mikä on tulevaisuuden kunta?

Mikä on tulevaisuuden kunta?

Tuuli Tarukannel30.3.2016

Esittely

TervehdysTuuli TarukannelErityisasiantuntija, HTMwww.hallintoakatemia.fi

Kokenut kouluttajaVerkkokouluttaja, videokouluttajaKunnassa keskushallinnossaKoulutuspäällikkö, hallinto- ja lakiasiat, FCGKuntaliitto, lakiyksikkö, lakiasioiden erityisasiantuntijaValtionhallinnossa, mm. oikeusministeriön lainvalmisteluosasto, julkisoikeuden yksikköPitkään luottamushenkilönä kunnassa

2

3

Kun puhutaan tulevaisuudesta…

“Hevonen on täällä jäädäkseen, mutta auto vain ylellisyys ja muotioikku.” Michigan Savings Bankin toimitusjohtaja kehotti Henry Fordin lakimiestä olemaan sijoittamatta Ford Motor Companyyn, 1903.

4

Hallitusohjelma ja kunta

Tulevaisuuden kunta

Hallitus linjasi, että kuntien toiminnan lähtökohta on paikallisuus. Kunnan rooli on jatkossa yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjä. Kunnat voivat olla erilaisia ja valtion kuntapolitiikka nojaa yhteistyöhön kuntien kanssa. Hallitus edistää vapaaehtoisia kuntaliitoksia, minkä seurauksena kuntarakennelakia muutetaan. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistusta jatketaan huomioiden kuntien muuttuva tehtäväkenttä.

5

Kuntakentän uudistukset: mitä meneillään?

• Uusi kuntalaki (voimassa) ja siihen liittyvät pakolliset uudistukset

• Sote-uudistus (?)• Maakuntauudistus (?)• Kuntauudistus (?)

6

Kunnan olemassaolon oikeutus?Kuntien rooli muodostuu siitä, mitä se tekee ja miten se tehtävässään onnistuu. Oikeutus kunnan olemassaoloon syntyy 1. Osallisuuden tunteesta, siitä että kuntalainen tuntee voivansa vaikuttaa kuntaan ja sen toimintaan2. Siihen, mitä kunta saa aikaan ja miten se onnistuu palvelutehtävässä

Huomioitavaa:- Elämäntapa – ja tyyli-Kunta syntymäpaikkana, kotipaikkana, asuinpaikkana identiteetti siirtymässä nettiin? -Yhteisön hallinta, paikallisdemokratia-Passiivisesta asiakkaasta aktiiviseksi toimijaksi, voimavaraksi, kehittäjäksi-Pop-up demokratia, vaikutuskanavat, viestintä

-Mietittävää: näitä kukaan ei voi viedä meiltä pois?

7

Sote-uudistus: mitä kunnilta lähtee?Ehdotuksen mukaan itsehallintoalueiden tehtävänä olisi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät:• Sosiaali- ja terveystoimen tehtävät• Pelastustoimen tehtävät ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset

tarpeet järjestää itsehallintoaluetta laajempaa aluetta ja väestöpohjaa vaativat tehtävät laajemmalla alueella

• Maakuntien liitoille kuuluvat alueiden kehittämisen ja sen rahoituksen mukaan lukien EU:n ohjelmaperusteisen rahoituksen välittämisen tehtävät sekä alueellisen maankäytön suunnittelun tehtävät

• ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät mukaan lukien maaseutuelinkeinojen kehittämis- ja rahoitustehtävät

• Mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto

8

Miten kunnan käy?• Mikäli nykyehdotukset menevät läpi, kuntien tehtävistä

noin puolet siirtyy itsehallinnollisille alueille vuoden 2019 alussa.

• Kuntien rooli, tehtävät ja asema suhteessa perustettaviin itsehallintoalueisiin on vielä osin epäselvä.

• Jatkossa kunnan rooli tulee muuttumaan ja sen tehtävä keskittyy entistä enemmän hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseen sekä kuntademokratian näkökulmaan.

• Julkisen hallinnon muodostavat kolme toimijaa: • Valtio• Itsehallintoalueet• Kunnat

Tehtävänjaossa on vielä useita avoimia kysymyksiä

9

Mitä kuntiin jää?

Perinteinen kunta: • Palvelutehtävä (julkiset palvelut)• Hyvinvointitehtävä • Elinkeinotehtävä• Itsehallinto/yhteisötehtävä (demokratia) • Perinnetehtävä (kylät, identiteetti, ”meidän kunta”…)

Uusi kunta:• Merkittävä osa tehtävistä ja rahoista siirtyy

itsehallintoalueelle: mitä jää jäljelle?

10

Mitä kuntiin jää?Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen ovat ainakin (uudistuksen toteutuessa):

• Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen• Elinvoiman edistäminen• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen• Opetus- ja kulttuuri-palvelut• Tekniset palvelut• Yleisen toimialan palvelut

Mitä kunta on ollut kuntalaisille? Esimerkiksi seuraavat palvelut ovat olleet paljon käytettyjä:

• Kierrätystoiminta• Jätehuolto• Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto• Kirjastopalvelut• Sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanotto• Liikunta-, urheilu- ja muut vapaa-aikapalvelut • Hammashoito

11

Mitä käytännössä merkitsee?• Johtamisjärjestelmiä pitää muuttaa: kuntien tehtävät

vähenevät, esim. valtuutettujen, lautakuntien ja kunnan eri toimialojen tarve vähenee, henkilöstöä siirtyy itsehallintoalueille. Hallintosääntö ja organisaatiouudistus

• Rooli, tehtävät muuttuu Kunnat tulevat keskittymään ja panostamaan entistä enemmän elinvoiman edistämiseen ja sivistyspalveluihin.

• Valinnanvapaus Paikallisten elinkeinojen mahdollisuudet lisääntyvät, sote-palvelujen asiakas valitsee itseään lähimpänä olevan palveluntuottajan, tuo rahaa ja mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille.

• Kunnat tuottavat itse vähemmän palveluita kuin nykyisin. Kumppanuudet yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa lisääntyvät.

12

Kuntaskenaariot (Kunta2017 -hanke)

• Holtitonta menoa –skenaario:• Markkinoiden ylivalta kasvaa ja yksilöiden

eriarvoistuminen elämän kaikilla osa-alueilla lisääntyy. Kunnat toteuttavat vain yksilöiltä tulleita toimeksiantoja. Kunnat etsivät rooliaan ja tehtäviään markkinoiden ’jäännöserästä’.

• Romahtanut reservaatti –skenaario:• Hyvinvointiyhteiskunta ei enää toimi, yhteisvastuullisuus

on heikkoa ja maan kilpailukyky on heikko. Kunnalla ei ole enää roolia yhteiskunnan kehittämisessä, sillä yksilöt ja yritykset huolehtivat siitä. Kuntahallinto supistuu olemattomaksi.

13

Kuntaskenaariot (Kunta2017 -hanke)

• Jatkuva jännite –skenaario:• Yhteiskunta sirpaloituu useille eri ryhmille, minkä lisäksi

olennaista on alueiden, ryhmien ja aatteiden jatkuva vastakkainasettelu. Haasteena on yhteisöllisyyksien yhteensovittaminen, kunnan legitimiteetin ja kunnallisen demokratian säilyttäminen sekä turvallisen elämän turvaaminen.

• Yhteisvastuu renessanssi –skenaario:• Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen on vakaalla

pohjalla, eriarvoisuus on vähäistä ja talouskasvu on tasaista. Haasteina ovat henkilöstön osaamisen kehittäminen, monipuolisen tarjonnan hallinta ja ilmaston muutoksen huomioiminen kunnan toiminnassa.

14

Mihin kaikkeen siis pitäisi varautua?Yksi näkökulma: Sitran megatrendilista 2016:

Trendi 1: Teknologia muuttaa kaiken • Digitalisaatio

Trendi 2: Globaali arkinen ja jännitteinen keskinäisriippuvuus • Talousalueet ovat toisiinsa entistä kietoutuneita kaupan,

investointien ja finanssijärjestelmien kautta.

Trendi 3: Kestävyyskriisi nyt • Ilmastonmuutoksella ja luonnonvarojen ehtymisellä on

moninaisia, pitkällä aikavälillä dramaattisia ja kompleksisia vaikutuksia luonnonympäristoon, ihmisten elinoloihin, talouteen ja yhteiskuntaan.

15

Mihin kaikkeen siis pitäisi varautua?”Digitalisoitumisen ja internetin mahdollistamien uusien toimintatapojen synty tarkoittaa sitä, että meneillään on samankaltainen siirtymäaika, kuin mitä teollinen vallankumous tai sähkon laajamittainen käyttoonotto tarkoitti aikoinaan ihmiskunnalle.”

Esimerkki demokratian ja osallisuuden kannalta: ”Digitaaliset joukkoalustat. Ennennäkemäton tiedon demokratisoituminen ja läpinäkyvyyden lisääntyminen on käynnistynyt sosiaalisen median, Wikipedian, avoimien online-kurssien, avoimen opetuksen, datan, koodin, käännosteknologian, hakukoneiden ja ilmaisten applikaatioiden myotä. Uber, Airbnb, eBay, Paypal, Bitcoin, Kickstarter, Shape- ways, Linux ja Wikipedia ovat kaikki esimerkkejä digitaalisesta joukkoalustasta, joka on radikaalisti muuttanut totuttua toimintatapaa näillä aloilla. Jakamistalous, joukkoistus ja joukkorahoitus luovat tilaa uusille innovaatioille ja organisoitumisen muodoille.”

Sitra: Megatrendit 2016, s.9

1

Tulevaisuuden kunnat

• Pieni kunta:• https://www.youtube.com/watch?v=JpH4zTfZyr4

• Keskikokoinen kunta:• https://

www.youtube.com/watch?v=TL1i_GnJTpo&feature=youtu.be

• Kaupunki:• https://www.youtube.com/watch?v=X5J6bRrudtY

1

18

Nykyhetki ja tulevaisuus• Uuden luominen edellyttää, että keksitään itsensä uudelleen hyödyntäen paikallisia erityispiirteitä.• Jatkuvaa ajatustensa kyseenalaistamista: onko vakiintuneet käytännöt hyviä, onko meidän kaupunki valmis, kuka on meidän kuntalainen, onko meidän toiminta järkevää nyt, entä viiden vuoden päästä?• Nähtävä tulevaisuuteen, investoida ja käyttää resurssejaan niin, ettei kaikkea käytetä hetkessä ajankohtaisen, sillä hetkellä tärkeältä näyttävän asian vuoksi.• Uudistumiseen ei jää energiaa riitelyn, pelien ja poukkoilevan päätöksenteon paineessa. Kunnan pystyttävä palauttamaan luottamus yhteisöihin ja verkostoihin• Kunnilla on yhä keskeisempi merkitys siinä, miten pitkän aikavälin merkittävistä asioista kyetään huolehtimaan vastuullisella tavalla.

•Kumpi meidän toimintaa ohjaa: strateginen toimintatapa vai kriisinhallinta ja ajautuminen?

19

Kuntalain uudistamisen tavoitteet – pakko uudistuaJOHTAMINEN• Poliittisen johdon päätöksentekokyvyn vahvistaminen, työnjaon

selkeyttäminen, kuntapolitiikan ammatillistumisen lisääminen• Kuntakonsernin ja kunnan toiminnan ohjaus kokonaisuutena

DEMOKRATIAN VAHVISTAMINEN• Edustuksellisen demokratian toimivuus, luottamushenkilöiden

toimintaedellytykset , päätöksenteon läpinäkyvyys• Osallistumiskeinojen uudistaminen, vuorovaikutuksen lisääminen• Uudet sähköiset toimintatavat

TALOUDEN KESTÄVYYS• Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen• Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa• Kunnille säädettävien tehtävien rahoituksen turvaaminen

20

Mikä on kunta uuden kuntalain mukaan?• Kuntalain tarkoituksena on

- luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa - edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä.

• Kunnan toiminta-ajatuksessa on huomioitu nykykunnan tarpeet ja toiminta: Kunnan tehtävänä on

- edistää asukkaidensa hyvinvointia- edistää alueensa elinvoimaa - järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja

ympäristöllisesti kestävällä tavalla

- Kunnan toiminnalla tarkoitetaan kaikkea sitä, missä kunta on mukana eli kunta, kuntakonserni, kuntien yhteistoiminta, omistukseen, sopimukseen ja rahoitukseen perustuva toiminta

Tämän lisäksi tulee huomioida kunnan toimintojen yhteensovittaminen!

21

Uusi kuntastrategia•Kuntastrategia on valtuuston lakisääteinen ohjausväline•Strategia sisältää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet, siinä tulee ottaa huomioon

• kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen;• palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;• kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;• omistajapolitiikka;• henkilöstöpolitiikka;• kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;

sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.•Perustuttava arvioon

• kunnan nykytilanteesta • tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista

kunnan tehtävien toteuttamiseen. • ”Kuntastrategia ei voi olla irrallinen näkemys kunnan

tulevaisuudesta, sen tulee perustua realistiseen nykytila-arvioon kunnan tilanteesta niin talouden kuin muidenkin tekijöiden osalta sekä mahdollisimman laajaan näkemykseen kunnan toimintaympäristössä tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista ja niiden vaikutuksista.”

1

Kuntastrategian merkitys kasvaa

• Taloudelliset realiteetit, kunnan kehitysnäkymät huomioitava

Erillisistä strategioista, julistuksista ja suunnitelmista

luopuminen• Kunnan toimintojen

yhteensovittaminen• Yhteinen strateginen

näkemys resurssien suuntaamisesta

Kunnan koko toimintaa läpileikkaavat pitkän aikavälin strategiset

tavoitteet.

• HUOM! • Ohjaa valmistelua ja

päätöksentekoa

Strategia ja talous käsikädessä

-> JOHTAMISEN VÄLINE

23

Uusi kuntastrategia ja osallisuus

• Strategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet• Kaikkien kuntalaisten osallisuuden edistämisen tulisi

olla yksi keskeisistä kunnan strategisista tavoitteista.

• Kunnan tulisi asettaa osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvät keskeiset strategiset tavoitteet osana kuntastrategiaa ja tarkastella tässä yhteydessä kokonaisuutena ja suunnitelmallisemmin mm. kunnan hyödyntämiä osallistumistapoja, viestintää, ja avointa valmistelua koskevia periaatteita.

24

Osallistuminen ja vaikuttaminen• Asukkaiden ja palvelun käyttäjien oikeus osallistua ja vaikuttaa

kunnan toimintaan

• Valtuustolla on vastuu monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista, mutta kunnalla on edelleen harkintavalta päättää tavoista

• Kuntalaki luo edellytyksiä ja kannustaa osallisuuteen

• Laissa on esimerkkiluettelo osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista. Tavoitteena on kannustaa monipuolisten vaikuttamiskeinojen käyttöä• Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, kuntalaisraadit• Käyttäjien edustajien nimeäminen kunnan toimielimiin• Mahdollisuudet osallistua kunnan talouden suunnitteluun• Käyttäjälähtöisen vaikuttamisen keinot • Asukkaiden, järjestöjen, muiden yhteisöjen toiminnan

tukeminen

25

Tutkimus osallisuudesta (Kuntaliitto)

• Yleisin tapa kuntalaisten näkemysten ja mielipiteiden kartoitukseen ovat Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan kuntalaistilaisuudet.

• Selvä enemmistö kunnista käyttää myös yhdistysten ja järjestöjen kuulemisia sekä asiakaskyselyjä.

• Yli puolet kunnista kerää kuntalaispalautetta hallinnolle ja tekee asiakaskyselyjen ohella kuntalaiskyselyjä.

• Vajaa puolet kunnista kartoittaa kuntalaismielipiteitä luottamushenkilöiden jalkauttamisella.

• Yhteissuunnittelutilaisuuksia järjestetään noin kolmasosassa kuntia. • Harvat kunnat käyttävät kuntalaismielipiteiden kartoitustapoina Internetin

keskustelupalstoja, kuntalaishaastatteluita sekä kansalaisraateja ja verkkovaltuustoja.

• Kuntalaisten eniten käyttämiä suoria osallistumis- ja vaikuttamiskanavia ovat asiakas- tai käyttäjäkyselyyn vastaaminen, osallistuminen päiväkodin tai koulun vanhempainiltaan, talkootyöhön osallistuminen, yhteydenottaminen kunnan viranhaltijaan sekä yhdistyksen kautta osallistuminen.

• Vähiten käytetyimpiä tapoja ovat kuntalaisaloitteet, puoluetoimintaan osallistuminen ja valituksen tai oikaisuvaatimuksen tekeminen.

26

Miten kunnan tulee viestiä ja tiedottaa?• Uudessa kuntalaissa ”tiedottaminen”-sana on korvattu sanalla ”viestintä”

Halutaan korostaa toiminnan vuorovaikutteisuutta• Kunnalla on laaja harkintavalta, miten viestintä käytännössä toteutetaan.• Tiedotettava kunnan toiminnasta asukkaille, palvelujen käyttäjille,

järjestöille ja muille yhteisöille.• Kunnan annettava riittävästi tietoa seuraavista asioista:

– Kunnan järjestämistä palveluista– Kunnan taloudesta– Valmistelussa olevista asioista ja niitä koskevista suunnitelmista– Asioiden käsittelystä, päätöksistä, päätösten vaikutuksista– Osallistumis- ja vaikuttamiskeinoista

• Toimielinten esityslistat ja liitteet – yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeelliset tiedot yleiseen tietoverkkoon. Salassapitovelvoitteet, tietosuoja otettava selkeästi huomioon, muistettava, että henkilötiedot ovat yleisessä tietoverkossa vain tehokkaan tiedottamisen vaatiman ajan

• Selkeä ja ymmärrettävä kielenkäyttö

27

1Yhteystiedot

Kiitos!Tuuli TarukannelErityisasiantuntija, HTMwww.hallintoakatemia.fi

Hallintoakatemia löytyy: Twitteristä @HallintoFacebookistaSlideSharestawww.hallintoakatemia.fi