Aikuiskoulutus rikki? - Kymmenen

koulutuksen epäkohtaa

Aapo Hiilamo 23.5.2016

TARINA ON TUTTU

Työn muutos puhuttaa: digitalisaatio ja globalisaatio tuhoaa vanhoja ja synnyttää uusia työpaikkoja

Muutosten alla ovat etenkin SAK:n alojen työpaikat

Palkansaajille uhkana on alakohtaisten supistumisten lisäksi laajempi epävarmuuden kasvu

Yhä useampi kohtaa olosuhteiden pakosta uranvaihdostilanteita

Kurjistavat muutokset saaneet paljon näkyvyyttä – entä ratkaisut?

SISÄLTÖ

Miten aikuiskoulutus vastaa työelämän muutosten haasteisiin?

Nostetaan esille epäkohtia, jotka estävät tai hankaloittavat työväestön osaamisen kehittämistä

On tarve avata keskustelu aikuiskoulutuksen tilasta

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

TYÖLLISTEN MÄÄRÄN KEHITYS 2000-LUVULLA

Korkea-asteen koulutus

Ei peruskoulun jälkeistäkoulutusta

Määrät tuhansina (Työvoimatutkimus)

TYÖELÄMÄ MUUTOSTEN MYÖTÄ TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖPANOS YHÄ ENEMMISSÄ MÄÄRIN TIETO JA OSAAMINEN

AIKUISVÄESTÖN KOULUTUKSELLA VALTAVA MERKITYS Aikuiskoulutus valmistaa tuleviin muutosvoimiin niin yhteiskunnan

kuin yksilön kannalta

Kasvavien epävarmuuksien vastapainoksi tarvitaan yksilöille koulutuksellisia ponnahduslautoja

Työhön ja tuottavuuden kasvuun pääse tulevaisuudessa kiinni ne, joilla on ajankohtaista osaamista ja mahdollisuus osaamisen päivittämiseen

Väestön korkea ja tasainen osaaminen auttaa mm. digitalisaationliittyvien ideoiden syntymisessä

MIKÄ ON JULKISESTI RAHOITETUN JÄRJESTELMÄN TEHTÄVÄ? Julkisten väliintulojen on taattava sen koulutuksen syntyminen, mikä

jäisi vapailla markkinoilla syntymättä ”markkinaepäonnistumisten” vuoksi

Käytännössä tehtävänä on taata siis niiden koulutusmahdollisuudet, jotka ovat työnantajan tarjoaman koulutuksen ulkopuolella

Tehtävä osaamistalouden aikakaudella ehkä tärkeämpi kuin koskaan

Mikäli tätä tehtävää ei täytetä, uhkana on mm. työelämän polarisaatiokehityksen vahvistuminen

MARKKINAEPÄONNISTUMISIA AIKUISKOULUTUKSESSA (ESIMERKKEJÄ)

Koulutuksen ulkoisvaikutukset

➤ Työnantajat eivät panosta tarpeeksi kouluttamiseen kun osa koulutuksen hyödyistä valuu työnantajan ulkopuolelle

Rahoituksen epäonnistuminen

➤ Vaikka kouluttaminen olisi yksilölle tai työnantajalle kustannustehokasta, ongelmaksi muodostuu rahoituksen saaminen koulutukseen (suuret vs. pienet yritykset)

Informaation puute ja sen epäsymmetria

➤ Työnantajan ja yksittäisten henkilöiden on mahdotonta tietää etukäteen tarkkaa kannattaako kouluttaminen yksittäistapauksissa

Miksi kymmenen epäkohtaa ?

EPÄKOHTA 1: TYÖVÄESTÖN OSAAMINEN KORKEAA MUTTA EPÄTASAISTA Syntyvien työpaikkojen osaamisvaatimukset ovat kovin erilaiset kun

katoavien

Supistuvilla aloilla työskentelevillä haasteita lisää puutteet perustaidoissa

Vaikka suomalaisen työväestön osaaminen on keskimäärin korkeaa, osaamiskuopissa ovat etenkin

➤ Ikääntyneet

➤Maahanmuuttajat

➤Matalasti koulutetut

Ongelmallista, että samat henkilöt ovat yliedustettuina rakennemuutosten riskiryhmissä

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

EPÄKOHTA 2: OMAEHTOISEN AIKUISKOULUTUKSEN MERKITYSTÄ EI YMMÄRRETÄ Aikuiskoulutustuki yhdessä opintovapaan kanssa mahdollistaa

subjektiivisen uudelleen kouluttautumisen työuran aikana ilman työttömyysjaksoja

Noin 60 % tuen saajista arvioi, että uuden työpaikan saaminen tai kokonaan uudelle toimialalle siirtyminen helpottui aikuiskoulutustuen ansiosta

Sipilän hallitus esitti leikattavaksi aikuiskoulutustukea siten, että valtion rahoittama aikuiskoulutustuen perusosa (n. 705,20 euroa/kk) olisi muutettu valtion takaamaksi opintolainaksi

Kehitys menossa juuri päinvastaiseen suuntaan mihin on tarve: supistuvilla aloilla työskentelevillä kasvava kysyntä omaehtoiseen alanvaihtoon

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

EPÄKOHTA 3: TYÖVOIMAKOULUTUKSEN NIUKENNETUT RESURSSIT Monet kokevat olosuhteiden pakosta eripituisia työttömyysjaksoja

Näiden jaksojen koulutuksellinen hyödyntäminen on tärkeää niin yksilölle kuin laajemmin työmarkkinoiden toiminnalle

Työttömyys on riskialtista aikaa osaamisella koska

➤Ollaan henkilöstökoulutuksen ulkopuolella (määrällisesti suurin aikuiskoulutuksen muoto)

➤Osaamista ei voida soveltaa työtehtävissä

Työvoimakoulutukseen on ollut entistä vähemmän varoja käytettävänä samanaikaisesti, kun työttömyys on lisääntynyt

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

YHÄ USEAMPI EI SIIS SAA TARVITSEMIAAN TYÖVOIMAPALVELUITA

4

9

14

19

24

29

34

2012

Tam

mik

uu20

12 T

ouko

kuu

2012

Syy

skuu

2013

Tam

mik

uu20

13 T

ouko

kuu

2013

Syy

skuu

2014

Tam

mik

uu20

14 T

ouko

kuu

2014

Syy

skuu

2015

Tam

mik

uu20

15 T

ouko

kuu

2015

Syy

skuu

2016

Tam

mik

uu

TEM tilastot

Työvoimapalveluidensaantiaste ("aktivointiaste")

Työvoimakoulutuksessaolleet / kaikki työttömättyönhakijat

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

TYÖVOIMAKOULUTUKSEEN TEHTÄVÄT LEIKKAUKSET VAHVISTAVAT OSAAMISEN EPÄTASAISTA JAKAUTUMISTA JA PITKITTÄVÄT TYÖTTÖMYYSJAKSOJA.

• Työvoimakoulutuksen niukennetut resurssit voivat• kasvattaa osaamiseroja entisestään

• vahvistaa työttömyyden syrjäytymisvaikutusta

• Niukentuneet resurssit uhkaavat myös työttömyyspäivärahalla tuettua omaehtoista opiskelua

• Opiskelusta omaehtoisesti työttömyyspäivärahalla on hyviä tuloksia

• Pulmana ovat olleet TE-toimistojen vaihtelevat käytänteet ja henkilökunnan vähentyminen vaativassa koulutustarpeen arvioinnissa

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

EPÄKOHTA 4: HENKILÖSTÖKOULUTUS ON ALTIS ERIARVOISUUDELLE Työnantajan kannattaa kouluttaa lisää niitä työntekijöitä, joiden

tuottavuuden muutoksen oletetaan olevan merkityksellistä työnantajan toiminalle

Ylimmälle johdolle saatetaan tarjota hyvinkin kalliita täydennyskoulutuksia kun taas työntekijätasolla koulutukseen panostaminen vähäisempää

Eriarvoisuutta on henkilöstökoulutuksessa työntekijäryhmien ja pohjakoulutuksen lisäksi työnantajan koolla

Henkilöstökoulutus on usein sidottu siihen alaan, jolla jo toimitaan eikä näin ollen tue ammatinvaihdosta pois supistuvilta aloilta

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

24%

37%

44%

28%31%

41%

27% 29%

40%

TYÖ

NTE

KIJÄ

T

ALEM

MAT

TO

IMIH

ENKI

LÖT

YLEM

MÄT

TO

IMIH

ENKI

LÖT

PERU

SAST

E

KESK

IAST

E

KORK

EA-A

STE

1–49

HEN

KEÄ

100–

249

HEN

KEÄ

250

HEN

KEÄ

TAI E

NEM

MÄN

TYÖNTEKIJÄRYHMÄ KOULUTUSASTE TYÖNANTAJAN KOKO

Koetaan hyvät mahdollisuudet saadatyönantajan tukemaa ammattitaitoa kehittävää

tai uraa edistävää koulutusta

Aikuiskoulutustutkimus 2012

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN ERIARVOISUUTTA VAIKEA PAIKATA ILMAN SUBJEKTIIVISIA KOULUTUSELEMENTTEJÄ Henkilöstökoulutukseen osallistumista yritettiin parantaa osaamisen

kehittämisen toimintamalli lailla vuonna 2014

Tulokset olivat kuitenkin pettymys

Työntekijöiden koulutukseen osallistumista ja sen tasa-arvoa vaikea edistää ilman subjektiivisia elementtejä

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLIN VAIKUTUKSET OLIVAT PETTYMYS LUOTTAMUSMIEHILLE (N=809)

29%33%

12% 14%

0%5%

10%15%20%25%30%35%

Osaamisen kehittämisen toimintamalli on lisännyt

työntekijöiden osallistumista koulutukseen

Osaamisen kehittämisen toimintamalli on lisännyt niiden

työntekijöiden osallistumista koulutukseen, joilla ei ole aiempaa koulutustaustaa

Vuoden 2014 arvio / odotus 2015 (toteutunut)

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

EPÄKOHTA 5: JULKINEN JÄRJESTELMÄ EI TAKAA TASAVERTAISIA KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA Julkiset väliintulot eivät oikaise koulutuksen eriarvoisuutta

Aikuiskoulutuksen eriarvoisuus on pysynyt ennallaan koko 2000-luvun

Eroja ei vain koulutukseen osallistumisessa vaan myös koulutuspäivissä, joissa erot vielä suuremmat

Matalasti koulututut ja työntekijätason palkansaajat osallistuvat radikaalista muita vähemmän kaiken muotoiseen ammattiin liittyvään koulutukseen

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

30%

35%

40%

45%

50%

55%

60%

65%

70%

75%

80%

2000 2006 2012

Osa

llist

unut

aik

uisk

oulu

tuks

een

sam

ana

vuon

na

Työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen 2000-luvulla (Aikuiskoulutustutkimus)

Työntekijäryhmä: ylemmättoimihenkilöt

Koulutusaste: korkea-aste

Työntekijäryhmä: alemmattoimihenkilöt

Koulutusaste: keskiaste

Työntekijäryhmä:työntekijät

Koulutusaste: perusaste

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

EPÄKOHTA 6: ERIARVOISUUDEN TAUSTALLA RAKENTEELLISIA JA KULTTUURILLISIA SYITÄ

Aikuiskoulutusjärjestelmä on regressiivinen eli se jakaa koulutuksellisia resursseja niille, joilla jo aikaisemmin on koulutusta

Syynä osin joustavien subjektiivisten elementtien puute sekä painotus henkilöstökoulutuksessa, joka on altis eriarvoisuudelle

Taustalla myös eroja halukkuudessa kouluttautua, johon vaikuttavataikaisemmat oppimiskokemukset, oppimisvaikeudet ja identiteettikysymykset

Aikuiskoulutusta ei välttämättä koeta houkuttelevaksi työntekijätasolla, mikä aiheuttaa osaltaan uudistamistarvetta koulutuksen sisällölle

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

EPÄKOHTA 7: OSAAMISKUOPISSA OLEVIA EI HUOMIOIDA Osaamiskuopissa olevat osallistuvat selvästi muita

epätodennäköisemmin kaiken muotoiseen aikuiskoulutukseen. Erot OECD-maiden suurimpia

Julkisesta järjestelmästä puuttuu systemaattinen ote ja näkemys osaamiskuopissa olevien tarpeisiin vastaamiseen

Harva itse pystyy arvioimaan ja tiedostamaan omia taitojaan tai oppimisvaikeuksiaan

Tärkeä elementti heikkojen perustaitojen aiheuttamassa haasteessa on myös systemaattinen tiedon kerääminen aikuiskoulutuksesta ja osaamiskuopissa olevien sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

EPÄKOHTA 8: PERUSTAIDOT PUUTTUVAT KOULUTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Perustaidot (esim. ICT-taidot) korostuvat kun tulevaisuudessa

tarvittava spesifi osaaminen on vaikeasti ennakoitavissa

Yleisten työelämävalmiuksien taidot ovat läsnä perustutkinnoissa mutta poissa ammattitutkinnoista ja muusta aikuiskoulutuksesta

Kapea asiakohtainen osaaminen voi parantaa työllistymistä lyhyellä aikavälillä mutta pitkällä aikavälillä ilman muuttuneiden perustaitojen hallintaa on vaikeaa edetä työuralla tai jatkaa opintoja

Usealla ongelmana, että aikaisemmat perustaidot vanhentuneet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

EPÄKOHTA 9: AMMATINVAIHTOA EI TUETA TARPEEKSI

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

40

37

34

20

49

33

36

20

52

31

40

16

0 10 20 30 40 50 60

Saanut säilytettyä työpaikkansa

Saanut lisää palkkaa

Ollut apuna vakituisen työpaikansaamisessa

Vaihtanut työpaikkaa tai ammattia

AIKUISKOULUTUKSEEN OSALLISTUMISEN VAIKUTUKSET ERI PALKANSAAJARYHMILLE (KYLLÄ %, AIKUISKOULUTUSTUTKIMUS

2012)

Työntekijät Alemmat toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt

MITEN AIKUISKOULUTUS AUTTAA PALKANSAAJIA TILANTEISSA, JOISSA KOETAAN EPÄVARMUUTTA?

Vain 16 prosenttia aikuiskoulutustutkimuksen vastaajista työntekijätasolla raportoi koulutuksen auttaneen vaihtamaan työpaikkaa tai ammattia

On puute sellaisista koulutusrakenteista, jotka tukevat joustavaa ammatinvaihtoa

Uhkana jähmettyminen supistuvalle alalle

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

EPÄKOHTA 10: LEIKKAUKSET UHKAAVAT AIKUISKOULUTUSTA Keskeisin uhkaava tekijä on sopeuttamistoimet opetus- ja

kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Vuoteen 2019 mennessä koulutuksen menotaso on noin miljardi euroa alemmalla tasolla kuin hallituskauden alussa vuonna 2015

Koulutusjärjestelmään kohdistetut leikkaukset ovat erittäin suuria ja vaikeuttavat myös osaltaan aikuiskoulutuksen saatavuutta

Niukkenevia resursseja täytyy käyttää entistä tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

AIKUISKOULUTUKSEEN OSALLISTUVAT KAIKKEIN VÄHITEN NE, JOTKA SITÄ ENITEN TARVITSEVAT Samalla porukalla kolminkertaisia haasteita selviytyä tulevista

muutosvoimista:

➤ Työskentely supistuvilla aloilla ja tehtävissä, joihin kasvava epävarmuus kohdistuu

➤ Puutteelliset perustaidot, jotka heikentävät kykyä siirtyä joustavasti kasvaville aloille

➤ Vähäinen osallistuminen aikuiskoulutukseen, joka auttaisi pysymään mukana muuttuvassa työelämässä

Olisiko aika aloittaa julkinen keskustelu tasa-arvosta aikuiskoulutuksessa?

Siellä ovat koulutuksellisen tasa-arvon todelliset ongelmat

JOHTOPÄÄTÖKSET

Suomessa ei ole tällä hetkellä sellaista aikuiskoulutusjärjestelmää, joka mahdollistaisi elinikäisen osaamisen kehittämisen kaikille

Tämä on suuri uhka sekä palkansaajien muutoskyvylle että koko Suomen selviytymiselle rakennemuutosten haasteista

SAK:n alojen työntekijät ovat yliedustettuina osaamiskuopissa ja rakennemuutosten riskiryhmissä

Mutta samat henkilöt ovat aliedustettuina aikuiskoulutuksessa, joka auttaisi selviytymään näistä haasteista

Kohdennetaanko aikuiskoulutusta oikeille ryhmille?

RATKAISUT SYKSYLLÄ 2016

SAK esittelee syksyllä ehdotukset, miten aikuiskoulutus ja julkinen rahoitus saataisiin nykyistä paremmin

➤ nostamaan suomalaisten osaamistasoa

➤ tasaamaan koulutuksellisia eroja

➤ auttamaan ihmisiä rakennemuutoksissa löytämään uusi työura koulutuksen kautta