analyysi - laboratorioalanliitto.fi · 53. vuosikerta i suomen laboratorioalan liitto ry:n ammatti-...

53. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 3/2016

Analyysi

www.laboratorioalanliitto.fi

LAATU

TeemAnA

PUHDAS VESI– laadukasta laboratorio-analytiikkaa sivu 16

Mikro-biologian koulutus Turussa sivu 4

2 ANALYYSI 3/2016

FENNOLAB

ERITTÄIN KORKEALAATUINEN KÄSINEVALIKOIMA

LABORATORIOALAN VERKKOKAUPPA fennokauppa.fi

[email protected] 09 276 360 FENNOLAB MEDIPLAST FENNO OY

COMFORT SENSITIVE

TOUCHPROTECT

Uutuus

Pyydä näyte!

3ANALYYSI 3/2016

AnalyysiPäätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 [email protected]

Talous Sinikka Collanus Löytänänkatu 2 B 11, 20540 Turku puh. 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 [email protected]

Ilmoitukset Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 [email protected]

Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry

Toimituksen Analyysi / Jaana Vainioosoite Lepomäentie 4, 21380 Aura [email protected]

Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510

ISSN 1459-0999

Osoitteen- Eeva Wahrmanmuutokset [email protected] puh. 050 412 6957

Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2016

Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle

4. 9.12.2016 11.11.2016


Analyysi


LAATU

TEEMANA



Analyysi 3/2016

www.laboratorioalanlii t to.fi

4041 0704Painotuote

Kannen kuva: Millipore S.A.S.,

Merck KGaA

SISÄLLYSLUETTELO

Mikrobiologian koulutus Turussa ......................... 4

Päätoimittajalta ...............................................5

Edustava ympäristönäytteenotto on ratkaiseva oikean tuloksen saamiseksi ...............6

Laatua koulutuksiin säännöllisellä laaduntarkkailulla ............................................8

Puheenjohtajalta ............................................11

10 sääntöä huoltomiehen käsittelystä...............12

Yhdistykset toimivat: Villiyrttikurssilla Hailuodossa ...........................13

Yhdistykset toimivat: Varsinais-Suomen yhdistys luonnon helmoissa ....14

Laboratorion puhdas vesi ...............................16

Kunnon askel Kuopiossa ................................21

Kognitiivisen ergonomian huoneentaulu ...........22

Minne seuraavaksi? .......................................23

Validoinnin arkea ..........................................24

Sudoku ........................................................27

Yhdistykset ja toimihenkilöt .............................28

Palvelukortti ..................................................29

Sudokun 2/2016 ratkaisu ..............................31

ANALYYSI 3/20164

7.11.2016 • Hotelli Cumulus Turku, Eerikinkatu 28–30Koulutus on tarkoitettu kaikille laboratoriossa

työskenteleville ja heidän esimiehilleen.

MIKROBIOLOGIAN KOULUTUSPÄIVÄ TURUSSA

Luento Luennoitsija

8.00–9.00 Aamiaisbuffet

9.00–9.15 Kurssin avaus Jaana Vainio, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry

9.15–10.00 Pikamenetelmät ja niiden luotettavuuden Saija Hallanvuo, erikoistutkija, Evira arviointi

10.15–11.00 Tulosten tulkinnat ja analyysivalinnat Annika Pihlajasaari, ylitarkastaja, Evira (liittyen elintarvikkeiden tutkimuksiin)

11.15–12.00 PCR-menetelmien käyttöönotto ja validointi Saija Hallanvuo, erikoistutkija, Evira

12.00–13.00 Lounas

13.00–13.45 Veden mikrobiologinen laatu Juha Koivula, Field Sales Specialist, Merck Life Science Oy

14.00–14.45 Veden mikrobiologinen laatu, jatkuu Juha Koivula, Field Sales Specialist, Merck Life Science Oy

14.45–15.00 Kahvi

15.15–16.00 Uusi jätelaki Virpi Taure, tuotepäällikkö, Mekalasi

Ilmoittautuminen viimeistään 14.10.2016 mennessä Lyyti-ilmoittautumispalvelun kautta osoitteessa: www.lyyti.in/Mikris_2361

Ohjelman tiedustelut: Päivi Luoto, [email protected], puh. 050 359 4535

Kurssin hinta sisältäen kurssimateriaalin ja ohjelman mukaiset ateriat jäseniltä 290 b ja ei-jäseniltä 360 b

Majoitus 84 b/vrk/1hh, 92 b/vrk/2hh. Hotellihuone varataan erikseen puh. 0200 48142 tai email: [email protected] mainitsemalla tunnuksen: Mikris. Hotelli laskuttaa majoituksen erikseen.

Kurssimateriaalit jaetaan muistitikuilla; ei kansioissa. Päivitetty ohjelma nettisivuillamme www.laboratorioalanliitto.fi. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.

Tervetuloa koulutukseen!Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry ja Suomen Laboratorioalan Liitto ry

Koulutus toteutetaan

myös Oulussa 13.2.2017

ANALYYSI 3/2016 5

Pää

toim

ittaja

lta

Jaana Vainio

LAATU

TeemAnA

Mitä laatu on? Wikipedian mukaan laatu tar-koittaa mielenkiinnon kohteen ominaisuuk-

sia, kvaliteettia. Tämä määritelmä ei kerro oike-astaan mitään. ISO -standardin mukaan laatua on tuotteen tai palvelun kaikki piirteet ja ominai-suudet, joilla se täyttää ase-tetut tai oletetut tarpeet. Tä-mä avaa jo hieman parem-min laadun käsitettä. Suo-menkieleen sana laatu on tullut venäjänkielestä. Ve-näjänkielinen sana lad mer-kitsee rauhaa, sopusointua, liitosta, saumaa, järjestystä. Viimeinen selitys puhuttelee jo paljon enemmän. Se kiteyttää laadukkaan työn takana olevat ele-mentit; rauha, sopusointu ja järjestys. Laatua ei pysty tekemään pelkästään käsitteillä ja järjestel-millä, siihen tarvitaan meitä ihmisiä. Mutta en-nen kaikkea meitä tulee johtaa.

Laatu lähteekin johtamisesta. Kuten tämänkin lehden kouluarvioinnin jutussa kerrotaan, laatu-asioita ei saada jalkautettua käytännön työhön, ellei johto ole niihin sitoutunut. Laatua-asioita voi-sikin verrata työsuojeluun. Jos koko organisaatio ei ole niihin sitoutunut, ei yksittäinen työntekijä pysty huolehtimaan yksin niistä. Ja asenteet sekä toimintatavat heijastuvat aina ylhäältä alaspäin, joten johdolla on suurin merkitys työn laatuun.

Meille suomalaisille laadukas työ on itses-täänselvyys. Olemme tunnollisia ja välitämme asioista; jokainen ottaa vastuunsa omasta työs-tään. Näin ei kuitenkaan ole joka kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Aasiassa työpaikkojen hierarkiat ovat niin jäykät, että työntekijän pi-tää tehdä vain se mitä häntä käsketään. Vaikka se olisikin laadunvastaista. Meillä Suomessa on myös puhdas vesi ja ilma sekä toimiva infra. Nä-mä kaikki edesauttavat laadukkaaseen lopputu-lokseen pääsemisessä.

Ennen kaikkea meillä Suomessa on korkea koulutustausta. Jokainen työntekijä osaa lukea sekä kirjoittaa ja lähes kaikkiin ammatteihin vaa-ditaan jonkunlainen pohjakoulutus. Myöskään nämä eivät ole itsestään selviä muualla maail-

massa. Meitä koulutetaan myös ahkerasti töissä ja va-paa-ajalla luemme paljon sekä opiskelemme harras-tuksiimme liittyviä asioita.

Eityisesti meille labo-ratorioissa työskentelevil-le laatuasiat ovat itsestään-selviä. Tutustumme laatuasi-

oihin jo koulussa. Olemme aina halunneet op-pia uusia asioita ja tehdä laadukasta työtä. Näi-den takia olemme tämän liitonkin aikanaan pe-rustaneet. Liiton koulutuksissa pääsetkin kehittä-mään laatuosaamistasi. Saat oppia uusia asioita ja muita alan kollegoita tapaamalla kuulet, miten heillä on laatuasiat hoidettu. Vuorovaikutuksesta voi oppia paljon uutta ja parantaa niiden avul-la oman työn ja yrityksensä tuotteiden laatua. n

Lämpimiä syysiltoja kaikille,

Laadun johtaminen

"Asenteet sekä toimintatavat heijastuvat aina ylhäältä

alaspäin, joten johdolla on suuri merkitys työn laatuun."

ANALYYSI 3/20166

Tiesitkö, että epäonnistunut näytteenotto tai muuten tutkimuskohdetta epäedustava näyte

mitätöi muuten hyvän tutkimuksen? Lopputulos saattaa olla riippuvainen analyysin laadusta ja soveltuvuudesta, mutta se on AINA riippuvainen näytteenotosta. Väärin otettua näytettä ei helpos-ti huomaa, mutta sen vaikutus saattaa olla koh-talokas. On selvää, että näyte joka ei ole edus-tava, vääristää tulosten perusteella tehtyjä johto-päätöksiä.

Ympäristötutkimuksessa ei yleensä ole mah-dollista tutkia koko ympäristöä ja näytteenoton avulla osa ympäristöstä valitaan tutkimuskoh-teeksi. Analyyseihin perustuvassa ympäristötutki-muksessa näytteen tulee siksi edustaa koko kiin-nostuksen kohteena olevaa osaa ympäristös-tä. Esim. yksittäinen 20 g maaperänäyte edus-taa usein 20 000 kg maaerää. Tämä vastaa 0,0001 % kokonaismassasta. Myös Mittaukset ja havainnointitoiminta perustuvat otokseen, jo-ten ne ovat näytteenottotoimenpiteitä. Edustavan näytteenoton periaatteena on, että jokaisella tut-kimuskohteen partikkelilla, niiden koosta ja muo-dosta sekä ominaisuuksista riippumatta, tulisi ol-la samanlaiset edellytykset tulla otetuksi näyttee-seen. Edustavan otoksen ottaminen ympäristös-tä on vaativaa sen luonnollisen vaihtelun sekä ihmistoiminnan muutosten tuomien vaihtelevuuk-sien vuoksi. Lisäksi usein näytteenottotapahtuma toteutetaan sään armoilla, mikä voi luoda poik-keuksellisia tilanteita. Kuvassa 1 ja 2 on kaksi hyvin erilaista näytteenottokohdetta, joissa jou-

dutaan toteuttamaan aivan eri menettelyitä edus-tavan ympäristönäytteen saamiseksi.

Näytteenotto riippuu aina asetetusta kysy-myksenasettelusta sekä tietotarpeen luonteesta ja laajuudesta. Sen laadunvarmistuksen ensimmäi-nen vaihe on näytteenottosuunnitelman laatimi-nen. Näytteenottosuunnitelmassa kuvataan tutki-mukseen liittyvät asiat kuten kysymyksenasettelu, näytteenottotekniikat ja -välineet, tarkat näytteen-ottopisteet, -syvyydet ja ajankohdat sekä määri-tettävät parametrit. Käytännössä tutkimusten ra-hoitus tai aikataulu usein rajoittaa tutkimuspistei-den ja haitta-aineanalyysien määrää, mikä vai-kuttaa saatavan tiedon luotettavuuteen ja katta-vuuteen. Näytteenottosuunnitelmassa tulisi myös aina mainita, mitkä ovat suurimmat virhelähteet ja mikä on hyväksyttävä epävarmuustaso, koska tämä vaikuttaa näytemääriin ja määritystasoihin.

On tärkeää, että näytteenottajana toimivalla henkilöllä on riittävästi tietoa ja osaamista edus-tavien näytteiden ottamiseksi. Riittävän tarkka tutkimussuunnitelma on hyvä työkalu näytteen-ottajan perehdyttämisessä työtehtävään ja riit-tävän tiedon varmistamiseksi, että hän osaa toi-mia kentällä myös poikkeavissa tilanteissa. On tärkeää, että ympäristönäytteenottajan kokemus ja tietotaito riittää soveltamaan annettuja ohjeita ympäristöoloja huomioiden. Mm. SYKEssä suori-tetun maaperä- näytteenoton vertailukokeen yh-teydessä huomattiin, että kenttähavaintojen ja näytteenoton edustavuuden takaamisessa, näyt-teenottajan kokemuksella on tärkeä rooli. Ympä-

“There is no point in spending time and money on careful sample preparation and testing if the quality of the samples is poor” (US Environmental Protection Agency).

on ratkaiseva oikean tuloksen saamiseksi

Edustava ympäristönäytteenotto

LAATU

TeemAnA

ANALYYSI 3/2016 7

“There is no point in spending time and money on careful sample preparation and testing if the quality of the samples is poor” (US Environmental Protection Agency).

Erikoistutkija Katarina Björklöf, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Ryhmäpäällikkö Kai Sormunen, Ramboll

ristönäytteenottajien osaaminen voidaan todeta esim. henkilösertifioinnin avulla (www.syke.fi/sertifiointi).

Hyvä yhteistyö näytteenotto-organisaation ja analyysejä suoritettavan laboratorion välillä on tärkeä laatuun vaikuttava asia. Laboratorion kanssa tulisi sopia vastuunjaosta, mahdollisesta esikäsittelystä sekä laboratorionäytteen otosta. Lisäksi käytettävä analytiikka ja näytteiden säily-tysaika tulisi sopia. Sopimus olisi hyvä aina teh-dä kirjallisena. Hyvä laboratorio tarjoaa myös näytteenottoastiat asiakkaille, jolloin varmistu-taan siitä, että astiat ovat asianmukaiset ja riit-tävän puhtaat.

Huolellisesti suunniteltuna ja toteutettuna ym-päristöstä voidaan ottaa edustavia näytteitä, jot-ka kuvastavat hyvin tutkittavaa ominaisuutta. Tut-

kimuksen lähtökohtana on tutkimustavoitteen sel-keä määrittely ja sen todentamiseen tarvittavat menettelyt, jotka määritetään tutkimussuunnitel-massa. Puutteellisesti otettu näyte ei voi edustaa tutkimuskohdetta. Huolellisen dokumentoinnin tär-keyttä näytteenoton aikana ei voi liikaa korostaa. Näytteenoton edustavuutta vaarantavat varsinkin tavoitteiden epämääräisyys, kiire, riittämätön tie-donkulku kentältä tutkijalle tai laboratorioon ja vastuiden puutteellinen määrittely. Myös tutkittavi-en ominaisuuksien (fysikaaliset, kemialliset ja bio-logiset) puutteellinen tuntemus, väärä näytteenot-tomenetelmä tai näytteiden säilytys ja kuljetus se-kä laboratorioissa suoritettava laboratorionäyt-teenoton menettelyt vaikuttavat ratkaisevasti edus-tavuuteen. Näytteenotto on usein ympäristöselvi-tysten haasteellisin ja merkittävin työvaihe. n

Kuva 2 (yllä). Yhdyskuntajätevirrasta otettavan näytteenottomenetelmän ja näytteenkäsittelyn on sovelluttava hyvin heterogeeniselle jätevirralle, tämä edellyttää riittävän suurta otoskokoa, jätevirran homogenisointia ja huolellista tutkittavan näytteen valmistelua.

Kuva 1 (alla). Vanhan kaatopaikan kunnostuksen yhteydessä voidaan erottaa pilaantuneet maat ja jätemateriaalit puhtaista aineksista, tällöin laaduntarkkailu edellyttää systemaattista näytteenottoa mielellään suoraan kuljettimilta.

8 ANALYYSI 3/2016

On todella hienoa, että tulevat laboratorio-alan ammattilaiset pääsevät jo koulutuk-

sen aikana tutustumaan sisäisiin tarkastuksiin ja laatujärjestelmiin. Näin opiskelijat voivat viedä myös tarkastuksissa opittuja asioita työelämään esimerkiksi pienempiin laboratorioihin, joissa laatujärjestelmät eivät ehkä vielä ole rantautu-neet käytännön työhön, kertoo puheenjohtaja Jaana innostuneena.

Halusimme tietää lisää asiasta, joten kävin haastattelemassa Turun ammatti-instituutin laatu-koordinaattoria Marjo Oksasta ja palvelualue-johtajaa Hannu Immosta aiheesta.

Laadunhallintajärjestelmä tukemaan opetusta

Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kehittä-minen Suomessa perustuu Euroopan unionin ko-mission linjauksiin. Näiden linjausten pohjalta on alkanut tavoitteellinen ammatillisen koulutuksen kehittämistyö, joka on lisännyt tietoisuutta amma-tillisen koulutuksen merkityksestä sekä tarvetta yh-denmukaistaa ammatillista koulutusta Euroopassa.

– Linjausten pohjalta opetus- ja kulttuuriminis-teriössä asetettiin tavoitteeksi, että kaikilla am-matillisen koulutuksen järjestäjillä on oltava toi-miva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa paran-tamista tukeva järjestelmä vuoteen 2015 men-nessä, Turun ammatti-instituutin laatukoordinaat-tori Marjo Oksanen kertoo.

Koulutuksen järjestäjien laadun arvioimisek-si opetus- ja kulttuuriministeriö asetti eri tahoja

edustavan ammatillisen koulutuksen laatutyöryh-män, jonka tehtävänä oli valmistella koulutuk-sen järjestäjien laadunhallintaa ja laadun jatku-vaa parantamista koskevan järjestelmän kriteerit. Laatutyöryhmä koostui koulutuksen järjestäjistä, opettajista, opiskelijoista, työmarkkinajärjestöis-tä, yrittäjistä ja muista ammatillisen koulutuksen ja arvioinnin asiantuntijoista.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus arvi-oi vuoden 2015 aikana ammatillisen koulutuk-sen järjestäjien laadunhallintajärjestelmiä edellä mainitun laatutyöryhmän laatiman arviointikritee-ristön mukaisesti. Arviointi perustui ammattilisen koulutuksen järjestäjien itsearviointiraportteihin sekä arvioinnin luotettavuuden liittyviin arviointi-käynteihin. Arviointikriteeristö korosti laadunhal-linnan systemaattisuutta ja laadunhallintamenette-lyiden ulottumista koulutuksen järjestämisen kes-keisiin toimintoihin. Lähtökohtana oli, että laadun-hallinta toteutuu systemaattisen laadunhallinnan viitekehyksen mukaisesti. Tämän toimintoja ovat, suunnittelu, toteutus, arviointi ja parantaminen.

Arviointikäyntikohteiden edustavuus varmis-tettiin satunnaisotannalla. Käyntikohteiksi valikoi-tuneiden kouluttajien joukossa oli erilaisia, eriko-koisia sekä eri puolilla Suomea sijaitsevia koulu-tuksen järjestäjiä. Myös Turun ammatti-instituutti valikoitui yhdeksi arviointikäyntikohteeksi.

– Vaikka laatuasiat olivat meillä kunnossa, oli arvioinnin käytännön toteuttamisessa suuri työ, koska arviointi koski kaikkia Turun ammatti-insti-tuutin yksiköitä. Samasta aiheesta haastateltiin se-kä opettajia, että oppilaita sekä myös työelämän

Laatua koulutuksiin säännöllisellä laaduntarkkailullaSisäiset ja ulkoiset auditoinnit ovat laboratorioissa arkipäivää, mutta saimme viime keväänä kuulla, että samankaltaista laadun tarkastelua tehdään myös oppilaitoksissa. Kävimme liiton puheenjohtajan Jaana Nousiaisen kanssa vierailemassa Turun ammatti-instituutissa, jossa oli juuri meneillään sisäinen koulutuksen auditointi.

9ANALYYSI 3/2016

Oppilaitosten laadunhallinta toteutuu systemaattisen laadunhallinnan mukaisesti, jossa toimintoina ovat, suunnittelu, toteutus, arviointi ja parantaminen.

Teksti: Jaana Vainio • Lähteet: Turun ammatti-instituutin laatukoordinaattori Marjo Oksasen ja palvelualajohtajan Hannu Immosen haastattelu sekä

Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisu 20:2015: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien tila

edustajia. Mutta suoriuduimme hienosti haastatte-luista ja läpäisimme hyvin arvioinnin, laatukoordi-naattori Marjo Oksanen kertoo ylpeänä.

Koulutuksen järjestäjien arvioinnin tulokset

Paikallisten arviointikäyntien tehtävänä oli var-mistua siitä, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä on olemassa tavoitteeksi asetettu toimiva laadun-hallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä käytössä.

Lisäksi arvioinnin tavoitteena oli kannustaa koulutuksen järjestäjiä kehittämään itse omaa laadunhallintajärjestelmäänsä edelleen. Arvioin-nin avulla yritettiin kerätä myös tietoa siitä, miten voitaisiin tukea niitä koulutuksen järjestäjiä, joilla

LAATU

TeemAnA

>>

ei ole vielä ole toimivaa laatujärjestelmää. – Meillä on tehty jo useita vuosia sisäistä laa-

duntarkkailua, joten vaatimukset eivät tullut meil-le uutena, Marjo Oksanen kertoo.

Selailin Turun ammatti-instituutin nettisivuja en-nen haastattelua, ja heiltä löytyikin hienosti heti etusivulta linkki omaan Laatukäsikirjaan. Tilanne onkin lähes yhtä hyvä koko Suomen alueella. Ar-viointiryhmän havaintona oli, että suurella osalla koulutuksen järjestäjistä (71 %) on toimiva laa-dunhallintajärjestelmä. Tosin osaltaan tähän vai-kuttaa varmasti se, että opetus- ja kulttuuriministe-riö on kytkenyt kouluttajien laadunhallinnan am-matillisen koulutuksen järjestämislupien arviointi-prosessiin.

Arvioinnin mukaan ainoa koulutuksen järjes-täjien välisiä eroja tilastollisesti selittävä tekijä liit-

ANALYYSI 3/201610

Suomen Laboratorioalan liitto

on myös Facebookissa.

Käy tykkäämässä!

tyy laadunhallinnan kehittämisen kestoon. Tulos-ten mukaan yli kuusi vuotta laadunhallintaa kehit-täneillä koulutuksen järjestäjillä olivat laadunhal-lintajärjestelmät tilastollisesti paremmat kuin vä-hemmän aikaa järjestelmäänsä kehittäneillä. Toi-sin sanoen, laadunhallinnan kehittäminen ja sen saattaminen hyvälle laatutasolle vaatii usean vuo-den tavoitteellisen työn.

– Turun ammatti-instituutissa on ollut jo useita vuosia käytössä oma laatujärjestelmä, jonka toi-mivuus perustuu säännöllisiin toimintoihin. Meillä on esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa opiskelija-ryhmän edustajien tapaamiset, joissa käsitellään erilaisten kyselyjen ja arviointien tulokset sekä poikkeamat. Lisäksi tapaamisissa keskustellaan minkälaisia parannuksia ja muutoksia ollaan teh-ty kyselyjen perusteella, Marjo Oksanen avaa heidän laatujärjestelmäänsä.

– Keräämme kattavasti palautetta myös työs-säoppimispaikoilta. Lisäksi monien kehittämis-hankkeiden avulla kehitämme toimintaamme yh-teistyössä alueen muiden ammatillisen koulutuk-sen järjestäjien kanssa. Palvelualuejohtaja var-mistaa navigointikeskustelussa kunkin koulutusyk-sikön osalta, että sovitut kehittämistoimet on tehty ja poikkeamat korjattu, Marjo kertoo lisää.

Laatu osana johtamisjärjestelmää

Koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin mukaan keskeisimmät vahvuudet laadunhallinnan toimi-

>> vuuteen, liittyivät strategiseen johtamiseen ja toiminnan ohjaukseen sekä parantamiseen.

– Tärkeintä onkin johdon sitoutuminen, palvelualajohtaja Hannu Immonen korostaa. Ilman kaikkien johtajien sitoutumista, emme olisi Turussakaan saaneet laatuasioita eteen-päin niin hyvin, hän jatkaa.

Arvioinnin laadullisen analyysin perusteel-la voidaan todeta, että arvioinnissa menesty-neiden koulutuksen järjestäjillä on laadun ke-hittämistyöhön pitkät perinteet, ja heillä laa-dunhallinta on osa johtamisjärjestelmää. Li-säksi heillä on jo näyttöä vakiintuneista laa-dunhallinnan menettelytavoista. Hyvin me-nestyneet koulutuksen järjestäjät ottavat myös enemmän henkilöstönsä, asiakkaansa se-kä yhteistyökumppaninsa mukaan toiminnan suunnitteluun ja sen kehittämiseen.

– Meilläkin tehdään Turussa jatkuvaa laa-dunhallinnan parantamistyötä. Meillä on käy-tössä tärkeiden toimintojen kehittämiseen työ-ryhmiä: mm. toiminnanohjausryhmä, tiedotus- ja markkinointitiimi, opiskelijahallinnon kehit-tämisryhmä jne., kertoo Marjo Turun ammatti-instituutin kehittämistyökaluista.

– Ehdoton vahvuutemme laatutyössä on, että emme erikseen tee laatutyötä, vaan laatu on kiinteä osa johtamisjärjestelmää, jokapäi-väistä toimintaa, suunnittelua ja arkityön to-teuttamista, Marjo täsmentää haastattelun lo-puksi. n

11ANALYYSI 3/2016

Puheenjohta

jalta

Jaana Nousiainen

Ainainen säästäminen on johtanut monissa työpaikoissa siihen, että jokaisen pitäisi olla

tehokas moniosaaja, vaikka aikaa ei kuitenkaan riittäisi kaikkiin tehtäviin. Työntekijöitä ei palka-ta lisää ja tehtäviä jaetaan työpaikkaan jäävien kesken. Tällöin syntyy tilanteita, ettei kaikkia asi-oita pystytä hallitsemaan kunnolla, koska aikaa ei riitä niihin perehtymiseen.

Tämän vuoksi voimme olla osittain tilantees-sa, että henkilöt jotka ovat päättämässä labo-ratoriotutkimusten mää-ristä sekä niihin liittyvis-tä analyyseistä eivät vält-tämättä ole saaneet kou-lutusta niihin tai heillä ei ole riittävää asiantunte-musta päätöksensä tuek-si. Päädytään tekemään niin kuin ennenkin tai se mikä on viranomaisen vähimmäisvaatimus. Tä-mä on todella harmillista sekä laboratorion, et-tä tutkimuksen tilaajan kannalta. Meillä on kui-tenkin laadukkaat laboratoriot sekä niiden henki-löstö, joilla olisi varmasti asiantuntemusta auttaa tilaajaa. Laboratoriot voisivat myydä enemmän-kin omaa asiantuntemusta ja tuoda esille heidän osaamistaan. Laboratoriot tarjoavat nykyisin mo-nipuolisia palveluita, joten vuorovaikutus tilaajien kanssa ainakin asiakassuhteen alussa olisi tärke-ää. Mutta tässä vaiheessa tulee heti mieleen, et-tä eihän kenelläkään ole aikaa tämän tyyppiseen vuorovaikutukseen. Kunnon yhteistyö voisi kuiten-kin säästää aikaa ja rahaa pitkällä aikavälillä.

Toistan jo varmaan itseäni, mutta edelleen harmittaa suuresti, kun analyysien tulosten hyö-dyntäminen jää niin vähälle. On resurssien tuh-lausta, että tulokset vain mapitetaan, eikä niistä saada irti sitä hyötyä mikä niistä voitaisiin saa-da. Voi sanoa, että laboratorioiden ”lopputuote”

Tulokset mappi ööhön?

LAATU

TeemAnA

eli tulokset eivät tule läheskään 100 prosenttisesti hyödyksi asiakkaalle, koska tuloksien tulkintaan jää niin vähän aikaa tai niihin ei ole asiantunte-musta. Tuloksiin liittyy kuitenkin paljon haittavai-kutuksia, jos niitä ei ymmärretä hyödyntää. Ne voivat olla esim. taloudellisia, ympäristölle haital-lisia, erityyppiset prosessit eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla, kemikaaleja tuhlataan jne.

Liiton viimeaikaiset koulutukset ovat antaneet uudenlaista näkökulmaa asioihin. Niiden tarkoi-tuksena on ollut antaa valmiuksia monipuoli-seen osaamiseen. Lisäk-si pyrkimyksenä on ollut antaa mahdollisimman laajasti koulutusta koko laboratoriohenkilöstölle.

Koulutustemme osallistujamäärät kertovat, että koulutuksen saralla olemme jälleen menossa oi-keaan suuntaan. n

Syysterveisinpuheenjohtaja,

Laboratoriot voisivat myydä enemmänkin omaa asiantuntemusta ja tuoda esille heidän osaamistaan.

12 ANALYYSI 3/2016

Lähde: Laboranttilehti 3/1980

Laadukkaan laboratoriotyön takaavat kunnossa olevat laitteet. Tässä muutama vinkki, jonka avulla yhteistyö huoltomiesten kanssa sujuu hyvin…

10 sääntöä huoltomiehen käsittelystä1. Älä koskaan pyydä huoltomiestä paikalle ennen kuin muut ovat muodostaneet käsityksensä siitä, miten vika olisi korjattava. Pyydä joka kerta eri mies, jotta toinen ei tiedä, mitä edellinen on tehnyt. Lisäksi kätke kaikki varaosat.

2. Pyydä huoltomiestä tulemaan viipymättä paikalle, mutta anna vastaanottajalle sopivat ohjeet, jottei huoltomies löytäisi työkohdetta liian helposti.

3. Heti kun huoltomies on saapunut, kysy missä hän on ollut ja mikä häntä viivytti matkalla. Ennen kuin hän ehtii vastata, kysy häneltä milloin laite tulee kuntoon.

4. Piilota kaikki huolto-ohjeet, jotka liittyvät korjattavaan laitteeseen. Ennen kuin huoltomies ehtii kaivaa laukustaan omat, kysy milloin laite tulee kuntoon.

5. Järjestä paikalle vähintään 8 asiantuntijaa kyselemään teknisistä yksityiskohdista, jotka eivät liity korjattavaan vikaan.

6. Varmistu siitä, että huoltomiehen avuksi järjestetyllä apumiehellä ei ole työkaluja, ettei hän ole koskaan aikaisemmin nähnyt korjattavaa laitetta ja että hänellä on samalla kaksi muuta hommaa hoidettavanaan. Kysy, milloin laite tulee kuntoon.

7. Viallisen laitteen on oltava mahdollisimman likainen ja rasvainen, sekä siten sijoitettu että huoltomiehen vartalon notkeus ja kestokyky tulee kunnolla kokeilluksi.

8. Kerro huoltomiehelle, miten hienosti kilpailijat hoitavat huoltohommat (jos heidän laitteensa yleensäkään kaipaa huoltoa). Kysy, milloin laite tulee kuntoon.

9. Kun huoltomies saa lopuksi vian korjatuksi, kerro hänelle, että siitä olisi kyllä pitänyt selvitä puolta lyhyemmässä ajassa.

10. Kun huoltomies on lähtenyt, kirjoita hänen esimiehelleen, että laite on huonompi kuin alun alkaen. Näin huoltomiehellä on tilaisuus saapua uudelleen entistä avuliaammassa mielentilassa, jolloin voitte jälleen käydä yhdessä läpi tässä esitetyn ohjelman.

ANALYYSI 3/2016 13

Yhd

istykset toim

ivat

Villiyrttikurssilla Hailuodossa

Iloiset osallistujat

Kesäisen auringonpaisteisena lauantaina 28.5. pieni joukko laborantteja läksi Oulun

Hailuotoon tutustumaan villiyrtteihin ja niiden käyttöön.

Saimme alkajaisiksi maistaa virkistävää kuu-senkerkkäjuomaa, joka sopikin mainiosti lämpi-mään päivään. Teimme pienen kierroksen lähi-maastossa tutustuen tavallisimpiin syötäviin villi-kasveihin.

Maistoimme mm. männyn- ja kuusenkerkkiä, voikukan nuppuja, koivun ja vadelman lehtiä. Tot-tumattoman suussa kaikki maistui ”vihreältä”. Pait-si mustikan kukat. Ne olivat todella maukkaita.

Opimme myös miten yrttejä käsitellään käyt-

tötarkoitukseensa. Mesiangervon lehdistä saa hoitavan jalkakylvyn ja maitohorsman nuorista varsista ”parsa”aterian. Meille oli myös tarjol-la villiyrteistä ja –kasveista valmistettua ruokaa; nokkosnäkkileipää, villiyrttipestoa ja villikasvis-pizzaa. Nepäs olivatkin herkullisia!

Kirjallisuudesta, jota myös saimme mukaan, saa lisää tietoa terveellisistä ja lääkitsevistäkin villiyrteistä. Reseptejä myös saatiin.

Villiyrtteihin tutustuminen oli antoisa ja mau-kas retki. Tosin punkkien välttely viritti retkeen epätoivotun jännityksen. Onneksi ketään ei pur-tu, vaan saimme itse paljon pureskeltavaa villien kasvien käytöstä. n

Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry

Vetäjänä Aira Kurikka Villivoimasta

Teksti: Auli JärveläKuvat: Outi Mänty

ANALYYSI 3/201614

Yhd

isty

kset

to

imiv

at

Villiyrttien käytöstä ja terveellisyydestä on puhuttu paljon viime aikoina. Pääsimme tu-

tustumaan viime keväänä villiyrttien saloihin, entisen yhdistysaktiivin Sanna Tomukorven joh-dolla. Sanna on itseopiskellut villiyrttien käyt-töä ja oppinut hyödyntämään niitä yrityksen ja erehdyksen kautta. Sanna on saanut jopa lap-sensa oppimaan villiyrttien vahvat maut, ja ny-kyään lapsille ei kuulemma enää kelpaa taval-liset letut, vaan niiden pitää olla nokkoslettuja!

Parin tunnin aikana meille tuli tutuiksi erilai-set säilöntä- ja kuivausmenetelmät. Pääsimme tunnistamaan kasveja aidosti luonnossa ja myös maistelemaan niitä herkullisessa nokkos-fetapii-rakassa.

Julkaisimme kesän aikana nettisivuillamme muutaman Sannan suositteleman ruokaohjeen.

Jos ette vielä kerinneet hyödyntämään niitä, niin ensi keväänä voi yrittää uudelleen. Sanna korosti, että kannattaa aloittaa harrastus muu-taman kasvin kanssa. Muuten kasvien käyttö ja opettelu voi käydä liian työlääksi.

Örön kaunis linnakesaari

Elokuussa pääsimme tutustumaan asiantunte-van oppaan johdolla vasta vuonna 2015 mat-kailijoille avattuun Örön linnakesaareen, jon-ka luonto on ainutlaatuinen. Saarella pääsee näkemään mm. nykyään harvinaisia paahde-niittyjä. Niityt ovat hävinneet muualta lähes ko-konaan, koska eläinten laidunmaita ei enää ole. Örön saarella on kuitenkin säilynyt erityi-sen suuri paahdeniitty, koska aluetta on käy-

Varsinais-Suomen yhdistysluonnon helmoissa

Vasemmalla: Örön saaren luonto on ainutlaatuinen ja siellä kasvaa paljon uhanalaisia kasveja. Saaren kauniit hiekkarannat ovat täynnä mm. merikaalia,

joka on mantereella erittäin harvinainen.

Oikealla: Oppaana toiminut Sanna tomukorpi korosti, että on tärkeää tunnistaa kasvin ulkomuoto ja

kasvupaikka, jottei tule kerättyä vahingossa myrkyllisiä kasveja. Esimerkiksi monikäyttöisen vuohenputken voi

helposti sekoittaa sen myrkyllisiin sukulaiskasveihin.

15ANALYYSI 3/2016

Yhd

istykset toim

ivat

Hiostus aloitetaan murskaamalla kasvien lehdet hieromalla niistä käsissä palluroita. Hiostamisen avulla kasvien maku ja tuoksu paranevat huomattavasti kuivaamiseen verrattuna.

Kirjoittaja: Jaana VainioKuvat: Jaana ja Niklas Vainio

tetty varusmiesten jalkapallokenttänä. Nyt varus-kunnan sulkemisen jälkeen, niitty uhkaa kuitenkin metsittyä nopeasti. Alueen olikin vallannut jo pie-net männyn taimet, joita me kuuliaisina luonnon-ystävinä nypimme irti maasta.

Saari on lisäksi yksi Etelä-Suomen tärkeim-mistä uhanalaisten lajien keskittymistä. Saaren paahdealueilla esiintyvät mm. erityisen harvi-nainen lännen- ja etelänkylmänkukka. Hiekka-rannoilta löytyy Suomen luonnossa äärimmäi-sen harvinaisia kasveja, kuten merikaalia. Saa-ren kangasmetsistä löytyy myös useita Salpaus-selälle tyypillisiä lajeja, joista monet ovat vähen-tyneet mantereella viime vuosina esimerkiksi kis-sankäpälät ja tähtitalvikit.

Erikoiset kasvit tuovat saarelle mukanaan myös erityisen laajan perhoslajiston. Öröllä on ta-

vattu jopa enemmän perhoslajeja kuin koko Hol-lannissa. Valitettavasti retkipäivänä satoi paljon, joten emme päässeet näkemään perhosrunsautta.

Erikoisen luonnon lisäksi Saaren päänähtä-vyyksiä ovat hienosti säilyneet kasarmialueet, jä-reät Obuhov-tykit sekä eri-ikäiset puolustusase-mat ja linnoitteet. Olikin mielenkiintoista päästä vierailemaan suuren tykin sisälle. Ennen tämän tykin laukaisemiseen vaadittiin jopa yli 80 mies-tä. Myöhemmin tekniikka kehittyi, joten nykyisel-lään tykin laukaisuun vaaditaan vain reilut kol-mekymmentä miestä…

Huonosta säästä huolimatta osallistujat oli-vat erittäin tyytyväisiä retkeen ja osa aikoo tul-la vierailemaan saarelle uudelleen ensi kesänä. Silloin siellä kuulemma avataan turisteille myös luolia. n

16 ANALYYSI 3/2016

Arkipäiväinen asia, vesi. Sitähän saa hanas-ta. Laboratoriokäytössä tarvitaan jonkinlai-

nen puhdistuslaite siihen perään ja homma on sillä selvä, ei syytä pohtia asiaa enempää. Kes-kitytään olennaisempiin asioihin... Voisin väit-tää, että vesi on monenkin laboratorion tärkein reagenssi. Näytelaimennuksia tehdään veteen, vesi on eluenttina, vesi on nollanäytteenä. Ve-teen lisätään muut reagenssit ja puskurit. Yleen-sä laboratoriossa valmistetuissa reagensseis-sa veden prosentuaalinen osuus tilavuudesta on paljon suurempi kuin muiden aineiden yhteen-sä, joten vedessä olevat epäpuhtaudet siitä syys-tä myös näkyvät herkemmin. Tämä asia koros-tuu myös näytteiden laimennussarjoissa. Punnit-setko reagenssin tarkasti? Käytätkö vain laadul-lisesti hyviä ja sertifioituja kemikaaleja ollaksesi varma laboratoriosi korkealaatuisesta toiminnas-ta? Pyritkö laboratoriossasi mahdollisimman hy-vään toistettavuuteen ja tasalaatuisuuteen? Kaik-ki laboratoriossa käytettävät kemikaalit valmis-tetaan tehtaissa, joiden laadunvalvontalabora-toriot pitävät huolta tuotteensa tasalaatuisuudes-ta. Verrataan tätä asiaa laboratorionne nurkas-sa olevaan vedenpuhdistuslaitteeseen. Sen pitäi-si tuottaa laadultaan korkealuokkaista ja yhtä ta-salaatuista raaka-ainetta analytiikkanne pohjak-si. Vedenpuhdistuslaite pitää sisällään puhtaan veden tuotantoprosessin, se on ikään kuin pieni tehdas. Onko laadunvalvontanne tämän laitteen osalta kunnossa? Mittaavatko laitteen anturit ve-den laatua oikein? Koska laitteesi on viimeksi huollettu ja tarkastettu? Entäpä verifioinnit? Oike-

astaan helpompaa olisikin ostaa tarvittava puh-das vesi tehdasvalmisteisena sertifioituna tuottee-na. Tällöin kaikki veden tuotantoon ja laadun-valvontaan liittyvät asiat olisivat kunnossa ja tu-kisivat laboratorionne tavoitetta korkean toimin-nan laadun ylläpitämisessä. Veden ostamisessa on ongelmana, että puhdas vesi pilaantuu mah-dottoman nopeasti laboratorioympäristössä. Se on tuoretuote. Ja kun kaikki vedenkäyttökohteet lasketaan yhteen, vettä tarvitaan päivittäin aika isoja määriä. Silloin ainoa järkevä vaihtoehto on valmistaa tarvittava vesi omassa laboratoriossa.

Tasalaatuisen laboratorioveden valmistaminen

Sanotaan, että Suomessa on puhdasta vettä. Näinhän se onkin, jos ajatellaan tilannetta glo-baalilla tasolla. Meillä riittää hyvää juomavettä kaivoistamme ja järvistämme. Mutta kun tavoitel-laan tasalaatuista vettä laboratorioon, täytyy kyl-lä todeta, että vedenlaatu eri puolilla Suomea on todella vaihtelevaa. Kajaanin ja Joensuun voisi mainita kaupunkeina, joissa vesijohtoveden kiin-toainepitoisuus on hyvin matala, vesi on myös-kin pehmeää ja johtokyvyltään hyvää. Heikoim-pien vesijohtovesien paikkakunnilla veden johto-kyky voi olla nelinkertainen ja kiintoainepitoisuus myös moninkertainen. Veden puhdistuksessa tar-vitaan useita tekniikoita, ja lopputuloksena pitäi-si päästä sellaiseen veden laatuun, että se olisi samanlaista kaikissa laboratorioissa paikkakun-nasta riippumatta.

Laboratorion

puhdas vesi

17ANALYYSI 3/2016

Puhdistusprosessin vaiheet:1) esikäsittely (aktiivihiili, pehmennys, partikke-lisuodatus)2) käänteisosmoosi3) ioninvaihto (tasalaatuisimman tuloksen antaa jatkuvatoiminen sähköinen ioninvaihto)4) UV-desinfiointiPelkällä käänteisosmoosilla ei saada täysin tasa-laatuista vettä, koska syöttöveden paikkakunta-kohtaiset erot, membraanin ikääntyessä heiken-tynyt suodatuskyky sekä vuodenaikoihin liittyvät veden laadun vaihtelut näkyvät käänteisosmoo-siveden laadussa. Ioninvaihtohartsi toimii kvasi-kromatografisesti. Se kerää vahvasti ionisia ja heikosti ionisia yhdisteitä (esim. silikaa, orgaani-sia yhdisteitä, boraattia) toimintansa aikana. Mutta kun ioninvaihtopatruunan kapasiteetti lop-puu, vahvat ionit työntävät konsentroituneet hei-kosti ioniset yhdisteet läpilyöntinä kerralla ulos. Kontaminaation määrä vedessä on valtavan suu-ri normaalitilanteeseen verrattuna. Jatkuvatoimi-sessa sähköisessä ioninvaihdossa tällaista on-gelmaa ei ole. Siinä tuotetun veden laatu pysyy tasaisena, koska ioninvaihtohartsit ovat jatkuvas-ti toimintakykyisiä. Näiden vaiheiden jälkeen ve-den puhtaus on 2 luokassa, ja sitä voi säiliöstä ottaa käyttöön tai vettä voi kierrättää puhdasve-siputkistosta käyttöpisteisiin ja pesukoneille. Niin sanottu laboratorion yleisvesi tulisikin olla jo läh-tökohtaisesti 2 luokan vettä. Tällöin sitä ei vahin-gossakaan tulla sekoittaneeksi todelliseen tuo-reeltaan annosteltuun Milli-Q® veteen, koska ky-se ei ole samasta asiasta.

Ultrapuhtaan veden valmistuksessa tarvitaan li-sää puhdistusvaiheita:5) Orgaanisten yhdisteiden hapetus 185nm+254nm UV-lampulla6) Viimeistelevä ioninvaihto korkealuokkaisella ioninvaihtohartsilla7) Synteettinen aktiivihiili8) Päätesuodatus (voi olla sovelluskohtainen)

Näillä vaiheilla päästään 1 luokan veteen. Tä-mä on kaikkein puhtainta vettä ja soveltuu vaati-

Kirjoittaja: Juha Koivula, Field Sales Specialist, Merck Life Science Oy

Kuvat: Millipore S.A.S., Merck KGaA

>>

LAATU

TeemAnA

18 ANALYYSI 3/2016

vaan analytiikkaan sekä biokemiallisiin laborato-riotöihin. Sovelluskohtaisesti tässä voidaan epä-orgaanisen ja orgaanisen puhtauden lisäksi spe-sifioida veden soveltuvuutta johonkin tiettyyn la-boratoriotyöhön. Esimerkiksi, että veden tulee ol-la RNaasi- ja DNaasivapaata, koska vettä käy-tetään genomiikan töissä. Usein ultrapuhtaan ve-den laitteisto ja suodatinkokoonpano valitaan la-boratoriokohtaisesti. Yksi huomionarvoinen asia puhdistusketjussa on puhdasvesisäiliö. Siellä ve-si makaa, ja sinne pääsee joka tapauksessa ym-päristöstä pieniä määriä mikrobeja. Vaikka säi-liö olisi hermeettisesti täysin suljettu, bakteerei-ta pääsisi siitä huolimatta vedenpuhdistuslaitteen tai vedenottohanan kautta säiliöön. Säiliötä on-kin syytä sanitoida joko kemiallisesti tai UVvalol-la. UV-sanitointi on hyvä menetelmä, koska sil-loin ei tarvitse miettiä sanitointikemikaaleja ja niiden huuhtelua. Vesi on koko ajan käytettävis-sä. Lisäksi UV-sanitoinnin etuna on, että se teh-dään 2–4 kertaa vuorokaudessa. Kemiallinen sanitointi ei vaikuta säiliön puhtauteen enää sen jälkeen, kun sanitointiaine on huuhdeltu pois. Usein siinä vielä käy niin, että vaikka isoin osa mikrobeista kuolisikin, niitä voi biofilmin taakse

jäädä eloon, ja joka tapauksessa säiliöön jää-nyt kuollutkin biofilmi toimii ravintona ja elatus-alustana säiliöön tuleville uusille elinvoimaisille bakteereille. Jatkuvalla UV-sanitoinnilla voidaan ehkäistä biofilmin muodotumista säiliön sisäpin-noille.

puhtaan veden käyttö ja säilyvyys

Ultrapuhdas vesi on laitteelta tullessaan par-haimmillaan 18,2 MΩ·cm @ 25°C epäorgaani-selta laadultaan, ja orgaanista puhtautta ilmai-seva TOC-arvokin voi olla alle 5ppb. Tällainen vesi muodostuu käytännössä pelkistä vesimole-kyyleistä sekä näiden luonnollisen hajoamisen seurauksena pienestä määrästä oksonium- ja hydroksidi-ioneja. Nämä ionit ovat tasapainos-sa keskenään, joten ultrapuhdas vesi ei ole ha-pan taikka emäksinen. Mutta kyllä se siitä hap-panee! Happo tulee ilmasta, koska hiilidioksidi liukenee veteen ja muodostaa hiilihappoa. Täs-tä syystä puhtaassa vedessä on enemmän tai vähemmän bikarbonaattia ja karbonaattia se-kä tietysti yksinäisiä protoneita niiden vastapa-reina. pH laskee reaktion vaikutuksesta. Aivan tuoreeltaan sitä on hyvin hankalaa mitata, kos-ka 1 luokan vedessä ei ole tarpeeksi ioneja pH elektrodin toiminnan kannalta. Useimmissa labo-ratoriotöissä hiilidioksidi ei ole ongelma, vaan ongelmana ovat kaikki ne muut epäpuhtaudet, joita veteen liukenee astioista ja laboratorion il-masta. Katupölyä ja ilmansaasteita tulee labo-ratorionkin ilmaan, vaikka talon ilmanvaihdossa suodattimet onkin. Työntekijä itse hengittelee ja hilseilee epäpuhtauksiaan ja bakteereitaan la-boratorion ilmaan. Jopa puhdastilaolosuhteissa säilytetyn Milli-Q® veden epäorgaaninen laatu heikkenee 8h aikana merkittävästi *. Kuvaavaa on, että jos tavallisessa laboratoriossa annoste-lee 1 luokan vettä kanisteriin, ja mittaa veden ominaisvastusta seuraavana päivänä, sen omi-naisvastus on alentunut noin 1–2 MΩ·cm tun-tumaan. Veden kemiallinen laatu on taantunut 2 luokkaan. Kun annostelet ultrapuhdasta vet-tä korkealaatuiseen laboratorioastiaan, huuhte-lu on tärkeä toimenpide. Huuhtele astiasi ennen täyttöä tällä samalla vedellä, heitä huuhteluvesi

>>

ANALYYSI 3/2016 19

pois ja täytä astia. Sulje korkki, ja käytä vesi la-boratoriossasi tämän jälkeen.

veden puhtaus laboratoriossanne

Laboratorion veden laadulla on suuri merkitys la-boratoriotyön ja analytiikan laatuun. Omassa la-boratoriossa tarvittavan puhtaan veden laadun

määrittely on tärkeää. Kun laitteisto on hankit-tu, sen kunnossa pitämistä, laadun valvontaa tai huoltoa ei kannata laiminlyödä. Mikä olikaan ti-lanne omassa laboratoriossasi? n

*) I. Rodushkin, E. Engstrom, and D.C. Baxter, Anal. Bioanal. Chem. 396, 365-377 (2010)Milli-Q® on Merck KGaA:n rekisteröity tavaramerkki

Parameter & unit Type 3 Type 2 Type 1

Ions Resistivity (MΩ·cm) > 0.05 > 1.0 > 18.0

Ions Conductivity (μS/cm) < 20 < 1.0 < 0,056

Organics TOC (ppb) < 200 < 50 < 5

Particles Particles >0,2μm (pcs/mL) NA NA < 1

Colloids Silica (ppb) < 1000 < 100 < 10

Bacteria Bacteria (cfu/mL) < 1000 < 100 < 1

Lämmin kiitos kaikille koulutuskyselyyn vastanneille. Saimme teiltä paljon ehdotuksia sopiviksi koulutusaiheiksI.

Valitettavasti emme pystyneet toteuttamaan täysin toiveitanne, mutta toivottavasti tämän syksyn Turun ja ensi kevään Oulun koulutusaiheet kiinnostavat teitä. Myös kevään 2017 Luentopäivillä on oma luentokokonaisuus mikrobiologiaan liittyen.

Kaikkien vastanneiden kesken arvoimme Miele Oy:n lahjoittaman matkaensiapupakkauksen. Tällä kertaa onnetar suosi

Merja Virtasta Espoosta. Onnittelut voittajalle!

Vuoden 2017 lehden teemat?Hyvät lukijat, vuoden 2017 lehtien teemoja suunnitellaan jo kuumeisesti. Mistä aiheesta sinä haluaisit lukea ensi vuonna?

Käy vastaamassa nettisivuillamme 11.11.2016 mennessa:www.laboratorioalanliitto.fi/kysely

Mielipiteesi on meille erittäin tärkeä!

Arvomme kaikkien vastanneiden kesken tyylikkään teräksisenjuustoveitsisetin.

LukIjAkysELy

VASTAA

&VOITA!

Mikrobiologian koulutuskyselyn voittaja

ANALYYSI 3/201620

21ANALYYSI 3/2016

Kunnon askel Kuopiossa KUOPION VUORELASSA järjestettiin 20.5. Kunnon Askel, joka on naisille suunnattu kuntoilun ja hy-vänolon liikuntatapahtuma. Osallistuimme tapahtu-maan työkavereiden kanssa Pohjois-Savon laborato-rioyhdistyksen tukemana tarkoituksenamme kävellä 10 kilometrin reitti. Innostuimme lähtemään tänäkin vuonna mukaan, koska Kunnon Askeleessa on tär-keintä liikunnan tuoma riemu eikä totinen kilpailu.

Sää tapahtumapäivänä oli kauniin aurinkoinen ja osallistujina olikin kolmisen sataa naista. Kaik-kialla näkyi iloisia ilmeitä ja osa kävelyjoukkueis-ta oli pukeutunut alaansa kuvastaviin hauskoihin asuihin. Ennen matkalle lähtöä oli alkulämmittelynä jumppaa ja sitten pääsimme matkaan. Reitti kulki kauniissa maisemissa ja matka taittui mukavia rupa-tellen. Ensimmäinen viiden kilometrin kierros sujui nopeasti ja lämmin sää sai hien otsalle. Matkan jat-kuessa tsemppasimme toisiamme ja energinen yh-teishenki kantoi maaliin asti. Kävelyn jälkeen oli vie-lä loppuverryttely ja alueella tarjolla lämmintä keit-toa.

Kunnon Askel ja muut vastaavat liikuntatapah-tumat antavat meille jaksamista ja hyvää mieltä ar-jen aherrukseen, sekä mahdollisuuden työporukoi-den yhteiseen hyvinvoinnin ylläpitoon.

Satu, Anu ja Auli Yara Siilinjärvi

Teksti: Satu TuhkanenKuva: Irja Hiekkamäki

Valitettavasti emme saa Väestörekisterikeskuksesta jäsentemme muuttuneita osoitetietoja. Joten kun muutat, välittäisitkö ystävällisesti uudet tietosi meille [email protected] tai oman alueesi jäsensihteerille.

Analyysilehti ei vastaa lehdistä, jotka jäävät toimittamatta virheellisten osoitetietojen takia.

Kun muutat, muistathan meitä!

22 ANALYYSI 3/2016

www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/hyva-tyo-aivoille

LAATU

TeemAnA

23ANALYYSI 3/2016

MINNE SEURAAVAKSI?

Haluaisitko saada tietoa liiton ja yhdistysten koulutuksista sekä muista ajankohtaisista asioista suoraan omaan sähköpostiisi? Mikäli haluat, niin lähetä sähköpostiosoitteesi liiton tiedottajalle Eveliina Kauliolle: [email protected]

Tiedotteet suoraan sähköpostiisi?

Tapahtuma Järjestäjä, ilmoittautumiset

15.10. Tutustuminen syksyn ja talven muotiin naisten- Ilmoittautuminen 1.10. mennessä [email protected] 14.00 vaateliike Putiikki Punamustassa Kemissä Kaisu Ruumensaari puh. 050 321 5119 Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry 26.10. Tammervoimaan tutustuminen Ilmoittautumiset viim. 18.10. Miralleklo 17.00 [email protected] tai puh. 040 528 8097 Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry

7.11. Mikrobiologian koulutuspäivä, Turku Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Suomen Laboratorioalan Liitto ry

26.11. Pikkujoulut Rovaniemellä. Tilaisuus alkaa Ilmoittautuminen 15.11. mennessä [email protected] 17.00 jouluviinitastingilla. Tilaisuuteen voi ottaa Erkki Savoni, puh. 040 504 4456 kaverin mukaan. Osallistumismaksu varmistuu Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry myöhemmin. Seuraa netistä! 10.12. Retki Tammisaaren vanhanajan Lisätiedot ja ilmoittautumiset 20.11. mennessäklo 9.00 joulumarkkinoille. Tule nauttimaan tunnelmasta [email protected] tai puh. 044 284 9199 ja ostamaan joululahjoja perinteisille joulu- Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry markkinoille. Markkinoiden ohessa luvassa myös mukavaa ohjelmaa kaikenikäisille. Retken hinta on yhdistyksen jäsenille 12,- ja ei-jäsenille 18,- 13.2.2017 Mikrobiologian koulutuspäivä, Oulu Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Lisätietoja Jaana Nousiaiselta 040 523 8816 Suomen Laboratorioalan Liitto ry tai [email protected]

Muistathan katsoa lisätietoja yhdistyksesi tapahtumista nettisivuiltamme

www.laboratorioalanliitto.fi/jasenyhdistykset

validoinnin arkeaEn muista enää koska kuulin sanan validointi

ensimmäistä kertaa. Se on varmasti tapahtu-nut opintojen alkuvaiheessa, mutta siitä jäi mie-leen vain se, että sen on oltava jotain todella iso-töistä ja vaikeaa, kunnes sain itse valmiiksi en-simmäisen validointiraportin.

Teen validointityötä nykyisin yhtenä osa-na tehtäväkuvaani. Validointi sujuukin nykyään jo rutiinilla, mutta tapaan jatkuvasti ihmisiä, jot-ka ovat aloittelemassa toimintaa ja kokevat sen hankalaksi. Ainoa neuvoni aloittelevalle on ollut

ensin se, että sitä ei voi oppia muuta kuin teke-mällä. Toinen mikä itselleni alussa toimi, oli va-lidoinnin arkeistaminen. Kun ajattelee validoin-tityön omaan arjen työkaluun soveltuvaksi, vai-heiden läpikäyminen tuntuu tutummalta. Esimer-kiksi uutta autoa hankkiessamme, suunnittelem-me alussa sille asetettavat vaatimukset, ajomuka-vuuksien, ulkonäön, hinnan, suorituskyvyn ja säi-lytystilan osalta. Autoa koeajaessa varmistetaan sen hankkiessa, että se täyttää kaikki nämä osa-alueet ja mieluiten enemmän. Uuden analyysilait-teen käyttöönotossa on käytössä samanlaiset vai-heet, jotta käydyt vaiheet on mahdollista selvittää jälkeenpäin, joten kaiken on dokumentoitava yk-siin kansiin.

Syy siihen, miksi toimintoja tulee tarkastella va-lidoinnin avulla on se, että luotettavat toiminnot tuottavat luotettavia tuloksia. Validoinnilla varmis-

>>

tetaan, että toiminto, kuten prosessi, laite tai me-netelmä soveltuu käyttötarkoitukseensa ja täyt-tää sille asetetut vaatimukset. Siinä käydään lä-pi useita ennalta määrättyjä vaiheita, joista saa-tujen tietojen perusteella todetaan toimintojen luotettavuus. Validointi on tarpeen, kun on tar-peellista todentaa, että käytössä oleva toiminto on riittävä käyttökohteeseensa, kun uutta kehi-tetään, käytössä olevaa uudistetaan tietyillä pa-rannuksilla tai sen käyttötarkoitusta laajennetaan uusiin tehtäviin.

Validointityössä käydään läpi läpi sarja eri-laisia validointivaiheita, validointiparametreja, jotka määritellään ottaen huomioon mihin tar-koitukseen toimintoa käytetään. Käyttötarkoitus määrittää validoinnin laajuuden, sillä vaatimuk-set validoinnille voivat tulla lainsäädännöistä tai voivat olla asiakkaan tai laboratorion itse aset-tamia. Esimerkiksi analyysilaitteen validoinnissa lopulta on kyettävä lopuksi varmistua siitä, onko laite soveltuva tietyn analyysikäyttöön.

Laitteiden käyttöönottoon liittyvässä validoinnis-sa eli kvalifioinnissa, tarkastellaankin laborato-riolaitteen toimivuutta, tulosten luotettavuutta, ha-lutussa käyttötarkoituksessa. Kvalifointi suorite-taan kvalifioinnin suunnitelman mukaan, jossa dokumentoidaan kaikki asetetut vaatimukset lait-teistolle, määrityksille, sekä vaatimukset laittei-den käytöstä. Asennuksen jälkeen laite tarkaste-taan perusteellisesti vertailemalla asennusta lait-teiden toimittajien teknisiin tietoihin ja aiemmin laadittuihin laitteen suunnitelmiin, sekä toimimi-nen suunnitelmien mukaisesti. Asennetun ja toi-minnallisesti testatun laitteen tehokkuus määrite-tään suorituskykytesteillä, jotka perustuvat suun-

nitteluvaiheessa määriteltyihin toiminta- ja käyt-tövaatimuksiin. Laitteen kvalifioinnissa on tärke-ää säilyttää ja laatia kaikki se dokumentaatio, joka laitteen käyttöönsaattamiseksi suoritetaan. Uuden laitteen käyttöönotossa on tarkasteltava myös käytetyt analyysimenetelmät ja jos kysees-sä on vanhan laitteen korvaaja, on varmistetta-va tilastollisin tarkasteluin, että uusi laite kykenee tehtävässään edellisen laitteen korvaajana. Ai-kaisemmin validoidut analyysimenetelmät on va-lidoitava uudelleen laitteen osin, joihin uusi lai-te vaikuttaa.

Analyysimenetelmän validoinnissa läpikäytä-vät validointiparametrit analyysimenetelmän kel-puutukseksi ovat selektiivisyys ja spesifisyys, li-neaarisuus, mittausalue, herkkyys, toteamisraja, määritysraja, tarkkuus, toistettavuus, sisäinen uu-sittavuus, mittausepävarmuus ja muut tekijät ku-ten stabiilisuus, häiriöt ja näytekoon vaikutus. Se-lektiivisyys on menetelmän kyky määrittää tarkas-ti ja vain haluttu alkuaine, kun näytematriisissa esiintyy muita komponentteja. Validointitarkaste-lut tehdäänkin aina tietylle näytematriisille, sillä menetelmä ei käyttäydy samoin kaikille näytteil-le. Herkkyys tarkoittaa taas menetelmän kykyä havaita näytepitoisuuksissa tapahtuvat pienet vaihtelut ja määritysrajalla tarkoitetaan pienin-tä pitoisuutta näytteessä, joka voidaan määrittää luotettavasti. Määritysrajan avulla voidaan mää-ritellä näytteelle myös ilmoitusraja. Tarkkuus, jo-ka on mittaustuloksen ja oikeaksi määritellyn ar-von välinen yhteneväisyys voidaan selvittää ver-taamalla tunnetun näytteen tulosta sille ilmoitet-tuun todelliseen arvoon. Uusittavuus on toistetta-vuuden määritelmä, kun määritykset tehdään sa-malla menetelmällä useina eri päivinä.

validoinnin arkeaMaria Kaapeli,

Huntsman Pigments and Additives, Pori

LAATU

TeemAnA

26 ANALYYSI 2/2016

Saadulla tuloksella on kuitenkin aina jokin vaihteluväli, minkä sisällä tulos on. Tätä vaihte-luväliä kutsutaan mittausepävarmuudeksi. Mit-tausepävarmuus kuvaa koko menetelmän epä-varmuutta, aina ensimmäisestä pipetoinnista tai punnituksesta viimeiseen mittaustulokseen asti. Kaikki mittaustuloksen aikaansaamiseksi vaikut-tavat tekijät ovat siksi äärimmäisen tärkeitä.

Validointiparametreja tarkastellaan lopuksi tilas-tollisin laskennoin, joiden avulla suoritetaan tu-losten arviointi verraten tuloksia alussa asetettui-hin vaatimuksiin. Tilastolliset tarkastelut antavat-kin meille arvokasta tietoa menetelmän kyvystä tuottaa luotettavia tuloksia. Lopuksi laaditaan va-lidointiraportti ja laaditaan tai päivitetään me-netelmäohjeet. Mittausolosuhteiden tai menetel-mälle asetettujen vaatimusten muuttuessa analyy-simenetelmän validointi tehdään uudelleen, joko osittain tai kokonaan.

Validointityöhön kuuluu oleellisena asiana muutoksen hallinta, joka on mukana validoinnin jokaisessa vaiheessa. Jokaisen muutoksen tulee olla hallittu, joten siihen liittyvät riskit on arvioi-

tava ennen toiminnon käyttöönottoa. Parhaan tu-loksen saavuttamiseksi riskienhallintatarkastelu tulisi tehdä asiantuntevan ryhmän yhteistyönä, jossa on osallistujia eri alueilta. Tavoitteena on löytää mahdolliset laite- ja materiaaliviat, sekä käyttövirheet, joista voi aiheutua haittaa toimin-nolle ja niitä ennalta ehkäisevät toimenpiteet.

validointiraportti on laatijansa näköinen

Validointi on jotain, mitä teet jo muutenkin päi-vittäin. Se on vain toimintaa dokumentoidussa muodossa. Jos jo aloittaminen tuntuu hankalal-ta, aloita pääkohdista ja jatka luomalla lihaa lui-den ympärille. Validoinnin suorittamiseen ei ole vain yhtä kaavaa, vaan se on laatijansa näköi-nen. Sen ei tarvitse olla liian yksityiskohtainen. Jotta validointidokumentti palvelisi parhaiten teh-tävässään, se on helposti luettavissa, sekä sisäl-tää oleellisimmat asiat selkeästi luettavissa, jol-loin nähdään jo yhdellä silmäyksellä tavoitteet ja mikä on lopputulos. Validoinnin saatua pää-tökseen on lopulta varmuus siitä, että taas on yk-si toiminto lisää, jonka toimintaan voit luottaa. n

>>

”On ikävää epäonnistua, mutta vielä ikävämpää on, jos ei ole koskaan edes yrittänyt onnistua.”Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt (1858–1919)

27ANALYYSI 3/2016

Sud

oku

Edellisen sudokun ratkaisu löytyy sivulta 31!

Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1–9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran.

Ratkaisu seuraavassa Analyysi-lehdessä.

Sudoku

Pohjois-suomen yhdistyksen puheenjohtaja Outi Mänty vieraili kesällä hauskassa Labor baarissa Tallinnassa. siellä juotiin juomat koeputkista ja dekantterilaseista, Outi kertoi nauraen.

28 ANALYYSI 3/2016

Toim

ihen

kilö

t ja

yhd

isty

kset

YhdisTYKseTHELSINGINLABORATORIOALANYHDISTYS – HeLab ryPuheenjohtaja: Irina MatsiJuhana Herttuan tie 6 a 13 00600 Helsinki puh. 045 107 [email protected]äsensihteeri: Eija KoskelaPäijänteentie 43 A 2, 00510 [email protected]. 040 576 7076

PIRKANMAANLABORATORIOALANYHDISTYS PirLab ryPuheenjohtaja: Eveliina Kaulio Koulukatu 15 A 17,33200 Tampere puh. 040 832 6421 [email protected]/tiedotussihteeri: Mira KetolaHuovarinkatu 16 A 2, 33270 Tamperepuh. 040 528 [email protected]

POHJOIS-SAVONLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja ja jäsensihteeri:Irja HiekkamäkiRissalantie 34 A 4, 70910 Vuorelapuh. työ 044 720 1457,puh. koti 050 342 [email protected]: Auli HänninenHuhtakierto 8, 71800 Siilinjärvi [email protected]

POHJOIS-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Outi Mänty Honkakaarre 20, 91300 Ylikiiminki [email protected]. koti 040 820 9721Jäsensihteeri: Pertti Teittinen Näretie 16, 94700 Kemipuh. 040 565 [email protected]

PORVOONLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Tuula TummalaPohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoopuh. koti 040 545 3844,puh. työ 050 458 [email protected], jäsensihteeri: Merja Heimala Vilikkaankuja 12, 07700 Koskenkylän Sahapuh. 040 501 [email protected]

PÄIJÄT-HÄMEENLABORATORIOALANYHDISTYS PäijätLab ryPuheenjohtaja: Marianne Lehtonen Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti puh. 040 718 [email protected]äsensihteeri:, tiedotussihteeri Anu LiukkonenHahmajärventie 393, 16500 Herralapuh. 040 500 [email protected]

SATAKUNNANLABORATORIOALANYHDISTYS SatLab ryPuheenjohtaja: Karoliina KöykkäLiitostie 8, 28220 Poripuh. 050 545 [email protected]: Salminen Sirpa Lehtikuusentie 12 A 2, 28660 Pori puh. 044 507 2901 [email protected]äsensihteeri: Häkli MargitKoivikkotie 14, 28540 Pori puh. 050 321 4153 [email protected]

VARSINAIS-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Jaana VainioLepomäentie 4, 21380 Aurapuh. 044 284 [email protected]: Ann Sofie WierdaVanha Paraistentie 5, 21620 Kuusistopuh. 050 338 [email protected]äsensihteeri: Toini TurtiainenRätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turkupuh. 040 542 [email protected]

29ANALYYSI 3/2016

Puheenjohtaja: Jaana NousiainenMiilukatu 5 D 17,94720 Kemipuh. 040 523 [email protected]

Varapuheenjohtaja, koulutusvastaava:Margit HäkliKoivikkotie 14,28540 Poripuh. 050 321 [email protected]

Sihteeri: Susanna PohjanenSuurlohjankatu 31 C 20, 08100 Lohjapuh. 040 557 [email protected]

II Sihteeri: Päivi LuotoSuurpäänkatu 13 B 31,20610 Turkupuh. 050 359 [email protected]

Tiedottaja: Eveliina KaulioKoulukatu 15 A 17,33200 Tamperepuh. 040 832 [email protected]

Taloudenhoitaja: Maria LiikanenKielotie 52 D 32,01300 Vantaapuh. 050 366 [email protected]

Jäsensihteeri, jäsenmaksut: Eeva WahrmanKäpylänkatu 5 B, 28120 Poripuh. 050 412 [email protected]

Luentopäivät: Merja LehtinenIkurintie 67,33340 Tamperepuh. koti 040 514 [email protected]

Liittovaltuuston puheenjohtaja:Anu LiukkonenHahmajärventie 393, 16500 Herralapuh. 040 500 [email protected]

suOMeN LaBORaTORiOaLaN LiiTTO RY:N TOiMiheNKiLÖT

ANALYYSIN JA SUOMEN LABORATORIOALAN LIITON

Muistathan meitä, kun muutat, vaihdat nimeä tai työpaikkaa!

Ilmoita muuttuneista tiedoista sähköpostilla [email protected] tai suoraan oman alueesi jäsensihteerille.

Valitettavasti emme saa Väestörekisterikeskuksesta jäsentemme muuttuneita osoitetietoja. Analyysilehti ei vastaa lehdistä, jotka

jäävät toimittamatta virheellisten osoitetietojen takia.

PALVELUKORTTI

Toim

ihenkilöt ja

yhdistykset

30 ANALYYSI 3/2016

Rantasipi-kylpylähotellit ja Rantasipi Rukahovi tarjoavat liittojen jäsenille erikoishintaisen vapaa-ajan majoituksen 1.1. - 31.12.2016. Etusi on -12% päivän hinnasta.

Varaukset vain tuotetunnuksella SIPIETU12 osoitteesta hotellimaailma.fi. Erikoishintaisia huo-neita on myynnissä rajoitetusti / hotelli / päivä. Hinta ei ole voimassa erikoisajankohtina. Tarjous koskee uusia varauksia ja vapaa-ajan matkustusta. Maksu käteisellä tai henkilökohtaisella maksukortil-la. Jäsenkortti esitettävä pyydettäessä.

Majoitushinnat sisältävät majoituksen lisäksi runsaan buffet-aamiaisen sekä kylpylähotelleissa kylpyläosaston käytön. Tutustu tarkemmin Rantasi-pi-hotellien palveluihin osoitteessa rantasipi.fi.

Tarjous koskee seuraavia kylpylähotelleja: Kylpy-lähotelli Rantasipi Aulanko, Kylpylähotelli Rantasipi Eden, Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori, Rantasipi Ikaalisten Kylpylä, Rantasipi Siuntion Kylpylä, Hemmottelukylpylä Rantasipi Imatran Valtionhotelli Tarjous koskee seuraavia hotelleja: Rantasipi Rukahovi

Liittojäsenten vapaa-ajan lomatEtusi -12 % päivän hinnasta

ETU VOIMASSATÄLLÄ KUPONGILLA!

31ANALYYSI 3/2016

Sudokun 2/2016 ratkaisu


Analyysi


KEMIA

TEEMANA

LIITE:Luentopäivät Tampereella sivu 15


Analyysi


LI ITTO

TEEMANA

– AMMATTITAITOA YLLÄPITÄMÄSSÄ JO PUOLEN VUOSI-SADAN AJAN sivu 11

Suomen Laboratorioalan Liitto


Analyysi


LAATUTEEMANA



• Vuoden viimeisen Analyysin teemana on Oppilaitokset. – Mitä laboratorioalan koulutukselle kuuluu nykyään? • Työharjoittelu ulkomailla – millaista se oli • Lisätietoa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista • Henkilöhaastattelu: Opinpolkuni – miten minä päädyin tähän työhön

Seuraavassa numerossaSeuraava numero ilmestyy 9.12.2016

Seuraavaa lehteä odotellessa voit käydä lukemassa ajankohtaisista asioista liiton nettisivuilta www.laboratorioalanliitto.fi tai Facebook-sivuiltamme!

analyysi - laboratorioalanliitto.fi · 53. vuosikerta i suomen laboratorioalan liitto ry:n ammatti-...

Documents