yhteisöllinen innostaminen

”Toiminta ilman teoriaa on puuhastelua”

YHTEISÖLLINEN INNOSTAMINEN

Tavoitteet:Tutustut sosiaalipedagogiseen teoriaperinteeseen pintapuolisestiYmmärrät yhteisötyön toimintaympäristöä ja tehtäväkenttääOsaat tarkastella kohderyhmiä, menetelmiä ja tavoitteita sosiaalipedagogisen viitekehyksen avulla

Kaisa Mustonen, yhteisökehittäjä MSL & Tomi Kervinen PKKY

Toteutustapa

◦ Lyhyt teoriaosuus

◦ Essee / teoriatehtävä

◦ Tutustumista olemassa oleviin esimerkkeihin

◦Harjoitteita ja välineitä

Lyhyt johdatus sosiaalipedagogiikkaan

Mitä se on?

Lyhyt johdatus sosiaalipedagogiikkaan

◦ Pedagogiikka:◦ Oppi ihmisen kasvusta

◦ Kasvatuksen taito

◦ Ihminen voi tulla ihmiseksi vain kasvatuksen avulla

(Immanuel Kant)

Lyhyt johdatus jatkuu…

◦ Sosiaalinen =

1. Yhteiskunnallinen

2. Yhteisöllinen, ihmisten vuorovaikutusta koskeva

3. Solidaarinen, toisia huomioon ottava, huono-osaisten auttamiseen suuntautuva

Sosiaalipedagogiikka

◦ Ei yhtä tulkintaa

◦ Ei yhtä kohdetta

◦ Korostaa yhteiskunnallisuutta ja yhteisöllisyyttä ihmisen kasvun tukemisessa

Neljä lähestymistapaa:

◦ Itseymmärrysteoria

◦ Viitekehysteoria

◦Menetelmäteoria

◦ Yhteiskunnallinen liike

Yhteisöllisyyden tarpeesta

◦ http://www.youtube.com/watch?v=lZvWzvW_fRM◦ Nuoret ja yhteisöllisyys

Sosikulttuurisen innostamisen piirteitä:◦ Innostaminen on osallistumista

◦ Sen perustana on pedagogiikka

◦ Innostamisessa mennään sinne, missä ihmiset ovat ja elävät, heidän arkipäiväänsä

◦ Innostamisen toiminnassa (sen metodologiassa) lähdetään siltä tietoisuuden tasolta, jolla ihmiset kulloinkin ovat (=ei mitään ”hienoa” metodia tai muuta, jota kukaan ei ymmärrä)

◦ Innostaminen perustuu kunnioitukseen: Jokainen ihminen on yhtä arvokas ja ainutlaatuinen persoona riippumatta rodusta, sukupuolesta, uskonnosta, asemasta tai varallisuudesta

◦ Innostaminen on erinomainen tuki kulttuurisen identiteetin vahvistamiselle

(Kurki 2008, 112)

Innostaminen on: (Jaume Trilla; Animación

sociocultural)

◦ Innostaminen on toimintaa ja toimintojen ykseyttä eli sitä mitä innostaja tekee

◦ Sosiaalista käytäntöä, aktiviteettia ja aktiviteettien ykseyttä. Ei vain mitä innostaja tekee vaan ihmisten omaa osallistumista toimintaan

◦ Innostaminen on metodi, tapa tehdä. Se on menetelmien ykseyttä, se on yhdistelmä menetelmiä

◦ Innostaminen on prosessi.

◦ Ohjelma, projekti tai yhfistelmä näitä joihin tarvitaan suunnittelua

◦ Sosiaalinen tehtävä, funktio. Kyse ei ole vain innostajasta ja osallistujista vaan kyse on koko yhteisöstä

◦ Innostaminen on faktori, tekijä, ja sillä on operatiivinen luonne, se on jotakin joka luo, saa aikaan, motivoi ja löytää tilaa erilaisille prosesseille ja niiden tuloksille

(Kurki 2008, 112-113)

Innostamisen tavoiteluokkia(Xavier Puertas: Animación en el ámbito turístico)

1.Kulttuuriset tavoitteet

2.Sosiaaliset tavoitteet

3.Osallistumisen ja yhdistymisen tavoitteet

4.Kasvatukselliset ja persoonallisen kehityksen tavoitteet

(Kurki 2008, 112-117)

Kaisa Mustonen, yhteisökehittäjä MSL & Tomi Kervinen PKKY 12

1. Innostamisen Kulttuuriset tavoitteet◦ Kulttuurinen kehitys

◦ Kulttuurinen demokratia

◦ Folkloren ja tradition tunteminen

◦ Kulttuurisen ilmaisun helpottaminen

◦ Luovuuden kehittyminen

◦ Kulttuuriin liittyvien mahdollisuuksien tasa-arvo

◦ Kulttuurisen identiteetin etsimisen ja löytämisen tukeminen

◦ Kulttuurienvälisen kunnioittamisen vahvistaminen

(Puertasia referoinut Kurki 2008, 112-116)

Kaisa Mustonen, yhteisökehittäjä MSL & Tomi Kervinen PKKY 13

2. Innostamisen sosiaaliset tavoitteet◦ Yhteisöllinen kehitys

◦ Tiedostaminen

◦ Elämän laadun paraneminen

◦ Sosiaalisen omantunnon kehittyminen

◦ Sosiaalinen transformaatio

◦ Liikkeelle lähteminen

◦ Sorrettujen ja marginaalissa olevien auttaminen

◦ Sosiaalinen tasa-arvo

(Puertasia referoinut Kurki 2008, 112-116)

Kaisa Mustonen, yhteisökehittäjä MSL & Tomi Kervinen PKKY 14

3. Innostamisen osallistumisen ja yhdistymisen tavoitteet

◦ Sosiaalinen verkostoitumisen vahvistaminen

◦ Ruohonjuuritason demokratian tukeminen

◦ Kansalaisten osallistumisen ja yhdistyksiin liittymisen tukeminen

◦ Sosiaalisten suhteiden kaikkien haarojen vahvistaminen

◦ Sosiaalisen energian aktivointi

◦Uusien kommunikaatiotapojen löytäminen

◦Uudenlaisten sosiaalisten suhteiden syntymisen tukeminen

(Puertasia referoinut Kurki 2008, 112-116)

Kaisa Mustonen, yhteisökehittäjä MSL & Tomi Kervinen PKKY 15

4. Innostamisen kasvatukselliset ja persoonallisen kehityksen tavoitteet

◦ Persoonan integroitu kokonaiskehitys

◦ Itseymmärryksen lisääminen

◦ Persoonallisen autonomian mahdollistaminen

◦ Emansipaation herätteleminen

◦ Jatkuvan kasvun ja koulutuksen tukeminen

◦ Kriittisen ajattelun kehittäminen

◦ Yksilöllisten tavoitteiden motivointi

◦ Ihmisten auttaminen ilmaisemaan arvojaan ja tarpeitaan

(Puertasia referoinut Kurki 2008, 112-116)

Kaisa Mustonen, yhteisökehittäjä MSL & Tomi Kervinen PKKY 16

Jean Glaude Gillet: Animation et animateurs 1995Augustin & Gillet: L’animation professionelle 2000

◦Tuotantotehtävä

◦Helpottajana ja välittäjänä toimimisen tehtävä

◦Valaistuminen

Innostamisen tehtävät

Kaisa Mustonen, yhteisökehittäjä MSL & Tomi Kervinen PKKY 17

1. Innostamisen TUOTANTOTEHTÄVÄ◦ Tehdään tuote tai projekti joka näkyy ulospäin rationaalisena

toimintana

◦ Konkreettinen tuotos

◦ Työtä ja tekemistä

◦ ”järkevää touhua” - Tomi

Kaisa Mustonen, yhteisökehittäjä MSL & Tomi Kervinen PKKY 18

2. Innostaminen HELPOTTAJANA JA VÄLITTÄJÄNÄ

◦ Ryhmän elämän helpottaminen

◦ Organisointi

◦ Tavoitteiden ja menetelmien asiantuntemus

◦ Kommunikaatiorakenteen luominen

◦ Keskustelun koordinointi

◦ Ryhmän toiminnan suunnittelu ja organisointi

◦ Monmuotoisen puheen ja luovuuden herkistäminen

◦ ”herättää ihmisten kyvyt odottaa ja unelmoida”

◦ Vallan jakaminen kohti yhteisöllistä johtajuutta

◦ Jäsentää ihmisen paikkaa elämässä

◦ Yhteisten intressien löytäminen ja vahvistaminen

◦ Välittäjän tehtävä on psykologinen ja poliittinen

Kaisa Mustonen, yhteisökehittäjä MSL & Tomi Kervinen PKKY 19

3. InnostaminenVALAISTUMISEEN◦ Taisteleva ja militantti tehtävä

◦ Selkeytetään hämäriä tunteita

◦ Vapautetaan puhetta

◦ Asetetaan tavoitteita

◦ Keskiössä asenteet, motivaatio ja transsendentit arvot (*

◦ Tilanteen analyysi, sen ymmärtäminen, tiedostaminen ja arviointi

◦ Ryhmän sosiaalinen ja emotionaalinen kiinteys

◦ ”innostaminen on myös ideologiaan perustuvan utopian luomista”

Kaisa Mustonen, yhteisökehittäjä MSL & Tomi Kervinen PKKY 20

◦ *) Transsendentit arvot

◦ Transsendenssi eli transsendentaalisuus on filosofiassa käsite, jolla tarkoitetaan yleensä havaintokokemuksen ulkopuolelle jääviä ilmiöitä, joista ei voida saada järkitietoa. Tällainen ilmiö on transsendentti eli transsendentaali: käsityskyvyn ylittävä mysteeri.

Kaisa Mustonen, yhteisökehittäjä MSL & Tomi Kervinen PKKY 21

Gillet on kehitellyt innostamisen tehtävien jaottelua edelleen, tässä v. 2006 versio1. TUOTANTOFUNKTIO

• Taloudellinen toiminnan taso

• Tekeminen ja aktiivisuus keskiössä

• Logiikkana käytäntö

2. HELPOTTAMISEN JA VÄLITTÄMISEN FUNKTIO• Poliittinen toiminnan taso

• Asioiden ja tilanteiden välittäminen

• Innostaja on välittäjä, toiminnan takana strategia

• Eettiset arvot, etiikka

3. VALAISTUMISEN FUNTIO• Kulttuurinen toiminnan taso

• Keskitytään utopian luomiseen

• Totuus, hyvä, oikeudenmukaisuus, ykseys

(Kurki 2008, 100-120)

TOIMINTA ILMAN TEORIAA ON PUUHASTELUA

Sosiaalipedagogiikan historiaa◦ Juuret ajoittuvat samaan aikaan muiden ”sosiaali”alkuisten

tieteenalojen kanssa(sosiaalipolitiikka yms…)

◦ Sen kehittyminen on yhteydessä historiallisiin aatevirtauksiin sekä poliittisiin ja yhteiskunnallisiin oloihin

(kaupungistuminen, teollistuminen…)

Sosiaalipedagogiikan kaksi painotusta1. Saksalainen perinne

- Sospedan tieteellinen perusta on Saksassa

- Käsite syntyi tieteellisessä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa 1. kerran 1840-luvulla

- Tarpeen uudelle tieteenalalle loivat nopea kaupungistuminen

- Syntyi suunnitelmallista taistelua sosiaalisia ongelmia vastaan

2. Espanjalainen ja latinalais-amerikkalainen painotus

◦ Juuret poliittisessa ja vasemmistolaisessa ajattelussa

◦ Taustalla humanistinen filosofia

◦ Sisältää vahvaa kehitysoptimismia

◦ Käsitys helposta oppimisesta on harhaa

◦Menestyksekäs oppiminen riippuu ennen kaikkea opettajan ja oppilaan ponnisteluista ja tahdosta oppia ja opettaa

- Dialogi-

DIALOGI OPPIMISEN PERUSTANA

Paulo Freire 1921-1997◦ Innostamisen ikoni

◦ Vaikuttanut paljon Eurooppalaiseen innostamiseen

◦ Freiren ajatukset sosiokulttuurisen innostamisen pohjalla

◦ Lähtökohtana optimistinen ihmiskäsitys

◦ Ihmiset voivat olla täydellisen inhimillisiä ja vapaita

◦ Taistelu köyhien vapautuksen puolesta

◦ Ääni niille joilla ei ole voimaa tai välineitä taistella oman todellisuutensa parantamiseksi

◦ Kasvatuksen tavoite ei ole tehdä vaan herättää persoonia

◦ Pedagogiikka on yksilön ja yhteisön auttamista kohti parempaa elämisen laatua ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa

DIALOGI

◦ Persoonaksi kasvamisen perusta on aito dialoginen suhde ihmisten välillä

◦Dialogisen suhteen perustaksi tarvitaan rakkautta, nöyryyttä, toivoa, uskoa, luottamusta ja riskinottokykyä

◦ Tasa-arvoinen vuorovaikutus tavoitteena

◦ Freire haastaa pohtimaan, ketkä ovat sorrettuja ja vailla ääntä…

Ketkä ovat vailla ääntä meidän yhteiskunnassamme?

◦Oleellista Freiren teoriassa:

- Tietoisuus

- Solidaarisuus

- Sosiaalisen ja poliittisen todellisuuden kriittinen analyysi

- Kaikkien elämänalojen demokratisaatio

Keskeisiä työmuotoja sospedassa◦ Toiminnallisen pedagogiset menetelmät (esim.

elämyspedagogiikka)

◦ Yhteisökasvatus

◦ Yhteisötaide

◦ Erilaiset yhteisötyön muodot

◦Osallisuutta tukevat menetelmät

Yhteisötyö◦ Asuinyhteisön tai valitun viiteryhmän

yhteisöllisyyteen tähtäävää toimintaa

◦ Tarkoituksena edistää mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja yhteisönsä hyvinvointiin

◦ Löytää yhteistyökäytäntöjä ihmisten ja tahojen välille

◦ Parantaa tiedonvaihtoa

Osallisuutta tukevia menetelmiä◦ Tulevaisuusverstas

◦ Talokokoukset (nuorisotyö)

◦ Yhteistoiminnallinen oppiminen

◦ Lähes kaikki ryhmätoimintaa tukevat menetelmät

◦Oleellista bottom up, pohjalta ylös, kaikkien mukaan ottaminen ryhmään, lähdetään liikkeelle osallistujien ehdoilla, heidän osaamisesta, tiedoista ja toiveista

Kasvattajan tulee hyväksyä:

1) Jokaisella ihmisellä on sisäisiä kasvun resursseja

2) Inhimillinen luonto on oleellisesti konstruktiivinen (itseään luovasti rakentava) ja sosiaalinen

3) Itsearvostus on perustavanlaatuinen inhimillinen tarve

4) Ihmiset ovat motivoituneet etsimään totuutta

5) Havainnot määrittävät kokemusta ja käyttäytymistä

6) Kaikki auttamistoiminta lähtee yksilöstä

7) Ihmisten tulisi olla suhteessa toisiinsa kokonaisina, kasvun prosessissa olevina, persoonina

8) Ihmistä tulee aina kohdella uskoen samalla siihet, että hän tekee parhaansa kehittyäkseen – riippuen siitä, mitä sisäiset ja ulkoiset olosuhteet hänelle sallivat

9) Toisen hallitsemiseen pyrkivä auktoriteetti tulee hylätä ja suuntautua jaettuun valtaan

(Carl Rogersin Kasvun filosofiaa, Kurki 2013, 44.)

Kaisa Mustonen, yhteisökehittäjä MSL & Tomi Kervinen PKKY 37

Hyvän innostajan ominaisuuksia:◦ Mielikuvitusrikas

◦ Luova

◦ Karismaattinen

◦ Tasapainoinen

◦ Ystävällinen

◦ Todellisuudentajuinen

◦ Sympaattinen

◦ Kärsivällinen

◦ Energinen

◦ Hienotunteinen

◦ Vastuuntuntoinen

◦ Kypsä

• Järjestelykykyinen

• Aloitekykyinen

• Synnynnäinen kyky saada ihmiset puolelleen

• Luontainen auktoriteetti• Kouluttaa itseään jatkuvasti• Kyky dialogiin• Osaa esittää ideoita ryhmässä• Kyky kuunnella ja ilmaista

positiivisesti tunteita ja erilaisia tuntoja ja ajatuksia

• Kykenee persoonallisiin suhteisiin

• Kyky empatiaan• Kestää kritiikkiä• Osaa motivoida ja

dynamisoida ryhmää• Hallussa suuri määrä metodeja

ja toiminnan välineitä ja osaa käyttää niitä

• Kykenee improvisoimaan

Termejä

◦ Yhteisökasvatus

◦ Yhteisöpedagogiikka

◦ Innostaminen

◦ Yhteisöllinen innostaminen

◦Osallisuus

◦Osallistaminen

◦Osallistavat menetelmät

◦ Sosiokulttuurinen innostaminen

◦Maailman parannus

Termejä 2

◦ Yhteiskuntavastuu

◦Nonformaali oppiminen

◦ Informaali oppiminen

◦ Valtaistaminen

◦ Itseohjautuvuus

◦Menetelmän ja harjoitteen ero

◦ Yhteisötaide

◦ Sorrettujen pedagogiikka

Termejä 3

◦Muutoksen pedagogiikka

◦ Fasilitointi, fasilitaattori

◦ Empowerment

◦ Sustainable development

◦ Community

Augusto Boal – yhteisöteatterin keulakuva

Ammattinimike◦Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja

◦ Fasilitaattori

◦ Animaattori◦ anima/animus, jossa korostuu dynaaminen elämän ja hengen antaminen,

"elähdyttäminen

HyvÄ elämä ja kunnon kansalaisuuws◦ *Mikä ihminen yhteiskunnassaan on?

◦ * Miten on mahdollista päästä hyvään, inhimilliseen, oikeudenmukaiseen ja solidaariseen elämään

◦ * Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas persoonana, mutta kasvaa täyteyteensä vasta yhteisössä yhteydessä toisiin yhtä ainutlaatuisiin persooniin

◦ * 1800-luvun loppupuolen suomalainen kansalaistoiminta:”Ihmisen tulee herätä ja kasvaa täyteen elämään sekä ihmisenä ja kansalaisena että suhteessa muihin ihmisiin”

◦ (Hyvä ihminen ja kunnon kansalainen )

Antiikin ateena

• Ei byrokratiaa• Ei

virkamiehistöä

• Pieni vapaiden kansalaisten yhteisö

Antiikin Rooma

* Konkreettisesta vuorovaikutuksesta juridiseksi ideaksi* kuviteltu kansailaisten yhteisö

Feodaalijärjestelmä

”kaupunki ilma tekee vapaaksi”

Kansalaisten yhteisö syntyy

◦ * Amerikka 1776-1783

◦ * Ranska 1789

◦ * Teollinen vallankumous alkaen 1600-

◦ (* 1900-luvun moderni kansalaisuus)

Lähteitä

◦ Törrönen A, Kirstinä AYhteisöllisyyden sytykkeitä, 2006

◦ Hakkarainen K, Lonka K ja Lipponen LTutkiva oppiminen, 2008

◦ Sivonen SYhteisö kehittämisen kentällä, 2002

◦ Hämäläinen J ja Kurki LSosiaalipedagogiikka, 1997

◦ Filander K ja Vähälakka-Ruoho MYhteisöllisyys liikkeessä, 2009

◦ Kurki l ja Nivala EHyvä ihminen ja kunnon kansalainen, 2006

◦ Kurki LInnostava matkailu – sosiokulttuurinen innostaminen ja vapaa aika, 2008

◦ Krappe J, Parkkinen t & Tonteri AMoving in! Art based approaches to Work with the Youth, 2012

Projektit

◦Nimi

◦ Ajankohtainen teema

◦Mutu-tutkimus

◦ Levityskanava

Projektisuunnitelmapowerpoint-esitys mikä sis.kuvaa, tekstiä, elementtejä, ääntä ◦ Idea

- mitä

- miksi

- Kelle

- missä

- miten

- Tavoitteet

◦ Aikataulu

◦ Laitteisto/välineet