoressa. Junior-kerholaiset olivat tehneet radio-ohjelmia Radio Free Your Mindissa, mutta YLElläkin useita ohjelmia juontanei-den Anna Laineen ja Maria Veitolan neuvot eivät olleet pahitteeksi.

- Onko toi se juontaja, Junior-kerhossa perjantaisin käyvä Meeri sanoo ja osoittaa sormellaan studiossa lähe-tystä tekevää Maria Veitolaa. Epävarmuus johtuu juonta-jan meikittömyydestä.

Radio Helsingin aamulähetyksien juontaja Anna Laine nyökäyttää päätään varmistakseen toimitusryhmän osu-neen oikeaan. Laine lupautuu samalla kertomaan radio-

JuniorTEKSTI: MEERI, SIIRI, ALEKSIS, RONI, EMILIA JA HENNI I KUVA: PETRI VOUTILAINEN

juontajan arjesta, sillä hän on työskennellyt kanavalla kahdeksan vuotta. Junior-kerhossa olemme kirjoittaneet kysymyksiä ylös, mutta uteliaisuus voittaa valmiiksi mieti-tyt kysymykset. Asiat muistuvat mieleen ilman papereiden taskusta kaivamista.Aamulähetys alkaa kuudelta ja kestää kolme tuntia. Miten jaksat herätä aamulla niin aikaisin?

- Alkuun herääminen oli jopa niin vaikeaa, että tulin fyysisesti sairaaksi. Nyt olen juontanut aamulähetyksiä pari vuotta, joten aikaiset aamuherätykset ovat helpottuneet. Sitä paitsi minulla on kissa, joka on hyvin viisas. Meinasin nukkua yksi päivä pommiin, mutta kissa tuli naukumaan viereeni jo varttia vaille viisi.Missä olet opiskellut radiojuontajaksi?

- Lukion jälkeen opiskelin Mediakylpylässä, jonka kautta pääsin tekemään myös ensimmäisen lähetyksen Helsingin Lähiradioon. Sattumoisin juonsimme sen yhdes-sä Harrin kanssa, jonka kanssa teen nykyisin aamulähetyk-siä. Silloin lainasimme levyt kirjastoista ennen lähetystä. Mediakylpylästä siirryin silloiseen Radio Mafi aan töihin, jossa tein Pressiklubi-nimistä ohjelmaa. Siellä tein myös ensimmäisen lähetyksen isommassa mediassa. Se oli vielä jouluaattona, jolloin jouduin tuuraamaan erästä työnteki-jää. Millaista palautetta olet saanut puhetyylistäsi?

- Kyllä radiopuheen oppii, sillä se on vain asiallisempaa verrattuna normaaliin puhekieleen. Tosin mulle on sanottu, että älä puhu noin selkeästi. Olen ollut televisiossa töissä, jossa vaaditaan etenkin sitä selkeyttä. Radiossa saa ottaa rennommin. Samalla ei saa olla liian etäinen, sillä kuunte-lija pitää päästää lähelle. En olisi kuitenkaan valmis puhu-maan lähetyksessä perheasioista tai riidoista. Työskenteletkö mieluummin radiossa vai telkkarissa?

- Televisiossa on mahtavaa, kun siellä on iso työryhmä. Radiossa on puolestaan suojattuna, sillä kamerat eivät kuvaa koko ajan. Ajattelin aikoinaan, että telkkarissa on ihanaa olla töissä, kun joku meikkaa ja valitsee vaatteet. Jossain vaiheessa huomasin, että en jaksaa enää maskia tai vaihtaa kenkiä. Telkkarissa luodaan kokonaan uusi persoo-na, kun studiossa voi olla melkein alasti. Kummassakin on hyviä ja huonoja puolia.Olemme muutaman kerran huomanneet, että saatamme toistaa omissa lähetyksissä kellonaikaa liian usein. Onko sinulla ollut maneereja?

- Aamulähetyksessä meillä oli pahana tapana toivottaa Hyvää huomenta. Se ei kuulostanut hyvältä, kun laitoim-me sen joka väliin. Emme tajunneet sitä ennen kuin meil-le annettiin palautetta.Nyt yritän päästä eroon niin kun -hokemasta.Haluatko vielä kertoa, että oletko itkenyt suorassa lähetyksesä?

- En ole varsinaisesti itkenyt koskaan lähetyksessä, mut-ta muutaman kerran on ollut lähelä. Kuultuani juontajaka-verini tyttöystävän raskaudesta meinasin itkeä ilosta, mutta sain koottua itseni. Studiossa itkeminen on aika dramaat-tista.