YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2015

2

Sisällysluettelo1 JOHDANTO ........................................................................................................................................................................... 32 YHTEISKUNTAVASTUU .................................................................................................................................................. 4 STRATEGISET LINJAUKSET .................................................................................................................................... 5 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ JA ORGANISAATIO ............................................................................................ 5 TOIMINTAJÄRJESTELMÄ ............................................................................................................................... 5 RISKIEN HALLINTA ............................................................................................................................................ 6 VIESTINTÄ .............................................................................................................................................................. 7 KESKEISET TUNNUSLUVUT ................................................................................................................................... 83 SOSIAALINEN VASTUU ................................................................................................................................................. 10 OPISKELUN MONIMUOTOISUUS ...................................................................................................................... 11 TOIMINTA-ALUE ................................................................................................................................................. 11 MAAHANMUUTTAJAKOULUTUS ............................................................................................................ 11 VALTAKUNNALLISET ALAT: MERENKULKU JA KULTTUURI ....................................................... 12 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS ................................. 14 PERUSKOULUTUKSEN UUDET MAHDOLLISUUDET .................................................................... 15 AIKUISOPISKELIJA EKAMISSA .................................................................................................................... 15 AIKUISTEN OSAAMISOHJELMAT ............................................................................................................. 16 OHJAUS JA OPISKELIJOIDEN TUKEMINEN .................................................................................................. 17 OPISKELIJAN TUKENA .................................................................................................................................... 17 ERITYISOPETUS .................................................................................................................................................. 17 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO ................................................................................................................ 18 KURAATTORI JA PSYKOLOGIPALVELUT ............................................................................................... 18 ASUMINEN JA RUOKAILU ............................................................................................................................ 18 HENKILÖSTÖ ................................................................................................................................................................. 18 TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ .................................................................................................................................. 204 TALOUDELLINEN VASTUU .......................................................................................................................................... 24 TASAPAINOINEN TALOUS ...................................................................................................................................... 25 KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN ....................................................................................................................... 26 EKAMIN JOHTO-ORGANISAATIO ................................................................................................................... 285 YMPÄRISTÖVASTUU JA KESTÄVÄ KEHITYS ARJESSA ............................................................................... 30 RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖ ....................................................................................................................... 31 RUOKAPALVELUIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET .................................................................................... 31 ICT:N HYÖTYKÄYTTÖ .............................................................................................................................................. 33

3

Sisällysluettelo1 JOHDANTO ........................................................................................................................................................................... 32 YHTEISKUNTAVASTUU .................................................................................................................................................. 4 STRATEGISET LINJAUKSET .................................................................................................................................... 5 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ JA ORGANISAATIO ............................................................................................ 5 TOIMINTAJÄRJESTELMÄ ............................................................................................................................... 5 RISKIEN HALLINTA ............................................................................................................................................ 6 VIESTINTÄ .............................................................................................................................................................. 7 KESKEISET TUNNUSLUVUT ................................................................................................................................... 83 SOSIAALINEN VASTUU ................................................................................................................................................. 10 OPISKELUN MONIMUOTOISUUS ...................................................................................................................... 11 TOIMINTA-ALUE ................................................................................................................................................. 11 MAAHANMUUTTAJAKOULUTUS ............................................................................................................ 11 VALTAKUNNALLISET ALAT: MERENKULKU JA KULTTUURI ....................................................... 12 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS ................................. 14 PERUSKOULUTUKSEN UUDET MAHDOLLISUUDET .................................................................... 15 AIKUISOPISKELIJA EKAMISSA .................................................................................................................... 15 AIKUISTEN OSAAMISOHJELMAT ............................................................................................................. 16 OHJAUS JA OPISKELIJOIDEN TUKEMINEN .................................................................................................. 17 OPISKELIJAN TUKENA .................................................................................................................................... 17 ERITYISOPETUS .................................................................................................................................................. 17 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO ................................................................................................................ 18 KURAATTORI JA PSYKOLOGIPALVELUT ............................................................................................... 18 ASUMINEN JA RUOKAILU ............................................................................................................................ 18 HENKILÖSTÖ ................................................................................................................................................................. 18 TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ .................................................................................................................................. 204 TALOUDELLINEN VASTUU .......................................................................................................................................... 24 TASAPAINOINEN TALOUS ...................................................................................................................................... 25 KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN ....................................................................................................................... 26 EKAMIN JOHTO-ORGANISAATIO ................................................................................................................... 285 YMPÄRISTÖVASTUU JA KESTÄVÄ KEHITYS ARJESSA ............................................................................... 30 RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖ ....................................................................................................................... 31 RUOKAPALVELUIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET .................................................................................... 31 ICT:N HYÖTYKÄYTTÖ .............................................................................................................................................. 33

JOHDANTO

Arvoisa lukija, kädessäsi on Kotkan-Ha-minan seudun koulutuskuntayhtymän historian ensimmäinen yhteiskunta-vastuuraportti. Tässä raportissa pei-laamme vuoden 2015 toimintaamme yhteiskuntavastuun, sosiaalisen vas-tuun, taloudellisen vastuun ja ympä-ristövastuun näkökulmista. Raportissa otamme kantaa myös tulevaisuuden haasteisiin ja toiminnan kehittämis-kohteisiin.

Kotkan - Haminan seudun koulutus-kuntayhtymä on Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtää ja Virolahden vuonna 2005 perustama kuntayhty-mä. Koulutuskuntayhtymän tehtävänä on vastata omistajakuntiensa puolesta ammatillisen koulutuksen, aikuiskou-lutuksen sekä nuorten työpajatoimin-nan ja etsivän nuorisotyön järjestä-misestä Etelä-Kymenlaakson alueella. Koulutuskuntayhtymä on konserni, johon kuuluu kaksi tytäryhtiötä Etelä-Kymenlaakson aikuiskoulutus Oy ja Primus High Tech Oy.

Koulutuskuntayhtymän ylläpitämä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto on yli 7000 opiskelijan monialainen oppilaitos. Kuntayhtymän henkilöstö-määrä on noin 400. Ammattioppilaitos järjestää ammatillista peruskoulutusta 2300 opiskelijalle. Opiskelijoita aikuis-koulutuksessa ja oppisopimuskoulu-tuksessa on yli 4500, joista tutkintoon johtavassa koulutuksessa on noin 1300 opiskelijaa. Rannikkopajat jär-jestää nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä seudun nuorille. Työpajatoiminnassa asiakkaita on vuosittain noin 900.

Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston tehtävänä on kouluttaa ammattiosaa-jia seudun elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeisiin. Seudullisena toi-mijana ammattiopisto suuntaa kou-lutustarjontaansa samoihin painopis-tealoihin, joihin alueella panostetaan alueen kehittämiseksi työvoima- ja elinkeinopolitiikassa.

4

YHTEISKUNTAVASTUU

1

4

5

YHTEISKUNTAVASTUU

STRATEGISET LINJAUKSET

Yhteiskuntavastuu ja kestävän kehi-tyksen edistäminen ovat tärkeä osa Kotkan-Haminan seudun koulutus-kuntayhtymän uuden vuosille 2016–2020 laaditun strategian toimeenpa-noa. Koulutuskuntayhtymän missio on ammattiosaamisen ja työelämätaitojen kehittäminen sekä seudun kilpailuky-vyn ja hyvinvoinnin edistäminen. Meil-lä ekamilaisilla on seudullamme yh-teiskunnallisesti tärkeä tehtävä, jonka toteuttamisesta ja tuloksista haluam-me ylpeänä kantaa vastuumme.

Toimintaperiaatteidemme mukaises-ti me ekamilaiset olemme asiakkaita eli opiskelijoita, pajalaisia ja työnan-tajia varten. Kannamme vastuumme tehtävistämme sekä niiden tuloksista. Tehtävässämme onnistuminen ja saa-vutuksemme perustuvat yhdessä teke-miseen. Yhteinen tavoitteemme vuo-delle 2020 on, että Ekami on tunnettu yksilöllisestä oppimisesta, laadukkaasta koulutustarjonnasta, korkeasta tulok-sellisuudesta, kehittämisaktiivisuudes-taan sekä tiiviistä yhteistyöstä työyhtei-söjen kanssa. Yhteiskuntavastuu liittyy tiiviisti toimintamme tuloksiin sekä tapaamme toimia.

Yhteisen tavoitetilamme saavuttami-sen ja toimintamme tulosten perus-tana on osaava, motivoitunut ja hy-vinvoiva henkilöstö, joka tehokkaita

toimintatapoja hyödyntämällä työs-kentelee koulutuksen ja palvelujen asiakastyytyväisyyden, laadun, korkea-tasoisen vaikuttavuuden sekä tuloksel-lisuuden saavuttamiseksi. Toimintam-me ja palvelujen tuloksena tuotamme työelämän tarpeisiin osaavaa työvoi-maa sekä huomioimme opiskelijoiden ja pajanuorten yksilölliset tarpeet, jot-ta saamme aikaan ammattitaitoisia ja tyytyväisiä asiakkaita. Koko toiminnan lopputuloksena on kuntayhtymän va-kaa ja kestävä talous.

Alkaneena strategiakautena panos-tamme mm. keskeyttämisen ja syr-jäytymisen ehkäisyyn, yksilöllisiin ja joustaviin koulutuspolkuihin, työelä-män työvoima- ja osaamistarpeiden tyydyttämiseen, yrittäjyyden edistämi-seen sekä otamme koulutuskuntayh-tymässä käyttöön kestävän kehityksen ohjelman.

JOHTAMISJÄRJESTELMÄ JA ORGANISAATIO

TOIMINTAJÄRJESTELMÄ

Ekamin toimintajärjestelmä on laadun-hallinnan eri keinoista ja menetelmistä muodostuva kokonaisuus, jonka avulla ammattiopiston laatupolitiikkaa to-teutetaan organisaatiossa. Järjestelmä koostuu niistä vision, arvojen ja strate-gian periaatteista ja menettelytavois-

ta, joita Ekamin toiminnassa halutaan systemaattisesti noudattaa. Laatupo-litiikan perusajatuksena on toiminnan laadun jatkuva parantaminen.

Ekamin toimintajärjestelmä on do-kumentoitu toimintakäsikirjaksi, joka edesauttaa systemaattista toimintaa ja sen kehittämistä. Toimintajärjestelmän toteutuksessa käytetään työkaluina mm. Ekamin intraa ja sähköistä toimin-tajärjestelmän hallintaohjelmaa IMS Business Solutionia, joiden avulla hen-kilöstö voi helposti tarkastella koulu-tuskuntayhtymän ja sen tulosalueiden toimintoja, dokumentteja ja toiminnan tuloksia. Toimintajärjestelmä koostuu mm. prosessikuvauksista, kuvauksiin liittyvistä dokumenteista ja mittareis-ta sekä erilaisista toimintaa ohjaavista toimintaohjeista ja -käsikirjoista.

Toiminnanohjauksen ja kehittämisen toimintaohjelman mukaisesti vuosit-tain toteutetaan johdon katselmuksia, riskianalyysejä ja tehdään tarvittaessa sisäisiä ja ulkoisia auditointeja. Toimin-nan ja tulosten arviointi toteutetaan Ekamissa CAF 2013-kriteeristön mukai-sesti. Tämän lisäksi nuorten työpajoilla on käytössä Sosiaalisen Työllistämisen Laadunarviointimalli, sekä merenku-lun ja aikuiskoulutuksen yksiköissä on käytössä auditoidut ISO 9001 -laatujär-jestelmät. Vuoden 2015 keväällä toteu-tettiin myös OPH:n laatujärjestelmän kriteeristön mukainen itsearviointi.

6

Laatu- ja toimintajärjestelmätyötä johtoryhmän apuna ovat Ekamin tulosyksiköiden kehittämisryhmät. Laatutyöhön ja eri auditointeihin on osallistunut koko Ekamin henkilöstö sekä lisäksi opiskelijat, yhtymähallitus ja sidosryhmät.

Ekami osallistuu aktiivisesti Opetushal-lituksen ja alueellisten laatuverkostojen toimintaan ja kehittää yhdessä useiden eri ammatillisten oppilaitosten kanssa ammatillisen opetuksen tehokkuutta, tuloksellisuutta ja laadukkuutta.

RISKIEN HALLINTA

Riskien hallinnan avulla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä ja se on osa sisäistä valvontaa

Yhtymäkokous päättää sisäisen val-vonnan ja riskienhallinnan perusteista. Yhtymähallitus vastaa riskienhallinnas-ta ja antaa sisäistä valvontaa koskevat yleiset ohjeet ja päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttami-sesta. Yhtymähallitukselle raportoidaan kerran vuodessa sisäisestä valvonnasta sekä merkittävimmistä riskeistä.

Koulutuskuntayhtymässä tehdään vuosittain riskien kartoitus toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Riskikar-toitus perustuu BSC-tuloskortteihin ja

CAF- laadunhallintajärjestelmän mu-kaiseen arviointiin. Todennetut riskit jaotellaan strategisiin-, taloudellisiin-, operatiivisiin-, ja vahinkoriskeihin.Riskit arvioidaan niiden vaikutuksen ja toteu-tumisen todennäköisyyden kannalta. Arviointiasteikko on viisiportainen (merkityksetön, siedettävä, kohtalai-nen, merkittävä ja sietämätön). Sietä-mättömiä riskejä ei vuoden 2015 tar-kastelussa löydetty. Merkittäviä riskejä tunnistettiin strategisen, taloudellisen ja operatiivisen toiminnan kannalta yh-teensä kahdeksan kappaletta. Riskisyyt ja niiden määrä on pysynyt pääosiltaan ennallaan verrattaessa edelliseen vuo-teen.

Strategiseen toimintaan liittyvät mer-kittävät riskit ovat tulopohjan pettä-minen ja äkilliset ennakoimattomat toimintaympäristön muutokset. Toi-menpiteinä näiden riskien hallintaan ovat mm. koulutuksen ennakointi huomioiden mm. väestöpohjan muu-toksen vaikutus ja koulutustarjonnan hallinta.

Taloudelliseen toimintaan liittyvät mer-kittävät riskit liittyvät menorakenteen sopeuttamiseen tuloihin ja valtion-osuusjärjestelmän muuttuminen. Toi-menpiteinä näiden riskien hallintaan ovat taloussuoritteiden tarkka seuran-ta, talouden ennustaminen raportoin-tikausittain ja koulutusten taloudelli-nen toteuttaminen.

Operatiiviseen toimintaan liittyvät löydetyt riskit ovat mm. ammatillisen peruskoulutuksen opintojen suuri keskeyttämisaste ja heikko opintojen läpäisy, sekä henkilöstöresurssin enna-kointiin ja suunnitteluun liittyvät riskit. Näitä riskejä hallitaan mm. HOJKS- toi-menpiteillä sekä henkilöstön tarkem-malla etukäteissuunnittelulla.

Vastuussa toteutuksen suorittamisesta ovat ryhmänohjaajat, koulutuspäälliköt, apulaisrehtorit, koulutuskuntayhtymän johtaja, henkilöstöjohtaja, talous- ja hal-lintojohtaja, sekä oppilaitoksen johto-ryhmä. Toimenpiteiden toteuttaminen on jatkuvaa ja toimintojen tehostami-sen suunnittelu on aloitettu heti riski-analyysin valmistuttua. Toimenpiteiden vaikutusta seurataan Ekamin johtoryh-mässä ja yhtymähallituksessa.

Laatu- ja toimintajärjestelmätyötä johtoryhmän apuna ovat Ekamin tu-losysiköiden kehittämisryhmät. Laa-tutyöhön ja eri auditointeihin on osal-listunut koko Ekamin henkilöstö sekä lisäksi opiskelijat, yhtymähallitus ja si-dosryhmät.

Ekami osallistuu aktiivisesti Opetus-hallituksen ja alueellisten laatuverkos-tojen toimintaan ja kehittää yhdessä useiden eri ammatillisten oppilaitos-ten kanssa ammatillisen opetuksen tehokkuutta, tuloksellisuutta ja laa-dukkuutta.

7

VIESTINTÄ

Ekamin viestinnän toiminta-ajatuk-sena on, että olemme keskusteleva ja avoimesti viestivä oppilaitos, joka käyttää monikanavaisia ja vuorovai-kutteisia viestinnän keinoja. Vuonna 2015 Kotkan - Haminan seudun koulu-tuskuntayhtymän viestinnässä on kes-kitytty vahvasti digitaalisen viestintä-kanavien haltuunottoon perinteisten viestintävälineiden ohella ja työstettiin viestintästrategiaa. Sisäisessä viestin-nässä käytetään Ekamin intraa, sähkö-postia ja erilaisia tiedotustilaisuuksia, käytäväkeskusteluja unohtamatta.

Vuonna 2014 toteutettu Ekamin verk-kosivuston uudistus on tukenut moni-kanavaista viestintää, sillä sivusto skaa-

lautuu myös mobiililaitteille. Olemme ottaneet viestinnän ja markkinoinnin tehokäyttöön Facebookin lisäksi mm. digikanavat Twitterin, LinkedInin, Pin-terestin, YouTuben ja Instagramin. Eka-min blogitekstit leviävät myös tehok-kaasti digikanavien välityksellä.

Käytämme erilaisten koulutus- ja mui-den julkaisujen levittämiseen Slidesha-re.net ja issuu.com -julkaisukanavia. Opiskelijarekrytoinnissa on perinteis-ten paperisten hakuoppaiden ja leh-ti-ilmoitusten lisäksi käytetty mm. Fa-cebookin markkinointikampanjoita. Koulutuskalenteria, hakijan opasta ja esitteitä on julkaistu sekä digiversioi-na Ekamin nettisivuilla että paperiver-sioina työvoimatoimistojen käyttöön.

Oppilaitosten toiminta tulee suuren yleisön ulottuville myös monissa erilai-sissa monialaisesti toteutetuissa tapah-tumissa: avoimissa ovissa ja koulutus-alojen esittelyissä peruskoululaisille ja peruskoululaisten vanhemmille. Myös paikalliset yritykset ovat osoittaneet halukkuutta olla mukana, kun perus-koululaiset vierailevat Ekamissa.

Ekamin työntekijälähettilästoiminta on lähtenyt osastoilta itsenäisesti käyntiin. Ne ovat perustaneet esimerkiksi omia FB-sivuja, joissa opiskelijat ja opetta-jat keskustelevat avoimesti osastojen arjesta.

Koulutustoiminnan vaikuttavuustie-toja seurataan säännöllisesti ja valta-kunnallisesti mm. Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen tietokantojen avul-la. Keväällä 2015 Innolink Research Oy toteutti toimeksiannostamme yritys-potentiaalikyselyn opiskelijoille, henki-löstölle, sidosryhmille ja Kotkan - Hami-nan seudun yrityksille osana strategian uudistustyötä. Kyselyyn saatiin 524 vas-tausta. Tulosten mukaan Ekamin vai-kuttavuus on hyvää tasoa. 71 % kaikista vastaajista pitää Ekamia keskitasoa pa-rempana alueen koulutusorganisaati-oista, 94 % arvioi Ekamin onnistuneen tavoitetilansa saavuttamisessa ja 86 % on sitoutunut yhteistyöhön kans-samme/opiskeluun Ekamissa. Ekamin suositteluaste kumppanina on erittäin hyvä (98 % kaikista vastaajista).

Tiesitkö, että meillä pyörähtää vuosittain yli 7000 opiskelijaa opiskelemassa kymmeniä eri tutkintoja? Samojen seinien sisällä on nuoria opiskelemassa en-simmäistä ammattia, aikuisia alanvaihtajia, pätevyyspakkaa täydentäviä, esi-miestaitojaan kehittäviä. Löytyy puuvenerakentamista, kielikoulutusta, 3D-tulos-tusta, merenkulkua - jos vaikka mitä. Kyllä siitä riittää tarinoita kerrottavaksi.

EKAMI BLOGGAA ...

8

Opiskelijat 2013 2014 2015

Opiskelijat* 7204 9004 8317Opiskelijoita ammatillisessa peruskoulutuksessa (nuoret ja aikuiset)** 3609 3679 3734Opiskelijoita ammatillisessa lisäkoulutuksessa (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot)*** 421 623 696Opiskelijoita ammattistartissa 207 180 116Opiskelijoita ei tutkintotavoitteisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa 2967 4526 3771Opiskelijoita oppisopimuskoulutuksessa**** 176 258 347Suoritetut ammatilliset perustutkinnot 598 716 758Suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 74 96 86Opiskelijoita ulkomailla***** 56 44Ulkomailta tulevia opiskelijoita***** 86 56

Henkilöstö 2013 2014 2015

Henkilöstömäärä vuoden lopussa 407 400 399Opetushenkilöstöä 263 257 250Naisia % 57 57,5 57,9Miehiä % 43 42,5 42,1Henkilöstön keski-ikä, v 48,7 49 47,8Henkilöstökoulutuskustannukset, €/hlö 1246 1462 1123Sairauspoissaolot pv/hlö 10,5 11,5 11,2Tapaturmapoissaolot, pv 153 41 153

TALOUDELLISEN VASTUUN MITTAREITA 2013 2014 2015

Toimintatuotot M€ 38,37 36,57 35,09Toimintakulut M€ 35,34 34,00 32,52Vuosikate M€ 2,79 2,33 2,37Henkilöstökulut M€ (palkat, eläkemaksut ja muut sivukulut) 23,19 22,50 22,11Palveluiden ostot M€ 5,83 5,42 5,06Aineet ja tarvikkeet M€ 4,47 4,21 3,82Rakentamisinvestoinnit M€ 3,84 2,00 1,43Hanketoiminnan kustannukset M€ 1,03 0,9 0,67

YHTEISKUNTAVASTUUN KESKEISIÄ TUNNUSLUJAIntohimo, intensiteetti, in-tuitio ja itseensä uskominen

Ekamin Haminan kampuksesta on rakentumassa yrittäjyyskampus. Kampuksen lasiaulassa on Bisnes-verstas - tila, jossa opiskelijat ja työ-pajanuoret voivat esitellä ja myydä omien Ny-yritystensä ja muun yrit-täjyystoimintansa tuotteita, järjestää pop up -yrityspäiviä ja muita tapah-tumia omana toimintana ja vaikkapa yhteistyössä paikallisten yrittäjien

EKAM

I BLOG

GA

A ...

8

9

kanssa. Bisnesverstaan tapahtumia markkinoidaan tilanteiden mukai-sesti haminalaisille tai muille koh-dennetuille asiakasryhmille. Tilaa voidaan hyödyntää myös yritysten ideointiin, yrittäjyysasioiden opiske-luun ja erilaisten info-tilaisuuksien toteuttamiseen. Paitsi fyysinen tila Bisnesverstas on myös asenteelli-nen ja toiminnallinen yrittäjyyden oppimisympäristö. Bisnesverstaan perustamiseen on saatu tukea Wil-liam ja Ester Otsakorven Säätiöltä.

9

10

2SOSIAALINEN VASTUU

10

11

OPISKELUN MONIMUOTOISUUS

TOIMINTA-ALUE

Valtaosa Etelä-Kymenlaakson ammat-tiopiston opiskelijoista tulee Kotkan - Haminan seudun koulutuskuntayh-tymän omistajakunnista, Haminasta, Kotkasta, Pyhtäältä, Miehikkälästä ja Virolahdelta. Myös Kouvolasta, Lovii-sasta ja Helsingistä tulee tilastollisesti paljon opiskelijoita. Helsingistä tulevat opiskelijat näkyvät merenkulkualan opiskelijamäärissä. Kaikkiaan Ekamissa vuonna 2015 oli opiskelijoita ammatil-lisessa peruskoulutuksessa, ammatilli-sessa lisäkoulutuksessa, ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa kou-lutuksessa ja oppisopimuskoulutuk-sessa 88 eri kunnasta.

Ekamilla on kahdeksan koulutusalaa.

MAAHANMUUTTAJAKOULUTUS

Maahanmuuttajakoulutuksessa opis-kellaan suomen kieltä, viestintätaitoja sekä työelämä- ja yhteiskuntatietoa. Koulutukseen kuuluu myös työssä-oppimisjakso. Opiskelun aikana tu-tustutaan arkielämään suomalaisessa yhteiskunnassa, hankitaan työelämän taitoja ja tietoja sekä suunnitellaan ammatillista tulevaisuutta Suomes-sa. Opiskelun kesto on 1–4 moduulia

ja yksi moduuli kestää 14–18 viikkoa.

Vuonna 2015 Ekamissa toteutettiin työvoimakoulutuksena maahanmuut-tajien kotoutumiskoulutusta ja maa-hanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutusta. Kotoutumiskoulutus on tarkoitettu aikuisille maahanmuutta-jille, jotka ovat työ- ja elinkeinotoimis-ton asiakkaita. Kotoutumiskoulutus on jakaantunut kolmeen opintopolkuun: hidas (neljä moduulia), perus (kolme moduulia) ja nopea (kolme moduu-lia). Maahanmuuttajien kotoutumis-koulutuksessa opiskeli vuonna 2015 yhteensä 491 opiskelijaa.

”Vuoden 2015 aikana toteutetussa maahanmuuttajien kotoutumiskou-lutuksessa opiskeli kaikkiaan 62 eri kansalaisuutta. Kansalaisuudeltaan jaoteltuina suurimmat ryhmät olivat venäläiset (211, 43 % kaikista), irakilai-

set (28, 5,7 % kaikista) sekä afganistani-laiset (20, 4,1 % kaikista), somalialaiset (20, 4,1 % kaikista) ja thaimaalaiset (20, 4,1 % kaikista).

Kotoutumiskoulutus: Opiskelijoiden kotimaat

SOSIAALINEN VASTUU

Opiskelijoiden kotikunnat koulutusmuodoittain vuonna 2015

Kuva 1. Opiskelijoiden kotikunnat koulutusmuodoittain 2015

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Oppisopimuskoulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseenvalmistavat

Ammatillinen lisäkoulutus

Ammatillinen peruskoulutus

Opiskelijoiden kotikunnat koulutusmuodoittain 2015

Omistaja kunnista

Lähi kunnista

Muualta Suomesta

Kuva 2 Kotoutumiskoulutus: Opiskelijoiden kotimaat

VenäjäIrakAfganistan

SomaliaThaimaa

12

Maahanmuuttajien luku- ja kirjoi-tustaidon koulutuksen tavoitteena on opiskelijoiden valmiuksien kehit-täminen niin, että he voivat siirtyä opiskelemaan maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen. Kotoutu-miskoulutuksen tavoitteena on saa-vuttaa kielitaitotaso B1.1 (YKI 3) suo-men kielessä. Lisäksi tavoitteena on opiskelijan valmiuksien kehittäminen arkielämässä selviytymiseen, työelä-mässä toimimiseen ja jatko-opintoihin siirtymiseen. Koulutus edistää opiskeli-jan kotoutumista suomalaiseen yhteis-kuntaan. Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa opiskeli vuonna 2015 yhteensä 36 opiskelijaa, jotka edustivat 12 eri kansalaisuutta. Kansalaisuudeltaan suurin ryhmä oli afganistanilaiset (10, 27,8% kaikista).

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulu-tusta sekä luku- ja kirjoitustaidon kou-lutusta toteutetaan työvoimakoulu-tuksena Opetushallituksen laatimien opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti.

Ekami on järjestänyt Maahanmuut-toviraston tilauksesta inkerinsuoma-laisten paluumuuttovalmennusta jo vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2015 koulutukset toteutettiin Hatsinassa, Petroskoissa ja Pietarissa.

Ekami on ollut mukana myös Kou-volan aikuiskoulutuskeskuksen hal-

l innoimassa maahanmuuttajien ammatillisesti suuntautuneessa ko-toutumiskoulutuksen pilottikoulutuk-sessa. Koulutuksessa yhdistettiin suo-men kielen ja ammatillisten opintojen opiskelu.

VALTAKUNNALLISET ALAT: MERENKULKU JA KULTTUURI

Merenkulku- ja satama-alan toimin-taympäristöjen ja ammatillisen koulu-tuksen muutokset on nähty Ekamissa mahdollisuutena uudistaa ja parantaa toimintaa. Alalla on kehitetty uusia koulutusmahdollisuuksia aikuisille. Yksilölliset ja joustavat opintopolut ovat löytäneet asiakaskuntansa hyvin.

Merenkulkualan erikoiskoulutuksia kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, esimerkkeinä luotsi- ja linjaluotsikoulutukset, Dyna-mic Positioning (DP) -koulutukset ja konepäällikön koulutukset. Lisäksi ala on ottanut aktiivisen roolin uudenlais-ten koulutusmallien kehittämisessä. Simulaatioita hyödyntäviä koulutus-konsepteja kehitetään yhdessä am-mattikorkeakoulun kanssa. Esimerkiksi EU-rahoitteinen SCAROIL – Simulator Training for Cargo Handling and Oil Recovery tuo uusia, mielenkiintoisia malleja lastinkäsittelyalan ja öljyntor-junnan kouluttamiseen.

13

Konstit on monet, sano mummo kun kissalla pöytää pyyhki!

Uutena asiana on osaamisperusteisuus, jonka myötä opiskelijan osaamista verrataan ammattitaitovaatimuksiin. Koulussa opitaan ja osaaminen arvioi-daan ammattiosaamisen näytöissä, mieluiten aidoissa työelämän tilanteissa.

EKAMI BLOGGAA ...

13

14

Kulttuurialaan kuuluvat käsi- ja taide-teollisuusalan koulutukset (tekstiili, vaatetus ja puu-/puuveneala). Syksyl-lä 2015 aloitettiin tekstiiliartesaanin koulutus sekä alkuvuodesta 2015 ammatillisena lisäkoulutuksena virike-toiminnan ohjaus. Veneenrakentajan ammattitutkinnon valmistava koulutus jatkui koko vuoden 2015. Koulutuksissa on painotus siirtynyt aikuiskoulutuk-sen puolelle. Nuorten koulutuksena toteutetaan edelleen vaatetusalan koulutusta.

Ekamin musiikkiala on ollut vuodesta 2007 Suomen Konservatorioliiton jäsenoppilaitos. Liiton jäsenenä Ky-men Konservatorio on mukana ke-hittämässä musiikkialan koulutusta

alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kymen Konservatorion koulutus on vahvasti työelämälähtöistä. Koulutus tuottaa musiikin monialaisia osaajia ja opiskelijat sijoittuvat hyvin myös jatko-opintoihin alan korkeakouluissa.

AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS

Ammatilliseen peruskoulutukseen val-mentavaa VALMA – koulutusta järjes-tettiin Kotekon kampuksella vuonna 2015 yhteensä 65 opiskelijalle. Suurin osa opiskelijoista suoritti joko 30 tai 60 osaamispistettä yksilöllisen opin-topolkunsa mukaisesti. Koulutukseen

14

15

osallistui ensisijaisesti peruskoulun päättäneitä nuoria, jotka halusivat vahvistaa oppimisvalmiuksiaan, ko-rottaa peruskoulun arvosanojaan tai jotka kokivat tarvitsevansa yksilöllistä ohjausta ammatillisen jatko-opiskelu-paikan löytämiseksi. Lisäksi koulutusta on annettu maahanmuuttajille, jotka ovat tarvinneet oppimisvalmiuksien lisäksi suomen kielen opintoja ennen ammatilliseen koulutukseen hakeutu-mista. VALMA -koulutuksesta opiskeli-jat hakeutuvat pääsääntöisesti Ekamin tutkintotavoitteiseen koulutukseen.

PERUSKOULUTUKSEN UUDET MAHDOLLISUUDET

Ammatillisessa peruskoulutuksessa on tärkeää yksilöllisyyden periaatteen noudattaminen. Tämä tarkoittaa opis-kelijan oikeutta edetä omaan tahtiin, itselle sopivien oppimisympäristöjen, sisällöllisten painotusten ja opiske-lumenetelmien mukaisesti. Toisaalta myös yhteisöllisyyden periaatteen tulee toteutua. Opiskelijalla tulee olla oikeus kuulua omaan opiskeluryh-määnsä.

Nämä edellä mainitut periaatteet to-teutuvat opiskelijalle henkilökohtaisen opiskelun ja tutkinnon suorittamisen polkuina. Vuonna 2015 opiskelijalla on ollut mahdollisuus valita seuraavia

polkuja: nopea polku, yrittäjyyspolku, työvaltainen polku, huippuosaajapol-ku, kansainvälisyyspolku, jatko-opin-topolku, lukiopolku ja urheilijapolku. Huippuosaajapolku ei vielä vuonna 2015 konkretisoitunut, mutta muille poluille on riittänyt kulkijoita.

Ekamissa pyritään koulutuksen toteu-tustavat järjestämään niin, että opis-kelija on keskiössä esim. yhdistämällä erilaista (esim. toisen koulutusalan) osaamista osaksi tutkintoa, hyödyn-tämällä erilaisia oppimisympäristöjä, opetus- ja ohjausmenetelmiä ja yhteen sovittamalla työelämää ja opiskelua.

- nopeampi valmistuminen- polkujen toteutumisen edellytyksenä - elävä hops, joka sisältää oppimisen suunnittelun ja sen edistymisen seuraamisen - yksilöllisen ohjaustarpeen huomioiminen- osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen läpi opintojen- kokonaisvaltainen asioiden hallinta, oikeanlainen nöyryys opetella uutta?

On huomattu, että onnistunut opis-kelija-yritys-vuoropuhelu kannustaa opiskelijaa ammattiopinnoissaan ja lisää motivaatiota.

Vanhat mielikuvat kankeasta ammatil-lisesta koulutuksesta näkyvät joidenkin yrittäjien ja sidosryhmien edustajien palautteissa. Haasteenamme onkin ennakkoluulojen vähentäminen ja ajantasaisen tiedon jakaminen ny-kyaikaisesta, osaamisperusteisesta koulutuksesta.

AIKUISOPISKELIJA EKAMISSA

Aikuiskoulutusta toteutetaan kaikilla Ekamin kampuksilla, kaikilla Eka-min edustamilla aloilla. Aikuiskoulu-tus on näyttötutkintoperusteista eli tutkinnossa vaadittava osaaminen näytetään käytännössä, käytännön työtehtävien yhteydessä. Tutkintota-voitteiseen koulutukseen voi hakeutua omaehtoisesti, oppisopimuksella tai työvoimapoliittiseen koulutukseen työvoimatoimiston kautta. Aikuiskou-lutukseen hakeudutaan ensisijaisesti Etelä-Kymenlaakson alueelta mutta esimerkiksi veneenrakennusala ja me-renkulku houkuttelevat opiskelijoita kautta Suomen. Tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi tarjolla on eri alojen lyhyitä pätevöitymiskoulutuksia sekä yrityksille räätälöityjä koulutuskoko-naisuuksia. Yrityksille tarjottavat koulu-tukset toteutetaan ensisijaisesti Ekamin omistaman Etelä-Kymenlaakson aikuis-koulutus Oy:n kautta.

16

Näyttötutkintoperusteista koulutusta ohjaa jokaiselle opiskelijalle yksilölli-sesti laadittava henkilökohtaistamis-suunnitelma. Suunnitelmassa otetaan huomioon opiskelijan osaaminen, aiempi koulutus ja työkokemus. Suun-nitelman pohjalta varmistetaan oikea tutkintovalinta, aikataulu ja opiskelijan kannalta parhaat menetelmät tutkinto-tavoitteen saavuttamiseksi. Ohjausta ja tukea opintoihin tarjoavat ryhmänoh-jaajan lisäksi tarvittaessa erityisopettaja ja oppimisvalmentaja.

Opiskelijan kuunteleminen on toi-minnan lähtökohta. Ekamin aikuis-koulutus on ISO9001 -laatusertifioitu yksikkö. Laatujärjestelmään kuuluvien asiakaspalautteiden lisäksi Ekamissa järjestetään pedagogisia pyrähdyk-siä, joissa pedagogisen työryhmän jäsenet vierailevat opiskelijaryhmän ja ryhmänohjaaja luona keskustelemassa koulutuksen etenemisestä ja kuuntele-massa opiskelijoiden toiveita ja huolia. Pyrähdyksiä on toteutettu vuodesta 2013 ja ne ovat saaneet kiitosta sekä Ekamin sisällä että ulkopuolisten toimi-joiden taholta. Pyrähdyksissä kerätyn aineiston perusteella kesän korvalla palkitaan ansioituneita aikuisopiskeli-joita ja -kouluttajia.

AIKUISTEN OSAAMISOHJELMAT

Nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO ) on Opetushallituksen rahoitta-ma ja sitä on toteutettu Ekamissa 2013 lähtien. Ohjelma päättyy vuonna 2016. Ohjelman kohderyhmänä ovat 20–29 -vuotiaat, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Nuorten aikuisten osaamisohjelman tavoitteena on syr-jäytymisen ehkäisy.

Ohjelman suosituimmat koulutusalat ovat olleet talonrakennusala, pinta-käsittelyala sekä lähihoitajakoulutus. Ohjelman koulutusaloihin on jatkuva haku. Osaamisohjelmassa on mahdol-lisuus suorittaa myös vain tutkinnon osia, ei koko tutkintoa, mikä mahdol-listaa esimerkiksi kesken jääneiden opintojen suorittamisen loppuun.

Osaamisohjelmassa yhteistyökumppa-neita ovat TE-palvelut, Kotkan - Hami-nan seudun työvoiman palvelukeskus Väylä, Sotek-säätiö, Ekamin Rannikko-pajat ja Ohjaamo.

Aikuisten osaamisperustan vahvista-minen (ENO) on toinen osaamisohjel-mista. ENO-koulutukset on tarkoitettu 30–50-vuotiaille aikuisille, joilla ei ole perusasteen jälkeen suoritettua tutkintoa. Ohjelmassa painotetaan oppimista tekemisen kautta sekä mah-dollisuutta räätälöityyn opintopolkuun.

Molemmissa osaamisohjelmissa on ollut etuna joustava ja nopea tapa aloittaa opinnot. Oppimisvalmenta-jan, eri koulutusalojen kouluttajien ja erityisopettajan välinen yhteistyö on toiminut erittäin hyvin. Opiskelijat osallistuivat orientoiviin opintoihin opiskelun alussa. Orientoivaan jaksoon sisältyi lisäksi opiskelijan lähtötason ja opiskeluvalmiuksien kartoittaminen, joka tehtiin Niilo Mäki -instituutin luki-seulojen ja matematiikan testin avulla. Tarvittaessa erityisopettaja tekee hen-kilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS).Oppimisvalmennuksen aiheina oli-vat oppiminen, aistikanavien käyttö oppimisessa, oppimistyylit ja opiske-lutekniikka. Jakson aikana käsiteltiin myös asenteeseen, motivaatioon sekä arjenhallintaan liittyviä teemoja.

Oppimisvalmentaja ja erityisopettaja ovat antaneet tukea oppimisvalmiuk-sien ja -taitojen kehittämisessä sekä oppimisvaikeuksiin, elämäntilantee-seen sekä opinnoista suoriutumiseen liittyvissä asioissa. Koulutusalojen kou-luttajat ja oppimisvalmentaja tekivät tiivistä yhteistyötä henkilökohtaistami-sen eri vaiheissa erityisesti hakeutumis-vaiheessa (haastattelut) ja tutkinnon suorittamisen vaiheessa. Opiskelijoiden tuen ja ohjauksen tarpeet vaihtelevat. Tukitoimet ovat liittyneet usein elä-mänhallintaan tai motivaatioon.

17

OHJAUS JA OPISKELIJOIDEN TUKEMINEN

OPISKELIJAN TUKENA

Laajeneva opiskelijoiden kirjo ja eri-laistuvat opiskelijat on tunnistettu keskeiseksi haasteeksi Ekamissa. Tämä vaikuttaa myös ohjaustyöhön. Ohja-uksen kannalta kriittisiä vaiheita ovat:

– siirtyminen perusasteelta toiselle asteelle– keskeyttäminen ja eroaminen toisen asteen koulutuksessa– siirtyminen toisen asteen koulutuksen jälkeen työhön tai jatko-opintoihin.

Opiskelijaksi ottamisen kriteerit ovat muuttuneet siten, että kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan – eivät kuiten-kaan aina haluamaansa tutkintoon. Tämä näkyy siten, että tutkinnosta toiseen on siirrytty Ekamin sisällä en-tistä runsaammin. Opintojen määrä-aikainen keskeyttäminen, opinnoista

eroaminen ja eronneeksi katsominen on myös kasvanut huolestuttavasti.

Opiskelijoiden moninaisiin tarpeisiin vastataan oppimisen ja ohjauksen henkilökohtaistamisella sekä joustavilla opintopoluilla. Näillä toimenpiteillä pyritään vahvistamaan opiskelijan opiskelumotivaatiota aina tutkinnon suorittamiseen asti. Ohjauspalvelui-den kehittämistä on jatkettu ja osaan toimintoja on laadittu prosessikuva-ukset ja ohjeet henkilöstölle toimin-tatavoista opintojen aloittamisessa, keskeyttämisessä ja eroamistilanteissa. Ryhmänohjaajille on järjestetty kou-lutusta, jolla vahvistetaan ohjauksen yhteisiä käytänteitä.

Opintojen nivelvaiheet ovat tärkeitä sekä opintojen alkaessa että päättyes-sä. Perusasteen kanssa tehtävä yhteis-työ on vakiintunutta ja tiedonvaihtoa on entisestään tiivistetty. Koulutusalat ovat ottaneet aiempaa enemmän vas-

tuuta alakohtaisesta tiedottamisesta. Koulutuksen päättymisen nivelvaihetta halutaan kehittää ja parantaa opiskeli-joiden työelämävalmiuksia. Haasteena on nykyistä ajantasaisemman tiedon saaminen koskien nuorten siirtymistä toisen asteen jälkeen työelämään ja jatko-opintoihin. Opiskelijoiden työelä-mätaitoja tulee kaiken aikaa vahvistaa.

ERITYISOPETUS

Erityisopetusjärjestelyillä on turvattu yksilöllisten opintopolkujen toteutumi-nen myös erityisen tuen opiskelijoille. Ekamissa on opiskellut kuluneena lukuvuonna 567 erityisopiskelijaa, joiden opintojen tueksi tehtiin henki-lökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityis-opetusjärjestelyistä vastaa erityisope-tuksen koordinaattori. Tukitoimien suunnittelusta ja toteutuksesta vas-taavat opettajien kanssa yhteistyössä

12,9 11,6 10,9 11 119

0

2

4

6

8

10

12

14

2010 2011 2012 2013 2014 2015

%

Opiskelunsa keskeyttäneet 2010-2015 (%)

Opiskelunsa keskeyttäneet 2010–2015

18

18 opintoaloilla työskentelevää eri-tyisopetuksesta vastaavaa opettajaa. Erityisopetusta on toteutettu pääsään-töisesti integroiduissa opetusryhmissä sekä pienryhmäopetuksena.

OPISKELUTERVEYDENHUOLTO

Opiskeluterveydenhuolto ylläpitää ja edistää opiskelijoiden terveyttä. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät opiskelijoiden terveydenhoito, sai-raanhoito, mielenterveys- ja päihdetyö sekä opiskeluympäristön terveydellis-ten olojen valvonta. Terveydenhuolto tekee terveydenedistämistyötä muun muassa tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisemiseksi, yhdessä oppi-laitosten henkilöstön kanssa. Jokaisella kampuksella järjestettiin tiedotusti-laisuuksia alkoholin ja huumeiden käytön haitoista. Osa tilaisuuksista on ollut EHYT ry:n (Ehkäisevä päihdetyö ry.) pitämiä.

Opiskelijaterveydenhuollossa on toi-minut kokopäiväisesti yhteensä neljä terveydenhoitajaa eri kampuksilla.

KURAATTORI JA PSYKOLOGIPALVELUT

Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä Ekamin opiskelijoiden kuraat-tori- ja psykologipalvelut siirtyivät oppilaitoksen sijaintikuntien järjes-

tettäviksi. Ekami ja Kotkan kaupunki solmivat kuraattoripalveluita koskevan sopimuksen. Kotkassa työskentelee kaksi kuraattoria ja Haminassa yksi kuraattori. Haminan kuraattori on ollut syksystä 2015 Haminan kaupungin palkkaama. Hän toimii kolmena päi-vänä viikosta Haminan kampuksella opiskelijatyössä. Kuraattorien työssä painottuu yksilöllinen asiakastyö. Li-säksi kuraattorit tekevät yhteistyötä oppilaitosten henkilökunnan kanssa.

Sekä Kotkassa että Haminassa työs-kentelee yksi psykologi ammatillisten opiskelijoiden kanssa.

ASUMINEN JA RUOKAILU

Toisen asteen opiskelijoilla on oikeus saada yksi terveellinen ja lämmin ateria koulupäivinä. Ekamin omat ruoka-palvelutyöntekijät ovat valmistaneet ateriat opiskelijoille. Opiskelijoita ruo-kailee työssäoppimisen aikana myös lukuisissa työssäoppimispaikoissa. Mikäli ruokailumahdollisuutta ei to-paikassa ole, opiskelijalle maksetaan ruokaraha.

Asuntolatoiminnalla edistetään opis-kelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ekamilla on opiskelija- asuntolat Kote-kon kampuksella ja Katariinassa.Kata-riinan kampuksen asuntola toimii ke-säisin kesähotellina.

HENKILÖSTÖ

Sosiaalinen vastuu liittyy keskeisesti Kotkan - Haminan seudun koulutus-kuntayhtymän henkilöstöön ja sen työoloihin. Henkilöstöön ja työoloihin liittyviä vaikutuksia johdetaan Ekamin strategian pohjalta laaditun samassa veneessä -henkilöstöohjelman sekä siihen kirjattujen henkilöstölinjausten ja henkilöstöpolitiikan mukaisesti. ”Osaava ja motivoitunut henkilöstö” -päämäärän saavuttamiseksi vuonna 2015 Ekamissa panostettiin osaamisen johtamisen toimintamallin ja työkalu-jen kehittämiseen sekä tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen työhyvinvoinnin edistämiseen.

Ekamin menestyminen perustuu hen-kilöstön vahvaan sitoutumiseen ja osaamiseen. Tavoitteisiin sitoutumisen ja osaamisen varmistamisessa lähtö-kohtana ovat tulosyksiköiden sekä vastuu- ja palveluyksiköiden prosessit, toimintasuunnitelmat, tuloskortit sekä vaadittava avainosaaminen. Eka-missa on luotu toimintamalli, jossa kehityskeskustelut sidotaan selkeästi strategiaan ja päämääriin. Osaamista kehitetään Ekamin strategian, tulos-yksiköiden toimintasuunnitelmien sekä vastuu- ja palveluyksiköiden ta-voitteiden mukaisesti. Lähtökohtana on tuotettavien koulutus- ja muiden palvelujen osaamisvaatimukset.

19

Vastuuyksiköissä ja palvelutiimeissä laadittujen koulutussuunnitelmien pohjalta laadittiin vuodeksi 2015 Kotkan - Haminan seudun koulutus-kuntayhtymän historian ensimmäinen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Jokainen seurasi henkilökohtaisen koulutussuunnitelmansa toteutu-mista ja kouluttautumisen seuranta-dokumenttien pohjalta laadittiin Työttömyysvakuutusrahastolle kou-lutuskorvaushakemus. Saatu korvaus on tarkoitus käyttää osaamisen hal-linnan ja kehittämisen edistämiseksi Ekamissa.

Strategian mukaisesti Ekamissa huo-lehdimme yhdessä ja yksilöinä työ-hyvinvointimme ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Henkilöstön työtyy-tyväisyyttä mittaava TOB-työolobaro-metri-kysely on toteutettu loppuvuo-desta 2015. TOB:n eri osa-alueiden tuloksissa edellisinä vuosina saavutettu hyvä taso on pysynyt edelleen vuon-na 2015. Työhyvinvointia kehitetään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Henkilöstön aktivoimiseksi Ekamissa on luotu toimintamalli, jossa TOB-tulos-ten perusteella valitaan työhyvinvoin-nin kehittämiskohteet sekä Ekamin että työyksikköjen tasolla. Yhdessä henkilöstön kanssa sovitaan kehittä-mistoimenpiteet, joista raportoidaan säännöllisesti ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan.

19

20

Kehittämiskohteena ovat myös tulok-sellisuuteen, vastuullisuuteen ja kehit-tymiseen motivoivat esimies- ja työyh-teisötaidot. Keväällä 2015 järjestettiin ”Esimies työhyvinvointia rakentamas-sa” -valmennus, jonka tavoitteena oli saada esimiehille käytännön työkaluja henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseen.

Vuosittain laadittavaan henkilöstöker-tomukseen kootaan henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen eri osa-alueiden keskeiset toimenpiteet ja tunnus-luvut. Kertomukseen on raportoitu kuvin, taulukoin ja tekstein Ekamin henkilöstön rakennetta sekä kuvat-tu henkilöstöä koskevia toimintoja, kuten henkilöstön osaamisen kehit-täminen, työhyvinvointi, työsuojelu, TyHy-toiminta, työterveyshuolto sekä yhteistoiminta.

TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ

Yrittäminen on liiketoimintaa, tapa organisoida työtä ja keino työllistää it-sensä ja toisia. Yrittäjyys on myös asen-ne, joka kuvastaa paitsi henkilön sitou-tumista ja aktiivisuutta myös nöyryyttä ja luovuutta itsensä toteuttamista ja työtä kohtaan. Koulutuksen keinoin nuoria voidaan tukea eteenpäin mo-nin keinoin. Perinteisen teoriaopetuk-sen rinnalla voidaan tarjota elämyksiä, osallistumista ja vuorovaikutusta, arvokkaita kokemuksia ja taitoja tehdä töitä ja yrittää erilaisissa tilanteissa ja rooleissa. Yrittäjyys aiheena kannustaa jälkimmäiseen, ja motivoi pistämään itsensä likoon paitsi opiskelijana myös opettajana ja kouluttajana.

Väylä yrittäjyyteen - Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2020

on pohja Ekamin yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen toteuttamiselle. Alu-eellinen strategia ohjaa oppilaitoksia varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle toimimaan työelämän muutoksen syk-keessä ja näin vahvistamaan lasten ja nuorten tulevaisuuden arjessa, työssä ja yrittäjyydessä tarvittavia valmiuksia. Haaste on ajankohtainen erityisesti ammatilliselle toiselle asteelle - mo-nella alalla itsensä työllistäminen on varmin keino työllistyä, eikä yrittäjyy-den kipinästä ole haittaa toisenkaan palveluksessa.

Ammatillisen toisen asteen strategian mukaisia konkreettisia tavoitteita ovat mm. aitojen oppimisympäristöjen mahdollistaminen kaikille koulutus-aloille, työssäoppimisen lisääminen yrittäjyyden näkökulmasta ja eri kou-lutusalojen välisen yhteistyön edistä-minen. Ekamin toiminnassa yrittäjyys-kasvatus toteutuu seuraavasti.

Valinnainen yrittäjyyspolku mahdol-listaa yrittäjyyteen tutustumisen am-matillisten opintojen eri vaiheissa sen tärkeimpinä keinoina 24 h yrittäjänä -leiri ja NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma. Harjoitusyritysten messut ja alueelliset kilpailut sekä yritysyhteistyö ja myyn-titapahtumat aidoissa liike-elämän tilanteissa tarjoavat arvokkaita koke-muksia itse tekemisestä, luovuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Luku-vuoden 2015 alussa Ekamissa perus-

HENKILÖSTÖ NUMEROINA 2013 2014 2015

Henkilöstömäärä vuoden lopussa, lkm 407 400 399Opetushenkilöstön osuus henkilöstöstä, % *) 69,2 69,3 68,1Henkilöstön keski-ikä, v 48,7 49,0 47,8Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä, lkm 8 11 13Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä, v 64,6 63,2 63,9Henkilöstön koulutuskustannustenosuus henkilöstökuluista, % 2,2 2,6 2,0

*) osuus laskettu kokonaishenkilöstömäärästä, jossa ei mukana pajahenkilöstö

Ekamin henkilöstö numeroina

21

tettiin yli 40 NY-yritystä. Nuoret yrittä-jät olivat liiketalouden ja tietotekniikan opiskelijoita, ja heidän liikeideansa löytyivät paitsi omalta alalta, myös lai-dasta laitaan esimerkiksi harrastusten parista. Seudun yrityksistä on esitetty toiveita, että Ekamin opiskelijat voisi-vat olla tukemassa yritysten toimintaa esimerkiksi suunnittelemalla kotisivuja tai rakentamalla nettikauppaa.

William ja Ester Otsakorven Säätiö on myöntänyt Ekamille lisäresurssin yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen kehittämiseen. Säätiö rahoittaa osittain yrittäjyyden lehtorin tehtävää, johon kuuluu paitsi yllä mainitun polun suun-nitteleminen myös muu yrittäjyyskou-lutusta edistävä toiminta. Esimerkkejä yrittäjyyskoulutuksen edistämisestä ovat yrittäjyyden ammatillisen toimi-kunnan perustaminen, yhteistyön tii-vistäminen seudun yrittäjäjärjestöjen ja yrittäjien sekä yritysten sidosryhmien kanssa ja yrittäjän ammattitutkinnon järjestäminen. Oppilaitos sai tutkinnon järjestämisluvan alkusyksystä 2015.

Myös Haminan kampuksella avattu Bisnesverstas toteutui Otsakorpi-sää-tiön rahoituksella. Pääaulassa toimiva avoin oppimisympäristö mahdollis-taa yleisötapahtumien järjestämisen ja esimerkiksi eri alojen messu- ja myyntitilaisuudet. Bisnesverstaan avajaisia vietettiin lokakuussa 2015 järjestetyn yrittäjyyskasvatusfoorumin

yhteydessä. Yrittäjyyspäivä toteutettiin yhteistyössä eri oppilaitosten, yrittä-jäjärjestöjen ja Cursor Oy:n kanssa. Madventures-matkailuohjelmasta tu-tun Riku Rantalan luento opiskelijoille ja tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan opettajille suunnattu tulevaisuuden mahdollisuuksia avaava sparraus olivat osa ohjelmaa.

Cursor Oy ja erityisesti YES Kotka-Haminan koordinaattori ovat oppilai-toksen tärkeitä yhteistyökumppaneita. Syksyllä 2015 Ekamissa järjestettiin viisi opiskelijoille räätälöityä yritysneuvon-nan yhteisinfoa Cursorin yritysneuvo-jan vetämänä. Aikuisopiskelijoiden yrittäjyyskoulutus toteutui konsul-toivan koulutuksen keinoin. Jatkossa oppilaitoksen osuuskunta tarjoaa yritystoiminnan ympäristön erityisesti aikuisille. Yhteistyössä Kouvolan Ai-kuiskoulutuksen kanssa Ekami järjesti kuukauden mittaisia yrittäjyyskursseja. Näihin työvoimapoliittisiin monimuo-tokoulutuksiin osallistui vuoden 2015 aikana yhteensä 48 opiskelijaa.

Business Akatemia on oppilaitosverkos-tossa (KyAMK, KSAO, Kouvolan Aikuis-koulutuskeskus ja Ekami) toteutettava yritystoiminnan valmennusympäristö, joka käynnistyi ESR-rahoituksella loka-kuussa 2015. Hankkeen tavoitteena on tarjota yrittäjyysvalmennusta am-mattiin valmistuneille alle 30-vuotiaille henkilöille. Valmennusjakso kestää vuo-

den ja sen aikana valmennettavilla on tilanteensa mukaan mahdollisuus olla työvoimapoliittisten etujen piirissä sekä kokeilla siipiään yrittäjänä Akatemiassa perustettavassa osuuskunnassa.

Yrittäjyyskasvatuksen strategia, ope-tussuunnitelmauudistus, yrittäjyys-kasvatuksen hyviksi testatut YES-keskuksen kehittämät menetelmät, monisuuntainen verkostoyhteistyö ja ennen kaikkea nuorten kasvava innos-tus yrittäjyyttä kohtaan ovat mainio perusta yrittäjyyskasvatuksen ja -kou-lutuksen toteuttamiselle. Selvästikin innostusta yrittäjyyteen on ilmassa.

Yhä suurempi osuus oppimisesta tapahtuu luokkahuoneen sijaan työ-paikalla. Työssäoppiminen on suun-nitelmallista ja noudattaa tutkinnon osaamisvaatimuksia sekä nuorten peruskoulutuksessa että aikuiskou-lutuksessa. Työssäoppimisen myötä koulutuksen työelämävastaavuus paranee ja opiskelijalla on hyvä tilai-suus markkinoida itseään ja omaa osaamistaan työnantajalle. Erityisesti aikuisten näyttötutkinnot edellytetään suoritettavaksi työpaikalla, aidoissa työtehtävissä, joten opiskelijoiden työssäoppimisjaksot ovat välttämätön ja luonnollinen osa koulutuksen toteu-tusta. Myös nuorten työelämäyhteis-työn perustan muodostavat työpaikal-la tapahtuva oppiminen ja sen aikana suoritetut ammattiosaamisen näytöt.

22

Oppilaitoksen yhteistyö työelämä-kumppaneiden kanssa on entistä tär-keämpää. Lainsäädäntö mahdollistaa entistä laajemman työssäoppimisen sekä entistä joustavamman oppilaitos-muotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen yhdistämisen. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrä tulee siis kasvamaan, joten myös laadun varmistus nousee tärkeäksi.

Yritysten ja sidosryhmien suunnasta on toivottu, että Ekami ottaisi roolia alu-eellisena elinkeinoelämän dynamona esimerkiksi innovaatiotyöpajojen tai -klinikoiden järjestämiseksi. Yritysten suunnasta on osoitettu kiinnostusta myös Taitaja-tyyppisten kilpailujen järjestämiseen.

Ekamin opettajat ja kouluttajat tekevät säännöllisesti työssäoppimisen ohja-uskäyntejä ja organisoivat työpaikalla tapahtuvia tutkintotilaisuuksia. Tärkeä rooli on kuitenkin työnantajan nimeä-mällä työpaikkaohjaajalla ja näyttö-tutkintojen arviointiin osallistuvilla työelämän edustajilla. Ekami tarjoaa heille työpaikkakouluttajakoulutusta mutta volyymin kasvaessa panostus yksilöllisten ja yrityskohtaisten koulu-tusmallien kehittämiseen on tarpeen. Digitaalista koulutusmateriaalia kehite-tään parhaillaan työpaikkaohjaajakou-lutusten tueksi.

Työssäoppimisen prosessi on auditoi-tu vuoden 2015 aikana. Auditointipa-lautteessa kehotetaan kiinnittämään huomiota prosessin yhdenmukaisuu-teen ja oppilaitoksen taholta tapahtu-vaan tiedottamiseen ja ohjaukseen.

Työssäoppimisen osuuden kasvu huo-lestuttaa työnantajia. Ammatillisen koulutuksen reformissa oppimisen painopistettä siirretään entistä enem-män työpaikoille. Niinpä työssäop-pimisen laadun ja toimintatapojen kehittäminen onkin yksi lähitulevai-suuden tärkeimmistä haasteista.Osalla yrityksistä on kielteinen näkemys ammatillisten oppilaitosten opiske-lijoiden työssäoppimisjaksoista, sillä niiden nähdään vinouttavan kilpailua markkinoilla.

Oppisopimuskoulutus perustuu työ-suhteeseen ja on työelämälähtöisin

koulutusmuoto. Sen vahvuutena on nopea reagointi työelämän muutok-siin ja muuttuviin osaamistarpeisiin. Kysyntälähtöisessä koulutusmuodossa korostuu työpaikalla tapahtuva oppi-minen.

Koulutusyhteistyötä tehtiin 188 työ-paikan kanssa. Uusia oppisopimuksia käynnistyi 310. Kaikkiaan oppisopi-muskoulutuksessa opiskeli 558 opiske-lijaa. Suosituimmat koulutusalat olivat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja kaupan ala (33 %) sekä sosiaali-, terve-ys- ja liikunta-ala (31 %). Oppisopimuk-sella kouluttauduttiin 83 eri tutkintoon.

Nuorten oppisopimuskoulutusta on kehitetty OKM:n nuorten oppisopi-muskoulutuksen ja työssäoppimisen toimenpideohjelmalla. Peruskoulu-tuksen jälkeen suoraan oppisopimus-koulutuksen aloittaneita oli viisi opis-

579 579

735

578501

558

0

100

200

300

400

500

600

700

800

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Vuosittainen opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa

Vuosittainen opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa.

23

kelijaa. Nuorten työpaikkaohjaajien koulutusta, oppisopimuksen ennak-kojaksoa sekä oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen erilaisia yhdistämismalleja kehitettiin.

Kotkan - Hamina seudun koulutus-kuntayhtymällä on 15 alakohtaista ammatillista neuvottelukuntaa ja yksi yhteinen neuvottelukunta, jossa on edustettuna alueen elinkeinoelämän järjestöt ja sidosryhmät. Neuvotte-lukuntatyön tarkoituksena on luoda toimiva vuorovaikutussuhde ammatti-opiston ja työelämän välillä. Tehtävänä on varmistaa, että työelämän palaute oppilaitoksen käytäntöjen ja koulutuk-sen kehittämiseksi välittyy oppilaitok-sen edustajille sekä viedä tietoa työelä-mälle oppilaitoksen käytännöistä (mm. työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt, näyttötutkinnot)

Neuvottelukuntien jäsenet ovat työn-antajien, työntekijöiden, elinkeino-elämän järjestöjen, opiskelijoiden ja koulutusalojen edustajia. Neuvotte-lukunnat kokoontuivat keskimäärin 3 kertaa vuoden 2015. Keväisin jär-jestetään kaikkien neuvottelukuntien yhteinen kokous. Neuvottelukuntien kokouksissa on käsitelty mm. alan työl-lisyyden kehitystä ja koulutustarpeita, työssäoppimista, toisen asteen kou-lutuksen muutoksia ja tulevaisuuden näkymiä. Neuvottelukunnat ovat voi-neet vaikuttaa mm. seuraaviin asioihin:

Opetussuunnitelmien kehittämiseen eri vaiheissa lausunnoin, mielipiteitä ilmaisemalla ja ohjaamalla, mitä työ-elämässä pitää osata

– Työssäoppimisen, ammatti- osaamisen näyttöjen ja näyttö- tutkintojen järjestämiseen työ- elämän tarpeiden mukaisesti

– Uusiin ja tuleviin koulutuksiin– Arvioijakoulutuksen kehittämiseen– Ekamin kehittämishankkeihin– alakohtaisiin opiskelijamääriin.

EKAMIN NEUVOTTELUKUNNAT ALKAEN 2013

PuheenjohtajaAmmatillinen neuvottelukunta Elina MoisioAuto- ja kuljetusalan Miika LindbergHyvinvointiala, hiusalan Riikka LassiHyvinvointiala, sosiaali- ja terveysalan Liisa RosqvistKone- ja metallialan Jarkko HaavistoLiiketalouden ja kaupan alan Jaana OkulovLogistiikka-alan Jari LehtonenMatkailu-, ravitsemis-,talous- ja elintarvikealan Heikki HytönenMerenkulkualan Thomas LundströmRakennusalan Juha KlamiSisustusalan Seppo LiimatainenSähköalan Matti LindenTalotekniikan ja kiinteistöpalvelualan Jani Honkonen Tekstiili- ja vaatetusalan Sanna Suutari-PulliTietojenkäsittelyalan Imre RaskYrittäjyyden neuvottelukunta Hannu Lehtinen

Neuvottelukuntatoiminnan kehittämiskohteena on sen kapea-alaisuus. Vai-kuttavuus paranee, kun vuoropuhelua neuvottelukuntiin kuuluvien ja muiden yritysten välillä lisätään. On ilahduttavaa, että yritykset ja sidosryhmät haluaisivat aktiivisemmin osallistua koulutuksen kehittämiseen. Kummiyritystoiminnan aloittaminen on yksi tulevaisuuden haasteista.

24

3TALOUDELLINEN VASTUU

24

25

TASAPAINOINEN TALOUS

Kotkan-Haminan seudun koulutuskun-tayhtymän talous on hyvällä pohjalla; tase on vahva, ylijäämää on kertynyt 11,9 miljoonaa euroa eikä lisävelkaa ole enää otettu edellisinä vuosina. Valtion rahoituksen yhä vähentyessä oli päättyneen tilikauden tulos edellisen vuoden tasolla ja alijäämäiset tilikaudet on pystytty välttämään sopeuttamalla käyttömenot tulopohjaan sekä myy-mällä aktiivisesti koulutuskuntayhty-män osaamista.

Rahoituksen leikkauksiin on varaudut-tu pitkäjänteisesti hyvällä suunnittelul-la ja ennakoivilla ratkaisuilla. Talouden tasapainottamisen toimenpiteitä on seurattu ja niiden riittävyyttä on arvi-oitu säännöllisesti ja lisäkeinoja etsitty aktiivisesti koko henkilökunnan voimin. Prosesseja, toimintatapoja ja tukipal-veluja on selkeytetty ja tehostettu sekä muutettu asiakaslähtöisemmiksi. Henkilöstön hyvinvointiin on kiinni-tetty huomioita erilaisin toimintaoh-jelmin sekä heidän vaikuttamismah-dollisuuksia päätöksenteossa lisätty. Rakennusomaisuuden hyvää kuntoa on ylläpidetty, joka on haastavaa sen suuresta volyymista n. 67 000 m2 joh-tuen. Näiden kaikkien toimenpiteiden seurauksena on saavutettu useiden miljoonien säästöt toimintakuluissa muutaman vuoden aikana.

Koulutuskuntayhtymän toimintatuo-tot olivat vuonna 2015 35,1 miljoonaa euroa (2014 36,6 m€), josta valtion rahoitus oli 28,8 miljoonaa euroa. Hen-kilöstökulut olivat 22,1 miljoona euroa (68 % toimintakuluista), josta palkkojen osuus oli 17,1 miljoonaa. Tilikauden päättyessä kuntayhtymän palvelukses-sa oli vakituisia 280 ja määräaikaisia 119 eli 399 henkilöä.

Kuntayhtymä osti palveluita yhteensä 5,1 miljoonalla eurolla, joka koostui asiantuntija-, ICT-, matkustus-, koulu-tus- yms. palveluista. Aineisiin ja tarvik-

keisiin käytettiin 3,8 miljoonaa ja muut kuluerät olivat 1,5 miljoonaa, joista suurimpina laite-ja huoneistovuokrat sekä kiinteistöverot.

Rahoituskulut koostuivat lainan korois-ta ja kiinteistöjen ja kaluston poistot olivat 1,9 miljoonaa. Tilikauden tulos oli 0,5 miljoonaa euroa.

Investointien toteuma vuodelle 2105 oli 1,8 miljoonaa euroa, josta merkittä-vin oli Malmingin kampuksen 6-talon peruskorjaus kone- ja metallialan käyt-töön 1,1 miljoonaa.Kuva 4 Koulutuskuntayhtymän menolajit vuonna 2015

68 %

8 %

2 %

4 %

1 % 4 %

0 %4 %

3 % 1 % 0 % 2 %

3 %

MENOLAJIT TILINPÄÄTÖS 2015Henkilöstökulut

Toimisto- jakiinteistöpalvelutMaj. jamatkustuspalvelutKoulutuspalvelut

Muut palvelut

Tarvikkeiden ostot

Polttoaineet

Lämmitys, sähkö,vesiKalusto

Muu materiaali

Avustukset

Koulutuskuntayhtymän menolajit vuonna 2015

26

Kuntayhtymällä on yhteensä neljä kampusta, kolme Kotkassa, Koteko, Katariina ja Malminki sekä kampus Ha-minassa. Kampusten rakennukset ovat koulutuskuntayhtymän omistuksessa ja niiden pinta-ala on n. 67 000 m2.

Toimitilojen käytön tehostaminen tu-lee olemaan yksi merkittävistä talou-den tasapainottamisen haasteista tu-levina vuosina.

KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN

Ammatillinen koulutus on suuren muutoksen kynnyksellä. Vuonna 2018 toimeenpantavassa reformissa uudis-tetaan koko ammatillinen koulutus. Nykyinen lainsäädäntö yhtenäistyy ja lisäksi koulutuksen rahoitus, ohjaus, tutkintorakenne, koulutuksen toteut-tamismuodot ja järjestäjärakenne uu-distetaan. Julkisen talouden kestävyys-vajeen korjaamiseksi tehdyt säästöt haastavat kehittämään oppilaitoksen kilpailukykyä, hakemaan uusia toimin-tatapoja ja uusia markkinoita.

Voiko kauppakeskuksessa oppia lähihoitajan taitoja?Ekamin hyvinvointipaikka Syli aloitti syksyllä 2015 kauppakeskus Pa-saatissa opiskelijoiden hoivatyön ja asiakkaiden kohtaamispaikkana.

Ensikuulemalta hoivatyö ja shoppailu tuntuvat olevan aika kaukana toisistaan. Olimme kuitenkin jo jonkin aikaa pohtineet, miten ja missä opiskelijamme pääsisivät kohtaamaan ”oikeita ihmisiä

EKAM

I BLOG

GA

A ...

27

Ekamin tytäryhtiö Etelä-Kymenlaakson aikuiskoulutus Oy perustettiin syksyllä 2015. Tytäryhtiön perustamisen taus-talla on sekä kilpailukyvyn kehittämi-nen että kuntalain muutos, joka vel-voittaa kuntayhtymän yhtiöittämään sellaisen toiminnan, jota harjoitetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Yhtiö tarjoaa yrityksille työyhteisöpalveluja, pätevyyskoulutuksia teknisillä aloilla ja palvelualoilla sekä merenkulkualan täydennyskoulutusta. Koulutusviennin

esteiden oletetaan poistuvan tulevan vuoden aikana, minkä myötä myös koulutusvienti tulee olemaan osa yh-tiön toimintaa.

Hanketoiminta on tärkeä osa oppilai-toksen kilpailukyvyn kehittämistä. Ke-hittämistyön keskeisiä teemoja olivat opetussuunnitelmien ja opetuksen sisällön ja toteutustapojen uudistami-nen, ohjaus ja opiskelun yksilöllinen räätälöinti sekä yrittäjyys. Vuoden 2015

aikana jätettiin 34 projektihakemusta, joista 23 on saanut myönteisen ra-hoituspäätöksen, kuusi on hylätty ja viidestä odotetaan edelleen päätöstä. Projektien yhteenlaskettu kustannusar-vio oli 1 007 364,24 euroa, josta oma-rahoitusosuus oli 13,75 %. Ekamissa oli vuonna 2015 käynnissä 41 projektia, joista 27 oli kustannusarvioltaan alle 50 000 euroa ja kestoltaan 1 - 2 vuoden mittaisia.

28

EKAMIN johto-organisaatio

28

29

*) johtoryhmä+ henkilöstön edustajana PLM Hannele Aaltonen

SISÄISET PALVELUTHallinto- ja sihteeripalvelutTaloushallintopalvelut Toimitilapalvelut Tietohallintopalvelut Ruokapalvelut

talous- ja hallintojohtajaTuija Korpela

HR-PALVELUThenkilöstöhallintopalkka- ja palvelussuhdeasiatrekrytointiosaamisen johtaminentyöhyvinvointi ja työsuojelu

henkilöstöjohtajaJyyni Postila-Sutinen

Laatutyö ja toiminnan ohjausVirpi Jonsson, Jukka Lindroos

Koulutuskuntayhtymän johtaja, rehtoriSAMI TIKKANEN

AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

tulosyksikköapulaisrehtori

Ulla Jaskari

AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS

tulosyksikköapulaisrehtori

Annu Jokela-Ylipiha

RANNIKKO-PAJAT

tulosyksikkötyöpajajohtaja

Virpi Jonsson

Työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus

valmennusvastaavaTia-Marika Sohlman

Koulutusalat (koulutuspäälliköt):Logistiikka- ja autoala vs. Pasi HonkanenMatkailu- ja ravitsemisala Virpi ÄijäläHyvinvointiala Armi RaantiLiiketalous- sekä tieto- ja viestintätekniikka-alaTimo Erikoinen

Rakennus- ja kiinteistöpalveluala Ilpo RistolaKieli- ja kulttuuriala Kimmo KeskinenMerenkulku- ja sähköala Kimmo KallioniemiTeknologiateollisuusala Tero Anttila

Yrityspalvelut ja kehittäminenKV-koordinaattori Paavo Ahosola Oppisopimuspäällikkö Pirjo RantaYrityspalvelut Liisa AvelinProjektit ja kehittäminen

Yhteiset opinnot ja palvelut Atto-opinnot Reini NymanErityisopetus Seija MahlbergOpinto-ohjaus Helena HakalaOpiskelijahuolto Opintosihteerit Mirva Holmsten

29

30

4YMPÄRISTÖVASTUU JA KESTÄVÄ KEHITYS ARJESSA

30

31

RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖ

Ekamissa on panostettu uusiutuvaan energiantuotantoon. Esimerkiksi Ha-minan kampukselle on rakennettu aurinkopaneelit. Aurinkovoimaloiden koot ovat 32 kW ja 6,5 kW. Lisäksi ky-seisellä kampuksella on käytössä maa-lämpöjärjestelmä, jonka jäähdytysteho on 190 kW ja lämmitysteho 170 kW ja sähkön liitäntäteho 85 kW.

Kaikilla kampuksilla 2013 jälkeen remontoiduissa kohteissa käytetään LED-valaistusta läsnäolo- ja vakio-valonsäädöllä ja näillä saavutetaan huomattavia energiasäästöjä.

Vuodesta 2008 lähtien remonteissa uusitut ikkunat on valittu parhaan U-arvon mukaisella arvoilla. Ekamilla on käytetty selektiivilaseja, jotka hei-jastavat sisäpuolelta lämpöä takaisin ja vastaavasti leikkaavat ulkopuolelta tulevasta auringonvalon lämmöstä 60–70 % ja näin tarvittava jäähdytys-teho jää pienemmäksi.

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET HUOMIOON HANKINNOISSA:

Ekamilla pyritään optimoimaan tarvik-keiden määrää omissa varastoissa os-totapahtumien vähentämisiksi. Lisäksi pyritään käyttämään ulkoista kuljetus-palvelua, jotta omat noutotapahtumat

saataisiin minimoitua. Toimittajien valinnassa korostuu mahdollisuuksien mukaan paikallinen palvelu ja tarvik-keissa kotimainen valmistus.

RUOKAPALVELUIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Arviolta yli kolmasosa kuluttajan kai-kista ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoasta ja siitä arviolta n. 60 % syntyy ruoan raaka-ainetuotannossa. Valtio-neuvosto on ohjannut julkista sektoria toimimaan hankinnoissaan kestävän kehityksen mukaisesti ja tavoitteeksi on

asetettu luonnonmukaisen-, kasvis- ja sesonginmukaisten ruoka-aineiden osuuden lisäämistä.

Ruokalistasuunnittelulla on iso merki-tys. Ruokalista on keittiön toimintoja ohjaava suunnitelma, jonka mukaan hankinnat ja tilaukset tehdään. Ekamin 6 viikon kiertävällä ruokalistalla on huo-mioitu kausien kotimaiset kasvikset mm. päivittäisellä kasvisruokalistalla ja lämpiminä kasvislisäkkeinä. Ruokien oikeanlaisella esillepanolla pystymme vaikuttamaan asiakkaidemme valin-toihin samalla, kun he kokoavat oman annoksensa linjastosta.

32

Hankinnoissa otamme huomioon mm. pakkausten ympäristövaikutukset ja kierrätysmahdollisuudet, sekä oikein mitoitetut raaka-ainetilaukset.

Keittiöissämme vaikutetaan energi-an- ja vedenkulutukseen kiinnittämällä huomiota ruokien oikeanlaisiin valmis-tustapoihin, huolehdimme laitteidem-me kunnosta ja oikeanlaisesta käytöstä ja siivouksessa suosimme mahdollisim-man vähän vettä kuluttavia siivousme-netelmiä. Meillä on käytössämme säh-köinen omavalvontajärjestelmä, jonka avulla seuraamme reaaliajassa kylmä-laitteiden toimivuutta ja näin pystym-me reagoimaan välittömästi laitteissa ilmeneviin epäkohtiin.

Ruoan hävikkiä ehkäisemme mm. tar-kalla reseptiikalla, ruoanvalmistuksessa oikeilla ajoituksilla, oikealla varastokier-rolla sekä asiakkaiden opastamisella ruoan jakelussa. Lajittelemme kaikki jätteet ja kierrätyspisteistä löytyvät sel-keät lajitteluopasteet.

Ruokapalveluilla on myös suuri sosiaa-linen vaikutus terveyden ja hyvinvoin-nin ylläpitäjänä ja työllistäjänä. Tutustu-tamme asiakkaitamme suomalaiseen ruokakulttuuriin, monikulttuurisuu-teen ja terveelliseen ravitsemukseen. Näin toimimme myös esikuvan ja kas-vattajan rooleissa monien asiakasryh-mien kautta.

33

ICT:N HYÖTYKÄYTTÖ

ICT:n hyötykäyttö kestävän kehityksen näkökulmasta painottuu fyysisten pal-veluiden ja tuotteiden toteuttamisella digitaalisilla ratkaisuilla. Tällöin saavu-tetaan merkittäviä säästöjä energian ja materiaalien kulutuksessa. Verkkokoko-ukset ja videoneuvottelut mahdollista-vat nopean ja energiatehokkaan tavan ihmisten kanssakäymiseen ilman, että se edellyttää aikaa ja resursseja vievää matkustamista. Samoin ICT:n avulla ta-pahtuva etätyö vähentää työmatkojen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Edellä mainitut ovat hyviä esimerkkejä myös ajasta ja paikasta riippumattomi-en oppimisratkaisujen toteuttamisista.

Fyysisten laitteiden aiheuttamaa ym-päristökuormaa pienennetään sekä hankintamallien että käytön opti-moinnilla. Hankintoja päätettäessä asetetaan vaatimuksia laitteiden ener-giatehokkuudelle ja valmistajan ympä-ristösertifikaateille. Pakkausmateriaalit kierrätetään uusiokäyttöön ja poistuvat laitteet palautetaan yhteistyökumppa-nille, joka toimittaa ne tietoturvallisesti edelleen käytettäväksi. Käytön osalta energiankulutusta vähennetään käyt-täjälaitteiden virransäästöominaisuuk-silla ja palvelinratkaisuissa yhteisillä energiatehokkailla konesaleilla.

34

SEURAA EKAMIA SOSIAALISESSA MEDIASSA:

Koulutuskuntayhtymän digitaaliset kanavat

35

36

LIITE 1

Rannikkopajat - tukea nuorten tulevaisuuden suunnitelmiin

Rannikkopajat on työvalmennuksen ja työllistämisen yksikkö, joka tarjoaa Hamina-Virolahti-Pyhtää-Mie-hikkälä alueen alle 25-vuotiaille ja Kotkan alueen alle 29 -vuotiaille nuorille erilaisia työtoimintoja: palk-katuki-, työharjoittelu-, työkokeilu-, opiskelu- ja koulutusjaksoja, kuntouttavaa työtoimintaa, oppimisval-mennusta, sekä lisäksi etsivän nuorisotyön palveluita.

Työpajametodi perustuu tekemällä oppimiseen. Pajoilla voi arjenhallinnan harjoittelun lisäksi opetella erilaisia työtaitoja ja koulutusvalmiuksia. Työpajat tarjoavat väylän koulutukseen ja työelämään sekä oppimisympäristön osaamisen kerryttämiseen. Rannikkopajojen keskeiset työmuodot ovat etsivä nuo-risotyö, nuorten työpajatoiminta sekä seinätön pajatoiminta, jotka ovat yhteiskuntatakuun toteuttamisen keinoja ja nuorisolain mukaista nuorten sosiaalista vahvistamista.

Rannikkopajat tukee nuorten kasvua, itsenäistymistä ja elämänhallintaa. Rannikkopajat edistää nuo-ren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista, ehkäisevät nuorten työttömyyttä pitkittymästä sekä tarjoavat nuorille tukea ja estävät toiminnalla nuorten syrjäytymistä ja ulkopuolisuutta. Rannikkopajat on alueen merkittävä nuorisotakuun toteuttaja.

Nuorisotakuun myötä Rannikkopajojen moniammatillisia verkostoja on tiivistetty ja toimintaa kehitetty toimintavuoden aikana. Kuntien kanssa on toistaiseksi voimassa oleva sopimus nuorten työpajatoimin-nasta ja etsivästä nuorisotyöstä. Sopimusten mukaan Rannikkopajojen työpajoilla toteutettiin kymme-nen (10) ammatillisen pajan lisäksi startti- ja matalan kynnyksen pajavalmennusta; kuntouttavaa työ-toimintaa, erilaista pajaoppimista kuten starttipajatoimintaa ja oppimisvalmennusta. Rannikkopajojen toimintaa oli myös Seinätöntä paja ja etsivää nuorisotyö. Sopimuksissa on otettu huomioon nuorisota-kuun tavoitteet ja toimenpiteet.

Kotkan kaupungin kanssa jatkettiin lisäsopimusta, joka lisäsi pajapaikkoja nuorten työpajatoimintaan. Lisäksi Rannikkopajoille myönnettiin valtion lisäavustus ns. matalan kynnyksen pajavalmennukseen. Hako-hankkeen kanssa oli Haminan pajalla pilottitoiminta peruskoulun keskeyttäneiden, erityisopetus-ta tarvitsevien nuorten aikuisten tukemista peruskoulun loppuun suorittamisessa. Etsivä nuorisotyö on ollut mukana Kotkan nuorten Ohjaamo-hankkeen suunnittelussa ja valmistelussa sekä toiminut tiiviisti yhteistyössä alueen monialaisten toimijoiden kanssa

Opinnollistamisen tavoitteena on tehdä näkyväksi opittu osaaminen pajan oppimisympäristössä, jossa oppiminen tapahtuu tekemisen kautta. Tunnistetusta osaamisesta nuori saa osaamistodistuksen, joka todentaa yrittäjille ja oppilaitokselle osaamisen. Opinnollistamista ja pajojen oppimisympäristöjen tun-nistamista on avattu ja osaamista dokumentoitu. Yhteistyötä jatketaan oppilaitoksen kanssa aloitetun Opit Työssä -hankkeen kautta sekä OpsoInno-hankkeessa, jossa nuorille etsitään yrityksistä oppisopimus-paikkaa.

Seinätön paja on työpajamuoto, jossa valmennuksellista otetta käytetään pajan seinien ulkopuolella. Palvelussa tuetaan nuorta työ- ja koulutuspaikan etsimisessä sekä yrityksiä löytämään nuoria työkokei-luun ja työntekijöiksi. Yrityksille on tiedotettu erilaisissa tilaisuuksissa nuorisotakuusta ja mahdollisuuk-sista työllistää nuoria työpajojen ja seinättömän pajatoiminnan kautta. Seinättömän pajan kautta 117 nuorta on ollut yrityksissä työssä eri sopimuksilla. Seinättömän pajan toimintaa on myös Kahvila Kalaran-ta Kotkassa, joka on työllistänyt 6 nuorta, jotka ovat suorittaneet jakson aikana osaamispisteitä ja saaneet osaamistodistukset sekä harjoitelleet yrittäjyyttä.

Rannikkopajojen viestintää ja markkinointia on tehostettu työpajatoiminnan tunnettavuuden lisäämisek-si sekä edistetty oikean kuvan luomista pajatoiminnasta asiakkaille ja sidosryhmille. Työpajojen tiedotus on tehty suunnitelmalliseksi ja tärkeäksi osaksi toimintaa. Yhteistyökumppaneille ja yrityksille on lisätty tiedottamista ja vuoropuhelua sekä uudistettu esitteitä. Rannikkopajojen nettisivut löytyvät nyt Ekamin nettisivulta.

Koko vuonna työpajoilla oli nuoria 394 ja pajavalmennuspäiviä kertyi 24 801. Lisäksi Seinättömän pajan yksilövalmentajat haastattelivat 232 nuorta, joille etsittiin tai etsitään edelleen jatkopolkuja. Etsivän nuo-risotyön asiakkaita oli 162 ja nuorisolain velvoittamia ilmoituksia 124. Yhteensä Rannikkopajoilla on ollut nuoria asiakkaita eri toiminnoissa sekä otettu kontaktia ja haastateltu yhteensä 912.

Tyytyväisyys pajatoimintaan ja sen vaikutus nuoreen näkyy asiakaspalautteissa (osallistuja, ostaja, ti-laaja). Nuorten antama palaute kertoo osaltaan siitä, kuinka mielekkäänä ja merkityksellisenä pajajakso on koettu. Annettujen palautteiden keskiarvoa 4,42/5 voi pitää kiitettävänä. Arvosana kertoo nuorten subjektiivisen käsityksen siitä, kuinka he ovat kokeneet pajajakson ja kuinka merkityksellisenä he tätä ajanjaksoa ovat pitäneet.

Pajojen vaikuttavuutta seurataan myös pajabarometrin avulla. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan pajat ovat saaneet vakiintuneen ja tärkeän aseman matalan kynnyksen toimijana Rannikkopajoilla.

Tuloksellinen ja vaikuttava pajatyö on näkynyt nuorten positiivisella jatkosijoittumisella. Sijoittumiset heti pajajakson jälkeen ovat vaikean työttömyystilanteen vuoksi heikentyneet (Kaakkois-Suomen työllisyys-katsaus). Pidemmällä aikavälillä nuorten sijoittumiset koulutukseen, työllistymiseen ja muihin toimenpi-teisiin on parantunut. Rannikkopajojen työllistettyjen positiivinen sijoittuminen heti pajajakson jälkeen oli 60 %. Kaikkien nuorten positiivinen sijoittuminen heti pajajakson jälkeen oli n. 69 %. Rannikkopajat on toiminnallaan pystynyt helpottamaan alueen nuorten työllistymistä / osallistumista aktiiviseen toimin-taan.

Rannikkopajojen toiminnasta on tehty myös Sosiaalisen Yrityksen toiminnan analyysi- SYTA, jossa toimin-nan vaikuttavuutta on laskettu rahallisesti että toiminnallisesti.