voiko tulevaisuudesta olla tietoa?

Voiko tulevaisuudesta olla tietoa?

Aleksi NeuvonenDemos Helsinki

aleksi.neuvonen@demos.fi

www.demos.fiDemos HelsinkiDemos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank. Sen perusti joukko yhteiskunnan tulevaisuudesta kiinnostuneita kansalaisia vuonna 2005. Demos Helsinki luo yhteiskuntaa, jossa kansalaiset tekevät yhteiskunnallisia päätöksiä, eivätkä ainoastaan valitse päättäjiä.

Demos Helsinki toiminnan ytimessä on laaja-alainen ja korkea-tasoinen tutkimus. Tutkimuksen lopputuloksena syntyy skenaarioita, toimintaehdotuksia ja kokeiluja, jotka avaavat uusia näköaloja suuriin tulevaisuuden haasteisiin tarttumiseen. Demos Helsingin tutkimuksen keskeiset teemat ovat hyvinvointi, demokratia ja osallistuminen, tulevaisuuden kaupungit ja vähähiilinen yhteiskunta.

Demos Helsinki toimii uusiutumishaluisten yritysten, järjestöjen sekä julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. Ajatushautomotoiminnan keskeinen voimavara on muutoksesta kiinnostuneiden ihmisten löytäminen ja saattaminen yhteen. Demos Helsingin kanssa tehtävän yhteistyön lähtökohtana on yhdessä toimiminen, oppiminen ja luominen.

Demos Helsinki on tehnyt hankkeita yhdessä Valtioneuvoston kanslian, ministeriöiden, eduskunnan, kuntien, Sitran, kansalaisjärjestöjen ja lukuisten yritysten kanssa.

LuonnonlaitVakuutukset

ArvopaperimarkkinatInsinööritaito

Systemaattinen, teknologisoitunut

sodankäynti

Kansalliset infrastuktuurihankkeet

Valtiollinen suunnittelu

Sosiaaliturva ja hyvinvointivaltio

Massatuotannon organisointi

Aika

Ulottuvuus

● ● ● ● ● ●●● ● ● ● ● ● ● ● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●

● ● ● ● ● ●●● ● ● ● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●

● ● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●

● ●● ●

● ● ● ● ●

● ● ●

● ● ●

● ● ●

● ● ● ●

● ● ● ●● ● ● ● ●

● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●

● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●

● ● ● ● ● ● ●

● ● ● ● ● ● ●

● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●

● ●

maailma

kansakunta, rotu

business, kaupunki, lähiympäristö

perhe

seuraava viikko lähivuodet elinikä lastenelinikä

Miten tulevaisuutta katsotaan?

Tulevaisuus on ennakoitavissa, koska tiedämme...

1. Yhdessä sovittavista investoinneista2. Ihmisten tulevaisuutta koskevista toiveista ja

suunnitelmista3. Hitaasti muuttuvasta väestörakenteesta4. Kulttuurin keskeisistä tavoista ja traditioista.5. Syklisistä ja lineaarisista luonnon prosesseista.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, koska...

1. maailmassa on sattumaa2. todellisuuteen sisältyy kaoottisia prosesseja3. uusi informaatio muokkaa ihmisten

uskomuksia, asenteita ja käyttäytymistä.4. teknologiset innovaatiot muuttavat

käytäntöjä.

Kunta

Valtio

Yritykset

Kv. markkinat

‣ ”...a prediction becomes a part of the intellectual environment to which people react and which they take into account in their decision-making processes” (Bell, 1997a, s.230).”

‣ self-altering prophecies; ennusteet yhteiskuntasuunnittelun apuvälineenä (ks. Hukkinen 2002)

Yhteiskunnallisilla ennusteilla on takaisinkytkentöjä

Shell

ShellCO2-pitoisuus: >1000 ppm

CO2-pitoisuus: 630 ppm

Tulevaisuus sisältää aina uusia mustia joutseniaSkenaariot ovat tapa valmistautua niiden kohtaamiseen

Tulevaisuudentutkimuksen keskeiset tehtävät

1.tulevaisuutta koskevien vaihtoehtojen rakentaminen2.vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien todennäköisyyksien arvioiminen

3.vaihtoehtoisten tulevaisuuksien toivottavuuden arvioiminen.

Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvaaminen, kuvitteleminen ja ajatteleminen tähtää siihen, että myös yllätykset osataan huomioida

1900 1950 2000 2050 21000

1

1

11

2

2

2

2

3

3

3

34

4

4

4

5

5

55

Year

5: Nonrenewable resources

3: Industrial output

4: Pollution level

2: Food output

1: Population

LTG SCENARIO 1: RESOURCE CRISIS

Source: Meadows, Randers and Meadows, LTG 30 year update, 2004

”Skenaariot ovat hypoteettisia tapahtumakulkuja, jotka on muodostettu huomion kiinnittämiseksi kausaalisiin prosesseihin ja päätöksenteon kannalta tärkeisiin vaiheisiin. Ne vastaava kahta tyyppiä oleviin kysymyksiin: (1) Kuinka joku hypoteettinen tilanne voi tarkkaan ottaen vaihe vaiheelta toteutua? ja (2) Millaisia vaihtoehtoja kullakin toimijalla (aktorillla) on ehkäistä, suunnata tai edistää prosessia?”

Herman Kahn & Antony Wiener: The Year 2000. A Framework for Speculation on the Next Thirty-Three Years (1967, s. 6)

FLIGHT OF THE FLAMINGOES(inclusive growth and democracy)

Yes

ICARUS(macro-economicpopulism)

No

Are the policies sustainable?

Yes

Is the transition rapid and decisive?

Is a settlement negotiated?

No

LAME DUCK(long transition)

Yes

OSTRICH(non representativegovernment)

No

Current negotiation

”Mont Fleur” skenaarion rakenne (Heijden, 2002, p. 203).

Skenaarion pitäisi huomioida...

1. systeeminen kokonaiskuva2. todellisuuden eri kentät3. tekojen epäsuorat vaikutukset4. suunnittelemattomat tapahtumat.

Muistisääntöjä

PoliticalEconomicSocialTechnologicalEnvironmental

SocialTechnologicalEconomicEnvironmentalPoliticalValues

Skenaarioiden asema osana strategista suunnittelua on muuttunut niiden kokemusten pohjalta, joita menetelmän käytöstä on saatu kokemusten kumuloituessa. Skenaarioprosessin vaikutukset liittyvät sekä menestyksellisten valintojen tekemiseen organisaation toimintaympäristössä että organisaation sisäiseen viestintään ja strategiatyöhön.

Skenaariot osana strategista suunnittelua

Tulevaisuudentutkimus Päätöksentekijät Toteutus Vaikutukset

Skenaarioprosessin vaiheet

1.systeemin hahmottaminen2.muuttujien valinta3.tulevaisuustaulukko4.tulevaisuuspolkujen rakentaminen5.hyödyntäminen strategiatyössä6.päämääränä ”strategisen tilanteen”

hahmottaminen (esimerkki, jossa em. vaiheet näkyvät)

Kehitystä tarkastellaan 15 v. tähtäyksellä ellei toisin mainita

Vaikuttavan tekijän eri kehitysmahdollisuudet, tekstissä viitataan sarakkeen kirjaimella (A, B tai C)Vaikuttavan tekijän eri kehitysmahdollisuudet, tekstissä viitataan sarakkeen kirjaimella (A, B tai C)Vaikuttavan tekijän eri kehitysmahdollisuudet, tekstissä viitataan sarakkeen kirjaimella (A, B tai C)

Keskeiset vaikuttavat tekijät, tekstissä viitataan rivinumerolla A B C

1. Talouskasvu 1% tai vähemmän 2-3% 4% tai enemmän

2. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle

Varhain Myöhään Epäyhtenäisesti

3. Miten suuret ikäluokat hakevat hyvinvointia?

Parantamalla työssä olon laatua ja muuttamalla työtä harrastukseksi

Pyrkien vapautumaan ansiotyön kahleista ”vastuuttomaan vapauteen”

Osa hakee elämän laatua palkkatyöstä, osa parantaa lisäansioilla eläkettään

4. Osallistuminen ikääntyneiden hoitoon vapaaehtoistyönä (myös omaisapu)

Enemmän kuin nykyisin Saman verran kuin nykyisin Vähemmän kuin nykyisin

5. Suurten ikäluokkien fyysiset ja henkiset valmiudet itsenäiseen selviytymiseen työelämästä poistuttaessa

Tyypillistä väsymys ja turhautuminen Hyvät Epäyhtenäiset

6. Yli 60-vuotiaiden suomalaisten asuminen ulkomailla 30 v. tähtäyksellä

Vähän Paljon Hyvin paljon

7. Siirtolaisten määrä Vähäinen Melko suuri Suuri

8. Mistä siirtolaiset tulevat? Tasaisesti EU-alueelta, myös uusista jäsenmaista

Pääasiassa uusista EU:n jäsenmaista, osin Venäjältä

Kaikkialta maailmasta, myös kehitysmaista

9. Siirtolaisten peruskoulutus Korkea Pääasiassa matala Sekä koulutettuja että kouluttamattomia

10. Itsenäistä selviytymistä tukevan teknologian käyttö

Suppeaa Laajaa Erittäin laajaa

11. Hoivatyön tarve Lisääntyy selvästi enemmän kuin mitä seuraa väestörakenteen muutoksesta

Lisääntyy vastaten väestörakenteen muutosta

Lisääntyy vähemmän kuin mitä seuraa väestörakenteen muutoksesta

Esimerkki tulevaisuustaulukon käytöstä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan teknologian arviointityössä: ”Nykyiseen suuntaan” -skenaario geronteknologia-arvioinnissa (Kuusi, 2001)

Uskottavuus (nykytilasta tulevaisuuteen johtavan reitin tulee perustua kausaalisiin prosesseihin ja eksplisiittisesti kuvattuihin päätöksiin)Johdonmukaisuus (vaihtoehtoisten skenaarioiden tulisi kuvata samaa aihepiiriä, jotta vertailu on mahdollista)Kiinnostavuus (skenaarioiden tulee herättää kiinnostus tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin)

Hyvän skenaarion kriteerejä ovat (Glenn…2003)

Forecasting:perustuu tähän päivääneikä saa aikaiseksivaihtoehtoisia tulevaisuuksia

Voiko tulevaisuudesta olla tietoa?Mikä on varmaa, mikä epävarmaa?

Suomalaisen yhteiskunnan suurin muutos

•Vahvat ajurit

Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaanIkääntyminenYksilön ääniKallistuva liikkuminenTyövoiman liikkuvuusInvestointien liikkuvuus

20102040 2030 20202050CO2 -90% CO2 -30%

Backcasting: Ajatushyppy yli uuden teollisen vallankumouksen

Primary forecast

0

25

50

75

100

2000 2010 2020 2030

Congestion, current streets

Secondary forecast

0

25

50

75

100

2000 2010 2020 2030

Current planNew ring roadUndergroud

Tertiary forecast

0

25

50

75

100

2000 2010 2020 2030

Current planNew ring roadCongestion charge