Pohjola Rakennus Oy:n asiakaslehti 2015

Osmo Soininvaara: Nukkumalähiöiden aika on ohi s. 4

Infra ponnistaa kasvuun ketterällä projektinjohtomallilla s. 12

Tontinluovutus Eloisalle on kunnalta sijoitus tulevaisuuteen s.14

Sisällysluettelo

Julkaisija: Pohjola Rakennus Oy Sisä-Suomi Kalevantie 2 • 33100 Tampere.

Puh. 020 775 9600 • pohjola@pohjolarakennus.fi www.pohjolarakennus.fi

Toimitus ja taitto: Mainio Oy • www.mainiota.fiPainosmäärä: 1 600 kpl Painopaikka: PK-paino

Pääkirjoitus ..................................................................................................................................................................3

Osmo Soininvaara: Nukkumalähiöiden aika on ohi .........................................................................4

Rakentamisen tulevaisuus ...................................................................................................................................6

Kuntapäättäjien ovet aukeavat Pohjolalle Keski- ja Itä-Suomessa ........................................8

Turussa Pohjola rakentaa uutta Kakolaa .................................................................................................9

Paikalliset kasvukeskukset Pohjolan veturina Uudellamaalla ................................................10

Infra ponnistaa kasvuun ketterällä projektinjohtomallilla ........................................................12

Vahva identiteetti luo viihtyisiä alueita .................................................................................................13

Tontinluovutus Eloisalle on kunnalta sijoitus tulevaisuuteen ................................................14

Sijoittajamyynti siivittää Hämeen kasvua .............................................................................................16

Jari Lonka – arkkitehti asuinmukavuuden asialla ...........................................................................17

Kultainen Nuija innokkaalla ja intensiivisellä työllä .......................................................................18

Pohjolassa tapahtuu ............................................................................................................................................19

Uusia Pohjola-koteja ............................................................................................................................................20

2

3

Juha Metsälätoimitusjohtaja

Kohtuuhintaisuus on tekoja

Asumisen korkea hintataso pakottaa ihmiset muuttamaan yhä kauemmaksi työpaikoista ja palveluista. Tämä johtaa yhä pidempiin ja hankalampiin työmatkoihin ja samalla asiointi- ja vapaa-ajanmatkat pitenevät, joka puolestaan lisää yksityisautoilua. Kaupunkirakenteen tiivistäminen vie rakentamisen yhä huonommille maapohjille ja rakennettavuudeltaan vai-keammille tonteille.

Uudistuotannon asumiskustannusten tulee olla kohtuullisia ja asukkaiden maksukykyä vas-taavia. Keinoja kustannusten hillitsemiseen on etsittävä sekä erilaisista sääntelytoimenpiteis-tä että tuotantokustannuksia alentavista toteutusmenetelmistä.

Täydennysrakentaminen on eräs tapa pitää hankkeiden kustannukset kohtuullisina sekä sa-malla luoda asuntoja sinne, missä niillä on kysyntää. Täydennysrakentamishankkeet eivät tarvitse uutta infrastruktuuria ja niiden sijainnit ovat asukkaiden kannalta mieluisia. Hyviä esimerkkejä loistaville paikoille kaavoitetuista täydennysrakentamisen kohteista ovat Kannel-mäki Helsingissä, Santalahti Tampereella, Kakolanmäki Turussa ja Lasitalo Kuopiossa. Nämä kohteet sijaitsevat lähellä työpaikkoja sekä valmiita palveluita.

Koetut ja selkeät ratkaisut ovat toinen tapa lähestyä asiaa. Tällöin kohtuuhintaisuus on teko-ja, joiden seuraukset tiedetään jo ennalta ja joiden toteuttaminen on tehokasta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi toistoa, johon luodaan muuntelulla elävöittävää vaihtelua.

Hyväksi koettu ratkaisu on myös kaavojen tarkkuuden laskeminen; moni arvostettu kaupun-ginosa on toteutettu yksinkertaisella asemakaavalla. Mitä vähemmän kaavoissa on tarkkuut-ta, sitä enemmän kaavoittajat voivat keskittyä suureen kuvaan, ja rakentajat voivat käyttää osaamistaan luodessaan markkinoiden tarpeita vastaavia asuntoja. Tämä myös nopeuttaa rakentamista, mikä näkyy suoraan asuntojen hinnoissa ja tuloutuu nopeammin kunnille ve-rotuloina.

Kun kaavaa lähdetään luomaan asunnon hintalapusta, saadaan alue kehitettyä entistä kus-tannustehokkaammin. Tällöin kaavoittajan kannattaa ottaa rakentaja mukaan kumppa-niksi, jotta markkinoiden tarpeet tulee huomioitua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaavoittajat ovat meille tärkeitä kumppaneita – he mahdollistavat meidän työmme. Siksi me autamme heitä mielellämme menestymään työssään ja autamme heitä luomaan asukkaan kannalta houkuttelevia alueita. Meillä on jo liian monta kaavoitettua aluetta, jolle rakenta-minen on markkinaehtoisesti haastavaa.

Kohtuuhintaisuus saadaan aikaan tiivistämällä yhteistyötä. Rohkaisisin kaavoittajia kuunte-lemaan enemmän rakentajia. Jos rakentaja tuo pöytään hankeaihion, on hankkeen takana myös uskoa ja valmiutta sitoa siihen varoja.

Lisäämällä kaavoituksen tehokkuutta ja ymmärtämällä paremmin markkinaa, saadaan asuntoja oikeille paikoille ja riittävä määrä tonttialaa, jolle rakentaa. Ihmiset siirtyvät yhä enemmän kaupunkeihin työn, palveluiden ja elämysten perässä. Kaavoituksen pitäisi mah-dollistaa ihmisille hyvä elämä – ei olla sen esteenä.

4

NUKKUMA-LÄHIÖIDEN

AIKA ON OHI

Kaupunkiasuminen on houkutteleva ja ympä-

ristöystävällinen asuinmuoto, jonka suosio vain

kasvaa. Suomeen tarvitaankin 250 000 uutta

kaupunkiasuntoa. Helsingin Kaupunkisuun-

nittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo

Soininvaara toivoo rakentajien ja kaupunkien

tiivistävän yhteistyötään.

5

Aluksi kaupungit kokosivat käsityö-läiset, kun tehtaiden ympärille syntyi tehdaskaupunkeja. Missä vaiheessa kaupungistuminen etenee nyt?

- Kaupungistuminen etenee nyt teollisuuden purkamisessa. Teolliset työpaikat, joilla en tarkoita tilastoituja teollisia työpaikkoja vaan tehtaita, ka-toavat kaupungeista. Työtehtävät eivät siirry Kiinaan, vaan muuttuvat auto-matisoiduiksi; teollisuus tarvitsee yhä vähemmän ihmistyötä. Kun logistiikka tulee merkittävään rooliin, ei sijainti kaupungissa ole järkevä.

Mikä kaupungeissa houkuttelee?- Kaupungeissa on urbaaneja työ-

paikkoja. Jotkut puhuvat luovasta luo-kasta. Se tuo suuria kasautumisetuja – kannattaa olla siellä, missä on muita osaajia. Kaupungissa on myös kivaa. Siellä tapahtuu yhtä ja toista.

- Aluksi luultiin, että Internet tappaa kaupungit, mutta se on pikemminkin kaupungistanut asumista. Tapahtumi-en järjestäminen ja niistä tiedottami-nen on helpompaa. Kaupungeissa saa paremmin tietoa palveluista ja niissä on enemmän valinnanvaraa. Myös joukko-liikenne hyötyy netistä valtavasti, se kun mahdollistaa reaaliaikaisen liikenneseu-rannan.

Onko kaupunkien houkuttelevuus siis kasvanut?

- Kyllä. Kaupungit ovat entistä ha-luttavampia paikkoja asua. Ennen kau-pungeissa asuminen oli epäterveellistä; vaihtoehdoksi rakennettiin metsälähi-öitä. Mutta se aika on ollutta ja men-nyttä. Hiililämmityksestä on luovuttu ja liikenne saastuttaa entistä vähemmän.

Onko kaupungeissa tilaa niihin halua-ville?

- Tilaa olisi, mutta kaupungeilla ei ole rahaa kasvaa. Esimerkiksi Helsingissä lasketaan, että yksi uusi asukas tarkoit-taa noin 30 000 euron kunnallisia inves-tointeja.

Mitä voitaisiin tehdä, jotta asuntojen kysyntä ja tarjonta kohtaisivat?

- Asunnot maksavat Helsingissä ai-van tolkuttomasti. Asunnon hinta voi olla 5 000 euroa per neliö, mutta ra-kentamisen kustannukset eivät ole näin korkeat. Jos uudet asukkaat tuottaisivat tontinluovutuksessa tuon eron, niin

meillä olisi varaa kaavoittaa. Kaupun-gin tulee kuitenkin huolehtia alueen infrastruktuurista, joukkoliikenteestä, kouluista ja muista velvoitteistaan uu-sille asukkaille.

Miten kaavoitusta voitaisiin kehittää?- Kaupunkien kaavoitus on vaike-

aa, ja rakennusliikkeet kritisoivat kau-punkien toimintaa. Tarvitsemme pa-rempaa vuorovaikutusta osapuolten kesken. Meidän näkökulmastamme suoraviivaiselle kaavoittamiselle on olemassa myös lainsäädännöllisiä es-teitä: rakennuslupa kun tulee myön-tää, jos rakennettava kohde on kaavan mukainen. Jos kaava on hyvin epätark-ka, joudumme sallimaan myös sellais-ten kohteiden rakentamisen, jotka eivät ole tavoiteltavia kaupunkikuvan kannalta. Tästä syystä kaavoilta vaadi-taan tarkkuutta.

Suomi on jäljessä muuta Eurooppaa kaupungistumisessa. Tulemmeko saa-vuttamaan heidät?

- Ihan väkisin. Suomessa on paljon täysin arvotonta asuntokantaa: asun-toja, joilla ei ole mitään vakuusarvoa. Tämä on oire siitä, että alueet tule-vat tyhjenemään. Tulemme saavut-tamaan muun Euroopan nykytason yhdessä sukupolvessa. Helsinkiin on tehty uusi yleiskaava, ja tuleva asun-totarve on 230 000 uudelle asukkaal-le. Suomeen tarvitaan yhteensä noin 250 000 uutta asuntoa kaupunkeihin muuttavalle väestölle.

Riittääkö nykyinen rakennustahti muuttavan väestön tarpeisiin?

- Nykyään rakennetaan vajaa 30 000 asuntoa vuodessa. Tulevaisuu-dessa nämä hankkeet tulevat keskitty-mään voimakkaammin kaupunkeihin. Tahti riippuu kaupungeista. Jos se riippuisi markkinoista, rakentamisen tahti kiihtyisi.

Millaisena näet kaupungistumisen tule-vaisuuden?

- Tulevaisuuden kaupungit ovat samanlaisia kuin 30-luvun kaupungit. Kaupungit tiivistyvät uudestaan. Huo-mattava osa palveluista tulee olemaan kävelyetäisyydellä. Keskusta-asumisen arvostus tulee nousemaan entisestään. Siksi Helsinki kaavoittaa tällä hetkellä niin paljon ranta-asumista kuin pystyy. Aiemmin suosittujen nukkumalähiöi-den aika on ohi.

Palveleeko kaupungistuminen myös ympäristöä?

- Ehdottomasti. Luonto säästyy, kun ihmiset asuvat kaupungeissa, ei-vätkä yritä maksimoida jalanjälkeään luontoon. Kaupungeissa lämmitys on ekologisempaa kuin muualla. Nykytek-nologiat – maalämpö ja aurinkoenergia – mahdollistavat ekologisen lämmityk-sen myös muualla, mutta ne vaativat asukkaalta investointeja ja valveutunei-suutta. Mutta jos puhumme esimerkik-si päivittäisestä liikkumisesta, niin kau-pungeissa se ei voi tapahtua autoilla. Kaupungin pääliikenneväline on hissi ja toisena tulee raitiovaunu.

- Liikenne tulee muuttumaan säh-köiseksi 30 vuodessa. Voimme nähdä kaupunkiautoja, jotka lataavat itsensä kondensiolla liikennevaloissa. Tällaista infrastruktuuria ei voida rakentaa muu-alle kuin kaupunkiin.

Suomeen tarvitaan yhteensä noin

250 000 uutta asuntoa kaupunkeihin muuttavalle

väestölle.

Kaupungin pääliikenne-väline on hissi ja toisena

tulee raitiovaunu.

Rakentamisen tulevaisuus

Kysyimme Pohjolan hallituksen jäseniltä rakentamisen tule-

vaisuudesta. Jotta jutussa olisi järkevä painopiste, rajasimme

tulevaisuuden kymmeneen seuraavaan vuoteen. Halusimme

tietää toimialan kehityksestä, tulevaisuuden kilpailutekijöis-

tä, alan suurimmista haasteista sekä tietenkin Pohjolasta:

miksi Pohjola tulee pärjäämään kilpailussa, ja missä yritys

on vuonna 2025?

Juha Metsälä Rakentaminen tulee keskittymään 8-10 kaupunkiin Suomessa. Sa-malla keskikokoiset yritykset tulevat kasvamaan isommiksi. Tule-vaisuuden kilpailutekijöitä alallamme ovat henkilöstön osaaminen ja sitoutuminen sekä laatu. Laatu tarkoittaa tehokkuutta ja koh-tuuhintaisuutta. Kaikella työllä luodaan asiakkaalle arvoa. Ennen sanottiin, että asiakas on kuningas. Nyt voi sanoa, että asiakas on diktaattori.

Alamme suurimpia haasteita on saada poliitikot ja päättäjät ymmärtämään infran merkitys kaupunkien ja yhteiskunnan keskei-senä menestystekijänä. Esimerkiksi Pisararata vie eteenpäin koko Suomen kilpailukykyä. Päätöksenteossa pitää uskaltaa ajatella isos-ti ja kauas.

Meillä on oivallinen konsepti ja saamme sitä kautta parhaat ihmiset riveihimme. Ylin johto on sitoutunut omistuksellaan ja keskitymme isoihin aluekehityshankkeisiin suurissa kaupungeissa. Vuonna 2025 olemme kansainvälinen konserni, joka tarjoaa inno-vatiivisimman vision toteuttaa rakennushankkeet ympäristöystä-vällisesti, laadukkaasti ja kohtuuhintaisesti. Luomme arvoa asiak-kaalle.

6

Hannu TarkkonenVäestö keskittyy harvoihin kasvukeskuksiin ja sisäinen muuttoliike edellyttää asuntojen, palveluiden ja infran kehittämistä. Rakentamisen kysyntää lisäävät tyhjien toimistotalojen tarjoamat mahdollisuudet sekä tar-ve täydennysrakentamiseen ja lähiöiden vanhenevan rakennuskannan peruskorjauksiin. Myös asuntojen omistaminen on muuttumassa ja instituutioiden ja rahastojen osuus omistamisessa on kasvussa.

Tulevaisuudessa rakentajan on tärkeä ymmärtää asiakkaiden tarpeet ja vastata niihin kustannustehok-kaasti, oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Oikea tuote, tehokas suunnittelu ja tuotanto sekä osaavat ihmiset ratkaisevat. Haasteena näen kaavoituksen, rakentami-sen normien, tonttipolitiikan ja kohtuuhintaisen raken-tamisen yhtälön.

Pohjolalla on tahto ja kyky kasvaa ja menestyä, mitä tukee omistus- ja yhtiörakenne. Vuonna 2025 olemmekin merkittävä rakennusalan toimija koko Suomessa ja meillä on toimintaa myös muissa Poh-joismaissa. Pohjola tunnetaan asuntorakentamisen, kiinteistökokonaisuuksien kehittämisen ja infraraken-tamisen laadukkaana toteuttajana.

Jukka TerhonenToimialallamme pienemmät tekijät kasvavat keskisuu-riksi. Samalla suuri rahoittaja ARA on kutistunut ja mark-kinaehtoinen pääoma on korvannut sen. Vapaarahoit-teista asuntokauppaa säännellään entistä tarkemmin, mutta alhaiset korot helpottavat sitä. Odotan kunnilta ja valtiolta isoja muutoksia sääntelyyn; olisi jo viimeinkin to-dettava se tosiseikka, että asunnot tehdään niitä ostaville asiakkaille, ei kaavoittajille tai rakennustarkastajille.

Tulevaisuuden kilpailutekijät ovat palvelu, asiakastyö ja luottamus yrityksen ja asiakkaan välillä. Digitalisaatio voi tehdä tuotannosta yli 15 prosenttia tehokkaampaa. Näihin tekijöihin liittyvät myös toimialan suurimmat haasteet.

Pohjola on edelläkävijä yrittäjähenkisen organisaa-tion luomisessa. Olemme riittävän ajoissa oivaltaneet koulutuksen arvon yrityksen kasvun hallitsemisessa, mitä varten on perustettu Pohjola Akatemia. Toiminta-mallimme, eli projektinjohtourakointi, tuo meille jous-tavuutta tuotantoon. Vuonna 2025 olemme kotimaassa valtakunnallinen, tunnettu ja luotettu rakentaja. Pohjolal-la on toimintaa kaikissa Pohjoismaissa ja yritys tunnetaan osaavana suomalaisena rakennusliikkeenä.

Ben GrassRakentamisen tarve on ikuinen, ja siksi ala on erään-lainen moottori kehitykselle ja yhdyskuntien uudis-tumiselle. Alan kilpailutekijöitä tulevaisuudessa ovat rakentamisen näkeminen myös palveluliiketoimintana, digitalisaation mahdollistamiin asiakastarpeisiin vas-taaminen sekä uuden ajan henkilöstöjohtaminen. Suu-ria haasteita ovat jatkuva valveillaolo ja koko yrityksen oikea strateginen asemointi, niihin liittyvät prosessit ja maksuvalmiudesta huolehtiminen.

Valttejamme ovat henkilöstön sitoutuminen yrityk-seen ja ketteryys päätöksenteossa. Koko uusi konserni-rakenne tuo uusia ulottuvuuksia kannattavuudelle ja samalla luomme uutta kilpailuetua. Pohjola on vuonna 2025 suuri ja merkittävä rakennusliike, joka toimii myös kansainvälisesti.

Suomalaisena perheyhtiönä Pohjola on jo nyt kiin-nostava sijoituskohde, ja näin sen rahoitushuoltoa voi-daan kehittää monien rahoitusratkaisujen kautta. Poh-jolan brändi on varsin hyvä ja vahva.

Juhani KuusistoRakentamisen kysyntää ylläpitävät kaupungistumisen jatkuminen ja ikääntyvän väestön tarpeet. Tulevaisuu-dessa asiakkaiden tarpeiden ja toimintaympäristön muu-tosten yhä herkempi tunnistaminen on edellytys menes-tykselle - tarvitaan nopeaa reagointia ja kekseliäisyyttä.

Nykytalous on myös meidän haasteemme: vähem-mällä rahalla on saatava enemmän aikaan. Rakentajien on tehtävä näissä talkoissa osuutensa, mutta myös sään-telyä on karsittava ja luotava tilaa innovaatioille ja kehit-tämiselle. Rakennusprosessin digitaalinen hallinta tulee auttamaan materiaali- ja aikahukkien sekä sähläyksen minimoinnissa työmailla.

Muutosvalmiina, ketteränä toimijana Pohjola Ra-kennuksella on hyvät edellytykset vastata toimialan haasteisiin. Johtajaomistajuus takaa sen, että yrittäjyys ja asenne ovat organisaatiossa kohdallaan. Kun tarvittava osaaminen ja vakaa taloudellinen pohja ovat olemassa, toimintaedellytykset ovat hyvällä mallilla. Vuonna 2025 kuulumme Suomen kolmen kärkirakentajan joukkoon.

7

Vuosi 2015 on ollut Pohjola Raken-

nukselle voimakkaan kasvun aikaa.

Yksi kasvusuunta löytyi Keski- ja

Itä-Suomesta, jonne perustettiin ke-

väällä oma tytäryhtiö. Sitä luotsaa

toimitusjohtaja Tomi Jukola, jolla

oli jo entuudestaan vahvat suhteet

alueen sidosryhmiin.

- Meitä pidetään täällä modernina, uu-denlaisena rakennusliikkeenä. Meidän toiminnallamme on ”kasvot”, minkä ansiosta pääsemme keskustelemaan asioista suoraan päättävien tahojen kanssa. Me käymmekin kuukausittain kuntapäättäjien kanssa lävitse uusia tonttiaihioita.

Kuntapäättäjien ovet aukeavat Pohjolalle

Keski- ja Itä-Suomessa- Paikallinen läsnäolomme on huo-

mattu, ja se avaa ovia – alan isot pörs-siyhtiöt kun ovat alkaneet vetäytyä maakuntakeskuksista pääkaupunkiseu-dulle. Kuntienkin etuna on toimia pai-kallisen, suomalaisen perheyhtiön kans-sa. Kilpailijoista suuri osa on ruotsalaisia ja raha valuu ulkomaille, taustoittaa Tomi.

Yliopistokaupungit vetävät puoleensaPohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomen fokusalueita ovat Jyväskylän ja Kuopion seudut. Molemmat ovat maa-kuntiensa keskuksia, vahvoja yliopisto-kaupunkeja ja muuttovoittoisia, mikä kiinnostaa sijoittajia.

- Jyväskylä on itse asiassa suhteel-lisesti maan kolmanneksi nopeimmin kasvava kaupunki tällä hetkellä. Me olemme siellä kärkijoukossa rakenta-massa muun muassa uutta Mannisen-mäen asuntoaluetta, jonne teemme kahteen kerrostaloon 65 asuntoa. Kel-jonkankaalle, josta on hyvät yhteydet yliopistolle, on myös tulossa 44 asun-non kerrostalo.

- Muiden kuntien kohteista mainit-takoon vaikkapa Muuramen Dominus, esteettömään asumiseen suunniteltu

27 asunnon kerrostalo aivan Muura-men keskustassa. Myös Äänekoski on nyt mielenkiintoinen, kun tuleva bio-tuotetehdas tuo mukanaan kasvubuu-min. Sinne olemme suunnittelemassa 8-kerroksista asuintaloa keskustan par-haalle paikalle, kertoo Tomi.

- Kuopiossa meillä on useita hanke-aihioita mm. Petosen alueella ja aivan ydinkeskustassa täydennysrakentamis-hanke. Ensimmäiset kohteet tulevat markkinointiin talvella.

Alueellinen johtajuus tavoitteena- Pääpaino toiminnassamme on tällä hetkellä selvästi omassa asuntotuotan-nossa. Toimitilapuoli on toki ehdot-tomasti myös kiinnostava. Varsinkin Jyväskylän seudulla on suunnitteilla yl-lättävänkin paljon kauppakeskuksia ja muuta liiketilaa.

- Meillä on nyt yhdeksän omaa työntekijää, ja välillisesti työllistämme tietysti moninkertaisen määrän. Olem-me kuitenkin vasta alussa. Tavoittee-namme on kasvaa ajan mittaan halli-tusti alan johtavaksi toimijaksi alueella, toteaa Tomi.

Meidän toiminnallamme on ”kasvot”, minkä ansiosta pää-

semme keskustelemaan asioista suoraan päättävien tahojen

kanssa.

8

9

Pohjola Rakennuksen toiminta Län-

si-Suomen alueella lähti liikkeelle

kesäkuussa 2015 varsin pienimuo-

toisesti.

- Alussa toimipiste oli kotonani ja tar-peen vaatiessa autossa. Heinäkuussa vuokrasimme pikku tilapäiskonttorin, ja lokakuussa päästiin asettumaan kun-non toimistoon, kertaa taustoja toimi-tusjohtaja Mikko Kilpi.

- Olemme päässeet rivakasti vauhtiin. Hankekehitysjohtaja on aloittanut työt, ja tasokkaita hakijoita on riittänyt myös työmaatoimihenkilöiden puolella. Meil-lä on hyvät eväät rakentaa toimintaa.

Satoja asuntoja KakolaanHeinäkuussa syntyi jo esisopimus en-simmäisestä isosta kiinteistökaupasta. Kyseessä on legendaarinen Kakolan entinen vankila-alue, jonka tulevaisuus on herättänyt turkulaisten keskuudessa vilkasta keskustelua. Alueelle on maa-lailtu toinen toistaan villimpiä visioita pilvenpiirtäjästä rinnehissiin.

- Sopimus allekirjoitettiin lokakuun alussa. Me rakennamme 15 000 kerros-

Turussa Pohjola rakentaa uutta Kakolaa

neliötä, todennäköisesti kuuteen talo-yhtiöön, joihin tulee asuntoja noin 220-250. Tämän lisäksi olemme hankkineet mm. Kaarinasta rivitalotontteja. Tam-mikuussa alkaa kolmen omatuotan-toisen asuntokohteen ennakkomarkki-nointi, Mikko luettelee.

Länsi-Suomen tytäryhtiöllä tulee olemaan kolme liiketoiminnallista tu-kijalkaa. Tärkein on omaperustainen asuntotuotanto, joka tulee kattamaan reilut puolet liikevaihdosta. Noin vii-dennes liiketoiminnasta on asunto- ja toimitilojen neuvottelu-urakointia, ja jäl-jelle jäävä 20-25 prosentin kakku muo-dostuu kilpailu-urakoinnista.

Perheyhtiö herättää luottamusta- Olemme panostaneet yrityksen tun-nettavuuden lisäämiseen alueemme julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä viranomaisten suhteen. Tapaamisissa on tullut selvästi esille, että Pohjolan tyyppiselle toimijalle on ollut tilausta. Siinä varmasti auttaa se, että olemme kotimainen perheyhtiö jonka arvot ovat kohdallaan.

Ensimmäisen vaiheen strategiana on ollut hakea valmista tonttikantaa, jotta toiminta saadaan sutjakkaasti

käyntiin. Ensi vuonna voidaan panostaa yhä enemmän myös hankekehitykseen eli kaavoituksen kautta kehitettäviin uusiin aihioihin.

- Pääpaino on Turun seudulla, mut-ta Satakunta eli Porin ja Rauman seutu sekä etelässä Raaseporin alue ovat myös mielenkiintoisia. Seuraamme aktiivisesti alueiden tilannetta; katsotaan miten teol-lisuus ja yritysmaailma siellä kehittyvät.

Valoa tunnelin päässäTalouden yleinen matalasuhdanne on luonnollisesti leimannut myös Varsinais-Suomen rakennusnäkymiä. Rakennuslu-vat ovat yksi muutoksen indikaattori.

- Lupien määrässä lasku on jo hidas-tunut. Se on orastava merkki käänteestä parempaan. 2016 ei ehkä vielä ole nou-sun vuosi, mutta 2017 voi jo olla. Ja kun nousukausi alkaa, rakennusala on kuin pullo josta irtoaa tulppa: kasvu lähtee lähes pystysuoraan. Me olemme silloin valmiina, lupaa Mikko.

Pohjola rakentaa legendaari-selle Kakolan alueelle 15 000 kerrosneliötä, noin 220-250

asuntoa.

Paikalliset

kasvukeskukset

Pohjolan

veturina

Uudellamaalla

Vuonna 2013 perustettu Pohjola Rakennus Oy

Uusimaa on saanut hyvän vastaanoton Uu-

denmaan rakennusmarkkinoilla, kertoo toimi-

tusjohtaja Kim Bono. Viranomaistenkin kan-

nalta on aina positiivista kun alalle saadaan

uutta kilpailua.

10

11

- Markkina tuntuu olevan murroksessa. Alueelle on tullut muitakin keskisuuria toimijoita. Me olemme kyllä hyvin löy-täneet oman rakomme, ja paljon uutta on kehitteillä.

Kantsun ostari luo nahkansaLähitulevaisuuden isoin hanke on Kan-nelmäen ostoskeskus, joka on tarkoitus rakentaa kokonaan uusiksi.

- Kaupunginvaltuusto toivon mu-kaan vahvistaa uuden asemakaavan vuoden 2016 alkupuoliskolla. Sen jäl-keen päästäisiin rakentamaan. Hanke on herättänyt paljon kiinnostusta sekä kuluttajissa että sijoittajissa.

- Ostari muodostaa aivan uuden asuinkorttelin loistopaikalle, 500 metrin päähän juna-asemasta ja kauppakeskus Kaaresta. Siihen tulee kymmenkunta kerrostaloa ja niihin 25 000 kerrosneliö-metriä asuintilaa. Siitä saadaan toimiva kokonaisuus, kun koko alue suunnitel-laan kerralla. Parkkipaikat rakennetaan pihakansien alle, ja pihoista tulee turval-lisia ja viihtyisiä, kuvailee Kim.

Muitakin mittavia hankkeita on al-kamassa. Martinlaaksoon nousee van-han rakennuksen paikalle 7 kerrostaloa, kaikkiaan 18 000 kerrosneliötä, mikäli asemakaavamuutos etenee suunni-tellusti. Pitäjänmäellä ja Porvoossa on tulossa saman kokoluokan asuinraken-nusprojekteja. Uudenmaan yksikkö kes-kittyykin tällä hetkellä puhtaasti asun-torakentamiseen.

- Se on strateginen päätös. Toimi-tilamarkkina on tällä hetkellä todella haastava. Liiketiloja on paljon tyhjänä, sijoittajien löytäminen on vaikeaa ei-vätkä yleiset suhdanteetkaan suosi. Me keskitymme nyt vakiinnuttamaan ase-mamme asuntorakentamisen segmen-tissä, mutta toki seuraamme muitakin antennit ylhäällä.

Notkea napsii markkinaosuuksiaLukujen valossa Pohjola Rakennus Oy Uusimaan kehitys on vakuuttavaa. Vuonna 2014 volyymi oli 25 milj. €, tänä vuonna 50 milj. €, ja ensi vuoden bud-jetti on yli 70 miljoonaa.

- Markkina ei ole merkittävästi kas-vanut, mutta meidän osuutemme siitä on. Meidän valttinamme on tietynlai-nen nokkeluus ja notkeus. Tällainen pienempi yritys kykenee reagoimaan ja toimimaan nopeasti.

Alueellisesti Pohjola keskittyy Uu-dellamaalla enemmän paikallisten kas-vukeskuksien ytimiin ja radanvarren solmukohtiin kuin isojen kaupunkien kalliille keskusta-alueille.

- Hyvät tontit ja alueelliset markki-nat ovat kiinnostavia. Esimerkiksi Vihdin Nummelaan on nyt tulossa 60 asunnon kerrostalo. Isossa kuvassa Vihti ei ole Uudenmaan kaikkein kuumimpia aluei-ta, mutta paikallisessa markkinassa hyvä tuote hyvällä paikalla vetää puoleensa. Nummelan talo on loistopaikalla torin laidassa. Tontilla asennetaan vasta sok-kelielementtejä, mutta yli kaksi kolmas-osaa asunnoista on jo myyty. Kaupante-koa tietysti helpottaa kun hintakin on kohdallaan.

Noususuuntainen tulevaisuusPohjolan Uudenmaan tytäryhtiön suun-ta tulevaisuudessa näyttää olevan yksi-selitteisesti ylöspäin. Henkilöstö on puo-lessatoista vuodessa kasvanut kolmesta kolmeenkymmeneen.

- Liikevaihdossa tavoitteemme on 100 miljoonaa euroa vuoteen 2018 men-nessä. Täydennysrakentaminen on ollut meillä keskiössä, ja pyrimme tulemaan sen segmentin parhaaksi asiantuntijaksi. Pitkällä tähtäimellä näen meidät edel-leen hankekehittäjänä ja viranomaisten sekä kiinteistönomistajien haluttuna luottokumppanina, summaa Kim.

Pitkällä tähtäimellä näen meidät edelleen hankekehittäjänä ja viranomaisten sekä

kiinteistönomistajien haluttuna

luottokumppaninaPaikalliset

kasvukeskukset

Pohjolan

veturina

Uudellamaalla

Martinlaaksoon nousee vanhan

rakennuksen paikalle 7 kerrostaloa,

kaikkiaan 18 000 kerrosneliötä,

mikäli asemakaavamuutos etenee

suunnitellusti.

12

Infra ponnistaa kasvuun ketterällä projektinjohtomallilla

Valttinamme on paitsi projektinjohtomalli,

jossa hankkeet jaetaan pienemmiksi urakoiksi, myös

kevyempi organisaatio.

Pohjola Rakennus Oy Infran toiminta polkaistiin käyntiin vuoden 2015 alussa. Sen toi-

mitusjohtajaksi valittiin Kalle Tamminen. Alkuvuosi meni ”peruspakettia kuntoon

laittaessa”, kuten Kalle sanoo. Kevään mittaan saatiin taloon tekninen johtaja ja en-

simmäinen työmaapäällikkö; tätä kirjoitettaessa marraskuussa vahvuuteen haettiin jo

kuudetta osaajaa.

Toiminnan painopiste on toistaiseksi ollut Uudellamaalla. Julkisella puolella Vantaalla ja Kauniaisissa on ollut katu- ja vesihuoltohankkeita, ja yksityistilaa-jille on tehty maanrakennusta. Pohjo-la-konsernin Uudenmaan ja Hämeen rakennusyhtiöiden kanssa on myös tehty maanrakennus-, purku- ja paalu-tusurakoita Järvenpäässä ja Tampereen Atalassa.

Konsernin sisäiset hankkeet ovatkin alkuvaiheessa olleet infrayhtiölle elin-tärkeitä.

- Niiden on tuotettava lisäarvoa molemmin puolin. Talonrakennuspuoli voi käyttää meidän asiantuntijuuttam-me hyväksi jo suunnitteluvaiheessa, ja me saamme samalla infrapuolelle töitä, Kalle selittää.

Haastajana julkisen sektorin hankkeisiinIsoimmat urakat infrara-kentamisessa ovat kuiten-kin julkisella sektorilla, ja sieltä on tarkoitus saada vankka, miljoonaluokan jalansija. Tosin kilpai-lu – myös hinnalla – on äärettömän kovaa, ja uusi yhtiö jolla ei vielä ole infra-alalta paljon re-ferenssejä, on haastajan asemassa. Pohjola-kon-sernin liikevaihtoluvut mahdollistavat osallistu-misen myös jonkin verran suurempien hankkeiden tarjouskilpailuihin.

- Me haemme sopivan tyyppisiä ja kokoisia hankkeita, joissa voimme näyt-tää kyntemme toisaalta koneurakoit-sijoiden ja toisaalta isoimpien toimi-joiden välimaastossa. Valttinamme on paitsi projektinjohtomalli, jossa hank-keet jaetaan pienemmiksi urakoiksi,

myös kevyempi organisaatio. Olemme ketterämpiä kuin alan suurimmat, ja vähän kilpailukykyisempiäkin. Toisaalta koneurakoitsijoihin verrattuna meillä on vahva osaaminen isojenkin hankkei-den läpivientiin.

Kasvua moottoritien varreltaKolmivuotisen strategian mukaisesti alueellinen painopiste pysyy aluksi pää-kaupunkiseudulla, jonne urakoitsijaver-kosto on alkanut muodostua, ja siitä pohjoiseen Tampereen moottoritien varrella. Sopivan hankkeen tullen on toki valmius lähteä muuallekin, muun muassa Länsi-Suomea Kalle tunnustaa katselevansa sillä silmällä.

Vuodelta 2016 läh-detään hakemaan liike-vaihdon moninkertaista kasvua ja plus-merkkistä tulosta. Keskipitkällä täh-täimellä, kymmenen vuo-den päästä Pohjola Ra-kennus Oy Infran visiona on olla merkittävä toimija infra-alalla.

Töitä tarjolla - Tavoitteiden saavutta-miseksi meillä on kaiken aikaa rekrytointeja auki. Varsinkin osaavia työ-maapäälliköitä ja muu-ta työmaahenkilöstöä otamme mielellämme haastatteluun. Minulle saa rimpauttaa ihan oma-aloitteisestikin, vihjaisee Kalle lopuksi.

Uusilla alueilla on mahdollista luoda identiteetti alusta lähtien, ja vanhoilla täydennysrakennusalueilla vallitsevaa identiteettiä voidaan jalostaa haluttuun suuntaan. Identiteetin luominen onkin yksi tärkeimmistä onnistuneen alue-hankkeen vaiheista.

- Alueen identiteetti luodaan alu-een ominaispiirteiden vahvistamiseksi ja alueen sielukkuuden korostamiseksi, kertoo Pohjola Rakennus Oy Hämeen hankekehitysjohtaja Harri Kiviranta.

Yksittäisessä hankkeessa vaiku-tusmahdollisuuksia on vähän, mutta suuremmissa aluehankkeissa voidaan vaikuttaa myös lähiympäristön ka-tusuunnitelmiin, puistoihin, liikunta-paikkoihin sekä lähipalveluihin. Kaikil-le alueille muodostuu aikanaan oma identiteetti, jonka varsinkin paikalliset tuntevat. Hallitsemattomasti kehittyvä identiteetti voi muodostua erilaiseksi, kuin alun perin toivottiin.

- Kun identiteetti muodostetaan ennen hankkeen aloittamista, voidaan siitä muokata positiivinen. Hyvällä, sel-keällä ja asukasta puhuttelevalla suun-nittelulla luodaan alueelle lisäarvoa ja tehdään siitä haluttu paikka asua, sanoo Kiviranta.

Ydinarvot ohjaavat suunnitteluaIdentiteetti rakennetaan ydinarvojen ympärille. Ydinarvojen on tarjottava

Vahva identiteetti luo viihtyisiä alueita

Hyvällä, selkeällä ja asukasta puhuttelevalla suunnittelulla luodaan alueelle lisäarvoa ja tehdään siitä haluttu paikka

asua.

Hankekehitysprojektit lähtevät liikkeelle kiinnostavan alueen löytämisestä, mutta edes-

sä on monia vaiheita, ennen kuin projekti etenee kaavaharkintaan. Kun kiinnostava

alue on löytynyt ja markkina-analyysi tehty, tehdään alueesta alueanalyysi ja pyritään

tunnistamaan alueen identiteetti sekä potentiaalinen asiakas.

asiakkaalle sekä tunnepohjaisia että toi-minnallisia etuja.

- Tässä vaiheessa otamme huomi-oon ihmisten eri elämäntyylit ja luom-me alueen profiilin siten, että se paitsi mahdollistaa huolettoman elämisen, myös tarjoaa viihtyisän asuinympäris-tön, kertoo Kiviranta.

Ydinarvot syntyvät alueen analyy-sin pohjalta, ja ne määrittävät alueen suunnittelua suuresta kuvasta yksityis-kohtiin. Niiden perusteella luodaan projektille tavoitteet, jotka kertovat suunnittelijoille, millaisia asuntojen, piha-alueiden, pysäköintiratkaisujen ja oleskelutilojen ja mm. kulkureittien tulee olla, jotta tavoiteltu kohderyhmä mieltää alueen omakseen. Esimerkik-si, jos alueen halutaan mahdollistavan asumisen koko elämän ajan, on siitä tehtävä niin lapsiperheet kuin seniorit huomioiva – yhteisistä alueista pysä-köintiratkaisuihin, valaistuksesta esteet-tömään liikkumiseen.

- Alueen historia vaikuttaa muotou-tuvaan identiteettiin vahvasti. Uudelle neitseelliselle alueelle rakennettavat hankkeet tukeutuvat usein myös luon-non läheisyyteen, kertoo Kiviranta.

Vahva, alueeseen istuva identiteet-ti mahdollistaa haluttujen ja arvostet-tujen asuinalueiden luomisen. Alueen identiteetti yhdistää asukkaita positiivi-sella tavalla ja tukee myös heidän omaa

identiteettiään. Parhaimmillaan uudet hyvin suunnitellut asuinalueet tunne-taan maailmanlaajuisesti, ja niillä voi olla positiivinen vaikutus koko kaupun-gin imagoon.

13

14

Eloisa-konseptia kehitetään entistä

paremmin asukkaiden toiveet huo-

mioivaksi. Pohjola Rakennuksen

laajentaessa toimintaansa, Eloisa-

kohteilla voidaan keventää kuntien

kuluja kohta koko Suomessa.

Pohjolan laajentaessa toimintaansa ty-täryhtiöiden kautta ympäri Suomen, tullaan uusia Eloisa-kohteita näkemään uusilla paikkakunnilla. Tällä hetkellä kohteita on jo Uudellamaalla, Pirkan-maalla ja Kanta-Hämeessä. Myös Turun alueelle on suunnitteilla Eloisa-koteja. Vaikka puhutaankin senioriasunnoista, Eloisaan ei ole ikärajaa.

- Meidän ideologiamme on se, että meillä ei ole tiukkaa ikärajaa. Ennem-minkin toimintakyky määrittelee asu-mismuodon tarpeen, eikä niinkään se ikänumero. Esimerkiksi pyörätuolia liik-kumiseen tarvitseva henkilö voi löytää Eloisa-kodista esteettömän asunnon itselleen, vaikkei olisikaan vielä seniori-iässä, kertoo Henna Korpiluoto Pohjo-la Rakennuksesta.

Pääasiassa Eloisa-asukkaat ovat eläkkeellä olevia ihmisiä, mutta se ei tarkoita, etteivätkö he olisi vireitä. He haluavat, ettei energia kulu kodin yllä-pitoon, vaan vapaa-aikana on mahdol-lisuus harrastaa ja tehdä itseä kiinnos-tavia asioita. He muuttavat Eloisaan, koska haluavat turvaa myös tulevaisuu-den varalle.

- Huomioimme suunnittelussa, että asunto on teknisiltä ominaisuuksiltaan sellainen, että siinä voi asua mahdolli-simman pitkään. Asuntoihin on myös tarvittaessa saatavilla erinäisiä palvelui-ta, kun asukkaiden toimintakyky heik-kenee iän mukana, kertoo Korpiluoto.

Yhteisöllisyys on tärkeääPohjola Rakennuksen Eloisa-konsepti on menestynyt markkinoilla hyvin. Eloisa-kodeissa houkuttelee sijainnin lisäksi se, että asukaskunta on samanhenkistä, mikä mahdollistaa tiiviin yhteisön ra-kentamisen. Eloisassa voikin kokea sitä samaa yhteisöllisyyttä, mikä aikanaan oli tyypillistä pienemmille kyläyhteisöille.

Tontinluovutus Eloisalle on kunnalta

sijoitus tulevaisuuteen- Olemme panostaneet asukasvies-

tintään. Avasimme juuri Facebookin viestintäkanavaksi asukkaillemme. Sen lisäksi tulemme keräämään palautet-ta ja kehitysideoita totuttuun tapaan myös postitse ja suoraan ihmisten kans-sa keskustelemalla. Tärkeintä on kuiten-kin talon sisäinen viestintä ja ihmisten kanssakäyminen – sitä ei korvaa mikään teknologia, sanoo Korpiluoto.

Konseptia tehostetaanEloisasta tehdään parhaillaan entistä tehokkaampaa konseptia, jolloin senio-reille saadaan parempia asuntoja kilpai-lukykyiseen hintaan. Työn alla ovat uu-det malliasuntotyypit niin yksineläville kuin pariskunnillekin.

- Asunnot ovat pääosin kaksioita ja kolmioita. Tyypillisesti Eloisa-asukkaat muuttavat väljemmistä omakoti- tai rivitaloasunnoista hieman pienem-pään Eloisa-asuntoon. Yksinelävä pitää silti elämänlaadullisesti tärkeänä, että asunnossa on erillinen makuuhuone, ja pariskunnat haluavat yleensä erillisen vierashuoneen. Niinpä malliasuntom-me tulevat olemaan yksinelävälle kom-pakti kaksio ja pariskunnille suunnataan muutama erikokoinen kolmiotyyppi. Hyvällä asuntosuunnittelulla saadaan hukkaneliöt pois, jolloin asunnon toi-minnallisuus antaa neliöitä tilavamman vaikutelman, kertoo Korpiluoto.

Senioriasumisen tulevaisuusTulevaisuudessa senioriasumiseen ja palveluihin liittyvät mukavuustekijät tulevat korostumaan entisestään.

- Asunnoissa tulee olla kiinteitä mukavuustekijöitä, joiden ansiosta asu-minen on mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Näitä ovat mm. lasitetut parvekkeet, keskitetty ilmanvaihto ja ergonomisesti sijoitellut pistorasiat. Mukavuuspalveluita voivat olla esimer-kiksi kauppakassipalvelut ja laadukas ruokatoimitus suoraan kotiin tai kerho-huoneelle, kuvailee Korpiluoto.

Eloisa-asunnot ovat tällä hetkellä omistusasuntoja. Pohjola Rakennuksel-la on kehitteillä kevyen palveluasunto-tuotannon malli, joka mahdollistaisi myös vuokra-asumisen. Tällöin asunnot olisivat Eloisa-ominaisuuksilla rakennet-tua asuntotuotantoa, jossa on kiinteästi mukana palvelupuoli sekä sijoittaja.

Järkihintaista asumista järkevälle paikalle?Eloisa-asunnot ovat markkinahintaisia. Hinta ei nouse, vaikka asuntojen tuo-tantokustannukset ovatkin teknisistä ominaisuuksista ja kerhohuoneesta joh-tuen korkeammat.

- Me pystymme ottamaan yhteis-kuntavastuullista roolia ikääntyneiden asumisen järjestämisessä ja vähentä-mään tehostetun palveluasumisen sekä laitoshoidon tarvetta, kun Eloisa-ko-dissa pystyy asumaan pidempään kuin tavallisissa asunnoissa. Lisäksi kohteisiin on tehokasta tuottaa keskitetysti koti-hoidon palveluita. Eloisa-kodit tuovat siis suoraa säästöä kunnille, sanoo Kor-piluoto.

Silti tontteja on yleensä vaikea saa-da. Järkihinnoitellut Eloisa-kohteet ki-saavat samoista tonteista palveluiden lähettyvillä ylemmälle keskiluokalle suunnattujen luksuskerrostalojen kans-sa. Seniorit ovat kuitenkin jo palveluk-sensa maallemme tehneet, eikä heillä ole samoja taloudellisia resursseja käy-tössään. Tontinluovutus Eloisalle onkin suora kannanotto seniorien elämänlaa-dun puolesta.

- Tekisimme paljon nykyistä enem-män Eloisa-tuotantoa, jos saisimme hy-viä tontteja, päättää Korpiluoto.

”Enää ei tarvitse kantaa puita tai luoda lunta.

Keskustan palvelut kuten uimahalli ovat kuitenkin

lähellä.”

”Kun talossa on samassa elämäntilanteessa olevia, löytyy

juttelu- ja lenkkiseuraa aina.Meillä on täällä oman kodin

rauha ja samalla mahdollisuus ikätovereiden kanssa seuruste-

luun.”

”Yhteisöllisyys on tärkeää, ihmiset ovat sen ansiosta

terveempiäkin.”

15

Sijoittajamyynti siivittää

Hämeen kasvuaPohjolan päätös siirtyä alueelli-

seen tytäryhtiömalliin synnytti

uuden yrityksen myös konsernin

syntysijoille Hämeeseen. Pohjola

Rakennus Oy Hämettä luotsaa-

maan valittiin Miikka Routama,

jolla oli takanaan jo vankat näy-

töt asuntorakentamisesta Pirkan-

maalla.

Miten ensimmäinen vuotesi Hämeen toimitusjohtajana on vierähtänyt?

- Pitkälti verkostoitumalla eri sidosryhmien kanssa. Oma asunto-tuotanto on toimintamme kivijalka, ja verkostojen kautta pyrimme löy-tämään jatkuvasti uusia tontteja ja kiinteistökehitysaihioita, joista saam-me kaavakehityksellä tonttivarantoa asuntotuotantoon.

- Isoin muutos bisneksessä on ol-lut sijoittajamyynnin lisääntyminen. Olemme hakeneet kumppaneiksi asuntosijoittajia, joita on monen tyyppisiä: kansallisia instituutionaa-lisia tahoja, pienempiä sijoitusyhtiöi-tä ja esimerkiksi asuntosijoittamista harjoittavia yksityishenkilöitä. Meil-lä on erilaisia toimintamalleja, joita voimme helposti räätälöidä eri sijoit-tajatahoille sopiviksi palveluiksi, ker-too Miikka.

- Tästä on monenlaista hyötyä. Kun jaamme myyntiriskiä sijoittaja-kumppanien kanssa, voimme lähteä tekemään isompia hankkeita. Omalla riskillä voisimme esimerkiksi käyn-nistää yhden kerrostalohankkeen, mutta jos sijoittajakumppani lähtee mukaan, voimmekin rakentaa kaksi kerrostaloa samaan aikaan.

Sijoittajamyynti pitää kustannukset kurissa- Näin voimme varmistaa kustannus-tehokkuuden: hinnat pysyvät järke-vällä tasolla ja asunnot käyvät parem-min kaupaksi. Jos riskiä kannetaan

yksin, ollaan aina enemmän suhdan-teiden armoilla. Laskusuhdanteessa saattaisi käsiin jäädä myymättömiä asuntoja, mikä taas hidastaisi uusien hankkeiden käynnistämistä.

- Suomessa on paljon rahaa, mutta se ei liiku. Asiakkaat ovat tyy-tyväisiä, kun tuomme heille sijoitus-mahdollisuuksia ja laitamme myös heidän rahansa töihin. Kenenkään etu ei ole, että rahat vain makaavat pankkitileillä. Myyntiriskin jakami-nen auttaa myös meitä hallitsemaan hankkeen kassavirtaa ja koko yrityk-sen likviditeettiä. Näin on helpom-paa optimoida tuotannon aikatau-lutus: hankkeet voidaan käynnistää silloin kun tuotantoresursseja on va-paana, Miikka selittää.

- Etenkin aluerakentamisessa on järkevää toimia kumppaneiden kanssa. Silloin pääoman kiertonope-us saadaan paremmaksi, kun tontit eivät jää lojumaan taseeseen liian pitkäksi aikaa.

Asiakkaan tarpeet mukana suunnittelussa- Emme ole unohtaneet myöskään arvoketjun loppupäätä eli asunnon ostajaa. Olemme entistä vahvemmin panostaneet asiakaslähtöisyyteen jo suunnitteluvaiheessa. Me haluamme tuntea markkina-alueemme hyvin ja tietää millaisia asuntoja siellä kai-vataan. Kun tunnemme asiakkaiden tarpeet, osaamme suunnitella pa-rempia asuntoja.

Siirrytäänpä vielä henkilökohtai-selle tasolle. Mikä toimitusjohtajan työssä on sinulle tärkeintä?

- Henkilökohtainen tavoitteeni on henkilöstömme tyytyväisyys, se että aamulla on mukavaa tulla töihin ja että kaikille on töitä näköpiirissä. Erityisen tärkeää on myös työturval-lisuus, sillä kaikilla pitää olla oikeus päästä töistä terveenä kotiin päivän päätteeksi. Viime kädessä kannatta-va liiketoiminta on elinehto näille kaikille asioille, kiteyttää Miikka.

Olemme entistä vahvemmin panostaneet asiakaslähtöi-syyteen jo suunnitteluvai-

heessa. Me haluamme tuntea markkina-alueemme hyvin ja

tietää millaisia asuntoja siellä kaivataan.

16

17

Jari Lonka on lukuisia alan palkintoja

voittanut L-arkkitehtien osakas, joka

on toiminut myös Aalto-yliopiston

yhdyskuntasuunnittelun opettajana.

Lonka on opettanut arkkitehtuuria

yliopistolaisten lisäksi myös lapsille ja

nuorille arkkitehtuurikoulu Arkissa.

Näinä päivinä miestä pitävät kiireel-

lisenä Pohjola Rakennuksen projektit.

Kokeilu kantoi hedelmääYhteistyö Longan ja Pohjolan välillä sai alkunsa toissavuoden taitteessa, kun Pohjola lähti kehittämään Kannelmä-keen uutta asumista. Aikansa eläneen Kannelmäen ostoskeskuksen tilalle kaavailtiin asuntoja ja liikerakennuksia; Lonka kiinnostui projektista ja lähti ko-keilemaan työskentelyä Pohjolan kanssa – eikä ole sittemmin katsellut taakseen.

Kannelmäen projekti on hieno osa helsinkiläistä täydennysrakentamis-ta. Kannelmäki on hyvien yhteyksien päässä ja omaa loistavan potentiaalin terveelle ja pitkäjänteiselle kaupunkike-hittämiselle, Lonka kuvailee. Hän lisää, että moni nykyisistä toimijoista tulee muuttamaan uusiin tiloihin ja näin säily-mään alueella. Ostoskeskuksella ei Lon-gan mukaan ole merkittävää rakennus-historiallista arvoa eikä se ole kurantti nykypäivän tarpeisiin.

Kaksi vuotta on rakentamisen nä-kövinkkelistä verrattain lyhyt aika. Yh-teistyö on tässä ajassa ehtinyt kuitenkin poikia muun muassa makean voiton Porvoon kaupungin järjestämästä ton-tinluovutuskilpailusta. Lonka toimii myös Pitäjänmäen kehityshankkeessa, joka on lähtökohdiltaan hyvin saman-kaltainen, joskin pienemmässä mitta-kaavassa. L-arkkitehdit työllistää kaik-kiaan noin viisikymmentä työntekijää, joista iso osa on Pohjolan projekteissa tavalla tai toisella mukana.

Inspiroivaa yhteistyötäLonkaa inspiroi työssään paikka ja ko-konaisuus. Arkkitehtina hän on kaikki-

Jari Lonka – arkkitehti asuinmukavuuden asialla

ruokainen ja ehtinyt piirtää suunnitel-mia laidasta laitaan; lähinnä sydäntä on kuitenkin kaupunki- ja aluesuunnittelu. Lonka kertoo, että mikä tahansa suun-nitteluhanke lähtee paikasta ja koko-naisidean kasaamisesta. Alkuun tulee miettiä, mitä hanke tuo alueelle, millai-nen lähestymistapa sopii sen ilmeeseen ja historiaan ja onko projektilla tarjota jotakin uutta ja mielenkiintoista.

Erityisen palkitseviksi Lonka kokee projektit, joissa pääsee osallistumaan koko suunnittelun kaareen ensimmäi-sistä ideoista valmiisiin rakennuksiin asti. Työskentely Pohjolan kanssa on tarjonnut mahdollisuuksia juuri tähän. Yhteistyön laadussa on muutakin kiitel-tävää. Lonka nostaa jalustalle Pohjolan hyvän ja terveen keskusteluyhteyden. Rakennusprojekti on monimutkainen koneisto, joka vaatii useiden eri osapuo-lien yhteistyötä. Toimiva kommunikaa-tio pitää sen rattaat liikkeessä, Lonka kuvailee.

Lonka pyrkii suunnittelussaan kau-punkimaiseen lähestymistapaan, jonka keskiössä on alueen paikallinen identi-teetti. Hän tahtoisi nähdä suomalaisen kaupunkisuunnittelun irtaantuvan au-tot edellä -ajattelumallista ja siirtyvän enemmän kevyen liikenteen, jalankul-kijoiden ja pyöräilijöiden, mukavuutta edistävään suuntaan. Hän kertoo, että esimerkiksi Kannelmäen ja Porvoon uudistushankkeet on suunniteltu juuri tämän toimintafilosofian pohjalta – alueen viihtyisyys edellä.

Palkitseviksi Lonka kokee projektit, joissa pääsee osal-listumaan koko suunnitte-lun kaareen ensimmäisistä

ideoista valmiisiin rakennuk-siin asti. Työskentely Poh-jolan kanssa on tarjonnut

mahdollisuuksia juuri tähän.

18

Vuosittain jaettava valtakunnallinen

palkinto on huomionosoitus johdon-

mukaisesta ja menestyksekkäästä

hallitustyöstä. Valinnan palkinnon

saajasta suoritti palkintolautakunta,

johon kuuluivat Matti Alahuhta,

Anne Berner, Timo Salli, Risto Sii-

lasmaa ja Arno Ahosniemi. Palkin-

non myöntää Hallituspartnerit ry.

Palkintolautakunnan perustelujen mu-kaan Pohjolan palkitsemiseen vaikut-tivat yrityksen voimakas ja kannattava kasvu kilpaillulla alalla sekä kunnianhi-moiset tavoitteet. Merkittävä tekijä oli myös hallituksen vahva rooli yrityksen strategian kehittämisessä ja menestykses-sä sekä ulkopuolisten hallituksen jäsenten laaja-alainen kokemustausta, joka kattaa monipuolisesti toimialan eri osa-alueet.

Pohjola Rakennus Oy palkittiin vahvasta hallitustyöstään Kultaisella Nuijalla 12.5.2015

Kultainen Nuija innokkaalla ja intensiivisellä työllä

Hallituksen puheenjohtaja Jukka Terhonen kokee, että Pohjola vastasi hyvin kilpailussa painotettuihin kritee-reihin. Kasvu on ollut voimakasta, arvot ovat selkeästi ohjanneet toimintaa ja yrityksen kannattavuus on parantunut.

- Ehkä kuitenkin suurin tekijä Kul-taisen nuijan saamiseksi oli se kriteeri, että hallituksen on täytynyt vaikuttaa yhtiön menestykseen. Tämän asian saimme hyvin tuotua esiin haastattelus-sa, kertoo Terhonen.

Innokasta ja intensiivistä työtäTerhonen on aiemmin ollut mukana suurten yhteisöjen hallituksissa ja joh-toryhmissä. Pohjola eroaa näistä mer-kittävästi olemalla perheyritys, jossa perhe on aktiivisesti mukana.

- Pohjolan hallituksessa työskentely on hyvinkin innokasta ja intensiivistä. Perhe kuuntelee ja toteuttaa hallituk-sen linjauksia, ovathan he mukana työs-kentelyssä. Olen aina kokenut, että hal-

litus on päättävä elin Pohjolassa, kertoo Jukka Terhonen.

Pohjolassa hallituksella on selkeä rooli ja se on tehnyt merkittäviä pää-töksiä toiminnan kehittämiseksi. Tytär-yhtiöorganisaation johtajaomistajuus, laajentuminen uusille paikkakunnille, infra -toimialan perustaminen ja Aka-temian aseman vahvistaminen ovat näi-den päätösten joukossa. Pohjolaan on koottu hyvä hallitus; kovat nimet eivät kuitenkaan ole tae hallituksen toimi-vuudesta.

- Hallitus on osiensa summa vain hyvin harvoin. Osaavat ja kokeneet ih-miset ovat erittäin tärkeä lähtökohta hallitukselle, mutta hyvä hallitus syntyy sen sisäisestä työstä, innokkuudesta ja yhteisestä tekemisestä. Kun hallituk-sessa kuunnellaan toisiaan ja pohditaan asioita eri kanteilta, ovat myös pää-tökset usein oikeita. Hyvän hallituksen kokousta odottaa innokkaasti, kertoo Jukka Terhonen.

POHJOLASSA TAPAHTUU

Ansiokasta työtä tehneet hallituksen jäsenet Juha Metsälä, Jukka Terhonen ja Ben Grass vastaanottivat palkinnon.

19

Akatemia yhtenäistää PohjolaaPohjola Akatemia on vuonna 2012 perustettu, Pohjolan toimia yhdenmukaistava koulutusprosessi, jonka kaikki yrityksen työntekijät käyvät läpi. Sen tarkoituksena on perehdyttää uudet työntekijät Pohjolan kulttuuriin ja käytäntöihin, hioa sisäistä kommunikaatiota sekä löytää innovaatioita toiminnan kehittämiseksi.

Akatemia takaa sen, että työhierarkian ylemmillä oksilla on ensikäden tietoa siitä, miten yritys ruohonjuuritasolla toimii. Pohjolaan tullessaan uusi työmaapäällikkö ottaa ensimmäisenä työhanskat käteensä ja suuntaa työmaalle tutustumaan. Näin luodaan ymmärrystä sekä hyödynne-tään kokonaisvaltaisesti yrityksen inhimillistä pääomaa, eli henkilöstön näkemystä ja kokemusta.

Projektijohtamisen hyviksi havaitut käytännöt saa-daan akatemian avulla mukautettua myös Pohjolan ty-täryhtiöihin ja uusiin toimipisteisiin. Näin yhtiön toimin-tatavat ja kulttuuri pysyvät yhdenmukaisina. Toimivien käytäntöjen standardisointi nostaa myös tehokkuutta ja laskee virhemarginaalia.

Strategisten päätösten pohjana on aina huolellinen taustatyö. Tietoa kerätään esimerkiksi markkina-, brändi- ja asiakastutkimusten avulla. Yksi Pohjola Akatemian roo-leista onkin auttaa löytämään yhteinen sävel siitä, kuinka kerättyä tutkimustietoa tulisi hyödyntää käytännössä.

Kasvustrategian kannalta akatemian kehittäminen on tärkeää. Kun henkilöstön ydinjoukko on valmiiksi yhte-näinen, on myös uusien työntekijöiden helpompaa oppia talon tavoille. Pohjolalle on tärkeää, että omaa kurssia kyetään tarpeen vaatiessa muuttamaan nopeastikin.

Juha Metsälä voitti Tuotanto-sarjan EY Entrepreneur of the Year 2015 -kilvassa

Kansainvälinen konsulttiyhtiö Ernst & Young (EY) isännöi vuosittain EY Entrepreneur of the Year -kilpailua, jossa palkitaan rohkeita, innosta-via ja menestyneitä yrittäjiä. Kilpailu järjestetään yli 60 maassa ympäri maailman. Marraskuussa Helsingissä pidetyssä juhlagaalassa julkistet-tiin Suomen vuoden 2015 voittajat. Tuotanto-sarjan voiton vei Pohjola Rakennuksen konsernijohtaja Juha Metsälä.

”Juha Metsälä on tehnyt todella vaikuttavaa työtä. Hän on näyttänyt to-teen, että Suomessakin voi menestyä kansantalouden heikosta tilasta riip-pumatta. Metsälän perustama yritys on tehnyt vuodesta toiseen todella hyvää tulosta toisin kuin monet muut samalla alalla toimivat. Pohjola Ra-kennuksen projektijohtokonsepti toimii. Uskon, että vahva kasvu saa jat-koa myös tulevaisuudessa”, perusteli valintaa tuomariston puheenjohtaja, Electrosonic Groupin hallituksen puheenjohtaja Philip Aminoff.

Koko Suomen kilpailun voittajaksi kruunattiin mobiilipeliyritys Su-percellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen, joka lähtee kesäkuussa 2016 edustamaan Suomea kansainväliseen EY World Entrepreneur of the Year -kilpailuun Monte Carloon.

Matti Väyrysestä vuoden Pohjolalainen

Positiivisin Pohjolalainen -titteli on muutettu vuoden Pohjolalaiseksi. Konsernin johtoryhmä päätti kokouk-sessaan, että tämän vuoden Pohjolalainen on työmaa-päällikkö Matti Väyrynen.

Valinnan perusteluina olivat mm. pitkäaikainen menestyksekäs tehtävien hoito, aito ammattiylpeys siitä mitä tekee, yrittäjähen-kisyys ja hyvä asiakaspalaute. Matti Väyrystä luonnehdi-taan myös mukavaksi työto-veriksi, joka saa muut ympä-rillään yrittämään parhaansa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Työturvallisuuskilpailu ratkaistu

POHJOLASSA TAPAHTUU

Onnea vuoden Pohjolalaiselle!

Vuoden 2015 keväästä syksyyn jatkunut työturvallisuuskilpailu on rat-kennut. Pohjola Rakennuksen sisäisessä kilpailussa oli mukana kahdek-san työmaata Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Arvioinnissa käytettiin valtakunnallisesti hyväksyttyä TR-mittausta sekä muuta pisteytystä, jonka oli opinnäytetyönä laatinut nyt työvaihemestarina Pohjola Ra-kennus Oy Hämeellä työskentelevä Tommi Alanko.

Tiukassa kisassa viisi parasta työmaata pääsi toiselle kierrokselle. Puolu-eettomassa arvioinnissa oli mukana Juha Merjama Tapaturva Oy:stä. Merjaman mukaan työmaiden turvallisuusasiat olivat hyvällä tasolla, ja ilmenneet puutteet olivat pieniä ja helposti korjattavissa.

Plussat yhteenvetona: +Kaikki työmaat olivat siistejä +Sähkö ja va-laistus kaikilla hyvä +Perehdytys ja veronumerot +Työmaat edustavia ohikulkijan silmin

Miinukset yhteenvetona: –Koneet ja laitteet -osiossa kaikilla parannet-tavaa –Nostoapuvälineissä sanomista –Elementtien putoamissuojaukset puutteelliset –Henkilökohtaiset suojaimet

Kokonaisuudessaan parhaaksi työmaaksi selviytyi työmaapäällikkö Mika Heinosen johdolla Tampereen Sorsapuiston työmaa, joka oli myös teknisesti vaativin kilpailun työmaista. Sorsapuisto erottui tasaisuudellaan muista; työmaan tr-tulos oli hyvä ja asiakirjat järjestyksessä. Myös uusia innovaatioita oli kehitetty työturvallisuuden takaamiseksi. Kilpailun seu-raavat sijat menivät Hyvinkään Värimestarin ja Hattulan Juteinikeskuksen työmaille.

Muut kilpailuun osallistuneet työmaat olivat As. Oy Vantaan Kvartsi-kivi, As. Oy Kangasalan Aino & Kotirinne, As. Oy Tampereen Keinunpuis-to, As. Oy Vuoreksen Ella & Eetu sekä As. Oy Sipoon Toivola, jolle heltisi erikoismaininta: kohde oli kilpailun siistein ja turvallisuusasiat oli hyvin hoidettu. Jatkosta työmaan pudotti vain väärä kaidepuun valinta; ilman sitä TR-mittaustulos olisi ollut paras Merjaman koskaan mittaama.

20

Uusia Pohjola-koteja rakenteilla Pirkanmaalla!

As Oy Tampereen Keinunpuisto

Suutalankatu 14, 33820 Tampere

Tilavat perheasunnot valmistuvat viihtyisälle Korkinmäen asuinalueelle tammikuussa 2016. Asumisen mukavuutta lisää miellyttävä maalämpö, vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa tiloissa. Jokaisessa talossa on vain kolme asuntoa, joka takaa omaa rauhaa ja omakotitalomaista asumista.

As Oy TampereenVuoreksen Ella

Vuoreksen puistokatu 81, 33870 Tampere

Vuoreksen pääväylän varteen on nousemassa uusi uljas ker-rostalo. As Oy Vuoreksen Ella toteutetaan viisikerroksisena, 40 asuntoa käsittävänä yhtiönä. Huoneistotyyppejä löytyy 30 m2:n yksiöstä 58,5 m2:n tehokkaisiin kolmioihin. Erinomai-sia vaihtoehtoja niin sijoitukseen kuin omaksi kodiksi aivan Vuoreksen paraatipaikalta, modernilta ja viihtyisältä uudelta asuinalueelta.

As Oy Kangasalan Ahomansikka

Ruutanantie 53, 36200 Kangasala

Sorolan uudelle asuinalueelle, vajaan kahden kilometrin päähän kes-kustasta, on rakenteilla perinnemaisemaan hyvin istuvia ja tämän päivän korkean vaatimustason täyttäviä yksitasoisia rivitalokoteja. Tilavissa kaksioissa on avara yhdistetty keittiö/olohuone, ikkunallinen sauna ja vaatehuone. Oleskelupiha on länteen. Asuntoon kuuluu au-topaikka ja varasto. Tässä oivallinen koti heille, jotka haluavat asua maalaismaiseman ympäröimänä ratsutallin ja järven läheisyydessä sekä kuntakeskuksen palveluiden kainalossa. Yhtiössä on lämmitys-muotona varsin edullinen maalämpö. Ahomansikka valmistuu loppu-vuonna 2016.

As Oy Tampereen Kalevan Iris

Sammonkatu 64, 33540 Tampere

Erinomaiselle paikalle Sammonkadulle nousee Kalevan Iris. Yksi-portaisessa ja kahdeksankerroksisessa Iriksessä on hyvä kattaus eri kokoisia yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Kaikissa kolmioissa ja osassa kaksioista on myös oma sauna. Lähes kaikissa asunnoissa on reilun kokoinen lasitettu parveke. Palveluita ja harrastuksia ajatellen Kalevan Iriksen sijainti on ihanteellinen. Korttelireittiä pitkin pääset kävellen Kalevan Prismaan, Pirkanmaan suurim-paan hypermarketiin, kolmessa minuutissa.

20

Uusia Pohjola-koteja rakenteilla Pirkanmaalla!

As Oy Kangasalan Kotirinne

Karin-Heikintie 2 A, 36240 Kangasala

Kangasalan Kotirinteen Eloisa-asunnoissa on huomioitu senioriväen tarpeet kattavasti. Asunnot on suunniteltu alusta alkaen toimiviksi ja turvallisiksi. Asunnot valmistuvat huhtikuu-kesäkuu -akselilla 2016. 5-kerroksinen hissillinen talo valmistuu palveluiden läheisyyteen. Ko-tirinteen asunto on myös hyvä vaihtoehto sijoitusasunnoksi! Vuokraa koti seniori-ikäiselle turvallisesti.

As Oy Kangasalan Aino

Karin-Heikintie 2 B, 36240 Kangasala

Uusia kerrostalohuoneistoja valmistuu Kangasalan Vatialaan, hy-vien palveluiden läheisyyteen. Hissillisen 5 kerroksisen talon huo-neistot varustellaan nykyaikaisin materiaalein. Lähes pihapiiristä löytyy peruspalvelut ja alueen monipuoliset ulkoilumaastot, mm. hiihtolatu, uimarannat ja lenkkipolut. Kangasalan Ainosta löytyy vaihtoehtoja erilaisiin asumisen tarpeisiin. Talossa on valinnanvaraa kätevästä yksiöstä tilavaan kaksioon. Yksiöt ovat hyviä vaihtoehtoja myös sijoituskohteeksi. Kaksiot soveltuvat hyvin vaikka ensiasun-noiksi. Avonainen pohjaratkaisu tarjoaa tilantuntua ja valoa näihin koteihin. Kaikissa asunnoissa on lasitettu parveke.

As Oy Kangasalan Kurrenvara

Ristitie 2, 36220 Kangasala

7-kerroksiseen As Oy Kangasalan Kurrenvaraan rakentuu 2 kerrostaloa. Asuntojen tilankäyttö on huolellisesti mietitty: keittiöt ja olohuoneet ovat yhtenäistä avointa tilaa ja huk-kaneliöitä ei ole. 1. kerroksen asunnoissa on oma terassi ja muissa kerroksissa lasitetut parvekkeet. Kerrostalo nousee naapurustoa korkeammaksi, joten yläkerroksista voi ihailla hienoja harjumaisemia. Taloyhtiö sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella. Yhtiö valmistuu kahdessa vaiheessa, A-talon arvioitu valmistuminen on 8/2016.

As Oy Sastamalan Tähtiranta

Lapinmäenkatu 5, 38200 Sastamala

Asunto Oy Sastamalan Tähtiranta rakentuu upealle paikalle Liekoveden rantamaisemiin. Monista asunnoista aukeaa nä-kymät Roismalanlahteen. Paikalle rakentuu hissillinen pien-kerrostalo ja kaksi rivitaloa. Kivenheitto keskustan palvelui-hinja kaupungin paras uimaranta aivan vieressä! Arvioitu valmistuminen 05–06/2016.

21

www.eloisakoti.fi

22

Uudenmaan kohteet

As.Oy VantaanKvartsikivi

Jaspiskuja 5, Vantaa

Huippupaikalle Kivistöön rakennetaan Asunto Oy Vantaan Kvartsikivi. Talon sijanti on Vanhan Nurmijärventien ja Ruu-sukvartsinkadun kulmatontilla. Tulevalle Kivistön asemalle ja kauppakeskukseen on matkaan noin 200 m. Kivistön Asunto-messualue on myös kävelyetäisyydellä. Yhtiö rakennetaan valin-naiselle vuokratontille. Huoneistokoot ovat 2h, kt, 43,5 m² - 4h, k, s, 89 m². Rakentaminen on alkanut marraskuussa 2014 ja arvi-oitu valmistuminen on 28.02.2016.

As.Oy VihdinKuusela

Työväentie 2, 03100 Nummela

Aivan Nummelan ydinkeskustaan torin laidalle palve-lujen viereen rakennetaan uusi, 4/6-kerroksinen hissil-linen kerrostalo, johon tulee 60 asuntoa ja 3 liikehuo-neistoa. Huoneistot on hyvin varusteltuja; niistä löytyy mm. parketti- ja laattalattiat, laadukkaat kodinkoneet ja kalusteet sekä lasitetut parvekkeet.

As.Oy HelsinginAtriumpiha

Länsisatamankatu 28, 00220 Helsinki

Asunto Oy Helsingin Atriumpiha on Hitas-kohde, joka rakennetaan trendikkääseen Jätkäsaareen. Taloyhtiö sijaitsee meren läheisyydessä ja Hyväntoivonpuiston vieressä. Alueelta on erittäin hyvät julkiset liiken-neyhteydet, ja myös loistavat pyöräilyverkostot, joilla tavoittaa Helsin-gin ydinkeskustan hetkessä. Länsisatama sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä. Asunnot toteutetaan arkkitehtikilpailun voittaneen arkkitehdin suunnitelmien pohjalta. Asuntopohjat ovat tehokkaat ja niissä on otettu huomioon nykyaikaisen asumisen tarpeet. Taloyhtiössä on sekä talosau-na että kerhotila isoine parvekkeineen asukkaiden käytettävissä.

Lisäksi suunnittelussa:- Kannelmäen ostariprojekti- Vantaan Martinkeskuksen projekti- Porvoon Aleksanterinkaari

Lisäksi suunnittelussa:

- Kannelmäen ostariprojekti- Vantaan Martinkeskuksen projekti- Porvoon Aleksanterinkaari

22

Keski- ja Itä-Suomen uudet kohteetAs. Oy MuuramenDominus

Sipiläntie 2, 40950 Muurame

As Oy Muuramen Dominukseen valmistuu 27 asuntoa. Kohde sijaitsee ai-van Muuramen keskustassa ja rakentuu keskustakorttelin viimeiselle tyhjälle tontille. Kohde on monipuolisesti suunniteltu ja soveltuu sekä ensiasunnon ostajille että senioreille. Suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti estettö-myys. Asunnoista on jo varattu reilusti yli puolet. Kohteen välittömässä lähei-syydessä on mm. terveyskeskus ja kauppakeskus. Lisäksi viereen on rakenteilla uusi kauppakeskus, johon sijoittuu mm. Lidl ja Halpahallli.

As. Oy JyväskylänKerkkäkatuKerkkäkatu 3, 40530 Jyväskylä

Kerkkäkadulle valmistuu loppukesällä 2016 44 kappaletta pieniä tehokkaita vuokra-asuntoja. Kulkuyhteydet mm. Jy-väskylän yliopistoon ovat hyvät. Kohteen viereen on suun-nitteilla toinen samanlainen kerrostalo. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen keväällä 2016.

As. Oy JyväskylänMuurari

Mannisenrinne 9, Jyväskylä

Jyväskylän Muurari rakennetaan uudelle Mannisenmäen asuntoalueelle, se on uuden alueen ensimmäinen kohde. Muurariin valmistuu kahteen kerrostaloon yhteensä 65 vuokra-asuntoa, pienestä yksiöstä tehokkaaseen kolmioon. Mannisenmäen asuntoalueen vieressä sijaitsee mm. Palokan iso kauppakeskus. Kohteen rakentaminen on käynnistynyt syyskuussa 2015 ja valmistuu syyskuussa 2016.

Lisäksi suunnittelussa:

- As Oy Jyväskylän Kilpikaari Mannisenmäkeen- Äänekosken keskustan tornitalokohde- Äijänrannan kohde Jyväskylässä- Vuokaaren kohde Laukaassa- Kuopiossa keskustan kohde sekä Petosen alueella kohde.

23

Pohjola RakennusOy Sisä-Suomi

Kehitämme kiinteistöjä ja alueita, joissa ihmisten on hyvä asua.

Pohjola Rakennus on se suomalainen perheyritys. Tuomme laadukkaan asumisen yhä useamman ihmisen saataville toimimalla kustannustehokkaasti ja siirtämällä siitä

saadun hyödyn asukkaille. Olemme rakentaneet lähes 10 000 kotia.

HÄME | KESKI- JA ITÄ-SUOMI | LÄNSI-SUOMI | UUSIMAA | INFRA

ASUNTORAKENTAMINENOlemme tällä hetkellä Pirkanmaan johtava

asuntorakentaja

ELOISA-SENIORIKODITEloisa-asuntoja on valmiina/

rakenteilla jo 650

TOIMITILATKaikkiaan 100 000 neliötä

rakennettua toimitilaa

INFRAKustannustehokasta

infrarakentamista

Keskus 020 775 9600 | pohjola@pohjolarakennus.fi |www.pohjolarakennus.fi