näin suunnittelet laadukkaan globaalikasvatushankkeen
Post on 25-Jan-2017
287 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Näin suunnittelet laadukkaan globaalikasvatushankkeen
21.4.2016
Anna Ylä-Anttila ja Anni Vihriälä
Päivän ohjelma9.00 Esittäytyminen
9.30 Globaalikasvatuksen trendejä ja oman järjestön rooli
10.30 Eetin hanke keissinä
10.45 Hankkeen muutostarina
11.20 Hankesuunnittelun työkaluja ja hankkeen välitön tavoite
12.00 Lounas
13.00 Hankkeen seuranta ja indikaattorit
13.50 Kohderyhmä ja toiminnot
14.45 Budjetointi
15.00 Rahoitusmahdollisuuksia
15.15 Kysymyksiä, koonti ja palaute
Mikä on minulle tärkeää tekemässäni globaalikasvatustyössä?
Globaalikasvatuksen trendejä
Pehmeää vai kriittistä globaalikasvatusta? (”soft vs critical ge”)
Arvot globaalikasvatuksessa (common cause)
Kestävän kehityksen tavoitteiden universaalisuus, ”great transition”
Etelän ääni (”southern voices”)
”Soft vs critical”
● Globaalikasvatukseen liittyvän tutkimuksen myötä esiin on noussut kysymys siitä, onko globaalikasvatus muutosvoimaista ja haastaako se niitä rakenteita, jotka ylläpitävät epäoikeudenmukaisuutta, köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
● ”critical literacy and independent thinking” - globaalikasvatuksen ydintä
● Tutkimuksen myötä tavoitteeksi määrittynyt:
1) tulla tietoiseksi monimutkaisista prosesseista ja useista näkökulmista, joita globaaleihin kysymyksiin liittyy
2) tutkia omia käsityksiään ja käsityksiään maailmasta kriittisesti ja sitä, mistä ne ovat syntyneet
3) kykyä tehdä valistuneita tietoisia valintoja omassa elämässä (laajemminkin kuin pelkkä kulutus)
4) kykyä luoda suhteita ja ymmärrystä yli etnisten rajojen, neuvottelukyky ja kykyä ymmärtää moninaisuutta
+ Globaalikasvatus.fi -sivusto, mm. globaalikasvatuksen määritelmä
Arvot globaalikasvatuksessa: Common cause
● Common cause -ajattelu on Britanniasta lähtöisin oleva arvoja ja niiden roolia pohtiva tapa lähestyä erityisesti globaalikasvatusta, viestintää ja kampanjointia.
● Syntynyt ”vastaliikkeenä” nopeiden voittojen kampanjoinnille jne. lue myös Esa Salmisen blogi: https://www.kepa.fi/blogi/16977
● Teoria perustuu ajatukselle, että meistä kaikista löytyy kaikki arvot tosin toiset vahvempina toiset heikompina.
● Tarkoituksena miettiä pitkäkestoisesti sitä, mihin arvoihin toiminnallamme vetoamme. Arvot toimivat kuin lihakset, niitä pitää vahvistaa!
Common cause-sivusto, myös kätevä Handbook: http://valuesandframes.org/downloads/ Wilde Ganzen: Framing my message tool kit http://www.framingmymessage.nl/category/communication-toolkit/
Globaalikasvatus jakaa tietoa ja tuottaa tunne-kokemuksia sekä kannustaa toimintaan!
Enemmän oman elämän vallankumousta,
vähemmän tarinoita toisista ja toiseudesta.
Kestävän kehityksen tavoitteet: universaalisuus, paradigman muutos
● Uudet YK:n asettamat tavoitteet vuosituhattavoitteiden umpeuduttua: Agenda2030/ kestävän kehityksen tavoitteet, tavoite 4.7: By 2030, ensure that all learners acquire the knowledge and skills needed to promote sustainable development, including, among others, through education for sustainable development and sustainable lifestyles, human rights, gender equality, promotion of a culture of peace and non-violence, global citizenship and appreciation of cultural diversity and of culture’s contribution to sustainable development → global citizenship käsitteenä
Kepan koulutus 31.5.: Agenda2030 luovasti käyttöön
Katso esim. Massive Open Online Course (MOOC) on the 2030 Agenda and its related Sustainable Development Goals: “Introduction to the 2030 Agenda: A New Agenda for a Sustainable World”: http://www.unitar.org/introduction-2030-agenda-new-agenda-sustainable-world
● Paradigman muutos, the great transition, katso esimerkiksi Smart CSOs: Civil Society in Tansition Report - our broken stories - seeds of new stories - a new activism? (February 2014)
Etelän ääni
● ”Southern Voices” eli Etelän ääni puhuttaa Euroopassa. Globaalikasvatuksen eurosentrisyys koetaan edelleen ongelmallisena.
● Keskeinen kysymys on, kuka puhuu ja kuka edustaa ja ketä?
● Tunnustaako globaalikasvatus kehitysmaiden ihmisten moninaiset äänet. Ihmiset, jotka ovat samaa mieltä kanssamme ja haluavat edistää kehitystä samoin kuin me? Koulutetut maailmankansalaisilla, alkuperäiskansojen edustajilla ja diasporan jäsenillä voi kaikilla olla hyvin erilaisia näkemyksiä kehityksen suunnasta.
● Esimerkiksi Taksvärkki ry:n Fotonovela -menetelmä
+ Järjestöjen ja Kepan yhdessä tekemä opas:
Enhancing Southern Voices in Global Education
Uudet opetussuunnitelmat
● Peruskoulun ja lukion OPS:t uudistuneet, otetaan käyttöön syksyllä 2016
● Globaalikasvatuksen sisällöt vahvemmin esillä
● Globaalikasvatus mainittu myös koulujen perustehtäväksi
● Kouluyhteistyön suunnittelussa kannattaa lukea OPS:n alussa olevat yleisosiot ja miettiä valmiiksi jo sopiva kurssi
Jesse Pasanen/ Kepa
Ajankohtaisuus
● Mitkä yhteiskunnalliset aiheet ovat pinnalla nyt?
Veikko Somerpuro/ Kepa
LisäluettavaaReimagining activism: http://valuesandframes.org/downloads/ (2015)
DEEEP: http://deeep.org/research/publications/
Centre for Global Education
·Stephen McCloskey: Thinkpiece Are we changing the World? Reflections on Development Education, Activism and Social Change
The Rules
·"A Global network of activists pushing the global narrative in a new direction" https://therules.org/
UNESCO: Global Citizenship Education http://en.unesco.org/gced
Blogi: Vähemmän tarinoita toiseudesta, enemmän vallankumoustahttp://www.globaalikasvatus.fi/blogi/2014-06-10_vahemman-tarinoita-toiseudesta-enemman-vallankumousta
Blogi: Kriittinen pedagogiikka ja jälkikolonialistinen lähestymistapa - Maan ystävien globaalikasvatuksen aineksia http://maanystavat-blogi.blogspot.fi/2014/06/kriittinen-pedagogiikka-ja.html
Yksilötehtävä/ oman järjestön rooli ja tehtävät
● Mieti oman järjestösi visiota, ydintehtävää, vahvuuksia ja roolia (globaalikasvatuskentällä)
● Mikä on teidän tehtävänne tässä maailmassa ja toimintaympäristössä? Mitä te osaatte?
KEHITYSMAAT MAINOSTEN TAKANA Eettisen kaupan puolesta ry:n vgk-hanke 2013–2014
● Ongelma 1: Nuorten tulisi kuluttaa eettisemmin
● Ongelma 2: Kuluttamisesta saarnaaminen on usein negatiivista – miten vaikuttaa?
● Ongelma 3: Puhutaan vain kuluttamisesta, vaikka haluttaisiin puhua kansalaisuudesta
● Ongelma 4: Toistammeko itseämme? Kouluvierailuja on tehty ennenkin!
Järjestetään vastamainoskilpailu!
Image credit: Sidney Harris
Muutosteoria
Puuttuvien kohtien täyttämistä
● Usein ongelmakohtana aukko toimintojen ja tavoitteen välillä → tehdään paljon, mutta miksi (in order to...)?
● Määritellään pitkän aikavälin tavoitellut vaikutukset ja mennään siitä alaspäin
● Mitkä välittömät tulostavoitteet ja olosuhteet pitää toteutua, jotta pitkän aikavälin vaikutuksia voidaan edesauttaa omalla hankkeella?
● Mitkä toiminnot ja niistä syntyvät tuotokset johtavat välittömien tulostavoitteiden toteutumiseen?
→ muutospolku
Muistettava
● Selitä auki muutosteoriasi logiikka, olettamukset sen taustalla → ymmärtääkö koko porukka samoin?
● Mieti miten toimintaasi voidaan mitata, mitkä ovat varhaisia merkkejä siitä, että olette menossa oikeaan suuntaan
● Toimintaympäristön analyysi, mitä ja keitä täytyy huomioida?
● Muutosteoria ei ikinä ole ”valmis”, toteutuksessa sisäänkirjattuna reflektiopisteet
● Lopuksi tarkenna muutosteoria aikataulutuksella jne.
http://www.theoryofchange.org/
Yksilötehtävä
● Piirrä oman hankkeesi muutostarina
(jos sinulla ei ole hanketta suunnitteilla, piirrä järjestösi yleinen muutostarina)
Hankesykli
RAHOITUSPÄÄTÖS
→hankesuunnitelman ja budjetin päivitys
IDEAN TUNNISTAMINEN
YHTEISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN
HANKKEEN SUUNNITTELU HANKKEEN SUUNNITTELU HANKKEEN SUUNNITTELU HANKKEEN SUUNNITTELU
TOTEUTUS ja
SEURANTA
ARVIOINTI
Loogisen viitekehyksen matriisi ”Log Frame”
Tavoitteet/tarina
Indikaattorit Tiedonlähteet Oletukset/riskit
PITKÄN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSET
VÄLITÖN TULOS-TAVOITE
TUOTOKSET
TOIMINNOT(inhimilliset resurssitja materiaalit)
(taloudellisetresurssit)
Välitön tulostavoite
Muutos, johon pyritään, ja jonka odotetaan toteutuvan hankkeen lopputuloksena
Konkreettisempi kuin pitkän aikavälin tavoitellut vaikutukset
Selkeä ja realistinen
Esimerkkejä aikaisemmilta vuosilta
→ Mitä ajatuksia nämä esimerkit herättävät? Mitä ja miten ne kertovat muutoksesta?
”Hankkeen tarkoituksena on lisätä koululaisten ja muiden museokävijöiden tietämystä pakolaisuuden taustoista, globaalista muuttoliikkeestä, kehitysmaiden arjesta ja ihmisoikeuksista, erityisesti oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin. Samalla vahvistetaan monikulttuurisen yhteiskunnan rakenteita ja annetaan museovieraille eväitä kohdata eri taustoista tulevia henkilöitä niin kouluissa, työpaikoilla kuin harrastustenkin parissa.”
”Hankkeen tavoite on tuottaa tietoailmastonmuutoksen, kehityksen jasiirtolaisuuden välisestä vuorovaikutuksestasekä tukea kehitysaiheista vaikuttamistyötäja kehitysyhteistyötä tekevien tahojen jajärjestöjen osaamista audiovisuaalistenmenetelmien osalta.”
”Hanke lisää suomalaisten koululaistenja opettajien ymmärrystäpakolaisuuteen johtavista kysymyksistäsekä antaa heille tietoa ongelmienratkaisuista osana globaaleja kehitys- jarauhantavoitteita. Hankkeen tavoitteenaon antaa opettajille uusia työkalujakehityskasvatukseen ja rohkaistaopettajia keskustelemaanpakolaisuuteen ja maahanmuuttoonliittyvistä asioista ja ongelmistaoppilaidensa kanssa.”
”Hankkeella halutaan lisätämielenterveyden painoarvoaglobaaleista kehityskysymyksistäkäytävässä keskustelussa.Tarkoituksena on tarjotasuomalaisille mielenterveystyönammattilaisille tietoamielenterveysongelmientaustatekijöistä ja seurauksistakehitysmaissa.”
Muutoskartoitus (Outcome Mapping)
Alkuperäislähde: http://www.outcomemapping.ca/
Resurssit, toiminnot, tuotokset
Tulokset: muutokset toiminnassa (välittömät tulostavoitteet)
Vaikutus: muutos asiaintilassa (pitkän aikavälin tavoitellut vaikutukset)
Kontrollin rajat (Sphere of control)
Vaikutuspiiri (Sphere of influence)
Kiinnostuksen kohde (Sphere of interest)
Ryhmätehtävä
Käykää ryhmässä läpi edellä kirjaamanne muutostarinat. Valitkaa niistä yksi, jonka hanketta haluatte jatkotyöstää.
Muodostakaa hankkeelle välittömiä tavoitteita. Voitte muodostaa useita erilaisia. Pitäkää kuitenkin mielessä realismi, järjestön resurssit, rooli ja identiteetti.
Seuranta – mitä?
Seuranta on jatkuvaa ja systemaattista hankkeen ja sen toimintaympäristön arviointia. Hankkeen edistymistä verrataan suunnitelmiin ja kysytään onko hanke menossa oikeaan suuntaan, ollaanko hankkeessa saavuttamassa niitä tavoitteita jotka sille on asetettu? Myös toimintaympäristö voi aiheuttaa muutoksia hankkeessa. Seurannan tuloksena tehdään tarvittavat korjausliikkeet hankkeen välittömiin tulostavoitteisiin pääsemiseksi.
Seurannan työkaluja ovat indikaattorit eli seurantamittarit.
Seuranta – miksi?Tilivelvollisuus, oppiminen, tulosten saavuttaminen, tiedottaminen
”mittaamisen” vaikeus → realismi siinä, mistä voidaan sanoa jotain, sopivan tason hakeminen ja kontribuutio-ajattelu (esim. Outcome Mapping)
Millainen seuranta tukee järjestön työtä, sopivat työkalut
Työkaluja tärkeämpää kuitenkin asenne ja oppivan organisaation ajatus/ kehittävä työote, seuranta osana arkea, uteliaisuus
Seuranta motivaation lähteenä, tieto siitä, että mennään oikeaan suuntaan, mitkä voivat olla varhaisia merkkejä siitä?
Seuranta (monitorointi) vs. arviointi (evaluointi)
Indikaattorit – mitä?
Indikaattori on jonkin asian muutosta kuvaava
mittari. Indikaattoreiden käyttö edellyttää
tiedon lähtötilanteesta, jotta muutos voidaan
mitata.
Indikaattori mittaa hankkeen edistymistä
toteutuksen aikana sekä hankkeelle asetettujen
tavoitteiden (tulosten) saavuttamisen tasoa hankkeen
päätyttyä.
Hyvä indikaattori on SMART
Ryhmätehtävä
Tarkastelkaa ryhmässä aiemmin asettamianne hankkeen välittömiä tulostavoitteita ja miettikää, miten niitä voisi seurata.
Keksikää niille erilaisia indikaattoreita ja indikaattoreille tietolähteitä.
Pohtikaa sitten, ovatko keksimänne indikaattorit SMARTTEJA.
Esimerkkejä indikaattoreista
Määrällisiä: aineistojen levikki, tapahtumien osallistujamäärät
(esim. sukupuolen ja ikäjakauman mukaan), nettisivujen
kävijämäärä, mediaosumien lukumäärä, vihreiden/punaisten
korttien määrä seminaarin loppupalautteena, kumppaneiksi
saatujen tahojen/yritysten määrä…
Laadullisia: yleisöpalautteen positiivinen sisältö, osallistujien
tyytyväisyys, vapaaehtoisten sitoutuminen, eri tahojen
osallistumisaktiivisuus hankkeen valmisteluun ja toteutukseen...
Ryhmätehtävä
Tarkastelkaa ryhmässä aiemmin asettamianne hankkeen välittömiä tulostavoitteita ja miettikää, miten niitä voisi seurata.
Keksikää niille erilaisia indikaattoreita ja indikaattoreille tietolähteitä.
Pohtikaa sitten, ovatko keksimänne indikaattorit SMARTTEJA.
Kohderyhmät● Hankkeessa on tärkeä miettiä, keitä pitää tavoittaa, jotta hankkeen tavoitteet voidaan saavuttaa
● Ketkä hankkeella voidaan tavoittaa suoraan ja ketkä epäsuorasti? Esimerkiksi kouluvierailuilla oppilaat ja opettajat = suoraan, oppilaiden vanhemmat = epäsuoraan
● Voidaanko kohderyhmiä osallistaa hankkeen suunnitteluun ja seurantaan?
Vaikutusmahdollisuutemme on rajallinen
Hanke tai ohjelma (project)
Muutoksen tekijät (boundary partners)
Kontrollin rajat (Sphere of control)
Vaikutuspiiri (Sphere of influence)
Kiinnostuksen kohde (Sphere of interest )
Ryhmätehtävä
● Miettikää kohderyhmät (ketkä tavoitetaan suoraan ja ketkä epäsuoraan) valitulle hankkeelle ja muutama esimerkki toiminnoista/ keinoista, joilla parhaiten kohderyhmät saavutetaan
Budjetointi● Budjetti = hankesuunnitelma euroina
● Muista huomioida budjetoidessa kaikki mahdolliset kulut, tarkista, että kaikki toiminnot on budjetoitu ja että kaikki kulut löytyvät toiminnoista
● Muista perustella palkat ja muut kustannukset
● Budjetoi riittävän ylätasolla, mutta perustellusti → helpottaa myös omaa työtä paljon
● Arvioi hankkeen kustannustehokkuutta: ovatko kustannukset järkeviä suhteessa hankkeen tuloksiin ja tavoitteeseen?
Rahoitustahoja/ varainhankinta● Tärkeä osa järjestöjen toimintaa. ”Vapaampaa” rahaa kuin vaikkapa hankerahoitus.
● Elintärkeää omarahoitusosuuksia ajatellen!
● Jäsenmaksut – keräämisen tehostaminen ensimmäinen tapa saada lisää tuottoja
● Lahjoitukset – kertalahjoitukset tai säännölliset lahjoitukset (kummilahjoittajat, kuukausilahjoittajat jne)
● Myyntitulot – tavaroita tai palveluita
● Vuokratulot
● Kummitoiminta
● Arpajaiset – muista huomioida arpajaislaki!
● Tuotemyynti – haasteena keksiä kiinnostava ja tarpeellinen tuote
● Ravintolapäivä, Siivouspäivä, kirpputorit ja muut valmiit tapahtumat
● Muista myös joukkorahoitus
● Linkkejä eri rahoitustahoihin: http://kepa.fi/toiminta/hankeneuvonta/rahoitustahot
Kepan tulevat tilaisuudet
● Miten lähestyä tuloksellisuutta viestintä- ja globaalikasvatushankkeissa
tiistaina 3.5. klo 13-16.
● VGK-neuvonnat: 16.5.-3.6. Ilmoittautuminen alkaa 2.5.
Kysyttävää, kommentteja: vgkneuvonta@kepa.fi
Kepan koulutuskalenteri: http://www.kepa.fi/tapahtumakalenteri/kepan-koulutus
top related