Taloushallintosähköistyy saldo-lehden

eRIKoIsnUMeRo sIdosRyhMIlle

Liitto mukana modernissa taloushallinnossa

Millainen on tulevaisuuden ammattilainen?

Asiantuntijaryhmät apuna muutoksissa

5/14

TALOUSHALLINTOLIITON TILI- JA VEROPÄIVÄT

FINLANDIA-TALO 19. – 20.1.2015

MODERNI TALOUSHALLINTO

ALAMME SUURIN TAPAHTUMA KOKOAA YHTEEN SUOMEN PARHAAT OSAAJAT!

Nimensä mukaisesti Tili- ja veropäivät keskittyy entistä tarkemmin tilinpäätöksen ja verotuksen konkreettisiin kysy-myksiin.

Kuulet käytännönläheiset ajankohtaisluennot parhaiden asiantuntijoiden esittäminä. Tapaat kollegat ja saat uutta energiaa työhösi.

16

Koulutuskalenteri 4

Pääkirjoitus 5Suunta kohti uudistumistaJuha Ahvenniemi

Liitto mukana modernissa taloushallinnossa 6Vuokko Mäkinen

Asiantuntijaryhmät apuna työn muutoksissa 8Missä mennään kirjanpidon, liiketoiminnan, verotuksen ja henkilöstöhallinnon saralla?

New strategy to meet the future needs of the accounting industry 14 Finland, Sweden and Norway face the same challenges.

Taloushallinto sähköistyy 16Digitalisointi ja automatisointi valtaavat alaa myös taloushallinnossa.

Tulevaisuuden taloushallinnon ammattilainen 20

sisältönro 5 / 2014

Avaintietoa 24

Tapahtumia 28

Taloushallintoliiton toimisto 30

Liiton edustukset 32

Vieraskynä 35Turhaa vai hyödyllistä sääntelyä? Mikko Akselin

20Miten taloushallinnon alan työ muuttuu?

Digitalisointi lisääntyy

taloushallinnossakin

Asiakasyritysten odotukset määrittävät talous-ammattilaisen roolin. Vuokko Mäkinen

WWW.TALOUSHALLINTOLIITTO.FI

Anna palautetta lehdestä ja voita iPhone 6 Plus! s.33

SALdO 5/2014 3

TALOUSHALLINTOLIITON TILI- JA VEROPÄIVÄT

FINLANDIA-TALO 19. – 20.1.2015

MODERNI TALOUSHALLINTO

ALAMME SUURIN TAPAHTUMA KOKOAA YHTEEN SUOMEN PARHAAT OSAAJAT!

Nimensä mukaisesti Tili- ja veropäivät keskittyy entistä tarkemmin tilinpäätöksen ja verotuksen konkreettisiin kysy-myksiin.

Kuulet käytännönläheiset ajankohtaisluennot parhaiden asiantuntijoiden esittäminä. Tapaat kollegat ja saat uutta energiaa työhösi.

Kirjanpitäjän peruskurssiPalkanlaskennan peruskurssi tilitoimistoilleTAL–AT Taloushallinnon ammattitutkintoTilinpäätöksen laatiminen

Arvonlisäverotuksen erityiskysymykset käytännössäEnglannin kielimatkaKesäpäivät Taloushallintoliiton jäsenilleKLT-risteilyPerustajaurakointi – Kirjanpito, tilinpäätös ja tuloverotus sekä ajankohtaiset rakentamisen alv-kysymyksetPHT–risteilyTAL–JET -päiväTAL–Taloushallinnon verotutkintoTAL–SummitTAL–ValmennusTAL–YJET Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoTili- ja veropäivätTilitoimiston rooli omistajanvaihdoksessaTuloverotuksen erityiskysymyksiä asiantuntijoille ITuloverotuksen erityiskysymyksiä asiantuntijoille IITuloverotuksen erityiskysymyksiä asiantuntijoille III

Kassavirrat – rahoituksen riittävyysKLT-tentti – Kysymykset ja vastauksetLisäarvopalveluja asiakkaalle katelaskennan avullaPalkkahallinnon ajankohtaiskatsausRakennusalan ilmoitusvelvollisuusTAL–EAT Taloushallinnon erikoisammattitutkintoTAL–PalkkapäiväTAL–PHT Palkkahallinto tilitoimistoissa -koulutusohjelmaTAL–TilitoimistopäiväTilinpäätössuunnitteluTilinpäätös – KonsernitTilitoimistojohdon sparrauspäivä – Palkkahallinnon asiantuntijapalvelu kannattavaksi liiketoiminnaksi

Arvonlisäverotuksen perusteet käytännössä Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotus käytännössäKoulutusvähennys ja -korvaus käytännössä – Koulutus suunnitelmasta osaamisen kehittämiseenTase-erien käsittely tilinpäätöksessäToiminimi ja henkilöyhtiö asiakkaana perusteet Toiminimi ja henkilöyhtiö asiakkaana jatkokurssiUrakka- ja työntekijätietojen raportointiYrityksen tuloverotuksen peruskurssi

KOULUTUSTARJONTAPERUSTASo SYVEnTäVä TASo

YLEISTASo

VERKKoKURSSIT

Katso netistä kurssien tuoreimmat tiedot

koulutus.taloushallintoliitto.fi

KOULUTUSvAIHTOeHdOT

Kirjanpito ja tilinpäätös Verkkokoulutus

Verotus Palkkahallinto

Yrityksen tulosohjaus ja konsultointi Oman tilitoimiston johtaminen

vALITSe ITSeLLeSI PArAS KOULUTUS

4 SALdO 5/2014

Taloushallintoliiton toimintakausi 2013–2014 oli poikkeukselli-sen laaja-alainen. Liiton asian-tuntemuksen voimakas kysyntä ja oma halu vaikuttaa alan tule-

vaisuuteen ovat pitäneet henkilöstön ja luottamus henkilöt kiireisinä.

Päättyneellä toimintakaudella olimme mukana lukuisissa niin yksityisissä kuin jul-kisissa modernin taloushallinnon kehittämi-sen hankkeissa. Nämä hankkeet keskittyi-vät erityisesti talous hallinnon prosessien ja talousraportoinnin digitalisointiin ja standar-dointiin.

Tuottamiemme peruspalveluiden ohella kautta 2013-2014 leimasivat erityisesti seu-raavat painopistealueet:

1) Jäsenten osaamisen ja laadun kehit-täminen

Alan toimialastandardi TAL-STA ja sen toteuttamista tukevien TAL-laatu -työkalu-jen kehittäminen on yksi toimintamme pai-nopiste. Laadunvalvonnan osa-alueita ovat jatkuva seuranta, jäsenten kirjallinen rapor-tointi sekä jäsentarkastukset.

Osana hyvää laatua on tilitoimistojen osaamisen kehittäminen. Tarjoamme moni-puolisia koulutuksia, jotta erityisesti jäsentoi-mistoilla olisi hyvät edellytykset tarjota laa-dukasta ja asiakkaiden tarpeet huomioivaa palvelua. Keskeiset koulutus- ja valmennus-alueet olivat kirjanpito, tilinpäätös, verotus, palkkahallinto, yrityksen tulosohjaus ja kon-sultointi sekä tilitoimiston johtaminen.

2) Toimialan toimintaedellytysten paran-taminen

Yhtenä toimintamme painopisteenä oli toimialan vetovoiman ja osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen. Teimme oppi-

laitosyhteistyötä ja toteutimme Vuoden kir-janpitäjä -kilpailun yhteistyökumppaneiden kanssa jo toisen kerran.

Olemme tehneet aktiivisesti edunvalvonta-työtä alan toimintaympäristön edistämiseksi ja osallistuneet muun muassa toimialaan merkittävästi vaikuttaviin ICT-hankkeisiin, kansalliseen kirjanpitolain uudistamishank-keeseen sekä kehittäneet rakentamispalve-luiden raportointi velvoitteita koskevia palve-luita.

Panostamme myös kansainväliseen yhteistyöhön ja edunvalvontaan. Tiivistimme pohjoismaisen alan yhteistyöjärjestön NAF:n (Nordic Accountant Federation) yhteistyötä muun muassa järjestämällä jäsenjärjestöjen hallitusten yhteisen keskustelun alan tule-vaisuuden kehityksestä.

3) Taloushallintoliiton sisäisen toiminnan ja toimintaresurssien kehittäminen

Tietojärjestelmillä on suuri merkitys mei-dän toiminnassamme. Päättyneen toi-mintakauden aikana valmistelimme pitkän tähtäimen projektisuunnitelmaa omien tie-tojärjestelmiemme kehittämisessä. Toteut-tamme merkittävän sähköisen palveluka-navauudistuksen, jonka avulla pystymme parantamaan palvelutasoamme sekä vies-tintäämme.

Paljon olemme saaneet aikaan. Monet näistä hankkeista jatkuvat myös kuluvalla kaudella 2014–2015 ja mukana on myös paljon uutta. Taloushallinnon ala on murrok-sessa ja me liitossa teemme töitä sen eteen, että jäsenemme tulevat menestymään myös tulevaisuudessa. ◍

juha.ahvenniemi@taloushallintoliitto.fi

Suunta kohti uudistumista

JULKAISIJATaloushallintoliittoviestinta@taloushallintoliitto.fi

TOIMITUS JA ULKOASUMCI Press OyMikonkatu 8 A, 00100 Helsinkipuhelin 09 2525 0250faksi 09 2525 0251info@mcipress.fiwww.mcipress.fi

KANSIKUVAMCI Press Oy

PAINATUSScanWeb Oy

ISSN 0782-9078

PAINOS 3000

Copyright © MCI Press OyLehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa.

ILMESTYMISPÄIVÄT:1/2015 19.3.2/2015 21.5.3/2015 20.8.4/2015 22.10.5/2015 7.1.2016

Saldo-lehti 5/2014 on Saldo-lehden erikoisnumero.

Osa hyvää laatua on osaamisen kehittäminen.

SALdO 5/2014 5

juhALTA

Liitto mukanamodernissa taloushallinnossaMistä on talousammattilaisten tulevaisuus tehty?TEKSTI vUOKKO MäKINeN │KUVA SAMI TIrKKONeN M itä me ymmärrämme

modernilla? Yleisesti kai ajatellaan, että moderni tarkoittaa jotain nyky­aikaista. Vanhat toi­

mintatavat muuttuvat tai korvautuvat kokonaan uusilla. Näinhän on talous­hallinnossakin tapahtumassa. Muu­tos tuntuu hitaalta tässä hetkessä, mutta taaksepäin katsottaessa todella nope­alta. Ja vauhti on vain kiihtynyt. Inno­vaatiot ja tekniikan kehittyminen tuovat kokonaan uusia mahdollisuuksia myös taloushallinnon alalle.

VuOKKO MÄKINEN

• Suomen Taloushallintoliiton puheenjohtaja

• KLT, PHT, yo-merkonomi

• Hawcon Oy:n toimitusjohtaja

6 SALdO 5/2014

Automaatio on lisääntynyt talous­hallinnossa, mutta käytännössä tämä on tarkoittanut pääsääntöisesti tallennus­työn korvaamista tekniikalla. Yhä edel­leen taloushallinnon järjestelmien ydin on vanhakantaista. Tietojärjestelmät on rakennettu tuottamaan raportointia pää­sääntöisesti kuukausijaksoilla, siis tuotta­maan viranomaisraportointia ja kirjan­pitolain mukaista tulos­ ja taseraporttia. Toki on mahdollista käyttää kustannus­ ja projektiseurantaa, mutta raportointi tapahtuu edelleen jaksoissa ja on pää­sääntöisesti historian kirjaamista.

Kirjatusta historiasta voidaan jälki­käteen arvioida, miten yritys menestyi liiketoiminnassaan menneellä kuukau­della tai vuodella. Tämä riittää mainiosti ulkoiseen raportointiin ja viranomaisille, mutta ei toimivalle ja tulevaisuuteen kat­sovalle yritykselle.

Asiakasyritys tarvitsee talousammattilaisen palvelua Tämän päivän liike­elämä on erittäin hektistä. Kauppaa tehdään joka päivä, ja joka päivä myös onnistutaan tai epäon­nistutaan. Oli yritys sitten iso tai pieni, toiminnan on oltava kannattavaa.

Yrittäjä on ammattilainen varsinai­sessa liiketoiminnassa, mutta talouden lainalaisuuksiin hän tarvitsee ammatti­laisen tuen. Talousammattilainen hallit­see numerot ja kannattavuuden raa’an totuuden. Jälkikäteen näillä taidoilla ei ole mitään käyttöä, vaan niitä tarvitaan aina, kun tehdään tai tapahtuu jotain poikkea­vaa. Moderni taloushallinto on yrittäjän ja talousammattilaisen yhteistoimintaa.

Tietojärjestelmät ja reaaliaikainen tieto Tilitoimistolla on nykyisin monia mah­dollisuuksia käyttää asiakasyrityksen

kanssa yhteistä tietojärjestelmää, jolloin molemmilla on pääsy myös reaaliaikai­seen tietoon. Pystytään näkemään vaikka joka päivä, miten yritys pärjää liiketoi­missaan tai missä mahdollisesti on huo­len tai hälytyksen paikka.

Mitä nopeammin päästään häiriöihin kiinni, sitä nopeammin voidaan tilanteita korjata tai pelastaa. Yhteisen tietojärjes­telmän käyttö mahdollistaa myös hyvin monipuolisen tehtävien jaon.

Moderni talousammattilainen tuntee asiakkaansaAsiakasyrityksen odotukset määrittä­vät talousammattilaisen roolin. Asian­tuntijan ammattitaito sekä asiakkaan lii­ketoiminnan tuntemus mahdollistavat odotuksiin vastaamisen. Asiakasyrityk­set ovat erilaisia kooltaan, toimialoiltaan ja henkilöiltään. Kaikkien odotuksiin ei pystytä tai voida vastata, eikä yhteistyö suju kaikkien henkilöidenkään kanssa. Myös näiden tilanteiden tunnistaminen etukäteen on tärkeää, sillä kumpikaan ei voi näissä olosuhteissa voittaa. Parhaim­millaan hyvä ja toimiva yhteistyö palkit­see molemmat osapuolet menestykselli­senä liiketoimintana.

Liiton missioLiiton tehtävä on auttaa jäsenistöään menestymään muuttuvassa toiminta­ympäristössä. Liiton toiminnassa moder­nin taloushallinnon tulo näkyy useina toimenpiteinä ja kehityshankkeina.

Viranomaiset ovat aktivoituneet kehittämään omia järjestelmiään ja sen myötä mahdollistuu uusia toimintatapoja asiakas­tilitoimisto­viranomainen­akse­lille. Kansallinen tulorekisteri mullistaa palkkahallinnon, sähköinen tilinpäätös siirtää paperitasekirjat historiaan ja kir­janpitolain uudistus voi muuttaa radikaa­

listi varsinaista kirjanpitopalvelua. Liitto on vahvasti mukana näissä hankkeissa joko osallistuen varsinaiseen kehitystyö­hön tai omalla asiantuntemuksellaan vai­kuttamassa lopulliseen lain säätämiseen.

Liiton koulutustoiminta on aina ollut erittäin korkealaatuista ja suunniteltu täsmäkoulutukseksi juuri meidän toimi­alalle, jolloin se vastaa kaikkein parhaiten jäsenten tarpeisiin. Modernin talous­hallinnon tarpeet on huomioitu kurssi­tarjonnassa joko erillisinä kursseina tai muun kurssiohjelman osana juuri kysei­seen aiheeseen liittyviltä osin.

Taloushallinnon tietojärjestelmät ja niiden kehitys on liitossa suurennuslasin alla. Seuraamme tietojärjestelmien tilan­netta jatkuvasti erilaisin toimittaja­ tai käyttäjäyritystutkimuksin.

Totuuden hetki kohtaamisessaKohtaamisten onnistuminen on monesta ja välillä pienestä kiinni. Talousammatti­laisesta tuntuu joskus, etteivät asiakkaat ymmärrä tuloslaskelmasta mitään ja toi­saalta yrittäjä voi ajatella, ettei talous­ammattilainen ymmärrä heidän liike­toimintaansa lainkaan. Kysymys lienee kommunikoinnista: kumpikaan ei ole ajatellut, miksi tämä tieto on tärkeää. Ja toisinaan yrittäjä ei tohdi vaivata kirjan­pitäjää omilla toiveillaan liittyen talous­raportointiin, kun ei ehkä oikein osaa selittää, mitä tietoa haluaisi.

Kaiken ytimessä on kuitenkin ihmi­nen, joka toimii toisten ihmisten kanssa. Kirjanpito on luottamusbisnestä. Oletko miettinyt, miksi nämä toiset ihmiset haluavat toimia kanssasi? Tai mitä tie­toa toinen oikeasti tarvitsee? Mikä tieto on asiakkaan toiminnassaan hyödyllistä ja turvaisi menestystä? Tästä on talous­ammattilaisen tulevaisuus, moderni tule­vaisuus tehty. ◍

SALdO 5/2014 7

asiantuntijaryhmät

8 SALdO 5/2014

asiantuntijaryhmätapuna työn muutoksissa

Taloushallintoliitossa toimii asiantuntijaryhmiä, joista kukin työskentelee oman aihepiirinsä osaamisen kehittämiseksi. Työryhmät ottavat kantaa esimerkiksi lainsäädännöllisiin kysymyksiin. Missä nyt mennään kirjanpidon, liiketoiminnan, verotuksen ja henkilöstöhallinnon saralla?

SALdO 5/2014 9

Yhdenkertainen kirjanpito ei ole sama asia kuin kevennys.

TEKSTI MArKKU OjALA, TALOUSHALLINTOLIITTO

uudistuu

K irjanpitolainsäädäntömme uudis­tuu, kun EU:n uuden tilinpäätös­direktiivin (2013/34/EU) velvoit­teet sisällytetään kansalliseen

lainsäädäntöömme. Täysin purjein uudistuvaa lakia ryhdy­

tään soveltamaan 1.1.2016 alkavalla tilikau­della. Sen tieltä väistyy vuonna 1998 käyt­töönotettu ja näin aikuisuuden kynnykselle ehtivä kirjanpitolakimme nykymuodossaan.

Uudistuvan lain tieltä saa väistyä myös nykyiseen lakiin sisältyvä periaate yhtenäi­sistä säännöistä, jotka eivät katso yrityksen juridista muotoa vaan kokoa.

Periaate valittiin nykyisen lain lähtö­kohdaksi, vaikka EU­direktiivi ei tuol­loinkaan asettunut velvoitteita muille kuin yhteisömuotoisille yrityksille.

Nyt yksityisiltä liikkeenharjoittajilta ehdotetaan poistettavaksi velvollisuus tilinpäätöksen laatimiseen. Lisäksi ehdo­tuksiin sisältyy, että yksityinen liikkeen­harjoittaja voisi pitää yhdenkertaista mak­superusteista kirjanpitoa.

Yhdenkertainen yksinkertaisempaa?Sanoista syntyy mielikuvia. Yhdenkertai­nen tuntuu yksinkertaiselta ja helpom­malta kuin kahdenkertainen. Ei siis kak­

sinkertaiselta. Taloushallintoliitto toivoo, että nämä helposti syntyvät mielikuvat eivät ohjaisi poliittista keskustelua, kun kirjanpitolainsäädäntöämme uudistetaan.

Kahdenkertainen kirjanpito on ollut taloushallinnon ja sen palvelujen tuottami­sen vallitseva käytäntö jo pitkään. Yksin­omaan osto­ ja myyntitapahtumien ja niitä vastaavien laskujen ja maksusuoritusten ajantasainen seuranta sekä ostovelkojen ja myyntisaamisten jatkuva selvittäminen vaatii järjestelmällisyyttä ja käytännössä kahdenkertaista kirjanpitoa. Yhdenkertai­nen ns. muistiinpanotyyppinen kirjanpito soveltuu vain hyvin pienimuotoista yritys­toimintaa harjoittaville, ja sellaiseen käyt­töön se liiton näkemyksen mukaan tulee rajata uudessa laissakin.

raportointivelvoite ei väistyTilinpäätösvelvoitteen poistaminen ei poista yksityiseltä liikkeenharjoittajalta raportointivelvoitteita eri sidosryhmiä kuten veroviranomaisia tai rahoittajia koh­taan. Verotusta varten yrittäjän pitää vas­taisuudessakin laatia nykyistä tilinpäätöstä vastaava raportti tuloksesta ja nettovaralli­suudesta. Myös monet muut tahot, kuten rahoittajat ja vakuutuslaitokset, edellyt­tävät yrittäjältä tietoa yrityksen talou­

dellisesta tilanteesta. Tulevaisuudessa se tapahtuisi ilman yhtenäistä peruskiveä – tilinpäätöstä.

Kirjanpitolakia uudistetaan ehkä seu­raavaa pariakymmentä vuotta varten. 2000­luvulla syntyneet yrittäjät ehtivät 2020­luvulla aikuisikään ja 1970­luvulla syntyneet yrittäjät viettävät viisikymppisi­ään. Teemme lakia heille ja nuoremmille.

Yrittämisen hallinnollinen taakka ei vähene yhdenkertaisen kirjanpidon avulla, vaan yhdenkertaisuus on jäänne paperin­makuisesta taloushallinnon ympäristöstä.

Taloushallinto digitalisoituu ja auto­matisoituu – se on totta jo tänään, ja tule­vaisuudessa vielä vahvemmin. Pitää luoda standardit, jotta digitaaliset järjestelmät toimivat yhteen ja aineistot säilyvät. Lain­säädännölläkin pitäisi ajaa tätä tavoitetta.

Kirjoittaja on Taloushallintoliiton johtava asiantuntija ja kirjanpidon asiantuntija-ryhmän jäsen. Kirjanpidon asiantuntija-ryhmän muut jäsenet ovat Sirpa Kopo-nen, Jouko Karttunen, Tapani Kykkänen ja Vuokko Mäkinen. Ryhmän puheenjohta-jana toimii Leena Rekola-Nieminen.

kirjanpitolaki

10 SALdO 5/2014

Turinoita

Hirveän pitkä nimi meidän ryhmällä: Suomen Talous­hallintoliitto ry:n tilitoimis­ton liike toimintaosaamisen asiantuntijaryhmä. Siinä on

yhteensä 87 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Tässä jutussa olemme lyhyesti LT­ryhmä.

Tehtävänämme on tuottaa välineitä ja osaamista jäsentoimistojen oman bisnes­osaamisen kehittämiseen sekä innostaa jäseniä muutenkin toimintansa jatkuvaan kehittämiseen.

TAL-mittaritLT­ryhmän ensimmäinen aikaansaannos oli Kesäpäivillä 2014 julkistettu TAL­mit­taristo, joka koostuu tilitoimiston toimintaa kuvaavista 22 eri mittarista.

Mittarit on valittu tasapainotetun mitta­riston (BSC) perusperiaatteilla seuraavista näkökulmista: omistaja, henkilöstö, asia­kas, osaamiskyky ja prosessit. TAL­mitta­rit soveltuvat erikokoisille toimistoille. Mit­tarien laskentasäännöt ja ­työkalut löytyvät Taloushallintoliiton jäsensivuilta. Mittarei­den laskenta ja analysointi kannattaa ottaa tavaksi tilitoimiston jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä.

Taloushallintoliiton jäsentarkastuksiin tullaan jatkossa sisällyttämään TAL­mitta­reiden analysointi. TAL­mittaristo on ikään kuin tilitoimistoselfie, tiivis kuvaus, mil­laisesta toimistosta on kyse, millä sekto­reilla ovat toimiston vahvuudet ja missä on ehkä kehitettävää. Jäsentoimistojen mitta­riarvoista syntyy liittoon tietopankki, josta jokainen omien mittaritietojensa antaja saa vastineeksi mittariarvojen keski arvo­, mediaani­ ja muita tietoja.

Myös Taloushallintoliiton sisarjärjestöt Ruotsissa ja Norjassa ovat olleet kiinnostu­neita TAL­mittaristostamme. Olisihan se aika vänkää saada vertailutietoa myös poh­joismaisten kollegojen bisneksistä.

Toivomme, että TAL­mittaristo innos­taisi jäsentoimistoja kehittämään johta­mista myös tavoitejohtamisen keinoin. Toivottavasti mittaristo antaa potkua myös jäsentoimistojen toiminnanohjaus­järjestelmien kehittämiseen.

Hinnoittelun ongelmatLT­ryhmä otti kopin liiton hallitukselta tulleesta esityksestä, että ryhmä paneu­tuisi tilitoimistoalan hinnoittelumenetel­miin ja hinnoittelun ongelmiin. Toiminto­jen sähköistyminen pakottaa muuttamaan

TAL-mittaristo on ikään kuin tilitoimistoselfie: tiivis kuvaus toimistosta.

TEKSTI TAPIO HANNUS, TIeTOKAUHA OY

liiketoiminnan kehittämisestä

toimintojen organisointi­ ja hinnoittelu­tapoja. Ryhmällä on nyt työn alla erilai­sissa tilitoimistopalveluissa käytössä ole­vien hinnoittelujärjestelmien analysointi SWOT­menetelmällä.

Toisena hinnoitteluteeman projek­tina meillä on sellaisen nopean ja helppo­käyttöisen excel­sovelluksen kehittämi­nen, joka tilitoimiston omien perustietojen (tunnit, kustannukset ym) tallentamisen jälkeen kertoo tilitoimiston omakustan­nushinnan €/h ja tulostavoitteen mukaisen minimilaskutushinnan €/h.

Toimistokohtainen keskituntilaskutus­tavoite on tärkeä kannattavuuden osatekijä riippumatta siitä, perustuuko toimiston hinnoittelujärjestelmä tuntilaskutukseen, transaktiopohjaiseen järjestelmään, kiin­teiden sopimushintojen järjestelmään vai näiden yhdistelmään.

Tapio Hannus toimii tilitoimiston liiketoimin-taosaamisen asiantuntijaryhmän puheenjoh-tajana. Ryhmän muut jäsenet ovat Mikael Donner, Arto Marttila, Carita Orlando, Tapio Peltomäki ja Kristiina Timperi.

Toimiston edustajana ryhmässä on mu- kana Sirpa Airola.

SALdO 5/2014 11

v erotuksen asiantuntijaryhmä tukee nimensä mukaisesti Taloushallintoliiton ja eri­tyisesti sen jäsenten liike­toimintaa verotukseen liit­

tyvissä asioissa. Haluamme auttaa jäseniä onnistumaan entistä paremmin asiakas­palvelussa ja lisäarvon tuottamisessa asi­akkaille verotukseen liittyvissä asiakoko­naisuuksissa.

Asiantuntijaryhmän tehtäviin kuuluu edistää ja kehittää jäsenten monialaista osaamista niin vero­oikeuden kuin sii­hen tiiviisti kytkeytyvissä laskentatoimen ja yritysjuridiikan kysymyksissä. Tärkeää on myös, että jäsenillä on aina saatavilla ajankohtaisin tieto verotuksen muutok­sista niin lainsäädäntö­ kuin sen tulkinta­tasollakin.

Toimialaliittona haluamme myös itse olla muutosvoima ja vaikuttaa sekä lain­säädännön muotoutumiseen että uusien toimintatapojen arviointiin ja kehittämi­seen. Lainsäädännölliseen kehitykseen osallistumista toteutetaan muun muassa antamalla lausuntoja ja tapaamalla lain­säädäntömuutoksia suunnittelevia ja päät­täviä tahoja. Vaikutukset näkyvät sekä kansallisella tasolla että kansainvälisessä kehityksessä. Uusiin toimintatapoihin vai­kuttaminen tarkoittaa muun muassa aktii­vista toimimista Verohallinnon erilaisissa kehittämis työryhmissä.

Syvennetty yhteistyöTämän hetken tärkeimmiksi vaikuttamisen paikoiksi voidaan mainita Verohallinnon

Tällä hetkellä tärkeimpiin verotuksen vaikuttamisen kohteisiin kuuluu Verohallinnon syvennetty tilitoimistoyhteistyö.

TEKSTI KArI ALHOLA, ALHOLA cONSULTINg OY

verotuksen saralla

syvennetyn tilitoimistoyhteistyön toimin­tamallin kehittäminen sekä tulevan halli­tusohjelman verolinjaukset. Verohallinnon syvennetyn tilitoimistoyhteistyön yksityis­kohtia ei ole hakattu kiveen, vaikka pilo­tin linjaukset onkin hankkeen aloittami­seksi tehty. Peruskysymyksiin on kuulunut yhteistyön muodoista ja toimintamalleista sopiminen. Tässä työssä Taloushallintolii­tolla on merkittävä rooli. Pilotti alkaa huh­tikuussa 2015 ja kestää syyskuun loppuun 2016.

Tavoite on selvä: alan toimijoiden laa­dun varmistaminen ja sen pohjalta uskotta­vuuden lisääminen siten, että jäsentoimisto­jen asiakkaiden verotarkastuksista voitaisiin parhaassa tapauksessa luopua kokonaan. Asialla on monta puolta, ja lopullisen toi­mintamallin kehittäminen tarvitsee erittäin hyvin paalutetun pilottivaiheen ennen vii­meisen sanan sanomista.

Mukana veropolitiikassaNäinä aikoina kukin puolue ja erityisesti pääministeriehdokas­puolueet ovat aloittamassa vaalioh­jelma­ ja hallitusohjelmaluonnosten valmistelun. Myös tässä työssä halu­amme olla osallisena.

Taloushallintoliiton jäsenyritys­ten ja heidän asiakkaidensa vero­tukseen vaikuttavien merkittä­vien asioiden esille tuominen näihin foorumeihin juuri tässä vaiheessa on erittäin tärkeää. Viime kierroksella monien pääministeri ehdokkaiden eri­

tyisavustajien kanssa käydyt keskustelut johtivat siihen, että tärkeiksi katsomiamme asioita sisältyi myös hallitusohjelmaan. Sen jälkeen nykyhallituksen ohjelma ei tosin ole kyennyt pitämään kiinni lupauksista kaikilta osin. Tästä huolimatta usko tule­vasta on olemassa, ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen on yksi tärkeä tehtävä­kenttä.

Kari Alhola toimii Taloushallintoliiton vero-tuksen asiantuntijaryhmän puheenjohta-jana. Muut asiantuntijajäsenet ovat Arto Korpi, Jyrki Santala ja Tuomas Tahvanai-nen. Liiton toimistoa ryhmässä edustaa Markku Ojala.

vaikuttamisenpaikkoja

12 SALdO 5/2014

P alkkahallintopalveluiden kysyn­ tä on ollut viime vuosina voima­kasta, ja sama trendi jatkuu edel­leen. Yhä isommat organisaatiot ovat ulkoistaneet tai ulkoista­

massa palkkahallinnon rutiinejaan. Tilitoi­mistoille tämä on ollut mahdollisuus kehittää palveluita ja samalla kasvattaa liiketoimintaa kannattavasti. Moni tilitoimisto onkin tart­tunut tähän mahdollisuuteen ja tehnyt stra­tegisen linjauksen keskittää osaamista ja työ­voimaa palkkahallinnon palvelutuotantoon.

Jos palkkahallinnon palveluita halutaan tuottaa laadukkaasti ja luotettavasti kaik­kein isoimmille ja vaativimmillekin orga­nisaatioille, tulee panoksia vielä kasvattaa. Palkkahallinto ei ole enää oheispalvelua muun taloushallinnon rinnalla, vaan eri­tyisosaamista vaativaa asiantuntijapalvelua.

Kannattavaa palvelutuotantoaMoni palkkahallinnon palvelutuotantoon erikoistunut tilitoimistoyrittäjä tai ­johtaja on todennut, että näiden palveluiden tuot­taminen on erittäin kannattavaa. Hinnoit­telussa tulee huomioida, miten asiakas­yrityksen muuttuva palkkatietoaineisto toimitetaan palkanlaskentaan. Mitä säh­köisempi prosessi on, sitä kannattavampaa on palvelutuotanto tilitoimistolle.

Vaikka digitaalista tiedonsiirtoa hyö­dynnetään tehokkaasti, palkkahallinnon asiantuntija on kuitenkin viime kädessä se, joka vastaa, kuinka palkat lasketaan, mitä maksetaan ja mitä tietoja sidosryhmille tulee milloinkin toimittaa.

Jo tarjouksen liitteenä on hyvä antaa asiakkaalle kuvaus koko palveluprosessista ja sen sisällöstä. Kuvaus on hyvä käydä läpi asiakkaan kanssa, jotta kaikille osapuolille on selvää, mistä kokonaisuudessa on kai­ken kaikkiaan kysymys.

Moni tilitoimisto keskittää nyt osaamistaan erityisesti palkkahallinnon palvelutuotantoon. TEKSTI jArI räTTYä, LeMONSOFT OY

kannattavaksi liiketoiminnaksi

Hinnoittelun erityispiirteitäPalkkahallinnon palveluiden hinnoitte­lussa voidaan käyttää erilaisia elementtejä:palvelutuotannon alkaessa voidaan siihen liittyvät tietojen siirrot, konversiot, tieto­kantojen perustamiset ja testaukset sopia erikseen ns. palvelun aloitus maksuna. Nämä voidaan sisällyttää myös palvelun aikana jatkuviin veloituksiin. Silloin on kuitenkin hyvä huomioida palvelusopi­muksen vähimmäiskesto.

Jatkuvaan kuukausiveloitukseen voivat sisältyä lakisääteiset sidosryhmäilmoituk­set, mahdollinen muu asiakaskohtainen raportointi sekä mahdolliset muut asia­kaskohtaiset sähköiset palvelut, jotka tili­toimisto asiakkaalle toimittaa.

Volyymiin perustuvaa hinnoittelua (transaktiohinnoittelua) voi käyttää lasket­tuihin palkkoihin, matkalaskuihin, palkka­todistuksiin, Kela­korvaushakemuksiin jne. Osan edellä mainituista voi toki sisällyt­tää myös jatkuvaan kuukausiveloitukseen, mikäli niiden volyymit voidaan riittävän tarkasti ennakoida jo tarjousta tehtäessä.

Vuosiveloituksena veloitetaan yleensä lakisääteiset vuosi­ilmoitukset sidosryh­mille ja muut vuosittain tehtävät työt. Näi­den osalta on kuitenkin hyvä ennakoida hyvissä ajoin se, että kansallinen tulorekis­teri tulee muuttamaan mainittujen vuosi­ilmoitusten tekemisen lähivuosina.

PHT hyvä pohjaYhteenvetona voidaankin todeta, että palkkahallinnon palvelutuotanto on pal­velua isolla P:llä, ja asiantuntijan osaa­minen on kaiken ytimessä. Silloin kun a) palkkahallinnon prosessi on tarkkaan kuvattu, b) palvelutuotannossa käytetään ohjelmistoja, jotka tukevat tehokkuutta parhaalla mahdollisella tavalla ja c) hen­

kilöt, jotka tätä palvelua antavat, omaavat hyvän asiantuntemuksen, on palkkahal­lintopalvelu tilitoimistossa hyvin kannat­tavaa liiketoimintaa.

Taloushallintoliiton PHT­koulutusoh­jelma tarjoaa hyvän pohjan palkkahallinto­palveluita tuottavien tilitoimistojen asian­tuntijoille. Tätä koulutusohjelmaa halutaan jatkossa täydentää, jotta se vastaisi niitä tar­peita, joita tilitoimistojen palkkahallinto­palveluiden kasvava kysyntä luo. Henkilös­töhallinnon asiantuntijaryhmän tavoitteena on kasvattaa henkilöstöhallinnon osaamista tilitoimistoissa ja tukea liiton jäsentoimisto­jen liiketoimintaa tällä osa­alueella.

Kirjoittaja on Taloushallintoliiton henkilös-töhallinnon asiantuntijaryhmän puheenjoh-taja. Ryhmässä ovat jäseninä Riikka Lehti-nen, Tarja Lindroth, Eija Männistö, Leena Rekola-Nieminen ja Elina Witt sekä toimis-ton edustajana Päivi Nuolioja.

LIIKETOIMINTANÄKYMÄT hYVÄT

TALOUSHALLINTOLIITTO haastatteli jäsentoimistoja heidän palkkahallinnon liiketoimintaansa liittyen. Palkkahallin-non liiketoiminnan kasvu vuoden takai-seen tilanteeseen verrattuna on ollut vaihtelevaa jäsentoimistoissa. Osa kertoi palkkahallinnon liiketoiminnan kasva-neen ja osa pienentyneen. Kaikki haas-tateltavat olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden näkymät palk-kahallinnon puolella ovat erittäin hyvät. Yritykset hakevat säästöjä ja tehostusta ulkoistuksen kautta, mikä lisää palkka-hallinnon palveluiden kysyntää.

Palkkahallintopalvelu

SALdO 5/2014 13

New strategy to meet the future needsof the accounting industry

Our impression is that both our Finnish and Swedish friends are

experiencing the same challenges and are

confronting many of the same future crossroads

as we are in Norway.

TEKSTI SANdrA rIISe, ceO OF NArF

NARF

• The Norwegian Association of Accountants, NARF (Norges Autoriserte Regnskapsføreres Forening)

• Located in Oslo, 31 employees• 7 500 personal members, of whom 7

100 are authorized accountants (public authorization). Others are either students or people working in the accounting business sector to achieve the public claim of 2 years of practice.

• Service agreement with 2 500 accounting businesses, which perform more than 80 % of the industry`s total turnover (12,5 billion NOK, 1,56 billion Euros in 2013).

• NARF`s subsidiary, NARF Ekstra AS, has a commercial aim to promote services and products.

• Concern turnover in 2013: 108 billion NOK (13,5 billion Euros).

14 SALdO 5/2014

he accounting industry faces major changes that affect our a s s o c i a t i o n’s customers and administration. Therefore, on January 2014

we started a comprehensive strategy pro­ject for NARF. Our impression is that both our Finnish and Swedish friends are expe­riencing the same challenges and are con­fronting many of the same future cross­roads as we are in Norway. This article discusses those challenges.

Our challengesThe changes in our business and the whole environment have triggered a need for an extensive and future oriented strategy for the whole accounting industry. The role of an accountant is facing major changes driven by the technological development, authorities, legislation and general eco­nomic development.

The major driver for the change is technological development. It creates both opportunities and challenges. New players are entering the industry and businesses are consolidating while basic and routi­nized tasks are digitized and automated. Customer’s demand for accounting ser­vices increases as new competence areas such as advisory services, payroll, HRM and ICT are expected to play a more cent­ral role.

New strategyDuring our strategy project we developed three alternative future scenarios for our members’ customers, which we use to ana­lyze future customer and member needs. In addition we utilized the results from explorations, analyses and interviews. The management group elaborated the strat­egy in collaboration with the board and the employees. Also we actively invited mem­bers, their customers and targeted external partners to give their opinions.

In order to serve our customers, we defined NARF to as “a trade­ and compe­

tence organization for authorized accoun­tants, managers of accounting compa­nies and persons who satisfy qualification requirements defined by NARF”. The com­mercial part of NARF, NARF Ekstra, will be for “all of those who take special inter­est in buying competence products”.

Four focus areas were developed to cla­rify and target NARF’s role:

1. Active work for solid framework conditions

2. Contribution to enhanced market orientation and attractiveness of the accounting industry

3. Promoting technological opportunities

4. Ensuring and further developing necessary competence

As a central part of the new strategy we introduce the membership also for pro­fessionals outside the group of author­ized accountants. Therefore it is important to define who can be a member of NARF. This creates a need for renaming the asso­ciation and creating a new profile. We also have to assure that our competences and the way we are organized match the new target image. Also a clear communication strategy is needed.

Strategic actionsIn each of the four focus areas, we have identified strategic actions. The manage­ment group has elaborated a full overview and prioritized further steps. These actions will be carried throughout the strat­egy cycle until the end of 2017. Every six months the management group will exam­ine in collaboration with the board the sta­tus of the strategic activities and further priorities for the next six­month period.

Even though we are putting the new strategy into action, we will continue to pursue most of our existing activities. We will still have a strong focus on market orientation, innovation and the work with public authorities. We will also continue our R&D efforts and collaborate with busi­ness schools and universities.

We have had a very good dialogue with the public authorities, and it is impor­tant for us to strengthen this relationship

even further. Until now our main focus has been on the accounting industry’s core competence, but we have also worked for improving framework conditions of the micro companies in Norway. In addition, we will concentrate on the industry’s cor­porate social responsibility (CSR).

Focus areasWhen it comes to the strategy, the most challenging thing is to pursue the new technology. NARF focuses on improving the industry’s technological comprehen­sion and competence, and aims to high­light both the opportunities and challenges the new technology brings along (such as data security, ETF, and data quality). It is important for us to secure accountants’ key role in the future value chain.

Due to the changes, we expect that the future accountants must possess a broad spectrum of competences and qualities. In addition to basic skills in account­ing, we expect enhanced competences on areas such as payroll, HRM, ICT, taxation and business advising. We further expect new skills and competences in commu­nication, customer care and leadership to manage accounting businesses. We shall promote and sell modern services for com­petence development within the business sector. Our courses shall be further devel­oped and will continue to be the commer­cial mainstay for NARF and NARF Ekstra.

closure It is promising and exciting to engage in improvements and development. This involves all employees in NARF. We have good experiences from the Nordic collabo­ration and we enjoy sharing our experien­ces with our Nordic colleagues.

In Norway we find that Finland has taken better use of the technology com­pared to Norway. It will be exciting for us to know if you have managed to release time and achieve improved turnover within business advisory services.

Our ambition is that our customers (members) shall become an even more important contributor to their customers’ increased value. ◍

T

SALdO 5/2014 15

sähköistyy

TEKSTI eLINA KOSKeNTALO │KUVAT ISTOcKPHOTO

Taloushallinto

Digitalisointi ja automatisointi valtaavat alaa taloushallinnossakin. Ihmisiäkin tarvitaan silti myös jatkossa.

16 SALdO 5/2014

T iedon digitalisointi ja pro­sessien automatisointi. Näitä tavoitellaan yhä enenevässä määrin liiketoimintaa tehos­tettaessa. Elämme maailmassa,

jossa tiedon määrä lisääntyy eksponentiaa­lisesti, ja sen hallinnointi sekä oikean lainen hyödyntäminen ja analysointi kehittyvät avaintekijöiksi useimmilla toimialoilla.

Turhaan manuaaliseen työhön ei vain ole enää varaa, mikäli haluaa pysyä kil­pailussa mukana. Ihmisiä tullaan toki tar­vitsemaan jatkossakin. Työtehtävät vain muuttuvat siten, että tarvitaan enemmän analyyttista pohdintaa ja asiantuntemuk­seen perustuvaa arviointia ja päätöksen­tekokykyä saatavilla olevan tiedon pohjalta.

Taloushallinto on hyvä esimerkki toimi­alasta, jolla digitalisointi ja prosessien auto­matisointi kasvattavat merkitystään. Suomi on päässyt jo hyvään alkuun verkkolasku­tuksen yleistyttyä tasolle, jossa jo noin 60 prosenttia Suomen yrityksistä hyödyntää

kirjanpitojärjestelmissä. TALTIO on avoi­meen lähdekoodiin perustuvan kansainvä­lisen tietuekuvauksen (XBRL Global Led­ger) laajennus.

Suomenkieliset nimikkeet ja selitteet on määritelty olennaisimmille kirjanpidon tapahtuman eli kirjanpitoviennin sisältä­mille osatiedoille, kuten esimerkiksi tilille ja tilin nimelle. Liiketapahtuman kirjaus TALTIO­tapahtumatiedostomuotoon voi­daan helposti automatisoida hyödyntäen Raportointikoodistoa ja verkkolaskulta saa­tavia tietoja.

Standardoitu kirjanpidon TALTIO­tapahtumatiedosto helpottaa järjestelmien yhteentoimivuutta esimerkiksi silloin, kun tiedon jatkojalostus tapahtuu toisessa ohjel­mistossa. Kun kaikki taloushallinnon jär­jestelmät osaavat hyödyntää ja tuottaa kir­janpidon aineistoja TALTIO­muodossa, yhteentoimivuus on taattu.

Niin ikään järjestelmän vaihto toi­seen helpottuu huomattavasti, kun koko

Järjestelmät eivät oletusarvoisesti

puhu samaa kieltä.

1 Tilastokeskus 2013. http://www.stat.fi/til/icte/2013/icte_2013_2013-11-26_kat_005_fi.html

verkkolaskutusta 1. Verkkolaskulla tiedot esitetään rakenteellisessa muodossa siten, että sen pohjalta voidaan automatisoidusti viedä tietoja taloushallinnon järjestelmään.

Ongelmana on edelleen se, että järjes­telmien sisällä tieto talletetaan erinäisissä muodoissa järjestelmästä riippuen, ja myös tilikarttojen käyttö vaihtelee paljon yritys­ten välillä.

Yhteentoimivuus on nro. 1Mikäli kaikkiin taloushallinnon toimin­toihin käytetään samaa järjestelmää, sen sisäisellä tiedostomuodolla on vähäinen merkitys, mutta useamman järjestelmän käytön yhdistäminen voi olla hankalaa. Järjestelmät eivät oletusarvoisesti ”puhu samaa kieltä”, ja tässä yhteydessä käyttäjä joutuu usein manuaalisesti siirtämään tie­toja järjestelmästä toiseen.

Tämän asian ratkaisemiseksi on kehi­tetty TALTIO­tapahtumatiedosto, jota käytetään liiketapahtuman esittämiseksi

SALdO 5/2014 17

TALTIO-tapahtumatiedosto

Liiketapahtuman koodaus

viranomais-raportointi

Tilintarkastus ja verotarkastus

Sähköisen taloushallinnon tavoitetila

Pääkirja(Raportointi-

koodisto)

• Liiketapahtuman kooda-uksessa vienti yhdistetään oikeisiin Raportointikoodis-ton koodeihin. Koodaus voi-daan tehdä automatisoidusti, jos tiedot saadaan esimerkiksi suoraan verkkolaskulta.

• TALTIO-tapahtumatiedostossa vienneillä on yhteinen määritelmä, ja tiedon jatko jalostus useammassa ohjelmistossa helpottuu

• TALTIO-tapahtumatiedostojen poh-jalta tuotetaan automatisoidusti eri viranomaisraportit

• Tilikauden vakiomuotoiset tapahtu-mat mahdollistavat automatisoidun tilintarkastuksen ja verotarkastuk-sen

• Jäljitettävyys suoraan raportista alku-peräisen liiketapahtuman tietoihin

Tulevaisuudessa TALTIO mahdollis-taa myös sähköiseen raporttiin perustu-van oma-aloitteisen tuloveroennakoiden ilmoittamisen ja maksamisen.

18 SALdO 5/2014

Turhaan manuaaliseen

työhön ei vain ole enää

varaa.

kirjanpidon aineiston saa nykyisestä järjestel­mästä helposti ulos standardoidussa muodossa, minkä jälkeen se vain siirretään uuteen ohjel­mistoon.

Lisää tehokkuuttaLaajamittaisen käytön myötä myös vero­ ja tilintarkastus tehostuisi huomattavasti, kun kir­janpidon aineisto olisi aina saatavissa TALTIO­muodossa. Nykyisin näissä toiminnoissa pyri­tään jo hyödyntämään automatiikkaa, mutta järjestelmien eriävien käytäntöjen johdosta pal­jon aikaa kuluu juuri aineiston esitystavan tul­kintaan. TALTIO­muotoista aineistoa pystyisi­vät ymmärtämään kaikki osapuolet.

Automatisoituun raportointiinVuonna 2009 Real Time Economy ­hankkeessa kehitetty Raportointi koodisto keräsi yhteen tilin­päätöstietojen raportit eri viranomaisille yhdeksi tietosisältö määritykseksi. Raportointikoodisto on tilikartanomainen listaus, jota käyttämällä yritys voi helposti koostaa tietoja eri viranomaisraport­teihin.

Standardoidun talousraportoinnin (SBR, Standard Business Reporting) XBRL­takso­nomia taas määrittelee teknisen rakenteen Raportointi koodistossa esitetylle tietosisällölle. Näiden avulla voidaan muodostaa eri viran­omaisraportteja (tilinpäätös, vuosiveroilmoitus, tilastoerittelyt) yhdessä ja erikseen.

Tässä yhteydessä TALTIO helpottaa suu­resti raporttien muodostusta, koska liiketapah­tumaan voidaan yhdistää jo kirjausvaiheessa tarvittavan viranomaisraportin oikean koh­dan osoite. Mikäli Raportointikoodistoa käyte­tään myös tilikarttana, jo pelkkä tiliviittaus riit­tää summaamaan viennit oikeisiin kohtiin eri raporteissa. ◍

SALdO 5/2014 19

20 SALdO 5/2014

Vuoden 2014 alussa Elinkeino­elämän tutkimuslaitos (ETLA) julkaisi tutkimuksen, jossa ennustettiin monien ammat­tien katoavan kehittyvän tek­

nologian myötä. Kirjanpidon, laskentatoi­men sekä palkan laskennan asiantuntijat olivat mukana katoavien ammattien listalla. Keskustelu aiheesta on tämän raportin jäl­keen ollut jatkuvaa. Talous hallinnon ala on murroksessa. Miten työ tulee muuttu­maan ja mitä ominaisuuksia tulevaisuuden taloushallinnon ammattilaiselta vaaditaan?

ETLA:n mukaan autonomisesti toi­mivat, kontekstiaan hyvin ymmärtävät ja ympäristönsä kanssa vuorovaikutuksessa olevat ohjelmistot ja koneet tulevat mul­listamaan työelämää merkittävästi seuraa­van 10–20 vuoden aikana. Korvautuvaksi tulevat myös aivotyötä vaativat rutiinit, kuten kirjanpidon perustehtävät. Vaikka teknologia korvaa työtä, ihmisen hoidetta­vaksi jää laaja kirjo keskeisiä tehtäviä. Kun koneet helpottavat rutiineissa, ihmisille jäävät tehtävät liittyvät erityisesti konei­den heikkouksiin: ajatteluun, luovuuteen ja sosiaalisiin taitoihin.

Koneen tekemän perustyön jälkeen ihmisille jää ison kuvan hahmottaminen sekä mahdollisuuksien ja ongelmien tun­nistaminen. Kone ja ihminen täydentävät näin ollen toinen toisiaan. ETLA:n teke­män Uudet teknologiat ja työ ­raportin mukaan ihmisten ja koneiden yhdistelmät ovat usein laadullisesti yksinään ihmistä tai konetta parempia.

Tilitoimisto lähemmäs asiakastaTaloushallinnon ammattilainen ei tule katoamaan, mutta työ tulee muuttumaan. Taloushallintoliiton toimitusjohtajan Juha Ahvenniemen mukaan tulevaisuudessa menestymisen avainsanoja ovat rohkeus ja innostus. Tärkeää on se, että kohtaamme mahdollisuudet ennakkoluulottomasti, haemme uusia toimintatapoja ja kehi­tämme palveluita.

Taloushallinnon työ tulee Taloushallin­toliiton puheenjohtajan Vuokko Mäkisen mukaan painottumaan jatkossa historian kirjaamisesta tietojen analysointiin ja asia­kastyöhön. Tilitoimisto tulee lähemmäksi asiakasta, kun uuden teknologian myötä työskennellään yhdessä asiakkaan kanssa

Tulevaisuudentaloushallinnon

ammattilainen

TEKSTI rIIKKA HIrSIMäKI │KUVITUS HANS eISKONeN

Taloushallinnon ala on murroksessa. Miten työ muuttuu ja mitä tulevaisuuden taloushallinnon ammattilaiselta vaaditaan?

SALdO 5/2014 21

reaaliaikaisen aineiston avulla. Parhaim­millaan tilitoimistot ja sen työntekijät ovat asiakkaiden kumppaneita, jotka keskuste­levat liiketoimintaprosesseista.

Vuokko Mäkisen mukaan tilitoimis­tojen on menestyäkseen erikoistuttava ja tuotettava asiak kaille lakisääteisen perus­kirjanpidon lisäksi lisäarvoa tuottavia pal­veluita. Isommissa toimistoissa tehtäviä voidaan jakaa niin, että on erikseen esi­merkiksi verotukseen tai palkka hallintoon perehtyneitä asiantuntijoita. Erikoistumi­nen ei kuitenkaan ole vain isoja toimistoja varten. Mitä pienempi toimisto on, sitä tär­keämpää erikoistuminen on. Kun tilinpää­tösmääräykset ja peruspalvelut ovat kaikille samat, vaarana on, että toimistot kilpailevat keskenään vain hinnalla. Tämän asian kor­jaaminen saattaa merkitä sitä, että on men­tävä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Ihmis- ja viestintätaidot korostuvatSeppo Laine kirjoittaa Tilisanomien vie­raskynässä (5/2014), että kun kone on hoitanut kirjanpidon perusosuuden, las­kentahenkilön kohdalla nousee suureen kehittämistarpeeseen kaksi asiaa: ihmisen kohtaamisen kyky ja viestinnälliset taidot. Kone ei voi korvata sosiaalista vuorovaiku­tusta. Asiakkaat ovat toisia ihmisiä kaik­kine inhimilli sine piirteineen.

Teknologian kehittyminen ei yksin selitä sosiaalisten taitojen korostumista. Liiton asiakastutkimuksista pomppaakin selkeästi esille se, että asiakkaat kaipaavat enemmän neuvoja ja ovat valmiita maksa­maan hyödyllisestä tiedosta.

Yrittäjälle on tärkeää asioida kommu­

Toimistojen pitää tarjota muutakin kuin mitä lakiteksti sanoo.

nikointikykyisen taloushallinnon ammat­tilaisen kanssa, joka tarkastelee asioita eri puolilta ja viestii ne ymmärrettävästi ja selkeästi. Tärkeitä lukuja on pohdit­tava yhdessä asiakkaan kanssa. Seppo Lai­neen sanoin, kone tuottaa tietoa, mutta minkään lainen tietoportaali ei pysty aidosti selvittämään sitä, mikä on vastaan­ottajan taso omaksua taloudellista tietoa. Taloushallinnon ammattilaisen roolista tulee enemmän niin sanotusti valmentajan ja jopa vanhemman rooli, joka auttaa asia­kasta alkuun ja kehittymään.

Paini vanhojen mielikuvien kanssaPerinteiset arvot istuvat kuitenkin vielä tiukassa. Laskentatoimen opiskelijan Arto Järvelän tekeillä olevan pro gradun tutki­mustulosten mukaan niin sanotuista peh­meistä arvoista ja tunneälyyn liittyvistä taidoista tärkeimmiksi taloushallinnon ammattilaiset kokivat työmoraalin, ajan­hallinnan ja itsenäisen työkyvyn. Luo­vuutta koskevat ominaisuudet, kuten kyky ideoida, nähtiin vain melko tärkeinä työssä menestymisen kannalta.

Vuokko Mäkisen mukaan me taiste­lemmekin monien turhien ja aikaa vie­vien asioiden kanssa. Muun muassa jär­jestelmämme on vieläkin rakennettu enemmän dokumentaatiota kuin yritys­toiminnan kehittämistä varten. Mäkinen pohtiikin Tilisanomissa (4/2014), johtuuko tämä muuntautumiskyvyn vaikeus koulu­tuksesta. Kouluissa luetaan teoriaa, tilin­päätöksiä ja tehdään tilinpäätös analyysejä. Bisnesprosesseja ei mietitä. Jos asiakas­yrityksessä on strategia ja toiminnan mit­tareita, pitää myös taloushallinnon olla mukana niitä kehittämässä ja seuraamassa.

Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) teettämän Kun koulu loppuu ­tutkimuk­sen perusteella nuorten mielikuvat talous­hallinnosta liittyvät konttorissa istumiseen ja tylsään paperityöhön. Nuoria kiinnos­taa työ, jossa saa olla tekemisissä ihmisten kanssa ja auttaa. Uravalinnassa nuorille merkitsevät eniten mahdollisuus tehdä tärkeiksi koettuja asioita sekä hyvä palk­kaus. Taloushallinnon ala voi sisältää kaik­kea tätä. Täytyy vain karistaa pölyttynyt viitta harteilta ja nostaa alan ammattilais­ten arvostusta. Vuokko Mäkisen sanoin: mitä enemmän lähestytään bisnestä ja työ­välineet kehittyvät, sitä enemmän ala kiin­nostaa.

22 SALdO 5/2014

Moderni taloushallinto koulutukseenTaloushallintoliiton Sirpa Airola on samaa mieltä siitä, että sähköisten järjestelmien hyödyntäminen ja automaatio ei korvaa ihmistä tiedon tulkinnassa ja johtopäätösten tekemisessä. Taloushallinnon koulutusta on kehitettävä niin, että tämä modernin talous­hallinnon näkökulma otetaan huomioon.

Taloushallintoliitto jätti elokuussa 2014 opetusministeriölle lausunnon talous­hallinnon erityisammattitutkintoon liit­tyen. Moderni taloushallinto tarvitsee ammattilaisia, jotka ohjaavat automaati­oita, tulkitsevat järjestelmissä tuotettavaa talous tietoa ja toimivat yritysten neuvon­antajina.

Taloushallinnon ja tilitoimiston asian­tuntijatehtävissä painottuvat liike toiminnan ymmärtäminen ja taloustiedon jalostami­nen liiketoiminnan käyttöön ja yrittäjän päätöksenteon tueksi. Myös koulutuksessa on siirryttävä tapahtuneen toteamisesta kohti numeroiden tulkintaa ja jalostamista liiketoiminnan käyttöön. ◍

Koulutustyöryhmä mukana muutoksissaTALOUSHALLINTOLIITON koulutustyöryhmä koostuu niin asiantuntijoista kuin koulutukseen osallistuvien toimistojen edustajista. Koulutus-työryhmä kokoontuu noin kuusi kertaa vuo-dessa suunnittelemaan uusia koulutuksia tili-toimistoalan ja taloushallinnon ammattilaisten muuttuviin tarpeisiin. Tällä kaudella Talous-hallintoliitto järjestää jo perinteisten kurssien lisäksi yli kymmenen uutta kurssia, jotka on suunniteltu nimenomaan tilitoimistojen tar-peet sekä tulevaisuuden muutokset huomi-oon ottaen.

Koulutustyöryhmä:Kari Alhola (puheenjohtaja)Leena Rekola-NieminenSari SinkkonenTuomas TahvanainenRisto WaldenPaula Kurki

2015

www.vuodenkirjanpitaja.fi

EHDOTA parasta kirjanpitäjää!

Muutos

0 1000 2000 3000

Henkilökunnan kokonaislukumäärä yhteensä 1.7.2013 (hlöä)

Arvio tilitoimiston koosta henkilökunnan kokonaislukumäärän mukaan 1.7.2015

Läntinen Suomi 20162203 9%

Helsinki-Espoo-Vantaa32%

15992105

Eteläinen Suomi3%

9721005

Pohjoinen Suomi21%

8721053

Itäinen Suomi10%

540549

avaintietoaTILITOIMISTOALA SUOMeSSA

• Yrityksiä 4 294 *

• Alan liikevaihto 890 Me *

• Alalla työskentelee 12 153 henkilöä *

• Alan yritykset tarjoavat muun muassa talousjohtamisen, verotuksen,

palkkahallinnon, rahoituksen ja yrityskauppakonsultoinnin sekä

tietotekniikan palveluja erityisesti pk-yrityksille

• Alan palveluja käyttää 90 prosenttia kaikista pk-yrityksistä

• Alan asiantuntijatutkinto on KLT

• Toimipaikkakoko vaihtelee 1–2 henkilön toimistoista yli 50 henkilön

toimistoihin, isoimmat alan toimijat ovat tuhansia

henkilöitä työllistäviä kansainvälisiä konserneja

• Arvioitu alan henkilöstömäärän muutos vuosina

2013–2015 on +15 prosenttia valtakunnallisesti **

• 5–9 henkilön tilitoimisto hoitaa keskimäärin 174

yrityksen asioita **

Pk-yrityksistä

käyttää alan palveluja.

12 153

2 779

890

Alalla työskentelee

KLT:n suorittaneita

Alan liikevaihto

joista 2 130 työskentelee tilitoimistoissa

miljoonaa euroa

henkilöä

Lähde: * Tilastokeskus, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto 2013 ** Taloushallintoliiton jäsentutkimus 2013

Arvio henkilömäärän muutoksesta elokuu 2013 - elokuu 2015

90 %

24 SALdO 5/2014

TuNNusLuVuT

Q3 Q2 Q1 Q4 Q3 Q2 Q1 Q4 Q3 Q2 Q1 Q4 Q3 Q2 Q1 Q4 Q3 Q2 Q1

2005=100

Vuosimuutos % Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

2000 2001 2002 2002 2003 2004 2005 2005 2006 2007 2008 2008 2009 2010 2011 2011 2012 2013 2014 2014

16

14

12

10

8

6

4

2

0

-2

16

14

12

10

8

6

4

2

0

-2

Jos nämä poiminnat tutki-muksesta herättivät toiveen tutkimuksen lisätarkasteluun joltakin osin, kommentteja voi lähettää osoitteeseen viestinta@taloushallintoliitto.fi. Heräsikö tähän tai muuhun liittyviä ajatelmia, joita haluat jakaa muiden Saldoa lukevien kanssa? Lähetä meille postia, otamme mielellämme vastaan kirjoituksia julkaistavaksi seuraavassa numerossa.

LIIKevAIHdON MUUTOKSeT

342

4 294

PHT:n suorittaneita

Yrityksiä

Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluiden liikevaihto vuonna 2014 kasvoi edellisvuodesta.

TILITOIMISTOALA SUOMeSSA

Liiton jäsenet:

• Hoitavat lähes 130 000 yrityksen ja yhteisön, pääosin pk-yrityksen, taloushallintoa

• Jäsenyrityksissä lasketaan 250 000 palkkapussia kuukaudessa

• Jäsentoimistojen keskimääräinen toimipaikkakoko on 7,9 henkilöä (Jäsentutkimus 2013)

• Liiton jäsentoimistoissa noin 30 prosenttia on suorittanut KLT:n (Jäsentutkimus 2013)

• Yhdellä tilinpäätöstaitoisella kirjanpitäjällä on keskimäärin 25 asiakasta

250 000Jäsenyrityksissä

lasketaan

palkkapussia / kk

joista 291 työskentelee tilitoimistoissa

Liikevaihdon vuosimuutokset neljännesvuosittain

SALdO 5/2014 25

TuNNusLuVuT

TuNNusLuVuT

TALOUSHALLINTOLIITTO LUKUINA

• Auktorisoitujen tilitoimistojen ja taloushallinnon konsulttiyritysten

valtakunnallinen toimialaliitto

• Auktorisoituja jäsentoimipaikkoja noin 800

• Taloushallintoliiton konsernin liikevaihdosta suurin osa tulee

koulutustoiminnasta, julkaisutoiminnasta ja jäsentoiminnasta

• Koulutuksen liikevaihto noin 1,6 miljoonaa euroa vuodessa

• Koulutustilaisuuksia 73 vuodessa

• Osallistuminen koulutustapahtumiin: yhteensä noin 8 180 päivää

vuodessa

• Julkaisujen liikevaihto noin 900 000 euroa vuodessa

• Henkilöstöä 15

• Tili-instituuttisäätiö hoitaa tilitoimistojen auktorisointijärjestelmää ja

raportointikoodistoa sekä vastaa KLT-tutkinnosta

• Liiton piirissä toimii 42 tilitoimistotarkastajaa. Tarkastuksia

toimeenpanee ja kehittää liitossa tarkastusvaliokunta.

Tarkastustoimintaa ohjeistaa hyvä tilitoimistotarkastustapa.

• Tilisanomat, alan johtavaa ammattilehti, jota julkaisee

Taloushallintoliiton Julkaisut Oy. Levikki 11 227

(LT 2013), lukijamäärä 22 000 (Taloustutkimus Oy 2014),

verkkolehden kävijämäärä 16 000 kuukausittain,

keskimäärin yli 700 kävijää joka arkipäivä.

• Liitto on jäsenenä Pohjoismaisessa alan järjestössä,

The Nordic Accountant Federation, NAF

800

900 000

42

Liiton julkaisujen liikevaihto

Liiton piirissä on

euroa vuodessa

tilitoimistotarkastajaa

Tilisanomien lukijoita on

22 000

Auktorisoituja jäsentoimipaikkoja noin

Varojenjako

osakeyhtiössä

Yhdistystoiminnan ja

liiketoiminnan rajanveto

arvonlisäverotuksessa

Bonukset ja alennukset

kirjanpidossa ja verotuksessa

Sisäpiirikaupatja tilinpäätöstiedot

www.tilisanomat.fi

VELKAJÄRJESTELY

AVAUTUU YRITTÄJÄLLE

RAVINTOETU

MAKSUKORTILLA

+ +Tilisanomat

YRITYSTALOUDEN JA LASKENNAN AMMATTILEHTI 35. VUOSIKERTA

3/2014

avaintietoa

26 SALdO 5/2014

TuNNusLuVuT

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

84 633 €

71 017 €

90 000 €

80 000 €

70 000 €

60 000 €

50 000 €

40 000 €

30 000 €

20 000 €

10 000 €

0 €

€ / henkilö

Koko maa Pääkaupunkiseutu

Liikevaihto/henkilö (koko maa ja pääkaupunkiseutu)

TILISTOIMISTOjeN KOKOjAKAUMA jA LIIKevAIHTO 2013

73koulutustilaisuutta

vuodessa

TALOUSHALLINTOLIITTO LUKUINA

8 180

1,6

Vuodessa noin

Koulutuksen liikevaihto

päivää osallistumisia koulutustapahtumiin

miljoonaa euroa

yli 9 henk.19% (19%)

5-9 henk.32% (29%)

1-2 henk.24% (23%)

3-4 henk.25% (29%)

Tilitoimistotoimipaikkojen jakauma koon mukaan 2013 (suluissa tilanne v. 2011)

SALdO 5/2014 27

Liiton puheenjohtaja vuokko Mäkinen ja toimitusjohtaja juha Ahvenniemi vierailivat Tukholmassa ruotsalaisen sisaryhdistyksen SRF:n (Sveriges Redo-visningskonsulters Förbund) kongressi-päivillä 23.–25.9.2014. Yritysten verk-kolaskutus on Mäkisen ja Ahvenniemen mukaan Ruotsissa hyvin vähäistä (vain 10–20 % laskutuksesta).

SrF:n kongressipäivät Ruotsin lain mukaan laskut on arkistoitava siinä

muodossa kun ne on vastaanotettu. Paperilaskut on säilytettävä kymmenen vuoden ajan ja ja sähkö-postit, joiden liitteenä lähetetään esimerkiksi pdf-laskuja, on arkistoitava. Kongressipäivien messuilla oli esillä useita arkistointiratkaisuja.

KLT-tentti järjestettiin Messukeskuksessa 6.10.2014. Tällä hetkellä Suo-messa on 2 779 KLT-tutkinnon suorittanutta henkilöä. KLT- kirjat luovu-tetaan uusille tutkinnon suorittaneille henkilöille tammikuussa Tili- ja veropäivien yhteydessä. Vuonna 2015 tentti järjestetään tutusta tavasta poiketen Finlandia-talossa. Myös hakuaikaa aikaistetaan. Hakuaika päät-tyy jo 31.3.2015 klo 16.00.

TAPAHTUMIA

28 SALdO 5/2014

juhlat talvipuutarhassaLiitto ja liiton puheenjohtaja Vuokko Mäkinen kutsuivat yhteistyökumppaneitaan ja sidosryhmiään juhlimaan uuden puheenjohtajan alkanutta toimintakautta. Juhlat pidettiin Ravintola Sipulin talvipuutarhassa 8.10.2014.

Lähetä omia tapahtumavalokuvia: viestinta@taloushallintoliitto.fi

SALdO 5/2014 29

Juha Ahvenniemip. 09 6850 5725, 040 766 9291ToimitusjohtajaTilisanomien päätoimittaja Tili-instituuttisäätiön asiamies

www.taloushallintoliitto.filiitto@taloushallintoliitto.fi etunimi.sukunimi@taloushallintoliitto.fi.

Toimistossa palvellaan maanantaista perjantaihinklo 8.30–16.00.

Salomonkatu 17 A 11. krs, 00100 HelsinkiPuh. 09 6850 570

Sirpa Airolap. 09 6850 5727, 040 753 2378JohtajaTilitoimistoalan osaaminen, koulutus ja laatu

Vuokko Mäkinen, pj, LoviisaHawcon OyPuh. 0500 811 590vuokko.makinen@hawcon.fi

Kari Alhola, HelsinkiAlhola Consulting OyPuh. 050 552 3168kari@alhola.com

Aarto Hirvi, HelsinkiYrityspalvelu Pentti Mäkinen OyPuh. 050 337 6822aarto@kirjanpidot.fi

Liiton hallitus Toimikausi 1.7.2014 – 30.6.2015

Riikka Hirsimäki p. 09 6850 5721Tiedotus- ja julkaisuvastaava

Tuija Hämäläinen p. 09 6850 5728Toimitusjohtajan sihteeriKokoushallinto, KLT-tentti

Satu Korpelap. 09 6850 5723Markkinointivastaava

Paula Kurkip. 09 6850 5724Koulutusvastaava

Päivi LaukkanenVerkko-oppimisprojekti

Eeva Lyytinenp. 09 6850 5735AsiantuntijaTilitoimiston tietotekniikka ja laatu

Outi Mäkiniemip. 09 6850 5736, 040 560 1742Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Päivi Nuoliojap. 09 6850 5726,040 940 1186TalousvastaavaPHT-koulutusohjelma

Marianne Nurminenp. 09 6850 5730LaskutusTilisanomien tilaukset ja osoitteenmuutokset

Markku Ojalap. 09 6850 5734, 050 586 7973Johtava asiantuntijaEdunvalvonta, verotuksen jäsenneuvonta

Elina Panulap. 09 6850 5733Koulutussihteeri

Kati Stenmanp. 09 6850 5729Jäsen- ja auktorisointivastaavaKLT-ylläpito

Hanna Virtap. 09 6850 5737KoulutussuunnittelijaPHT-koulutusohjelma

LIITON TOIMISTO

Marja Mustapää, MikkeliMikkelin Tilikeskus OyPuh. 050 321 7260marja.hokkanen@mikkelintilikeskus.fi

Arto Korpi, TampereAccotilit KyPuh. 040 558 1130arto@accotilit.fi

Arto Marttila, OuluRätinki-Yhtiöt OyPuh. 040 548 1001arto.marttila@tiliama.fi

Tuomas Tahvanainen, EspooLeppävaaran Laskenta Oy050 356 3892tuomas.tahvanainen@ leppavaaran laskenta.fi

Kristiina Timperi, LappeenrantaVisma Services OyPuh. 040 540 5249kristiina.timperi@visma.com

Matti Rantala, EspooPaikallispankkien PP-Laskenta OyPuh. 0400 411 451matti.rantala@samlink.fi

30 SALdO 5/2014

LAUTAKUNNAT

KLT-Lautakunta 2015

Raportointilautakunnan kokoonpano 2015

Pekka Ruuhonen, pj.Verohallinto

Jarmo Leppiniemi, vpj.Tili-instituuttisäätiön Tutkintovaliokunnan pj.

Mika BjörklundTyö- ja elinkeinoministeriö

Aarto HirviYrityspalvelu Pentti Mäkinen Oy

Hannu Ojala, Aalto-yliopiston kauppakor-keakoulu

Hannu Ylönen, Elinkeinoelämän keskusliitto

Hanna Kattainen, Keskuskauppakamari

Marja-Liisa Ylitalo, Suomen Kuntaliitto

Tili-instituuttisäätiön KLT-lautakunta toimii auktorisointi- ja KLT-järjestelmien ylläpidon asiantuntijaelimenä. KLT-lautakunta takaa järjestelmien arvostuksen ja luotettavuuden säilymisen sekä laadun kehittymisen.

Raportointilautakunta toimii Tili-instituuttisäätiön alaisuudessa ja pitää huolta raportointikoodiston vakaudesta.

Marja-Liisa KananenJyväskylän Ammattikorkeakoulu

Hanna KattainenKeskuskauppakamari

Tapani KykkänenAalto-yliopiston Helsingin kauppakorkeakoulu

Anna LundénSuomen Yrittäjät ry

Karri NieminenFiscales Oy

Vuokko MäkinenHawcon Oy

Leena Rekola-NieminenRantalainen & Rekola-Nieminen Oy

Hannu YlänenElinkeinoelämän keskusliitto

Kirsi Lahtinen, Patentti- ja rekisterihallitus

Leena Rekola-Nieminen (vpj.), Suomen Taloushallintoliitto

Sari Kuisma, Tilastokeskus

Mika Björklund, Työ- ja elinkeinoministeriö

Pekka Ruuhonen (pj.), Verohallinto

Ari Toivio, Yritystutkimusneuvottelukunta

Esko Penttinen, XBRL Suomi

SALdO 5/2014 31

LIITON EDUSTUKSET

eLäKeTUrvAKeSKUS, YrITTäjIeN NeUvOTTeLUKUNTANeuvottelukunta tekee esityksiä ja antaa lausuntoja yrittäjien eläketurvaa ja sen kehittämistä koskevissa asioissa. Jäsenistö koostuu eri alojen yrittäjäjärjes-töjen sekä eläkelaitosten edustajista.

IF vASTUUvAKUUTUSFOOrUMI Liiton ja IF:n perustaman yhteisen foorumin teh-tävänä on huolehtia mahdollisimman toimivasta, jäsenten riskit huomioivasta varallisuusvastuuva-kuutuksesta ja sen kehittymisestä toimialan muu-tokset jatkuvasti huomioiden.

ILMArISeN ASIAKKAIdeN NeUvOTTeLUKUNTA Jäsenten ja yritystoiminnan asiantuntemus eläkevakuutusjärjestelmään ja sen kehittämiseen, tavoitteena entistä toimivampi ja jäsentoimistot huomioiva järjestelmä ja palvelu.

KeLA/eSArA eSARA on Kelan tarjoama palvelu, jolla voidaan ilmoittaa työnantajan poissaolon ajalta maksamat palkat ja tehdä työnantajan korvaushakemuksia vanhempainpäiväraha-ajalta suoritetusta palkasta tiedostomuodossa. Liitto osallistuu palvelun kehittä-miseen yhdessä KELA:n ja ohjelmistotalojen kanssa.

KeLA / TYöNANTAjA-YrITTäjä-ASIAKKAAN ASIAKASrAATIAsiakasraati kokoaa tietoa, joilla on tarkoitus paran-taa työnantajien KELA-palveluita. Raadissa on 11 varsinaista jäsentä, jotka edustavat pienyrityksiä ja suuria yrityksiä sekä kuntatyönantajaa. Liitto on ollut mukana raadissa syksystä 2012.

KIrjANPITOLAUTAKUNTA KILA (TeM)Liiton asiantuntemus KILAn työhön sen tehtävien laadukkaaksi hoitamiseksi tuomalla alan käytännön asiantuntemus Kilan työhön.

OPeTUSHALLITUS / TALOUSHALLINNONAMMATTITUTKINTOTOIMIKUNTA Käytännön kirjanpitotyön ja alan asiantuntemus taloushallinnon ammattitutkintoihin ja niiden sisältöi-hin, tavoitteena entistä osaavampi työvoima alalle.

OPeTUSHALLITUS / LIIKeTALOUdeN PerUSTUTKINTO, MerKONOMI Tarkoituksenmukainen ja oikean sisältöinen koulutus taloushallinnon ja jäsentoimistojen näkökulmasta.

PrH, KAUPPAreKISTerI- jA TAvArAMerKKINeUvOTTeLUKUNTA Kaupparekisterin toimintaan vaikuttaminen ja asian-tuntemuksen tuominen, tavoitteena toimivat järjes-telmät ja näin ollen tilitoimistojen roolin huomioimi-nen palveluprosesseissa ja järjestelmissä.

SUOMeN PANKIN SePA-YdINrYHMä SEPA-ydinryhmä on perustettu tukemaan Suomen kansalaisia SEPA-maksamisen käyttöönotossa. Mak-samiseen liittyvät tietovirrat ja raportit ovat yrityk-sen taloushallinnon ytimessä; viimeisimpänä SEPA-käyttöönoton prosessissa ovat edessä kansallisen suoraveloituksen muuttuminen SEPA-suoraveloituk-seksi tai SEPA-suoramaksuksi sekä tapahtumarapor-toinnin eli tiliotteen uudistaminen.

SAde, SäHKöISeN ASIOINNIN jA deMOKrATIAN vAUHdITTAMISOHjeLMA 2010–2015 – YrITYKSeN PALveLUKOKONAISUUS (TeM) Ohjelman tavoitteena on sähköistää laajasti viran-omaispalvelut yksityisten ja yritysten asiointia var-ten. Työnantajan palvelukokonaisuus ja Yrityk-sen perustajan palvelukokonaisuudet yhdistettiin 1.1.2013 Yrityksen palvelukokonaisuudeksi. Liiton tavoitteena on vaikuttaa palveluiden kehittämiseen siten, että tilitoimiston ja muun ulkoistettua talous-hallinnon palveluita tarjoavan yrityksen tarpeet ote-taan huomioon.

SUOMeN TILAAjAvASTUUSuomen Tilaajavastuun Veronumero.fi-ohjausryh-män jäsen. Veronumero.fi-palvelu on suunnattu rakennustoimialalla toimivalle yritykselle 1.7.2014 voimaan astuneiden verotusmenettely- ja työtur-vallisuuslakien velvoitteiden hoitamiseen. SUOMeN YrITTäjäTHallitus Yrittäjien ja auktorisoitujen jäsentoimistojen yhteis-työn kehittäminen, liiton asiantuntemuksen tuomi-nen yrittäjäjärjestön vaikuttamis- ja muuhun työhön.

SUOMeN YrITTäjäTvero- ja rahoitusvaliokunta Valiokunta on osaltaan muodostamassa yrittä-jien linjauksia erityisesti verotuksen substanssi- ja menettelysääntöjen kehittämisessä. Liitolla on hyvä edustus valiokunnassa – jäsenistöön kuuluu useampi taloushallinnon ulkoistettuja palveluita tarjoava liit-tomme jäsenyrittäjä.

32 SALdO 5/2014

TeM / PALKKAHALLINNON YHTeeNTOIMIvUUdeN INTreSSIrYHMä Tavoitteena yhdenmukaistaa palkkahallinnon ter-minologiaa ja edistää tehokkaampien palkkahallin-non järjestelmien luomista.

Tieken Verkkolaskufoorumi käsittelee verkkolas-kutukseen liittyviä kysymyksiä. Foorumin jäsenet ovat pääasiassa operaattoreita ja ohjelmistotaloja.

verOHALLINTO/TITO-rYHMäRyhmä toimii linkkinä liiton, jäsenten – taloushallin-non ammattilaisten – ja Verohallinnon välillä. Ryh-män tavoitteena on suunnitelmallisen yhteistyön lisääminen, palvelujen ja asiointimahdollisuuksien kehittäminen sekä tilitoimistoille suunnatun vies-tinnän ja ohjauksen kehittäminen. Ryhmä koordinoi seitsemän taloushallinnon ammattilaisista koostuvan alueellisen asiakasraadin toimintaa.

verOHALLINNON SYveNNeTTY YHTeISTYöTavoitteena määritellä syvennetyn yhteistyön edel-lytykset sekä toimintatavat ja malli. Luottamuuk-seen ja avoimuuteen perustuvassa mallissa osa-puolina olisivat Verohallinto, tilitoimistot ja niiden asiakasyritykset.

SUOMeN XBrL KONSOrTIO (eXTeNSIBLe BUSINeSS rePOrTINg LANgUAge)XBRL on taloushallinnon raportoinnissa käytettävä kieli, jonka käyttöönotto tulee mahdollistamaan taloustiedon nopean ja halutun sisältöisen toimit-tamisen tilitoimistoilta ja muilta tiedon tuottajata-hoilta sähköisesti eri tiedon käyttäjätahoille, kuten

verottaja, tilastokeskus, luottotietoyhtiöt yms. tili-toimiston tarpeiden huomiointi kehitystyössä.

TALOUSHALLINNON rUNKOverKKO (TArU) TeKeS-rAHOITTeINeN PrOjeKTI 1.1.2014-31.12.2015. Neljä yritystä pureutuu yhä syvemmälle taloushal-lintopalveluiden ja viranomaisraportoinnin sähköis-tämiseen ja automatisointiin. TARU-projekti edis-tää tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämistä tuottavuutta parantavalla tavalla ja on linjassa ICT 2015 -tavoitteiden kanssa sekä edistää tulevan palveluväylän hyödyntämistä. Tekesin rahoitus lisää projektin laaja-alaista verkottumista, tulos-ten julkisuutta sekä edistää yritysten ja tutkimu-sorganisaatioiden välistä yhteistyötä.

Hankkeen omistaja on konsortio, joka muodostuu neljästä yrityksestä: Tikon Oy, Administer Oy, Kun-nan Taitoa Oy ja Tieto Finland Oy. Näistä Administer ja Kunnan Taitoa tuovat hankkeeseen taloushallinto-palveluosaamisen, Tikon taloushallinto-ohjelmistoi-hin liittyvän osaamisen ja Tieto alusta- ja integraatio-osaamisen. Projektissa tehdään läheistä yhteistyötä akateemisten oppilaitosten, julkishallinnon ja mer-kittävien sidosryhmien, esimerkiksi Aalto-yliopiston, Haaga-Helian, palveluväylä-hankkeen, Taloushallin-toliiton ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

YrITYSverOTOIMISTON ASIAKASrAATI, UUSIMAAVerottajan ja jäsentoimistojen yhteistyösuhteiden sekä verotusmenettelyn kehittäminen tilitoimisto-jen käytännön kokemusten kautta.

Anna palautetta lehdestä ja voita iPhone 6 Plus!

jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/saldo2. Merkitse numerosarja 785362.3. Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 37.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoinen iPhone 6 Plus.

Taloushallintosähköistyy saldo-lehden eRIKoIsnUMeRo sIdosRyhMIlle

Liitto mukana modernissa taloushallinnossa

Millainen on tulevaisuuden ammattilainen?

Asiantuntijaryhmät apuna muutoksissa

5/14

SALdO 5/2014 33

TALOUSHALLINNON SOVELLUSPALVELUT

YHTeISTYöKUMPPANIT

34 SALdO 5/2014

VIERAsKYNÄ

L uomuporoja ei luonnosta tapaa. Tämä perustuu EU:n elintarvi-keviraston ohjeeseen luomu-sanan käytöstä elintarvikkeiden mainonnan yhteydessä. Perus-

teluna on se, että poroa ei pystytä valvo-maan, eikä tiedetä, mitä se laiduntaessaan luonnossa suuhunsa saa.

Kirjanpitolain uudistamista pohtiva komi-tea on mietinnössään esittänyt liikkeenhar-joittajan vapauttamista tilinpäätöksen laati-misvelvollisuudesta. Jos liikkeenharjoittaja ei laadi tilinpäätöstä, ei liikkeenharjoittaja voi hakea rahoitusta, osallistua julkisiin kilpailu-tuksiin tai muihinkaan yhteiskunnan hank-keisiin, mistä muodostuu kasvun este. Kun liikkeenharjoittajan täytyy asioida Kelan kanssa tai antaa todistus tuloistaan päivä-hoitomaksun määräämistä varten, täytyy liikkeenharjoittajan saada näitä varten eril-linen lausunto. Tilitoimisto ei pysty autta-maan, koska liikkeenharjoittaja ei laadi tilin-päätöstä, jonka perusteella kirjanpitäjä voisi tarvittavan todistuksen antaa. Tilintarkasta-jakaan ei todistusta pysty antamaan, koska lausunnon pohjaksi tarvittavaa tilinpäätöstä ei ole.

Komitean välimietinnössä osakeyhtiö-lain ja osuuskuntalain tarkoittama pää-omalaina oli esitetty käsiteltävän omana eränään omassa pääomassa. Lopullisessa mietinnössä tätä ei kuitenkaan enää löydy. Perusteluna pääomalainan vieraan pääoman luonteisuus on ontuva. Yhtälailla pääoma-laina on oman pääoman luonteinen, ja esi-merkiksi yrityssaneerauksessa pääomalainan varallisuudensuoja on omaakin pääomaa heikompi. Sen pääoma menetetään yleensä aina, mutta oman pääoman arvo palautuu saneerauksen onnistuessa.

Pääomalainan käsittelyllä oman pääoman eränä on erityisen suuri merkitys suomalai-sille ulkomaankauppaa käyville pk-yrityksille. Monissa tilanteissa ulkomainen päämies on tulkinnut kauppakumppaninsa selvitysti-lassa olevaksi, koska eivät ole ymmärtä-neet tai halunneet ymmärtää vieraan pää-

Turhaa vai hyödyllistä sääntelyä?

Mikko Akselin Jyväskyläläinen tilitoimistoyrittäjä, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja sekä Taloushallintoliiton entinen hallituksen varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja.

KAiKKi LAiT PiTää OLLA SELLAiSET, ETTä NE OVAT YHTEiSEKSi HYödYKSi.

oman eränä olevan pääomalainan luonnetta ja suhdetta omaan pääomaan. Onko oikein, että omalla kansallisella lainsäädännöllämme hankaloitamme omien yritystemme mahdol-lisuuksia toimia kansainvälisillä markkinoilla? Tarvitsemme kuitenkin yhä enemmän vien-tiä harjoittavia pk-yrityksiä kattamaan sitä vajetta, jota vientiimme on syntynyt.

Vanhaa viisautta ei saa unohtaa. Lakikir-jan alkulehdiltä löytyvät1530-luvulla Olaus Petrin kokoamat tuomarinohjeet. Ohjeissa lausutaan esimerkiksi seuraavasti: ”Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhtei-seksi hyödyksi, ja sen tähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä”.

TUrHAA: Olen ymmärtänyt Luomu-termin luonnonmukaisesti kasvaneena. Riistaeläintä ei pitäisi tuomita sen johdosta, että sillä on mahdollisuus löytää ravinnokseen luonnosta myös ihmisen hylkäämiä eineksiä.

TArPeeLLISTA: Tilinpäätöksen laatimisvel-vollisuudesta ei pitäisi luopua vaan säilyttää yhdet kevyet pelisäännöt sen estämiseksi, ettei tilalle syntyisi useita eri pelisääntöjä.

HYödYLLISTä: Pääomalaina tulisi käsitellä omana eränään oman pääoman ryhmässä. Nykysääntely vaikeuttaa vientiä harjoitta-vien pk-yritysten toimintaa turhaan. Kan-sallisen lainsäädäntömme tulee kaikin mah-dollisin keinoin rakentua sen käyttäjien edun mukaiseksi. ◍

SALdO 5/2014 35