1930-luvun lamaja sen opetukset

Sakari Heikkinen

Helsingin yliopisto

Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos

Studia monetaria -luento 10.5.2016

Rahamuseo

1

Esityksen rakenne

1. Laman muuttuva kuva

2. Laman yleiskuva

3. Lama Suomessa

4. Laman opetukset

2

1. Laman muuttuva kuva

eli

miten lamatulkinnat

ovat muuttuneet

3

Taloustieteen Graalin malja“To understand the Great Depression is the Holy Grail of macroeconomics. Not only did the Depression give birth to macroeconomics as a distinct field of study, but also to an extent that is not always fully appreciated the experience of the 1930s continues to influence macroeconomists' beliefs, policy recommendations, and research agendas. And, practicalities aside, finding an explanation for the worldwide economic collapse of the 1930s remains a fascinating intellectual challenge.”

Ben Bernanke

The Macroeconomics of the Great Depression: A Comparative ApproachJournal of Money, Credit and Banking (1995)

4

Keynes kesäkuussa 1931“We are today in the middle of the greatest economic catastrophe – the greatest catastrophe due almost entirely to economic causes – of the modern world. I am told that the view is held in Moscow that this is the last, the culminating crisis of capitalism and that our existing order of society will not survive it. Wishes are fathers to thoughts. But there is, I think, a possibility – I will not put it higher than that – that when this crisis is looked back upon by the economic historian of the future it will be seen to mark one of the major turning-points.

John Maynard Keynes

An Economic Analysis of UnemploymentUnemplolment as a World Problem (1931)

Jevgeni (Jenő)Varga

5

The Great Depression

Wall Street, lokakuu 1929 Herneenpoimija, Kalifornia maaliskuu 1936 6

7

Laman koko kuva?Dorothea Lange's Migrant Mother depicts destitute pea pickers in California, centering on Florence Owens Thompson, age 32, a mother of seven children, in Nipomo, California, March 1936

60

70

80

90

100

110

120

130

1910 1912 1914 1916 1918 1920 1922 1924 1926 1928

1913=100

USA:n BKT/asukas 1910–1929

8

Crash!

9

lokakuu 1929

0

50

100

150

200

250

1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938

1926=100New Yorkin osakekurssit 1926–1938

“Stock prices have reached what looks like a permanently high plateau.”

17.10.1929

IrvingFisher

Friedman & Schwartz• USA:n keskuspankki FED oli

syypää lamaa.

• Väärä rahapolitiikka johti reaalitalouden kriisiin ja pankkikriisiin.

• Ben Bernanke 2002 MiltonFriedmanin 90-vuotisjuhlissa:

“I would like to say to Milton and Anna: Regarding the Great Depression. You’re right, we did it. We’re very sorry.”

MiltonFriedman

Anna JacobsonSchwartz

101963

Globaalimpi näkökulma• Vaikka USA:lla keskeinen rooli laman

synnyssä ja leviämisessä se ei yksin riitä selittämään laman suuruutta.

• Lama on globaali ilmiö, jossa on huomattavia vaihteluita maiden välillä• syissä ja seurauksissa

• Kultakannan merkitys laman levittäjänä• ”kultakahleet” (Golden Fetters)

BarryEichengreen

1992 11

Understanding the Great DepressionThe Canadian Journal of Economics (2004)

2. Laman yleiskuva

eli

laman syyt ja

seuraukset

12

13

0

7

14

21

28

3560

70

80

90

100

110

1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938

%1929=100

Lähde:Nicholas Crafts & Peter Fearon: The Great Depression of the 1930s. Lessons for Today (2013)

Laman yleiskuva11−20 maan keskiarvoja

BKT (volyymi)

Tukkuhinnat

Ulkomaankaupanvolyymi

Teollisuudentyöttömyysaste (%)oikeanpuoleinenakseli, käännettyasteikko

14

Kindleberger 1986

Maailman-kauppa

supistuu

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1929 1930 1931 1932

1929=100

Arvo käyvin hinnoin Volyymi Hinnat

15Maailmankaupan lamamäärät, arvot ja hinnat

Lähde: Feinstein, Temin & Toniolo 2008

Deflaatio

Laman kauppapoliittisia seurauksia

• protektionismi• tullit• kiintiöt

•USA 1930• Smoot-Hawley Tariff Act

•Muut maat vastasivat.•Helmikuussa 1932 Ison-

Britannian pitkä vapaakauppalinja päättyi• 10 % yleinen tuontitulli,

jota pian korotettiin • Imperial preference 16

Kultakanta hajosi...

• 1931, toukokuu: Creditanstalt-pankin (Wien) konkurssi• seurauksena valuuttasäännöstely

• joka siis oli kultakannan periaatteiden vastaista

• 1931, heinäkuu: Saksan kriisi• pankkikriisi (tartunta Itävallasta) ja finanssipoliittinen

kriisi (valtiontalouden epätasapaino)• Saksaan oli virrannut pääomaa n. 3 x niin paljon kuin Saksa

maksoi sotakorvauksia.• Vuoden 1929 lopulla pitkäaikaisen pääoman virta USA:sta

tyrehtyi.

• Saksassa valuuttasäännöstely käyttöön heinä–elokuussa

17

... lopullisesti...

• 1931, syyskuu: Englannin punta irti kullasta• Pohjoismaat seuraavat

• 1933, USA irrottautuu kultakannasta siinä muodossa kuin se oli ollut• 1933, huhtikuu: määräys toimittaa

kulta FEDiin• 1934, tammikuu: Gold Reserve Act,

kullan unssihinta $20.67 → $35 = dollarin uusi kulta-arvo 59 % entisestä (tämä elokuuhun 1971)

• 1936, syyskuu: Ranska irti kullasta

18

1933 Double Eagle

... syyskuussa 1936• Tripartite Agreement

• USA, Iso-Britannia, Ranska• valuuttakurssien vakauttaminen

• Sopijapuolet lupasivat pidättäytyä kilpailevista devalvaatioista ja

• säilyttää valuuttakurssi vakaina.• Tämä mahdollisti frangin

devalvoinnin.• kultakannan lopulliset hautajaiset

• Kultakantamaat Alankomaat ja Sveitsi seurasivat esimerkkiä• Belgia oli lähtenyt jo maaliskuussa

1935.

19

20

Itävalta (30–33)

Belgia (29–32)

Tšekkoslovakia(30–35)

Tanska (32)SUOMI (30–32)

Ranska (30–32)

Saksa(29–32)

Unkari(29–31)

Italia (30-31)

Alankomaat(30–34)

Norja (31)

Ruotsi (31–32) UK (30–31)

USA (30–33)

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130

BK

T:n

vo

lyym

in s

up

istu

min

en

hu

ipu

sta

po

hja

an *

BKT 1936, % lamaa edeltävästä huipusta

* vuodet suluissa = peräkkäiset vuodet, jolloin BKT:n supistui

Laman syvyys ja pituus

Jakautunut Eurooppa• “The political fault lines in Europe

up during the Depression. The continent split largely in two. Other than Finland, Czechoslovakia and Spain (and in the latter two countries not for long), democracy survived only in north-western Europe. Everywhere else, authoritarianism in one form or another triumphed. The shadows were forming over an economically and politically broken continent.”

2015

21

22

autoritarismi1938

Le Monde diplomatique:Historia Atlas.

Toisenlainen 1900-luku

Laman sisäpoliittiset seuraukset

3. Lama Suomessa

eli

pulakauden suomalaiset erityispiirteet

23

Lama, pula, kriisi

Otavan Iso tietosanakirja 1934 Nykysuomen sanakirja

24

Risto Ryti 1932”On ollut alueita, joilla ja ajanjaksoja, jolloin ihmisten köyhyys on johtunut hyödykkeiden todellisesta puutteesta. Tämä taas on aiheutunut joko siitä, että levottomuudet ja sodat, kadot tai luonnonmullistukset ovat hyödykkeitä hävittäneet tai estäneet niitä riittävästi tuottamasta, taikka siitä, että luonnon tarjoamat mahdollisuudet ja apukeinot ovat olleet tarpeisiin nähden niukat tai ihmisen voimat ja kyky käyttää näitä mahdollisuuksia hyväkseen riittämättömät, ja tällaisia tilanteita saattaa vastaisuudessakin esiintyä sekä yksityisille kansoille että koko ihmiskunnallekin. Mutta meidän nykyinen pulamme, jolle on tunnusmerkillistä ei hyödykkeiden puute, vaan niiden liiallinen runsaus, on onneksi luonteeltaan jotakin paljon helpompaa. Se ei ole itse luonnon ihmiselle asettama kova välttämättömyys, vaan se riippuu inhimillisen järjestelmän puutteellisuudesta ja epätarkoituksenmukaisuudesta, ja se pitäisi siis myöskin olla ihmisten selvitettävissä.”

25

heinäkuu 1927

0

25

50

75

100

125

150

175

200

225

250

275

1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932

1000 std

Lähde: Bank of Finland Monthly Bulletin

Sahatavaran vienti 1925–1932

26

23.10.1928

27

28

40

60

80

100

120

140

160

180

200

1926 1928 1930 1932 1934 1936

1926=100Tuotanto toimialoittain1926−1936

teollisuus

maatalous

rakennus-toiminta

metsätalous

Irti kullasta

• Kultakanta oli otettu laajasti käyttöön 1920-luvun puolivälissä• Suomi 1926

• Usko kultakantaan säilyi syyskuuhun 1931, jolloin Iso-Britannia irrotti punnan kultakannasta (21.9.1931).

• Ruotsi, Norja ja Tanska seurasivat nopeasti perässä.

• Suomen markka irrotettiin kullasta 12.10.1931.

29

50

60

70

80

90

100

110

1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936

1930=100 Suomen valuuttakursseja 1930−1936

Markka/dollari

Markka/punta

Markka/kruunu

30

91

85

Kruunu/punta =93

3.3.1933 markka sidottiin puntaan

31

50

75

100

125

150

175

200

225

1929 1931 1933 1935 1937

1929=100

Lähteet: Hjerppe 1988; Oksanen & Pihkala 1975.

Suomen vienti ja BKT 1929−1938 (määrä)

Sahatavaranvienti

Sellun japaperin vienti

Koko vienti

BKT

18,211,9 9,0

10,1

10,1

8,0

42,1

42,3

28,5

2,1

4,1

6,4

18,2 28,4

40,4

9,43,2

7,8

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1910-1913 1925-1928 1935-1938

%

Suomen vienin rakenne 1910–1938

muu teollisuus

hioke-, sellu- japaperiteollisuus

muu puuteollisuus

sahateollisuus

metsätalous

maatalous

32

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120

Suomi

Norja

Kolumbia

Ruotsi

Bulgaria

Uusi-Seelanti

Japani

Saksa

Tanska

UK

Brasilia

Irlanti

Unkari

Kreikka

Australia

Romania

Peru

Venezuela

Meksiko

Ecuador

Belgia

Filippiinit

El Salvador

Portugali

Jugoslavia

Italia

Alankomaat

Ranska

USA

Uruguay

Argentiina

Malesia

Sveitsi

Tšekkoslovakia

Chile

Kanada

Itävalta

Puola

Espanja

BKT/asukas, 1936/1929

Suomi

Ruotsi

UK

RanskaUSA

Lähde:Maddison Project

Puola33

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120

Ruotsi

Tanska

Norja

UK

Kolumbia

Suomi

Peru

Brasilia

Alankomaat

Sveitsi

Australia

Meksiko

Malesia

Belgia

Venezuela

Portugali

Argentiina

Saksa

USA

Ranska

Japani

Chile

Italia

Kanada

Itävalta

Espanja

Ykistyinen kulutus/asukas 1936/1929

Lähtete:Hjerppe (1989); Barro & Ursúa (2008); Schön & Krantz (2012)

Suomi

Ruotsi

UK

RanskaUSA

34

35

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

1928 1930 1932 1934 1936

1928=100

* = tunti ** = päivä

Palkat Suomessa 1928−1936

Teollisuus,reaali*

Teollisuus,nimellinen*

Metsätalous,reaali **

Metsätalous,nimellinen**

36

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

1926 1928 1930 1932 1934 1936 1938

milj. mk.

Lähde: Kunnas 1973.

Metsätulot 1926−1938

työtulot

pääomatulot

reaalitulot(1928hinnoin)

37

1918

1932

0

25

50

75

100

125

150

175

200

225

1895 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935

1913=100 Taloudellinen kasvu 1895−1938

keskikasvu1895–1913 = 2,7 % vuodessa

1913−1922

1929−1938

1989−1998

2007−2016

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922

1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938

1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

BKT ennen kriisiä = 100 Suomen lamoja

4. Laman opetukset

eli

1930-luvun laman

vaikutus

talouspolitiikkaan

39

Keynes kesäkuussa 1931“But there is, I think, a possibility – I will not put it higher than that – that when this crisis is looked back upon by the economic historian of the future it will be seen to mark one of the major turning-points.”

– –

“Not more than a possibility, however. For I believe that our destiny is in our own hands and that we can emerge from it if only we choose – or rather if those choose who are in authority in the world.”

John Maynard Keynes

An Economic Analysis of UnemploymentUnemployment as a World Problem (1931)40

Bretton Woods -järjestelmä• ”Vanhat” ratkaisut

maksutaseongelmiin• devalvaatio• protektionismi• deflaatio työttömyys, sopeutuminen

• Nämä kaikki pannassa maailmantalouden uudessa järjestyksessä (1944)

• Lähtökohtana kiinteät valuuttakurssit• mutta muutettavissa jos ”perustavaa

laatua oleva epätasapaino maksutaseessa

Harry Dexter White ja Keynes

41

Taloustiede ja talouspolitiikka• Oli selitettävä suurtyöttömyys ja

se miksei talous palaudu automaattisesti lamasta.

• Syntyi makrotaloustiede.• Makroajattelu vauhditti

kansantalouden tilinpidon kehitystä.

• Talouspolitiikassa valtion uusi, aktiivinen rooli• vastasyklinen finanssipolitiikka,

budjettialijäämä• mutta ei juuri 1930-luvulla

John Maynard KeynesGeneral Theory of Employment, Interest and Money (1936) 42

Paasikiven laiskanläksy• ”Aikaisemmin vanhan liberalismin

periaatteiden mukaisesti annettiin ’talouselämän sisäisten voimien hoitaa asiat’ – – Nyttemmin on huomattu tarkoituksenmukaisimmaksi jo ajoissa ryhtyä toimiin kriisien estämiseksi.”

• ”Sellaista taloudellista iskua ja romahdusta kuin vv. 1929–33, joka Amerikasta levisi Eurooppaan aiheuttaen ei vain taloudellista vaan myös pahaa poliittista tuhoa, yhteiskunta tuskin enää kestäisi.”

43

J. K. Paasikivi 1.1.1956

Finanssikriisi 2007–2008

• Ben Bernanke 2002 MiltonFriedmanin 90-vuotisjuhlissa:

“I would like to say to Milton and Anna: Regarding the Great Depression. You’re right, we did it. We’re very sorry.

But thanks to you we won’t do it again.”

44