4–5 luottoa löytyy - yrittajat.fi · ei ay-liike luovu missään oloissa. tämän osalta...

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

05/2014

uutiset:Laita kuittiisi oikeat tiedot | 7

arjessa:Porvoosta Löytyi yLi 160-vuotias kauPPa | 16 – 17

Pääkirjoitus: yrittäjillä riittää kavereita – puolueeseen katsomatta | 3

Pankit ovat aktivoituneet yritysten lainarahan myöntämisessä.

Kisaa käydään erityisesti hyvistä asiakkaista. Myös liikennöitsijä Juhani Romppainen uskaltautui

investoimaan uusiin toimitiloihin.

TOUKOKUU

uutiset:tiina HeLminen jakaa Pinssejä | 6

KUVA

UljA

s

Luottoa löytyy

4–5

uutiset:yrittäjät ja PuoLueet vastasivat: eroja Löytyy | 8

yrityskauppa:nuorten esiinmarssi, vauHtia kauPPaan | 26 – 27

yrityskauppa:Pörssi uudistui, katso miten | 22 – 23

2 05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Siena beige -nahkaverhoilu.

Aiheita:

305/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

UUTISET:6 |

Pienetkin Pääsevät mukaan Pinssiin

7 | Kuiteista syntyi yllättävä hämminki10 | Tomi Björck: Helsinkiin ei enää ravintolaa12 | Raju peli irrottaa arjesta

dEbaTTI:14 | markku Ojala vs.

tiina rantala

14 | Missä menee palkan ja yrittäjätulon raja?

arjESSa:16 | simOlinin taival On

täynnä histOriaa

18 | Tietokonekin tarvitsee kotitohtoria20 | Kysy mitä vaan, me vastaamme

yrITySkaUppa:22 | näin tOimii

uudistunut Pörssi

24 | Hyvillä neuvoilla kasvuhyppyyn26 | Nuoretkin kauppaavat nyt yrityksiä

vapaalla:28 | OPettaja yrittää

kOkO Pitkän kesän

29 | Katso, mitä Suomessa tapahtuu

rESUmé:31 | nyheter På svenska

yrITTajaT.fI:Oletko jo löytänyt ehdokkaasi: www.yrittajat.fi/vaalikone

Mikko Simolinna:Kiitos Antti!

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

Otsikolla ”Yritysten kanssa yh-teistyöhön ja ay-pönötys pois” ottaa STTK:n uusi puheenjoh-taja Antti Palola tuoreella taval-

la kantaa ay-liikkeen ja yritysten väliseen suhteeseen. Useassa lehdessä julkaistu haastattelu antaa uudenlaisen kuvan ay-johtajan tulevaisuuden ajatuksista.

Palola haluaisi pohtia yritysten kans-sa, miten niiden toimintaedellytyksiä parannettaisiin ja rahoitus turvattaisiin, jotta syntyisi uusia työpaikkoja. Antille täytyy antaa kiitos näistä ajatuksista! Näitä samoja asioita mekin pohdimme lähes päivittäin.

Kiitos Antille myös siitä, että hän ehdottaa ratkaisuja. Yksi hänen ehdot-tamansa vaihtoehto on määräaikainen verohelpotus. Yritysten ei tarvitsisi

maksaa veroja, jos ne eivät ota voittoa omistajilleen. Juuri tätä samaa olemme mekin ajaneet. Tosin Antin ehdotuk-sessa on määräaika verottomuudelle. Meidän mielestämme sitä ei tarvita. Kun määräajan tarpeettomuudesta syntyy yhteisymmärrys, niin siinähän se olisi, erityisesti pk-yrityksiä investoin- teihin ja työpaikkojen luomiseen kan- nustava veromalli! Lähdettäisikö yhdes-sä viemään tätä tuleviin hallitusneuvot-teluihin?

Siihen ne kiitokset sitten loppuvat. Antti hirttäytyy yleissitovuuteen. Siitä

ei ay-liike luovu missään oloissa. Tämän osalta ehdottaisin kompromissia, varsin-kin kun Antti peräänkuuluttaa avointa keskustelua. Pitäköön ay-liike yleissi-tovuutensa, kunhan saamme ihmisille

oikeuden tarvittaessa itse sopia omista työehdoistaan.

Tämä yleissitovuus on muuten mo-nelle nuorelle iso yllätys. Eikö minulla olekaan oikeutta itse päättää omista työehdoistani, vaikka niin haluaisin?

Toinen pettymyksen paikka on Antin ehdoton ei Suomen Yrittäjien päästämi-selle työmarkkinapöytään. Olisiko tässä kohdassa jäänyt huomaamatta elinkei-noelämän murros? Yksityisen sektorin uudet työpaikat kun nykyään syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Kun tähän maahan halutaan uusia työpaikkoja, ei pitäisi olla niin pientä työmarkkinapöytää, etteikö siihen kannattaisi Suomen Yrittäjiä kutsua kuultavaksi, jo kansakunnan yhteisen edun vuoksi.

yrittäjät ryntäävät ahkerasti koppiin

EU-vaalit lähestyvät. Virallinen äänestyspäivä on sunnuntaina 25. päivä, jolloin äänes-täjien ajasta kilpailevat myös jääkiekon MM-finaali ja formuloiden legendaarinen

Monacon osakilpailu.Tällä kertaa 13 parlamentaarikon paikasta taistel-

laan tosissaan, siitä kertovat jo puolueiden ehdokas-listat. Ja hyvä niin.

Yrittäjät näyttävät niin ikään ymmärtävän, että EU-vaalit ovat tärkeät. Yrittäjistä aikoo nimittäin 86 prosenttia äänestää vaaleissa. Luku on kunnioi-

tettava ja yrittäjien äänillä on poikkeuksellinen painoarvo, kun äänestysprosentti on perinteisesti esimerkiksi eduskuntavaaleja huomattavasti alhai-sempi.

Painoarvon ovat huomanneet myös vaaliehdok-kaat. Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen vastanneis-ta ehdokkaista 58 ilmoitti olevansa yrittäjä. Lukua voi vähän epäillä. Todellisuudessa monen ehdok-kaan yritys makaa pöytälaatikossa.

Joka tapauksessa Euroopan unionilla on iso vaikutus kaikkeen yritystoimintaan liittyvään lain-

säädäntöön. Noin 70 prosenttia yrityslainsäädän-nöstä on lähtöisin unionista. Viime vaalikaudellakin keskustelua herättivät kuljetusyrittäjien työaikalait, rikkidirektiivi, pankkisääntely, lomasairastamisen karenssin poistuminen ja moni muu. Lisää pulinaa on aiheuttanut Suomen tapa lisätä ylimääräistä sääntelykuormaa EU-direktiivien vähimmäisvaati-musten päälle. Näin kävi esimerkiksi lomasairas-tamisen karenssin kohdalla.

Vaalien alla on paljon puhuttu sääntelyn purka-misen lisäksi myös sisämarkkinoiden toimivuudes-

ta ja pienet ensin -periaatteesta. Jopa osa istuvista mepeistä myöntää, että parlamen-tissa ei välttämättä tiedosteta pienten yri-tysten merkitystä esimerkiksi työpaikkojen luojana.

Kaikki haluavat purkaa sääntelyä. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä oikean ja väärän-laisen sääntelyn ero. Oikea sääntely parantaa

sisämarkkinoiden dynamiikkaa ja antaa tasapäiset mahdollisuudet kaikille yrityksille kilpailla ympäri Eurooppaa. Se on ehdottomasti Suomen etu. Väärä sääntely puolestaan lisää byrokratiaa ja herättää negatiivisen ilmapiirin koko unionia kohtaan.

Lisää tietoa tarvitaan, vaikka Suomen 13 meppiä on vain pieni pisara 751 edustajan parlamentissa.

Ainakin suomalaisedustajien pitää ymmärtää, että lähes jokaisella direktiivillä on jonkinlainen vaikutus yrityksiin ja samalla työpaikkojen syntymi-seen. Puoluekantaan katsomatta.

Vaalien alla on paljon puhuttu sääntelyn purkamisen lisäksi myös sisämarkkinoiden

toimivuudesta ja pienet ensin -periaatteesta.

Suomi tarvitsee parlamentaarikkoja, jotka ymmärtävät lakien yritysvaikutukset.

Tämä yleissitovuus on muuten monelle nuorelle iso yllätys. Eikö minulla olekaan oikeutta itse päättää omista työehdoistani?

KolumniMIkkO [email protected]

UUtiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: [email protected]

Lähetä uutisvinkki: [email protected]


>Oulun taksipalvelut Oy:n henkilökunta on nyt viikon verran saanut

nauttia yrityksen uusista toimitiloista Oulun Metso-kankaalla. Uuteen halliin on rakennettu konttoritilat ja autohalli, jossa on korjaamo ja kaluston pesupaikat.

– Vanhat toimitilamme alkoivat olla jopa este yri-tyksemme toiminnalle, sillä tilaa ei enää ollut tarpeeksi, kertoo yhtiön toimitusjohta-ja Juhani Romppainen.

Uusi halli rakennettiin osaksi omalla pääomalla ja osin pankin lainarahoituk-sella. Myös valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finn- vera osallistui hankkeen

rahoitukseen.– Olen aina ollut sitä miel-

tä, että jos yhtiön perusasiat ovat kunnossa, kannattaa myös vaikeampina aikoina investoida. Silloin muut ovat lyöneet hankkeensa jäihin, esimerkiksi rakennuskus-tannukset ovat alhaisempia. Jos hanke on järkevä, hyvin perusteltu ja kannattava, läh-tevät rahoittajatkin vaikeana aikana mukaan, Romppainen arvioi.

Noin 60 henkeä työllis-tävälle Oulun taksipalvelut Oy:lle toimitilat rakennutti Juhani Romppaisen omis-tama Kiinteistö Oy, jolle rahoituksen saanti oli melko vaivatonta.

– Keskustelut pankin ja Finnveran kanssa etenivät nopeasti ja hyvässä yhteis-ymmärryksessä. Pitkään toimineeseen ja positiivisesti kehittyneeseen yhtiöön löytyi luottoa. Olen kuitenkin kuullut, että joillakin yrityk-sillä on ollut vaikeuksiakin lainan saannissa uusien hankkeiden rahoittamiseen tämän notkahduksen aikana.

– Vaikeina aikoina tiedo-tusvälineet herkästi keskitty-vät vain negatiivisiin uutisiin taloustilanteesta. Nuo uutiset huolestuttavat yrittäjiä ja luovat ehkä turhaakin epävarmuutta markkinoille, Juhani Romppainen harmit-telee.

Vaikeina aikoina kannattaa investoida

Lotta [email protected]

Rahoitusmarkkinoilta kantautuu positiivi-sia viestejä.

– Olemme havain-neet tänä keväänä selkeän kasvun luot-

tokysynnässä. Kasvu saattaa tosin osin johtua siitä, että olimme itse-kin varovaisia viime vuonna tähän aikaan ja nyt olemme selkeästi akti-voituneet, kertoo Nordean vähittäis-pankin varajohtaja Sampsa Laine.

Uusien luottojen kysyntä on Lai-neen mukaan kasvanut Nordeassa jopa yli 50 prosenttia. Luvun toden-mukaisuutta syö pankin tänä vuon-na hieman höllentämä lainanmyön-töpolitiikka. OP-Pohjolan lainahanat ovat olleet kuitenkin yleisestä ta-lousahdingosta huolimatta auki pk-kentälle koko ajan.

– Me olemme halunneet viedä asiakasyrityksiämme koko ajan eteenpäin, OP-Pohjolan asiantunti-jajohtaja Jari Tirkkonen sanoo.

Myös Danske Bank on havainnut lainamarkkinoilla varovaista virkis-tymistä.

– Luottohakemusten ja -päätös-ten määrä on meillä kasvanut vuo-den takaisesta. Kasvua on tullut kappaleissa noin 20 prosenttia ja euroissa jonkin verran enemmän. Luottokysynnän pohja saattaa olla saavutettu, ja toivotaan, että kään-ne olisi tapahtumassa, Danske Ban-kin yritysasiakkaista vastaava johta-ja Leena Vainiomäki sanoo.

Uuttakin ostetaan. Pankkien nä- kemykset ovat linjassa Suomen Yrit-täjien alkuvuodesta julkistaman pk-barometrin kanssa. Helmikuussa julkistettu barometri antoi jo viittei-tä, että vienti- ja alihankintayrityk-set alkaisivat käynnistellä investoin-tejaan.

– Hiukan on nähtävissä inves-tointeja – ei ihan hirveästi, mutta pientä piristymistä erottuu silläkin sektorilla. Viime vuonna korjattiin vanhaa, mutta nyt jo vähän hanki-taan koneita ja laitteita, Vainiomäki kertoo.

Myös Nordean Sampsa Laine kat-soo, että investointien pahin jarru on poistunut.

– Mitään investointiaaltoa ei ole vielä nähtävissä, mutta lykättyjä hankkeita on jo käynnistynyt. Rahan hinta on kohtuullisen alhainen ja in-vestointeja tukeva. Pankeiltakin on pahin huoli luottotappiokehitykses-tä vähän hellittänyt, Laine kiittelee.

Heikot rannalle. Suomen Yrittä- jien ekonomisti Petri Malinen on silti vielä varovainen arvioissaan.

– Iso kysymys on, lähteekö inves-tointiaalto leviämään ja pystyvätkö rahoittajat vastaamaan siihen koh-tuullisilla ehdoilla. Meillä on paljon yrityksiä, joiden pitäisi uudistaa toimintaansa, mutta ne ovat joutu-neet pitkään jatkuneen heikon ta-loustilanteen takia syömään omia pääomiaan.

Malisen mukaan parhaat yrityk-set saavat nyt varmasti rahaa hyvin – ja kohtuullisilla ehdoilla.

– On selvää, että pankit ovat hy-vin kiinnostuneita ja jopa kilpailevat AAA-luottoluokituksen saaneista yrityksistä, mutta rahoitusmarkki-noiden kiristyminen ja pitkään jat-kunut vaikea talousahdinko tekee tilanteesta yhä haastavan muille yrityksille.

Pankkien kilpailu tripla-A-yrityk-sistä on osaltaan seurausta pankki-säätelystä.

– Rahoittajat pyrkivät arvioi-maan riskiä aiempaa tarkemmin, Petri Malinen kuittaa.

Suomen Yrittäjien ekonomistin mukaan joissain rahoituslaitoksis-sa siirrettiin pankkisäätelyn myötä painopistettä kokonaan pois yritys-rahoituksesta.

– Uskon kuitenkin, että kun pank-kisäätely konkretisoituu, poistuu sen myötä myös pahimmat pelot asian ympäriltä. Täytyy kuitenkin muistaa, että paluuta vanhaan ei enää ole. Nyt ja tästä eteenpäin pk-yritysten rahoituksen ehdot tulevat olemaan pysyvästi aiempaa tiukem-pia, Malinen painottaa.

Hanat on auki!Pankit ovat avanneet rahahanansa alkuvuonna, ja investoinneissa on orastava vire. Heikommat yritykset saavat kuitenkin yhä nuolla näppejään.

Lietsontaa. Oulun taksipalvelut Oy:n toimitusjohtajan Juhani Romppaisen mielestä tiedotusvälineet keskittyvät herkästi vaikeina aikoina vain negatiivisiin uutisiin taloustilanteesta. Nuo uutiset luovat ehkä turhaakin epävarmuutta markkinoille, Romppainen harmittelee.

Pankeiltakin on pahin huoli luottotappio-kehityksestä vähän hellittänyt.

Sampsa Laine

KUVAULJAS

Ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi


Juuri nyt:90 päivää myöhässäSuomessa maksuviiveiden vaikutus-ten vuoksi 25 prosenttia ei palkkaa uusia työntekijöitä ja 13 prosenttia joutuu turvautumaan irtisanomisiin. Eurooppalaisen maksutapatutkimuk-sen tehneen Intrum Justitia Oy:n johtaja Juha Iskala pitää tilannetta huolestuttavana.

– Vaikka Suomen luvut muuhun Eurooppaan verrattuna ovat olleet aina parempia, on suuntaus silti meilläkin nyt huo-nompaan päin. Luottotappioriski on kasvanut ja samanai-kaisesti maksuviivästysten seuraukset ovat monille yrittäjille erittäin hankalia. Tulee likviditeettiongelmia, korkokuluja ja tulonmenetystä.

Pahiten tilanteesta kärsivät pk-sektorin yritykset.

– Siis juuri ne yritykset, joiden varassa liiketoiminnan kasvu pääosin lepää.

Syyttävä sormi osoittaa viivästyksistä vähän joka suuntaan.

– Kyse on kokonaisuuden kierteestä. Suomessa julkishallinto ei ole ollut samanlainen ongelma kuin esimerkiksi läntisessä Euroopassa, Iskala sanoo.

Ensimmäinen ehdokas selvilläSuomen Yrittäjien puheenjohtajakisa käynnistyi. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät on nostanut puheenjohtajansa Jyrki Mäkysen ehdolle.

Mäkynen on toiminut Suomen Yrittäjien varapuheenjohta-jana syksystä 2010 lähtien. Hän omistaa Oy HM Profiili Ab:n ja yrittäjäuraa on yli 20 vuotta.

1000 kampaamoa jo nurinHiusyrittäjien toiminnanjohtajan mukaan vain alhaisempi arvonlisäverokanta voisi pelastaa toimialan.

– Kampaamoalalla konkurssit eivät yleensä näy tilastoissa, koska suurin osa yrittäjistä on toiminimiyrittäjiä. Nyt vuoden sisällä kuitenkin myös isommat osakeyhtiöt ovat alkaneet jo kaatua, Hiusyrittäjien Arja Laurila kertoo.

Toukokuussa kampaamo- yritys HairStore eli CenCei Oy on haettu konkurssiin. Yritys työllistää 170 henkeä.

Kunnallisjohdon seminaari täytti Seinäjoki Areenantoukokuussa. Yli 700

elinkeinopolitiikan toimijaa kuuli muiden joukossa Esko Ahoa ja Olli Rehniä. Tapahtuma järjestettiin jo 22. kerran. EU-vaalipaneelissa otettiin EU-vaali-ehdokkaista mittaa.

700+

Faktaa vai fiktiota: Näinköhän?! EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudella 2014 – 2020 yritysten tukien haku helpottuu. 30 prosenttia tuesta voi saada ennakkoon ja maksu luvataan hoitaa 90 päivässä. TEMin Taina Susiluoto Maaseudun Tulevaisuudessa

Investointien kehitys

LÄHD

E: S

Y:N

PK-B

AROM

ETRI

1/2

014

10

0

-10 1/11 1/12 1/13 1/14

LOTTA [email protected]

Kommentti

Pk-yrittäjien ongelmana on viimei-sen vuoden ajan ollut rahoituksen saannin vaikeus. Pk-yritysbaro-metri toisensa jälkeen kertoo, että yrittäjän on ollut hankala saada lainaa joko ollenkaan tai edes kohtuullisin takaisinmaksu-ehdoin.

Suomen Yrittäjien toukokuun puolivälissä Seinäjoella järjeste-tyssä Kunnallisjohdon seminaaris-sa EU-komissaari Olli Rehn sanoi, että mitä yritysrahoitukseen tulee,

olisi suomalaisten pankkien syytä katsoa peiliin.

Rehnin viesti oli, että laina-hanoja olisi syytä hiukan höllen-tää. Näin on tänä vuonna oikeas-taan käynytkin. Ainakin Nordea viestittää, että viime vuoden varovaisuus on jäämässä taakse. Ja hyvä niin, sillä pk-yritysten rahoitus makasi vuonna 2013 oikeastaan vain yhden pankin harteilla. OP-Pohjola ei halunnut pankkisäätelyn uhkakuvienkaan

alla lyödä liinojaan kiinni.Tosiasiahan toki on se, että

heikoimmat jäävät aina ilman lainaa. Pankitkin tekevät bisnestä. Ei siinä mitään sen kummempaa ole. Pankkisäätelyn johdosta AAA-luottoluokituksesta on kuitenkin tullut pop ja muille vähemmän pop -yrityksille tilanne näyttäy-tyy huomattavasti korkeampina lainamarginaaleina. Mutta niin kai se on aina mennyt – raha tulee rahan luokse.

Raha poikii rahaa

Ajanjakso Yritykset * Kanta Milj. € Korko

Maaliskuu 2014 65 419 2,00

Helmikuu 2014 65 234 2,00

Tammikuu 2014 64 605 1,99

Joulukuu 2013 66 724 1,97

Marraskuu 2013 66 365 1,95

Lokakuu 2013 65 603 1,94

Syyskuu 2013 65 839 1,93

Elokuu 2013 65 412 1,94

Heinäkuu 2013 64 868 1,93

Kesäkuu 2013 64 911 1,91

Toukokuu 2013 64 925 1,90

Huhtikuu 2013 64 719 1,91

Maaliskuu 2013 64 010 1,90

Suomen rahalaitosten lainat euroalueelle sektoreittainKannat, uusien sopimusten volyymi ja virrat esitetään miljoonina euroina, vuosimuutos ja korot prosentteina. Uudet sopimukset sisältävät uusien lainojen lisäksi myös sopimukset, jotka syntyvät olemassa olevien lainojen uudelleen neuvottelujen tuloksena.

LÄHD

E: S

UOM

EN P

ANKK

I

* Yritykset sisältävät myös asunto- yhteisöt ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.Tiedot julkaistaan ennakkotietoina 13 kuukauden ajan.

6 05/2014 • YRITTÄJÄSANOMATUUtiset


K etjusidonnaiset kanta-asiakasohjelmat sai-vat toukokuun alussa vahvan kilpailijan, kun uusi Pins-etuohjelma

rantautui Suomeen. Pins on ensimmäinen etuoh-

jelma Suomessa, joka ei ole sidok-sissa vain yhteen ketjuun, vaan kuluttaja hyötyy monissa kauppa-paikoissa ja verkkokaupoissa teke- mistään ostoksista. Ohjelmaa yl-läpitää kansainvälinen kanta-asia-kasjärjestelmiin erikoistunut yritys Coalition Rewards Finland.

Mukaan Pins-ohjelmaan pääse-vät myös pk-yrittäjät.

– Me olimme jo kauan mietti-neet ratkaisua meidän kanta-asia-kasjärjestelmäämme varten. Emme kuitenkaan halunneet kartuttaa asiakkaittemme lompakkoa jälleen yhdellä uudella kortilla, joka käy vain johonkin tiettyyn liikkeeseen. Pins olikin ainutlaatuinen tilaisuus päästä mukaan isoon ja kansain-väliseen etujärjestelmään, kertoo helsinkiläisen lifestyle-myymälä Dotsin omistajayrittäjä Tiina Hel-minen.

Helminen uskoo Pins:n olevan myös asiakkaille aiempia etuohjel-mia hyödyllisempi.

>Pins-kumppaneita on yli 300 ja mukana on yli 400 verkkokauppaa. Yhteensä

ostospaikkoja ohjelman piirissä on yli 30 000.

Suomalaisia kumppaneita ovat Siwa, Valintatalo, Verkko-kauppa.com, Restelin hotellit ja ravintolat, RTV, Synsam, Timant-tiset, AD varaosaliikkeet ja AD autokorjaamot, Europcar-auto-vuokraamot, Imatran Kylpylä Spa, Matkahuolto ja Pohjan- tähti.

Jokainen käytetty euro Pins-ostopaikoissa kerryttää pinssejä. Pinssit voi käyttää sitä mukaa, kun niitä kertyy. Pinssejä voi käyttää esimerkiksi suoraan ra-hana Pins-kumppaniverkostossaesimerkiksi Siwoissa ja Valinta-

taloissa, tai niillä voi lunastaa tuotteita ja palveluja palkinto-kaupasta.

Pins-etuohjelmassa kuluttaja hyötyy nyt myös kotimaisista ja ulkomaisista ostoksista esimer-kiksi Zalandon, CDON.comin, Hotels.comin, Crocsin, Booztin, Brandosin ja Asosin verkkokau-poissa. Uuden ohjelman myötä myös yli miljoonan suomalaisen YkkösBonus vaihtuu Pins-ohjel-maksi.

Mikä Pins?

Yrittäjä pääsee mukaan valtavaan verkostoonPins on kaikille avoin kanta- asiakasohjelma myös pk-yrittäjän tarpeisiin.

2

3

1

Katja Helén

Kysymys: Toukokuun lopussa moni ylioppilas painaa suoma-laisen Fredriksonin ylioppilas-lakin päähänsä. Kuinka paljon lakkeja keskimäärin keväisin myydään, Fredriksonin tuote-päällikkö Katja Helén?

Vastaus: Fredriksonin yli- oppilaslakkeja myydään keväisin noin 27 000 kappaletta. Syksyi-sin lakkeja menee puolestaan noin 4 000 kappaletta joulun alla valmistuville ylioppilaille.

Kysymys: Vaihtelevatko ylioppilaslakkien mallit vuosit-tain vai onko valkolakki aina samalla kaavalla valmistettu?

Vastaus: Ylioppilaslakit on valmistettu Fredriksonilla lähes muuttumattomana ja samalla kaavalla jo vuodesta 1892. Vuonna 1875 Uppsalan ylioppilastapaamisessa virallis-tettiin Suomalainen ylioppilaslakki ja sen ulkonäkö. Sen jälkeen ylioppilaslakki on ollut lähes muuttumaton ulkomuo-doltaan. Työtavat ovat vuosien saatossa muuttuneet jonkin verran.

Kysymy: Vaikka Fredrikson tunnetaan parhaiten lakeis- taan, on valikoimissanne lu-kuisia muitakin tuotteita. Mitä kaikkea Fredrikson valmistaa?

Vastaus: Fredrikson valmistaa ylioppilaslakkien lisäksi vuosittain noin 100 000 asua. Pääpaino on kuitenkin erilaisissa lakeissa, pipoissa ja hatuissa. Koko ajan kysyntä on lisääntynyt kuitenkin myös huivien ja käsi-neiden suuntaan, sillä kuluttajat haluavat ostaa kokonaisuuksia. Tuotteita valmistetaan vauvasta vaariin -kohderyhmälle sekä arkeen, juhlaan ja ulkoiluun.

Suorat30 000 ylioppilaslakkia vuodessa

INVESTOINTI. Helsinkiläisen lifestyle-myymälä Dotsin omistajayrittäjän Tiina Helmisen mielestä Pins-ohjelma on satsaus liikkeen asiakkaisiin. – Näin me voimme tarjota asiakkaillemme huomattavasti laajemman valikoiman kanta-asiakasetuja, kuin mitä voisimme tehdä ihan yksittäisenä toimijana, Helminen arvioi. Asiakkaana Anna Brykner.

HElPPOa. Parturi-kampaamo Villi Vaniljan omistajan Julius Sepposen mie-lestä Pins-ohjelmaan on helppo lähteä mukaan. – Tämä ei vaadi meiltä mitään resursseja, Sepponen summaa.

– Näin me voimme tarjota asiak-kaillemme huomattavasti laajem-man valikoiman kanta-asiakasetu-ja, kuin mitä voisimme tehdä ihan yksittäisenä toimijana. Tämä oh-jelma on ennen kaikkea investointi asiakkaisiimme.

Myös markkinointikanava. Par- turi-kampaamo Villi Vaniljan omis-taja Julius Sepponen kiittelee Pins-ohjelmaa sen helppoudesta.

– Tämä ei vaadi meiltä mitään resursseja. Kaikki taustatekniikka on olemassa, Sepponen summaa.

Villi Vaniljalle Pins-etuohjelma tulee olemaan myös markkinoin-tikanava.

– Koska järjestelmä on kaikille avoin, pystymme tavoittamaan sen

kautta aivan uusia asiakkaita. Tämä on meille siis enemmän kuin perin-teinen kanta-asiakasohjelma, Julius Sepponen sanoo.

Asiakkaalle Pins-kortti on ilmai-nen. Ohjelman pilottivaiheessa yrittäjät maksavat pienehköä kuu-kausimaksua mukanaolostaan.

– Maksu on samantyyppinen pro-sentuaalinen summa, kuten luotto-kuntienkin korteissa on. Sen lisäksi maksamme pienen aloitusmaksun, Dotsin Tiina Helminen kertoo.

3 000 yritystä. Yrittäjille suun-natusta ohjelmasta vastaa Suo-messa Fonecta. Se on saanut en-simmäisten Pins-viikkojen aikana satoja yhteydenottoja kiinnostu-neilta yrityksiltä.

– Fonecta toimii Pins-ohjelman ja pk-yritysten välissä. Asiakkaa-namme on jo kymmeniä tuhansia pk-yrityksiä, joten pystymme vie-mään uuden etuohjelman nopeasti pk-kenttään. Tuomme Pins-ohjel-maan mukaan lähivuosien aikana 3 000 pk-yritystä, lupaa Fonectan toimitusjohtaja Timo Hiltunen.

Hiltusen mukaan valmis valtakunnallinen ja kattava etuohjelma säästää yrittäjien aikaa ja vaivaa.

– Fonecta tuottaa palvelut avai-met käteen -periaatteella vastaten esimerkiksi tuotekehityksestä, väli-neistä ja asiakaspalvelusta pienyri-tyksille. Koemme avoimen kanta-asiakasohjelman tärkeäksi osaksi pienyritysten kilpailukyvyn vahvis-tamista, Timo Hiltunen kertoo.

AlekSi PouTANeN

AlekSi PouTANeN

705/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT UUtiset


tammikuun alusta lähtien yrityksen on täytynyt tarjota asiakkaalle kuitti jokai-sesta käteisellä

tai maksukortilla tehdystä myynnistä. Verottajan maalis-kuussa tekemien tarkastuksi-en perusteella kuitinantovel-vollisuus on yrityksille vielä kuitenkin melko epäselvä asia.

– Tarkastuksia tehtiin maa-liskuun aikana lähes 1 200 yri-tykseen. Noin puolella näistä yrityksistä kaikki oli kuittien suhteen kunnossa. Pääosin yritykset olivat myös tietoi-sia uudesta laista ja kuitti-pakosta. Eniten oli puutteita kuittien tiedoissa, kertoo Ve-rohallinnon ylitarkastaja Liisi Peltokorpi.

Monilta puuttui kuiteista y-tunnus tai liikkeen virallinen kaupparekisterissä oleva nimi. Myös arvonlisäveromer-kinnöissä oli Peltokorven mu-kaan vajaavaisuuksia.

Vielä tänä keväänä sanktioi-ta puutteista ei jaettu. Jatkos-sa kuitenkin kuitin antamatta jättämisestä voi seurata jopa 300 – 1 000 euron laiminlyön-timaksu, Liisi Peltokorpi ker-too.

Outo ”muutos”. Helsinkiläi-sen Mekkomanian omistaja-yrittäjä Mari Teittinen on tie-toinen kuittipakosta.

– En muista yhtään, mistä sain tietää kuitin antamisen pakosta, mutta minulle se ei ollut mikään iso juttu. Olen aina aiemminkin kirjoittanut asiakkaalle käsin kuitin. Jälji-tän kaiken myyntini kuittien perusteella, niin kuitin kirjoit-taminen on ollut aina pakollis-ta. Myyn muidenkin tavaroita, joten menisin ihan sekaisin, jos en kirjottaisi kuitteja, vinta-gevaatteita ja -asusteita myyvä Teittinen sanoo.

Optikkoliike Proud Optii-kan yrittäjä Esa Ylikelloniemi on Teittisen kanssa samoilla linjoilla.

– Mielestäni koko lakimuu-tos on ihan outo. Olen aina tarjonnut kuitin ja niinhän se pitääkin tehdä, Ylikelloniemi ihmettelee.

– Olen ottanut nyt kuitenkin tavaksi, että tarjoan kuittia yli-korostetusti, ja vaikka asiakas

ei sitä haluaisi, mainitsen kir-joittavani sen kumminkin, et-tei jää mitään epäselvää, hän jatkaa.

Ohjeet etanapostilla. Esa Ylikelloniemi muistelee luke-neensa uudistuksesta iltapäi-välehdestä.

– Mitään tiedotusta tai kir-jettä en ole Verohallinnolta

asiasta saanut. Olisihan se kiva, että näistä muutoksista tiedotettaisiin tarkemmin, hän sanoo.

Myös Nukketohtori Aino Ihalainen toivoisi Verohallin-nolta selkeämpää tiedotusta lakimuutoksista – mieluiten kirjeitse.

– Sähköpostia ja muuta säh-köistä viestiä tulee niin paljon, että olisi mielestäni hyvä saa-da tietoa muutoksista ihan tavallisella kirjeellä. Se tulisi ainakin varmasti avattua, Iha-lainen arvelee.

Ihalaisellekin kuittipakko oli kuitenkin tuttu asia.

– Aloitin yritystoimintani tämän vuoden alussa ja sil-loin tuli luettua paljon näistä asioista. Kävin myös useam-massa yrittämiseen liittyväs-sä infotilaisuudessa. Kirjoitan kuitenkin kuitin aina. Teem-me sen asiakkaan kanssa yh- dessä, koska kuittimme toimii samalla tilauskaavakkeena, Ihalainen kertoo.

Ajassa:

6/2014

Seuraava Numero ILmeSTYY 13.6.

myyntikuitin tarjoamatta jättämisestä voi napsahtaa pian isokin sanktio. Silti uusi laki-muutos on osalle yrittäjistä yhä epäselvä.

Haluatko kuitin?

Ostajalle tarjottavassa kuitissa on oltava seuraavat tiedot:• Elinkeinonharjoittajan nimi, yhteystiedot ja y-tunnus

• Kuitin antamispäivä

• Kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto

• Myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji

• Tavaroista tai palveluista suoritettu maksu ja suoritettavan arvonlisäveron määrä verokannoittain taikka arvonlisäveron peruste verokannoittain.

Tankkaa virtaa YrittäjäpäiviltäYrittäjien huipputapahtuma, valtakunnalliset yrittäjäpäi-vät ovat 24. – 26. lokakuuta Tampereella. Päivien teemana on virtaa. Ja sitä juuri saadaan verkottumalla, mutta myös viihtymällä.

Paikka on keskellä Suomea. Kaikkialta Suomesta tiet tuovat Tampereen messukeskukseen.

Tarjolla on ajatusten, ideoiden ja verkostojen virtaa.

Paikalle odotetaan kolmeatuhatta yrittäjää. Ilmoittau-tuminen on alkanut 13. toukokuuta.

Asiasukellus patenttiviidakkoonPatentti- ja tekijänoikeusseminaarissa saat täyslai-dallisen tietoa ja osaamista yrityksellesi elintärkeään hommaan. Seminaarissa perehdytään siihen, miten suojaat yrityksesi aineettoman omaisuuden, varmistat oikeutesi ja lisäät tuotteesi arvoa. IPr muodostuu tekijänoikeudesta ja teollisoikeuksista. Näitä ovat patentti, tavaramerkki ja mallisuoja.

erityisesti pk-yrityksille suunnatussa seminaarissa kerrotaan, miten immateriaalioikeuksia voi hyödyn-tää käytännön liiketoiminnassa. Tämä seminaari on maksuton!

IPr-seminaari järjestetään Helsingissä ti 27. touko-kuuta klo 12.30 – 16.30 Patentti- ja rekisterihallituk-sessa, arkadiankatu 6 a. Ilmoittautudu nopeasti, niin ehdit vielä mukaan.

asiasta puhuvat muun muassa PrH:n pääjohtaja Rauni Hagman, Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä ja lainopillinen asiamies Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä. Lisätietoja kehitysasian-tuntija olli Ilmariselta 029 509 5236, [email protected].

Vielä ehtii äänestää!europarlamenttivaalien ennakkoäänestys päättyi jo. varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 25. toukokuu-ta. Silloin ehtii kertomaan kantansa siitä, kuka olisi paras hoitamaan eurooppalaisia asioita Brysseliin ja Strasbourgiin.

Parlamenttiin valitaan kaikkiaan 751 edustajaa. Suo-men potti on kolmetoista. Suomalaisten osuus on siis alle kaksi prosenttia koko valtuuston koosta. vaikka kaikki suomalaiset olisivat samaa mieltä jostakin asiasta, ei heidän voimansa mihinkään yksin riitä.

Tämä ei kuitenkaan ole mikään syy jättää äänestä-mättä. Kannattaa muistaa, että 70 prosenttia suo-malaisyrityksiin vaikuttavasta lainsäädän-nöstä on eu:sta lähtöisin.

Olisi kiva, että näistä muutoksista tiedotettaisiin tarkemmin.

esa Ylikelloniemi

Aleksi PoutAnen

OUTOA. optikkoliike Proud optiikan yrittäjä esa Ylikelloniemi ihmettelee uutta muutosta. olen aina aiemmin-kin antanut kuitin, hän sanoo.


1. Miksi EU on yrittäjän kannalta tärkeä?EU:lla on yrittäjälle ennen kaikkea kaksi merkittävää

Sunnuntaina on äänestyspäivä

P uolueiden yrittäjä- ehdokkaat kertoi- vat huhtikuun Yrit- täjäsanomissa ta-

voitteistaan Euroopan par-lamentissa, jos he tulevat valituksi. Perussuomalais-ten yrittäjäehdokas puuttui tuolloin joukosta.

Voit katsoa muiden puo-lueiden osalta yrittäjäehdok-kaiden vastauksia: http://issuu.com/yrittajat/docs/yrittajasanomat4_2014/12

Testaa ehdokkaat Yrittäjien vaalikoneessa

>Yrittäjistä vähintään 86 prosenttia aikoo äänestää (Pk-yritys-

barometri, kevät 2014) Euroopan parlamentin vaaleissa. Suomessa vaa-lipäivä on 25. toukokuuta, jolloin Suomesta valitaan 13 parlamentin jäsentä. Euroopan unioni on avannut suomalaisille yrityksille 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. 54 prosenttia suomalais-

ten yritysten viennistä suuntautuu EU-maihin. Suomen Yrittäjät pyrkii vaikuttamaan muun muassa siihen, että sään-tely laaditaan pienten yri-tysten näkökulmasta. Suomen Yrittäjien vaa-likoneessa voit verrata omia kantojasi eri puo-lueiden yrittäjäehdokkai-den vastauksiin osoit-teessa www.yrittajat.fi/euvaalit.

Ilkka Matinpalo Perussuomalaiset Vitacap Oy, Helsinki

tehtävää: Ensinnäkin EU:n omat sisämarkkinat ja niiden toiminnan jatkuva kehit- täminen ovat yrityksille tärkeät. Jatkossa pitää keskit-tyä erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämi-seen. Toiseksi EU sopii hyvin myös kansainvälisten vapaa-kauppa- ja ilmastosopimuk-sien neuvotteluosapuoleksi muun maailman kanssa. 2. Mikä on tärkein asia, jo-hon aiot vaikuttaa, jos tulet valituksi?Työllisyys, yrittäminen ja

Riikka [email protected]

kilpailukyky on nostettava EU:ssa todellisiksi ykkösasi-oiksi, ei pelkästään juhla- puheissa, kuten tällä het-kellä. Erityisesti tulen kes-kittymään yritystoimintaan liittyvän turhan säätelyn ja byrokratian purkamiseen. Konkreettisena toimena tu-lee esimerkiksi pk-yritysten sääntelyä muuttaa ohjeel-liseksi; eli saa noudattaa, mutta ei ole pakko. Toisena tärkeänä osa-alueenani on maailmankau- pan vapauttamiseen osallis-tuminen.

1. Eurosta on yrityksille enemmän hyötyä kuin haittaa.

2. EU:n jäsenmaiden pitää saada tukea oman maan yrityksiä vapaasti.

3. Työntekijöille annettu laajempi oikeus pyytää vuosiloman siirtoa sairastumisen vuoksi, oli tarpeeton.

Eri mieltä Samaa mieltä

4. Suomi lisää ylimääräistä sääntelykuormaa EU-direktiivien vähimmäisvaatimusten päälle.

Ehdokkaita vaalikoneessa:20: Keskusta18: Kristillis- demokraatit ja Vihreät16: Kokoomus, Muutos 2011 15: Perus- suomalaiset14: SDP, Vasem- mistoliitto, Itsenäisyys- puolue ja Piraattipuolue 13: RKP7+2: SKP + STP

Huhtikuun lopussa ava-tusta Suomen Yrittäjien vaalikoneesta löytyy 181 ehdokkaan näkemyksiä yrittäjyyteen vaikuttaviin asioihin. Ehdokkaita on kaikkiaan 251. Yksi puo-lue voi asettaa korkein-taan 20 ehdokasta.

Katso tarkem-

min ehdokkaiden

näkemyksiä, vas-

tauksia ja ajatuksia

yrittajat.fi/

vaalikone

Yrittäjyys joka puolueen listalla

Kokoomus

SDP

Perus- suomalaiset

Keskusta

Vasemmisto- liitto

Vihreät

RKP

Kristillis- demokraatit

Muutos2011

Itsenäisyys- puolue

SKP, STP

Piraatti- puolue

Yrittäjät

Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä

Eri mieltä Samaa mieltä

Kokoomus

SDP

Perus- suomalaiset

Keskusta

Vasemmisto- liitto

Vihreät

RKP

Kristillis- demokraatit

Muutos2011

Itsenäisyys- puolue

SKP, STP

Piraatti- puolue

Yrittäjät

Hia sjö[email protected]

Yrittäjien vaalikonee-seen vastanneiden suosikkikärjessä on kaksi kristillisdemo-kraattien ehdokasta.

Kokoomusehdokas nappasi kol-mospaikan.

Kärkikolmikossa on vain naisia. Nelospaikalta löytyy ensimmäi-nen mies ja hänkin kristillisdemo-kraattien listalta. Vitosena tulee keskusta ja yrittäjien vaalikonee-seen vastanneiden mielestä kes-kustan suosituin ehdokas on mies.

Kymmenen kärkeen nousee viisi puoluetta. Yrittäjyys nousee usean puolueen agendalle.

Puolueiden kärkiviisikossa ovat kristillisten, kokoomuksen ja kes-kustan lisäksi perussuomalaiset ja piraattipuolue.

Kun avataan vaalikoneeseen vastanneiden näkemyksiä ja verra-taan niitä koneeseen vastanneiden ehdokkaiden mielipiteisiin ja vie-läpä pidennetään listaa kolmeen-kymmeneen kärkiehdokkaaseen, kuviot tasaantuvat ”perinteisem-miksi”.

Puolueista suosituin onkin kes-kusta. Kristillisdemokraatit ovat väistyneet kakkossijalle. Kolmos-paikkaa pitää kokoomus ja perus-suomalaiset tulee heti nelosena piraatit vanavedessään. Kolmen-kymmenen kärkeen yltää myös eh-dokkaita Muutos 2011:sta, SDP:stä, vihreistä ja RKP:stä.

Näkemyksissä on hajontaa, vaikka kaikki ehdokkaat ovatkin enemmän ja vähemmän samaa mieltä siitä, että EU:ssa hyvinvoin-ti on menestyvän yritystoiminnan varassa. Kaikki olisivat myös ha-lukkaita nostamaan yrittäjyyden EU-politiikan kärkiteemojen jouk-koon tulevalla vaalikaudella.

Hajontaakin löytyy. Perussuo-malaiset eivät usko unionin yhtei-sen ilmasto- ja energiapolitiikan luovan pk-yrityksille tasapuolisia kilpailuolosuhteita, kun taas vih-reät uskovat siihen. Muut häilyvät.

Yli 70 prosenttia eurovaalien ehdokkaista on mukana yrittäjien vaalikoneella. Yrittäjä-äänestäjiä on paljon. Heistä yli 85 prosenttia kertoi aikovansa äänestää eurovaa-leissa. Ei siis ihme, että ehdokkaat ovat kiinnostuneita yrittäjistä. Sitä paitsi hyvin moni ehdokas on itse-kin yrittäjä.

Poimimme neljä väitettä vaalikoneesta. Kulkevatko yrittäjien ja ehdokkaiden mielipiteet samaan tahtiin?

14.5. mennessä yli 2 000 äänestäjää otti kantaa väittämiin vaalikonees-sa. Heistä suurin osa on yrittäjiä.

Pallot näyttävät ehdokasvastaajien keskiarvot puolueittain ja ehdokaslistoittain.

Neliö näyttää yrittäjä-vastaajien keskiarvon.

Häivealueet kertovat miten laajalle näkemykset vastanneiden kesken ovat hajonneet.


Nuori Yrittäjyys ry:n korkea-kouluille suunnatun NY Start Up -ohjelman lukuvuo-den parhaat yritykset on valittu.

Vuoden parhaaksi korkea-asteen yritykseksi valittiin Blokut NY, jonka liikeideana on turkulainen blogipor-taali kaduilla.fi. Blokut NY palkittiin kisamatkalla NY-yritysten EM-finaaliin heinäkuussa Amsterdamiin Hollantiin.

Finaalissa myönnettiin myös Hyundain Brilliant Young Entrepreneur -palkin-to ja 15 000 euroa yritys-toiminnan kehittämiseen yritykselle, jolla on paras kasvupotentiaali.

Tavoitellun palkinnon voitti Mobile.Queue Ye Met-ropolia Ammattikorkeakou-lusta Helsingistä. Yrityksen liikeidea on sovellus, joka mahdollistaa jonottamisen eri yritysten palvelupistei-siin etänä, jolloin jonotus-numeron voi tilata vaikka kotona ja jonotusajan käyttää hyödyllisemmin.

Vuoronumerot historiaan

Suomalainen cleantech-liike-toiminta jatkoi kasvuaan 2013 vaikeasta taloussuh-danteesta huolimatta.

Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli 25,8 miljardia euroa ja vuosikasvu viisi pro-senttia. Kasvu jatkuu, sillä alan yrityksillä on vakaat kasvusuunnitelmat tuleville vuosille.

Cleantechilla tarkoitetaan teknologiaa, palveluja, rat-kaisuja, prosessi-innovaatioi-ta ja tuotteita, jotka auttavat pienentämään ihmisen aiheuttamaa ympäristö-kuormitusta, säästämään energiaa ja luonnonvaroja sekä parantamaan elinym-päristöä.

Suomalaisyrityksillä on huipputason osaamista muun muassa energia-, materiaali- ja vesitehokkuu-dessa, bioenergiassa, bio-polttoaineissa, uusiutuvassa energiassa, yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotan-nossa ja erilaisissa älykkäis-sä teknologioissa.

Cleantech vauhdissa

Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan opiskelijat ko-kevat saavansa opintojensa aikana liian vähän tietoa yrittäjyydestä ja liiketoiminnasta. Peräti 67 prosenttia kyselyyn vastanneista opiskelijoista arvioi saaneensa vähän tai ei ollenkaan tietoa yrittäjyydestä ja sen eri muodoista.

Puutteita tiedoissa ja arvioissa opintojen riittävyydestä oli yhtä lailla niin ammattiopiston, ammat-tikorkeakoulun kuin yliopistonkin opiskelijoiden keskuudessa.

– Tulokset ovat hälyttäviä, koska tutkimuksessa havaittiin, että ope-tuksella on merkittävä vaikutus, ei vain yrittäjyysaikomuksiin, vaan myös yleisiin asenteisiin yrittäjyyttä

kohtaan. Opinnoissaan yrittäjyy-destä paljon tietoa saaneista yli puolet voisi kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi. Yrittäjyydestä ja yritys-muodoista vähän tietoa saaneista erittäin harva voisi kuvitella ryhty-vänsä yrittäjiksi, tiivistää apulais-professori Anu Puusa.

Itä-Suomen yliopiston tutkimus-tulosten mukaan iso osa nuorista

kuitenkin suhtautuu yrittäjyyteen ja yrittäjäksi ryhtymiseen myön-teisesti. Silti vain kolme prosenttia tutkimukseen vastanneista aikoo ryhtyä yrittäjäksi.

Lähes 40 prosenttia voisi kuitenkin kuvitella ryhtyvänsä yrit-täjäksi. Vastaavasti 31 prosenttia vastaajista ei voisi kuvitella itseään yrittäjänä.

Koulut hakoteillä yrittäjyydestä

Keskisuuren yrityk-sen sukupolven- vaihdoksesta koituvat perintö- ja lahjaverot ovat Suomessa 23 EU-maasta kuudennek- si korkeimmat. Ruotsi ja Viro eivät verota perintöjä.

6.


Kuka: Tomi BjörckIkä: 33Työura: Huippuravintoloissa Espanjassa, Isossa-Britanniassa ja Australiassa ennen omien ravinto-loiden perustamista vuonna 2009.Perhe: Vaimo ja poika sekä uusi vauva tulossa kuukauden sisällä.Motto: Everyday struggle – You got to live your dreams.

Superkokki ei lepääHuippukokki Tomi Björck on nyt joka puolella. On uutta ravintolaa, kirjaa, telkkariohjelmia ja lukuisia yhteistyö-projekteja. Kaikki haluavat Björckin. Ja se sopii hänelle – kunhan välillä pääsee surffaamaan.

Mitä huippukokki syö kotonaan?

Syön yleensä töissä ennen kuin lähden kotiin, tai sitten syön kotona

jotain, mitä kaapista löytyy. Ihan einekset eivät kuitenkaan uppoa. Hedelmiä ja vihan-neksia yleensä aamulla. Välillä on kuitenkin

niin hulinaa, etten kerkeä edes syömään, vaan hommat hoidetaan kahvin voimalla. Lempiruoka voisi olla aasialainen fiesta:

salaattia, sashimia, simpukoita, oste-reita ja joitain hyvää grillattua lihaa.

Tykkään yhdistellä erilaisia annoksia.

Olet innokas surffaaja.

Mikä surffaamisessa on parasta?

Vapauden tunne. Ehdotto-masti. Surffaus pitää sisällään

kaiken, mikä on siistiä. Se on rämäpäistä ja hyvää

liikuntaa.

Farang, Gai-jin, Boulevard Social

ja Bronda – mikä ravinto-loistasi on sinulle rakkain?

Hankala sanoa. Tätä kysytään aika usein. Suosikki vaihtelee kausittain. En päästä itseäni kyllästymään mi-hinkään ravintoloistani. Pyrinkin

esimerkiksi syömään kaikissa vähän vuorotellen.

Olette puhuneet laajentami-

sesta New Yorkiin. Ovatko suunnitelmat toteutumassa?

Olemme puhuneet asiasta paljon. Olemme miettineet monia muitakin

paikkoja kuten vaikka San Franciscoa tai Australiaa. Paljon siis puhetta, mutta

vähän tekoja vielä. Tukholma on jo tehty, ja se konsepti toimii. Yhtään ravintolaa

ei kuitenkaan enää tule Helsinkiin, ja johonkin niitä kumminkin

haluamme perustaa.

Miten uusi Bronda-ravintolanne on otettu vastaan?

Pääasiallisesti palaute on ollut hyvää. Ravintolan identiteettikin alkaa

hahmottua yleisölle. Kyseessä on brasse-rie – helposti lähestyttävä paikka ja yksin-

kertaista ruokaa hyvistä raaka-aineista. Tarkoituksemme ei ole hakea kolmea Michelin-tähteä, vaan rentoon tilaan voi tulla drinkille ja viikonloppuisin

kuuntelemaan dj:tä. Brondan idea on olla vähän kuin

olohuone.

Mistä taiot kaikkeen tekemiseesi

energiaa, aikaa ja intohimoa?Tykkään niistä asioista, joita teen, Ei

sitä muuten jaksaisi. On myös tärkeätä olla samalla aaltopituudella kaikkien yh-

teistyökumppaneiden kanssa, sillä projektit voivat olla todella pitkiä. Yhteydenottoja kiinnostuneilta yhteistyötahoilta tulee päivittäin, joskus jopa useita. Nyt työn

alla ovat kesän ruokalistat ravin-toloihimme ja kesälomien

sumpliminen.

juttu- tuulella

TOMI BJÖRCK / PRESSIKUVA



YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

Suosittele tutulle yrittäjäkaverille Suomen Yrittäjien jäsenyyttä.Yrittäjä saa jäseneksi liittyessäänyli 100 asiantuntijaa neuvomaan ja opastamaan yritystoiminnassa.

Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammatti-lehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin!

Suosittele Suomen Yrittäjiä osoitteessa yrittajat.fi/suosittele. Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa.


Hia Sjö[email protected]

Roller Derby imaisi mukanaan kerta-heitolla. Vanhat huonekalut eivät edes vilahda mielessä treenien ja pelin aikana. Silloin pelaan täysillä. Pistän itseni likoon. Pelin henkeen kuuluu, että meillä on railakkaat peliasut ja pelinimet.

Minä kiidän lattialla rullaluistimilla Uuma Turmana ja musiikkia rakasta-vana rokkimimminä. Peli on fyysisesti rankkaa. Siinä pannaan kaikki likoon. Homma vaatii lihaskuntoa. Ollaan lähi-kontaktissa muiden pelaajien kanssa. Pelataan yhtenä kovana joukkueena. Minulle se on opettanut muun muassa, että reviiriään voi raottaa. Ihmisiä voi päästää lähelle.

Hauskaa on, että joukkueen nai-sissa on läsnä iso ikä- ja kokohaarukka. Ei tarvitse olla tietyn ikäinen, kokoinen tai näköinen. Peli tyhjentää mielen ja buustaa henkisesti.

Tämä ei ehkä sovi kaikille, mutta minulle tämä sopii juuri nyt. Lähdin mukaan vasta viime syksynä. Olin pais-kinut töitä vuosikaudet ja yhtäkkiä sain itseni kiinni miettimästä, että onko koko elämä pelkkää työntekoa. Ajatuk-sia vauhditti se, että yksityiselämäs- säkin tapahtui muutoksia.

Elämänkumppanini perusti valokuva- studion Helsinkiin. Olin viikot yksin. Kaipasin irtiottoa yksinäisyyden het-kistä, ja etenkin yksinäisistä illoista.

Rupesin googlaamaan ratkaisuja ja löysin Porvoon rollerderbyn. Laitoin viestiä ja sain heti vastauksen.

Koko laji tuli Suomeen vasta tällä vuosituhan-nella. Yhdysvalloissa sitä on harrastettu 1920-luvulta saakka. Nyt uusia jouk-kueita peruste-taan tasaiseen tahtiin.

Minut otet-tiin mukaan porukoihin välit-tömästi. Laji oli minulle uusi ja hyppäsin heti alkeiskurssille. Olin silloin ainoa aloittelija, mutta tahtia se ei haitannut yhtään. Toiset treenasivat ja minä opettelin alkeita flattrack-kentän reunalla. Hiouduimme yhteen. Joukkuefiilis on mielettömän vahva.

Porvoon joukkue on aika pieni, mutta se myös tiivistää. Harjoituk-sissa käydään ja ollaan aidosti yhtä suurta perhettä. Ryhmäpaine on aika kova. Pitää olla oikeasti kipeä, jos edes uskaltaa ajatella jäävänsä pois harjoituksista.

Ei tämä laji tietenkään kaikille sovi. Minä olen räväkkä, enkä pelkää. Teen myös fyysisesti rankkaa työtä, ja sitä varten täytyy pitää oma fysiikka kunnossa.

Tämän joukkuepelin myötä on koko elämänrytmi vaihtunut.

Pirkko Vetri:Rokkipelaaja nauttii

Intohimo ajoi ammattiin• Restauroija kunnostaa vanhoja huonekaluja

perinteisillä menetelmillä ja materiaaleilla Por-voossa. Intohimo käsillä tekemiseen ja kauniisiin vanhoihin esineisiin ajoi naisen alan yrittäjäksi. Restaurointi Vetri on toiminut vuodesta 2006.

henkireikäSarjassa yrittäjät

kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

PEKKA SIPOLA

www.elo.fi

Pienenä tyttönä kulinarismini koki kolauksen. Söin aina valkosipulia sellaisenaan. Hoitopaikassa se kiellettiin, kun koko talo tuoksui. Olen aina tykännyt vahvoista mauista, mutta ehtinyt kokeilemaan myös multimediaa ja kauppatieteitä.Kokin töihinkin olisin valmistunut aikaisemmin, jos en olisi välissä käynyt ulkomailla oppimassa lisää. Unelmat voittivat. Nyt sitä rakennetaan maukkaampaa Suomea uusin eväin, eikä päivääkään ole kaduttanut.

Marika, taituri keittiössä.

Pidetään unelmat elossa. Tutustu hyvän työelämän tarinoihin www.elo.fi

”URANI ALUSSA MINULTA KIELLETTIIN VALKOSIPULI.”

Olemme Elo, Suomen kolmanneksi suurin työeläkeyhtiö ja suurin yrittäjien työeläkevakuuttaja.Vastaamme noin 700 000 suomalaisen työeläkkeistä ja tuemme omalla panoksellammetyöyhteisöjen ja yrittäjien työhyvinvointia ja kasvua, aina ensimmäisestä kesätyöstä alkaen.


Skapat Energia on teollisuuden, yritysten, kiinteistöjen ja kuntien puolueeton kumppani energiansäästökonsultoinnissa ja sähkönhankinnassa. Olemme alan suurin suomalainen asiantuntijayritys, jolla on yli 20 000 asiakasta Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Norjassa ja Tanskassa. Palvelum-me korkeasta tasosta kertovat pitkät asiakassuhteet sekä tutkitusti korkea, peräti 96 %:n asiakastyytyväisyys.

ASIAKASPALVELU: Skapat Energia, Turuntie 2, 13100 Hämeenlinna • puhelin 020 741 4110faksi 020 741 4118 • [email protected]

VARMISTA KIINTEISTÖSIENERGIATEHOKKUUS JAPYSYVÄT SÄÄSTÖTKiinteistön kuluista jopa yli puolet koostuu tekijöistä, joissa voimme auttaa säästämään suunnitelmallisesti, pysyvästi ja energiatehokkuutta parantaen.

Ratkaisuillamme sinäkin voit varmistaa 5–65 %:n säästöt, kiinteistösi iästä ja kunnosta riippuen.

• Säästökohteita mm. lämmitys, ilmanvaihto, vesi, sähkö, kiinteistöautomaatio

• Asiantunteva räätälöity projektinjohtopalvelu

• Avaimet käteen -toimitus toimenpiteiden suunnit-telusta toteutukseen ja jälkiseurantaan

• Kiinteistön arvo nousee ja olosuhteet paranevat

• Parhaat tulokset saavutetaan liittämällä kiinteistö etähallintapalveluumme

ENERGIANKÄYTTÖ JA KULUT HALLINTAAN KAIKILLA OSA-ALUEILLA

Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille KAIKKI TUOTTEEMME JÄSENETUHINTAAN!

Suomalaisen peliyhtiö Playforian liiketoiminta on myyty. Ostajana kaupassa on intialaistaustaisen sijoitta-jan omistama United Game Studios. Liiketoiminnasta saatu kauppahinta on 5,2 miljoonaa euroa.

– Nyt solmitulla kaupalla Playforia saa omistajakseen tahon, joka on sitoutunut panostamaan toimialaan, ja omaa kiinteät yhteydet muun muassa Intiaan ja Kiinaan, mistä on tarkoitus saada merkittävästi lisä-resursseja vauhdittamaan yhtiön muutosta mobiili-pelien kehittäjäksi, kertoo Playforian toimitusjohtaja Tom Lähdemaa.

Playforia on Suomessa tunnettu Aapeli-nimisestä peliyhteisöpalvelustaan, jota yhtiö on tuottanut yli kymmenen vuotta.

Aapelin isä myytiin Intiaan

Ravistajat-sarjan finalistiksi valittu ja nykyään nimellä OnniBus.com tunnettu yhtiö ostaa kaksikerroksisia busseja.

OnniBus.com on tilannut 15 uutta kaksikerroksista Astromega TX927 -mallista linja-autoa Euroopan johta-valta linja-autojen valmista-jalta Van Hoolilta. Tilauk-sen arvo on yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Tilauksen myötä OnniBus.com palkkaa uusia kuljettajia. Linja-autot toimitetaan yhtiölle touko-kesäkuussa.

Ravistaja investoi miljoonia

Suomen vanhin ja varta vas-ten ajoneuvojen katsastus-asemaksi rakennettu asema on Raumalla. Se juhlii neli-kymppistä taivaltaan.

Ajoneuvoja on toki kat-sastettu 1920-luvulta, mutta alkuun homma hoidettiin taivasalla. Vasta 1950-luvulla ruvettiin katsastustoimin-taa kehittämään järjestel-mällisesti.

Kului vielä vuosia ennen kuin asia nytkähti eteen-päin. Valtion budjettiin se nousi vasta 1970-luvulla. Sil-loin esitettiin 46 katsastus-aseman rakentamista.

A-Katsastuksen operatiivi-nen johtaja Hannu Järvinen tietää, miksi ensimmäisen aseman sai juuri Rauma.

– Varat myönnettiin aluk- si Helsingin, Turun ja Rau-man asemien suunnitteluun ja rakentamiseen. Helsingin Hakuninmaan piti valmis-tua ensimmäisenä. Rauma kuitenkin kiri ja avasi oven-sa 1974. Samainen rakennus on yh katsastuskäytössä.

Vanhin katsastus- asema on nelikymppinen

Verkkokauppa-asiointiin tulee muutoksia alkukesästä, kun EU:n uudet säännökset astuvat voimaan 13. kesäkuuta, kertoo Itella.

Kuluttajansuojalaki on taannut kuluttajille oikeuden palauttaa maksutta tuotteita etäkaupassa, mutta kesäkuussa automaattinen maksuton palautusoikeus poistuu.

Jatkossa asiakkaan on ilmoitet-tava palautuksesta ja kaupan peruu-

tuksesta myyjälle. Pelkkä tavaran noutamatta jättäminen tai palaut-taminen eivät enää riitä kaupan peruuttamiseksi. Peruutusilmoitus on tehtävä 14 päivän sisällä lähetyk-sen vastaanottamisesta ja tavara pitää palauttaa 14 päivän kuluessa peruutusilmoituksesta.

Itellasta muistutetaan, että verk-kokaupan on nyt entistä tärkeäm-pää kertoa asiakkaalle, miten pa-

lautukset tulee tehdä. Jotkut suuret verkkokaupat ovat jo ilmoittaneet, että asiakas voi palauttaa tavaroita entiseen malliin.

– Muutoksessa tärkeintä on riittävä informointi. Palauttamises-ta kannattaa tehdä omat ohjeensa, joissa kerrotaan palauttamisen eri vaiheet ja tarvittavat toimen-piteet. Useat kauppiaat laittavat jo nyt asiakaspalautuslomakkeen

ja kuljetusta varten tarvittavan osoitekortin lähetyksen mukaan, joka helpottaa kuluttajan arkea ja vähentää virheitä, ohjeistaa Itellan verkkokaupan asiantuntija Kari Nykänen.

Vaikka laki poistaa automaattiset ilmaiset palautukset, verkkokaup-piaat voivat edelleen halutessaan tarjota asiakkaille maksuttomia palautuksia.

Verkkokauppa muuttuu kesäkuussa

debatti14 05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tehottomaan ja jäykkään (kuntien)

byrokratiaan on löydettävä muitakin rakenteellisia uudis-

tuksia. Tekemisen kustannukset on saatava näkyviksi ja palve-

luita on kilpailutettava rohkeasti.

Toimitusjohtaja Outi Hongisto, Päijät-Hämeen Yrittäjälehti

Kun rupla sukeltaa, vajoaa

myös Suomi.Toimitusjohtaja Esa Mänttäri,

Vantaan Yrittäjäinfo

Palkkatyöpaikat näyttävät valitet-

tavasti olevan katoava kansanperinne. Työ ei.Päätoimittaja Jukka Niemelä

Business Espoo 2014

Muut lehdet

Lähetä [email protected]

Tehdas Suomessa on hieno asia, muttei ollut

mitenkään itsestään selvää, että tällaista tuotantoa voi Suo-

messa ylläpitää. Aiomme kuitenkin nyt pysyä sisukkaasti täällä Han-gossa. Näin meillä säilyy jokaisen

tekovaiheen tuntemus ja taito, millä pystymme erottumaan

muista.Toimitusjohtaja Satu Helkama

Kauppalehti Optiossa

ANNA LuNdé[email protected]

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja

Verottaja uusii parhaillaan ohjeitaan palkan ja yrittäjätulon rajanvedosta. Ellei verottaja hyväksy pienen ali-

hankkijan asemaa yrittäjänä, tämän tulo voidaan verottaa jälkikäteen palkkana. Palveluita ostaneelle toimeksiantajalle voi tällöin tulla jälkikäteen työnantajamaksuja.

Nykyiset ohjeet pohjautuvat varsin erilaisiin olosuhteisiin kuin tämän päivän työolot. Päivitys on siksi aiheellista. Sään-töjen tulee myös olla helposti tulkittavat niin, että osapuolet voivat ennakolta selvit-tää sopimuskumppaniensa verokohtelun. Tulkinnalliset ohjeet vaikeuttavat työllisty-mistä ja kasvua.

Verottajan ohjeissa tulee siksi olla yrittä-jämyönteinen ote.

Sopimukselle siitä, suoritetaanko työ

toimeksiantona vai työsuhteessa, tulee antaa ratkaiseva paino. Ennakkoperintä-rekisterin tarkoituksena on ollut antaa maksajan suojaa toimeksiantajille, jotka ostavat palveluita alihankkijoilta. Käytän-nön toimintaa on vaikeuttanut se, että työ voidaan edelleen verottaa palkkana, vaikka ulkoiset yritystoiminnan tunnusmerkit täyttyvät. Ongelmat ovat vuosien varrella vähentyneet, mutta edelleen on epäselviä alueita siinä, milloin pienyrittäjä toimii yrit-täjänä ja milloin työsuhteessa. Työkorvaus saatetaankin tulkita verotarkastuksessa palkaksi.

Osaamista vaativia tehtäviä siirretään nykyisin niihin erikoistuneille pienyrityksil-le toimeksiantajien keskittyessä ydinosaa-miseensa. Osa tehtävistä voidaan ulkoistaa,

vaikka samoja töitä tehdään myös työsuh-teissa. Kun yrittäjänä toimimiseen ei liity keinotekoisia järjestelyitä, ulkoistaminen tulee hyväksyä luontevana kehityksenä. Seurauksena on syntynyt verkostoja, joilla tuotteet on saatu pysymään kilpailukykyi-sinä. Näin luodaan kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia.

Yrityselämä on myös muutoin muuttu-nut. Työtä voidaan tehdä toimeksiantajan tiloissa, etätyönä kotona tai työ voi olla täysin paikkaan sitomatonta. Suomeen syntyy myös yhä enemmän yksinyrityksiä. Jos työn suorittaja on rekisteröity kauppa- rekisteriin ja asianmukaisesti myös ennak-koperintärekisteriin, hänellä tulee halutes-saan olla oikeus tulla kohdelluksi yrittäjänä. Yrittäjyys on monille luonteva valinta.

Anna Lundén:Epäselvä ohje yrittäjätyöstä kuntoon

Milloin pienyrittäjä toimii yrittäjänä ja milloin työsuhteessa.

Kolumni

Verohallinnon mukaan buffet-ruokailu tai työpaikkaruokalan linjalounas ovat

sallituissa rajoissa. Yritys rakentaa itsestään laatu-mielikuvaa eri tavoin. Näistä menoista suurin osa on verotuksessa vähennettävissä. Mutta verottajan mitta täyttyy, jos tätä mielikuvaa halutaan luoda myös laa-

dukkaalla ruokatarjoilulla. Miksi näin?

Markku Ojala, Taloushallintoliiton johtava asiantuntija

edustusmenoiksi tulkittavista tuhannen euron menoista aiheutuu yritykselle 394

euron verokustannukset arvonlisä- ja yhteisöveroina. Markkinointibudjetista katoaa näin lähes 40 prosenttia, jos verottajan tulkinta on tiukka ja se perustuu vanhaan käytäntöön. Verohallinto paikkasi ohjeistusta vain siltä osin kuin KHO katsoi ajan ajaneen siitä ohi. Miksi 20 vuotta vanhaa ohjeistusta ei uudistettu heti kokonaan, niin että

se olisi tullut voimaan 1.1.2014 eli samana hetkenä edustusmenojen täyskiellon kanssa.

Ovatko verottajan tulkinnat samat riippumatta yrityksen rahallisesta int-

ressistä? Jos yrityksellä on tähtäimessä miljoonien eurojen kauppa, pitääkö ulkomaisille ostajille tarjo-ta linjalounas vai salliiko verottaja, että suomalaista osaamista näytetään tarjoamalla laadukas ja am-

mattitaidolla tehty ravintolalounas?

Kaksintaistelu: Missä kulkee vähennyskelpoisen markkinoinnin ja vähennyk-seen kelpaamattoman edustuskulun raja? Kuka siitä päättää? Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala ja Verohallinnon ylitarkastaja Tiina Rantala hakevat rajoja.

PEKK

A SI

POLA


Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu)Aikakauslehtien Liiton jäsen

ToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaRiikka Koskenranta, toimittajaHannu Hallamaa, toimittajaLotta Tammelin, toimittajaHia Sjöblom, toimittajaRaija Lehtonen, taitto

[email protected] p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

Ulkoasu Marko Myllyaho

IlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 [email protected], www.alma360.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, [email protected]

Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epä-selvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahin- gosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijän-oikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Facebook-kommentit

Yrittajat.fi: Kuukauden kommenttiKaikki pitäisi saada nyt heti, hauskaa pitää olla, eikä missään tapauksessa tylsää puurtamista. Rahaa pitää tulla – jos ei bisneksestä, niin sitten joltain enkeliltä. Pitäisi kuitenkin muistaa, että ainoa paikka, missä menestys tulee ennen työtä, on sanakirja.Yrittäjäneuvos Pirjo Karhu sijoittamisesta Yrittäjän ytimessä -blogissaan.

Hoh hoijaa.Juhani Suolahti kommenttiketjussa EU-vaaleista.

Eivät isotkaan tahdo pärjätä. Suomessakin suuret yritykset saneeraavat ja siirtävät tuotantoa halvempien tuotanto-kustannusten maihin. En minä oikein ymmärrä, kun EU päättää asioista niin, ettei mikään osa-puoli näytä asioista hyötyvän.Pappa Lindgren kommenttiketjussa EU:sta.

PEKK

A SI

POLA

Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä ei ole ruuan huonolaa-

tuisuus. Sen sijaan sen pitää olla tavanomaista ja tilaisuudella tulee olla jokin muukin anti kuin pelkkä kulinaarinen nautiskelu. Laadukas tuote-esittely ja ra-vintolalounas voi olla vähennyskelpoista markkinoin-tikulua. Jos tuotteen esittelyn osuus on vähäinen ja

ravintolaruokailu korostunut, on kyseessä vähen-nyskelvoton edustaminen.

Verohallinnon edustusmeno-ohje on kieltämättä vanha ja siinä on päivittämisen tarvetta.

Toivoisinkin, että kaikki Verohallinnon ohjeet olisivat valmii-na, kun uusi tai muutettu laki tulee voimaan. Nyt tehtiin vain me-nettelyllinen muutos vanhaan lainkohtaan. Muutos vahvistui aivan viime vuoden lopulla. Suurimman paikkaustarpeen ohjaukseen ai-heuttivat kuitenkin KHO:n viime vuoden päätökset, jotka koskivat vähennyskelpoisen markkinointitilaisuuden ja vähennyskelvotto-man edustustilaisuuden rajanvetoa. Siksi päätettiin ohjata ensin

uuden oikeuskäytännön mukaisesti ja päivittää loppuosa ohjeesta tämän vuoden aikana.

Tilaisuus on kokonaisuus. Tarkoitus, luonne ja kulujen tavanomaisuus

ratkaisevat. Edustuksen ja markkinoinnin rajaa ei voi vetää kategorisesti tiettyyn euromäärään tai ravintola-ketjuun. Vähennyskelpoisessa markkinointitilaisuudessa tarjoilu ei ole pääasia. Miljoonien eurojen kaup-poja hieroessa ei ehkä ole väliä, jos ravintolail-lasta vuosikertaviineineen kertyisi myös satojen

eurojen verokustannus? Kestitä saa, vaikkei sitä verotuksessa voisikaan vähentää.

Tiina Rantala, Verohallinnon ylitarkastaja

Tutustu ohjelmaanwww.yrittajapaivat.fi

Ilmoittaudu mukaan nyt,parhaat paikat viedään heti!

Yhteistyössä

arjessa16 05/2014 • YRITTÄJÄSANOMATarjessa

havinaa3/4

Sarjassa selvitämme poikkeuksellisen

pitkäikäisten yritysten salaisuudet.

Tavarakaupasta Porvoon StockmanniksiSimolinilla on tehty kauppaa Porvoossa yli 160 vuotta. Nykyään rautakauppana tunnettu yritys on pysynyt pystyssä, koska se on aina panostanut asiakaspalveluun.

• Lähteenä jutussa on käytetty Lars Nyströmin historiikkia Kauppahuone Simolin Porvoossa 155 vuotta (2009).

Simolinin vuodet

PorvooMaria [email protected]

Hyvää tammisaa-relaista kilohailia Leonh. Simolinilta.

Näin luki Leo-nard Simolinin kaupan ensimmäi-

sessä mainoksessa Borgå Tidnin-gissä 19. lokakuuta 1853.

Yrityksen perustaminen oli 1800-luvun Porvoossa kaikkea muuta kuin helppoa. Vihtiläisen rusthollarin pojan piti nimittäin ensin hankkia porvarinoikeudet ennen kuin kaupanteko oli mah-dollista. Muut kauppiaat olivat sitä mieltä, että Porvoossa ei olisi tilaa parillekymmenelle kauppiaalle. Por-varinoikeuksia mielivän piti osoit-taa maistraatille sekä perehtymistä alaan että ”siveellistä käytöstä”.

Simolin osoittautui ahkeraksi ja päämäärätietoiseksi kauppiaaksi, joka teki fiksuja kiinteistökauppoja. Hänen omistamansa talokokonai-suuden ohitse kulki muun muassa melkein koko Helsingin ja itäisen Suomen välinen maantieliikenne aina Pietariin saakka. Simolinilla asioivat 1860-luvulla myös muun muassa Johan Ludvig Runeberg ja Albert Edelfelt.

Ennen kauppias- uraansa Simolin oli palvellut vuosia me-rillä. Ei siis ihme, että vuonna 1964 vauras-tunut mies osti park-kilaiva Hildan.

Tukkukauppa mu-kaan. Leonard Simo-lin kuoli 55-vuotiaana vuonna 1881.

Liiketoimintaa jatkoi hänen serkkunsa Oskar Simolin, koska perustajan ainoa poika Gustaf halu-si maanviljelijäksi. Oskar Simolinin johdolla liike laajeni entisestään ja

hiSToria velvoiTTaa. Simolinin toimitusjohtaja Kaj Holmén on saanut yrityksen lentoon vaikeiden vuosien jälkeen.

AleKSi PoutAnen

. Kauppa 1951 uudisrakennuksen jälkeen.

se alkoi harjoittaa muun muassa tukkukauppaa. Hän rakennutti maahantuomilleen tavaroille joen rantaan komean tiilimakasiinin vuonna 1902. Rakennus on edel-leen pystyssä ja siinä toimii tätä nykyä Porvoon paahtimo.

Oskar Simolin oli perheetön ja kun hänen testamenttiaan käytiin läpi, kävi ilmi, että hän halusi lähes koko omaisuutensa luovutettavan Porvoon kaupungille ja hyvän-tekeväisyyshankkeisiin. Tämä ei kuitenkaan sopinut hänen veljen-tyttärelleen Olga Simolinille, joka vaati saada periä pääosan setänsä omaisuudesta. Kaupunki suostui kompromissiin.

Olga Simolin avioitui professori Kaarlo Kairan kanssa, jonka pojas-ta Kaarle Kairasta tuli myöhemmin hallituksen pitkäaikainen puheen-johtaja. Hänen tyttärensä Market-ta Kaira-Peikola omistaa edelleen vähän vajaan kolmanneksen yh-tiön osakkeita.

Mutkien kautta nykypäivään. Katosta roikkuvat rasvanahka-saappaat ja sillin, tupakan ja mär- kien sarkavaatteiden tuoksu jäi Simolinilla 1900-luvun edetessä historiaan. Vuonna 1936 avattiin

kivinen tavaratalo, josta kehkeytyi vuosien saatossa ”Por-voon Stockmann”. Se oli elegantti kohtaa-mispaikka, josta sai kaikkea mahdollista.

Suomi vaurastui ja tavaratalon ovet kävivät yhä tiuhem-paan. Vuosikymme-nessä (1951 – 1961) liikevaihto pomppa-si 398 miljoonasta yli 668 miljoonaan

markkaan. Vauhdikkaasti meni myös 1970- ja 1980-luvuilla – jopa niin kovaa, että liiketoiminnan ke-hittäminen jäi jalkoihin.

Sitten iski 1990-luvun lama.

Menestyksen vuosina Simolinin organisaatio oli paisunut ja myös kilpailu vähittäistavarakaupassa kiristynyt. Irtisanomisista ja uudel-leenjärjestelyistä tuli arkipäivää. Ahdinkoa pahensi vielä virheelli-nen toimitusjohtajarekrytointi. Uusi johtaja ei tuntenut paikallista kulttuuria ja uudistukset vain pa-hensivat tilannetta.

Vuonna 1997 Simolinin johtoon nousi nykyinen toimitusjohtaja Kaj Holmén, jolla oli yhtiöstä pitkä kokemus. Hän aloitti työt yhtiössä kesäapulaisena jo 1970-luvulla.

1853•Hän saa porvarin-

oikeudet ja perustaa

oman kaupan.

1826•Leonard

Simolin syntyy Simola-nimisel-

lä ratsutilalla vihdin Leppär-

län kylässä.

1936•rihkamakadun ja välikadun kul-maan avautuu uusi kivinen kauppa-, toimisto- ja varastorakennus. Seka-tavarakauppa järjestäytyy uusissa tiloissa taloustavara-, siirtomaa-

sekä kangas- että lyhyttavaraosas-toiksi. Tukkuosasto siirtyy pihan

puolelle.

1946•Simolinin yhtiö rakennut-

taa Hattulaan kivenheiton päähän Porvoosta tava-ramakasiinin. Makasiini on edelleen pystyssä ja

samassa pihapiirissä sijait-see Simolinin myyntihalli

tätä nykyä.

1951•Simolinin

tavaratalo laaje-nee ja Jokikadun

ja rihkama-kadun kulmaan

valmistuu uudisrakennus.

1974•Simolinin perheyhtiön

johtoon astuu ensimmäistä kertaa toimitusjohtaja suvun ulkopuolelta. Hän on diplomi-

ekonomi Eskil Nymark. Yrityksessä työskentelee

1970-luvulla parhaimmillaan jopa 160 henkilöä.

1881•Perustaja

kuolee ja yritystä jatkaa

hänen serkkun-sa oskar Simolin.

.leonard Simolin

1705/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT ArjessA

LÖYDÄ OMA UNELMASI

...kenkäkauppa, konepaja, kahvila, kirjapaino, kyläkauppa, kuljetusliike, kauneushoitola,

korjaamo, kukkakauppa, kuntosali, kampaamo, koulutuspalveluyritys, keittiökalustemyymälä...

YrityspörssiKauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

yritysporssi.fi

Tavarakaupasta Porvoon Stockmanniksi

>Tätä nykyä Simolin on puhdas rautakauppa.

Tie yrityssaneerauk-sessa olevasta täydenpal-velun tavaratalosta menes-tyväksi erikoisliikkeeksi on ollut pitkä ja kivinen.

Yritys kävi läpi yrityssanee-rauksen 1990-luvun lopulla. Sen yhteydessä yrityksen osake-enemmistö siirtyi Kaj Holménille ja Håkan Johans-sonille.

– Olimme sen verran hul-luja, että uskoimme kaiken keskellä omaan konseptiim-me, Holmén sanoo.

Parivaljakko päätti keskit-tyä pelkästään rautakaup-paan ja panostaa asiantun-tevaan ja henkilökohtaiseen palveluun. Simolinin vahvuus on läpi vuosikymmenien ol-lut paikallisten mielenliikkei-den vahva tuntemus ja niihin reagoiminen.

Vuonna 2003 yhtiö myi keskustan tavaratalokiin-teistön ja kaikki toiminta keskittyi Hattulaan.

– Uudistustyö ei ollut aina helppoa. Se sisälsi paljon vai-keita päätöksiä. Henkilöstö

supistui esimerkiksi useilla kymmenillä 24 henkeen, Holmén jatkaa.

Vuonna 2008 Johansson myi osuutensa Holménille ja nyt hän omistaa yrityk-sestä puolet. Liikevaihto on kehittynyt koko 2000-lu-vun hyvin. Vuosituhannen alussa oltiin alle kahdessa miljoonassa eurossa ja viime vuonna liikevaihto oli jo 8,3 miljoonaa euroa.

Kilpailua on Porvoon seudulla Holménin mukaan ”kiitettävästi”.

– Me olemme erityisesti pienurakoitsijoiden suosios-sa. Nykyään ihmiset katsovat paljon tietoa netistä, mutta ostohetkellä he haluavat varmistua, ovatko päätelmät oikeita ja siinä asiantunteval-la palvelulla on paikkansa.

Holménin tyttären avio-mies on yrityksessä töissä ja muut lapset istuvat hallituk-sessa. Holmén toivoo, että yritys pysyisi myös tulevai-suudessa perheessä.

– Mutta eihän sitä ei kos-kaan tiedä, kun maailma muuttuu niin nopeasti.

Hullu hanke onnistui

Yrittäjistä vain noin 40 prosenttia toteaa asiakkaidensa olevan kiinnostuneita ympäristöasioista, kertoo Varsinais- Suomen Yrittäjien tekemä jäsentutkimus.40

Stud

ioLi

ndeL

L

1994•140-vuotisjuhlavuonnaan

talousahdingossa oleva Simolin käy läpi suurimmat

muutokset historiansa aikana. Henkilöstö supistuu

yli 100 henkilöstä 54:een ja yhtiö investoi yli miljoo-

nalla markalla.

1997•Nykyinen toimi-

tusjohtaja Kaj Holmén nimitetään yrityksen johtoon.

2000-luvulla hänen perheelleen siirtyy myös osake-enem-mistö yrityksestä.

2013•Simolinin liikevaihtoon noin 8,3 miljoonaa euroa. Yrityksessä työskentelee 24 henkilöä. Tätä nykyä 161-vuotias Simolin on

vanhin Porvoossa toimiva kauppayritys.

.Sisäkuva vanhasta kaupasta.

18 05/2014 • YRITTÄJÄSANOMATArjessA

Tiesithän, että...

Löydät tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskurihttp://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Palkkalaskurihttp://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Verotuksen määräpäiväthttp://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

Työnantaja voi tilata työnteki-jöidensä veronumerot suoraan Verohallinnolta toimittamalla sinne työntekijöidensä henkilö-tunnukset.

Julkisesta veronumerorekis-teristä voi tarkistaa rakennus-työmaalla työskentelevän hen- kilön etuja sukunimen sekä hänen veronumeronsa perus-teella, onko henkilön tiedot merkitty veronumerorekiste-riin.

Rekisteriin on merkitty nyt lähes 740 000 henkilöä. Heistä yli 72 000:lla kansalaisuus on joku muu kuin Suomi, tai kaksoiskansalaisuus. Kotikun-ta ulkomailla on yli kahdella-tuhannella työntekijällä.

Tilaa työntekijöiden veronumerot

Jokainen kesätöitä tekevä tarvitsee verokortin. Ilman verokorttia palkanmaksu onnis-tuu, mutta se ei ole saajalleen edullinen. Ennakonpidätys on kortittomalle 60 prosenttia. Ja se on paljon koululaisen tai opiskelijan kassassa.

Verokortti verkossa -palvelussa voi asioida vuorokauden ajasta riippumatta. Asioimista varten tarvitaan henkilökoh- taiset verkkopankkitunnukset.

Verokortti jokaiselle kesätyöläiselle


Valtaosa asiakkaista on yksityishenkilöi-tä, mutta paljon on myös pk-yrityksiä, Tomi Sarkkinen sa-noo.

Hänellä on kiire metallialan yri-tykseen, missä tietokoneet ja sorvit kuuluvat alan arkeen. Uusi asiakas tuo tullessaan tuoreita haasteita voitettavaksi viisi vuotta yritystään pyörittäneelle pian valmistuvalle kauppatieteen maisterille ja it-alaa opiskelleelle yksinyrittäjälle, jolla on selkeä haave.

– Haluan jossain vaiheessa kas-vattaa yritykseni isommaksi niin, että voin palkata työntekijöitä ja itse keskittyä asiakkaiden hankin-taan, hän suunnittelee.

– Askel siihen on kyllä iso. Työntekijän palkkaaminen edel-lyttää aikamoista asiakasmäärää. Yksinyrittäjänä minulla on töitä niin paljon kuin pystyn tekemään,

Korjaaja päräyttää paikalle

Paras virusturva on oma pääkoppa. Seikkailut hämärillä sivuilla on syytä jättää väliin.

Tomi Sarkkinen

Tomi Sarkkinen heittää repun sel- käänsä ja rientää asiakkaan luokse. Tietokoneen kor-jaaja tekee koti- ja yrityskäyntejä.

mutta niitä pitäisi olla vielä paljon enemmän, että kynnys kasvami-seen ylittyisi.

Kohti kasvua. Suunta on kuitenkin selvä. Asiakkaita tulee koko ajan lisää. Tieto kulkee suusta suu-hun. Markkinointi sujuu netissä. It-osaajan ohjelmoimana yrityksen nimi pomppaa ruudulle ensim-mäisten joukossa monella hakusa-nalla.

– Kilpailua käydään verissä päin, mies nauraa ja sanoo, että saman-tapaisia yksinyrittäjiä on alalla useita.

Matkaa laajentamiseen on vie-lä, vaikka työpäivät venyvät sään-

Varo ViruKSia. Yleisin vika tänä päivänä ovat erilaiset haittavirukset, joita jopa ammattirikolliset levittävät tietokoneisiin. Windows XP:n tuen loppuminen tuotti myös koti- ja yrityskäyntejä, kiertävä tietokoneiden korjaaja Tomi Sarkkinen sanoo.

ALEKSI POUTANEN

ALEKSI POUTANEN

pitää päivystysvalmiudessa.Osa viallisista koneista odottaa

korjausta miehen kotona. – Vapaa-aikaa jää vähän. Siitä

juttelemme aina välillä avovaimon kanssa isoillakin kirjaimilla. Jos lähden lomalle, ehtyy tulolähdekin samalla.

Miten yrittäjäksi. –Innostus tietokoneisiin tuli pikkupoikana. Pu-rin koneita osiin ja kasasin niitä. Tutkin, mitä ne olivat syöneet ja miten ne toimivat. Sitten lähdin opiskelemaan alaa Oulun yliopis-toon.

– Yrittäminen kiinnosti. Mie-tin, missä olen hyvä ja mitkä ovat vahvuuteni. Osaan it:n ja tulen hy-vin juttuun ihmisten kanssa. Olen myös tiedonhaluinen. Yhdistin nä- mä vahvuudet, enkä ole päivää-kään katunut.

Vaikka kilpailu alalla on kova, Tomi Sarkkinen rakentaa lisää vah-vuuksia. Yksi on halvoissa ja kiin-teissä hinnoissa.

Asiakkaat voivat jo etukäteen varautua oikeankokoiseen laskuun kun tiedetään, että että viruksen-poisto maksaa kuusikymppiä. Ko-tikäyntilisä pääkaupunkiseudulla on kaksikymppiä.

– Monet muut alan veikot teke-vät töitä vain tuntiveloituksella. Minulle hinnoittelu tuo joskus tap- piota, mutta olen laskenut sen sit-tenkin kannattavan.

Korjaaja vihjaa asiakkaalleen, että kotikorjauksen laskusta saa kotitalousvähennyksen.

KoTiTohTori. Tomi Sarkkinen perusti Entertom-yrityksensä vuonna 2009. Kotikäynneillä vakiovarusteina ovat ruuvimeisselit ja aina mukana kulkeva läppäri. Työkalut mahtuvat reppuun ja muutamaan kassiin.

nöllisesti kahdentoista tunnin mittaisiksi. Viikonloput ovat peri-aatteessa vapaat, mutta puhelin


Korjaaja päräyttää paikalle Töitä piisaa niin paljon kuin jaksan tehdä. Yleensä herään kuudelta, keitän kahvit ja syön aamiaisen.

Ensimmäisen asia-kaskäynnin ajoitan kahdeksan ja yhdek-sän väliin. Ehkä huol-lan koneet, hävitän viruksen ja tarkistan samalla tietokoneen kunnon. Aikaa kuluu tunnista kahteen. Usein vielä poristaan kuulumisia.

Kirjoitan laskun, hyvästelen ja hyppään autoon. Näppäilen osoitteen navigaattoriin ja lähden seuraavaan paikkaan. Yhteen päivään mahtuu neljästä viiteen koti- käyntiä. Yritysasiak-kaille on varattava pidempi aika.

Yritän jossain välissä kuntoilla ja pitää huolta siitä, että syön kunnolla joka päivä. Nämä laimin-lyönnit kostautuvat nopeasti.

Korjaajan työpäivä

1

2

3

4

Joskus mietin ratkaisuja yötä myöten. Enkä laskuta asiakasta tästä aivotyöstä.

Tomi Sarkkinen

Monella yrittäjällä on edessään hallinnollinen rumba yritysnume-roremontin takia.

Kesäkuun kolmantenatoista tulee voimaan uusi kuluttajansuo-jalaki, joka koskee muun muassa yritysnumeroiden hinnoittelua.

Säännöksellä asetetaan sallitut enimmäishinnat puhelinasioinnil-le, kun kuluttajat ovat yhteydessä yritykseen jo tehtyä sopimusta koskevissa asioissa. Silloin pu-

heluiden hinnat eivät saa ylittää kuluttajan liittymäsopimuksen hinnoittelua tai hintaa, joka on korkeintaan Viestintäviraston puhelulle määräämä kattohinta. Laskennallinen perushinta on 13.6. alkaen 0,088 euroa minuutilta.

– Käytännössä se tarkoittaa, että kun asiakas tilaa jotain puheli-mitse, hän voi joutua maksamaan palvelunumeron hinnan. Jos hän myöhemmin reklamoi, peruuttaa

tai irtisanoo tilauksen, puhelun hinta ei saa ylittää perushintaa, Suomen Yrittäjien lainsäädäntö-asioiden päällikkö Janne Makkula sanoo.

Makkula kehottaa kalliimmin hinnoiteltuja yritysnumeroita käyttäviä yrittäjiä kääntymään operaattoreiden puoleen, jotta asia saadaan järjestykseen ennen kuin laki astuu voimaan. Puhelinope-raattorit ovat jo valmistelleet

erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja uuden tilanteen ratkaisemiseksi. Kaiken pitää olla valmista 13. kesä-kuuta mennessä.

Makkula muistuttaa myös, että mikäli yrityksessä käytetään kalliimmin hinnoiteltuja palvelu-numeroita ja asiakas myöhemmin soittaa niihin jo tilatun asian tiimoilta, voi yrittäjä joutua palaut-tamaan asiakkaalle liikaa perittyjä puhelumaksuja.

Yritysnumeroiden hinnoittelu uusiksi

20 05/2014 • YRITTÄJÄSANOMATArjessA

Kysymys

Kysymys

Kysy mitä vain!

Yrittäjäsanomat etsii vastaukset sinulle tärkeisiin kysymyksiin. Lähetä meille kysymyksesi

osoitteeseen: [email protected].

Tärkeät päivät sinulle

22.6. • Verotilin tiliote Verotili-palvelussa.

12.6. • Huhtikuun 2014 arvonlisävero, merityön-antajasuoritukset ja arpajaisvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä.• Toukokuun 2014 työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä vakuutusmaksuvero: sähköisen kausivero-ilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä.

9.6. • Huhtikuun 2014 arvonlisävero, merityön-antajasuoritukset ja arpajaisvero: paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallin-nossa.• Toukokuun 2014 työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä vakuutusmaksuvero: paperisen kausivero-ilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa.

23.5. • Ennakkoveron eräpäivä.Verotilin tiliote Verotili-palvelussa.

Kysymys

23TOUKOKUU

9KesÄKUU

12KesÄKUU

22KesÄKUU

Voiko työntekijän, joka on saanut jo 2 varoitusta, irtisanoa tämän sairausloman aikana?

Vastaus: Sairaus ei muodosta estettä irtisanomistoimitukselle. Usein jopa käy niin, että terve työntekijä saatuaan vihin kokee sairastuvansa ja uskoo ja luottaa, että on kipeytensä aikana erityisessä irtisanomiskiellossa. Tämä luulo on paitsi väärä myös lakiin perustumaton. Erityissuojaa nauttivat raskaana ja perhevapailla olevat, jotka eivät siis ole sairaita, mutta heidän poissaoloperus-teensa vuoksi irtisanomismenettelyä on hankaloitettu. Sairaana olevalle lähetetään sähkö-posti tai kirje irtisanomisesta. Jos ei viestiin reagoi aikaisemmin, irtisanomis-aika alkaa 7 päivän kuluttua juosta. Irti-

Vuoden 2014 alusta luonnollisen henkilön tai kotimaisen kuolinpesän listaamattomalta yhtiöltä saamasta osingosta 25 % on veronalaista pää-omatuloa ja 75 % verovapaata tuloa 8 %:n vuotuista tuottoa vastaavaan määrään asti, kuitenkin enintään 150 000 euroa. Tällaisten osinkojen 150 000 euroa ylimenevästä osasta veronalaista pääomatuloa on 85 % ja verovapaata tuloa 15 %. Jos osinko ylittää 8 %:n vuotuisen tuoton, yli-menevä osa on 75 %:sesti ansiotuloa ja 25 %:sesti verovapaata tuloa. Osin-koa maksavan listaamattoman yhtiön on toimitettava 1.1.2014 tai sen jäl-keen nostettavissa olleesta osingosta 7,5%:n suuruinen ennakonpidätys, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Lasketaanko 7,5 % koko osingon määrästä vai vain veronalaisesta osasta?

Vastaus: Luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle maksettavas-ta osingosta toimitettavan ennakonpi-dätyksen määrä lasketaan koko osingon määrästä. Osingosta toimitettavan ennakonpidätyksen suuruus on 7,5 %, kuitenkin osingon 150 000 euroa ylit-tävältä osalta 27 %. Osingon maksajan on seurattava samalle saajalle maksa-miensa osinkojen 150 000 euron rajan ylittymistä. Ennakonpidätys on toimitet-tava edellä kerrotulla tavalla riippumatta siitä, onko osinko saajalleen pääoma- vai ansiotuloa, ja se toimitetaan edellä mai-nittujen prosenttien suuruisena, ellei saaja esitä osingolle laskettua muutos-verokorttia.Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki

KysymysKysymysMitä eroa on loma-ajan palkalla, lomarahalla ja lomaltapaluurahalla?

Vastaus: Vuosilomalain mukaan työn-tekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Loma-ajan palkka lasketaan vuosilomalain mukaan. Palkka perustuu siihen, kuinka paljon työntekijä on työskennellyt edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana. Joissa-kin työehtosopimuksissa on sovittu muita ehtoja loma-ajan palkan laskemisesta.

Vuosilomalaissa ei säädetä lomara-hasta tai lomaltapaluurahasta, vaan niiden maksamisesta sovitaan työehto-sopimuksissa. Käytännössä lomarahalla ja lomaltapaluurahalla tarkoitetaan samaa asiaa. Nimi ja maksamisen ehdot vaihtelevat työehtosopimuksen mukaan. Mikäli työnantaja ei kuulu minkään työ-ehtosopimuksen piiriin, tämä voi maksaa vapaaehtoisesti työntekijöille lomarahaa tai lomaltapaluurahaa. Tämä ei kuiten-kaan ole lain mukaan pakollista. Mikäli lomarahaa tai lomaltapaluurahaa on jo pidemmän aikaa maksettu työntekijöille, voi siitä olla muodostunut vakiintunut käytäntö. Suomen Yrittäjien lakineuvoja Niina Karjunen

Mitkä voivat olla määräaikaisen työsuhteen perusteet?

Vastaus: Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä ole tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Määräaikaisuudelle on aina oltava perusteltu syy, kuten määrätty työ, kausi- työ, sijaisuus tai tuotantohuiput. Työso-pimus voidaan tehdä määräaikaisena, jos työn luonne sitä edellyttää, ja työnanta-jalla ei ole tarjota pysyvää työtä työsuh- teen päättyessä. Usein tällaisia töitä ovat kestoltaan rajoitetut projektityöt ja kausi- luontoiset työt. Myös sijaisuus on hyväk-syttävä peruste, jolloin työsopimus tulee tehdä vakituisen työntekijän poissaolon ajalle.

Jokin muukin asiallinen syy, kuten ky-synnän vakiintumattomuus tai joidenkin alojen erityispiirteet voivat olla peruste määräaikaisen työsopimuksen tekemi-selle. Yksittäistapauksissa syyt on aina pystyttävä perustelemaan.

Työntekijän aloitteesta määräaikaisek-si tehtyyn sopimukseen ei tarvita syytä.Suomen Yrittäjien lakineuvoja Saija Sampio

sanottavaa on kuultava henkilösyistä ja tuotannollisista syistä johtuvasta irtisa-nomisperusteesta (ennen irtisanomista). Voidaanko sairasta kuulla? Kyllä voidaan. Poissaolokin voi johtua syystä, jonka johdosta työntekijällä ei ole estettä tulla työpaikalle kuultavaksi. Jos työntekijä ei pääsisi työpaikalle, kuuleminen voidaan tehdä myös sähköpostitse tai postitse ja irtisanominen toimittaa kuten edellä. Sairautta irtisanomisen syynä ei pidä sotkea oikeuteen irtisanoa sairaus-lomalla. Asianajaja Ilpo MoisalaAsianajotoimisto Moisala Ilpo Oy

Milloin lopputili pitää maksaa?

Vastaus: Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lopputili, joka koostuu maksamattomasta palkasta ja lomakorvauksesta pitämättömien lomien osalta. Työsopimuslain mukaan lopputili

tulee maksaa työsuhteen päättyessä, eli työsuhteen viimeisenä päivänä. Loppu-tilin viivästyessä työntekijällä on oikeus saada viivästyskoron lisäksi täysi palkka odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuu-delta kalenteripäivältä.

Käytännössä lopputilin maksaminen viimeisenä työpäivänä voi olla hankalaa esimerkiksi tuntipalkkaiselle työnteki- jälle. Lopputilin maksamisesta on mahdollista sopia työsopimuslaista poik-keavasti työsopimuksella tai muulla sopimuksella.

On tavallista, että työsopimukseen otetaan ehto, jonka mukaan lopputili maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksu-päivänä. Tällöin lopputili erääntyy mak- settavaksi sopimuksen mukaisesti normaalina palkkapäivänä. Lopputiliä koskeva sopimus voidaan tehdä myös työsuhteen aikana, esimerkiksi irtisano-misen jo tapahduttua.Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä


Yrittäjä,mYYtkö laskulla?Yksityishenkilöiden maksuhäiriöt lisääntyvät yli 10 prosentin vuosivauhdilla. Jos myyt tuotteita tai palveluita laskulla, maksuhäiriömerkintöjen tarkastus onedullinen vakuutus siitä, että yhteistyöstä saa sovitun korvauksen.

Henkilöiden luottotiedot on uusi palvelu, joka kertoo nopeasti ja luotettavastiyksityishenkilöiden maksuhäiriömerkinnät. Raportin hinta on vain 9,90 €.

Tarkasta yksityishenkilön luottotiedot osoitteesta: kauppalehti.fi/luottotiedot


YRITYSKAUPPA

AsiantuntijatUudistuneesta palvelusta löydät myös laajan joukon yrityskaupan asiantuntijoita alueellisesti ja voit

helposti ottaa heihin yhteyttä ja viedä asiaasi heidän kanssa eteenpäin. Hae

asiantuntijoita eri kriteereillä ja löydät juuri omaan tarpeeseesi

sopivan tahon.

Pörssi tuo vipinää kauppoihinMyyjän ja ostajan kohtauspaikka Yrityspörssi on uudistunut. Täysin uudistu-neesta palvelusta löydät kauppakoh-teet, jätät oman ilmoituksen vaivat-tomasti silloin kuin haluat ja hallinnoit omaa ilmoitustasi sujuvasti. Palvelussa on jo mukana satoja yrityksiä ja kaikki toimii myös mobiililaitteissa.

Yrityskaupan ABC

Yrityskauppa on monipolvinen ja hyvinkin pitkäkestoinen hanke tai

projekti. Yrityskaupan ABC -osiosta löydät keskeiset sisällöt ja neuvot

kaupan eteenpäinviemiseksi ja siinä onnistumiseksi.

Myydään ja ostetaan

Hae myynnissä olevat kohteet tehokkaalla Haulla ja rajaa kohdettasi alueen, hinnan tai toimialan mukaan. Järjestä kohteet

vaikka hinnan mukaan ja vastaa kiinnostavaan kohteeseen helposti ja nopeasti. Yhteydenotot

välittyvät suoraan ilmoittajalle. Voit myös laittaa Hakuvahdin päivystämään kohteita ja saat ilmoituksen sähköpostiisi hakuusi sopivista

kohteista. Tai lisää kiinnostavat kohteet Omiin suosikkeihin ja palaa niihin

myöhemmin.

Tiedot yrityskauppojen määrästä vaihtelevat. Arvioiden perusteella yrityskauppoja tehdään vuodessa 1 000 – 2 500. Arviointihaarukka on liian laaja.

Olkoon totuus sitten mitä tahansa näiden lukujen välillä, se on joka tapauksessa vähän. Yrityskauppoja pitäisi tehdä vuodessa yli 5 000, jotta kaikki eläköityvät yrittäjät saisivat

säntilliseen aikaan yritykselleen jatkajan.

Tutkimuksen mukaanhan Suo-messa on yli 74 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää.

Jo näidenkin lukujen valossa on kummallista, että luotettava tilas-tointi puuttuu.

Iso osa myyntiin tulevista yri-tyksistä ei kiinnosta ostajia. Niissä

ei ole joko mitään ostettavaa eli ne ovat pieniä yhden miehen tai naisen yrityksiä, tai sitten hintapyyntö on posketon. Ostajia on kuitenkin jatku-vasti enemmän kuin myyjiä.

Toivottavasti uudistunut Yritys-pörssi onnistuu kokoamaan niin myyjät, ostajat kuin asiantuntijatkin yhteen. On kaikkien etu, kun hajanai-suus poistuu ja yrityskaupat saavat

arvoisensa markkinapaikan.Samalla voi toivoa, että muutkin

yrittäjät aktivoituvat, eivät pelkäs-tään eläköityvät.

Ideaalitilanteessa myynnissä on jatkuvasti tuhansia yrityksiä. Ostajat poimivat mieleisensä ja yritys kehit-tyy sekä kasvaa.

Yrityksensä myynyt yrittäjä voi puolestaan perustaa taas uuden yri-

tyksen. Paljon puhuttua dynamiikkaa tulee lisää.

Kriitikot sanovat, että mitä sitten, jos yritys ei kiinnosta ostajia? Mitä se kertoo yrityksestä asiakkaalle?

Tuskin mitään. Sen sijaan se kertoo yrittäjälle, että yritys ei ole nykykunnossa tarpeeksi houkutte-leva tai hinta on pielessä. Sekin on arvokas tieto.

Älä rakasta liikaa yritystäsi

KIMMO [email protected]

Kommentti


YRITYSKAUPPA

SomeJaa ilmoitukset helposti eteenpäin sosiaaliseen mediaan tai lähetä ne eteenpäin sähköpostilla.

Muita kiinnostaviaSiirry helposti muihin mielenkiintoisiin kohteisiin heti ilmoituksen yhteydestä.

Pörssi tuo vipinää kauppoihinIlmoituksen laatiminenLaadi ilmoitus osoitteessa www.yritysporssi.fi, maksa se saman tien ja ilmoitus on heti julki. Voit lisätä ilmoitukseen kuvia, videoita ja kertoa kohteestasi laajasti. Voit koska hyvänsä muokata ilmoitusta tai ostaa sille lisänäkyvyyttä palvelun etusivulta tai korostaa sen näkymistä listauksissa. Tehosta kauppaasi lehtinäkyvyydellä – saat ilmoituksen jäsenetuhintaan Kauppalehteen ja Yrittäjäsanomiin.Näet myös ilmoituksen katsomiskerrat ja saat yhteydenotot suoraan sähköpostiisi. Ja jos haluat, voit edelleen jättää ilmoituksen myös nimettömänä.

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa

Muut toimialat

Rakentaminen

Majoitus, ravintola, elintarvike

Palvelut, liikenne

Yritysvälittäjät

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Teollisuus

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 12.6.2014

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin

vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fiIlmoituksiin voi vastata ainoastaan sähköisesti Yrityspörssin vastauslomak-keella, joka löytyy ilmoituksen yhteydestä. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajaan.

Ota yhteyttä:Puh. 0207 421150

www.suomenyritysmyynti.fi

Elintarviketukku, Pirkanmaa ... 115 000LVI asennusliike Pääkaupunkiseutu ..................199 000Maahantuonti Länsi-Suomi ...........................250 000Rengasliike, Itä-Suomi ...........259 000Keittiökalusteiden valmistus Kaakkois-Suomi .....................495 000Sähköurakointiliike Uusimaa ..................................500 000Kuljetus- ja nostopalvelut Pohjois-Pohjanmaa ................525 000Asumis- ja hoivapalvelut Savon-seutu ...........................720 000Upea vierasvenesatama Varsinais-Suomi .................. 1 700 000 Veneliike /palvelut Länsi-Suomi ........................ 1 700 000

Lisää kohteita löydät sivuiltamme!

Myytäviä kohteitamme:

Myytäviä kohteitamme:

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Metallituotteiden alihankintaa..................................... 350 000 Kartano hoivapalvelu- tai matkailukäyttöön ...................... 900 000 Teknisen alan tukkuliike ...................................... 1 800 000 Integroitu animaatio- filmintuotantoyhtiö ........................275 000 Naisten kengät ja laukut ................ 500 000 22-paikkainen hoivapalvelu- yritys Itä-Suomessa ...........................Tarjous Ravintola Joutsassa .......................... 56 000 Monipuolinen kuntosali ................. 370 000 Valokuvaamo Satakunnassa .....................................36 000 Tuottava rautakauppa .................... 300 000 + varasto Erikoisovien tuotantoyhtiö ............ 900 000 Ilmastointialan yritys ..................... 450 000

YrityspörssiKauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

LEIPOMO Etelä-Savossa. Vuokratut toimitilat.

LVI-URAKOINTI- JA TARVIKE-MYYNTIYRITYS Keski-Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimi-tilat 250 m2. Hintapyyntö 350 000 €.

Osuus MITTAUSALAN yrityksestä (Uudenmaan Saneerausmittaus Oy) Uudellamaalla.

Rakennusalan LIIKEIDEA, YRITYS-ILME (www-sivut, käyntikorttipohja ja mainoslaput) ja YRITYKSEN NIMI. www.sahkosaneeraus.fi

RAKENNUSALAN yritys Uudella- maalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokra- tut toimitilat 50 m2. Hintapyyntö 50 000 €.

LATTIAN-JA SEINÄNPÄÄLLYSTYS-ALAN URAKOINTIYRITYS Pohjois-Savossa. Toimintaa Itä-Suomessa Liikevaihto 3 000 000 €. Työnteki-jöitä 30. Osaosakkuus mahdollista. Vuokratut toimitilat.

SUOMALAISEN KORUBRÄNDIN liiketoiminta - kansainvälistä poten-tiaalia. Liikevaihto 66 000 €. Työn-tekijöitä 1. Hinta 20 000 € + varasto n. 50 000 €. Yritys harjoittaa val-mistusta, tukkukauppaa ja verkko-kauppaa.

Ammattimaisesti toteutettu VERK-KOKAUPPA Venäjän markkinoille. Toimintaa ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. Työntekijöitä 1.

TERVEYDENHOITOALAN LAITTEI-DEN JA TUOTTEIDEN MAAHAN-TUONTI- ja TUKKULIIKE. Toimin-taa koko Suomessa. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat.

TOIMISTOTEKNIIKKA-ALAN yri-tys (myynti ja huolto) Uudellamaal-la. Toimintaa koko Suomessa. Liike-vaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työn-tekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 400 m2.

TEKNOKEMIAN TUOTTEIDEN MAAHANTUONTI JA MYYNTI-YRITYS. Toimintaa koko Suomes-sa sekä ulkomailla. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työnteki-jöitä 16 - 20. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 800 000 €.

HEVOSTARVIKKEIDEN MAAHAN-TUONTI/VERKKOKAUPPA. Oma tuotemerkki, laadukas brändi, laa-jennettavissa kaikkeen hevostar- vikekauppaan. Hintapyyntö 20 000 euroa.

PARTURI-KAMPAAMO Orimattilas-sa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimi-tilat 80 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

Pirkanmaalla toimivan monipuoli-sen KUVATULOSTAMON/ MAINOSTOIMISTON liiketoiminta. Toimintaa koko Suomessa. Liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. Työn-tekijöitä 1 - 2. Vuokratut toimitilat 300 m2.

KAUNEUDENHOITOYRITYKSEN LIIKETOIMINTA Helsingin keskustassa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 euroa. Vuokratut toimitilat yli 100 m2. Hintapyyntö 420 000 euroa.

Tuottava, maineikas KOSMETOLO- GINEN HOITOLA (kosmetologiset/ spa-palvelut) Helsingissä. Myös verkkoliiketoimintaa. Vuokratut toimitilat 130 m2. Hintapyyntö 92 000 €.

Lempivaaran MATKAILUKESKUS Riihimäellä. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 1 - 5. Omat toimitilat, kiinteistö n. 8,4 ha, rakennukset n. 1 200 m2. Hinta-pyyntö 945 000 €.

KALANJALOSTUSLAITOS Keski- Pohjanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 300 m2. Hinta- pyyntö 193 000 €.

PIKARUOKARAVINTOLA-KAHVI-LA. Liikevaihto n. 500 000 €. Työn-tekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 85 000 €.

LOUNASKAHVILA Keski-Pohjan- maalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2. Vuokra-tut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 54 000 €.

PAINOTALO Pirkanmaalla, nyky-aikaisella kalustolla (Offset + Digi). Vuokratut toimitilat.

KIINTEISTÖPALVELUYRITYKSEN LIIKETOIMINTA Pohjois-Pohjan- maalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat.

KAUNEUDENHOITOYRITYKSEN LIIKETOIMINTA Helsingin kes-kustassa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat yli 100 m2. Hintapyyntö 420 000 €.

Ostetaan TILITOIMISTO Länsi-väylän lähistöltä tai Lauttasaaresta. Toimintaa koko Suomessa. Liike-vaihto n. 60 000 - 120 000 €. Vuokratut toimitilat.

Ostetaan TILITOIMISTON osake-kanta tai liiketoiminta Varsinais-Suomessa, mieluiten Turussa. Kohdeyrityksen sijainti myös Sata-kunnassa, Uudellamaalla tai Pirkan-maalla kiinnostaa.

24 05/2014 • YRITTÄJÄSANOMATYRITYSKAUPPA

osta vähintään 10 kirjaa*, saat yrityskortilla

10% alennuksen! *) Samaa painettua

normaalihintaista kirjaa.

Kysy lisää lahjaideoita lähimmästä myymälästä tai [email protected].

Ovi lukemattomiin

maailmoihin

, saat yrityskortilla

%alennuksen! *) Samaa painettua

sopivaa kesälahjaa henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille tai asiakkaille?

Etsitkö


Parhaimmillaan yrityskauppa on piristysruis-ke ja kasvuhyppäys. Syntyy uutta toimintaa ja työpaikkoja. Tähän

juuri kannattaisikin siis panostaa.Tuore valtakunnallinen evalu-

ointi kertoo, että omistajanvaih-dospalveluja on saatavilla varsin vaihtelevasti eri puolilla Suomea. Parannettavaa siis löytyy.

– Esimerkiksi Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla neuvonta toi-mii paremmin kuin monilla muilla alueilla, sanoo omistajanvaihdos-ten valtakunnallinen koordinaat-tori Tapani Kaskela.

– Tarjolla on julkisen tahon yritysneuvontapalveluja sekä esi-merkiksi yrittäjäjärjestöjen, mutta myös yksityisten yritysten, anta-maa neuvontaa omistajanvaih-dostilanteisiin. Tärkeää olisi löytää toimiva yhteistyökuvio, jotta neu-vonta olisi tehokasta ja alueellisesti tasapuolista.

Kaskela peräänkuuluttaa tehok-

Yrityskauppa hyppy kasvuunParituhatta yritystä vuodessa vaihtaa omistajaa.

Yrityskaupan vaiheet•Herättely•Valmistelu•Toteutus•Haltuunotto

Mitä ovia ostajana availen?•Uusyrityskeskus•Yrityspörssi ja muut

kauppapaikat•Asiantuntijat•Rahoittajat

Emme tietenkään syö yksityispuolen ruokaa, vaan annamme heille potilaita.

Tapani Kaskela

Tärkeää on myös, että kullakin alueella on valtakunnalliselle Yri-tyspörssille selkeä yhteistyötaho. Yhteistyön pitäisi toimia ongelmit-ta myös yksityisen ja julkisen neu-vontapalvelujen tarjoajien välillä.

Tilanteelle löytyy hyvä vertaus lääkäripalvelujen maailmasta, yk-sityisen ja julkisen sektorin raja-mailta sielläkin.

– Emme tietenkään syö yksityis-puolen ruokaa, vaan annamme heille potilaita. Yleislääkäri ohjaa erikoislääkäreille, ELY-keskukselle töitä tekevä Kaskela sanoo.

Kohti eurooppalaisuutta. Suo-mi on vähäväkinen ja isokokoinen eurooppalainen maa. Alueelliset

erot ovat isoja. Tieto myytävänä olevista yrityksistä on hyvä olla helposti saatavissa. Tarvitaan sekä valtakunnallisia että alueellisia yri-tyspörssejä. Valtakunnasta löytyy kolmisenkymmentä online-kaup-

papaikkaa.Kaskela visioi, miten kuljemme

kohti yhteiseurooppalaisia yritys-pörssejä.

– Kun omistajanvaihdosten neu-vontaa on saatavilla silloin, kun

>Työnjako on selvää Jyväsky-lässä. Yrittäjät pyörittävät yrityspörssiä ja neuvovat yri-

tyksen myyjää. Tuhansien järvien uusyrityskeskus neuvoo ostajaa.

– Neuvoja ei voi istua kahdel-la tuolilla, ajaa samaan aikaan myyjän ja ostajan etuja. Vuoropu-helua voi olla, mutta pelin kulku on selkeää, kun neuvot tulevat eri lähteistä, sanoo uusyrityskes-kuksen toimitusjohtaja Jouko Laitinen.

– Haemme oikeasti jatkajia yrityksille. Tuskin pelkkä sijoit- taja meidän neuvojamme kai-paakaan. Vuosittain neuvojenha-kijoita on viidestäkymmenestä sataan. Viime vuonna yrityksen ostoon päädyttiin yli kolmessa-kymmenessä tapauksessa.

– Olemme ostajan ja yrityksen sekä sen liiketoiminnan jatkajan asialla, Laitinen linjaa.

Neuvontaa annetaan yksilölli-sesti, tapauskohtaisesti. Tavoit-

teena on yhdistää oikea myyjä ja ostaja.

Hyvän ostajan pitää Laitisen mukaan ennen kaikkea varata tarpeeksi aikaa yrityskauppaan. Onnistunut omistajanvaihdos voi viedä vuosia, vaikka joskus muu-tama kuukausikin riittää.

– Onnistuneessa yrityskaupas-sa auttaa, jos ostajalla on yrittä-jämäinen ote, hän on perehtynyt ostettavaan yritykseen ja sen toimintaan sekä tuntee toimialaa.

Homma pelaa Jyväskylässä

kaampaa yhteistyötä. Jokaisella alueella pitäisi olla aktiivinen vas-tuuorganisaatio ja pitkäjänteisen rahoituksen turvin toimiva ma-talan kynnyksen neuvontapiste.

UUTUUS!

59 € (+ alv. 10 %)

YRITTÄJÄN KÄSIKIRJA

Ravista yritystäsi ajoissa!

Jos haluat tietää, miten yritykselläsi meni eilen, katso tilinpäätöstä.

Jos haluat tietää, miten yritykselläsi menee tänään, katso asiakkaitasi.

Jos haluat tietää, miten yritykselläsi menee huomenna, katso työntekijöitäsi.

Ravistajat – 10 ohjetta menestykseen

Ravistajat-kirja on kirjoitettu yrittäjälle, joka haluaa ravis-tella omaa yritystään. Kirja antaa yrittäjälle kartan kohti menestystä. Myös niille, jotka ovat perustamassa yritystä, kirja antaa työkaluja oman liikeidean pohtimiseen ja kehittämiseen.

Ravistajat-kirja käsittelee suomalaisesta näkökulmasta tärkeää teemaa: miten me-nestyä ja pysyä menestyvänä yrityksenä? Kuinka selvitä tilanteesta, jossa oman toi-mialan mannerlaatat ovat nopeassa liikkeessä, mutta suunta ei ole vielä selvillä?

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

Tilaukset:

yrittajat.fi/kirjallisuus/ tai [email protected] tai 09 2292 2946

2505/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT YRITYSKAUPPA


Pasi Kinnunen astui oululaisen tilipalveluja ja liiketoimintaosaa-mista tarjoavan Esmon ruoriin vuoden alussa.

Mitä uusi mies teki ensimmäisek-si?

– Yrityksen haltuunotto on pit-kä ja perusteellinen prosessi. Heti kättelyssä kutsuin koko henkilös-tön koolle ja sitten aloitin henki-lökohtaiset keskustelut jokaisen kanssa erikseen. Tavoitteena on luoda avoin ja keskusteleva ilma-piiri. Omistajanvaihdos on aina kuitenkin henkilöstölle merkki epäjatkuvuudesta ja muutoksesta.

– Kun jää on murrettu, tullaan tutuiksi ja mennään eteenpäin. Olen sanonut, että työhuoneeni on aina auki ja sinne saa pelmahtaa kuin hollitupaan, kun asiaa on. Li-säksi olemme käynnistäneet viik-kopalaverikäytännön.

Kinnunen törmäsi myös yllä-tyksiin. Hän sanoo aikaisemmin

työskennelleensä yrityksissä, missä tehtiin töitä enemmän ryh-missä, työporukoina ja tiimeinä. Tilitoimistossa tyypillisesti työs-kennellään itsenäisesti. Jokainen tekijä on asiantuntija, alansa osaaja.

– Esmon työntekijöistä osa on yrittäjätaustaisia. He myös ym-märtävät uutta yrittäjää, Kinnu-nen uskoo.

Pitkä prosessi. Yrityksen ostaja oli toki tehnyt paljon töitä ennen kaupantekoa ja omistajavaihdos-

prosessin aikana. Hän ei suinkaan hypännyt uuteen tilanteeseen sok-kona eikä ummikkona.

Kinnusella on pitkä yrittäjätaus-ta. Lisäksi hän on toiminut muun muassa Pohto Oy:n sekä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitus-johtajana.

Pasi Kinnunen kertoo tavan-neensa yrityksen aiemman omis-tajan Kai Besmondin Pohjois-Poh-janmaan kontaktitapahtumassa viime vuoden maaliskuussa. Siellä hän kuuli miehen aikeista myy-dä 1990 perustamansa yritykset.

Huhtikuussa herrat kohtasivat koulutustapahtumassa ja asia ete-ni kahvituokion aikana.

– Esmo ja sen tytäryhtiö tilitoi-misto Esmo Economia Oy olivat silloin ”hiljaisessa myynnissä”. Ti-litoimisto on helppo myydä, mutta liiketoiminnan osaamiseen laajas-ti panostava Esmo oli hankalampi kaupattava. Siksi myyjä eteni näin. Olen aikaisemminkin pistänyt pyö-rimään viisi yritystä ja sitten myy-nyt eteenpäin. Nyt halusin palata yrittäjäksi toden teolla.

– Kesäkuussa solmittiin alusta-va sopimus. Yrityksen haltuunoton suunnitteluun jäi hyvin aikaa. Eh-din tehdä huolella liiketoiminta-suunnitelman ja muut yrityksen tulevaisuuteen liittyvät kuviot. Korostan, että henkilöstön osaa-miseen ja kehitykseen kannattaa panostaa.

Uusi omistaja pitää ovet auki henkilökunnalle ja asiakkaille. Tullaan tutuiksi ja edetään yhdessä.

Työntekijät mukaan uuteen menoon

Vinkit uudelle omistajalle•Tutustu henkilöstöön ja

asiakkaisiin.

•Tee kunnollinen liike- toimintasuunnitelma ja rahoituslaskelma ainakin viiden vuoden tähtäimelle.

•Muista, että ostohinnan lisäksi tarvitaan käyttö-pääomaa.

Omistaja Vaihtui. Vuodenvaihteessa yli kaksikymmentä vuotta toimineet Esmo Oy ja Esmo Economia Oy vaihtoivat omistajaa. Uusi yrittäjä ja toimitusjohtaja Pasi Kinnunen pitää avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä tärkeänä voimavarana. Juttuka-verina nyt toimistopällikkö Riitta Hiltunen.

KUVAULJASYrityskauppa hyppy kasvuun

Yrityksen ostaja! Ole tarkkana!•Hinta ei saa olla älytön,

vaan järkevä.

•Toimiala mieluummin kehittyvä kuin hiipuva.

•Varo vanhan yrityksen raskaita rakenteita.

•Ovatko sopimukset ja yhteistyökuviot kunnossa?

myyvä tai ostava asiakas sitä tarvitsee, on todennäköistä, että yri-tyskauppojen määrä kasvaa. Toi-mivan yrityksen ostaminen on hy- vä vaihtoehto uuden yrityksen pe-rustamiselle, Kaskela painottaa.

– Pk-yritykset ovat merkittävä työllistäjä ja omistajavaihdos- kuviot pitäisi ottaa huomioon myös hallitustasolla. TEM:ssä pitää olla selkeä yhdyshenkilö omistajanvaihdosasioille. Yritys-ten omistajanvaihdosten tilas-toinnin tulisi olla osa Tilastokes-kuksen tiedonkeruuta.

Valtakunnallisen evaluoinnin selvityksen teetti työ- ja elinkein-oministeriön omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi.

LIITTYMÄLLÄ LUOTETTAVA KUMPPANI-OHJELMAAN EROTUT EDUKSESI TARJOUSKILPAILUISSA

www.tilaajavastuu.fi/luotettavakumppani

Luotettava Kumppani -ohjelma hoitaa toimittajan ja urakoitsijan puolesta tilaajavastuulain edellyttamien tietojen noutamisen eri rekistereista seka pitaa tiedot aina ajan tasalla ja julkistettuna.

Liity nyt yli 32 000 Luotettavan Kumppanin joukkoon. Saat jasenetuna vuosihinnasta –15 % (norm. 95€+alv.24%).

yrityskauppa26 05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

HALUAISITKO ITSE PÄÄTTÄÄ, KUKA SINUA TAI LÄHEISIÄSI HOITAA?

WWW.VALITSEVAPAASTI.FIKerro mielipiteesi.

>Verottajalla on käytössään yli 50-si-vuinen ohje, jolla se voi halutessaan tarkastella tehtyjen yrityskauppojen

arvonmäärityksiä.Ohjetta käytetään kuitenkin harvoin.

Verohallinnon ylitarkastajan Tiina Ranta-lan mukaan yrityskaupat ovat muutenkin verottajan kannalta läpihuutojuttuja.

– Verohallinnolla tuskin on parempaa tietoa käytössään kuin kaupat tehneillä osapuolilla. Jos osapuolet ovat toisistaan riippumattomia, emme välttämättä edes

laske arvoa, Rantala sanoo.Tilanne muuttuu toiseksi, kun kyseessä

on esimerkiksi sukupolvenvaihdos.Verottaja noudattaa kahta kaavaa las-

kiessaan yrityksen arvoa, mikäli tällainen tarve syntyy. Substanssiarvo on ensim-mäinen keino, jolloin yrityksen varoista vähennetään velat. Toinen keino on vähän viilattu tuottoarvolaskelma.

– Siinä lasketaan tuottoa kolmen edellisen vuoden tuloksen keskiarvosta, Rantala selvittää.

Verottaja luottaa kauppahintaan

126

Eurooppa tarvitsee yrittäjiä

Peter ÖstmanKristillisdemokraattisen eduskunta ryhmän puheenjohtajaKansanedustaja www.peterostman.fi

• Kilpailukyvyn parantaminen ja yrittäjyys ovat avain talouden ja työllisyyden kasvulle

• Parempi kilpailukyky byrokratiaa keventämällä

Kimmo [email protected]

puolet myyntiin tulevista yrityksistä on muiden kuin eläköityvien yrit-täjien omistamia.

Näin arvioi Suomen Yritys- kauppojen toimitusjohtaja Juha Rantanen. Suomen Yrityskaupat Oy on Suomen suurin yrityskauppojen vä-littäjä.

– Nuori polvi perustaa yri- tyksiä ja myy niitä eteen-päin. Se on erittäin hyvä jut-tu. Yrityksiin ei suhtauduta enää niin tunteella, Ranta-nen kuvaa tilannetta.

Hänen mukaansa elä-köityvien yrittäjien omista-mien yritysten myynti on

muutenkin jälkimainingeis-sa. Suuret ikäluokat ovat jo 65 – 67-vuotiaita. Kauan odo- tettua buumia ei ole siis tu-lossa, vaikka Suomessa on 74 000 yli 55-vuotiasta yrit-täjää.

– Markkinoilla on edel-leen liian vähän yrityksiä, jotka ovat ostajien kannalta kiinnostavia. Jos myydään vain työpaikkaa, niin ei sii-tä paljoa kannata maksaa, Rantanen sanoo.

Vauhti hiljeni. Yrityskaup-pamarkkinat vilkastuivat alkuvuonna heikon viime syksyn jälkeen. Keväämmäl-lä tahti on taas hiljentynyt.

Rantanen ei osaa esittää yksittäistä syytä, miksi näin on käynyt.

– Kauppoja kyllä neuvo-tellaan koko ajan, mutta nii-tä ei saada kloussattua. Ra-hoituksesta se ei ole kiinni, sillä rahoituksen saaminen on yhtä vaikeaa kuin ennen-kin. Myös myyjät ja ostajat ovat liikkeellä. Ehkä kyse on satunnaisvaihtelusta, Ran-tanen pohtii.

Hän ennustaa, että tästä vuodesta tulee viime vuo-den kaltainen. Trendinä on ollut kauppahintojen lasku.

– Hintapyyntöihin on tul-lut realismia. Myyjien val-veutuneisuus on muutenkin parantunut.

Se tarkoittaa, että myyjät alkavat ajoissa miettiä yri-tyksestä luopumista ja ovat valmiina olemaan yritykses-sä neuvonantajatehtävissä myös myynnin jälkeen.

Vanhalla kaavalla. Yleisin yrityskauppamuoto on edel-leen liiketoimintakauppa.

Skalin talouspäällikkö Markku Immanen sanoo, että osakekauppa on perus-teltu, jos myyjällä on joko runsaslukuisesti asiakkaita tai niihin liittyvät sopimuk-set ovat hankalasti siirrettä-vissä.

Nuoren kaartin esiinmarssiYrityskaupat ei ole eläköityvien yrittäjien yksin-oikeus. Kaup-pojen määrä hiljentynyt vauhdikkaan alun jälkeen.

Nuori polvi perustaa yrityksiä ja myy niitä eteenpäin. Se on erittäin hyvä juttu.

Juha Rantanen

vesa-matti väärä

yrityskauppa 2705/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Nuoren kaartin esiinmarssi

– Tietyissä tilanteissa myyjälle on hyvä asettaa myös kilpailukielto. Hän ei olisi tällöin oikeutettu toimimaan osakkaana tai johtotehtävissä tai muuten asiakashankintaan liitty-vissä tehtävissä kilpailevaa toimintaa harjoittavien yri-tysten palveluksessa kaupan jälkeen. Tyypillisesti kilpai-lukielto voidaan tehdä kah-deksi, kolmeksi vuodeksi, Immanen kertoo.

Immanen on ollut uransa aikana mukana sadoissa yri-tyskaupoissa. Kuljetusalan yrityksissä siirtyy kaupan yhteydessä yleensä koneita, laitteita ja muuta kalustoa, joiden käypä arvo on lähes poikkeuksetta niiden vallit-sevia kirjanpitoarvoja korke-ampi.

– Kauppahinnan määrit-tely tulisi toteuttaa yritykses-sä huolellisesti laadittavin tuotto- ja substanssilaskel-min, Immanen sanoo.

Kaksi tapaa laskea yrityksen arvo

Substanssiarvo1

2 Tuottoarvo

•Substanssiarvoonyrityksenvelatto-manomaisuudenarvoelivaratmiinusvelat.

•Terveissäjaostajaakiinnostavissayri-tyksissätuottoarvoylittääsubstanssi-arvon.

•Yrityksenmyyntivoiollavaikeaa,jostuottoarvoalittaasubstanssiarvon.

•Substanssiarvoonmyyjänminimihinta.

•Tuloslaskelmaaoikaistaanniin,ettälaskettutulosvastaaostajantulevaatulosta.

•Yrityskaupantakaisinmaksuaikaonyleensä2–6vuotta.Pk-puolellaeiostajayleensäsaarahoitusta,mikälitakaisinmaksuaikaonylikuusivuotta.

•Mikäliyrityksenviimeisimmästätilin-päätöksestäoikaistutulosonesimer-kiksi100000euroa,yrityksentuotto-arvoonvälillä200000–600000euroa.

•Lopullinenkauppahintariippuumonis-tatekijöistä,kutenkauppatavasta,rahoituksesta,toimialasta,yrityksensijainnista,tilauskannastajne.

järKi päähän. Suomen Yrityskaupat Oy:n toimitusjoh-taja Juha Rantanen kannustaa myyjiä realismiin kauppahin-noissa.

Tänään on hyvä päivä perustaa verkkokauppa

Aloita vaikkapa lataamalla suosittu verkko-kauppaoppaamme ilmaiseksi sivuiltamme osoitteessa www.mycashflow.fi.

Tutustu samalla MyCashflow’n monipuolisiin ominaisuuksiin ja näppäriin toimintoihin. Halutessasi voit perustaa yrityksellesi oman vaivattoman verkkokaupan vaikka saman tien!

Lisätietoja MyCashflow’sta ja verkkokaupan perustamisesta saat myynnistämme 020 741 9171, [email protected].

Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma

SuurinosaostetuistapieniäSeinäjoen ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan suurin osa ostetuista yrityksistä on varsin pieniä. Peräti 36 pro-sentilla ostokohteista oli liike-vaihto alle 240 000 euroa. Joka kolmannen ostetun yrityksen liikevaihto on yli miljoona euroa. Ostokohteen mediaani liikevaihto on 430 000 euroa.

YksinyrittäväeikiinnostaSuurin osa ostetuista yrityksistä työllistää 2 – 4 henkilöä. Näin on tilanne 36 prosentissa ostokoh-teissa. Joka viidennessä ostetuis-ta yrityksistä työntekijämäärä on 5 – 9. Yli kymmenen hengen yrityksiäkin on 28 prosenttia. Sen sijaan 0 – 1 henkeä työllistävät käyvät heikoimmin kaupaksi. Ostetuista yrityksistä 16 pro-sentilla on maksimissaan yksi työntekijä.

TuttufirmavetääpuoleensaLähes puolet ostajista tuntee ostokohteen entuudestaan tai on jopa työskennellyt myytävässä yrityksessä.

Toiseksi suosituin keino löytää ostettava yritys on oma perhepiiri. Myös myyjän yhtey-denotto mahdolliseen ostajaan pääsee kolmen kärkeen. Joka kymmenes kerta ostaja on löy-tänyt ostettavan yrityksen itse esimerkiksi lehti-ilmoituksen avulla.

VainvähänongelmiaToteutuneet omistajanvaihdok-set sujuvat varsin kitkattomasti, ainakin tutkimusten perus-teella.

Suurimpia ongelmia aiheutta-vat arvonmääritys, liian korkea hintapyyntö ja rahoituksen

saaminen. Peräti 83 prosenttia pitää omis-

tajanvaihdosta onnistuneena.

Muutoksiatulee–jahyväniinYrityksen toiminta muuttuu heti omistajanvaihdoksen jälkeen.

Uusi omistaja tarttuu ensim-mäisenä strategiaan ja tavoit-teisiin. Myös laadunhallintaan kiinnitetään huomiota. Samoin tuotteisiin ja palveluihin, johta-miseen sekä asiakkuuksiin.

Lähde: Seinäjoen ammattikorkea-koulun tekemä tutkimus omistajan-vaihdoksen toteutus ja onnistuminen ostajan ja jatkajan näkökulmasta.

Tiesitkö, että...Ostokohteen liikevaihto ostohetkellä

(milj. euroa)

36%

16% 14%17%

11%6%

0 – 0,24 0,25 – 0,49 0,5 – 0,9 1 – 1,99 2,0 – 4,99 5 + Me Me Me Me Me Me


vapaallaTuomiokuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Tabu. Uuden laittoman lakon suunnittelukokouksesta

tavoitettu ay-liikkeen johto jyrähtää, että puuttuminen

jäsenmaksujen verovähennyk-siin rikkoo työrauhan.

SuvivirSi kajahTaa. Lähes 25-tuntisia työviikkoja pais-kivat opettajat pääsevät vih-

doin ja viimein 2,5 kuukauden kesälomalle. Sitten onkin taas

edessä kuukauden puserrus ennen syyslomaa.

Tappio. Sveitsi päätti hylätä Ruotsin ilmavoimien ylpey-den, JAS Gripen -hävittäjien oston. Hyvä niin, sillä tiettä- västi potkurikoneista on jo

edistyksellisempiäkin versioita.

vaaliuurnille. Itsenäisyys-puolueen melskaaminen olisi

jotenkin uskottavaa, jos puolueen jäsenet itse tietäi-sivät, mihin vaaleihin tässä ollaan valmistautumassa.

johTajuuden merkki. Kesän minihallitusneuvot-

telut pitää siirtää Hartwall-Areenalle, sillä Antti Rinteen

porukka päättää -osasto ei mahdu pienempiin tiloihin.

lenTävä lauSe. Kurkistus vuoteen 7 058 osoittaa,

että viimeisen suomalaisen viimeiset sanat kuuluivat:

”Jätämme portin auki, mutta Nato-kanta ei ole ihan vielä

ajankohtainen.”

Risto Kivinen:Taantuma ei haukkaa urheiluaHia Sjö[email protected]

1Koulujen lukuvuosi päättyy. Opettajat aloit-tavat monien kadehtiman pitkän kesäloman. Olet sivutoiminen yrittäjä. Eikö lomailu kiin-

nosta?Kesään kuuluu kotiseutumatkailu perheen kanssa. Pitkät lomat eivät olleet ammatinvalinnan kannus-timia. Ihanteeni oli oma urheileva miesopettajani. Hänen esimerkistään päätin, että minustakin tulee sellainen. Työ on mukavaa. Urheilu vei minut myös yrittäjäksi.

2Miten sinusta tuli sivutoiminen yrittäjä?Urheilu on upeaa. Onneksi taantuma ei ole iskenyt siihen. Suuria tapahtumia ja kisoja on,

eikä niissä mukana olevien määrä ole vähentynyt. Ehkä ihmisillä onkin nyt enemmän aikaa urheiluun ja liikuntaan. Suunnistus oli minun lajini. Sitä kautta päädyin kerran hoitamaan Angelniemen Ankkurien rastipäivien tulospalvelua. Sähköinen leimausjärjes-telmä otettiin käyttöön vuonna 2000 ja hoidin homman. Harrastuksissa käy helposti niin, että kun kerran tekee jonkun urakan ja se onnistuu, sinut pyydetään seuraaviinkin. Sillä tiellä ollaan.

3Miten onnistut yhdistämään päivätyön ja yrittäjyyden?Kaiken takana on intohimo. Tulospalvelu-

yrittäjänä minulla menee monta viikonloppua vuodessa yrittämiseen. Marraskuu on oikeastaan ainoa hiljainen tällä rintamalla. Talvella on hiihtoa ja hiihdon jälkeen alkavat hölkät. On suunnistusta

ja juoksua. Päivätyöni etuja on, että esimiehet ovat ymmärtäneet liikunnan ja urheilun tärkeyden. Ajan-käytön järjestäminen on sujunut mukavasti.

4Miksi et ryhdy kokopäiväiseksi yrittäjäksi?Pidän päivätyöstäni. Haluan ehdottomasti olla mukana vaikuttamassa nuorten liikunta- ja

urheiluhalujen kehittymiseen. Kokopäiväiseksi tulos-palveluyrittäjäksi ryhtyminen vaatisi lisää panos-tuksia. Alalla olisi kyllä mahdollisuuksia. Pitää vaan suunnata katse yhä suurempiin kisoihin. Massata-pahtumat, kuten hölkät ja isot juoksutapahtumat, ovat tulospalvelulle sekä haaste että mahdollisuus.

5Miten suurten tapahtumien tulospalvelun pyörittäminen onnistuu yksinyrittäjältä?Ei se niin yksinäistä olekaan. Teen yhteistyötä

muiden tulospalveluja tarjoavien yrittäjien kanssa. Tarvittaessa käytän apupoikia. Tietenkin saman alan yritykset myös kilpailevat keskenään, mutta vahvem-paa on kuitenkin yhteistyön tekeminen.

6Onko koskaan sattunut mokauksia tulos-palveluissa?Kaikenlaisia kommelluksia ja matkan varrella

ratkaistavia ongelmia on kyllä tullut eteen. Sehän on yrittäjän arkea. Esimerkiksi viime vuonna maailman-cup-hiihtosuunnistuksessa Ylläksellä jouduttiin yksi kilpailu uusimaan, kun ajanoton vuokratunnistin petti. Vika ei ollut meidän, mutta uusimaan joudut-tiin. Eniten tässä kaksoisroolissa harmittaa, että aikaa jää itse asiassa kovin vähän suunnistukseen. Onneksi ehdin sentään pelata sählyä. Koko ajan suunnittelen lisääväni oman kuntoiluni määrää.

niin kauan jaksaa tehdä, kun se on hauskaa.

kuka: risto kivinenperhe: vaimo ja 3-vuotias aino sekä 1-vuotias aleksi.Työt: luokanopettaja ja urheilukilpailujen tulos- palvelujen tuottaja omassa result Fellows (Tulos- hemmot) -yrityksessä. motto: jos teet jotakin, tee se täysillä!

vesa-matti väärä

6 kysy- mystä


Mitä ihmettä? Myydäänkö polttoainetta enemmän kuin vaatteita? No eihän toki. Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan liikevaihdolla mitattuna vaatteita myydään enemmän. Niitä myydään kuitenkin selvästi vähemmän kuin elintarvikkeita ja juomia.

Baanalla

Muuallakin tapahtuu

Lisätietoja ja lisää tapahtumia löytyy aluejärjestöjen nettisivuilta.

117metrin toimistotalosta tulee Suomen korkein. Se rakennetaan Espoon Keilaniemeen. Taloon muuttaa Fortum, jonka tyhjenevä toimisto-torni ehkä muutetaan asunnoiksi.

Kesäkuussa Oulun lähes yöttömässä yössä jysähtää. Toista kertaa järjestettävä

startup-tapahtuma Midnight Pitch Festiin odotetaan yli 2 000 kävijää.

Startupeille, sijoittajille ja inno- vaattoreille suunnattu festivaali kokoaa yhteen tämän päivän toi- mijoita katsomaan tulevaisuu-teen.

Viime kesänä tapahtuma veti Ouluun 50 sijoittajaa, 70 startupia ja yli 1 200 katsojaa. Nyt pyritään vähintään samaan.

Tapahtumassa puhuvat muun muassa pääomasijoitusyhtiö DJF Espritin toimitusjohtaja Stuart Chapman, EK:n johtaja Leena Mörttinen, Nexin Venturesin part-neri Artturi Tarjanne ja Helsingin

pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl.

Menneenä keväänä oululainen startup-maailma nousi otsikoi-hin helmikuussa järjestetyssä esitapahtumassa, jossa startupit pitchasivat avannosta käsin.

Kesän kynnyksellä on noustu avannosta, mutta ei lähdetty veden ääreltä. Järjestäjät lupaavat bisnessisällön lisäksi myös viih-dettä ja torstai-illalle rantabileet.

Avannosta biitsille

Mikä: Midnight Pitch FestMilloin: Kesäkuun 12. – 13. päivinäMissä: Oulun NallikarissaLisätietoa: www.pitchfestoulu.com

Naisyrittäjyyskeskus järjestää Pikastartti yrittäjyyteen -inten-siivikurssin kesäkuun alussa.

Kahden viikon aikana käy-dään läpi liikeideat ja toiminta-suunnitelmat, tuotteistaminen ja hinnoittelu, pienyrityksen myynti ja markkinointi, tulos-laskelma, tase, verotus sekä pienyrityksen rahoitus, vakuu-tukset ja luottoriskit.

Yrittäjäkurssin aikana osallistujat tekevät omaa liiketoimintasuunnitelmaansa. Kurssista kirjoitetaan kurssi-todistus osallistuneille.

Lisätietoja Merita Pere, [email protected], 040 839 2060.

Intensiivisesti yrittäjyyteen pikastartilla Golfia on väitetty pirun keksimäk-

si vaikeaksi lajiksi. Se on vaikeaa ja samalla rentouttavaa, hyvää terveysliikuntaa.

Ylilääkäri, dosentti Jari Park-kari on tutkinut golfin terveysvai-kutuksia. Kaloreita kuluu, syke hakkaa ja rasvaa palaa. Golf tekee hyvää myös verenpaineelle.

Kajaanin Golf tietää tämän ja tarjoaa 80 täyttäneelle Kainuun Yrittäjille valtakunnan halvinta aloituspakettia ja toivottaa samalla onnea ja terveyttä Kajaaniin. Golf yhdistää yrittäjiä monissa kesä-tapahtumissa ympäri maan.

Golf tekee terveeksi

Etelä-KarjalaMessumatkailua ja ruokaaParikkalan Messut 27.6. – 28.6. pe klo 12 – 18 ja la klo 10 – 18 Parikkahallin ja Kirjolan koulu sekä ulkoalueet. Messujen teemana matkailu, puhdas ruoka, Sai-maa – Laatokka-yhteistyö, biotalous sekä tietysti paikallinen yrittäjyys ja aktiivi-nen yhdistystoiminta. Esiintyvät mm. Hilarius Hiiri ja Jannika B. Ilmoittautumi-set ja lisätiedot www.parikkalanmessut.fi.

Etelä-PohjanmaaRekkakiertue puolivälissäEtelä-Pohjanmaan Yrittäjien 75-vuotis-juhlarekka on nyt kiertueensa puolivälis-sä. Se pysähtyy vielä pe 23.5. Jalasjärven torilla, la 24.5. Kauhajoen Matkahuollon edessä, ti 27.5. Kristiinankaupungin torilla, ke 28.5. Laihian toripaikalla ja pe 30.5. Ilmajoen Tokmannin pihalla. Pysähdysajat ovat arkisin klo 12 – 18 ja lauantaisin klo 10 – 14. Rekassa on joka yrittäjälle tarpeellista tietoa suoraan käyttöön.

KainuuIloisesti kesäänLähiTapiola – kesänavaus la 7.6. klo 15 Paltaniemellä, Eino Leino -talon Lystinur-mella. Iloinen ja leppoisa kesänavaus Oulujärven maisemissa hyvän musiikin ja hauskan pelailun merkeissä, joissa tans-siaskeleet ja pelien säännöt sovelletaan sujuvasti osallistujien mukaan. Ilmoit-tautuminen 30.5. mennessä pj. Miariikka Tervonen [email protected].

Keski-PohjanmaaMarkinoinnin treffeilleYritystreffit pe 23.5. Centria-ammatti-korkeakoulussa Ylivieskassa klo 17 – 20. Upea tilaisuus löytää uusia kauppakump-panuuksia B2B-tapaamisessa. Erityis-vieraana Jarkko Kurvinen Plutonista. Lisätietoja [email protected] tai 050 328 1769.

Valmistaudu golfmestaruuteenYrittäjien SM Golfmestari ratkeaa elokuussa. Perjantaina 15.8. klo 12 – 18 pelataan Kalajoen upeilla viheriöillä.

Tapahtumaan kannattaa jo ruveta valmistautumaan ja valmentautumaan. Lisätietoja tulee myöhemmin ja lähem-pänä tapahtumaa. Mutta jo nyt Kalajoen hiekkasärkiltä kaikaa iloisesti: TERVE-TULOA!

Keski-SuomiTyöllisyyspaneeli just nytSuuri Työllisyyspaneeli to 22.5. klo 13 – 15 Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnan- salissa, Vapaudenkatu 39 – 41. Nyt kes-kustellaan työllisyysnäkymistä ja katso-taan tulevaisuuteen tiukassa paneelissa. Vapaa pääsy!

Hurrikaanihallissa messutKoti ja Puutarha -messut 24. – 25.5. Viitasaaren Hurrikaanihallissa. Esillä vapaa-aikaa, kodintuotteita, puutarhaa… Lisätietoja [email protected], 044 064 6270 ja [email protected], 0400 246 228.

ELYstä ajankohtaistaKeski-Suomen ELY-keskus järjestää ajan-kohtaispäivän yrittäjille 5.6. klo 9 – 11.30 Cygnaeus-talossaJyväskyläs-

sä. Kahvia ja tietoiskuja luvassa. Ilmoittautu-minen 28.5. mennessä [email protected].

Yrittäjien SM-joukkuemaratonKeuruun yömaraton juostaan pe 18.7. Tapahtuma alkaa klo 18 Keuruun Kurki- saaressa. Tapahtuman yhteydessä juostaan myös Suomen Yrittäjien SM-jouk-kuemaraton. 31.5. mennessä ilmoittautu-neet pääsevät viime tingassa ilmoittautu-via halvemmalla. Koko kisassa on lasten, naisten ja miesten sekä joukkuesarjoja. Lisätietoja [email protected], 040 910 8729 sekä www.keuruunyoma-raton.fi.

LappiRajalla treffataanKolmen maan rajatapaaminen 17. – 18.6. Hotelli Hullussa Porossa Levillä. Konfe-renssissa kaivellaan rajojen yli työsken-telyn kuvioita Pohjoiskalotin alueella. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 23.5. [email protected] tai [email protected].

PirkanmaaLikat lenkilleLikkojen lenkki Tampereen Stadionilla la 24.5. klo 12 – 18. Lenkin pituudet 3 – 8

km. Viihdyttämässä Juha Tapio, Jesse Kaikuranta, muoti- ja hiustrendinäytös, liikuntaa ja Paras Puku -kisa.

Golf-kisat PirkanmaallaPirkanmaan Yrittäjien 12. golfkisat 12.6. Tammer-Golfissa Tampereella. Sarjat: 0 –18,4 lyöntipeli, 18,5 – 36 pistebogey, paras scratch, joukkuekisa ja väyläkoh-taisia erikoiskilpailuja. Ilmoittautumiset Tammergolfin Golfin caddiemasterille, [email protected], 010 423 1800. Paikkoja rajoitetusti.

Pohjois-PohjanmaaTennismestarit haussaYrittäjien SM-tennismestaruus haussa 14.6. – 15.6. Nalliportissa Oulussa, Vella-montie 9. Sarjoina kisassa ovat naisten ja miesten yleiset, nelinpeli, +60-sarja (1954 tai aiemmin syntyneet), sekä aloit-telijoille suunnattu sarja. Kisan järjestää Oulun Verkkopalloseura. Osallistumis-maksut 30 €/kaksinpeli ja 15 €/nelinpeli. Lisätietoja [email protected], 040 040 3507.

Likat lenkilleLikkojen lenkki juostaan Oulussa la 16.8. klo 12 – 18. Luvassa on muotinäytöstä, Juha Tapiota, alkujumppaa ja palautta-vaa venyttelyä sekä Paras Puku -kisa. Lyhyt lenkki on alle 3 km ja pitkä yli 7 km. Halvimmalla pääsee mukaan, kun ilmoittautuu 15.6. mennessä. Lisätietoja www.likkojenlenkki.fi.

Rannikko-PohjanmaaVerkot kuntoonVerkostotapaaminen to 22.5. klo 15 Jannen Saluunassa. Luvassa tehokasta

yrittäjien verkostoitumista. Mukana puuhassa Fennia. Lisätietoja info@ rp-yrittajat.fi.

SatakuntaVipinää työyhteisöönTyöelämä 2020 ke 11.6. klo 8.30 – 12 ELY-keskuksessa Porissa. Haetaan käytännön näkemyksiä monimuotoisen työyhteisön mahdollisuuksiin. Tilaisuudessa lukuisia puhujia ja odotettavissa mielenkiintoi-sia keskusteluja. Ilmoittautuminen 4.6. mennessä [email protected], 0295 022 083.

SavoKohti kansainvälisyyttäKuopion Kv-kilta koolla pe 6.6. klo 11 – 12 Pannuhuoneessa Ravintola Isä Camil-lossa. Ilmainen tilaisuus kansainvälisille markkinoille tähyäville. Vertaistukea ja vinkkejä verkostoissa. Haastattelijana Mikko Laakkonen. Ilmoittautua voi kesä- kuun 2. päivään mennessä yhteyshenkilö Taina Jutilalle.

Joroisiin golfaamaanVarkauden kauppakamarin perinteiset golfkisat pe 13.6. Kartano Golfin upeissa puitteissa. Pistebogey-kisat miehille ja naisille. Paras scratch-tulos palkitaan kiertopalkinnolla. Lisätietoja [email protected]. Ilmoittautumiset 6.6. mennessä [email protected] tai 010 422 2380.

Kallavedelle avecin keraAfter Wörks AVEC -risteily Kallavedellä Nuorten Yrittäjien Voimalan jäsenille ja heidän aveceilleen ke 2.7. klo 18.45 alkaen. Mukaan mahtuu 60 ensimmäi-seksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset ti 24.6. mennessä [email protected].

Uusimaa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Pääkaupunkiseutu)Aamulla kouluunPestaamon rekrytointi ja työnantajuus -aamukoulut Helsingissä toteutetaan sa-mansisältöisinä kolmessa TE-toimistossa: Pasilassa, Itäkeskuksessa ja keskustassa Mikonkadun varrella. Tilaisuudet ovat aamuisin klo 8.30 – 9. Aikatauluja ja muita lisätietoja Helsingin Yrittäjät, Marja Kaijala 050 444 0054 ja Kaisa Välivehmas 044 305 1067.

Espoon golfmestarit haussaEspoon Yrittäjien perinteiset, hyvän tuulen golfmestaruuskilpailut pelataan Espoo Ringside Golfissa to 5.6. klo 8 – 16. Ilmoittautumiset 27.5. mennessä [email protected]. Lisätietoja kilpailumuodoista ja päivän kulusta verkossa www.espoonyrittajat.fi, 010 422 1400.

AKK:lta yhteistyötäAmmattikorkeakoulut Axxell ja Luksia kertovat yrittäjille tarkoitetuista palve-luistaan pe 23.5. klo 8.15 – 9.30 Smör-magasinetissa Hangon Länsisatamassa. Hyvä mahdollisuus vaihtaa kuulumisia kollegojen kanssa.

Makasiinin makujaKesäinen yrittäjäillallinen pe 23.5. klo 20 alkaen Ravintola Makasiinissa, Satama-katu 9, Hangossa. Kesäinen illallinen hyvässä yrittäjäseurassa lähiruuasta nauttien 1860-luvun makasiiniympäris-tössä. Mukana myös taikuri Kim Wist. Illallisen hinta 20 euroa. Paikkoja rajoi-tetusti.

JuhlagolfiaHelsingin Yrittäjien 20-v golfmestaruus-kisat ti 3.6. alkaen klo 12 Vuosaaren haastavalla kentällä. Kisat käydään 2/3 tasoituksin naisten ja miesten sarjois-sa. Mukana viime vuoden puolustava mestari Mikko Heinonen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset [email protected].

Varsinais-SuomiSaaristossa svengaaParaisten Päivien markkina- ja kesäta-pahtuma 6. – 7.6. Nordkalkin kaivokseen pääsee tutustumaan opastetusti. Tapah-tumassa mukana Paraisten kummialus ja vapaaehtoinen maanpuolustus.

Sauvossa tanssahdellaanKesätanssit Sauvon Karunan Kallioran-nassa ke 16.7. klo 19 – 23. Esiintymässä Aikalisä, Vicky Rosti & Toyboys.

30 05/2014 • YRITTÄJÄSANOMATPARHAAT PALVELUT

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492

[email protected]

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingistä ja Lohjalta

Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset

ja sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä ja tule käymään!

www.consista.fi www.paritilit.fi

Helsinki 09-6225 715Lohja 019-321 070

Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oyja

Lohjalla Paritilit Oy

TILITOIMISTOT

PARHAAT PALVELUTILMOITUSMYYNTI,

KYSY TARJOUS!TIEDUSTELUT:

KARI SALKO 0400-604133

[email protected]

TULOSTINTARVIKKEITA

YRITYSSOVELLUKSET

LaskutusohjelmaHelppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelmaNopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös

Palkanlaskentaohjelma Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

TIETOSUUNTAPALKATPALKANLASKENTA TIETOSUUNTAOHJELMISTOT

TIETOSUUNTAKIRJANPITOKIRJANPITO

TIETOSUUNTAOHJELMISTOT

TIETOSUUNTATaloushallinnon ohjelmat

• Hinta-laatuvertailun voittaja• Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

TIETOSUUNTAOSTORESKONTRAOSTORESKONTRA


TIETOSUUNTALASKUTUSLASKUTUS


www.route-tracker.comKatso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

AJONEUVOPAIK ANNUSROUTE-TRACKER

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • Kuljetukset ja työt hallintaan • Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä • Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia • Automaattinen seuranta ja tietojen tallennus 24/7

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena.

Soita: puh. 040 966 2067

Tilaa koekäyttö

3 kk 19,90 €/kk

YRITYSPALVELUT

Hanki yrityksellesi asiakkaita Etelä-Afrikasta !

OTA YHTEYTTÄ Arno Lappalainen+358 40 480 6693

ALoITA vIEnTI AfRIKKAAn!

www.vientitoimisto.fi

YRITYSSOVELLUKSET

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

resumé3105/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

PArHAAT PALVeLuT

YRITYSSOVELLUKSET

TILITOIMISTOT

ANI International Limited

EDUSTUKSIA & ALIHANKINTAAANI International Limited on Hong Kong’ssa toimiva yhtiö. Haemme edustuksia Intian, Kiinan ja Aasian markkinoille. Haluamme yhteistyötä valmistavien yhtiöiden kanssa. Osaamisemme on markkinapaikalla. Teemme myös alihankintaa.Autamme myös organisaatioiden, liiketoiminnan rekisteröinnissä, aloituksessa ja kehittämisessä Aasiassa.

Rm. 806, Capitol Centre, 5-19 Jardine’s Bazaar, Causeway Bay, HONG KONG

[email protected] www.aniltd.net

YRITYSPALVELUT

ALEKSI POUTANEN

Lue lisää, miten Lemonsoft ohjaa metalliteollisuudelle ratkaisuja tuotta-van yrityksen omaa tuotantoa ja välitystuotetoimintaa. www.lemonsoft.fi

010 328 1000 I [email protected] I VANTAA I VAASA I JOENSUU

ToimitusjohtajaHelena AhlbäckHioma-aine Oy,Porvoo

”

” Tiedot siirtyivät kitkattomasti vanhasta järjestelmästä Lemonsoftiin. Alkuun tarvittiin vain yhden päivän intensiivikoulutus. Kun kaikki tieto on samassa ympäristössä, ei liiketoiminnan tueksi ole kaivattu muita ohjelmistoja.


Från och med bör-jan av januari har företag varit skyldiga att er-bjuda kunden ett kvitto för varje

försäljning som betalats kon-tant eller med betalnings-kort. Enligt de inspektioner

som skattemyndigheten gjort i mars är kvittotvånget dock fortfarande en ganska oklar sak för företagen.

– Under mars genomför-des inspektioner på nästan 1 200 företag. Cirka hälften av dessa företag hade allt i ord-ning vad gällde kvittona. I hu-vudsak var företagen också medvetna om den nya lagen och kvittoförpliktelsen. Mest

fanns det brister i kvittoupp-gifterna, säger överinspektör Liisi Peltokorpi från Skatte-förvaltningen.

Många hade inte FO-num-ret eller det officiella namnet i handelsregistret på sina kvitton. Också i märkningar-na om mervärdesskatt fanns det brister enligt Peltokorpi.

I vår blev det ännu inga sanktioner för bristerna. I fortsättningen kan man åläggas att betala en försum-melseavgift på 300 – 1000 euro om man inte gett ett kvitto, säger Liisi Peltokorpi.

En konstig ”ändring”. Fö-retagaren Esa Ylikelloniemi

Vill du ha ett kvitto?Om man inte erbjuder ett kvitto kan höga böter vänta runt hörnet. Ändå är den nya lagändringen fortfaran-de oklar för en del av företagarna.

Fakta eller fiktion: Kan det vara sant?! Under programperioden 2014 – 2020 för EU:s strukturfonder blir det lättare för företag att söka stöd. Man kan få 30 procent av stödet i förskott och betalningen lovas inom 90 dagar.Taina Susiluoto från ANM i Maaseudun Tulevaisuus

I Finland anställer 25 procent av företagen inte nya arbetsta-gare på grund av betalnings-förseningar och 13 procent blir tvungna att säga upp per-sonal. Direktör Juha Iskala från Intrum Justitia Oy, som gjort en undersökning om europeisk betalningssed, tyck-er att situationen är oroväck-ande.

– Även om Finlands siffror alltid har varit bättre jämfört med övriga Europa, går rikt-ningen mot det sämre också hos oss. Risken för kreditför-luster har ökat och samtidigt är följderna av betalnings-förseningar mycket svåra för många företagare. Det blir lik-viditetsproblem, räntekostna-der och inkomstförluster.

De som lider mest av situa-tionen är företagen i SME-sek-torn.

– Alltså just de företag som är viktigast för affärsverksam-hetens tillväxt.

Man vet inte riktigt vem man ska lägga skulden för för-seningarna på.

– Det är fråga om en spiral som drabbar alla. I Finland har den offentliga förvalt-ningen inte varit ett likadant problem som t.ex. i västra Eu-ropa.

90 dagar för sent

Det kvitto som erbjuds köparen ska innehålla följande uppgifter:• Näringsidkarens namn, kontaktuppgifter och FO-nummer.

• Datum då kvittot har tagits fram.

• Kvittots identifikationsnummer eller annan identifierande information.

• Mängden och arten av varor samt arten av tjänster som har sålts.

• Det belopp som har betalats för varorna eller tjänsterna samt beloppet av mervärdesskatt enligt skattesats eller grunden för mervärdeskatt enligt skattesats.

i optikeraffären Proud Op-tiikka i Helsingfors var med-veten om ändringen.

– Jag tycker att hela lag-ändringen är konstig. Jag har alltid erbjudit ett kvitto och så skall man ju också göra, undrar Ylikelloniemi.

– Nu har jag ändå börjat vara övertydlig med kvit-tot, och även om kunden inte vill ha det, säger jag att jag skriver det ändå, så att inget förblir oklart, fortsät-ter han.

Esa Ylikelloniemi erinrar sig att han läst om reformen i kvällstidningarna.

– Jag har inte fått någon information eller något brev från Skatteförvaltningen om saken. Visst skulle det vara trevligt att man fick mer detaljerad information om dessa reformer, säger han.

Också Dockdoktorn Aino Ihalainen önskar en klarare information från Skatteför-valtningen – helst per brev.

– Det kommer så mycket e-post och andra elektro-niska meddelanden att jag tycker det vore bra att få in-formation om förändringar-na i ett helt vanligt brev. Det skulle man åtminstone sä-kert öppna, säger Ihalainen.

Konstig. – Jag tycker att hela lagändringen är konstig. Jag har alltid erbjudit ett kvitto, undrar Esa Ylikelloniemi från Proud Optiikka.


YELVAKUUTUS

LAKISÄÄTEINEN

4–5 luottoa löytyy - yrittajat.fi · ei ay-liike luovu missään oloissa. tämän osalta...

Documents