2 (32) · 2020-05-15 · on totta, että ay-liike on pyrkinyt toimimaan hallituksen ja...

2 (32)

JHL ─ Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Sörnäisten rantatie 23, 00500 Helsinki, PL 101, 00531 HelsinkiJHL ─ Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena Puh. 010 770 31, Telefax 010 7703 330

www.jhl.fi

Sisällys

1 Uusi JHL ....................................................................................................................... 32 Toimintasuunnitelma on työkalu tavoitteiden saavuttamiseksi ...................................... 5

2.1 Toimintasuunnitelma nojaa liittostrategiaan ............................................................ 52.2 Vastaamme haasteisiin rohkeasti, oikeudenmukaisesti ja jäsenlähtöisesti ............. 72.3 Strategiset toiminnan painopisteet vuodelle 2018................................................... 8

3 Perustekeminen strategian tukena ............................................................................... 94 Paluu juurille – järjestämistyö keskiöön ...................................................................... 125 Vuoden 2018 erityiset toimenpiteet, joilla strategisiin tavoitteisiin pyritään ................. 146 Projektisuunnitelmat ................................................................................................... 27

Valokuvaajat:Sami Perttilä – sivu 3Anita Härkönen – sivu 9

Käsittelyhistoria:

Johtoryhmä 10.10.2017YT-toimikunta 17.10.2017Hallitus 19.10.2017Edustajisto 15.11.2017

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma 2018 3 (32)

© Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 2017

1 Uusi JHL

JHL on siirtynyt uudelle edustajistokaudelle, uudella strategialla. Haasteet edelliseen edus-tajistokauteen ovat kuitenkin edelleen samat. JHL:n toimintaa vuodelle 2018 on suunniteltutilanteessa, jossa sote- ja maakuntauudistukselle on annettu uusi aikataulu – vuosi 2020.JHL:n tulevaisuus on uudessa mallissa Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistushankkeen seurauksena. Tästä seuraavat muutokset julkisissa palvelurakenteissaja julkisessa palvelutuotannossa haastavat toimintasuunnitelmamme tarttumaan tulevai-suuden rakentamiseen. Tarvitaan vahvoja tekoja ja toimenpiteitä, jotta pysymme mukanavahvoina edunvalvojina niin julkisella kuin yksityisil-lä työpaikoilla jäsentemme puolesta. Vaikka moniasia uudistuksessa on edelleen auki, tiedetään, ettäSipilän hallituksen tavoitteena on edistää valinnan-vapautta ja yksityistää julkisia palveluja. Muutok-seen on tartuttava nyt.

Muutoksen keskeisinä arvoina JHL:ssä on jäsen-lähtöisyys, oikeudenmukaisuus ja rohkeus. Näidenarvojen keskeiset välineet ovat yhteiskuntapoliitti-nen edunvalvonta ja sopimus- ja neuvottelutoiminta– laaja, kokonaisvaltainen edunvalvonta. Näidenvälistä yhteistyötä on vahvistettava entisestään.Vuosi 2018 käynnistyy liittokohtaisilla sopimusneu-votteluilla kun suurimmat sopimukset kunta-alansopimus ja valtion sopimus umpeutuvat tammikuunlopussa. Alkuvuosi tiivistyy vaikuttamiseen ja neu-vottelemiseen. Neuvottelujen tukena on myös olta-va vahva JHL:n koneisto. Toivotaan myös, ettäSuomen talous ja kuntatalous jatkaa hyvää juoksu-aan.

Yhteiskuntapoliittisessa edunvalvonnassa on keski-tyttävä siihen, että meidän on vaikutettava sote- jamaakuntauudistukseen sen kaikilla tasoilla entistätehokkaammin, jotta saamme keskeiset tavoit-teemme läpi uudistuksessa. Yhteiskuntapoliittisenedunvalvonnan tueksi tarvitaan uudistuvaa viestin-tää, joka on iskukykyinen ja ennakoiva sekä aloit-teellinen. Vaikuttamisviestintä tukee hyvää koko-naisedunvalvontaa ja JHL:n strategista menesty-mistä. Viimeistään kesäkuussa 2018 tiedämme to-teutuuko sote- ja maakuntauudistus, sillä tuolloin eduskunnan tulisi päättää laeista, jottauudistus pysyy aikataulussa.

Toimintavuonna 2018 on valmistauduttava myös maakuntavaaleihin ja vuoden 2019 ke-väällä järjestettäviin eduskuntavaaleihin. JHL:n tehtävänä on nostaa myös vaaleihin liitty-vään poliittiseen keskusteluun jäsenten hyvinvoinnin sekä laajemminkin hyvinvointipalve-luiden toimivuuden ja rahoituksen kannalta keskeisiä asioita ja näkökulmia.



Strategisesti on pidettävä huoli, että edunvalvontarakenteet JHL:ssa uudistetaan vastaa-maan työnantajan tapaa järjestää omaa edunvalvontaorganisaatiotaan niin uusissa maa-kunnissa ja sote-keskuksissa kuin peruskunnissakin. Ilman tätä uudistusta häviämmeasemamme edunvalvontamarkkinoilla. Siksi yhä enenevässä määrin on tärkeää, että lii-tossa järjestäminen tulee johtavaksi ideologiaksi järjestö- ja edunvalvontatyössä. Yhdistet-ty edunvalvonta- ja järjestötyö yhdessä aluetoimistojen kanssa mahdollistaa onnistuneenedunvalvonnan lähellä jäsentä työpaikoilla

Jäsenmaksutuotto on laskeva. Kehitys on ollut saman suuntaista jo useamman vuoden,joten esimerkiksi vuoden 2018 talousarvion laadinnan pohjaoletukseksi on määritelty, ettätäyttä jäsenmaksua maksavien määrä laskee 4 prosenttia. Järjestäminen ja jäsenhankintanousevat vuonna 2018 keskeiseksi toiminnan painopisteiksi. Järjestämishankkeen ja am-matillisten kärkihankkeiden kokemusten ja toimintatapojen sisäistäminen osaksi liiton pe-rustekemistä sekä jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistämisen liittäminen osaksi kaik-kien työntekijöiden ja aktiivien tehtävänkuvaa ovat tulevan vuoden olennaisia toimintata-poihin liittyviä tavoitteita. JHL:n tekemisessä tulee näkyä myös ”räätälöity” palvelu, jotatehdään jäsen- ja aktiivilähtöisesti JHL käynnistyy vuonna 2018 uuteen toiminnalliseenorganisaatioon, jossa näkyy edustajiston hyväksymän strategian kädenjälki.

Toivotan liiton henkilökunnalle iloa työhön ja uudistamiseen päästäksemme vaikeuksistavoittoon!

Päivi Niemi-Laine



2 Toimintasuunnitelma on työkalu tavoitteiden saavuttamiseksi

Liitossa on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota toiminnan suunnitteluun kaikilla ta-soilla. Liiton toimintasuunnitelman kiinnittymistä strategiaan on vahvistettu samoin kuintoiminnan ja talouden suunnitelmallista yhteyttäkin. Toimintasuunnitelman tärkeyttä toi-minnan ohjaajana sekä työkaluna saavuttaa strategiassa asetettuja päämääriä ja tavoittei-ta on korostettu. Entistä systemaattisempaa, jämäkämpää ja tavoitteellisempaa toiminnansuunnittelua on pyritty ohjeistamaan ja edistämään myös yhdistysten toiminnassa.

2.1 Toimintasuunnitelma nojaa liittostrategiaan

Edustajisto hyväksyi kesäkuussa 2017 järjestäytymiskokouksessaan liitolle uudistetunstrategian. Vuoden 2018 toiminnan suunnittelu rakentuu vahvasti tähän tuoreeseen strate-giaan ja sen valmistelun yhteydessä toteutettuihin toimintaympäristöanalyyseihin1. Vuosit-taisessa toiminnan suunnitteluprosessissa arvioidaan mitkä strategisista päämääristä janiihin liittyvistä strategisista toimenpiteistä nostetaan painopisteeksi liiton seuraavan vuo-den toiminnassa.

Kaiken toiminnan perusta on liittostrategiassa määritellyt liiton perustehtävä, arvot ja visiosekä näistä on johdetut viisi strategista päämäärää. Perustehtävässä on avattu koko liitonolemassaolon oikeutus tiivistetyssä muodossa – ”Julkisten ja hyvinvointialojen liittoedistää yhdessä jäsentensä kanssa jäsenistön työolosuhteita, työehtoja ja toimeen-tuloa sekä asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa.” Toteuttaessaan tätä perustehtä-väänsä liiton ja sen toimijoiden tulee noudattaa strategiassa määriteltyjä arvoja, jotka ovatjäsenlähtöisyys, oikeudenmukaisuus ja rohkeus.

Strategiaan kuuluvassa liiton visiossa puolestaan edustajisto määritteli minkälaisen se ha-luaa JHL:n olevan vuonna 2022, jolloin nykyinen strategiakausi päättyy. JHL:n uudistetus-sa visiossa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto on kokoava voima, joka toimii vah-vimpana ammattiliittona työpaikoilla ja yhteiskunnassa. Tavoitteena on, että JHL ko-koaa yhteen kunnissa, maakunnissa, palvelukeskuksissa, valtiolla, seurakunnissa, yrityk-sissä ja yhteisöissä työskenteleviä julkisrahoitteisia palveluita tuottavia työntekijöitä. JHLhaluaa olla kokoava voima myös saattamalla yhteen saman palvelu- tai työprosessin eriosissa, eri hierarkiatasoilla ja eri ammattinimikkeillä työskentelevät työntekijät. Näin var-mistetaan järjestöllinen ja neuvotteluvoima sekä horisontaalisessa että vertikaalisessasuunnassa. Kokoavaa voimaa saavutetaan myös rakentamalla yhteistyöhön ja verkostoi-hin perustuvaa toimintatapaa niin liiton sisällä kuin kumppaneiden ja sidosryhmien kanssaniin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Vahvin ammattiliitto on työpaikoilla osaavin, aktiivisin ja edustavin. Ammattiliitto on vahvayhteiskunnallinen vaikuttaja, kun se osallistuu aktiivisesti ja aloitteellisesti yhteiskunnalli-seen keskusteluun. Kun JHL on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, sen asiantuntemus jayhteistyökyky tunnustetaan laajasti ja sitä halutaan hyödyntää hyvinvointiyhteiskunnankehittämisessä. Ammattiliiton vahvuus perustuu aktiivisiin ja aloitteellisiin jäseniin, liiton

1 Strategian uudistamis-/päivitystyön yhteydessä liitossa arvioitiin perusteellisesti muun muassa JHL:n kan-nalta merkityksellisiä toimintaympäristön tulevaisuuden muutosvoimia. Näitä hahmotettiin peräti yli 40 kappa-letta, joista noin puolet todettiin liiton toiminnan kannalta olennaisen tärkeiksi, eli ne ovat sekä strategisestitärkeitä että sellaisia, joihin JHL:n toiminnalla on vaikutusmahdollisuuksia. Olennaisten muutosvoimien osal-ta analysoitiin tietysti myös JHL:n vahvuudet ja heikkoudet kohdata niitä.



kouluttamiin osaaviin aktiiveihin sekä ammattitaitoiseen henkilöstöön. Vahvimmalla am-mattiliitolla on velvollisuus ja kyky auttaa heikompia.

Kuvio 1: Perustehtävä, arvot ja visio sekä strategiset päämäärät luovat vankan perustantoiminnan suunnittelulle.

Strategisissa päämäärissä on määritelty missä liiton ainakin on onnistuttava, jotta se voimenestyksekkäästi toteuttaa perustehtäväänsä ja saavuttaa visionsa. Edustajiston päät-tämät strategiset päämäärät todella haastavat liiton toiminnan laajalla skaalalla. Se tekeevuosittaisesta toiminnan suunnittelusta entistäkin tärkeämpää, koska toimintasuunnitel-massa kunakin vuonna strategisiksi painopisteiksi nostettavien asioiden ja niihin liitettävientoimenpiteiden odotetaan totta kai tuloksellisesti tukevan oikea-aikaisesti strategistenpäämäärien toteutumista.

Liittostrategiassa määritellyt strategiset päämäärät ovat:

1. Järjestäytymisasteen kasvu liiton sopimusaloilla.

2. Jäsenten työolosuhteiden ja työmarkkinakelpoisuuden parantuminen.

3. Jäsenten toimeentulon ja työehtojen parantuminen.

4. Paikallisen edunvalvonnan ja järjestöllisen voiman ja vaikuttavuuden vah-vistuminen.

5. Järjestöyhteistyön tiivistyminen sekä uusien edunvalvontayhteenliittymienmuodostaminen.

PERUSTEHTÄVÄ:Julkisten ja hyvinvointialojen liitto edistääyhdessä jäsentensä kanssa jäsenistön työ-olosuhteita, työehtoja ja toimeentuloa sekä

asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa.

VISIO:Julkisten ja hyvinvointialojen liitto on kokoava voima, joka toimii vahvimpana

ammattiliittona työpaikoilla ja yhteiskunnassa.

ARVOT:Jäsenlähtöisyys

OikeudenmukaisuusRohkeus



2.2 Vastaamme haasteisiin rohkeasti, oikeudenmukaisesti ja jäsenlähtöisesti

Kuten useasti viime vuosina myös vuoden 2018 toimintaa on suunniteltu tilanteessa, jossatiedetään tulevaisuudessa tapahtuvan suuria mullistuksia niin julkisen palvelutuotannonrakenteissa kuin hallinnossakin, mutta monet yksityiskohdat ja työntekijöiden asemaanvaikuttavat tekijät ovat edelleen määrittelemättä. Keskeisimpinä ja laajavaikutteisimpinatulossa ovat edelleen maakuntauudistus ja SOTE-uudistus, jotka vaikuttavat valtavaanjoukkoon JHL:n jäsenistöä niin kunta- kuin valtiosektorillakin heijastuen myös yksityiselläsektorilla työskenteleviin JHL:n jäseniin. Uudistusten myötä syntyy uusi merkittävä työnan-tajataho samoin kun varmasti myös uusia sopimuskokonaisuuksiakin. Lähitulevaisuudessarakennetaan yhteistoimintajärjestelmiä uusiin työnantajaorganisaatioihin sekä harmonisoi-daan palkkausjärjestelmiä ja palkkauksen tasoja. Liiton yhdistysrakennetta on uudistettavavastaamaan työnantajan tapaa järjestää omaa edunvalvontaorganisaatiotaan niin uusissamaakunnissa ja SOTE-alueilla kuin peruskunnissakin.

Suomen taloudessa tapahtunut ripeä myönteinen kehitys valitettavasti heijastuu julkisensektorin talouteen vasta viiveellä. Ja silloinkin vain, mikäli hallitus ei verotusratkaisuillaanmurenna julkisen sektorin rahoituspohjaa ja mahdollisuuksia hyötyä talouden yleisestäkasvusta. Julkisen sektorin kurjistaminen kun ei ole johtunut yksinomaan talousongelmista,vaan mukana on ollut myös ideologista julkisen sektorin alasajoa. Odotettavissa siis saat-taa olla edelleen tiukkoja vääntöjä paitsi erilaisten säästötoimien vuoksi myös kamppailuayhtiöittämisten, ulkoistamisten ja työehtoshoppailun kanssa.

Merkittävän haasteen JHL:n toiminnalle asettaa jatkuva jäsenmäärän negatiivinen kehitys.Julkisten palveluiden supistukset ja ulkoistukset ovat pienentäneet potentiaalisten jäsentenmäärää samanaikaisesti yleisen järjestäytymisasteen laskun kanssa. Järjestäminen ja te-hostettu jäsenhankinta nostetaankin vuonna 2018 selkeästi keskeiseksi toiminnan paino-pisteeksi. Järjestämishankkeen ja ammatillisten kärkihankkeiden kokemusten ja toiminta-tapojen sisäistäminen osaksi liiton perustekemistä sekä jäsenhankinnan ja järjestäytymi-sen edistämisen liittäminen osaksi kaikkien työntekijöiden ja aktiivien tehtävänkuvaa ovattulevan vuoden olennaisia toimintatapoihin liittyviä tavoitteita. Järjestämistyö on nostettumyös tämän toimintasuunnitelman erityisteemaksi. Luvussa 4 kerrotaan tarkemmin järjes-tämistyön filosofiasta ja käytännöstä.

Ammattiyhdistysliikkeen toimintaa ovat jo useita vuosia haastaneet pyrkimykset heikentääammattiyhdistysten asemaa työpaikoilla ja yhteiskunnallisena toimijana. Ay-liike on leimat-tu työmarkkinoiden kehittämisen jarruksi, jolla on aivan liikaa valtaa myös poliittisessa pää-töksenteossa. Elinkeinoelämä ja työnantajajärjestöt puolestaan ovat saaneet nykyisestähallituksesta vahvan omien etujensa puolestapuhujan. Tämä on osaltaan murentanutesim. työnantajajärjestöjen halua hoitaa asioita sopimusjärjestelmän kautta – sen sijaanedellytetään ja odotetaan hallitukselta työntekijöiden asemaa heikentävää lainsäädäntöä.

On totta, että ay-liike on pyrkinyt toimimaan hallituksen ja työnantajajärjestöjen esittämäntyömarkkinoiden ”kehittämisen” jarruna. Tuo kehittäminen kun ei ole ollut kehittämistävaan on tosiasiallisesti tarkoittanut haikailua menneisiin aikoihin. Työmarkkinoiden ”kehit-tämisen” keinoina ovat olleet työaikojen pidentäminen, työsuhdeturvan heikentäminen,palkkojen ja lisien leikkaukset sekä työttömien kyykyttäminen. Kovin vähän on ”kehittämi-sessä” kiinnitetty huomiota esimerkiksi työmarkkinakelpoisuuden ylläpitoon, tasa-arvoontai vaikkapa nollatuntisopimusten kohtuullistamiseen. Jarrua on tarvittu ja tarvitaan.



Ammattiyhdistysliikkeen on kuitenkin pyrittävä ottamaan sille kuuluva asema myös työ-markkinoiden kehittämisen moottorina, jolloin sen on oltava selvästi aloitteellisempi vaikut-taja niin työmarkkina- kuin yhteiskuntapoliittisestikin. Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminenon erityisen tärkeässä asemassa JHL:n kaltaiselle suurelle julkisen sektorin työntekijöidenetuja ajavalle järjestölle. Valtakunnan- tai paikallispolitiikassa tehtävät ratkaisut kun hyvinusein vaikuttavat suoraan julkisen sektorin työntekijöiden asemaan. JHL:n arvot ovat jä-senlähtöisyys, oikeudenmukaisuus sekä rohkeus ja siksi JHL on tinkimätön hyvinvoivan jareilun yhteiskunnan rakentaja.

2.3 Strategiset toiminnan painopisteet vuodelle 2018

Uusi liittostrategia, toimintaympäristön haasteet ja taloudelliset lähtökohdat huomioidenvuoden 2018 toimintaa ohjaavat strategiset painopisteet ovat seuraavat:

1) Järjestämistyö ja tehostettu jäsenhankinta vakiinnutetaan osaksi koko liitto-organisaation toimintaa.

Painopiste nojautuu vahvasti strategiseen päämäärään järjestäytymisasteen nos-tosta liiton järjestämisaloilla. Vuonna 2018 panostetaan todella voimakkaasti niin ta-loudellisesti kuin henkilöstöresurssienkin muodossa järjestämistyöhön ja tehostet-tuun jäsenhankintaan.

2) Paikallisen edunvalvontavoiman vahvistuminen.

Strategisena päämääränä on paikallisen edunvalvonnan ja järjestöllisen voiman javaikuttavuuden vahvistaminen. Paikallista ja alueellista edunvalvontaa ja järjestä-mistyötä vahvistetaan vakiinnuttamalla lähipalvelua aluetoimistojen toimintaan sekätukemalla jäsenistöä ottamaan haltuun ammatillisen koulutuksen ja tutkintoraken-teen uudistukset työpaikoilla.

3) Kehitetään liiton rakenteita sekä palveluja toimintamalleja niin, että ne vastaa-vat toimintaympäristössä, työn tekemisessä ja teettämisessä sekä palveluidentuotantotavoissa tapahtuvia muutoksia.

Painopiste kiinnittyy vahvasti strategisiin päämääriin 3 ja 4, joilla tavoitellaan jäsen-ten toimeentulon ja työehtojen parantumista sekä paikallisen edunvalvonnan ja jär-jestöllisen voiman ja vaikuttavuuden vahvistumista. Tavoitteena on valmistaa sekäliiton rakenteet ja tietojärjestelmät sekä toiminta- ja palvelukulttuuri muuttuvaan toi-mintaympäristöön niin, että liitto pystyy parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaanjäsenistöä ja toimimaan heidän edunvalvojanaan.

4) Työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisen vaikuttamistyön vahvistuminen.

Painopiste yhdistyy tavalla tai toisella kaikkiin strategisiin päämääriin ja sen perustekumpuaa myös liiton uudesta visiosta. Katse suunnataan tiukasti jo vuoden 2019hallitusohjelmaneuvotteluihin sekä EU-edunvalvonnan näkyvyyden ja vaikuttavuu-den parantamiseen.



3 Perustekeminen strategian tukena

Kuten toimintasuunnitelmissa yleensäkin myös JHL:n toimintasuunnitelmassa nostetaanerityisesti esiin liiton päivittäisistä rutiineista erottuvat hankkeet ja projektit sekä ne toimen-piteet, joita halutaan erityisesti painottaa kunakin toimintavuonna. Pääosa liiton voimava-roista kuitenkin käytetään liiton eri toimijoiden arkiseen puurtamiseen niin työpaikoilla, yh-distyksissä, aluetoimistoissa kuin keskustoimistossakin. Myös strategian toteuttamisenonnistumisessa liitossa tehtävä perustekeminen on aivan avainasemassa. Ellei peruste-keminen tue vahvasti strategisia tavoitteita, erilaisten hankkeidenkin vaikutus jää todennä-köisesti perin vähäiseksi.

JHL:n menestyksen perusta on yhdistysten ja aktiivien tekemä valtava työ jäsenten edun-valvonnan ja hyvinvoinnin puolesta. Edunvalvonta sekä jäsenhankinta ja järjestäytyminenovat yhdistysten selkeästi tärkeintä tekemistä, mutta olennaisina toimintoina nähdäänmyös tiedottaminen, työpaikoilla näkyminen ja vaikuttaminen, koulutustoiminta, virkistys-toiminta sekä yhteiskuntavaikuttaminen.

Aktiivit käyttävät merkittävästi aikaa yhteydenpitoon jäsenistön kanssa, erilaisten ongelma-tilanteiden selvittämiseen, neuvotteluihin työnantajan kanssa sekä osallistumiseen työryh-miin ja yhteistoimintaan työnantajan kanssa. Lisäksi luottamustoimeen varattua aikaa ku-luu työsuhteisiin perehtymiseen ja tarkkailuun, kehittämishankkeissa vaikuttamiseen sekäoman osaamisen ylläpitämiseen2. Yhdistysten ja aktiivien tekemisiin kuuluu myös koulu-

2 JHL:n Aktiivibarometri 2015



tiedottamista, yhteistyötä muiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa, yhteydenpitoa päättä-jiin, ammattialatoiminnan järjestämistä ja esimerkiksi nettisivujen ylläpitoa vain joitakin te-kemisiä mainiten.

Aluetoimistojen ensisijaisena tehtävänä on tukea, ohjata, neuvoa ja kouluttaa yhdistystentoimijoita ja luottamusmiehiä edunvalvonta- ja järjestöasioissa. Keskeisimpiä aluetoimistontehtäviä on myös ollut ja tulee olemaan yhdistysten valmiuksien edistäminen palvelutuo-tannon muutostilanteissa, kehittämishankkeissa ja ennakoivassa edunvalvonnassa. Alue-toimistot tuottavat yksityisen sektorin edunvalvontaa ja vastaavat sen kehittämisestä, kunluottamusmiestä ei ole. Aluetoimistot hoitavat yhteiskuntavaikuttamista alueella ja tukevatyhdistyksiä paikallisessa yhteiskuntavaikuttamisessa - erityisesti palvelurakennemuutok-sissa.

Aluetoimistojen uudistettu lähipalvelutoiminta toteutuu näkyvimmin aluetoimiston henkilö-kunnan yhdessä yhdistysten toimijoiden kanssa toteuttamissa lähipalvelupäivissä, jolloinaluetoimiston työntekijä tai useampi työntekijä yhdessä työskentelee päivän tietyllä paik-kakunnalla. Lähipalvelupäivien tarkoituksena on tukea yhdistyksiä toteuttamaan työpaik-kakäyntejä, kasvokkaista jäsenten kohtaamista ja näkymistä työpaikoilla sekä tukea yhdis-tyksiä kehittämään järjestö- ja edunvalvontatoimintaansa.

JHL:n kaltaisen suuren kansalaisjärjestön toiminnan pyörittäminen vaatii paljon työtä jaresursseja. Yli 200 000 jäsentä, noin 600 yhdistystä, noin 10 000 aktiivia, noin 100 työ- javirkaehtosopimusta, 10 aluetoimistoa, lähes 250 työntekijää ja miltei 40 miljoonan eurontoimintakulut vaativat melkoisesti erilaisia yleis-, talous-, tietoja henkilöstöhallinnollisiatoimintoja. Mittavan jäsenmäärän ja yhdistysten runsauden vuoksi jäsenrekisterin, jäsen-maksujen, yhdistyspalautusten ja muiden erilaisten jäsenyys- ja järjestöpalveluiden hallintavaatii paljon työtä. Henkilöstöhallinnossa vuonna 2018 käytetään huomattavasti resurssejauuden hr-järjestelmäprojektin jatkamiseen ja käyttöönottoon. Liitossa käytetään merkittä-västi työpanosta myös erilaisten toimintaa ohjaavien ja jämäköittävien suunnitelmien jaraporttien laatimiseen.

Vuoden 2018 aikana koulutuksen perustekemiseen kuuluu olennaisena osana uuden stra-tegian huomioiminen koulutusten sisällöissä. JHL on tunnettu vahvasta omasta koulutus-toiminnastaan ja opistostaan. Vuonna 2016 toteutettiin 449 kurssia, joihin osallistui miltei10 000 opiskelijaa. Koulutuksen suunnittelu ja kouluttajana toimiminen onkin merkittävässäosassa lähes koko palkatun henkilöstön tehtävissä. Opetustunteja JHL:n henkilökunnallekertyy vuodessa yli 3 000. Laadukas ja oikea-aikainen kouluttaminen, tiedottaminen janeuvonta ovatkin tärkeä osa yhdistysten ja aktiivien järjestö- ja edunvalvontatyön sekäyhteiskuntavaikuttamisen tukemista. Liitto on aktiivinen myös koulutuspoliittisessa vaikut-tamisessa. Koulutuksen rinnalla ja tueksi liitossa toimitetaan myös laadukkaita oppaita se-kä ammattialaesitteitä jäsenten ja aktiivien käyttöön.

Vuoden 2018 keskeistä perustekemistä on myös valmistella, neuvotella ja sopia kokojoukko uusia työ- ja virkaehtosopimuksia. Sopimuskauden aikana liitto valvoo jatkuvastisopimusten ja palvelussuhteen ehtojen noudattamista ja käy tarvittaessa sopimusten tul-kintaa ja soveltamista koskevia neuvotteluja eri sopijaosapuolten kanssa. Jäsenille annet-tava oikeusapu ja ammattialatoiminta ovat liiton perustekemiseen kuuluvia toimintoja sa-moin työyhteisöjen yhteistoiminnallisten kehittämishankkeiden toteuttaminenkin. Liiton toi-mitsijat joutuvat ajoittain myös tekemään työpaikkatason edunvalvontatehtäviä, mikäli työ-



paikoilla ei jostain syystä ole valittu omaa henkilöstön edustajaa. Rakennemuutostilantei-den edunvalvonnallisesta tukemisesta on tullut enenevässä määrin liiton perustekemistä.

Laajan edunvalvontanäkemyksen mukaisesti myös yhteiskuntavaikuttaminen kuuluu olen-naisesti palkatun henkilöstön tehtäviin ja enenevässä määrin myös aktiivien toimenku-vaan. Liitossa tehdään paikallista ja valtakunnallista yhteiskuntavaikuttamista tarttumallaaktiivisesti ajankohtaisiin asioihin kiinni sekä päivittämällä jatkuvasti vaikuttamisen keinoja.Liitossa pidetään yllä vaikuttamiskarttaa ja luodaan sekä pitkän, että lyhyen tähtäimensuunnitelmia julkisten hyvinvointipalvelujen ja niiden tekijöiden puolustamiseksi ja kehittä-miseksi.

Vuonna 2018 JHL:n toimijat osallistuvat maakuntavaalien yhteydessä aktiivisesti yhteis-kunnalliseen keskusteluun ja valmistaudutaan eduskunta- ja EU-vaaleihin. Keskusteluunosallistutaan niin paikallis-, kuin keskustatasotasolla. Mielipidevaikuttamistyössä hyödyn-netään laajasti eri viestintäkanavia ja suoria tapaamisia. Liitossa seurataan tarkasti halli-tuksen lainsäädäntöhankkeita ja avauksia, joihin reagoidaan tarvittaessa. Ennakoidaankeskusteluun nousevia teemoja ja pyritään pitämään keskustelu omissa käsissä.

Laajaan edunvalvontaan kuuluu myös vireä kansainvälinen toiminta useissa kansainväli-sissä järjestöissä sekä ammattiliittojen solidaarisuustyössä. Asiantuntijatehtävissä menes-tyminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja aktiivista tiedonhankintaa sekä laajaa ver-kostoitumista. Aktiivinen osallistuminen kansainvälisten järjestöjen toimintaan sekä Euroo-pan tasolla työnantajapuolen kanssa käytävään vuoropuheluun tuottavat taustatietoa japeilauspintaa kotimaan edunvalvonnan linjauksiin ja aloitteisiin. Toimintavuonna vahviste-taan erityisesti EU-politiikan seurantaa julkisen sektorin näkökulmasta ja siihen liittyvääyhteiskuntavaikuttamista.

Järjestäytymistä, edunvalvontaa ja yhteiskuntavaikuttamista palvelee toimiva viestintä jamarkkinointi. JHL viestii aktiivisesti ja valppaasti monella eri kanavalla. Liitto julkaisee Mo-tiivia sekä printti- että verkkolehtenä, ylläpitää monipuolisia verkkosivuja, toimii aktiivisestisosiaalisessa mediassa, lähettää säännöllisesti sähköisiä uutiskirjeitä useille eri ryhmille jajulkaisee vuosittain kymmeniä medialle suunnattuja tiedotteita. Sisällöntuotannosta vastaapääsääntöisesti liiton oma henkilökunta. Liiton tunnetuksi tekemisessä ja markkinoinnissatyöllistävät esimerkiksi erilaiset kampanjat, tapahtumat, messut sekä esitteet ja jakotavara.

Vuonna 2018 viestinnässä ja markkinoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota liiton strategi-sista tavoitteista ja liittokuvasta huolehtimiseen. Myös verkkopalveluiden ja sähköisen vies-tinnän kehittäminen ja uudistaminen on keskeistä vuoden 2018 perustekemistä.



4 Paluu juurille – järjestämistyö keskiöön

Useat syyt pakottavat JHL:n siirtämään toiminnan painopistettä ay-toiminnan perusjuurille,järjestämiseen ja jäsenhankintaan. Taantuva jäsenkehitys, nykyhallituksen työelämää kos-kevat heikennykset, suuret yhteiskunnalliset muutokset palvelurakenteissa ja ihmisten va-paa-ajan käyttöä koskevat trendit ovat ajureita, joihin on vastattava entistä ponnekkaam-min. Nyt tarvitaan joukkovoimaa ja ammattiliiton merkityksen vahvistamista jäsenten kes-kuudessa, erityisesti työpaikoilla – järjestämistyö antaa avaimia näiden muutosten hallit-semiseen.

Järjestäminen on ihmisten auttamista järjestäytymään, liittymään liittoon, ja organisoitu-maan työpaikoilla edunvalvontaan yhteisvoimin. JHL:ssä on testattu erilaisia järjestämis-menetelmiä projektinomaisesti kolmen viimeisen vuoden ajan. Nyt kokeiluvaihe on päät-tymässä ja kuten strategiamme ohjaa, on aika levittää kehitettyjä malleja laajemminkinJHL:n työpaikoille ja yhdistysten käyttöön.

Suhteellisen pienillä resursseilla toteutettu projekti näytti,että uusi metodi innostaa: se tuo tullessaan uusia jäseniäsekä motivoituneita aktiiveja synnyttäen paikalliseen edun-valvontaan kyvykkäitä JHL:läisiä työpaikkaorganisaatioita.Jäsen saa liittojäsenyydelleen syvemmän merkityksen, kunay-toiminta tulee lähelle ja siihen pääsee osalliseksi.

Projektin myötä on kohdattumonta tuhatta ihmistä, saa-

vutettu noin 900 uutta jäsentä, yli sata uutta liittoaktiivia(luottamusmiehiä, järjestötehtävien hoitajia) ja kymmenettyöyhteisöt ovat rakentaneet edunvalvontaorganisaationsa.Sitoutuneet uudet toimijat jatkavat kokemaansa hyvää ay-lumipalloefektiä työyhteisöissään ja tuovat taas uusia ihmi-siä liiton piiriin.

Mitä järjestäminen on käytännössä?Järjestäminen tarkoittaa käytännössä kaikkia niitä keinoja, joilla työntekijät kootaan liitonpiiriin, osallistumaan ja toimimaan yhdessä – toisin sanoen jäsenyyden ja järjestämisenmyötä työntekijät luovat yhdessä työpaikan edunvalvontaorganisaation esimerkiksi jaok-sen muodossa. Keskeistä menetelmässä on suunnitelmallisuus ja kampanjanomaisuus:järjestämiskohteet ovat etukäteen perustellusti valittuja ja näitä varten on yksilöidyt suunni-telmansa. Tärkeää on keskustelu ja kuuntelu: järjestämiskeskusteluissa eli ”yksykkösissä”järjestäjä muodostaa avainkysymyksillä kuvan ihmisen tarpeista ja toiveista – ja kertoomyös niistä mahdollisuuksista ja onnistumisista, joita liiton parissa toimimalla voidaan saa-vuttaa. Keskusteluissa haetaan myös työpaikan johtohahmoja eli niitä henkilöitä, joihinluotetaan ja jotka voivat kasvaa uuteen rooliin yhteisössä. Tarinat työntekijöiden voimaan-tumisesta ja tunteen herättäminen muutostarpeesta ovat avainasioita ensikohtaamisissa.

Kuurojen palvelukeskus Åvikista tuli pari vuotta sitten yhteydenotto aluetoimistoon, eri-laisia edunvalvonta-asioita oli pöydällä, kuten varahenkilöiden oikeus työnohjaukseenja harmaa ylityö. Aluetoimitsija ei mennytkään paikalle ratkaisupakki kourassa vaanhän aloitti keskustelut, kuinka JHL:läiset voisivat ratkaista asian porukalla – hyvinkää-



läisen työpaikan järjestäminen alkoi luottamusmiehen vahvalla panoksella ja aluetoi-mitsijan tuella. Työpaikalla tehtiin henkilöstölle edunvalvontakysely ja samalla saatiinyhteystiedot koollekutsumista varten. Pohjatyön ja keskustelujen jälkeen syntyi jaos,joka hoitaa työntekijöiden asioita; mm. työnohjaus järjestyi! Luottamusmies kävi järjes-täjäkurssin ja JHL:n jäsenten määrä on kasvanut alun 12:sta nykyiseen 33:een – JHLon nyt työpaikan suurin ammattijärjestö, 60 prosenttia on järjestäytynyt JHL:ään. Työn-tekijät muodostavat nyt vahvan neuvotteluosapuolen ja myös työnantaja arvostaa tätä,yhteistoiminta sujuu. Suunnitelmissa on laajentaa mallia säätiön muihinkin yksiköihin.

Järjestäminen on edunvalvontaaKun keskustelut työpaikalla on käyty, kootaan työntekijät JHL:n järjestäjän avulla yhteen javalitaan porukalla hoidettava edunvalvontakysymys sekä sovitaan vastuista. Näin työpai-kan edunvalvontaorganisaatio alkaa pikku hiljaa rakentua, syntyy työpaikkajaos tai vastaa-va, joka johtaa kollektiivista edunvalvontaa työyhteisössä. Toimijoista aktiivisimmat lähte-vät liiton koulutuksiin ja tulevat aluetoimiston ohjaukseen. Alussa vaaditaan paljon järjestä-jän ja aluetoimiston tukea, mutta pikku hiljaa työpaikan edunvalvonta sujuu itsenäisestiosaavien luottamushenkilöiden ja yhteisön edunvalvontaorganisaation voimin.

Metodi toimii sekä pienen että suuren työnantajan parissa sopimussektorista riippumatta;prosessia vauhdittaa työntekijöitä kuormittava yhteinen edunvalvontakysymys tai riittäväjäsenpotentiaali. Toimiva edunvalvonta tuo uusia jäseniä.

Menetelmää voi käyttää myös kevyempänä, suunnitelmallisen jäsenhankinnan mallina,työpaikkoja läpi ”pyyhkäisten”. Jäsenhankintaankin tarvitaan aiempaa tarkemmat tavoit-teet: pelkkä työpaikkakäynti ei ratkaise vielä mitään vaan oleellista on kuinka päästäänkeskusteluihin työntekijöiden kanssa, ja tätä kautta rekrytoimaan uusia jäseniä. Uudellamallilla toteutettu työpaikkakäynti on ennakkoon valmisteltu tapahtuma, jolta odotetaantuloksia uusien jäsenien muodossa.

Järjestäminen muuttaa toimintatapojaJärjestämisen strategia haastaa koko organisaatiomme työskentelytapojen muutokseen.On ehkä totuttu, että palkattu henkilöstö ratkoo paljon työpaikkojen ongelmia ja asiantunti-jat saapuvat kriisiä selvittämään. Asiantuntemusta tarjotaan edelleen, mutta nyt liiton jär-jestäjien erityisenä tehtävänä on saattaa alkuun järjestämiskampanjoita jäsenten ja yhdis-tysten kanssa. Tärkeää on myös aktiivien kouluttaminen ja tukeminen, jotta työpaikoilleonnistutaan rakentamaan toimiva edunvalvontarakenne, jonka avulla JHL:läiset voivat itseennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia ja ajaa yhdessä etujaan. Tällä mallilla luottamus-mies ei olekaan enää yksin vaan hänellä on työyhteisön tuki takanaan.

Järjestämistyö tuo myös uusia osaamishaasteita. JHL-opiston järjestäjäkursseilla pääpai-no on harjoituksissa, joilla kehitetään vuorovaikutus- ja kuuntelutaitoja, työpaikkojen johto-hahmojen löytämiseen ja työpaikkakampanjoiden toteuttamiseen. Koulutuksen lähtökohta-na on järjestämismenetelmien ja organisoinnin opettaminen.

JHL:n strategian kärkihankkeita on aktiivisen järjestämistyön vakiinnuttaminen koko liitontoimintaan. Tämä tarkoittaa liiton koko henkilöstön perehdyttämistä järjestämiseen, alueel-lisen tukiverkoston vahvistamista ja erityisesti järjestäjäaktiivien kouluttamista ja sparraus-ta haastavaan tehtävään. On aika palata ay-liikkeen juurille ja ytimeen työpaikkatoiminnanvahvistumisen myötä!



5 Vuoden 2018 erityiset toimenpiteet, joilla strategisiin tavoitteisiin pyritään

1. Järjestämistyö ja tehostettu jäsenhankinta vakiinnutetaan osaksi koko liitto-organisaation toimintaa.

Toimenpide Ohjausvastuu1.1. Järjestämistyöhön lisätään resurs-seja siten, että rekrytoidaan kahdenvuoden määräajaksi päätoimisia järjestä-jiä.

Lisäresurssien turvin luodaan ja vakiinnute-taan järjestämisen työtavat koko liittoon yh-distyksiä ja työpaikkoja myöten.

Tavoitteena on, että järjestämistyö ja pai-kallisen edunvalvonnan vahvistaminen työ-paikoilla kietoutuvat entistä tiiviimmin toi-siinsa.

Aluetoimistojen nykyisiä ”järjestämisvastaa-via” koulutetaan mentoroimaan käynnistyviäjärjestämishankkeita.

Liiton järjestämistyötä johdetaan, koordinoi-daan, suunnitellaan ja koulutetaan (opistonkoulutukset) keskustoimiston järjestämis- jajäsenhankinnan yksiköstä.

Pekka Soini

Osallistuvat tahot

Järjestö- ja jäsenpalveluiden toimialue

Aikataulutus

1.1.18 – 31.12.2019

Resurssitarvearvio

690.000€ /vuosi

ArviointitapaToteutuneiden järjestämiskampanjoidenmäärä työpaikoilla, syntyneet edunvalvon-taorganisaatiot työpaikoilla, uudet liittoak-tiivit, uudet jäsenet.

Järjestämiskoulutuksiin osallistuneidenliittoaktiivien määrä ja koulutusten myötäsyntynyt uusi toiminta.



Toimenpide Ohjausvastuu1.2. Toteutetaan jäsenhankinnan tehos-tamiseksi suunnitelmalliset käytännöntoimenpiteet yhdistysten ja liiton henki-lökunnan kanssa.

Suunnitelman pohjaksi tehdään laaja ana-lyysi JHL:ään liittymisestä, jäsenyyden erivaiheista ja siihen liittyvistä haasteista.Toimenpiteet ja keinot käydään läpi alueilla,yhdistyksissä ja koulutuksissa.

Toteutetaan myös jäsenhankintaan akti-voiva ja opastava sekä jäsenkiinnittymistätukeva laivaristeily 2 000 – 2 900 JHL:n jä-senelle.

Tero Strand

Osallistuvat tahot

Järjestö- ja jäsenpalveluiden toimialue,viestinnän ja markkinoinnin yksikkö, yksi-tyisten sopimusalojen toimialue, julkistensopimusalojen toimialueAikataulutus

Koko vuosi

Resurssitarvearvio

Rahoitus toteutetaan kohdentamalla nykyi-siä resursseja.

ArviointitapaUudet jäsenet vuonna 2018. Uusien keino-jen käyttöönotto ja yhdistyksiin jalkautetuttoimintatavat (yhdistysten toimintasuunni-telmat).



Toimenpide Ohjausvastuu1.3. Järjestäytymisen edistäminen ja te-hostettu jäsenhankinta huomioidaanJHL-opiston järjestökoulutuksen javerkkokurssien koulutussuunnittelussa.

Järjestämishankkeen kokemuksia hyödyn-netään JHL-opiston järjestö- ja verkkokurs-sien kehittämisessä. Yhteistyötä tiivistetäänjärjestämiseen perehtyneiden toimitsijoidenja järjestöpalveluyksikön kanssa.

Järjestämistä ja jäsenhankintaa käsitelläänjärjestö- ja verkkokursseilla kurssien aihe-piiri ja kohderyhmä huomioiden. Teematulotetaan kurssien opetussuunnitelmiin.Tavoitteena on edistää työpaikoilla tapahtu-vaa jäsenhankintaa ja järjestäytymistä.Toimenpiteiden onnistumista arvioidaankurssipalautteen avulla.

Toimintakaudeksi 2019 suunnitellaan järjes-tämistä ja jäsenhankintaa käsittelevä laa-dukas kurssikokonaisuus, joka toteutetaanrinnakkain verkko- ja opistokurssina. Tavoit-teena on edistää työpaikoilla tapahtuvaajäsenhankintaa ja järjestäytymistä.

Uuden jäsenrekisteriohjelman yhteydessäjärjestettävissä koulutuksissa (Uusi jäsen-rekisteriohjelma tutuksi) perehdytään jäsen-tietojen hyödyntämiseen yhdistyksen toi-minnan suunnittelussa ja kehittämisessä.Toiminnan kehittämisen tavoitteena onvahvistaa yhdistyksen ja liiton näkyvyyttätyöpaikoilla. Uusi jäsenrekisteriohjelma tu-tuksi –kurssin kohderyhmänä ovat kaikkiaktiivit, jotka käyttävät tehtävässään jäsen-tietoja (jäsenasiainhoitajat, yhdistysten halli-tuksen jäsenet, luottamusmiehet ja työsuo-jeluvaltuutetut). Edellyttää käytännössä val-tuutusta jäsentietojen käsittelyyn.

Lisäksi jäsentietojen hyödyntäminen yhdis-tyksen toiminnassa viedään omana teema-na yhdistysten tilauskursseille.

Anne Karjalainen

Osallistuvat tahot

Koulutuksen ja yhteisten palveluiden toimi-alue, järjestö- ja jäsenpalveluiden toimialueAikataulutus

Koko vuosi

Resurssitarvearvio

Jäsenrekisterikoulutuksia järjestetään yh-teensä 11 x 1 pv (eli n 6 x 45 min), joista 2opistolla. Raaka arvio: yhteensä n. 28 000– 32 000 e [(kun alueella 20 osallistujaa:ruokailu ja tilakulut 50e, matkakulut 70e,opetus 140e) + (opistolla 20 osallistujaa:ruokailu ja tilakulut 30e, matkakulut 110e,kurssiapuraha 73e, opetus 140e); pyöristysraa’asti ylöspäin, eli arvion eka luku perus-tuu laskelmaan]. Alueosuus maksanee n.20 000 – 23 000e.

Yhdistysten omien kurssien teemana 2018(kurssituki 25e/JHL:n jäsen/kurssi)

ArviointitapaKoulutusten osallistujamäärät sekä kurssi-palautteet.



Toimenpide Ohjausvastuu1.4. Koko henkilöstölle tarjotaan järjes-tämisen perehdyttämiskoulutus, jonkaturvin menetelmää voi soveltaa omassatyötehtävässään.

Laaditaan myös selkeät ja käytännönlähei-set ohjeet ja menetelmät järjestämistyöhönja jäsenhankintaan.

Koulutukseen osallistuminen on suositelta-vaa koko henkilöstölle, mutta kehityskes-kusteluissa osallistumista voidaan myösedellyttää tietyiltä henkilöstöryhmiltä.

Pertti Paajanen

Osallistuvat tahot

Käytännön toteutukseen osallistuu kokohenkilökuntaAikataulutus

Kevät 2018

Resurssitarvearvio

Vuoden 2018 aikana hanke vaatii henkilös-töresursseja sekä euroja materiaaleihin,matka- ja päivärahakuluihin ja tarjoilukului-hin.ArviointitapaKoulutukseen osallistuneiden määrä.



Toimenpide Ohjausvastuu1.5. Osallistutaan Ote työhön –hankkeeseen

Hankkeella halutaan parantaa pitkään työ-elämästä poissa olleiden maahanmuut-tajien työllistymismahdollisuuksia.

Hankkeessa vahvistetaan kohderyhmäntyönhakutaitoja sekä tietoa eri ammateistaja suomalaisesta työelämästä ja tuetaansuomen kielen oppimista. Samalla hank-keessa vahvistetaan työnantajien valmiuk-sia palkata hankkeen toimenpiteisiin osallis-tuneita maahanmuuttajia. Hankkeessa kou-lutetaan JHL-yhdistyksistä ja yhteistyö-kumppanien verkostoista ns. työelämäoh-jaajia, jotka ovat kiinnostuneita tukemaanmaahanmuuttajien työllistymistä ja kulttuu-rien välistä vuorovaikutusta. Hanke kokoaamyös vertaisryhmiä, joissa osallistujia onJHL:n ammattialoilta.

Hanketta koordinoi TSL. Osatoteuttajinatoimivat mm. Helsingin aikuisopisto, Silta-valmennus ry, Tampereen aikuiskoulutus-keskus ja Tampereen yliopisto.

Hanketta rahoittaa Etelä-Suomen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

JHL:n tavoitteena on vahvistaa asemaansamaahanmuuttajien järjestämisessä ja kiin-nittämisessä liiton jäseniksi. Hankkeen ai-kana liitto kehittää maahanmuuttaja-taustaisten jäsenrekrytointiin soveltuvaamallia.

Pertti PaajanenOsallistuvat tahot

Järjestö- ja jäsenpalveluiden toimialue,viestinnän ja yhteiskuntavaikuttamisentoimialueAikataulutus

1.10.2017–31.12.2019

Resurssitarvearvio

- Pääkaupunkiseudun ja Sisä-Suomen alueen aluetoimitsijoiden jajärjestäjien työpanosta, mm. vertais-ja mentoriryhmien kokoamisessa

- Viestinnän ja markkinoinnin yksikönosaamisen hyödyntäminen mm. tie-dotteiden, flyerien yms. tuottami-sessa

- Koulutus- ja kokoustilojen käyttö- JHL:n omarahoitusosuus vuosina

2018 ja 2019 on 17.500 €/vuosi

ArviointitapaHankkeen rahoittaja ESR/ELY-keskus ar-vioi hanketavoitteiden toteutumista neljän-nesvuosittaisen raportoinnin pohjalta.

JHL:n osalta onnistumista voidaan arvioidasyntyneiden mallien ja maahanmuuttaja-taustaisten jäsenten määrän kehityksenperusteella.



2. Paikallisen edunvalvontavoiman vahvistuminen.

Toimenpide Ohjausvastuu2.1. Toteutetaan Stop- ketjutuksille! –hanke.

Tarkoituksena on nostaa määräaikaistenJHL:sten palvelussuhteen ehdot tarkaste-luun kaikkien liiton sopimussektoreiden jasopimusalojen osalta sekä saada vakinais-tettua iso joukko laittomia määräaikaisiapalvelussuhteita. Työpaikkojen edunvalvon-tatason nostolla on myös jäsenhankinnalli-nen tulokulma.

Tuotetaan materiaalia aktiiveille ja järjestä-jille avuksi paikalliseen selvitystyöhön janostetaan asia aktiivisesti esiin omissaviestintäkanavissa. Määräaikaisten asiatotetaan tehostetusti mukaan sopimusalojenluottamusmieskursseille. Työpaikkatasonnäkyvyyttä saadaan esimerkiksi järjestäjientoimilla. Tuetaan aktiiveja selvitystyössämahdollisesti ilmenevissä ongelmatilanteis-sa.

Mari KeturiOsallistuvat tahotYksityisten sopimusalojen toimialue, julkis-ten sopimusalojen toimialue, oikeudellinentoimialue, viestinnän ja yhteiskuntavaikut-tamisen toimialue, järjestö- ja jäsenpalve-luiden toimialueAikataulutusSuunnittelu kevätkausi 2018 ja toteutussyyskausi 2018Resurssitarvearvio20.000 – 30.000 euroa (materiaalit, oheis-tuotteet jne.)Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseenosallistuu kultakin toimialueelta 1-3 työnte-kijää, jotka käyttävät tarvittaessa jonkinverran työajastaan hankkeen parissa.

ArviointitapaVakinaistettujen jäsenten määrä

Toimenpide Ohjausvastuu2.2. Vakiinnutetaan lähipalvelua aluetoi-mistojen toimintaan.

Aluetoimistot toteuttavat alueensa lähipal-velut suunnitelmallisesti yhteistyössä yhdis-tysten ja aktiivien kanssa.

Aktiiveja koulutetaan uudenlaisen työsken-telymallin käyttöön

Hyödynnetään jo saatuja myönteisiä koke-muksia

Pekka SoiniOsallistuvat tahot

Järjestö- ja jäsenpalveluiden toimialue,koulutuksen ja yhteisten palveluiden toimi-alue, yksityisten sopimusalojen toimialue,julkisten sopimusalojen toimialueAikataulutus

Koko vuosi

Resurssitarvearvio

Pyritään toteuttamaan nykyisiä resurssejauudelleen kohdentamalla.

ArviointitapaAluetoimistojen toteutuneet lähipalvelut janiiden raportointi.



Toimenpide Ohjausvastuu2.3. Edistetään työpaikalla tapahtuvaaoppimista.

Tehdään tutuksi ammatillisen koulutuksenreformin tuomat mahdollisuudet työpaikoilla- osaamisen kehittäminen työyhteisöissäsekä ohjeistus oppisopimuksen ja koulutus-sopimuksen tekemisessä.

Pidetään esillä ja pyritään parantamaantyöpaikkaohjaajien asemaa – ajankäyttöä,osaamista ja palkitsemista.

Järjestetään yhteistyössä yhdistysten kans-sa työpajoja reformin tuomista mahdolli-suuksista työn ja työyhteisöjen kehittämi-sessä, ammatillisen osaamisen ja opiskeli-joiden ohjaamisen näkökulmasta. 11 tilai-suutta alueilla.

Tuotetaan työpaikalla tapahtuvan oppimi-sen materiaali, jota voi käyttää työpaikoilla”opintokerhoissa” ja työpaikkaohjaajakoulu-tuksessa opistolla.

Otetaan sisältöihin YT-, TS- ja LM-koulutuksissa sekä ammatillisilla opintopäi-villä.

Anne KarjalainenOsallistuvat tahot

Koulutuksen ja yhteisten palveluiden toimi-alue, aluetoimistoyksikötAikataulutus

Koko vuosiResurssitarvearvioMateriaalituotanto (sisältö ja painatus)yhdessä kumppaneiden kanssa

· Koulutustoimitsijoiden aikaresurssi si-sällön tuotantoon ja yhteistyöhön työ-paikkaohjaajien kanssa n. 50 hlövkoa.

· materiaalien toimitus ja painatuskulut n.15 000 €

Työpajat aluetoimitsijoiden ja yhdistystenkanssa alueilla, yhteistyössä yhdistystenlm, pj jne + työpaikkaohjaajien kanssa.

· Osallistuvien tahojen ajankäyttö· 11 tilaisuutta, yhteensä n. 400 henkilöä,

x 60 €(ruoka ja matkakulut) = 24 000 €· työpajavetäjien matka-, majoitus yms.

kulut 11 x 2 = 22 x 500 = 11 000 €ArviointitapaToteutuneet materiaalit ja työpajat.



Toimenpide Ohjausvastuu2.4. Lanseerataan uudet ja uudistetuttutkinnot työpaikoille.

Tuodaan julkisuuteen uusien tutkintojenolemassaolo ja sitä kautta se, kuinka JHLon mukana vaikuttamassa koulutuspolitiik-kaan. Välineinä käytetään JHL:n omia vies-tintäkanavia.

Tiedotetaan jäsenistölle mitä myönteistä jamitä kielteistä vaikutusta uudet ja uudistetuttutkinnot tuovat JHL:n jäsenistön kannalta.

Tuotetaan tukimateriaalia, jota jaetaan julki-suuteen, ja erilaisissa tilaisuuksissa, yhdis-tyksissä ja yhteistoimintafoorumeissa työ-paikoilla.

Otetaan sisältöihin YT-, TS-, LM- ja järjes-tökoulutuksissa sekä ammatillisilla opinto-päivillä.

Anne KarjalainenOsallistuvat tahot

Koulutuksen ja yhteisten palveluiden toimi-alue, viestinnän ja markkinoinnin yksikköAikataulutus

Kevät 2018 perustutkintojen markkinointi,syksy 2018 ammatti- ja erikoisammattitut-kintojen markkinointiResurssitarvearvio

Yhdistyskoulutuksen teemana ei vaadi lisä-resursseja.Videon tuotanto n. 8 000 €ArviointitapaJäsenkysely



3. Kehitetään liiton rakenteita sekä palveluja toimintamalleja niin, että ne vastaa-vat toimintaympäristössä, työn tekemisessä ja teettämisessä sekä palveluidentuotantotavoissa tapahtuvia muutoksia.

Toimenpide Ohjausvastuu3.1. Jatketaan yhdistysrakenteen muu-toksen suunnitelmallista toteuttamista.

Luodaan toimintamallit yhdistysrakenne-muutoksen toteuttamiseksi ja mallit yhdis-tyksille tarjottavista vaihtoehdoista. Vaihto-ehtoja ja hallituksen linjauksia käytetäänfuusioituvien ja rakennemuutoksessa olevi-en yhdistysten kanssa. Lisäksi rakenne-taan kuvaus siitä, miten edunvalvonta or-ganisoidaan maakunta- ja SOTE uudistuk-sen muutostilanteessa.

Yhdistysten jaostotoimintaa kehitetään niin,että se vahvistaa ammatillisuutta, edunval-vontaa ja työpaikkalähtöisyyttä.

Pekka Soini

Osallistuvat tahot

Järjestö- ja jäsenpalveluiden toimialue,yksityisten sopimusalojen toimialue, julkis-ten sopimusalojen toimialueAikataulutus

Koko vuosiResurssitarvearvio

Aluetoimistoissa aluetoimitsijan tehtäviä,kustannukset normaalin talousarvion sisäl-lä.ArviointitapaYhdistysrakenne työryhmä raportoi halitus-ta yhdistysrakenteessa tapahtuneista muu-toksista.

Toimenpide Ohjausvastuu3.2. Laaditaan palvelustrategia, jollamääritellään JHL:n palvelukulttuuri japalvelulupaus.

Palvelujohtamisella ja palveluosaamisellavarmistetaan toiminnan jäsenlähtöisyys japalvelun tasalaatuisuus.Vuoden aikana tarkastellaan jäsenpolut jaselvitetään jäsenodotukset sekä – koke-mukset sekä luodaan laatutaso palvelukult-tuurille.

Päivi Niemi-Laine

Osallistuvat tahot

Koko organisaatio

Aikataulutus

Koko vuosi

Resurssitarvearvio

Projektipäällikön työpanos, Laurea AMK

ArviointitapaOrganisaation palvelukyvyn kehittyminen



Toimenpide Ohjausvastuu3.3. Kehitetään koulutuspalvelujen jä-senpalvelumallien rakenteita vastaa-maan toimintaympäristön muutoksia.

Tavoitteena jäsenpalvelutilanteiden suju-voittaminen.

Sähköisten palvelujen lisääminen, käytönhelppous, nopeus sekä henkilökohtaisenpalvelun sujuvoittaminen (kurssihallinnonuuden sovelluksen käyttöönotto).

Anne Karjalainen

Osallistuvat tahot

Koulutuksen ja yhteisten palveluiden toimi-alue, talouden ja tietohallinnon toimialueAikataulutus

Koko vuosi 2018 ja kevät 2019.Resurssitarvearvio

Kurssihallinnon työntekijöiden ja projekti-päällikön työpanos.ArviointitapaPalvelutilanteiden palautteet ja laatu

Toimenpide Ohjausvastuu3.4. Valmistaudutaan liiton uuden jä-sentietojärjestelmän käyttöönottoonvuoden 2018 lopussa.

Elokuussa 2017 aloitettu projekti toteute-taan osakokonaisuuksina.Uudistuksen myötä jäsenten, aktiivien jahenkilöstön käyttöliittymät vaihtuvat jamuutokseen valmistaudutaan mm. koulut-tamalla avainhenkilöt uuden järjestelmänkäyttöön.

Jan SaarinenOsallistuvat tahot

Järjestö- ja jäsenpalveluiden toimialue, tieto-hallintoyksikkö, koulutuksen ja yhteisten pal-veluiden toimialueAikataulutus

Osa moduuleista otetaan tuotantokäyttöön jovuonna 2017. Keskustoimiston pääkäyttäjiäja aktiiveja koulutetaan jo vuoden 2017 lopul-ta alkaen. Järjestelmän ydin, jäsenrekisterio-sio otetaan käyttöön vuoden 2018 lopulla.Koulutukset jatkuvat vuoden 2019 aikana jaaktiiveille tarjotaan käyttökoulutusta jatkos-sakin osana jäsen- ja järjestöasiain sisältöjä.Resurssitarvearvio

Talousresurssit: 2018 projektikulut 280 581 €2018 ohjelmistolisenssikulut 874 983 €Henkilöstöresurssit: Projektipäällikkö n. 50 %työajasta koko projektin ajan.Asiantuntijat: moduulikohtaiset työpajat +testaukset n. 70 henkilötyöpäivääTekniset henkilöt: projektin aikana tarvittaes-sa n. 5 henkilötyöpäivää.ArviointitapaProjektin ohjausryhmä seuraa projektin ete-nemistä koko projektin ajan.



4. Työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisen vaikuttamistyön vahvistuminen.

Toimenpide Ohjausvastuu4.1. Vaikutetaan aktiivisesti ja järjestel-mällisesti, jotta saadaan JHL:n tavoitteetosaksi vuoden 2019 hallitusohjelmaa.

Puolustetaan julkisia palveluja ja niiden te-kijöitä· Selvitetään hyvät julkisen palvelun mallit

(sisältäen työmarkkinanäkökulman) tule-vaan sote- ja maakuntauudistukseen taivastaavaan julkisen sektorin kehittämis-hankkeeseen niin, että omaa työtä pysty-tään faktoilla perustelemaan.

· Kehitetään näkemystä monituottajamallis-ta, sekä uudenlaisesta nykyistä ketteräm-mästä ja henkilöstön paremmin huo-mioivasta tilaaja-tuottajamallista.

Puolustetaan julkisen sektorin rahoitusta· Kehitetään tässä osaamista ja osallistu-

taan aktiivisesti mielipidevaikuttamiseen

Linkitetään hanke SAK:n vastaavaan hank-keeseen

Viestintää toteutetaan jatkuvan periaatteenmukaan, mutta suunnitelmaan pohjautuenja hyödyntäen esimerkiksi maakunta- jaeduskuntavaaleihin liittyvän poliittisen kes-kustelun.

· Tuotetaan kohdennetut viestit poliittisillepäättäjille alueellisella ja valtakunnallisel-la tasolla.

· Blogit, tiedotteet, some-viestintä

Koulutetaan aktiiveja ja kehitetään keskus-toimiston osaamista sisällöistä ja viestinnänhyvistä tavoista sekä toimitaan yhteistyössäeri järjestöjen kanssa.

Yhteiskuntavaikuttamisen ja kansainväli-sen toiminnan yksikön vastaavaOsallistuvat tahot

Liiton johto, viestinnän ja yhteiskuntavai-kuttamisen toimialue, yksityisten sopi-musalojen toimialue, julkisten sopimusalo-jen toimialueAikataulutus

koko vuosi, jatkuu 06/2019 asti

Resurssitarvearvio

Taloudellisia resursseja 20 000 euroa(10 000 euroa mahdolliseen viestintätu-keen ja 10 000 euroa mahdolliseen selvi-tystyöhön liittyen julkisten palvelujen tule-vaisuuteen, edellinen tehty 2014)ArviointitapaKuinka hyvin JHL:n näkökulmasta tärkeitäasioita on esillä julkisessa keskustelussamaakuntavaalien ja eduskuntavaalien yh-teydessä ja millaisia kirjauksia saadaan2019 hallitusohjelmaan.



Toimenpide Ohjausvastuu4.2. Tehdään JHLn EU-edunvalvonta nä-kyväksi ja vaikuttavaksi

Vahvistetaan EU-politiikan seurantaa ja sii-hen vaikuttamista liitossa. Osallistutaan jul-kista sektoria koskevaan keskusteluun jatehdään esityksiä komissioon, parlamenttiinja neuvostoon sekä ministeriöihin ja edus-kuntaan päin. Nostetaan EU-edunvalvontaesiin myös dialogissa työnantajaliittojenkanssa.

Kehitetään keskustoimiston asiantuntijoidenosaamista EU-edunvalvonnassa ja tarjo-taan eväitä osallistua julkiseen keskuste-luun ja tuoda esiin JHLn näkökulmia.

Keskitytään kahteen käynnissä olevaanEU-prosessiin: EU:n talousohjausjaksoon jaEU:n sosiaaliseen pilariin. Sosiaalisessapilarissa on elementtejä, jotka linkittyvättiiviisti kotimaiseen työmarkkinapoliittiseenkeskusteluun nollatuntisopimuksista, itsen-sätyöllistäjistä, perhevapaauuudistuk-sestaja työajasta sekä pohdintaan epätyypillistentyösuhteiden ja sosiaaliturvan sääntelystä,joihin etsitään ratkaisuja myös EU-tasonvähimmäissääntelyllä.

Hankekauden loppupuolella (2018/19) aloi-tetaan valmistautuminen vuoden 2019 EU-vaaleihin yhteistyössä PSKJn, liittojen jaFIPSUn kanssa sekä valmistautuminenEPSUn 2019 kongressiin.

Merja Launis-Ahtiainen

Osallistuvat tahot

Liiton johto, viestinnän ja yhteiskuntavai-kuttamisen toimialue, yksityisten sopi-musalojen toimialue, julkisten sopimusalo-jen toimialueAikataulutus

Koko vuosi 2018, jatkuu EU-vaaleihin (tou-ko/ 2019) ja EPSUn kongressiin (ke-sä/2019).Resurssitarvearvio

Henkilöresurssit muodostuvat niistä 12-14asiantuntijasta, jotka johtoryhmä on ni-mennyt JHLn edustajiksi kv-järjestöihin janiiden verkostoihin.

Suurin osa talousresursseista järjestyy ny-kyisiä resursseja uudelleen allokoimalla.ArviointitapaTilaisuuksien ja osanottajien määrä. Lau-suntojen, juttujen ja selvitysten määrä



Toimenpide Ohjausvastuu4.3. Vahvistetaan liiton yhteiskuntavai-kuttamisen kykyä ja vaikuttavuutta niinvaltakunnallisesti kuin paikallisestikin.

Selkiytetään liiton linjauksia ja tehdään nenäkyviksi. Osallistutaan aktiivisesti keskus-teluun eri sosiaalisissa medioissa tuodenJHL:n näkemykset ja linjaukset selkeästiesiin. Reagoidaan nopeasti JHL:n ja jäse-nistön kannalta merkityksellisiin keskuste-luihin ja poliittisiin aloitteisiin.

Tuotetaan ajantasaista ja helposti hyödyn-nettävää tietoa ja materiaalia yhteiskunta-vaikuttamisen tueksi niin henkilöstölle kuinaktiiveillekin.

Päivi Niemi-Laine

Osallistuvat tahot

Liiton johto, viestinnän ja yhteiskuntavai-kuttamisen toimialue, yksityisten sopi-musalojen toimialue, julkisten sopimusalo-jen toimialue, aluetoimistoyksikötAikataulutus

Koko vuosi

Resurssitarvearvio

Erityisasiantuntijoiden ja toimitsijoiden työ-aikaa

ArviointitapaRaportoidaan missä vaikuttamistyössä ononnistuttu ja missä epäonnistuttu.



6 Projektisuunnitelmat

Projektisuunnitelma toimintasuunnitelman liitteeksi

Projektin nimiJHL:n järjestämistyön tehostaminen määräaikaisten lisäresurssien turvinProjektin omistajaPekka Soini / Järjestö- ja jäsenpalvelujen toimialueProjektityyppiJärjestämismenetelmää levittävä projektiProjektin alkaa1.1.2018

Projekti päättyy31.12.2019

ProjektivastaavaPertti Paajanen

Projektin taustaJHL:ssä on toteutettu järjestämistyötä projektiluonteisesti vuodesta 2015 alkaen ja tämä projekti päättyy vuo-den 2017 lopussa. Hankkeen tavoitteena on ollut paikallisen edunvalvontarakenteen vahvistaminen, aktiivienja henkilöstön järjestämisosaamisen vahvistaminen ja JHL:n järjestöllisen voiman kasvattaminen. Käytän-nössä projektin aikana on aktiivien kanssa rakennettu toimintakykyisiä työpaikkaorganisaatioita ja –jaostoja,aktiiveja on koulutettu järjestämismenetelmien käyttöön ja saatu uusia jäseniä sekä aktiiveja liiton toimintaky-kyä vahvistamaan.

Projektia on organisoitu keskustoimistosta kolmehenkisen projektitiimin voimin. Kaikissa JHL-aluetoimistoissaon myös koulutetut järjestäjä (toimitsija), joiden tehtävänä on ollut toteuttaa järjestämiskampanjoita itse jatukea liittoaktiivien toteuttamia järjestämiskampanjoita. JHL-opiston tarjoaman 8-päiväisen järjestäjäkurssinon käynyt yhteensä 33 henkilöä ja järjestämisen kolmepäiväisen johdantokurssin yhteensä 44. Lisäksi alueil-la on järjestetty järjestämiseen orientoivia koulutuspäiviä. Uusia jäseniä on saatu projektivaiheen aikana noin900 ja uusia aktiiveja 120 – valtaosa näistä on sellaisia, joita ei olisi saavutettu lainkaan ilman tehtyjä erityis-toimenpiteitä.

Kokemukset kehitetyistä menetelmistä ja niiden soveltuvuudesta tämän päivän ay-toimintaan ovat erittäinmyönteisiä. Jäsenten aktivoimiseen ja työyhteisöjen omaan vastuunottoon perustuva metodi innostaa jahaastaa jäsenistön mukaan työpaikan edunvalvontatyöhön. Menetelmä siirtää ay-toiminnan painopistettätakaisin työpaikoille ja tämä vetää puoleensa myös aivan uusia toimijoita. Jäsenistö saadaan ymmärtämään,että reilut työehdot ja tasavertainen vuoropuhelu työnantajan kanssa edellyttää kaikkien panosta edunvalvon-tatyöhön. Usko menetelmän toimivuuteen näkyy myös uudessa liittostrategiassa, jossa järjestämistyön va-kiinnuttaminen on yksi keskeisistä toimenpiteistä.

Liiton järjestämistyötä on kehitetty pitkälti muiden työtehtävien ohessa. Kokemus on osoittanut, että työsken-telytapa vaatii onnistuakseen mahdollisuuden paneutua järjestämistyöhön täysipainoisesti. Tämän vuoksi ontarpeen palkata tehtävään keskittyvät, määräaikaiset järjestäjät k JHL-alueille. Palkattavien järjestäjien tehtä-vinä on mm. alueellisten järjestämiskampanjoiden toteuttaminen yhdistysten ja aktiivien kanssa sekä aktiivientukeminen ja kouluttaminen työpaikkakampanjoinnin menetelmiin. Järjestäjät ohjaavat yhdistyksiä ja aktiivejaitsenäiseen järjestämistyöhön. Järjestäjät tulevat siis vahvistamaan yhdistysten toimintaa. Tuloksena saa-daan kollektiiviseen edunvalvontaan kykeneviä työyhteisöjä, uusia aktiiveja ja jäseniä.

Projektin tavoitteet ja hyödytProjektin tavoitteena on vakiinnuttaa järjestämistyö JHL-organisaatioon sekä strategisena että toiminnallisenatyötapana. Tavoitteena on kouluttaa ja ohjata sekä liittoaktiivit että liiton palkattu henkilöstö käyttämään jär-jestämismenetelmiä omassa tehtävässään. Työtehtävästä riippuen tavoitteet ja toimenpiteet vaihtelevat, mut-ta menetelmä tarjoaa eväitä kaikille palkansaajaliikkeessä työskenteleville ja aktiivisesti toimiville. Erityisestialuetoimistojen lähipalvelutyöhön järjestäminen tarjoaa toiminnallisen menetelmän, jota voidaan toteuttaatavoitteellisesti yhdistysten kanssa. Järjestämisestä halutaan tehdä yhdistystoimintaa ohjaava perusta. Toi-minnan tuloksena syntyy paikalliseen edunvalvontaan nykyistä paremmin kykeneviä työyhteisöjä. Samallasaadaan uusia liittoaktiiveja toimintaa organisoimaan ja onnistumisia uusien jäsenten rekrytoinnissa.

Keskustoimiston järjestämisyksikön työntekijöiden ja alueille palkattavat järjestäjien tehtävänä on organisoidaalueellisia järjestämiskampanjoita, joissa paikallista edunvalvontaa vahvistetaan työpaikka/yksikkö kerrallaan.Hankkeen puitteissa tuotetaan koulutusta sekä palkatulle henkilöstölle että liittoaktiiveille, jotta voidaan var-



mistaa menetelmien integroiminen perustehtäviin. Projektin tavoitteena on vahvistaa JHL asemaa edustamil-lamme sopimusaloilla ja turvata jäsenhankinnan sujuvuus työpaikoilla. Järjestämismenetelmiä hyödynnetäänjatkossa myös liiton koulutiedotuksessa sekä opiskelija- ja nuorisotoiminnassa.

Projektin päättyessä määrällisenä tavoitteena on, että järjestämiskampanjoinnin tuloksena saavutetaan vuo-sittain noin 10 prosenttia uusista liittyvistä palkansaajajäsenistä eli noin 800 – 900 jäsentä. Uusien, motivoitu-neita työpaikka-aktiivien vuotuiseksi määrälliseksi tavoitteeksi asetetaan sata. Projektin päättyessä liiton hen-kilöstö on koulutettu menetelmän käyttöön ja järjestäminen on vakiintunut erityisesti aluetyön keskeiseksisisällöksi.

Pidemmän aikavälin tavoitteena on olla projektin myötä tarjoamassa sellaisia työmenetelmiä ja malleja, joillavoidaan rakentaa JHL:stä organisoiva ammattiliitto. Tämä tarkoittaa sitä, että koko organisaatio omaksuujärjestämismenetelmät ja työotteen, joilla yhdistykset ja aktiivit voivat toteuttaa työyhteisölähtöistä ja osallista-vaa järjestötoimintaa, jossa yksittäinen jäsen voi löytää roolinsa paikallisessa edunvalvontatyössä. Käytän-nössä tavoitteena on sisällyttää järjestämisen ja tehostetun jäsenhankinnan menetelmät kaikkiin koulutussi-sältöihin ja yhdistysten toimintaa tukeviin menetelmiin. Tavoitteena on myös taantuvan jäsenkehityksen py-säyttäminen.

Projektin sisältö, välitavoitteet ja vaiheistusVuoden 2018 alussa palkataan määräaikaiset työntekijät järjestäjiksi alueille. Heidät perehdytetään tehtäviin-sä ja he työskentelevät tiiviissä yhteistyössä aluetoimiston henkilöstön kanssa; järjestämiseen koulutetutaluetoimitsijat toimivat uusien järjestäjien mentoreina ja työpareina. Työn sisällön ja menetelmien osalta oh-jaus annetaan keskustoimiston järjestämis- ja jäsenhankintayksiköstä. Järjestäjät toteuttavat alueellisia työ-paikkojen järjestämiskampanjoita, ohjaavat työpaikka-aktiiveja järjestämistyöhön ja antavat järjestämiseenorientoivaa koulutusta yhdistyksille. Jäsenhankinnan metodina on alueelliset/työnantajakohtaiset kampanjat,jolloin resursseja keskitetään määräajaksi valittuun kohteeseen.

Vuonna 2019 em. työtehtävät jatkuvat. Uutena sisältönä on alueellisen järjestäjäverkoston vahvistaminen,parhaiden käytäntöjen ja mallien levittäminen yhdistyksille. Toisena toimintavuonna järjestäjät osallistuvatjatkoa koskevan mallin suunnitteluun keskustoimiston järjestämis- ja jäsenhankintayksikön kanssa.

Projektin organisaatioJärjestö- ja jäsenpalvelujen toimialue/toimialueen päällikköJärjestämis- ja jäsenhankintayksikkö / aluetoimistot9 järjestäjää (2 vuoden määräaika)Koulutetut järjestäjät (aktiiveja)

Projektin kustannuksetProjektin vuotuinen kustannus on noin 700 000 euroa. Kustannukset muodostuvat yhdeksän järjestäjän palk-ka- ja toimintakuluista.

Toteuttamisen riskitRiskinä on, että ay-liikkeen toimintaympäristö muuttuu merkittävästi nykyhallituksen toimien tai taloustilan-teen vuoksi, ja liiton voimavaroja joudutaan kohdistamaan huomattavasti enemmän esim. työtaisteluihin jajärjestöllisen valmiuden ylläpitämiseen.

Seuranta ja arviointiOsana projektia rakennetaan seurantajärjestelmää, jolla seurataan projektin tuloksia ja vaikuttavuutta.

Kytkennät muihin projekteihin ja hankkeisiinJärjestämishanke on tiiviisti mukana kehitettäessä mm. liiton ammattiala- ja maahanmuuttajatoimintaa, lähi-palvelua sekä uusia ay-toiminnan muotoja, kuten esimerkiksi virtuaalista työyhteisöä erityisryhmille (esim.henkilökohtaiset avustajat). Projekti tuottaa uusia työskentelytapoja myös mm. nuoriso-ja opiskelijatoimin-taan.



Projektisuunnitelma toimintasuunnitelman liitteeksi

Projektin nimiPalvelustrategiaProjektin omistajaJHLProjektityyppiStrateginen, toiminnan kehittäminenProjekti alkaa1.6.2017

Projekti päättyy12/18

ProjektivastaavaNina Heikkilä

Projektin tausta tai ongelman kuvaus (miksi projekti tulee käynnistää)Toimintasuunnitelmassa 2017 on keskeinen painopiste palvelun parantamisella. Toimenpiteeksi on esitettypalvelustrategian muodostamista liitolle sekä liiton antamien palvelujen selkeyttäminen ja kehittäminen. Liitonon toimittava tehokkaasti hektisessä toimintaympäristömuutoksessa. Maan hallituksen sote- ja maakuntauu-distus vaikuttavat vahvasti liiton tulevaisuuteen. Vain tehokkaasti toimiva liitto-organisaatio voi varmistaahyvän palvelukyvyn edunvalvonnassa sekä tyytyväiset, aktiiviset ja sitoutuneet jäsenet.Projektin lopputuotos (lyhyen tähtäimen tavoitteet, esimerkiksi vuodelle 2017)Analysointivaihe

· Perehdytään tehtyihin tutkimuksiin· Haastatellaan valitut ryhmät/hlöt· Koostetaan tilannekuva

2018 Liiton palvelustrategiaProjektin tuottamat hyödyt (pitkän tähtäimen tavoitteet)Tehtävä tukee liiton strategian toteutumista paremman edunvalvonnan edistämiseksi aktiiveille ja jäsenilletehokkaalla palvelulla. Palvelujen parantamisella tehostetaan välillisesti JHL:n taloutta keskittymällä olennai-siin ja vaikuttaviin palveluihin

Kyseessä on tehtäväkokonaisuuksissa tapahtuva painopistemuutos. Palvelustrategian lähtöalustana on lähi-palvelumalli joka on uusi edunvalvontamalli JHL:ssa. Tätä mallia rakennetaan kaikissa aluetoimistoissa. Tär-keää on, että edunvalvontaketju ja palveluketju toimivat saumattomasti yhteen.

Projektilla tavoitellaan sisäisen toiminnan ja yhteistyön kehittämistä.Asiakasymmärryksen lisäämistä ja asiakaskokemukseen ja – tyytyväisyyteen panostaminen.Asiakaspysyvyyden kasvattaminen ja asiakasmenetysten vähentäminen.

Palvelustrategian toteuttaminen on haastava ja pitkäjännitteinen prosessi. Palveluiden rakenteiden muut-taminen edellyttää ensin uusien toimintatapojen omaksumista ja sen jälkeen niiden viemistä organisaationarkikäytännöksi.Projektin sisältö, välitavoitteet ja vaiheistusAnalysointivaihePerehdytään tehtyihin tutkimuksiinHaastatellaan valitut ryhmät/hlötKoostetaan tilannekuva.PalvelumuotoiluTyöskentely

• As. kuuntelu• Osallistaminen• asiakaskokemus

• Analyysivaiheen pohjalta rakennetaan asiakkaiden ymmärryksen kerääminen.Henkilöstön kuuleminen. (haastattelut, havainnointi, keskustelut, kyselyt tms.)

• Osallistaminenà Syvennetään tietoa ja suunnitellaan yhdessä tulevaa isoa kuvaa, yhdessäjäsenet, aktiivit & henkilöstö (työpajatoimintaa, yhteiskehittäminen)

• Asiakaskokemuksen mallintaminen ja arviointi• Vaiheessa 2 suunnitellaan koulutusohjelma, jonka avulla rakennettu toimintamalli viedään ar-

jen toiminnaksi



Analyysi (vaihe 1) Toimintamallin rakentaminen (vaihe 2)

Alaosiot Tutustumi-nen Selvitys Asiakkuuksien

johtaminen wp1Palvelumuotoi-

lu wp2

Toimintamallinmuodostaminen

wp3

Osion tavoi-te

YmmärtääJHL:n toimin-tamalli ja löy-tää nykyisessätoiminnassaarvokkaattoiminnot

Analysoidanykyisen toi-minnan säliytet-tävät osat jakehitettävätosa-alueet

Rakentaa JHL:n kokoorganisaation käsitysJHL:n asiakkuuksienjohtamisen toimin-tamallista (Jäsentoi-mintamalli)

Osallistaa henki-löstö, jäsenet jaaktiivit palvelu-mallin muodos-tamiseen.

Muodostetaan JHL:npalvelukulttuurintoimintamalli

Osion toi-menpiteet

Vierailu 3toimipisteessä(Helsinki + 2muuta)

Tutkimusmate-riaaleihin tutus-tuminen, haas-tattelut 4-6 kpl,keskustelut

Workshop työsken-tely valitulla JHL:nryhmällä (4-6 hnki-löä), 3 x päivä

4 – 8 kpl työpajo-ja, haastatteluita,kyselyitä ja ha-vainnointia.

Tiedon ja tahtotilanmuodostuminen wp1ja wp2 pohjalta,kokonaismalli raken-netaan

Osion tulok-set

Lyhyt koostehavaituistapositiivista jakehitettävistäasioista

Kokonaiskuvatnykyisestätoiminnasta jasiihen kohdistu-vista muutos-tarpeista sekänykyisen toi-minnan vah-vuukisista

JHL:n asiakkuuksienjohtamisen valinnatja haluttu asiakkuus-toimintamalli

Henkilöstön,jäsenien ja aktiivi-en sitoutuminenymmärryksenkasvu. Materiaalittoimintamallinkasvattamiseen.

Toimintamalli val-miina

Ajankohta Johdolle esittely10.10.Hallitus 18.10.Henkilöstö 3.11.Edustajisto15.11.

Tammikuu/Helmikuu2018

Helmi-toukokuu2018

Kesäkuu-syyskuu2018



Projektin alustava organisaatioPROJEKTIN ORGANISAATIO

ProjektisihteeriTarve arvioitava

AsiantuntijaryhmäLaurea AMK

Sidosryhmät

Projektipällikkö

Projektin johtajaliiton puheenjohtajaPäivi Niemi-Laine

OhjausryhmäJohtoryhmä

ViestintäSisäinen viestintä - Komppi

Ulkoinen viestintä – YhdistyskirjeetProjektin kustannukset (resurssit, kustannusarvio)Arvio tarvittavasta panostuksestaProjektipäällikön työpanosLaurea AMK yhteistyöToteuttamisen riskitSuurimmat epävarmuustekijät projektin onnistumisen suhteen. Mihin projekti voi kariutua tai mistä pitää eri-tyisesti huolehtia.

Ajanpuute, ei keskitytä olennaiseen, sitoutumattomuus organisaatiossaKytkennät muihin projekteihin ja hankkeisiinSidosryhmät, osapuolet, liittymät muihin projekteihin jne

JohtoryhmäPuhelinpalvelutyöryhmäAmmattialatoiminnan ohjausryhmäjäsenprosessin kartoitusProjektin raportointiVuonna 2017Säännölliset tapaamiset puheenjohtajan kanssa,johtoryhmä 10.10.Hallitus 18.10.Henkilöstö 3.11.Edustajisto 15.11.Henkilöstölle tiedottaminen

Vuonna 2018osallistavat työpajat, syventävät haastattelut, kyselyt ja havainnointi.Palvelustrategian ja palvelulupauksen tekeminenYhteistyöryhmien ja projektien kanssa strategian liitteiden luominenTiedon ja tahtotilan muodostuminen, kokonaismallin rakentaminenArjen toimintatapojen muuttaminen



Omat muistiinpanot

2 (32) · 2020-05-15 · on totta, että ay-liike on pyrkinyt toimimaan hallituksen ja...

Documents