124. torstaina 4. joulukuuta 20142014_vp.pdf · 6 torstaina 4.12.2014 124/1 mats nylund /r pentti...

PTK 124/2014 vp

124. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

Päiväjärjestys

Ilmoituksia

Suullinen kyselytunti

1) Suullisia kysymyksiä ...................................................................... 6

Vastaamassa ovat seuraavat ministerit:

Pääministeri Alexander StubbValtiovarainministeri Antti RinneLiikenne- ja kuntaministeri Paula RisikkoElinkeinoministeri Jan VapaavuoriSisäministeri Päivi RäsänenOpetus- ja viestintäministeri Krista KiuruPeruspalveluministeri Susanna HuovinenPuolustusministeri Carl HaglundKulttuuri- ja asuntoministeri Pia ViitanenMaa- ja metsätalousministeri Petteri OrpoEurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita ToivakkaSosiaali- ja terveysministeri Laura RätyYmpäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Keskustelu

2) Pohjoismaat EU:ssa — EU Pohjoismaissa ..................................... 18

Keskustelualoite KA 10/2014 vp

Ainoa käsittely

3) Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus2013 ................................................................................................ 33

Kertomus K 14/2014 vpUlkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 15/2014 vp

Torstaina 4.12.20142 124

Ensimmäinen käsittely

4) Kansalaisaloite eduskunnalle avioliittolain, rekisteröidystä pari-suhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistami-sesta annetun lain muuttamisesta (KAA 3/2013 vp) ...................... 38

Muu asia M 10/2013 vpSuuren valiokunnan mietintö SuVM 2/2014 vpLakivaliokunnan mietintö LaVM 14/2014 vp

Ainoa käsittely

5) Hallituksen vuosikertomus 2013; Valtiontalouden tarkastusviras-ton erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2013 tilinpäätök-sen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta ...................... 49

Kertomus K 12/2014 vpKertomus K 16/2014 vpTarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 7/2014 vp

6) Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle:Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 ........... 52

Kertomus K 15/2014 vpTarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 8/2014 vp

Ensimmäinen käsittely

7) Hallituksen esitys eduskunnalle osuuskunnan ylijäämänjaon vero-tusta koskevien säännösten muuttamiseksi..................................... 53

Hallituksen esitys HE 130/2014 vpValtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 32/2014 vp

8) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvojen romutuspalkki-okokeilusta ...................................................................................... 54

Hallituksen esitys HE 251/2014 vpLiikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 26/2014 vp

9) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikor-keakoululain muuttamisesta............................................................ 58

Hallituksen esitys HE 241/2014 vpSivistysvaliokunnan mietintö SiVM 13/2014 vp

10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain muuttami-sesta................................................................................................. 59


11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion varoista maksetta-vasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle ............................ 61

Hallituksen esitys HE 186/2014 vpSosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 29/2014 vp

PTK 124/2014 vp124 3

12) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaisetuuksista annetunlain muuttamisesta .......................................................................... 66


13) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yri-tyspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muutta-misesta, työsopimuslain 13 luvun 6 §:n väliaikaisesta muuttamises-ta ja työttömyysturvalain 7 luvun 3 §:n 3 momentin kumoamisesta 67

Hallituksen esitys HE 198/2014 vpTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 10/2014 vpLakialoite LA 66, 78/2014 vpToimenpidealoite TPA 36/2012 vp

14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslainmuuttamisesta ................................................................................. 70

Hallituksen esitys HE 280/2014 vpYmpäristövaliokunnan mietintö YmVM 15/2014 vp

15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden rakennustuotteidentuotehyväksynnästä annetun lain muuttamisesta ............................ 70

Hallituksen esitys HE 281/2014 vpYmpäristövaliokunnan mietintö YmVM 16/2014 vp

Lähetekeskustelu

16) Kalastuslaki ja eräät siihen liittyvät lait .......................................... 70

Lakialoite LA 57/2014 vp (Jari Myllykoski /vas ym.)

17) Laki työttömyysturvalain 4 luvun 5 §:n ja yleisestä asumistuestaannetun lain 13 §:n muuttamisesta ................................................. 71

Lakialoite LA 82/2014 vp (Silvia Modig /vas ym.)

18) Laki alkoholilain 33 §:n muuttamisesta.......................................... 72

Lakialoite LA 90/2014 vp (Timo Heinonen /kesk ym.)

19) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 §:nmuuttamisesta ................................................................................. 75

Lakialoite LA 92/2014 vp (Kauko Tuupainen /ps ym.)

20) Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta annetun lain muut-tamisesta ......................................................................................... 77

Lakialoite LA 95/2014 vp (Pentti Kettunen /ps)

21) Laki väylämaksulain kumoamisesta ............................................... 77

Lakialoite LA 97/2014 vp (Eeva-Johanna Eloranta /sd ym.)

Torstaina 4.12.20144 124

22) Laki sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n muuttamisesta .................. 78

Lakialoite LA 99/2014 vp (Aino-Kaisa Pekonen /vas ym.)

23) Laki yleisestä asumistuesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta ....... 79

Lakialoite LA 101/2014 vp (Silvia Modig /vas ym.)

Mietintöjen pöydällepano

24) Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston asettami-nen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron,Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosastonvalmiusvuoroa 1.1.—30.6.2015...................................................... 80

Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2014 vpUlkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 17/2014 vp

25) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 20 §:n ja elin-keinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta ......... 80

Hallituksen esitys HE 176/2014 vpValtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2014 vpLakialoite LA 55/2013 vp

26) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuotannollisten investointienkorotetuista poistoista verovuosina 2013 ja 2014 annetun lainmuuttamisesta ................................................................................. 80

Hallituksen esitys HE 269/2014 vpValtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2014 vpLakialoite LA 67/2014 vp

27) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja12 d §:n sekä tuloverolain 124 ja 124 a §:n muuttamisesta ............ 80

Hallituksen esitys HE 180/2014 vpValtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2014 vp

28) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aluehallintovirastoista an-netun lain ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetunlain muuttamisesta .......................................................................... 81

Hallituksen esitys HE 209/2014 vpHallintovaliokunnan mietintö HaVM 33/2014 vp

29) Hallituksen esitys eduskunnalle kestävän metsätalouden määräai-kaiseksi rahoituslaiksi sekä laeiksi kestävän metsätalouden rahoi-tuksesta annetun lain ja kiinteistön yhteisomistajien osallistumises-ta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpi-teeseen annetun lain kumoamisesta sekä kestävän metsätaloudenrahoituslain kumoamisesta.............................................................. 81

Hallituksen esitys HE 138/2014 vpMaa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 21/2014 vp

PTK 124/2014 vp124 5

30) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kalastuslain 8 a ja 88 §:n,metsästyslain 8 §:n ja poronhoitolain 2 §:n muuttamisesta ............ 81


31) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi FLEGT-lupajärjestelmästä 81


32) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimenrahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyvik-si laeiksi .......................................................................................... 81


33) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistäannetun lain väliaikaisesta muuttamisesta ...................................... 81


34) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen päästökau-pasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 81

Hallituksen esitys HE 238/2014 vpTalousvaliokunnan mietintö TaVM 22/2014 vp

35) Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksisiihen liittyviksi laeiksi; Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenver-taisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksenesityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä .................................. 81

Hallituksen esitys HE 19/2014 vpHallituksen esitys HE 111/2014 vpTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 11/2014 vp

Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma(16.01—18.15), toinen varapuhemies AnssiJoutsenlahti (18.15—20.53) ja ensimmäinen va-rapuhemies Pekka Ravi (20.53—22.23).

Nimenhuuto

Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissaoleviksi seuraavat 16 edustajaa (e = eduskunta-

työhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perheva-paa):

Mikko Alatalo /keskJukka Gustafsson /sdAnna-Maja Henriksson /r (e)Lauri Ihalainen /sd (e)Olli Immonen /ps (s)Ilkka Kanerva /kok (e)Pia Kauma /kok (e)Merja Kuusisto /sd (e)Markku Mäntymaa /kok (s)Elisabeth Nauclér /r

Torstaina 4.12.20146 124/1

Mats Nylund /rPentti Oinonen /ps (s)Heli Paasio /sdSirpa Paatero /sdAnnika Saarikko /kesk (p)Erkki Tuomioja /sd (e)Jutta Urpilainen /sd

Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat3 edustajaa:

Elisabeth Nauclér /r (16.16)Jutta Urpilainen /sd (16.19)Jukka Gustafsson /sd (16.35)

PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT:

1) Suullisia kysymyksiä

Puhemies Eero Heinäluoma: Päiväjärjestyk-sen 1) asiana on suullinen kyselytunti.

Pyydän paikalla olevia ministereitä siirty-mään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia,jotka haluavat esittää kysymyksen läsnä olevalleministerille, ilmoittautumaan painamalla P-pai-niketta ja nousemalla seisomaan.

N:o 125 Poliittinen väkivalta

1 Mika Raatikainen /ps: Arvoisa herra puhe-mies! Ylihuomenna on monelle suomalaisellevuoden tärkein päivä, itsenäisyyspäivä. Suomenitsenäisyyden ja vapauden puolesta taistelleistamonet menettivät henkensä, osa terveytensä. Kii-tos ja kunnia heille.

Valitettavasti pieni ryhmä ihmisiä ei ymmärrävapauden mukanaan tuomaa vastuuta (Hälinää— Puhemies koputtaa) elää niiden sääntöjen mu-kaan, jotka vaaleilla vapaasti valittu eduskuntaon luonut. Viime vuosina on useasti ensin uhottuja sitten tuhottu, ja näyttää siltä, että näiden pik-ku anarkistiryhmien puuhastelut jatkuvat edel-leen. Vain joitakin päiviä sitten rikottiin perus-suomalaisten Helsingin piirin vaalitoimiston ik-kunat jo toistamiseen lyhyen ajan sisällä, ilmei-senä tarkoituksena estää laillinen toiminta tilois-sa.

Arvoisa ministeri Räsänen, mihin toimiin val-tiovalta on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä turvatak-

seen kansalaisten, järjestöjen ja poliittisten puo-lueiden demokraattisen ja perustuslaillisen oike-uden toimia ilman, että vasemmistoanarkistit,ääri-islamistit tai muut vastaavat laittomin kei-noin häiritsevät ja estävät toimintaa?

Puhemies Eero Heinäluoma: Pyydän edustajiaottamaan paikkansa ja välttämään liikkumistakyselytunnin aikana.

2 Sisäministeri Päivi Räsänen: Arvoisa herrapuhemies! Perussuomalaisten puoluetoimistonikkunoiden rikkominen ja tuhoaminen on ehdot-tomasti tuomittava teko. On tärkeää, että poliisihuolellisesti nämä selvittää ja että myös rikoksentehneet sitten saadaan vastuuseen teoistaan. Suo-jelupoliisin tehtävänä on seurata ryhmiä, jotkavoivat saada tämäntyyppistä vahinkoa aikaan.Mainitsitte esimerkiksi nämä anarkistiryhmät, jatässä todellakin suojelupoliisi tekee sellaista työ-tä, jossa seurataan sellaisia ryhmiä ja henkilöitä,jotka mahdollisesti voivat olla demokratiaa jamyös valtiollisia elimiä uhkaamassa. Toki myössitten paikallispoliisilla on oma tärkeä tehtävän-sä järjestyksestä ja turvallisuudesta huolehtimi-sessa.

Puhemies Eero Heinäluoma: Pyydän edusta-jia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysy-myksen, ilmoittautumaan nousemalla seisomaanja painamalla V-painiketta.

3 Mika Raatikainen /ps: Arvoisa herra puhe-mies! Muistamme varmaan kaikki hyvin muovi-naamareiden ja pikkukepakkojensa taakse pii-loutuneen säälittävän ryhmän, joka viime itsenäi-syyspäivänä Tampereella luuli, että maailma pa-ranee hevosia hakkaamalla ja poliisin kanssa pai-nimalla. Jotain samantyyppistä lienee odotetta-vissa valitettavasti tänäkin vuonna, kun maailmaei yllättäen parantunutkaan näiden vähemmännerokkaiden maailmanpoliittisten toimenpitei-den avulla.

Naapurimaassamme Ruotsissa on ollut useitamellakoita, joissa kymmeniä autoja on poltettu jaihmisiä hakattu, rakennuksia tuhottu ja liikkeitäryöstelty poliisin katseltua asioita hieman kau-empaa. Arvoisa ministeri Räsänen, onko Suo-messa pidetty huoli siitä, että turvallisuusviran-omaisillamme on riittävät resurssit, varusteet jakoulutus mahdollisten tulevien suurempien mel-lakkatilanteiden varalta?

PTK 124/2014 vp124/1/4 7

4 Sisäministeri Päivi Räsänen: Arvoisa herrapuhemies! Ensinnäkin tätä itsenäisyyspäivää aja-tellen poliisi on kyllä varautunut mahdollisiinhäiriöihin. Olen viimeksi eilen käynyt poliisinedustajan kanssa läpi tätä tilannetta.

Suurempia uhkaavia ja vaativia tilanteita aja-tellen hallitus teki aivan hiljattain nyt täydentä-vän budjetin yhteydessä ehdotuksen, että edus-kunta hyväksyisi 2,7 miljoonan euron lisäyksenpoliisin varusteisiin ja kalustoon, jotta pystytäänajanmukaisesti erilaisiin vaativiin tilanteisiin,myös terrorismin uhkaan, varautumaan.

5 Timo Soini /ps: Arvoisa herra puhemies! Ilki-vallasta on lyhyt matka väkivaltaan. Arvoisa pää-ministeri, teillä, niin kuin minullakin, on koke-musta eurooppalaisesta politiikasta. Me emmehalua sellaista tilannetta Suomeen, joka osin Eu-roopassa ja joka Pohjoismaissa vaalikampanjoi-ta ryydittää, poliisisaattueita ja turvamiehiä. Mehaluamme olla avoin yhteiskunta, omista lähtö-kohdistamme asettaa meidän arvomme ja ohjel-mamme kansalle äänestettäväksi. Vetoan nyt tei-hin ja kaikkiin poliittisiin puoluejohtajiin, ettäyhdessä tuomitsemme kaikkiin kohdistuvan vä-kivallan, koska sellaista tilannetta meistä kukaanei halua nähdä, että ihmiset, jotka asettavat itsen-sä vaaliprosessiin, ovat fyysisesti vaarassa.Nämä tapahtumat ovat aiheuttaneet aika paljonahdistusta helsinkiläisessä järjestöväessä. Osajopa ihmettelee, voivatko he laillisesti kokoon-tua näissä tiloissa, kun ei tiedä, koska tulee kak-kosnelonen tai tiili sisään. Eli, pääministeriStubb, vetoan teihin, että kaikki väkivalta, ilki-valta, kohdistuu se sitten perussuomalaisiin taikehenkään muuhun, julkisesti yhdessä tuomi-taan. Tämä on parempi tie.

6 Pääministeri Alexander Stubb: Arvoisa her-ra puhemies! Vetoomus on täten vastaanotettu, jaolen kanssanne tismalleen samaa mieltä. Meidänon tässä ammatissa ja muutoin ihmisinä vastus-tettava kaikkea, sekä fyysistä että henkistä, väki-valtaa. Tuomitsen vahvasti sen ilkivallanteon,jonka näimme muun muassa perussuomalaistenHelsingin piiritoimiston parissa. Minun mieles-täni on erittäin tärkeätä, että jokainen suomalai-nen voi kulkea ympäri maata vapaasti esittämäs-sä mielipiteitään, poliittista näkemystään. Tuo-mitsen myös kaikki ne, jotka pyhittävät tekonsapäämäärän edessä, antavat palaa aivan täysillä.Sellaisessa yhteiskunnassa me emme halua Suo-

messa elää. Meidän on elettävä turvallisessa yh-teiskunnassa, jossa ilmaisunvapaus sallitaan ja seon pyhä ja väkivalta kielletään.

7 Timo Soini /ps: Arvoisa herra puhemies! Kii-tän teitä, pääministeri, tästä.

8 Pentti Kettunen /ps: Herra puhemies! Minus-ta tämä perussuomalaisten Helsingin piiritoimis-ton ikkunoitten särkeminen on oire jostakin laa-jemmasta. Minä tiedän, että tuolla perukoissa ih-miset tuntevat turvattomuutta sen takia, että po-liisin voimavaroja on heikennetty, poliisin raho-ja on pienennetty, on lakkautettu kokonaan liik-kuva poliisi, ja tämä on johtanut ja on johtamassasiihen, että saattaa olla, että tapahtuu vielä ikäviäasioita. Kysynkin ministereiltä: mitä mieltä teolette, olisiko nyt aika vihdoinkin sisäiseenkinturvallisuuteen kiinnittää enemmän huomiota jalisätä poliisien voimavaroja, niin että he pystyisi-vät turvaamaan kansalaiset kaikissa tilanteissa?

9 Sisäministeri Päivi Räsänen: Arvoisa herrapuhemies! Itse asiassa poliisin rahoja ei ole halli-tuksen toimesta pienennetty, vaan jo vuonna2012 tehtiin päätös, jolla ryhdyttiin tasokorotuk-siin, jotta tuo uhkaava alijäämä saataisiin kurot-tua umpeen. Silloin tehtiin 30 miljoonan euronedestä päätöksiä määrärahalisäyksistä, ja myösne uhkaavat leikkaukset torjuttiin budjettikäsitte-lyssä. Ensi vuonna poliisimäärä hivenen lisään-tyy: tällä hetkellä meillä on 7 450 poliisia, sittenensi vuonna se menee yli 7 500:n. Eli tällä vaali-kaudella vaikeasta tilanteesta huolimatta poliisi-en määrä ja poliisin toimintakyky on kyetty tur-vaamaan, ja siinä mielessä hallitus on nähnyt tär-keäksi kohdentaa voimavaroja vaikeassa talou-dellisessa tilanteessa sisäisestä turvallisuudestahuolehtimiseen.

Mutta tulevat vuodet tulevat olemaan vaikei-ta, ja sen vuoksi on tärkeää, että se parlamentaa-rinen työryhmä, jonka olen yhdessä ministeriHenrikssonin kanssa asettanut, voi käydä kaikki-en eduskuntaryhmien kanssa läpi sitä, millä ta-valla varaudutaan noihin tuleviin vaikeisiin ta-louskehyksiin.

10 Pääministeri Alexander Stubb: Arvoisaherra puhemies! Kyse on varmaan myöskin suu-remmasta ilmiöstä ja siitä, miten me käyttäydym-me toinen toisiamme kohtaan arvokkaasti ja su-vaitsevasti. Meillä on paljon sellaisia aiheita

Torstaina 4.12.20148 124/1/11

nyky-yhteiskunnassa, jotka jakavat mielipiteitä.Meillä on myös vaikkapa sosiaalisessa medias-sa, ja mediassa ylipäätään, liipaisinsormi erittäinherkässä. Ja sen tyyppisen henkisen väkivallantai vihapuheen suhteen, jota me joskus näemmekeskustelupalstoilla tai vaikkapa Facebookissatai Twitterissä tai jossain vastaavassa, olisi erit-täin tärkeää, että me myös aidan poliittisella puo-lella käyttäydymme tämäntyyppisissä tilanteissaarvokkaasti ja ikään kuin omalla tavallammenäytämme esimerkkiä. Kyse ei ole missään ni-messä mielipiteen lietsomisesta tai kaitsemisestavaan hyvästä käyttäytymisestä toinen toistammekohtaan. Sosiaalinen media on tästä hyvä esi-merkki. Minun mielestäni se on kuin olohuone,jossa keskustellaan toisen ihmisen kanssa kas-vokkain — mitä arvokkaammin, sen paremmintoinen toistaan ymmärtää.

11 Ben Zyskowicz /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Meillä on kotimaisia ääriryhmiä, oikeallaja vasemmalla, jotka muodostavat turvallisuusu-han, niin kuin täällä on todettu. Mutta sitten meil-lä on myös tällaisia äärijihadisteja, jotka ovatlähteneet taistelemaan esimerkiksi Syyriaan jasieltä palanneet koettuaan hyvin väkivaltaisia ta-pahtumia tultuaan osaksi tällaista suorasukaistaväkivallan käyttöä.

Edustaja Kettunen täällä oli huolissaan polii-sin määrärahoista. Minä olen huolissani poliisintoimivaltuuksista. Kun viime aikoina esimerkik-si oikeusministeriö on keskittynyt lähinnä rikol-listen erilaisten oikeuksien korostamiseen, niinkysyn nyt ministeri Räsäseltä: onko suomalaisel-la poliisilla riittävät toimivaltuudet, jotta pysty-tään asianmukaisella tavalla ennalta estämään jatorjumaan tällaista vaarallista rikollisuutta?

12 Sisäministeri Päivi Räsänen: Arvoisa herrapuhemies! Todellakin terroriuhka myös Suomes-sa on suojelupoliisin arvion mukaan lisääntynyt,koska meillä riskihenkilöiden määrä on kasva-nut ja myös tuonne terrorialueille matkustanei-den henkilöiden määrä on kasvanut. Meillä ei oletiedossa, että Suomeen tai suomalaisiin kohdis-tuisi joku tietty harkittu uhka, mutta yksittäistentekijöiden väkivallanteot ovat mahdollisia. Senvuoksi olemme käynnistäneet lainsäädäntöselvi-tyksiä, ja jo eduskunnassakin on käsiteltävänäparhaillaan ehdotukseni, jonka toin siitä, että po-liisi saisi oikeuden tarkistaa matkustajatiedotmuun muassa lento- ja laivaliikenteessä, jotta

pystyttäisiin mahdollisesti seuraamaan tällaistenriskihenkilöiden liikkumista. Toivon, että edus-kunta pian tuon esityksen saa hyväksyttyä.

Sen lisäksi (Puhemies koputtaa) pidän kyllätärkeänä, että viranomaisilla olisi tulevaisuudes-sa mahdollisuus myös nykyistä parempaan ver-kossa tapahtuvan rikollisuuden valvontaan ja tie-dusteluun. Siitähän on oma työryhmä tällä het-kellä työskentelemässä, (Puhemies koputtaa) jase on ehdottomasti myös tämän värväyksen kan-nalta tärkeä uudistus.

13 Paavo Arhinmäki /vas: Arvoisa puhemies!Suomalaisen yhteiskunnan hienoimpia piirteitäon se, että me poliitikot voimme liikkua rauhassakaikkien ihmisten keskellä, matkustaa metrolla,tavata ilman pelkoa. Tämä on harvinaisuus muu-alla maailmassa, ja tästä pitää pitää kiinni. Vali-tettavasti viime vuosien aikana on nähty hyökkä-yksiä poliittista sananvapautta vastaan. Tällaistaei pidä hyväksyä, on sitten kysymys vaalimai-nosten rikkomisesta, puoluetoimiston ikkunoi-den rikkomisesta tai esimerkiksi tilaisuuksienhäiriköinnistä. Meillä on valitettavan paljonmyös äärioikeiston suoraan poliitikkoihin koh-distuvasta väkivallasta kokemuksia: kokoomuk-sen kimppuun on Oulussa hyökätty, Jyväskyläs-sä vasemmiston kimppuun, Pride-kulkueen kaa-suhyökkäys tai vaikkapa Porissa vapputilaisuu-den häiriköinti. Nämä ovat merkkejä siitä, ettäyhteiskunta on muuttumassa. Yksi syy tähän onvihapuheet ja rasismin kasvu, (Puhemies koput-taa) ja erityisesti netissä sitä levitetään. Kysyisin-kin viestintäministeri Kiurulta: mitä voidaan teh-dä sille, että vihapuhe ja rasismi ei vain jatka kas-vuaan netissä?

14 Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru:Arvoisa puhemies! Meillähän historiassa, kunkatsotaan taaksepäin, on yksi samanlainen kes-kustelu käyty yhteiskuntapoliittisesti silloin, kunhavahduttiin siihen, että netti on myös väline,missä lapsia ja nuoria voi käyttää hyväksi. Sil-loin ministerikollegani, silloinen liikenne- javiestintäministeri Huovinen käynnisti sen kes-kustelun, että laitetaan pykäliin myöskin tekstiäsiitä, että pyritään paremmin kontrolloimaan si-tä, mitä verkossa tapahtuu.

Mutta tänä päivänä haaste on siinä, että sa-maan aikaan kun meidän pitäisi pystyä ehkäise-mään sitä, mitä verkossa tapahtuu, ja pitämäänhuolta siitä, että myöskään vihapuhetta ei lietsot-

PTK 124/2014 vp124/1/15 9

taisi, olemme käynnistäneet julkista keskusteluaesimerkiksi tiedotusvälineissä siitä, voisikomyös medialla olla rooli siinä, niin että jollakintavalla pitäisi rekisteröityä tai ottaa kuitenkin sel-keästi se alusta haltuun niin, että pitäisi ei vain ni-mettömänä verkossa kirjoittaa vaan samalla ta-valla kuin sanomalehteenkin kirjoittaa nimellä,mutta sekään ei ole edennyt. On paljon toimia,jotka eivät vaatisi edes lainsäädäntöä, jos niistävoitaisiin sopia, ja kansainvälisiä malleja tässäkyllä on.

Minusta pitää löytää keskitie siinä, (Puhemieskoputtaa) että verkkoa pitää pystyä kontrolloi-maan, mutta ei kuitenkaan tavalla, joka sitten ai-heuttaisi sen, että siirryttäisiin massavakoiluun.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä kysymyson käsitelty.

N:o 126 Lukioiden ja ammattikoulujen lak-kautukset

15 Tuomo Puumala /kesk: Arvoisa herra puhe-mies! Arvoisa opetusministeri, saimme tänääntiedon, että olette viemässä eteenpäin lukioidenja ammattikoulujen lakkautuslakia. Olimme sii-nä toivossa, että tuota lakia ei enää eduskunnalletuotaisi. 260 miljoonaa euroa kaiken tehdyn pääl-le aiotaan vielä leikata lukioilta ja ammattikou-luilta. Se tarkoittaa sitä, että yksi toimipiste läh-tee joka viikko seuraavan puolentoista vuodenajan, kolmannes lukioista lähtee pois. Valitetta-vasti myös yläkouluihin tuo vaikuttaa, koskaopettajat ovat aika usein yhteisiä.

Te, ministeri Kiuru, olette sanonut, että varsi-naisia oppilaitoksia ei lähde mihinkään vaan pel-kästään hallinnosta säästetään. Miten se voi ollamahdollista, kun hallinnon kustannukset koko-naisuudessaan ovat noin 100 miljoonaa euroa,vähän reilu, ja te olette leikkaamassa 260 miljoo-naa euroa? Me haluamme kuulla totuuden. To-tuuden me kyllä kestämme, mutta sumutusta meemme kestä. Ministeri, onko teillä lista valmii-na? (Puhemies koputtaa) Montako lukiota läh-tee, ja mitä ne ovat?

16 Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru:Arvoisa puhemies! Minä olen kiitollinen siitä,että oppositio kysyy tätä kysymystä, jotta mevoimme levittää myös oikeaa tietoa. Ajattelin,

että kun tässä nyt käydään pitempää keskusteluatoisen asteen rakenteellisista ja rahoitusuudistuk-sista, niin puutun vain yhteen seikkaan.

Minusta on nyt tärkeää heti alkuun oikaista se,että tämä hallitus ei ole päättänyt vähentää 260:tämiljoonaa järjestäjäverkosta vaan 69 miljoonaa— edustajan puheessakin vielä vilahteli tämämediassa esiintynyt epäkohta. Mutta tulen omal-ta puoleltani jakamaan tätä infoa. Olen tänäänkäynyt aika laajan lehdistötilaisuuden, jossa yk-sityiskohdat on käyty läpi, ja olen myöskin ollutryhmien käytössä eduskunnassa ja olen käynytmyöskin keskustan ryhmässä jo asiaa esittele-mässä aikoinaan. Tältä osin tulemme nämä kaik-ki seikkaperäisesti käymään läpi.

Mutta vielä korostan tämän keskustelun aluk-si, että tämä hallitus ei ole tehnyt päätöstä yksik-köverkkoon tehtävistä karsinnoista, lopettamisis-ta. Emme ole päättäneet tänään lukioiden ja am-matillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön taiaikuiskoulutuksen lopettamisesta tässä valtakun-nassa, vaan siitä, että yhteistyö lisääntyy. Mis-sään nimessä emme ole sallineet emmekä halun-neet sitä, että yksikköverkkoon puututaan, siihenei edes valtioneuvosto ole toimivaltainen. Minätoivon, että käydään juuri tästä kysymyksestäkeskustelua.

Puhemies Eero Heinäluoma: Pyydän niitäedustajia, jotka tästä aiheesta haluavat osallistuakeskusteluun ja esittää lisäkysymyksiä, ilmoit-tautumaan nousemalla seisomaan ja painamallaV-painiketta.

17 Tuomo Puumala /kesk: Herra puhemies!Olin aika tosissani tuossa kysymyksen loppu-osassa, kun sanoimme, että vain totuus olisi tär-keä keskustalle, mutta luulen myös, että Suomenkansa ansaitsisi kuulla tästä asiasta ihan asialli-sen ja reilun totuuden. Minä oikeastaan haluanrohkaista teitä voimakkaasti siihen.

Jos puhutaan tuosta asian sisällöstä, niin eiköniin, että jos järjestäjäverkosta otetaan tuon ver-ran, niin te aiotte sitten sen jäljelle jäävän 190miljoonaa euroa vähentää yksikköhinnoista jatehdä sen valtionosuusleikkauksina? Eikö se tei-dän mielestänne todellakaan vaikuta siihen,montako lukiota Suomessa tulevaisuudessa ontai montako ammatillisen koulutuksen järjestä-jää ja toimipistettä Suomessa tulevaisuudessaon? Minä väitän, että kaiken jo tehdyn päälletuollaiset leikkaukset vaikuttavat dramaattisella

Torstaina 4.12.201410 124/1/18

tavalla suomalaisen koulutuksen tulevaisuuteenja siihen, että me voimme nuoria hyvin kasvattaaja kouluttaa eri puolilla Suomea, myös yläkou-lun puolella. Ettekö te ole kanssani samaa miel-tä? (Puhemies koputtaa) Ettekö te toivo, ettäeduskunta vielä vetäisi (Puhemies: Aika on täyn-nä!) raksit tämän asian päälle?

18 Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru:Arvoisa puhemies! Katsoin opposition vaihtoeh-tobudjettia ja toivoin vielä tässä vähän aikaa sit-ten, että tekin olisitte sitä mieltä, että kuntatehtä-viä ei tässä yhteydessä olisi liikaa. Mutta näyttääsiltä, että koko eduskunnassa kaikilla on käsityssiitä, että myös opetusministeriön puolella, senhallintoalalla, kuntatehtäviä on niin paljon, ettäniitä voidaan karsia.

Itse olen kuulunut aikoinaan siihen vähem-mistöön, joka varoitti tästä. Kuntatehtäviä on mi-nusta sopivassa suhteessa. Nyt olemme kuiten-kin toimineet niin kuin eduskunta on päättänyt,eli lähdetään siitä, että kuntatehtäviä vähenne-tään opetusministeriönkin hallinnonalalla. Sil-loin se tarkoittaa sitä, että kunnat entistä enem-män järjestävät yhteistyössä koulutusta, muttasillä tavalla, ettei se ole pois nuorilta. Ja nämä py-kälät, jotka eduskunnan päätettäväksi tulevat,ovat juuri se tsekkauspiste tälle eduskunnalle,että me varmistamme, että yksikköverkosta tämäei ole pois. Sen takia on tärkeää korostaa tätäpuolta. Minä toivon, että me voimme olla yhdes-sä sitä mieltä, että yksikköverkosta ei karsita.(Puhemies koputtaa)

Kun edustaja viittasi siihen kysymykseen,mistä nämä loput säästöt tulevat, ja varmaan jokuvielä sitä kysyy, niin voisin käydä vielä läpi senloppuosan.

19 Markku Rossi /kesk: Arvoisa herra puhe-mies! On aika hämmentävää kuulla noita minis-terin lukuja. Minulla on tässä vielä julkistamatonvaltiovarainvaliokunnan mietintöluonnos, jossatuo 260 miljoonaa euroa on. Vaikea ymmärtää,mistä se sinne on tullut; enpä usko, että edustajatovat sinne tuon luvun keksineet. Mutta ehkätämä väittely ei johda pidemmälle.

Arvoisa pääministeri, tähän aikaan normaalis-ti kouluissa valmistaudutaan kirjoittamaan todis-tuksia ja jakamaan stipendejä. Nyt siellä valmis-taudutaan jakamaan lomautus- ja irtisanomis-määräyksiä. Mitä te vastaatte niille isänmaan si-

vistyksen tekijöille, jotka ovat vuosikymmeniätyöskennelleet sivistyksen parissa, kun heidät ir-tisanotaankin ykskaks sanomalla, että tarvitaansäästöjä? Tämä ei edistä suomalaista sivistystämillään lailla.

20 Pääministeri Alexander Stubb: Arvoisaherra puhemies! Sivistys ja koulutus ovat mei-dän yhteiskuntamme tukipilarit. Ilolla ja aika yl-peänä olen saanut kiertää maailmaa puhumassasuomalaisesta koulutuksesta ja suomalaisen kou-lutuksen maineesta, ei vähintään Pisa-tutkimus-ten kautta. (Pertti Virtanen: Täällä se ei ainanäy!)

Ne päätökset, jotka nyt tehdään, ovat vaikeita.Me olemme tämän hallituskauden aikana joutu-neet valtiontaloutta tasapainottaaksemme leik-kaamaan kautta laitain: lapsilta, nuorilta, koulu-laisilta, yliopistoilta, perheiltä, työssä käyviltä jaeläkeläisiltä. Nämä eivät ole helppoja päätöksiä,ei kukaan niistä pidä. Siinä mielessä olen kylläedustajan kanssa samaa mieltä, että koulutukses-ta ja sivistyksestä pitää kaikki leikkaukset mini-moida. Mutta toivoisin myös, että kun me käym-me tätä keskustelua, niin emme käy sitä mieliku-vien kautta ja sitä kautta, että nämä rakenteellisetuudistukset johtaisivat koulujen lakkauttamisiintai suoriin lomauttamisiin tässä vaiheessa.

21 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr: Arvoisa pu-hemies! Pääministeri totesi, etteivät nämä sääs-töt välttämättä johda oppilaitosten tai koulujensulkemisiin, mutta valitettavasti opiskelijajärjes-töt, OAJ ja erilaiset asiantuntijatahot ovat olleetkyllä tästä eri mieltä ja arvioineet, että nämä leik-kaukset johtavat aika mittaviin toisen asteen kou-lutusverkon karsimisiin.

Herää esimerkiksi se kysymys, että kun 15—17-vuotias nuori jää ilman opiskelupaikkaaomalla paikkakunnallaan ja joutuu muuttamaanpois kotoa, millaisia välillisiä kustannuksia tästäsitten seuraa sosiaalipuolella tai perheen talou-delle, millä tavalla tämä uudistus lisää koulutuk-sellista eriarvoisuutta. Hallituksen kärkihankkee-na kuitenkin on ollut nuorten syrjäytymisen vä-hentäminen ja nuorisotakuu. Eivätkö nämä toi-met nyt ole ristiriidassa sen kanssa? Ja muistelenmyös, että hallitusohjelmassa on sitouduttu lu-kiokoulutuksen kehittämiseen. Miten tämä sopii(Puhemies koputtaa) yhteen sen kanssa?

PTK 124/2014 vp124/1/22 11

22 Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru:Arvoisa puhemies! Minusta kysymys oli hyväjuuri siinä, että se selitys, miksi emme haluapuuttua yksikköverkkoon, on tämä, että nuoriso-takuun piirissä on säädetty myös koulutustakuus-ta. Meidän lapsilla ja nuorilla pitää olla oikeuspäästä omalla alueellaan kouluun, ja sen takia eiole sama, mitä tämä eduskunta päättää tätä uudis-tusta ohjaaviksi lainsäädännön pohjiksi. Olem-me esittämässä eduskunnalle, että tähän yksikkö-verkkoon ei puututa.

Nyt esitän teille, että 260 miljoonaa säästöistäon muilta osin enemmän rakenteellisia kuin jär-jestäjäverkkoa koskevia, jota koskee siis vain 69miljoonan euron säästö. Se loppu tulee siitä, ettäensinnäkin meillä on paljon ihmisiä, jotka käy-vät koulutusta toiseen kertaan toisen asteen kokokoulutuksen yleissivistävän osuuden kera, ja onvarmaan järkevää pohtia yhteiskunnassa, onkojärkeä siinä, että kun on jo käyty yksi toisen as-teen koulutus, niin ohjaudutaan saman järjestel-män piirissä käymään osa elementeistä uudel-leen. Silloin lähtökohta on se, että mennään näyt-tötutkintojärjestelmän puolelle, ja koulutuspro-sessien ja osaamisen tunnistamisen kautta ne te-hostamisen säästöt ovat yksin jo 78 miljoonaatässä pohjaehdotuksessa, joka on. Eli lähtökohta(Puhemies koputtaa) on se, että jokainen kävisisillä tavalla koulussa, että ne jo aikaisemmin opi-tut kokemukset tunnistetaan uuden tutkinnonosaksi.

23 Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Olem-me valiokunnassa kuunnelleet valtavan määränasiantuntijoita ja tulleet siihen tulokseen — jahelposti kyllä ajattelen, että näin tämä asia on —että nämä valtavat leikkaukset johtavat lukiover-koston harventamiseen. Vai voiko opetusminis-teri tässä luvata, että yhtään lukiota ei lopeteta?Jos ei voi luvata, niin missä tulee tämä säästö?Jos pikkulukio lopetetaan ja 50, 100, 200, 300,400 oppilasta siirretään isompaan yksikköön,niin se edellinen tila, mistä he lähtevät, jää tyhjil-leen ja siellä, mihin heidät siirretään, pitää tehdäisot remontit, jotta kaikki oppilaat mahtuvat.Missä se säästö on, puhumattakaan niistä henki-löistä ja yksilöistä, jotka tarvitsevat erikoisapuaopiskelussaan? Heidät unohdetaan, jos on vain(Puhemies koputtaa) nämä suuret yksiköt.

24 Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru:Arvoisa puhemies! Kysymyshän on siitä, millätavalla me itse löydämme niin paljon tahtoa, ettäsyntyy tie. Minä olen ajatellut, että tässä hallitus-pohjassa hyvää on ollut se, että me olemme ha-lunneet turvata tässä eduskunnalle annettavassalainsäädännössä tätä muutosta ajuriksi ohjaa-maan sitä, että yksikköverkkoa ei päästetä kiin-ni. Minulle suurin tae siitä on se, että kun seuraa-va opetusministeri ja seuraava hallitus aprikoi-vat tätä asiaa, minkälaisille koulutuksen järjestä-jille annetaan lupa, niin he saavat nähdäkseen nepaperit, joissa tämä järjestäjä kertoo, missä yk-sikköverkko sijaitsee. Se on seuraavasta edus-kunnasta ja seuraavasta hallituksesta sekä siitäkyseisestä ministeristä kiinni, kuinka paljon omaselkäranka sitten kestää, mutta me olemme lähte-neet siitä, että yksikköverkkoa ei karsita. Ja tämäon tehty mahdolliseksi eduskunnalle annettaval-la lainsäädännöllä, että meillä säilyy viime kä-dessä kuitenkin valta katsoa sitä, missä se yksik-köverkko sijaitsee.

On hyvä muistuttaa, että minä en ole kuntami-nisteri enkä vastaa (Puhemies koputtaa) niistäasioista, mutta ei edes kollega pysty takaamaansitä, mitä Suomen kunnissa tapahtuu, koska meemme voi valtioneuvostona vaikuttaa suoraanyksittäisten kuntien päätöksentekoon. Mutta olentänään julkisuudessa varoittanut, että (Puhemieskoputtaa) tällä 69 miljoonan säästöllä ei ajetaverkkoa alas.

25 Aila Paloniemi /kesk: Arvoisa puhemies!Toisen asteen rahoitusmalliuudistus on aivan lii-an tulosperusteinen. Suorituksista ja tutkinnoistapalkitaan oppilaitoksia, jopa useaan kertaan.Malli tulee aivan varmasti lisäämään epävar-muutta, epävakautta ja vähentämään ennakoita-vuutta rahoituspohjan pitävyydestä, kun budjet-teja siellä oppilaitoksissa laaditaan. Haluan tie-tää, miten voidaan vaatia pelkästään tuloksia jasuorittamista, kun kyseessä ovat kuitenkin 16—18-vuotiaat lapset ja nuoret, joista osa tarvitseeselvästi enemmän tukea opintoihinsa kuin toiset.Koko ikäluokkahan pitää kuitenkin kouluttaa.Miksi tällainen malli?

26 Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru:Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Se onhyvä kysymys juuri sen vuoksi, että meidän onmietittävä, mikä on veronmaksajien rahan kan-nalta paras sijoituskohde, ja se on se, että jokai-

Torstaina 4.12.201412 124/1/27

nen 16-vuotias nuori voisi seuraavien kouluvuo-sien aikana saada itsellensä tutkinnon. Meillä onvaltava joukko nuoria ihmisiä, 4—8,5 prosenttiavuodessa, jotka eivät edes aloita toisen asteenkoulutusta, ja niistä nuorista, jotka pääsevät toi-sen asteen polulla eteenpäin, kuitenkin osa kes-keyttää. Kun me pohdimme, mikä on se tapa var-mistaa, että järjestäjät rahaa saavat, niin kyllä sil-loin täytyy myös miettiä, voimmeko me palkitajärjestäjiä juuri siitä, että he pitävät nämä nuoretoppilaitoksissa ja syntyy suoritteita, joista syn-tyy se kokonainen todistus, ja nuoret sitten jaksa-vat ja pystyvät nousemaan siivilleen.

Meidän isompi ongelma tänä päivänä on, ettäme emme nosta kissaa pöydälle. Me ajattelem-me, että lukiostakin valmistutaan, mutta nyt kunte katsotte näitä tilastoja, niin tosiasia (Puhemieskoputtaa) on se, että monelta jää lukion todistustai ylioppilastodistus saamatta, ja nyt tällä rahoi-tusjärjestelmällä tuetaan sitä, että oppilaitoksethuolehtivat siitä, että tuetaan viimeiseen astinuorta, että hän pystyisi vielä sen viimeisenkinoven avaamaan.

27 Raija Vahasalo /kok: Arvoisa puhemies! Pe-rusrahoitusta lukioon ja ammatilliseen koulutuk-seen saadaan jatkossa kolmen vuoden ajalta, jakuitenkin on niin, että monilla opiskelijoilla, esi-merkiksi niillä, jotka tekevät kaksi eri tutkintoa,tai sitten urheilulukioissa niillä monilla, jotkakäyvät treenaamassa ulkomailla tai menevät kan-sainväliseen vaihtoon, kestää pitempään kuin sekolme vuotta. Oletteko te ajatelleet siellä minis-teriössä, miten ratkaistaan näitten erikoistilantei-den ja niihin liittyvien opiskelijoiden opiskeluti-lanne?

28 Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru:Arvoisa puhemies! Meidän järjestelmähän tällähetkellä ohjaa nuoria hyvin paljon siihen, ettäkun oppilaitos saa rahaa siitä — tosiasiassa meil-lä on syntynyt tällainen tilanne — niin on aikapaljon nuoria, jotka opiskelevat neljä vuotta eri-tyislukiossa. Mutta samaan aikaan on tunnustet-tava, että rahoitusjärjestelmän muutos tarkoittaanyt sitä, että enää ei ole merkitystä sillä, onko op-pilaitoksen väki kahtena päivänä vuodessa pai-kalla, mistä rahoitusta tulisi, vaan loppuviimeksimerkitsee se kokonaisuus, onko saatu tarpeeksiniitä kursseja täyteen. Esimerkiksi lukion osaltanyt maksetaan siitä, että tulee 75 kurssia suoritet-tua, ei enää siitä, että ollaan kaksi kertaa vuodes-

sa paikalla, ja se on suuri muutos, erilainen muu-tos rahoitusjärjestelmään, jossa lähtökohtana onse, että ei makseta kolmesta tai neljästä vuodes-ta, vaan siitä, että oppilaitos saa palkan, kun 75kurssia on täynnä.

Mutta kysymys on sen takia tärkeä, että mei-dän täytyy myös varmistaa erityistä tukea tarvit-seville nuorille mahdollisuus siihen, että he voi-vat opiskella neljä vuotta, ja tätä oikeutta kukaanei ole opiskelijoilta ottanut pois, koska se samaraha, joka meillä on (Puhemies koputtaa) järjes-telmässä, jaetaan toisin perustein mutta samoillejärjestäjille.

29 Sauli Ahvenjärvi /kd: Arvoisa puhemies!Tällä vaalikaudella hallituksen yksi painopiste-alue on ollut nuorten syrjäytymisen ehkäisemi-nen. Näkyvimpänä toimenpiteenä hallitus on lan-seerannut nuorten yhteiskuntatakuun, jonka tar-koitus on huolehtia siitä, että jokaisella nuorellaon työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kun-toutuspaikka. Nyt lukion ja ammatillisen koulu-tuksen osalta uudistetaan sekä koulutuksen jär-jestämislupien kriteerit että rahoitusjärjestelmäsamaan aikaan, kun toteutetaan mittavia säästö-jä. Kysyn ministeriltä: onko nyt aivan varmaa, et-tei näillä toimenpiteillä edistetä nuorten syrjäyty-miskehitystä ja vaaranneta tätä nuorisotakuun to-teutumista?

30 Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru:Arvoisa puhemies! Toivon tietenkin, että edus-kunta voisi tukea sitä linjaa, että todella pidetäänkiinni siitä, että koulutustakuu toteutuu. Tämä onvakava juttu, koska jatkuvasti esitetään toiveitasiitä myöskin kuntakentällä, että he haluaisivatmennä isompiin yksikkökokoihin, siirtyä tarjoa-maan hyvin pitkän matkan päässä sitä opetusta.

Mutta tämä sukupolvi, josta me puhumme, eiole enää se sama, joka 60-luvulla pani repun sel-kään ja lähti koulutielle hyvin pitkän matkan pää-hän. Sen takia meidän täytyy muistaa, että tällenuorelle sukupolvelle omalla seutukunnalla,omalla alueella pitää tarjota mahdollisuudet, taimuuten meillä on tilanne, että meillä entistä use-ampi nuori jää peruskoulun jälkeen suorittamat-ta sitä toisen asteen tutkintoa. Meillä kaikenkaikkiaan jo 15 prosenttia ikäluokasta pitkällä ai-kavälillä tilastollisesti jää kokonaan toisen as-teen koulutuksen ulkopuolelle. Nämä ovat vaka-via kysymyksiä silloin, jos lainsäädäntö ei olesellainen, että me voimme tämän järjestäjäver-

PTK 124/2014 vp124/1/31 13

kon muutoksen yhteydessä varmistaa sen, ettäyksikköverkkoon ei puututa.

31 Simo Rundgren /kesk: Arvoisa puhemies!Kyllähän tässä kuitenkin on muistettava katsoasitä isoa kuvaa, ja näihin yksityiskohtiin ei saahävitä metsä puilta. Nimittäin tosiasia on se, että1,5 miljardia nämä leikkaukset ovat olleet jo tä-hän mennessä ja sitten vielä toiselle asteelle tämä260 miljoonan leikkaus päälle. Nämä ovat erääl-lä tavalla hätäisesti tehtyjä, sinne tänne suunnat-tuja olleet nämä säästöt, leikkaukset, jotka koh-distuvat sivistyspuolelle. Ja kyllä ne ovat aiheut-taneet suurta hämmennystä ja sekaannusta kokomeidän koululaitoksessamme, jossa pitäisi ollaluottamus jatkuvuuteen. Tätä tällä nyt on murret-tu kunnissa, kuntayhtymissä, oppilaitoksissa, lu-kioissa. Tämä on sillä tavalla hämmentävää, ettäSuomi on nyt kriisissä ja meidän pitäisi toimiasillä tavalla kuin aikaisemminkin, kun kriisitilan-teessa kansakuntaa on nostettu koulutukseen pa-nostamalla, osaamista nostamalla. Suuntaankinkysymykseni pääministerille: Miten näin radi-kaalit osaamiseen kohdistuvat leikkaukset sopi-vat hallituksen yleiseen strategiaan? Onko sestrategia sellainen, että Suomi nousee näillä toi-menpiteillä?

32 Pääministeri Alexander Stubb: Arvoisaherra puhemies! Kuten totesin, Suomi nouseekoulutuksella ja sivistyksellä. Tietyt leikkaukset,jotka on tehty, ovat erittäin vaikeita.

Mutta haluaisin heittää pallon takaisin ja eri-tyisesti edustaja Sipilälle: Teidän varjobudjetis-sanne ei tainnut olla minkäännäköistä ehdotustatämän kohdalta muutoksiin. Mistä te olisitte lei-kanneet, jotta olisimme saaneet jonkun parem-man tuloksen tässä koulutuksessa, ja miksi telähditte leikkaamaan yliopistopuolelta?

33 Jouni Backman /sd: Arvoisa puhemies! Ai-van kuten edustaja Rundgren sanoi, on hyvin tär-keää, ettei synny hämmennystä, ja pitää olla pit-kä linja. Ja nimenomaan tämän pitkän linjan ta-kia on syytä katsoa nimenomaan se, mikä on sevaihtoehto hallituksen politiikalle.

Täällä eri eduskuntaryhmät esittivät vaihtoeh-tobudjetit muutamia viikkoja sitten, ja sieltä onlöydettävissä kunkin eduskuntaryhmän vaihto-ehto. Ja aivan kuten pääministeri totesi, sieltä eilöydy sivistystoimeen lisäyksiä, mutta sieltä löy-tyy kyllä leikkauksia verrattuna hallituksen bud-

jettiesitykseen, 75 miljoonaa euroa pitäisi kes-kustan vaihtoehtobudjetissa leikata sivistystoi-mesta. Kysyn hallitukselta: pitääkö hallitus pe-rusteltuna sitä, että meillä leikattaisiin 75 miljoo-naa euroa enemmän sivistystoimesta?

34 Pääministeri Alexander Stubb: Arvoisaherra puhemies! Kuten tuossa äsken totesin,emme missään nimessä pitäisi tämäntyyppistäleikkausta perusteltuna, ja toivomme toki, ettäpitkässä juoksussa, kun saamme rakenteellisetuudistukset tehtyä ja kun saamme talouden uu-destaan nousuun, pystymme panostamaan koulu-tukseen entistä enemmän. Ehkä tässä ero halli-tuksen ja varsinkin keskustaopposition välillä onse, että me kannamme vastuuta, teemme vaikeitapäätöksiä, kun keskusta esittää toiveiden tynny-reitä vailla minkäännäköistä pohjaa. (Välihuuto-ja)

35 Juha Sipilä /kesk: Arvoisa puhemies! Tämäon mielenkiintoinen hallituksen kyselytunti,mutta vastataan nyt oppositiostakin.

Ensinnäkin tämä ehdotus on nyt vasta tiedos-sa ja pystymme nyt tähän reagoimaan, ja me tu-lemme omilla ehdotuksillamme, totta kai, tähän.Emme ole toki tästä esittäneet leikkauksia, mistäte nyt leikkauksia esitätte.

Mutta mitä tulee tähän koulutussektoriin, niintämä on ilman muuta yksi avainkysymyksiä sii-nä, miten me tulevaisuudessa pärjäämme. Meteimme aika laajan kyselyn tuonne opettajille janiille käytännön tekijöille, olisiko siellä jotakinsellaista, mitä voitaisiin muuttaa. Ja yllättävänpaljon siellä ruohonjuuritason työtehtävissä onsellaista, josta esimerkiksi opettajat kokevat, ettäse on pois siitä varsinaisesta opettamisesta. Koe-taan, että siellä tehdään turhia suunnitelmia, jot-ka eivät mene kenenkään luettaviksi ja niin edes-päin. (Puhemies koputtaa) Kysynkin vastaavaltaministeriltä: onko mitään suunnitelmaa opetus-alan byrokratian purkamiseksi ja turhien normi-en purkamiseksi?

36 Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru:Arvoisa puhemies! Kyllä minun täytyy sanoa,että varmaan meidän isoin haasteemme koulu-työssä ei kuitenkaan ole nämä byrokratiatalkoot,mutta lähden niihin mielelläni mukaan ja otan tä-män kädenojennuksen vastaan, että katsotaanvielä nekin asiat. Meidän iso haasteemme on ol-lut, kun me olemme peruskoulu-uudistusta vie-

Torstaina 4.12.201414 124/1/37

neet eteenpäin, että meillä on johtamisessa pal-jon kehitettävää, kun puhutaan esimerkiksi pe-ruskouluista. Ja siinä mielessä uskon, että löytyykarikkoja, joihin me varmaan voimme puuttua.

Mutta tämä iso kuva on todella surullinen. Mi-nun täytyy sanoa, että minä luen melkein jokapäivä jonkin poliittisen ryhmän ajattelua siitä,että vielä voitaisiin kuntatehtäviä vähentää. Täs-sä me nyt olemme, ja me olemme yrittämässä eh-dottaa, että jos kuntatehtäviä vähennetään koulu-tuksen järjestämisessä, se tarkoittaa sitä, ettäkoulutuksen järjestäjät tekevät entistä enemmänyhteistyötä, josta sitä säästöä voi saada kuntateh-tävien vähentämisenä, eli kaikki eivät järjestäenää lukiokoulutusta, vaikka ennen niin on ollut,vaikka on ollut kuinka pieni oppilasmäärä. Mut-ta nyt on niin, että me joudumme aina tilille näis-tä puheista. Kuinka paljon vielä voidaan (Puhe-mies koputtaa) koulutuksesta säästää? Minustame olemme säästäneet aivan tarpeeksi, ja minätoivoisin eduskunnalta tukea siihen, että enää eitarvitsisi koulutuksesta rahaa leikata, ja toivon,että te voisitte myös eduskunnassa tukea sitä lin-jaa, (Välihuutoja) että säilytetään tämä yksikkö-verkko, tehdään nämä säästöt kuntatehtävien vä-hentämisestä tavalla, joka ei vähennä oppilaidenmahdollisuuksia. Sitä mandaattia täällä nyt hae-taan.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä kysymyson tämän kyselytunnin osalta tullut käsitellyksi.

N:o 127 Leipäjonot

37 Eila Tiainen /vas: Arvoisa puhemies! Näinitsenäisyyspäivän juhliin valmistautuessa ja jou-lua odotellessa on hyvä puhua vähän myös näis-tä vähemmistä veljistä. Suomalaisten suurienemmistö voi paremmin kuin koskaan aikai-semmin, mutta meillä on ruokajonoja, jotka ovatpitempiä kuin 90-luvun lamavuosina. Viimei-simmän tutkimuksen mukaan 20 000 ihmistä käyjoka viikko ruokajonoissa ja leipäjonoissa. Tämäon minusta häpeällistä hyvinvointivaltiolle, ettäme tällä tavalla olemme tehneet näkyväksi köy-hyyden ja huono-osaisuuden. Haluan kyllä ky-syä ministeriltä: Millä tavalla köyhyyttä ja leipä-jonoja voitaisiin poistaa? Mitä meidän pitäisi nytmahdollisimman pian tehdä, että meidän ei enää

tällaista häpeäpilkkua tarvitsisi nähdä tuolla ka-dunkulmissa?

38 Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty:Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri on tässäaikaisemmin jo todennut, näissä talouden tilan-teissa tämä hallitus ei todellakaan ole ollut help-pojen päätösten edessä. Koska köyhyyden ja eri-arvoisuuden vähentäminen on vahvasti ollut tä-män hallituksen agendalla, olemme pyrkineetkohdentamaan erityisesti köyhimpiin ryhmiinkohdistuvia säästöjä ja leikkauksia niin, että neeivät kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin,joihin tässä edustaja kysymyksessään viittasi,kohdistu. Muun muassa työttömyysturvaan teh-dyt leikkaukset kohdistettiin kaikkein suurimpiaansiopäivärahoja saaviin eikä kaikkein pienitu-loisimpiin tai kaikkein heikoimmassa asemassaoleviin.

39 Eila Tiainen /vas: Arvoisa puhemies! Nyt onkuitenkin niin, että enin osa näistä ihmisistä, jot-ka käyvät hakemassa leipää ja erilaisten järjestö-jen keräämää ruokaa noista leipäjonoista, elääerilaisten perusturvatukien varassa. Ja jos ajatel-laan nyt tätä kehitystä, mitä viime vuosina on ta-pahtunut, niin monet hinnat ovat nousseet, vuok-rat ovat nousseet ja nämä meidän tuet ovat jää-neet kerta kaikkiaan jälkeen. Tänä vuonna esi-merkiksi tätä EU:n ruoka-apua ei Suomeen otet-tu laisinkaan. Ensi vuonna sitä tänne tulee, ja tä-män EU:n ruoka-avun tarkoituksena on torjuasyrjäytymistä, tukea sosiaalista osallisuutta ja vä-hentää köyhyyttä. Millä tavalla tällaisella satun-naisella ruoka-avulla voidaan vähentää köyhyyt-tä?

40 Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty:Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on erittäintärkeä. Tässä yhteiskunnassa kaikki tässä halli-tuksessa ja käsitykseni mukaisesti myös kaikkitässä eduskunnassa ovat sitoutuneet siihen, ettäeriarvoisuutta ja köyhyyttä tässä yhteiskunnassatorjutaan ja vähennetään kaikilla muillakin kei-noin kuin pelkästään sosiaali- ja terveysministe-riön käytössä olevilla keinoilla. Hallitus on nos-tanut perusturvaetuuksia, ja tämä korotus koh-dentuu nimenomaan niihin kaikkein heikoim-massa asemassa oleviin. Ja kuten jo aikaisem-min sanoin, kun leikkauksia on jouduttu teke-mään, emme ole halunneet niitä kohdistaakaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. (Edus-

PTK 124/2014 vp124/1/41 15

kunnasta: Stubbin hallitus vai?) — Kataisen hal-litus on tehnyt perusturvaetuuksien korotuksen,niin kuin hyvin kaikki täällä tietävät. — (Väli-huuto) Sen lisäksi toimeentulotuen siirto kunnil-ta Kelalle on juuri valmistelussa, ja se kuuluu pe-ruspalveluministeri Huovisen vastuulle.

Mutta joka tapauksessa haluan todeta, että tä-hän hyvin vakavaan, suureen yhteiskunnalliseenongelmaan myös näinä hyvin vaikeina taloudenaikoina on pystytty paneutumaan ja on myös pys-tytty ehkäisemään kaikkein heikoimmassa ase-massa olevien ihmisten tilanteen huonontaminenja sitä on pystytty parantamaan.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä kysymyson tällä erää käsitelty.

N:o 128 Vammaisten lasten omaishoito

41 Tuula Peltonen /sd: Arvoisa puhemies! Ei-len vietettiin kansainvälistä vammaisten oikeuk-sien päivää. Viime aikoina meillä on keskusteltuomaishoitajuudesta, mutta keskustelu on olluthyvin vanhuspainotteista. On huomioitava, ettäon paljon perheitä, joissa vanhemmat hoitavatvammaisia lapsia, jopa työnsä ohessa. Samallatavalla tämä omaishoitajuus on sitovaa, ja varsin-kin yksinhuoltaja on täysin sidottu kotona lapsenhoitamiseen. Kysynkin asiasta vastaavalta minis-teriltä: miten vammaisten lasten vanhempienomaishoitajuutta ja työn yhteensovittamista jasamalla jaksamista voitaisiin helpottaa?

42 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen:Arvoisa puhemies! Kysymys on todella tärkeä,koska usein tässä omaishoidossa tuntuu olevan— julkisessa keskustelussa ainakin — painopis-te hyvin paljon ikäihmisten hoidossa ja hoivassa,mutta meillä on todella paljon myös vanhempia,jotka hoitavat esimerkiksi vammaista lastaanomaishoidon tuen avulla, ja on tietenkin hyvintärkeää, että siinä omaishoitosopimusvaiheessajo mietitään niitä palveluita, joita tuo vanhempivoi tarvita sitten sen oman hoiva- ja hoitotyönsätueksi. Ja siinä mielessä jo viime viikollakin tääl-lä mainittu sosiaalihuoltolain uudistus, joka oneduskunnassa, on erittäin tärkeä tuomaan tätä pa-rannusta näihin palvelupuolen asioihin.

Sen lisäksi tietenkin meillä on työsopimuslais-sakin olemassa mahdollisuus hakea osittaista

hoitovapaata eli lyhennettyä työviikkoa, jottatämä työn ja hoivan yhdistäminen onnistuisi pa-remmin. Mutta siinä on vielä tehtävää, se on vaa-tivaa hommaa kaikille niille vanhemmille, jotkatätä hoivatyötä tekevät.

43 Tuula Peltonen /sd: Arvoisa puhemies!Omaishoitajat tekevät todellakin arvokasta javarmasti rakasta, mutta myös raskasta ja ympäri-vuorokautista työtä. Usein omaishoitaja on myösiäkäs henkilö, joka hoitaa omaa puolisoaan omanterveytensä heikkenemisenkin uhalla. Sijaisapuaei ole saatavilla, ja omaishoidon tuki ei välttä-mättä riitä kattamaan kaikkia kuluja, mitä järjes-telyt tuovat ja aiheuttavat. Omaishoitajat kuiten-kin säästävät kuntien rahaa miljardeja eurojavuosittain. Kysynkin: onko omaishoitajien ase-maan nyt sote-uudistuksen myötä tulossa paran-nusta, ja onko omaishoidon tukea tarkoitus saa-da tasa-arvoisemmaksi eri kuntien välillä?

44 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen:Arvoisa puhemies! Todellakin tuo Kansallinenomaishoidon kehittämisohjelma pitää sisälläänajatuksen siitä, että nämä omaishoidon tuet saa-taisiin tästä nykyisestä hyvin eriarvoisesta tilan-teesta hieman tasavertaisemmiksi eri puolillamaata, koska nythän vaikuttaa hyvin pitkälti se,missä kunnassa kyseinen omaishoitaja työtääntekee, siihen, miten hänen työtään sitten talou-dellisesti tuetaan. Ja valitettavasti nämä vaihtelutovat kuntien välillä liian suuret.

Jo viime viikolla täällä puhuimme siitä, ettähallitus on täydentävässä budjettiehdotukses-saan lisännyt resursseja omaishoitajien terveys-tarkastuksiin, jotka ovat tärkeä muoto tämänomaishoitajan jaksamisen tukemisen kannalta, jasitä myöskin tuo omaishoidon kehittämisohjel-ma omassa esityksessään toi esiin. Eli tämä ter-veystarkastusasia etenee.

Sitten on tästä isommasta uudistuksesta kysy-mys, ja luulen, että siinä tuo valmistelu saadaanliikkeelle tällä kaudella, mutta varsinaiset jatko-ratkaisut tulevat sitten tulevan hallituksen työlis-talle. Sote-uudistuksen roolia ei voi vähätellä täs-säkään asiassa, nimenomaan palvelujen integroi-misen ja saumattomien palveluketjujen aikaan-saamiseksi myös omaishoitajille.

45 Johanna Karimäki /vihr: Arvoisa puhe-mies! Hallitus on tänään antanut eduskunnalleYK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifi-

Torstaina 4.12.201416 124/1/46

oinnin, ja erittäin hyvä niin, kiitos siitä. Vam-maiskysymykset ovat ihmisoikeusasioita. Ontärkeää, että vammaiset voivat elää täysipainois-ta arkea, tehdä työtä, liikkua, osallistua ja saadapalveluita, mitä tarvitsevat. Vammaisjärjestötovat tähän mennessä olleet erittäin paljon asial-la, vahtimassa sitä, että vammaisten oikeudet to-teutuvat. Kysyisinkin siksi vastaavalta ministe-riltä: kun sopimusta toimeenpannaan ja seura-taan sitä, että vammaisten oikeudet toteutuvat,niin kuinka vammaisjärjestöt ovat osallisia tässäprosessissa?

46 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen:Arvoisa puhemies! Tuo vammaisten henkilöidenoikeuksien sopimus ja sen ratifiointi kuuluu var-sinaisesti ulkoministeri Tuomiojalle, mutta kos-ka hän ei ole tänään paikalla, niin voinen lyhyes-ti vain vastata, että tämä sopimus todellakin nytetenee — se on pitkän odotuksen tulos — ja itse-kin sain eilen olla mukana tilaisuudessa, jossavammaisjärjestöt muun muassa esittivät kyllälämpimän kiitoksen siitä, että nyt vihdoin saa-daan tämä tärkeä asia eteenpäin. Liian pitkään onjouduttu tätä odottamaan. Siihen on ollut monia-kin syitä, mutta se on tärkeää saada nyt eteen-päin.

On niin, että tuo sopimus edellyttää meiltäkyllä huomattavasti vahvempaa kansallisenkoordinaation tekemistä vammaisasioissa. Ja us-kon, että tässä työssä nimenomaan järjestöjenrooli tulee olemaan aivan keskeinen, koska eimeillä ole täällä eduskunnassa eikä noissa minis-teriöissäkään sitä kuuluisaa kristallipalloa, jostanäitä asioita voisi tuijotella.


N:o 129 EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tu-levien opiskelijoiden lukukausimaksut

47 Sanna Lauslahti /kok: Arvoisa puhemies!Säästöaikana ei tule kääntää selkää mahdollisilletuloille.

Suomessa opiskelee tuhansia EU- ja Eta-mai-den ulkopuolelta tulevia opiskelijoita. He arvos-tavat erittäin korkealle mahdollisuutta hankkiakorkeaa osaamista ja koulutusta. Kuitenkin on ti-lanne, että suomalainen veronmaksaja maksaa

kaiken. Ulkomailta tulevat opiskelijat käytän-nössä keräävät meidän maksuttoman, ilmaisenkoulutuksen hedelmät. Ei voi olla niin, että mei-dän vetovoima syntyy pelkästään maksuttomuu-desta. Pitääkö Suomen olla koko maailman il-mainen korkeakoulu?

Opetus- ja kulttuuriministeriö oli valmistellutlain, jolla näiltä opiskelijoilta voitaisiin periä lu-kukausimaksuja. Myös eduskunnan enemmistöon ollut tämän takana. Nyt tämä hanke on torpat-tu hallituksessa. Suomi ja korkeakoulumme tar-vitsevat jokaisen euron. Valtion rahakirstu am-mottaa tyhjyyttä. Kysyisin asiasta vastaavalta(Puhemies koputtaa) ministeriltä: kuinka onmahdollista, että opetusministeriön ansiokkaastivalmistelema ja korkeakouluille tärkeä uudis-tus...

Puhemies Eero Heinäluoma: Jaha, nyt aika onauttamatta täynnä.

Puhuja: kulkee nyt yhtäkkiä vastatuulessa?

48 Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru:Arvoisa puhemies! Asia on todella hankala siltäosin, että molempiin suuntiin on näkökulmia.Yhteiskunnassa on käyty lausuntokierroksen nä-kökulmasta keskustelua, ja tämä keskustelu tul-laan arvioimaan sivistyspoliittisessa ministeri-työryhmässä siksi, että tämä tilapäinen kokeilu,joka meillä on voimassa tällä hetkellä tilauskou-lutuksesta, tulee päättymään, ja meidän täytyyottaa hallituksessa linja, miten mennään eteen-päin. Mutta se ei ole meidän kiireellisyysjärjes-tyksessä ykkönen. Eli minusta nyt ensin tehdäänvarhaiskasvatuslaki ja siihen liittyvä kokonai-suus kuntoon, ja näihin asioihin palataan sen jäl-keen sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä,kun päästään näistä asioista, jotka eduskuntaanon ilmoitettu ainakin tulevaksi, yksimielisyy-teen. (Ben Zyskowicz: Tällä ei ole mitään teke-mistä varhaiskasvatuslain kanssa!)

49 Sanna Lauslahti /kok: Miksi raha ei kelpaa?Me teemme erittäin vakavia, myöskin mahdolli-sesti vaurioittavia koulutussäästöjä. Me tarvit-semme jokaisen euron, jonka me voimme saadatähän yhteiskuntaan.

Korkeakoulut ovat nykylain mukaan voineetmyydä koulutusta ulkomaille, mutta useat hank-keet kariutuvat käytännössä. Käytännössä ulko-maalaiset tahot voivat ostaa korkeakouluiltam-

PTK 124/2014 vp124/1/50 17

me koulutusta, mutta nämä eivät pysty perimäänmaksuja tutkinnoista. Kysyntää tutkinnoillem-me on, mutta on käsittämätöntä, että korkeakou-luja käytännössä estetään myymästä omaa osaa-mistaan ja hankkimasta tärkeitä tuloja opetuksenkehittämiseen. Kysyn opetusministeriltä: mitente, arvoisa ministeri, aiotte tarttua toimeen, jottakoulutusviennin esteet voidaan purkaa ja maam-me saa avattua koulutusviennin toden teolla?

Puhemies Eero Heinäluoma: PääministeriStubb oli pyytänyt ensin puheenvuoron. — Ol-kaa hyvä.

50 Pääministeri Alexander Stubb: Arvoisaherra puhemies! Kansainvälisyys, kansainvälisetyliopistot ja koulutus ovat avautumassa tässämaailmassa aivan eri tavalla kuin aikaisemmin.Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää voida tarkas-tella tätä kokonaisuutta huomattavasti laajem-min kuin mitä teemme tällä hetkellä.

Olen edustajan kanssa samaa mieltä siitä, ettämeidän pitää panostaa koulutusvientiin. Olen sa-maa mieltä myös siitä, että meidän pitää harkitajonkinnäköisiä lukukausimaksujärjestelmiä ul-komaalaisille opiskelijoille. Mutta kolikolla onmyös toinen puolensa. Otan tästä esimerkin: Ta-pasin ulkoministerinä ollessani Addis AbebassaAfrikan unionin huippukokouksessa Etiopian sil-loisen ulkoministerin. Ihmettelin, miksi hän ha-lusi tavata — olimme lobbaamassa YK:n turva-neuvostokampanjaa. Hän halusi tavata sen takia,että oli käynyt Tampereen teknillisen yliopiston.Mitä enemmän ulkomaalaisia, kansainvälisiäopiskelijoita meillä on Suomessa, sen parempi.Meidän pitää voida tarkastella tätä kokonaisval-taisesti ja jonain päivänä miettiä myös lukukau-simaksuja, mutta tärkeysjärjestyksessä se ei tällähetkellä ole prioriteetti. Huomiona vielä lisäksi:kyseinen henkilö on tällä hetkellä Etiopian pää-ministeri.


Ehdimme ottaa vielä yhden kysymyksen.

N:o 130 Parturi- ja kampaamoliikkeidenaukiolo itsenäisyyspäivänä

51 Stefan Wallin /r: Arvoisa puhemies! Lakivähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliik-keiden aukioloajoista kieltää parturi- ja kampaa-moliikkeiden auki pitämisen itsenäisyyspäivänä.Aluehallintovirasto voi erityisestä syystä salliaparturi- ja kampaamoliikkeiden auki pitämisenitsenäisyyspäivänä, ja silloin kyseisten liikkei-den on anottava poikkeuslupaa aluehallintoviras-tolta. Poikkeusluvan suoritemaksu on viimeistenvuosien aikana noussut 80 eurosta 200 euroon.Tänä vuonna noin 17 parturi- ja kampaamoliiket-tä anoi poikkeuslupaa, ja kaikille tämä myöskinmyönnettiin. Tämä tarkoittaa, etteivät viran-omaiset käyttäneet kovinkaan paljoa harkintaapäätöksenteossa, vaan poikkeuslupahakuproses-si oli kaikin puolin turha, turhauttava ja kallis.Miksi valtiovalta perii korkeaa suoritemaksuasiitä, että ahkera yksityinen yrittäjä haluaa tehdätyötä ja maksaa siitä veroa?

Vilken signal sänder statsmakten ut med dethär i en situation där vi behöver mera arbetsinsat-ser, flitiga företagare, konsumtion av tjänster ochskatteinkomster?

Kysyn valtiovarainministeriltä: Tilanteessa,jossa valtio tarvitsee lisää verotuloja, on siis ole-massa tämmöinen byrokraattinen maksuauto-maatti, joka vähentää työnteon ja yrittämisen iloaja halua sekä myöskin verotuloja. Olisiko syytäkorvata parturi- ja kampaamoliikkeiden poik-keuslupahakumenettely ilmaisella ilmoitusme-nettelyllä?

52 Valtiovarainministeri Antti Rinne: Arvoi-sa herra puhemies! Sinällään tämä kokonaisuusei kuulu valtiovarainministerin tontille, vaan täs-sä on kysymys työ- ja elinkeinoministeriön puo-lella olevasta valmistelusta ja asiakokonaisuu-desta. Mutta voin vastata sen verran, että meilläon tällä hetkellä käynnissä tätä hallinnollistataakkaa koskeva selvittelytyö, ja minun mielestä-ni tässä on siitä nyt yksi esimerkki, joka hyvin-kin voi olla niitä asioita, jotka pitää nopeastimuuttaa.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja tästä ei ole jat-kokysymyksen tarvetta. — Näin tämä kysymys

Torstaina 4.12.201418 124/2

on käsitelty, ja samalla myös kyselytunti on päät-tynyt.

Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus

Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraavaksi pyy-dän hiljaisuutta saliin ja pyydän keskittymäänpäivälistan asioihin, ja mahdolliset tapaamiset janeuvottelut on syytä pitää kahvilan puolella

Esitellään itsenäisyyspäivän juhlajumalanpal-veluksen juhlamenojenohjaajan kirjelmä itsenäi-syyspäivän ekumeenisesta jumalanpalvelukses-ta. (Hälinää) — Pyydän pääsihteeriä odottamaanhetken ja pyydän todellakin, että nämä tilaisuu-det ja neuvottelut siirretään salin ulkopuolelle.

Sihteeri luki:

"JuhlamenojenohjaajaHelsingissä, marraskuun 10. päivänä 2014

Eduskunnan puhemiehelle

Juhlamenojenohjaajana minulla on kunnia välit-tää Teille, Herra Puhemies, sekä eduskunnan va-rapuhemiehille ja kansanedustajille valtioneu-voston kutsu saapua Tuomiokirkossa lauantaina,6. joulukuuta 2014 klo 12 pidettävään Suomen it-senäisyyspäivän ekumeeniseen juhlajumalanpal-velukseen.

Tiina MyllyntaustaAsu: Tumma puku"

"CeremonimästarenHelsingfors, den 10 november 2014

Till Riksdagens talman

I egenskap av ceremonimästare har jag härmedäran framföra till Er, Herr Talman, samt till riks-dagens vicetalmän och riksdagsledamöternastatsrådets inbjudan till den ekumeniska fest-gudstjänst, som på Finlands självständighetsdaglördagen, den 6 december 2014 avhålles i Dom-kyrkan kl. 12.

Tiina MyllyntaustaKlädsel: Mörk kostym"

Puhemies Eero Heinäluoma: Pyydän edustajiakokoontumaan Tuomiokirkkoon menoa vartenKansalliskirjaston edustalle ylihuomenna lauan-taina, itsenäisyyspäivänä, kello 11.40.

2) Pohjoismaat EU:ssa — EU Pohjoismais-sa

KeskusteluKeskustelualoite KA 10/2014 vp

Puhemies Eero Heinäluoma: Ajankohtaiskes-kustelun avaa suuren valiokunnan puheenjohtajaRiitta Myller. Seuraavan puheenvuoron käyttäävaltioneuvoston edustaja.

Keskustelu

1 Riitta Myller /sd (esittelypuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! Kun Suomi ja Ruotsi koh-ta 20 vuotta sitten liittyivät Tanskan seuraan Eu-roopan unioniin, maitamme yhdisti halu edistääEU:ssa pohjoismaisia arvoja. Samaan aikaankannettiin huolta pohjoismaisen yhteistyön säi-lyttämisestä ja kehittämisestä, erityisesti kun Is-lanti ja Norja jättäytyivät Euroopan talousalueenlöyhempään yhteistyöhön.

Erityisiksi pohjoismaisiksi aiheiksi mielle-tään korkea avoimuuden sekä ympäristön, työ-voiman ja kuluttajien suojelun taso. Pohjoismai-nen malli on pitkälti sopimiseen ja suhteellisenkorkeaan verotukseen perustuva kattava hyvin-vointivaltio, jossa kansalaiset kokevat saavansavaltiolta vastinetta verorahoilleen.

Monet silloiset niin sanotut vanhat EU-maatodottivat meiltä sitä, että toisimme näillä yhtei-sillä pohjoismaisilla arvoilla ja toimintatavoillamyös lisäarvoa eurooppalaiseen politiikkaan.Olemmekin useissa kohdissa onnistuneet tuo-maan pohjoismaista panosta Euroopan kehityk-seen.

Erityisesti mainitsen hyvän hallinnon, perus-oikeuden sisällyttämisen muun muassa edustajaTuija Braxin työn tuloksena osaksi EU:n perus-oikeuskirjaa sekä Jacob Södermanin työn EU:nensimmäisenä oikeusasiamiehenä. Itse asiassasilloiset EU-jäsenmaat odottivat, että Suomi jaRuotsi liittyvät Euroopan unioniin, ja vasta sen

PTK 124/2014 vp124/2/2 19

jälkeen pidettiin vaali Euroopan unionin ensim-mäisestä oikeusasiamiehestä.

Toisinaan olemme kuitenkin joutuneet koke-maan, että pohjoismainen tapa hoitaa asioita eiolekaan kaikkien EU-kumppaneidemme mieles-tä paras. Tästä on esimerkkinä muun muassa ku-luttajansuojeluasiat. Pohjoismaat ovat usein jou-tuneet puolustamaan meillä saavutettua suojeluntasoa. On kuitenkin muistettava, että meillä onmyös erilainen kuluttajansuojamekanismi kuinmonissa muissa EU-maissa.

Herr talman! Nordiska rådet antog i fjol 28 re-kommendationer om EU-samarbetet. Många avdessa var verklighet redan då. Utmaningen är att itid känna igen de nordiska intressena i EU och attanpassa det nordiska samarbetet till EU:s tidta-bell och att undvika onödig formalism och byro-krati.

Herra puhemies! Pohjoismaiden neuvostonviime vuonna hyväksytystä 28 suosituksesta jo-kainen on arvokas ja useita on jo kokeiltu. Varsi-nainen haaste liittyy kuitenkin pohjoismaistenintressien tunnistamiseen sekä pohjoismaisenyhteistyön sovittamiseen EU:n nopeampaan ryt-miin. Miten vuosittain kokoontuva Pohjoismai-den neuvosto voi vaikuttaa tehokkaasti, kununionissa hyväksytään viikoittaisissa kokouksis-sa tuhatkunta säännöstä joka vuosi?

Pohjoismaiden on tärkeää kehittää keinot, tun-nistaa riittävän nopeasti ne EU-asiat, joissa onsyytä toimia yhdessä. Yhteistyön tulee perustuatoimivaltaisten kansallisten toimielinten, esimer-kiksi parlamenttien valiokuntien, toimintaan,koska näillä on puhevaltaa unionissa. Tämä edel-lyttää parlamenttien osalta sitä, että kussakinkansallisessa valiokunnassa on riittävä tietoisuuspohjoismaisista intresseistä ja matala kynnys ollayhteydessä pohjoismaisiin kollegoihin.

Meidän on myös tiedostettava, että EU:n kol-me Pohjoismaata yhdessäkin toimien tarvitsevatmuiden tukea tuloksiin pääsemiseksi. Pohjois-maisena blokkina esiintyminen ei myöskään olerealistinen vaihtoehto siksi, että kaikissa asioissaintressimme eivät EU-tasolla ole yhteiset.

Herr talman! Nordiska rådet kan spela en vik-tig roll om det för samman de nordiska aktörernainom EU. För att ta en egen roll i Europapoliti-ken borde Nordiska rådet ändras mera än kanskeär möjligt.

Herra puhemies! Pohjoismaiden neuvostollekuten sen jäsenvaltioillekin EU on ehkä tärkeintoimintaa määrittelevä ulkoinen tekijä. Tämänvuoksi on tärkeää, että EU-asioilla on merkittäväasema PN:n asialistoilla. On kuitenkin syytä suh-tautua viileän realistisesti Pohjoismaiden neu-voston mahdollisuuksiin vaikuttaa omalla toi-minnallaan EU:ssa tehtäviin päätöksiin. Itse nä-kisinkin, että Pohjoismaiden neuvoston tärkeintehtävä on olla jäsenvaltioiden yhteistoiminnanmahdollistaja ja edistäjä. Tähän kuuluu yhteis-työ toimivaltaisten kansallisten toimielintenkanssa niin, että lisätään tietoisuutta yhteispoh-joismaisesta intressistä sekä luodaan puitteetmahdollisimman mutkattomalle yhteistyölle.Pohjoismaiden neuvoston on varmistettava, ettäsen eri toimielimet ovat tietoisia EU:ssa tapahtu-vasta kehityksestä ja että PN tulee kuulluksi, kunEU:ssa käsitellään Pohjoismaiden neuvoston toi-mivaltaan kuuluvia asioita.

Puhemies! Pohjoismailla on paljon annetta-vaa Euroopalle, ja Pohjoismaat ovat Suomelletärkeä EU-yhteistyön viitekehys. On myös hyväavoimin silmin katsoa, mitä muilla Euroopanunionin jäsenmailla ja Euroopan unionin toimin-nalla yleensä on annettavaa pohjoismaisille yh-teiskunnille.

Toivonkin, että tässä keskustelussa löydäm-me yhteiset keinot toteuttaa hyvää yhteistä eu-rooppalaista politiikkaa niin, että hyödymmekaikki tästä mahdollisimman paljon. — Kiitos.

2 Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeriLenita Toivakka: Arvoisa puhemies! Pohjois-maiden ministerineuvoston pääsihteeri, norjalai-nen Dagfinn Høybråten, vierailee tänään Helsin-gissä. Hallituksen pohjoismaisesta yhteistyöstävastaavana ministerinä minulla oli ilo toimia tä-män vierailun emäntänä. Keskusteluissamme tä-nään puhuimme hyvin paljon pohjoismaisen yh-teistyön toimintatapojen modernisoinnista, jokaon pääsihteerin työohjelman kärkihankkeita,sekä pohjoismaisen yhteistyön ulkoisen kuvaneli brändin tehokkaammasta hyödyntämisestäniin EU:ssa kuin muuallakin maailmalla muunmuassa ulkomaankaupan viennin, innovaatioi-den ja investointien tukena. Tämä brändin kir-kastaminen on toki tärkeää myös meille itsellem-me täällä Pohjoismaissa.

Pohjoismaiden rooli ja toiminta Euroopanunionissa on modernisaatiohankkeen aivanavainkysymyksiä. Ministerineuvoston työn ta-

Torstaina 4.12.201420 124/2/2

voitteena on ylläpitää ja kehittää pohjoismaisenyhteistyön relevanssia EU:n nopean kehityksenaikana ja valossa sekä myös rohkaista Pohjois-maiden hallituksia näkyvämpään ja toimivam-paan panokseen EU:n sisällä niissä asioissa, jois-sa Pohjoismailla on yhteinen intressi, toiminta-kyky ja myös yhteistä annettavaa muille EU-maille. Tämän vuoksi pohjoismaiset yhteistyö-ministerit kehottivatkin vuoden 2014 alkuvuo-desta Pohjoismaiden ministerineuvostoa ja sensektorineuvostoja arvioimaan positiivisesti poh-joismaista hyötyä EU-yhteistyössä. Pohjoismai-set yhteistyöministerit suosittelivat erityisestipohjoismaisille elinkeinoalan, energia-, työvoi-makysymysten ja sosiaali- ja terveysalan sektori-ministerineuvostoille EU-kysymysten tiivistäseurantaa ja käsittelyä. Sama suositus esitettiinmyös pohjoismaisille talous- ja finanssiministe-reille.

Arvoisa puhemies! Pohjoismainen yhteistyöEU:ssa toteutuu käytännön tavoitteiden ja tarpei-den mukaisesti. Tavoitteena ei ole ryhmäkäyttäy-tyminen unionin sisällä vaan pohjoismaisen hyö-dyn, nordisk nytta, etsiminen. Pohjoismaiden int-ressi on, ettei tiivistyvä EU-yhteistyö aiheuttaisitarkoituksettomia esteitä pohjoismaiselle liikku-vuudelle tai yhteistyölle. Vapaa liikkuvuus onsekä Pohjoismaiden yhteistyön että Euroopanunionin aivan ydinasia. Tämä kattaa niin ihmis-ten kuin tavaroiden ja palveluiden, siis yritysten,liikkuvuuden. Yhtä keskiössä ovat yhteiset arvotja yhteinen arvopohjainen maailmankuva. Samakoskee pohjoismaista sopimusverkostoa, jolla onedelleen EU:n säädöspohjan kehittymisestä huo-limatta relevanssia kansalaistemme ja yritystem-me arkipäivässä.

Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Tukhol-massa lokakuussa puhunut Thorvald Stolten-berg, Norjan entinen ulko- ja puolustusministerija tunnetun Stoltenberg-raportin kirjoittaja, ko-rosti Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliitti-sen yhteistyön merkitystä Euroopan nykyisessäturvallisuuspoliittisessa tilanteessa. On selvää,että Pohjoismaat ovat meille tärkeä ulko- ja tur-vallisuuspoliittinen viiteryhmä. Teemme myösyhteistyötä muun muassa EU:n kriisinhallinta-operaatioissa. On hyvä todeta, että niin turvalli-suuspolitiikan osalta kuin myös suhteessa Euroo-pan unioniin Pohjoismaat kunnioittavat toistensatekemiä ratkaisuja ja valintoja. Keskinäisten va-lintojen kunnioittaminen on yhteistyömme pe-

rusta. Se yhdistää ja antaa konkreettiselle yhteis-työlle vakaan perustan ja jatkuvuutta.

Yhteinen kosketuspinta, yhteinen toiminta jayhteiset toimet on etsitty siltä alueelta, jonkatämä erilaisten valintojen tosiasia sallii. KaksiPohjoismaista ei kuulu Euroopan unioniin. Li-säksi Tanskan itsehallintoalueet, Grönlanti jaFärsaaret, ovat EU:n ulkopuolisia. EU:n pohjois-maisista jäsenistä ainoastaan Suomi on euromaa.

Pohjoismailla on EU:n sisäisessä yhteistyössäerittäin keskeinen haaste vuoden 2015 kansain-välisen ilmastokokouksen onnistumisen varmis-tamiseksi. Pohjoismaiden ympäristöministerei-den neuvotteluja tukeva niin sanottu NOAK-han-ke on avainasemassa pyrittäessä löytämään kehi-tysmaaryhmän ja teollisuusmaiden välistä tasa-painoa ja yhteisymmärrystä.

On luonnollisesti olemassa useita muita kan-sainvälisiä neuvotteluprosesseja, joissa pohjois-maiset arvot, avoin toimintatapamme ja kykykuunnella, voivat vaikuttaa ja joissa Euroopanunioni on pohjoismaisen toiminnan tärkeä väylä.Ilmastoneuvottelujen ohella haluan mainita toi-sen oleellisen tärkeän neuvotteluprosessin eliUSA:n ja EU:n väliset vapaakauppasopimusneu-vottelut. Avoimesta ja vapaasta kansainvälisestäkaupasta riippuvaisille Pohjoismaille näidenneuvottelujen onnistuminen on erittäin tärkeää.Pohjoismaat voivat EU:ssa antaa yhdessä tuken-sa ruotsalaiselle komissaari Cecilia Malmströ-mille ja hänen toiminnalleen.

Pohjoismaiset instituutiot, niiden kärjessä tut-kimusyhteistyöstä vastaavat laitokset, ovat tii-viisti verkottuneet Euroopan unionin alaisiin oh-jelmiin. Pohjoismaiden ministerineuvostolla jaEuroopan unionilla on myös tutkimusyhteistyönja sektoriministeriöiden toiminnan lisäksi yhteis-työhankkeita, joissa ministerineuvoston budjetis-ta tuetaan EU:n eri sektoreiden toteuttamia hank-keita. Näistä voitaisiin mainita muun muassaValko-Venäjän demokratiakehitystä tukeva oh-jelma.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan keskustelu tä-nään antaa pohjaa Pohjoismaiden neuvostonvuoden 2015 teemaistunnolle, joka järjestetäänensi maaliskuussa ja joka pidetään Brysselissä.Kokouksen tavoitteena on löytää lisää konkreti-aa, lisää kosketuspintaa mainitsemalleni pohjois-maiselle hyödylle, nordisk nytta, pragmaattiselleyhteistyölle, pohjoismaisesti EU:n sisällä niinvalmistelutyössä kuin EU-säädösten toimeenpa-nossa kansallisesti. Tutkimusohjelmissa Suo-

PTK 124/2014 vp124/2/3 21

men Upi mukaan lukien, Pohjoismaiden neuvos-ton parissa tehdyissä tutkimuksissa sekä esite-tyissä aloitteissa on hahmoteltu monia eri tapoja,joilla Pohjoismaiden neuvoston, ministerineu-voston ja Euroopan unionin eri toimielinten vä-listä kanssakäymistä ja dialogia voitaisiin edel-leen tiivistää. Nämä esitykset tulevat antamaanhyvää pohjaa tulevan maaliskuun teemaistunnontyöskentelyyn.

Herra puhemies! Avainviestini voisin vielä tii-vistää lopuksi seuraavasti: On erittäin tervetullut-ta, että eduskunta nyt kolmannen kerran käy tee-makeskustelun pohjoismaiseen yhteistyöhön liit-tyvästä kysymyksestä. Vaikka keskustelu jäikinEuroopan parlamentin vaalien jälkeiseen aikaan,se vahvistaa edellytyksiä Pohjoismaiden neuvos-ton maaliskuun 2015 teemaistunnon tuloksek-kaalle työlle ja toki työllemme tulevaisuudessa.

Pohjoismainen yhteistyö kehittyy. Samanai-kaisesti se uudistumalla ja modernisoitumallapuolustaa omaa relevanssiaan Euroopan unionintiivistymisen ja syvenemisen edessä. Moderni-saation yksi työväline on paremmin toimiva yh-teys pohjoismaisen yhteistyön ja EU:n välillä.Pohjoismaat voivat vaikuttaa EU:n sisällä, nevoivat tukea EU:n vaikuttavuutta ulospäin, mut-ta tämän edellytyksenä on, että Pohjoismaat kun-nioittavat toistensa integraatioratkaisujen erilai-suutta. On myös Pohjoismaiden ja Pohjoismai-den kansalaisten intressissä, ettei EU:n kehitysjohda uusiin esteisiin Pohjoismaiden välisessäliikkuvuudessa.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeenkeskustelu. Puheenvuorot varataan P-painikkeel-la. Ne saavat kestää enintään 2 minuuttia. Puhe-mies myöntää nämä tässä keskustelussa käytettä-vät puheenvuorot vapaavalintaisessa järjestyk-sessä. Lisäksi puhemies voi myöntää myös 1 mi-nuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja, ja nämävastauspuheenvuorot varataan V-painikettakäyttäen.

3 Simo Rundgren /kesk: Arvoisa puhemies!Meillä on siis parinkymmenen vuoden perspek-tiivi tarkastella pohjoismaista yhteistyötä Euroo-pan unionissa. Voimme todeta, että alku ei var-maankaan ole ollut kaikkein lupaavin: Norja jaIslanti jäivät ulos, ja oli epävarmuutta siinä, mi-tenkä yhteistyö jatkossa voi toimia. Suomen jaRuotsin katse kääntyi entistä voimakkaamminkohti Brysseliä, ja varmasti on jälkeenpäin histo-

riantutkimuksessa todettavissakin, että Suomenja Ruotsin liityttyä Euroopan unioniin pohjois-maisen yhteistyön kohdalle tuli kysymysmerkke-jä siinä alkuvaiheessa.

Myöhemmin on havaittu, että Norja ja Islantiimplementoivat erittäin voimakkaasti direktiivit,ainakin noin 70-prosenttisesti, ja ovat voimak-kaasti tulossa mukaan myöskin tähän EU-yhteis-työhön. Eräs voimakas askel eteenpäin on ollutStoltenbergin raportti vuonna 2009, joka sittennosti myöskin tämän puolustuksen ulko- ja tur-vallisuuspolitiikan keskusteluun. Kun katsotaanulkopuolisia, kansainvälisiä asioita, alkavat Poh-joismaat entistä enemmän tuntea toisensa yhte-näisiksi, yhteistyö tiivistyy, ja näitä pyöreän pöy-dän keskusteluja, joita näistä teemoista on käyty,on pidetty erittäin tärkeinä ja hyvinä.

Tapasin äskettäin nykyisen Euroopan parla-mentin varapuhemiehen Olli Rehnin ja halusinkuulla, miten hän näkee tämän yhteistyön kehi-tyksen. Hän totesi, että Suomen ja Ruotsin jäse-nyyden alkuaikoina se oli kohtuullisen vaikeatamutta tämä keskustelu puolustusyhteistyöstä onjohtamassa ilmeisesti siihen, että myös muillapolitiikan aloilla Suomen, Ruotsin, Tanskan,Norjan ja Islannin yhteistyö tiivistyy ja myöskinulottaa vaikutuksensa muuhun yhteistyöhön, niinettä tuolla Euroopan unionissa Pohjoismaidenyhteistyö voi entisestään tiivistyä ja olla vaikut-tamassa positiivisesti kaikkien Pohjoismaidenkehitykseen.

4 Maarit Feldt-Ranta /sd: Arvoisa puhemies,herr talman! Viime aikoina täällä Suomessa onvähän tullut muotiin synkistely, ja monet luette-levat jatkuvasti, mikä kaikki yhteiskunnassam-me on pielessä. Muistatteko, että kun muutamavuosi sitten Newsweek kirjoitti, että Suomi onmaailman paras maa, niin ensin täällä itse käyn-nistimme keskustelun, että noinkohan on. Siksionkin hienoa saada puhua Pohjoismaista, koskakiistatta Pohjoismaat ja pohjoismainen malli onvaltava globaali menestystarina.

Olemme kerta toisensa jälkeen lyöneet kokomuun maailman ällikällä, miten monella yhteis-kunnan alueella olemme voineet sijoittua kärkisi-jalle eri mittauksissa. En näe mitään syytä, etteinäin voisi olla jatkossakin edellyttäen, että pi-dämme kiinni niistä peruspilareista, joille tämäpohjoismainen malli rakentuu, jotka suuren va-liokunnan puheenjohtaja Riitta Myller hyvinnosti puheenvuorossaan esille. Kaikki Pohjois-

Torstaina 4.12.201422 124/2/5

maat ovat pieniä, ja me olemme myös riippuvai-sia paitsi toisistamme myös ympäröivästä maail-masta, mutta totta on, että yhdessä olemmeenemmän.

Kannatan kaikkia niitä pyrkimyksiä, jotkaedistävät EU:n ja Pohjoismaiden yhteistoimin-nan ja vuorovaikutuksen lisäämistä, sillä ajatuk-sella, että mitä enemmän sekä EU että EU-maatmuodostuvat Pohjoismaiden kaltaisiksi tai kul-kevat siihen kehityssuuntaan yhteiskuntana, sitäparempi. Voimme tehdä paljon yhdessä. Juurinyt meillä on EU:ssa erityisesti työmarkkina- jaympäristökysymyksissä paljon yhteisiä intresse-jä: kuluttajakysymys, sosiaalisen polkumyynninestäminen, energiatehokkuustavoitteet, ruokahä-vikin nostaminen EU:n agendalle, antibioottire-sistenssi, paljon yhteisiä kysymyksiä.

Till slut, herr talman, vill jag säga att jag varmtstöder den pragmatiska linje till förfaringssättsom stora utskottets ordförande lyfte fram sommodell för samarbete mellan EU och Norden.

5 Timo Heinonen /kok: Arvoisa puhemies!Pohjoismaat EU:ssa — EU Pohjoismaissa -kes-kustelu on hyvä ja ajankohtainen. Norjan ulko-ministeri Thorvald Stoltenberg teki raportinvuonna 2009 Pohjoismaiden ulko- ja turvalli-suuspolitiikan yhteistyöstä, ja tämä keskusteluon nyt enemmän kuin ajankohtaista. Muistan,kuinka tässä hetki sitten kävimme aika mielen-kiintoisen keskustelun, kun tämän raportin poh-jalta Islannin ilmatilan valvonta nousi esille. Sil-loin itse kysyin — kun Suomessa nousi kohu,että miten voimme tällaiseen osallistua — onkose sitten sitä vaikeinta ja vaativinta yhteistyötä,mitä olemme valmiita tekemään Pohjoismaidenkesken. Ja tämän keskustelun myötä sitten tuo il-matilan valvonta, joka olisi pitänyt sisällään tun-nistelentoja, muuttui harjoitukseksi, ja minunmielestäni tietyllä tavalla myös yhteistyönäkö-kulmasta vesittyi.

Minun mielestäni, arvoisa puhemies, nyt ontärkeää ottaa aktiivinen ote tässä pohjoismaises-sa turvallisuusyhteistyössäkin. Meillä aivan vii-me aikoina tuli esille Ruotsin vedenalainen toi-minta ja sukellusveneiden etsintä, jossa meilläolisi ollut halua ja mahdollisuus antaa naapuri-apua Ruotsille, mutta lainsäädäntö ei sitä mah-dollistanut. Itse toivoisin, että tämäntyyppisiälainsäädäntöesteitä myös poistettaisiin, että voi-simme tämäntyyppisissä tehtävissä tai sitten

Norjan terroristi-iskun tapaisissa tilanteissa aut-taa toisiamme mahdollisimman helposti ja mah-dollisimman nopeasti.

6 Christina Gestrin /r: Värderade talman! Enstor del av den nationella lagstiftningen påverkasav EU:s lagstiftning. Samtidigt tenderar varje en-skilt EU-medlemslands röst bli svagare medEU:s ökande medlemsantal. Också därför är detviktigt att vi nordbor i EU stärker vår gemensam-ma röst i så många frågor som möjligt. Stora frå-gor står på spel också de närmaste åren: Arktisoch miljöhoten, försvaret av gränslöshet och to-lerans, öppenhet och innovationer och konkur-renskraft.

Tulevaisuuden vastauksena pohjoismaisenyhteistyön kasvattamiseksi myös EU:n puitteis-sa on keskusteluiden ja tapaamisfoorumeiden li-sääminen. Ministeriötasolla virkamiesten tulisilisätä pohjoismaista yhteistyötä EU-direktiivienimplementointityössään uusien rajaesteiden syn-tymisen estämiseksi. Poliittisten toimijoiden pi-täisi kokoontua saman pöydän ympärille useam-min vahvemmalla poliittisella mandaatilla jasuuremmalla velvoitteella toimia sovitun agen-dan mukaisesti. Pohjoismainen konsensus japohjoismaiset sopimukset ennen EU-tason pää-töksiä tarjoavat maillemme kilpailuedun.

Nordiska rådet kommer att diskutera ett ökatnordiskt samarbete i EU under Nordiska rådetsminisession i Bryssel i mars 2015. Då Nordiskarådet besökt Europaparlamentet har de nordiskamepparna framfört ett tydligt besked och behovav att de nordiska länderna också skulle bidra till,hjälpa till, att fördjupa samarbetet, och kanskealldeles specifikt i sådana frågor som vi vet att ärviktiga gemensamt för oss i Norden. Det härfungerar inte så bra för tillfället.

De nordiska länderna har tillsammans 25 mil-joner invånare och utgör sammantaget världenstionde största ekonomi. Den nordiska modellen iEU är bland annat känd för den sociala trygghe-ten, den höga och jämlika bildningen, innovatio-nerna, jämställdheten och kvinnornas deltagan-de i samhället, och ingen annan än vi nordborsjälva kan göra vår röst hörd i EU och i världen.Det här gör vi allra bäst tillsammans.

7 Lauri Heikkilä /ps: Arvoisa puhemies! Poh-joismaiden neuvoston kokouksessa on oikeas-

PTK 124/2014 vp124/2/8 23

taan herätty vasta nyt tähän edustaja Gestrininmainitsemaan asiaan, että Pohjoismaat yhdessämuodostavat tämmöisen kymmenenneksi suu-rimman talousalueen. EU-asioihin ja yhteiseenvaikuttamiseen EU:ssa ollaan Pohjoismaidenneuvostossa herätty vasta ihan viimeisen vuodenaikana. Nyt on ruvettu keskustelemaan siitä, mi-ten yhdessä voitaisiin tuoda tätä Pohjoismaittenasiaa voimakkaammin esille EU:ssa, ja siihenvaikuttaa tietysti, niin kuin edustaja Rundgren to-tesi, se, että Islanti ja Norja ovat EU:n ulkopuo-lella. Se hieman vaikeuttaa asioiden käsittelyä,mutta nämä maat ovat kyllä hyvin samoilla lin-joilla niissä asioissa, mitkä ovat tärkeitä Pohjois-maille täällä EU:n pöydissä. Ja tietysti on hyvintärkeää, että siellä koetettaisiin vaikuttaa yhdes-sä, varsinkin semmoisissa asioissa, missä Poh-joismailla on yhteisiä tavoitteita.

Tämä tavoitteiden muodostaminenkin on he-rännyt ehkä vasta nyt viimeisten vuosien aikana.En ole siellä Pohjoismaiden neuvostossa ollutmuuta kuin sen reilut kolme vuotta, mutta minus-ta se Pohjolan herääminen on osittain tämän il-mavalvonnan ja muun puolustustarpeen ohellalevinnyt myöskin näihin muihin asioihin. Paljonon käsitelty myöskin rajaesteitä eri maiden välil-lä ja toivottu, että näiden esteiden torjunnassamyöskin etukäteen, koska eri parlamenteissa laitsäädetään erikseen, jossain ministeriötasolla taimuualla jo käytäisiin keskustelua, ettei syntyisiuusia rajaesteitä enemmän kuin mitä saadaantuolla Pohjoismaiden neuvoston työn ansiostapurettua. Siinä mielessä nämä asiat ovat nyt he-räämässä.

8 Tuula Peltonen /sd: Arvoisa puhemies! Pi-dän hyvänä sitä, että Pohjoismaiden neuvostossaon syvennetty myös EU-keskustelua. Uskon, ettätällä tavalla poistamme myös niitä mielikuvia,että Pohjoismaiden neuvosto olisi turha ja ni-menomaan sen takia, että toimimme myösEU:ssa. Toki päällekkäisyyttä varmaan asioissavoi jollakin tavalla olla, mutta tärkeää on, ettäpystymme käsittelemään eri politiikkalohkoja jaasioita nimenomaan pohjoismaisessa asiayhtey-dessä.

2013 tullut raportti EU-yhteistyön tiivistämi-sestä on hyvä lähtökohta muun muassa kansallis-ten parlamenttien keskusteluille. Olemme jo nytottaneet käyttöön joitakin toimenpidelistan ehdo-tuksista, ja uskon, että nämä uudistukset syventä-vät myös yhteistyötä. Erittäin tärkeää on säännöl-

linen yhteydenpito luonnollisesti EU-parlamen-tin, kansainvälisten parlamenttien ja Pohjoismai-den neuvoston kesken ja tietenkin informaationvälitys. Meidän on tunnettava toistemme toimin-taa, käsiteltävä asioita ja pystyttävä vaikutta-maan näiden eri yhteisöjen avulla.

Kiitos myös ministeri Toivakalle, että oletteollut osallistumassa meidän Pohjoismaiden neu-voston valtuuskunnan kokouksiin.

9 Anne-Mari Virolainen /kok: Arvoisa puhe-mies! Pohjoismainen yhteistyö on meille suoma-laisille hyvin luontevaa yhteistyötä. Mutta siltiolen samaa mieltä siitä, minkä suuren valiokun-nan puheenjohtaja Myller tuossa avauspuheen-vuorossaan totesi, että meillä on kuitenkin vieläaika paljon kehitettävää meidän toimintatavois-samme, etenkin silloin, kun puhumme pohjois-maisesta yhteistyöstä, Pohjoismaiden neuvostonja EU-asioiden välillä.

Mielestäni oli hyvä, että ministeri otti esiin pu-heessaan sen, että pohjoismaisten hallituksien pi-täisi olla näkyvämpiä ja toimivampia EU:n sisäl-lä asioissa, joissa Pohjoismailla on yhteinen int-ressi. Ja yksi asia, jossa meillä on aivan selvä yh-teinen intressi, ollut jo vuosikaudet Pohjoismai-den neuvoston toiminnassa, on yhteinen merem-me, Itämeri. Sen suhteen meillä on varmastipaljonkin yhteensovittamista. Ja kun ministerimainitsi myös tämän Valko-Venäjän demokrati-an kehittämishankkeen, niin toden totta, eri foo-rumeilla me pohjoismaiset toimijat voimme teh-dä paljonkin yhteistyötä. Otan esimerkiksi Eu-roopan neuvoston: kun keskustelemme ihmisoi-keuskysymyksistä, demokratiakehityksestä, niinsiellä pohjoismaisten edustajien yhteistyömuotoon niin luontainen, että me pystymme paljonkinviemään asioita samaan suuntaan ja ottamaanmukaan myös itse asiassa baltit, jotka tulevat hy-vin herkästi tähän kuvioon.

Toivoisin todellakin, että kun seuraavan ker-ran tapaatte ja pidätte sitä maaliskuun istuntoa,niin puhuisitte tästä meidän yhteisestä merestä,mitä toimenpiteitä voimme tehdä, jotta vähen-nämme valumia. Ja sitten se toinen toive on tä-män vahvan pohjoismaisen brändin rakentami-nen.

Yhdessä me olemme paljon enemmän kuin jo-kainen valtio yksin.

10 Satu Haapanen /vihr: Arvoisa puhemies!Olen todella iloinen tästä keskustelualoitteesta.

Torstaina 4.12.201424 124/2/11

Pohjoismailla on paljon yhteisiä intressejä ja yh-teisiä tavoitteita, joita voimme ajaa EU:ssa, esi-merkiksi juuri tämä Itämeren tilan parantami-nen, päästöjen vähentäminen, myrkyllisistä ar-jen kemikaaleista pois pääseminen. Voimme vä-hentää antibiootteja ja vaikuttaa muihinkin EU-maihin, että niissäkin käytettäisiin vähemmänantibiootteja sekä ihmisten että eläinten lääkitse-miseen.

Yhdessä Pohjoismaat voivat parantaa oppi-mistuloksia ja tehostaa viranomaisten työtä pa-remmin kansalaisia palvelevaksi. Voimme jakaayhdessä hyviä käytäntöjä, voimavaroja, ja tätä-hän me teemmekin, kun kyseessä on rikollisuu-den vastainen kamppailu, ihmiskaupan vastai-nen kamppailu ja prostituution vastainen kamp-pailu. Voimme yhdessä levittää myös hyviä käy-täntöjä demokratiaan ja avoimuuteen ja läpinä-kyvyyteen liittyen.

Yhdessä Pohjoismaat voivat suojella arktistahaurasta luontoa ja säästää luonnonvaroja tule-ville sukupolville. Luonto on meille kaikille poh-joismaalaisille aivan elinehto ja erittäin tärkeäasia. Voimme myöskin kertoa muulle maailmal-le, että olemme eläneet 200 vuotta rauhassa tois-temme kanssa ja että konflikteihin löytyy ratkai-suja demokratian keinoin. Voimme myös osoit-taa, että ihmiset voivat luottaa siihen, että heidänihmisoikeutensa ovat turvattuja huolimatta siitä,kuka maata kulloinkin hallitsee.

Tammikuussa Ahvenanmaalla pidämme Poh-joismaiden neuvoston kokouksessa konferenssinkoskien itsehallintoalueita, ja tämä konferenssi jaitsehallintoalueteema muutenkin herättävät pal-jon kansainvälistä kiinnostusta.

Samarbetet fungerar inte av sig självt, det be-hövs aktiva, nyfikna och engagerade politiker. Vikan lära oss mycket av varandra. — Tack.

11 Paula Lehtomäki /kesk: Arvoisa herra puhe-mies! Luonnollisesti, kun pohditaan pohjoismai-sen yhteistyön roolia EU-politiikassa, aivan kes-keistä on, niin kuin ministeri toi esille, huomioi-da Pohjoismaiden erilaiset integraatiomallitEU:hun liittyen.

Kun ajatellaan Pohjoismaiden neuvoston roo-lia, niin ajattelen ainakin itse, että jo pelkästäänsen työskentelytavan ja -rytmin erilaisuudenvuoksi voi olla niin, että Pohjoismaiden neuvos-ton luontevin EU-poliittinen rooli syntyy nimen-omaan sitä kautta, että se katsoo keskeisiä teemo-

ja ja strategisia kysymyksiä, joissa Pohjoismai-den on syytä myös EU-piirissä tehdä yhteistyötä,eikä se ehkä niinkään osallistu siihen päivänpolt-tavaan juoksuun. Luonnollisesti Pohjoismaidenneuvostolla on edelleen kädet täynnä työtä edis-tää myöskin Pohjoismaiden välillä ratkottaviaasioita, niin kuin aina silloin on todettu, oliko semuun muassa Norrbackin raportti, joka tämän onosoittanut.

Mitä tulee EU-politiikkaan ja Pohjoismaidenyhteistyöhön muutenkin kuin Pohjoismaidenneuvoston toimesta, niin näen ainakin itse kaik-kein realistisimmaksi katsoa sitä yhteistyötä ni-menomaan asiakohdittain. Meillä on tiettyjä yh-distäviä tekijöitä — pohjoismainen hyvinvointi-malli, meidän demokraattiset yhteiskuntamme,avoin kansainvälinen talous, siihen osallistumi-nen — joissa meillä on yhteisiä intressejä ja kan-nattaa tavoitella yhteisiä näkemyksiä. Ja samallaon myönnettävä, että meillä on kosolti myöskinasioita, joissa yhteisiä intressejä ei niin paljonole, ja myös asioita, joissa yhteisiä näkemyksiä eikerta kaikkiaan ole löydettävissä.

Arjessa on itsellänikin kokemusta siitä, ettäesimerkiksi ennen ministerineuvoston kokoustasen sektorin pohjoismaiset ministerit pitävät pa-laverinsa ja katsovat sen asialistan läpi. Pidän täl-laista käytännöllistä yhteistyötä ihan hyvänä.Mutta toisin kuin edustaja Gestrin täällä mainit-si, en ajattele, että tapaamisten lisääminen on rat-kaisu, koska yksinkertaisesti ihmisten kalenteritovat täynnä, vaan ratkaisuna on parempi fokus:parempi fokus siihen, että katsotaan ajoissa, mis-sä asioissa tehdään yhteistyötä.

Tähän liittyen minulla on vielä lopuksi, puhe-mies, kysymys — jos sallitte — ministerille: kunarktinen alue ja arktiset kysymykset ovat Poh-joismaille niin luonteva osa myös EU-politiikas-sa, niin onko käynnissä minkäänlaista konkreet-tisiin tuloksiin pyrkivää pohjoismaista yhteistyö-tä EU-politiikan suuntaamiseksi tiettyihin kysy-myksiin, tiettyihin konkreettisiin asioihin myös-kin arktisella alueella?

12 Simo Rundgren /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Tietämättä sitä, mihinedustaja Lehtomäki puheenvuorossaan päätyy,ajattelin nostaa nimenomaan tämän teeman nytesille, ja on hyvä, jos ministeri sitä pohdiskelisi.Nimittäin arktinen on se Pohjoismaita Euroopas-sa yhdistävä tekijä. Me olemme Euroopan arkti-nen ulottuvuus, ja siinä on äärettömän tärkeää

PTK 124/2014 vp124/2/13 25

nähdä myöskin nämä Euroopan unionin ulko-puolella olevat maat, Norja ja Islanti, olennaisi-na toimijoina tässä arktisessa kokonaisuudessa.

Kun nyt paraikaa Euroopan unioni on suunnit-telemassa kohtuullisen isoa investointipakettia,puhutaan 300 miljardista, niin juuri nyt olisi aikanostaa esille myös arktinen todellisuus ja sielläpohjoisessa olevat yhteiset logistiikkahankkeet,rajat ylittävät logistiikkahankkeet, joista Pohjois-maat ovat keskenään keskustelleet. Suuntaan tä-män kysymykseni ministerille ja toivon, että jol-lakin tavalla tämä tulisi esille tässä Suomen jaPohjoismaiden EU-politiikassa.

13 Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Kun puhutaan rajat ylittäväs-tä yhteistyöstä arktisella alueella, niin silloin tu-lee eittämättä mieleen myöskin rajat ylittäväntyövoiman käyttäminen, joka tulee varmasti li-sääntymään.

Tällä hetkellä meillä Pohjoismaitten neuvos-tossa on monta vuotta ollut käsittelyssä asia, jokakoskee kaksoisverotusta, niitä ihmisiä, jotka jää-vät eläkkeelle Ruotsista ja muuttavat Suomeen.Heitä verotetaan ensin Ruotsissa ja sen jälkeenSuomessa. Tähän asiaan ei ole saatu muutosta.Olisiko tämä nyt sellainen asia, mikä pitäisi sit-ten viedä tähän yhteistyöhön EU:n kanssa ja saa-da se direktiivipohjaiseksi? Kun eittämättä var-sinkin ihmisten vapaa liikkuminen tulee lisäänty-mään, työn perässä tullaan liikkumaan entistäenemmän, ja ihmiset tulevat jäämään ikään kuinvieraasta maasta eläkkeelle ja palaavat sittenomaan kotimaahansa, toki kuitenkin tällä mei-dän sisämarkkina-alueellamme, niin tämänkal-taiset esteet pitäisi pystyä poistamaan.

14 Paula Lehtomäki /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Mitä tulee tuohon Euroo-pan unionissa käyntiin lähtevään — toivon mu-kaan — 300 miljardin euron investointiohjel-maan, niin Suomenkin, mikäli oikein muistan,alustavat hahmotelmat niistä hankkeista, jotkaolisivat mukana, ovat aika lailla puhtaasti kansal-lisia. Pitäisittekö te, ministeri, realistisena sitä,että tätäkin asiaa voitaisiin katsoa pohjoismaises-sa yhteistyössä siten, että Euroopan unionin jä-senmaat veisivät EU-pöytiin ylikansallisiakinhankkeita ja että EU-rahoitusta yhteensovitettai-siin Euroopan unionin ulkopuolisten Pohjoismai-den kanssa? Esimerkiksi Norjasta me tiedämme,että heillä saattaisi pelimerkkejä ollakin lisäin-

vestointeihin, esimerkiksi edustaja Rundgreninesille nostamissa, jo aiemmin Pohjoismaidenneuvostonkin syynäämissä yhteispohjoismaisis-sa arktisen alueen hankkeissa.

15 Christina Gestrin /r (vastauspuheenvuoro):Herr talman! Haluaisin vastata tähän Paula Leh-tomäen kommenttiin näistä ministeritapaamisis-ta.

Hyvä käytäntö on tietenkin se, että ministerittapaavat ja keskustelevat ennen näitä yhteisiä ko-kouksia. Mutta käytäntöhän on kuitenkin se, taiainakin vaikuttaa usein siltä, että tällaista yhteis-tä pohjoismaista linjaa ei ole. Olen sitä mieltä,että olisi kuitenkin itse politiikan kannalta pa-rempi, jos useammin pystyttäisiin siis tuomaanyhteinen pohjoismainen näkemys ja linja myösnäihin kokouksiin.

On myös aivan varmaa, että EU:ssa Pohjois-maitten meppien välistä yhteistyötä pitäisi kehit-tää ja myös uusia muotoja Pohjoismaiden neu-voston ja Euroopan parlamentin jäsenten välillä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Sitten puhujalis-taan.

16 Kauko Tuupainen /ps: Arvoisa puheenjoh-taja! Yritin tuossa saada debattipuheenvuoroa,mutta en näköjään niistä napeista osannut painaaoikeata.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tässä, arvoisaedustaja, teillä on nyt 2 minuuttia aikaa debatoi-da.

Puhuja: Kyllä riittää, arvoisa puheenjohtaja. —Tuli vain mieleen, että tuossa menneenä kesänäkotoisessa Keski-Suomessa kun olin, niin sielläminulle tehtiin rohkea ehdotus koskien Pohjois-maista yhteistyötä. Ja kun olen tämmöinen herk-kä mies, niin minä lupasin toimittaa sen tähän sa-liin, ja nyt sen kerron: Tässä, arvoisa ministeri jaedustaja Myller, puhuitte puheissanne, että poh-joismaista yhteistyötä tulisi uudistaa ja brändiäparantaa. Nythän Pohjoismaissa — Norjassa,Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa — on valuut-tana kruunu, ja he esittivät minullekin, että eikötehtäisi semmoinen yhteistyöhomma ja brändinparannus, että Suomessakin siirryttäisiin kruu-nuun, jolloin kaikilla Pohjoismailla olisi yhtei-nen valuutta. Minä kerroin, että tässä vaiheessa,kun eurossa ollaan ja EU:n jäsen, tämä tuntuu

Torstaina 4.12.201426 124/2/17

mahdottomalta, mutta kun tapoihini kuuluu tuo-da kaikenlaisia terveisiä tähän saliin, niin, arvoi-sa puheenjohtaja, olen tämän viestin tänne nyttuonut. — Kiitos.

17 Lea Mäkipää /ps: Arvoisa puhemies! Poh-joismaat voittaisivat globaalissa kilpailussa, jospitäisivät enemmän yhtä — tämän lähtökohdanmonet ovat allekirjoittaneet — mutta me toimim-me vielä yhteistyössä tavallaan kapealla alalla,erityisesti tutkimus-, hyvinvointi-, ympäristö- jakulttuurialoilla.

Mutta maiden välisiä yhteistyösopimuksiakinon tehty, näistä esimerkkinä Ruotsin kanssa sol-mittu sopimus taloudellisesta yhteistyöstä kan-sainvälisissä kriisitilanteissa. Sopimuksen mu-kaan Suomen ja Ruotsin hallitukset pitävät ta-voitteenaan taloudellista yhteistyötä, kauppaanja huoltovarmuuteen liittyvää tietojenvaihtoa jayhteydenpitoa. Samoin Suomella ja Norjalla onneuvoteltuna kahdenvälinen huoltovarmuuttakoskeva puitesopimus. Sopimuksen nojalla voi-daan tehdä myös yksityiskohtaisia sopimuksia.Ja edelleen pohjoisten malmivarojen ja Jääme-ren logistisen käytävän osalta Suomi, Norja jaRuotsi ovat vääntäneet kättä, ja siellä on paljontaloudellisia mahdollisuuksia. Suomen on myöspidettävä huolta omasta hyödystään. Jotta panos-taminen on mielekästä, on kaikkien osapuoltenoltava tietysti voittajia.

Globaalissa kilpailussa Pohjoismaiden tulisiyhdistää voimiaan. EU:n sisällä Suomen, Ruot-sin ja Tanskan olisi pelattava enemmän yhteen.Tähän yhteenliittymään voisivat liittyä myösBaltian maat. Pohjoisen ulottuvuuden ja pohjois-ten olosuhteiden tulisi painokkaammin tulla esil-le talouspoliittisissa tai geopoliittisissa linjauk-sissa sekä alueellisen kehittämisen painopiste-alueita määrättäessä. Myös sääntelyssä olisi Poh-joismailla vielä yhteistä puolustettavaa ilmasto-olosuhteittemme tai harvaan asuttujen seutujen japitkien välimatkojen haittojen huomioimisessa.Yhden pienen maan ääni hukkuu, mutta yhteis-työllä tietysti saavutetaan enemmän, ja työtä riit-tää vielä tälläkin saralla.

18 Anne Louhelainen /ps: Arvoisa puhemies!Pohjoismaiset arvot yhdistävät pohjoismaisiapäättäjiä. Kansalaisten hyvinvoinnin ja palvelui-den turvaaminen, yrittäjien toimintamahdolli-suuksien helpottaminen sekä uusien investointi-en saaminen ovat tavoitteita pohjoismaisessakin

yhteistyössä. Pohjoismaiden kilpailukykyä EU:nsisämarkkinoilla täytyy vahvistaa kaikin tavoin.

Kuten edustaja Heikkiläkin täällä totesi, EUon valitettavasti kunnostautunut myös uusien di-rektiivien ja asetusten tehtaana. Uusia rajaesteitäsyntyy enemmän kuin niitä ehditään poistaa, esi-merkkinä vaikkapa yhdistelmälupadirektiivi,jonka käsittelyn yhteydessä EU:ssa oli kyllä tie-to, että suomalaisen sosiaaliturvan perusteita jou-duttaisiin perustavanlaatuisesti muuttamaan. On-kin siis erittäin tärkeää, että pohjoismaista yhteis-kuntamallia ja arvoja viedään aktiivisesti EU:nsuuntaan.

Arvoisa ministeri, Suomi on pieni maa, eikämeillä riitä resursseja lähettää joka alan asiantun-tijoita EU:n syövereihin. Tässä kohtaa saamme-kin kaikki tässäkin salissa katsoa peiliin, olem-meko tehneet voitavamme suomalaisten etujenajamiseksi myös EU:n sisällä ja yhteistyön teke-misessä. Olisinkin kysynyt teiltä: Voisiko ollamahdollista tehostaa jo olemassa olevia virka-mies- ja asiantuntijaresursseja EU:n toiminnois-sa, jotta tätä pohjoismaista yhteistyötä resurssienja asiantuntijoiden välillä voitaisiin tiivistää? Jamiten näette pohjoismaisten yhteistyöministerei-den yhteistyön? Voisiko näissä eri EU-pöydissätätä yhteistyötä jotenkin vielä tiivistää ja vahvis-taa?

Puhemies Eero Heinäluoma: Tässä vaiheessakuuntelemme... Eivätkös kaikki ole käyttäneetainakin yhden puheenvuoron? — Jaaha, eivätvielä. Täällä ovat laskuopit sekaisin. — EdustajaPirttilahti, olkaa hyvä.

19 Arto Pirttilahti /kesk: Kiitos, arvoisa puhe-mies! — Todellakin tässä on todettu, että kunEU:hun liityttiin noin parikymmentä vuotta sit-ten, niin siinä oli meillä pohjoismaisilla valtioil-la erilaiset lähtötasot ja lähtötavoitteet. Varsin-kin maatalouspolitiikan osalta, millä on EU:nsuurin rahapotti budjetissa, oli hyvinkin erilai-nen politiikka niin Tanskalla, Ruotsilla kuin sit-ten Suomellakin. Ja ehkä semmoinen kylmäasenne vielä Ruotsin osalta oli tietenkin näihinpäätöksiin Suomea kohtaan vielä tuonne pitkällevuoteen 2006 asti.

Näitä eriäväisyyksiä on kerrottu täällä, muttaitse näen, että meidän tulisi tavoitella yhteisiä in-tressejä vielä enemmän ja vahvistaa tätä pohjois-maista vaikuttavuutta EU:n suunnassa. Varsin-kin itse näen, että tämmöinen proaktiivinen ote

PTK 124/2014 vp124/2/20 27

komission suuntaan olisi erittäin tervetullut.Meillähän on aika paljon erilaisia yhteisiä hank-keita. Toimijatahot toimivat aika hyvin, muttapoliittisessa päätöksenteossa komission suun-taan ne kaikki eväät eivät ole ihan vielä kunnos-sa.

Esimerkkinä otan juuri tämän maatalouden,toisena asiana metsätalouden. Vaikka EU:ssa eiolekaan yhtenäistä metsäpolitiikkaa, niin ollaantekemässä yhteistä metsästrategiaa. Tässäkinmeillä on hyvin vahvat intressit Ruotsin kanssa,ja meidän pitäisi vahvasti vaikuttaa siihen met-sästrategiaan, että siitä tulisi meille Pohjoismail-le sellainen, että me voimme metsiä hyödyntäätaloudellisesti ja tuottavasti myös jatkossa, etteitulisi tätä EU:n niin sanottua puistopolitiikkaa,tuolta etelästä päin meille saneltua.

Yksi yhteinen iso toimialue on myös energia.Meillä on yhteiset, vahvat sähkömarkkinat, ja mePohjoismaat olemme nyt mallimaina olleet sille,mitenkä EU tulee järjestelemään omia sähkö-markkinoitaan. Tässä olisi oiva malli viedä poh-joismaista toimintamallia myös EU:n suuntaan.Eli enemmän yhteisiä asiahakuja kuin sitä, ettäerotellaan erilaisuuksia.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri Toivak-ka, kuinka paljon tarvitaan? (Lenita Toivakka:4—5 minuuttia!) — 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

20 Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeriLenita Toivakka: Arvoisa puhemies! Kiitoskansanedustajille näistä hyvistä kommenteista jahyvästä evästyksestä pohjoismaisen yhteistyönedelleenparantamiseksi.

Tuntuu siltä, että nyt kun nämä epävarmat ajatovat tässä jotenkin olleet aika pitkään päällä jamyös turvallisuustilanne on ollut semmoinen,että kaivataan jotakin semmoista positiivista —vähän niin kuin edustaja Feldt-Rannan puheen-vuoroa siteeraten, että meillä on ollut semmoi-nen synkistelyn tunne päällä täällä Suomessa pit-kään — niin minun mielestäni tämä pohjoismai-nen yhteistyö on jotenkin semmoinen valonläh-de tällä hetkellä, erittäin positiivinen asia, jokajollakin tavalla voimistuu ja kehittyy koko ajan,ja minun mielestäni myöskin tahto ja halu tämänyhteistyön tiivistämiseksi on tällä hetkellä erit-täin hyvä. Se näkyi Tukholmassa, ja se näkyy,minun täytyy myös sanoa, pohjoismaisten yh-teistyöministereitten tapaamisissa. Tälle on sel-keästi tilausta, ja meillä on varmasti mahdolli-

suutta siihen, mistä edustaja Pirttilahtikin puhui:hakea entistä enemmän sitä yhteistä pintaa, niitäyhteisiä asioita, joilla me voimme tätä yhteistyö-tä tiivistää — liittyi se sitten metsästrategiaan,energiaan tai arktisuuteen, josta täällä paljon pu-huttiin, mutta myös ihan keskinäiseen kauppaan,viennin edistämiseen. Siinä on valtavan paljonmahdollisuuksia Pohjoismaiden sisälläkin.

Tähän jos ihan ensimmäiseksi otan tuon arkti-suuden, joka nousi tässä vahvasti esille, ja siitätuli useampi kysymyskin. Pohjoismaiden neu-vostohan hyväksyi tämmöisen arktisen työohjel-man Tukholmassa. Tämä koskee vuosia 2015—2017, ja siihen osoitettiin 8,5 miljoonaa Tanskankruunua. Tähän on parhaillaan haku päällä näilläerilaisilla hankkeilla, jotka siitä rahaa voivat ha-kea. Tämän lisäksi 2 miljoonaa Tanskan kruu-nua on hankkeisiin, joilla edistetään arktista työs-kentelyä yhdessä Arktisen neuvoston tavoittei-den kanssa. Eli rahaa on sieltä puolelta suunnat-tu, ja tätä yhteistyötä tietenkin halutaan tiivistää.

Tämän lisäksi varmaan ainakin Pohjoismai-den neuvoston jäsenet muistavat, että kun nyt tu-leva puheenjohtajuuskausi on Tanskalla, heidänkärkitavoitteensahan on sininen Arktis, ja sitäkautta tätä arktista yhteistyötä nimenomaan halu-taan käytännön tasolla vahvistaa. Tämä on meil-le valtavan suuri maantieteellinen ja kaupallinenmahdollisuus, ja meidän täytyy todellakin miet-tiä, miten me saamme yhteisiä hankkeita edistet-tyä ja kaiken kaikkiaan sitä bisneshyötyäkin, jotameille tämä alue voi tuoda, unohtamatta sitä, ettäihmisten liikkuvuus siellä paranee ja kaikenkaikkiaan työnteko on mahdollista myös, kun setalous siellä arktisella alueella rupeaa kehitty-mään. Mutta tämä on ihan valtavan suuri mah-dollisuus meille kaikille.

Toinen asia, jonka haluaisin nostaa tässä, ontämä sääntely, josta on paljon puhuttu. Se on ihanselkeätä, että meillä syntyy koko ajan valitetta-vasti uutta sääntelyä, sitä tulee EU:sta, kunimplementoidaan sieltä direktiivejä, mutta kylläsitä valitettavasti syntyy myös sitä kautta, että mehyvin eri tavalla implementoimme näitä kansalli-sesti ja myöskin keskenämme luomme uusia ra-jaesteitä ihan kansallisestikin. Tähän täytyy kiin-nittää huomiota, ja tämä on tietysti asia, johonPohjoismaiden neuvosto jatkuvasti kiinnittäähuomiota, ja tämä on oikeastaan kansallistenpäätöksentekijöiden, meidän jokaisen, tehtävä,katsoa sitä, että tässä asiassa mentäisiin oikeaansuuntaan.

Torstaina 4.12.201428 124/2/21

Kolmas asia, jonka haluaisin erityisesti nostaatässä esille, on tämä brändäys ja pohjoismaisenmallin, pohjoismaisen ajattelun ja toimintatavanprofilointi vahvemmaksi. Tämä on ihan selkeäs-ti, niin kuin tuossa mainitsin aikaisemmin, mah-dollisuus meille niin EU-tasolla kuin globaalisti,mutta erityisesti EU:ssa me voisimme vahvem-min viedä esimerkiksi pohjoismaista hyvinvoin-timalliajattelua ihan käytännön keskusteluihin,kertoa siitä, miten meillä tämmöinen kasvu jakuitenkin sosiaalinen turva kulkevat käsi kädes-sä: ne eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan ihmi-sistä pidetään huolta samaan aikaan kuin talouson vahvaa. Tämäntyyppinen keskustelu Euroo-passa on itse asiassa hyvin ajankohtaista tällähetkellä, ja tätä täytyisi käydä enemmän.

Kun myös eurooppaministerinä asiaa tarkaste-len, minun mielestäni EU:ssa Pohjoismaat yli-päätänsä nähdään — ja haluaisin, että entistäenemmän nähdään jatkossa — tämmöisinä rat-kaisun tuojina. Meillä on hyviä malleja, meilläon hyviä toimintatapoja, mutta me emme kaik-kia aina edes itsekään täällä oivalla. Ja sen takiaon hirveän tärkeätä, että meillä on pohjoismaisiafoorumeja, joilla me kriittisesti katsomme itse-ämme mutta myöskin arvostamme sitä jo tehtyätyötä, mitä meillä on, jotta me pystymme vie-mään näitä ajatuksia ja osaamistamme myösPohjoismaiden ulkopuolelle. Ja tätä on nimen-omaan tämä brändäystyö parhaimmillaan, jokaitse asiassa alkaa nyt ensi vuonna — ja sitten kunSuomi on puheenjohtajamaa 2016, tämä brän-däystyö varsinaisesti starttaa, elikkä Suomella onaika paljon sitten harteilla ja vastuulla, kun tämäbrändäystyö lähtee toden teolla vauhtiin 2016.

On hyvin tärkeätä, että me tätä keskusteluatässä vaiheessa käymme. Tähän liittyy muun mu-assa edustaja Heinosen ja muutaman muunkinmainitsema puolustusyhteistyö. Se on hyvin tär-keä osa pohjoismaista yhteistyötä, ja siitä on hy-viä esimerkkejä, kuten esimerkiksi tämä Islanninonnistunut ilmaharjoittelu. Näinä epävarmoinaaikoina meille on myöskin hyvin tärkeää, ettäpohjoismaisesta ulko- ja turvallisuuspoliittisestayhteistyöstä keskustellaan.

Mutta ehkäpä päätän tähän, taisin jo vähänylittää aikani. — Kiitos.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeensiirrytään minuutin mittaisiin puheenvuoroihin.

21 Riitta Myller /sd: Arvoisa puhemies! Minul-lekin on ollut erittäin arvokasta tämä käyty kes-kustelu, koska en itse valitettavasti pitkästä par-lamentaarisesta urastani huolimatta ole koskaanosallistunut varsinaisesti Pohjoismaiden neuvos-ton työskentelyyn. Kuitenkin esimerkiksi, kuntäällä sanottiin, että Euroopan parlamentissa pi-täisi enemmän tehdä pohjoismaista yhteistyötä,omassa ryhmässäni oli säännöllistä yhteistyötäPohjoismaitten edustajien välillä, niin että se olijopa merkitty viralliseen kalenteriin kokousajak-si. Ja siellä todellakin käytiin enemmänkin näitästrategisia keskusteluja siitä, mitkä ovat niitästrategisesti tärkeitä asioita, joita me voimmetuoda eurooppalaiseen yhteistyöhön. Niitä oliItämeri-yhteistyö, niitä olivat monet ympäris-töyhteistyöasiat, mutta myöskin tämä eurooppa-lainen malli, jota halusimme tämän yhteistyönkautta sitten viedä keskusteluun, nimenomaan se,että on sosiaalinen turvallisuus mutta samallameillä on kasvun ja työllisyyden politiikkaa.

On myös sellaisia asioita, esimerkiksi ympä-ristö...

Puhemies Eero Heinäluoma: Jaha, minuuttitaitaa olla kuulkaa, arvoisa edustaja, täynnä!

Puhuja: Minä luulin, että 2 minuuttia.

Puhemies Eero Heinäluoma: Yritin tässä sa-noa, että siirrytään minuutin mittaisiin puheen-vuoroihin, kun tulee tämä toinen kierros. Ruve-taan vähän tiivistämään, että kuullaan kaikkia.

22 Maarit Feldt-Ranta /sd: Arvoisa puhemies!Vaikka olemme paljossa hyviä, niin meillä onsilti vielä tosi paljon potentiaalia myös tässä poh-joismaisessa toiminnassa. Ja minä yhdyn kylläsiihen edustaja Lehtomäen ajatukseen, että meil-lä on parantamista tässä fokuksen hakemisessa.

Ministeri Toivakka, puhuitte todella paljonbrändäyksestä, mainitsitte ehkä kymmenen ker-taa sanan brändäys. Tässä uskon, että mitä Poh-joismaihin tulee, niin brändi on aika kirkas. Kokomaailma katsoo Pohjolaan ja miettii, että mitä il-maa te hengitätte, mitä vettä te juotte, mitä teteette, kun te olette melkein kaikessa maailmanparhaita.

Mutta sen sijaan tässä fokuksessa on varmastitekemistä, ja kun tässä signaloitte, että olette in-nokkaana uutena ministerinä valmis edistämäänjotain asiaa, niin yksi sellainen kysymys, josta

PTK 124/2014 vp124/2/23 29

minun mielestäni on puhuttu liikaa ja jossa tehtyliian vähän, on tutkimusyhteistyö. Meillä on val-tavasti sellaista osaamista — tätä mietitään nytmyös EU:ssa, ja sen takia se on tärkeää, että Poh-joismailla on tässä joku yhteinen linja — biota-loudessa, Arktiksessa, energiassa, ilmastonmuu-tosteknologiassa. Ottakaa, ministeri, tämä pallovastaan. Brändätkää vähemmän ja edistäkää tätätutkimusyhteistyötä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Tolppa-nen, minuutti.

23 Maria Tolppanen /ps: Arvoisa päämies!Tietysti pohjoismaisessa yhteistyössä on myös-kin erittäin tärkeää tämä kulttuuriyhteistyö ja senlisäksi Nordjobb.

Mutta sitten siellä on yksi sellainen asia, mistäon puhuttu vuosikausia, eikä siitä tunnuta pääse-vän yhteisymmärrykseen. Se on se, että ruotsa-laista läskedryck-limukkapulloa ei voi palauttaaSuomessa ja saada siitä pullopanttia, eikä mis-sään muussakaan maassa. Tämä on sillä tavallaisompi ongelma, että sitä voitaisiin laajentaamyöskin EU:n alueelle. Kun meillä nyt on ole-massa sisämarkkinat, niin voitaisiin sopia siitä,että nämä pullopanttihinnat olisivat samat erimaissa ja niitä pulloja voisi sisämarkkinoilla pa-lauttaa mihin tahansa. Samalla ehkä voisimmepuuttua myöskin niihin maihin, missä pulloja eikerätä. Tämähän on ongelma ennen muuta sellai-sissa maissa, missä tarvitsee esimerkiksi puhdasvesi ottaa pullosta ja tuoda pullossa kotiin. Onmaita, joissa näistä ei saa yhtään mitään vaan neviedään roskikseen, ja se on taas tämmöinen kes-tävämmän kehityksen alainen asia, missä voisitehdä yhteistyötä niin että saisi sitten sen pullo-pantin sieltä jossakin vaiheessa yli rajojen.

24 Lauri Heikkilä /ps: Arvoisa puhemies! Sai-simme tuonne EU-kentille noita pohjoismaisiakantoja enemmän, jos ministerineuvostossa ole-villa pohjoismaisilla yhteistyöministereillä olisiaikaa vastata hieman paremmin näiden Pohjois-maiden neuvoston valiokuntien ministereille te-kemiin kysymyksiin.

Tänään oli Høybråten vieraana tuossa Suo-men Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnantyövaliokunnassa aamulla, ja hän puhui sitä, ettäpitäisi tehostaa sillä tavalla, ettei moneen ker-taan lähetetä samoja kysymyksiä ja sitten vastatajotain, että sieltä saataisiin ehkä säästöjä. Itse

olen vähän samaan asiaan kiinnittänyt huomiota.Myöskin nämä pullopanttikysymykset ovat sem-moisia, että ne ovat pyörineet, ja Tolppasen esil-le tuoma pullopantin hinta on varmaan avainteki-jä. Suomessa se on korkein, ja muualla se on vä-hän turhan pieni, niin etteivät pikkulapsetkaankerää sillä hinnalla niitä pulloja.

Tosiaan tämä on tärkeää, että ministereillä oli-si aikaa vähän perehtyä näihin ja vastaukset an-nettaisiin. Ja sitten mahdollisesti Pohjoismaidenneuvostoa ollaan uudistamassa siinä, että näitäasioita, mitä siellä on päätetty, tuotaisiin kotimai-siin valiokuntiin, vastaaviin valiokuntiin tiedok-si, ja tämä tehtäisiin kaikissa Pohjoismaissa.Nämä ovat niitä tavoitteita, millä varmaan saa-daan tehostettua yhteistyötä.

25 Satu Haapanen /vihr: Arvoisa puhemies!Kannatan tätä edustaja Tolppasen esitystä ja toi-von, että ministeri ottaa tästä kopin. Tästä ovatnimittäin sekä kansalais- ja kuluttajavaliokuntaettä ympäristövaliokunta Pohjoismaissa tehneetvuosia töitä, ja tästä on tehty tutkimuksia, ettävarsinkin pulloliikenteessä Viron ja Suomen jaTanskan ja Saksan välillä kannattaisi tätä kierrä-tystä ja palautusta kehittää.

Minuutti aikaa. — Monesti miettii sitä, mitensaisimme poliitikot kiinnostumaan vielä enem-män pohjoismaisesta yhteistyöstä, sillä jottavoimme toimia myös Euroopan suuntaan yhdes-sä, meidän täytyy vahvistaa omia taitojamme —omaa kielitaitoamme tietysti — ja sitten voisim-me hyvin vaihtaa poliitikkoja, mennä opiskele-maan ja tutustumaan muiden maiden päätöksen-tekoon. Nämä samanaikaiskeskustelut ovat ol-leet loistava tilaisuus käydä yhteisistä teemoistakeskustelua. Virkamiehiä voitaisiin vaihtaa, javarsinkin valiokuntien, niiden puheenjohtajistonja valiokuntien jäsenten, täytyisi olla tietoisia sii-tä, mitä vastaavissa valiokunnissa muissa Poh-joismaissa tehdään. Tämä kiinnostuksen ja sitou-tumisen herättäminen ja lisääminen pohjoismai-sessa yhteistyössä on myös tärkeää.

26 Simo Rundgren /kesk: Arvoisa puhemies!En nyt päästäisi ministeriä aivan helpolla tämänarktisen kanssa. Nimittäin fokusoin vielä tarkem-min Pohjoiskalottiin ja sanon kolme lukua: Nor-jassa työttömyys on 3 prosenttia, Ruotsissa noin7, Suomessa yli 15 keskimäärin. Se ei ole tullutilmaiseksi, tämä Norjan menestys, noilla alueil-la, vaan me tiedämme, että eriväriset hallitukset

Torstaina 4.12.201430 124/2/27

ovat useilla hallituskausilla panneet sen pohjoi-sen yksiselitteisesti painopistealueeksi ja lähte-neet kehittämään monia infrahankkeita ja ennenmuuta luonnonvarojen hyödyntämistä.

No, nyt jos Suomi aikoo olla mukana näissä,niin kuin sen tulisi olla — tässä viittaan aikai-sempaan keskusteluun näistä infrahankkeistakin— niin sehän vaatii meiltä myös panostuksia.Tämä ei tule odottamalla, ja ellemme me ole si-toutuneet olemaan mukana tässä yhteistyössämyös taloudellisella panoksella, niin me jäämmenäistä muista pohjoismaisista yhteistyökuvioistaulos.

Elikkä edelleenkin nostan vakavasti esille tä-män ajatuksen siitä, että ministeri nyt keskuste-lee puoluetoverinsa kanssa Euroopassa, komis-saari Kataisen kanssa, kun näitä investointipaket-tien sisältöjä mietitään, että eikö nämä arktisethankkeet pitäisi nyt tässä nostaa Suomen aloit-teesta mukaan.

27 Arto Pirttilahti /kesk: Arvoisa puhemies!Ministeri otti hyvin esille — ja varmaan monimuukin tässä salissa — tämän implementoinnineli sen, millä tavalla me yhteisesti Pohjoismaissaotamme EU-lainsäädäntöä käytäntöön. Siinä oli-si varmaan parantamisen varaa.

Mutta otan myös toisen asian esille: millä ta-valla me implementoimme meidän Pohjoismai-den neuvoston ja ministerineuvoston päätöksiäomaan lainsäädäntöön, tai saadaanko niitä edesmeille tänne valiokuntiin käsittelyyn. Eli meilläon aika hidas tämä Pohjoismaiden neuvostonpäätöksentekoelin: jos tulee aloite, niin siinä me-nee puolitoista vuotta, että sitä pyöritellään siel-lä, ja sitten se tulee ministerineuvostolle esityk-senä, huomioon otettavaksi, ja ehkä se joskus sii-tä pyörähtää sitten tänne eduskuntaan.

Eli nyt kun tehdään uudistustyötä, niin näki-sin, että eihän tämä riitä, että me vain kerran vuo-dessa käymme tätä toimintakertomusta lävitsetäällä salissa, vaan pitäisi pohtia, millä tavalla neasiat, yhteiset PN:n näkemykset esimerkiksi, tu-lisivat sieltä meidän valiokuntakäsittelyyn niinettä sieltä olisi jotain efektiä suoraan tähän mei-dän omaankin lainsäädäntöön.

28 Timo Heinonen /kok: Arvoisa puhemies!Tässä keskustelussa olisi ollut ehkä hyvä myösulkoministerin, puolustusministerin ja opetusmi-nisterinkin olla paikalla.

Keskustelu puolustusyhteistyöstä on jäänytaika vähälle tässä keskustelussa. Itse en pidä mi-nisterin tapaan Islannin ilmatilan valvontaa kau-hean onnistuneena operaationa sen takia, että sentaso jouduttiin laskemaan julkisen kohun takiaharjoitukseksi ja suomalaiset osallistuivat sinneriisutusti, rajoitetusti ja jopa riisutuin Hornetein.Minun mielestäni siitä ei saatu sitä kaikkea irti,mitä tällaisesta tehtävästä olisi voitu saada, ja us-koisin, että niistä opeista olisi nyt esimerkiksipaljon hyötyä, kun Itämerellä näitä ilmatilalouk-kauksia on tapahtunut paljon.

Arvoisa puhemies! Jos pohjoismaista yhteis-työtä puolustuksessa pidetään esillä juhlapuheis-sa, niin pitää olla myös aito valmius tehdä, antaaja myös ottaa, ja itse toivon, että hallitus on tässänyt määrätietoinen ja ryhtyy sanoista tekoihinvaikkapa tämän naapuriapulainkohdan korjaami-seksi.

29 Christina Gestrin /r: Värderade talman! Detfinns många konkreta frågor där jag hävdar att viskulle kunna förbättra vårt samarbete.

Kun Pohjoismaiden neuvoston ympäristö- jaluonnonvaravaliokunta hiljattain kävi Euroopanparlamentissa, kävimme keskusteluja pohjois-maisten meppien kanssa muun muassa ilmasto-politiikasta, maatalouspolitiikasta, biopolttoai-neista ja kemikaalien haitallisista vaikutuksistaarkielämässä. Antibioottien käytön rajoittami-nen on nousemassa lähiaikoina esille EU:ssa täs-sä One Health -aloitteessa. Kemikaalit on hyväesimerkki asiasta, jossa Pohjoismaiden näkemyseroaa monien muiden EU-maiden näkemykses-tä. Tämä on mielestäni erittäin hyvä esimerkkisellaisesta asiasta, jossa Pohjoismaat yhteisellästrategialla, yhteisellä näkemyksellä voisivatsaada äänensä kuulumaan paremmin.

30 Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Tässäpohjoismaitten yhteistyössä on jäänyt vähem-mälle huomiolle se, että kun tämä vapaa liikku-vuus työn perässä on nykyään hyvin muodikastaja ymmärrettävää, niin meidän tulisi jollakin kei-noin myös puolustaa Suomen ja suomalaistentyöpaikkoja. Tarkoitan tällä sitä, että meidän täy-tyy tämä palkkataso saada pidettyä täällä saman-tasoisena kuin se on ollut ennen tätä vapaata liik-kuvuutta. Tällä hetkellähän me tiedämme, ettäSuomen palkkatasoa pystytään polkemaan erilai-sin keinoin, lähetetyn työntekijän statuksella ja

PTK 124/2014 vp124/2/31 31

maksamalla veroja muuhun maahan kuin Suo-meen, varsinkin ensimmäisen puolen vuoden ai-kana.

Siinä mielessä toivoisin Pohjoismaiden neu-voston jäsenten kiinnittävän huomiota tähän,onko se johdonmukaista, että me emme tee mi-tään esityksiä Suomessa esimerkiksi Baltiasta tu-levan työvoiman liikkuvuuden johdosta. Toki enole sitä mieltä, että pitää liikkuvuutta rajoittaavälttämättä kovin voimakkaasti, mutta sitä miel-tä olen voimakkaasti, että tänne ei voida tullapolkemaan palkkoja ja viemään suomalaiseltatyömieheltä työpaikkoja.

Puhemies Eero Heinäluoma: Vielä edustajaLouhelainen, sitten ministeri Toivakka, ja tämänjälkeen annan vielä puheenvuorot edustajilleMyller ja Rundgren.

31 Anne Louhelainen /ps: Arvoisa puhemies!Bo Könberg teki erinomaisen raportin terveys-alan pohjoismaisesta yhteistyöstä ja yhteistyöntulevaisuudesta. Siinä on 14 erilaista ehdotusta,ja 14. näistä on sellainen, että tehtäisiin pohjois-maista yhteistyötä kansallisten asiantuntijoidensijoittamisessa Euroopan komissioon eli sosiaa-li- ja terveysalalla käynnistettäisiin uusi epäviral-linen yhteistyö kansallisten asiantuntijoiden si-joittamiseksi Euroopan komissioon. Tässä tode-taan, että Ruotsilla muun muassa on EU:n toimi-elimissä 30 asiantuntijaa, jotka työskentelevätkaikilla politiikan sektoreilla, eivät kuitenkaansosiaali- ja terveysalalla. Olisinkin kysynyt mi-nisteriltä: Mikä on Suomen kanta tähän ehdotuk-seen, ja onko meillä minkälainen tilanne näidenasiantuntijoiden kanssa EU:n toimielimissä? Nä-kisittekö te, että tämä olisi hyvä vaihtoehto saadapohjoismaisia ajatuksia ja yhteiskunnan arvojaeteenpäin?

32 Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeriLenita Toivakka: Arvoisa puhemies! Tässänousi monia tärkeitä asioita jälleen esille. Minäehkä haluaisin alkuun korostaa sitä, että tämäpohjoismainen yhteistyö on todellakin eri minis-teriöiden yhteistyötä, eri ministereiden työtämyöskin. Tässäkin tuli paljon kysymyksiä liitty-en tutkimukseen, liittyen terveyteen, liittyen esi-merkiksi puolustusyhteistyöhön. Nämä ovat asi-oita, joissa meidän täytyy sektoriministereidenkeskuudessa olla hyvin aktiivisia, ja tämä on itseasiassa varmaan osa-alue, josta nytkin on keskus-

teltu meidän yhteistyöministereitten keskuudes-sa, että meidän sektoriministereiden pitäisi entis-tä enemmän myöskin aktivoitua pohjoismaises-sa yhteistyössä. Tämä on tietysti itselleni tärkeävastuualue tässä tehtävässä: välittää tietoa minis-tereille, että näihin asioihin täytyisi kiinnittääenemmän huomiota. Tämähän on muun muassayksi tapa just näiden rajaesteiden purkamisenkannalta, että me saamme täällä käytännön työs-sä ministeriöissä tiedon siitä, mitä pitää tehdä jamitkä ovat niitä pohjoismaisia rajaesteitä ja liik-kuvuuden esteitä ja yrittämisen ja työnteon estei-tä muun muassa. Vien mielelläni viestiä tästäeteenpäin sektoriministereille muun muassa sii-tä, mitä tässä nostettiin esille, että ministereidenvastaukset ovat vaillinaisia ja ne viipyvät liianpitkään, ja tähän täytyy jatkossa kiinnittää huo-miota.

Hyvin tärkeää on kuitenkin huomioida se työ,että Pohjoismaiden neuvostossa ja ministerineu-vostossa on käynnissä tämä modernisointityö,jossa tullaan kiinnittämään paljon tämäntyyppi-siin asioihin huomiota, jolloin se tieto välittyylaajemmin myös kansallisille päättäjille. Tämätyö on käynnissä, ja tämähän on meidän pääsih-teerin ihan lempilapsia.

Sen verran minun täytyy puolustaa tätä brän-däystä, että se on todellakin katsottu kuitenkintarpeelliseksi kaikissa Pohjoismaisissa, että mei-dän täytyy tehdä tälle asialle enemmän, ettemmeme itse unohda sen merkitystä. Kun se on meilleitsellemme kirkas, niin meidän on helpompi pu-hua siitä myös ulkopuolella.

Arktiset hankkeet: Minä olen täysin samaamieltä. Siis se on meille vain niin tärkeä asia, janäitä yhteisiä hankkeita meidän täytyy saadaeteenpäin. Mutta sitä tärkeämpää meidän on saa-da meidän yritykset keskustelemaan keskenään.Minun mielestäni on huolestuttava viesti esimer-kiksi se, että kun Norjassa on miljardin suuruisiahankkeita arktisilla alueilla, niin meillä ei suoma-laisia yrityksiä ole jostain syystä mukana täm-möisissä tarjouskilpailuissa juuri ollenkaan.Muun muassa tämä on asia, johon meidän täytyykiinnittää huomiota. Se loisi työtä pohjoiseen, seloisi työtä Suomeen, kun meillä on kuitenkin ero-ja nyt näissä työttömyystasoissa.

Mutta kaiken kaikkiaan tässä riittää paljontyötä. Minä näen tämän valoisana yhteistyönä,niin kuin varmasti suurin osa salissa olevistakin,ja suurena mahdollisuutena Suomelle. TuollaEU-tasolla me voimme aina tehdä asioita parem-

Torstaina 4.12.201432 124/2/33

min: meillähän on erilaisia ryhmiä, NB8-ryh-mää, ja pohjoismaiset päättäjät tapaavat ennentärkeitä kokouksia, muun muassa ennen Euroop-pa-neuvostoa. Mutta siinä, millä tavalla me sitäyhteistyötä teemme, on kehittämistä.

Mutta minun mielestäni aina täytyy tunnustaamyöskin se, että kyllähän suomalaiset päättäjätkuitenkin ajavat suomalaisten etua EU:ssa jamyös pohjoismaisessa yhteistyössä. Kuten täällämuutama edustaja sanoikin, kaikissa asioissamyöskään pohjoismaiset intressit eivät kohtaa.Näitä on muun muassa maataloudessa ja ener-gia- ja ilmastopolitiikassakin. Me emme valitet-tavasti ole niin kuin like-minded lähestulkoon-kaan kaikissa asioissa, ja sekin suotakoon. Sekuuluu osana pohjoismaiseen yhteistyöhön, ettäme kunnioitamme toistemme tavoitteita ja teem-me siitä huolimatta yhteistyötä, että olemme jois-takin asioista eri mieltä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeenvielä minuutin mittaiset puheenvuorot.

33 Simo Rundgren /kesk: Arvoisa puhemies!Kiitoksia ministerille ja kiitoksia kaikille keskus-telijoille. Oli hienoa nähdä näinkin monta tästäteemasta kiinnostunutta.

Vielä nostan tämän rajaestekysymyksen. Se-hän on sitä ydintä eurooppalaisessa ajattelussa,että me helpotamme ihmisten liikkuvuutta rajo-jen yli, yritysten liikkuvuutta ja muutakin vapaa-ta liikkuvuutta, pääomien liikkuvuutta. Tässämeillä on jatkuvasti paljon haasteita, ja se on ai-nakin Pohjoismaiden neuvoston keskeinen toi-minta-alue.

Toiseksi, näitten EU-direktiivien kohdalla eisaa antaa periksi siinä, etteivätkö pohjoismaatpyrkisi ennakkovaikuttamaan yhdessä niihin di-rektiiveihin ja niihin säädöksiin, joissa niillä onyhteinen näkemys. Se vaatii vain kovasti työtä,koska usein me saamme valmiit direktiivit ja vas-ta sen jälkeen ryhdymme keskustelemaan. Tämävaatii ministeriöitten sisällä virkakunnalta pal-jon yhteistyötä rajojen yli naapurimaihin. Ja sit-ten se implementointi on toinen työrupeama. Sii-nä on vain hirvittävän paljon lisää työtä. Muttajos me emme sitä tee, niin meidän kansalaisem-me kärsivät sekä tästä ennakkovalmistelun puut-teesta että sitten tästä huonosta implementoinnis-ta.

Ja kolmanneksi, arvoisa puhemies, yhdyn mi-nisterin näkemykseen siitä, että valtioneuvostonsisällä sektoriministereitten on otettava enem-män vastuuta tästä pohjoismaisesta yhteistyöstäsuhteessa siihen Euroopan unionin kanssa tehtä-vään yhteistyöhön. Tämäkin on sektori, joka vaa-tii jälleen potenssiin kaksi sitä työtä ja työtä. Ni-mittäin meillähän yhteistyöministeriltä puuttu-vat työkalut itse puuttua esimerkiksi näihin sek-toriministereitten alaan kuuluviin raja-estekysy-myksiin. Siinä ei auta mikään muu kuin ettänämä sektoriministerit heräävät poistamaan niitäja kehittämään sitten (Puhemies koputtaa) omanalansa toimintaa.

Puhemies Eero Heinäluoma: Vielä edustajaMyller, 1 minuutti, olkaa hyvä.

34 Riitta Myller /sd: Arvoisa puhemies! Kutentäällä on jo todettu, meille Pohjoismaissa on yh-teistä päätöksenteon avoimuus, ja tämä on myös-kin se asia, mitä haluamme viedä eteenpäin Eu-roopan unionissa.

Mainitsitte tuossa alkupuheenvuorossanneYhdysvaltojen ja EU:n vapaakauppasopimuk-sen. Tässähän on ympäri Eurooppaa puhuttuavoimuuden puutteesta, ja uskon, että tämä onnyt se asia, jossa Pohjoismaat voivat näyttää mal-lia, miten toimitaan kansalaisyhteiskunnan kans-sa myös asioissa, jotka Euroopan unionin päätök-senteossa ovat ehkä suljetumpia kuin monetmuut asiat, joissa neuvotellaan ja toimitaan.Sama koskee varmaan myöskin sitä, miten mi-nisterineuvoston päätöksistä informoidaan kan-sallisia parlamentteja. Uskon, että myöskin tässäon vietävää muihin maihin.

Mutta toivoisin myös sitä, että Pohjoismaissamietittäisiin yhdessä, miten sitten myöskin kan-sallisissa eduskunnissa, parlamenteissa, voitai-siin paremmin käsitellä myös suuren salin kauttaEuroopan unionin asioita. Ehkä sieltä saisimmetämän asian leviämään sitten koko Euroopan uni-onin alueelle.

Puhemies Eero Heinäluoma: Keskustelu onpäättynyt.

Asian käsittely päättyi.

PTK 124/2014 vp124/3 33

3) Pohjoismaiden neuvosto Suomen val-tuuskunta toimintakertomus 2013

Ainoa käsittelyKertomus K 14/2014 vpUlkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 15/2014vp

Puhemies Eero Heinäluoma: Käsittelyn pohja-na on ulkoasiainvaliokunnan mietintö.

Nyt siirrytään ihan normaaliin päiväjärjestyk-seen, että saa puhua paikalta enintään 2 minuutinmittaisia puheenvuoroja ja sitten täältä edestä.

Keskustelu

1 Simo Rundgren /kesk: Arvoisa puhemies!Meillähän on käyty lähetekeskustelu täällä tou-kokuussa kertomuksesta, siis vuoden 2013 Poh-joismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnantoimintakertomuksesta. Ulkoasiainvaliokunnanmietintö on valmistunut marraskuussa, ja nyt sit-ten tämä mietintö on tässä käsittelyssä.

Tuossa kertomuksessa selostetaan neuvostonistuntoja toimintavuoden aikana ja esitetään kat-saus Suomen valtuuskuntaan, yleiseen toimin-taan. Painopisteethän ovat olleet vuonna 13 Poh-joismaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekäyhteiskunnan turvallisuus, pohjoismainen yhteis-työ liikenne- ja energiapolitiikan alueilla, kybe-ryhteistyö ja huoltovarmuusyhteistyö. Näidenteemojen lisäksi valtuuskunta jatkoi rajaestetyönaktiivista seurantaa. Valtuuskunnan toimintata-voissa tapahtui kehitystä siinä mielessä, ettämeillä on ollut valtioneuvoston jäseniä kuultava-na aina näissä kussakin aihekokonaisuudessa, jatämä kuuleminen ja keskustelu on kyllä katsottuvarsin hyödylliseksi ymmärtääkseni molemminpuolin.

Vuonna 2013 Pohjoismaiden neuvoston pu-heenjohtajamaan Norjan painopistealueet pu-heenjohtajakaudella olivat vakaa hyvinvointival-tio, nuorisotyöttömyyden torjuminen, terveys-alan yhteistyön lujittaminen, rajaesteiden poista-minen, pohjoisten alueiden yhteistyö ja pohjois-mainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yh-teiskunnan turvallisuus. Suomen valtuuskunnantoiminta ja kertomus painottuivat myös aika lail-la näihin samoihin teemoihin.

Koska vuoden 2013 pääteema neuvostossa oliulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yh-teistyö Pohjoismaissa, niin näitä ja yhteiskunnan

turvallisuutta käsiteltiin neuvoston teemaistun-nossa Tukholmassa huhtikuussa 2013. Pohjois-maiden neuvoston mielestä puolustus- ja turval-lisuuspolitiikan yhteistyöhön on saatava laajem-pi parlamentaarinen ulottuvuus. Tämähän toteu-tuu omalta osaltaan myös juuri näissä keskuste-luissa, jotka parlamenteissa ovat mahdollistu-neet viime vuosien aikana. On syytä myösmuistaa, että me olemme jatkaneet näitä pyöreänpöydän keskusteluja, joitten teemana on ollutjuuri ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

Neuvostolla on myös aktiivista kansainvälistätoimintaa, ja omana havaintonani totean, että täl-lä kansainvälisellä toiminnalla on ollut sellainen-kin merkitys, että juuri näillä kansainvälisilläareenoilla Pohjoismaat ovat huomanneet entistäenemmän tarvetta tehdä yhteistyötä. Se on erääl-lä tavalla tiivistänyt yhteistyötä ja avannut silmiähuomaamaan Pohjoismaiden yhteisiä piirteitäkulttuurisesti, myöskin poliittisesti ja myöskinsen, että meillä mahdollisesti on annettavaa vieläpaljon enemmän tämän tiivistyvän yhteistyönkautta myöskin kansainvälisessä politiikassa. Ai-van äskettäin keskusteltiin puheenjohtajiston ko-kouksessa tiivistyvästä yhteistyöstä, mahdolli-suuksista kehitysyhteistyön alalla.

Neuvosto haluaa vahvistaa EU-panostustaanvarsinkin Euroopan parlamentin pohjoismaistenjäsenten suuntaan sekä pyrkii aktiivisesti saavut-tamaan poliittisia tavoitteita myös muun muassakansainvälisissä parlamentaarisissa foorumeis-sa. Tämän lisäksi on toteutettu tiiviimpää yhteis-työtä Baltian ja Visegrad-maiden kanssa. Näissäkeskusteluissa on esillä ollut myös suhde meneil-lään olevaan Ukrainan kriisiin.

Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todetaan,että parlamentaarikkojen osallistuminen pohjois-maiseen ulko- ja puolustuspolitiikan tiivistämi-seen on tärkeää, ja tästä Pohjoismaiden neuvos-ton Suomen valtuuskunta on kyllä täysin samaamieltä ja yhtyy tähän näkemykseen.

Arvoisa puhemies! Vielä tästä ulkoasiainva-liokunnan mietinnöstä nostan tämän arktisenkohdan. Täällä on kiinnitetty huomiota siihen,että olisi tärkeää, että Pohjoismaat laatisivat yh-teisen arktisen strategian. Tämä on ollut itse asi-assa Pohjoismaiden neuvoston piirissä esiinnoussut asia, ja kun täällä on paikalla yhteistyö-ministeri, niin tässäkin yhteydessä haluan nostaaesille juuri tämän kohdan. Tämän yhteisen strate-gian laadinta voisi olla myös siellä ministerineu-voston pöydällä haasteena. Se nimittäin on erit-

Torstaina 4.12.201434 124/3/2

täin tärkeä paitsi meille kaikille Pohjoismaillemyös Euroopan unionille ja Euroopalle, ja itseuskon siihen, että Suomi on siinä kaikkein suurinvoittaja.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhe-mies Anssi Joutsenlahti.

2 Arto Pirttilahti /kesk: Arvoisa puhemies!Suomalaiset edustajat ovat olleet hyvin aktiivi-sia Pohjoismaiden neuvostossa myös vuonna2013, mitä vuotta tämä toimintakertomus kosket-taa. Itse olen ollut elinkeinovaliokunnassa ja senjäsenenä tämän vuoden 13 aikana, ja meillä onhyvin paljon hyviä asioita, mitä me olemme edis-täneet siellä.

Täytyy myöntää, että meillä on ollut myöshyvä yhteistyö ympäristövaliokunnan jäsenenSilvia Modigin kanssa. Olemme olleet yhdessäsiellä energiaraportööreina, ja tämä oli aivanerinomaisesti silmiä aukaisevaa Pohjoismaidenosalta, minkälaiset energiamarkkinat meillä on jamillä tavalla me voimme edistää pohjoismaistayhteistyötä energiamarkkinoilla ja tuoda myössitten osaltamme sitä biotaloutta sinne mukaan jamatkaan.

Toinen asia, mikä siellä on ja täytyy mainita janostaa ylös, on tämä rikkidirektiivin implemen-tointi. Tässä oli edustaja Suutari työryhmässä ve-tämässä osaltaan tätä, ja he saivat aivan erin-omaisen raportin. Käykää ihmeessä katsomassamyös PN:n sivuilta, se on vielä siellä olemassa.Se myös avasi silmät yhtä lailla Ruotsin ja Nor-jan suuntaan, millä tavalla ehkä myös rekkalii-kenne tulee heidän teillänsä lisääntymään.

Eli kuvaan tässä vain, että meillä on tässä ylipuoluerajojen hyvää yhteistyötä suomalaisillakollegoilla siellä. PN:ssähän ei ole hallitusta jaoppositiota, niin että ehkä se valiokuntatyösken-tely on siellä vielä enemmänkin sen kautta antoi-saa. Kiitos tästä hyvin laaditusta toimintakerto-muksesta valtuuskunnan puheenjohtaja Rund-grenille ja vielä sihteerille, meidän kansainvälis-ten asiain neuvoksellemme Mari Herraselle.Tämä on hyvin laadittu.

Jos ihan jonkin pienen korjauksen siihen tule-vaan toimintakertomukseen haluaisin esittää,niin se olisi se, että meille ei kerrota tässä henki-

löstöä. En ainakaan löytänyt sitä siitä. Eli meilläon erinomaiset tulkit, hyvät avustajat. Emmehänme poliitikot muuten pärjäisi, jos ei meillä olisisiellä hyviä avustajia ja tulkkeja — varsinkaanminä.

3 Tuula Peltonen /sd: Arvoisa puhemies! Onhyvin tärkeätä, että saamme käsitellä tässä poh-joismaisessa yhteistyössä muun muassa ympäris-tö-, energia- ja innovaatioasioita ja myös kauppa-poliittisia asioita. Kuten edustaja Pirttilahti täällänosti esille, tämä rikkidirektiivi on saanut nyt hy-vän keskustelun ja sillä tavalla herätyksen myöstuolla pohjoismaisessa yhteisössä. Elikkä Suo-mellekin hyvin merkittävästä asiasta siinä on ky-symys, niin että me pystymme muun muassametsäteollisuuden osalta luomaan parempaa ym-päristöä sillä, että meiltä täältä puuta pääsee liik-keelle.

Itse olen toiminut Pohjoismaiden neuvostossakoulutuspuolella, koulutus- ja kulttuurivaliokun-nassa, ja koulutuksen osalta me olemme halun-neet vahvistaa pohjoismaista koulutusyhteistyö-tä ja ottaa huomioon lasten oikeudet ja oikeudetkouluissa. On tehty päätöksiä yhteisestä lapsenoikeuksien päivästä, esimerkiksi 20. marraskuu-ta, jolloin myös sitten nuorisoparlamentti olisikokoontumassa, ja näin halutaan tämmöistä las-ten oikeutta ja demokratiaa vahvistaa siltä osin.

Innovaatio- ja tutkimusasioita täällä käsitte-limme jo äskeisen asian yhteydessä. Se on ollutmerkittävää myös tuolla Pohjoismaiden neuvos-tossa elinkeinovaliokunnan ja kulttuuri- ja koulu-tusvaliokunnan yhteistyönä, elikkä olemmeedustaja Elorannan kanssa muun muassa pääs-seet syventymään ja tutustumaan Horisontti 2020-puiteohjelman puitteissa tarkemmin näihin asi-oihin.

Koko ajan, kun itse olen Pohjoismaiden neu-vostossa ollut, rinnalla on kulkenut tuo viittoma-kielen asia, ja se on ollut kyllä hyvinkin tarpeel-lista. Elikkä meillä Pohjoismaissa on paljon eroa-vuuksia siinä, miten me kohtelemme tämmöisiätasavertaisia, yhdenvertaisia ihmisoikeuksia.Viime kesäkuussa sitten tuo riemuvoitto saavu-tettiin: saimme kuulla uutisen Tanskasta, jokavihdoin tunnusti viittomakielen viralliseksi kie-leksi tanskan kielen rinnalle, ja tämä on tietystihieno asia.

4 Timo Heinonen /kok: Arvostettu puhemies!Ulkoasiainvaliokunnassa käsittelimme Pohjois-

PTK 124/2014 vp124/3/4 35

maiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toi-mintakertomusta viime vuodelta, ja tällä toimin-takaudella, kertomusvuonna, painopistealueenaolivat hyvinvointivaltio, nuorisotyöttömyydentorjuminen, terveysalan yhteistyön lujittaminen,rajaesteiden poistaminen, pohjoisten alueidenyhteistyö ja Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuus-politiikka sekä yhteiskunnan turvallisuus.

Yhtenä isona osana, joka keskustelua ulkoasi-ainvaliokunnassakin aiheutti, oli ulko- ja turval-lisuuspolitiikka ja sen yhteistyö Pohjoismaidenkesken. Pohjoismaiden yhteistyön vahvistumi-nen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassajatkui myös tuona kertomusvuonna 2013, ja yh-teiskunnan turvallisuus ja kyberyhteistyö olivataiheita, jotka korostuivat neuvoston työssä kerto-musvuonna. Ulkoasiainvaliokunnassa totesim-me aiemmin valtioneuvoston ulko- ja turvalli-suuspolitiikkaa koskevan selonteon mietinnös-sämme vuonna 2013 olevan selvää, että pohjois-maisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyönlisäarvo on korostunut. Valiokuntamme mielestäon tärkeää, että yhteistyömahdollisuuksia hyö-dynnetään johdonmukaisemmin Suomen turval-lisuuden vahvistamiseksi.

Arvoisa puhemies! Tuossa edellisessä ajan-kohtaiskeskustelussa muutamat puheenvuorotomieni lisäksi käsittelivät tätä pohjoismaista ul-ko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä, joka saitietynlaisen lisäsykkeen Norjan ulkoministerinThorvald Stoltenbergin raportista vuonna 2009.Hän silloin teki raportin, joka oli otsikoitu "Poh-joismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yh-teistyö", ja tätä raporttia on usein tässäkin salissalainattu ja useissa keskusteluissa pidetty esillä.

Itse kuitenkin olen hivenen ollut pettynyt sii-hen, mitä tässä yhteistyössä on saatu aikaiseksi.Jos pohjoismaista yhteistyötä ulko- ja turvalli-suuspolitiikassa pidetään esillä juhlapuheissa,poliittisissa puheissa ja monissa puheenvuorois-sa vaikkapa tässä salissa vaihtoehtona Natolletaikka oman uskottavan maanpuolustuksen vah-vistamisena, niin silloin minun mielestäni pitääolla myös aito valmius tehdä, antaa ja myös ottaavastaan apua ja osallistua aktiivisesti tähän poh-joismaiseen yhteistyöhön.

Tuossa aiemmin totesin, että pitäisi ryhtyä sa-noista tekoihin, ja tämä tuli minun mielestäniesille ensimmäisen kerran oikeastaan tässä Islan-nin ilmatilan valvonta-asiassa, josta keskustelu

lähti minun mielestäni Suomessa aika lailla vää-rille urille. Se haluttiin hoitaa varsin avoimesti, jakun se avoimesti hoidettiin, niin valmistelupro-sessi edetessään mielestäni häiriintyi siitä osit-tain väärästäkin keskustelusta, mitä ilmoilla jajulkisuudessa oli: oli väärinkäsityksiä, tahallisiavääriä tietoja. Näin ollen lopulta tämä Islannin il-matilavalvonta muuttui ilmatilaharjoitukseksi, jaen pitänyt sitä kovinkaan onnistuneena siihenverrattuna, mitä se olisi voinut meidän maallem-me myös antaa. Se oli riisuttu harjoitus, se oli ra-joitettu harjoitus ja jopa riisutuin Hornetein. Se eiminun mielestäni vastannut sitä, mitä tavoiteltiinja mistä olisi ollut esimerkiksi Suomelle hyötyänyt näiden lukuisten venäläiskoneiden tekemienilmatilaloukkausten yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Kysyin silloin, onko tämänyt vaativinta pohjoismaista yhteistyötä ulko- jaturvallisuuspolitiikassa, mihin suomalaiset ovatvalmiita, ja siltä se näytti, että olemme valmiitalähtemään riisutuin Hornetein harjoitukseenmutta emme aitoon ilmatilanvalvontatehtäväänedes Pohjoismaiden kesken.

Arvoisa puhemies! Toisen kerran tulimmemielenkiintoiseen tilanteeseen lokakuussa, kunRuotsissa epäiltiin Itämeressä olevan jotain sin-ne kuulumatonta. Vedenalainen toiminta ja julki-suudessa keskusteltu sukellusvenejahti aiheutti-vat keskustelua, ja Suomessa jopa poliitikoistaosa oli sitä mieltä, että lähetämme apua, jos apuapyydetään. Pian selvisi, että nykylainsäädäntö eianna mahdollisuutta antaa apua. Laki tekee eronoperatiivisen toiminnan, yhteydenpidon, harjoi-tusten ja sotilaskriisinhallinnan välille, ja naapu-rimaan avustaminen ei ole nykylainsäädännönmukaan mahdollista.

Minun mielestäni tällaisia asioita pitäisi nytvakavalla mielellä huomioida ja esimerkiksi lait-taa kuntoon tämä naapuriapumahdollisuus, jokaon selkeä ongelma nyt tässä Pohjoismaiden väli-sessä yhteistyössä, joka on korostunut myös täs-sä Suomen valtuuskunnan toimintakertomukses-sa vuodelta 2013.

Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta onpainottanut...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Noniin, jatkaisiko puheenpitäjä nyt sitten seuraaval-la...

Torstaina 4.12.201436 124/3/5

Puhuja: Oliko tässä, puhemies, rajoite 5 minuut-tiin?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:Täällä on aina, koko loppuvuosi on 5 minuuttiaaina.

Puhuja: Onko näin?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: On.

Puhuja: Arvoisa puhemies! Minä tottelen näinarvokasta määräystä.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Jat-katte seuraavalla kerralla. No niin, kiitoksia.

5 Anne Louhelainen /ps: Arvoisa puhemies!Virallisella pohjoismaisella yhteistyöllä tarkoite-taan Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaidenministerineuvoston alaisia yhteistyörakenteita.Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä itse-hallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grön-lanti harjoittavat poliittista ja kulttuuriyhteistyö-tä. Kokemuksesta tässä työssä voin todeta, ettäpoliittisia päättäjiä yhdistää pitkälti samanlainenarvopohja. Pohjoismaisessa yhteistoiminnassakunnioitetaan muiden mielipiteitä ja käydäänvarsin avoimia keskusteluita. Keskusteluilmapii-ri on hyvin vapaamuotoinen, mikä kannustaakinvilkkaaseen ajatustenvaihtoon. Toiminta kelpaamainiosti esikuvaksi myös muiden maiden alu-eelliselle yhteistyölle. Meillä on mahdollisuusvertailla eri maiden toimintatapoja, ottaa opiksimahdollisesti jo tehdyistä virheistä ja kehittääsekä omia että yhteisiä toimintatapoja hyvin mo-nella eri sektorilla, kuten toimintakertomuksestavoi todeta.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaisessa keskuste-lussa otetaan huomioon myös lapset ja nuoret.Keskustelemme, millainen pohjoismainen aluetämän päivän lapsia ja nuoria odottaa huomenna,onko pohjoismainen malli vahva ja kestävä myöstulevaisuudessa. Pohjoismaiden neuvoston toi-minnassa ja kokouksissa nuorten osallistuminenon otettu huomioon ja heille on annettu myösmahdollisuus tulla kuulluiksi. Varhainen puuttu-minen ja kuntoutus lasten ja nuorten syrjäytymi-sen estämiseksi onkin erityisen tärkeää yksilölleitselleen ja myös yhteiskunnan kannalta taloudel-lisesti kannattavaa. Näiden ajatusten pohjalta hy-vinvointivaliokunta, jossa itse olen toiminut, teki

neuvostolle ehdotuksen muun muassa sosiaali-sista innovaatioista. Sosiaalisilla innovaatioillatarkoitetaan kaikkia niitä ihmisiin kohdistuviatoimia, joilla pystytään torjumaan, ehkäisemäänja vähentämään nykyistä ja tulevaa syrjäytymis-tä ja joilla estetään ihmisiä jäämästä pysyvästihuonoon elämäntilanteeseen.

Arvoisa puhemies! Kuten yhteistyöministeri-kin totesi, Pohjoismaiden neuvoston toiminnas-sa on tunnistettavissa positiivista energiaa. Tätäpositiivista ja innovatiivista asennetta tarvitaannyt enemmän kuin pitkään aikaan.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan kiittääeduskunnan virkamiehiä, jotka tekevät SuomenPohjoismaiden valtuuskunnan edustajien eteen jakokousten onnistumiseksi valtavasti töitä.

6 Satu Haapanen /vihr: Arvoisa puhemies!Tämä toimintakertomus on hyvä, mutta tosiaan-kaan tähän ei ole saatu mahdutettua sitä kaikkeahyvää ja hedelmällistä ja antoisaa yhteistyötä,mitä olemme kollegoiden kanssa Pohjoismaidenneuvostossa tehneet, eikä myöskään sitä valta-vaa työmäärää, mitä virkamiehet ja tulkit siellätekevät.

Jotta ei jäisi kuvaa, että Pohjoismaiden neu-vosto on vain helppoa tai kevyttä keskustelua —sitä ei suinkaan ole — niin haluan hieman ker-toa, mitä kansalais- ja kuluttajavaliokunta muunmuassa teki vuonna 2013, jolloin vielä toimin tä-män valiokunnan puheenjohtajana. Käsittelim-me muun muassa aihetta, joka käsitteli pohjois-maalaisten karkottamista toisesta Pohjoismaas-ta. Nimittäin Tanska on poikkeuksellisesti kar-kottanut joitakin Pohjoismaiden kansalaisia poh-joismaisen sosiaalipalvelusopimuksen ja EU-di-rektiivin hengen vastaisesti. Niinpä kansalais- jakuluttajavaliokuntamme on jo muutama vuosisitten tarttunut tähän asiaan. Teimme vuonna2013 Tanskan hallitukselle kirjallisen kysymyk-sen, johon hallitus vastasi, ettei se aio muuttaakäytäntöään. Pohjoismaiden neuvosto kuitenkinhalusi Tanskalta uuden ilmoituksen ja kehottiTanskaa tulkitsemaan pohjoismaista sopimustasamalla tavalla kuin muut Pohjoismaat. Valio-kunta päätti poistaa tämän suosituksen asialistal-ta, mutta ei suinkaan jättänyt asian seuraamistasiihen, vaan päätimme valiokunnassa seurata asi-aa muilla tavoin ja nostimme esille pohjoismai-sen sosiaalipalvelusopimuksen tulkinnan. Esi-timme ministerineuvostolle analyysin tekemistäsiitä, miten Euroopan lisääntynyt yhdentyminen

PTK 124/2014 vp124/3/7 37

ja liikkuvuus työmarkkinoilla ovat vaikuttaneetpohjoismaiseen yhteistyöhön ja pohjoismaisenmallin edellytyksiin sekä mitenkä EU:n uudetsäännöt vaikuttavat Pohjoismaiden sopimustentulkintaan ja soveltamiseen. Tämän aiheen seu-raaminen jatkuu edelleenkin valiokunnassa.

Sitten kiinnitimme huomiota pohjoismaiseensaamelaissopimukseen ja lähetimme Norjan,Ruotsin ja Suomen hallituksille kirjeen ja ky-syimme siitä, kuinka saamelaissopimus edistyy.Hallitukset antoivat kovin lyhytsanaisen ilmoi-tuksen neuvoston suosituksesta sopimusneuvot-telujen loppuunsaattamisesta. Koska meneilläänon suuria luonnonvarojen käyttöön liittyviähankkeita alkuperäiskansojen alueilla, meidänmielestämme, valiokunnan ja neuvoston mieles-tä, on erittäin tärkeätä tarkastella näitä hankkeitamyös inhimillisestä näkökulmasta, alkuperäis-kansojen näkökulmasta, ja neuvosto haluaakinaiheesta uuden ilmoituksen ensi vuonna.

Sitten myöskin jatkoksi vielä alkuperäiskan-sojen oikeuksiin: Kansalais- ja kuluttajavalio-kunta keskusteli Suomen, Ruotsin, Norjan jaTanskan hallitusten kanssa ja pyysi niiltä ilmoi-tusta siitä, kuinka alkuperäiskansojen oikeudettoteutuvat arktisessa yhteistyössä. Emme olleetmyöskään tyytyväisiä hallitusten vastaukseen.Meidän mielestämme vastaus ei riittänyt vaanniiden täytyisi ihan kunnolla ilmoittaa, miten neaikovat taata alkuperäiskansojen oikeuksienloukkaamattomuuden arktisten alueiden luon-nonvaroja hyödynnettäessä. Valiokunta halusitietää, mitkä viranomaiset hoitaisivat alkuperäis-kansojen oikeuksien loukkaamiseen liittyviä asi-oita ja millaisia rangaistusmahdollisuuksia louk-kaustapauksissa olisi olemassa. Lisäksi valio-kunta halusi tietää, miten työ pohjoisten aluei-den liiketoiminnalle ja elinkeinoelämälle suun-nitteilla olevien standardien ja eettisten suunta-viivojen aikaansaamiseksi etenee.Pohjoismaiden neuvosto odottaa hallituksiltauutta ilmoitusta ensi vuonna. Elikkä kovastiolemme tehneet töitä hallitusten kanssa ja vaati-neet niiltä vastauksia.

Aivan lopuksi tähän vielä haluan kertoa, ettäkansalais- ja kuluttajavaliokunta teki työtä myösarjen myrkkyjen, tämmöisten hormonitoimintaahäiritsevien myrkkyjen, poistamiseksi. Sittenvielä itse aktiivisesti ajoin Pohjoismaiden neu-vostoa liittymään mukaan kansainväliseen Sivili-saatioiden allianssiin, jonka tarkoituksena onedistää kulttuurien ja uskontojen välistä vuoro-

puhelua, ja tämä työ jatkuu meillä Pohjoismais-sa. Pohjoismaiden neuvosto on nyt ystäväjäsentässä Sivilisaatioiden allianssissa.

7 Christina Gestrin /r: Värderade talman! Jagfungerar själv som ordförande för miljö- och na-turresursutskottet i Nordiska rådet, och eftersomjag också är medlem i miljöutskottet här i Fin-lands riksdag är det ganska intressant att följamed hur de olika arbetena fungerar, och ocksådra nytta av det arbete jag utför i Nordiska rådetsmiljöutskott här i mitt arbete i Finlands riksdagsmiljöutskott. I miljö- och naturresursutskottet harvi behandlat många centrala frågor under detgångna året. Bland annat har klimatpolitiken va-rit på agendan under hela året, och nästa veckahar jag en möjlighet att delta i klimatkonferen-sen i Lima som representant för Nordiska rådet.

Vi har också varit aktiva och följt med Öster-sjöfrågor, Östersjöpolitiken. Bland annat har vibehandlat ett initiativ om strängare reningskravför vattenreningsverk i de nordiska länderna ef-tersom det skulle vara det allra snabbaste sättetatt minska på belastningen av näringsämnen tillÖstersjön, att fortsättningsvis också effektivera isynnerhet kvävereningen vid våra vattenrenings-verk i de nordiska länderna och på det sättet na-turligtvis också arbeta för att man i de övriga län-derna, de som inte hör till Norden, gör det sam-ma.

En annan fråga som har varit aktuell är att vihar krävt av våra regeringar att man ska följa medoch aktivt arbeta för att införa förbud att släppa utavloppsvatten från kryssningsfartyg. Den här frå-gan har varit aktuell både i Helcom och i IMO,och för tillfället ser det lite illa ut eftersom en delländer runt Östersjön motsätter sig tidtabellen.För att det ska vara genomförbart kräver det atthamnarna runt Östersjön ska ha en tillräckligt brautrustning för att kunna ta emot avloppsvattenfrån kryssningsfartygen. Meningen var att kravetpå totalförbud att släppa ut avloppsvatten skulleträda i kraft 2016, men tyvärr ser det nu ut somom den här tidtabellen inte skulle hålla.

Vi har också behandlat ett initiativ om att krä-va slutna system för fiskodlingar. Det här skullevara ett sätt att göra fiskodlingsverksamhetenmiljövänligare. Så som det är nu så läcker det utmycket näringsämnen från fiskodlingar. Den härtekniken kostar mera än det nuvarande systemetoch det här är förstås någonting som bromsar upputvecklingen.

Torstaina 4.12.201438 124/4

En annan viktig fråga har varit ett initiativ omatt gå in för ett gemensamt miljömärke för turist-destinationer i Norden, ett hållbarhetsmärke därdet skulle finnas tydliga kriterier, både miljömäs-siga, sociala och etiska, till exempel för en helort, för en hel skidort eller någon annan turistdes-tination. Det här arbetet ska fortsätta. Det god-kändes av sessionen i Stockholm för ungefär enmånad sedan.

Tänä vuonna vietämme pohjoismaisen ympä-ristömerkin, Joutsenmerkin, 25 vuoden merkki-vuotta. Joutsenmerkki on meille kaikille tuttuympäristömerkki, joka tosiaankin sai alkunsaPohjoismaiden neuvoston aloitteesta. Tämä onhyvä esimerkki siitä, mitä Pohjoismaiden neu-vosto on tuottanut.

Lopuksi haluaisin todeta, että toivon, ettämahdollisimman moni kansanedustaja saisi mah-dollisuuden osallistua Pohjoismaiden neuvostontoimintaan jollain tavalla, joko edustajana tai se-minaareissa tai muissa tapahtumissa, koska Poh-joismaiden yhteistyö parlamenttien välillä on to-siaankin inspiroivaa ja avartaa näkemyksiä. Seon myös hieno mahdollisuus nähdä muita Poh-joismaita ja tutustua niihin.

Olisi myös hyvä, jos yhteistyötä Pohjoismai-den parlamenttien ja valiokuntien välillä kehitet-täisiin myös Pohjoismaiden neuvoston ohella, jatätä voisi esimerkiksi tehdä yhteisillä pohjois-maisilla tutustumiskäynneillä. Kuulin juuri vii-me viikolla, että Ranskan ja Saksan EU-valio-kunnat ovat tehneet yhteisiä valiokuntamatkojaEU:n mahdollisiin tuleviin jäsenmaihin. Tällais-ta vastaavaa käytäntöä voisimme myös kehittääPohjoismaiden välillä. — Kiitos.

Keskustelu päättyi.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksenkannanotoksi kertomuksen johdosta.


4) Kansalaisaloite eduskunnalle avioliitto-lain, rekisteröidystä parisuhteesta annetunlain ja transseksuaalin sukupuolen vahvis-tamisesta annetun lain muuttamisesta(KAA 3/2013 vp)

Ensimmäinen käsittelyMuu asia M 10/2013 vpSuuren valiokunnan mietintö SuVM 2/2014 vpLakivaliokunnan mietintö LaVM 14/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Kä-sittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö.Suuri valiokunta on yhtynyt eduskunnan28.11.2014 tekemään päätökseen.

Keskustelu

1 Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Ensim-mäiseksi haluan kiittää kaikkia teitä, jotka puo-lustatte lasten oikeuksia. Oikeus isään ja äitiin onkaikille meille tärkeä asia. Teidän työnne palki-taan. Ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt,myös äänestysnapin painaminen ja valinnat puo-lustuskyvyttömän puolesta. On sanottu, ettäavioliittolain muutoksessa on kyse rakkaudesta.Tämä ei ole totta. Lasten suhteen tässä on kysehylkäämisestä, rakkauden riistämisestä.

Arvoisa puhemies! Miksi asia on vakava?Millaisen joulun eduskunta suuren valiokunnanmyötävaikuttamana onkaan antamassa Suomenlapsille vuonna 2014? Yleensä jouluna on tapanaantaa lapsille hyviä lahjoja. Eduskunta on sen si-jaan viemässä heiltä parhaan lahjan, oikeudenisään ja äitiin. Miksi näin tärkeästä, koko kansaakoskettavasta lakiuudistuksesta ei ole pyydettyperustuslain mukaista arviota? Tässä vaiheessaeduskunta täysistunnossa ja lakivaliokunta ovatsiis arvioineet kansalaisaloitteeseen sisältynei-den lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden,mikä ei mielestäni yksin riitä. Asia olisi pitänytsaattaa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi,jolloin myös lapsivaikutusten arviointi olisi pitä-nyt tehdä.

Suomi on ratifioinut YK:n lasten oikeuksiensopimuksen, jonka mukaan lapsella on oikeustuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettava-naan. Sopimuksen sanamuoto viittaa biologisiinvanhempiin, koska sosiaaliset vanhempansa lap-si tietysti tuntee. Sukupuolineutraali avioliittola-ki määrittelisi lapsen normaalitilaksi sen, että hä-net on erotettu joko biologisesta isästään tai äi-

PTK 124/2014 vp124/4/2 39

distään, ja siksi loukkaa tätä lapsen perusoikeut-ta.

Arvoisa puhemies! Mikäli tämä avioliittolainmuutos menee läpi lainsäädäntöön saakka, tu-lemme astumaan yhteiskuntakokeilun aikakau-teen. Sukupuolineutraali avioliittolaki johtaa la-kien kaaokseen, jonka maksajiksi tulevat eivätvain heteroliitot vaan myös lapset, kristillisestäkirkosta puhumattakaan.

Ruotsissa avioliittolain muuttamisesta menivain puoli vuotta, kun kirkko aloitti homoliitto-jen vihkimisen. Miksi Suomen kirkon tie olisi eritie kuin Ruotsin kirkon tie, varsinkin kun arkki-piispamme on Ruotsiin päin kallellaan? Suomenkirkko joko tulee vihkimään homoliittoja tai luo-puu vihkioikeudesta, se on jo nyt nähtävissä.Muu retoriikka on kirkkokansan hämäämistä,koska kirkon pidättäytyminen perinteisessä avio-liittokäsityksessä pakottaisi sen lopulta erilleenvaltiosta.

Avioliittolain muuttaminen on johtanut useas-sa maassa siihen, että termien "aviomies" ja"aviovaimo" tai "poika" ja "tyttö" käyttö korva-taan sukupuolineutraaleilla termeillä. Tilalleovat tulleet "puoliso 1", "puoliso 2". Ruotsissahan- ja hon-termien sijaan on otettu käyttöön"hen" häivyttämään sukupuoli. Ruotsissa onmyös avattu sukupuolineutraaleja päiväkoteja jakouluja. Lapsista kasvatetaan sukupuolettomiapukemalla pojalle tytön ja tytölle pojan vaatteita,leluista ja opetuksesta puhumattakaan. Merkkejätästä kehityksestä näkyy myös Suomessa, kutenVantaalla. Nuorten työllisyyspalvelujen asiakas-lomakkeessa sukupuolen määrittelyyn "miehen"ja "naisen" lisäksi on tullut termi "muu". Kehi-tyksen uranuurtajana toimii vihreiden apulais-kaupunginjohtaja, kuinkas muutenkaan.

Tätäkö me oikeasti haluamme? Pienten lastenvanhempana totean: En ainakaan minä halua.Haluan, että Suomessa tulee olla oikeus olla tyt-tö tai poika, nainen tai mies, päiväkodeissa jakouluissa ja yhteiskunnan jokaisella osa-alueellajatkossakin. Mitä pahaa, saati vahingollista, sii-nä on? Sitä en ymmärrä.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Tosiasioillaei näytä olevan merkitystä politiikassa. Kansan-suosiota haetaan milloin mielipideilmaston ylä-,milloin alapuolelta. Lainsäätäjän rooli säilyy, jauskottavuuskin voi säilyä, kunhan muistaa ker-toa, että on korjaamassa epätasa-arvoista lakia.Kertomatta kuitenkin jää se tosiasia, että aikuis-

ten oikeuksien korjaaminen saattaa kuitenkinheikentää lasten oikeuksia.

2 Pentti Oinonen /ps: Arvoisa herra puhemies!Olemme vakavien kysymysten edessä. Keskuste-luun kirkon kannasta homoavioliittoihin haluanmuistuttaa, että niinkin vähän aikaa sitten kuin2010 evankelisluterilainen kirkko antoi viralli-sen, julkisen kannanoton, jossa todettiin miehenja naisen liiton olevan ainoa, mitä kirkko pitää oi-keana — siis ainoa, mitä kirkko pitää oikeana.On myös muistettava, että valiokunnan käsitte-lyssä kaikki kirkkokunnat vastustivat lakiesitys-tä. Näin ollen arkkipiispa Kari Mäkinen puhuutässä tapauksessa omiaan ja vastoin kirkon viral-lista kantaa. Katsonkin, että arkkipiispa Mäkisenjulkinen ulostulo avioliittoasiassa ratkaisi lopul-lisesti äänestystuloksen niin, että homoavioliittohyväksyttiin.

Arvoisa puhemies! Mahdollisesti voimaan tu-levassa avioliittolaissa on kansalaisilla oltavamahdollisuus tehdä adoptiotestamentti, jollavanhemmat voivat estää lastensa adoption homo-pareille. Lakia sovellettaisiin esimerkiksi tapa-uksissa, joissa lapset jäävät molempien vanhem-pien äkillisesti menehdyttyä orvoiksi. Uskon,että adoptiotestamentti ei törmää voimassa ole-vaan lainsäädäntöön.

3 Aino-Kaisa Pekonen /vas: Arvoisa puhe-mies! Mielestäni tämän kansalaisaloitteen käsit-tely on ollut varsin arvokasta ja perusteellistatäällä eduskunnassa. Haluan esittää suurelle va-liokunnalle kiitokset tämän kansalaisaloitteenerittäin nopeasta ja asiallisesta käsittelystä. Näinsaadaan asia etenemään edelleen täällä eduskun-nassa.

Kansalaisaloitteiden vaikuttamismahdolli-suuksia epäiltiin jo tässä menneen kevään ja syk-synkin aikana ja niistä puhuttiin paljon täälläeduskunnassa, mutta mielestäni tämä kansalais-aloite on osoittanut, että näillä kansalaisaloitteil-la voidaan vaikuttaa, kansalaiset voivat vaikut-taa ja demokratia toimii Suomessa. Tahdon vieläkerran esittää kiitokseni kampanjan rakentaneil-le ja myös aktiivisille, jotka toimivat kampanjanosalta ympäri Suomen.

Nyt ei pidä missään nimessä väheksyä kansa-laisaloitteen lopputulosta. Kyllä minä lähden ai-nakin nyt siitä, että demokratia on puhunut jaeduskunnan enemmistön tahto on tasa-arvon to-

Torstaina 4.12.201440 124/4/4

teutuminen ja avioliittolain muutokset tulevatvoimaan eduskunnan päätösten mukaisesti.

4 Silvia Modig /vas: Arvoisa puhemies! Tämäon hyvin historiallista. Tämä on ensimmäinenkansalaisaloite, jolle eduskunta on antanut tuken-sa. Me olemme siis todella onnistuneet luomaanuuden vaikutusmahdollisuuden, jonka kauttakansalaiset voivat tuoda eduskunnan pohditta-vaksi tärkeäksi kokemiaan asioita, jotka muutensyystä tai toisesta eivät täällä esiin nouse. Tämäon hyvin arvokasta, ja tällä arvokkuudella mei-dän pitää viedä tämä kansalaisaloite loppuun as-ti. Kuten edustaja Pekonen totesi, eduskunta onasiassa äänestänyt ja demokratia on puhunut.

Pitäisin itse arvokkaana sitä, että nyt tällä kau-della, kun ensimmäistä kertaa on ollut voimassamahdollisuus tehdä kansalaisaloite, esimerkiksipuhemiesneuvosto kävisi läpi ne kokemukset jane käytännöt, millä näitä on käsitelty. Nyt meilläon useammasta eri aloitteesta, jotka ovat hyvinerilaisia keskenänsä, kokemuksia, ja itse pitäisinhyvänä, että pohdittaisiin muun muassa sitä,kuinka laajaa vaikutusten arviointia me voimmeodottaa tai vaatia kansalaisaloitteelta. Ja itse poh-tisin kyllä myös sitä, onko perusteltua, että kan-salaisaloite raukeaa vaalikauteen. Ymmärrän,että se rinnastuu kansanedustajan aloitteisiin janiitten kohdalla se on juuri näin, että kun edus-kunta muuttuu, tulee vanhan eduskunnan aloit-teiden raueta, mutta kansa ei muutu vaaleissa.Voitaisiinko ajatella esimerkiksi, että kansalais-aloite olisi voimassa tietyn sovitun ajan, x vuot-ta, eikä se olisi siten sidottu eduskunnan vaali-kausiin?

5 Katja Taimela /sd: Arvoisa herra puhemies!Me olemme saaneet kansalaisaloitteen nyt käsit-telyyn suuren valiokunnan mietinnön pohjalta, jakiitän valiokunnan selkeää enemmistöä positiivi-sesta kannasta tähän asiaan ja tähän kansalais-aloitteeseen.

Itse lähden siitä, että lailla emme voi asettaaeri asemaan ihmisiä liittyen heidän sukupuoli-seen suuntautumiseensa. Asia on tärkeä myös sii-nä mielessä, että lähetämme tästä talosta enem-mistönä signaalin yhteiskuntaan paljon laajem-minkin siitä, että ihmiset pitää hyväksyä sellaise-na kuin he ovat ja erilaisuus on pääasiassa hyväk-syttävää. Tasa-arvoinen avioliittolaki on voimas-sa jo kaikissa Pohjoismaissa Suomea lukuun

ottamatta. Nyt on siis vihdoin meidän vuorom-me.

Viime viikon perjantain äänestyksen jälkeenolen suurella surulla seurannut muutamien kolle-goiden puheita ja kannanottoja siitä, että jos jakun laki tulee eduskunnassa ensi viikolla lopulli-sesti hyväksytyksi, sitä päätöstä ei tarvitse tule-van eduskunnan lain täytäntöönpanovaiheessanoudattaa. Näille kollegoille haluan todeta, ettävuoden 2017 Suomi on valmis, omasta mielestä-ni ja monen muunkin mielestä, tasa-arvoiselleavioliittolaille. Asiallinen jatkovalmistelu onmyös demokratian voitto, ja väitän, että jokainenkansalaisaloite, joka tulee tähän taloon käsiteltä-väksi, tehdään myös vakavasti otettavaksi.

6 Oras Tynkkynen /vihr: Arvoisa puhemies!Edustaja Niikko esitti edellä puheenvuorossaanväitteitä, joihin mielestäni on syytä vastata.

Edustaja Niikon keskeinen tulokulma oli aja-tus siitä, että tasa-arvoinen avioliittolaki jotenkinheikentäisi lasten oikeuksia. On merkille panta-vaa, että tässä hänen arvionsa poikkeaa olennai-sesti käytännössä kaikkien lasten oikeuksia aja-vien järjestöjen ja lukuisten asiantuntijoiden nä-kemyksistä. Edustaja Niikon kanssa lasten oi-keuksista ovat eri mieltä muun muassa Manner-heimin Lastensuojeluliitto, Suomen Unicef, Pe-lastakaa Lapset, Väestöliitto, lapsiasiavaltuutettuja Lastensuojelun Keskusliitto. Vaikka en haluaollenkaan väheksyä edustaja Niikon asiantunte-musta ja kykyä arvioida lakien vaikutuksia las-ten kannalta, luotan itse kyllä näiden järjestöjenarvioon tässä suhteessa enemmän.

Edustaja Niikko totesi, että lapsilla on oikeustuntea vanhempansa. Se, minkä hän jätti mainit-sematta, on se, että adoptiotilanteessa adoptio-lapsi on samassa asemassa riippumatta siitä,adoptoidaanko hänet samaa sukupuolta olevanparin vai eri sukupuolta olevan parin perhee-seen. Hän siis joka tapauksessa joutuu eroon bio-logisista vanhemmistaan, eikä tässä suhteessatasa-arvoinen avioliittolaki lapsen asemaa muutamillään muotoa.

Lapsivaikutusten arviointia edustaja Niikkoperäänkuulutti. Eduskunnan enemmistön ja suu-ren valiokunnan hyväksymä vastalausehan läh-tee siitä, että nyt jatkovalmistelussa hallituksentehtävä on valmistella kaikki tarvittavat muutok-set muihin lakeihin kuin avioliittolakiin, ja siinäyhteydessä voidaan myös vaikutuksia lapsiinvielä tarkemmin arvioida. Toki lakivaliokunta

PTK 124/2014 vp124/4/7 41

perusteellisessa kuulemisessa sai lukuisia asian-tuntijalausuntoja juurikin lasten oikeuksien nä-kökulmasta, niin kuin edellä kuvasin. Nämäasiantuntijalausunnot käytännössä yksimielises-ti tukivat sitä tulkintaa, että tasa-arvoinen avio-liittolaki on lasten oikeuksien kannalta hyvä rat-kaisu.

Edustaja Niikko pelotteli, että aloite johtaa la-kien kaaokseen. No, Suomihan ei tosiaan ole en-simmäinen maa eikä alue maailmassa, joka tasa-arvoisen avioliittolain on hyväksynyt. Päinvas-toin, maailmassa asuu jo 750 miljoonaa ihmistäalueilla, joilla tasa-arvoinen avioliittolaki on voi-massa. Suomi on 20. maa, joka lain on hyväksy-nyt. On siis kohtuullisen helppo saada selville,minkälaisia vaikutuksia käytännössä tasa-arvoi-sella avioliittolailla on: ei tarvitse muuta kuin os-taa lippu Ruotsin-laivaan ja mennä meidän länti-seen naapuriimme tai johonkin näistä muista lu-kuisista maista, jotka tasa-arvoisen avioliittolainovat säätäneet. On kovin helppo todeta, että niis-sä avioliittolain muutos ei ole johtanut mihin-kään lakien kaaokseen, joten tällaiseen pelotte-luun ei ole aihetta.

Edustaja Niikko pohdiskeli, johtaako tasa-ar-voinen avioliittolaki homoparien vihkimiseenkirkossa. Se on toki varmasti monessa suhteessakiinnostava kysymys, mutta mehän tässä salissaolemme maallisia lainsäätäjiä ja päätämme maal-lisesta lainsäädännöstä. Meidän tehtävämme eiole ottaa kantaa siihen, miten uskonnolliset yh-dyskunnat toimivat, paitsi toki niiltä osin kuinkansanedustajat ovat myös eri uskonnollisten yh-dyskuntien jäseniä, jolloin heillä toki tähän tilai-suus tarjoutuu.

Edustaja Niikko tuntui olevan yllättynyt siitä,että Ruotsissa on virinnyt keskustelu han- ja hon-persoonapronominien korvaamisesta tai niittentäydentämisestä sukupuolineutraalilla hen-pro-nominilla. Se on aika erikoinen murhe, kun ottaahuomioon, että suomen kielessä on ollut suku-puolineutraali hän-pronomini ilmeisesti aina taiainakin aika monta tuhatta vuotta, enkä ole huo-mannut, että se Suomessa olisi johtanut suuriinongelmiin. Päinvastoin Ruotsi nyt vihdoin tässäasiassa noudattaa Suomen esimerkkiä.

Edustaja Niikko myös kantoi huolta sukupuo-lineutraalista kasvatuksesta. Useinhan puhutaansukupuolisensitiivisestä tai sukupuoliherkästäkasvatuksesta, ja siinähän ajatuksena ei ole suin-kaan kiistää eri sukupuolten olemassaoloa taihäivyttää niitä vaan päinvastoin antaa lapsille ja

nuorille mahdollisuus kasvaa yksilöllisesti omansukupuolensa rajoittamatta. On hullunkurinenajatus, että poikien pitäisi leikkiä paloautoilla jatyttöjen pitäisi leikkiä nukeilla. Jos poika haluaaleikkiä nukeilla ja tyttö paloautoilla, se on aivanyhtä hyvä eikä siihen kasvatuksella tule miten-kään puuttua. Sukupuoliherkkä kasvatus kannus-taa ja tukee kaikkia lapsia ja nuoria kasvamaanyksilöllisinä, eikä sitä toki sukupuoli saa rajoit-taa, jos lapsi tai nuori haluaa tehdä omat yksilöl-liset valintansa.

Edustaja Niikko myös puolusti sitä, että Suo-messa pitää olla oikeus olla tyttö ja poika, nainenja mies. Olen samaa mieltä. Jokaisella on oikeusolla oma itsensä, ja sukupuoli on monelle merkit-tävä voimavara, merkittävä identiteetin osateki-jä, eikä tasa-arvoinen avioliittolaki tätä miten-kään häivytä tai vähennä.

7 Kauko Tuupainen /ps: Arvoisa herra puhe-mies! Yli 70 vuotta ev.lut. kirkon jäsenenä ollee-na pohdiskelin tämän avioliittolain muuttumisenjohdosta, että mikä tässä nyt muuttuu. Ja minulletuli mieleen eräs asia: tässä muuttuu osin katekis-mus ja sen kymmenen käskyä. Kuuluuhan neljäskäsky siten, että kunnioita isääsi ja äitiäsi. Rupe-sin pohdiskelemaan, että jos vanhempina on kak-si miestä, kuinka siinä voi kunnioittaa äitiä? Taijos vanhempina on kaksi naista, niin kuinka siinävoi kunnioittaa isää?

Arvoisa puhemies! Tämä on pieni asia muttakoskee ilmeisesti ainakin tätä pyhää kirjaa, kate-kismusta, jonka käskyt jo alakoulussa osattiin ul-koa ja tiedettiin myöskin, mitä ne merkitsevät.Tähän ymmärrykseni mukaan saattaa tulla muu-tos lähivuosina.

8 Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Edusta-ja Tynkkynen yritti nyt kovasti vakuutella sitä,että tällä lailla ei ole mitään vaikutusta lasten hy-vinvointiin, ja siinä mielessä minä en ainakaannäitä selityksiä purematta niele.

Ensinnäkin, jos lähestytään asiaa — miksi täl-lainen adoptio pitäisi sallia homo- ja transpareil-le — vaikka toisella tavalla: löytyykö yhtään sel-laista luotettavaa tutkimusta tai arviota siitä, ettälapset tarvitsevat adoptiotilanteessa samaa suku-puolta olevat vanhemmat? Elikkä nyt jos me läh-demme tutkimaan tätä lapsen kannalta, eihän oleminkäännäköistä tarvetta ryhtyä tämänkaltai-seen lainsäädäntöön.

Torstaina 4.12.201442 124/4/9

Toisekseen, tuleeko se vaikuttamaan lastenelämään? Siitä ei ole näyttöä tuolla Ruotsin puo-lella. Emmehän me tiedä vielä, koska tämä onniin tuore juttu ympäri maailmaa, myös Yhdys-valtoja myöten. Meillä ei ole niitä lapsia kasva-nut vielä, jotka on adoptoitu vaikka kahden ho-momiehen perheeseen tai kahden transsukupuo-lisen perheeseen. Meillä ei ole niitä tutkimuksiaheidän kasvatuksestaan, ja siinä mielessä meemme voi sanoa, mihin se johtaa. Sen takia mai-nitsin, että tämä tulee johtamaan näihin mahdol-lisiin kokeiluihin. Tämä on mielestäni merkittä-vä asia. Emme me voi väheksyä tätä asiaa mil-lään tavoin.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee näihin hen jahon -nimikkeisiin, niin Ruotsissa aikaisemmintällaista ei ole ollut, ja se nimenomaan säädettiinsen tähden, että se jollakin tavalla ei sitten louk-kaisi niitä henkilöitä, joita halutaan kutsua suku-puolettomiksi. Tämä sukupuoleton linja on vih-reillä ollut agendana jo pitkään. Tämä on nähtynyt muun muassa Vantaalla. Vantaalla on tähänryhdytty toden teolla jo, vaikka lainsäädäntö eisiihen anna lupaa ja Väestörekisterikeskus eianna lupaa siihen, että ruvetaan normittelemaansukupuoli uudelleen. Tämä on teidän puolueen-ne agenda.

Jos tasa-arvoinen avioliittolaki astuu joskusvoimaan, niin samana päivänä siitä tulee epätasa-arvoinen. Jos ette minua usko, niin kysykää vaik-ka vihreiltä, jotka puolueena peräänkuuluttavatmuun muassa lukumääräneutraalia avioliittoa.Eikö tämä silloin ole epätasa-arvoinen avioliittotältä näkökannalta?

Lisäksi olen huolissani myös siitä, että esimer-kiksi Saksan vihreiden pyrkimykset sallia per-heen sisäiset seksuaaliset suhteet ja suhteet lap-siin voivat hyvin olla se liukas pinta muuhunkinEurooppaan. Insestikielto on kuulemma, näinSaksan vihreissä sanotaan, "törkeää valtion se-kaantumista yksityiselämään ja ihmisten vapau-teen itse muovata omaa elämäänsä". Tämä on ai-van suoraan teidän puolueenne, sisarpuolueen-ne, ohjelmaa. (Tuija Brax: Höpö höpö!) Ja siinämielessä minä en ainakaan tämmöisiä kannanot-toja sivuuta. Eivät ne ole mitään heittoja, vaannämä ovat täysin suunniteltuja toimenpiteitä erivaltioissa.

Johtopäätös itselläni tästä kaikesta on, että envoi käsittää, miksi eduskunta vieroksuu maalais-järjen käyttöä siinä, mikä on lapselle parasta.Tässä asiassa uskon porttiteoriaan, ikävä kyllä.

Vaatimukset monelta osin tulevat kovenemaanmyös Suomessa. Ihmiskunta kulkeekin kohti tur-miota ja erehtyy luulemaan sitä kehitykseksi.Näin minä tämän näen.

Lisäksi on muuten hyvin johdonmukaista teh-dä sellainen johtopäätös, että seuraava eduskun-ta palaa avioliittolain määrittelyyn, ei pelkästäänhallitusneuvotteluissa — ehkä se tulee siellä jol-tain esille — vaan ennen kaikkea kansalaisaloit-teen muodossa. Ja silloin me joudumme uudel-leen näitten asioitten pariin. Minä luulen, ettätämä ei pääty koskaan tässä maassa. Täällä tul-laan joka eduskunta mittauttamaan siinä, millai-nen avioliitto ja millainen adoptiojärjestelmämeillä tulee olla. Miehen ja naisen välinen avio-liitto ja lapsen adoption kieltäminen homo- jatranspareilta on niin merkittävä arvo ja lasten oi-keuksien kysymys, ettei avioliittolain muutostaSuomessa hyväksytä vielä pitkään aikaan.

Lopuksi haluan sanoa vielä kolme asiaa, en-nen kuin aika loppuu:

Ensiksi, tehdään yhdessä kaikkemme lastenoikeuksien puolustamiseksi. Vain äänioikeutetutkansalaiset voivat estää tämän lasten hylkäämis-tä ja aikuisten itsekkyyttä edistävän yhteiskunta-kokeilun.

Toiseksi, pyydän miettimään asiaa lasten jatutkimustulosten kannalta. Ei löydy yhtään luo-tettavaa pitkäaikaista tutkimustulosta, että lapsettarvitsevat adoptiotilanteessa samaa sukupuoltaolevat vanhemmat.

Kolmanneksi, haluan sanoa kuten Jeesus Kris-tus sanassaan sanoi: "Antakaa lasten olla, älkääestäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkal-taisten on myös taivasten valtakunta." Lasten ontulevaisuus, siksi emme saa luovuttaa.

9 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps: Arvoisa pu-hemies! Keskiviikkona suuri valiokunta käsittelitätä kansalaisaloitetta kokouksessaan. Itsellenioli melkoinen yllätys oikeusministeriön virka-miehen lausunto, kun hän kertoi, että ministeri-össä ei ole muuta tehty asian eteen kuin se, mitälakivaliokunta edellytti. Eli minkäänlaista nor-maalia esivalmistelua ei ministeriössä ole tehty,eli sitä työtä, mikä aina tehdään, ennen kuin nor-maali hallituksen esitys tulee tänne eduskuntakä-sittelyyn. Kysymykset tulevat selvitettäväksi oi-keusministeriössä myöhemmin. Minusta on ky-seenalainen sellainen päätöksentekomalli, ettäensin tehdään päätökset ja sitten sen jälkeen ale-

PTK 124/2014 vp124/4/10 43

taan pohtimaan vaikutuksia, mitä siitä seuraa,mitä olemme päättäneet.

Arvoisa puhemies! Olen yrittänyt saada itsel-leni tilastoja adoptioista, joita lukuisat lapsetto-mat avioparit ovat odottaneet vuosikaupalla, jakun adoptiolapsia on niin vähän tarjolla, niinvuodesta toiseen joutuvat kohtaamaan pettymyk-siä. Sain sitten jonkinlaisia tilastoja: vuonna2011 olisi tullut Suomeen 163 lasta, sitten 2013luku olisi tippunut 141:een, ja tänä vuonna näitäulkomailta saapuneita adoptiolapsia olisi ollut115. Mutta en ole aivan vakuuttunut siitä, ovatkonämä luvut pitäviä, sillä kun eri tahoilta yritinselvittää tätä kokonaisuutta, niin tuntui, että näis-tä ei pidetä ihan tarkalleen tilastoja.

Kuten tiedämme, Suomeen tulee kaikista eni-ten adoptiolapsia Venäjältä, eli Venäjä on suo-malaisten adoptiojärjestöjen tärkeä yhteistyö-kumppani. Sitä yhteistyötä on harjoitettu niin,että jopa 20 vuotta eräs järjestö on toiminut, jaluottamus ja hyvin toimivat yhteistyösuhteet onluotu tämän työskentelyn kautta. Mutta nyt vali-tettavasti vaikuttaa siltä, että jos tämä laki meneeläpi siinä muodossa, missä se on esitetty, niinadoptiot Venäjältä tulevat loppumaan kuin sei-nään. Nimittäin näin tapahtui Ruotsissa: siellä ontämä lainsäädäntö voimassa, ja kun Venäjä 2013päätti, että se kieltää kaikki adoptiot ulkomaisil-le tahoille, joilla on mahdollista, että samaa suku-puolta olevat henkilöt ovat avioliitossa, niin seautomaattisesti vaikutti niin, että Ruotsiin ei senjälkeen tullut yhtään venäläistä adoptiolasta, janyt se vaikuttaa mitä suurimmalla todennäköi-syydellä — voi sanoa, että varmuudella — sa-malla tavalla suomalaisten kohdalla. Eli tulevai-suudessa suomalaiset lapsettomat pariskunnat ei-vät saa venäläisiä lapsia adoptoitavaksi.

Pahoittelen ennen kaikkea sitä, että nyt ollaantehty nämä päätökset ilman, että on selvitettyvaikutuksia lapsettomiin pariskuntiin, jotka mitäsuurimmalla todennäköisyydellä tulevat jää-mään ilman näitä kymmeniä tai jopa satoja adop-tiolapsia Venäjältä ja varmaan monista muista-kin maista. Tulee olemaan ongelmia, kun lain-säädäntö muuttuu sillä tavalla, että sitten nämätietyt maat eivät enää hyväksy adoptioita Suo-meen. Tämä on minun mielestäni tämän uudis-tuksen suurin ongelma. Toivoisin, että kaikkilapsettomat pariskunnat, jotka ovat olleet kelpoi-sia ottamaan adoptiolapsia, saisivat tulevaisuu-dessakin sen mahdollisuuden.

10 Oras Tynkkynen /vihr: Arvoisa puhemies!Ensinnä edustaja Ruohonen-Lernerille kansain-välisistä adoptioista: On käytettävissä useita kei-noja, joilla voidaan varmistaa kansainvälistenadoptioiden jatkuminen kahdenvälisillä sopi-muksilla. Luovuttajamaiden kanssa voidaan tätäedistää ja voidaan toki hakea myös sellaisia uu-sia yhteistyökumppaneita, jotka luovuttavat lap-sia myös maihin, joissa tasa-arvoinen avioliitto-laki on säädetty.

Mutta kautta tämän keskustelun on korostet-tu, että aina pitää mennä lasten etu edellä ja ettäyhdelläkään vanhemmalla ei ole subjektiivistaoikeutta lapseen mutta lapsilla on oikeus van-hempiin. Tästä näkökulmasta ei ole ehkä aivanjohdonmukaista peräänkuuluttaa, että suomalai-silla lapsettomilla pareilla olisi oikeus adoptio-lapsiin.

Edustaja Niikolle: Haluaisin vielä palata muu-tamaan asiaan. Toisin kuin edustaja Niikko väit-ti, en sanonut, ettei tasa-arvoisella avioliittolaillaolisi vaikutusta lasten hyvinvointiin. Kyllä silläon, se vaikutus on vain myönteinen. Se parantaaaivan ilmeisellä tavalla sateenkaariperheissä joelävien lasten asemaa, mutta se parantaa itse asi-assa kaikkien suomalaisten lasten asemaa sitäkautta, että mitä yhdenvertaisempi maa Suomion, sitä parempi kaikkien lasten ja nuorten onkasvaa juuri sellaisina kuin he ovat ja tietää, ettäheitä arvostetaan. Löytyykö sitten tutkimuksiasamaa sukupuolta olevien parien perheissä kas-vaneista lapsista? Löytyyhän niitä nykyään joaika pitkiltä ajanjaksoilta. Ne osoittavat kauttalinjan, että sateenkaariperheissä lapset kasvavatyhtä hyvin kuin eri sukupuolta olevien parienperheissä.

Edustaja Niikko puhui vihreiden sukupuolet-tomasta linjasta. Jäi aika lailla epäselväksi, mitäse tarkoittaa. Toki vihreiden ohjelmista on luetta-vissa se, minkälaisia asioita yhdenvertaisuudenja tasa-arvon edistämiseksi me ajamme. En siel-tä tällaista sukupuolettomuutta ehkä ihan hetitunnista.

Edustaja Niikko esitti useita yksiselitteisenvirheellisiä väitteitä. Hän muun muassa väitti,että vihreät peräänkuuluttavat lukumääräneut-raalia avioliittolakia. No, tämähän ei tietenkäänpidä paikkaansa, ja se on helposti osoitettavissa.Ehkä edustaja Niikko tapaili vihreiden nuori-sojärjestöä, jolla on ollut kanta, joka poikkeaapuolueen kannasta. Mutta ei tässäkään salissa pe-russuomalaista puoluetta voi vaatia tilille siitä,

Torstaina 4.12.201444 124/4/11

mitä perussuomalaisten nuorisojärjestö on sano-nut. Ne ovat kaksi eri järjestöä ja kaksi eri asiaa.

Edustaja Niikko pohdiskeli, onko nyt sittenedessä se, että joka eduskunnassa mittautetaaneduskunnan kanta avioliittoon, ja sehän on tokimahdollista. Vihreät puolueena on johdonmukai-sesti puolustanut kansalaisaloitetta kansan työka-luna nostaa politiikan asialistalle tärkeäksi koke-miaan asioita. Jos riittävän moni kansalainen ha-luaa keskustella myös seuraavilla vaalikausillaavioliittolaista, niin sehän on täysin mahdollista,ja sen tämä työkalu mahdollistaa.

Uskallan kuitenkin epäillä, että nyt eduskun-nan enemmistön hyväksymä kanta tasa-arvoises-ta avioliittolaista ei tule muuttumaan tulevaisuu-dessa. Ja miksi rohkenen tällaisen kannan tässäesittää? Sen takia, että jo nyt kaksi kolmasosaasuomalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliitto-lakia. Tämä kannatus on koko ajan vain kasva-nut ja kasvanut. Kun katsotaan sen kannatuksenjakautumista ikäluokittain, niin nuorimmat kan-nattavat kaikkein selvimmin, noin neljä viides-osaa suomalaisista nuorista kannattaa tasa-ar-voista avioliittolakia. Ajan edetessä tasa-arvoi-sen avioliittolain kannatus todennäköisesti vainkasvaa eikä suinkaan vähene.

Arvoisa puhemies! Viimeiseksi: Oli surullistakuunnella edustaja Niikon väitteitä Saksan vih-reiden kannoista. Vielä jotenkin ymmärtäisintäysin virheellisten väitteiden esittämisen, josolisi kyse arkipäiväisistä asioista, mutta niistäkysymyksistä, joihin edustaja Niikko viittasi, jot-ka ovat aivan erityisen painavia ja raskaita, onerityisen lohdutonta tulla tänne pönttöön esittä-mään yksiselitteisen ja täysin virheellisiä väittei-tä. Koska tiedän, että edustaja Niikko on rehtimies, niin toivon, että hän pyytää julkisesti an-teeksi näitä täysin virheellisiä väitteitään jossainsopivaksi katsomassaan tilaisuudessa.

11 Maria Tolppanen /ps: Arvoisa puhemies!Tämän lain hyväksymisen kannalta on ehkä syy-tä palauttaa mieliin se, mitä se oikeasti merkit-see, mitkä ovat sen vaikutukset. Sateenkaariper-heille, ihmisille, joilla on tällä hetkellä mahdolli-suus solmia rekisteröity parisuhde, tai ihmisille,jotka muuten elävät samaa sukupuolta olevanhenkilön kanssa, tämä mahdollistaa sen tunteen,että minä pääsen avioliittoon, voin solmia avio-liiton kirkossa tai voin solmia sen maistraatissa.Tämä on varmasti näille ihmisille hyvin tärkeäasia, sen uskon. Mutta mitä legaalisesti muut-

tuu? Se muuttuu, että nämä ihmiset voivat tämänavioliiton myötä käyttää yhteistä sukunimeä taikaksiosaista sukunimeä. Toinen asia, mikä muut-tuu, on se, että he saavat adoptio-oikeuden. Para-doksaalista tässä adoptio-oikeudessa on se, ettäse lyö korvalle sen takia, että on maita, kuten Kii-na ja Venäjä, jotka eivät luovuta lapsia sellaisiinmaihin, joissa tasa-arvoinen avioliittolaki on voi-massa. Eli nämä ovat ne paikat, mistä Suomeenon tullut kaikkein eniten ulkomaisia adoptioita.Sen lisäksi ovat Etelä-Afrikan maat. Osa niistä-kään maista ei tule enää tämän jälkeen antamaanadoptiolapsia tänne.

Se, mikä tässä on ikävää, on se, että tämä tuleekoskemaan erittäin pahasti nimenomaan nyt sa-teenkaariperheitä eli tasa-arvoisen avioliiton sol-mivia ihmisiä sen takia, että aikaisemmin heilläoli sinkkuihmisinä ollessaan mahdollisuus adop-toida lapsi yksinäisinä henkilöinä ja sen jälkeentehdä perheen sisäinen adoptio, kunhan tuo pari-suhde rekisteröidään — sen jälkeen lapsella olisiollut kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa,joko miestä tai naista — eli se olisi ollut mahdol-lista, mutta tämä ei ole enää tämän lain hyväksy-misen jälkeen mahdollista.

Huomionarvoista on myös, että suomalainenadoptiolapsia välittävä järjestö Pelastakaa Lap-set ei ole koskaan toimintansa aikana luovutta-nut yhtään ainutta lasta sateenkaariperheisiin, eisen takia, että järjestö olisi asiasta päätöksen teh-nyt, vaan sen takia, että äidit eivät ole halunneet.En tiedä syitä, mitkä tässä ovat. Henkilökohtai-sesti olen sitä mieltä, että jokaisella lapsella maa-ilmassa on parempi olla Suomessa sateenkaari-,hetero-, sinkku-, leski-, uusio-, monikko-, yli-kansallisessa tai jossakin muussa perheessä kuinkatulapsena Kabulissa. Ja tämä on se asia, minkätakia minä en voi tätä lakia kannattaa. Minä ajat-telen tätä lakia näiden lasten kannalta, joilta meepäämme hyvän ja turvallisen kodin Suomessaminkälaisessa perheessä tahansa.

Tämä on se asia, miksi minä vastustan tätä la-kia. Minulla ei ole uskonnollista syytä siihen,eikä minulla ole henkilökohtaista syytä siihen.Minä menen tähän asiaan lapsen edun kannalta.Tämä on minun mielestäni semmoinen asia, jokakannattaisi muistaa, kun tästä asiasta seuraavankerran äänestetään. Ja kannattaisi muistaa myös-kin se, kenen oikeuksista noin pitkässä juoksus-sa tässä on kysymys: aikuisten ihmisten oikeu-desta vai niiden lasten oikeudesta, jotka tarvitsi-sivat kodin, jotka tarvitsisivat paikan, joka ei oli-

PTK 124/2014 vp124/4/12 45

si kadulla, jotka tarvitsisivat paikan, missä heitäei hyväksi käytettäisi, jotka tarvitsisivat paikan,missä heitä ei alistettaisi lapsityövoimaksi?Tämä on se asia, mihin tässä on kiinnitettävähuomiota.

Sinänsä henkilökohtaisesti ihmettelen sitä —minulle ei ole auennut se asia — että jos solmi-taan rekisteröity parisuhde, miksi se ei riitä, kos-ka silloinhan joka tapauksessa tunnustetaan se,että kahden aikuisen ihmisen välillä voi olla min-kälainen rakkaussuhde tahansa. Sinänsä, jos mepuhumme rakkaudesta ja oikeudesta rakkauteen,ne eivät tarvitse instituutioita. Vanha totuus onse, että rakkautta voi teeskennellä hetkeksi sin-ne, missä sitä ei ole, mutta siellä, missä sitä on,sitä ei voi peitellä.

12 Sauli Ahvenjärvi /kd: Arvoisa puhemies!Minusta edustaja Ruohonen-Lernerin pohdiske-lu siitä, onko se hyvää menettelyä, että laki pää-tetään ensin säätää ja vasta sitten ryhdytään senvalmistelutyöhön, on aivan perusteltu. Tässä nytluodaan todellakin uutta käytäntöä siinä, mitenkansalaisaloitteita käsitellään ja mitä niillä voi-daan saada aikaan. Minä myös ajattelen niin, ettäkyllä kunnolliseen lainsäädäntöön kuuluu huo-lellinen lainvalmistelu, ja siksi näen ilman muu-ta oikeana sen ajatuksen, että tällaisten päätöstenyhteydessä tulevalla eduskunnalla on täysi har-kintavalta sen suhteen, mitä lakialoitteille jatkos-sa tapahtuu. On totta, että kansa ei vaihdu, muttakun aloitteessa on mukana vain pieni osa kansas-ta, niin on täysin oikein, etteivät tulevan edus-kunnan kädet ole sidotut tässä asiassa. Tähän onkaksi syytä: Toinen on itse valmisteluprosessi,joka saattaa nostaa esiin aivan uusia näkökohtiatässä kokonaisuudessa. Ja toinen, erityisesti näis-sä arvokysymyksissä, on se, mikä on kansan tah-to eli uuden eduskunnan kokoonpano. Tässä mie-lessä ajattelen, että sitä, mihin tuleva eduskuntasitten aikanaan asiassa päätyy, en ryhtyisi arvai-lemaan.

13 Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Edusta-ja Tynkkynen, otin kopin niistä, mitä äsken sa-noit, ja tarkistin näitä puheitani.

On ehkä totta, että niputin yhteen vihreidenvaaliohjelman tai vihreiden päämäärät ja sen,mitä vihreät nuoret haluavat, mutta mielestänivihreät nuoret ovat siinä mielessä myös poliitti-nen tulevaisuus ja voimavara, joiden ääni kantau-tuu puoluehallitukseen saakka, myös teillä. Suo-

messa me tiedämme, että vihreät nuoret ajavatavoimesti tätä moniavioisuutta. Ja Saksassa, ai-nakin tämän lähteen mukaan, minkä itse löysin,muun muassa Der Bild -lehti on maininnut tästävihreiden nuorisojärjestöstä, joka on tällaista asi-aa ajanut. Lisäksi myös mainitaan, että vihreidenkansanedustaja Hans-Christian Ströbele on voi-makkaasti ottanut kantaa sisarusten sukupuoli-suhteiden sallimiseksi tulevaisuudessa. Tästävoin toki nämä linkit antaa, mitä olen itse löytä-nyt.

Toinen asia: Kun puhutaan tästä kehityksenkulusta, voiko tämä kehitys myös Suomessa to-teutua, niin ei minun tarvitse lukea kuin tästävanhan Iltalehden artikkelista 31.7.2012, jossakansanedustaja Anna Kontula kommentoi näitälakeja vasemmistopuolueesta. Täällähän maini-taan, tässä artikkelissa, näin: "Vihreiden nuortenja opiskelijoiden liiton puheenjohtajan HannaHakon blogi pohti, mitä kaikkea seksuaalikäyt-täytymistä koskevaa lainsäädäntöä voisi kyseen-alaistaa." Tässä samaisessa blogissa hän tämänlehden mukaan mainitsee näin: "Hako nosti esiinmuun muassa seksiviihteen suojaikärajat ja ’va-paaehtoisen insestin’, mutta kierteli aihetta lähin-nä ’mitä jos me kannattaisimme tätä’ -ajatusleik-kinä." Ja siinä mielessä Anna Kontulakin ottaaasiaan kantaa ja peräänkuuluttaa sitä avointa kes-kustelua kaikilta osa-alueilta, myös tältä osa-alu-eelta. Siinä mielessä luulen, että huoleni on aitotai ainakin vilpitön. Pelkään, että tällaista vaati-muksen ääntä tullaan korottamaan tällaisten lain-säädäntömuutosten jälkeen. En minä sitä pahuut-tani sano, minä vain tulkitsen näitä asioita tälläkehityksenkululla, mitä on tapahtunut ja mitä ih-miset ovat sanoneet.

Arvoisa puhemies! Itse asia, mitä halusin tullasanomaan, oli se, että ihmettelen sitä, kuinkameidän pääministeri otti niin voimakkaasti kan-taa tämän kansalaisaloitteen, lain, puolesta. Li-säksi kun tiedämme myös, että muun muassa so-sialidemokraattien puheenjohtaja voimakkaastivetosi kansanedustajiinsa, että äänestävät lainpuolesta, niin huolestun siitä ennen kaikkea, ettämillä perusteilla. (Timo Heinonen: Entä edustajaSoini?) Pääministeri muun muassa mainitsi, ettälaki on syrjivä tällä hetkellä. Hän myös mainitsi,että laki on epätasa-arvoinen. Siinä mielessä, josme tiedämme lainsäädännön täällä — niin kuinmeidän tulisi tietää — niin mehän tiedämme, ettälaki ei ole syrjivä. Laki ei ole epätasa-arvoinentällä hetkellä, joten näitten termien käyttäminen

Torstaina 4.12.201446 124/4/14

korkeimman päämiehen suusta on huolestutta-vaa terminologiaa.

Ihmisoikeudet koskevat ihmisiä, sen me kaik-ki tiedämme. Eivät ne koske tunteita, käyttäyty-mismalleja tai ihmissuhteita. Ne ovat kaksi ai-van eri asiaa. Ihmisoikeus on oikeus, joka ihmi-sellä on pelkästään sen perusteella, että hän onihminen. Vastaavasti sukupuolineutraalia avio-liittolakia ajetaan harhaanjohtavasti ihmisoikeu-den nimissä, sillä avioliiton solmiminen ei ole ih-misoikeus tässä mielessä. Avioliiton solmijoiltaedellytetään tiettyä ikää. Sen sijaan jokaisella ih-misellä on oikeus isään ja äitiin pelkästään silläperusteella, että hän on ihminen. Lisäksi nykyi-sen avioliittolainsäädännön mukaan edellytetäänmyös, että on vastakkainen sukupuoli muun mu-assa.

Siinä mielessä olisin toivonut, että me lainsää-täjät olisimme rehellisesti voineet sanoa, että mehaluamme muuttaa lain, vaikka se ei tällä hetkel-lä ole syrjivä. Se olisi ollut rehellistä puhetta.Kuka meistä ei kannata tasa-arvoa? Minäkinkannatan tasa-arvoa. Tasa-arvo on hieno asia.Kaikkien ihmisten kesken ja ihmisryhmien kes-ken meidän tulee edistää ja ajaa tasa-arvoa. Mut-ta jos tämä lainsäädännön näkökulmasta ei oletasa-arvokysymys, niin miksi me silloin sitä pi-dämme yllä? No, me tiedämme: sen tähden, ettäse myy niin hyvin.

Arvoisa puhemies! Toivon, että meidän kan-sanedustajamme viisastuisivat ja ymmärtäisivät,että tässä laissa on kysymys enemmästäkin kuinvain aikuisten oikeuksista.

14 Silvia Modig /vas: Arvoisa puhemies! Laki,joka ei kohtele kaikkia ihmisiä samalla lailla, onepätasa-arvoinen. Siitä tässä on kyse, ja sitä meolemme muuttamassa. Minä ymmärrän sen, ettämeillä voi olla asiasta erilaisia näkemyksiä. Ym-märrän varsinkin sen, että omaan uskonnolliseenvakaumukseen pohjautuva näkemys asiassa esi-merkiksi edustaja Niikolla on voimakas, ja minäkunnioitan teidän mielipidettänne tässä asiassa.

Mutta se, mistä minä olen tosi pahoillani, onse, että tässä ammutaan samalla kansalaisaloitet-ta alas. Täällä sanovat kansanedustajat, että tä-hän ei tarvitse sitoutua, meidän ei tarvitse mil-lään tavalla olla velvollisia kansalaisille siitä, ettäme olemme nyt äänestäneet tästä, sitoutuneet tä-hän ja viemään sen eteenpäin. Olen hyvin pahoil-lani siitä, että kaikki eduskuntaryhmät eivät kan-nata kansalaisaloitetta. Perussuomalaiset teke-

mällä ryhmäkurin äänestykseen tekivät hyvinselväksi, miten he näkevät kansalaisaloitteet.Mutta erittäin pahoillani minä olen kristillisde-mokraateista: te useaan otteeseen viittaatte ainasiihen, että pienenkin ihmisryhmän kannattamaaloite voi mennä läpi, ja te käytätte sitä peruste-luna sille, että te ette pidä tatä validina. Hyvätkristillisdemokraatit, tämän kansalaisaloitteenallekirjoitti useampi ihminen kuin teitä äänestiviime vaaleissa.

15 Oras Tynkkynen /vihr: Arvoisa puhemies!Edustaja Tolppasella oli tärkeä huomio kansain-välisistä adoptioista, ja niin kuin aiemmin sa-noin, täytyy toki tehdä töitä sen eteen, että tule-vaisuudessakin kansainväliset adoptiot voidaanturvata, ja siihen on olemassa työkaluja, ja niitätyökaluja on monessa maassa ennen Suomea jokokeiltu.

Oikeastaan palaisin siihen, mitä edustaja Ruo-honen-Lerner aiemmin toi esiin, eli siihen, ettäSuomeen adoptoitavia lapsia on aika vähän jaadoptiolasta toivovia vanhempia aika paljon. Elikun edustaja Tolppasen huoli oli se, että tuollaheikommissa oloissa elävistä maista lapset eivätpääse parempiin oloihin tänne Suomeen, niin itseasiassa pulmahan on oikeastaan symmetrisestivastakkainen siinä, miten edustaja Ruohonen-Lerner sen muotoili, kun hän totesi, että itse asi-assa näitä adoptiolapsia on liian vähän suhteessasiihen tarpeeseen, mikä suomalaisilla vanhem-milla on.

Edustaja Tolppanen kysyi, miksi rekisteröityparisuhde ei riitä. No, se syy on se, että jos ihmi-siä erotellaan lain edessä, niin se ei ole yhdenver-taista, vaikka sinänsä ne lait takaisivat yhtäläisetoikeudet. Kuvitellaan sellainen tilanne, että meil-lä olisi avioliittolaki kaikille muille mutta sittenperussuomalaisen puolueen jäsenet saisivat vainrekisteröidä parisuhteensa. Vaikka rekisteröidyl-lä parisuhteella, josta perussuomalaiset saisivatnauttia, ja avioliitolla, josta kaikki muut saisivatnauttia, olisi tismalleen sama oikeusvaikutus jatismalleen samat oikeudet, niin uskoisin, ettäedustaja Tolppanenkin olisi kanssani samaamieltä siitä, että tällainen erottelu lain edessä eiolisi yhdenvertaista. Ja sama pätee myös silloin,kun se erottelu tapahtuu puolison sukupuolen pe-rusteella.

Edustaja Ahvenjärvi harmitteli sitä, että hy-väksytään laki ja valmistellaan vasta sitten. No,tosiaan tässä hallituksen jatkovalmistelussahan

PTK 124/2014 vp124/4/16 47

pystytään ottamaan huomioon kaikki ne asiat,joita siinä valmistelun aikana ilmenee, mutta onhyvä muistaa, minkä takia hallitus ei ole valmis-tellut lakia: sen takia, että kristillisdemokraatitovat sen kohta neljä vuotta estäneet. Jos edustajaAhvenjärven oma puolue ei olisi jarruttanut kai-kin keinoin hallituksen etenemistä tässä asiassa,meillä olisi ollut eduskunnan käsittelyssä halli-tuksen normaalissa järjestyksessä valmistelemalakiesitys tasa-arvoisesta avioliittolaista. Eli täs-tä näkökulmasta teidän huolenne ei vaikuttanutehkä täysin johdonmukaiselta sen kanssa, mitenteidän oma puolueenne on tähän asti toiminut.

Edustaja Niikolla puheenvuoro tarkentui toi-sella kierroksella hieman: kun aiemmin menivätpuolueet ja nuorisojärjestöt ja yksittäisten vihrei-den blogin pohdiskelu puolueen kannan kanssasekaisin, niin nyt päästiin jo vähän lähemmäksisitä vallitsevaa asianlaitaa. Toivon, että kun teesitätte toisten puolueiden näkemyksistä aika ra-juja väitteitä, niin tarkistatte, onko todella ky-seessä puolueen linja vai oletteko lukenut jostainverkosta, että se saattaisi jotenkin puolueeseenliittyä.

Edustaja Niikko toisti sen aika usein kuullunväitteen, että nykyinen avioliittolaki ei olisi syr-jivä eikä epätasa-arvoinen. Koska tämä tulee niinusein vastaan, on hyvä ehkä pysähtyä hetkeksiavaamaan sitä, minkä takia nykylaki on myöstasa-arvon kannalta ongelmallinen. Meidän ny-kyinen laki ei rajoita oikeutta avioitua esimerkik-si puolison ihonvärin tai äidinkielen perusteella,ei sen perusteella, mistä maasta tämä puoliso onperäisin, ei sillä perusteella, onko puolisolla sil-mälasit tai käyttääkö hän pyörätuolia, ei puoli-son puoluekannan perusteella, mutta meidän lakierottelee liittoja sen perusteella, mikä on puoli-son sukupuoli. Tämä tekee nykylaista epäyhden-vertaisen, tämä tekee nykylaista epätasa-arvoi-sen, ja sen takia avioliittolain uudistus kansalais-aloitteen tarkoittamalla tavalla on nimenomaantasa-arvoinen avioliittolaki.

16 Maria Tolppanen /ps: Arvoisa puhemies!Täällä puhuttiin kansalaisaloitteesta ja kansalais-aloitteiden voimasta ja sanottiin, että perussuo-malaiset vastustavat kansalaisaloitteita, koskavastustavat tätä näin. Ei tämä asia näin ole. En-simmäinen kansalaisaloite koski turkistarhausta,ja se ei mennyt sellaisenaan läpi tässä salissa.

Kansalaisaloite on hyvä työväline. Se on sel-lainen työväline, millä kansalaiset saavat tär-

keäksi kokemansa asiat eduskunnan käsiteltä-väksi pikavauhtia. Mutta kansalaisaloite ei tar-koita sitä, että kansalaisaloite menee sellaise-naan läpi, vaan se käy asiallisesti valiokuntakä-sittelyt ja se käy salikäsittelyt, aivan niin kuinkaikki muutkin aloitteet. Sen jälkeen eduskuntakäyttää edustuksellista päätäntävaltaansa, äänes-tää asiasta ja katsoo, meneekö se kansalaisaloiteläpi vai eikö se mene läpi.

Minun mielestäni silloin, jos puhutaan kansa-laisaloitteesta, jos ollaan eri mieltä sen kanssa, eivoida tuomita eikä voida sanoa, että tuomitaankansalaisaloitteet, koska niitähän ei missään ni-messä tuomita. Se on kansanvaltaa, se on demo-kratian levittämistä, ja se on hyvä asia, että meil-lä on otettu käyttöön kansalaisaloitteet. Mutta eise, jos 50 000 taikka 150 000 tai 160 000 ihmistäallekirjoittaa jonkun kansalaisaloitteen, tarkoitasitä, että se automaattisesti menee läpi ilman pui-mista, ilman käsittelyä ja ilman asian katsomistauseammalta eri puolelta.

17 Sauli Ahvenjärvi /kd: Arvoisa puhemies!Itse en missään tapauksessa vähättele kansalais-aloitteen merkitystä, eikä varmaan puolueeni-kaan kyseenalaista sitä päätöstä myöskään, mikätäällä eduskunnassa on tehty. Mutta kyllä minus-ta lainsäädännön laadun kannalta on huono asia,jos laki päätetään sitovasti säätää ennen kuin seon loppuun asti valmisteltu. Tässä mielessä eh-dottomasti minusta seuraavalla eduskunnalla onliikkumatilaa.

Mitä tulee kristillisdemokraatteihin ja tämänhallituksen päätökseen siitä, että se ei valmisteleavioliittolain muutosta eduskunnalle, niin meilläon tiettyjä kynnyskysymyksiä, niin kuin kaikillapuolueilla. Silloin kun hallitusneuvotteluja käy-tiin, kerroimme, että me voimme olla mukanasellaisessa hallituksessa, joka ei tällaista lain-muutosta eduskuntaan tuo. Tästä yhdessä sovit-tiin, että tämä on ok, kaikki hallituspuolueet täm-möisen asian hyväksyivät, ja me olemme nyt sit-ten hallituksessa olleet. Tässä ei ole mitään eri-koista. Me olemme vastuussa omille äänestäjil-lemme siinä kuin kaikki muutkin. Näin edustuk-sellinen demokratia toimii.

18 Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Edusta-ja Tynkkynen, kyllä vihreiden puoluelinja näkyyainakin Vantaalla. Kuten minä aikaisemmin senesimerkin kerroin, niin on se kyllä kummallista,että yksi apulaiskaupunginjohtaja haluaa käyttää

Torstaina 4.12.201448 124/4/19

omia lomakkeitaan tuhansien nuorten parissa,vaikka siitä ei ole kaupunginhallitus tai kaupun-ki erikseen päättänyt. Mielestäni tällainen toi-minta vain kertoo siitä, että puolueella on ideolo-gioita, joita se vahvasti haluaa ajaa keinoja kaih-tamatta.

Mutta siitä olen, edustaja Tynkkynen, iloinenja tyytyväinen, että mainitsit äsken hyvin, ettälaki on ongelmallinen. Tämä on siis rehellistä pu-hetta. Minä olen samaa mieltä varmasti tässä asi-assa, se voidaan tällä tavalla tulkita. Et käyttänyttässä yhteydessä termiä epätasa-arvoinen, kehi-tystä tapahtuu. Tämä on oikeata terminologiaa,koska mielestäni tällä tavalla päästään keskuste-lussa varmasti eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Asia, mistä halusin puhua,koskee sitä, että lainsäädäntömme tuntee ihmis-oikeuksien lisäksi lasten oikeudet, ja me tiedäm-me, että peruslähtökohta on, että lapset eivät olevanhempia varten vaan vanhemmat lapsia var-ten. Tällöin tietysti johtopäätös itselläni on, ettäadoptiossa ei ole kyse aikuisten oikeudesta saadalapsi vaan lapsen oikeudesta saada perhe.

Mitä tulee tähän yhdenvertaisuuteen, niin eiole ongelmatonta, jos valtio erityistoimin tukeeyhtä vähemmistöryhmää. Perinteisestä yksiavi-oisesta heteroseksuaalisesta perhemallista poik-keavia seksuaalisuuden toteuttamismuotoja onmonia, ja siinä mielessä ei ole ongelmatonta, jostämmöinen yksi asia lainsäädännössä korjataan.Silloin pitäisi keskustelu käydä loppuun asti.Syrjimiskielto ei muuten lainsäädännössä edelly-tä sitä, että kaikille vähemmistöille annetaan vi-rallinen ja legitiimi asema enemmistön rinnalla.Tämä ei vielä täytä syrjimiskiellon tunnusmerk-kejä. Yhteiskunta voi suosia positiivisina pitämi-ään käyttäytymismuotoja. Heteroseksuaalisenavioliiton asettaminen erityisasemaan ei itses-sään merkitse siitä poikkeavien ratkaisujen syrji-mistä.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että yhdenver-taisuus ei kaikille aukea, ja silloin puhutaan, ettälaki ei ole yhdenvertainen. Tämän toki ymmär-rän, että yhdenvertaisuus on hyvin ongelmalli-nen käsitteenä, mutta jos yhdenvertaisuus toteu-tetaan absoluuttisesti, kaikilla on täsmälleen sa-mat oikeudet tai ei mitään oikeuksia.

Se, mihin oikeuksien raja vedetään, riippuuviime kädessä arvoista. Avioliiton salliminen sa-maa sukupuolta oleville, useammalle kuin kah-delle tai lähisukulaisille on viime kädessä arvo-kysymys. Miehen ja naisen avioliiton asettami-

nen suositusasemaan tukee yhteisön koko-naisetua. Historiallisesti ja kulttuurisesti katsot-tuna avioliitto on miehen ja naisen välinen insti-tuutio, jonka keskeinen tehtävä on suvunjatkaminen ja lasten hoivaaminen sekä heikom-pien osapuolten suojelu. Tämä on yksi näkökul-ma.

Arvoisa puhemies! Vielä viimeisenä haluansanoa sen, että lainsäätäjien tulee turvata yhteis-kunnan perusasioiden, kuten perheen merkityk-sen, vaaliminen. Yhteiskunta ei tule toimeen il-man perhettä eivätkä perheet ilman yhteiskun-taa. Siksi tulisi tarkoin harkita, millä keinoillaedistämme vähemmistöjen oikeuksia kuitenkaanrikkomatta yhteiskunnan perustuksia, avioliitonmerkitystä sekä lasten ja perheiden oikeuksiavaltion suojaan.

19 Oras Tynkkynen /vihr: Arvoisa puhemies!Olen edustaja Niikon kanssa samaa mieltä, ettäyhteiskunnan pitää tukea perhettä, ja siitä syystäolenkin iloinen, että tasa-arvoinen avioliittolakisäädetään, koska se nimenomaan tukee ja vahvis-taa perheitä.

Edustaja Niikko oli tulkinnut, että nyt tässä jo-tenkin erityistoimin tuettaisiin yhtä väestöryh-mää, kun päinvastoin on kyse siitä, että kaikkiaihmisiä kohdellaan lain edessä yhtäläisesti. Sa-mat oikeudet ja velvollisuudet koskevat kaikkia.Se on juurikin erityiskohtelun vastakohta, siisajatus siitä, että kaikilla on yhdenvertainen ase-ma.

Ja, arvoisa puhemies, viimeisenä huomionaehkä se, että on merkille pantavaa, että näissäkeskusteluissa ainoat, jotka toistuvasti haluavatnostaa esiin moniavioisuuden ja liitot lähisuku-laisten kesken, ovat tasa-arvoisen avioliittolainvastustajat. Ei kukaan tasa-arvoisen avioliitto-lain kannattaja ole missään näistä keskusteluistaikinä tuonut tällaisia ajatuksia tässä salissa. Ai-noastaan tasa-arvoisen avioliittolain vastustajatpalaavat niihin kerta toisensa jälkeen.

20 Katja Taimela /sd: Arvoisa puhemies! Ai-van lopuksi lyhyesti liittyen kollega Niikon pu-heenvuoroihin, jotka hän on käyttänyt tänääntäällä salissa:

Minun oma käsitykseni on se, että lasten hy-vinvointia edistää se, että heidän vanhempansahyväksytään tässä yhteiskunnassa sellaisina kuinhe ovat. Seksuaalinen suuntautuminen perintees-tä poiketen ei tee automaattisesti vanhemmasta

PTK 124/2014 vp124/4/21 49

kyvytöntä hoitamaan lastaan. Sellaisen käsityk-sen varsinkin teidän ensimmäisestä puheenvuo-rostanne sai.

Kollega Niikko peräänkuuluttaa vahvasti las-ten oikeuksia keskusteltaessa tasa-arvoisestaavioliittolaista. Jos mietimme nykyistä tilannet-ta, naispareilla on jo nyt mahdollisuus hedelmöi-tyshoitojen kautta saada lapsia — minusta tun-tuu, että joku unohtaa tämänkin nyt tässä keskus-telussa aina välillä — ja miehillä on mahdolli-suus adoptoida lapsia ja sisäisen adoption kauttalapsella on oikeus myös toiseen vanhempaan.Eikö olisi oikeus ja kohtuus, että nämä sateen-kaariperheet koettaisiin yhtä tärkeiksi, tasa-ar-voisiksi ja ihmisarvoon oikeutetuiksi ihmisiksikuin muun muassa ydinperheet?

Edustaja Niikko, te totesitte myös yhdessä pu-heenvuorossa, että on oikein, että tulevat edus-kunnat aina vaalien jälkeen palaavat tämän kan-salaisaloitteen pariin. Te ette voi olla tosissanne,edustaja Niikko, samalla kun puolueena olette ot-taneet usein kantaa siihen, kuinka tärkeä demo-kratia teille kaikissa muodoissaan on. Kansalais-aloite on yksi demokratiaan kuuluva työväline,kuten puoluetoverinne Tolppanen äskettäin tääl-lä salissa totesi.

21 Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Edusta-ja Taimela, eikö se kansalaisaloite enää ole sallit-tu sitten tuleville äänestäjille tämän vaalikaudenjälkeen? Emmehän me voi sitä mahdollisuuttarajata pois heiltä. Tosiasia kuitenkin on se, ettätämä on herättänyt niin paljon tunteita ihmistenkeskuudessa, että sieltä varmasti tällainen kansa-laisaloite tulee. Nähtäväksi toki jää, saavatko hesiihen riittävästi nimiä, jotta siitä myös tulevai-suudessa täällä keskustellaan.

Toiseksi, en missään nimessä ole sanonut sitä,että sateenkaariperheissä olevat vanhemmat ovathuonompia vanhempia. En minä tämmöistä rin-nastusta ole missään vaiheessa tehnyt. Tällaisiarinnastuksia jatkuvasti nostetaan esille, vaikkaniitä ei ole sanottu. Minä olen sanonut sen, ettäyhteiskunnan tehtävä on etsiä paras mahdollinenratkaisu adoptiotilanteessa lapselle. Ja kukameistä voi kiistää sen? Esimerkiksi perheensämenettänyt, isän ja äidin menettänyt, lapsi saisijatkossa isän ja äidin suojaa, jos sitä aikaisem-min ei ole saanut. Mutta tällaisella lainsäädän-nöllä me väheksymme tätä isän ja äidin merkitys-tä. Elikkä me teemme perheistä sukupuolettomiasiinä merkityksessä.


Päätökset

Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

5) Hallituksen vuosikertomus 2013Valtiontalouden tarkastusviraston erillis-kertomus eduskunnalle valtion vuoden 2013tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikerto-muksen tarkastuksesta

Ainoa käsittelyKertomus K 12/2014 vpKertomus K 16/2014 vpTarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 7/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Kä-sittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietin-tö.

Keskustelu

1 Tuija Brax /vihr (esittelypuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! Heti alkuun esitän tarkas-tusvaliokunnan ponnet.

"Edellä esitetyn perusteella tarkastusvaliokun-ta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy kertomuk-sen johdosta seuraavan kannanoton:

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioimerkittävien ict-hankkeiden tuloksia, kustannuk-sia ja tuottavuushyötyjä osana hankesalkun seu-rantaa ja raportoi tuloksista eduskunnalle." Pa-laan tähän myöhemmin.

"2. Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaaasianmukaisesti huomioon sekä tähän mietin-töön että sen liitteinä oleviin erikoisvaliokuntienlausuntoihin sisältyvät eduskunnan aikaisempialausumia ja muitakin seikkoja koskevat kannan-otot."

Lähden liikkeelle tästä kakkosponnesta ja sii-tä prosessista. Siitä kiitos vain kaikille erikoisva-liokunnillekin. Olette tarkastusvaliokunnan toi-veiden mukaisesti pyrkineet karsimaan vanhojaponsia pois ja olleet aiempaa tarkempia sen suh-teen, mitkä ponnet todellakin on syytä jättää voi-maan ja mitkä on syytä niin sanotusti tappaa —anteeksi militaristinen kielenkäyttöni, mutta seon se sana, mitä täällä on käytetty.

Nyt puhemiesneuvostokin — ja siitä kiitosmuun muassa puhemiehistölle — yksimielisestilinjasi, että jatkossakin valiokuntien ja eduskun-

Torstaina 4.12.201450 124/5/2

nan on syytä olla tarkkana siitä, että vain sem-moisten ponsien, jotka ovat yhä ajankohtaisia jajoidenka uskotaan toteutuvan, on syytä jäädähenkiin. Muuten me käytämme aivan turhaan ve-ronmaksajien rahaa tässä koko byrokratiatalkoi-den keskellä — vanhimmat ponnet ovat jopavuodelta 90 ja jotakin — pyörittämällä näitä pon-sia vuosi toisensa jälkeen täällä.

Jos valiokunta oikeasti on sitä mieltä, että jokuponsi, joka on vuodelta 95, on syytä jättää yhävoimaan, niin kyllä silloin valiokunnan pitääpystyä tekemään asiasta myös välikysymys taihallituskysymys tai jotain muuta. Ratkaisu ei ole,että se laitetaan byrokratian rattaisiin uudelleenministeriöön, jossa useat virkamiehet tekevätmonta samankaltaista raporttia kuin edellisenä-kin vuonna. Tilanne ei muutu miksikään, ja taaskerran valiokunta ylläpitää pontta. Tältä osinsuuret kiitokset tästä ryhtiliikkeestä, johon olem-me tällä vaalikaudella teitä kehottaneet ja johonmoni, moni valiokunta omissa lausunnoissaan onyhtynyt. Tarkastusvaliokunnan mietinnöstä näet-te tästä historian kehityksestä tällä kertaa katta-vamman näkymän.

Mutta sitten tähän ensimmäiseen ponteen, ar-voisa puhemies, koskien ict-hankkeita. Valio-kunta on pitkin vaalikautta tarkastanut ict-hank-keita. Valitettavasti niissä on tarkastamista riittä-nyt ja tulokset ovat olleet eriasteisen masentaviajärjestään.

Tällä kertaa tarkastusvaliokunta katsoi erityi-sen tärkeäksi sen, että eduskunnalle jatkossa ra-portoidaan paremmin siitä, mitä ongelmia ja hyö-tyjä käynnissä olevissa hankkeissa tai lopetetuis-sa tai keskeytetyissä hankkeissa on ollut, koskanäyttää siltä, että kaikissa OECD-maissa, niinEU:n jäsenmaissa kuin myös EU:ssa itsessään,on herätty siihen, että hallinnossa on vielä paljonosaamattomuutta ja sen kautta veronmaksajienrahojen tuhlailua siinä, mitä tapahtuu ict-maail-massa.

Kerrottakoon, että uudessa komissiossa onpäädytty siihen, että toinen tai ensimmäinen va-rapuheenjohtaja — yksi tärkeimmistä komissaa-risalkuista — erikseen keskittyy nytten EU-tasol-la vain ja ainoastaan ict- ja tuottavuuskysymyk-siin. Sielläkin on herätty samaan asiaan kuin mitätarkastusvaliokunta nyt raportissaan kertoo. Tar-koitus olisi, että eduskunta jatkossa kertoisi pa-remmin näistä asioista.

Jos teillä on mahdollisuus, katsokaa meidänmietinnöstämme sivulta 15 taulukko — tämä ol-

koon nyt esimerkkinä laajemmistakin asioista.Tarkastusvaliokunta halusi hallituksen kertovanmeille, mitä pitää sisällään se 120 miljoonan eu-ron rahamäärä, jonka hallitus on laittanut kehyk-siin vuosille 2014—2017 koskien valtakunnallis-ta palveluväylää. Valiokunnan kokousta edeltä-vänä päivänä joukko valtiovarainministeriön vir-kamiehiä — he kertoivat tämän itse ensin suulli-sesti ja sitten vielä erikseen kirjallisesti — ko-koontui jälkikäteen, syyskuussa, kun kehyksetoli tehty alkuvuodesta, tekemään mietinnössä nä-kyvän taulukon, joka on ylimalkaisuudessaan en-nennäkemätön ja siis jälkeenpäin rakennettu sii-tä, mihin aboutsikarallaa se 120 miljoonaa, ehkä,noin, on tarkoitus käyttää. Ne 120 miljoonaa ovatkuitenkin oikeasti sinne kehyksiin lisättyä rahaakaikkien näiden säästötoimien keskellä, ja sittenjälkikäteen, kun tarkastusvaliokunta vaatii selvi-tystä aikatauluista ja suunnitelmista, syntyy tau-lukko — katsokaa sivulta 15, minkänäköinen —edellisenä päivänä, eikä mitään muuta tietoa. Tä-mänkaltaista suunnittelua muualla valtionhallin-nossa en ole nähnyt. Ict-maailma on selvästi ai-van omansa. Valiokunnan mietintö kertoo tästäesimerkkejä poliisi- ja oikeushallinnon osalta täl-lä kertaa, aiemmin olemme raportoineet tarkas-tuksista koskien sosiaali- ja terveydenhuollonhankkeita.

Arvoisa puhemies! Näistä ict-asioista on pal-jon syytä puhua, mutta ilta on niin pitkällä ja tääl-lä on monia tärkeitä asioita odottamassa, jotenjos haluatte, niin tarvittaessa vastaamme sittenkysymyksiin.

2 Kauko Tuupainen /ps: Arvoisa herra puhe-mies! Aluksi esitän julkisen kiitoksen tarkastus-valiokunnan puheenjohtaja Tuija Braxille sekäkoko valiokunnalle. Se 37 sivua, joka teidän mie-tinnössänne on, on mielestäni kaikki täyttä asiaa.

Muutamia kommentteja tästä valiokunnanmietinnöstä:

Tarkastusvaliokunnan perushavainto on, ettätekstissä on paljon sanasta sanaan samoja kappa-leita kuin vuoden takaisessa hallituksen vuosi-kertomuksessa, ainoastaan vuosiluku ja jokin nu-merotieto on päivitetty. Valiokunta ei ole myös-kään tyytyväinen tapaan, jolla valtionyhtiöitä onvuosikertomuksessa käsitelty. Tarkastusvalio-kunta toivoo, että raportoinnissa on saatava ai-kaan nykyistä vahvempi ote talousarviotavoittei-den ja määrärahojen sekä niistä raportoinnin vä-lillä. Valitettavasti on myös kiire, jolla vuosiker-

PTK 124/2014 vp124/5/3 51

tomus valmistellaan. Tällöin tavoitteiden saavut-tamisen arvioinnin sijaan päädytään nykyhetkentoiminnan kuvailuun.

Tarkastusvaliokunnan mielestä vuosikerto-musta tulee uudistaa siten, että sitä on kiinnosta-vaa lukea ja se antaa kansanedustajille ja muillelukijoille mahdollisuuden arvioida julkisen ta-louden tilaa, talousarvion toteutumista, hallin-nonalojen toiminnan tuloksellisuutta sekä halli-tusohjelman tavoitteiden toteutumista. Kerto-muksesta tulisi myös ilmetä, miltä osin asetettu-ja tavoitteita ei ole saavutettu.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vuosikerto-mus muodostuu neljästä eri osiosta, jotka ovathallituksen vaikuttavuusselvitys, ministeriöidentuloksellisuusselvitys, tilinpäätöslaskelmat jatoimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanot-tojen johdosta. Sivumäärä vaihtelee yksittäisissäosissa noin 150:stä 260 sivuun. Olisikin syytäharkita, että nykyisestä neljästä erillisestä kerto-muksen osasta päästäisiin yhtenäisempään rapor-tointiin, ja myös kertomusten sivumäärää tulisivähentää. Vain tilinpäätöslaskelmat voisivatedelleen olla omana kokonaisuutenaan. Valio-kunnan ehdotus perustuu siihen, että kun kerto-muksen sisällön tarkoituksena on mahdollistaaaito vuoropuhelu hallituksen ja eduskunnan vä-lillä, niin nykykäytäntö, eli toimintakertomus-tyyppiset tekstit, ei sovellu tähän tarkoitukseen.

3 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps: Arvoisa pu-hemies! Kiitän näin aluksi tarkastusvaliokuntaaja sen ahkeria virkamiehiä, jotka ovat tehneet pe-rusteellista ja hyvää työtä jälleen, että saimme tä-män mietinnön valmiiksi.

Me käsittelemme hyvin merkittäviä asioita, jaennen kaikkea haluan ottaa omassa puheenvuo-rossani esille nämä valtionhallinnon ict-hank-keet. Julkisen ict-puolen epäonninen historia al-koi jo 90-luvulla, kun valtio luopui omista palve-luistaan ja osaamisestaan pikkuhiljaa. Valtiontietokonekeskus tarjosi valtiolle tietotekniikka-palveluja omakustannushintaan. Sen myynti 90-luvun puolivälissä oli alku julkiseen sektoriinkeskittyvien it-konsulttien nousulle. Valtion tie-tokonekeskus fuusioitiin aluksi Tietotehdas Oy:nja Unic Oy:n kanssa TT Tieto Oy:ksi, joka tunne-taan nykyisin nimellä Tieto Oyj. Tietokonekes-kuksen mukana valtio luopui suuresta osasta it-toimintaansa ja ulkoisti samalla myös alan asian-tuntemuksen.

Uudistuksen jälkeen valtion tietohallinnonkustannukset lähtivät huimaan nousuun. Tieto-hallintomenot ovat kasvaneet tasaisesti koko2000-luvun, kunnat — Kela mukaan luettuna —käyttävät yli miljardin vuosittain. Jossakin on ol-lut arvioita todella siitä, että nämä kustannuksetovat huikeita. Sitten keskeneräisten kustannusar-viot ovat myös huikeita. Valiokunnan puheen-johtaja Brax otti esille puheenvuorossaan hyvinne 120 miljoonan suunnitelmat, jotka olivat yli-malkaisuudessaan ennennäkemättömiä, ja sittenne yksilöitiin jälkikäteen pikavauhdilla.

Itse olen osallistunut poliittiseen toimintaanyli 30 vuoden ajan ja olen aina ajatellut, että jul-kiset rakennushankkeet ovat näitä suurimpia on-gelman aiheuttajia eli rakennetaan vähän sem-moista sekundalaatua, jota sitten huolletaan jakäytetään vähän miten sattuu julkisella puolella,toisin kuin yksityisellä, joka yrittää parhaansamukaan pitää kiinteistöt kunnossa. Olen aina ai-kaisemmin ajatellut, että rakennushankkeissa onnäitä suurimpia ongelmia julkisella puolella,mutta nyt olen vakuuttunut siitä, että ict-puolellame kaipaamme todella suurta valtakunnallistaryhtiliikettä.

Itse työskentelin 80-luvun alussa Verohallin-non palveluksessa, ja silloin pystyimme ainaluottamaan siihen, että Valtion tietokonekeskuk-sen kautta saimme erilaisia verotuspäätöksiä jalistauksia luotettavasti, turvallisesti ja kohtuulli-sella hinnalla. Mutta nykyään nämä konsultitovat myös Verohallinnon järjestelmiä päässeetsuunnittelemaan, ja hinnat ovat olleet valtaisia.

Toivoisinkin, että jatkossa, kun näitä valtionict-hankkeita kehitetään, kaikki, jotka osallistu-vat tavalla tai toisella päätöksentekoon, vaativattarkat selvitykset siitä, mitä ollaan hankkimassaja mikä on hinta ja voitaisiinko saada halvem-malla, jos yritetään sitä osaamista palauttaaomaan organisaatioon.

Arvoisa puhemies! Nyt kun tänään on hanka-la ajankohta useille tarkastusvaliokunnan jäsenil-le, jotka eivät ole päässeet osallistumaan tähänkäsittelyyn, niin pyytäisin, että tämä meidän mie-tintömme pantaisiin pöydälle ja sitä käsiteltäi-siin esimerkiksi tiistaina 9. joulukuuta pidettä-vässä täysistunnossa.

4 Maria Tolppanen /ps: Arvoisa puheenjohta-ja! Kannatan edustaja Ruohonen-Lernerin teke-mää esitystä.

Torstaina 4.12.201452 124/6

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:Kun asia on pyydetty pöydälle ja ehdotusta onkannatettu, niin asia on jäävä pöydälle. Onkomuita ehdotuksia pöydällepanon ajankohdasta?

Keskustelu pöydällepanosta päättyi.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:Keskustelussa on Pirkko Ruohonen-Lerner eh-dottanut, että asia pannaan pöydälle 9.12.2014pidettävään täysistuntoon.

Selonteko hyväksyttiin.

Pirkko Ruohonen-Lernerin ehdotus hyväksyttiinja asia pantiin pöydälle 9.12.2014 pidettävääntäysistuntoon.

6) Valtiontalouden tarkastusviraston erillis-kertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikantarkastuksen ja valvonnan raportti 2014

Ainoa käsittelyKertomus K 15/2014 vpTarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 8/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Kä-sittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietin-tö.

Keskustelu

1 Tuija Brax /vihr (esittelypuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! Kyseessä on Valtiontalou-den tarkastusviraston erilliskertomus eduskun-nalle koskien finanssipolitiikan tarkastuksen javalvonnan raporttia vuodelta 2014. Tässä uudes-sa EU:n talouskuritodellisuudessa tulette näke-mään näitä raportteja seuraavissakin eduskunnis-sa ja tarkastusvaliokunnan mietintöjä niistä ra-porteista. Nyt jo hallitus on itse asiassa kehys- taiviimeistään budjettipäätöksensä yhteydessä ker-tonut, että EU:n osalta näissä talouskuriasioissaolemme tilanteessa, jossa valtiovarainministeri-ön taloudellisen katsauksen mukaankin raken-teellisen alijäämän on oletettu olevan yli prosen-tin vielä vuonna 2016 mutta vakausohjelmankeskipitkän 0,5:n tavoitteen osalta saattaa tullavaikeuksia. Ei ole siis poissuljettua, että Suomisaattaa tulevaisuudessa olla jopa niiden maiden

joukossa, jotka näitten uusien vakaussopimus-instrumenttien avulla joutuvat paitsi tarkkailuunmyös mahdollisten sakkomaksujen kohteeksi.Mutta toivottavasti arvio on väärä, toivottavastiSuomi saa taloutensa kuntoon.

Tässä mietinnössä kuitenkin tarkastusvalio-kunta joutuu toteamaan muun muassa, että ra-kennepoliittisen ohjelman toimeenpano, siis sehallituksen keskeinen instrumentti saattaa Suo-men talous kuntoon, on edennyt hitaasti ja lisäk-si toteutuneet säästöt ovat olleet suunniteltuja vä-häisempiä. On erittäin tärkeätä, että tästä asiastaon laajempikin keskustelu herännyt nyt yhteis-kunnassa, mutta tarkastusvaliokunnan asiantun-tijakuulemisten jäljiltä viesti on selvä. Toistan:rakennepoliittiset uudistukset ovat edenneet hi-taasti, ja ne säästöt, mitä väitetään toteutetun taion saatu aikaan, eivät ole niin suuria kuin on väi-tetty.

Erittäin tärkeä instrumentti tai käsite tässä kes-kustelussa on potentiaalinen eli suhdanteista kor-jattu kasvu. Se kertoo kunkin kansantaloudenosalta hyvin pitkälle sen, miten bruttokansantuo-te ja sen mukana julkisen talouden tila kehitty-vät. Tarkastusviraston mukaan on syytä olla huo-lissaan potentiaalista kasvua tuottavien tekijöi-den kehityksestä. Myös hallitus omissa kerto-muksissaan toteaa, että potentiaalisen kasvun te-kijät ovat heikentyneet dramaattisesti. Mutta hal-litus ikään kuin väittää, että ne ovat heikentyneethallituksen toimista riippumatta tai että niihin eivoi vaikuttaa.

Valiokunta mietinnössään kertoo, kuinka näi-hin keskeisiin potentiaalin tekijöihin voi vaikut-taa: Työvoiman tarjontaan voi vaikuttaa, kilpai-lukyvyn muihinkin elementteihin voi vaikuttaa.Hyvin lyhyellä aikavälillä ei toki meidän ikära-kenneongelmaan voi vaikuttaa, mutta siinäkinvoisi tehdä paljon aktiivisempia toimia. Ja ennenkaikkea tuottavuutta tässä yhteiskunnassa voi-daan ja on syytä lisätä. Joten passiivinen heittäy-tyminen sen varaan, että voi voi, potentiaalimmenäyttää heikkenevän, ei ole oikea ratkaisu, ja sii-tä tarkastusvaliokunta mietinnössä kertoo enem-män.

Arvoisa puhemies! Kerromme myös mietin-nössä, että hallituksen rakennepoliittisista pää-töksistä ja asiakirjoista on vaikea nähdä, milloinon kyse hallituksen tavoitteesta ja milloin sellai-sesta ennusteesta, jonka hallitus arvioi kykene-vänsä toteuttamaan sopivasti valituilla uudistuk-silla. Eli ei käy selväksi, mikä on wishful thin-

PTK 124/2014 vp124/6/2 53

king, toiveajattelua, ja mikä on ihan tosissaan lai-tettu suunnitelma rakenteellisten muutosten ai-kaansaamiseksi.

Valiokunta toteaa, että parempi menettelytapaon, että hallitus esittää Suomelle tulevaisuudenkasvu-uran nykyisten rakenteiden nojalla ja sit-ten vaihtoehtoisen kasvu-uran, joka toteutuu, josjoukko rakenneuudistuksia tehdään. Tällöinmyös kunkin uudistuksen vaikutus on syytä erik-seen esittää, niin että nykyuran ja tavoiteuran vä-lisen todellisuuden pystyy näyttämään selväksi.Nyt ei ole aina selvää, milloin on kysymys halli-tuksen tavoitteesta ja milloin taas ennusteesta.Tältä osin valiokunta nostaa esimerkiksi hallituk-sen rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvän ta-voitteen rakenteellisen työttömyyden alentami-sesta yhdellä prosentilla. Teistä monet, arvoisatkollegat, ovat varmasti kuulleet tämän tavoitteentällä vaalikaudella aika monta kertaa. Tarkastus-valiokunta kysyy: onko se toive, vai onko se ai-dosti tavoite, ja onko näkyvissä toimenpiteet,millä siihen tavoitteeseen päästään?

2 Kauko Tuupainen /ps: Arvoisa puhemies!Samalla perusteella kuin millä edustaja Ruoho-nen-Lerner pyysi edellistä asiaa pöydälle, minäpyydän, että tämäkin asia jää pöydälle ensi tiis-tain, 9. päivä joulukuuta, käsittelyyn.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:Onko muita ehdotuksia? Ei ole kannatettu.(Eduskunnasta: Ei tarvitse kannatusta!) — Kyllätarvitsee olla kannatus.


Päätökset

Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksenkannanotoksi kertomuksen johdosta.


7) Hallituksen esitys eduskunnalle osuus-kunnan ylijäämänjaon verotusta koskeviensäännösten muuttamiseksi

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 130/2014 vpValtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM32/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Kä-sittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mie-tintö. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.

Yleiskeskustelu

1 Esko Kiviranta /kesk: Arvoisa puhemies!Meillä on tässä käsiteltävänä osuuskunnan yli-jäämänjaon verotuksen muutos, johon liittyenkeskusta on jättänyt vastalauseen, ja teen tämänvastalauseen mukaisen esityksen tässä, ja myössitten huomenna äänestyksessä keskusta tekee tä-män vastalauseen mukaiset esitykset.

Käsittelen tässä lyhyesti ainoastaan näitten pe-rinteisten pörssinoteeraamattomien osuuskunti-en verotuksen muutoksia. Meillähän nyt tehtiinvarmuuden vuoksi säännökset myöskin sellaisil-le osuuskunnille, jotka tultaisiin noteeraamaanpörssissä, mutta käytännössä niitä ei vielä ole.

Tässä uudistuksessa näiltä poistuu tuo 1 500euron verovapaa määrä, joka tuli voimaan vuo-den 2005 alusta, kun yhtiöveron hyvitysjärjestel-mä jouduttiin poistamaan. Se on ollut yhteinenraja henkilökohtaisen tulolähteen, maataloudentulolähteen ja elinkeinotoiminnan tulolähteenosuuskuntien ylijäämille eli vanhan termin mu-kaan osuuspääoman koroille, ja se on toiminuthyvin.

Tässä hallituksen esityksessä ja valtiovarain-valiokunnan mietinnössä nyt ei esitetä lainkaanenää tämmöistä verovapaata määrää. Keskustalähtee siitä, että edes joku verovapaa määrä pitäi-si olla, ja esitämme 100 euron verovapaata mää-rää, koska tässä varmasti säästettäisiin myöskinhallinnollisia kustannuksia, jos tämmöinen 100euron verovapaa määrä säädettäisiin. Käytännös-sähän tavalliselle ihmiselle nuo osuuskunnan yli-jäämän palautukset tulevat kuluttajaosuuskun-nista ja ovat enintään muutaman kymmenen eu-ron luokkaa vuodessa. Tällaisten tulovirtojen ve-rottaminen ei ole mielekästä, eikä sillä ole kun-nollisia fiskaalisiakaan perusteita, joten ehdo-tamme tätä 100 euron verovapaata ylijäämänpalautusta vuodessa.

No, sitten hallitus kovan painostuksen alla jaasiantuntijoitten esitysten pohjalta nosti tätä lie-vemmän verotuksen rajaa. Ensiksi se hallituksenesityksessä oli 2 500 euroa, ja nyt tässä valtiova-rainvaliokunnan mietinnössä tuo raja on nostettu5 000 euroon vuodessa, siihen rajaan asti verote-taan 25-prosenttisesti veronalaisena pääomatulo-na. Sinänsä hyvä, että hallitus tuli jonkinlaiseen

Torstaina 4.12.201454 124/7/2

synnintuntoon tässä, mutta pidämme liian vähäi-senä tuota nostoa, ja erityisesti osuuskuntien in-vestointimahdollisuuksien kannalta olisi tärke-ää, että tuota rajaa nostettaisiin. Meidän esityk-semme on, että tuo lievemmän verotuksen alueolisi 10 000 euron rajaan ulottuva.

Tämä mietintö sinänsä selventää joitakin asi-oita, jotka hallituksen esityksessä olivat jääneetepäselväksi. Tässä on muun muassa selvästi to-dettu, että maatalouden nettovarallisuuden las-kenta säilyy nykyisellään. Täällä todetaan ni-menomaisesti, että esitys ei vaikuta millään ta-voin maatalouden nettovarallisuuden lasken-taan, ja tämä on hyvä, että tämä asia tehdään täs-sä selväksi.

2 Mika Lintilä /kesk: Arvoisa herra puhemies!Tietyllä tavalla tämä esitys osuuskuntien ylijää-mänjaon verotuksen muuttamisesta on joltakinosin yliampuvakin. Taustallahan on osuuskunta-lain muutos ja oikeastaan ne pelot, että osuus-kuntia käytettäisiin veronkiertoon, käytettäisiinniitä väärässä tarkoituksessa. Kuitenkin meilläon hyvin vakiintunut osuuskuntien käytäntö,joka Suomessa on olemassa ja todettu erittäin toi-mivaksi. Euroopassa nämä osuuskunnat vaintuntuvat olevan aika mysteerisiä ja niitten vero-tus herättää sitten tällaisia toimenpiteitä.

Hallituksen esitystä on hyvin avattu tässä mie-tinnössä, valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.Sinne on tehty tarkistuksia, selvennyksiä, joitaverottaja voi sitten omassa tulkinnassaan käyttäämuun muassa maatalouden nettovarallisuudenosalta laskiessa. Mutta aivan kuten edustaja Kivi-ranta totesi, niin tänne on muutamia sellaisia yk-sityiskohtia jäänyt, jotka muutettuna olisivat eh-dottomasti parempia.

Vastalauseen mukaisesti mehän esitämme yli-jäämän lievemmän verotuksen rajaa korotetta-vaksi 10 000 euroon, ja taustallahan siinä on se,että tällä hetkellä listaamattomien yhtiöitten lie-vennyshän on ainoastaan 50 000:een. Nyt tämäklappi osuuskuntien ja listaamattomien osakeyh-tiöitten välillä tulee olemaan erittäin suuri. Tällä10 000:lla me pääsisimme hiukan lähemmäksisitä.

Toisaalta esitämme sitä, että alle 100 euronosingot olisivat sitten tältä osalta verovapaita.Sillä olisi ihan puhtaasti byrokratiaa helpottavavaikutus, koska näitä tulee olemaan merkittävämäärä ja kuitenkaan niitten fiskaalinen vaikutusei ole merkittävä, joten näiltä osin kannatan

edustaja Kivirannan esitystä vastalauseen mukai-sesti.

Yleiskeskustelu päättyi.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:Asian käsittely keskeytetään.

8) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksiajoneuvojen romutuspalkkiokokeilusta

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 251/2014 vpLiikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöLiVM 26/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Kä-sittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävalio-kunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotuksensisällöstä.

Yleiskeskustelu

1 Kalle Jokinen /kok (esittelypuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on halli-tuksen esitys ajoneuvojen romutuspalkkiokokei-lusta. Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväk-si määräaikainen laki romutuspalkkiosta. Esityk-sen mukaan vähintään kymmenen vuotta vanhanautonsa uuteen henkilöautoon vaihtava luonnol-linen henkilö voisi tietyin edellytyksin saada ro-mutuspalkkion, kun toimittaa vanhan autonsa ro-mutettavaksi viralliseen kierrätyspisteeseen. Ko-keilut on tarkoitus toteuttaa vuoden 2015 jälki-puoliskolla, 1.7.—31.12. Hankittavan uuden ajo-neuvon tulisi olla vähäpäästöinen, ja autoa vaih-tavan henkilön olisi osoitettava vanhan autonromuttaminen jätelain 59 §:ssä tarkoitetulla ro-mutustodistuksella. Romutettavan auton ei tar-vitsisi olla liikennekelpoinen, eli myös katsasta-mattoman auton romutus voisi oikeuttaa romu-tuspalkkion saamiseen.

Esitys liittyy valtion talousarvioon, johon va-liokunnan saaman selvityksen mukaan esitetäänvarattavaksi romutuspalkkiota varten 3 miljoo-nan euron määräraha. Valtion autoverotuottojenarvioidaan uusien autojen myynnin myötä lisään-tyvän huomattavasti kokeilusta kokonaisuutenaaiheutuvia kustannuksia enemmän.

Ajoneuvokohtaisen romutuspalkkion määräon esityksen mukaan 1 000 euroa, mutta tämänlisäksi on tarkoituksena, että autoala osallistuisi

PTK 124/2014 vp124/8/2 55

vapaaehtoiselta pohjalta esimerkiksi 500 euronsuuruisen romutuspalkkion maksamiseen. Näinollen valtion ja autoalan yhteisen romutuspalkki-on suuruus voisi olla noin 1 500 euroa.

Suomen autokanta on yksi Euroopan vanhim-mista. Tavanomaisessa liikennekäytössä olevienautojen keski-ikä on noin 10,9 vuotta. Romutet-tavien ajoneuvojen keski-ikä taas on noin 20vuotta, mikä sekin on huomattavasti Euroopanvastaavaa keskiarvoa korkeampi. Valiokunta pi-tää erittäin tarpeellisena, että autokannan uudis-tamiseen pyritään Suomessa löytämään keinojamuun muassa liikenneturvallisuuden edistämi-seksi ja positiivisten ympäristövaikutusten ai-kaansaamiseksi.

Valiokunta pitää romutuspalkkiojärjestelmäntavoitteita erittäin kannatettavina ja järjestelmääkokeilun arvoisena. Valiokunta korostaa, että ko-keilun toimivuutta on tärkeää seurata tiiviisti jokokeilun aikana ja järjestelmästä saatavat koke-mukset tulee analysoida huolellisesti sekä arvioi-da tältä pohjalta, tulisiko järjestelmän käyttöä ko-keilun päättymisen jälkeen jatkaa vai tulisiko sii-hen tehdä joitakin muutoksia. Valiokunta myöspainottaa, että kokeilun onnistumisen kannaltaon keskeistä, että siitä tiedottamiseen panoste-taan riittävästi. Valiokunta kannustaa autoalaaomalta osaltaan edistämään esityksen tavoittei-den toteuttamista osallistumalla vapaaehtoiseltapohjalta romutuksesta annettavan hyvityksenmaksamiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että autokannan uu-distamiseen pyritään löytämään myös romutus-palkkiokokeilun ulkopuolella tehokkaita keinojapäästöjen vähentämiseksi ja muun muassa liiken-neturvallisuuden edistämiseksi. Valiokunta viit-taa myös autoalan jo aiemmin vapaaehtoiseltapohjalta toteuttamiin käytettyjen autojen vaihta-misesta ja romutuksesta maksettavaa hyvitystäkoskeneisiin kannustinkampanjoihin ja toteaa,että tämänkaltaiset menettelyt ovat erittäin kan-natettavia myös jatkossa. Valiokunta kiinnittäähuomiota siihen, että nykyinen liikenteen mak-suja verotusjärjestelmä ei kaikilta osin ohjaaajoneuvokannan uudistumiseen tai ympäristönkannalta edullisempien valintojen tekemiseen.Valiokunta korostaa, että autokannan uudistami-seen tulisi pyrkiä jatkuvasti etsimään toimiviaratkaisuja myös verotusjärjestelmän kehittämi-sen kautta.

Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tar-koituksenmukaisena ja puoltaa esityksen hyväk-

symistä muutettuna. Valiokunnan keskeisinmuutosesitys on lain 2 §:n 1 momentissa: avus-tus voitaisiin myöntää vain luonnolliselle henki-lölle. Esimerkiksi yritys tai yhteisö ei siten voisisaada romutuspalkkiota. Muutos vastaa valio-kunnan saaman selvityksen mukaan esityksentarkoitusta. Toinen keskeinen muutos on, että va-liokunta ehdottaa lain 2 §:n 2 momenttiin muu-tosta, joka mahdollistaa romutuspalkkion hyvi-tyksen myös hybridiautojen hankinnassa, vaikkaniiden hiilidioksidipäästöt ylittäisivät yhdelläkäyttövoimalla toimivien autojen päästörajaksiasetetun 120 grammaa kilometriltä.

Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan mietin-tö on yksimielinen.

2 Timo Heinonen /kok: Arvostettu puhemies!Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle, edustajaJokiselle, mietinnön esittelystä.

Tämä on autoalan ihmiselle mielenkiintoinenhallituksen esitys. On hyvä, että yritetään jollainkeinolla saada meidän autokantaamme uusiutu-maan. Suomessa henkilöautojen keski-ikä on täl-lä hetkellä yli 11 vuotta, ja hyvin paljon, kuntuosta keski-iästä lähdetään katsomaan, meilläajetaan kovin vanhoilla autoilla. Itse asiassa tänä-kin vuonna keski-ikä autoissa kohoaa eli jääm-me selkeästi alle tuon 150 000 uuden auton rekis-teröinnin, mikä on se raja, että meidän autokan-tamme uusiutuisi. Tuo raja ylittyi 2000-luvulla.Ensimmäisinä vuosina aina tuonne 2007—2008asti pyörittiin suurin piirtein tässä tavoitteessa,noin 150 000 autossa, eli näin meidän autokan-tamme hivenen nuortui ja teille saatiin uusia mo-dernimpia autoja.

Tämä on itse asiassa tärkeä asia monestakinsyystä. Meillä ajetaan Suomessa alati huonone-villa teillä erittäin erilaisissa ja nopeasti muuttu-vissakin olosuhteissa koko ajan vanhemmalla ka-lustolla. Ja kun tilastoja ja onnettomuusraportte-ja lukee, niin niistä löytyy suoraan yhteys siihen,minkälaisella autolla on ajettu ja mitä onnetto-muudessa on tapahtunut. Tämän päivän autotovat huomattavasti turvallisempia kuin nuo 11vuotta sitten käyttöön otetut autot, puhumatta-kaan 90-luvun, 80-luvun autoista, (Pentti Ket-tunen: Jos on pakko ajaa semmoisella!) ja sen ta-kia on erittäin tärkeää, että meillä on kannusti-mia siihen, että me saisimme autokantaa uusiutu-maan.

Uusissa autoissa on sellaista turvatekniikkaa,jota ei vanhoissa autoissa ole, aivan viimeisim-

Torstaina 4.12.201456 124/8/3

piä esimerkiksi ajonvakausjärjestelmä. Se selvi-tysten mukaan voi vähentää suistumisonnetto-muuksissa uhrien määrää jopa puolella ja itse asi-assa estää monet näistä onnettomuuksista. Näitäturvallisuuteen liittyviä ja turvallisuutta paranta-via teknisiä laitteita on uusissa autoissa joka vuo-si lisää, ja on hyvä, että niitä saadaan lisää myöstuonne arkiliikenteeseen.

Arvoisa puhemies! Pidän tätä hallituksen puo-len vuoden kokeilua tervetulleena. 3 miljoonaaeuroa on varattu, millä toivottavasti 3 000 autoasaadaan liikkeelle ja autokauppaa vilkastettua.Mutta kuitenkin isossa kuvassa, niin kuin edusta-ja Kettunen välihuudossaan totesi, meillä tarvit-taisiin muutosta myös siihen, että nämä uudet au-tot olisivat yhä useamman tavoittavissa parem-min. Uudet autot ovat hyvin hintavia. Vaikka täs-sä valiokunnan mietinnössä todetaan, että valio-kunnan saaman selvityksen mukaan markkinoi-den halvin uusin henkilöauto maksaa tällähetkellä noin 10 000—11 000 euroa, niin siitähuolimatta perheautot ja tämäntyyppiset autotovat huomattavasti paljon kalliimpia kuin nuohalvimmassa kategoriassa olevat autot.

Arvoisa puhemies! Sen takia pidänkin välttä-mättömänä, että autoilun verotusta Suomessapohdittaisiin kokonaisuutena ja liikuttaisiin mie-luummin omistamisen ja ostamisen verotuksestakäytön verotuksen suuntaan. Se olisi oikea tapaliikennettä verottaa, ja kun liikenteestä kerätäänkuitenkin noin 7 miljardia vuodessa ja siitä vainnoin kymmenesosa palautetaan tiestöön ja liiken-teeseen takaisin, niin kyllä uskoisin, että sieltä pi-täisi löytyä ne rahat, joilla esimerkiksi meidäntiestö saataisiin paremmaksi myös tälle alati van-hemmalle kalustolle.

3 Maria Tolppanen /ps: Arvoisa puhemies!Me olemme tämän lakiesityksen kanssa tekemäs-sä tähän maahan hyväosaisten sosiaalitukea. Ontotta, että uudet autot ovat huomattavasti parem-pia, huomattavasti turvallisempia, huomattavastimiellyttävämpiä ajaa kuin vanhat autot, muttaniille ihmisille, joilla on varaa ostaa 20 000 eu-ron auto tai 36 000 euron auto, ei merkitse yh-tään mitään se, saavatko he yhden 1 000 euroasiitä alennusta vai eivät. Todennäköisesti he saa-vat sen alennuksen jo sinne autokauppaan men-nessään. Tämä myöskin mahdollistaa parempi-osaiselle autottomalle ihmiselle toki 1 000 eurol-la halvemman auton — tai sanotaan 900 eurolla,koska hän voi käydä ostamassa ensin satasen au-

ton ja sen jälkeen viedä sen tuonne. Mutta tämä eiedesauta sitä asiaa, mitä tällä haluttaisiin auttaa,eli sitä, että tämä uudistaisi meidän autokantaam-me sen takia, että meidän vanhoilla autoilla —jotka eivät ole liikenneturvallisia, jotka eivät olemiellyttäviä ajaa, jotka ovat bensasyöppöjä ja senlisäksi vielä päästävät kauheasti päästöjä — aja-vat sellaiset ihmiset, joiden kynnet eivät yllä edessiihen kymppitonnin autoon. Tämä on tämän mi-talin toinen puoli, sanokaamme se suoraan.

Sinänsä olen sitä mieltä, että autokantaa pitääpystyä uudistamaan, ja en pane vastaan sitäkään,että autokauppaa piristetään, koska autokauppa-han on tässä laman aikana laskenut, mutta kei-non pitää olla joku muu kuin hyväosaisten sosi-aalituki.

Samaan aikaan kuin me tiedämme, että meilläon ihan oikeasti ihmisiä, jotka joutuvat tulemaantoimeen — sen jälkeen, kun pakolliset kulut onotettu pois — 100 eurolla kuukaudessa, meviemme näiltä ihmisiltä kirkkain silmin 7 euroajoka ikinen kuukausi sen takia, että kun heillä eiole verotettavaa tuloa, niin ei voida antaa lapsili-säkompensaatiota.

Kyllä tässä salissa täytyy jossakin välissä jon-kinnäköinen inhimillisyyskin löytyä, ja tässäkohdassa se olisi ehkä ihan hyvä ottaa esille.

4 Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! On inhimillistä ympäristöä-kin kohtaan ladon takana mätänevä auto saadasieltä pois. Se on jo yksistään inhimillistä, ei las-keta sinne öljyjä, ei jätetä näitä autoja ladon taak-se mätänemään, vaikka autoharrastajana ja van-hojen autojen ystävänä en toki toivo sitäkään,että kaikki vanhat autot häviävät. Niitä kannattaajättää historian polville entisöitäviksi.

Mutta en ymmärrä edustaja Tolppasen näkö-kantaa siitä, että tämä olisi vain kuluerä ja jon-kinlainen kädenojennus rikkaille. Olen vakuuttu-nut, että jos tämä toimii tällä tavalla — ja itse asi-assa tämä ei rahaa kuluta, jos tämä ei toimi — joställä rahalla saadaan liikkeelle nämä autokaupat,joita tässä esille on tuotu, eli 3 000 uutta auto-kauppaa, niin tämä tuottaa valtiolle enempi kuintähän menee.

5 Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Minä olen samaa mieltä, ettätallin takaa täytyy saada ne sinne romuttuvat au-tot ja sinne maatuvat autot vietyä pois. Muttaeikö saman tien voitaisi tehdä lakia, että siitä

PTK 124/2014 vp124/8/6 57

maksettaisiin, kun ne autot viedään pois, että seei edellyttäisi sitä uuden auton ostamista? Nimit-täin silloin se on aikamoinen kuluerä sille ihmi-selle, jos se tarvitsee sen, että siihen täytyy uusiauto ostaa tilalle. Näillä asioilla on useampiapuolia, mutta toivotaan yhteisesti, että tämä nythetken aikaa, mitä tämä nyt on voimassa, antaapiristysruiskeen edes sille autokaupalle.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Sit-ten puhujalistaan.

6 Kalle Jokinen /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Tämän romutuspalkkiokokeilun arvioi-daan lisäävän uusien vähäpäästöisten autojen —nimenomaan vähäpäästöisten autojen, koska seon tässä ehtona, että voi tuon romutuspalkkionsaada — määrää niin, että se lisääntyy 3 000 au-tolla tämän kokeilun aikana. Eli se on ihan mer-kittävä määrä päästöjen kannalta. Me olemme si-toutuneet merkittävään päästövähennykseen, jasiinä liikenne on yksi olennainen osa-alue, jameidän tulee viedä ajoneuvokantaa vähäkulutuk-sellisempaan suuntaan ja myös vähäpäästöisem-pään suuntaan. Tässä on yksi tapa siihen.

Kun otetaan huomioon tämän kokeilun kus-tannus — tässähän on kysymys kokeilusta — 3miljoonaa euroa puolen vuoden aikana, arvioi-daan, että se tulee uusien autojen verotuotonkautta selvästi kannattavaksi valtiolle, että tämäkoituu vielä valtiolle hyödyksi. Eli tässä ei ollaohjaamassa mitään hyväosaisten sosiaalitukea,niin kuin edustaja Tolppanen virheellisesti sanoi.

Valiokunta kuulemisessaan selvitti nimen-omaan sitä, kuinka kaukana se uuden auton han-kinnan raja on, ja saimme selvityksen, että hal-vimmat uudet autot maksavat noin 10 000 euroa.Siitä kun lähdetään tinkimään katetta pois ja sit-ten saadaan 1 500 euron romutuspalkkio siihenpäälle, niin silloin uuteen autoon saattaa päästä7 000—8 000 euron summalla, ja se on aivankohtuullinen summa, jos työssä käyvä esimer-kiksi tarvitsee uutta autoa. Esimerkiksi minullaon 5 000 euron auto, ja minä pärjään sillä ihanhyvin, enkä aio sitä romuttaa tämän lakikokeilunmyötä, eikä kenenkään ole pakko tähän lähteä.Tämä on mahdollisuus niille, jotka haluavat senkäyttää, ja saamme liikenneturvallisempia auto-ja, vähäpäästöisempiä autoja liikenteeseen.

7 Kauko Tuupainen /ps: Arvoisa herra puhe-mies! Valiokunnan herra puheenjohtaja, edusta-

ja Jokinen totesi avauspuheenvuorossaan, ettäyritykset eivät saa minkäänlaista korvausta näis-tä autoista. Mutta entäpä jos yrityksen johtajamyy autot, vaikka kaksi autoa, ensin itsellensä,silloin hän on niin kuin fyysinen henkilö, niin sa-akos hän korvauksen sitten jatkossa?

8 Osmo Kokko /ps: Arvoisa puhemies! En aja-tellut tässä käyttää puheenvuoroa, nimittäin tuol-la valiokunnassa kuulin kyllä tästä asiasta ihanriittävästi, kun siellä asiantuntijoita kävi. Muttamuutaman sanan sanon ja tietysti pitkälti yhdynnoihin näkemyksiin, mitä valiokunnan puheen-johtaja tuossa äsken esitti.

Kyllähän tällä on pitkässä juoksussa tarkoitustodella meidän autokantaamme uudistaa, kun ontieto, että meillä on yli kymmenen vuotta vanhaautokanta ja tosissaan se aiheuttaa sitten vielämyös ympäristölle näitä haittoja. Ja tämähän onvain kokeilu. Katsotaan, mikä tämä kokeilun tu-los on, ja toivotaan, että se piristää myös auto-kauppaa, koska autokauppakin on omassa haas-teellisessa tilanteessaan tässä asiassa, ja tätäkautta saataisiin parannusta. Tämä ei tietysti pel-kästään ole, niin kuin on nyt pikkusen ymmärret-ty, vain niin sanotuille hyvätuloisille kädenojen-nus. Mutta niin kuin valiokunnan puheenjohtaja,edustaja Jokinen toi esiin, jo 7,5 tonnilla pääseeuuteen autoon, niin että kyllä tähän keskitasoi-nenkin rahvas pääsee mukaan.

Tietysti yksi asia, mikä tässä nyt vielä on, onse, että auton verotuksen suhteen meillä olisi aja-teltava sitä, että autoverotuksessa on sitten nämäelementit ja enemmän siirrytään siitä sitten kulu-tuspainotteiseen hommaan. Sekin on tietysti omahaaste, kun mietitään autoverotusta haja-asutus-alueella, jolla ei ole julkista liikennettä ja auto onvälttämätön, ja tämä asia pitäisi jollakin tavallapystyä kompensoimaan, mutta sinne suuntaantässä olisi mentävä. Tämä on pieni kädenojennustässä asiassa, ja toivotaan, että tämä tuo meillepiristystä.

9 Kalle Jokinen /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Tuohon edustaja Tuupaisen kysymykseenvastaan niin, että se on täysin mahdollista, ettähenkilö, joka haluaa tuon romutuspalkkiohyvi-tyksen hyödyntää uutta autoa ostaessaan, ostaasen auton vaikka yritykseltä tai ostaa sen joltaintoiselta luonnolliselta henkilöltä, jolla sellainenauto on jouten. Eli se on täysin mahdollista. Tä-män lakiesityksen valmisteluvaiheessa siellä oli

Torstaina 4.12.201458 124/9

rajoitus — omistusoikeus olisi pitänyt olla noinpuolitoista vuotta ennen kuin tämän romutus-palkkiotodistuksen voi saada — mutta se poistet-tiin, koska tämän tarkoituksena on nimenomaansaada huonokuntoisia, isopäästöisiä autoja poisliikenteestä tai lojumasta tuolta nurkilta ja lisätäliikenneturvallisuutta sen kautta, että saadaan uu-sia autoja, turvallisia autoja, ihmisten käyttöön.Sen myötä liikenneturvallisuus paranee ja myös-kin ympäristöystävällisyys liikenteessä paranee.


Päätökset

Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen sisällönmietinnön mukaisena.

Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

9) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksiyliopistolain ja ammattikorkeakoululainmuuttamisesta

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 241/2014 vpSivistysvaliokunnan mietintö SiVM 13/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Kä-sittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietin-tö. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.

Yleiskeskustelu

1 Eeva-Johanna Eloranta /sd: Arvoisa puhe-mies! Muuttuvat työmarkkinat tarvitsevat erilai-sia osaajia kuin aikaisemmin. On erittäin tärke-ää, että suomalainen koulutusjärjestelmä kyke-nee muuttumaan yhteiskunnan mukana ja että sepystyy tarjoamaan sellaista koulutusta, mihinmilloinkin on tarve. Ammattikorkeakoulujen jayliopistojen erikoistumiskoulutukset vastaavatosaltaan juuri tähän tarpeeseen.

Sivistysvaliokunnan mielestä hallituksen esi-tyksen mukaiselle uudistukselle onkin työelä-mässä tarvetta ja sen tavoitteet ovat kannatetta-via. Jo työelämässä toimineelle suunnattu amma-tillista kehittymistä ja erikoistumista edistävä eri-koistumiskoulutus sopii korkeakoulujen tehtä-viin. Tarkoitus on myös selkiyttää erikoistumis-koulutusten asemaa suhteessatutkintokoulutukseen ja täydennyskoulutukseen.

Esityksessä yhtenäistetään ja selkeytetään eri-koistavaa koulutusta ja täydennyskoulutusta kos-kevia käsitteitä. Tällä hetkellä se tilanne on hie-man sekava.

Sivistysvaliokunta piti erittäin tärkeänä, ettänykyistä jatkokoulutuskenttää selkeytetään eh-dotetulla tavalla ja että uudistuksessa tarkoitettuyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistu-miskoulutus löytää oikean paikkansa nykyisessäjatkokoulutusmahdollisuuksien kirjossa. Halli-tuksen esityksessä tarkoitetut erikoistumiskoulu-tukset ovat osaksi koulutusjärjestelmään tuleviauusia kokonaisuuksia, jotka vastaavat työelämänja korkeakoulutettujen osaamistarpeisiin. Nykyi-sistä erikoistumiskoulutuksista ja erikoistumis-opintoja koskevista säännöksistä luovutaan.Myös oppisopimustyyppisen täydennyskoulu-tuksen rahoituksesta luovutaan. Nämä uudet eri-koistumiskoulutukset eivät ole tutkintokoulutus-ta eivätkä täydennyskoulutusta vaan ihan omakoulutusmuotonsa.

Erikoistumiskoulutusta on tarkoitus luoda sel-laiseen yhteiskunnallisesti merkittävään pysy-väisluonteiseen osaamistarpeeseen, johon voi-daan vastata korkeakoulussa tehtävään tutkimuk-seen perustuvalla koulutuksella ja johon ei oleliiketaloudellisena toimintana toteutettavaa kou-lutustarjontaa. Erikoistumiskoulutus ei siis olisiyleissivistävää tai harrastustoimintaan liittyvääkoulutusta, yleiseen täydennyskoulutustarpee-seen vastaavaa koulutusta eikä avoimilla koulu-tusmarkkinoilla toimivaa korkeakoulujen ja mui-den organisaatioiden palvelutarjontaa vastaavaaja tämän tarjonnan kanssa kilpailevaa täydennys-koulutusta. Tutkintokoulutuksesta erikoistumis-koulutukset eroavat ennen kaikkea tavoitteil-taan. Erikoiskoulutuksella tavoitellaan laajanosaamispohjan sijaan tarkkarajaisempaa työelä-mässä tarvittavaa osaamista.

Valiokunta pitää kannatettavana, että hallituk-sen esityksen mukaisesti luodaan nykyistä selvä-piirteisempi rakenne korkeakoulujen jatkokoulu-tukselle. Yhteiskunnan ja maamme elinkeinoelä-män jatkuvat muutokset ja siitä johtuvat uudettaitotietovaatimukset edellyttävät selkeän elin-ikäisen oppimisen jatkopolun myös korkeakou-luopiskelun osalta. Jatkossa on kuitenkin huoleh-dittava rajanvedosta toisaalta markkinaehtoiseenja -vetoiseen koulutukseen ja toisaalta korkea-koulujen omaan täydennyskoulutukseen. Erityi-sesti avoimet koulutusmarkkinat pyrkivät jatku-vasti uudistamaan tarjontaansa työelämän tarpei-

PTK 124/2014 vp124/9/2 59

den mukaisesti. Esityksessä ja sen perusteluissaei ole otettu kantaa siihen, voiko markkinaehtois-ta koulutusta myöhemmin syntyä erikoistumis-koulutuksena toteutetuille asiantuntijuusaloille.On tärkeää, että rajanvetoa tämänkin mahdolli-suuden osalta jatkossa selkiytetään.

Valiokunta pitää kannatettavana, että opetus-ja kulttuuriministeriö kohdentaa vuosina 2015—2016 järjestettäviin erikoistumiskoulutuksiinkorkeakouluille valtionavustusta. Yhtä tärkeääolisi, että muut hallinnonalat arvioivat oman toi-mialansa osalta erikoistumiskoulutuksen tarvet-ta ja sen rahoitusta siten, että kaikilla koulutus-aloilla on tarjolla tarpeen mukaisia kohtuuhintai-sia erikoistumiskoulutuksia.

Hallituksen esityksessä ei ole otettu tarkem-min kantaa siihen, miten muut ministeriöt näinpäättäessään voisivat osallistua erikoistumiskou-lutuksen kustannuksiin. Rahoituksen suuntaami-sesta ja rahoitusmallin kehittämisestä päättää ku-kin ministeriö. Väliaikaisen rahoituksen käytönaikana tulisi varmistaa nykyisten tarpeellistenkoulutusten jatko ja mahdollistaa myös uusienkoulutuskokonaisuuksien synty. Mahdollisim-man laaja rahoitusrakenne on edellytys erikoistu-miskoulutusten lisääntymiselle.

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta koros-taa erikoistumiskoulutusta koskevan uudistuk-sen merkitystä korkeakoulutettujen asiantuntijoi-den osaamisen päivittämisessä ja laajentamises-sa työelämän kasvavia tarpeita vastaavasti. Va-liokunta edellyttää, että hallitus seuraa korkea-koulujen tarjoaman jatkokoulutuksen toteutu-mista ottaen huomioon koulutuksen tarpeen erialoilla, koulutusmäärien riittävyyden ja muutkoulutuksen tarjoajat sekä jatkokoulutuksen ra-hoituspohjan laajentumista ja opiskelijakohtais-ten maksujen tason määräytymistä, ja hallituk-sen tuleekin antaa asiasta selvitys valiokunnallevuoden 2018 loppuun mennessä, eli asiaan vieläpalataan.

2 Tuula Peltonen /sd: Arvoisa puhemies! Tämähallitus on tehnyt paljon työtä opin väylien selki-yttämiseksi, ja tässä on yksi osa tätä työkokonai-suutta. Tämän tarkoitus on nimenomaan puuttuakorkeakoulutettujen asiantuntijoiden kehittämi-seen ja luoda siihen parempi väylä ja tietenkinmyös mahdollisuus parantaa nuoren koulutus-mahdollisuuksia ja tutkinnon suorittaneidenopiskelua ja tietenkin tällä asiantuntijoiden kehit-tämisellä mahdollisuuksia myös uusille aloille,

mitä myös edustaja Eloranta tässä työelämänosuudessa korosti. Tarkoitus on, että luodaan sel-keä asema säädöksissä ja muodostetaan uudenkoulutustyypin tutkintokoulutus täydennyskou-lutuksen rinnalle ja määritellään tietenkin tavoit-teet ja reunaehdot. Työelämä on merkitykselli-nen tässä kokonaisuudessa.

Kaikesta tästä tullaan säätämään valtioneu-voston asetuksella. Laajuutena tuolle erikoistu-miskoulutukselle on vähintään tuo 30 opintopis-tettä, ja näistä koulutuksista sovitaan koulutus-vastuiden ja tutkinnonanto-oikeuksien mukaises-ti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.


Päätökset

Eduskunta hyväksyi lakiehdotusten sisällön mie-tinnön mukaisena.


10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksitekijänoikeuslain muuttamisesta

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 249/2014 vpSivistysvaliokunnan mietintö SiVM 14/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Kä-sittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietin-tö. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.

Yleiskeskustelu

1 Silvia Modig /vas: Arvoisa puhemies! Hyvi-tysmaksuhan on siis tekijälle maksettava tekijän-oikeuskorvaus yksityisen kopioinnin osalta. Ai-koinaan se tunnettiin kasettikorvauksena, jollointekijöille annettiin kasettien ostamisesta tiettyosuus ajatuksella, että niille kaseteille voidaantallentaa tekijänoikeuksien alaista materiaalia.

Digitaalisen murroksen myötä hyvityskorva-uksen määrä on romahtanut täysin. Siksi on hy-vä, että valtio tulee apuun ja varmistetaan, että te-kijät saavat korvauksen työstänsä, myös yksityi-sen kopioinnin osalta, mutta en pidä hyvänä siir-tyä kokonaan budjettirahoitukseen tämän asianosalta. Mielestäni olisi paljon perustellumpaa ke-rätä hyvitysmaksu laitepohjaisesti. Silloin mak-su kerättäisiin käyttäjiltä, ja se olisi mielestäni oi-

Torstaina 4.12.201460 124/10/2

keudenmukaista. Minun mielestäni minun kuu-luu maksaa siitä, että minulla on mahdollisuustallentaa materiaalia omalle tallennelaitteelleni.Mielestäni sen vieminen budjettiin ei ole perus-teltua. Jos hyvitysmaksu ulotettaisiin kaikkeentallentavaan laitekantaan, muodostuisi se maksuyksittäisen laitteen kohdalla niin pieneksi, ettäsiitä ei olisi haittaa kaupalliselle toimijalle eikäkuluttajalle.

Tekijänoikeuskorvaukset ovat tärkeä osa teki-jöiden toimeentuloa ja tulonmuodostusta. Pira-tismi ja laittomat palvelut ovat pahin riski luo-van alan työntekijöille tällä hetkellä. Siihen aut-taa ainoastaan asennemuutos, koska tälläkin het-kellä, kun laittaa hakukoneeseen haun, ensim-mäiset linkit, mitä se tarjoaa, ovat laittomia pal-veluita, jotka jakavat tekijänoikeuskorvaustenalaista materiaalia. Kun näistä laittomista palve-luista löytyy jopa suomalaisten yritysten mainok-sia, on aivan ymmärrettävää, että kuluttajalle seraja ei ole aivan selvä, että tässä on kyse laitto-masta tekijänoikeuksien alaisen materiaalin le-vittämisestä.

Tämän takia mielestäni laitepohjainen maksumyös avaa sen kulurakenteen ja tekee selvem-mäksi sen, että minun kuuluu maksaa tekijänoi-keuskorvaus sille tekijälle, joka sen on tehnyt.Tietysti budjettirahoituksessa on aina myös seriski, että uusi momentti on pois muulta kulttuu-rilta. Sen takia sivistysvaliokunnan lausuma onerittäin arvokas: "Eduskunta edellyttää, että hal-litus varautuu hyvitysmaksun rahoituksen moni-puolistamiseen esimerkiksi ottamalla valtion ra-hoituksen rinnalle myös kattavan laitemaksujär-jestelmän."

2 Eeva-Johanna Eloranta /sd: Arvoisa puhe-mies! Kuten sivistysvaliokunta toteaa, on uudis-tusehdotuksella myönteisiä vaikutuksia nykyti-laan verrattuna. Siirtyminen tallennusalustojenmyyntiin kytketystä hyvitysmaksusta valtion ta-lousarvioon otettavaan hyvitykseen voi taata va-kaan järjestelmän, joka ei ole riippuvainen siitä,ovatko kaikki yksityiseen kopioimiseen merkit-tävässä määrin käytettävät tallennusalustat ja-laitteet kulloinkin maksun piirissä vai eivät.

Uudistuksen myötä järjestelmän hallinnointikevenee ja järjestelmän kustannustehokkuus pa-ranee merkittävästi. Esimerkiksi järjestelmänhallinnointikulut kaupan eri portailla olivatvuonna 2011 arviolta jopa miljoona euroa vuo-dessa. Myös asiaa koskeva lainsäädäntö yksin-

kertaistuu huomattavasti, kun sekä tekijänoike-uslaissa että -asetuksessa nykyisin olevat hyvi-tysmaksua koskevat säännökset voidaan kumo-ta. Hyvityksen hallinnointiin ei kulu rahavaroja,vaan yksityisen kopioinnin tutkimustoimintaankäytettävää osaa lukuun ottamatta koko määrära-ha voidaan suorittaa hyvityksenä tekijöille. Ny-kyisessä järjestelmässä maksun tuotosta katetutperintä- ja hallinnointikulut ovat olleet noin500 000—700 000 euroa vuodessa. Eri viran-omaisia työllistävä maksujen valvonta poistuumyös. Nykyisen laitekohtaisen hyvitysmaksunpoistamisen pitäisikin alentaa nyt tallennusalus-tojen ja -laitteiden kuluttajahintoja.

Hyvitysmaksu ei ole tavallinen harkinnanva-rainen kulttuurimääräraha, sillä direktiivin tar-koittama "sopivan hyvityksen" käsite rajaa halli-tuksen mahdollisuuksia harkinnanvaraisesti vä-hentää määrärahaa esimerkiksi valtiontaloudel-listen yleisten säästötarpeiden vuoksi. Tässä tar-koitettu hyvitys hajautuu laajasti kulttuurin ken-tän eri toimijoille. Jos hyvitysmaksuunkäytettävät rahat otetaan muista kulttuurin mää-rärahoista, hyvitystä kopioinnista ei enää fakti-sesti tulisi lainkaan. Tällainen menettely ei täyt-täisi valiokunnankaan arvion mukaan direktiivintarkoitusta. Ehdotetun järjestelmän toimivuusedellyttää, että talousarviosta päätettäessä hyvi-tysmaksumäärärahaa käsitellään erillisenä, la-kiehdotuksessa tarkoitetun yksityisen kopioin-nin ulkopuoliseen tutkimukseen perustuvanaharkinnanvaraisena eränä.

Sivistysvaliokunta kannattaakin hallituksenesitystä mutta painottaa, että ehdotuksen lopulli-sen hyväksyttävyyden arviointi voidaan toteut-taa vasta siinä vaiheessa, kun voidaan tarkastellahyvitysmaksua varten varattavan määrärahanuseamman vuoden kehitystä. Määrärahalla tuleevoida taata tekijänoikeuden haltijoille heille kuu-luva oikeus direktiivin mukaiseen korvaukseenyksityisen kopioinnin sallimisesta. Sivistysvalio-kuntakin pitää hyvin vakavina ja perusteltuinaniitä huolia, joita on esitetty uudistukseen liitty-vistä mahdollisista kielteisistä vaikutuksista kult-tuurikentän kokonaisrahoitukseen. Uudistusta eisaisi jatkossa miltään osin rahoittaa leikkaamallakulttuurin muuta valtion rahoitusta. Nykyisenkaltaiseen laitemaksujärjestelmään ei kohdistuedellä esitettyjä talousarviomenettelyyn liittyviärahoitusongelmia. Tämän vuoksi valiokuntaedelleen kannattaa periaatetta loppukäyttäjän

PTK 124/2014 vp124/10/3 61

vastuusta tekijänoikeuskorvauksista, johon edus-taja Modigkin viittasi.

Sivistysvaliokunta edellyttääkin, että hallitusvarautuu hyvitysmaksun rahoituksen monipuo-listamiseen esimerkiksi ottamalla valtion rahoi-tuksen rinnalle myös kattavan laitemaksujärjes-telmän, jos valtion rahoituksella ei tulevaisuu-dessa kyetä suorittamaan EU:n tietoyhteiskunta-direktiivin edellyttämää sopivaa korvausta yksi-tyisen kopioinnin sallimisesta. Valiokunta pitää-kin välttämättömänä, että hallitus antaa asiastaselvityksen valiokunnalle viimeistään vuoden2018 loppuun mennessä, elikkä tähänkin valio-kunta tulee sitten vielä palaamaan.

3 Tuula Peltonen /sd: Arvoisa puhemies! Tämäon hyvä ja kaivattu asia siltä osin kuin tästä onkäyty keskustelua jo kauankin, millä tavalla voi-simme näitä hyvityksiä saada maksuun, ja siitäkiitos ministeri Viitaselle, että hän on tämän asi-an läpi vienyt.

Nyt se tietysti on sitten valtion talousarvioonotettavasta määrärahasta tuleva maksu. Kutenedustaja Modig jo totesi, tämä on kyllä asia, jotapitäisi tarkastella jatkossa sitten vähän huolelli-semmin ja löytää monipuolisempia keinoja sii-hen maksun keräämiseen. Voihan olla tilanne,että tämä ei olekaan mahdollinen enää valtionmäärärahoista otettavaksi, jolloin meillä täytyyolla se maksu sieltä loppukäyttäjäpuolelta. Tämäon varmasti asia, johon — niin kuin sivistysva-liokunta on lausunutkin — tullaan vielä palaa-maan sitten tulevaisuudessa.


Päätökset



11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksivaltion varoista maksettavasta korvaukses-ta turvakotipalvelun tuottajalle

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 186/2014 vpSosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM29/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Kä-sittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokun-nan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisäl-löstä.

Yleiskeskustelu

1 Tarja Filatov /sd: Arvoisa puhemies! Suo-messa kuolee vuosittain noin 20 naista ja 5 mies-tä lähisuhdeväkivallan uhrina. Kun ajattelemmesuomalaisia turvakotipaikkoja, niin niitä on noin125, mikä on 0,24 paikkaa 10 000:ta asukastakohti. Euroopan neuvoston suositusten mukaan10 000:ta asukasta kohden tulisi olla yksi turva-paikka. Meillä on siis vain yksi neljäsosa suosi-tusten mukaisista paikoista; me sijoitumme eu-rooppalaisessa vertailussa alle puolenvälin. Li-säksi meidän turvakotipalveluidemme tarjontaon alueellisesti epätasaisesti jakaantunut ja Itä- jaPohjois-Suomessa palvelutarjonta on hyvin vä-häistä.

Väkivallan uhri voi olla suojassa neljän sei-nän sisällä, mutta toipuminen ja ehjän tulevai-suuden rakentaminen vaatii kokonaisvaltaista tu-kea, ja turvakotitoiminnassa on kyse paitsi tur-vasta myös näistä palveluista. Olin ilahtunut, kunhallitus päätti siirtää turvakodit valtion vastuul-le, mutta on pakko sanoa, että olen kyllä pettynytsiihen, että hallituksen budjetissa antama rahoi-tus ei ole synkroniassa niiden tavoitteiden kans-sa, joita turvakotijärjestelmä ansaitsee. Loppu-jen lopuksi ei ole kyse edes rahasta. Väkivallanjäljet maksavat paljon enemmän kuin ennaltaeh-käisy.

Väkivaltanumeroiden taakse kätkeytyy ainaihmisiä: ihmisiä, joilla on pelkoja; ihmisiä, joillaon salaisuuksia. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikillesukupuoleen katsomatta. Ihmisoikeuksien ym-märtäminen niin, että ne ulottuvat myös perheensisälle ja muun yksityisen elämän alueelle, onolennaista. Perustuslaissa on turvattu jokaisen oi-keus henkilökohtaiseen vapauteen, koskematto-muuteen sekä fyysiseen ja henkiseen turvallisuu-teen. Ihmisten henkilökohtainen turvallisuus onpohja elämisen laadulle.

Suomessa tilastoidaan poliisin tietoon tullutväkivalta, mutta se kertoo vain osan totuudesta.Uhritutkimuksissa kysytään ihmisiltä suoraan,ovatko he kokeneet väkivaltaa, kenen taholta jamillaisia nuo väkivaltakokemukset ovat olleet.Naiset kokevat huomattavasti miehiä useamminperheväkivaltaa. Nuo luvut ovat viime aikoina

Torstaina 4.12.201462 124/11/2

pysyneet suhtkoht samalla tasolla, mutta perhe-väkivaltaa kokeneiden miesten osuus on noussut2000-luvulla. Tuon nousun takana arvioidaanolevan se, että miehet kertovat aiempaa avoi-memmin perheväkivaltakokemuksistaan.

Naisten ja miesten kokema väkivalta on eri-laista. Uhritutkimuksen mukaan naiset joutuvatselvästi miehiä useammin esimerkiksi entisenkumppaninsa väkivallanteon uhriksi. Naiset ko-kevat useampia väkivaltatapahtumakertoja.Naisten kohtaama parisuhdeväkivalta on myösseurauksiltaan vakavampaa, ja naisille aiheutuusiitä useammin fyysisiä vammoja kuin miehilleja yli kolme kertaa enemmän psyykkisiä seura-uksia. Vuoden 2005 naisuhritutkimus kertoi, ettävähintään kerran parisuhteen aikana nykyisenavio- tai avomiehen tekemän fyysisen tai seksu-aalisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi on jou-tunut 20 prosenttia naisista.

Lähisuhdeväkivalta on uhrille erityisen haa-voittavaa, sillä se tapahtuu läheisessä suhteessa.Kuka tahansa voi sitä kokea riippumatta iästä,sosiaalisesta asemasta, uskonnosta, kansalaisuu-desta tai vastaavasta. Lähisuhde- ja perheväki-valta kohdistuvat usein naisiin ja lapsiin, kunmiehiin kohdistuva väkivalta on tyypillisemmintuntemattomien julkisessa tilassa tekemää väki-valtaa. Arvioidaan, että parisuhteissa tapahtu-neista väkivaltatilanteista noin 85 prosenttia koh-distuu naisiin. Väkivaltaa kohdistuu myös lap-siin, ja se on usein lapsille hyvin haavoittavaa.

Meidän on tehtävä väkivallan vastaista työtäkoko yhteiskunnan laajuudelta, poikkihallinnol-lisesti ja monipuolisesti. Ennalta ehkäisevääntoimintaan ja asenteisiin vaikuttaa niin tiedotus,kasvatus kuin perheille suunnatut neuvonta-,neuvola- ja kotipalvelut. On satsattava päihde- jamielenterveyspalveluihin, sillä suurin osa väki-vallasta tapahtuu päihteiden alaisuudessa.

Jos me ajattelemme tätä turvakotijärjestelmänrahoitusta, niin siihen on varattu 8 miljoonaa eu-roa. Jotta meidän turvakotijärjestelmämme py-syisi nykytasolla, me tarvitsisimme 11,5 miljoo-naa euroa. Valiokunta on tehnyt hyvää työtä lainkanssa, korjannut yksityiskohtia ja ottanut kan-taa myös tähän rahoituskysymykseen. Samoinvaltiovarainvaliokunta on ponnessaan ottanutasian huomioon, mutta ponsi ei vielä tuo rahaa.Se on laitettava täytäntöön, ja odotan siis, että ke-vään lisäbudjetti tuo lisää rahaa turvakotijärjes-telmään. Muutoin on aika kyseenalaista, että ai-omme tässä salissa ratifioida Istanbulin lähisuh-

deväkivaltaan, naisiin ja lapsiin kohdistuvaan vä-kivaltaan, liittyvän sopimuksen.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen va-rapuhemies Pekka Ravi.

2 Tuula Peltonen /sd: Arvoisa puhemies! Tur-vakotipalvelut ovat olleet niin sanottuna kysy-mysmerkkinä jo kovin kauan rahoituksen ollessakysymyksessä, ja onkin hyvä, että nyt tässä esi-tyksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionvaroista maksettavasta korvauksesta turvakoti-palvelun tuottajalle. Esityksen tarkoituksena onvarmistaa turvakotipalvelujen tuottamisen rahoi-tus niin, että tämä palvelu on jokaisen sitä tarvit-sevan saatavilla asuinpaikasta riippumatta.

Turvakotitoiminnan rahoituksen yleinen joh-to, ohjaus ja valvonta kuuluvat esityksen myötäsosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriö vah-vistaa turvakotipalvelujen tuottajille jaettavanvuotuisen korvauksen määrän, ja THL huolehtiimaksettavan korvauksen valmistelun, korvauk-sen maksatuksen ja korvauksen käytön valvon-nan tehtävät. THL tekee myös turvakotipalvelu-jen tuottajien kanssa sopimuksen viideksi vuo-deksi ehdollisena siten, että valtion varoista mak-settavan korvauksen määrä vahvistetaan vuosit-tain.

Turvakotipalvelu määritellään lainsäädännös-sä ympärivuorokautiseksi, asiakkaalle maksutto-maksi kriisityön yksiköksi, johon lähisuhdeväki-valtaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voimennä oma-aloitteisesti tai viranomaisen taimuun tahon ohjaamana, tarvittaessa myös nimet-tömänä. Lain tarkoituksena on turvata turvakoti-palvelut jokaiselle, naisille, miehille ja heidänkanssaan mahdollisesti saapuville alaikäisillelapsille, joihin kohdistuu lähisuhteessa väkival-taa tai jotka elävät tällaisen uhan alla.

Arvoisa puhemies! Suomi on hyväksynyt Eu-roopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkival-lan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumi-sesta laaditun yleissopimuksen eli Istanbulin so-pimuksen tavoitteet turvakotipalvelun kattavuu-desta ja palvelujen saatavuudesta, ja tämä yleis-sopimus velvoittaa valtiomme turvaamaan riittä-vien turvakotipalvelujen tarjonnan kaikillepalveluja tarvitseville. Esitetyn lain tarkoitukse-

PTK 124/2014 vp124/11/3 63

na on vastata tähän haasteeseen helpottaa turva-kotiin pääsyä, ja tämä tarkoittaa tietenkin yhteis-työtä eri toimijoiden välillä, erityisesti kunnansosiaalitoimen sekä turvakodin välillä, asiak-kaan kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. Aluksikehittämistyö keskittyy kuitenkin ihan akuuttiinkriisityöhön.

Tämä lainmuutos selkeyttää myös turvakoti-palvelujen tuottamista Suomessa, kohtelee pal-veluntuottajia yhdenvertaisemmin sekä takaa pa-remmin palvelun laadun turvakodin sijaintipaik-kakunnasta riippumatta. Lainmuutoksella tämäakuutin kriisihoidon vaihe tulee siis valtion kus-tantamaksi, mutta avohuolto tulee pysymäänedelleen kunnan vastuulla. Tämä jako edellyttääturvakotipalvelujen tuottajien ja kunnan eri toi-mialojen, erityisesti sosiaalitoimen, hyvää yh-teistyötä asiakkaan auttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Vielä vähän tästä rahoituk-sesta. Rakennepoliittisen ohjelman mukaisestiturvakodit siirretään siis valtiolle. Samalla tar-koitukseen on esitetty osoitettavaksi valtion ta-lousarvioon 8 miljoonaa euroa, ja tällä katettai-siin olemassa olevien turvakotipaikkojen määräeli noin 123 perhepaikkaa. Tämä summa ei kataavohuollon tukitoimia toistaiseksi, vaan siitäkunnat huolehtisivat edelleen osana sosiaalipal-veluja.

Arvoisa puhemies! Väkivalta on yhteiskun-nassamme, ikävä kyllä, yleinen ilmiö, vaikka sii-tä myös vaietaan. Tutkimukset kertovat, että yli15-vuotiaista naisista 43,5 prosenttia joutuu elä-mänsä aikana vähintään kerran miehen tekemänfyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai väkival-lalla uhkailun kohteeksi. Vuosittain Suomessakuolee yli 20 naista nykyisen tai entisen puoli-son surmaamana. Tätä on tietenkin hyvin vaikeaymmärtää tai hyväksyä, mutta ennen kaikkeamyös siksi näitä turvakotipaikkoja on lisättäväsamalla kun ennalta ehkäisevään työhön panoste-taan.

3 Katja Taimela /sd: Arvoisa herra puhemies!Rakennepoliittisen ohjelman yksi tavoite on vä-hentää kuntien tehtäviä, ja turvakotipalveluidensiirtäminen valtion vastuulle on yksi näistä kun-tien tehtäviä vähentävistä toimista. Valiokuntaon käsittelyssään kannattanut turvakotipalvelui-den saattamista valtion järjestämisvastuulla ole-vaksi lakisääteiseksi palveluksi, kunnat kun ovattarjonneet turvakotipalveluja yleisen sosiaalipal-veluja koskevan järjestämisvastuun nojalla. Saa-

tavuus on ollut sattumanvaraista, ja palveluitatarvitsevat ovat olleet eriarvoisessa asemassaasuinpaikastaan riippuen.

Valiokunta on mietinnössään todennut, ettäsosiaalihuoltolain kokonaisuudistus ja turvako-tien rahoitusta koskeva laki täydentävät toisiaan.Hiukan huolettaa tässä hetkessä, kuntien talou-delliset paineet tietäen, miten kunnat ottavat huo-mioon kokonaisuudistuksen muun muassa ennal-ta ehkäisevässä työssään. On tärkeää myös huo-mioida, että turvakodissa vietetyn kriisijaksonjälkeen tarvitaan usein pitkäkestoisiakin jälki-huollon palveluita. Tässäkin kunnilla on melkoi-nen vastuu kannettavanaan.

Se, mistä kannan myös huolta, on eurot turva-kotipalveluiden mahdollistamiseen. Hallitushanon varannut vuoden 2015 budjettiin turvakotitoi-mintaan 8 miljoonaa euroa. Tuolla rahamäärälläei taata turvakotitoiminnan jatkumista edes ny-kyisessä laajuudessaan, niin kuin täällä muunmuassa edustaja Filatov kertoi. Koen, että halli-tuksen on ehdottomasti palattava vielä tällä vaa-likaudella lisäbudjetin kautta lisärahoitukseenkoskien turvakotitoimintaa. Tällaista signaaliaon tullut hallituspuolueitten edustajilta, ja tähänon syytä painaa päälle.

4 Silvia Modig /vas: Arvoisa puhemies! Tässäon pidetty hyviä puheenvuoroja, ja yhdyn niihintäysin. On erittäin hyvä, että vastuu turvakodeis-ta siirtyy valtiolle. Aiemmin, kun se oli kuntientehtävä, sen palvelun laatu ja saavutettavuusvaihteli hyvin paljon eri kuntien välillä. Joissainkunnissa tarvittiin jopa maksusitoumus, jolloinperheväkivallan uhrin oli toimittava virka-aika-na. Valitettavasti nämä väkivallan kokemukseteivät katso virka-aikaa, ja apua on saatava sil-loin, kun se tilanne on.

Tämä raha on riittämätön. Jos me etenemmetällä 8 miljoonalla, niin meillä vähenee turvako-tien määrä. Jo Kataisen hallitusohjelmaankin kir-jattiin, että Suomi pyrkii pääsemään Euroopanneuvoston suositusten tasolle, jolloin meidän pi-täisi lisätä huomattavasti meidän paikkojamme.Käsitykseni mukaan 32 miljoonaa euroa on sesumma, jolla me pääsisimme tähän tavoittee-seen, johon me siis olemme sitoutuneet kansain-välisissä sopimuksissamme.

Olen aivan samaa mieltä edustaja Filatovinkanssa siitä, että on hyvin kummallinen tilanne,että me ratifioimme Istanbulin sopimuksen jakäytännössä vähennämme turvakotipaikkojen

Torstaina 4.12.201464 124/11/5

määrää. Tähän on löydyttävä kevään lisäbudje-tissa lisärahaa. Vasemmistoliitto on omassa var-jobudjetissaan esittänyt vaihtoehdon, 32 miljoo-naa tähän työhön, mutta toivon, että tämä voisiolla asia, joka nyt ei jaa puolueita hallitus—op-positio-asetelmiin, vaan tämä voitaisiin kokeayhteiseksi asiaksi, joka viedään maaliin.

5 Aino-Kaisa Pekonen /vas: Arvoisa puhe-mies! Kuten todettu, tämän esityksen tarkoituk-sena on varmistaa turvakotipalvelun tuottamisenrahoitus niin, että turvakotipalvelu olisi jokaisensitä tarvitsevan saatavilla asuinpaikasta riippu-matta. Nykytilanne on kestämätön, sillä kuntienon ollut vaikea saada valtionosuuksia turvakoti-toimintaa varten. Toiminta onkin nojautunut jopitkään hankerahoituksella toimiviin kolmannensektorin toimijoihin, erityisesti Ensi- ja turvako-tien liittoon.

Mielestäni tämä hallituksen esitys on hyvä jakannatettava, mutta käytännössä turvakotipalve-lun tuottajille maksettavaan korvaukseen varatturahoitus on riittämätön. 8 miljoonaa euroa on nytvarattu, mutta tämä summa ei riitä edes nykyis-ten paikkojen toiminnan rahoittamiseen. Nytnäyttää siis siltä, että tämä esitys tällaisenaan pi-kemminkin vähentää turvakotipaikkoja Suomes-sa kuin lisää niitä, sillä turvakotipaikkoja on noinneljäsosa siitä, mitä Euroopan neuvosto edellyt-tää, kuten edustaja Modig tässä edellä jo totesi.

Ymmärrän toki talouden tilanteen, tilanne onhuono. Mutta silti tuntuu varsin surulliselta, ettäme tässä taloudellisessa tilanteessa olemme val-miita leikkaamaan ja supistamaan palveluista,jotka on tarkoitettu kaikista tukalimmissa tilan-teissa oleville ihmisille.

Arvoisa puhemies! Kuten monet kollegat, mi-näkin jään toiveikkaana odottamaan, josko joensi keväänä turvakotipalveluiden rahoitus nos-tettaisiin sille tasolle, että saisimme nostettua tur-vakotien määrän Euroopan neuvoston meiltäedellyttämälle tasolle.

6 Timo Heinonen /kok: Arvostettu puhemies!Edustaja Filatov piti keskustelun alussa erin-omaisen puheenvuoron. Koskemattomuus ja niinfyysinen kuin henkinenkin koskemattomuus ovatsellaisia arvoja, joita pitää vaalia ja joita pitäämyös yhteiskunnan puolustaa silloin, kun ne ovatuhattuina.

Kuitenkin tässä keskustelussa aika pienellehuomiolle on jäänyt miesten kokema väkivalta.

Itse asiassa aiemmissa puheenvuoroissa kerrot-tiin, että lähisuhdeväkivallasta 85 prosenttia koh-distuu naisiin. Näin varmasti on, en epäile sitä,mutta itse asiassa kuitenkin tosiasia on sekin, ettämiehet joutuvat törkeän pahoinpitelyn tai henki-rikoksen yrityksen uhriksi lähisuhteessa jopauseammin kuin naiset Suomessa: vuonna 2008näitä oli 116 miestä ja 111 naista eli aika laillasama määrä, mutta miehiä kuitenkin enempi. Javielä uskon niin, että valitettavan usein miehetvaikenevat tämäntyyppisestä väkivallasta, eivättoki ehkä siinä tilanteessa, kun henki on uhattu-na, mutta hyvin pitkälle. Mielenkiintoinen ja toi-saalta surullinenkin tosiasia on se, että miehiä eiturvakodeissa kovinkaan usein näy. En usko sitä,että Suomessa ei siihenkin olisi tarvetta.

Arvoisa puhemies! Suurin puute on palvelunsaatavuus, ennen muuta Itä- ja Pohjois-Suomes-sa, joissa palveluita on saatavissa käytännössävain suurissa asutuskeskuksissa. Kun hivenentaustoja tutkin tätä puheenvuoroani varten, niinminut pysäytti se, että viime vuosina nämä turva-kodit eivät ole lisääntyneet vaan itse asiassa vä-hentyneet Suomessa. Vuonna 2010 Suomessatoimi 21 turvakotia ja oli 123 perhepaikkaa, jatällä hetkellä valiokunnan mietinnön mukaanSuomessa toimii 20 turvakotia ja 120 perhepaik-kaa — ei suurta muutosta, mutta muutos tokiväärään suuntaan.

Arvoisa puhemies! Yksi iso puute meillä Suo-messa on saavutettavuudessa ja turvakotien mää-rässä, jonka pitäisi siis olla aivan eri luokkaa,yksi turvakodin perhepaikka 10 000:ta asukastakohden. Se tarkoittaisi suurin piirtein tuota Eu-roopan neuvoston suositusta, 530:tä paikkaaSuomessa.

Toinen iso ongelma meillä Suomessa on se,että meillä ei ole salaista turvakotia. Me tarvitsi-simme Suomeen ehdottomasti salaisen turvako-din, mutta meidän laissa on kirjaus, että lain mu-kaan lapsen huoltajalla on oikeus tietää lapsensaolinpaikka ja jopa oikeus tavata häntä väkivaltai-sesta käyttäytymisestä huolimatta. Tällä hetkellämeillä ei ole mahdollisuutta tällaisissakaan tilan-teissa evätä tätä oikeutta, vaikka pelko väkival-lasta olisi ilmeinen. Turvakodissa voi Suomessaasioida nimettömänä tänä päivänä vain puheli-mitse ja avopalveluissa, ei turvakotijaksolla, jaminun mielestäni nämä ovat sellaisia kysymyk-siä, joita toivoisin vakavasti pohdittavan samaanaikaan, kun näitä turvakoteja pyritään lisäämään.

PTK 124/2014 vp124/11/7 65

Annan vahvan tukeni myös sille — miehenä,joka ei onneksi ole väkivaltaa joutunut lähisuh-teessa kokemaan eikä ole itsekään sellaiseensyyllistynyt — että lisätalousarviossa, lisäbudje-tissa, osoitetaan rahaa turvakotitoimintaan niin,että edes nykyinen taso voidaan turvata ja siitämielellään myös näitä paikkoja lisätä, niin ettätuo välimatka ja saavutettavuus eivät olisi estee-nä turvallisen paikan löytämiselle.

7 Eeva-Johanna Eloranta /sd: Arvoisa puhe-mies! Suomessa valitettavan yleinen lähisuhde-väkivalta on vakava asia. Turvakotipalvelunsaattaminen valtion järjestämisvastuulla olevak-si lakisääteiseksi palveluksi onkin erittäin terve-tullut uudistus. Toistaiseksi turvakotipalvelui-den järjestämisvastuusta ovat puuttuneet säädök-set ja kunnat ovat tarjonneet turvakotipalvelujayleisen sosiaalipalveluja koskevan järjestämis-vastuun nojalla. Turvakotipalveluiden saatavuuson kuitenkin ollut sattumanvaraista, ja palvelujatarvitsevat ovat olleet eriarvoisessa asemassa.Nykyinen, yksittäiseen asiakkuuteen perustuvamaksusitoumuskäytäntö onkin luonut jatkuvanepävarmuuden myös turvakotien ylläpitoon ja ta-loudenhoitoon, ja niin ei tietenkään saisi olla.

On erittäin tärkeää, että turvakotitoimintaa nytvahvistetaan säätämällä järjestämisvastuusta jayhdenmukaistamalla palveluiden sisältöä. Erit-täin merkittävää uudistuksessa on, että asiakkaal-le turvakotipalvelu on aina maksutonta. Raha eisiis ole esteenä turvakotiin hakeutumiselle.

Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus ja turva-kotien rahoitusta koskeva laki täydentävät toisi-aan. Sosiaalihuoltolain mukaan lähisuhde- japerheväkivalta on yksi tekijä, joka kunnan pitääottaa huomioon ennalta ehkäisevässä työssä, jasen pitää myös auttaa väkivallan kohteeksi joutu-nutta. Turvakoteja koskevan lakiehdotuksen mu-kaan akuutin kriisiavun antaminen otetaan val-tion kustantamaksi toiminnaksi, jonka kunta voijärjestää itse, tai se voi ohjata asiakkaan muuhunturvakotiin.

Turvakotipalvelujen alueellisen saatavuudenvarmistamiseksi pieniä turvakotiyksiköitä tarvi-taan tulevaisuudessakin. Esityksen perusteluissakuvattu pyrkimys sijoittaa etäyksikkö jonkunmuun palvelun yhteyteen siten, että käytettävis-sä on kriisityöhön erikoistunutta henkilökuntaa,onkin tarkoituksenmukainen. Sosiaali- ja tervey-denhuollon henkilöstöä tulee myös kouluttaa riit-tävästi kriisiapuun, jotta osaamista sitten riittää.

Turvakotipalvelujen saatavuuden turvaami-nen lähipalveluna edellyttää turvakotiverkostonlaajentamista ja paikkamäärän kasvattamista.Tällä hetkellä Suomessa toimii 20 turvakotia,joissa on yhteensä 120 perhepaikkaa. Paikka-määrä ei ole vielä lähelläkään Istanbulin sopi-muksen velvoitetta. Jotta turvakotipalvelut tur-vattaisiin Euroopan neuvoston suosittelemallatavalla, tulisi Suomessa paikkoja olla yhteensänoin 530.

Hallitus on tosiaankin varannut ensi vuodenbudjettiin turvakotitoimintaan 8 miljoonaa eu-roa, ja rahamäärä, ikävä kyllä, on liian vähäinentakaamaan turvakotitoiminnan jatkumisen edesnykyisessä laajuudessaan, niin kuin täällä jomuutamat ovat todenneetkin. Rahoituksen tarvetoki selkiytyy lainsäädäntöä toimeenpantaessa,mutta nykyisen laajuisen toiminnan ylläpitoontarvitaan valiokunnallekin esitetyn arvion mu-kaan vuositasolla noin 11,5 miljoonaa euroa.Toivottavasti tähän tosiaankin voidaan palata.

Hallituksen pitäisikin varautua jo ensi vuodenaikana lisäbudjetilla lisäämään rahaa tuonne tur-vakotitoimintaan. Määrärahan lisäys on välttä-mätöntä saada myös valtiontalouden kehyksiin,jotta sopimuksen solmivat palveluntuottajat voi-sivat kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti.Tämä pitkäjänteisyys on erityisen tärkeä asia.Valiokuntakin huomauttaa mietinnössään, ettävaikka maksettavat korvaukset sidotaan vuotui-seen valtion talousarviossa olevaan euromää-rään, määrärahan pienentäminen niin, että toi-minta ei voisi vastata kriisiavun tarpeeseen taikorvaus ei vastaisi kustannuksia, olisi vastoinjopa lain tarkoitusta.

8 Tarja Filatov /sd: Arvoisa puhemies! Edusta-ja Heinonen puuttui tärkeään asiaan, myös sii-hen miesten kohtaamaan lähisuhdeväkivaltaan.Kuten puheenvuorossani sanoin, se on viime ai-koina lisääntynyt ja myös miehet tarvitsisivat tie-tyissä tilanteissa turvakotipaikkoja.

Mutta mitä tulee näiden turvakotipaikkojenalas ajamiseen tai siihen, että niiden määrä onviime aikoina vähentynyt, niin se osittain johtuusiitä, että kunnat ovat ottaneet käyttöön aika ky-seenalaisen järjestelyn. Ne kyllä hankkivat neljäseinää, jotka suojaavat ihmistä fyysiseltä väki-vallalta, mutta sen sijaan se muu palvelu, mitäkoko turvakotijärjestelmään kuuluu, on puuttu-nut, ja on ajateltu, että pelkästään se, että ollaanturvassa, riittää, eikä ole ymmärretty sitä, että

Torstaina 4.12.201466 124/11/9

jotta voi olla oikeasti myös henkisesti turvassa,tarvitaan sitä palvelua, joka auttaa ihmistä selviä-mään tuosta väkivallasta, irtaantumaan niistä ti-lanteista ja pääsemään turvallisesti omille jaloil-leen.

Nyt tässä järjestelmässä, jossa tämä turva-osuus enemmän siirtyy valtiolle mutta näidenpalveluiden järjestelmä on kunnilla, on äärim-mäisen tärkeää, kun tehdään sosiaali- ja tervey-denhuoltouudistusta, että osaaminen kulkee pe-rässä. Esimerkiksi omassa kotikaupungissaniHämeenlinnassa tehty väkivaltaprojekti nostiyhtäkkiä Hämeenlinnan koko maan väkivaltai-simmaksi kaupungiksi, ja ei sinä aikana varmastiväkivalta siinä kaupungissa lisääntynyt, vaan tie-toisuus ja osaaminen lisääntyivät.

9 Timo Heinonen /kok: Arvoisa puhemies!Kiitos edustaja Filatoville.

Olisin kuitenkin vielä palannut tähän salai-seen turvakotijärjestelmään. Kun valiokunnassatätä on käsitelty, niin onko se noussut esille on-gelmana, että meillä ei ole mahdollisuutta salai-seen turvakotiin, sellaista ei löydy koko Suomes-ta? Lain mukaan siis lapsen huoltajalla on oikeustietää lapsensa olinpaikka ja oikeus jopa tavatahäntä väkivaltaisesta käyttäytymisestä huolimat-ta. Ja turvakodissa lain mukaan voi asioida ni-mettömänä siis ainoastaan puhelimitse ja avopal-veluissa, ei nimettömänä turvakotijaksoilla, jatämä on oikeasti iso ongelma ja iso huoli monel-le. Silloin ei välttämättä uskalleta hakeutua tur-vakotiin, kun se koetaan leimaavana ja jopa sitätilannetta joskus pahentavanakin, että omasta ko-dista lähdetään pois. Silloin pitäisi olla mahdolli-suus mennä salaiseen paikkaan ja olla siellä täy-sin turvassa.


Päätökset



12) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksivammaisetuuksista annetun lain muuttami-sesta

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 255/2014 vpSosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM30/2014 vp

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kä-sittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokun-nan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisäl-löstä.

Yleiskeskustelu

1 Katja Taimela /sd: Arvoisa herra puhemies!Käytän tästä hallituksen lakiesityksestä lyhyenpuheenvuoron ihan siitä syystä, että tästä halli-tuksen lakiesityksestä tulee mainittua maakun-nan positiiviset yhteydenotot, joita on tullut.

Elikkä tosissaankin tällä hallituksen esityksel-lä ehdotetaan säädettäväksi siis nykyistä tarkem-min niistä sairaudesta, viasta tai vammasta aiheu-tuneista erityiskustannuksista, jotka otetaan jat-kossa huomioon vammaisetuuksia myönnettäes-sä. Ja se, mistä on tullut jo kiitosta, vaikka laki tu-lee tietenkin voimaan vasta ensi vuonna, on se,että tällä kyseisellä lailla lisätään tuen hakijoidenyhdenvertaisuutta ja helpotetaan yleisesti vam-maisetuuksien hakemista. Hyvä niin. Mielestäninäin pitäisi olla jokaisen lain kohdalla, ja valitet-tavasti näin ei tapahdu tällä hetkellä.

Elikkä tärkeää on sitten jatkossa myös muis-taa se, että seurataan tämän lainmuutoksen vai-kutuksia ja arvioidaan sitten mahdollisia täsmen-tämistarpeita tämänkin lain kohdalla.


Päätökset



PTK 124/2014 vp124/13 67

13) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksijulkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta an-netun lain muuttamisesta ja väliaikaisestamuuttamisesta, työsopimuslain 13 luvun6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja työttö-myysturvalain 7 luvun 3 §:n 3 momentinkumoamisesta

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 198/2014 vpTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöTyVM 10/2014 vpLakialoite LA 66, 78/2014 vpToimenpidealoite TPA 36/2012 vp

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kä-sittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovalio-kunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotustensisällöstä.

Yleiskeskustelu

1 Tarja Filatov /sd (esittelypuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaanmuutettavaksi lakia julkisesta työvoima- ja yri-tyspalvelusta ja nimenomaan niiden palkkatuki-säännösten osalla. Esityksen tavoitteena on se,että palkkatukijärjestelmä olisi yksinkertaisempija se toimisi paremmin rakennetyöttömyyden vä-hentämiseksi sekä työnantajien ja työttömien jatyönhakijoiden yhdenvertaisuus lisääntyisi.

Tässä ehdotetaan, että luovuttaisiin nykyises-tä palkkatuen perustuki- ja lisäosamallista, jatämä esitys on varsin hyvä, koska jos katsotam-me sitä todellisuutta, millaisia päätöksiä eri te-toimistoissa tehdään, niin itse asiassa kukaan eivoi olla varma, minkä tasoista tukea missäkin ti-lanteessa saa, niin erilaisia nuo käytännöt ovat.Sen takia on hyvä, että siirrytään palkkatuen pro-sentuaaliseen määrään. Elikkä kysymys on siitä,että palkkatuki olisi aina suhteessa saatavaanpalkkaan. Se olisi joko 30, 40 tai 50 prosenttiapalkasta.

Valiokunta on pitänyt hyvänä sitä, että kun ny-kymallissa maksetaan tietty summa, niin tässämallissa siirrytään prosenttiosuuteen, joka saat-taisi jopa edistää sitä, että nämä palkkatukipaikateivät ole aina niitä kaikkein pienipalkkaisimpiatehtäviä, vaan tämä tukimalli voisi suosia myösvähän toisentyyppistä kehitystä.

Miten nämä prosenttiosuudet sitten määräyty-vät? Mitä korkeampi tukimäärä on, niin taval-

laan sitä vaikeampi on kyseessä olevan ihmisentyöllistyä avoimille työmarkkinoille, elikkä tuenmäärä on sitä korkeampi ja tuen kesto on sitä pi-dempi, mitä pidempään tuella palkattava henkilöon ollut työttömänä. Valiokunta on tätä omissaarvioissaan pitänyt hyvänä järjestelmänä. Vam-man tai sairauden aiheuttama pysyvä tai pysy-väisluonteinen tuottavuuden alentuma on sellai-nen syy, jonka perusteella tuki olisi aina 50 pro-senttia palkkauskustannuksista.

Lisäksi aivan uutena elementtinä tulee niin sa-nottu ikääntyneiden työttömien palkkatuki, jossaon kyse siitä, että kun ihminen on 60 vuotta täyt-tänyt ja hän on ollut pitkäkestoisesti työttömänä,itse asiassa yhden vuoden yhtäjaksoisesti, niinsen jälkeen hän voi saada käytännössä pysyvänpalkkatuen, joka voidaan myöntää kerta toisensajälkeen niin sanotun jäähysäännön iskemättä.Ajatus on, että tämän tuen avulla ihminen voitai-siin ikään kuin saattaa kunnialla eläkkeelle, joshän ei ilman tukea voi työtä saada.

Yhdistysten näkökulmasta järjestelmä ei kul-je prosenttiperusteisesti, vaan se on sidoksissatyöaikaan. Yhä edelleen yhdistykset, kolmannensektorin toimijat, sellaiset, jotka eivät harjoitaelinkeinotoimintaa, voisivat saada palkkakustan-nukset täysimääräisesti silloin, kun ne vastaavatenintään 65 prosentin työaikaa. Budjetissa mää-ritellään joka vuosi katto, joka tuolla palkkatuel-la voisi olla, ja tämän vuoden budjetissa se onmääritelty korkeintaan 2 000 euroon. Valiokuntapiti omassa kannanotossaan tätä yhdistysten 100prosentin korvausta erittäin tärkeänä ja hyvänä,koska tiedämme, että järjestöissä ei välttämättäole omaa rahaa, jolla ihmisiä voitaisiin työllis-tää, mutta järjestöt yleensä työllistävät niitä pit-käaikaistyöttömiä, joiden on kaikkein vaikeintapäästä työmarkkinoille.

Sitten tulevat ne kohdat, joissa valiokuntamuutti hallituksen esitystä. Valiokunnan ajatuk-sen taustalla oli se, että kun me monipalvelukes-kuksia koskevassa lainsäädännössä lisäämmekuntien velvollisuutta työmarkkinatuen maksu-osuuksista — tämä laki on siis vasta tulossa suu-ren salin käsittelyyn — niin on aika kohtuutonta,että samaan aikaan monilla kunnilla olisi vaike-uksia käyttää palkkatuettua työtä. Meidän työso-pimuslakimme määrää — sinänsä ihan hyvin jaoikein — että jos on olemassa osa-aikaista työtätai jos käydään yt-neuvotteluja, on lomautettutyöntekijöitä tai irtisanottu työntekijöitä, niin ontarjottava ensin osa-aikaisille lisätyötunteja ja ir-

Torstaina 4.12.201468 124/13/2

tisanotuille ja lomautetuille niitä työpaikkoja,jotka työyhteisössä avautuvat, jos ne heidän am-mattiosaamiseensa suinkin sopivat, mutta tämäsääntö on aiheuttanut sen, että esimerkiksi työpa-joissa on ollut vaikea käyttää työvoimapoliittisiatoimenpiteitä. Ainoastaan kuntouttava työtoi-minta on sellainen, jossa tämä työsopimuslain li-sätyön tai takaisinottovelvollisuuden pykälä eitule täytäntöön.

Hallitus esitti, että tästä työsopimuslaista huo-limatta työpajoihin voitaisiin ottaa asiakkaitatyökokeiluun ja kunnissa velvoitetyöllistetyt voi-taisiin työllistää ilman, että pitäisi ottaa huomi-oon työsopimuslain edellytykset. Valiokunta ha-lusi, että me voimme käyttää myös palkkatuettuatyötä esimerkiksi nuorten työllistämisessä, kos-ka olisi aika hassua, että ensin, jos nuori on kun-touttavassa työtoiminnassa, hän saa ylläpitokor-vausta, ja jos hän sen jälkeen siirtyy työkokei-luun, niin hän ei enää saakaan ylläpitokorvaustavaan hänen toimentulonsa heikkenee ja hänelläei sen jälkeen olisi näköpiirissä palkitsevaa palk-katukipaikkaa, joka taas parantaisi hänen työllis-tymisedellytyksiään, koska kyse olisi oikeastatyön tekemisestä ja työehtosopimuksen mukai-sen palkan maksamisesta.

Sen takia valiokunta muutti lakia siten, ettäjatkossa työpajoissa voidaan käyttää myös palk-katukea ilman, että työsopimuslain säännöksetsitä estävät. Kysymys on tietenkin siitä, että tällätyöllä ei saa korvata niin sanottua tavanomaistatyötä, joka kuuluu kunnan velvollisuuksiin, mut-ta tämän lisäksi kunta voisi tietyissä tilanteissaesimerkiksi kolmannen sektorin pajoilta ostaapalvelua, jota se sitten käyttää omien tehtävien-sä, tällaisten avustavien tai ei suoraan lakisääteis-ten tehtävien, tekemiseen.

Valiokunta pitää tätä esitystä kannatettavanaja on tyytyväinen siitä, että tämä palkkatukijär-jestelmä selkeytyy, mutta haluaa, että sitä seura-taan, koska yhä edelleen eri te-toimistojen ikäänkuin omaan päätäntävaltaan jää se, kuinka pitkiäpalkkatukijaksoja myönnetään.

2 Katja Taimela /sd: Arvoisa herra puhemies!Todellakin, niin kuin valiokunnan puheenjohtajaFilatov tuossa totesi, tällä hallituksen esitykselläehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- jayrityspalvelusta annettua lakia palkkatukisään-nösten osalta. Lain tavoite ja henki on mielestänivarsin tärkeä: palkkatukijärjestelmän yksinker-taistaminen, rakennetyöttömyyden vähentämi-

nen ja työnantajien ja työttömien työnhakijoidenyhdenvertaisuuden lisääminen. Yksi tärkeä koh-deryhmä on 60 vuotta täyttäneet vähintään vuo-den yhtäjaksoisesti työttömänä olleet henkilöt.Heille ehdotetaan pitkäkestoista, käytännössäpysyvää palkkatukea.

Ihmiset kaipaavat oikeudenmukaista ja yhden-vertaista kohtelua myös saadessaan palveluitatyö- ja elinkeinotoimistoissa. Voimassa olevasääntelyhän on antanut muun muassa palkkatuenmyöntämisessä laajan tapauskohtaisen harkin-nan, ja tästä syystä palkkatukijärjestelmän selki-yttäminen on varsin tärkeää tässä ajassa, kun use-at joutuvat siellä te-palveluissa asioimaan.

Valiokuntakäsittelyssä pidimme erityisen tär-keänä, että uudistuksen toimeenpanoa seurataanja mahdollisiin havaittuihin ongelmiin myöspuututaan välittömästi, jos ja kun niitä huoma-taan. Te-palveluissa on tällä vaalikaudella toteu-tettu monia uudistuksia, ja se tuo myös paitsi pai-neen työntekijöitä kohtaan myös suuren velvoit-teen asianmukaisesta tiedottamisesta työnantajil-le, palkkatukeen oikeutetuille henkilöille ja tuenmyöntämisestä vastaaville viranomaisille. Valio-kuntatyössä painotimme myös sitä, että myöskolmannen sektorin osuus on tämän lain toteutu-misessa äärettömän tärkeä, etten sanoisi välttä-mätön, ja myös heille tästä asiasta tiedottaminenon todella tärkeää tästä alkuvaiheesta asti.

3 Eeva-Johanna Eloranta /sd: Arvoisa puhe-mies! Rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle,joka palkkaa työttömän työnhakijan muihin kuinelinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin,palkkauskustannukset nyt sitten korvataan täysi-määräisesti ensimmäisten 12 kuukauden ajalta65 prosentin työajan suhteen. 100-prosenttinenkorvaus on erittäin tärkeä järjestöille, mutta toi-saalta tietenkin se, että täyden tuen saa vain 65-prosenttista työaikaa vastaavalta osin, saattaatoki ohjata yhdistykset ja säätiöt lyhentämääntyöllistyvien työaikaa, jolloin nämä saattavat sit-ten jäädä jopa toimeentulotukea hakeviksi asiak-kaiksi.

Esityksen mukaan työnantaja voi tietyissä ti-lanteissa myöskin poiketa lomautettuja ja osa-ai-katyötä tekeviä sekä takaisinottovelvollisuudenpiirissä olevia entisiä työntekijöitään koskevastatyöntarjoamisvelvollisuudesta, ja tämä koskisimuun muassa rekisteröityjä yhdistyksiä ja sääti-öitä, jotka palkkaavat näitä työttöminä olleita.

PTK 124/2014 vp124/13/4 69

Tämä on erittäin odotettu uudistus järjestöjenpiirissä, koska tämä on hyvin tärkeä asia niidentoiminnalle. Me olemme saaneet paljon yhtey-denottoja tämän suhteen, ja onkin tärkeää, niinkuin edustaja Taimela tuossa mainitsi, että tästämuutoksesta nyt sitten tiedotetaan hyvin, etenkinjärjestöille, kolmannen sektorin toimijoille, jottasitten tiedetään, mikä on muuttunut.

4 Jari Myllykoski /vas: Arvoisa herra puhe-mies! Ehdotettu uudistus on todella tärkeä: har-monisointi niin, että alueellisesti voidaan olla yh-denvertaisessa asemassa. Tämä antaa myöskinpohjaa sille, että meillä ehkä päästään nyt ikäväs-tä ilmiöstä ainakin tiedon puutteen osalta. Kunjärjestelmää yksinkertaistetaan, niin toivottavas-ti se myös hillitsee sitä, että meillä — kuten tällähetkellä — kuntouttavaa tukea käytetään, voisi-ko sanoa, härskisti väärin. Meillä on tämmöiset,ikävästi sanottuna, orjatyömarkkinat tällä hetkel-lä Suomessa, että meillä kuntouttavalla tuellaolevia ihmisiä myydään kunnan toimesta: 10 eu-roa per päivä maksetaan yksityiselle ja 20 euroaper päivä yritykselle, kun yritykset ottavat näitähenkilöitä vastaan.

Toisaalta siellä on toisella puolella se, että nytniitä, joita kuntouttavalla tuella on, on yrityksis-sä normaalissa työsuhteessa, ja heille kuuluisi ni-menomaan palkkatuki, koska heidän työkykyi-syytensä ei edellytä kuntouttavan työskentelynluokittelua, vaan he ovat työkykyisiä, toimivatyrityksissä tuotannollisissa töissä. Samaan ai-kaan toinen yritys toisella puolella Suomea jou-tuu sitten siihen tilanteeseen, että markkinat vää-ristyvät siltä osin, että kun työskennellään niinsanotusti yhteiskunnan tuella, niin pystytääntuotteita myymään paljon halvemmalla kuin toi-sessa yrityksessä, missä normaalissa työsuhtees-sa olevat työntekijät pyrkivät tekemään sen tuo-tannollisen työn.

5 Tarja Filatov /sd: Arvoisa puhemies! Edusta-ja Myllykoski puuttui erittäin tärkeään asiaan, jo-hon myös valiokunta on kiinnittänyt huomiota,elikkä siihen, miten kuntouttavaa työtoimintaakäytetään. Sitä todellakin käytetään välillä epä-tarkoituksenmukaisesti ja jopa väärin.

Valiokunta edellytti, että tehdään selkeä erokuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuetun työn

välillä, koska liian usein ihmiset tekevät täsmäl-leen samaa tehtävää mutta toinen saa tuosta työs-tänsä palkkatuetun työn kautta palkan ja toinentekee sitä kuntouttavana työtoimintana. Lisäksijulkisuudessa on ollut esimerkkejä sellaisestakuntouttavan työtoiminnan käytöstä, joka ei to-dellakaan ole edes lainmukaista. Laki määritte-lee kuntouttavan työtoiminnan painotussanalla"kuntouttava", mutta sitä käytetään usein paino-tussanalla "työ", ilman että siihen liittyy mitäänkuntoutusta, ja silloin se ei kyllä ole kuntoutta-van työtoiminnan lainsäädännön mukaista käyt-töä. Siksi on tehtävä selkeä ero työn ja kuntou-tuksen välille ja seurattava tilanteita, missä kun-touttavaa työtoimintaa käytetään.

6 Jari Myllykoski /vas: Arvoisa herra puhe-mies! Mietinnön esittelyssä valiokunnan puheen-johtaja Filatov toi hyvin esille sen, kuinka valio-kunta on paneutunut siihen, että pyritään rajaa-maan myös tarkasti se, että ei kunnan omana työ-nään normaalisti tehtävää työtä siirry tätä kauttamaksettavaksi yhteiskunnan tuella niin, ettämeillä tapahtuu se ikävä seikka, että kunnanomat työt siirtyvät esimerkiksi velvoitetyöllistä-misvastuun vuoksi niille henkilöille, jotka onmahdollisesti jostakin syystä jo kunnan omistatöistä aiemmin irtisanottu. Eli pitää pitää mieles-sä se, mitä valiokuntakin on juuri pohtinut: tark-karajaisuus siitä, että kunnan normaalisti omanatyönä tehtävät työt eivät tule jatkossa tehdyksipalkkatuen turvin, voisiko sanoa, vieden niinkuntatyöntekijöiden työpaikat.


Päätökset

Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen sisäl-tyvien lakiehdotusten sisällön mietinnön mukai-sena.

Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen lakia-loitteisiin sisältyvien lakiehdotusten hylkäämi-sestä.


Torstaina 4.12.201470 124/14

14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksimaankäyttö- ja rakennuslain muuttamises-ta

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 280/2014 vpYmpäristövaliokunnan mietintö YmVM15/2014 vp

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kä-sittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mie-tintö. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.

Yleiskeskustelua ei syntynyt.

Päätökset



15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksieräiden rakennustuotteiden tuotehyväksyn-nästä annetun lain muuttamisesta

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 281/2014 vpYmpäristövaliokunnan mietintö YmVM16/2014 vp

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kä-sittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mie-tintö. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.

Yleiskeskustelua ei syntynyt.

Päätökset



16) Kalastuslaki ja eräät siihen liittyvät lait

LähetekeskusteluLakialoite LA 57/2014 vp (Jari Myllykoski /vasym.)

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Pu-hemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetäänmaa- ja metsätalousvaliokuntaan.

Keskustelu

1 Jari Myllykoski /vas (esittelypuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Aloitteen kalastuslaiksija eräiksi siihen liittyviksi laeiksi tavoitteena ontodellakin tuoda oikeus myös niille tahoille, jot-ka eläkeläisten tavoin voisivat olla vähävaraisiaja ovat varmasti monta kertaa vähävaraisempiakuin eläkeläisryhmät. Eläkeläisiä on myös hyvä-tuloisia, mutta työttömät ovat se ryhmä, joka pää-sääntöisesti on ansiosidonnaisella päivärahalla,ja kun täällä sitä nyt on vielä oltu leikkaamassa jatiedetään, että ansiosidonnaisen työttömyystur-vankin osalta ollaan hyvin vähävaraisia, niin va-semmistoliiton eduskuntaryhmä katsoo tärkeäk-si tämän kalastuslain kokonaisuudistuksen rin-nalla käsitellä sitä mahdollisuutta, että myöstyöttömillä on oikeus ilman maksua kalastaa.

Tämän aloitteen kirjoittamisen vaiheessa onkritisoitu sitä, kuinka voidaan yleensäkään to-dentaa sitten lupakäytäntöjä tarkastettaessa, ettäon työtön. Tällä hetkellä jokainen päätöksen saa-nut, joko päivärahan taikka peruspäivärahan saa-nut, henkilö saa aina kyllä myös todistuksen sii-tä, kun tilille on rahaa tullut, niin että semmoisenkuitin mukana pitäminen, joka osoittaa makse-tuksi tulemisen ja voisi aina olla kuukauden ker-rallaan voimassa, ei semmoinen taakka ole.

Tässä lakialoitteessa ei ole huomioitu sitä, ettämyös työkyvyttömyyseläkeläiset ovat siinä ah-dingossa, jossa monesti ollaan pienillä päivära-hoilla. Toivonkin, että kun tämä valiokuntaanmenee, voidaan myös pohtia kaiken kaikkiaansitä järjestelmän oikeudenmukaisuutta, liittyykötämä pelkästään eläkeläisyyteen vai onko tällämuita sosiaalisia vaikutuksia, koska on selkeästiosoitettu, että kalastus on yksi tapa tuoda aktivi-teetteja työttömän päivään niin, että ei tavallaansyrjäydytä sinne kotiin vaan annetaan mahdolli-suus ihmiselle kalastuksen kautta hakea niitä ak-tiviteetteja, jolloin ihmisen oma vireystila ja mie-lenterveyskin pysyvät varmasti paremmassakunnossa.

Arvoisa herra puhemies! Tällä lyhyellä alus-tuksella toivotaan, että valiokunta tätä käsitteleevakaasti harkiten, josko katsomme nimenomaanniin, että sillä, kenellä ei ole varaa, olisi oikeustähän ilmaiseen kalastukseen.

PTK 124/2014 vp124/17 71


Päätökset

Asia lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokun-taan.

17) Laki työttömyysturvalain 4 luvun 5 §:nja yleisestä asumistuesta annetun lain13 §:n muuttamisesta

LähetekeskusteluLakialoite LA 82/2014 vp (Silvia Modig /vasym.)

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Pu-hemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään so-siaali- ja terveysvaliokuntaan.

Keskustelu

1 Silvia Modig /vas (esittelypuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva aloiteon osa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän var-jobudjettia, jolla ehdotamme työttömyysturvanja yleisen asumistuen suojaosan korottamista ny-kyisestä 300 eurosta 400 euroon kuukaudessa.Ehdotus lisäisi osa-aikaisesti työllistyneidentyöttömien mahdollisuutta ottaa vastaan lisätyö-tunteja sovitellun työttömyyspäivärahan piirissäilman, että lisätunneista saatu palkka leikkaisityöttömyysturvaa tai asumistukea. Soviteltuatyöttömyysturvaa saa kuukausittain noin 36 000ihmistä. Muutos lisäisi esimerkiksi palvelualoil-la toimivien, sovitellun päivärahan piirissä olevi-en työntekijöiden ansiotuloja. Samalla suoja-osan korotus kannustaisi suojaosaan oikeutettujaottamaan vastaan lyhytaikaisia työsuhteita ny-kyistä enemmän ja vähentäisi näin kannustelouk-kuja.

Hallituksen esityksellä työttömyysturvalakiamuutettiin vuonna 2013 siten, että työttömyys-etuuden sovittelussa otettiin käyttöön 300 euronsuojaosa. Vuoden 2013 lainmuutos koski työ-markkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiopäivära-haa. Laki on ollut voimassa tämän vuoden alus-ta. Lainmuutoksella ei koskettu työttömyystur-van saamisedellytyksiin, joten kaikki sovitel-tuun päivärahaan oikeutetut ovat oikeutettujamyös suojaosaan.

Hallituksen laatiman uudistuksen vaikutustalisätuloihin voi kuvata esimerkillä. Viime vuon-

na 300 euron lisätulo pienensi päivärahaa 150 eu-rolla, mutta nyt ei enää ollenkaan. 400 euron an-sio taas johti ennen 200 euron vähennykseen,mutta uudistuksen jälkeen päiväraha pieneneevain 50 euroa. Vasemmistoliiton ehdottama suo-jaosan korotus merkitsisi tässä tapauksessa sitä,että päiväraha ei pienenisi lainkaan.

Arvoisa puhemies! Suojaosan korottaminen100 eurolla kuukaudessa lisäisi työttömyyspäi-värahan määrää suojaosan piirissä olevilla, jaheiltä perittävät verotulot lisääntyisivät työttö-myyspäivärahan kasvaessa. Samoin suojaosan100 euron korotus kuukausittaiseen asumistu-keen lisäisi asumistuen määrää. Ehdottamammemuutoksen kokonaisvaikutus tukien saajan käy-tettävissä oleviin tuloihin olisi keskimäärin noin50 euroa kuukaudessa palkkatasoilla 400—2 000euroa kuukaudessa.

Eduskunnan tietopalvelun laskentayksikönmukaan uudistuksen nettokustannus valtiolle oli-si yhteensä 15 miljoonaa euroa. Toivomme aloit-teelle kannatusta.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:Keskustelu on päättynyt. Asia lähe... — Anteek-si. Edustaja Myllykoski.

2 Jari Myllykoski /vas: Arvoisa herra puhe-mies! Täällä on liipaisinsormi herkässä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:Niin täälläkin. (Naurua)

Puhuja: Vain nopeat elävät, ja toivotaan, että ni-menomaan tässä lakialoitteessa tätä voitaisiinkäyttää vaikkapa sloganina, sillä ilman muutatyön vastaanoton houkuttelevuus on se aktivi-teetti, jolla me pystymme saamaan ihmisille janimenomaan työttömille aina enemmän sitä,mitä hallituskin, Stubbin hallitus, Kataisen halli-tus ja sitä edelliset hallitukset ovat sanoneet, ettätyö on aina arvokasta, työntekoon pitää kannus-taa. Tämä on se oikea reitti.

Päätös Kataisen hyvän hallituksen tekemänäpäätöksenä, jolloin tämä suojaosa tuli tähän 300euroon, on nyt tarkasteltava uudestaan. On var-maan aiheellista katsoa ne positiiviset vaikutuk-set, joita tämän lainmuutoksen aikana on tullut.Mutta jo tuossa edustaja Modigin puheenvuoronaikana tulivat esiin vasemmistoliiton näkemyk-set siitä ja vaikuttavuudet siihen, kuinka paljonse toisi hyvää nimenomaan niille henkilöille, joi-

Torstaina 4.12.201472 124/18

den työmäärä on pieni. Toki täytyy aina muistaa,että olisi ensiarvoisen tärkeää, että ne, jotka ovatosa-aikaisessa työssä, pääsisivät tekemään omas-sa työssään enemmän sitä heille kuuluvaa työtä.Mutta jotta olisi tämä houkuttelevuus siihen, ettävoidaan ottaa lisää työtä vastaan, ja siitä myöspalkitaan, niin kyllä aktiivisuutta tähän suuntaanon edistettävä.

Tässä kohtaa vasemmistoliitto antaa nyt mah-dollisuuden tälle eduskunnalle ottaa positiivinenkanta siihen, että kaikki työ on arvokasta ja kaik-kea työtä kannattaa tehdä, koska siitä palkitaan.


Päätökset

Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

18) Laki alkoholilain 33 §:n muuttamisesta

LähetekeskusteluLakialoite LA 90/2014 vp (Timo Heinonen /keskym.)


Keskustelu

1 Timo Heinonen /kok (esittelypuheenvuoro):Arvostettu puhemies! Hyvät edustajakollegat!Poliitikoille on usein vaikeaa myöntää virheitä.Minä tein virheen helmikuun 28. päivänä tänävuonna. Äänestin alkoholilain mainontasäännök-siä tiukentavan lakiesityksen puolesta. Tapahtuivirhe, ylilyönti. En kannata niitä kaikkia esityk-siä, jotka tuossa on hyväksytty, tai niitä tulkinto-ja, joita tämä esitys on aiheuttanut. (Jari Mylly-kosken välihuuto — Kauko Tuupainen: Sattuu-han sitä!)

Itse asiassa on syytä todeta seuraavaa: Iltaleh-ti kirjoitti, että "He äänestivät alkoholilain tiu-kentamisen puolesta", 99 kansanedustajaa. Minäolin yksi heistä, painoin jaa-nappia. Mutta Ilta-lehti ei kertonut sitä, että 70 kansanedustajaa, joi-hin kuuluitte kaikki te perussuomalaiset, joihinkuuluivat kaikki täältä poissa olevat keskustalai-set, äänesti vielä tiukemman lainsäädännön puo-lesta. Eli oikea otsikko olisi ollut, että — mitä sii-tä tuleekaan... — "169 kansanedustajaa äänesti

alkoholilain tiukennuksen puolesta, 2 äänestityhjää ja 28 oli poissa". Kukaan ei äänestänytlöysennyksiä, höllennyksiä alkoholilainsäädän-töön. Kukaan ei esittänyt, että oltaisiin pysyttynykytilanteessa. Kaikki kansanedustajat tässä sa-lissa äänestivät tiukennuksia: ne, jotka painoivat"jaa", äänestivät tiukennuksia ja perussuomalai-set ja keskustalaiset ei-nappia painamalla vielätiukempia rajoituksia alkoholilainsäädäntöön.Tämä on syytä eduskunnan pöytäkirjoihin kirja-ta ja myös tietoon kaikelle kansalle saattaa.

Arvoisa puhemies! Minä myönnän virheeni.En itse ole ymmärtänyt, että tämä lakiesitys tar-koittaa niitä toimenpiteitä, joita julkisuuteen onesille tullut. En ole ymmärtänyt sitä, että sosiaa-lista mediaa ryhdytään rajoittamaan niin, ettätykkää- ja jaa-nappeja kielletään eri paikoista. Enpitänyt sitäkään järkevänä, että suomalaiset kul-jetusautot eli jakeluautot kielletään mutta ulko-maalaiset jakeluautot voivat Suomessa jatkaakulkemista samalla tavalla. En myöskään ym-märtänyt sitä, että Koffin hevoset — vanha le-gendaarinen mainoskärry, hevoskärry — poistu-vat tämän lainsäädännön myötä taikka panimonpihasta Laitilan Kukko -tölkki, joka on ymmär-tääkseni jotain tähän tuotantoon kuuluvaa vettätaikka jotain muuta mäskiä täynnä. En ymmärtä-nyt sitä ja myönnän, että minun mielestäni neovat kohtuuttomia toimenpiteitä. En myöskäänymmärtänyt sitä, että terassivarjot eivät saa ollaräikeitä. Sitä ei tarkemmin tässä lainsäädännössäkerrota, mitä se tarkoittaa, mutta ehkä siihen jokuvirka Suomeen vielä perustetaan, että henkilö sit-ten kiertää terasseja katsomassa ja toteamassa,onko terassivarjo räikeä, rikkooko se nyt sittenalkoholilain 33 taikka 40 §:ää. Onneksi Valvirakertoi 12.11.2014, että tykätä saa mutta ei jakaa.Näin he tiedotteessaan kertoivat ja ovat tarkenta-neet.

Arvoisa puhemies! Helmikuun 28. päivänä2014 eduskunta muutti alkoholilain mainonta-säännöksiä lailla alkoholilain 33 ja 40 §:n muut-tamisesta. Vuoden 2015 alusta voimaan astuvatsäännökset, jotka kieltävät mietojen alkoholijuo-mien mainonnan yleisillä paikoilla sekä rajoitta-vat kuluttajan tuottaman tai jakaman sisällönhyödyntämistä sosiaalisessa mediassa mainon-nan osalta. Alkoholimainontaa rajoittavat uudetsäännökset on koettu monilla eri tasoilla ongel-mallisiksi tulkita. Sosiaali- ja terveysalan lupa- javalvontavirasto Valvira sekä Etelä-Suomen alue-hallintovirasto avi ovat ilmoittaneet, että laki-

PTK 124/2014 vp124/18/2 73

muutoksesta johtuvaa valvontaa on vaikea suo-rittaa. Lain aiheuttamaa valvontabyrokratiaa jayrityksille aiheutuvaa lisätyötä sekä lisäkustan-nuksia toiminnan uudelleenjärjestämisestä halut-taisiin kohtuullistaa jättämällä rajoitusten ulko-puolelle sosiaalisen median, kuljetus- ja huolto-toiminnan sekä tuotantolaitosten yhteydessä ta-pahtuva mainonta.

Sosiaalisessa mediassa tapahtuva mainonta onvarsinkin pienpanimoille erityisen tärkeää senmatalien kustannusten takia. Usealle pienpani-molle sosiaalinen media on ainoa mahdollinenmarkkinointikanava. Sosiaalinen media on laajaja vaikeasti valvottava kohde, ja tammikuussa2015 voimaan tuleva laki jättää sosiaalisen medi-an rajoitusten sisällön epäselväksi. Lain tulkin-nat voivat käytännössä johtaa sananvapauden ka-ventumiseen lain tarkoituksen vastaisesti. Arvoi-sat edustajakollegat, maailmassa ei ole kovinmontaa maata, joka rajoittaa sosiaalisen mediankäyttöä. Itse en halua Suomea liittää näiden mai-den joukkoon. Sosiaalisen median käytön säänte-lyssä on erityisesti huolehdittava, että sananva-pautta ei loukata, minkä vuoksi sosiaalisen medi-an rajoituksista tulee minun mielestäni luopua.

Kuljetus- ja huoltopuoli viittaa jakeluautoihinsekä erilaisiin huolto- ja laitepalveluautoihin, joi-ta kaikilla panimoilla, myös pienillä, on. Esimer-kiksi Ruotsissa ulkomainonta on kielletty muttajakeluautot on jätetty kiellon ulkopuolelle.

Ulkomainontakielto siis tulisi voimaan uute-na kieltona, niin kuin helmikuussa on säädetty,mutta sen osalta kirjattaisiin neljän poikkeuksensijaan vielä viides poikkeus, joka vapauttaisi ra-joituksista kuljetus- ja huoltopuolen sekä tuotan-tolaitosten yhteydessä olevat mainokset, kutenesimerkiksi Laitilan virvoitusjuomatehtaan edes-sä olevan Kukko-tölkin.

Arvoisa puhemies! Itse olisin valmis vieläkinhöllentämään näitä säädöksiä, mutta tämä lakia-loite tehtiin edustajakollegani Mikael Jungnerinkanssa siinä hengessä, että tässä korjattaisiin vainnuo räikeimmät ylilyönnit ja tulkinnat, jotka ovataiheuttaneet runsaasti hämmennystä, ihmetystäja jopa naurahduksia. Sen takia esitämme ainoas-taan näitä räikeimpiä ylilyöntejä ja tulkintojakorjattavaksi. Tämä lakialoite oli noin kolmeviikkoa kaikkien kansanedustajien allekirjoitet-tavana. Heille tästä mahdollisuudesta useammankerran muistutimme, ja 21 kansanedustajaa alle-kirjoitti tämän, eli he antavat tuen sille, että näis-

tä älyttömyyksistä voitaisiin kuitenkin tehdä kor-jaus.

Toivon, arvoisa puhemies, että tämä ehditäänvaliokunnissa käsitellä niin, että emme joudukohtuuttomiin tilanteisiin.

2 Jari Myllykoski /vas: Arvoisa herra puhe-mies! Niin kuin tuolta välihuutona huusin, en,edustaja Heinonen, heitä ensimmäisenä kiveä,tunnustan syntini.

Ehkä kaiken kaikkiaan tämä alkoholimainon-ta, alkoholikulttuuri kaikessa kauneudessaan,tässä talossa lähtee mielestäni väärille raiteille.Otetaanpa nyt vaikkapa täällä edustajakolleganesille tuoma pienpanimoiden jälleenmyyntioike-us, mihinkä me sitten vielä lisäsimme kuudenkansanedustajan — joka eduskuntaryhmästä —aloitteen myös 4,7 prosenttia vahvempien olui-den jälleenmyyntioikeudesta. Asia käsiteltiinvain yhdessä valiokunnassa. On minusta häm-mentävää se, että eduskunnassa on yksi niin tie-tävä valiokunta kaikesta alkoholin valmistuk-seen liittyvästä asiasta. Kuinka sosiaali- ja ter-veysvaliokunta voi tietää rukiin viljelyn tarkoi-tuksen tässä maassa, kuinka valiokunta voi ym-märtää kaiken sen matkailulle tulevan positiivi-sen ulottuvuuden, mitä pienpanimoiden osaltaparhaissa olosuhteissa voidaan edistää, tai val-mistusprosessit, kuinka alkoholia valmistetaantai markkinoidaan? Toivotaan, että jatkossa la-kialoitteita tekevät kansanedustajat osaavat ollapuhemiehistöön paremmin yhteydessä ja tuodaesille sen, että tässä on muukin kuin vain alkoho-lipolitiikka, päihteiden käyttö kysymyksessä,kun puhutaan esimerkiksi pienpanimoista.

Mainonnan osalta olen kirjoittanut nimenituohon edustaja Heinosen tekemään lakialoittee-seen ja pidän sen kohtuullista sävyä tähän tilan-teeseen sopivana, eikä se minun mielestäni edis-tä juomisen kulttuuria.

On tärkeää nähdä se, että tällä hetkellä meilläon yrityksiä, jotka valmistavat väkeviä alkoholi-juomia ja ovat niiden tukkumyyjiä. Näillä yrityk-sillä ei ole mahdollisuutta tuote-esittelyyn, elikotisivuillaan ne suuntaavat markkinointia ulko-maille ja ovat nimenomaan tukkumyyjiä. Heilläei saa olla edes oman tuotteen kuvaa. Tämäntuotteen kuvan julkituominen on kuitenkin mah-dollista vähittäismyyjä Alkolle tai laivayhtiöilleniiden mainostaessa omia tuotteitaan. Mikä te-kee esimerkiksi laitilalaisesta vahvasta oluestataikka Rekolan panimossa tehdystä viskistä sen

Torstaina 4.12.201474 124/18/3

huonomman ja vaarallisemman tuotteen sielläheidän kotisivuillaan, ettei siitä voitaisi tehdätuote-esittelyä?

Unohdetaan se, että tätä ei saa sekoittaa mieli-kuvamainontaan. Minä uskon, että edustaja Hei-nonen on aivan samaa mieltä kuin minäkin, ettämielikuvamainonta on se, jota ei saa harjoittaaalkoholia markkinoidessa, eli emme saa alkoho-lin vaikutuksia mainostaa. Jos vaikkapa sano-taan, että juo, tässä on lammilainen sahti, joka onpantu perinteitä noudattaen kotimaisesta ohras-ta, niin siinä ei minun mielestäni ole mitään pa-haa, mutta jos siihen liitetään, että kun juot lam-milaista sahtia, tulee upeat fiilikset ja flaksi käyvarmasti, niin se on jo toinen asia. Ja minun mie-lestäni tässä edustaja Heinosen tekemässä aloit-teessa ei ole tällaisia piirteitä, vaan nimenomaanmahdollistetaan se kohtuullinen mainonta niinettä ei jouduta kohtuuttomiin tilanteisiin. Siinämielessä toivon myös, että valiokunta ottaa tä-män kohtuullisesti, ja kun tekee päätöksiä, niinsiinäkin vaiheessa ottaa kohtuullisesti.

3 Eeva-Johanna Eloranta /sd: Arvoisa puhe-mies! Taitaa tosiaan olla niin, että tuo taannoi-nen eduskunnan päätös koskien alkoholimainon-nan säännöksiä taisi olla joissain kohdin vähänylimitoitettu, ja tämä Heinosen esitys onkin näil-tä osin varmasti ihan perusteltu. Elikkä esimer-kiksi tämä jakeluautojen uudelleenmaalaaminenilmeisesti tuottaa aikamoisia kustannuksia var-sinkin näille pienemmille panimoyrittäjille, ja seon varmaan vähän hiustenhalkomista, että juurise mainonta sitten kovasti esimerkiksi lapsiin januoriin vaikuttaisi. Varmasti on ihan perustel-tua, että niitä maalauksia ei tarvitse tehdä. Samakoskee näitä aurinkovarjoja. Ja oli hauska tuoedustaja Heinosen maininta tuosta Laitilan vir-voitusjuomatehtaan kukkotölkistä, joka sijaitseeomassa vaalipiirissäni, Varsinais-Suomessa. Itseasiassa sen sisällä on vesisäiliö, tämän panimo-yrityksen vesisäiliö, ja he sitten keksivät senmaalata tällä mainoslauseella.

Mutta tosiaan toivotaan, että tämä aloite voi-daan viedä eteenpäin nopeasti. Alkoholilain ko-konaisuudistushan on kaiketi tulossa ensi kau-den alkupuolella uuden eduskunnan päätettäväk-si, mutta jottei sitä turhaa maalaustyötä tarvitsisitehdä, niin olisi ihan mukavaa, että tämä aloitevoisi edetä pikaisesti täällä eduskunnassa.

4 Timo Heinonen /kok: Arvostettu puhemies!Itse toivon, että myös ministeri Huovinen on täs-sä aloitteellinen ja aktiivinen. Tässä ei aikaa ko-vin paljon ole, ja nopeasti näitä toimenpiteitä täy-tyy ryhtyä tekemään pienpanimoilla mutta myösisommilla panimoilla.

Haluan kiittää edustaja Myllykoskea erin-omaisesta puheenvuorosta. Pienpanimoiden nä-kökulmasta meillä on paljon sellaista turhaa lain-säädäntöä, jolla vaikeutetaan juuri näitä asioita,joita edustaja Myllykoski ansiokkaasti omassapuheenvuorossaan esille toi. Ja meillä on jo esi-merkkejä siitä, miten näitä toimintoja on siirrettyesimerkiksi Viroon, ja näin menetämme nämäkaikki hyödyt, joista yhtenä ovat tietysti verotu-lot, mutta sitten on myös paljon kaikkea muuta:työllisyysvaikutuksia sekä matkailu- ja tämän-tyyppisiä vaikutuksia.

Niin kuin edustaja Myllykoski totesi, tämä la-kialoite on nimenomaan tehty maltilliseksi jakohtuulliseksi ja nimenomaan niin — tämä mei-dän tavoitteemme oli — että tämän olisivat voi-neet allekirjoittaa kaikki näitä kohtuuttomuuksiakauhistelleet kansanedustajat, mutta yllätyksek-semme ainoastaan 21 kansanedustajaa tähän ni-mensä laittoi.

Toivon siis, että ministeri Huovinen ottaisi tä-män lakialoitteen myös käteensä ja tutustuisi sii-hen vielä kertaalleen, sillä hänellä on kuitenkinse nopein valta tehdä nämä muutokset, millä es-tettäisiin muun muassa näiden jakeluautojen tur-hat maalaamiset. Jos ulkomaalainen jakeluautovoi ajaa, niin aivan yhtä hyvin suomalainen jake-luauto voi ajaa. Laitilan panimon vesisäiliö voiolla kukkotölkin näköinen tulevaisuudessakin,Koffin hevoskärryt voivat tuolla kadulla mennä,ja sosiaalisessa mediassa saa tykätä ja jakaa, niinkuin se siihen sosiaaliseen mediaan kuuluu.

Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Mylly-koskelle ja Elorannalle osallistumisesta keskus-teluun.

5 Osmo Kokko /ps: Arvoisa puhemies! Myö-häisheränneenä arvelin muutaman sanan sanoatuosta asiasta. Edustaja Heinonen on perustelluterittäin hyvin, ja myös edustaja Myllykoski toiesiin näitä asioita, ja itsekin olen sen linjan mie-hiä, että jonninjoutava järjettömyys pois näissäasioissa. Tällä on myös elinkeinopoliittisesti jamatkailun kannalta vaikutusta tähän asiaan, jasiitä syystä kyllä olen lämpimästi tätä tukemas-sa. Täällä edustaja Heinonen toi julki, että hän

PTK 124/2014 vp124/18/6 75

siinä vaiheessa teki virheellisiä päätöksiä, muttatotesi, että täällä on osa edustajista ollut vielä tiu-kemman lainsäädännön kannalla. Minä kyllä pe-run asian ja tuen edustaja Heinosen tekemäämuutosta. Ja toivon, kun tietysti vielä hallitus-puolueen taholta on tämä esitys menossa eteen-päin, että se myös toteutuu sitten.

6 Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Täälläon toinenkin myöhäisherännäinen, tässä edusta-ja Kokon vieressä.

Suomessa on liikaa paperihommia, monestibyrokratiaa ja esteitä yrittäjille. Tämä Laitilanvirvoitusjuomatehdas vielä sattuu olemaan siellälähellä omaa kotiani, 60 kilsan päässä. Silloin täl-löin aina tämän ison mainoksen näen, ja olenihan varma, että sen takia ihmiset eivät lisää ru-pea juomaan, että se mainos siellä on. Tosiaan,jos ulkolaiset jakeluautot saavat pitää mainoksiaeikä se ole sama kotimaisilla, niin siinähän onsuuri virhe silloin, yrittäjillä eriarvoisuutta, jotentämä Heinosen lakialoite tuntuu kyllä ihan asial-liselta.

Pienpanimoiden tulevaisuutta ajatellen olisinkyllä kirjoittanut nimeni siihen alle, jos se olisiniin kuin paremmin tullut itsellenikin mieleen,että tällainen aloite on, mutta täällä on usein niinhektistä, että menevät hyvätkin aloitteet ohi en-nen kuin ne huomaa.

7 Timo Heinonen /kok: Arvostettu puhemies!Kiitos myös edustaja Kokolle ja Elomaalle osal-listumisesta keskusteluun.

Kyllä tämä tapaus minun mielestäni — en oleollut siis sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tätähallituksen esitystä käsittelemässä — on hyväesimerkki nyt siitä, että näissä pitää olla vielävalppaampana ja pyrkiä löytämään myös nekaikki pienetkin arjen tulkinnat ja arjen mahdol-lisuudet, mihin se voi vaikuttaa. Tässä tulee vali-tettavan usein nykyään sellainen olo, että meilletarvitsisi säätää laki, että maalaisjärjen käyttökinon joskus sallittua.


Päätökset


19) Laki terveydenhuollon ammattihenki-löistä annetun lain 5 §:n muuttamisesta

LähetekeskusteluLakialoite LA 92/2014 vp (Kauko Tuupainen /psym.)


Keskustelu

1 Kauko Tuupainen /ps (esittelypuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Lakialoite koskee ter-veydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain5 §:n muuttamista. Allekirjoittajia tässä aloit-teessa oli kaikkiaan 72, mutta neljä heistä allekir-joitti aloitteen — innostuksissaan ilmeisesti —kahteen kertaan, joten lopullisesti aloite sai taak-seen 68 edustajaa yhdeksästä eri puolueesta. Eni-ten allekirjoittajia oli perussuomalaisista, kes-kustasta ja SDP:stä.

Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni tarkoitus onmuuttaa terveydenhuollon ammattihenkilöistäannettua lakia (559/1994) siten, että lakiin sisäl-tyvään luetteloon oikeudesta harjoittaa tervey-denhuollon ammatteja lisättäisiin musiikkitera-peutti.

Musiikkiterapialla on yliopistollinen koulu-tusjärjestelmä, professuuri Jyväskylän yliopis-tossa sekä laaja kansallinen ja kansainvälinentutkimustoiminta, joka enenevässä määrin poh-jautuu näyttöpohjaisen lääketieteen standardei-hin. Musiikkiterapia on siis tieteelliseen näyt-töön perustuva hoitomuoto, jonka vaikuttavuu-desta on julkaistu useita suomalaisten ja ulko-maisten yliopistojen tutkimuksia kansainvälisis-sä tieteellisissä julkaisuissa. Potilaat musiikkite-rapiaan tulevat lääkärin lähetteellä, ja senkustantaa pääasiassa julkinen sektori, muun mu-assa Kansaneläkelaitos ja sairaanhoitopiirit. Mu-siikkiterapeuteilla on vahvaa kliinistä erikoispä-tevyyttä, ja alan ammattilaiset ovat verkostoitu-neet kansainvälisesti.

Arvoisa puhemies! Kuten jo totesin, potilaattulevat terapiaan lääkärin lähetteellä. Musiikkite-rapeutit ovat Kelan rekisteriin kuuluvia tervey-denhuollon ammattilaisia niin kuntoutuspsykote-rapian kuin vaikeavammaisten lääkinnällisenkuntoutuksen palvelutuottajina. Jos ja kun Kelapitää musiikkiterapeutteja terveydenhuollon am-

Torstaina 4.12.201476 124/19/2

mattilaisina, on käsittämätöntä, ettei musiikkite-rapeutteja hyväksytä virallisiksi terveydenhuol-lon ammattihenkilöiksi.

Kun musiikkiterapeutit eivät ole virallisestiterveydenhuollon ammattihenkilöitä, he eivätsaa potilasvakuutusta eivätkä vapautusta arvon-lisäverosta vaan joutuvat 1.5.2014 voimaan tul-leen terveyden- ja sairaanhoidon alv-ohjeistuk-sen myötä arvonlisäverovelvollisiksi. Tästä seu-raa, että monet terapeutit joutuvat lopettamaankannattamattomana ammattinsa harjoittamisen.Tällöin satojen potilaiden hoito tulee keskeyty-mään musiikkiterapeuteista riippumattomistasyistä. Se, ettei lainsäädäntö ole musiikkiterapi-an osalta ajan tasalla, aiheuttaa kestämätöntä eri-arvoisuutta useille tahoille, erityisesti potilaille,joilla on oikeus saada heille määrättyä hoitoa,mutta myös terapeuteille ja lähettäville tahoille.

Arvoisa puhemies! Kuten useimmat meistätietävät, musiikkiterapia on osa terveydenhuol-toa ja sitä toteutetaan yhteistyössä terveyden-huollon muiden ammattihenkilöiden kanssa.Tästä huolimatta alalla ei ole minkäänlaista viral-lista asemaa osana maamme terveydenhuoltoa.

Yhteenvetona esittämääni lakimuutokseen to-tean alalla olevan useita vakavia potilaan ase-maan liittyviä puutteita. Lainmuutos ei aiheutavaltiolle kustannuksia. Muutoksella parannettai-siin kaikkien alaan liittyvien tahojen juridistaasemaa. Muutokseen on selkeä velvoite Suomeasitovan Euroopan unionin lainsäädännön perus-teella koskien muun muassa Euroopan ihmisoi-keussopimusta ja lapsen asemaa koskevia sopi-muksia.

Arvoisa herra puhemies! Edellä esittämäni pe-rusteella esitän voimassa olevan terveydenhuol-lon ammattihenkilöistä annetun lain 5 §:n muut-tamista siten, että niin sanottuun ammattinimike-luetteloon lisätään uutena ammattinimikkeenämusiikkiterapeutti.

2 Osmo Kokko /ps: Arvoisa puhemies! Kanna-tan ensiksi tuota edustaja Tuupaisen tekemää la-kiesitystä. Hän perusteli sen erittäin hyvin ja olitodella perehtynyt näihin asioihin. Se on totta,että kun tällainen nimike sieltä uupuu, niin se onsinne palautettava, ja hänellä oli erittäin hyvätperusteet tälle asialle.

Tässä otettiin myös nämä verotekniset seikatja kaikki huomioon. Musiikilla on erittäin suurimerkitys myös terapiamuotona, ja tällaista jos

mitä on tässä maassa tuettava, jotta saamme ih-miset takaisin tänne työelämään ja näin tuotta-maan uutta jaettavaa yhteiskunnalle.

3 Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! En olemusiikkiterapeutti, olen röntgenhoitaja, muttaolen tehnyt kymmeniä vuosia musiikin kanssatöitä sairaaloissa, palvelutaloissa, kehitysvam-maisten tilaisuuksissa, eri yhteyksissä, ja olenhuomannut ja todennut sen asian, että musiikillaon todella tervehdyttävä ja hyvä vaikutus ihmi-siin. Musiikin avulla voit näyttää tunteitasi. Onollut sellaisiakin tapauksia, että on ollut vanhuk-sia, jotka eivät ole puhuneet pitkään aikaan, mo-neen kuukauteen, mutta kun heidän kanssaanlaulaa tai esittää musiikkia, he voivat ruveta yht-äkkiä laulamaan, silmä kirkastuu, ja se aiheuttaaja tekee iloisen olotilan. Se on tärkeä asia.

Musiikkiterapia-alan juridinen asema on kui-tenkin heikko. Musiikkiterapeutteja ei lasketaterveydenhuollon ammattihenkilöiksi virallises-ti. Alvivelvollisuus uhkaa heitä. Jos näin käy,jopa sadat musiikkiterapeutit joutuisivat lopetta-maan ammattinsa harjoittamisen.

Musiikkiterapiassa on kyse lakisääteisestäkuntoutuspsykoterapiasta. Suomessa masentu-neiden ja monesta muustakin ongelmasta kärsivi-en kansalaisten joukko kasvaa ja kasvaa kokoajan, valitettavasti. Musiikkiterapia on kiistatto-masti todettu hyväksyttäväksi hoitomuodoksi.Terapia toteutuu lääkärin lähetteellä.

Näin ollen kannatan todella lämpimästi edus-taja Tuupaisen tekemää aloitetta, jossa musiikki-terapeuteista tulisi terveydenhuollon ammatti-henkilöitä. — Kiitos.

4 Kauko Tuupainen /ps: Arvoisa puhemies!Edustaja Heinosen tapaan haluan kiittää kaikkia68:aa edustajaa, joiden nimi oli tämän aloitteentakana, mutta erityisesti edustaja Elomaata, jon-ka tiedän olevan musiikin ystävä jo vuosien ta-kaa. Myöskin Osmo Kokko käytti minusta posi-tiivisen puheenvuoron asian suhteen. Minä toi-von, että asia etenee jollakin tapaa tästä päivästäeteenpäin.


Päätökset


PTK 124/2014 vp124/20 77

20) Laki ulkomaalaisten yritysostojen seu-rannasta annetun lain muuttamisesta

LähetekeskusteluLakialoite LA 95/2014 vp (Pentti Kettunen /ps)

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Pu-hemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ta-lousvaliokuntaan.

Keskustelu

1 Pentti Kettunen /ps (esittelypuheenvuoro):Herra puhemies! Lakialoitteeni 95/2014 vp to-teutuessaan parantaisi valtiovallan mahdollisuut-ta puuttua tehokkaammin niihin tilanteisiin, jois-sa kansainvälisen suuren rahan riistokapitalistitpyrkivät valtaamaan suomalaisia hyviä ja kan-nattavia yrityksiä. Seurauksena näistä valtauksis-ta on yleensä yritysten siirtäminen pois Suomes-ta niin että jätetään tänne vain ongelmat ja työt-tömien lauma.

Herra puhemies! Valiokunnan rivakalla toi-minnalla aloite voidaan käsitellä vielä tämäneduskunnan aikana. Näin ainakin minä olen las-kenut.


Päätökset

Asia lähetettiin talousvaliokuntaan.

21) Laki väylämaksulain kumoamisesta

LähetekeskusteluLakialoite LA 97/2014 vp (Eeva-Johanna Elo-ranta /sd ym.)

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Pu-hemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lii-kenne- ja viestintävaliokuntaan.

Keskustelu

1 Eeva-Johanna Eloranta /sd (esittelypuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Näinä taloudellisestivaikeina aikoina tulee miettiä vakavasti kaikkianiitä mahdollisuuksia, mitä meillä on työpaikko-jen luomiseksi ja sen myötä verotulojen kasvatta-miseksi, ja tässä lakialoitteessa on kyse juuri sii-

tä, elikkä esitän väylämaksujen poistamista ko-konaan.

Transitoliikenne eli maan läpi tapahtuva tava-roiden ja raaka-aineiden kauttakulkuliikenne tuotällä hetkellä kansantalouteemme yli 200 miljoo-naa euroa ja yli 1 000 suoraa työpaikkaa. Verotu-loja transitoliikenne tuottaa noin 100 miljoonaaeuroa. Transitotulot perustuvat kykyyn hyödyn-tää maan sijaintia ja osaamista. Alueellisesti ta-loudelliset ja työllistävät vaikutukset ovat erit-täin merkittäviä. Esimerkiksi Kotkan ja Kokko-lan satamien liikenteestä yli kolmasosa on transi-toliikennettä.

Transitotulojen menettäminen väylämaksujenkilpailua vääristävän vaikutuksen takia on tällähetkellä uhkana. Suomen kautta kulkevan transi-toliikenteen määrä on kuudessa vuodessa laske-nut voimakkaasti. Tonneissa mitattuna kyse onnoin 20 prosentin laskusta. Väylämaksuja kerä-tään vuosittain noin 80 miljoonaa euroa. Transi-toliikenteen osuus tästä summasta on noin 6—7prosenttia eli 5—6 miljoonaa euroa. Ilman väylä-maksujen tuomaa rasitetta Suomen kautta kulke-van transitoliikenteen määrä voisi kasvaa huo-mattavasti, koska kilpailu satamien kesken Itä-merellä kiihtyy. Tällä hetkellä transitoliikenneSuomen satamien kautta on 3—6 euroa kalliim-paa tonnilta kuin muiden Itämeren satamienkautta. Esimerkiksi Hamina-Kotka-satama hävi-ää Pietarin satamalle meriliikennemaksuissa 5,6euroa per tonni.

Suuriin kuljetusvolyymeihin nojautuvassa lii-ketoiminnassa tätä kustannus- ja kilpailukykye-roa satamien välillä voidaan pitää merkittävänä.Väylämaksujemme vuoksi ulkomaisen operaat-torin on edullisempaa ohjata transitoliikenneBaltian maiden ja Venäjän satamiin, jotka eivätperi väylämaksua ja joiden osuus transitoliiken-teessä kasvaa, vaikka Suomen satamista löytyisiItämeren alueen paras logistinen osaaminen. Jovajaan kymmenyksen kasvu transitoliikenteenmäärässä riittäisi toisaalta kattamaan valtion ny-kyisin transitoliikenteeltä keräämät väylämaksu-tulot. Liikennemäärän kaksinkertaistuminen riit-täisi lisääntyneinä verotuloina kattamaan kaikkiväylänpito- ja jäänmurtokulut.

Ensi vuodelle väylämaksut on nyt puolitettu.Tästäkin huolimatta Suomen satamille jää nega-tiivinen kilpailuetu, ja transitoliikenne on maksu-alennuksesta huolimatta edelleen vaarassa vä-hentyä. Väylämaksujen poistaminen kokonaantulisikin ottaa harkintaan, sillä niiden poistami-

Torstaina 4.12.201478 124/22

sen vaikutuksesta verotulot voisivat kasvaaenemmän kuin mitä väylämaksut valtion kas-saan nykyisellään tuovat. Väylämaksun mahdol-lisen poistamisen ratkaisussa tulisi huomioida lii-kenne- ja viestintäministeriön budjetin alla väy-länpidon ja jäänmurron rahoitus.

Suomen satamilla on mahdollisuus kilpaillaItämeren alueella nykyistä paljon, paljon suu-remmasta tulovirrasta, mikäli transitoliikennettärajoittavat väylämaksut poistetaan. EsimerkiksiLatviassa transitoliikenteen osuus bruttokansan-tuotteesta on jopa 14 prosenttia eli 3,7 miljardiaeuroa. Suomen kanssa transitoliikenteestä kilpai-levissa Baltian maissa ja Venäjällä transitoliiken-ne onkin nostettu strategiseen ja keskeiseen roo-liin. Suomessa ei, ikävä kyllä, vastaavaa linjaus-ta ole kuitenkaan tehty. Näin ollen esitänkin täs-sä lakialoitteessa väylämaksujen poistamista ko-konaan.


Päätökset

Asia lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokun-taan.

22) Laki sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:nmuuttamisesta

LähetekeskusteluLakialoite LA 99/2014 vp (Aino-Kaisa Pekonen/vas ym.)


Keskustelu

1 Aino-Kaisa Pekonen /vas (esittelypuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä isyys-rahan saanti edellyttää, että isä asuu yhdessä lap-sen äidin kanssa. Poikkeuksellisesti isyysrahaavoi saada, vaikka puolisot asuisivat eri osoittees-sa, jos erossa asuminen johtuu esimerkiksi työti-lanteesta eikä välien rikkoutumisesta.

Vanhempainpäivärahaa koskevia säännöksiäsovelletaan myös niin sanottuun avoisään eliisään, joka elää lapsen äidin kanssa yhteisessä ta-loudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Isyys-rahan saamisen ehtona on myös, että isä on kuu-

lunut Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päi-vää juuri ennen lapsen laskettua syntymäaikaa.Myös adoptioisällä on oikeus isyysrahaan. Li-säksi rekisteröidyssä parisuhteessa oleva saaisyysrahaa sukupuolesta riippumatta, jos hänadoptoi puolisonsa lapsen tai adoptiolapsen.

Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin9 viikkoa. Tästä enintään 18 arkipäivää eli noin 3viikkoa isä voi olla kotona äidin kanssa samaanaikaan. Isyysvapaa voi olla palkallista tai palka-tonta. Mikäli isyysvapaa on palkaton, maksaaKela isälle isyysrahaa vapaan ajalta.

Isä voi olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa va-lintansa mukaan 1—18 arkipäivää sinä aikana,jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Lo-put isyyspäivärahat voi pitää vanhempainrahanjälkeen. Halutessaan isä voi pitää kaikki isyys-päivärahat äitiys- ja vanhempainrahakauden jäl-keen.

Arvoisa puhemies! Koko sosiaaliturvan etuus-lainsäädäntö perustuu perhemallille, jossa sa-massa osoitteessa asuu äiti, isä ja lapset. Näin-hän ei nykyään enää aina ole. Tämä lainsäädän-nössä edellytetty perhemalli johtaa epätarkoituk-senmukaiseen tilanteeseen uusperheiden arjessa.Perhekohtaisten etuisuuksien saaminen päättyyperheiden hajotessa. Tästä seuraa muun muassavanhempainpäivärahan ja isyysrahan osalta se,että taloudellinen tuki pienten lasten hoitoon ko-tona päättyy puolisoiden muuttaessa erilleen.Useimmissa tapauksissa lasten osalta avioerois-sa kuitenkin sovitaan yhteishuoltajuudesta.

Tilastokeskuksen rekisteriaineiston perusteel-la vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa elinoin 530 000 eronnutta henkilöä — tämä on si-viilisääty "eronnut" väestötietojärjestelmässä —eli oli noin 265 000 eronnutta kotitaloutta. Tilas-tokeskuksen väestö- ja kuolemansyytilastojenmukaan puolestaan vuonna 2012 kahden aikui-sen aviopariperheistä 40 prosentissa oli alle 18-vuotiaita lapsia. Käyttämällä samaa jakaumaamyös eronneille kotitalouksille Suomessa olisiarviolta 105 000 eroperhettä, joissa erohetkelläoli lapsia. Tästä joukosta vain osalla lapset olivatalle 3-vuotiaita.

Hyvät edustajakollegat, jotka vielä täällä salis-sa tähän aikaan jaksatte kuunnella, aloitteessam-me ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutetta-vaksi siten, että puolisoiden välien rikkoutumi-sesta johtuva erillään asuminen ei poista oikeuttavanhempainrahaan ja isyysrahaan, jos lasten ela-tuksesta ja tapaamisoikeudesta on sovittu tuomi-

PTK 124/2014 vp124/22/2 79

olla tai vahvistetulla sopimuksella, edellyttäen,että äiti ei ole samanaikaisesti vanhempainva-paalla.

2 Katja Taimela /sd: Arvoisa herra puhemies!Kiitos edustajakollega Pekoselle tämän lakialoit-teen valmistelusta ja nimien keräämisestä siihen.

Tässä lakialoitteessa ehdotetaan siis muutetta-vaksi sairausvakuutuslakia niin, että puolisoidenvälien rikkoutumisesta johtuva erillään asumi-nen ei poista oikeutta vanhempainrahaan jaisyysrahaan. Niin kuin edustaja Pekonen äsket-täin itse totesi aloitteentekijänä, tällä hetkelläisyysrahan saanti edellyttää, että isä asuu yhdes-sä lapsen äidin kanssa.

Mitä itse ajattelen, niin perheet ovat tänä päi-vänä kovin erilaisia, perhekäsitys on muuttunutmeidän yhteiskunnassamme, ja koen, että tämääsken esitetty, itsekin allekirjoittamani lakialoitevastaa siihen huutoon, joka kohdistuu isien oi-keuksiin riippumatta perinteisestä ja yleisimmäs-tä perhekäsitteestä. Isä on aina lapsen isä isän oi-keuksineen. Jo tasa-arvoisen kohtelunkin nimis-sä toivon, että vanhempien erillään asuminen eiole jatkossa peruste evätä isien oikeutta vanhem-pain- tai isyysrahaan. Siksi tämä lakialoite, jon-ka edustaja Pekonen on valmistellut, on varsinkannatettava.

3 Eeva-Johanna Eloranta /sd: Arvoisa puhe-mies! Tasa-arvo on naisen tasa-arvoa suhteessamieheen mutta myöskin miesten tasa-arvoa suh-teessa naisiin, ja tässä aloitteessa on juuri onnis-tuneesti siitä kysymys. Meillä on todellakin vie-lä tasa-arvon eteen tehtävää tässä yhteiskunnas-sa, ja niin kuin tässä on jo todettu, isyys ei tieten-kään pääty, vaikka puolisot muuttavat erilleen.Tämä aloite onkin siinä mielessä todella kanna-tettava, että tässä sitten tasa-arvo ja miehen oike-us isyyteen vahvistuvat. Toivon aloitteellemyönteistä käsittelyä.

4 Timo Heinonen /kok: Arvostettu puhemies!Edustaja Pekosen lakialoite on mielenkiintoi-nen. Itse asiassa en ole edes ajatellut, että asia onnäin. Isyysrahan saanti siis edellyttää yhteistä ko-tia, ja valitettavasti meillä tänä päivänä on sellai-sia perheitä ja sellaisia parisuhteita kasvavassamäärin, että ei enää siinäkään vaiheessa, kun lap-si syntyy, olla yhdessä, ei välttämättä ole kos-kaan asuttu yhdessä.

Pidän itse sitä tärkeänä, että lapsella on oikeuspitää yhteyttä omaan biologiseen isäänsä, ja sitänimenomaan tämä edustaja Pekosen lakialoitevahvistaa, tosiasiallisesti siis antaa isälle myöseron jälkeen mahdollisuuden olla mukana lapsenelämässä syntymästä lähtien. Pidän tätä lakialoi-tetta mielenkiintoisena ja kannatuksen arvoise-na, ja toivon, että tämä asia selvitetään. On arvo-kasta isälle mutta ennen muuta lapselle, että tä-mäkin yhteys lähtee kehittymään heti sieltä en-simmäisistä elinkuukausista lähtien.

5 Aino-Kaisa Pekonen /vas: Arvoisa puhe-mies! En huomannut tuossa äsken mainita, ettätämän lakialoitteen on allekirjoittanut 23 kansan-edustajaa, ja lähes kaikista eduskuntaryhmistä sesai kannatusta. Nimiä ei kerätty mitenkään kovintiiviisti ja pitkällä ajalla vaan aika nopeasti, jottasaadaan tämä asia nimenomaisesti tänne saliinkeskusteltavaksi ja asia sitä kautta esille.

Edustaja Heinosen tavoin monet kansanedus-tajakollegat, joilta allekirjoitusta aloitteeseenpyysin, ihmettelivät, onko tämä tilanne todellaSuomessa tällä hetkellä näin, ja pitivät tätä itses-täänselvyytenä, kuten edustaja Taimelakin tässämainitsi omassa puheenvuorossaan.

Haluan kiittää tässä edustajia Heinonen, Tai-mela ja Eloranta kannatuksesta tälle lakialoitteel-le, ja toivon tietysti käsittelyssä myötämielisyyt-tä aloitetta kohtaan, mutta ennen kaikkea toivontietysti, että asia etenee viimeistään seuraavissahallitusneuvotteluissa, jotta saadaan tällainenepäkohta korjattua meidän suomalaisessa lain-säädännössämme.


Päätökset


23) Laki yleisestä asumistuesta annetun lain4 §:n muuttamisesta

LähetekeskusteluLakialoite LA 101/2014 vp (Silvia Modig /vasym.)

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Pu-hemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetäänympäristövaliokuntaan.

Torstaina 4.12.201480 124/23/1

Keskustelu

1 Silvia Modig /vas (esittelypuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Tämä lakialoite koskee asumis-tukea, ja se ajaa samaa maailmaa ja liittyy hyvinpitkälle edustaja Pekosen äskeiseen lakialoittee-seen. Tällä viikolla ja viime viikolla on paljonpuhuttu lapsen oikeuksista ja lasten hyvinvoin-nista, ja nämä kaksi lakialoitetta parantaisivatlasten asemaa Suomessa. Eli tämän aloitteen tar-koitus on taata lapselle tai lapsille riittävästiasuintilaa myös silloin, kun vanhemmat eroavat.

Tämän on tarkoitus taata lapselle paremmatolot asua, olla ja elää myös toisen vanhempansaluona. Näin haluamme tukea perheitä erilaisissaelämäntilanteissa ja taata lapselle mahdollisuu-den elää molempien vanhempiensa kanssa myöseron jälkeen. Siksi ehdotamme, että lapsi tai lap-set otetaan huomioon paitsi niin sanotun lähivan-hemman myös niin sanotun etävanhemman asu-mistukeen oikeutettujen neliöiden määrässä.Monesti on niin, että lapset asuvat puolet tai lä-hes puolet ajasta toisen vanhempansa luona. Lap-set eivät siis asu vain sen vanhemman luona, jon-ka luona he ovat kirjoilla. On myös niin, ettäuseimmiten vanhemmat onneksi valitsevat yh-teishuoltajuuden eron jälkeen eli vanhemmat jat-kavat vastuun jakamista lapsista myös eron jäl-keen.

Avioero on monelle myös iso muutos henkilö-kohtaisessa taloudessa. Aloitteemme tarkoituson varmistaa, että lapsilla on eron jälkeenkin kotimolempien vanhempien luona. Mahdollisuuselää ja olla myös etävanhemman kanssa voi ollakiinni siitä, että toinen vanhempi ei uudessa talo-udellisessa tilanteessa pysty tarjoamaan riittäväs-ti tilaa.

Lakialoitteemme koskisi siis sellaisia perhei-tä, joiden alle 18-vuotias lapsi — tai lapset — ontuomion tai vahvistetun tapaamisoikeussopi-muksen mukaan oikeutettu tapaamaan toista van-hempaansa avioeron jälkeen.

Oletan ainakin edustaja Niikon tukevan tätälakialoitetta, joka selvästi parantaa lasten ase-maa.


Päätökset

Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan.

24) Valtioneuvoston selonteko eduskunnal-le: Sotilasosaston asettaminen korkeaanvalmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Nor-jan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlanninmuodostaman EU:n taisteluosaston valmi-usvuoroa 1.1.—30.6.2015

Mietintöjen pöydällepanoValtioneuvoston selonteko VNS 7/2014 vpUlkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 17/2014vp

Mietintö pantiin pöydälle 9.12.2014 pidettävääntäysistuntoon.

25) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksituloverolain 20 §:n ja elinkeinotulon verot-tamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta

Mietintöjen pöydällepanoHallituksen esitys HE 176/2014 vpValtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM33/2014 vpLakialoite LA 55/2013 vp


26) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksituotannollisten investointien korotetuistapoistoista verovuosina 2013 ja 2014 anne-tun lain muuttamisesta

Mietintöjen pöydällepanoHallituksen esitys HE 269/2014 vpValtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM34/2014 vpLakialoite LA 67/2014 vp


27) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksiverontilityslain 12 ja 12 d §:n sekä tulovero-lain 124 ja 124 a §:n muuttamisesta

Mietintöjen pöydällepanoHallituksen esitys HE 180/2014 vpValtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM36/2014 vp

PTK 124/2014 vp124/28 81


28) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksialuehallintovirastoista annetun lain ja elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksistaannetun lain muuttamisesta

Mietintöjen pöydällepanoHallituksen esitys HE 209/2014 vpHallintovaliokunnan mietintö HaVM 33/2014 vp


29) Hallituksen esitys eduskunnalle kestä-vän metsätalouden määräaikaiseksi rahoi-tuslaiksi sekä laeiksi kestävän metsätalou-den rahoituksesta annetun lain ja kiinteis-tön yhteisomistajien osallistumisesta metsä-talouden rahoituslainsäädännössä tarkoi-tettuun toimenpiteeseen annetun lain ku-moamisesta sekä kestävän metsätaloudenrahoituslain kumoamisesta

Mietintöjen pöydällepanoHallituksen esitys HE 138/2014 vpMaa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöMmVM 21/2014 vp


30) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksikalastuslain 8 a ja 88 §:n, metsästyslain8 §:n ja poronhoitolain 2 §:n muuttamisesta



31) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksiFLEGT-lupajärjestelmästä



32) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksiopetus- ja kulttuuritoimen rahoituksestaannetun lain muuttamisesta ja eräiksi sii-hen liittyviksi laeiksi

Mietintöjen pöydällepanoHallituksen esitys HE 258/2014 vpSivistysvaliokunnan mietintö SiVM 15/2014 vp


33) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksityöeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain vä-liaikaisesta muuttamisesta

Mietintöjen pöydällepanoHallituksen esitys HE 202/2014 vpSosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM31/2014 vp


34) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksilentoliikenteen päästökaupasta annetunlain muuttamisesta ja väliaikaisesta muut-tamisesta

Mietintöjen pöydällepanoHallituksen esitys HE 238/2014 vpTalousvaliokunnan mietintö TaVM 22/2014 vp


35) Hallituksen esitys eduskunnalle yhden-vertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksilaeiksiHallituksen esitys eduskunnalle yhdenver-taisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi la-eiksi annetun hallituksen esityksen(HE 19/2014 vp) täydentämisestä

Mietintöjen pöydällepanoHallituksen esitys HE 19/2014 vpHallituksen esitys HE 111/2014 vpTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöTyVM 11/2014 vp

Torstaina 4.12.201482 124


Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:Eduskunnan seuraava täysistunto on huomennaperjantaina 5.12.2014 kello 13.

Täysistunto lopetettiin kello 22.23.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

124. torstaina 4. joulukuuta 20142014_vp.pdf · 6 torstaina 4.12.2014 124/1 mats nylund /r pentti...

Documents