A L U S T U S V I H K O

Sos.-dem. Työläisnaisliiton X I I I

edustajakokoukselle

K o k o u s pidetään 2 8 — 3 1 p:nä

lokakuuta 1 9 3 2 Helsingin

Työväentalolla

K E R T O M U S

S. Sos.sdem. Työläisnaisliiton toiminnasta 1/6 1929—1/9 1932.

L I I T T O T O I M I K U N T A .

Viimeisessä l i i t tokokouksessa 2 8 — 3 1 . 6. 1929 valittiin liitto-to imikuntaan puheenjohta jaks i Miina Sil lanpää. Vakinai­siksi jäseniksi : Anni Huotar i , Aino Pet tersson, Lyyli Takk i , Olga Tainio, Anna Aalto ja Hilda Seppälä . Varajäseniksi : Maria Paaso , E m m i Hut tunen , Viivi Roslander , Laina Leh­tonen, E m m i Ahola ja Helmi Valta.

Li i t totoimikunta on toimiajal laan p i tänyt 40 kokous ta , joissa pykäl iä pöytäk i r jaan on merki t ty 475.

Kokouksissa ovat jäsenet käyneet seuraavas t i : Hilda Sep­pälä 38, Miina Si l lanpää 37, Anni H u o t a r i 35, Olga Tainio 29, Anna Aalto 27, Aino Pet tersson 20 ja Lyyli Takk i 19 ker taa . Varajäsenet : E m m i Hut tunen 38, Maria Paaso 29, Helmi Valta 25, Viivi Roslander 23, Laina Lehtonen 21 ja E m m i Ahola 19 ker taa . Liiton toimitsijat Elsa Metsäranta 9 ja Elli Nurminen 3 ker taa .

Varapuheen joh ta jana on ollut Anni Huotar i , s ihteerinä ja rahas tonhoi ta jana maalisk. 31 p : ä ä n 1932 asti Hilda Sep­pälä . Liiton palveluksessa v. 1928 alusta läht ien Elsa Metsä­r an t a ja Vera Lehtosalo ja v. 1931 he lmikuun 1 p:s tä kiinni­tettiin liiton palvelukseen kot i ta lousneuvoja E m m i Korppi­nen seuraavan vuoden maa l i skuun 1 p : ä ä n asti, sekä kur s ­sien ohjaajaksi Elli Nurminen . S a m a n vuoden kesäkaudel la otettiin liiton toimistoon harjoitteli jaksi Anna Narinen.

V. 1930 kesäkuussa oli kurssi työssä m u k a n a puolen k u u ­kauden ajan Tilda Leppänen .

4

T U O N E N SATOA.

Mieliä j ä rky t t äväks i tapaukseks i muodos tu i v. 1932 maa ­l iskuussa liiton monivuotisen sihteerin, Hilda Seppälän kuo­lema. Se ei ollut r askas tappio a inoas taan sosial idemokraat­tiselle naisliikkeelle Suomessa, vaan se oli sitä myösk in kan­sainvälisessä mielessä, koskien isku koko sosial idemokraat­tiseen työväenliikkeeseen. Keskeisenä, aloite- ja järjestely­kykyisenä henki lönä h ä n harvinaisen työ ta rmonsa avulla vei eteenpäin sos.-dem. naisliikettä sen kolmentois ta vuoden ajan, jonka h ä n ehti päivälleen olla liiton palveluksessa.

Hilda Seppälän kuo l eman johdosta perustett i in h ä n e n ni­m e ä ä n kan t ava rahas to , jota osastot ja yksityiset voivat kar ­tut taa . Rahas toon ker tyvät vara t on ajateltu tulevaisuudessa käy t tää yksinäisten äitien ja orpojen kodin hyväksi , joka aate vainajan eläessä oli lähellä h ä n e n sydän tään . Rahas toon onkin merki t ty jo k y m m e n e e n tuhan teen nouseva summa .

Paitsi s ihteeriänsä, joutui l i i t totoimikunta m e n e t t ä m ä ä n kaksi jäsentänsä jo a ikaisemmin. Edellisenä vuotena touko­kuussa kuoli l i i t to toimikunnan vakinainen jäsen Anna Aalto sekä s a m a n vuoden maal i skuussa varajäsen E m m i Ahola. Anna Aallon tilalle astui ens immäinen varajäsen Maria Paaso .

Sihteerin pa ikka jätettiin t äy t t ämä t t ä toistaiseksi. Myöskin r a s k a a n menetyksen kärs i sos.-dem. naisliike yh­

dessä koko työväenli ikkeen kanssa Ida Vihurin t apa tu rmai ­sen kuo leman kaut ta . H ä n kuului eduskun taan useat vuodet ja toimi Pohjo is -Hämeen sos.-dem. Naisten pi i r i to imikunnan puheen joh ta jana ja rahas tonhoi ta jana , ollen aktiivinen ja selväpiirteinen työntekijä vaalipiir issään. Pohjo is -Häme me­netti hänessä paljon.

Kot ikaupunkinsa Tampereen sos.-dem. naiset perust ivat myöskin h ä n e n n imeään k a n t a v a n rahas ton , jonka vara t käy t e t ään Työväen Akatemiaan pyrkivien nais ten avus tami­seksi .

VALISTUSTYÖ.

V. 1929 valistus- ja kurssitoiminta.

Lii t tokokous suunnittel i vastaista valistustyötä järjestettä­väksi kurss i työn muotoon. Kertapuhet i la isuuksia järjeste­t ä än vain yhdis tys ten juhla- ja kokoust i la isuuksi in sikäli ku in l i i t totoimikunta ja yhdis tykset tarpeelliseksi katsovat .

5

Lisäksi pää t t i l i i t tokokous kehoi t taa l i i t totoimikuntaa ryh ty ­m ä ä n toimenpiteisiin, m u u n kurss i to iminnan ohella, koti­ta lout ta ja kodinhoi toa koskevien kurssien järjestämiseksi niin tietopuolisella kuin käytännöl l isel läkin ohjelmalla. Tä ­m ä n huomioon ottaen otettiin liiton palvelukseen vuoden lopulla kot i ta lousneuvoja.

Kursseilla on annet tu käytännöl l i s tä opetusta ruuanla i tos ­sa, kodinhoidossa, käsitöissä, pa ikkauksessa y.m. Lisäksi on annet tu ohjeita kodinhoidossa y.m. Esitelmiä on pidet ty ruokata loudes ta , kodinhoidosta , huone iden siistimisestä, pöy-dänka t tamises ta y .m. ja on niissä ollut kuunteli joi ta 35—100 henkeen, usein ylikin.

Esitelmiä ovat pi täneet liiton luennoitsija Elsa Metsäranta 79, kuuli joita 5885. Koti talousneuvoja Alina Korhonen 55, kuulijoita 2445. Talousopet ta ja Kert tu Olsoni 8, kuuli joita 280. Talousopet ta ja Aili Huotar i 2, kuulijoita 70. Yhteensä 8680. Kurssit on pidet ty työväentaloil la, maalaistaloissa ja taajaväkisissä yhdyskunn i s sa suuremmissa yksi tyisasun­noissa.

Paitsi edellä selostettua kurss i to imintaa ja liiton toimitsi­jain luentomatkoja , olivat liiton l ähe t täminä puhu j ama t ­koilla Anni Huotar i Keski -Pohjanmaal la maal i skuussa ja Laina Andersson ke säkuun Karjalassa. Puhei ta ja esitelmiä on vuoden a ikana pidetty seuraavast i :

Elsa Metsäran ta 166 puhe t ta 13.193 kuul i j . Hilda Seppälä 72 10.104 Aliina Korhonen 55 2.445 Laina Andersson 29 905 Anni Huo ta r i 16 1.553 Hi lma Koivulaht i-Lehto 5 785 Maria Paaso 7 1.025 Anni Haver inen 7 1.260 Reino Vir tanen 5 398 Hilja Pärss inen 4 791 Karoli ina Tu lp 4 1.235 Onni Haini 4 342 Aino Lehtokoski 3 460 Vivi Roslander 3 600 Anni Rinne 3 » 890 Sulo Manninen 3 200 Miina Si l lanpää 2 105 Ida Vihuri 2 580 La ina Leh tonen 2 550 Ida Aalle-Teljo 2 500

6

Hilma Val jakka 2 puhet ta 260 kuuli j I isakki Pent ta la 2 • 250 Aino Taka la 2 300 Helmi Paasonen 2 250 Aino Malmberg 1 » 300 Aino Ma lkamäk i 1 » 65 »

Tyyne Leivo 1 » 75 9

Mart ta Salmela 1 50 • F a n n y Toivonen 1 20 9

E m m i Hu t tunen 1 » 200 Oskar i Reinikainen 1 250 Toivo Halonen 1 > 255 9

Yhteensä 410 puhe t ta 384 pa ikkakunna l l a 40.198 kuuli­jalle.

V. 1930 valistustyö ja kurssitoiminta.

Kuten jo edellisen vuoden selostuksesta k ä y ilmi, muute t ­tiin liiton valistustoiminta kurss i työmuotoon, jossa puolue-ja poliittisen to iminnan ohella annett i in ohjausta käy tännö l ­lisessä kodinhoidossa, ruuanlai tossa , käsitöissä y .m. Kurs­sit ovat kestäneet tavallisesti 2 viikkoa kul lakin pa ikkakun ­nalla. O san o t t a j a l u k u mää rän vaihdellessa 15—68 kursseja kohden . Kursseihin osallistuneiden yhte inen l u k u m ä ä r ä on 700. Kurssien yhteyteen järjestetyille luentokursseil le on osall istunut yhteensä 21.521 kuuli ja.

Naisten huomio ta ammati l l iseen liikkeeseen tahdot t i in kiin­nit tää erikoisesti sillä, että liiton toimesta järjestettiin valis­tusti laisuuksia ammati l l isen viikon a ikana Kymin laaksoon kahdeksa l le pa ikkakunna l l e , joihin liiton pyynnös tä oli Am­mati l l inen Keskusval iokunta lähe t tänyt puhujaks i Hilda Tervosen.

Luentoja ja puhei ta ovat l i i t totoimikunnan lähe t täminä liiton tai osastojen jär jestämissä t i laisuuksissa pitäneet seu­r aava t henki löt :

Elsa Metsäranta 1 tl) Hilja Pärss inen 15 Hilda Seppälä 53 Anni Haver inen 8 Ida Aalle-Teljo 3 Alina Korhonen 83 Reino Virtanen 12 Onni Höylä 5

13.802 kuuli j . 2.280

14.610 1.230

625 3.151 1.367 »

304 >

7

Miina Si l lanpää 13 puhe t t a 2.645 kuuli j .

Hannes Seppälä 3 » 165 »

Liina P y y k k ö 1 » 275 »

Aino Lehtokoski 6 s 1.140 »

Hilma Koivulahti 5 520 Martta Salmela 1 » 50 »

Anni Huotar i 8 1.015 Kaisa Hilden 4 » 172 K. Harva la 1 » 100 »

Toivo Aho 1 9 50 Pietari Sa lmenoja 2 9 305 9

Matti Tammi leh to 1 » 70 »

Aino T a k a l a 4 390 »

Siiri Louhi 1 • 40 9

Väinö Kivisalo 1 9 80 9

Hilda Tervonen 12 9 775 »

Arttur i Aalto 1 » 100 »

Otto Toivonen 5 » 426 Olga Tainio 1 » 85 »

E r k k i Niini 1 300 J u k k a Telen 1 150 9

Ada Kurk inen 1 » 185 »

Tilda Leppänen 3 275 »

Sigrid L u n d e n 1 1 1.000 Väinö T a n n e r 1 9 1.000 »

Laina Wes te r lund 1 9 10.00 9

Anni Rinne 2 9 225 »

Aino Ma lkamäk i 1 9 150 9

Maria Paaso 2 » 900 9

Aleksi Lehtonen 1 » 25 9

F a n n y Ahlfors 1 » 75 »

Hilma Laine 1 75 9

Hilda Her ra la 12 9 415 9

Ester Makkonen 10 » 595 9

Anni Savolainen 14 » 1.095 »

Jussi Vir tanen 2 215 Yht. 445 puhe t t a 53.552 kuul i j

Koko vuonna 1930: 187 p a i k k a k u n n a l l a 445 puhe t t a 53.552 kuulijalle.

V. 1931 valistus- ja kurssitoiminta.

Kahtena edellisenä vuotena oli ollut vaaleja ja muu tenk in puolueto iminta kovin vaikeata sen johdosta , että m a a h a n

syntynyt lapuanl i ike oli har jo i t tanut varsin voimakkaas t i vä­kival taa työväen kir japainoja ja -taloja vas taan, sulkien niistä useita ja lisäksi m u r h a t e n ja vangiten yksityisiä kansa-Iisia.

Täl le vuodelle oli j ääny t vain presidentin valitsijamiesvaa­lit ja k u n ne olivat jo t ammikuussa , toivottiin, että senjälkeen poliittinen t i lanne h ieman rauhoit tuisi .

Vaalien johdosta oli liiton kurssi toiminta kokonaan lak­kaute t tu ja työ kohdis te t tu yks inomaan vaalien hyväks i . Myöskin v. 1929 pidetty li i t tokokous ja v. 1930 liiton 30-vuo-tisten juhl ien järjestely olivat vieneet niin l i i t totoimikunnalta kuin osastoil takin huomat tavas t i a ikaa, joten kurssi toiminta senkin vuoksi oli h ieman suppeampaa .

Kun nyt, ku ten edellä on maini t tu , näyt t i siltä, että voitai­siin kenties suu remmassa mää rä s sä ki inni t tää huomiota pi­tempiaikaisten kurssien järjestelyyn, päätet t i in liiton palve­lukseen ki inni t tää kot i ta lousneuvoja ja kurssien ohjaaja. Näin lisätyllä voimalla on kaksiviikkoisia kursseja pan tu toi­meen ka ikk iaan 12 pa ikkakunna l l a , joilla on ollut päiväoppi-laita kesk imäär in 40. Kurssien yhteydessä sekä osastojen jä r ­jestämissä ti laisuuksissa on pidet ty luentoja ja esitelmiä seu­raavas t i :

Elsa Metsäranta 122 puhel la 10.997 kuul i j Hilda Seppälä 52 » 11.895 )

Anni Huota r i 11 > 1.149 %

Hilma Koivulaht i-Lehto 4 » 560 i

Elli Nurminen 72 » 7.894 j r

E m m i Korppinen 91 3.998 Aino Malkamäk i 2 450 1

Hilja Pärss inen 11 2.051 Aino Lehtokoski 3 i 1.575 »

Miina Sil lanpää 3 » 575 »

Kaisa Hilden 6 > 980 *

Lyydia Jä rv inen 1 » 90 »

Hilma Val jakka 2 > 200 Anni Myyrylä inen 1 » 200 Anni Haver inen 1 » 100 Aino Taka l a 2 410 Ida Aalle-Teljo 6 1.255 •

Sofia Orava 1 150 »

Anni Savolainen 1 » 150 %

Lempi Saar inen i 1 i 100 )

Ada Kurkinen 1 > 150 »

F a n n y Toivonen 2 » 250

Tyyne Leivo 1 puhe t t a 100 kuuli j Maria Paaso 1 » 300 »

Anni Rinne 2 » 356 »

Laina Wes te r lund 1 » 157 V. Karpio 8 » 848 »

F. Iversen 2 » 290 »

Osk. Reinikainen 1 » 125 »

Hannes Seppälä 11 » 1.244 Aleksi Lehtonen 1 » 100 »

Reino Vir tanen 4 • 890 »

J u k k a Kot i ranta . 1 125 »

Onni Haini 5 » 414 »

Väinö Meltti • 1 » 460 »

Yrjö Saar inen 1 200 »

Hannes Ryömä 1 » 300 Arvi H a u t a m ä k i 2 i 156

Yhteensä 450 puhe t ta 136 pa ikkakunna l l a . Kuulijoita 52.332.

L I I T O N 30-VUOTISJUHLAT.

Kuluneen vuoden a ikana antoi le imansa liiton to imintaan se, että liiton perustamises ta he inäkuun 6 p :nä oli ku lunu t 30 vuotta.

Jo vuoden alussa oli l i i t totoimikunta ryh tyny t toimenpi­teisiin pä ivän ohje lman valmistamiseen ja osastoja kehoitet-tiin va lmis t amaan sanotuksi päiväksi , joka oli sunnunta i , juhl ia kaikkial le . Helsingin sos.-dem. naisyhdis tyksen jär­jes tämää juh laa avusti to imikunta kus tan tamal l a osan ohjel­mas ta . Juh l ien viettoa häiritsi kui tenkin suuresti l apuan-liikkeen a lkuvalmiste lut ja erikoisesti n.s. ta lonpoikais­marss in järjestely, joka sattui s a m a a n aikaan, vieläpä sa­maksi päiväksikin k u n 30-vuotinen j uh l akokouksemme! J u h l a k o k o u s piti v ie te t tämän Helsingin Työväentalossa , mu t t a talon sulkemisen johdosta oli se si irrettävä muual le . Juh lakokoushuoneeks i ja samal la myösk in juhlapäiväl l is-huoneeksi onnis tu imme s a a m a a n E lannon juhlasal in .

Juh la t muodostu iva t ulkonaisesta painostuksesta huoli­ma t t a eri t täin sydämellisiksi sen vuoksi, että niitä läsnä­olollaan oli s aapunu t kunn io i t t amaan Ruotsista lähes par i ­k y m m e n t ä naistoveria, Norjasta yksi ja Eestistä myösk in yksi miestoveri.

Juh lakokouksessa päät t i l i i t totoimikunta siirtää äitien ja pientenlasten kot i rahas toon 5.000 m a r k k a a . S a m a a n r ahas -

10

toon myyt i in juhl ien yhteydessä 1 m a r k a n hintaista merkk iä , joiden menekki kui tenkin supistui lovot toman ajan johdosta vain muu tami in satoihin kappaleisi in.

Juhl ien johdosta ilmestyi Toveri tar- leht i erikoisena juhla­numerona , johon olivat kirjoittaneet useat vanha t puolue­toverit muis te lmiaan.

J u h l a k o k o u k s e n osanottajat kävivät vanhojen puoluevete­raanien Taavi Tainion ja Eetu Salinin haudoil la , joille ko­kouksen nimessä laskettiin seppeleet.

Te rvehdyssähkösanoma lähetettiin tovereille Ida Aalle-Teljolle, joka sa i rauden vuoksi ei voinut saapua juhlille, tri af Ursinille ja Eetu Salinin puolisolle Ida Salinille.

Juh l akokoukseen olivat useat osastot y m p ä r i m a a n lähet­täneet edustaj iaan.

VAALIT.

Vuoden 1929 a ikana kevä t i s tun tokauden pää ty t tyä hajoi-tettiin eduskun ta virkamiesten pa lkankoro i tu skysymyksen vuoksi ja uudet vaalit määrä t t i in toimitettaviksi heinäk. 1—2 p :nä . Li i t to to imikunnan kehoi tuksesta osastot asettivat ehdokasehdokka iks i 42 naista, joista puolueäänes tyksessä jäi listoille 22. Valituiksi tuli 8 naisedustajaa.

Paitsi vaal ival is tusmatkoja , joita liiton tahol ta järjestettiin eri puolille maa ta , julkaisti in Toveri tar erikoisena 32-sivui-sena vaa l inumerona , samoin painatet t i in erikoisesti naisille tarkoi te t tua vaalijulistusta 8.000 kpl . ja lentokirjasta, jota korvaukse t ta levitettiin osastojen välityksellä, 15.000 kpl .

V. 1930 hajoitettiin jälleen eduskun ta k u n se ei voinut hy­väksyä hal l i tuksen myönteis tä kannano t toa lapualaisiin näh­den ja uudet vaalit joudut t i in jälleen suor i t t amaan lokak. 1—2 p :nä .

Sosial idemokraatt is ia naisia puolueäänes tys tä var ten ase­tettiin ehdokkaiks i 33, joista listoille jäi 19 ja lopullisesti tuli valituksi 7. Naisedustajain luku on vähen tyny t viimeisen 10 vuoden a ikana 12—7.

Vaal iavustuksia luovutt ivat m u u t a m a t s u u r e m m a t osastot liitolle yhteensä 4.181 mk . Puolue to imikunta luovutt i 2.000 mk. , jo tka vara t pääas iassa käytett i in Poh janmaa l l a t eh tyyn vaa l ip ropagandaan . Toveri tar julkaisti in erikoisena valinu-merona , jossa m.m. liiton puolesta annett i in er ikoinen vaali-, kehoi tus naisille.

Samana vuonna jouluk. 4 p :nä toimitettiin vielä koko maassa uusien, typistettyjen kunnal l is lakien m u k a a n kunna l -

II

lisvaalit. Sosial idemokraatt isia naisia oli listoilla ehdokka ina yli puolitoista sataa. Kunnanva l tuus to ih in tuli heitä vali­tuksi 65.

Työläisedustus väheni noin 10 % siitä, mitä se oli v. 1928 kunnall isvaaleissa saavut tanut . Vähennys johtui terroris ta , jo ta lapualaiset työväenjärjestöjä k o h t a a n harjoit t ivat .

Paitsi eduskunta- ja kunnal l isvaaleja , suoritettiin v. 1931 vielä president in vaalit sekä s aman vuoden lopulla kansan­äänestys kieltolaista. E n n e n äänes tys tä julkaisti in Toveri tar er ikoisnumerona, jossa voimakkaas t i julki lausut t i in pahek­suminen kieltolain kaataj i l le ja kehoitetti in erikoisesti naisia ä ä n e s t ä m ä ä n lain puolesta. Vaikea pula-a ika ja terror i epäi­lemät tä saivat a ikaan sen, että laki tuli kumotuks i . Lain puo­lesta äänest i vain 28,04 %.

OSASTOT JA J A O S T O T .

Vuoden 1929 lopussa oli liitossa 71 osastoa. Siis aikai­semmas ta 85 osastosta ovat lopettaneet to imintansa seuraa­vat osastot: Värtsi län, Uudenkaupung in , Jokivar ren , Mal­min, P ispa lan ja Kiviniemen Röykky län naisyhdistykset . Ve­roa ei ole m a k s a n u t eikä m u u t e n k a a n a lkanu t toimia Kar­kun , Arvassalon, Pi ippolan, Eura joen , Nokian, Kemiön Re-k u n ja Hinner joen osastot.

S a m a n a vuonna on Virtain nais jaosto aloi t tanut toimin­tansa.

Jäseniä yhteensä 1,848. Vuoden 1930 a ikana perustett i in uusia jaostoja N u m m e ­

laan, Raaheen ja Hirs i lään. Lii t toveroansa eivät ole tilittäneet e ivätkä m u u t e n k a a n toi­

mi Kuokka lan , Riihimäen, T i e n h a a r a n ja Keu ruun Pohjois-lahden naisjaostot.

Sanotun vuoden lopussa oli liitossa 70 osastoa ja jaostoa, joissa jäseniä yhteensä 1,963.

Vuoden 1931 a ikana perustett i in uusia jaostoja kolme, ni­mit täin Forssaan , Käpy lään ja Viialaan, sekä Seinäjoelle naisyhdistys.

Vuoden a ikana olivat Auran naisyhdistys ja Hirsi län -jaos­to jä t täneet veronsa m a k s a m a t t a eivätkä m u u t e n k a a n toimi­neet.

Liitossa oli sanotun vuoden lopussa 72 osastoa ja jaostoa joissa jäseniä yhteensä 1,930.

J ä s e n m ä ä r ä n vähennys on ymmär re t t äv i s sä k u n tuka lan työt tömyyst i lanteen vuoksi talous- ja jär jes töelämä on la-

12

massa ja lapualais terror i vaikeut taa monin paikoin toimin­taa.

To imin takauden a ikana ovat useat v a n h e m m a t naisyhdis­tykset täyt täneet merkkivuosia . V. 1929 viettivät Voikkaan ja Por in naisyhdistykset 25-vuotisjuhliaan. Va rkauden 15 v. ja H a m i n a n 5 v.- juhlaansa.

V. 1930 viettivät Viipurin ja L a h d e n sos.-dem. Naisyhdis­tykset 30-vuotis juhlaansa, samaten juhl ivat Mikkelin ja Joensuun osastot 25-vuotispäiväänsä.

V. 1931 juhl ivat Ta l ikka lan sos.-dem. naisyhdis tys 30-vuo­t is juhlaansa, Jyväsky län ja Lohjan osastot 25, ja Savonlin­nan sd. naisyhdis tys 10 vuot is juhlaansa .

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA.

Lii t totoimikunta on ollut läheisessä yhteydessä kansainvä­lisen sosialistisen Työväen In ternat ionalen kanssa, jonka na is to imikunnassa liiton edus ta jana ja kir jeenvaihtajana on ollut liiton sihteeri Hilda Seppälä.

Mainitulle naistoimistolle on lähetet ty to imin takauden ai­k a n a useita t iedonantoja liiton toiminnasta sekä seurat tu sen työtä ke r r an kuussa i lmestyvästä naistoimiston t iedonanto-lehdestä »Frauenbei lage».

Sikäli ku in vara t ovat sallineet, on eri maiden sos.-dem. naiskongresseihin sekä kansainvälisi in kongresseihin lähetet­ty liiton edustaja. Niinpä v. 1930 oli Eng lann in sos.-dem. naisten vuosikongressissa Lontoossa Suomen sos.-dem. nais­ten edusta jana Hilja Pärss inen. Samaten edusti h ä n liittoa kansainväl isessä Sosialistisen Työväen Internats ionaal in kongressissa kesällä 1931 Wienissä, jota m a t k a a var ten puo­luetoimikunta myönsi 2,000 mk.

Liiton sihteeri oli v. 1930 t i laisuudessa kansainväl isen osuuskauppakongress in edusta jana k ä y d ä I tävallassa, Sak­sassa, Tsekkoslovakiassa ja Unkar issa tu tus tuen m.m. näi­den maiden työväenli ikkeeseen. Myöskin h ä n oli vuoden lopulla Eestissä sikäläisen sos.-dem. puo luekokouksen yh­teydessä pidetyn sos.-dem. naisliiton perus tavassa kokoukses­sa, jossa h ä n esitti Suomen sos.-dem. naisten tervehdyksen.

V. 1929 oli liiton toimitsija Elsa Metsäranta liiton lähet tä­m ä n ä Ruotsissa koti talousopettajain op in tdmatka l la ja Ees­tissä luentomatkal la . T ä n ä keväänä oli liiton edusta jana Ruotsissa sos.-dem. naisten l i i t tokokouksessa Viivi Roslander.

Sosialistisen kansainväl isen naistoimiston istunnoissa, sa­moinkuin kansainvälis issä sos.-dem. naiskongresseissakin on

13

käsitelty naisiin kohdis tuvia ensiarvoisen tärkei tä kysymyk­siä, ku ten naisten tasa-arvoisten oikeuksien saantia, työläis­naisten työsuojelua, suhdet ta Open-Door-l i ikkeeseen, taiste­lua sodan vaa raa vas taan j .n .e .

Tiedonantoja liiton toiminnasta on lähetet ty eri maiden sos.-dem. naisten järjestöille ja kirjoituksia ulkomaisi in puo-luelehtiin sos.-dem. työläisnaisli ikkeestä Suomessa. Sellai­sia on pyynnös tä lähetet ty m.m. Unkar in sd. puolueen pää-äänenkanna t t a j an »Nepzavan» 25-vuot is juhlanumeroon ja Sveitsin naisille, paitsi tietoja sd. naisliikkeestä, myöskin se­lostusta naisten äänioikeudesta .

V. 1929 lähetettiin onnit telut Eng lann in sos.-dem. naisille heidän vaalivoittonsa johdosta . Samoin on lähetet ty onnit­telut ja tervehdykset Unkar in ja Tsekkoslovakian sos.-dem. naisjärjestöjen lii t tokokouksille, sekä Puo lan ja Eng lann in sd. naiskongresseil le v. 1931. Surunval i t te lu Eng lann in sd. naisjärjestön sihteerin toht. Marion Phil l ipsin kuo leman joh­dosta ja onnittelut he idän kongressil leen lähetettiin t änä ke­väänä .

Suomen R a u h a n ja Vapauden Naistenliiton alul lepane­m a a n r a u h a n a d r e s s i p u u h a a n osallistui liitto siten, että välitti osastoille nimienkeruul is toja adressia varten, joka jätettiin Geneven viime he lmikuussa kokoontuneel le aseri isuntakonfe-renssille.

KANSAINVÄLINEN NAISTENPÄIVÄ.

Vanhan tavan m u k a a n on kansainväl is tä nais tenpäivää vietetty maa l i skuun 1 sunnun ta ina ja koko maa l i skuu on omistettu erikoiseksi naisten va l i s tuskuukaudeks i . Juhl ia ja kokouksia on vietetty seuraavast i : V. 1930 46 pa ikkakun ­nalla, joilla pidettiin 95 puhe t ta 11,463 kuulijalle. V. 1931 61 puhe t ta 42 pa ikkakunna l l a 11,405 kuulijalle.

T ä n ä vuonna muodostu i naistenpäivien vietto melko vähä i ­seksi lapualaishulinoitsi jain a iheu t t aman sekavan ti lanteen vuoksi. Ainoastaan noin 20 pa ikkakuna l l a järjestettiin juh­lia, joissa osanottajia oli 2,560 henki löä.

T av an mu k a i s t a punais ta k u k k a a on myy ty nais tenpäivä-juhlissa to imin takauden a ikana.

Nais tenpä iväkysymyksinä ovat olleet: Yhteiskunnal l inen äit iyshuolto ja kansainväl isen sos.-dem. naisli ikkeen suhde Open-Door-li ikkeeseen, taistelu sodan vaa raa vas taan sekä sos.-dem. naisli ikkeen t i lanne s ikäläisenä a jankohtana , nais­ten ammat i l l inen jär jes täytyminen, lasten ja vanhempien suh­de toisiinsa sekä kansa inväl inen naisliike.

14

ÄITIENPÄIVÄN V I E T T O .

V. 1930 päät t i l i i t totoimikunta usean osaston to ivomuksen mukaisest i kehoi t taa yhdis tyksiä ja jaostoja v ie t t ämään äi -t ienpäiväjuhlia t o u k o k u u n toisena sunnunta ina .

Kehoitusta onkin nouda te t tu ja melkeinpä ka ikki liiton alaiset osastot ovat vuosit tain sano t tuna pä ivänä juhlineet p a ik k ak u n t an sa työläisäitejä. Liitto on avus tanu t näi tä juh­lia lähe t tämäl lä puhuj ia sekä kirjoitettuja , puhei ta pyyde t ­täessä.

V. 1930 lähett i liitto puhu jansa 8 pa ikkakunna l l e . V. 1931 16, ja v. 1932 pidettiin liiton toimesta 10 pa ikkakunna l l a äi-t ienpäiväpuhei ta . Kuulijoita ka ikk iaan 8,355.

T O V E R I T A R - L E H T I .

Liiton äänenkanna t t a j aa , Toveri tar ta , on julkais tu entiseen t a p a a n 2 ke r t aa kuussa i lmestyvänä a ikakaus leh tenä . Laa­jennet tuja er ikoisnumeroi ta , joiden s ivuluku on ollut 24—32 r

on julkais tu useampia vuosittain sekä kesäisin yhdistet tyjä numeroi ta . Er iko isnumero ja on i lmestynyt kansainväl isenä nais tenpäivänä , yhdistet ty Vappu- ja ä i t i enpä ivänumero , vaalien edellä vaal inumerot , sekä jouluksi Tover i t taren Jou­lu. Liiton 30-vuot is juhlaan ilmestyi lehti e r iko isnumerona sekä v. 1931 jou lukuussa ennen kie l to laki -kansanäänestys tä annett i in seuraavan vuoden ens immäinen n u m e r o erikoisena k ie l to laki -propagandalehtenä , josta otettiin 10,000 kpl . pai­nos ja lähetett i in osastoille ilmaiseksi jaet tavaksi .

Toimit ta jana ja ta loudenhoi ta jana oli liiton sihteeri Hilda Seppälä kuo lemaansa asti ja t ä m ä n vuoden huh t ikuus ta läh­tien on lehteä to imit tanut liiton palveluksessa oleva toimit ta­ja Anna Narinen, vas taavana edelleenkin Miina Sil lanpää.

KUUKAUSIKOKOUSTEN ALUSTUKSET.

Entis tä t apaa noudat taen , on Toveri t taressa julkais tu a lus­tuksia osastojen kuukaus ikokouks ia varten.

To imin takauden a ikana on alustet tu seuraavat kysymyk­set: Tover i tar- lehden taloudell inen tukeminen , alust. Elsa Metsäranta . Kunnal l inen äitiyseläke, alust. Hilda Seppälä. Äitiyshuoltoa ja äi t iyspalkkiota työläis- ja pienviljelijä-äideil­le, alust. Hilja Pärss inen. Yhteiskunnal l inen äi t iyshuolto, alust. Hi lda Seppälä. Lapsiavustus ta yksinäisille äideille, alust . Miina Sil lanpää. Kansainväl inen Sos.-dem. naisliike

1 5 .

ja Open-Door-l i ike, alust. Hilda Seppälä sekä samal ta alusta­jal ta osuuskauppaan p ä ä o m a k y s y m y s ja Elsa Metsä rannan a l u s t a m a n a : hal l i tuksen esi t tämät muutokse t maa la i skansa -koulujen la insäädäntöön .

AKATEMIAN S T I P E N D I R A H A S T O .

Liiton s t ipendirahastosta , jota ka r tu t e t aan paitsi 1 mk . suuruisella vuosittaisella jäsenverolla, s i i r retään myöskin 20 % na is tenpä iväkukkien nettotulosta vuosit tain t ä h ä n r a h a s ­toon, on myönne t ty edelleenkin joka vuosi 2 kpl . 1,000 mk . suuruis ta a p u r a h a a entisin ehdoin naistovereiden haet tavaksi opiskelua var ten Työväen Akatemiassa. Stipendejä on toi­min t akau tena jaet tu seuraaville herikilöille: v. 1929 Tilda Seppäselle Turengis ta . T ä n ä vuonna ei ollut mui ta hak i ­joita. V. 1930 Toini Lehtiselle 'Kymistä ja vain 250 m k . Aune Viinikaiselle Vaajakoskel ta , senvuoksi k u n Jyväsky län piirissä on oma s t ipendirahasto . V. 1931 Ester Makkoselle Raahes ta ja Annikki Nvrkölle Viipurista.

K E R H O T O I M I N T A .

Toiminta-ajal la on naisyhdis tyksen kerhoto iminta ollut vil­kasta . Muutamissa suuremmissa yhdistyksissä on useampia­kin kerho ja toiminnassa, opiskellen eri aineita T.S.L:n opin­to-ohjelmien mukaisest i . Sitäpaitsi toimii melkeinpä jokai­sessa osastossa käs i työkerho, joissa useimmissa valmis te taan vaattei ta työt tömien ja vara t tomien perheiden lapsille sekä jotkut toimivat kansakouluke i t to lan hyväksi . Joi l lakin paik­kakunni l la ovat kunna t , yksityiset henkilöt ja liikkeet avus­taneet maini t tuja kerhoja joko rahallisesti tai luovuttaneet työtarvikkei ta .

Varsinaisia opintokerhoja , jo tka naut t ivat val t ioapua, on liittoon kuuluvissa yhdistyksissä 13.

Y H T E I S T O I M I N T A T O I S T E N J Ä R J E S T Ö J E N KANSSA.

Toisten sosial idemokraatt isel la pohjal la toimivien keskus­järjestöjen kanssa on liitto ollut yhteis toiminnassa, an taen a p u a a n luentotoimissa y.m. ja seuraten edustajiensa kau t ta niiden toimintaa.

Niinpä puolueneuvostossa ovat liittoa ja Toveri tar- lehteä edustaneet Anni Huotar i edellistä ja E m m i Hu t tunen jä lk im­mäistä.

i6

Sos.-dem. Raittiusliiton lastenjaostossa liiton edusta jana on ollut Elsa Metsäranta a ikaisemmin sekä tästä vuodesta läh­tien Laina Lehtonen.

Keskusjärjestöjen neuvot te lukokouksessa , jossa keskustel­tiin yhdensuunta i sen val is tustyön jär jestämisestä, olivat edus­taj ina E m m i Hu t tunen ja Hilda Seppälä.

S.A.K:n edusta jakokouksessa Hilda Seppälä ja Sd. Raitt ius­liiton, Anni Huotar i .

Naisten pi ir ikokouksissa Tampereel la , Jyväskylässä ja Kot­kassa on liitto joka vuosi ollut eduste t tuna.

Edel lämaini t tu jen lisäksi on liitto ollut eduste t tuna alko­holi tonta ku l t tuur ia edis tävän pohjoismaisten naisten liiton rai t t iuskongressin valmistavassa to imikunnassa . Edus ta j ina Hilda Seppälä ja Laina Lehtonen, varal la Elsa Metsäranta .

Li i t totoimikunta on myös va l tuu t tanu t sihteerinsä edusta­m a a n liittoa Naisten R a u n a n ja Vapauden liiton kokouksissa, sikäli kun toiminta siellä ei ole per iaa t teemme vastaista.

Lähetystössä , joka esitti presidentille, hall i tukselle ja edus­kun ta ryhmi l l e kieltolakia puoltavien naisten mielipiteet, edus­ti liittoa Anni Huotar i ja Laina Lehtonen.

AVUSTUKSET.

Työnsä tukemiseksi on liitto vuosittain saanut avustus ta valtiolta. Maatalousminis ter iö on myön täny t kot i talousneu-vontaa var ten 20,000 mk., sisäasiainministeriö pientenlasten-hoidon neuvontaa var ten 20,000 mk. ja sosialiministeriö rait­t iustyötä var ten 10,000 mk. Puolue on avus tanu t liittoa 14,000 mk. vuosittain, josta puolet on tarkoi tet tu Toveri t ta­ren tukemiseksi .

T ä n ä vuonna kui tenkin avustukset vähenivät huoma t t a ­vasti. Niinpä valtio luovutti a ika i semman 20,000 mk. suurui­sen m ä ä r ä r a h a n asemasta a inoas taan 15,000 mk. niin pien-tenlasten hoidon kuin kot i ta loudenkin neuvontaa var ten. Siis yh teensä 30,000 mk. Ra i t t i u smäärä raha ja puolueen avustus jäivät k o k o n a a n saamat ta .

O.T.K:lta on vuosittain saatu avustusta 15,000 mk. joka on osastojen välityksellä jaet tu varat tomil le äideille kesävirkis-tyksen hankk imis ta varten. Vuosina 1930—32 on Längma-nin rahas tos ta myönne t ty 4,000 mk . ha lpahin ta isen terveys-hoi tokir jal l isuuden kus tan tamis ta var ten.

KUSTANNUSTOIMINTA.

Taloudellisista syistä on liiton kus tannus to imin ta melko vä­häis tä . Paitsi toisessa pa ikassa maini t tua lentolehtisten pai-

17

natus ta on liiton toimesta kus tanne t tu edellisen l i i t tokokouk­sen pöytäkir ja . Se ilmestyi painosta tänä keväänä 500 kpl . suuruisena m ä ä r ä n ä . Entiseen t a p a a n ovat osastot velvolli­set l u n a s t a m a a n sitä 5 kpl . Hinta 10 mk.

K I E R T O K I R J E E T J A J U L I S T U K S E T .

Kiertokirjeitä on osastoille toiminta-ajal la lähetet ty kaik­k iaan 33. Muita t iedonantoja, osa Tover i t taren välityksellä, 48. Vaalien edellä on anne t tu erikoiset vaali julistukset ja puolueen lehdille anne t tu tietoja l i i t totoimikunnan päätöksis­tä sekä liiton toiminnasta .

Sos.-dem. e d u s k u n t a r y h m ä n naiset ja l i i t totoimikunta an­toivat n imel lään varus te tun jul is tuksen porvaril l isten naisten n imenkeräyshanke t t a vas taan kieltolain kumoamiseks i . Ju ­listus painett i in kaikissa puoluelehdissä.

V. 1929—30 tilattiin Työläisopiskeli jaa 1 kpl . kul lekin osas­tolle. Kahtena viimeisenä vuotena on kehoitet tu osastoja sen itse t i l aamaan k u n liiton vara t eivät enää main i t tua meno­erää sallineet.

K I R J E E N V A I H T O .

Liiton toimistoon on tällä ajalla saapunu t erilaisia postilä­hetyksiä 3,755 ja lähetet ty 1,247 kirjettä, 1.061 kortt ia, 4,258 ristisidettä ja 378 pakett ia , yhteensä 6,944 lähetystä .

Sos.-dem. Työläisnaisliittotoimikunta.

ALUSTUKSET.

VALISTUSTYÖ.

I.

Liiton ja osastojen välinen vuorovaikutus.

Valistustyötä työläisnaisten keskuudessa on li i t totoimikun­ta viime l i i t tokokouksessa hyväksyt ty jen periaat teiden m u ­k a a n tehnyt .

Ti lanne on viime kokouksen jälkeen huononemis taan huo­non tunu t : oikeiston vaino sosial idemokraat t is ta puoluet ta ja sen toimintaa, jopa työväentalojakin k o h t a a n on ollut sokea, ja ehkäisevästi va iku t tanu t to imin taamme. Taloudel l inen pulakaus i ja yleinen työt tömyys ovat painaneet työläisten elintasoa ent isestäänkin a lemmaksi , vaikeut taen myösk in

2

i8

kir jal l isuuden ja lehtien levikkiä. Naisten toimintaan vai­ku t t aa nykya ika ehkäisevästi , heillä k u n on vielä v ä h e m m ä n varoja käyte t tävissään. Täs tä huo l ima t t a ei meidän ole jää­tävä voivot telemaan huonoa aikaa, vaan jokaisen on velvol­lisuus tehdä voitavansa asian eteenpäin viemiseksi. Kotiagi-tatsioni on mie les tämme tä rkeä tekijä nyt ni inkuin ennenk in ; se on kaikkein tehokkain ta , k u n jokainen naisliiton jäsen ottaa omal ta kohda l t a an seli t tääkseen kanssaihmisi l leen niitä kysymyks iä , mi tkä meillä ovat päiväjärjestyksessä. Osas­tojen kokouksissa ja juhlissa on n ä m ä kysymykse t otet tava ohje lmaan.

Viime li i t tokokouksessa hyväksyt t i in ponnet , joissa painos­tettiin yhteistyötä kurssien ja juhl ien jär jestämisessä toisten puoluejärjestöjen kanssa . Niinpä onkin Työläisnaisli i ton kursseille saa tu luennoitsijoita sivistys- ja raittiusliitoilta.

Kurssi toimintaa tu l laan edelleen j a t k a m a a n supistetussa muodossa , koska nykyinen pula-a ika ei ole sopiva pidemmil­le kursseille. 3—4 päivää kestävillä kursseilla otetaan ohjel­m a a n luennoita jär jestötoiminnasta , kasva tuskysymyks is tä , kodin-, lasten- ja terveydenhoidosta ja kot i ta louden jä rk ipe-räistyt tämisestä. Näissä kaikissa aineissa jär jes te tään myös­kin havainto-opetusta , vieläpä kilpailujakin.

Lähempi yhteys liiton ja osastojen kesken olisi myösk in a ikaansaa tava , joten liiton toimitsijain olisi mahdol l i suuden m u k a a n käy tävä osastoissa tu tus tumassa niiden toimintaan.

Valistustoiminta niin liiton kuin osastojen t ekemänä voi onnistua vain silloin, k u n yh t e i symmär rys liiton ja osastojen välillä vallitsee ja jokainen liiton jäsen pyrki i selvyyteen niis­tä periaatteista, jo tka to imin taamme ohjaavat .

Edellä olevan perusteella ehdo t amme l i i t tokokouksen pää ­tet täväksi seuraavat ponne t :

1) Vastaista valistustyötä on edelleen ja tke t tava pääasiassa kurss i to iminnan muodossa . Ker tapuhei ta vain er ikoistapauksissa, ku ten vaalien edellä, naisten-ja ä i t ienpäivänä.

2) Naisyhdistysten on val is tustyössään erikoisesti ki innitet tävä huomiota ke rho to iminnan jär jestelyyn ja kotiagitatsioniin.

3) L ä h e m m ä n vuorovaikutuksen a ikaansaamiseks i liiton ja osastojen välillä olisi liiton toimitsijain käy tävä osastoissa tu tus tumassa osastojen to imintaan ja ohjaa­massa työtä niissä.

Liittotoimikunta.

i9

II .

Sos.-dem. naisyhdistysten tehtävät.

Aika, jota e lämme, asettaa jokaiselle ajattelevalle ihmisel le kysymyksen , mi tenkä parha i t en voisimme toimia ja työsken­nellä t ä m ä n nur jan olotilan korjaamiseksi . E n n e n ka ikkea vaatii nykya ika työväen luokan jäseniltä entistä k i in teämpää yhteistoimintaa. Meidän olisi saa tava jä r jes tömme mahdo l ­l is imman suuriksi ja voimakkaiks i ja siksi meidän on toi­mi t tava niin, että jäsenet niissä kehi t tyvät ja viihtyvät.

Sos.-dem. naisyhdis tysten toiminta on myös saa tava niin eläväksi, että se kerää yhdistyksi in uusia jäseniä, jo tka taas an tava t toiminnalle puoles taan uu t ta virikettä ja elon voi­maa .

Täs tä johtuu, että tu l emme kysymykseen : minkälaiseksi na isyhdis tys temme toiminta olisi muodoste t tava , jot ta niiden suuret kehi t tymismahdol l i suudet voitaisiin käy tännössä to­teu t taa? T ä h ä n olisi he lppo vastata , ku ten tavallisesti teh­dään , että toiminta on saatava v i lkkaammaks i . Mutta tä­mä ei yksin riitä. Tarvi tsee myösk in tuntea ne edellytykset, jo idenka avulla to imintaan voidaan v i lkkaut ta saada. Mei­dän on to iminnassamme opit tava t un t emaan e n e m m ä n si­säistä ihmistä, jot ta voimme jär jes töe lämän saada sellaiseksi, että se todella pys tyy a n t a m a a n jäsenilleen he idän ka ipaa­m a a n s a e lämänvi rkeyt tä , sekä jokapäiväisyydestä poikkea­vaa viihtyisää seurae lämää ja ennenka ikkea h y v ä ä mieltä, mitä yleensä ihmiset ka ipaavat . Jos voimme jär jes tää yh­d is tyksemme kokoukset ja m u u t ti laisuudet siten, että jäse­net niistä pois tuessaan tuntevat saaneensa itselleen jo takin virkis tävää ja e lämänhuol ia keventävää mieltä, niin voimme olla vakuute t tu ja myöskin siitä, että toiminta pysyy vi lkkaa­na ja eteenpäin kulkevana , sillä jäsenten veltostumisesta ja poisjäämisestä ei silloin ole pelkoa. On eri t täin t ä rkeä tä saa­da naisyhdistysten toiminta m u o d o s t u m a a n sellaiseksi, että jokaiselle jäsenelle ri i t tää työtä ja toimintaa, sillä ihminen ehdot tomast i ka ipaa sitä, mu t t a se ei saa muodos tua tekijäl­leen vastenmieliseksi eikä sellaiseksi, mikä tun tuu ras i t taval­ta ja mieltä masentaval ta . Naisyhdistysten toimihenkilöistä ennen ka ikkea r i ippuu minkälaiseksi toiminta niissä muodos ­tuu, sillä m i k ä ä n yri tys ei mene kunnollisesti eteenpäin, jos sitä johde taan veltosti ja vä l inpi tämät tömäst i , va ikka menes­tymiselle m u u t e n olisikin edellytykset olemassa. Kaiken yhte is to iminnan eh tona on, että asiat hoide taan huolella ja täsmällisesti . Kokoukset on pidet tävä m ä ä r ä a i k a n a eikä jos-

•20

kus ke r r an tai kaksi vuodessa, ku ten valitettavasti monessa tapauksessa on laita na isyhdis tyks issämme. Jos nä in mene­tellään, on siitä seurauksena jäsenten vel tostuminen ja järjes­töstä luopuminen, koska to imet tomuus ei vastaa niitä toiveita ja e lämänteh täv iä , miksi jäsenet l i i t tyessään ovat yhdis tys-e l ämän mielessään kuvitelleet.

Puo lus tuksena laiminlyönneil leen kuulee usein virkaili jain väi t tävän, ettei ole ollut mi tään asioita, m inkä vuoksi olisi yh­distyksen koolle ku tsunut . Täl la inen väite on kui tenkin vää­rä ja to tuuden vastainen, sillä joka päivä vyöryy ohi t semme lukematon m ä ä r ä mitä erilaisimpia kysymyks iä , mi tkä juur i pitäisi tulla sos.-dem. naisyhdis tys tenkin kokouksissa keskus­teltaviksi. Niitä lähe t tää useasti l i i t totoimikunta, niitä voim­me poimia sanomalehdis tä , niitä sa t tuu jokaisessa kunnassa , vieläpä jokaisessa kylässäkin , sillä yhteiskunnall iset kysy­mykse t koskettelevat ennenkaikkea työväen luokan naista, joka eniten saa kärs iä e l ämän nur jas ta puolesta. Asiain puut teesta ei siis tarvitse olla kokouks ia p i tämät tä , jos vain t a h d o m m e niitä esille ottaa, mikä on aivan vä l t t ämätön täk in , sillä muu to in eivät j ä r jes tömme täytä niille kuuluv ia tehtä­viä. Varsinaisten kokousten lisäksi olisi pidet tävä mahdol l i ­s imman usein mui ta seurustelu- ja yhdessäolot i laisuuksia, koska juur i nä iden avulla voidaan entistä p a r e m m i n saada jäsenet t u t u s t u m a a n toisiinsa, sekä muuto ink in voidaan täl­laisissa t i laisuuksissa jär jes tää ohjelma monipuol isemmaksi , mikä varsinaisissa virallisissa kokouksissa on mahdol l is ta .

Kerhotoimintaa , mikä viime vuosina on jo päässyt hyvään a lkuun , voidaan pi tää yh tenä tä rke immis tä to imintamuodois­ta sos.-dem. naisyhdis tys tenkin toiminnassa, koska sen avul­la voidaan har joi t taa sellaista valistustyötä, mikä vastaa ai­k a m m e kehitystä. Yhdistysten jäsenet on kasvate t tava ym­m ä r t ä m ä ä n , että työväenjär jestötoiminta ei ole mi t ään 'sel­laista, mikä kuu luu joidenkin er ikoisharrastuksi in , vaan että se on osa työläisten jokapäiväisestä e lämästä , m i n k ä avulla s aadaan kor jauksia a ikaan jokaisen yksi lönkin e lämään . Se on osa nykyaika isen yh te i skun tae lämän ruumiis ta , mitä il­m a n emme voi toimeen tulla, sillä järjestöt ja niiden toimin­ta muodos tava t ne hengityselimet, joiden avulla koko työ­väen luokan l i ikunta ja voimien käy t tö t apah tuu .

Kun naisyhdistysten jäsenet oppivat t ä m ä n kyllin selvästi käs i t t ämään , niin vo imme olla va rma t siitä, että toiminta py­syy vi lkkaana, saaden se myöskin sellaisen muodon , että ne­kin työläisnaiset, mi tkä vielä pysyttelevät sos.-dem. puolueen ulkopuolella, a lkavat vähitellen h u o m a t a nä iden järjestöjen

2 C

olemassaolon ja tarpeel l isuuden, sekä liittyvät m u k a a n y h ­teistoimintaan kans samme .

Edellä olevan perusteella ehdote taan edus ta jakokouksen pää te t täväks i :

1) Sos.-dem. naisyhdistysten on to imintansa edel­leen kehi t tämiseksi ja v i rkeänä pi tämiseksi pidet tävä kuukaus ikokouksensa mää räa iko ina sekä virkailijain on huolehdi t tava siitä, että yhdis tyksiä koskevat asiat tulevat niissä a ikanaan käsitellyiksi, t a rpeen vaatiessa on kokouksi in hanki t tava erikoista ohjelmaa.

2) Tutus tumis ta rko i tuks ia var ten on jär jestet tävä jäsenille illanviettoja, joihin on hank i t t ava vain v ä h ä n ohjelmaa, jot ta jäsenille jäisi a ikaa v i rk is tävään seurus­teluun.

3) Opin tokerhoto iminta on saatava naisyhdis tyksis­sä vi lkkaaseen käynti in, koska sen avul la voidaan pa r ­hai ten tehdä määrät ie tois ta valistustyötä jäsenten kes­kuudessa .

4) Kaikki kuukaus i - ja ke rhokokoukse t samoinkuin illanvietot, on edel täkäsin huolellisesti valmistet tava. Samoin on katsot tava, että jokainen esiintyjä ja toimi­henkilö a ikanaan ja huolellisesti suori t taa hänel le nä is ­sä uskotut tehtävät .

Liittotoimikunta.

L A S T E N K O D I T , VAIKO SIJAISKODIT OVAT A S E T E T ­

TAVAT E T U S I J A L L E ?

Kysymyksen esit tänyt l i i t tokokoukselle Kotkan Sos.-dem. Naisyhdistys.

Kysymys on ollut u s e a m m a n k e r r a n l i i t tokokouksessa esil­lä. Vuoden 1911 l i i t tokokouksessa käsiteltiin kysymys koko laa juudessaan, koskeva äitien ja lasten yhteiskunnal l is ta huoltoa. Kysymyksen oli kansainväl is tä naisten kongressia var ten a lus tanut toveri Hilja Pärss inen, j onka perusteella l i i t tokokous yhtyi las tenhuol toa koskevassa kohdassa kan ­sainvälisen naisten kongressin päätökseen, j onka m u k a a n p ienemmät lastenkodit ovat asetettavat etutilalle, sijaiskote­j a k a a n k o k o n a a n hy lkäämä t t ä .

Vuoden 1919 l i i t tokokouksessa oli taasen laaja, osittain kiivaskin keskustelu asiasta. Silloin olikin kysymys päi­vänpol t tavin, ol ihan kansala issodan jälkeen j ääny t tuhans ia

22

lapsia orvoiksi, vaille huol ta jaa . Näitä orpoja oli sijoitettu Poh janmaa l l e mää rä tys sä tarkoi tuksessa, aikeessa kasva t taa työläislapsista toisenlaisen m a a i l m a n k a t s o m u k s e n omaavia , ku in mitä v a n h e m m a t olivat olleet. Kokouksen päätökseksi tuli, että äideille on anne t tava avustusta , eikä lapsia saa eroit-taa äidistään.

L ä h e m m ä k s i p ä ä m ä ä r ä ä m m e emme ku i t enkaan ole pääs­seet. Lastenkoteja on r i i t tämät tömäst i , vieläpä ne ovat vä­hentyneet , joten lasten sijoitus yksityiskoteihin j a tkuu edel­leen. Laps iavus tus ta yksinäisille äideille, jota o lemme ano­neet sekä kunni l t a että valtiolta, e m m e ole vielä onnistuneet l äp ia jamaan . E m m e ku i t enkaan t ahdo väit tää, että kaikki yksi tyiskodit olisivat huonoja . Pohjoismaisessa lastenhuol­lon kongressissa lausui eräs u lkomaala inen , johon voimme yhtyä , että »löytyy kasvattaj ia , jo tka ovat ihmete l tävän hy­viä, monesta vaa t imat tomas ta , yksinkertaisesta kodista on tällaisia löydetty, m u t t a toisaalta lausutti in, että huonoisa kodeista puhuva t huonon hoidon t ähden kuolleet lapset, ja eikö moni a ika ihmisenä vielä puris ta vihasta kä tensä nyrk­kiin, muistel lessaan niitä kärs imyks iä , mi tä hänel lä sijais­kodissa oli».

Kasvatti- eli sijaiskotijärjestelmällä on sekä hyvät että huonot puolensa, joissa räikeitä tapauks ia on julkisuudessa­kin esiintynyt, joissa sijaiskoteihin sijoitetut lapset ovat saa­neet huonoa hoitoa, vieläpä joutuneet r a a ' a n väkival lan uh­riksi, ku ten Perhossa t apah tunu t , jossa nälki in tynyt poika raa 'a l la taval la murha t t i in , työn tämäl lä m ä d ä n n y t l innun-raa to h ä n e n k u r k k u u n s a . T a p a u s on sitäkin raaempi , k u n sen teki sijaiskodin, jonne hoidokki oli sijoitettu, o m a poika. Toinen vielä rä ikeämpi t apaus t apah tu i Laitilassa, huomat ­kaa, mo lemmat Poh janmaa l l a , jossa heikko sairaaloinen jäl­jelle j ääny t 14 v. tyt tö raa 'a l la taval la raiskatt i in, jossa tyt­töä häväisti in, k u n huomat t i in hänen väkisin makaamises ta tulleen raskaaks i , ja lähetetti in talosta, jossa ei k u k a a n pa-heksinut renkiä, joka raiskasi tytön.

Sijaiskotien suur in vaa ra on siinä, että niihin sijoitettujen lapsien valvonta on perin puutteellista, jopa olematonta . Lastensuojelulain puuteessa ei m y ö s k ä ä n voida aina puut ­tua asiaan, jos ha luak in olisi. Pal jon lasten huollossa puu­tu taan meillä vielä, johon hyvin paljon va ikut taa yleinen mielipide, joka on vielä huutola isa ikainen, j oka ei välitä hoi-dokkilapsien kohta los ta eikä t ahdo puu t tua asiaan, vaikka näkeekin ilmeisiä laiminlyöntejä t apah tuvan . Ei t ahdo ta r ikkoa naapur i sopua kunnanho idok in takia.

23

Työväenjär jestöjen jäsenien, jo tka oVat kunnall is issa luot­tamustoimissa , olisi ki innitet tävä huomio ta siihen, miten vars inkin k u n n a n hoidossa olevia lapsia hoidetaan, ei a inoas­taan niiden, jotka ovat siihen v i ran puolesta velvolliset, vaan yleensä. Jos epäkoht ia i lmenee, on ne tuotava julkisuuteen, mu t t a siinä on tä rkeä tä , että ei pidä esittää epäkoht ia pelk­kien kuu lopuhe iden m u k a a n , v a a n on asia tu tk i t tava ja pel­kä t tosiasiat esitettävä, sillä liioittelulla e n e m m ä n vahingoi­te taan kuin hyödy te tään asiaa.

Mitä kysymykseen tällä ke r t aa tulee, ovat kysymyksen herä t tä jä t joutuneet r a tka i s emaan kan tansa sen johdosta , et­tä yleisen s u u n n a n m u k a a n on p a i k k a k u n n a l l a esiintynyt p y r k i m y s las tenkodin lakkaut tamiseen , jolloin lapset tultai­siin s i joi t tamaan yksityiskoteihin. Kotkan naisyhdis tys on h a l u n n u t saada t ä m ä n kysymyksen uudes taan l i i t tokokouk­sen käsi tel täväksi . Ja tusk inpa l i i t tokokous n y t k ä ä n voi poiketa a ika isemmasta pää tökses tään , että liitto edelleen aset­taa hyvät , vapaamielisessä hengessä johdetut p i enemmät lastenkodit etusijalle. Samal la on lausut tava vo imakas vaa­t imus hall i tukselle Lastensuojelulakiesi tyksen antamises ta eduskunnal le . On häpeäks i maa l l emme , ettei meillä ole la­kia, joka antaisi viranomaisi l le laillisen oikeuden puu t tua asiaan silloin, k u n ni inkin räikei tä tapauks ia esiintyy, että ne he rä t t ävä t julkisen paheksumisen . Kaikissa muissa Poh­joismaissa on lastensuojelulaki jo k a u a n ollut voimassa. E d u s k u n t a r y h m ä n naisten on teh tävä ka ikkensa lain a ikaan­saamiseksi .

Ede l läsanotun perusteella e h d o t a m m e l i i t tokokouksemme pää te t t äväks i :

1) Lasten huol toon n ä h d e n on lapsen oma äiti ase­tet tava ensisijalle, joten on vaadi t tava yh te i skunnan a n t a m a a n avus tus ta äideille, jo tka kykenevä t itse hoi­t a m a a n ja k a s v a t t a m a a n lapsensa;

2) Yhte i skunnan huol toon sijoitettuihin lapsiin näh ­den aset taa kokous pienet lastenkodit etualal le;

3) Ta rko i tuksenmuka i s t a tehokas ta va lvontaa niin lastenkoteihin kuin sijaiskoteihin n ä h d e n on viran­omais ten toimesta jär jes te t tävä;

4) Työväenjär jestöjen on tehtävä vo imakas ta valis­tustyötä yleisen huutolaisaikaisen moraa l in m u u t t a m i ­sesta lasten ja nuor ison suoje lua edistäväksi .

Liittotoimikunta.

24

SYNTYVÄiSYYDEN SÄÄNNÖSTELY.

Syntyväisyyden säännöstely on kysymys , joka on vuosi­k y m m e n i n a ska r ru t t anu t sivistyskansojen aivoja. Onpa kansainväl isessä naisten kongressissakin v. 1928 ollut asia esillä. Kui tenkaan esitetyistä keinoista asian perille viemiseksi ei kongressi päässyt yksimielisyyteen, ja samaten kai kävisi meil läkin.

Joissakin suhteissa luulisin kui tenkin yksimielisyyden val­litsevan meikäläis ten naisten keskuudessa . Ensiksikin siinä suhteessa, että neuvonta työtä syntyväisyyden rajoit tamiseksi on työläisten keskuudessa tehtävä, sillä miksi pitäisi olla niin, että nainen, synnyte t tyään lapsia m a a i l m a a n mahdol l is im­m a n paljon, meneh tyy heikkouteensa, ja lapset jäävät or­voiksi.

Tuns in e rään nuoren par in , joka muut t i a s u m a a n s a m a a n taloon missä asuin, vaimo oli nuor i ja terve, mies juomar i . Kun he olivat olleet naimisissa k a h d e k s a n vuotta, oli heillä neljä lasta, m u t t a vaimo oli varjo entisestään, kärs ien sekä henkisesti että aineellisesti mitä hirvi t tävimpiä tuskia juopon miehen ja huonon toimeentulon kanssa taistellessaan. Näin häne t par i viikkoa ennen kuo lemaansa , ja h ä n suri kovasti sitä, mitä h ä n e n pienokaisis taan tulee, k u n hänen pi tää jät­tää ne tänne .

Si t temmin olen n ä h n y t k y m m e n i ä äitejä sor tuvan lapsi­joukkonsa tähden . Tulisi kui tenkin liian pi tkäksi ker toa heis­tä kaikista. Kerron vain nyt juur i sa t tuneen t a p a h t u m a n . Ei ole vielä ku lunu t nel jää viikkoa siitä, k u n nuor i työläisäiti — vasta 35-vuotias — kuoli , s ynny t e t t yään sei tsemännen lapsensa. Vanhin oli 12-vuotias ja nuor in 7 viikon vanha , eikä n u o r i m m a n edel l inenkään ollut vielä vuoden vanha . H ä n oli niin he ikko jo mon ta vuotta, että h ä n horjui kulkies­saan, eikä hänessä ollut m u u t a k u n n a h k a luitten pääl lä . L ä ä k ä r i oli kyl lä tietoinen tästä vaimosta, sillä t ä m ä ei voinut itse ruokk ia lapsiaan, ne oli ruoki t tava mai topisaran ruua l ­la, jo tenka vaimo tuli usein tekemisiin l ääkär in kanssa . Mut­ta l ääkär i ei neuvonut tuolle va imopara l le minkäänla i s ta ta­paa , millä h ä n olisi voinut es tää liian t iheään seuraavat ras ­kaudent i la t .

Toinen koh ta koskisi vajaakykyis iä , rikollisia ja tar t tuvia tauteja sairastavia henkilöitä ja he idän jälkeläis iään. Siinä suhteessa vanki lain, köyhä inho idon ja las tensuoje lu lautakun-tain listat p u h u v a t a rmoton ta kiel tänsä, sillä suuri osa näistä yh te i skunnan huol toon joutuneista henkilöistä on jollakin ta-

25

voin epänormaal ia , jota katsellessa tulee ajatelleeksi, niin raa 'a l ta kuin se tun tuuk in , eikö olisi pa rempi , k u n ette olisi syntyneet.

Uudessa avioliittolaissa, joka astui vo imaan 1 pä ivänä tam­mikuu ta 1930, k i inni te tään kyllä huomiota asian t ä h ä n puo ­leen, siinä nim. sanotaan 11 §;ssä: »Avioliittoon ä lköön men­kö se, joka on mielisairas tai tylsämielinen», ja 12 §:ssä sa­no taan : »Se, jolla on kaa tuva tau t i , joka ei pääasiallisesti johdu ulkonaisista syistä, tai ta r t tuval la asteella oleva suku­puoli tauti , ä lköön menkö avioliittoon, ellei siihen ole saanut tasaval lan presidentin lupaa.»

Kiel täväthän n ä m ä pykä lä t sellaisia henkilöitä, jo tka sai­ras tavat sukupuol i taute ja tai ovat tylsämielisiä menemäs tä naimisiin, mut ta on kui tenkin asetettu ni ihinkin pykäl i in ta­kapor t t i , nim. presidentin lupa. Ja e räässä toisessa paikassa sano taan : »Paljon suurempi merki tys kuin kaa tuva taudi l la on rotuhygienisessä suhteessa n.s. sukupuol i taudei l la». Täl ­lainen taut i ei ku i t enkaan avioliittolain m u k a a n aina ole es­teenä avioliittoon pääsemiseen, vaan a inoas taan taudin olles­sa tar t tuval la asteella. Tällaisella asteella ka t so taan taudin olevan niin kauan , kuin siinä i lmenee ta r t tuva i suuden oireita tai on odotettavissa, että sellaisia oireita i lmaantuu . E t tä kih­lautuneil la ei ole tar t tuval la asteella olevaa sukupuol i taut ia , on he idän ilmoitettava siinä kirjallisessa vakuutuksessa , joka he idän kuu lu tus ta pyydet täessä on anne t tava kuu lu tusv i ran-omaisille. L ä ä k ä r i n todistusta ei vaadita, vaan lain k ä s k y n täy t täminen tässä kohd in on läh innä jätet ty k ih lau tuneiden o m a n t u n n o n va raan .

Tosiaan, l ääkä r in todistusta ei tarvita, va ikka on kielletty sukupuol i taut ia sai ras tavaa menemäs tä avioliittoon, ja uskal­lanpa väi t tää, että k u n joku k ih lau tunu t menee o t t amaan kuulu tus ta , ja sairastaa jotakin sukupuol i taut ia , että hänen omatun tonsa on hyvin venyvästä aineesta, ja jos heidät voi­daank in estää menemäs tä avioliittoon, niin ei voida he,itä kui­t enkaan estää j a t kamas t a sukua.

Useasti on todettu, et tä epänormaal ien keskuudessa , missä vas tuun tunne on k o k o n a a n poissa, vaistot ja vietit vallitsevat vo imakkaina . Niinpä vähämielisi l lä ja muil la ikäviä tauteja sairastavilla, jo tka menevät kal tais tensa kanssa avioliittoon tahi muu to in harjoi t tavat sukupuol iyhteyt tä , on useimmiten hyvin mon ta lasta. Rikosmaai lmassa ovat asiat yh tä surul­lisesta Myöskin juopoilla isillä on yleensä e n e m m ä n lapsia kuin säännöllisil lä. Ja k u n juoppous on huonon suvun syn­nyt täjä , niin ei runsas l i sääntyminen n i ih inkään n ä h d e n olisi

26

suotavaa. Joku a ika sitten Amerikassa suoritet tu tu tk imus osoitti va jaakykyis ten ja huonoper innä is ten syntyväisyyden niin suureksi , että useassa valtiossa Yhdysvalloissa on lain­s ä ä d ä n n ö n nojalla alettu sterilisoida, t.s. tehdä kykenemät tö ­mäks i j a t k a m a a n sukua , maini tunlaisia henkilöitä, ja kat­sotaan sen mene te lmän olevan yh te i skunnan hyvinvoinnil le viisasta ja t ä rkeä tä .

N a a p u r i m a a s s a m m e Ruotsissa tehtiin n. 7 vuot ta sitten valtiopäivillä ehdotus asian jär jestämiseksi la insäädäntötei t ­se. Meillä Suomessa hal l i tuksen ase t tama komitea pani toi­meen tu tk imuksen vv. 1906—07. Tu loksena oli, että maas ­s a m m e on suhteellisesti suurempi m ä ä r ä tylsämielisiä kuin muissa Pohjoismaissa.

Kesäkuussa 1925 sosialiministeriön jär jes tämässä yleises­sä kokouksessa , joka tarkoi t t i m a a m m e tylsämielisten hoi­toa koskevien suuntaviivojen luomista, päätett i in yksimieli­sesti lausua toivomus, että valt ioneuvosto ryhtyisi toimen­piteisiin, että sterilisoimista koskeva kysymys otettaisiin har ­ki t tavaksi ja asetettaisiin komitea asiaa eteenpäin valmista­m a a n . Sosialiministeriö e i ku i t enkaan ryh tyny t m i h i n k ä ä n toimenpiteisiin, ennenku in lääkin tähal l i tus oli asiassa an ta­nut lausuntonsa .

Ei ole tiedossani, millälailla lääkintähal l i tus on asiaan suh­tau tunut , m u t t a ellei la insäädäntötei tse estetä nä iden vajaa­kykyis ten suur ta syntyväisyyt tä , on siinä se vaara , että koko y h t e i s k u n t a m m e rappeu tuu , sillä heiltä puu t tuu vas tuun­

a l a i s u u d e n tunne tulevaa sukupolvea ja yh te i skuntaa koh­taan . T ie tämät tömyys ja keh i t tymät tömyys m ä ä r ä ä v ä t hei­d ä n l aps imääränsä .

Kaiken edelläolevan perusteella ehdotan hyväksy t t äväks i -seuraavat ponne t :

1) että kansan syvien rivien naisia ja äitejä olisi va­listettava hyvien kirjojen ja opettavaisten esitelmien avulla tietoisiksi niistä kysymyksis tä , mi tkä syntyväi­syyden säännöstelyssä terveydellistä t apaa nouda t t aen ovat vä l t t ämät tömiä t ietää;

2) että va jaakykyis ten sterilisoimista koskevan lain vo imaan saat tamista kiirehdittäisi in;

3) että lailla t u rva t aan l ääkär in to imi t tama ra skau­den keskeyt täminen siinä tapauksessa , että vanhemmis ­sa olevien tar t tuvien taut ien vuoksi lapsi ei voi synnyt­tyään olla ruumiillisesti ja henkisesti kehi tyskykyinen .

Hämeeni, pohj. vaalip. sd. naisten piiritoimikunta.

VARATTOMIEN TURVAAMINEN VANHUUDEN, TAPA­

TURMIEN, SAIRAUDEN, ÄITIYDEN JA TYÖTTÖMYY­

D E N VARALTA SEKÄ L E S K I E N JA O R P O J E N ASEMAN

H U O L T A M I N E N .

Säännöll is inä työaikoina, jolloin terveet työnteki jät elävät ans ios taan saivat he havai ta , ettei pe lkän pa lkan varassa ole­va voi yleensä tehdä säästöjä pahojen päivien vara l ta . Pa lkka t a so ei kohoa ylitse sen, mikä menee vä l t t ämät tö ­m ä ä n elantoon ja koska val tava osa työläisiä on perheellisiä, ku luva t vähäiset ansiot lasten elatukseen, ollen usein riittä­m ä t t ö m ä t s i ihenkään.

Niinpä on työläinen työssä ku lu t t anu t a inoan pääomansa , l ihastensa voiman ja tu l tuaan vanhaks i ei omista mi tään , millä olemassaolon turvaisi . Yhte i skunnan k ö y h ä i n a p u u n tu rvau tuminen on kui tenkin monille ahkeri l le vanhuksi l le niin raskas ta , että he vielä vapisevina ja ra ihnais ina kurjis­sa oloissa koet tavat le ipäänsä hankk ia . Köyhäinhoi to laki 1922 velvoittaa kyllä kunt ia huo leh t imaan vara t tomis ta van­huksista , ja sen mukaises t i on toisiin kunt i in r akenne t tu kunnal l iskoteja , m u t t a ka ikk i työ lä i svanhukse t t ie tenkään eivät voi niiden a p u u n turvata . Ön pal jon vanhuks ia , jo tka val i t tamat ta kärs ivät köyhyy t t ä ja vilua sekä hoidon puu­tetta.

On aivan luonnollista että terve ja työtä tekevä ihminen ha­luaa tu rva ta vanhuu tensa päivät . Pa lkkatyölä is ten enem­mistöllä ei siihen ole minkäänla i s ta mahdol l i suut ta . Kaik­kein v ä h i m m ä n on sitä nyt, k u n pa lka t ovat yli puolella en­tisestä laskeutuneet .

Sama, mikä koskee vanhuu t t a , koskee myös työläisten sairaut ta , t apa tu rmia , äitiyttä ja työt tömyyt tä . Täs tä syys­tä onkin sosia l idemokraat t inen puolue tehnyt ka ikkensa et­tä meidänk in m a a h a m m e olisi saa tu a j anmuka inen sosiali-vakuutus , joka käsittäisi ka ikki vähävara ise t ja työpalkas ta elävät. T ä m ä n vakuu tuksen tulisi — suur ten sivistysmai­den tvöväenvakuutuks ien m u k a a n — no jau tua siihen, että työnan ta ja vakuu t t aa työläisensä ja vara t koo taan vakuu tus ­maksuis ta , joista suur in osa tulisi työnan ta jan suori tet tavaksi . Valtio puoles taan avustaisi vakuutus ta . Sen lisäksi liittyisi siihen vapaaehto inen vakuu tus , josta makset tais i in avut m ä ä ­r ä tyn tu lora jan alla oleville. N ä m ä k i n pääsisivät yhte iskun­n a n avustuksesta osallisiksi.

Maassamme on, ku ten tunnet tua , työläisten t a p a t u r m a v a ­kuutus , va ikka sitä nyt t a a n t u m u s a i k a n a yr i te tään huonon taa

28

niin, että »pikku tapaturmat»; tulisivat vakuu tuksen u lkopuo­lelle ja karenss ia ikakin olisi 14 vuorokau t ta . Asia on parha i l ­laan käsi te l tävänä eduskunnassa . V a n h u u d e n v a k u u t u s t a on pohdi t tu i lman tulosta komiteoissa ja eri valtiopäivillä, samoin sairaus- ja ä i t iysvakuutusta . Viimemainit tu yritti jo tul la voi­maan , mu t t a saivat oikeistoporvarit kommunis t i en avulla sen hyl jätyksi . Siinä meni nur in myös ä i t iysvakuutus-uudis tus , joka tosin olisi ollut rajoitettu, koskien vain työssä käyviä naisia, eli 126,000 naista. Mutta k u n valtio olisi avus tanu t kassoja 50 % :11a synnytetyl le suori tetusta äi t iysavusta, niin olisi t ä m ä avus tusmuoto ollut naisille suotuisa. Vakuu tuk ­sen m u k a a n , nojaten lain perusteluissa tehtyihin laskelmiin, olisi vuosit tain naisille jaet tu sa i r aus rahaa noin 15 mil j . m a r k k a a . Senlisäksi olisi makse t tu perhe-avus tus ta 10 Va mil joonaa mk , äi t iysapua 11 V'2 milj . , h a u t a u s a p u a 8 milj . ja miesten sa i r aus rahaa 37 2 / 5 milj . Vielä olisi l ääkär inhoidos­ta, lääkkeis tä , sa i raalahoidosta ja kul jetuksista makse t tu noin 80 mil joonaan. Näin suuripi ir teinen avustus olisi sai­raus - ja äi t iysvakuutuslai l la saatu a ikaan ja kus tannukse t siitä noin puoleksi olisi suori t taneet työnanta ja ja valtio, lo­put työläiset itse. T ä m ä k ä ä n laki ei monissa kohdissa olisi ollut sellainen, kuin toivottiin, mu t t a k u n toisaalta oli ase­tettu a lhainen raja, m inkä ylitse työläisiä ei saisi vakuu tu s ­maksui l la rasi t taa , niin olisi vakuu tus ollut melkoinen uudis­tus ja laskenut poh jan työväen sa i rauden ja synnyt tä jä in avus tuksen turvaamisel le . Läh in vaa t imus olisi ollut avun ulo t taminen vakuute t tu jen vaimoille. Ei voi m u u t a kuin va­littaa, että asia a jautui karil le.

Työ t tömyysvakuu tus t a ei m y ö s k ä ä n m a a s s a m m e ole. Sel­laisen merk i tyksen tuntee n y k y ä ä n esim. Saksan työväki , joka sen puut teessa nyt nääntyis i kokonaan . Meillä teki eduskunnan porvari l l inen enemmis tö noin vuosi sitten t aan­tumuksel le palveluksen huonon tama l l a työ t tömyyskassa la­kia. Niinpä supistettiin niiden valtion apua ja ne eroitettiin ammatil l is ista järjestöistä, mikä merkitsisi niille miltei kuo ­liniskua. Sosial idemokraat i t saivat kui tenkin lain yli vaa­lien joten uusi eduskun ta pää t t ää h y v ä k s y t ä ä n k ö vai hyl­j ä t ä ä n k ö se.

Vielä on kerrot tava , että v. 1930 valtiopäivillä tehtiin sos.-dem. naisten tahol ta aloite eduskunnassa , miten voitaisiin toi­m e e n p a n n a niille vähävarais i l le äideille, jo tka e lä t tävät it­sensä ja kasvat tavat lapsensa, e läkkeenmuotoinen lapsiavus-tus, joka ei saa olla köyhä inho idon luontoinen. Sekään ei joh tanu t tulokseen. E d u s k u n t a rajoittui l ausumaan , että

29

kun hall i tus v. 1929 on aset tanut komi tean laa t imaan suun­ni te lman sosia l ivakuutuksen eri haaro jen kehi t tämiseksi , niin t ä m ä asia k u u l u u sille. Samal la vain anotti in että hal­litus harkitsisi kysymys tä ja tekisi siitä a i k a n a a n tarpeelli­seksi ka t somansa esityksen eduskunnal le .

T ä m ä lyhyt k a t s a u k s e m m e osoit taa, että Suomessa sosia-l ivakuutus on vielä pääkohd i s saan to teu tumat ta . Täl la inen tila on varsin paheksi t tava ja saa tava pois tumaan. Työväki on herä te t tävä va lvomaan etuansa, ku ten tekee y lä luokka­kin. Virkamiehi l lä on eläkkeet , he idän leskillään ja lapsil­laan e läkeapua . Rikkaat tu rvaava t omaisuudel la itsensä si­tä aikaa vastaan, jolloin ovat työkyvyt tömät . O n k o työläis­ten yksin pysyt tävä vaivaishoitolaisina tai h ä d ä n tullen puut ­teessa kärs i t t ävä?

Työläiset on saa tava y m m ä r t ä m ä ä n , että he vain yhteis­toimin ja asemas taan tietoisina voivat y l empänä osoitetut uudistukset saavut taa .

Näihin perusteihin nojaten kokous pää t t ää , että vanhuus - , sairaus- , äitiys- ja työ t tömyysvakuu­

tuksen puu te samoinkuin tu rva t tomain äitien ja lasten turvaamisen laiminlyönti on häpeä m a a l l e m m e ;

ja että vo imaakkaa l la sos.-dem. luokkatais telul la on n ä m ä uudistukset vo imaan saatava.

Hilja Pärssinen.

A M M A T T I O P E T U K S E N J Ä R J E S T Ä M I N E N .

Li i t tokokouksessamme v. 1929 oli esillä oleva kysymys myöskin keskuste lunalaisena. Siitä on kysymyksessäolevan kokouksen alustusvihossa sivuilla 31—35 se ikkaperä inen alustus ja ponnet , jo tka kokouksessa hyväksyt t i in yksimie­lisesti. Ti lanne ammat t iope tuksen alalla ei ole t ä m ä n ajan­k o h d a n jä lkeen suures t ikaan m u u t t u n u t . Uusia oppilaitok­sia lienee joitain perustet tu , mu t t a niiden puu te on siitä huo­l imatta yh t ä suuri kuin a ika isemminkin . P u u t t u m a t t a tällä ker taa niiden perusteiden selvittämiseen, joita ammat t iope­tuksen jär jestämisen vaat imuksel le ase tamme, ne perusteet on jo a ika isemmassa alustuksessa selvästi ja sitovasti esitet­ty, t y y d y m m e tällä ker taa es i t tämään m u u t a m i a uusia nä­kökoht ia sekä se los tamaan t i lannetta, mil lainen se tällä het­kellä on, sillä tästä kysymykses tä ei koskaan p u h u t a liian usein.

Ammat t iope tuksen saaminen on, ku ten jo mainitt i in, y h ä edelleen heikkoa. Kansakouluis ta pääsee vuosittain noin 50,000 lasta, (v. 1931 yhteensä kaupungeissa ja maaseudul la

30

49.441 lasta) , joiden kaikkien pitäisi valmistua johonkin teh­tävään tai ammat t i in . Mutta, kansakou lus ta lähdet tyä ka t ­keaa useimmilta opintie, mikäli ei vanhemmil la ole mahdol ­l isuuksia an taa lapsen j a tkaa opintojaan oppikouluissa. Op­p ikoulun käyminen ei ku i t enkaan sinänsä avaa mahdol l i ­suuksia m i h i n k ä ä n ammat t i in , oppikoulun keskikurss in vie­läpä yl ioppi las tutkinnonkin suor i t tanut henki lö tarvitsee vielä erikoista ammat t iva lmennus t a kyetäkseen h a n k k i m a a n toimeentulonsa. Viime aikoina onkin sangen usein n ä k y n y t ju lk isuudessakin valitteluja siitä, että k u n oppikoulusivis tyk-sen sekä keskikoulu- että y l ioppi las tutkinnon suori t taneita valmis tuu liikaa, ne eivät enää mi t enkään voi hankk ia itsel­leen työmahdol l i suuks ia niillä aloilla, joille he idän saamansa sivistys heitä johdattais i . Samassa yhteydessä usein lausu­taan kehoi tuksia vanhemmil le , et tä he ohjaisivat lapsensa käytännöll is i l le aloille, ammat t ikou lu ih in ja oppilaitoksiin.

Mutta asia ei ole vain v an h emp a in ratkaistavissa, sillä sel­laisten ammat t ikou lu jen puutteessa, johon pääsee suoraan kansakoulus ta , katsovat monet v a n h e m m a t olevansa pakoi-tettuja p a n e m a a n lapsensa oppikouluun , sillä usean a m m a t ­t ikoulun pääsyvaa t imuksena on keskikoulu- tai ylioppilas­tu tkinto .

Meillä on t ä h ä n saakka ollut liiaksi oppikouluja suosiva suunta vallalla, niille on valtion apu ollut runsas . V. 1929 oli oppikouluissa 47,839 oppilasta, jotavastoin ammat t ikou­luissa oli vain 18,000 oppilasta. Ammat t ikou lu ih in on tällöin laskettu kuuluvaks i sellaisetkin oppilaitokset kuin maa ta ­lous-, kar janhoi to- ja meijerikoulut , kauppakou lu t ja teknil­liset oppilai tokset; vi imemaini t tuihin pääsyeh tona on keski­koulu- tai yl ioppilastutkinto.

Suuremmil la teollisuusaloilla, ku ten esim. rautateol l isuu­dessa, on havai t tu , ettei nykyisen tekni ikan a ikana aputyö-Iäisistä enää kasva ammatt i ta i tois ia työläisiä ku ten ennen, ja vaikka koneet he lpot tavatkin työntekoa, ta rv i taan kuiten­kin ammatt i ta i to is takin työväkeä, joten eräät tehtaat ovat omaa ta rve t taan var ten perustaneet ammat t ikou lu ja , joissa oppilaat saavat , ei vain käytännöl l is tä , vaan myöskin teo­reettista opetusta. N ä m ä ammatt ioppi la i tokset saavat val­tiolta avustusta ja ovat va lvonnan alaisia.

Mutta nä iden r innalle on muodos tunu t suoranaisia hui­jausyr i tyksiä ammat t iopetusa la l la , k u n ei oppilaiden pitäjäl­tä vaadita minkäänla i s ta pätevyyt tä . Niinpä voi t apah tua , että henki lö, joka ei ole onnis tunut ammat i s saan , i lmoittaa sanomalehdessä ot tavansa oppilaita 100—500 mk. kurssi-

maksus ta . T ä m ä opp i raha menee useimmiten aivan huk ­kaan , koska opettaja ei i t sekään osaa kunnol la ammat t i a , jota h ä n e n pitäisi muil le opettaa. Mutta niin k a u a n , kuin yhte iskunta sallii, että k u k a hyvänsä saa vapaast i ammat t i -oppilaita pitää, niitä p idetään, sillä aina tulee l öy tymään niitä, jo tka eivät y m m ä r r ä e tujaan valvoa. Tämän tapa i s t a suoranais ta hui jaus ta vas taan ei yh te iskunta toistaiseksi ole ryh tyny t minkäänla is i in toimenpiteisiin, mu t t a on vaadi t ta ­va, että se on julistet tava aivan yh t ä luva t tomaks i kuin yksi­tyinen työnväl i tyskin.

Oppisopimuslaki vuodelta 1923 m ä ä r ä ä , että oppisopi­mus voidaan tehdä vain alle 18-vuotiaan kanssa, ja on op­pisopimus tehtävä vähin tä in 2 vuodeksi . L y h y e m p i ä oppi­sopimuksia ei laki tunne . .

Oppisopimuksia valvoo ammat i topp i l a s l au takunna t . Op­pisopimus on aina teh tävä kirjallisesti. Oppiajal ta makse ­taan Helsingissä täys ikasvaneen ammat t i työlä isen keskipal­k a n m u k a a n ensimmäisel tä puolivuodelta 25 %, toiselta puolivuodel ta 3 0 % j a toiselta vuodelta 4 0 % .

Nykyisen oppisopimuslain hait toja on, että se koskee vain alle 18 vuotiaita, ja että oppiaika on siinä vähin tä in 2 vuot­ta. Lain uud i s taminen onkin suunni t te lun alaisena ja on silloin vaadi t tava, että oppisopimuslaki laa jennetaan koske­m a a n myösk in lyhyempiä oppisopimuksia , että ikäraja pois­te taan, että vain ammatt i ta i tois ten henki löiden sall i taan pi­tää oppilaita ja että ka ikki oppilaita pi tävät on asetettava vi ranomais ten va lvonnan alaisiksi.

Kansakoulu jen ja tkoluoki l la ja valmistavissa ammat t i ­kouluissa, joita on toimessa 14, j a k a u t u u opetus useaan am­mat t ia laan , ja se on sekä teoreettista että käytännöl l i s tä , poh­j au tuen kansakouluopetukse l le . T ä m ä opetus on perus tana tulevalle ammat t ikasvatukse l le . Ammat t i in t ä h t ä ä v ä ä ja t ­ko-opetusta kansakoulu issa ja valmistavia ammat t ikou lu ja on toistaiseksi vain kaupungeissa , ja sielläkin r i i t tämät tö­mästi , mu t t a laajan m a a s e u d u n lapset ovat kokonaan am­matt iopetusta vailla. Niinpä niistä 50,000 lapsesta, jo tka vuosittain pääsevät kansakouluis ta , pääsee valmistaviin am­mat t ikoulu ih in vain noin 1800, siis aivan pieni prosentt i . Kun valt ionkouluissa kus tannukse t oppilasta kohden nouse­vat 3 , 2 5 8 : — ja yksityiskouluissa 2,528 mk. , josta valt ion avustus 1,597 mk. vuodessa, on sen sijaan k a u p u n k i e n kan ­sakouluissa valtion avustus vain 616 mk. ja maaseudul la 667 mk. oppilasta kohti . Täs tä n ä e m m e , että k a n s a n lapset jää­vät lapsipuolen a semaan myös opetukseen nähden .

32

Ammat t ien edistämislaitos, jota viime l i i t tokokouksen alus-tusvihossa laa jemmin selostettiin, on tehtävä tunne tuks i nais­ammat t i la is ten keskuudessa . Siellä ei anne ta alkeisopetus­ta, vaan täydennysoppia eri ammatti laisi l le . Naisten am­matit eivät ole siellä vielä saaneet kylliksi kysyn tää a m m a t ­tilaisten puolel ta. Kun kurssi t ovat lyhyitä, 1—2—3 viik­koa kestäviä, pitäisi niihin voida helposti varojenkin takia osallistua.

Tässä yhteydessä emme tahdo puu t tua itse koulukysy­mykseen ja opetusohjelmiin, jo tka kokona isuudessaan kai­paisivat uudis tamis ta ja johon uudis tukseen l i i t tomme ja puo lueemme ohje lmakin tarkoi tusper iensä mukaises t i pyr­kii. T o t e a m m e vain, että ammat t iope tus on toistaiseksi jää­nyt lapsipuolen asemaan . Kansakou luun poh jau tuvaa am­mat t iopetus ta on edelleen kehi te t tävä ja se on oleellisena osana kokona isuudessaan otettava ra tkais tavaksi silloin, k u n kouluolo jemme perinpohjaiseen kor jaukseen r y h d y t ä ä n .

Läh impinä vaa t imuksina ammat t iope tuksen järjestämises­tä olisi esitettävä:

1) että k a n s a k o u l u n o p p i m ä ä r ä n pohjalle rakentuvia ammatt iopetusla i toksia on peruste t tava valtion ja kun­tien toimesta ja niissä opiskelevia on taloudellisesti tuet­tava;

2) että ammat t ienope tus on la insäädännöl l is tä tietä tu rva t tava siten, että suorana inen keinottelu oppilaiden pitämisellä estetään ja niin yksityiset kuin ammat t i ­koulu tk in asetetaan virallisen va lvonnan alaiseksi.

3) Kun nykyinen koulujär jes te lmä vanhen tuneena ja nykyisen e lämän vaat imuksi in sove l tumat tomana ote­taan perinpohjaisen tu tk imuksen ja uudis tuksen alai­seksi, on tässä uudis tuksessa s i lmäl läpidet tävä tietopuo­lisen ja käytännöl l isen opetuksen t a rko i tuksenmuka is ­ta yhteensovel lut tamista .

H.gin tdloustyöntekijäin yhdistys.

SOS.-DEM. TYÖLÄISNAISLIITON JA SEN OSASTOJEN T E H T Ä V Ä E H D O T T O M A N R A I T T I U D E N

EDISTÄMISEKSI .

Suomen sos.-dem. järjestyneet työläiset ovat to imintansa a lus ta a lkaen kiinnit täneet mitä vakavinta huomiota a lkoho­lin käyt töön ja sen a i k a a n s a a m a a n pahennukseen . Tarvi t ­see vain muis taa , että jo ni inkin aikaisin, jolloin työväestöltä puut tu ivat sekä valtiolliset että kunnall iset oikeudet, koetti se tästä huol imat ta niin mielenosoituksin kuin juomalakkoto i -

33

menpi te inkin taistella a lkohol ipaheen poistamiseksi. Tässä mielessä m a a n sos.-dem. työväki hyväksyi puolue­

ohje lmaansa , sen yhdeks i t ä rke immäks i kohdaks i , väki juo-main kieltolain. T ä m ä t a p a h t u u jo ensimmäisessä puolue­kokouksessa . Sen ohje lman saneli silloinen työväen valio­joukko ja t ä m ä n oh je lmakohdan täydenne t tynä ja tarkistet­tuna ovat jä lkeenpäin pidetyt puoluekokoukse t hyväksyneet edelleen noudate t tavaks i ja sen mukaises t i velvoittaneet puo­lueen kaikkia elimiä to imimaan.

On luonnollista, että sos.-dem. järjestyneet työläsnaiset se­kä puolueto iminnassa että o m a n liittonsa kaikessa muussa ­kin työssä ovat asettuneet ehdo t toman rai t t iuden kanna l le . T ä m ä kan ta on ollut oikea ja selvä. Perheenäidi t , jos ket­kään , ovat tunteneet alkoholin tu rmelevan vaikutuksen. Ko­deissaan useat heistä ovat nähneet , et tä ei m i k ä ä n p a h e vie perhet tä siten rappiol le kuin alkoholin käy t tö monine mui ­ne vali tettavine seuraamuks ineen . Isän juopot te lu on hävit­tänyt kodin taloudelliset ja siveelliset e lämänarvo t , p u h u ­m a t t a k a a n siitä per innöstä , jonka juomar ikod in lapset ovat osakseen saaneet. Huoli nuoris ta , huoli lapsista, se jos mi­k ä ä n on saa t tanut työläisäidit ra i t t iuskysymyksen har ta iks i ja uhrau tuv iks i työntekijöiksi . Selvästi ja t ink imät tömäst i on t ä m ä ra i t t ius tahto tuotu myösk in esiin kaikissa sos.-dem. työläisnaisliiton edusta jakokouksissa . Niinpä viimeksi pi­detyssä edus ta jakokouksessakin v. 1928 oli kieltolaki ja rait-t iuskysymys esillä. Vaaleihin n ä h d e n oli ohjelma tarkistet­tava ja hyväksy t tävä . Ja t ämä tarkis tus johti , ku ten ennen­kin, siihen, että samal la kuin vakaumuksel l i seen rai t t iustyö­hön kiinnitettiin mitä vakavinta huomiota , samalla myös päätett i in t ink imät tömäs t i seisoa kieltolain tukena , puolus taa sitä ka ikk ia hyökkäyks iä vas taan. Ankara paheksuminen lausutti in myös niille ryhmil le ja yksityisille, jo tka kieltolain kaatamiseks i olivat työtä tehneet .

Täs tä pal jon merki tsevästä edus ta jakokoukses ta on kulu­nut vain m u u t a m a vuosi. Näiden m u u t a m i e n vuosien aika­na on Suomen työväestö, ja voipa sanoa koko maa , joutuneet sellaisiin vaikeuksiin, jolloin la i t tomuus ja mielivalta sanan korke immassa merki tyksessä on m a a t a terrorisoinut ja laki­k a a n ei aina ole ollut kaikille sama. N ä m ä vuodet ovat ol­leet tuskantäyt te is tä , hädäna la i s ta e l ämää Suomen työläisko­deille. Kuluneet vuodet ovat olleet myöskin raskai ta mene­tyksen vuosia. Niinpä on työläisrai t t iusväki monien muiden menetysten ohella mene t täny t myösk in kieltolain, aseen rait-tiustaistelussa. Kun kieltolain kaa ta ja t eivät m u u t e n yri tyk-

34

sissään onnistuneet , niin riensi hall i tus he idän avukseen. Toi­meenpant i in kansanäänes tys ja sen suoranaisena j a tkona an­nettiin esitys uudeks i väki juomalaiksi . Kiertoteitä kulkien saatettiin eduskun ta kieltolain kumoamiseen ja väki juomien täydelliseen vapaut tamiseen . Seuraus tästä on, että laitto­main väki juomain r innal le on tullut valtion alkoholili ike myymälö ineen ja anniskeluineen. T ä m ä kaikki siksi, et tä m u k a kansan rai t t iut ta edistettäisiin ja valtion talous paran i ­si. On lupa kysyä , onko yks ikään ihminen juomal la tullut raitt i iksi? Tai onko yks ikään talo juopot te lun avulla pysy­nyt pys tyssä? Totisesti ei, sillä syyt ovat toiset, ja ne joh­tuvat kapitalistisesta ta lousjär jestelmästä.

Työväestö kärsi i e n e m m ä n kuin m u u t luokat a lkohol ismin tuo t tamas ta kur juudes ta , ja siksi se asiantila, mih in nyt on joudut tu , vaatii jokaista työläisnaista yhä t a r m o k k a a m m i n ta is te lemaan alkoholia ja sen käy t töä vas taan . Työ ei ole nyt helppoa, sillä alkoholiliike myymälö ineen pi tää huol ta siitä, että väki juomat ja niiden turmeleva vaikutus yhä l isääntyy. Ja k u n lisäksi jo tkut työväenyhdis tykset samoin ku in eräät osuuskaupa tk in ovat katsoneet mahdoll iseksi ruveta väkijuo­mia t a r joamaan , niin on h o u k u t u s väki juomiin tehty vieläkin suuremmaks i . Kun sitten ka iken m u u n lisäksi eräät puolue-lehdetkin katsovat tarpeellisiksi väki juomai lmoi tukset , niin on joudut tu tielle, jolla vars inkin nuor ison e lämässä on mitä tuhois immat vaikutukset .

J o k a rakas taa nuorisoa, sen täy tyy vihata alkoholia. Tä­m ä n lauseen velvoit tavana ja vaa t ivana tuntevat työläiskotien äidit. Nuortensa puolesta he ovat aina ja kaikkial la par­haansa antaneet ja siksipä nytkin on työläisäitien as tu t tava niin laillista kuin la i tontakin alkoholili ikettä vas taan . Nuori­solle, joka on kasvanu t kieltolakivuosien onnell isemmissa oloissa, on saa tava selväksi alkoholin turmeleva ja hävi t tävä vaikutus . Naisyhdistykset taas läheisessä yhteydessä ollen Sos.-dem.! Raittiusliiton kanssa voivat pa rha i t en tä tä t ä rkeää ra i t t iuskasvatus työtä suori t taa. Lasten osastoissa toimivat suurel ta osalta juur i naisosastojen jäsenet. He luovat hen­gen ja e lämän k u h u n k i n osastoon. Heitä seura taan ja ym­m ä r r e t ä ä n ja näin lasten mieliin määrät ie toisen ja heitä ym­m ä r t ä v ä n työn kau t t a s aadaan istutetuksi elävä tietoisuus sii­tä, että a lkoholia on aina ja kaikkial la kar te t tava , m y y t ä k ö ö n tai ta r jo t takoon sitä missä t ahansa , olkoon se sitten laillista tai laitonta. T ä m ä työ vaatii teki jä l tään paljon, se on tule­vaisuuden työtä, m u t t a se a ikoinaan an taa työn pa lkaks i tie­toisen ja terveen työläisnuorison. Ja sen puolesta k a n n a t t a a työtä tehdä .

35

Kasvatus työn ohella voi ki inni t tää vakavaa huomio ta sii­hen, että työväen luot tamustoimiin tulee vali tuksi, n i inkuin puolueohje lmakin vaatii, vain niitä järjestöjen jäsinä, jotka muiden tietojensa ja kykyjensä lisäksi ovat myös ehdot to­mast i raittiita ja että he ehdotonta rait t iutta edistäen huolehti­vat siitä, ettei työväentaloil la tai sen omistamissa liikelaitok­sissa ja ravintoloissa myydä , ei anniskella eikä käyte tä väki­juomia. T ä m ä on erikoisen tä rkeä siksi, että juur i työväen­talot ovat, ja t äy tyy olla, niitä paikkoja , joissa työläisnuoriso viettää a ikaansa . Siellä h ä n kasva t taa ja kou luu t taa it­seään, hankk i i ne henkiset e lämän arvot, joita h ä n tarvitsee.

T ä m ä kasvatus- ja valistustyö ei edisty eikä onnistu taloil­la, joilla alkoholi osaansa suori t taa. Sillä totuus on, että al­koholi on kaiken kehi tyksen j a r ru , ase hallitsevien luokkien käsissä. Siksi onkin juur i jär jestyneiden työläisnaisten huo­lehdit tava siitä, ettei he idän edustajakseen tule m i h i n k ä ä n luo t tamus- ja edustajatoimeen valituksi henkilöä, joka ei nouda ta pou luekokouksen aset tamia vaa t imuks ia rai t t iuden edistämisessä. Ja että h ä n muu tenk in edistää puolueen si­veellisten p ä ä m ä ä r i e n toteut tamista . T ä m ä n vaa t imuksen esittämiseen on e n e m m ä n kuin tarpeeksi syytä.

Taloudelliset ja yhteiskunnal l iset epäkohda t johtavat niin useasti juoppouteen. Näiden epäkoht ien poistamiseksi ai­k a m m e suuressa taistelussa • on ehdot tomast i työtä tehtävä. Tässä, ni inkuin kaikessa muussak in , raitista a ikaa luovassa työssä ta rv i taan kaikkien puolue-, nuoriso-, urhei lu- ja sivis­tysjärjestöjen työtä. Nuorisolle on jär jestet tävä kehi t tävää ja m u k a a n s a vetävää opiskelua ja ajanvietettä. Niin tehden säilyy nuor i somme houkutuks i s ta huo l imat ta oikealla tiellä.

Vaikeuksista huo l imat ta olisi myösk in käy tävä entistä pää t -t ä v ä m p ä ä n työhön nuor i somme elämänolojen korjaamiseksi , sillä siksi huonot ne todella ovat. Työt tömyysk i rous ja al­haiset, elintasoa vas t aamat tomat palkat , vievät k u n n o n nuo­rukaisenkin harhatei l le . Samoin huonot ja puutteelliset asun­not, ni inkuin v. 1923 a lkohol ikomitean miet innössäkin tode­taan. Asukkeina olevat sen m u k a a n muodos tava t juopunei­na pidätetyistä ka ikkein s u u r i m m a n r y h m ä n . Rait t iustyös­sä on siis t ähänk in puoleen asiassa vakavaa huomiota kiin­nitet tävä, jos mieli tään alkoholin käy t töön johtavat syyt pois­taa.

On luonnollista, että puolueen sanomalehdis tön on par ­h a a n s a m u k a a n edistettävä ehdo t toman rai t t iuden hyväks i suori tet tavaa työtä. Siihen sitä velvoittaa jo puoluekokous­ten pää tökse tk in . E ikä toisin voi o l lakaan, jos miel i tään

36

työväen oikeuksien puolesta taistella. Siitä huo l imat ta tu­lee työläisnaisosastojen yhdessä puolue- ja muiden järjestö­jen kanssa huoleht ia siitä, että puoluelehdistössä rai t t ius-asian nykyiseen vakavaan tilanteeseen n ä h d e n ki inni te tään kaikki huomio . Työväen luokan keskuudessa suori te t tavan rai t t ius työn onnis tuminen sitä ehdot tomast i vaatii.

Ede l läsano tun perusteella ehdo te taan edusta jakokouksel­le seuraavaa :

Alkoholin käy t tö he ikontaa työväen luokan terveyttä, tur­melee sen hyvinvointia ja l amau t t aa sekä henkis tä että ruu­miillista ta is te lukykyä ja t a rmoa . Täs tä j oh tuu osal taan tie­t ämä t tömyys ja ha lu t tomuus työväen luokan taistelussa elä­m ä n s ä parantamiseks i , h idas tu t taen ja ehkäis ten ka ikkea yhdis tys toimintaa , ja k u n nuorisoon alkohol in a iheu t t ama kur juus va ikut taa mitä tuhois immin, niin pi tää kokous vält­t ä m ä t t ö m ä n ä huomioonot taen ne vaara t ja vaikeudet , joita laillistettu alkoholiliike tulee työväelle ja sen järjestötyölle tuo t t amaan , kehi t tää ja lujittaa sos.-dem. työläisnaisten suo­r i t t amaa rai t t iustyötä ja siinä mielessä p ä ä t t ä ä :

1) T u n n u s t a e n ra i t t iuskasvatus työn ja v a k a u m u k s e n yhdeks i sos.-dem. työväenli ikkeen peruskiveksi kehoit-taa edus ta jakokous sos.-dem. naisyhdis tyksiä yhdessä sos.-dem. Raittiusliiton kanssa ha r jo i t t amaan alueel laan lasten, nuor ison ja aikuisten keskuudessa ehdo t tomuu­teen pe rus tuvaa rai t t iustyötä ja samal la voimainsa mu­k a a n to imimaan niin, että nykyis tä t ehokkaampi rait-t iusopetus saadaan a ikaan m a a n kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa;

2) naisosastojen tulee huoleht ia siitä, että työläisnais­ten edustajiksi kaikki in eri edus tus- ja luot tamustoimiin tulee vali tuksi ehdot tomast i raitti i ta henkilöitä ja että he tässä edus tus teh tävässään toimivat niin, ettei hou­kutus ta alkoholin käy t töön tehtäisi mahdoll iseksi ja että ei a i n a k a a n työväentaloil la eikä työväen liikelai­toksissa väki juomia valmisteta, m y y d ä eikä anniskel­la;

3) nuor ison pelastamiseksi a lkohol in käy tön r a p ­peuttavi l ta vaikutuksi l ta on naisosastojen suori tet tava määrät ie to is ta työtä myöskin "alkoholin käy t töön joh­tavien yhte iskunnal l i s ta ja taloudell ista ku r juu t t a syn­nyt tävien epäkoht ien poistamiseksi ;

4) edus ta jakokous odottaa, e t tä puolueen sanoma­lehdistö rai t t iusasian suuren merk i tyksen työväenluo­kan luokkatais te lussa tunnus taen itse puoles taan lak-

37

kaarnat ta taistelee ehdo t toman rai t t iuden edistämiseksi ja siinä mielessä sos.-dem. naisosastojen suor i t tamaa rai t t iustyötä p a r h a a n s a m u k a a n edistää.

Aino Lehtokoski. Lii t totoimikunta yh tv ylläesitet tyyn.

R E T K E I L Y T O I M I N T A .

Kuusankosken Työväenyhdis tyksen Naisosasto on lähet tä­nyt Lii t tokokoukselle ehdotuksen re tkei ly toiminnan kehi t tä­misestä liitossa, ja ehdot tanu t että Lii t totoimikunta asettaisi erikoisen re tkei ly to imikunnan, joka tukisi ja järjestäisi ret­keilyjä, anoisi rau ta t iea lennuks ia y.m., koskapa retkeily on yleensä innostavaa ja puoleensa vetävää.

Li i t totoimikunta on asiassa k ä ä n t y n y t Helsingin Työväen Matkai luyhdis tyksen puoleen, ja on yhdis tyksen tahol ta laa­dittu kysymykses tä seuraava a lus tus :

Retkeilytoiminta työväen keskuudessa Keski-Euroopassa on saanut suuren laa juuden. Es im. I täval lassa ja Saksassa, joissa maissa on voimakkai ta työväen kansainväl isen matka i -lujärjestön »Luonnon Ystävät» osastoja, on retkeilyt luonnon helmassa hyvin suosittuja. Niinpä alppikiipeilyt, retkeilyt Tyrol in vuoristossa j .n .e . ovat jokapäiväiseen e l ämään kuu­luvia ilmiöitä. Järjestöillä on m.m. useita retkei lymajoja, joissa voi yöpyä, syödä ja levähtää . Tässä järjestössä on osastoja useissa maissa, meillä on Helsingin Työväen Matkai­luyhdistys, ainoa Suomessa toimiva »Luonnon Ystävien» jä-senosasto.

Läh innä k a n s a m m e luonteen laadus ta joh tuu , ettei meillä voida tuskin ajatella retkeilyjen saavan sitä laajuut ta , joka sillä on esim. yl lämainituissa maissa. Edel lytyksiä tääl lä kyllä on. Meil lähän on kaunis luonto, kulkuväl ineet jo ny­kyisin aika hyvä t , (kesällä po lkupyörä t , autobussi t , veneet, laivat y.m., talvella sukset j.n.e.) Työväenta loja , jo tka erin­omaisesti voivat palvella myös retkei lytarkoi tuksia , on mel­kein joka kylässä. Retkeilytoiminta on kui tenkin yhä laaje­nemassa , ja sen t a rko i tuksenmuka inen keh i t t äminen on teh­tävä, j o h o n on kiinnitet tävä kaikissa työväen järjestöissä riit­tävästi huomiota .

Retkeily voi hyvin jär jes tet tynä erinomaisesti palvella työ­väen sivistys- ja val is tustarkoi tuksia , ja sen vuoksi on sekin kehi tet tävä omatoimiseksi . T ä m ä koskee niin koti- kuin ul­komail lekin tehtäviä retkeilyjä. Retkeilijäin on koetet tava

38

yhdis tää hyöty ja huvi, ja esiintyä a ina juur i työläisretkeili-jöinä. Retkillä voidaan laulaa työväen lauluja. Hyökkäys -m a t k a t uusien osastojen perustamiseksi , ja entisten virkistä­miseksi ovat hyvin suositeltavia. Vierailuretkistä on ajoissa i lmoitettava sen p a i k k a k u n n a n työväenjärjestöille, jonne ret­k i t ehdään , jot ta isännät voivat vara ta oppai ta , h a n k k i a ma­joituksen, jär jes tää käynt ioh je lman, ja yhteisen illanvieton­kin. Milloin asia vaatisi erikoisia ohjeita, esim. u lkomaisen re tken ollessa kyseessä, on k ä ä n n y t t ä v ä Li i t to to imikunnan puoleen, joka voi, esim. yhteistyössä Helsingin Työväen Mat­kai luyhdis tyksen kanssa , väli tää tarpeellisia neuvoja. Ei ole vä l t t ämätön tä , että naisosastot pyrkis ivät kosketuksi in vain naisosastojen kanssa , vaan olisi re tkei lytoimintaa kehitet tä­vä yleisempiä näkökoht ia s i lmälläpi täen. — Huoma t t ava on. että milloin jol takin p a i k k a k u n n a l t a lähtee vähin tä in 20 osanottajaa retkelle, saavat retkeläiset i lman m u u t a aina 25 % a lennuksen rautatei l lä i lmoit tamalla asiasta asianomaiselle asemapääl l iköl le , joi takin päiviä ennen ma tkaa .

Ylläesitetyillä perusteluil la l i i t tokokous kehoi t taa :

1) osastoja k i inn i t t ämään huomiota entistä enem­m ä n joukkore tkei ly to imintaan, j ä r j e s t ämään vierailu-il tamia ja n.s. hyökkäysma tko j a , sekä myösk in opinto­ma tko ja ja retkeilyjä, joilla on tarkoi tus tu tus tua luon­toon ja luonnonkauneuks i in ;

2) l i i t totoimikuntaa j ä r j e s t ämään retkeilyjä, an ta­m a a n liiton ä ä n e n k a n n a t t a j a n palstoilla neuvoja retkei­lyjen jär jestämiseen nähden , ja mikäl i havaitsee tar­peelliseksi, a se t t amaan erikoisen re tke i ly to imikunnan tä tä tarkoi tus ta varten.

39

Liittokokouksen työohjelma.

Kokous a lkaa Helsingissä työväenta lon opintosalissa loka­k u u n 28 pä ivänä klo 10. Valtakir jat lähetet tävä vähintä in viikkoa ennen kokous ta Sos.-dem. Työläisnaisli i ton toimis­toon Si rkuska tu 5.

ASIAT:

Ker tomus S. Sos.-dem. Työläisnaisli i ton to iminnas ta 1/6 1929 —1/9 1932.

Selostus r a h a v a r a n i hoidosta ja Toveri t taresta .

A l u s t u k s e t :

Valistustyö: I. Liiton ja osastojen välinen vuorovaikutus . II . Sos.-dem. Naisyhdistysten tehtävät .

Lastenkodit , vaiko sijaiskodit ovat asetet tavat etusijalle. Syntyväisyyden säännöstely. Vara t tomien tu rvaaminen vanhuuden , t apa tu rmien , sai rau­

den, äit iyden ja työ t tömyyden vara l ta sekä leskien ja or­pojen a seman huol taminen .

Ammat t iope tuksen jär jes täminen. Sos.-dem. Työläisnaisli i ton ja sen osastojen tehtävät ehdotto-

' m a n rai t t iuden edistämiseksi. Retkeilytoiminta.

Esitelmät:

R a u h a n a a t e ja aseistari isunta, R. Sventorzetski. Syntyväisyyssäännöste ly , rva Kaisu Snel lman. Kunnallissosialismi Wienissä, var jokuvin, Hilja Pärss inen. Kunnall iset t eh tävä t las tenhuol toon ja köyhä inhoi toon näh ­

den, J . E. Jana tu inen . Koti talouden jä rk iperä is ty t täminen, Aili Huotar i . Kotitaloudellinen valistustyö, Miina Sil lanpää. Kukkas rahas ton perustamisesta , Miina Sil lanpää.

Käyntejä:

Kot i ta lous lau takunnan opetuskeit t iössä ja käs i työneuvonta-kursseilla.

Hyvösen lastenkodissa. Ammat t ien edistämislaitoksessa ja elintarvemessuil la. Lepopirtissä.

Liittotoimikunta.