Ajankohtaiset sisällölliset painotukset rakennerahasto-ohjelmissa

Alueiden kehittäminen ja sen rahoitus - koulutus- ja keskustelutilaisuus

Helmikuu 2010

Harri Ahlgren Johanna Osenius

TEM/Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastopolitiikkaryhmä

2

Esitysrunko

• Tilannekatsaus 29.1.2010• Ajankohtaisia sisältökysymyksiä

• pääomasijoitusrahastotoiminnan käynnistäminen (EAKR)• infrastruktuuri-investoinnit (EAKR)• energiatehokkuutta edistävät hankkeet (EAKR)• laajakaistahankkeet (EAKR)• Itämeri-strategia• kansallinen joustovaraus• ESR-toiminnan suuntaaminen: uusia kohderyhmiä• ESR-toiminnan suuntaaminen: EAKR-tyyppisen toiminnan rahoitus• Työvoimapoliittiset toimet ESR-hankkeissa

• Ohjelmatason strategia vs. maakunnan ja viranomaisten omat painotukset• Menoluokat sisällöllisen seurannan välineenä• Suomelle tärkeimmät EU-tason säädösmuutokset • Valmistautuminen tulevaan ohjelmakauteen

Tilannekatsaus 29.1.2010

• N+2: Molemmat rahastot ja kaikki ohjelmat pääsivät tavoitteeseen; ei N+2 –leikkuria• mahdollinen N+2 –helpotus ratkeaa keväällä (ns. Kreikan malli)• nykyisellä toteutusvauhdilla Suomi selvinnee tulevina vuosina myös ilman

helpotuksia

OhjelmaKehys 2007-2013

(milj. euroa)Sidottu

29.1.2010Maksettu 29.1.2010

Sidottu (%)

Maksettu (%)

Hankkeita (kpl)

Etelä-Suomi 273,607 85,802 25,368 31,4 % 9,3 % 718Länsi-Suomi 322,032 100,113 35,638 31,1 % 11,1 % 949Itä-Suomi 671,176 233,998 88,732 34,9 % 13,2 % 1 241Pohjois-Suomi 549,708 193,220 69,273 35,1 % 12,6 % 1 482Yhteensä 1 816,523 613,133 219,011 33,8 % 12,1 % 4 390

OsioKehys 2007-2013

(milj. euroa)Sidottu

29.1.2010Maksettu 29.1.2010

Sidottu (%)

Maksettu (%)

Hankkeita (kpl)

Valtakunnallinen 483,280 157,906 37,570 32,7 % 7,8 % 402Etelä-Suomi 139,789 48,003 11,240 34,3 % 8,0 % 176Länsi-Suomi 161,368 57,910 14,658 35,9 % 9,1 % 193Itä-Suomi 314,627 130,738 37,524 41,6 % 11,9 % 308Pohjois-Suomi 115,407 39,005 9,274 33,8 % 8,0 % 174Yhteensä 1 214,471 433,562 110,266 35,7 % 9,1 % 1 253

EAKR+ESR yht. 3 030,994 1 046,695 329,277 34,5 % 10,9 % 5 643

EAKR-toimenpideohjelmat; EAKR+valtio

ESR-toimenpideohjelma; ESR+valtio

Vuonna 2010 käytössä olevat rakennerahastoresurssit• Vuodelta 2009 siirtyneet sitomattomat resurssit

- EAKR + valtio 171 M€- ESR + valtio 130 M€- Yhteensä 301 M€

• Vuoden 2010 talousarvio- EAKR + valtio 326 M€- ESR + valtio 209 M€- Yhteensä 535 M€

• Lisäksi kuntarahaa 54 M€

• Resurssit v. 2010 yhteensä 890 M€

• Vuoden 2010 talousarvion mukaan rakennerahasto-ohjelmien rahoi- tusta suunnataan meneillään olevan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin

EAKR- ja ESR-toimenpiteet 2007-2013

EAKR-toimenpiteet 2007-2013

40,2 %

38,3 %

21,5 %

Yritystoiminnan edistäminen

Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen jaosaamisrakenteiden parantaminenAlueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen

ESR-toimenpiteet 2007-2013

32,9 %

6,2 %

28,2 %

32,6 %Työrganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekäyrittäjyyden lisääminenTyöllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisenehkäiseminenTyömarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmienkehittäminenJäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

Pääomasijoitusrahastotoiminta EAKR-ohjelmissa• Finnvera saa varat avustuksena keskitetysti TEM:ltä• Finnvera pääomittaa varoilla aloitusrahastoa• EAKR-varojen käyttöä seurataan aloitusrahastossa ohjelma-alueittain • Finnveran ja hallintoviranomaisen kesken tehdään erillinen rahoitus-

sopimus, joka sisältää mm. investointistrategian ja varojen käytön ehdot• Aloitusrahasto Veran ja Veraventuren välillä hallinnointisopimus -

hallinnointipalkkio säädösten mukaan enintään 3 % pääomasta• Veraventuren henkilökunta (16) valmistelee ja toteuttaa EAKR-varoista

tehtävät sijoituspäätökset, valvoo sijoituksia ja hallinnoi yleisesti varoja• Aloitusrahasto Veran hallitus tekee sijoituspäätökset

Ohjelma-alueittain EU:lle ilmoitetun valtiontukiohjelman mukaisesti Noudattaen hallintoviranomaisen kanssa sovittua sijoituspolitiikkaa Sijoitukset seed, start up ja varhaisen kasvuvaiheen yrityksiin Innovatiivisuus, kasvupotentiaali

Pääomasijoitusrahastotoiminta EAKR-ohjelmissa

• EAKR -rahoitukseen varojen uudelleensijoittamisvelvoite sijoituksista palautuvat varat on sijoitettava uudelleen samalla alueella

vaikutus-aika yli 10 vuotta• Sijoituksilla merkittävä vipuvaikutus Aloitusrahaston osuus yleensä

alle 50 % yrityksen saamasta rahoituksesta ja jatkorahoituksesta vielä alhaisempi

• Aloitusrahasto Veran sijoitukset:• ensisijoitus enintään 500 000 euroa• tyypillinen ensisijoitus 200 000 – 250 000 euroa• enimmäissijoitus yhteen kohteeseen 1,5 milj. euroa• aina mukana myös yksityistä pääomaa (yrittäjät, bisnesenkelit, seed-

rahastot)• usein mukana myös Tekes ja Finnvera (yrittäjälainalla)• osakemerkintä: Omistusosuus 10 - 40 %, useimmiten 15 – 20 %

Pääomasijoitusrahastotoiminta EAKR-ohjelmissa – rahoitusvolyymit suuralueittain (milj. euroa)

Ohjelma-alue/maakunta 2009 2010 MYAK 2011 2012 Yhteensä

Itä-Suomi 0,000 5,000 0,000 5,000 10,000- Etelä-Savo 1,215- Pohjois-Karjala 1,262- Pohjois-Savo 1,871- Kainuu 0,652

Pohjois-Suomi 0,000 2,057 0,943 0,000 3,000- Lappi 1,113- Pohjois-Pohjanmaa 0,794 0,794- Keski-Pohjanmaa 0,150 0,149

Länsi-Suomi 1,467+1,416* 3,567 0,080** 0,000 6,530- Satakunta 0,785- Pirkanmaa 0,874- Keski-Suomi 1,206- Etelä-Pohjanmaa 0,493- Pohjanmaa 0,209 0,080

Etelä-Suomi 0,000 0,000 TL 5***

Kaikki yhteensä 2,883 10,624 5,000 19,530

*) Vuosien 2008-2009 käyttämättä oleva ohjelmareservisouus sekä jakamatta oleva v. 2009 varaus äkillisiin rakennemuutoksiin**) Vuoden 2011 reserviosuudet vielä sopimatta (pl. Pohjanmaa)***) Vuoden 2011 TL5:n teemarahoituksesta

Pääomasijoitusrahastotoiminta EAKR-ohjelmissa - aikataulu

• Alueilla EAKR-varojen varaus pääomasijoitustoimintaan 12/09• TEM valmistelee ja eduskunta käsittelee tarvittavat

lainsäädäntömuutokset 1-4/10• Finnveran avustushakemus 4/10• TEM avustuspäätös 5-6/10• Avustuksen maksatus Finnveralle 6/10• Finnvera pääomittaa avustuksella Aloitusrahastoa 6/10• Sijoitustoiminnan käynnistys Aloitusrahastossa 6-8/10

Infrastruktuuri-investoinnit EAKR-ohjelmissa

• Komission vuoden takaisessa elvytyspaketissa sallivampi suhtautuminen infrastruktuuri-investointeihin (Suomi: EAKR- jatkoaikahankkeet)

• Sallittuja kaikissa EAKR-ohjelmissa, myös Etelä-Suomessa (seurantakomitea 8.12.2009: ohjelma-asiakirjan täydennys)

• Noudatetaan EAKR-toimenpideohjelmaan kirjattua strategiaa• Infrastruktuuri-investointien osuus ei saisi kasvaa nykytasolta

(pl. Etelä-Suomi)• Harkintaa menoluokkakirjauksiin; mikäli valittavissa useampi

hanketta kuvaava menoluokka, valittava aina se vaihtoehto, joka tukee Lissabonin strategiaa

10

Energiatehokkuutta edistävät hankkeet• Komission elvytyspaketti (11/2008) -> lisäys EAKR-asetuksen (EY No

1080/2006) 7 artiklaan (6.5.2009): asuntokannan energiatehokkuutta parantavat hankkeet sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävät toimet olemassa olevassa asuntokannassa ovat tukikelpoisia kaikissa jäsenmaissa (osuus max. 4 % EAKR-kokonaisrahoituksesta)

• Suomi ei ota em. toimenpiteitä käyttöön EAKR-ohjelmissa• Komission toivomuksesta asiaa käsiteltiin EAKR-seurantakomiteoiden

kokouksissa: todettiin, että• Teema on mukana hankkeiden valintakriteereissä• Teemaa arvioidaan myös YVA-lomakkeessa• Menoluokka 43 mittaa mm. energiatehokkuuteen ja energian hallintaan

liittyviin hankkeisiin sitoutuneen rahoituksen määrää• Ei toistaiseksi tarvetta ohjelmamuutoksille, raportointia tehostetaan (mm.

vuosikertomukset)• Energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät innovaatiotoimintaa edistävät

pilottihankkeet11

Laajakaistahankkeet

• Liikenne- ja viestintäministeriö on notifioimassa komissiolle valtakunnallista laajakaistahanketta, jossa vuosina 2010−15 rakennetaan nopeita laajakaistayhteyksiä harvaan asutuille alueille

• Laajakaistainfrastruktuuria rahoittavat pääasiassa ELY (EU:n maaseutuohjelma) ja Viestintävirasto

• EAKR-ohjelmilla ei pääsääntöisesti tueta laajakaistainfrastruktuurin rakentamista (liittojen lainsäädännön rajoitteet, kilpailutekijät)

• Maakunnan liitot voivat EAKR-rahoituksella toteuttaa pienempiä, täydentäviä hankkeita osana laajakaistarakentamista (erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa). Tuensaajina näissä hankkeissa ovat kunnat.

• Pääosin EAKR-tuki painottuu kuitenkin verkkopalveluiden kehittä- miseen ja sisällöntuotantoon, jolloin tuensaajina voivat olla myös yritykset

12

Itämeri-strategia• Komission laatima EU:n Itämeren alueen strategia hyväksyttiin

Eurooppa-neuvoston kokouksessa 29.-30.10.2009• EU:n ensimmäinen makroaluestrategia; tulossa muitakin (Tonavan

alue, Välimeri?); valmistautumista tulevaan ohjelmakauteen? • Kattaa Itämeren alueen 8 maata, mutta maantieteellinen kattavuus

vaihtelee aiheittain; esim. talouskysymyksissä alue käsittää kaikki alueen valtiot

• Tarkoituksena ei ole luoda alueelle uusia instituutioita eikä uusia rahoitusvälineitä vaan hyödyntää jo olemassa olevia

• Toimintasuunnitelmassa on neljä pilaria:1. Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan alueena2. Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena3. Itämeri kiinnostavana ja hyvien yhteyksien varassa

toimivana alueena4. Itämeri turvallisena alueena

13

Itämeri-strategia

• DG Regio pyysi marraskuussa 2009 hallintoviranomaista kartoittamaan Itämeri-strategiaa tukevien hankkeiden määrän ja rahoitusosuuden rakennerahasto-ohjelmissa -> kysely välittäville toimielimille

• Kaikkien hankkeiden läpikäynti ja subjektiivinen arvio; merkintä EURA 2007 –järjestelmään käyttäen koontitunnuksia, Tuki2000 –järjestelmässä hallinnoitaville hankkeille erillinen menettely

• Alustavat tulokset: 33 % EAKR-hankkeista ja 38 % EAKR- rahoituksesta kohdistunut Itämeri-strategiaa tukeviin hankkeisiin (ei sisällä vielä yritystukihankkeita), ESR-ohjelmassa vastaavasti 12 % ja 13 %

• Ko. hankkeet kohdistuneet molemmissa rahastoissa valtaosin 2. pilariin

14

Itämeri-strategia

• Ongelmana määritelmä: kirjaaminen viranomaisten oman tulkinnan varassa; osuudet nyt korkeammat I-S ja P-S EAKR- ohjelmissa kuin etelässä ja lännessä?

• Jatkossa pysyvä käytäntö ja osa hankkeiden päätösprosessia• Komission pyynnöstä esillä EAKR-seurantakomiteoiden

joulukuun kokouksissa; ei toistaiseksi tarvetta lisätä omaksi valintakriteeriksi, päätettiin kuitenkin lisätä maininta ohjelma- asiakirjoihin

• Seurataan ja raportoidaan vuosikertomuksen yhteydessä ->

Viranomaisten tulee varmistaa, että omat hankkeet on kirjattu järjestelmään asianmukaisesti (vuoden 2009 vuosikertomusta varten)!

15

ESR-toiminnan kohderyhmien täsmennykset

• Työttömät ja lomautetut lisätty kohderyhmiksi kaikkien ohjelmaosioiden toimintalinjoihin 1 ja 2 • täsmentää kohderyhmiä, nämä ollut mahdollista sisällyttää

kohderyhmiin aiemminkin

• Kohderyhmäksi lisätty julkisen sektorin henkilöstö palvelurakennemuutosta tukevissa hankkeissa (E-S TL1)• muissa ohjelman osioissa entuudestaan saman tyyppinen maininta

• Toimintalinjaan 4 kohderyhmäksi maahanmuuttajat, joilla on vakituinen tai jatkuva oleskelulupa Suomessa riippumatta lähtömaasta

Rahastojen ristiinkäytön mahdollistaminen myös ESR-ohjelmassa

• ESR-toiminnassa on mahdollista rahoittaa EAKR-tyyppistä toimintaa yleisasetuksen (1083/2006/EY) ja ESR-asetuksen (1081/2006 EY) mukaisesti silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ohjelman toteutuksen joustavoittamiseksi ja tuloksellisen toteutuksen varmistamiseksi.

• Ei ole käytetty toistaiseksi

Työvoimapoliittiset toimet ESR-hankkeissa

• HVO-ohjeen mukaisesti ESR:n tukikelpoisia kustannuksia ovat:• Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus• Starttiraha• Palkkatuet

• Kunnalle• Yksityiselle• Valtiolle

– Sijoituslaji 40 (valtion työtehtävät (muu kuin ELY)– Sijoituslaji 41 Tukityöllistäminen ELY-virastoon

» Jatkotoimenpiteistä annetaan tarkemmat ohjeet myöhemmin

Kansallinen joustovaraus (ent. kansallinen varaus äkillisiin rakennemuutostilanteisiin)

• Joustovarauksen varat suunnataan ensisijaisesti äkillisen rakennemuutoksen alueille (VN-status ei välttämätön)

• Hallintoviranomainen voi harkintansa mukaan ohjata varoja myös muuhun ”äkillistä reagointia” vaativaan tilanteeseen (jousto)

• Varauksen määrä päätetään vuosittain erikseen • ÄRM-rahoitusta haetaan yleensä kahdesti vuodessa: tammikuussa ja

syyskuussa• Ehdotuksen varojen jaosta tekee Reagointi rakennemuutokseen –työryhmä

(RARE). Lopullisen päätösesityksen valtioneuvostolle tekee TEM/AKY. RAREn sihteeristö käsittelee sekä EU- että kansallisten varojen jaon niiden yhteensovittamiseksi.

• Varojen jaosta päätettäessä esitetyillä hankkeilla on suuri merkitys – hankkeiden tulee vaikuttaa alueen elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja odotettavissa tulee olla selviä työpaikkavaikutuksia

• Infrahankkeet (esim. siirtoviemärit) ja esiselvitykset ovat harvoin sopivia ÄRM-hankkeita!

19

Ohjelmatason strategia vs. maakunnan ja viranomaisten omat painotukset

• Ohjelman strategia > maakunnan strategia > viranomaisen strategia-> eivät voi olla ristiriidassa keskenään!

• Valintakriteerit: EURAssa on toistaiseksi sama valintakriteeristö kaikille EAKR-ohjelmille -> dokumentoitava myös muut valintakriteerit

• Halutaanko EURAan myös ohjelmakohtaiset TL-tason valintakriteerit?• Strategiset painotukset pisteytyksen ja painokertoimien avulla• Vuoden 2010 talousarvio:

”Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan meneillään olevan suhdanne- tilanteen edellyttämällä tavalla nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin.”

• Ohjelma-asiakirjan toimintalinjakehyksistä on mahdollista joustaa• Kuntarahoitusvaade myös strateginen ohjausväline

20

Menoluokat sisällöllisen seurannan välineinä

• Täytäntöönpanoasetus (EY) N:o 1080/2006; 11 artikla + liite II• Yleisasetus (EY) N:o 1083/2006; 9 artikla + liite IV (oikaistu

virall. lehdessä 1.9.2006)• Mahdollistaa ohjelmien sisällöllisen vertailun kaikissa

jäsenmaissa • Väline kunkin ohjelman strategian toteutumisen seurantaan • Raportointivälineitä kehitetään EURA 2007:ssä• Menoluokat ovat osin päällekkäisiä -> jokaisella hankkeella voi

olla useampia soveltuvia menoluokkia• Myös muut kuin ohjelma-asiakirjassa mainitut (suunnitelmatieto)

menoluokat ovat käytettävissä

21

Menoluokat sisällöllisen seurannan välineenä

22

• Yleisasetukseen mukaan alueellinen kilpailukyky ja työllisyys - tavoitteen menoista 75 % on kohdistuttava Lissabonin tavoitteita tukeviin menoluokkiin ohjelmakauden aikana

• Suomella korkeammat tavoitteet – päästäänkö niihin?

• Ensisijaisesti valittava aina ”Lissabonin menoluokka”• Matkailuhankkeet eivät nykyisen menoluokkajärjestelmän mukaisesti

ole Lissabonin strategiaa tukevia. Suomi on epävirallisesti pyytänyt komissiota perustelemaan/harkitsemaan uudestaan asiaa.

ESRE-S L-S I-S P-S Yhteensä

Ohjelma-asiakirjan tavoite 80,5 % 81,1 % 85,7 % 76,2 % 81,2 % 96,0 %

Toteuma 31.12.2008 68,6 % 77,3 % 79,1 % 68,7 % 74,5 % 92,8 %

Toteuma 30.9.2009 72,2 % 74,9 % 79,2 % 65,5 % 73,5 % 96,2 %

EAKR

E-S EAKR-ohjelma: 10 yleisintä menoluokkaa

MenoluokkaEAKR

Milj. euroa (%) MenoluokkaEAKR (sid.)Milj. euroa (%)

04* 11,045 8,0 % 03* 5,340 15,2 %03* 10,355 7,5 % 09* 3,127 8,9 %01* 9,664 7,0 % 57 2,676 7,6 %02* 9,112 6,6 % 08* 2,508 7,1 %13* 8,974 6,5 % 02* 2,112 6,0 %11* 8,008 5,8 % 01* 1,752 5,0 %08* 7,593 5,5 % 04* 1,433 4,1 %09* 7,317 5,3 % 05* 1,397 4,0 %14* 5,937 4,3 % 58 1,337 3,8 %15* 5,937 4,3 % 11* 1,323 3,8 %

Yhteensä 32 eri menoluokkaa Yhteensä 38 eri menoluokkaa

Ohjelma-asiakirja (arvio) Toteuma 30.9.2009

Koodi Ensisijainen aihealue1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet2 TTK -infrastruktuuri ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden

yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken

4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille8 Muu investointi yrityksiin9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä11 Tieto- ja viestintäteknologiat 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 14 Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset

15Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada käyttöön tieto- ja viestintäteknologiaa ja tehostetaan näiden teknologioiden käyttöä pk-yrityksissä

57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen

L-S EAKR-ohjelma: 10 yleisintä menoluokkaa

MenoluokkaEAKR

Milj. euroa (%) MenoluokkaEAKR (sid.)Milj. euroa (%)

07* 11,475 7,2 % 03* 8,478 19,7 %09* 10,519 6,6 % 09* 5,618 13,0 %03* 10,359 6,5 % 08* 4,540 10,5 %04* 10,200 6,4 % 05* 2,575 6,0 %06* 8,925 5,6 % 01* 2,292 5,3 %05* 8,766 5,5 % 74* 1,938 4,5 %14* 8,766 5,5 % 85 1,655 3,8 %74* 7,969 5,0 % 57 1,543 3,6 %08* 7,491 4,7 % 02* 1,401 3,2 %02* 6,853 4,3 % 04* 1,347 3,1 %

Yhteensä 32 eri menoluokkaa Yhteensä 46 eri menoluokkaa

Ohjelma-asiakirja (arvio) Toteuma 30.9.2009

Koodi Ensisijainen aihealue1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet2 TTK -infrastruktuuri 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden

ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken

4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille6 Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi 7 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liit tyviin yrityksiin 8 Muu investoint i yrityksiin9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä14 Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi

74Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovoinnissa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella

85 Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastus

I-S EAKR-ohjelma: 10 yleisintä menoluokkaa

MenoluokkaEAKR

Milj. euroa (%) MenoluokkaEAKR (sid.)Milj. euroa (%)

02* 47,889 13,1 % 08* 19,138 14,1 %07* 46,427 12,7 % 01* 17,098 12,6 %08* 44,964 12,3 % 09* 13,457 9,9 %15* 33,266 9,1 % 03* 11,044 8,1 %03* 20,106 5,5 % 57 10,532 7,8 %01* 19,740 5,4 % 05* 9,230 6,8 %04* 17,182 4,7 % 06* 6,598 4,9 %05* 14,988 4,1 % 02* 6,423 4,7 %06* 14,988 4,1 % 04* 5,325 3,9 %09* 13,160 3,6 % 15* 4,009 3,0 %

Yhteensä 26 eri menoluokkaa Yhteensä 38 eri menoluokkaa

Ohjelma-asiakirja (arvio) Toteuma 30.9.2009

Koodi Ensisijainen aihealue1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet2 TTK -infrastruktuuri 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä

niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken

4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille6 Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi 7 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liit tyviin yrityksiin 8 Muu investoint i yrityksiin9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä

15Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada käyttöön tieto- ja viestintäteknologiaa ja tehostetaan näiden teknologioiden käyttöä pk-yrityksissä

57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi

P-S EAKR-ohjelma: 10 yleisintä menoluokkaa

MenoluokkaEAKR

Milj. euroa (%) MenoluokkaEAKR (sid.)Milj. euroa (%)

08* 39,158 12,6 % 08* 13,228 13,3 %03* 35,709 11,5 % 57 11,574 11,7 %57 25,088 8,1 % 09* 10,217 10,3 %02* 21,850 7,0 % 03* 10,079 10,2 %07* 21,298 6,8 % 02* 5,632 5,7 %09* 20,143 6,5 % 06* 4,979 5,0 %13* 19,428 6,2 % 05* 4,369 4,4 %04* 17,828 5,7 % 01* 4,195 4,2 %43* 14,689 4,7 % 26** 3,640 3,7 %05* 13,980 4,5 % 85 3,125 3,1 %

Yhteensä 20 eri menoluokkaa Yhteensä 36 eri menoluokkaa

Ohjelma-asiakirja (arvio) Toteuma 30.9.2009

Koodi Ensisijainen aihealue1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet2 TTK -infrastruktuuri 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä

niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken

4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille6 Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi 7 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liit tyviin yrityksiin 8 Muu investointi yrityksiin9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 26 Multimodaaliliikenne43 Energiatehokkuus, yhteistuotanto, energianhallinta57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi85 Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastus

EAKR-ohjelmat yht.: 10 yleisintä menoluokkaa

MenoluokkaEAKR

Milj. euroa (%) MenoluokkaEAKR (sid.)Milj. euroa (%)

08* 99,207 10,2 % 08* 39,412 12,6 %02* 85,704 8,8 % 03* 34,941 11,2 %07* 84,722 8,7 % 09* 32,418 10,3 %03* 76,529 7,9 % 57 26,325 8,4 %04* 56,255 5,8 % 01* 25,336 8,1 %15* 54,840 5,6 % 05* 17,572 5,6 %09* 51,140 5,2 % 02* 15,568 5,0 %13* 43,607 4,5 % 06* 14,096 4,5 %05* 43,533 4,5 % 04* 10,352 3,3 %01* 41,441 4,3 % 85 9,129 2,9 %

Yhteensä 48 eri menoluokkaa Yhteensä 58 eri menoluokkaa

Ohjelma-asiakirja (arvio) Toteuma 30.9.2009

Koodi Ensisijainen aihealue1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet2 TTK -infrastruktuuri 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä

niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken

4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille7 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liit tyviin yrityksiin 8 Muu investointi yrityksiin9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset

15Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada käyttöön tieto- ja viestintäteknologiaa ja tehostetaan näiden teknologioiden käyttöä pk-yrityksissä

57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi85 Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastus

ESR-ohjelma: 10 yleisintä menoluokkaa

MenoluokkaESR

Milj. euroa (%) MenoluokkaESR (sid.)Milj. euroa (%)

71* 83,800 13,6 % 62* 48,232 25,1 %66* 72,400 11,9 % 71* 32,976 17,1 %62* 69,700 11,3 % 72* 22,768 11,8 %67* 59,800 9,7 % 68* 14,492 7,5 %64* 53,500 8,7 % 66* 13,904 7,2 %63* 41,300 6,7 % 64* 11,899 6,2 %68* 38,000 6,2 % 74* 11,886 6,2 %72* 36,000 5,8 % 70* 10,416 5,4 %70* 29,100 4,7 % 73* 9,537 5,0 %73* 27,900 4,5 % 85 6,776 3,5 %

Yhteensä 15 eri menoluokkaa Yhteensä 14 eri menoluokkaa

Ohjelma-asiakirja (arvio) Toteuma 30.9.2009

Koodi Ensisijainen aihealue

62Elinikäiseen oppimiseen liit tyvien järjestelmien ja strategioiden kehittäminen yrityksissä; työntekijöille suunnattu koulutus ja palvelut, joilla parannetaan heidän kykyään sopeutua muutoksiin; yrittäjyyden ja innovoinnin edistäminen

63 Innovatiivisten ja entistä tuottavampien työnorganisointitapojen suunnittelu ja levitys

64Erityisten työllisyys-, koulutus- ja tukipalvelujen kehittäminen tuotantosektoreiden ja yritysten rakenneuudistusten yhteydessä sekä talouden muutoksia ja tulevia työpaikkoihin ja ammattitaitoon kohdistuvia vaatimuksia ennakoivien järjestelmien kehittäminen

66 Aktiivisten ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen työmarkkinoilla

67 Aktiivista ikääntymistä ja työuran pidentämistä edistävät toimenpiteet

68 Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrityksen perustamisen tukeminen

70Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisäämiseen ja sen myötä heidän sosiaalisen integroitumisensa vahvistamiseen tarkoitetut erityistoimet

71Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden yhteiskuntaan integroimiseksi ja uudelleen työllistämiseksi; työmarkkinoille pääsyyn ja niillä etenemiseen liittyvän syrjinnän torjunta sekä moniarvoisuuden hyväksymisen edistäminen työpaikoilla

72

Suunnitellaan, otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön koulutusjärjestelmien uudistuksia työllistyvyyden kehittämiseksi, parannetaan perus- ja ammatillisen koulutuksen soveltuvuutta työmarkkinoiden tarpeisiin ja pidetään opetushenkilöstön ammattitaitoa jatkuvasti ajan tasalla innovointia ja osaamisyhteiskuntaa ajatellen

73

Koulutukseen osallistumisen lisääminen koko eliniän ajan myös siten, että koulun keskeyttämistä ja oppiaineiden eriytymistä sukupuolen perusteella saadaan vähennettyä ja pääsyä perus-, ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen lisättyä ja niiden laatua parannettua

85 Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastus

Suomelle tärkeimmät EU-tason säädösmuutoksetJo hyväksytyt• Art. 56 Menojen tukikelpoisuus – välillisten kustannusten uudet

mallit (käyttöön loppuvuodesta 2010)• Art. 55 Tulojen seuraaminen hankkeen päätyttyä - sovelletaan

vain EAKR hankkeisiin, joiden kokonaiskustannukset on > 1 000 000 euroa

Parlamentin käsittelyssä (päätökset keväällä?)• Artikla 57; Toimien pysyvyys – pysyvyyssääntö täsmennetään

koskemaan ainoastaan yritys- ja infrastruktuuri- investointihankkeita; koskee ESR:ää valtiotukisääntöjen alaisissa hankkeissa.

• Artikla 93 Automaattinen maksupalautussääntö – Vuoden 2007 kehys jaetaan tasaisesti vuosille 2008 – 2013.

29

EU:n alue- ja rakennepolitiikan tulevaisuus

• Koheesiopolitiikan uudistusta pohjustetaan (DG REGIO) • korkean tason työryhmässä• aluepolitiikasta vastaavien ministereiden epävirallisessa kokouksessa

19.2.2010• Keskeiset kysymykset

• Koheesiopolitiikan ulottuvuus (keskitetäänkö koheesiorahoitus vain kaikkein köyhimpiin maihin?)

• Politiikan tehokkuus ja rahoituksen kytkeminen saavutettuihin tuloksiin• Hallinnon yksinkertaistaminen ja eurooppalainen lisäarvo• EU2020-strategian ja koheesiopolitiikan kytkentä

• Riippuu EU:n budjetin sisällöstä 2013 jälkeen• Uusi komissio esittää suuntaviivat 2010 aikana (5. koheesioraportti)• Komissio tekee esityksen budjettikehyksiksi todennäköisesti vasta

loppuvuodesta 2011 (Korvataanko EU-aluepolitiikka kehittyneissä maissa sektoripolitiikoilla?)

EU:n alue- ja rakennepolitiikan tulevaisuus

• Suomi on käynnistänyt oman valmistelunsa• Uuden perussopimuksen 174 artikla: EU:n pohjoiset harvaanasutut

alueet ja niiden väestökehitys huomioitava• Kevään kolmen tulevaisuusfoorumin sarja

• Ensimmäisen tulevaisuusseminaarin satoa (alustavia TEMin kantoja)• EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa tulee pyrkiä jatkamaan koko

unionin alueella. Koko Suomi alue- ja rakennepolitiikan kohteena.• Varaudutaan siihen vaihtoehtoon, että EU:n alue- ja

rakennepolitiikassa tapahtuu muutoksia ja se kohdistetaan vain kaikkein köyhimmille alueille tai sektoripolitiikan kautta

• Huomioidaan palvelurakenteen vaikutus alueelliseen kehittämiseen• Demografiakehityksen huomioiminen, analysoiminen ja siihen

vaikuttaminen • Käytäntölähtöisen innovaatiopolitiikan edistäminen

Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006 toteutuneet maksatukset indeksoitu vuoteen 2006)

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 800

2 000

1995 - 1999 2000 - 2006 2007 - 2013

Milj. euroa

EAKR ESR Yhteensä

Suuralueittainen EAKR- ja ESR-rahoitus ohjelma- kausittain* (ESR: alueohjelmat 95-99 ja 00-06 sekä alueosiot 07-13)

0

100

200

300

400

500

600

700

1995 -1999

2000 -2006

2007 -2013

2013+ 1995 -1999

2000 -2006

2007 -2013

2013+ 1995 -1999

2000 -2006

2007 -2013

2013+ 1995 -1999

2000 -2006

2007 -2013

2013+

Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi

Milj. euroa

ESR

EAKR

*) Ohjelmakaudet 1995-99 ja 2000-2006: Toteutuneet maksatukset vuoden 2006 rahassa; ohjelmakausi 2007-2013: ohjelmakehykset

34

Kiitos mielenkiinnosta!Lisätietoja:

www.tem.fiwww.rakennerahastot.fi

www.eura2007.fi

Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen:

to-solu@tem.fi