Turun Ammattikorkeakoulu

Arvonluonnin uudet alustat ja muodot

Tutkimusryhmän vetäjä

Harri Jalonen Yliopettaja, Tutkimusvastaava Puhelin: +358 44 907 4964 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ turkuamk.fi Organisaatiosähköposti: harri.jalonen@ turkuamk.fi Yksikkö: Tekniikka ja liiketoiminta, Liiketalous, Monimuotokoulutukset jaylempi AMK Käynnissä olevia projekteja

DEEVA

CoSIE

IRIS

Kevyesti kasvuun

VUPI

UTELE

Näkymättömät

Töitä! Osaaminen käyttöön

Tuttu

Kilkas

Try Out

Näyttämöt ja kasvunpajat

CoSki21

Päättyneet projektit:

Arvoa urheilusta

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

E-arvonluonti

InnoSi

LBD-DECR3E - Learning by doing

Innostamo

NEMO

NSS LIS Network II

NodeHealth

LOURA Cup

Opiskele tutkimusryhmässä

Hae opiskelemaan ylempään AMK-tutkintoon tutkimusryhmässä:

Tradenomi (ylempi AMK), tutkimusryhmäopinnot

Webinaareja

Uusia askeleita arvonluontiin –webinaari 29.11.17

Value Co-Creation in the Digital Era -webinar

Tunnedata - totta vai tarua

Urheilujohtamisen tulevaisuus -foorumi osa 1

Urheilujohtamisen tulevaisuus -foorumi, osa 2

Uusimmat julkaisut ja tuotteet

Jalonen, H., Tuominen, S., Ryömä, A., Haltia, J., Nenonen, J. & Kuikka, A.(2018). How does value creation manifests itself in cooperation between

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

sport and business? A systematic review of literature. Open Journal ofBusiness and Management, 6(1), 103–138. Linkki julkaisuun.

Helo, T. & Jalonen, H. (2018). Tunnistaako kone tunteesi? Sävyanalyysisosiaalisen median sisältöjen tulkinnassa. Teoksessa Isotalus, P., Jussila, J. &Matikainen, J. (toim.) Twitter viestintänä – ilmiöt ja verkostot.Kustannusosakeyhtiö Vastapaino, Tampere.

Husman, P., Gronow, A., Jalonen, H., Johanson, J-E., Karimo, A., Kork, A.,Koskela, I., Kurkela, M., Marisa, K., Metsäniemi, P., Nordin, P., Nukari, E.,Ritaranta, S., Saarinen, J., Smedlund, A., Sorsa, K., Sorsa, V-P., Turpeinen, M.& Uusikylä, P. (2017). Askelia uuteen arvonluontiin. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/opas/arvonluonti/

Jalonen, H., Haltia, J., Tuominen, S. & Ryömä, A. (2017). Arvonluonninpelikirja urheilun ja liiketoiminnan rajapintaan. Turun ammattikorkeakouluntutkimuksia 47, Turku. Linkki julkaisuun.

Jalonen, H. (2017). “A good bell is heard from far, a bad one still further”: Asocio-demography of disclosing negative emotions in social media. TheJournal of Social Media in Society, 6(1), 69–108. Linkki julkaisuun.

Jalonen H., Lehti M., Tonteri A., Koskelo M., Nousiainen Anu K., Jäppinen, T.(2016). From Signals to Future Stories - A Handbook for Applying Foresightin the Field of Welfare. Course Material from Turku University of AppliedSciences 104.

Jalonen, H. & Jussila, J. (2016). Developing a conceptual model for therelationship between social media behavior, negative consumer emotionsand brand disloyalty. Social Media: The Good, the Bad, and the Ugly –Lecture Notes in Computer Science, 9844, 134–145.

Jormanainen J., Hillgren E., Haltia J. & Jalonen, H., (2016) Jotain uutta,paljon perinteistä, vähän väriä - Sosiaalisen median hyödyntäminen SM-liigassa. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 230.

Tonteri A., Humala H. & Kopola R., (2016) Sitran selvityksiä 119.Hyvinvoinnin vaikuttavuusketjut esiin! Lokakuu 2016.

Jalonen, H. (2016). Social networking sites (SNSs) – smart platforms forpublic service innovation? International Journal of Virtual Communities andSocial Networking,8(3), 1–15.

Jalonen, H., Vuolle, M. & Heinonen, L. (2016) (toim.). Negatiiviset tunteet –positiivinen bisnes. Talentum, Helsinki.

Jalonen, H. (2016). Responsible business through sport: a balance betweenpursuing esteem and avoiding disesteem. Organisational Studies andInnovation Review, 2(1), 1–7.

Kaivo-oja, J., Virtanen, P., Jalonen, H. & Stenvall, J. (2015) ”The effects ofinternet of things and big data to organizations and their knowledge

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

management practices”, Knowledge Management in OrganizationsConference, 224, 495–513, Springer.

Jalonen, Harri (2015) ”Tiedolla johtamisen näyttämö ja kulissit”, teoksessaVirtanen, P., Stenvall, J. & Rannisto, P-H. (toim.) Tiedolla johtaminen –Teoriaa ja käytäntöjä, 40–68, Tampere University Press, Tampere.

Jalonen, Harri (2014) “A framework for dealing with fundamental knowledgeproblems through social media”, VINE: The Journal of Information andKnowledge Management Systems, Vol. 44, No. 4.

Laaksonen, C., Jalonen, H. & Paavola, J. (2014) Utilizing social media forintervening and predicting future health in societies. Communications inComputer and Information Science 450, 100–108.

Sandberg, B & Heinonen, L. (2013) In the name of love? Emotional conflictsin the encounters between dog owners and providers of dog supplies andservices. MarketingRelevance Academy of Marketing ConferenceProceedings 2013.

Kulmala, R. & Kettunen, J. (2013) Intellectual property protection in smallknowledge intensive enterprises. International Journal of Cyber Warfare andTerrorism. 3(1), 29–45.

Hyttinen, R. (2012) Diversity imperative! A heterogeneous profession hearsmore, Satellite Meeting Transcending Boundaries to Increase CulturalUnderstanding Between Countries ofIFLA Section on Library Services to Multicultural Populations.

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

Arvonluonnin uudet alustat ja muodot

Arvonluonnin uudet alustat ja muodot (AADI)

Tutkimusryhmän tehtävänä on tunnistaa ja edistää arvonluonnin uusiamuotoja. Arvonluonnin uusilla muodoilla tarkoitetaan tutkimusryhmässälaajasti tietoon ja osaamiseen sekä kokemuksiin ja tunteisiin perustuviaratkaisuja.

Tutkimusryhmän erityinen mielenkiinto kohdistuu yrityksiä, asiakkaita jamuita sidosryhmiä yhdistäviin alustoihin (platforms), jotka mahdollistavaterilaisia arvon yhteisluonnin (value co-creation) muotoja. Alustabisnes onteknologia- ja tietointensiivistä palveluliiketoimintaa. Sen ytimessä oninformaation kerääminen, tallentaminen, välittäminen ja jalostaminen.

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

Alustoja hyödyntävässä liiketoiminnassa arvo syntyy eri toimijoiden välisessävuorovaikutuksessa. Arvo ei ole sen enempää kohteen ominaisuus, eikäarvottajan subjektiivinen oikeus, vaan seurausta vuorovaikutuksellealtistumisesta. Siksi tutkimusryhmässä kiinnitetään huomiota arvon kahteenulottuvuuteen: arvo voi ilmetä 1) toiminnan taloudellisessa, emotionaalisessaja symbolisessa muodossa, joka syntyy toiminnan sisältämien hyötyjen jatoiminnan synnyttämien uhrausten erotuksena sekä 2) sosio-kulttuurisinaperususkomuksina siitä, mikä tekee toiminnasta arvokasta, hyväksyttävää jatavoittelemisen arvoista.

Tutkimusryhmässä tarkastellaan arvonluonnin haasteita monitieteellisesti,mutta käytännönläheisesti. Tutkimus- ja kehittämiskohteita ovat muun

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

muassa strateginen ja operatiivinen tiedolla johtaminen, tiedon ja tunteenyhdistäminen asiakasrajapinnassa, liiketapahtumadatan jalostaminenasiakasymmärrykseksi ja uudenlaisiksi asiakaskokemuksiksi, yhteisöllisenliiketoiminnan ansaintalogiikat, sosiaalisen median hyödyntäminenmarkkinoinnin ja innovoinnin tukena, lisäarvon mittaamisen menetelmätsekä organisaation aineettoman pääoman suojaaminen. Arvon yhteisluonti eiluonnollisestikaan ole yksinomaan yritysten vastuulla, vaan myösjulkisorganisaatioilta edellytetään uudenlaisia toimintatapoja. Tämä voitarkoittaa vaikkapa avoimeen dataan pohjautuvaa palvelujen kehittämistäyhdessä kansalaisten kanssa tai massadatan ja analytiikan hyödyntämistäterveydenhuollon tuottavuuden kehittämisessä.

Arvon yhteisluonnissa on laajimmillaan kysymys uudenlaisista tavoista luodayhteisiä merkityksiä, joilla on vaikutuksia yhteiskunnalliseen, taloudelliseenja kulttuuriseen kehitykseen. Olennaista kehityksessä on se, että arvonluontiperustuu yhä enemmän siihen, miten vuorovaikutussuhteissa syntyväinformaatio jalostetaan tiedoksi, uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi.

Tutkimusryhmä on hyvä kumppani, jos haluat muuttaa ideat innovaatioiksi,yhdistää tiedon ja tunteen puhutteleviksi asiakaskokemuksiksi tai kääntäädigitalisaation kilpailuedun lähteeksi.

Blogikirjoituksia

Näytä lisää

”Good is the new cool” Vuonna 2008 Lehman Brothers –pankin hakeutuminen yrityssaneeraukseenaloitti pitkähkön matalasuhdanteen, jonka aikana kaatui useita pankkeja jayhtä useiden taseita jouduttiin pönkittämään yhteisistä varoista ympärimaailmaa. Tämä vaihe voimisti keskustelua yritysten vastuullisuudesta.Pitäisikö yritysten missiona olla jotain muutakin kuin voiton tuottaminenomistajilleen? Samaan aikaan kiihtyi keskustelu monista kansainvälisistäsosiaalisista haasteista, joiden ratkominen tuntui olevan vähintäänkinpulmallista. Lisäksi sosiaalinen media kiihdytti media-alan muutosta.Perinteiset mediat eivät olleetkaan enää portinvartijoina uutisissa. Yhtäkkiäkuka tapansa pystyi saamaan laajaa julkisuutta internetin välityksellä, kunjulkaisemisen kynnys madaltui olemattomaksi. Lue lisää...

Anteeksipyytäminen ei riitä, asiakas odottaa tekoja Anteeksi. Kahdeksankirjaiminen sana, jolla on oikeassa paikassa jatilanteeseen sopivalla tavalla esitettynä suuri vaikutus. Jo lapsena opimme,että anteeksipyyntö on tapa, jolla voimme kertoa olevamme pahoillammeaiheuttamastamme mielipahasta. Anteeksipyynnön teho riippuu monestaasiasta, joista kaksi merkittävintä lienee nopeus ja aitous. Lue lisää...

”Sieltähän voi kurkkia pilarin takaa” – olosuhteet palvelutuotannonpullonkaulana? ”Sulla pitää hei olla tuote kunnossa, jotta saadaan häkki täyteen”.Urheilujargonin peruskauraa, jonka voi kuulla eri muodoissaan, mutta

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

sisällöltään samana lähes jokaisen seurajohtajan suusta. Mennäänpäkuitenkin jargonin taakse ja pohditaan, mitä se tuote oikeastaan onkaan.Tuote on raaka-aineista ja puolivalmisteista aikaansaatu fyysinen tuotannontulos, jonka voi esimerkiksi varastoida ja jota voi koskea ja arvioida ennenostopäätöstä. Jalkapallo- ja jääkiekko-ottelut, tai mitkä tahansaurheilutapahtumat sopivat tähän määritelmään huonosti. Lovelock jaGummeson (2004) määrittelevät neljä ominaisuutta, jotka erottelevattuotteet palveluista – aineettomuus, samanaikaisuus, vaihtelevuus jakatoavaisuus. Kun ostamme urheilua, ostamme palveluita, emme tuotteita.Me menemme urheilutapahtumaan tietämättömänä lopputuloksesta jatapahtuman urheilullisesta tasosta, ja me kulutamme tapahtuman ”kerrallaloppuun”. Ja tulemme kuitenkin aina uudelleen – mikäli saamamme palvelu(katsojakokemus) oli hyvää. Lue lisää...

Tilannekuvasta tulevaisuustarinoihin Tilannekuva on positiivisesti latautunut käsite, sillä se pitää sisälläänajatuksen, että kuvan haltijalla on käsitys siitä, mitä tämän ympärillätapahtuu. Siksi ei olekaan ihme, että tilannekuvan muodostamiseenpanostetaan. Esimerkiksi valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimiitilannekeskus, jonka tehtävänä on tuottaa eri viranomaisilta ja avoimistalähteistä saatujen tietojen pohjalta reaaliaikaistaturvallisuustapahtumatietoa valtionjohdolle. Lue lisää...

Onko fantasiaurheilu e-urheilua aidoimmillaan? Moni pikkupoika fantasioi jalkapalloammattilaisen elämästä tai urastaNHL:ssä. Vanhemmat hymyilevät vaikka tietävät, että haaveet jäävättodennäköisesti toteutumatta. Haaveilu nähdään harmittomana jaluonnollisena osana lapsen kasvua. Lue lisää...

Hyökkäys on paras puolustus Helsingin Sanomat (HS) kirjoitti 30.10. maaseudun autioitumisesta. Jutussaoli mukana laskuri, josta pystyi tarkistamaan kunnan arvioidunasukasmäärän vuonna 2030. Suomessa on paljon pieniä kaupunkeja, kutenHuittinen, Loimaa ja Forssa, joissa on 10 000 – 20 000 asukasta. Näidenkaupunkien väkiluvun lasku ei näytä dramaattiselta, mutta työikäisenväestön osuus sen sijaan pienenee uhkaavan nopeasti. Helsingin Sanomienjutun perusteella edellä mainittujen kaupunkien työikäisen väestön osuusvuonna 2030 on 12 – 14% pienempi kuin nyt! Jutussa käsitelläänmuutamia samaa kokoluokkaa olevia paikkakuntia, jotka ovat onnistuneetpitämään tai jopa kääntämään asukasluvun kasvuun. Mahdollisuuksia siison, mutta miten ne muutetaan toiminnaksi? Lue lisää...

Roskasta rahaa eli ”from trash to cash” ’Trash’ on englantia ja tarkoittaa Merriam-Websterin sanakirjan mukaanasiaa, jolla on vähän tai ei lainkaan arvoa (something worth little ornothing). Roskaksi leimaaminen on tehokas tapa ilmaista omasuhtautumisensa puheena olevaan asiaan. Ongelmalliseksi roska-kortinvilauttamisen tekee se, että kysymys on usein subjektiivisesta tulkinnasta.Se, mikä on yhdelle roskaa, voi olla toiselle jotakin aivan muuta. Lue lisää...

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

Wow, mikä reissu! Metaforalla tarkoitetaan vertaukseen perustuvaa kielikuvaa. Metaforanalkuperä on kreikan kielessä, verbissä ’metapherein’, joka tarkoittaasuomeksi siirtämistä. Metaforassa siirto tarkoittaa sitä, että kaksi toisiinsaliittymätöntä asiaa samaistetaan toisiinsa tavalla, joka edellyttää tulkitsijaltakykyä ymmärtää sitä kontekstia, jossa vertaus esitetään. Lue lisää...

NMKY Suomen kaikkien aikojen paras lentopallon seurajoukkue Pieksämäen NMKYvoitti aikoinaan 7 Suomen mestaruutta peräkkäin. Tämän lisäksi se voittikopallisen muun värisiä mitaleita. Lisäksi PNMKY oli Euroopan mestareidencup finaaleissa kolmesti. Helsingin ja Turun NMKY:t puolestaan hallitsivatSuomen koripallomarkkinoita. Turku erityisesti 70-luvulla (3 kultaa, 2hopeaa ja yksi pronssi). Helsinki taas oli 80-luvun valtias (4 kultaa, 1 hopeaja 1 pronssi). Yhteensä näillä on 27 mitalia. Aikoinaan urheiluruudustasaattoi pongata paljon muitakin NMKY-päätteellä pelaavia joukkueitalähinnä amerikkalaislajeissa lento- ja koripallossa. Lue lisää...

Kun tappio maistuu voittoa makeammalta Kontrafaktuaalinen ajattelu tarkoittaa vaihtoehtoisten tapahtumakulkujenpohdiskelua ja niillä spekulointia. Kysymys on yhdenlaisesta jossittelusta,jossa huomio kiinnitetään toteutumattomiin vaihtoehtoihin. Joskusvaihtoehto on parempi kuin toteutunut, toisinaan taas ei.Donald Trumpharjoitti jossittelua helmikuussa 2017 kehottaessaan katsomaan, mitätapahtui Ruotsissa. Kun mitään erityistä ei ollut tapahtunut, Trumpin viestinnästä todettiin, että presidentti puhui yleisellä tasollamaahanmuuttoon liittyvistä ongelmista. Trumpin maailmassa se, mitä hänkuvasi, olisi voinut tapahtua. Jossittelu on universaali ilmiö, jota tavataankaikkialla, jossa ihmisiä ja asioita laitetaan järjestykseen. Kulttuurikohtaiseterot näkyvät lähinnä siinä, miten näyttäviin jossitteluakteihin ihmisetkykenevät. Toisissa kulttuureissa ollaan jossittelunkin suhteenpidättyväisempiä kuin toisissa. Lue lisää...

Tosiasiat puhuttelevat, kun ne kehystetään yleisölle merkityksellisellä tavalla

Yhdysvaltojen presidenttinä on mies, joka kutsuu itselleen epämieluisiatosiasioita häpeilemättä valheiksi. Donald Trumpin puheissa ei ole kysymyspolitiikkaan tavanomaisesti kuuluvista väännöistä, joissa toisia tosiasioitapainotetaan toisia vahvemmin, vaan keskeisten yhteiskunnallisteninstituutioiden legitimiteetin tietoisesta kyseenalaistamisesta. Trumphyökkää totuuden kimppuun usealla rintamalla. Ensimmäisetvirkakuukaudet ovat vahvistaneet kuvaa siitä, että Trumpin kampanjassaanosoittama epäluulo tiedeyhteisöä kohtaan istuu miehessä sitkeässä.Esimerkiksi ilmastonmuutos on puheiden perusteella Trumpille kiinalaistenkätilöimä juoni, ei kansainvälisen tutkijayhteisön osoittama hyvintodennäköinen tosiasia. Lue lisää…

Kun hyökkäys on paras puolustus Digitalisaatio kohtelee eri toimialoja eri tavoin, mutta silti on vaikea löytäätoimialaa, joka olisi sille täysin immuuni. Laakereille ei pidä jäädämakaamaan, sillä diginukkujille on tiedossa kalsea herätys. Monessa

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

bisneksessä tarvitaan yhä ihmisten välisiä ja kasvokkain tapahtumiakohtaamisia, joissa voidaan välittää informaatiota sanojen lisäksi myösilmein, elein ja äänenpainoin. Kehitys puhuu kuitenkin sen puolesta, ettädigitalisaatio ei ole vain teknologiaa vaan kysymys on muutosvoimasta, jokamuokkaa käsityksiämme ja odotuksiamme siitä, mikä on hyväksyttävää jasuotavaa, ja mikä taas tuomittavaa ja paheksuttavaa. Lue lisää...

Normaaliksi ei synnytä, normaaliksi tullaan ”V***u, et säkään oo ihan normaali!” En tiedä, mitä nuori haluaa sanoa,mutta epäilen, että tuomion takana on nuoren sosiaalisessa piirissä jaettuenemmän tai vähemmän yhteinen käsitys normaaliuden ja epänormaaliudenkriteereistä. Nuoret ovat tunnetusti uskossaan vahvoja ja mielipiteissäänehdottomia. Tämä ei tietenkään tarkoita, että rajan vetäminen normaalin jaepänormaalin välille olisi yksinkertaista. Kaikkea muuta. Taloussosiologistaarvotutkimusta (Stark, 2009; ks. myös Ville-Pekka Sorsan artikkeli teoksessaTalous ja arvo) väljästi mukaillen voidaan nimittäin väittää, että mikään eiole normaalia (tai epänormaalia) sellaisenaan vaan se tehdään normaaliksi(tai epänormaaliksi). Lue lisää...

Sponsori pysyköön lestissään Viileistä ja järkevistä yritysjohtajista tulee kiekkoseuran hallituksessapikkupoikia”, tuumasi Kalervo Kummola jo 11/2004 Talouselämänhaastattelussa. Kummola peräänkuulutti tuolloin tiukempaa otettaliigaseurojen talouden hoitamisesta. Useimpien kaupallistenurheiluorganisaatioiden johtokunnissa ja hallituksissa ollaan päivittäinedelleen kieli keskellä suuta kuin tasapainolaudalla keikkuen urheilullisen jataloudellisen toiminnan sopivaa miksausta pohdittaessa. Lue lisää...

Polta merkki, älä koko metsää! Tarinan mukaan brändi juontuu etymologisesti hollanninkielen verbistä’brand’, joka tarkoittaa karjan polttomerkitsemistä siihen erikseensuunnitellulla työkalulla. Sittemmin brändillä on tavanomaisesti viitattuyrityksen, henkilön, alueen tai jonkin muun kohteen ympärillemuodostuneeseen positiiviseen mielikuvaan. Brändi voidaan ymmärtää myösarvon liittämiseksi johonkin, jossa sitä ei aiemmin ole. Arvo voi ilmetä monineri tavoin (ks. lyhyt yhteenveto erilaisista arvonlajeista täältä). Arvoa ei voivaatia, sillä se pitää ansaita. Brändiarvo syntyy kohteen ja yleisönvuorovaikutuksessa. Brändin ydin on aina teoissa, mutta tekojen saamatmerkitykset riippuvat arvottajasta. Lue lisää...

Näin Hollannissa Donald Trump on huomannut, että valtiota ei voi johtaa kuten yritystä.Vaalilupaukset eivät hevin käänny päätöksiksi saati niiden toimeenpanoksi.Obamacaren alasajo ja muslimimaihin kohdistunut porttikielto ovat hyviäesimerkkejä monimutkaisista asioista, joista on helppo tviitata, mutta joidentoteuttamisen tiellä on monia taloudellisia, poliittisia ja juridisia esteitä.Hyvä niin, sillä ilman pidäkkeitä edessä olisi aiempien hallintojensaavutuksia tuhoava, ei uutta luova kaaos. Lue lisää...

Kuka pelkää... asiakasta? Ystäväni oli käynyt pienessä fine dining- ravintolassa, jonne pöytävarauksen

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

saaminen on aikamoinen lottovoitto, jollei sitten halua tehdä pöytävaraustamonta kuukautta etukäteen. Ilta oli ollut kaiken puolin onnistunut ja ruokataivaallista. Tässä vaiheessa me kaikki muut kuuntelimme tarinaa vihreänäkateudesta vesi kielellä ja kuvittelimme silmissämme kaikki suussa sulavatruokalajit, joita ystäväni oli maistellut illan aikana. Kävi kuitenkin niin, ettäseuraavana päivänä ystäväni tuli huonovointiseksi. Hän päätteli, ettähuonovointisuus saattoi johtua ruoasta ja lähettikin viestin ravintolaan. Luelisää...

Resilienssi lisää yritysten vikasietoisuutta Vikasietoisuudella tarkoitetaan koneen rakenteellista ratkaisua, jonka avullakone voi jatkaa toimintaansa häiriötilanteessa, koska sen muut osatkorvaavat vikaantuneet toiminnot. Vikasietotila on hyödyllinen esimerkiksisilloin, kun tietokonetta epäillään haittaohjelman saastuttamaksi.Vikasietotila mahdollistaa koneen käynnistämisen, mutta blokkaa useissatapauksissa haittaohjelman. Lue lisää..

Onko lohkoketjuteknologia jakamistalouden muutosajuri? Sopimus on kahden tai useamman osapuolen hyväksymä asiaintila.Sopimukset ovat tarpeellisia, olipa kysymys autokaupasta, työsuhteesta taiperinnönjaosta. Ilman sopimuksia kaupankäynti olisi melko hankalaa. Harvameistä uskaltaisi ottaa esimerkiksi asuntolainaa ilman, että sopiilainanantajan kanssa korosta ja takaisinmaksuajasta. Vielä harvempi arvaisilaittaa säästöjään pankkiin, jos epäilisi, että ne sieltä häviävät. Sopimus onsen osapuolilta osoitus sitoutumisesta siihen, että ne hoitavat oman osansa.Riitatilanteissa sopimus antaa osviittaa syyllisestä ja tarjoaa suojaasyyttömälle. Lue lisää...

Koska on kello kolmen paraati?

• Mutta nyt soi pilli ja kuuluttaja pyytää tuolla kummallisella kielelläilmeisesti hiljaisuutta. Stadion vaikenee. On aivan äänetöntä. Sadanmetrin pikapyrähdys on alkamassa.

• Voisi todella etsiä vaikka neulaa heinäsuovasta… ei, ei, vaan kuullakuinka parsinneula kolahtaa pirtin pöydältä permannolle. Lue lisää

Quo vadis, urheilufanittaminen? Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Ihmiskunnan historia ontäynnä fiksujen ihmisten ajatuksia tulevaisuudesta, joka ei kuitenkaantoteutunut. Toisaalta asioita on tapahtunut yllättäen ja ilman, että kukaanolisi osannut nähdä niitä etukäteen. Edellä sanottu ei tarkoita, etteikötulevaisuuteen katsomista kannattaisi yrittää. Lue lisää...

Arvoa voi tuhota monin tavoin Harvat yritykset huijaavat tarkoituksella. Ongelmana on ennemminkin se,että yritykset eivät tunnista niitä kaikkia arvottamisen tapoja, joitatuotteiden ja palvelujen käyttämiseen liittyy. Lue lisää...

Urheilua tunteella, tiedolla ja taidollaUrheilulla on ominaisuuksia, jotka tekevät toimialasta erityisen (Stewart &Smith 1999). Urheiluorganisaation tulosta voidaan mitata normaalistitaloudellisella tuloksella (profit maximizing), mutta joillekin paikka

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

sarjataulukossa on taloutta tärkeämpää (win maximizing). Osaorganisaatioista pitää tärkeimpänä mittarina palvelujen tuottamistasidosryhmille. Tuloksen mittaaminen ei ole kuitenkaan ainoa urheilunerityispiirre. Siinä missä yritysjohtajat normaalisti arvostavat vakautta javarmuutta liiketoiminnassa, täytyy urheilujohtajan sietää ja jopa edistääepävarmuutta. Lue lisää...

Ymmärrämmekö toistemme intressitMoni apua tarvitseva on saattanut menettää luottamuksensa julkisensektorin toimijoihin. Siksi tällainen rinnakkain työskentely on aivan loistavamuoto täydentää ja tukea julkisen sektorin toimintaa. Järjestöt voivat jopakorvata hyvinvointitoimialan tehtäviä. Kuvittelin pitkän linjan sote-ihmisenä,että tunnen ja tiedän järjestökentän, vaan enpä tuntenut. En tiennyt, kuinkavaltavasti siellä on tietotaitoa ja osaamista, joka edistää ihmistenhyvinvointia ja terveyttä. Näin kirjoitettiin Turun Sanomien artikkelissa15.1.2017. Turussa on herätty huomaamaan kolmannen sektorin toimijoidenosaaminen. Lue lisää...

Brändilähettilääksi ei synnytä, lähettilääksi tullaanYritykset odottavat, että niiden työntekijät käyttäytyvät sosiaalisessamediassa asiallisesti ja noudattava hyviä tapoja. Yhä useammat yrityksethaluavat työntekijöiltään kuitenkin huomattavasti enemmän. Lue lisää...

Liigaekosysteemin ekologinen lokeroAmazon yhdistetään paitsi etelä-amerikkalaiseen jokeen, niin myös suureentietoverkkoyhtiöön. Amazon aloitti toimintansa verkkokirjakauppana, muttamyöhemmin Amazonin kautta on voinut huomata voivansa tilata lähes mitätahansa. Sujuvaa verkkokirjakauppapalvelua kehittäessään Amazonillekehittyi toimiva ja tehokas infrastruktuuri, jota pienemmät toimijat halusivatmyös hyödyntää. Näin Amazon laajentui kirjakaupasta valtavaksiverkkokaupaksi, jossa on useita tavaran- ja palveluntarjoajia. Amazonista luopuitteet ja karkeat säännöt, mutta tavaran- ja palveluntarjoajat toimivatomien tavoitteidensa mukaan. Näin muodostui Amazoninliiketalousekosysteemi. Lue lisää...

Twiitti päivässä pitää urheilijan kiinnostavana yleisön ja sponsoreidensilmissäArjen vuorovaikutus on teatteria, jossa itsestä luodaan, esitetään jaylläpidetään haluttua vaikutelmaa muille. Teatteri-metaforan taustalta löytyyErving Goffman – mies, jota voidaan syystä pitää yhtenä 1900-luvun suuristasosiologeista. Goffmanin mukaan kaikella sosiaalisella vuorovaikutuksella onaina kehyksensä (frame), jotka antavat merkityksen tehdylle, sanotulle jakuullulle. Ilman kehyksiä vuorovaikutustilanteiden ymmärtäminen jäisipuutteelliseksi. Kehykset auttavat esimerkiksi niiden puheiden tulkinnassa,joita Yhdysvaltojen presidentiksi valittu Donald Trump esitti kampanjansaaikana. Lue lisää...

Mitä jos organisaatiolla ei ole tiedon imukykyä?Organisaation imu- eli omaksumiskyky on kilpailutekijätoimintaympäristöstä riippumatta, on kyse sitten yrityksestä tai yhteisöstä.Organisaatio, joka on avoin, mahdollistaa uuden tiedon intervention jaavittaa tiedon integraatiota, sekoittumista, organisaatiossa jo olemassa

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

olevaan tietoon. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivistatyötä. Uuden ja vanhan tiedon, hiljaisen ja näkyvän tiedon sekoittuminen, luoedellytykset uuden tiedon syntymiselle. Organisaatio, joka hylkii uuttatietoa, valitsee kuihtumisen tien.

Uuden tiedon luomisen osatekijät ovat: otolliset olosuhteet, tiedon spiraali,moderaattori ja tiedon pääomat. Tiedon luomiselle otollisia olosuhteitakuvaa japanilainen konteksti ’ba’, jossa tasavertaista dialogia käydäänavoimesti ja luottamuksellisesti. Rauhallinen ympäristö ilman turhaa hälinääja keskeytyksiä on tähän hedelmällisin. Tiedon spiraalissa olemassa olevahiljainen kokemustieto artikuloidaan keskustelussa näkyväksi. Tiedonsosialisaatioprosessissa se puheen ja tekemisen kautta vähitellenkonvertoituu eli muuntuu osallisten hiljaiseksi tiedoksi. Kahden taiuseamman erilaisen osaamis- ja tietovarannon haltijan yhdistäessäosaamisensa ja tietonsa mahdollistuu uusien ideoiden ja innovaatioidensynty.

Prosessin moderaattori on vastuullisessa asemassa. Hänen vastuullaan onruokkia jatkuvasti keskustelun hedelmällisiä olosuhteita. Käytännössämoderaattori on organisaation hierarkiassa lähiesimies. Johtamiskulttuurikuitenkin valuu ylhäältä alas, joten periaatteellinen päätös organisaationsulkeutumisesta tai avoimesta kulttuurista tehdään ylimmässä johdossa.Tiedon pääomilla tarkoitetaan vapaata pääsyä organisaation hallussaolevaan tietoon. Tietoa ei pidä pantata, vaan päinvastoin huolehtia tiedonrunsaudesta. Kun tietoa on saatavilla, se saattaa yhdistyä ennenkokemattomalla tavalla. Aktiivisia toimenpiteitä, joilla organisaatio voikasvattaa imukykyään eli uuden tiedon omaksumiskykyään, ovat:

• mentorointi• hypertekstiorganisaatio• organisaation jäsenten osaamiskartoitus• vapaiden keskustelujen mahdollistaminen

Mentoroinnissa kokeneempi siirtää kokemustietoaan tulokkaalletasavertaisessa, avoimessa dialogissa. Silloin kun mentorointi onjärjestelmällistä, organisaation mentorointiohjelman vetäjä on käytännössätiedonluontiprosessin moderaattori. Hypertekstiorganisaatiossa olennaistaon tiedon runsaus ja linjaorganisaation ohella toimiva projektiorganisaatio,jossa tiimit kootaan eri osastoilta. Osaamiskartoitus lisää osaamisenarvostamista ja kasvattaa samalla toinen toistemme henkilökohtaistaarvostamista. Osaamisen tunnistaminen oman organisaation sisällä on yhtätärkeää kuin uusien tulokkaiden osaamisen kartoittaminenkin. Organisaatiothukkaavat tärkeän motivaatiotekijän silloin, kun eivät löydä sisäistäasiantuntijuutta, vaan käyttävät ulkopuolisia konsultteja. Mutta myösvapaata poreilua tarvitaan, tilanteita, joissa ihmiset voivat spontaanistikeskustella eri aiheista ja verkottua.

Tieto ei imeydy itsestään, vaan se pitää ottaa aktiivisesti vastaan.Organisaatioiden kannattaa rehellisesti analysoida oma tilansa, ja mikäli käyilmi, että tulokkaita tai näiden mukanaan tuomaa tietoa hyljeksitään, päättäämuuttaa suunta. Organisaatio, joka tekee, niin kuin aina ennenkin on tehty,ei kuuntele aidosti eikä ole valmis uudistumaan, hylkää tulokkaat. Sen

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

vetovoima ja kiinnostavuus häviävät. Menestyäkseen organisaation täytyytehdä valinta: uudistu tai kuihdu.

Liisa Tuominen 2016Kirjoitus perustuu tekijän opinnäytetyöhön”Tulokkaan tieto organisaatiossa – kilpailuetu vai hyödyntämätön resurssi”,Turun ammattikorkeakoulu, yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisenkoulutusohjelma, (YAMK)

Hyödynnetty kirjallisuus:Cohen, W. M. & Levinthal, D.A. 1990. Absorptive Capacity: A NewPerspective on Learning and Innovation. Administrative Science Quarterly, 35(1), 128–152.Nonaka, I. 1994. A Dynamic Theory of Organizational Knowledge Creation. Organization Science, 5(1), 14–37.Nonaka, I., Toyama, R. & Konno, N. 2000. SECI, Ba and Leadership: aUnified Model of Dynamic Knowledge Creation. Longe Range Planning, 33(1), 5–34.

Lisää AADI-blogikirjoituksia

#loimaanlikatKolme Loimaalta pääkaupunkiseudulle muuttanutta nuorta naista istuupienten lastensa kanssa puistossa. Keli on kuvassa aurinkoinen ja kaunis.Parasta kesäaikaa. Loma, vapaa-aika ja hyvä olo huokuvat valokuvasta.Naiset kuvassa ovat edustavia. Tunnelma on kaikin puolin lähes täydellinen.Kuva on sosiaalisessa mediassa varustettuna #loimaanlikat-hashtagillä. Luelisää...

D-pilleriä etsimässäDigiloikka tuntuu muurahaisen askeleelta pimeässä ja haparoiden". Lainauson Hesarin jutusta (5.10.16), jossa käsitellään Helsingin opetustoimenyritystä istuttaa digitaaliset välineet nykyistä paremmin koululaisten arkeen.Digitalisaatio saa kyytiä sekä oppilailta että opettajilta. Tyypillistämuutosvastarintaa vai aiheellista kritiikkiä? Lue lisää...

Arvo ei ole kohteessa vaan kokemuksessaTaloudellisen toimeliaisuuden painopisteen siirtyminen fyysisistähyödykkeistä enemmän tai vähemmän aineettomiin palveluihin pakottaatarkastelemaan myös arvonluontia uudessa valossa. Olennainen kysymys ei

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

ole se, mikä on palvelujen osuus BKT:sta vaan se, miten liiketoiminnanpalveluistuminen vaikuttaa arvonluontiin. Lue lisää...

Suoremmin, luovemmin ja osallistavammin – Arvon yhteisluontiasosiaalisessa mediassaUrheilu tarjoaa puheenaiheita kahvipöytiin ja netin keskustelufoorumeille.Omien puolta pidetään intohimoisesti ja vihollisen kannattajille vinoillaanaina kun tilanne vain sen sallii. Urheilu on täynnä symbolisia tekoja, jotkaeivät helposti aukea ulkopuolisille. Faneja kannustetaan hoitamaan omanruutunsa, mikä edellyttää, että he näkevät sen kokonaisuuden, jonka osia heovat. Urheilu tarjoaa runsaasti materiaalia semiotiikalle – merkkiopille, jokatutkii merkkien (sanojen ja symbolien) merkitystä ja käyttöä. Semiotiikka ontarpeen, sillä väriä on vaikea tunnustaa, ellei sitä näe. Lue lisää...

Jumalauta, me ollaan platformi 2Pari viikkoa sitten kirjoitin blogin: Jumalauta, me ollaan platformi.Tarkoituksena oli tuoda esille urheiluorganisaatioiden mahdollisuudet ottaalaajempi yhteiskunnallinen rooli, jolloin toiminta kiinnostaisi enemmän uusiakohderyhmiäkin. Ongelmana on se, että urheilu ei lopulta ole oikein elämänja kuoleman kysymys kenellekään. Aika harvoja ovat esimerkiksi nekansanedustajaehdokkaat, jotka menisivät vaaleihin urheilu edellä. Luelisää...

Maslow ei tiedä, mitä asiakkaasi oikeasti haluaaHalu tarkoittaa taloudellisena käsitteenä ihmisen kokemaa tarvetta saadajotakin. Halu voi syntyä monesta eri syystä. Joskus sen laukaisee tuotteenominaisuus, joka saa sen erottumaan kilpailevista tuotteista. Toisinaan halusyntyy, kun ihminen kokee tyytymättömyyttä tilanteeseensa ja haluaamuuttaa sitä. Halulla ja tarpeella on yhteytensä, mutta ne eivät olesynonyymeja. Halulla on useimmiten selkeä kohde (esim. punainen auto),kun taas tarpeet (esim. turvallisuudentarve) ilmenevät monestijäsentymättöminä kokemuksina. Lue lisää...

Julkisen työn julmuus – Urheilija aseeton arvostelun edessäHehkutus nopeimpien, korkeimmalle yltäneiden ja voimakkaimpienurheilusuoritusten ympärillä on alkanut laantua. Televisiolähetysten,lehtikirjoitusten ja somekanavien kiihkeimmät keskustelut ovat vähitellensiirtyneet Rion Olympialaisten huippu-urheilujuhlista jokavuotistenkohteiden pariin, kohta käynnistyvään kiekkokauteen, valioliiganensikierroksiin ja Formula ykkösten Belgian Grand Prix’hin. Jotain on Riostakuitenkin edelleen keskusteltavaa. Mitä on jäänyt jäljelle? Mikä kaivertaavieläkin mieliä? Enkä nyt vihjaa Usain Boltin petikumppaneiden määrään. Lue lisää...

Jumalauta, me ollaan platformi!Vientiyrityksen toimitusjohtaja lukee urheiluseuran tekemääyhteistyötarjousta, jonka sisältö muodostuu näkyvyydestäkentänlaitamainoksessa, kolmesta kausikortista, sisäänpääsystä VIP-tilaan jawebbimainoksesta seuran sivuilla. Lisäksi pelaajia on mahdollisuus käyttääpromootioissa erillisen sopimuksen mukaan. Yrityksen valmistamat tuotteetovat kalliita, miljoonia maksavia laitteita, joita rakennetaan pääasiassavientiin. Seura on paikallinen seura, jonka kautta viestinnällinen

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

vaikuttavuus on enintään valtakunnallista. Tuotteiden markkinoinninkannalta sopimuksella ei näyttäisi olevan mitään järkeä. Toimitusjohtajakaivaa kuitenkin kynän esiin ja vetää nimen sopimukseen. Miksi? Lue lisää...

Urheilija voi olla hyvä tarina vaikkei aina voittaisikaanMaailmanluokan brändit sijoittavat isoja rahasummia urheilusponsorointiin.Menestyviin ja valovoimaisiin urheilutähtiin investoidaan, koska bränditjanoavat tähtien ympärille syntyvää myönteistä mainetta. Liittämällä itsensäkilpakenttiä dominoiviin urheilijoihin ja joukkueisiin brändit haluavat ollakertomassa tarinaa, jolla ne voivat erottautua kilpailijoistaan. Urheilu onpostmoderni leirinuotio, joka kokoaa ihmisiä yhteen ihonväristä jauskonnosta riippumatta. Lue lisää...

Epäonnistua voi sekä hyödyllisellä että haitallisella tavalla Onnistuminen on aivokemiallisesti palkitsevaa. Onnistuminen tuottaamielihyvähormonia ja saa ihmisen hyvälle tuulelle. Mitä vaativammassatehtävässä ihminen onnistuu, sitä suurempi on sen tuottama tyydytys.Onnistuminen itsensä tai muiden asettamissa tehtävissä on arvokasta myössiksi, että se auttaa ihmistä lunastamaan paikkansa sosiaalisessa yhteisössä.Politiikasta tuttu bandwagon-ilmiö (voittajan seuraaminen) vaikuttaa sekätyöelämässä että ihmissuhteissa. Onnistuminen tuottaa suosiota ja suosiovetää puoleensa. Epäonnistumisen kanssa on toisin. Epäonnistuminen onpsykologisesti kuormittava tapahtuma. Tavoitteesta jääminen voi synnyttäästressiä ja saada ihmisen epäilemään omia kykyjään. Epäonnistuminen voiolla myös yksilöä sosiaalisesti stigmatisoiva tapahtuma - polttomerkki, jokaasemoi ihmisen suhteessa muihin. Lue lisää...

Hyviä asiakaskokemuksia voi rakentaa sekä mielihyvän saavuttamisen ettämielipahan välttämisen varaanKilpailuetu tarkoittaa yrityksen tapaa toimia tavalla, joka erottaa senpositiivisesti kilpailijoistaan. Etu voi perustua esimerkiksi yrityksenylivertaiseen logistiseen osaamiseen, ainutlaatuiseen patenttisalkkuun taiinnovoivaan henkilökuntaan. Vallitsevan käsityksen mukaan kestävääkilpailuetua ei voi rakentaa hinnan, tuotteiden teknisen laadun tai asioinninhelppouden varaan, sillä ne tulkitaan ns. hygieniatekijöiksi, joiden on oltavakunnossa, mutta jotka eivät kuitenkaan tarjoa riittävästi erottautumisenmahdollisuuksia. Näinköhän? Lue lisää...

12000 työtöntä, 18 000 000 köyhää ja 2 yrittäjää – kolme tarinaavastuullisuudestaReippaat kymmenen vuotta sitten Enron oli varsinkin rapakon takanahollywood-kieltä käyttääkseni ”The Girl”, siis se misu, josta kaikki puhuu jajota kaikki ihailee ja jonka lähes kaikki haluaisivat omistaa. Energiajätti olituolloin Yhdysvaltain seitsemänneksi suurin yritys, ja vielä maaliskuussa2001 Fortune kutsui sitä maan innovatiivisimmaksi yritykseksi. Puolivuottamyöhemmin Enron muuttui juhlien tähdestä kaikkien hyljeksimäksihäpeäpilkuksi. Yhtiö hakeutui konkurssiin syyskuussa 2001. Konkurssi oliseurausta kirjanpitopetoksista, joita jotkut luonnehtivat 20. vuosisadanmassiivisimmiksi, ja kuten taloushistoria meille opettaa, kun isot kaatuu, niinjälki on järkyttävää. 12 000 menetti työpaikkansa. Työpaikan lisäksi menivielä Enronin osakkeisiin sidotut eläke- ja muut säästöt. Muut omistajat,joista tuhannet tavallisia jenkkejä, joiden eläkkeet olivat myös sidoksissa

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

Enronin osakkeisiin, menettivät osakkeen sakatessa 70 miljardia taalaa.Konkurssikäsittelyssä selvisi osan yhtiön johdosta alkaneen myydäomistamiaan osakkeita jo vuonna 1999 siten, että vuoden 2001 puoliväliinmennessä osa johdosta oli netonnut 1,1 miljardia Ei ihme, että suurelleyleisölle tuli mieleen ne kuulut jyrsijät, jotka eivät pidä pohjakosketuksenuhasta. Kuten monessa surullisessa tarinassa, on Enronin saagassakinsankarinsa. Yhtiön todellisen tilan valjettua Sherron Watkinsille, yhdelleEnronin varapresidenteistä, hän oli turhaan koettanut varoittaa muita yhtiönpelastamiseksi. Lue lisää...

Kovaa peliä Bostonissa – miten data-analytiikka muuttaa urheilua?Boston tunnetaan paitsi huippuyliopistoistaan ja Kennedyn klaanista myöskaupungissa majaansa pitävistä urheilujoukkueista. Boston Celtics onvoittanut NBA:n mestaruuden ennätykselliset 17 kertaa. Huonosti ei olemennyt muillakaan joukkueilla, sillä Boston Red Soxilla on kahdeksan MBL:nmestaruutta, Boston Bruinsilla kuusi NHL:n Stanley Cup-pokaalia ja NewEngland Patriotsilla neljä NFL:n Super Bowl-voittoa. Urheilu voi ja eläähyvin Bostonissa. Lue lisää...

Urheiluseura on arvonluontikoneSuomessa on noin 15 000 urheiluseuraa, joilla on ollut koko itsenäisyytemmeajan merkittävä rooli yhteisöllisyyden rakentajana sekä kansalaistenhenkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäjänä. Urheilu on pystynyt tuottamaanymmärrystä erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä edustavien piirien välille.Monet paikka- ja seutukunnat tunnetaan juuri niiden urheiluseurojentoiminnasta. Urheiluseurojen toiminta on perustunut pitkältivapaaehtoisuudelle. Sadattuhannet suomalaiset antavat työpanostaanurheiluseurojen hyväksi. Kun vapaaehtoisuuden arvo muutetaan rahaksiTilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen mukaisen tuntihinnanmukaan, saadaan vapaaehtoistyön arvoksi 1,65 miljardia euroa vuodessa. Lue lisää...

Kuka pelkää uutta teknologiaa?Älykännykät ovat haitaksi lasten fyysiselle ja henkiselle kehitykselle. Neturmelevat sekä mielen että ryhdin. Kännykät ovat syyllisiäkeskittymisongelmiin ja lisäävät koulukiusaamista. Kyynisimmät ennakoivat,että soteuudistus on lastenleikkiä verrattuna niihin haasteisiin, joita syntyy,kun kävelevät zombiet tulevat polvi- ja lonkkaleikkausikään. Teinien kohdallakännykät ovat suoranaisia helvetinkoneita, sillä ne tukahduttavatsukupolvien väliset keskusteluyrityksetkin. Lue lisää...

Tackling the Unknown FutureHow does the refugee crisis influence European welfare societies? Is ‘bigdata’ a remedy for productivity challenges in healthcare or is it only one newthreat to citizens’ privacy? Does the significance of investors’ ethicalconsiderations boost the rise of socially responsible investment policies?How does climate change impact migration within and between countriesand continents? Big questions without easy answers. We don’t know what will happen in thecoming years, let alone the coming decades. Although the future is alwaysunknown, we cannot just sit and wait to see what will happen. The futuremay surprise us but our chances of survival depend on our readiness. We

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

must remember that, to some extent, the future is an outcome of the choicesand decisions we make today. The nexus between the present and the futurealso means that it is our obligation to engage in scenario planning andattempt to look at how the future can evolve from today to a future timehorizon. This may sound like a cliché but “change favours only the preparedmind”. Read more...

The role of negative feelings in word-of-mouth disclosure in social mediaAs companies become more and more affected by negative word-of-mouth(WOM), one topic seems to get more and more attention both fromacademics and companies alike. Researchers and practitioners share aninterest in identifying those factors that have an influence in the decision toshare negative comments and in the diffusion of negative word-of-mouth insocial media. In majority of the cases, the origin or cause for considering thedisclosure of negative word-of-mouth is found in a dissatisfying marketplaceexperience in which the consumer’s perception of the event comparesnegatively to some standard. These dissatisfying marketplace experiencesrange from disappointing product performance to insufficient response toproblems and/or from price to employee behavior. Read more...

Kompleksisuusajattelu auttaa ymmärtämään monimutkaisia tapahtumia jailmiöitäYritysmarkkinoilla on käynnissä isojako, joka näkyy yritysten elinkaartenlyhenemisenä. Uudet teknologiat ja digitalisaatio vaikuttavat siihen, ettäyrityksiä fuusioituu ja ajautuu konkurssiin kiihtyvällä tahdilla.Samanaikaisesti uusia yrityksiä syntyy kuin sieniä sateella. Niistä monettavoittelevat nopeaa kasvua ja globaalia liiketoimintaa (born global).Joistakin kehittyy yksisarvisia (unicorn), joiksi kutsutaan ei-julkisia ylimiljardin euron arvoisia yrityksiä. Kansainvälisessä bisneksessä miljardinraja ei ole merkittävä. Olennaisempaa onkin, että nämä yksisarvisetmuuttavat toimialansa pelisääntöjä ja ansaintalogiikoita. Orgaanisen kasvunsijaan ne tavoittelevat eksponentiaalista kasvua. Esimerkkeinämajoitusbisnestä mullistava Airbnb ja henkilökuljetuksen sääntöjä uusiksikirjoittava Uber. Lue lisää...

Arvostusta voi hankkia mutta ei ostaa eikä myydäJos maailmassa äänestettäisiin arvostetuimmasta ihmisestä, Nelson Mandelaolisi vahvoilla. Mandelan työtä tasa-arvon puolesta ja rotusortoa vastaanarvostetaan laajalti. Mandela oli tavoitteissaan tinkimätön. Vaikkataistelussa turvauduttiin välillä myös kättä pidempään, Mandela muistetaanennen kaikkea hänen tavastaan ottaa huomioon poliittiset vastustajansa.Edes 27 vuotta karulla Robben Islandin vankilasaarella ei saanut miestäkatkeraksi. Päinvastoin vapauduttuaan mies teki kaikkensa sen puolesta,että Etelä-Afrikan mustien syrjintä ei korvautunut valkoihoisiin kohdistuvallasyrjinnällä. Mandela antoi vastustajilleen anteeksi tavalla, jota arvostettiinrintamalinjan molemmin puolin. Mandela teki asioita, jotka toivat hänellearvostusta. Arvostus oli Mandelalle poliittista pääomaa, jonka avulla hänedisti tavoitteitaan. Helppo ymmärtää, mutta vaikea toteuttaa. Lue lisää...

Pitääkö yrityksen pyytää anteeksiUseimmille meistä on lapsena opetettu, että kun teemme väärin, meidän onpyydettävä anteeksi. Anteeksipyytämällä emme saa tehtyä tekemättömäksi,

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

mutta sen avulla voimme kertoa olevamme pahoillamme ja osoittaamyötätuntoa loukatulle. Anteeksipyytäminen ei ole aina helppoa.Anteeksipyytäminen on psykologisesti vaativa ja riskialtis teko, sillä sehorjuttaa sosiaalisia hierarkioita ja saattaa merkitä pyytäjälleenkiitollisuudenvelkaan joutumista. Siksi ei olekaan yllättävää, ettäanteeksipyynnön sijaan puolustamme tekojamme ja sanomisiamme. Monetmeistä puhdistavat omaatuntoaan etsimällä syitä sille, miksi asiat menivät,kuten menivät. Ikävää, mutta perin inhimillistä. Lue lisää...

Do not invade my world – The negative effects of advertising in social mediaMany people nowadays live two lives, the one that belongs to our real,physical world, and the one lived in a digital reality in which social medianetworks have a predominant role. In this context, and as the adoption ofInternet and social media continue to increase, digital marketing competeswith more traditional communication channels. These relatively new digitalchannels are clearly attractive for companies but this opportunity did notcome without risks. Customers have now the possibility to comment oncompanies’ behavior or products and easily reach their peers, and negativeinformation about brands and companies is prevalent in the market place. Itgoes without saying that the opportunity is enormous – Facebook hasnowadays 1.44 billion active users, Twitter 320 million and 400 millionprofessionals connect in LinkedIn – but, are companies aware of thedrawbacks of embarking in social media advertising? Read more...

DisinformaatioyhteiskuntaYle raportoi muutama viikko sitten, miten osa kansalaisista luottaamieluummin esim. MV-lehteen kuin valtamediaan (linkki). Elämmekö aikoja,että osa ihmisistä on todellakin niin lopen uupuneita uutisiin, suurimmaksiosaksi kun ne nyt masentavia ovat, että mikä vaan kelpaa tilalle, totuudestaviis? Lue lisää...

British European Airwaysin lento 609Torstai 6.2.1958 oli synkkä päivä eurooppalaiselle ilmailuhistorialle, silläAirspeed ambassador murskaantui yrittäessään kolmatta kertaa noustajäiseltä kiitotieltä Munchenin vanhalta Riem-lentokentältä. Päivä muistetaanmyös urheilupiireissä. Lentokoneessa oli mukana Manchester Unitedinjoukkue, joka oli paluumatkalla voittoisasta Jugoslavia-ottelusta. Joukkuemenetti onnettomuudessa 8 pelaajaa sekä valmentajia ja lehtimiehiä.Menehtyneitä oli yhteensä 23, kun koneessa matkustajia oli 43. Lue lisää...

Kun vähemmän on enemmänInnovaatiolla tarkoitetaan toiminnallistettua uudistusta. Innovointikykyäpidetään yritysten olemassaolon välttämättömänä ehtona. Erityisestikuluttajabisneksessä innovaatioiden tarpeellisuutta perustellaan asiakkaidentodellisten sekä markkinoinnilla ovelasti luotujen tarpeidenkyltymättömyydellä. Innovointi tarjoaa yrityksille keinon, jonka avulla nevoivat erottautua kilpailijoistaan. Lue lisää...

Iivon digitaaliset siivetHiihtoliiton johtokunta ei langettanut Iivo Niskaselle sanktioita Val Senasinleirillä julkaistuista kuvista, joissa näkyi Red Bull –sponsorin tuotteet.Ongelma muodostui siitä, että Red Bull ei ole liiton, vaan Niskasen

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

yhteistyökumppani. Urheilijan ja liiton välinen sopimus taas kieltäämaajoukkuetehtävissä omien sponsorien logojen käyttämisen, jos asiasta eiole erikseen sovittu. Viime talvena Niskanen esiintyi Ylen haastattelussa RedBull –tölkki kädessään. Toisessa tilaisuudessa hänellä oli taas liiton virallisensponsorin juomapullo toisessa ja paperipulloon piilotettu pullo/tölkki toisessakädessä. Tämä tempaus herätti suurimman mielenkiinnon tilaisuudessa.Paperipussissa kaikki arvelivat olevan Red Bull –tölkin, vaikka sitä ei edesnäkynyt. Lue lisää...

Tutkimusryhmän jäsenet

Näytä lisää

Harri JalonenJaana Kallio-Gerlander Laura StrömbergJaakko HaltiaKaisa SorsaRitva HyttinenRiikka KulmalaOlli-Pekka LehtisaloMarkku RajalaMervi VarhelahtiKatja RepoKai SchleutkerAulikki HolmaTuomo Helo Sinikka Leino Tiina SuniTimo LinnossuoMonica TamminenAnna TonteriElina VuorioMira LehtiJeffrey SalahubTaru KakkoAnna Rouhelo

Kumppanit

Näytä lisää

• Tampereen teknillinen yliopisto, Tietojohtamisen tutkimuskeskus NOVI• Turun yliopiston kauppakorkeakoulu• Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta• Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu• Itä-Suomen yliopisto, Kauppatieteiden tiedekunta• Helsingin yliopisto, Politiikan ja hallinnon tutkimuksen laitos• Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

• Tampereen ammattikorkeakoulu, Mediapolis• Lappeenrannan teknillinen yliopisto• Maanpuolustuskorkeakoulu

• Seinäjoen ammattikorkeakoulu

• Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

• Työterveyslaitos

• Suomen Kuntaliitto

• TEKES

• SITRA

• Hämeen ELY-keskus

• Koneen Säätiö• Jokivarsikumppanit

• Tietojohtaminen ry

• Hallinnon Tutkimuksen Seura

• Kunnallistieteellinen yhdistys

• Manchester Metropolitan University• Utrecht University of Applied Sciences• Polytechnic University of Valencia• Hamburg University of Applied Sciences• University of Debrecen• Euclid Network• Hankekumppaneina kymmeniä suomalaisia suuria ja pk-yrityksiä sekä

julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioita• CIMO

Hankkeiden pääasialliset rahoittajat

Näytä lisää

• TEKES• EU / Horisontti2020, ESR, EAKR, Erasmus+, Leader, CIMO• Säätiöt ja rahastot

Lisää tutkimusryhmän julkaisuja

Näytä lisää

Väyrynen, H., Helander, N. & Jalonen, H., (2015) ”Tietämyksenhallinta osanaorganisaation toimintaa – hallintaa vai hämmennystä”, Hallinnon Tutkimus,34(4), 310–325.

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

Jalonen,H. (2015) “A Complexity Approach to Value Co-Creation throughBusiness and Sports Cooperation”,Proceedings of the 11th EuropeanConference on Management Leadership and Governance, pp. 160-166, 12-13November 2015, Lisbon, Portugal.

Paavola, J. & Jalonen, H. (2015) “An approach to detect and analyze theimpact of biased information sources in the social media”, Proceedings of

the 14th European Conference on Cyber Warfare and Security, 213–219, 2-3July 2015, The University of Hertfordshire, Hatfield, UK.

Jalonen, H. (2014) ”Negatiiviset tunteet ja sosiaalinen media muodostavatyrityksille vaikean yhdistelmän”, Liiketaloustieteellinen Aikakauskirja, 2/14,158–166.

Jalonen, H. (2014) ”Dancing with the paradox – Social media in innovationthrough complexity lens”, International Journal of Innovation Management,19(1), 1–26.

Jalonen, H. (2013) “Systeemisen innovaation omaksumisentiedonhallinnalliset haasteet”, Hallinnon Tutkimus, 32(2), 95–112.

Jalonen, H. (2013) “The knowledge–innovation nexus in the welfare serviceecosystem”, International Journal of Knowledge-Based Development, 4(1),34–49.

Jalonen, H. (2012) “The uncertainty of innovation: a systematic review of theliterature”, Journal of Management Research, 4(1), 1–47.

Kulmala, R. & Säisä, M. (2012) “Promoting knowledge sharing andinnovativeness in e-learning environment”, International Conference onEngineering Education – proceedings, Turun ammattikorkeakouluntutkimuksia 38.

Hyttinen, R., Raunio, S. & Kolehmainen, S. (2012) ”Vuoropuheluaverkostojen välillä”, teoksessa Apuja aktiivisuuteen, välineitä verkostoihin,HAMKin julkaisuja, 1/2012, 63–66.

Jalonen, H., Laihonen, H. & Lönnqvist, A. (2012) ”Tietojohtaminen osaksikunnan strategista johtamista ”, Hallinnon Tutkimus, 2/2012, 138–147.

Heinonen, L. & Jylhä, E. (2011) “Building innovation capabilities of FinnishSMEs”, in Proceedings of Innovation for Competence ManagementConference, Lahti, Finland, May 2011.

Jalonen, H. & Juntunen, P. (2011) “Enabling Innovation in Complex WelfareService Systems”, Journal of Service Science and Management, 4(4), 401–418.

Jalonen, H. & Lönnqvist, A. (2011) “Exploring the critical success factors fordeveloping and implementing a predictive capability in business”,Knowledge and Process Management, 18(4), 207–219.

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/

Jalonen, H. (2010) ”Informaation välttäminen kunnallishallinnossa”,Kunnallistieteellinen aikakauskirja, 1/2010, 38–67.

Heinonen, L. (2009) On the pursuit of growth in technology-basedcompanies. Role of public financing in the start-up process of Finnish drugdevelopment companies. Dissertation. Series A-14:2009. Publications ofTurku School of Economics.

Jalonen, H. & Lönnqvist, A. (2009) “Predictive Business – Fresh Initiative orOld Wine in a New Bottle”, Management Decision, 47(10), 1595–1609.

Heinonen, L. (2009) “Measuring performance of biopharmaceuticalcompanies. What counts?”, International Journal of Technology Intelligenceand Planning, 5(4), 357-372.

Heinonen, L. & Sandberg, B. (2008) “Money for nothing? Risks inbiopharmaceutical companies from the perspective of public financiers”,Journal of Commercial Biotechnology, 14(4), 287-298.

Heinonen, L. & Sandberg, B. (2007) “Money for nothing? Risks inbiopharmaceutical companies from the perspective of public financiers”, inProceedings of the R&D Management Conference, Bremen, Germany, June2007.

Lisää julkaisuja Publikaattori-tietokannasta

http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/aineeton-arvonluonti-digitalisaatio-ja-innovaatioj/