mikä yliopisto, mikä formaatti?

of 14 /14
1 Mikä yliopisto, mikä formaatti? Julkaisemisen näköaloja Suomen yliopistoissa Tuija Sonkkila XML Finland ‘99

Author: oistin

Post on 19-Jan-2016

42 views

Category:

Documents


0 download

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Mikä yliopisto, mikä formaatti?. Julkaisemisen näköaloja Suomen yliopistoissa Tuija Sonkkila XML Finland ‘99. Väitös kirja. Väitöskirjoissa on eroa. Todellisuus. input. output. Rakenteinen dokumentti SGML/XML. Dokumentti tekstinkäsittely- ohjelman formaatissa + tyylit ja mallit. - PowerPoint PPT Presentation

TRANSCRIPT

  • Mik yliopisto, mik formaatti?Julkaisemisen nkaloja Suomen yliopistoissa

    Tuija Sonkkila XML Finland 99

  • Vitskirja

  • Vitskirjoissa on eroa

  • Todellisuus

  • input

  • output

  • Rakenteinen dokumentti SGML/XMLDokumentti tekstinksittely-ohjelman formaatissa + tyylit ja mallitDokumentti tekstinksittely-ohjelman formaatissaDokumentti ASCII:naDokumentti bittikarttanaPaperidokumentti 1999 Varjonenmetainformaatio

  • diplomica.comeMatterGranumdigitaalinen kirjastokirjoittajadissertation.com

  • Karlskrona/RonnebyThe XML FilesOuluJULTIKAEspooHUTpublHumboldtUniversittzu BerlinDiDiOsloUSITNDLTD

  • www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/RAJU.html

    - komelta kalskahtava alaotsikko- itse asiassa puhun tst.- eli vitskirjasta- huom tahallinen vrivirhe yhdyssanan eri osissa - ensimminen korostaa perinnett, josta juontuu joukko vaatimuksia vitskirjan olomuodolle- toinen sana on itse asiassa harhaanjohtava, siit vhn myhemmin- akateeminen (eurooppalainen) traditio menee nin:- vittelij kirjoittaa vitskirjan-lhtee tarkastajille (paperi)-hyvksytn ja saa julkaisuluvan-pidetn nhtvntietty aika-otetaan pois-puolustetaan vitstilaisuudessa-julkistetaan/varastoidaan/jaellaan- vitskirjan 90-luku- (piirr kynll) control+p-1995 OPM-suositus julkaisukytnnksi, ei tarvita paperia- 1998 rehtorien neuvosto, suositus vittelykytnnksi ei tarvita paperia-1999 Tampereen yliopisto: elokuu 2000 e-vitskirja -- tm on yksinkertaistus, luonnollisesti on poikkeuksia- vasemmalla voisi olla mik tahansa luonnontieteen tai tekniikan tieteenala, oikealla mik tahansa nk. ihmistieteen ala-vits ei siis ole vain kirja-digitaalinen/elektroninen ...- on hyv muistaa, mit PC tarkoittaa: personal computer. Sen kytttapoihin voidaan yritt vaikuttaa suosituksin yms (ja vaikutetaankin), mutta vain tiettyyn rajaan asti. Kyttj ptt.- PC:n avulla kytettvien dokumenttien (digitaalisten) suhteen ptee kaupan laki: asiakas on kuningas. Jos tuotetta ei osteta, siin on jotain vikaa - tai sitten sit ei ole huomattu.-RAJU-tapahtumassa Jari Perkimki kiteytti hyvin: simppelisti on kyse inputista ja outputista. -input-puolella vlineet ja kytttavat valitaan lhelt: vitskirjan tekijn kannalta tutkijaryhmst, omasta labrasta, tieteenalalta (lehden julkaisuohjeet, tutkimusryhmn tapa)- tai yksin tyskentelev itseltn- output eli asiakas- kytt alta vistaa (krjistys!)- haluaa valita muodon miss lukee tai kytt- voi haluta ostaa kirjan (ja ostaakin)

    - keskelle j jrjestelm, jonka rakentamista Suomen yliopistot nyt miettivt (tai tekevtkin jo)- minusta on virhe ajatella, ett tm harmaa ympyr silyy muuttumattomana. Ett riitt, ett tarjotaan yksi muotti, yksi formaatti, jossa tavaraa ns. saa. Nidenkin pivien aikana on kuultu useassa esitelmss, miten digitaaliseen dokumenttiin on listtviss erilaisia nkymi- toinen seikka: kun volyymi kasvaa, tarvitaan automatisointia, jos mahdollista.-kuvassa laatikoiden sisltm asia, dokumentti, kasvattaa informaatiosisltn sit mukaa kun siirrytn ylspin. Ei asiasisltn vaan tietoa itsestn, metainformaatiota. Ainakin sit on mahdollista list. Siirtyminen ylspin, muunnokset ovat ihmistyt (resursseja). Automatisointi on lhes ellei tysin mahdotonta.- toinen suunta: automatisointi mahdollista.- kaikissa niss laatikkomuodoissa - paitsi merkkaamattomana, raakana ASCII:na - vitskirjoja on tallennettu ja tallennetaan- -jrjestelmn yllpitjn on tehtv sek input- ett outputmahdollisuudet sellaisiksi, ett ne kestvt kyttjien muuttuvat tarpeet-mallipohjilla voidaan tarjota ennustettavuutta, tiettyyn rajaan asti. Mutta: paljon erilaisia, kiusaus muuttaa, voi muuttaa (IEEE90%) Output-puolelle on saatava erilaisia tapoja kytt- yllpitj huolehtii metainformaation lismisest, dokumenttien kytettvissolosta ja aitoudesta- mik tai kuka sitten on yllpitj? Elektronisen aineiston yllpitj ei ole yksiksitteinen ilmi= kirjasto (tss tapauksessa kytn termi digitaalinen kirjasto)= kirjasto-kirjavlittj (Granum)= nettikirjakauppa = kirjoittaja itse tai hnt edustava nettivlittj (eMatter, Flathead-nettikirjakauppa)

    -