ekonomit osaamisen kehittäminen täydennyskoulutus_forum03122013

– S U O M E N E K O N O M I L I I T T O –

– F INLANDS EKONOMFÖRBUND –

TäydennyskoulutusForum

2013

– S U O M E N E K O N O M I L I I T T O –

– F INLANDS EKONOMFÖRBUND –

Osaamisen kehittäminen ja

johtaminen työelämässä

ekonomien näkökulmasta

3

Tulevaisuuden työ ja osaamisvaatimukset?

• Erilaiset vaativat kehitystehtävät sekä muutoksen hallinta

korostuvat

• Tulevaisuudessa yhä useampi ekonomi rakentaa ns.

asiantuntijauraa

• Globaali kilpailu parhaista osaajista yleistyy, samalla

ekonomin työpaikkana on ”maailma”

• Työympäristön teknologisoituminen kiihtyy

• Asiantuntijatyö monimuotoistuu

» Ajasta ja paikasta riippumaton työ

» Hajautettu, mobiili työ

» Monialaiset (kansainväliset) verkostot

• Sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen vastuullisuus

korostuvat

4

Ekonomikoulutuksen kehittämät taidot

3,6 3,9

3,5

3,9

2,9

3,7

3,7

2,9

3,1

4

4,2 3,5

3,3

3,5

4,3

4,1

3,8

4

3,5

3,6

3,3

3,5

1

2

3

4

5

Talouden yleinen

tuntemus

Valmiudet

pääaineessa/koulutuso…

Valmiudet sivuaineessa

Viestintä äidinkielellä

Viestintä toisella

kotimaisella

Viestintä vierailla kielillä

Tieteelliset valmiudet

Tiedolliset valmiudet

yrittäjyyteen

Asenteelliset valmiudet

yrittäjyyteen

Kv. ympäristössä

toimiminen

Ryhmätyöskentely

Yleiset johtamisvalmiudet

Esimiestaidot

Tietotekniset

työelämätaidot

Uusien asioiden

omaksuminen

Ongelmanratkaisukyky

Esiintyminen

Vuorovaikutustaidot

Neuvottelutaidot

Projektinhallinta

Työelämätietous

Eettisen toiminnan

valmiudet

1=heikko, 5=erinomainen

5

Työuran vaatimukset ja yliopistokoulutuksen

antamat valmiudet eivät aina kohtaa

4,2

5,2 5,0

5,4 5,3

4,9

5,3

3,9

4,8

4,1 4,1 4,4

4,9 5,0

2,7

4,7

1,8

4,9

4,1

4,4

4,5 4,6

4,1 4,3

3,2

3,8

2,8

3,5 3,7

4,0

4,3 4,0

4,3

3,6 4,4

3,1

3,8

3,1

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

Merkitys työssä

Yliopisto kehitti

6

Valmistumisen jälkeinen kouluttautuminen

58

2

10 6 7 6

32

0

10

20

30

40

50

60

70O

salli

stu

nu

t ty

ön

anta

jan

järj

estä

mää

n t

aiku

stan

tam

aan

kou

lutu

ksee

n

Osa

llist

un

ut

työ

voim

ako

ulu

tuks

een

Osa

llist

un

ut/

suo

ritt

anu

tam

mat

illis

ener

iko

istu

mis

kou

lutu

ksen

,pätevöitym

isko

ulutukse…

Suo

ritt

anu

t o

pin

toja

täh

täim

essä

to

inen

kork

eako

ulu

tutk

into

Suo

ritt

anu

t ti

etee

llisi

ä/ta

itee

llisi

a ja

tko

-op

into

ja

Suo

ritt

anu

t m

uu

nko

ulu

tuks

en t

ai t

utk

inn

on

Ei o

le o

salli

stu

nu

tko

ulu

tuks

een

%

N=850

7

Ekonomien ammatillisen osaaminen

kehittäminen

• Anna Hartikaisen pro gradu –työ, syksy 2011

• Selvitettiin ekonomien mahdollisuutta kehittää

osaamistaan, sekä työnantajien asenteita ja

panostuksia osaamisen kehittämiseen.

• Enemmistö ekonomeista on tyytyväisiä

osaamisen kehittämiseen työpaikallaan

– 64 % kokee työnantajan tarjoamat osaamisen

kehittämisen mahdollisuudet riittävinä.

– 70 % pitää todennäköisenä, että voi kehittää

osaamistaan haluamaansa suuntaan työpaikassaan.

– 67 % kokee voivansa vaikuttaa oman osaamisensa

kehittämiseen.

8

Ekonomien ammatillisen osaaminen

kehittäminen

• Taustatekijöillä on vaikutusta koettuihin

osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin

» Johto kokee tilanteensa selvästi paremmaksi

kuin asiantuntijat tai toimihenkilöt

» Työnantajasektori vaikutti jonkin verran

» Työpaikan koolla merkitystä

• työnantajan järjestämään ja kustantamaan

koulutukseen osallistuttiin eniten suurissa, yli

500 henkilön organisaatioissa ja vähiten

pienissä, alle 50 hengen organisaatioissa.

» Toimialakohtaista erottelua ei

tutkimuksessa pystytty tekemään – tämä

merkittävä jatkotutkimuskysymys

9

Työnantajan asenteet osaamisen

kehittämiseen

• Kaksi kolmesta ekonomista kokee työnantajansa

olevan kiinnostunut osaamisen kehittämisestä.

Myös työnantajien asenteet melko positiivisia.

• Työnantajat pitävät hyödyllisimpinä osaamisen

kehittämisen muotoina työssä oppimista,

omatoimista tiedonpäivitystä, työn ohella

tehtäviä opintokokonaisuuksia sekä kokemusten

jakamista.

• Osaamisen kehittämisen suurimmiksi esteiksi

koetaan ajanpuute ja työnantajalle aiheutuvat

kustannukset.

10

Tutkimuksen keskeiset päätelmät

osaamisen kehittämisen kannalta

• Ekonomien mielestä tärkeimmät kehittämisen

alueet eivät välttämättä ole samoja, joilla

työnantajien näkemyksen mukaan on eniten

kehitettävää

– Ekonomit eivät halua kehittyä vain heikoilla

osaamisalueillaan vaan myös vahvuuksien

edelleen kehittäminen nähdään tärkeänä.

• Työnantajat kokevat jossakin määrin haasteeksi

myös työntekijän kiinnostuksen puutteen

– Osaamisen kehittämisen arvon näkyväksi

tekeminen yksilön ja organisaation

menestystekijänä.

11

Tutkimuksen keskeiset päätelmät

osaamisen kehittämisen kannalta

• Johdon osaamisen kehittämiseen panostetaan

ja sen tärkeys tunnistetaan paremmin

verrattuna asiantuntijoihin ja toimihenkilöihin.

» Näiden ryhmien osaamisen kehittämisen

panostamisen tärkeyttä ei ole täysin tunnistettu

organisaatiossa.

• Työnantajat korostavat työssä oppimisen

merkitystä, mutta ekonomit itse eivät koe sen

kuuluvan hyödyllisimpien menetelmien

joukkoon.

» Tulisi kehittää keinoja, joiden avulla työssä

oppiminen saadaan paremmin näkyväksi.

12

Ammatillinen kehittyminen ekonomien

näkökulmasta -kyselytutkimus

• Kysely tehtiin lokakuussa 2012

• 50 prosentin otos

• Palkkaukseen liittyvät kysymykset taustamuuttujineen

• Erillinen ammatilliseen kehittymiseen liittyvä

kysymyspatteristo, joka YTN-liittojen yhteinen

• 5274 vastaajaa (vastausaste 37 %)

13

Montako päivää osallistunut koulutukseen viimeisen

vuoden aikana? (%)

14

Millä tavoin kehittänyt osaamista viimeisimmän vuoden

aikana? (%)

15

Millaisissa asioissa koet ammatillisen osaamisen

ylläpidon tarpeita? (jatkuvasti / usein; yleisimmät), %)

•

•

• Neuvottelutaidot 34

• Tietotekniset taidot 31

• Liiketoimintaosaaminen 30

• Esiintymistaidot 30

• Yleiset johtamistaidot 29

• Esimies- / henkilöstöjohtamistaidot 28

• Projektinhallintataidot 24

• Vuorovaikutus- / ihmissuhdetaidot 23

16

Esteitä ammatillisen osaamisen ylläpidolle (%)

17

Ekonomikoulutus työnantajan silmin

(Empiros 2011)

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Jokin muu

Yritysjuridiikka

Verotus

Kansainvälinen kauppa

Henkilöstöhallinto

Talousmatematiikka ja tilastotiede

Johtaminen

Kansantalous

Rahoitus

Markkinointi

Laskentatoimi

Kauppatieteilijöiden osaamisalueet

18

Ekonomikoulutus työnantajan silmin

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5

Työyhteisöjen kriisien hoitamiseen

Delegointiin ja tehtävien allokointiin

Ihmisten väliseen vuorovaikutukseen

Muutoksen johtamiseen

Palautteen antamiseen ja saamiseen

Luovaan ajatteluun

Sopimusten laatimiseen

Tiimien rakentamiseen

Projektitehtäviin

Asioiden ja ideoiden eteenpäin viemiseen

Asioiden viestimiseen muille

Päämäärien asettamiseen

Kokonaisuuksien suunnitteluun ja koordinointin

Ongelmanratkaisuun

Yhdessä työskentelemiseen

Budjetointiin ja talousasioiden hoitamiseen

Tiedon hankintaan ja arviointiin

Koulutuksen antamat esimiestaidot

19

Tyypillinen ekonomi?

0 10 20 30 40 50 60 70

Eettinen

Luova

Ahkera

Sosiaalinen

Vastuuntuntoinen

Kiinnostunut kv-liiketoiminnasta

Aktiivinen

Kunnianhimoinen

Itsevarma

Urasuuntautunut

Kauppatieteilijän arkkityyppi

20

SEFEn ura-asiantuntijat: tätä työnantajat odottavat

ekonomeilta

Menestyvä ekonomi:

-aktiivinen

- oma-aloitteinen

- luottaa itseensä

-yritteliäs

-sinnikäs

-positiivinen

-uskoo tulevaisuuteen

Itsensä johtaminen:

itsereflektio ja muutoksiin

sopeutuminen

Vuorovaikutus ja ryhmätyötaidot

Projektiosaaminen

Ongelmanratkaisu- ja innovointikyky

21

Ekonomien koulutustarpeet: toivottuja

teemoja

• Muutoksen ja epävarmuuden sieto

• Omasta itsestä ja jaksamisesta huolehtiminen –

itsensä johtaminen eri muodoissaan

• Out-of-the-box –ajattelu

• Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi

tekeminen

• Työn ja työnteon uudet muodot

• Johtaminen ja esimiestyö

22

Johtopäätöksiä ja ajatuksenruokaa

• Ekonomien ja työnantajien käsitykset

työelämässä tarvittavasta osaamisesta

hyvinkin samankaltaisia

• Taidot ja asenteet painottuvat, ei niinkään

teoreettinen osaaminen (tieto)

• Miten saada asiantuntijatyöhön aikaa uuden

oppimiselle?

• Miten asenteita voitaisiin muuttaa niin, että

osaamisen kehittäminen nähtäisiin yleisesti

kannattava investointina?

» Yrityksen liiketoimintaan

» Yksilön kilpailukykyyn työmarkkinoilla

23

Osaamisen johtamisen käytännöt

työpaikoilla

• SEFEn teettämä kysely- ja

haastattelututkimus, toteutettu syksyllä 2013

• Tutkimuksen julkaisu alkuvuonna 2014

• Ekonomi ”molemmilla puolin pöytää”:

osaamisen johtaminen esimiehen vs.

asiantuntijan näkökulmasta

• Osaamisen johtamisessa ja työpaikan

käytännöissä voidaan tunnistaa paljon

kehittämisen paikkoja

• To be continued…

24

Kysymyksiä, kommentteja?

Minna Nieminen

minna.nieminen@sefe.fi

Puh. 0400 413 493

25

Nyt on yhteisen työskentelyn aika!

•

•

•

Pohdi ensin yksin 5 min., sen jälkeen yhteinen

keskustelu pöytäkunnittain. Kirjatkaa ajatuksia

vapaamuotoisesti ylös post-it –lapuille.

– S U O M E N E K O N O M I L I I T T O –

– F INLANDS EKONOMFÖRBUND –

Yhteisellä tiellä – yhdessä

tehden

27

Verkostot kauppatieteiden alalla

• Suomen kauppakorkeakoulut ABS ry

» Suomen kauppatieteellisten yliopistoyksiköiden

yhdistys, pj. Jukka Pellinen/JY

» Kauppatieteellisten yliopistoyksiköiden johtajat

» Yhteistyötä etenkin tiedepolitiikan alalla sekä

kauppatieteellisen alan markkinoinnissa

abiturienteille

» SEFE hallituksessa (läsnäolo- ja puheoikeus)

28

Verkostot kauppatieteiden alalla

• Kauppatieteellisten yksiköiden

opintohallinnon päälliköt

» Keskeinen rooli vastavalmistuneiden kandien ja

maistereiden palautetiedon keräämisessä

» SEFE järjestää seminaarityyppisen tapaamisen 2

kertaa vuodessa

» Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

» Tour de table

29

Verkostot kauppatieteiden alalla

• Kauppatieteellisten opiskelijayhdistysten

puheenjohtajien verkosto

• Kauppatieteellisten opiskelijayhdistysten

koulutuspoliittisten vastaavien verkosto

• SEFE järjestää tapaamisen 4 kertaa vuodessa

• Aiheina ajankohtainen koulutuspolitiikka ja

etenkin opiskelijoita lähellä olevat

kysymykset, kuten koulutuksen laatu,

opintojen aikainen toimeentulo jne.

30

Täydennyskoulutusverkosto?

•

•

•

Pohdin ensin yksin 5 min, jonka jälkeen keskustelu

pöytäkunnittain. Kirjaa ideat post-it –lapuille:

• = vihreät post –it:it

• = keltaiset post –it:it

• = pinkit post-it:it