etelÄpohjalaisen matkailun digitiekartta ja ... · matkailuyritysten digitaalisen osaamisen...

E T E L Ä P O H J A L A I S E N M AT K A I L U N

D I G I T I E K A RT TA J A TO I M I N TA S U U N N I T E L M A

T E RV E T U L O A W E B I N A A R I I N !

2 . 4 . 2 0 1 9 K L O 1 3 : 1 5 – 1 4 : 1 5

2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 1

MINÄ, KIRSI• Matkailun digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija Kirsi

Mikkola, Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy

• Rovaniemeläinen yrittäjä vuodesta 2005

• 23 vuotta matkailuliiketoiminnan ja digitaalisen liiketoiminnan (atk, ict, digitalisaatio) asiantuntija ja valmentaja sekä opettaja, useita hankkeita ja kokonaiskoordinaatioprojekteja

• Asiakkaat Hangosta Nuorgamiin (yritys-resort-alue-VF)

• Vahva käytännön kokemus ja näkemys matkailuteollisuuden kotimaan ja kansainvälisen kaupan tilasta ja digitaalisuuden käytön haasteista ja mahdollisuuksista, yritysten verkostoitumisesta tuotannossa, alueorganisaatiotyöstä ja digitaalista jakelukanavista

• VisitFinland Akatemiavalmentaja, VF Kansainvälistymisoppaan tekijä

• Ely-keskusten tuottavuus, talous ja digitalisaatio asiantuntija

• Business Finland innovaatioasiantuntija

• 10 vuotta Laatutonnivalmentajana

• Useita luottamustehtäviä (LME, kauppakamari, yrittäjäjärjestö)

• Mitä tulevaisuus tuokaan?


ESITYKSESSÄNI

• Eteläpohjalaisen matkailun digitiekartan

laadintaprosessi

• Eteläpohjalaisen matkailun digitiekartan

toimenpiteet

• Kysymyksiä, joihin vastaan mielelläni nyt tai

jälkikäteen


1

ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN LAADINTAPROSESSI

Digitiekartan ja jatkotyöstöön tarvittavan aineiston sisältö

1. Tiivistelmä ja visio

2. Digitiekartan tausta

3. Digitaalisen inventaarin kokoaminen ja rajapinnat

4. Eteläpohjalaisten matkailuyritysten ja toimijoiden organisoituminen

5. Matkailuyritysten digitaalisen osaamisen kehittäminen

6. Eteläpohjalaisen matkailuliiketoiminnan ja asiakasdatan tehokas hyödyntäminen

7. Muut mahdolliset asiat


1. VISIO JA TIIVISTELMÄ

MATKAILUTILASTOT JA MAAKUNNAN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT


ETEL ÄPOHJAL AISEN MATKAILUN VISIO

Visio tulee määrittää

Työryhmä muodosti näkemyksen, että koska visio ja missio puuttuvat, ei voida

selkeästi kertoa, keitä me olemme alueellisesta näkökulmasta.

Työryhmä totesi, että Etelä-Pohjanmaalta puuttuu matkailun Visio

ja Missio


ETEL ÄPOHJAL AISEN MATKAILUN VISIO

”Visio 2025 Online –myynti on

eteläpohjalaisille

matkailuyrityksille arkipäivää ”

Vision laadinta tulee olla osana

brändin rakentamisen prosessia

Työryhmä keskusteli, tarvitaanko

markkinatutkimusta, joka

toimisi pohjana brändityölle

Brändi ja brändistrategia tulee

määrittää


MATKAILUTIL ASTOT JA MAAKUNNAN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT -

• Eteläpohjalaisen matkailun markkinaosuus on 3,2 % koko Suomen

rekisteröityneistä yöpymisistä vuonna 2018

• Koko maassa kirjattiin yöpymisiä 22,2 miljoonaa (1,4 %) ja Etelä-

Pohjanmaalla 709 000

• Merkittävimpien matkailukohteiden ja asiakasmäärien

mittaustietoa ei ole kerätty, eikä myöskään online myynnin

osuutta yrityksissä, kunnissa/kaupungeissa tai maakunnassa


Lähteet: TilastokeskusKoonnut: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy

M A T K A I L U T I L A S T O T J A M A A K U N N A N M A T K A I L U NT U L E V A I S U U D E N N Ä K Y M Ä T –

Y Ö P Y M I S E T E T E L Ä - P O H J A N M A A L L A J A V E R T A I L U K O H T E I S S A


Lähteet: TilastokeskusKoonnut: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy

MAJOITUSMYYNTI ETELÄ-POHJANMAALLA 2018


HUONEIDEN KESKIHINTA ETELÄ-POHJANMAALLA


MATKAILUTIL ASTOT JA MAAKUNNAN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

• Tarjonta Etelä-Pohjanmaalla oli 48 majoitusliikettä vuonna 2018

• Majoitusliikkeistä noin puolet on hotelleja

– Tilastoinnin piiriin kuuluvat vain sellaiset majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20

vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa, joten

tilastoinnista johtuen majoitusliikkeiden sekä huoneiden ja vuoteiden

kokonaismäärä on todellisuudessa suurempi

• Etelä-Pohjanmaalla oli 1 969majoitushuonetta vuonna 2018

2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 12Lähde: Tilastokeskus

O T T E I TA M A A K U N TA O H J E L M A S TA 2 0 1 8 – 2 0 2 1 J A M AT K A I L U S T R AT E G I A S TA 2 0 1 3 -2 0 1 7

• Maakuntaohjelma 2018 - 2021

– Matkailustrategia 2013 – 2017

• Dokumentaatio antaa pohjan ja perusteet

– Rahoitukselle

– Matkailutoimialalle yhtenä avain toimialana

– Maakunnan matkailutavoitteiden, imagon, brändin ja organisoitumisen ja yhteistoiminnan rahoittamiselle sekä kansainvälistymisen tukemiselle

• E-P, Lakeland, Visit Finland, KV -markkinat


M A A K U N TA S U U N N I T E L M A S TA P O I M I T T U A

• Maakuntasuunnitelman painopisteet ja kärjet 2018–

2021

• Uudistuva palveluja elämystuotanto

– Elinkeinoelämän kehittämistä Etelä-Pohjanmaalla on

linjattu kolmen painoalan kautta, jotka on valittu myös

maakunnan älykkään erikoistumisen kärjiksi.

– Kansainvälisiä matkailijoita tavoiteltaessa kielitaito,

kulttuurien tuntemus ja saavutettavuus

ovat avainasioita. Sähköiset palvelut ja

varausmahdollisuudet kieliversioineen ovat

välttämättömyys.

– Kaikki tämä edellyttää matkailun parissa

toimivien osaamisen vahvistamista

– Matkailualalla tarvitaan ajantasaista tietoa

toimialan merkityksestä maakunnalle.

– Seuraava selvitys tulisi tehdä vuoden 2020 tiedoista

vuonna 2021.


MATK AILUSTRAGIASTA POIMITTUA

• 5.2. Strategian seuranta

– Strategian toteutumisen varmistamista, vaikutusten

seurantaa ja muutosten ennakointia tehtiin vuoteen 2015

saakka Seinäjoen ammattikorkeakoulun MATKO3 –

Matkailun koordinointi Etelä-Pohjanmaalla hankkeen

työnä. Maakunnallisessa matkailuparlamentissa seurataan

strategian toteutumisen tilannetta, keskustellaan

merkittävimmistä muutostekijöistä sekä tarkistetaan

tarvittaessa tavoitteita ja toimenpiteitä. MATKO3-hanke

päättyy vuoden 2015 lopussa, minkä jälkeen Etelä-

Pohjanmaan liitto vastaa strategian seurannasta osana

maakuntastrategian seurantaa.

• Tilanne helmikuussa 2019: Matkailuparlamentti ei ole

toteutunut käytännössä, mutta muunmuassa SeAMKin

Kumppanuusverkostohankkeeseen matkailufoorumin toiminnan

käynnistäminen on sisäänkirjoitettu

• MATKO3-hanke päättyi v. 2015 keväällä, jonka jälkeen E-P liitto

on vastannut strategian seurannasta.


MATKAILUSTRATEGIA 2013 – 2017 JAKO JA SEUTUKUNTAJAKO


ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN

ETELÄ-POHJANMAALLA

• Elinkeinoyhtiöt

– Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy (Alajärvi, Soini,

Vimpeli)

– Into Seinäjoki (Seinäjoki)

– Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (Isojoki,

Kauhajoki, Teuva, Karijoki)

• Muutoin elinkeinojen kehittäminen ja hankkeistus kuntien

elinkeinotoimien päätöksellä tai yritysten omina hankkeina


ETELÄ-POHJANMAAN LIITON KANSAINVÄLISTYMISEN

TOIMINTAOHJELMA

• Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen toimintaohjelman oli

hyväksymiskierroksella Digitiekarttaa laadittaessa. Hyväksymiskierros

tehdään kunnissa ja maakuntahallituksessa kevään 2019 aikana. Julkaisuun

toimintaohjelma tulee näillä näkymin syksyn 2019 aikana.


2. DIGITIEKARTAN

TAUSTAKSI

DIGITAALISEN LIIKETOIMINNAN NYKYTILA

ETELÄPOHJALAISISSA MATKAILUYRITYKSISSÄ

OSAAMINEN

MATKAILUTUOTTEEN JAKELUN KEINOT JA NYKYTILA

TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MARKKINAT

INFRASTRUKTUURIN TOIMIVUUDEN VARMISTAMINEN


ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN TAUSTAKSI

Eteläpohjalaisen matkailun digitiekartta

on laadittu SeAMKin, Etelä-Pohjanmaan

elinkeino- ja aluekehittäjien ja yritysten

konsortioyhteistyönä.

Tavoitteena on luoda yhteinen

maakunnallinen matkailun

digisuunnitelma sekä konkreettiset

toimenpide-ehdotukset alueen sähköisen

liiketoiminnan kehittämiseen nojaten Visit

Finlandin Suomen matkailun digitiekarttaan.

Suunnitelmaa kutsumme eteläpohjaisen

matkailun digitiekartaksi


DIGITIEKARTTAN LAADINNAN TAVOITTEET JA TYÖSKENTELYMENETELMIÄ

Työpaketissa kartoitettiin

maakunnallisten

matkailutoimijoiden ja -

kehittäjien verkoston

nykytilanne erillisellä

kyselyllä

Tunnistetusta verkostosta

valittiin avaintoimijat

projektiryhmään, jossa

laadittiin digisuunnitelma

asiantuntijavetoisena

työryhmätyöskentelynä.

Digisuunnitelman

noudattaa TEM:n visioita ja

tavoitteita sekä Visit

Finlandin Suomen

matkailun digitiekartan

ohjeistuksia.

Suunnitelman lisäksi

työpaketissa tuotetaan

toimenpide-ehdotukset

sähköisen liiketoiminnan

kehittämiseksi Etelä-

Pohjanmaalla.

Digitiekartassa on pyritty

selkiyttämään eri

matkailutoimijoiden ja -

kehittäjien tehtäviä.

Tavoitteen on ollut

välttää

päällekkäisyyksiä.


ETEL ÄPOHJAL AISEN MATKAILUN

DIGITIEKARTAN TAUSTAKSI

• Työn yhteydessä kartoitettiin maakunnallisten

matkailutoimijoiden ja -kehittäjien verkoston

nykytilanne erillisellä kyselyllä

• Alkukartoitus perustui kolmelle sadalle eteläpohjalaiselle

yritykselle, aluekehittäjille suunnattuun kyselyyn, tilastolähteisiin

sekä Etelä-Pohjanmaalla toteutettujen hankkeiden

dokumentaatioon.

• Alkukartoituksessa esiin nousseita teemoja työstettiin edelleen

neljän työpajan avulla.

• Työpajojen tavoitteena oli lisätä digitalisaatioon liittyvää

osaamista työryhmän jäsenten keskuudessa ja Etelä-

Pohjanmaalla sekä kehittää ratkaisuja alkukartoituksessa esiin

nousseisiin haasteisiin yhdessä eri sidosryhmien kanssa.


A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I AA L K U K A R T O I T U K S E E N V A S T A S I 4 5 Y R I T Y S , J O K A O N 1 5 % K Y S E L Y N

V A S T A A N O T T A N E I S T A .


A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I AS U U R I N O S A ( 5 0 % ) K Y S E L Y Y N V A S T A N N E I S T A A R V I O I Y R I T Y K S E N T Ä M Ä N H E T K I S T Ä

D I G I T A A L I S U U D E N H Y D Y N T Ä M I S T Ä K O H T A L A I S E K S I . K Y S Y M Y K S E E N V A S T A 4 4 Y R I T Y S T Ä .

25

A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I AS U U R I N O S A ( 5 0 % ) K Y S E L Y Y N V A S T A N N E I S T A A R V I O I Y R I T Y K S E N T Ä M Ä N H E T K I S T Ä

D I G I T A A L I S U U D E N H Y D Y N T Ä M I S T Ä K O H T A L A I S E K S I . K Y S Y M Y K S E E N V A S T A 4 4 Y R I T Y S T Ä .

26

A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A

L I K I 8 0 % Y R I T Y K S I S T Ä T E K E E J O D I G I T A A L I S T AM A R K K I N O I N T I F A C E B O O K - M A I N O S K A M P A N J O I L L A J A 5 0

% T E K E E M A I N O N T A A K O T I M A I S I S S AN Ä K Y V Y Y S K A N A V I S S A . K Y S Y M Y K S E E N V A S T A S I 3 8

Y R I T Y S T Ä .2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 27


8 8 , 3 7 % Y R I T Y K S I S T Ä T E K E E S I S Ä L L Ö N T U O T A N N O N

I T S E . K Y S Y M Y K S E E N V A S T A S I 4 3 Y R I T Y S T Ä . 5 5 , 2 6 %

Y R I T Y K S I S T Ä A R V I O I Y R I T Y K S E N

M A R K K I N O I N T I H E N K I L Ö S T Ö N O S A A M I S T A H Y V Ä K S I .

K Y S Y M Y K S E E N V A S T A S I 3 8 Y R I T Y S T Ä .

28


4 8 % Y R I T Y K S I S T Ä M Y Y J O T U O T T E I T A O M A S A V E R K K O K A U P A S S A

J A 6 8 % B O O K I N G . C O M O T A – K A N A V A S S A . K Y S Y M Y K S E E N V A S T A S I

2 5 Y R I T Y S T Ä . L U K U E D U S T A A 5 5 , 5 5 % K A I K I S T A V A S T A N N E I S T A

Y R I T Y K S I S T Ä .

29

A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A5 0 % Y R I T Y K S I S T Ä J A A R V I O I T A R V I T S E V A N S A J O N K I N V E R R A N , 2 1 , 4 3 %

P A L J O N J A 4 , 7 6 % E R I T T Ä I N P A L J O N . U L K O P U O L I S T A O H J A U S T A , K O U L U T U SJ A A P U A Y R I T Y K S E N D I G I T A A L I S T E N V A L M I U K S I E N K E H I T T Ä M I S E E N .

V A S T A S I 4 2 Y R I T Y S T Ä . 30


Y R I T Y K S E S S Ä N N E T A R V I T A A N E R I T Y I S E S T I O P A S T U S T A ,

N E U V O N T A A J A K O U L U T U S T A

S I S Ä L T Ö M A R K K I N O I N T I I N , D I G I T A A L I S E N

L I I K E T O I M I N N A N S U U N N I T T E L U U N J A

A S I A K A S T I E T O J E N H A L L I N T A A N , O M A N S U O R A

M Y Y N N I N J A S O S I A A L I S E N M E D I A N H Y Ö D Y N T Ä M I S E E N . 31


Y R I T Y K S E S S Ä N N E T A R V I T A A N E R I T Y I S E S T I O P A S T U S T A ,

N E U V O N T A A J A K O U L U T U S T A

S I S Ä L T Ö M A R K K I N O I N T I I N , D I G I T A A L I S E N

L I I K E T O I M I N N A N S U U N N I T T E L U U N J A

A S I A K A S T I E T O J E N H A L L I N T A A N , O M A N S U O R A

M Y Y N N I N J A S O S I A A L I S E N M E D I A N H Y Ö D Y N T Ä M I S E E N .32

• Answered: 33 Skipped: 12

A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I AY R I T Y K S E S S Ä N N E T A R V I T A A N E R I T Y I S E S T I O P A S T U S T A , N E U V O N T A A J A

K O U L U T U S T A S I S Ä L T Ö M A R K K I N O I N T I I N , D I G I T A A L I S E N L I I K E T O I M I N N A N S U U N N I T T E L U U N J A A S I A K A S T I E T O J E N H A L L I N T A A N , O M A N S U O R A M Y Y N N I N J A

S O S I A A L I S E N M E D I A N H Y Ö D Y N T Ä M I S E E N .33

ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN TAUSTAKSI / TYÖRYHMÄ JA RYHMÄN TYÖSKENTELY

• Päivi Hautala, Jääskän loma

• Merja Ilomäki, Maatilamatkailu Ilomäki

• Altti Syrjänen, Valkeisen loma

• Seppo Saarinen, toimitusjohtaja, Eteläpohjanmaan Matkailu Oy

• Leena Perämäki, johtaja, Into Seinäjoki

• Tuula Lahti, VisitSeinäjoki, Into Seinäjoki

• Elina Järvinen, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

• Sanna Jyllilä, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

• Hanna-Leena Pihlajaniemi, Suupohja alueen Leader –toimintaryhmä kehittämispäällikkö

• Piia-Pauliina Mäntysaari, asiantuntija (digitalisaatio) Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

• Anne Marie Lauhasmaa, avainasiakaspäällikkö, PowerPark

• Olli Forstén, elinkeinojohtaja, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä

• Jonna Pietilä, toimitusjohtaja, Ähtäri Zoo

• Kirsi Pajula, Etelä-Pohjanmaan liitto

• Kirsi Mikkola, Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 34

Digitiekartan projektiryhmään valittiin tunnistetusta verkostosta avaintoimijat. Projektiryhmä

työskenteli asiantuntijavetoisesti työpajoissa.

ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN TAUSTAKSI / TYÖPAJAT JA TEHTÄVÄT

Alueellisen yhteistoimintaan organisoituminen

ja yhteisten toimintamallien rakentuminen

TYÖPAJA18.1.2019

1

Toiminta-ympäristön, digitaalisen jakelun ja

liiketoiminta-osaamisen kartoitus

10.1. – 28.1.2019

2

Alueellisen myynnin ja

yhteis-markkinoinnin organisoitumi-nen, mitä se tarkoittaa

käytännössä

TYÖPAJA II

29.1.2019

3

Digitiekartan

1 versiokommentoitavaksi

4.2. – 10.2.2019

4

Alueellisen toimijan

liiketoiminta-mallit,

pelisäännöt, vastuut ja

velvoitteet sekä komissiot ja käytännöt

TYÖPAJA III

13.2.2019

5

Digitiekartan

II versio kommentoitavaksi

18.2 – 24.2.2019

6

Teknologiset ja osaamiseen

liittyvät kysymykset ja

haasteet

5.3.2019

7

Digitiekartan III versio

kommentoitavaksi ja viimeistely

11.3. –28.3..2019

Päätös vko 13

8


Eteläpohjalaisen matkailun digitiekartta 3 vuodelle - ylläpitäminen ja kehittyminen

TYÖPAJOJEN TEEMAT OLIVAT SEURAAVAT

Työpaja I: Alueellisen yhteistoimintaan organisoituminen ja yhteisten toimintamallien rakentuminen

Työpaja II: Alueellisen myynnin ja yhteismarkkinoinnin organisoituminen, mitä se tarkoittaa käytännössä

Työpaja III: Alueellisen toimijan liiketoimintamallit, pelisäännöt, vastuut ja velvoitteet sekä komissiot ja käytännöt

Työpaja IV: Teknologiset ja osaamiseen liittyvät kysymykset ja haasteet


TYÖPAJOJEN TEEMAT JA TYÖRYHMÄLLE ESITETYT KYSYMYKSET OLIVAT SEURAAVAT


Alueellisen yhteistoimintaan organisoituminen ja yhteisten toimintamallien rakentuminen

TYÖPAJA19.1.2019

Alueellisen myynnin ja yhteismarkkinoinnin organisoituminen, mitä se tarkoittaa käytännössä

TYÖPAJA II29.1.2019

Teknologiset ja osaamiseen liittyvät

kysymykset ja haasteet

TYÖPAJA IV

5.3.2019

Alueellisen toimijan

liiketoimintamallit, pelisäännöt,

vastuut ja velvoitteet sekä komissiot

ja käytännöt

TYÖPAJA III

13.2.2019

Mistä osa-alueista ja tekijöistä

Eteläpohjanmaalainen matkailun yhteistyön tulisi

rakentua?

Mitä tietoatarvitsemmetoisiltamme, jotta voimme

rakentaaeteläpohjan-

maalaisen matkailun

alueorganisaa-ti-ota?

Miten mahdollistamme,

että matkailupalveluja ja -tuotteita tarjoavat yritykset hallitsevat

ja tarjoavat inventaariaan eli

tuotteitaan ja palvelujaan

monikanavaisesti?

Miten matkailijoiden on

helpompi ja sujuvampi ostaa eteläpohjanmaa-

laisia matkailupalveluita

digitaalisissa kanavissa?

Miten yksityiskohtainen

asiakastieto kotimaisista ja kansainvälisistä matkailijoista

lisääntyy, miten sitä osataan hyödyntää nykyistä paremmin

markkinoinnissa, myynnissä ja

tuotekehityksessä yritys- ja aluetasolla?

Mitenvarmistamme, että toimintadigitaalisissakanavissa on

kustannustehokasta ja tuottavaa?

Miten aluenyritykset

sitoutetaanyhteistoimintaan?

Miten yritysten ja aluetoimijoiden

digitaalisen liiketoiminnan osaaminen ja

mahdollisuuksiin tarttuminen

kasvaa ja miten resursseja

ohjataan alue- kuin yritystasollekin?

Mitä mittareita tarvitsemme?

Miten turvaamme

jatkuvan kehittämisen ja

resurssit?

3. DIGITAALISEN INVENTAARIN

KOKOAMINEN JA RAJAPINNAT

TUOTTEISTUS

(ETELÄPOHJALAISEN

MATKAILUN OMIEN

VAHVUUKSIEN

HYÖDYNTÄMINEN)

HINNOITTELU

JAKELU

MARKKINOINTI


ETELÄPOHJALAISTEN MATKAILUTUOTTEIDEN DIGITAALISEN INVENTAARIN KOKOAMINEN / TAVOITTEET

• Tavoitteena on rakentaa eteläpohjalaisen matkailun palvelutarjonta

online-inventaariin, joka on jaettavissa matkailijoiden tärkeimpiin

ostopaikkoihin ja erityisesti eteläpohjalaisen matkailun omaan

suoramyyntikanavaan.

• Tämä edellyttää

– että yritysten tuotteet ja palvelut tulee olla kypsiä, sopivia ja

onlinejakeluun muotoiltuja

– Alueen yritysten käyttämät online-myynti ohjelmistot ja alustat

on kartoitettu

– Alueellisen toimijan verkkopalvelu ja alueellisen myynnin

konsepti on yhteisesti sovittu

– Käytetään yhteisesti hyväksyttyjä API-rajapintoja, jotta tietoa

voidaan tarvittaessa siirtää ja monistaa yritysten, alueen,

kansallisen ja kansainvälisten myyntialustojen välillä


MITEN MAHDOLLISTAMME, ETTÄ ETELÄPOHJALAISIA MATKAILUPALVELUJA JA -TUOTTEITA TARJOAVAT YRITYKSET HALLITSEVAT JA TARJOAVAT INVENTAARIAAN ELI TUOTTEITAAN JA PALVELUJAAN ONLINE JA MAHDOLLISESTI MONIKANAVAISESTI?

1. Motivointi (ennakointi ja ajankohtaisuus, erilaiset tilaisuudet, matkailustrategia)

2. Tarvekartoitus (ketkä yritykset kokevat olevansa tilanteessa käynnistää online)

3. Koulutus ja Tiedotus (yleistä ja yrityskohtaista)

4. Koulutus (mitä mahdollisuuksia on tarjolla, osaamisen tason selvittäminen, täsmävalmennustayrityskohtaisesti, sisällöntuotanto kanavakohtaisesti) - >Prosessikuvaus, mitä pitää konkreettisesti yrityksessä tehdä?

5. Tieto – tuotekortit

6. Käytännön vierihoitoa – jalkautuminen ja tukitoiminnot (onko resurssi, joka on yritysten käytössä ”online yritysneuvoja”)

7. Ristiinmyynti – aitoverkostointi ja yhteistyö

8. Seuranta ja Mittarit

Visio puuttuu, hyviä yritysryhmähankkeita on ollut, mutta kaikki eivät pääse niihin mukaan.


MITEN MATKAILIJOIDEN ON HELPOMPI JA SUJUVAMPI OSTAA ETELÄ – POHJANMAAN MATKAILUPALVELUITA DIGITAALISISSA KANAVISSA?

1. Ei mitenkään yksittäisten yritysten osalta, mutta jos meillä on alueellinen online, niin mikä on porkkana, että yritykset ovat mukana.

2. Alueen matkailun kehittämiseen on sotkettu politiikka ja ammattilaiset, jotka oikeasti tekevät matkailun kehittämistyötä eivät ole päässet kuuluviin.

3. Mitä varten yritys liittyisi johonkin?

4. Tarvitaan alueellinen ymmärrys siitä, ketä me yhdessä ollaan, ja minkä nimissä voidaan tehdä yhdessä töitä.

5. Onko positiivinen kateus kimmoke inventaarin keräämiseen, kuka/mikä on se taho?

6. Kuka on se taho, joka opastaa ja neuvoo yrityksiä Invetaarin keräämiseen. MYYJÄ TARVITAAN.

7. Jos tuotteet on esillä, mutta jonkun pitää myydä, vrt Booking.com ja alueellinen verkkokauppa (epaymenthoidetaan samalla) Riittääkö se, että tuotteet on vain esillä?

VISIO JA MISSIO PUUTTUU, ELI KETÄ ME OLLAAN ALUEELLISESTA NÄKÖKULMASTA!

Tarvitaanko markkinatutkimusta, jotta voidaan muodostaa brändi ja brändimielikuvaa? Minkä päälle brändiä aletaan rakentamaan?


MITEN MAHDOLLISTAMME, ETTÄ MATKAILUPALVELUJA JA -TUOTTEITA TARJOAVAT YRIT YKSET HALLITSEVAT JA TARJOAVAT INVENTA ARIA AN ELI TUOTTEITA AN JA PALVELUJA AN ONLINE JA MAHDOLLISESTI MONIKANAVAISESTI?

1. Lisäkoulutusta (4P) mallin mukaan

2. HelpDesk ja tuki tulee jotenkin järjestää

3. Kuntien tulisi sitoutua ja olla osarahoittajana

4. Käytäntö tulee olla jatkuvaa tuotteiden kehittelyä

1. Pitäisikö olla käytössä samat Visit Finlandin käyttämät Ready, Steady, Go kategoriat ?

2. Tietopohjayrityksistä pitää olla kunnossa, yrityskoko ei voi olla pelkkä luokitteluperuste.

3. Avoin AMK, tutkintoon johtava ja lisä- ja täydennyskoulutus voi olla myös yksi

mahdollisuus – OSAAMISKESKUS

Visio tulee määrittää -Visio 2025

”Online –myynti on eteläpohjalaisille matkailuyrityksille arkipäivää ”


MITEN MATKAILIJOIDEN ON HELPOMPI JA SUJUVAMPI OSTAA ETELÄPOHJALAISIA MATKAILUPALVELUITA DIGITAALISISSA KANAVISSA

1. Tulee tehdä strategiavalintoja kanavien suhteen

2. Tarvitaan volyymia ja yrityksiä tulisi ohjata löytymään samoista

kanavista,

3. Tuotteistaminen tulee turvata

4. Ostamisen mahdollisuus tulee taata (VF KV-kriteereissäkin)

5. Luotettavuus tulee varmistaa

6. Yritysten tulee oppia Asiakaspolun ymmärtämiseen, jotta voidaan

tehdä tuotteita ja tarjontaa oikeaan kanavaan ja aikaan


4. ETELÄ-POHJALAISTEN

MATKAILUYRITYSTENJA TOIMIJOIDEN

ORGANISOITUMINEN

MATKAILUYRITYSTEN JA

KEHITTÄMIEN

YHTEISTOIMINTA

YHTEISMARKKINOINTI

MYYNTI

ASIAKASPALVELU


ALUEORGANISAATION ROOLI MATKAILUTEOLLISUUDESSA

• Alueorganisaatio toimii

koordinoivana tahona

elinkeinoon päin, Visit

Finlandiin ja jakelukanaviin

päin

• Alueorganisaatiolle

määritellään

matkailuelinkeinon

yhteistyönä erilaisia tehtäviä,

vastuita ja velvollisuuksia


T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MISTÄ OSA-ALUEISTA JA TEKIJÖISTÄ ETEL ÄPOHJAL AISEN MATK AILUN YHTEIST YÖN TULISI RAKENTUA?

2.4.2019 46

Strategia, joka

lähentää kaikki

matkailun toimijat ja

kehittäjät

Yhteinen tavoite:

visio ja missio

VisitFinland

Etelä-Pohjanmaan

Matkailu Oy -

alueorganisaatio

Kauppakamari

Logistiikka

VR, Wasaline, Lentokentät,

Maaliikenne, Paikallisliikenne,

Vuokraustoiminta

kunnat

kuntien

elinkeinotoimet

kehitysyhtiöt

Seurakunnat

Kirkot

tapahtumajärjestäjät

yritysyhdistykset

Kuluttajat

Palveluntarjoajat

Suosittelijat

Rahoittajat

Ely, E-P liitto, Leader-

toimintaryhmät

Kunnat

Yritykset

Majoitus

Ohjelmapalvelut

Ravintola

Vuokraus

Tapahtumatuottajat

Oppilaitokset

SeAMK

Sedu

Yliopistokeskus

Luonto- ja

virkistuspalvelut

Reitit, yms. infra

Läpinäkyvyys

Kumppanuus

Yhteisöllisyys

Verkostoituminen

Dialogi

Tiedonkulku

Roolit ja Vastuut

Sitoutuminen

Unohdetaan

kuntien rajat

luottamus

Yrittäjien käyttämät

järjestelmät,

tiedontaso ja muut

valmiudet

Yksi yhteinen

nimittäjä

Majoitus, ruoka

ja tekeminen

Yhteinen

tahtotila / halu

Historian riippa

pois

Uusi näkemys ja

ajattelutapa =

puhdas pöytä

Työnjako

Tavarakauppa

Konsensuksen

löytäminen

Alan

arvostus

T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITÄ TIETOA TARVITSEMMETOISILTAMME, JOTTA VOIMME RAKENTA A ETEL ÄPOHJAL AISENMATKAILUN DIGITIEKARTAN?


SeAMK

Kohderyhmät /

asiakkaat

Yrityskohtaisia

tietoja

Tuote- ja

palvelutarjonta

Jakelukanavien

käyttö

Tulevaisuuden

suunnitelmat

Dataa,

asiakastyytyväisyys,

viipymä, digimyynnin

osuus

Etelä-Pohjanmaan

Matkailu Oy

Resurssit

Jatkuvuus

Koordinointikyky ja

-resurssit

Koulutustarjonta

Hankehallinnointi

AsiantuntemusVertailutieto

Verkostoitumistiet

Tilastotietoa

T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITÄ NÄKEMYKSIÄ RYHMÄLL Ä ON ALUEELLISENORGANISA ATTORIN / ORGANISA ATION / TOIMIJAN LIIKETOIMINTAMALLEIHIN, PELISÄ ÄNTÖIHIN, L A ADULLISIIN TEKIJÖIHIN,VASTUISIIN JA VELVOITTEISIIN?

• tällä hetkellä alueellisen organisaattorin rooli on

hahmottamaton

• alueorganisaation tehtävä on pitää yritysten puolta ja

viedä heidän toimintaansa eteenpäin; myös osaamisen

lisääminen

• verkoston vahvistaminen ja yhteisen toiminnan

kehittäminen

• kuntien ja yritysten luottamuksen kehittäminen

organisaatioon suhteen

• Visit Finland yhteistyön mahdollistaminen

• kärkiyritysten ja kaikenlaisten yritysten tukeminen (sillä

tasolla mitkä tarpeet ovat)

• myyjän roolista myynninedistäjäksi ja mahdollistajaksi

• fyysisen matkailuneuvonnan roolin muuttuminen

digitaaliseksi kaikissa jäsenkunnissa


• kansainvälistyminen porkkanana yhteiselle tekemiselle, uusi

alku?

• brändistä pitää tehdä haluttava, jotta yritykselle syntyy halu olla

mukana

• tuoteinventaarin esilletuominen

• pr-työ

• ”näin ei voi tehdä, eikä noin voi tehdä”, mitä voi tehdä?

• ”Visit Mikä” / maakunnallinen brändi, ei tarvitse välttämättä olla

mikään kaupunki tai maantieteellinen rajattu alue;

”VisitExoticWhatEver”, konsensus täytyy löytää minkä taakse

jokainen voi sitoutua, optimointi. VistSuprisinglyPlain,

VisitSeinäjokiRegion, visitlakeus Domain ja Twitter on varattu

(mediaportaan hallinnassa)

• voiko liiketoimintamallin ja brändisuunnitteluun saada

hankerahaa?

• toimija vahtii brändiä; jäsenten hyväksyminen, hinnoittelusta

määrääminen

• toteuttaa sovittua tehtävää ja raportoida kustannuksista

• alueorganisaation toimintaa pitää olla avointa ja tiedottavaa

T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITÄ NÄKEMYKSIÄ RYHMÄLL Ä ON ALUEELLISENORGANISA ATTORIN / ORGANISA ATION / TOIMIJAN LIIKETOIMINTAMALLEIHIN, PELISÄ ÄNTÖIHIN, L A ADULLISIIN TEKIJÖIHIN,VASTUISIIN JA VELVOITTEISIIN?

• toiminta on saatava yritysvetoisemmaksi, yrityksistä

lähteväksi

• tulee löytää kombinaatio, jossa yritykset vetäjän

roolissa, kunnat tukemassa

• alueellinen organisaatio tarvitaan, että päästään

mukaan VF:n markkinointi- ja myyntikampanjoihin

– voisiko yritysvetoinen Lakeudelle.fi toimia pohjana

uudelle organisaatiolle? Mukana myös pienempiä

• organisaation hallitus enemmistö yritysjäseniä, kuinka

yrityksiä ylipäätään kuullaan? onko liian kunta vetoista?

• kuntia tai elinkeinoyhtiöitä ilman ei onnistu

• hallituksessa päätösvalta yli puolet + pj yrittäjällä,

kunnilla alle puolet


• pelisäännöt: pitäisi luoda

• laadulliset kriteerit: suosituksia paremminkin, laadun tarkkailua on vaikea ylläpitää (vaatii resursseja tämäkin)

• laatuasiat kuuluvat enemmänkin yrityksille itselleen, ei ehkä kuulu alueorganisaatioille

• tuotteilla tulee olla tietyt kriteerit, erityisesti VF KV-suositukset perusrunkona näkyvyydelle

• alueorganisaation vastuut ja velvoitteet liittyvät sen tehtävämäärittelyyn ja työnjakoon muiden toimijoiden kesken

• yritysten perusmaksun määräytyminen: liikevaihto oikeudenmukainen

• lisäksi kannatusmaksu muille, jotka eivät suoranaisesti ole matkailuyrityksiä, esim. grillit

• hankerahaa ei saada tod.näk. jatkossakaan aluetoimijan toimintaan, mutta yritysten kehittämiseen saataneen

• yritysten rahoitusosuus sitouttaa, sitä pitää olla, esim. perusmaksu ja markkinointimaksu

• kunnat ja yritykset rahoittajina

T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MIK Ä ON RYHMÄN K ANNANOTTO MAHDOLLISIIN KOMISSIOK ÄYTÄNTÖIHIN JA TULORAHOITUKSEN MUODOSTAMISEEN? MISSÄ ROOLISSA KUNNAT JA K AUPUNGIT NÄHDÄ ÄN SUHTEESSA YRIT YKSIIN?

• jokin perusmaksu tulee olla, joka perustuu esim.

yrityksen kokoon ja määritellään mitä ko. summalla

tehdään sekä komissiopohjainen maksu myynnistä,

esim. yritykset maksaa puolet, kunnat puolet

(matkailuyritysten määrä ennemminkin kuin

asukasmäärät)

• osa kunnilta (esim. asukasluvun mukaan) ja osa

yrityksiltä (esim. liikevaihdon mukaan), täytyy kuitenkin

huomioida, että peruspotti täytyy saada kasaan

• perusmaksun jälkeen yritys voi ostaa näkyvyyttä ja

palveluita eri hintakategorioiden mukaan sen mukaan

minkä yritys katsoo tarpeelliseksi (moduulit)

• yrityslähtöisesti kuntien rahoitusta euro eurosta (niin

paljon kuin organisaatio kerää yrityksiltä niin kunta

antaa vastaavan summan)


• komissio pitää olla jos toimii välittäjänä tai myyjänä; sen

suuruus?

• kuntien rahoituksen lisäksi yritysten maksut

(perusmaksu, kannatusmaksu ja markkinointimaksu)

• kuntien maksuhalukkuus vaihtelee, vaihtelee onko kunnassa

”edunsaajia” eli yrityksiä, mikä on yleinen asenne

matkailutoimialaan)

• kunnat nähdään mahdollistajina

T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITEN VARMISTAMME, ETTÄ TOIMINTA DIGITA ALISISSA K ANAVISSA ON KUSTANNUSTEHOK ASTA JA TUOTTAVA A? MITEN ALUEEN YRIT YKSET SITOUTETA AN YHTEISTOIMINTA AN?

• yrityksiä pitäisi kannustaa kevyisiin ratkaisuihin

(aiemmin oli raskaita, kalliita järjestelmiä)

• koulutus, tiedottaminen, hyvät esimerkit, avoin

tiedottaminen, ”ennen oli ennen, nyt on nyt”

• yritysten tasapuolinen kohtelu, vetäjä on julkinen

neutraali taho

• maakunnallinen digisuunnitelma pitkäjänteisen

toiminnan perusteena, päivittäminen

• roolituksen selkiyttäminen, kuka tekee mitäkin

• tiedottaminen ja läpinäkyvyys

• porkkanana tässäkin kansainvälistyminen

• osaamisen lisääminen; kouluttaminen

#oudonsijaantästätuleearkipäivää

• markkinointisuunnitelma ja sen mukaiset

kanavavalinnat; mahdollisuus vaikuttaa, mukana erilaiset

toimijat

• ammattimainen sisällöntuottaminen2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 51

• tarvitaan osaamista, että yhteinen kanava saa näkyvyyttä

• sisältömarkkinointiin tarvitaan osaava henkilö (onko

halvempaa ostaa ulkoa kuin palkata?)

• mitä enemmän syitä, sitä varmemmin matkailija tulee

alueelle

• isot yritykset vetureina ja esimerkkinä yhteiselle toiminnalle

(yhteistoimintaan sitouttaminen)

• yrityksen näkökulmasta paukut eivät riitä laajaan

markkinointiin, jolloin mukaan lähteminen alueellisen

organisaation markkinointiin kiinnostaa

• kustannustehokkuutta osaamisen kautta (ml digitaalinen

liiketoiminta, talousosaaminen, muutosjohtaminen, osto-

osaaminen)

T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITEN YRIT YSTEN JA ALUETOIMIJOIDEN DIGITA ALISEN LIIKETOIMINNAN OSA AMINEN JA MAHDOLLISUUKSIIN TARTTUMINEN K ASVA A JA MITEN OSA AMISRESURSSEJA OHJATA AN NIIN ALUE- KUIN YRIT YSTASOLL AKIN?

• digitaalisen liiketoiminnan kasvattaminen

koulutusten avulla, alueellinen helpdesk

(digikätilö) eri kanavien hallintaan

• osaamisen ostaminen vakituisen

henkilöstön lisäksi (digiosaajapooli)

• tuotteistaminen on yritysten vastuulla,

muta hankkeet ja oppilaitokset tukevat

kehittämistyötä


• jatkuva koulutus, benchmerkkaus,

• rahoittajienkin linjaus, mihin

rahoitusinstrumentteja ohjataan?

• trendien tunnistaminen, haistelu mihin ollaan

menossa ja niihin reagointi

• kokemus, koulutus

• yhdessä tekeminen

• digikätilö; ohjaa, opastaa, auttaa, handlaa

kokonaisuuden, antaa uskonvahvistusta, asiat ei

jää puolitiehen

• eri tahojen vastuulla

5. MATKAILUYRITYSTEN

DIGITAALISEN OSAAMISEN

KEHITTÄMINEN

ROOLIT JA VASTUUT

SISÄLLÖT JA PROSESSIT

RAHOITUSINSTRUMENTIT

JATKUVA KEHITTÄMINEN


T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITEN YRIT YSTEN JA ALUETOIMIJOIDEN DIGITA ALISEN LIIKETOIMINNAN OSA AMISTA JA MAHDOLLISUUKSIIN TARTTUMISTA VOIDA AN KASVATTA A? MITEN RESURSSEJA (OSA AMINEN, RAHOITUS) VOIDA AN OHJATA NIIN ALUE- KUIN YRIT YSTASOLLEKIN?

• mahdollisuuksista viestiminen ja tiedottaminen, viestin perillemenon varmistaminen

• tiedottamisen koordinointi ja oikean tiedon välittäminen, liiallisen viestimäärän välttäminen, erityisesti kohdentaminen

– valinnan mahdollisuus (mitä viestintää haluaa ottaa vastaan)

• digiosaamisen lähtötason kartoitus, jotta yrittäjä osaa tarttua tarvitsemiinsa asioihin

– koulutuksia ja valmennuksia tulee markkinoida yrityksille

• vuorovaikutteisuuden lisääminen

• resurssien ohjaaminen

• rahoituskanavien mahdollisuuksien haarukointi

• hankesuunnittelija, joka kasaa tarpeita, kokoaa toimijat ja kirjoittaa hankkeen tai kokoaa koulutussisällön pysyväisempi resurssi ei projektikohtainen

• Etelä-Pohjanmaan digiakatemia, joka pyörii koko ajan

– pysyvän henkilön palkkaaminen, joka voi käydä yrittäjien luona kädestä pitäen

– resurssi voi olla alueellisen toimijan alaisuudessa (EPM)



• Yritykset tarvitsevat

– resursseja: Eli lisää aikaa ja rahaa ja tekijöitä.

– Valistusta! Tietoa tulee valtavasti ja asia voi mennä ohi, liiallisen tietomäärän vuoksi tai ajankohdan vuoksi. Kenties yksi kanava ratkaisisi.

– Omaa aktiivisuutta!

• Mistä saadaan resursseja

– Hankkeet

– oppilaitokset: koulutus, opiskelijoiden projektityöt

– myymällä lisää

• Huomioitavaa ! -kaikki eivät halua kasvaa ja heillä on oltava oikeus siihen- Muna-kana –ongelma: tarvitaan resursseja, jotta saataisiin lisää rahaa jotta saataisiin resursseja.

• Jonkun otettava vastuu koordinoinnista ja pitkän tähtäimen suunnittelusta

• kontakti Visit Finlandiin ja sieltä (ja muualta) saadun tiedon levittäminen Nyt VF asioi vain Vaasan kanssa, eikä tieto kulje E-P alueen matkailuyrityksille, kun E-P kuuluu Vaasan ja Saariston alueeseen eikä Lakelandiin. VF voisi tiivistää nimenomaan yrityksille suunnattua viestintää. Samoin sisäinen viestintä tulisi olla suunniteltua ja kohdennettua. viestintä ja markkinointikoulutussuunnittelu avoin rahoitusmalliosattava myös myydä asiakoulutukseen budjetista aina tietty osuuskätilön palkkaus?

• Vastuu kuitenkin on loppujen lopuksi matkailutoimijalla itsellään.



• toimijoiden asenne (kuuluuko kunnan yritysasiamiehen tietää ja tuntea

matkailuliiketoimintaa?)

• Maakuntaliitto/maakuntaohjelma: mainitaan kyllä myös toimijoiden

osaamisen kehittäminen mutta missä viipyy toteutus? Onko oikeasti

rahoitusta saatavilla ?

• jonkin verran ulkopuolista (hanke) rahoitusta saadaan matkailualalle mutta

hankkeen päättyessä vetäjä=osaaminen häipyy; toiminta ei vakiinnu hallinnoijan

toimintamalliksi

• kuka huolehtii ”meidän” kehittäjien osaamisesta? Se on jokaisen oma

asia… voiko SeAMK ottaa roolia tässä(kin)?


TYÖPAJOJEN TULOKSIA - MINKÄLAISIA TEKOJA MAAKUNNAN DIGITAALISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI TARVITSEMME?

• Eri lähtötasot huomioiva valmennusohjelma yrityksille

– Valmennuksen tulee sisältää omakohtainen osuus (oikea case) jota jumpataan vaikka vierihoidolla niin kauan että se työkalu (esimerkki!) osataan + jatkokurssipäivä jossa tsekataan onko edistytty ja jos ei olla, niin harjoitusta jatketaan niin kauan että osataan. Mahdollisuus myös vielä ottaa yhteyttä myöhemminkin. Voidaanko resurssoida esim. yritysryhmähankkeilla ? (kaikilla alueilla ei ole mahdollisuutta yritysryhmähankkeisiin, Seinäjoen keskusta valkoista aluetta)

• Myös toimijoiden osaamisen ylläpito ja kehittäminen

• Ylipäätään tarvitaan matkailutoimialan nostaminen maakunnassa enemmän esille. Maakuntaohjelmassa mainitaan matkailuala ja kirjataan toimia edistämiseksi mutta niitä ei vastuuteta kenellekään eikä ohjata resursseja toimialan kehittämiseksi

• Matkailustrategian puuttuminen; ei ole määritelty mm. kansainvälistymisen kohdemaita

• Miten varmistetaan tulevaisuuden osaajat alueelle? Onko tutkintoon johtava koulutus avain tähän?


TYÖPAJOJEN TULOKSIA - MINKÄLAISIA TEKOJA MAAKUNNAN DIGITAALISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI TARVITSEMME?

• Selvitetään tarkasti matkailualan digitaalisen tekemisen taso (esim. moniko käyttää bokunia, moniko johkua jne,)

• Määritellään strategian mukaiset ja nykytilan tason huomioivat panostukset (tai muutetaan strategiaa)

• Selvitetään AMK:n mahdollisuudet tarjota konkreettista koulutusta matkailutoimijoille

• ”Perustetaan” katto-organisaatio, johon yritykset ja kunnat sitoutetaan käymällä paikan päällä ja avaamalla asia perinpohjin

• Haetaan hanke, jossa katto-organisaation toiminta suunnitellaan ja organisoidaan tekemällä oppii eli koko ajan pitäisi tehdä eikä vain koulutuksessa

• Digitaalisten kanavien käytön opettelemisen kynnyksen ylittäminen

– alkuvaiheessa ei ole vääriä ratkaisuja, vaan riittää että lähtee kokeilemaan jotakin

• Tulee huomioida kaikkien toimijoiden digiosaaminen, ei pelkästään matkailuyrittäjien

• Hyödyntämättömien resurssien kartoittaminen ja hyödyntäminen esim. Kauppakamari, ProAgria, E-P:n Yrittäjät

• Kehittäjien ja rahoittajien digiosaamisen nostaminen


TYÖPAJOJEN TULOKSIA - MITÄ MITTAREITA TARVITSEMME MUUTOSAJUREIDEN NÄKÖKULMASTA? ONKO MUITA SEURANTAAN LIITTYVIÄ ASIOITA?

• Brändin kehittyminen alue- ja yritystaso

• Digitaalinen löydettävyys: sen mittaaminen määräajoin alue- ja yritystaso

• Myynnin kehittyminen digitaalisten kanavien käyttöönoton myötä

• Digitaalisia kanavia ja alustoja käyttävien yritysten määrä

– edelliseen liittyen analyysia siitä miten digitaalisuuden hyödyntäminen vaikuttaa yrittäjien ajankäyttöön ja työhyvinvointiin (aikaa vapautuu muuhun tekemiseen ja jopa vapaa-aikaan)

• Muutosajuri ”Jakelukanavien määrän kasvu”:

• yritysten lukumäärä eri jakelukanavissa

• paljonko kauppaa syntyy jakelukanavien kautta nyt/ parin vuoden päästä

• matkailutulo, majoitusvuorokausien kehittyminen, kv-matkailijoiden määrä

• em. mittareille lähtötilanteen kartoitus/ seurantakartoitus

– myös tavoitteiden asettaminen

– liiketoiminnan kannattavuuden kasvu, sivutoimisuudesta päätoimiseksi (sivutoimisen esteet rahoitukselle, ympärivuotisuus)

• Muita asioita seurantaan liittyen:

– mittareiden käyttöön ja seurantaan liittyvää analysointia ja toimenpiteiden koordinointia pitää jonkun hoitaa

– rahoituskanavien löytämistä aukeamista jatkumon tuottamiseksi, ettei toimita pelkästään hankkeilla

– toimijoiden aktivointi omaehtoiseen toimintaan


TYÖPAJOJEN TULOKSIA - MITÄ MITTAREITA TARVITSEMME MUUTOSAJUREIDEN NÄKÖKULMASTA? ONKO MUITA SEURANTAAN LIITTYVIÄ ASIOITA?

• jakelukanavien määrä (kpl) / yritys (miten kanavien käyttö kehittyy) ja kattavuus (%) yrityskentässä

• digitaalisen liiketoiminnan eurot kanavittain

• kv-yöpymisten määrä

• ”alustan” jakelukanava-analytiikka: mistä tullaan, kauanko viivytään, mitä tehdään versus mitä haluamme heidän tekevän (uutiskirjeen tilaus, tarjouspyyntö, kysely, ostos tms.)

• lainsäädäntö ja yleiset ”normit” (Suomessa suht korkealla verrattuna kilpailijamaihin)

• paikallisuusaste (etelä-pohjanmaa) ja ristiinmyynti (yritysten suositukset toisistaan)

• asiakkaiden suosittelut, arvioinnit, kommentit

• asiakaspalautteen systemaattinen ja yhteismitallinen kerääminen ja tarkastelu sekä analysointi

• koulutuksiin osallistuminen (kpl ja %) ja koulutustarjonta

• oma merkki/leima/sinetti/sertifikaatti, jonka yrittäjä saa kun sitoutuu yhteisin arvoihin ja kehittämiseen (tietty laadun tae)

• tyytyväisyyskyselyt ”osakkaille” ja niiden huomioon ottaminen toiminnan kehittämisessä


6. ETELÄ-POHJANMAAN

MATKAILULIIKE-TOIMINNAN JA

ASIAKASDATANTEHOKAS

HYÖDYNTÄMINEN

ASIAKASDATAN

KERUUMALLEJA

ASIAKASDATAN

OMISTAJUUS

ASIAKASDATAN

HYÖDYNTÄMINEN

ALUETASOLLA

YRITYSTASOLLA

YRITYSVERKOSTOINA


T YÖPA JAN TULOKSIA - MITEN YKSIT YISKOHTAINEN ASIAKASTIETO KOTIMAISISTA JA KANSAINVÄLISISTÄ MATKAILIJOISTA SA ADA AN KERÄTT YÄ JA MINNE SEKÄ MITEN SITÄ OSATA AN HYÖDYNTÄ Ä NYKYISTÄ PAREMMIN MARKKINOINNISSA , MYYNNISSÄ JA TUOTEKEHIT YKSESSÄ YRIT YS - JA ALUETASOLL A?

• Tulisi ehkä määrittää mikä on asiakastietoa ja mikä on asiakaspalautetta

• Maakunnan matkailutoimijoille käyttöön voisi olla strukturoitu ja vakiomuotoinen asiakastyytyväisyyslomake

• Tulisi määrittää, mitä tietoja halutaan, minne tietoja halutaan käyttää ja kuka tiedon omistaa

• Tarvitaanko maakuntaan ISO markkinatutkimus (1-2 vuoden välein) ja minitutkimukset (useammin),

• Miksi tietoa kerättäisiin? – Ehkä vaikuttavuus ja uskottavuus näkökulman kautta?

• Jos asiakkaista olisi tarkempaa tietoa ja pystyttäisin viestimään uskottavasti, markkinoinnin kohdentaminen olisi helpompaa

• Säännöllisin välein tehtävä matkailijatutkimus samalla sisällöllä kohderyhmittäin (räätälöitävät asiakasprofiilit)

• Kerättävää tietoa tulee voida käyttää viestinnässä ja maineenhallinnassa

• EP liitto teettää matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen, muuten tieto on pääasiassa hiljaista tietoa, muutamalle isommille yrityksille tehdään bränditutkimus

• Yritykselle suunnattuja tutkimuksia on tehty epäsäännöllisin välein, ehkä niitä pitäisi lisätä?


ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN TOIMENPITEET

2019 - 2021


Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy

Työryhmässä todettiin, että ”Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa mainitaan matkailuala ja kirjataan toimia edistämiseksi mutta niiden toteuttamista ei ole vastuutettu kenellekään eikä resursseja ohjattu toimialan kehittämiseksi”

Matkailustrategian päivittäminen (kansainväliset markkinat ja kohderyhmät) ja strategiakoordinointi tulee varmistaa prioriteetilla I

Alueen brändistrategia ja työ

Matkailustrategian päivitys ja toimeenpano

Mittaaminen

Alueorganisaatiomalli, liiketoiminta ja koordinointitoiminnan käynnistäminen

1 DigiAnalyysi 2 DigiLakeus I 3 DigiLakeus II 4 DigiTutor

DIGITAALISEN LIIKETOIMINNAN ANALYYSIKohderyhmät: • matkailuyritykset• tukipalveluja tuottavat yritykset• Yritysneuvojat ja kehittäjät

SisällötDigitaalisen liiketoiminnan osaaminenATK (backoffice, frontoffice)Tavoitteet kehittymiselleMittarit seurantaan

DigiLakeus I sisällöt”tasoluokitus”

”Digikätilön” palkkaus

DIGITAALISEN LIIKETOIMINNAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN• Tuotteistus digitaalisiin

jakelukanaviin• Vastuullisuus ja laatu

jakelukanavissa• BackEnd ja FrontEnd ratkaisut• Jatkuva parantaminen

Tutkintoon johtava tai täydennyskoulutus

YritysryhmähankkeetYritysten kehittämispalvelut

ETELÄPOHJALAINEN MATKAILU KV-MARKKINOILLE• Visit Finland KV-ohjeiden

mukaan• Visit Finland digitiekartan

toimenpiteillä

Alueorganisaatio edellä integroituen suuraluetoimen-piteisiin (Rannikko vs. Lakeland)

Eteläpohjalaiset kärkituotteet kansainvälisiin jakelukanaviin

ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITAALISEN LIIKETOIMINNAN TUKIPALVELUT

Leader yritysryhmähankkeetElyn yritysten kehittämispalvelutBF rahoitusinstrumentitDigitalkkaritDigikätilötMatkailuakatemia ja -parlamentti

Eteläpohjalaiset kärkituotteet kansainvälisiin jakelukanaviin

2019 2021

DIGIANALYYSI

KENELLE:

Matkailuyritykset, tukipalveluja tuottavat yritykset, yritysneuvojat ja

kehittäjät

MITÄ:

Digitaalisen liiketoiminnan osaaminen, toimintaympäristön analyysi

MIKSI:

Analyysi tuottaa aineistoa, joka voidaan määrittää, suunnitella ja

toteuttaa digitaalisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamisen

pidempikestoinen valmennusohjelma

Aineiston avulla matkailuyritykset voidaan luokitella osaamistason ja

toimintaympäristön toiminnan mukaan sekä tarjota yrityksille

täsmälliset valmennuspolut ja tukitoiminnot (Digikätilö)

MITEN:

SeAMK toteuttaa Analyysi vaiheen

TULOKSIEN HYÖDYNTÄMINEN

SeAMK suunnittelee yhdessä elinkeinon edustajien kanssa DigiLakeus

I pitkäkestoisen (vähintään 12 kk) digitaalisen valmennuskokonaisuudet

RAHOITUS

AVOIN

2.4.2019 SIVU 66

DIGIL AKEUS ISATEENVARJO

HANKE

KENELLE

Eteläpohjalaiset matkailuyritykset ja matkailuliiketoiminnan tukitoimijat sekä

matkailukehittäjät

MITÄ

Digitaalisen liiketoiminnan osaamisen kehittämisen valmennusohjelma, perustuen

Analyysi -vaiheessa saatuun pohjatietoon

Teemoina muun muassa ovat tuote ja tuotteistus, hinta ja hinnoittelu, jakelu ja

markkinointi sekä vastuullisuus

MIKSI

Valmennusohjelman tavoitteena on eteläpohjalaisten matkailuyrityksien digitaalisen

liiketoiminnan osaamisen nostaminen ja maakunnan kilpailukyvyn ylläpitäminen

kansainvälisillä ja kotimaan matkailumarkkinoilla.

MITEN

Kokonaiskoordinaatiohanke, jota koordinoidaan SeAMKin toimesta ja jonka

rahoittamiseen, viesintään ja yritysten sparraamiseen osallistetaan myös Leader

rahoittajat ja yrittäjäjärjestöt. Instrumentteina voidaan käyttää tutkintoon johtavaa tai

täydennyskoulutusta sekä Leader yritysryhmähankkeita.


Yritysten digitaalisen osaamisen nostaminen näkyy matkailutulon ja erityisesti matkailun

online myynnin kasvussa, toimivien ja vastuullisten matkailutuotteiden määrän kasvussa ja

yhteistoiminnan sekä yhteisten tuotteiden operoinnissa.

RAHOITUS

E-P liitto, ESR, Leader rahoitus

2.4.2019 SIVU 67

DIGIL AKEUS IIETEL ÄPOHJAL AINEN

MATK AILU KV -MARKKINOILLE

KENELLE

Kansainväliseen matkailuliiketoimintaan siirtyvät / tavoittelevat matkailuyritykset

MITÄ

Kansainvälisen matkailuliiketoiminnan valmennusohjelma Visit Finland KV-ohjeiden mukaan ja

integroituen alueorganisaatio edellä suuraluetoimenpiteisiin (Rannikko vs. Lakeland)

noudattaen Visit Finland digitiekartan toimenpiteitä

MIKSI

Tavoitteena on kasvattaa eteläpohjalaisen matkailuyrityksen kansainvälisen matkailuliiketoiminnan

ja ekosysteemin osaamista

Tavoitteen on saada eteläpohjalainen matkailutuotanto kansainvälisiin jakelukanaviin

MITEN

Alueorganisaation koordinoimana toteutettava kokonaisuus, jossa hyödynnetään Business

Finlandin ja Visit Finlandin kansainvälistyvän yrityksen viitekehystä ja rahoitusinstrumentteja sekä

Ely-keskuksen yritysten kehittämispalveluja. Kehittämistoimet ajoittuvat vuodelle 2020-2021.


Yritysten kansainvälisen matkailuliiketoiminnan osaamisen nousu näkyy kansainvälisen

kiinnostuksen, matkailutulon ja erityisesti matkailun online myynnin kasvussa, yhteistoiminnan

sekä yhteisten tuotteiden opetoinnissa.

RAHOITUS

Ely-keskuksen yritysten kehittämispalvelut vuoteen 2021

Business Finland kansainvälistyvälle matkailuyrityksille suunnatut rahoitusinstrumentit

2.4.2019 SIVU 68

DIGITUTOR

KENELLE

Etelä-Pohjamaan matkailuyrityksille, matkailutoimialaa kehittäville tahoille

MITÄ

Tukipalvelut matkailun digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen,

verkostoitumiseen ja käytännön haasteisiin. Tukipalveluja tuotteistetaan eri

tasoisesti eri tarpeisiin.

MIKSI

Yritysten digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen on suurimmalta osin

osaamisen kehittämistä. Tukitoiminnot vahvistavat kokeilemaan digitaalisen

liiketoiminnan käyttöönottoa käytännössä ja kehittämään digitaalisen

liiketoiminnan prosesseja tehokkaammin.

MITEN

Osana matkailun alueorganisaation toimintaa tuotteistettuna,

kaupallistettuna ja kiinteänä osana korkeakoulujen opetustoimintaa ja

projektisisältöjä.


Hyöty jalkautuu suoraan alueen yrityksille.

RAHOITUS

AVOIN

2.4.2019 SIVU 69

M AT K A I L U ST R AT E G IA N PÄ I V I T Y S J A

T O I M E E N PA N O

Etelä-Pohjanmaan matkailustrategian päivitys voidaan laskea

kehittämistoiminnoista prioriteettiin 1.

Strategian toteutumisen varmistamista, vaikutusten seurantaa ja

muutosten ennakointia on tehty vuoteen 2015 saakka Seinäjoen

ammattikorkeakoulun MATKO3 – Matkailun koordinointi Etelä-

Pohjanmaalla hankkeen työnä.

Tavoitteena oli, että maakunnallisessa matkailuparlamentissa seurataan

strategian toteutumisentilannetta, keskustellaan merkittävimmistä

muutostekijöistä sekä tarkistetaan tarvittaessa tavoitteita ja toimenpiteitä.

MATKO3-hanke päättyi vuoden 2015 lopussa, minkä jälkeen vastuu

strategian seurannasta on ollut Etelä-Pohjanmaan liitolla osana

maakuntastrategian seurantaa.

Päivitystyö on välttämätöntä, jotta maakunnan matkailulle

mahdollistetaan kestävä kasvu ja kehitys. Matkailua ohjaavat globaalit

muutosajurit, joiden vaikutukset ulottuvat väistämättä eteläpohjalaiseen

matkailuun.

Päivitystyössä erittäin tärkeässä roolissa ovat maakunnan yritykset, mutta

myös matkailustrategiaa koordinoiva ja toteuttava organisaatio

(alueorganisaatio)

Strategiatyöprosessi tulisi käynnistää heti vuoden 2019 keväällä.

2.4.2019 SIVU 70

BRÄNDISTRATEGIA JA T YÖ

Eteläpohjalainen matkailu tarvitsee yhteisen vision, mission,

brändin ja brändin jalkauttamisen toimenpiteet

Brändistrategia ja –työ tulee käynnistää välittömästi

matkailustrategian päivitystyön jälkeen ja osana

matkailustrategiatyötä

Brändistrategian jalkautus alueelle tulee tapahtua hallitusti ja

näin ollen sekä Etelä-Pohjanmaan liitolla ja matkailun

alueorganisaatiolla on merkittävä rooli brändityön toteuttamisessa

2.4.2019 SIVU 71

ALUEORGANISA ATIOMALLI JA LIIKETOIMINTA

Matkailustrategiassa linjattujen toimenpiteiden

toteuttamiseen tarvitaan koordinointia yritysten ja

Visit Finlandin ja edelleen matkanjärjestäjä portaan

kanssa yhdessä toteutettaviin operaatioihin

Alueorganisaation liiketoiminnan määrittämiseen

tulee osallistua niin alueen matkailuyritykset,

korkeakoulut, kunnat ja elinkeinotoimet ja – yhtiöt

Määrittämisen yhtydessä tulee avata roolit, vastuut,

pelisäännöt, joiden myötä alueorganisaatio toimii

työvälineenä alueen yrityksille

Alueorganisaation rooli on merkittävä

koordinoivana tahona Visit Finlandiin, kansainvälisiin

matkanjärjestäjiin ja myynin pain niin B2B kuin B2C

markkinoilla.

2.4.2019 SIVU 72

MITTA AMINENJA ANALYSOINTI

Eteläpohjalainen matkailu tarvitseen kehittyäkseen toimivan

analysointi- ja mittaamisympäristön

Mittaamisen tarkoituksena on mahdollistaa matkailun kasvusta

seuraavien tai johtuvien muutosten tasapainottaminen

Seurattavat ja mitattavat kohteet ja asiat tulee määrittää

mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta vaikuttavuutta voidaan

seurata matkailustrategian alkuvaiheista alkane

Mittaaminen ja analysointi kuuluisi luontevati korkeakoulujen

toimintakenttään

2.4.2019 SIVU 73

K I I T O S A J A S TA S I .

T A V O I T E

O N L I N E – M Y Y N T I O N E T E L Ä P O H J A L A I S I L L E

M A T K A I L U Y R I T Y K S I L L E A R K I P Ä I V Ä Ä

2.4.2019 SIVU 74

etelÄpohjalaisen matkailun digitiekartta ja ... · matkailuyritysten digitaalisen osaamisen...

Documents