aikuissosiaalityön aamukahvit petteri paasio 15.10.2015
TRANSCRIPT
1
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Sosiaalityö ja vaikuttavuus:kuinka työn vaikuttavuus
otetaan haltuun?
Petteri PaasioFL, tutkija
SOCCA –Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskusHUS – Helsinki Uusimaa sairaanhoitopiiri
1
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Sisältö1. Johdanto: mikä on juuri nyt
olennaista havaita2. Sosiaalityön vaikuttavuuden
haltuunoton kaksi vipuvartta3. Tutkitun tiedon hyödyntäminen4. Asiakkaan hyvinvoinnin muutoksen
seuranta5. Case: aikuissosiaalityö
2Petteri Paasio
2
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Näkökulma• Onko juuri nyt suomalaisessa
sosiaalityössä teemoja, jotka tulevatolemaan sosiaalityön käytännön jasosiaalityön toiminnan ohjauksenkeskeisiä haasteita seuraavat 10vuotta?
• Haasteita, joihin vastaaminen tuleeratkaisemaan sosiaalityöntulevaisuuden Suomessa?
3Petteri Paasio
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Näkökulma• 30 vuoden työkokemuksen perustella
näin todellakin näyttäisi olevan• Edellinen mahdollisuusikkuna
avautui 1980-luvullakoulutusratkaisujen japätevyyssäädösten (Asetussosiaalihuollon ammatillisen henkilöstönkelpoisuusehdoista (888/1983); vrt. AulikkiKananojan panos) kautta
4Petteri Paasio
3
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Näkökulma• 30 vuoden jälkeen aika kotikutoisen,
havukka-ahon ajattelijamaisen,sosiaalityön käytännön onmahdollista avata katseensa sille,mitä maailmalla tapahtuu
• Ja näyttää jälleen kerran Aulikillaolleen lusikkansa sopassa.
5Petteri Paasio
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Huhtikuussa 2015 voimaan tullutuusi sosiaalihuoltolaki
6Petteri Paasio
Lain 15 §:ssä määritellään sosiaalityö: ”Sosiaalityöllätarkoitetaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaanyksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen japalvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoidentarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sentoteutumista ja vaikuttavuutta.”Olennaista on huomata, että sosiaalityö määritellään niin, että sepitää sisällään vaikuttavuuden seurannan. Tällöin sellainentoiminta, jossa vaikuttavuutta ei seurata, ei ole määritelmällisestisosiaalityötä.po. -> seurataan vaikuttavuutta, jotta voidaan ohjatatoteutumista, jotta voidaan lisätä vaikuttavuutta
4
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Uuden sosiaalihuoltolain ydin
7Petteri Paasio
Sosiaalityönvaikuttavuuden
seurantaSHL 15 §
Palvelutarpeenarviointi
SHL 36 ja 37 §
Rakenteellisensosiaalityöntietoperusta
SHL 7 §
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Rakenteellisen sosiaalityön tietoperusta (SHL 7 §)
”sosiaalihuollon asiakastyöhönperustuvan tiedon tuottaminenasiakkaiden tarpeista ja niidenyhteiskunnallisista yhteyksistä sekätarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujenja muun sosiaalihuollon vaikutuksista”
8Petteri Paasio
5
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
TOINEN KÄYTÄNNÖLLINEN AJANKOHTAISUUSULOTTUVUUS
9Petteri Paasio
Juha Sipilän hallitusohjelma 2015Yhtenä rakenneuudistuksena mainitaan julkisen sektorin jaerityisesti kuntatoimijoiden toiminnanohjausjärjestelmänuusiminen.”Uudistamalla sääntelypolitiikan periaatteet vuoden 2015 aikana.Palveluprosessiin ja resursseihin kohdistuvien velvoitteidensääntelyn ja valvonnan sijasta siirrytään ohjaamaan javalvomaan palvelutoiminnan tuloksia (esim. asiakkaidenvointia ja tyytyväisyyttä).”Tässä lauseessa on kuvattu täsmällisesti se, miten vaikuttavuustoiminnanohjausjärjestelmänä eroaa muista ohjausjärjestelmistä.
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
KOLMAS KÄYTÄNNÖLLINEN AJANKOHTAISUUSULOTTUVUUS
10Petteri Paasio
6
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
11
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Toimenpide 1: Toteutetaan lapsi- japerhepalvelujen muutosohjelma
1. Muutosohjelmassa mallinnetaan palvelujen uusi kokonaisuus. Valtakunnallista muutostyötätuetaan kuntakokeiluilla ja kohdistetuilla käynnistysavustuksilla.
2. Muodostetaan uudistusta ohjaava ja toimeenpaneva koordinaatiorakenne. Vahvistetaanjohtamista, henkilöstön osaamista ja monialaista yhteistyötä muutostyön kaikilla tasoilla.
3. Luodaan alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville,vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille. Keskuksissa yhdistetään lasten ja nuortenmielenterveys- ja päihdetyö, lastensuojelun erityisosaaminen sekä lasten ja nuortenoikeuspsykiatrinen asiantuntemus.
4. Mallinnetaan ja otetaan käyttöön lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. Kärkihankkeenmuutostyötä tuetaan kehittämällä väestölähtöistä budjetointia.
5. Luodaan näyttöön perustuvien tuen ja hoidon menetelmien”työkalupakit” ammattilaisille. Perustetaan valtakunnallinenvastuutaho, jonka vastuulla on uusien menetelmien näytönarviointi ja levittäminen siten, että menetelmät saadaan laajastikuntien ja ammattilaisten käyttöön.
6. Luodaan uusia, vanhemmuutta tukevia matalan kynnyksen palveluja mm. digitaalisiapalvelumahdollisuuksia hyödyntäen. Otetaan valtakunnallisesti käyttöön kaikillelapsiperheille suunnattu perhekeskusmalli, joka kokoaa julkisten matalan kynnyksenpalvelujen yhteyteen myös järjestöjen, seurakuntien ja vertaistuen palvelut.
12
7
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Näyttöön perustuva käytäntö• On ilman muuta saavutus, että Suomessa hallitusohjelma-tasolla
ensimmäistä kertaa 98 vuoteen ymmärretään, mitä todellistarakenneuudistusta vaikuttavuus tarkoittaatoiminnanohjausjärjestelmänä
• On ilman muuta saavutus, että Suomessa ensikertaahallitusohjelman toteutussuunnitelmaan on rantautunutkansainvälisiä tuulia (Evidence-Based Practice, 23 vuottaalkuperäisestä idean esittämisestä Kanadassa)
• Samalla on kuitenkin pakko todeta (ja ehkä myös tuodakansainvälisen yhteisön tietoon) kuinka kotikutoinen havukka-ahonajattelu näyttää olevan edelleen voimissaan: hyvästätarkoituksestaan huolimatta, hallituksen kärkihankkeessa ”lapsi- japerhepalvelujen muutosohjelma” EBP on ymmärretty erikoisellaautoritaarisella tavalla (vrt. Eileen Gambrill 2001 Social Work: AnAuthority-Based Profession) eli asiaa ei ole ymmärretty ehkä lainkaan
13Petteri Paasio
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
TIIVISTELMÄ ajankohtaisistakäytännön haasteista (seuraavaksi 10
vuodeksi) sosiaalityölle SuomessaKUINKA OTAMME HALTUUN SOSIAALITYÖNTOSIASIALLISEN VAIKUTTAVUUDEN REAALISINKEINOIN (vs. imaginaarisin tai retorisin)• TÄMÄ on haaste no 1: ymmärrämmekö haasteen ja
sen, että tämä ratkaisee sosiaalityön kohtalon tässämaassa
14Petteri Paasio
8
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Osa 2.TIIVISTELMÄ ajankohtaisista
käytännön haasteista (seuraavaksi 10vuodeksi) sosiaalityölle Suomessa
Haaste no 2: ymmärtää miten toteuttaavaikuttavuuden haltuunoton edellyttämäKAHDEN vipuvarren SAMANAIKAINENtoteuttaminen
15Petteri Paasio
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Vaikuttavuuden vipuvarret
16Petteri Paasio
Asiakasprosessi
EBP, tutkitun tiedon käyttö systemaattisesti jokaisessaasiakastapauksessa
Outcome monitoring, asiakaskohtaisen havaitun tiedonkäyttö systemaattisesti jokaisessa asiakastapauksessa
9
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
• Mihin muuhun kuin uusiin organisaatiolaatikoihin tarvitaan massiivisia(dinosaurusmaisia) sote-alueita?
• Testattu vastus: vaikuttavuudenhaltuunottoon sen molempien vipuvarsienkautta: vain todella suurissa yksiköissä onmielekästä panostaa tutkitun tiedonhyödyntämisen edellytyksiin JA asiakkaidenhyvinvoinnin muutoksen systemaattisenseurannan mahdollistamiseen
17Petteri Paasio
NELJÄS KÄYTÄNNÖLLINEN AJANKOHTAISUUSULOTTUVUUS
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Osa 3. EBP
18Petteri Paasio
10
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
EBP
19Petteri Paasio
Näyttöön perustava käytäntö on elämän mittainenoppimisprosessi, jossa omista asiakkaistamme huolenpitäminen luo tarpeen asiakastyön kannalta tärkeälle tiedollekoskien tilannearviointia, ennustetta ja interventiota sekämuita hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kysymyksiä ja jossa:1. Muunnetaan nämä tiedon tarpeet vastattavissaoleviksi kysymyksiksi.2. Jäljitetään tehokkaimmalla tavalla paras evidenssivastata näihin kysymyksiin3. Arvioidaan kriittisesti evidenssi sen validiuden(totuudenmukaisuuden) ja hyödyllisyyden(soveltuvuuden asiakastyöhön) perusteella4. Sovelletaan tämän arvioinnin tulokset asiakastyöhön5. Arvioidaan tämä prosessi.
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
EBP
20Petteri Paasio
Kaikkein suurin haaste näistä onENSIMMÄINEN1. Muunna kunkin yksittäisen asiakasprosessinkeskeiset tiedon tarpeet vastattavissa oleviksikysymykseksi
En ole lainkaan varma, antaako nykyinenperuskoulutus tähän edellytyksiä mutta sen tiedän,että nykyinen ammatillinen käytäntö ei ainakaantätä rohkaise-> siis mittava muutoshaaste, mikäli tutkitun tiedonhyödyntäminen meinataan ottaa vakavasti-> vrt. miten (dia 11) ”työkalupakki” ja”valtakunnallinen vastuutaho” edistää tätäkysymisen kyvykkyyden kehittymistä?
11
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
EBP
21Petteri Paasio
Tärkein menetelmäon systematic review, johon liittyvääosaamista (toteuttamisen jahyödyntämisen) ilman ei ole mahdollistatoteuttaa
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Esimerkki systematic review
22Petteri Paasio
Paasio (2014) Näyttöön perustuvasosiaalityön käytäntö – järjestelmällinenkatsaus vuosina 2010–2012 julkaistuistatutkimuksista
12
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Paasio (2014) Näyttöön perustuva sosiaalityön käytäntö – järjestelmällinenkatsaus vuosina 2010–2012 julkaistuista tutkimuksista
23
Petteri Paasio
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Osa 4.Toinen vipuvarsi: asiakkaan
hyvinvoinnin muutoksen seuranta
24Petteri Paasio
Mikä on yhteistä tieteelliselle tutkimukselleja sosiaalityön ammatilliselle käytännölle?
Jos on mitään, Niin se on rakenne:RIITTÄVÄNTARKATHAVAINNOT
KÄSITTEET,JOILLA ONRIITTÄVÄN
SELVÄRAJAINENMERKITYS JAEKSTENSIO
TEORIA TAIHYPOTEESI,
JOKA VOIOSOITTAUTUAEPÄTODEKSIRIITTÄVÄN
TARKATHAVAINNOT
13
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Tilannearvio
25Petteri Paasio
On palvelutarpeen arvioinnin ydin ja jota ilman eiitse palvelutarpeen arviointi ole mahdollista
Tilannearviokokonaisuuden tulisi sisältää seuraavat osat
Jäsentynyt määrittelyasiakkaan ongelmastatai tarpeesta
Kuvaus ongelman synnynhistoriasta,esiintyvyydestä,vakavuudesta, kuinka sevaikeuttaa elämää jakuinka sitä on aikaisemminyritetty hoitaa
Hypoteesi siitä, mistä onkysymys ja mitä sille voitehdä
Intervention tavoitteet,suunnitelma niidensaavuttamiseksi jasopimus koska ja mitenniiden saavuttamista jainterventiontuloksellisuutta (elivaikuttavuutta, elihyvinvoinnin muutosta)seuraavaksi arvioidaan
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Kuka on saanut päähänsä, että ”luontainen”keskustelu tai edes asiakkaan äänen kuuleminenolisi riittävän tarkka havainto ja kuinka siitäpäästään käsitteisiin
26Petteri Paasio
RIITTÄVÄNTARKATHAVAINNOT
KÄSITTEET,JOILLA ONRIITTÄVÄN
SELVÄRAJAINENMERKITYS JAEKSTENSIO
14
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Ihminen yleensä ja ammattilainen erityisesti on erityisen kyvytönhavaitsemaan toimintansa seurauksia ilman erityisiä instrumentteja
Ihmisen itsearvioinnin kyky on erittäin kehittymätön.Perustellusti on todettu, että vääristynyt käsitys itsestä,on suurin eritasoisten ongelmien lähde maailmassa(Mark R. Leary: The Curse of the Self: Self-awareness, egotism, and thequality of human life. Oxford University Press 2004)
Sosiaalisissa tilanteissa ihmisten arviointikyky edelleenlaskee. Chris Argyriksen, mukaan oppinen on erityisenhaasteellista koska vallitsee rautainen laki: pyritäänviimeiseen asti varjelemaan omien kasvojenmenettämistä ja samalla toisen osapuolen kasvojenmenettämistä.
Luontainen palaute on siis pääosin illuusio
27Petteri Paasio
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
MIKÄ on MITTARI
28Petteri Paasio
15
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
MITTARI EI OLE
• Asioiden vääntämistä numeroiksi tai edesjärjestysasteikolle (1-5)
• Kyselylomake• Esimerkki, kuinka kaikkien organisaatioiden
harrastama työhyvinvointikyselyjenpyörittäminen ei ole mittaamista eikä kyselytole pääsääntöisesti mittareita
29Petteri Paasio
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
30Petteri Paasio
Vertailu mittarin ja surveyn kutentyöhyvinvointikyselyn (THVK) välillä
THVK perusteella ei kukaan voi sanoa missä menee hyvinvoinnin ja vakavanpahoinvoinnin välinen raja, mittarissa se on aina tiedossa
Mittarissa ei koskaan pyydetä asiakasta antamaan hämärä numeroarvoabstraktille asialle kuten ”esimies ohjaa tavoitteiden suuntaan” (verrattunamihin, milloin jne.) vaan siinä kysytään faktoja asiakkaan elämästä,joiden usean kysymyksen jälkeen muodostetaan abstraktio kuten”esimiehen tavoitteellinen ohjaus”
THVK tuloksia ei voi verrata mihinkään tieteellisiin tuloksiin, kotimaisiin taiulkomaisiin koska on pitänyt rakentaa ihan oma mittari. Mittarin ydin on10.000 -100.00 populaatioiden normaalijakauma.
Miksi aina ilmoitetaan keskihajonta?Mittarilla tulee aina olla 2 todennettua ominaisuutta:• luotettavuus vs. mikä on tyytyväisyytesi työhön 1 – 5• validius eli on olemassa asia, mitä ollaan mittaamassa (vrt. KÄSITE)
16
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
esimerkki (SDQ)Kuvitelkaa!Voiko alkuarvio / tilannearvio /lastensuojelutarpeen arvio (johonosallistuitte) tuottaaTARKEMPIA HAVAINTOJA JATUNNISTETUMPIA (käsite)ILMIÖITÄ JOS…
31Petteri Paasio
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Isä, äiti, lapsi itse ja opettajasaavat vastataoman näkemyksensäpelkästään LAPSEN hyvinvointiakoskeviin havaintoihin, joidentutkitun tiedon perusteellatiedetään olevan olennaisiavs. tavanomainen keskustelu
32Petteri Paasio
17
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
HAVAITSEVATKO?
33Petteri Paasio
Vanhemmat ja työntekijät esim. SDQulottuvuudet luontaisesti• kokemuksen perusteella
käytösongelmat kyllä, muuthuomattavasti heikommin esim. tunne-elämän ongelmat
• mutta eivät lähes koskaan käytös jatunne-elämän ongelmiensamanaikaisuutta
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
34Petteri Paasio
Esimerkki tieteellisen tiedonmerkityksestä ja mittareiden käytönyhteydestä
18
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Pene laajennettu jory25.8.2011Petteri Paasio 35
Gyllenberg et al. (2010). Childhood predictors of later psychiatric hospital treatment: findings from the Finnish 1981 birth cohort study. European child & adolescent psychiatry 19(11) 825.
• Kuvio 1 Elossaolokäyrä (survival curve) ilman psykiatrista sairaalahoitoa 13-24 vuoden iässä eri ongelmaprofiileille,jossa Ref. = kaikki ulottuvuudet ongelmien suhteen negatiivinen, I = Invisible, Näkymättömät: vanhempien arvioinnissakaikki neg. mutta lapsen itsearviointi posit.C miehet (n = 2,544), D naiset (n = 2,471).
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Toinen esimerkki• Perheen ongelmanratkaisukyvyllä on
ratkaiseva merkitys koko perheen kestäväänhyvinvointiin
• Miten arvioisitte perheen kanssa heidänongelmanratkaisukykyään?
• Onnistuuko se kysymällä siitä (vrt. GordonRamsay)?
• Mistä sinä ammattilaisena TUNNISTATPERHEEN ongelmanratkaisukyvyn?
->FAD
36Petteri Paasio
19
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Mittareiden toinen merkitys
Mittareilla ei ole merkitystä vaintilannearvioinnissa
Missä muualla tarvitaan hyvin tarkkojahavaintoja hyvinvoinnista?
ITSE MUUTOKSEN MAHDOLLISTAMISEKSI
37Petteri Paasio
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
38Petteri Paasio
Nykytilantunnistaminen
Arvokas asia,päämäärä,visio
Uskovoimattomuuteentai arvottomuuteen
Kaksi muutoksen voimakenttää Peter Senge (1994)
20
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
39Petteri Paasio
Nykytilantunnistaminen
Arvokas asia,päämäärä,visio
Uskovoimattomuuteentai arvottomuuteen
Kolme muutoksen voimakenttää ja neljä välttämätöntä funktiota(Peter Senge ja Petteri Paasio)
Pienenkinmuutoksenhavaitseminen
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Esimerkki vaikuttavuuden arvioinnin toteutuksestakaikessa yksinkertaisuudessaan
40Petteri Paasio
Ensin pitää olla prosessi, jonka ominaisuusvaikuttavuus on. Jos kaikki tekee mitä sattuu, eivaikuttavuutta ole, koska ei ole itse prosessia
Tässä tapauksessa on kysymystietokoneavusteisesta rahapeliongelmaankohdistuvasta Peli Poikki –ohjelmasta (8 viikkoa)
21
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Screenin eli ohjelmaan seulonnan vaihe
41Petteri Paasio
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Preinterventio eli odotteluvaiheen jälkeen tilanne varsinaisen ohjelmankäynnistyessä
42Petteri Paasio
Onko tämä lumeilmiö ja jos mitä se tarkoittaa?
22
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
Postinterventio eli tilanne ohjelman loppuessa
43Petteri Paasio
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
5. Aikuissosiaalityö
Tutkitun tiedon hyödyntäminen ja asiakkaanhyvinvoinnin muutoksen seuranta
Kulkevat täällä jo lähtökohtaisesti yhtä matkaaalusta alkaen
Suurin haaste: kansainvälisestiaikuissosiaalityön käsite ja merkitys (jos sitäon), viittaa aivan muualle kuin Suomessa
(kts. Research on Social Work Practice haku.pdf)
44Petteri Paasio
23
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
5. Aikuissosiaalityö
Tällöin kaiken kehitystyön ensimmäinen haasteon välttää kaksi hyvin yleistä suomalaisensosiaalityön sudenkuoppaa:
• tieteenalakohtainen jumittuminen(yhdelläkään tieteenalalla ei ole monopoliamihinkään ihmisen ongelmaan)
• Ihmisten elämän viipalointi (näistä ongelmistasinun pitää puhua toisessa osoitteessa)
45Petteri Paasio
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
5. AikuissosiaalityöEsimerkki tieteenalakohtainen jumittumisen
välttämisestä, lisurin julkaisut
46Petteri Paasio
Taulukko 32 Eri tieteenalaryhmät ja niiden julkaisut, joissa eniten järjestelmällisen katsauksen tutkimuksia
tieteenalaryhmä julkaisu artikkelienlukumäärä
1) Sosiaalityö
Research on Social Work Practice 44
Journal of Evidence-Based Social Work 30
Children and Youth Services Review 24
Clinical Social Work Journal 16
British Journal of Social Work 10
Child Maltreatment 10
Journal of Social Work 10
2) Sosiaalityön kohdettakoskeva
Journal of Substance Abuse Treatment 16
Addiction 3
Community Mental Health Journal 3
Substance Use & Misuse 3
3) Saattaa sisältääsosiaalityötä koskevaa
aineistoa
Administration and Policy in MentalHealth and Mental Health ServicesResearch
10
Evidence & Policy 7
Evaluation and Program Planning 6
Journal of Child and Family Studies 5
Journal of Marital and Family Therapy 4
4) Eksplisiittisesti toisentieteenalan julkaisu BMC Public Health 2
KTS EBSWP journals-tiedosto
24
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
5. Aikuissosiaalityö
Esimerkki ihmisten viipaloinnin välttämisestä:kuinka ratkaisevaa on, että esim.
rahapeliongelman hoidossa huomioidaandepressio-oireet.
47Petteri Paasio
KTS peliklinikan hoito-interventioidenvaikuttavuus tiedosto
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
5. Aikuissosiaalityö
mittarit:Ydin: tarvitaan kokonaistilanteen hahmotuksen
instrumenttejäja spesifejä hyvinvointimittareita
48Petteri Paasio
KTS Fischer Corcorantiedostot
25
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
5. Aikuissosiaalityö
Mutta pääohje on:ÄLÄ ALOITA MITTAREISTAvaan kysymyksistä: MIKSI, KENELLE jaMIHIN KÄYTTÖÖN
49Petteri Paasio
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015
KIITOS!
50Petteri Paasio